Älykäs kuntosali 4/2010. Heikkenevän perimän uhkaamat Musiikkia luovasti kännykällä Rössypottuseura porisi yliopiston hyväksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykäs kuntosali 4/2010. Heikkenevän perimän uhkaamat Musiikkia luovasti kännykällä Rössypottuseura porisi yliopiston hyväksi"

Transkriptio

1 VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 4/2010 Älykäs kuntosali Heikkenevän perimän uhkaamat Musiikkia luovasti kännykällä Rössypottuseura porisi yliopiston hyväksi

2 Pohjoisen mustikassa vahvemmin flavonoideja Jo pidempään on arveltu, että pohjoisessa kasvavissa luonnonmarjoissa on enemmän terveyteen edullisesti vaikuttavia ainesosia kuin etelässä poimituissa. Yhteispohjoismaisen tutkimusprojektin tänä vuonna valmistuneet tulokset vahvistavat tiedon: pohjoisen mustikoissa on enemmän flavonoideja. Tutkimuksessa kasvatettiin Oulun yliopiston Linnanmaan koekentillä mustikkalajikkeita eri leveyspiireiltä Saksasta Utsjoelle. Niiden klooneja kasvatettiin vertailun saamiseksi kontrolloiduissa kasvatuskammioissa pohjoisessa Norjassa. Eri kokeista saatiin samat tulokset. Flavonoidit ovat voimakkaita antioksidantteja, joiden arvioidaan toimivan elimistössä suoja-aineina. Mustikassa flavonoidit sisältyvät sen väriaineisiin, siniseen ja punaiseen. Pohjoisen mustikoiden laatuun vaikuttavat kasvuolosuhteet: kesäkauden pidempi päivä eli suurempi valon määrä ja sään viileys. Toisaalta vaikuttavat perinnölliset tekijät: pohjoisen mustikat eroavat geeneiltään eteläisistä. Mustikan ja muiden luonnonmarjojen todellisissa terveysvaikutuksissa on vielä paljon tutkittavaa, ennen kuin tiedetään tarkasti, miten niiden sisältämät flavonoidit todella toimivat ihmiselimistössä. Eri marjat sisältävät eri yhdisteitä, joten niitä on ainakin paikallaan syödä monipuolisesti. Tieteellistä näyttöä mustikan terveellisistä vaikutuksista on saatu eläinkokeissa. Mustikkadieetille laitetut ikääntyneet laboratoriorotat selvisivät labyrintistä aiempaa paremmin eli niiden muistitoiminnot paranivat. Myös motoriset kyvyt eli liikkuminen parantui. Mustikasta toivotaankin apua ikääntymiseen liittyviin muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Toinen lupaava alue on silmien terveys. Oulun yliopistosta pohjoismaisessa Nordic Bilberry: Towards Functional Food -tutkimusprojektissa työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtori Laura Jaakola. 2 aktuumi 4/2010

3 3 Ilkka Jaakola

4 aktuumi Nro 4 lokakuu vsk JULKAISIJA Oulun yliopisto 5 Muutosherkkyys tarpeen 6 Laitteiden ja ohjelmistojen viidakosta teknologian tehokäyttöön 9 Oululainen tietoliikenne haasteiden edessä 10 NMR avaa aineen salat 14 Perimän köyhtyminen uhkaa sutta 16 Musiikin luova oppiminen tukee lapsen kasvua ja kehitystä 18 Aktuumit 20 Intelille ja Nokialle yhteinen tutkimuslaboratorio Oulun yliopistoon 22 Viraston pöllyttäjä 24 Rössypottuseura juhli Oulun yliopiston puolesta 26 Lyhyet 28 Väitökset 30 Yhteisestä helvetistä julkisoksi 31 Tapahtuu PÄÄTOIMITTAJA Tapio Mäkinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tiina Pistokoski TOIMITUSNEUVOSTO Erkki Alasaarela Sakari Jussi-Pekka Sanna Järvelä Erkki Karvonen Karoliina Kekki Leila Risteli Olli Silvén Tapio Mäkinen Tiina Pistokoski TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI Petri Ovaskainen GRAAFINEN SUUNNITTELU V-P Viklund/Avalon Oy OSOITTEET Liisa Salmela Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. yhteystiedot sähköposti: aktuumi oulu.fi Puhelin (08) PAINATUS Painos 6200 Joutsen Median Painotalo Kannen kuva: Rodeo / Juha Tuomi ISSN Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. 4 aktuumi 4/2010

5 p ä ä k i r j o i t u s Muutosherkkyys tarpeen Yliopistoilta vaaditaan nyt muutosherkkyyttä. Keskeistä on strategioihin liittyvien toimenpideohjelmien toteuttaminen. Oulun yliopistossa tutkimuksen paino- ja kehittämisalat on uusittu ja niiden toimintarakenteet selkiytetty. Keskeisiä tavoitteita ovat laadun parantaminen, moni- ja poikkitieteisyyden lisääminen, selkeän jatkumon luominen perustutkimuksesta sovelluksiin, opetuksen tieteellistäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen. Tutkijakoulutus on voimakkaan kehittämisen kohteena. Oulussa olemme parhaillaan rakentamassa kansainvälisen mallin mukaista tutkijakoulua, University of Oulu Graduate Schoolia. Se tulee sisältämään kaikki yliopiston omat sekä yliopistossa toimivat kansainväliset ja kansalliset tohtoriohjelmat ja kansainväliset maisteriohjelmat. Kaikki ohjelmat nojaavat vahvoihin tutkimusryhmiin. Myös opetuksessa on päästävä eroon siilomaisista laitos- ja tiedekuntarakenteista ja reviiriajattelusta. Suomi otti varsin nopeasti käyttöön Bolognan prosessin mukaisen tutkintorakenteen eli kolmivuotiset kandidaatin ja sitä seuraavat kaksivuotiset maisterin opinnot. Käytännössä rakenteet uusiutuivat, mutta sisällöt eivät. Nyt olemme Oulun yliopistossa käynnistäneet sisällöllisen tutkinnonuudistuksen alkuperäisen Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kandidaatin tutkintoon johtavia ohjelmia tulee olla huomattavasti nykyistä vähemmän, ja niiden tulee antaa laaja yleissivistys ja jatkokoulutuskelpoisuus useampaan maisteriohjelmaan, myös toisessa tiedekunnassa. Maisteriohjelmista, joilla ei ole vetovoimaa ja joista valmistuu hyvin vähän opiskelijoita, tulee luopua ja perustaa tilalle uusia, mielellään poikki- ja monitieteisiä ohjelmia. Yliopistot ovat lähteneet aktiivisesti toteuttamaan uudistuksia tämän vuoden alussa voimaan tulleen uuden yliopistolain pohjalta. Oulun yliopisto on yliopistoista ensimmäisenä käyttänyt laajamittaisesti hyväkseen sen suomia mahdollisuuksia. Uudistus oli välttämätöntä tehdä, sillä vanhalla mallilla yliopistot eivät olisi pystyneet vastaamaan globaalin toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Uudistus on tuulettanut vanhoja ajatusmalleja. Yliopistojen uusi hallinnollinen asema antaa mahdollisuuden myös rakentaa uudenlaista toiminta- ja keskustelukulttuuria yliopistojen ja valtiovallan kesken. Yliopistot tukevat rakenteellisen kehittämisen jatkamista edelleen. Samalla on tärkeää, että yliopistouudistus saatetaan asianmukaisesti ja kestävästi loppuun. Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto Juha Sarkkinen 5

6 Älykkäitä laitteita sisältävää kuntosalia kehittävään DIEM-projektiin on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen projektipäällikkö Kari Liukkunen (vas.) löytänyt kumppaneita yrityksistä. Johtaja Vesa Tornberg Polar Electrosta arvioi yhteishankkeen antavan arvokasta käyttäjäpalautetta yhtiön tuotekehitystä varten. Laitteiden ja ohjelmistojen viida teknologian tehokäyt 6 aktuumi 4/2010

