Valokuva voimauttaa syöpätautien vuodeosastoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valokuva voimauttaa syöpätautien vuodeosastoilla"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Potilaalla nyt laajempi vapaus valita hoitopaikka LUE LISÄÄ SIVULTA»4 Valokuva voimauttaa syöpätautien vuodeosastoilla LUE LISÄÄ SIVULTA»8 Tyksin kaavamuutos ja U-sairaalan korvaavan rakentamisen tilanne LUE LISÄÄ SIVULTA»15

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Ensimmäinen vuosi Sydänkeskuksessa...2 MÅNADENS SKRIVELSE Första året på Hjärtcentret...2 Vuosiloman tai säästövapaan siirto työkyvyttömyyden takia...3 ISBAR - Tiivistetyn raportoinnin jäsentämiseen työkalu...3