7 Meitä ympäröivät lukuisat tietokoneet, joita on jo lähes jokaisen laitteen sisällä kodinkoneista lähtien. Yliopisto tutkii, miten eri järjestelmät, laitteet ja ohjelmistot saadaan keskustelemaan keskenään. Terveysliikuntaan painottunut kuntosali toimii oivana koelaboratoriona. Tek s ti: Raija Tuominen Kuvat: Pek ka Huovinen, Studio P. S.V. kosta töön Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on mukana Suomen strategisen huippuosaamisen ICT-keskittymän tutkimusohjelmassa, jossa haetaan olemassa oleville teknologioille nykyistä tehokkaampaa käyttöä. Ympärillämme on joka puolella mielettömästi tietojärjestelmiä, sensoreita ja laitteita, jotka eivät keskustele keskenään. Tässä ympärillämme on esimerkiksi lämmön ja valaistuksen ohjausjärjestelmä, kahviautomaatti, puhelimia, kamera, projektipäällikkö Kari Liukkunen tietojenkäsittelytieteiden laitoksesta konkretisoi. Kun eri tietojärjestelmät ja älykkäät laitteet saadaan keskustelemaan keskenään, saamme aikaan uusia palveluja. Esimerkiksi kameralla voisi säätää huoneen valaistusta tai ilmastointi säätyisi itsestään sen mukaan, kuinka monta ihmistä tilassa on tai miten sää ulkona muuttuu. Kehittääkseen älykkäiden laitteiden yhteistoimintaa laitos valitsi tutkimusympäristöksi kuntosalin. Kuntosali on hyvä ympäristö, koska siellä mitataan asioita, siellä on erilaisia älykkäitä laitteita, kulunhallintaja asiakasjärjestelmiä ja ihmisiä, Liukkunen perustelee. Tutkijat tarvitsevat yhteistyökumppania ennen kaikkea saadakseen todellista tietoa sekä palvelun käyttäjien että palvelun tarjoajayrityksen tarpeista. Olisimme mielellämme yhdessä kaupungin kanssa rakentaneet Raatin liikuntakeskukseen maailman älykkäimmän ympäristön, mutta se ei onnistunut Tekesin rahoitussäännösten takia, Liukkunen harmittelee. Oulun kaupunki remontoi vast ikään perusteellisesti perinteisen Raatin uimahallin ja urheilukentän. Lisäksi kuntoilu on kasvava trendi, jolloin siihen kannattaa panostaa. Ennen kaikkea liikunta kaikkinensa on erittäin tärkeä kehittämiskohde ihmisten ikääntymisen ja työkyvyn säilyttämisen näkökulmasta. Sähköinen Personal Trainer Hyvä yhteistyökumppani DIEM-hankkeeseen löytyi yritysmaailmasta: oululainen HealthEx on patentoinut konseptin, joka käyttää hyödykseen teknologian suomia mahdollisuuksia nähtävästi enemmän kuin mikään muu kuntosaliyritys maailmassa. HealhtEx onkin muutamassa vuodessa laajentanut toimintaansa eri puolille Suomea ja Saksaan. Terveysliikuntaa painottavassa salissa kuntoilijalla on oma sirukortti, jossa on lisäksi RFID-lukija. Kortin avulla henkilö pääsee sisälle saliin. Aloittaessaan kuntoilun hän laittaa korttinsa kuntolaitteeseen. Laitteen vastukset säätyvät automaattisesti korttiin syötetyn fysioterapeutin laatiman 7

8 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Dataa kunto-ohjelman suorituksesta Ohjelmoitu kunto-ohjelma Dataa verkkopalveluihin Kortti Päivitetty kunto-ohjelma Dataa kunto-ohjelman suorituksesta -syketiedot -kunnon kehitys Laitekuva: Hur kunto-ohjelman mukaisesti. Laite kertoo toistojen määrän, ja jokainen uusi suoritus tallentuu kortille. HealthEx-palvelu käyttää suomalaisia Hurkuntolaitteita, joissa on Linux-tietokoneet. Kuntolaitteen näyttö näyttää langattomasti myös kuntoilijan sydämen sykkeen, kun hänellä on Polar Electron sykemittari yllään. Myös syke tallettuu kuntoilijan sirukortille. Kun kunto nousee ja henkilö tekee pari ylimääräistä toistoa, sirukortti rekisteröi muutoksen ja säätää laitteen seuraavalla kerralla automaattisesti vaativammaksi. Tietojärjestelmä tallettaa koko kuntoiluhistorian ja laatii raportteja harjoittelun tehosta ja kunnon kohenemisesta. Järjestelmä antaa kuntoilijalle reaaliaikaista palautetta harjoittelun vaikutuksista ja motivoi siten jatkamaan. Polar Electron kehittämä toiminnanohjausjärjestelmä pystyy vastaanottamaan myös sähköisen liikuntareseptin suoraan lääkäriltä. Useammille ja halvemmalla 8 aktuumi 4/2010 Vaikka käyttäjät ovat kiittäneet järjestelmää helppoudesta, on HealhtEx-sali tutkijoille mielenkiintoinen ympäristö teknologioiden entistä parempaan hyödyntämiseen. Olen toiminut parikymmentä vuotta alalla. Suurin ongelma on ollut se, että olemassa olevia teknologioita ei hyödynnetä. Ne joko eivät toimi tai ne ovat liian vaikeita, HealhtExin toimitusjohtaja Jouni Herranen kertoo. Hän odottaa, että yhteistyöhanke tuo helpotusta: DIEM-hankkeen myötä palvelumme automatisoituu entisestään, jolloin pystymme tuottamaan entistä parempaa ja helpommin käytettävää palvelua massoille edullisella hinnalla. Kiireinen yrittäjä arvostaa DIEM-yhteistyössä myös sitä, että yliopisto on hoitanut vaativat ja aikaa vievät rahoitushakemukset Tekesille. Jatkossa kuntosalin sirukortin korvaa ehkä jonkinlainen kosketukseen perustuva tunnistautuminen, ja suoritustiedot siirtyvät järjestelmään suoraan kuntolaitteesta ilman korttia. Tutkijat ovat kehittäneet myös kosketukseen perustuvaa palautejärjestelmää. Polar Electrolle yhteistyöhanke merkitsee liiketoiminnan kasvua, johtaja Vesa Tornberg kertoo. Kuntosalipalvelua täydentävät palvelut ovat nousemassa Polarille merkittäväksi tukijalaksi sykemittaribisneksen oheen. Yhteistyön myötä yritys saa lisäksi arvokasta käyttäjäpalautetta tuotekehittelytyöhönsä. Alalle kuin alalle DIEM-tutkimushanke päättyy ensi vuonna. Toivon, että mukana olevilla yrityksillä on uusia kaupallisia tuotteita markkinoilla tai menossa markkinoille. Toivon myös, että on syntynyt uusia innovaatioita ja ideoita tuotteiden kehittämiseen, Kari Liukkunen hahmottelee. DIEM-tutkimuksen tulokset ovat hänen mukaansa hyödynnettävissä millä tahansa alalla. Kun saamme teknologiat toimimaan yhdessä ympäristössä, idea on helppo siirtää muihinkin ympäristöihin. Hankalampaa on tietää, mitä ihmiset haluavat? Mitä ihmiset haluavat tehdä esimerkiksi keittiössä? Tai miten tietojärjestelmät ja laitteet pitäisi kouluympäristössä yhdistää, että ne tukisivat koulun tehtävää? Osana DIEM-hanketta yliopiston tutkijat ovat kehittäneet työkaluja, joilla ihmisten todelliset tarpeet saataisiin selville. Innovaatiot eivät synny niin, että kysymme ihmisiltä, mitä he haluavat. Ihmiset pitää aktivoida keksimään uutta. Olemme tutkineet ja kehittäneet menetelmiä, joilla innovaatioita syntyy. Tutkimustyö on synnyttänyt myös uuden yrityksen, Invicor Oy:n. Se järjestää innovaatioturnauksia yrityksille. Liukkusen mukaan tietoyhteiskunta on rakentunut näihin päiviin saakka erillisille laitteille ja ohjelmistoille pääasiassa insinööritieteen näkökulmasta, jolloin käytännöllisyys ja helppokäyttöisyys ovat usein unohtuneet. Kun saat haluamasi tiedon ilman, että huomaat tehneesi töitä sen eteen, silloin järjestelmä toimii niin kuin sen pitääkin toimia, hän tiivistää. DIEM Device and Interoperability Ecosystem eli Laitteiden välisen yhteentoimivuuden ja liitettävyyden -tutkimushanke yksi Tieto- ja viestintäteollisuuden ja palvelujen huippuosaamisen keskittymän (ICT Shok) tutkimusohjelmista ajoitus vuosille Tekes-rahoitus 13 miljoonaa euroa/ vuosi; Ouluun noin 1,5 miljoonaa euroa/vuosi Oulun yliopisto mukana myös kahdessa muussa ICT Shokin tutkimusohjelmassa: Cooperative Traffic ja Cloud Software

9 Elinvoimainen Pohjois- Suomi 2020 Kolumnisarjassa Oulun yliopiston asiantuntijat arvioivat Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden edellytyksiä ja tulevaisuuden menestystekijöitä Oululainen tietoliikenne haasteiden edessä Hilkka Sandberg Oulun yliopiston ICT-tutkimus sai vahvaa nostetta noin 20 vuotta sitten yliopiston, elinkeinoelämän, kaupungin ja alueen muiden toimijoiden löydettyä toisensa. Tutkimustoiminta ja osaaminen onnistuttiin muuntamaan menestyväksi liiketoiminnaksi, jossa muun muassa Nokialla oli ja on keskeinen rooli. NMT-järjestelmä tuli ja meni, ja 2G- eli GSMjärjestelmä on vieläkin käytössä. Centre for Wireless Communications (CWC) -yksiköllä on ollut erityisen vahva rooli 3G-matkapuhelinjärjestelmän kehityksessä. CWC:ssä kehitettiin ratkaisuja ja algoritmeja, jotka ovat nyt käytössä sekä matkapuhelimissa että tukiasemissa. Tällä hetkellä kehitetään kolmannen sukupolven evoluutioversioita (3G-LTE) ja niin kutsutun neljännen sukupolven matkapuhelinratkaisuja (3G- LTE-A ja IMT-A), joissa on mukana CWC:ssä tutkittuja vaihtoehtoja. Nämä järjestelmät ovat standardointivaiheessa. Vielä on epäselvää, milloin seuraavan sukupolven ratkaisuja lähdetään hakemaan. Maailma muuttuu Eskoseni, kirjoitti jo Aleksis Kivi. Oulun kannalta alan liiketoimintaympäristöön on tulossa merkittäviä muutoksia, kun esimerkiksi Nokia myy radiomodeemiliiketoimintansa japanilaiselle Renesas-yhtiölle. Jatkossa Nokia on edelleenkin matkapuhelinyhtiö, mutta suuremman painon tuotteiden kehityksessä saavat matkapuhelimella käytettävät palvelut. Toisaalta Nokia Siemens Networks (NSN) on uutisoinut merkittävästä Motorolan verkkoliiketoiminnan ostosta. Lisäksi tietoa on tullut uuden LTE-teknologian merkittävistä verkkotoimituksista Yhdysvaltoihin. Muutos on mahdollisuus miten se hyödynnetään? Tärkeitä ovat tietenkin osaavat tekijät. Oulun yliopiston vaikutuspiirissä olevat ikäluokat ovat pienenemässä ja teknologian vetovoima on hiipumassa. Tähän CWC ja yliopisto vastaavat kansainvälisellä langattoman tietoliikennetekniikan maisteriohjelmalla WCE, joka alkaa tänä syksynä. Se tuo vuosittain 20 ulkomaista opiskelijaa Ouluun. Tavoitteena on, että heistä suurin osa jää alueelle ja parhaat jatkavat CWC:n kansainvälisessä tohtoriohjelmassa. Kansainvälistyminen on alueen tulevaisuudelle elinehto. Muun muassa Nokian ja NSN:n alihankinnasta syntyneiden yritysten on muunnettava osaamisensa globaalimarkkinoita kiinnostavaksi. Langattoman tietoliikenteen tulevaisuutta ohjaavia megatrendejä ovat mm. langattomien laitteiden kytkeytyminen internetiin, ilmastonmuutos, nousevat markkina-alueet Intia ja Afrikka, väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan riippuvuus ICT-teknologioista. Tulevaisuuden langattomien järjestelmien, laitteiden ja palveluiden tulee olla paikkatietoisia, energiatehokkaita, tarjota käyttäjien palvelutarpeiden mukaista kapasiteettia, kyetä käyttämään radioverkkoja ja -resursseja joustavasti ja toivuttava automaattisesti vikatilanteista. Langattomuus uusilla sovellusalueilla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Tutkimuksessa se tarkoittaa poikkitieteellisyyttä. Yksi esimerkki on lääketieteen ja hyvinvointiteknologioiden yhdistäminen langattomuuteen. CWC:ssä on kehitetty mm. lääketieteellisiin tarkoituksiin sairaalaympäristössä soveltuvia langattomia teknologioita. Toinen esimerkki ovat mittaustekniset sovellukset. Mittaustietoa tarvitaan yhä enemmän, jotta teollisuusjärjestelmiä, rakennusten energiankulutusta, ympäristön tilaa tai vaikkapa liikennevirtoja voidaan ohjata tehokkaasti. CWC:ssä on haettu ratkaisuja, joilla mm. paristokäyttöisten sensoriverkkojen tietoliikenneverkot kyettäisiin muodostamaan tehokkaasti. Meidän tulee siis tuottaa teknologisia ratkaisuja, jotka yhdistettyinä uusiin palveluihin tai sovelluksiin tuottavat taloudellista kasvua, ei vain tietoliikenneteollisuudessa vaan laajemmin kaikilla teollisuuden ja palveluiden alueilla. Kuinka sulauttaa langattomuus muihin sovelluksiin siinäpä haastetta kerrakseen. Ari Pouttu tutkimusjohtaja Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto 9

10 NMR-spektroskopialla voidaan tutkia aineen kaikkia olomuotoja. Oulun yliopiston NMR-laboratorion 1990-luvun alkupuolella hankittu spektrometri saa vuoden sisällä rinnalleen kolme uutta ajanmukaista spektrometriä. 10 aktuumi 4/2010

11 NMR avaa aineen salat Materiaalitutkimus Oulun yliopistossa vahvistuu merkittävästi, kun NMR-laboratorio hankkii uudet ajanmukaiset tutkimuslaitteistot. NMR-spektroskopialla voidaan selvittää sekä elollisen että elottoman aineen ominaisuuksia, ja menetelmää käytetään useilla tieteenaloilla. Tek s ti: A k i Harju / Kuvat: Juha Sark k inen 11

12 Tutkijatohtori Ville-Veikko Telkki etsii NMR-menetelmän avulla parasta lämpötilaa puun käsittelyyn muun muassa sen säänkestävyyden parantamiseksi. Ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla tutkimusmenetelmällä voidaan tutkia melkein mitä tahansa. NMR-spektroskopian tutkimuskohteet ulottuvat ihmisistä pohjavesiin ja eläviin puihin. Menetelmää voidaan soveltaa fysiikan ja kemian alojen lisäksi myös lääketieteen, biologian ja geologian tutkimuksessa. NMR:n sovellusalue on periaatteessa rajaton. Menetelmä ei ole kaikkein herkin spektroskopian muoto, mutta epäherkkyyttäkin voidaan kompensoida materiaalin määrällä. Jos tutkittavaa materiaalia on riittävästi, rajoituksia ei käytännössä ole, Oulun yliopiston NMR-tutkimusryhmän johtaja, professori Jukka Jokisaari kertoo. Useimmiten NMR-spektroskopia ymmärretään vain staattisten tekijöiden kuten molekyylien rakenteen tutkimiseksi. Menetelmällä voidaan kuitenkin tarkastella aineen kaikkia olomuotoja. Staattisten ominaisuuksien lisäksi tutkimuskohteena voi olla muuttuvia elementtejä, kuten kaasuja ja nesteitä. Käytännön hyötyä yrityksille Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksessa on parhaillaan käynnissä tutkimusprojekti, jossa selvitetään lämpökäsittelyn vaikutusta puun mikrorakenteeseen. Tutkimusten yhtenä tavoitteena on löytää NMR-menetelmän avulla kriittinen lämpötila, jota puun lämpökäsittelyssä ei kannata ylittää. Projektia johtaa tutkijatohtori Ville- Veikko Telkki. Esimerkiksi männyn vesisolujen koko pienenee lämpökäsittelyssä. Jos lämpötila nousee liian korkeaksi, solujen rakenne alkaa hajota. Tutkimusprojekti on hyvin käytännönläheinen, sillä sen tarkoituksena on löytää paras lämpötila puun käsittelyyn. Lämpökäsittely parantaa puun säänkestävyyttä ja estää biologista hajoamista. Tutkimustuloksista koituu käytännön hyötyä alan yrityksille. Telkki on tehnyt uraauurtavaa NMR-tutkimusta aiemminkin. Hänen väitöskirjatyönään kehittämänsä menetelmä materiaalin huokosjakauman määrittämiseksi on parhaillaan patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyssä. Huokoisia materiaaleja käytetään paljon muun muassa suodattimina ja katalyytteinä eli nopeuttamassa kemiallista reaktiota. Usein on ensiarvoisen tärkeää tuntea materiaalin ominaisuudet mahdollisimman tarkasti. Kehittämäni menetelmä on yksinkertainen ja suoraviivainen. Siksi se voi tulevaisuudessa korvata nykyisin käytössä olevat, vaivalloisemmat analyysimenetelmät, hän arvioi. Tehokkaampia ja nopeampia laitteita NMR-tutkimuksen historia on varsin lyhyt. Suomen ensimmäinen spektrometri asennettiin Oulun yliopistoon vuonna Laboratorion nykyiset tutkimuslaitteet eivät ole samoja kuin 1960-luvulla mutta silti auttamattoman vanhoja. Ensimmäisen sukupolven digitaalitekniikkaa edustavia laitteita on käytetty jo yli 16 vuotta, eikä niiden elinikä ole enää kovin pitkä. NMR-laboratorion yli-insinööri Anu Kantola sanoo, että vaikka laitteet toimisivatkin vielä muutaman vuoden, niillä ei voi tehdä sen tason tutkimusta kuin tänä päivänä olisi tarpeen. Uudet tutkimuslaitteet korjaavat tilannetta. Oulun yliopiston materiaali- ja molekyylitutkimuksen innovaatioympäristöhanke sai vastikään 1,5 miljoonan euron määrärahan NMR-laboratorion kehittämiseen. Jukka Jokisaari kertoo, että kaikki rahat tullaan käyttämään laitehankintoihin. Lisärahoituksella on valtava merkitys, sillä määräraha käytännössä turvaa tutkimusalan jatkuvuuden. Kantolan mukaan rahoilla hankitaan kolme uutta spektrometriä, joista suurimman taajuus on 600 megahertsiä. Tällä hetkellä suurin laitteemme on 500-megahertsinen. Pääsemme siis jatkossa käyttämään vahvempia magneettikenttiä. Uudet laitteet ovat myös nopeampia ja niissä on enemmän muistia, mikä mahdollistaa monipuolisempien ja tarkempien menetelmien käytön, hän kuvaa. Uudet tutkimusvälineet tilataan tarjouskilpailun jälkeen kuluvana syksynä. Parhaas- Professori Jukka Jokisaari arvioi NMRlaboratorion yritysyhteistyön lisääntyvän, kun uusien laitteiden käyttämisestä kiinnostuneita yrityksiä on löytynyt jo yli aktuumi 4/2010

13 Tutkijoiden käyttöön tulee yli-insinööri Anu Kantolan mukaan uuden tutkimuslaitteiston myötä monipuolisemmat ja tarkemmat menetelmät ja lisää käyttöaikaa. sa tapauksessa laitteet ovat käytössä ensi keväänä. Laitteistoinvestointien myötä laboratorion kansainvälinen kilpailukyky paranee. Tutkimusryhmä tähtää maailman huipulle etenkin materiaalintutkimuksessa, joka on yksi yliopiston strategisista painoaloista. Biomolekyylien tutkimuksessa ulkomaisilla laboratorioilla on jatkossakin etulyöntiasema, sillä alan huippulaitteet maksavat 6 8 miljoonaa euroa kappale. Suomessa laiteinfrastruktuuriin käytetään yleensäkin aika niukasti rahaa. Yhdysvalloissa ja rikkaammissa Euroopan maissa pelkästään laiteinvestointeihin sijoitetaan kymmeniä miljoonia joka vuosi, Jokisaari vertaa. Modernisoinnilla koulutukselle vetovoimaa Uusista tutkimusvälineistä on hyötyä myös alan perusopiskelijoille. Laitemäärän kas- vaessa käyttöaikaa riittää paremmin myös opiskelijatöihin. Anu Kantola uskoo, että NMR-laboratorion modernisointi lisää alan koulutuksen vetovoimaa. NMR-tutkimusryhmä tekee säännöllisesti yhteistyötä alueen yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Viime aikoina kapasiteettipula ja tutkimuslait teiston Lämpökäsittely parantaa puun säänkestävyyttä ja estää biologista hajoamista. kunto ovat tosin rajoittaneet myös yritysyhteistyötä. Jokisaari uskoo yhteistyön lisääntyvän jatkossa. Saamamme EU-rahoitus edellyttää, että myös alueen yrityksillä on laboratorioomme vapaa pääsy. Kun materiaali- ja molekyylitutkimuksen innovaatioympäristöhanketta käynnistettiin, yli 20 yritystä ilmoitti kiinnostuksestaan käyttää uusia laitteitamme. Mukana oli enimmäkseen paikallisia pienyrityksiä, mutta myös valtakunnallisia toimijoita. Esimerkiksi VTT jätti rahoitushakemukseemme tukikirjeen, jossa se toivoi uusia yhteistyötutkimuksia yliopiston kanssa. Rakennetutkimuksesta vastauksia lääketeollisuuden tarpeisiin Kemian opiskelija Lauri Hiltunen on saanut päivän tutkimustyonsä päätökseen. Yliopiston NMR-laboratorion spektrometri on antanut tuloksia muun muassa tärkkelyksen haarautumisesta. Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi orgaanisen kemian laboratoriotutkimuksissa, Hiltunen kertoo. Hiltusen opinnot ovat loppusuoralla. Lähitulevaisuudessa häämöttävän valmistumisen jälkeisestä ajasta opiskelija ei osaa sanoa vielä mitään. Vaikka ala kehittyy ja kasvaa jatkuvasti, Suomessa työpaikat ovat vähissä. Esimerkiksi Saksassa NMR-laboratorioita on kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna. Voi hyvinkin olla, että ensimmäinen työpaikkani löytyy ulkomailta. Maailmalla rakennetutkimuksen asiantuntijoille on valtavasti kysyntää, Hiltunen jatkaa. NMR eli ydinmagneettinen resonanssi on rakennetutkimuksen perusväline. Se perustuu magneettisten atomiydinten ja radiotaajuisen magneettikentän vuorovaikutukseen. Kyseisellä menetelmällä voidaan ratkaista esimerkiksi nesteeseen liuotetun molekyylin rakenne. Käytännössä tutkimme esimerkiksi tiettyjen lääkeaineiden sitoutumista ihmisen proteiineihin. Emme tuota uusia lääkkeitä vaan hankimme tietoa jo olemassa olevista lääkkeistä, Hiltunen valottaa. Tutkijan uralle tähtäävä Hiltunen mainitsee esimerkkinä Keski-Amerikassa käytettävät luontaislääkekasvit. Rakennetutkimuksella voidaan selvittää, mihin kasvien lääkitsevä vaikutus perustuu. Hiltusen mukaan esimerkki on kärjistetty, mutta valaiseva. Rakennetutkijan perustyötä on tunnistaa ja erotella esimerkiksi luonnontuotteista biologisesti aktiivisia aineita. Löydettyjä ainesosia voidaan tarkemman analyysin jälkeen hyödyntää suoraan vaikkapa lääketeollisuudessa. Oulun yliopisto on Suomen ainoa tiedeyhteisö, jossa voi suuntautua yksinomaan rakennetutkimukseen. Muualla tutkintoon on liitettävä useita sivuaineita. Hiltusen mukaan alan kehitys on ollut maailmalla niin nopeaa, että Suomessa on pudottu ainakin hetkellisesti kyydistä. Kehittyneemmillä laitteilla voidaan tehdä tarkempaa tutkimusta. Siinä mielessä rakennetutkimus on välineurheilua. Uusilla laitteilla vanhatkin asiat voidaan tutkia uudelleen. (AH) 13

14 Suden geeniperimän tutkimuksessa tarvittavaa DNA:ta kerätään muun muassa Ranuan eläinpuistossa syntyvistä sudenpennuista ottamalla näyte suun limakalvolta. Perimän köyhtyminen uhkaa sutta Sudet vähenevät Suomessa, ja samalla niiden perimä köyhtyy. Ruotsissa tilanne on jo niin huono, että sukurutsaiset sudet kärsivät muun muassa selkärangan epämuodostumista. Oulun yliopistoon keskittynyt Suomen susitutkimus herättää kiinnostusta kansainvälisesti. Tek s ti: Raija Tuominen / Kuva: Jouni A spi 14 aktuumi 4/2010

15 Suomessa on nykyisin noin 160 sutta, jotka asustavat pääasiassa itärajan tuntumassa. Vielä 1800-luvun puolivälissä susi asutti koko maata, mutta siitä lähtien noin sutta on nähnyt päiviensä lopun tapettuna. Jotta suden geeniperimä säilyisi, lisääntyviä susia pitäisi olla noin 50 kappaletta. Silloin susia pitäisi olla yhteensä vähintään kappaletta, intendentti, Oulun yliopiston eläinmuseon johtaja Jouni Aspi kertoo. Susien vähäinen määrä aiheuttaa sukusiitoksia, jotka huonontavat suden geeniperimää. Ruotsissa tilanne on jo erittäin huolestuttava: Kaikki Ruotsin sudet ovat lähtöisin kolmesta yksilöstä. Joka 10. sudella on luustovaurioita, pääasiassa selkärangan epämuodostumia. Pentuekoot ovat suomalaisia pentueita huomattavasti pienempiä. Meillä tekeillä olevan väitöstutkimuksen mukaan köyhtynyt geeniperimä ja loisinfektiot näyttävät korreloivan keskenään. Yksilöt, joilla on monimuotoinen geeniperimä, saavat vähemmän loisinfektioita. Suden geeniperimää köyhdyttävät myös koirasudet eli hybridit. Urosten puuttuessa susiemo hyväksyy kumppanikseen myös koiran tai suden ja koiran risteymän, niin sanotun koirasuden. Viimeksi tällainen tavattiin kesällä Kainuussa. Kaikissa koirasusitapauksissa emo on ollut susi, uros koira tai hybridi. Narttukoirat eivät selviydy luonnossa, Aspi kertoo. Hybridit tuovat mukanaan omat ongelmansa: Koirat eivät ole sopeutuneet luontoon, joten ne vievät sinne väärää geeniainesta. Koirat esimerkiksi lisääntyvät ympäri vuoden, kun taas susi kerran vuodessa tiettyyn aikaan. Jos susi lisääntyy väärään aikaan vuodesta, pennut eivät todennäköisesti selviydy. Ennen suomalaiset susiemot saivat sulhasia Venäjän puolelta. Hirvikannan laskun myötä susien määrä on pudonnut myös rajan takana, ja lisäksi Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa. Rajan ylityksen eli migraation väheneminen köyhdyttää osaltaan suomalaisen suden geeniperimää. Suomessa susikantaa laskee myös salametsästys. Elinkykyanalyysin perusteella tutkijat ovat arvioineet, että noin 20 sutta on salametsästetty maassamme vuosittain. Nanotekniikka avuksi Nykysuden geeniperimää on päästy vertaamaan sen esi-isien geeniperimään tutkimalla susien DNA:ta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pannoittaa susia ja ottaa niistä samalla DNA-näytteet. Kaikki lisääntyvät laumat pyritään pannoittamaan. Lauma pitää sisällään alfaparin eli lisääntyvän susiparin ja sen pentueen sekä joitakin edellisen vuoden pentuja. Joskus harvoin laumassa voi olla jokin perheeseen kuulumaton yksilö. Muinaisten susien DNA:ta on kerätty eläinmuseoiden susien hampaista. Vanhin suden näyte on peräisin vuodelta Tutkijoilla on käytössään 100 museonäytettä ja noin 300 tuoreempaa näytettä. Jonkin verran tutkijat keräävät DNA-näytteitä myös susien ulosteista. Näin selvitetään muun muassa lauman susien sukulaisuutta. Ulostenäytteet ovat kuitenkin haastavia, koska niissä on myös saaliin DNA:ta. Tutkijoilla on käytettävissään Oulun yliopiston Mikro- ja nanotekniikan keskuksen puhdaslaboratorio DNA-näytteiden tutkimiseen. Museosusissa on enää niin vähän DNA:ta jäljellä, että tarvitsemme puhdaslaboratorion näytteiden tutkimiseen, Aspi kuvaa. Muissa olosuhteissa näytteeseen saattaa sekoittua ilmassa leijuvaa monistettua DNA:ta. Monimuotoisuus pienenee Toistaiseksi suomalaisen susipopulaation geneettinen muuntelu on samalla tasolla kuin muissa ei-uhanalaisissa susipopulaatioissa maailmassa. Geneettinen monimuotoisuus näyttää kuitenkin pienenevän, Jouni Aspi jatkaa. Suden geeniperimä muuttuu hiukan pohjoiseen päin mentäessä. Kannat eivät ole kuitenkaan eriytyneet kuten karhulla, jolla on selvästi etelässä ja pohjoisessa erilainen perimä. Oulussa tehdään susista parhaillaan kahta väitöskirjaa ja pro gradu -tutkimusta. Miksi susi tarvitsee tutkijansa? Kantojen hoidon kannalta on tärkeää tietää suden geeniperimän monimuotoisuudesta, ja siitä, kuinka paljon meillä on lisääntyviä yksilöitä. Kannan historiaa tutkimalla haetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suden selviämiseen ja eloonjäämiseen. Myös kannan hoitoon liittyvää tutkimusta tarvitaan. Emmekä vielä tiedä, mihin kaikkeen geeniperimän köyhtyminen vaikuttaa koko genominlaajuisesti. Tutkija ottaa varovaisesti kantaa suden suojelupoliittisiin kysymyksiin. Mutta: Sudella on yhtäläinen oikeus olla täällä kuin meilläkin, sudet olivat Suomessa meitä ennen. Susia on Suomessa vähemmän kuin Saimaan norppia. Tiedeseksikäs susi Suden lisäksi Oulun yliopistossa tutkitaan muitakin suurpetoja: karhua, ilvestä, ahmaa ja harmaahyljettä. Susi ja ahma ovat erittäin uhanalaisia lajeja, ja muutkin pedot kuuluvat uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin. Susi vetää tutkijoita eniten puoleensa: Aihe kiinnostaa, se on tiedeseksikästä, Aspi muotoilee. Ulkomailta olisi tulossa opinnäytetyöntekijöitä vaikka kuinka paljon. Saan yhteydenottoja lähes viikoittain, mutta rahoitus ei riitä kaikkeen. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut osan tutkimustyöstä suden hoitosuunnitelmaan liittyen, mutta tämä hana on sulkeutumassa. Suomen Akatemian rahoituskausi päättyy tällä erää vuoden lopussa, mutta jatkohakemukset ovat vetämässä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lisäksi Oulun yliopiston petotutkijat tekevät yhteistyötä myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän tutkijoiden kanssa. Olemme antaneet asiantuntija-apua myös Intialle tutkimalla yhdessä intialaisten kanssa tiikereiden geneettistä muuntelua. Koiran läheinen sukulainen Alina Niskanen tutkii väitöksessään myös koiran ja suden sukulaisuutta. Koiraeläimet ilmaantuivat maapallolle 40 miljoonaa vuotta sitten, ja vasta noin vuotta sitten koira ja susi eriytyivät toisistaan. Niskasen tutkimustulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että koira on syntynyt Kiinassa. Toisen käsityksen mukaan koiran koti on Lähi-Idässä. Tutkimuksen mukaan tiettyjen immunopuolustukseen osallistuvien geenien eli MHC-geenien muuntelu on koiralla laajempaa Kiinassa kuin missään muualla. Tämä kertoo siitä, että koira on elänyt Kiinassa pisimpään, kertoo intendentti Jouni Aspi. Hänen mukaansa koiran ja suden välisten erojen tutkiminen on vaikeaa, koska ne ovat niin läheistä sukua toisilleen. Jotkut koirarodut ovat perimältään kauempana toisistaan kuin koira ja susi. Jatkossa Oulun yliopistossa tutkitaan lisää koiran ja suden välisiä eroja ja sitä, mitä on tapahtunut koiran kesyyntymisen aikana. Samalla selvitetään, onko erilaistuneilla geeneillä vaikutusta suden selviytymiseen ja lisääntymiseen. 15

16 Professori Maija Fredriksonin johtamassa tutkimushankkeessa kehitettävä musiikin oppimisympäristö toimii matkapuhelimessa. Lapset voivat sen avulla laulaa ja säveltää omaa musiikkia. Tärkeä osa tutkimusta ovat testaukset lapsiryhmissä ja lasten antama palaute. Musiikin luova oppiminen tukee lapsen kasvua ja kehitystä Kun lapselle annetaan mahdollisuus kommunikoida musiikilla esimerkiksi pelien ja leikkien muodossa, vahvistetaan samalla hänen yhteenkuuluvuuttaan omaan kulttuuriseen ryhmäänsä, sanoo musiikkikasvatuksen professori Maija Fredrikson. Panostamalla lapsuuden musiikinoppimisen tutkimukseen voidaan parantaa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Tek s ti: Elise Kallio / Kuva: Juha Sark k inen 16 aktuumi 4/2010

17 t u t k i j a k u v a Musiikki on yksi ihmisen monista tavoista kommunikoida ja se tarjoaa musiikkikasvatuksen professori Maija Fredriksonin mukaan monipuolisia mahdollisuuksia tukea lasten sosiaalisten kykyjen kehittymistä yli kielirajojen. Työssään lasten musiikinoppimisen parissa hän on havainnut, että perimä ei yksin selitä musikaalista lahjakkuutta. Myös lapsen kasvuympäristöllä on suuri merkitys sen kehittymisessä. Tiedämme, että alle kouluikäiselle lapselle kaikki ovet ovat auki, mutta tämän jälkeen mahdollisuudet kapenevat. Länsimainen musiikkikulttuurimme perustuu tiettyyn tonaliteettiin ja musiikilliseen traditioon, johon olemme tottuneet. Alle kouluikäinen ei ole vielä omaksunut tätä ja hänellä on kyky oppia vaikka mitä, Maija Fredrikson kuvaa. Kodin ääniympäristö myötävaikuttaa lapseen hänen tiedostamattaan ja selittää osin sen, millaisesta musiikista lapsi alkaa pitää. Antamalla lapselle mahdollisuuksia kommunikoida musiikin kautta esimerkiksi pelien ja leikkien muodossa vahvistetaan samalla hänen yhteenkuuluvuuttaan omaan kulttuuriseen ryhmäänsä. Teoria kumpuaa käytännöstä Sibelius-Akatemiasta vuonna 1970 laulu pääaineenaan musiikinopettajaksi valmistunutta Fredriksonia kiinnosti jo opiskeluaikana pienten lasten opettaminen sekä lasten puheen ja musiikillisen kehityksen yhteydet. Akateemiselle uralle hän lähti kuitenkin vasta omien lasten syntymisen jälkeen ja työskenneltyään musiikin lehtorina Jyväskylässä. Pääaineenaan musiikkitiedettä ja sivuaineina erityispedagogiikkaa, kasvatustiedettä ja aikuiskasvatusta opiskellut Fredrikson valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi Väitöskirjansa alle kolmivuotiaiden päiväkotilasten laulamisesta hän sai valmiiksi Tutkijana näen itseni havainnoijana, joka pohtii näkemäänsä ja kokemaansa ja soveltaa sitä uuteen. Kiinnostukseni tutkimuksen tekoon heräsi alun perin käytännön työssäni lasten musiikinopetuksen parissa, mutta kokemukset omien lasteni kanssa toivat uutta syvyyttä tutkimusalueeseen. Väitöstutkimukseensa Fredrikson haki teoreettisia aineksia ja tarkastelutapoja etnomusikologiasta ja kognitiivisesta psykologiasta ja kehitti niiden pohjalta pienten lasten musiikillisen käyttäytymisen tarkasteluun soveltuvat mittarit. Näkökulma ja aihe olivat Suomessa täysin uusia, sillä alle kolmivuotiaiden lasten laulamista ei maassamme tuolloin vielä ollut tutkittu. UMSIC:sta hyvinvointia kaikille lapsille Vuonna 1998 musiikkikasvatuksen professoriksi Oulun yliopistoon nimitetty Fredrikson on ollut monipuolisesti mukana alansa kansainvälisessä toiminnassa ja kirjoittanut erityisesti varhaisiän musiikilliseen kehitykseen, laulujen oppimiseen ja musiikin luoviin oppimisympäristöihin liittyviä julkaisuja. Hän toimi myös kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina vuosina Tällä hetkellä Fredrikson johtaa Oulun yliopiston koordinoimaa, Euroopan unionin 7. puiteohjelmasta osittain rahoitettavaa kolmivuotista Usability of Music for the Social Inclusion of Children (UMSIC) -tutkimus- ja kehittämishanketta. Siinä rakennetaan vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattua musiikin luovaa JamMo (Jamming Mobile) -oppimisympäristöä. Kansainvälinen ja monitieteinen hanke keskittyy erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien ADHD- eli ylivilkkaustaipumusta omaavien ja maahanmuuttajalasten kehityksen tukemiseen, mutta sovelluksesta on tarkoitus rakentaa hauska ja hyödyllinen peli kaikille lapsille. JamMo:n 3 6 -vuotiaille suunnatulla versiolla lapsi voi laulaa ja säveltää omaa musiikkia vuotiaiden pelissä on tämän lisäksi mahdollisuus hakea materiaalia netistä, jakaa sitä muille ja osallistua vaikka bänditreeneihin virtuaalisesti. JamMo:n viimeisin versio toimii Nokian N900-älypuhelimella ja tietokoneen Ubuntu-käyttöjärjestelmällä. Avoimen lähdekoodin ansiosta Linux-pohjaista ohjelmistoa saa kuka tahansa kehittää vapaasti eteenpäin. Fredrikson on tyytyväinen monitieteiseen yhteistyöhön, joka hankkeen puitteissa on virinnyt. UMSIC sopii erityisen hyvin teknologiakaupunkina profiloituneeseen Ouluun ja vahvistaa sidoksia käyttäytymistieteiden ja teknisten tieteiden välillä Oulun yliopistossa. Olemme jo tuoneet UMSIC:in parissa kertynyttä tutkimustietoa ja osaamista esimerkiksi musiikkikasvatusteknologian opetukseen ja yhteyksiä on myös varhaiskasvatuksen puolelle. Lapsilähtöinen käytettävyys on keskeinen osa JamMo:n konseptia. Ohjelmaa kehitetään Suomessa sekä ulkomailla erilaisissa lapsiryhmissä tehtyjen testien ja lasten oman palautteen perusteella. Syksyllä 2010 alkavat käyttäjäryhmien kenttätestaukset maahanmuuttajalasten kanssa Oulussa. Musiikin monitoiminainen ja urheilun ystävä Musikaalisessa perheessä varttunut Maija Fredrikson on soittanut pianoa 7-vuotiaasta lähtien. Musiikin ammattilainen on toiminut solistina ja konserttisäestäjänä ja vetänyt työnsä ohessa naiskuoroa lähes 20 vuotta. Alun perin liikunnanopettajan urasta haaveillut Fredrikson on myös vuoden 1963 naisten pujottelun Suomen mestari kilpavesihiihdossa. Nykyisin vapaa-aika kuluu oopperan ja veneilyn lisäksi Jyväskylässä asuvan aviomiehen sekä neljän lapsen ja kuuden lapsenlapsen kanssa. Musiikkikasvatuksen ja oman erityisalansa tutkimuksen tulevaisuudesta eläkkeelle lähivuosina jäävällä professorilla on selkeä näkemys: Järjestämme UMSIC:in päätöskonferenssin Oulussa elokuussa 2011, jolloin esittelemme tuloksiamme ja kutsumme paikalle lapsitutkijoita sekä alan kotimaisia ja ulkomaisia avainhenkilöitä. Sen jälkeen aion aloittaa uuden projektin lastenlasteni kanssa, mutta toimin mielelläni neuvonantajana ja tukena seuraajilleni. Tiimissäni on loistavia tutkijoita ja toivon, että joku heistä jatkaa musiikin luovien oppimisympäristöjen tutkimusta Oulussa etenkin nyt, kun olemme saaneet hankkeen käyntiin tässä mittakaavassa. UMSIC -projektin esittely ja ladattava JamMo-oppimisympäristö verkossa: 17

18 a k t u u m i t Ajoreitti ratkaistaan neuvotellen Autolla ajaminen on yhteistoimintaa, jossa kuljettaja ja matkustajat neuvottelevat ajamiseen liittyvistä asioista. Ajotilanteessa kuljettaja pyytää usein myös neuvoa matkustajilta. Toisinaan matkustaja päättää reitin, jolloin kuljettaja vahvistaa päätöksen ajamalla tämän ohjeiden mukaan. Auton sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta on tutkittu Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan Talk & Drive -projektissa. Talk & Drive -tutkimus on menetelmiltään poikkeuksellinen, sillä siinä aineisto kerätään aitoja ajotilanteita kuvaamalla. Uutta on myös se, että projektissa kiinnitetään huomiota kuljettajan lisäksi matkustajiin. Useimmiten autoilututkimukset perustuvat haastatteluaineistoon tai testitilanteisiin eli niissä ei havainnoida todellisia ajotilanteita. Myös vuorovaikutustutkimuksena tämä erottuu massasta, sillä tutkimamme tila on pieni ja jatkuvasti liikkeellä, kuvaa tutkijatohtori Mirka Rauniomaa. Tutkimusaineisto on kerätty ajotilanteissa kolmessa maassa. Yhteistyötä on tehty Edinburghin, Canberran ja Helsingin yliopistojen kanssa. Australialaiset ja britit näyttävät käyttäytyvän autossa samalla tavalla kuin suomalaiset. Olemme kuvanneet myös Suomessa opiske- levia vaihto-opiskelijoita, mutta eroja ei ole löytynyt sitäkään kautta, projektia johtava yliopistotutkija Pentti Haddington kertoo. Haddington sai idean tutkimukseensa vuonna 2005, kun liikennevaloissa hänen autonsa perään törmäsi kovalla vauhdilla toinen auto. Mennessään tarkistamaan toisen kuljettajan voinnin hän löysi tämän autosta kännykkä kädessään. Tilanne sai Haddingtonin miettimään, mitä kaikkea autoissa todella tapahtuu. Tutkimusprojektissa onkin selvitetty myös matkapuhelimen käytön vaikutuksia kuljettajan keskittymiseen. Matkapuhelimen käyttöä on tutkittu paljon, mutta aiemmin ei ole selvitetty, mitä autossa tapahtuu ennen kuin puhelimeen vastataan. Ensimmäiseksi kuljettaja ryhtyy etsimään puhelinta, joka saattaa olla vaikka takapenkillä. Jo siinä vaiheessa kuljettajan keskittyminen herpaantuu, Haddington kuvaa. Hänen mukaansa hands freesta ei ole tilanteessa apua, sillä se ei helpota vastaamista. Handsfree ei myöskään kerro, kuka soittaa, joten katse on joka tapauksessa suunnattava hetkeksi puhelimeen. Rodeo/Tero Sivula Pieni koulu tukee lapsen oppimista ja kasvua Kännykän kuuluvuusongelmat johtuvat usein käyttäjästä Pienissä kouluissa lapsen oppimista ja kasvua voidaan tukea suuria kouluyksiköitä paremmin. Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläisen väitöstutkimus osoittaa, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimisympäristöjä. Lähikouluina niillä on suuri merkitys lapsille, perheille ja koko kyläyhteisölle. Koulujen opettajilta kerätyn aineiston mukaan kyläkoulujen fyysisiä vahvuuksia ovat koulun lähiluonto, ympäristön turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön vahvuuksiksi nousevat voimakkaan yhteisöllisyyden lisäk- si myös oppimista ja kasvamista tukeva perhemäinen ja turvallinen ilmapiiri. Kilpeläisen mukaan viime aikoina Suomessa ja ulkomailla tapahtuneet koulutragediat ovat kohtalokkaita esimerkkejä lasten ja nuorten henkisestä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Ihmisläheisillä kyläkouluilla voisikin tutkimuksen mukaan olla suuri merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa. Matkapuhelimen käyttöympäristö vaikuttaa antennin toimivuuteen. Käyttötilanteiden vaikutuksia tutkitaan parhaillaan Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisessä projektissa. Tutkimuksen mukaan suurin antennin toimintaan vaikuttava tekijä on puhelimen käyttäjä itse. Käyttäjä voi vahingossa peittää laitteen antennin esimerkiksi kädellään, jolloin osa radiotehosta heijastuu takaisin käyttäjään. Samalla ilmaan päätyvä hyötysäteily pienenee, mikä voi aiheuttaa yhteysongelmia. Peitetystä antennista johtuvien kokonaishäviöiden vuoksi puhelimen lähetystehoa joudutaan joskus nostamaan, jolloin akun kesto lyhenee. Antennimittauksissa on todettu, että antennin kokonaishyötysuhde voi joissakin käyttötilanteissa pudota jopa puoleen. Silloin ilmaan päätyy vain puolet antenniin syötetystä tehosta. Tehon kokonaishäviöön vaikuttavat muun muassa käsi ja pää antennin lähellä. Oulun yliopiston ja Aaltoyliopiston projektissa on kehitetty menetelmiä, jotka automaattisesti korjaavat käyttäjän aiheuttamaa antennin hyötysuhteen putoamista. Käyttäjän aiheuttamista häviöistä on samalla saatu uutta tietoa, jonka avulla on suunniteltu uudenlaisia antennirakenteita. 18 aktuumi 4/2010

19 a k t u u m i t Suotyyppien korkeat alkuainepitoisuudet kertovat malmiesiintymistä jäänteiden, turpeen fysikaalisten ominaisuuksien ja geokemiallisten pitoisuuksien perusteella. Holappa määrittelee väitöskirjassaan bioindikaatioarvon lähes 200 suokasvilajille. Tämä niin sanottu ekologinen lokero perustuu turpeen fysikaalisiin ominaisuuksiin ja turvetuhkan geokemiaan. Tutkimuksen esittelemää uutta tietoa suotyyppien ekologiasta voidaan hyödyntää paitsi malminetsinnässä myös suoympäristön laadun ja tilan arvioimisessa sekä kasvillisuushistorian tutkimuksissa. Kuiva kesä ja lumeton talvi haittaavat mustikkaa Kuiva kesä saa mustikan lehdet vanhenemaan ja putoamaan ennen aikojaan. Lumeton talvi puolestaan viivästyttää kasvun alkamista ja vähentää vuosikasvua. Marjaana Tahkokorpi tutki väitöskirjassaan kuivuuden vaikutuksia mustikkaan, joka on ekologisesti ja taloudellisesti tärkeä marjakasvi. Tutkimuksessa selvitettiin varsien ja lehtien väriaineiden merkitystä kuivuudelta suojautumisessa. Mustikan antosyaani-nimisen väriaineen on arveltu säätelevän kasvin vesitasapainoa kuivuuden aikana. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu yhteyttä mustikan vesipitoisuuden ja antosyaanien välillä. Antosyaanit eivät siis osallistu vesitasapai- non säätelyyn. Kasvukauden kuivuus voi haitata pohjoisia kasveja entistä useammin, sillä kuivat kesät yleistyvät ilmaston lämmetessä. Myös lumettomien talvien on arvioitu lisääntyvän. Jos suojaava lumipeite ohenee tai katoaa, kasvit altistuvat pakkasesta johtuvalle kuivuudelle. Kuivuus saattaa puolestaan heijastua kesällä uusiin versoihin. Ilkka Jaakola Monet tekijät lisäävät itsemurhariskiä Miehillä, joilla on viisi tai useampia vanhempia sisaruksia, on muita suurempi itsemurhariski. Myös syntyminen yksinhuoltajaperheeseen lisää itsemurhayritysten vaaraa miehillä. Lääketieteen lisensiaatti Antti Alaräisäsen väitöstutkimuksen mukaan itsemurha on aina monisyinen prosessi, joka voi alkaa jo ennen syntymää ja johon myöhemmät elämänvaiheet vaikuttavat. Tutkimuksessa on selvitetty itsemurhille altistavia tekijöitä sikiökaudelta varhaiseen keski-ikään. Tutkimusaineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortti vuodelta Aineisto kattaa tiedot noin henkilöstä. Tutkimuksen mukaan myös tupakointi nuorena ennakoi sekä miesten että naisten itsemurhayrityksiä. Hyvä koulumenestys 16-vuotiaana lisää itsemurhariskiä niillä henkilöillä, jotka myöhemmin sairastuvat psykoositasoiseen mielenterveyshäiriöön. Muilla hyvä koulumenestys sen sijaan pienentää itsemurhariskiä. Skitsofreniaan sairastuneista henkilöistä seitsemän prosenttia teki tutkimusjakson aikana itsemurhan. Yli kaksi kolmasosaa itsemurhista tehtiin kolmen vuoden kuluessa sairastumisesta. Väitöstutkimus osoittaa, että aikuisiän mielenterveyshäiriö on selvästi merkittävin itsemurhan riskitekijä. Itsemurha on vuotiaiden suomalaisten miesten neljänneksi yleisin kuolinsyy. CEMIS-keskuksen toiminta käynnistynyt Kajaanissa Mittaus- ja tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistuneen CEMIS-tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminta Kajaanissa on käynnistynyt. CEMIS, Centre for Measurement and Information Systems -keskus on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Keskus keskittyy kehittämään uutta teknologiaa ja kouluttamaan asiantuntijoita alueen yritysten kannalta keskeisimmille sovellusalueille, joita ovat prosessiteollisuus, erityisesti metsäteollisuus ja kaivannaisteollisuus, ympäristömittaukset, hyvinvointisovellukset, eri- tyisesti liikuntateknologian sovellukset, ajoneuvoteollisuus sekä pelisovellukset. CEMIS-keskuksen toimintaan osallistuvat Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Mittatekniikan keskus, Jyväskylän yliopisto ja VTT. Keskuksessa työllistyy yli sata mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. Keskuksen tavoitteeksi on asetettu nostaa vuosittainen yhteistyöyritysten lukumäärä viidessä vuodessa 50:stä yli 200 yritykseen. Oulun yliopistosta CEMIS:n toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio, Turpeentuhkassa esiintyvät poikkeuksellisen korkeat kupari-, sinkki- ja lyijypitoisuudet kertovat malmiesiintymän läheisyydestä. Normaalia suuremmat alkuainepitoisuudet rajoittuvat selvästi tietyille malmigeologisesti mielenkiintoisille alueille. Suotyyppien sukkessiokehitystä selvitelleen Kauko Holapan väitöskirjan mukaan turpeiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kuivatiheydet vaihtelevat eri suotyyppien välillä. Soistumisen edetessä on kehittynyt useita kymmeniä ravinnetasoltaan erilaisia suotyyppejä. Tutkimuksessa niiden kerrostumat tunnistettiin kasvibiotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö sekä Centre for Wireless Communications, CWC:n Kainuun yksikkö. CEMIS mahdollistaa sen, että yliopistotason tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta voi jatkossakin olla tuloksellisesti läsnä Kainuussa. Sen toimintaympäristö mahdollistaa myös maisteri- ja tohtoritutkintoon johtavien opinnäytetöiden suorittamisen, sanoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. 19

20 Viestintäministeri Suvi Lindén, Nokian teknologiajohtaja Rich Green, CIE:n johtaja Heikki Huomo, Intelin teknologiajohtaja Justin Rattner ja Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kokoontuivat Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu -tutkimuslaboratorion avaukseen. Intelille ja Nokialle yhteinen tutkimuslaboratorio Oulun yliopistoon Intel ja Nokia julkistivat 24. elokuuta perustavansa ensimmäisen yhteisen tutkimuslaboratorionsa Oulun yliopistoon, josta löytyy vahvaa tietoliikennetekniikan, elektroniikan ja fotoniikan osaamista. Uudessa laboratoriossa keskitytään ensimmäiseksi graafiseen 3D-teknologiaan. Tek s ti: Minna Rautakor pi Kuva: Timo Heik kala 20 aktuumi 4/2010

21 Uusi tutkimuslaboratorio Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu, toimii internet-tutkimuskeskuksessa Center for Internet Excellence (CIE), joka johtaa ja koordinoi hankkeita. Intel ja Nokia ohjaavat tutkimusta sekä tarjoavat teknologista osaamista ja tukea. Tutkimusosapuolten oman taloudellisen panostuksen lisäksi rahoitusta on haettu myös Tekesiltä, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä sekä Nokian että Oulun yliopiston kanssa. Alkuvaiheessa tutkimuslaboratoriossa työskentelee parikymmentä tutkijaa paikallisesta tutkimusyhteisöstä kolmen vuoden ajan. Tutkimus keskittyy aluksi uusien kiehtovien internet-käyttäjäkokemusten luomiseen hyödyntäen mobiililaitteiden nopeasti kehittyviä laskenta- ja grafiikkaominaisuuksia. Ensimmäinen hanke tutkii graafisen 3D-teknologian käyttämistä avoimien langattomien käyttöliittymien luomisessa. Uutta tutkimuslaboratoriota juhlistettiin avajaisseminaarilla, johon osallistui yli sata kutsuvierasta. Intelin, Nokian, yliopiston ja median lisäksi osallistujia oli CIE:n muista perustajaorganisaatioista, yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista. Viestintäministeri Suvi Lindén toi hallituksen terveiset ja onnittelut tilaisuuteen. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen arvioi tutkimusyhteistyön entisestään vahvistavan Oulun yliopiston asemaa kansainvälisesti arvostettuna yliopistona. Hän iloitsi myös koko Oulun alueen puolesta uskoen tutkimusyhteistyön synnyttävän uutta liiketoimintaa ja jatkavan yhdessä tekemisen perinteitä Oulun seudulla. Tähtäimessä uudet liittymät CIE:n johtaja Heikki Huomo toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja johti myös päivän odotetuimpien vieraiden, Intelin ja Nokian teknologiajohtajien Justin Rattnerin ja Rich Greenin keskustelua. Erityisen kiinnostavaksi harvinaisen yhteisesiintymisen teki se, että tilaisuus oli Rich Greenin ensimmäinen julkinen esiintyminen Nokian palveluksessa. Vapautuneessa ja mielenkiintoisessa keskustelussa Intelin Justin Rattner perusteli Ouluun sijoittumista yliopiston keskittymisellä tietoliikenneratkaisujen sekä elektroniikan ja fotoniikan kehittämiseen. Hän myös korosti Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu -tutkimuslaboratorion olevan Intel Labs Europe -verkoston 22. jäsen ja myös sen ensimmäinen tutkimuskeskus Pohjoismaissa. Nokian Rich Green muistutti yhtiön viihtyneen pitkään Oulussa. Hän korosti, että yhteinen tutkimuslaboratorio Intelin kanssa pohjautuu Oulun tutkimusyhteisön 3Dosaamiseen, joka luo perustaa tulevaisuuden käyttäjäkokemuksille. Tekesin toimialajohtaja Kari Tilli kertoi puheenvuorossaan Tekesin tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta uuden liiketoiminnan tukemiseksi. Avajaisseminaarin teknisemmän osuuden aloitti Nokia Fellow Mikko Terho, joka myös esitteli tilaisuudessa esillä olleet 3D internet -demot. Tutkimusjohtaja Seamus Hickey kertoi uuden tutkimuslaboratorion ensimmäisestä projektista, joka tutkii graafisen 3D-teknologian käyttämistä avoimien langattomien käyttöliittymien luomisessa. Intelin Martin Curley esitteli puheessaan johtamaansa Intel Labs Europe -verkostoa. Oululaista osaamista Läpi tilaisuuden kaikui yhteinen viesti ja usko siihen, että 3D-internetillä on hyvät mahdollisuudet tulla seuraavaksi merkittäväksi langattoman käyttäjäkokemuksen läpimurroksi. Kiitosta sai myös Oulun seudun vahva 3D -internet-teknologioiden kehittämiseen keskittynyt yhteisö, jonka työn tuloksena on syntynyt esimerkiksi realxtend, avoimeen lähdekoodiin pohjautuva virtuaalimaailmajärjestelmä. Oulun kaupunki, Nokia, Oulun yliopisto, VTT, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Technopolis perustivat CIE-tutkimuskeskuksen vuonna Oulun kaupungilla ja Oulu Innovationilla oli merkittävä rooli Intelin ja Nokian yhteisen tutkimuskeskuksen saamisessa Ouluun. 3D-internet tulee Ensimmäiset kolmiulotteisen vaikutelman antavat 3Delokuvat on nähty elokuvateattereissa. Monet tietokonepelit ovat tavoitelleet ja saavuttaneetkin 3D:n. Yleistymässä on 3D-televisio. Internetin kehityksen seuraavaksi merkittäväksi vaiheeksi arvioidaan sen sisältöjen muuntuminen kolmiulotteisiksi. Puhutaan 3D-internetistä ja siihen luotavista virtuaaliympäristöistä ja -palveluista. Jotta vaivaton liikkuminen 3D-internetissä virtuaaliympäristöstä toiseen on käyttäjälle mahdollista, tarvitaan käyttöliittymä, esimerkiksi matkapuhelin, ja siihen teknologinen alusta. Yksi sellainen on kehitetty Oulussa: realxtend on 3D-virtuaaliympäristössä toimiva nettiserveri ja -selain. realxtend perustuu avoimeen lähdekoodiin, eli sen kehittämiseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Tähän saakka sitä ovat pääasiassa kehittäneet kolme oululaista yritystä. realxtend on yksi osoitus oululaisesta 3D-osaamisesta, joka sai Intelin ja Nokian tutkimuslaboratorion sijoittumaan Ouluun ja keskittymään aluksi juuri uudenlaisen 3D-käyttöliittymän kehittämiseen. Tulevaisuuden käyttöliittymät ovat langattomia. Virtuaalitodellisuusympäristöjä on jo pidempään käytetty muun muassa tieteellisessä tutkimuksessa ja tietyissä erikoissovelluksissa, mutta teknologian kehittyminen ja halpeneminen mahdollistavat 3D-virtuaaliympäristöjen tarjoamisen laajoille kuluttajajoukoille. 21

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN. Aihe. Aika. Paikka. Asialistat. Hallintojohtajaa

HALLITUKSEN. Aihe. Aika. Paikka. Asialistat. Hallintojohtajaa Aihe Aika Paikka Asialistat HALLITUKSEN KOKOUS nro 3/2011 Perjantai 13.5.2011 kello 13.15 Hallituksen kokoushuone HR 144 Hallintojohtajaa A 5 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Rehtori C 2 Alumnin

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot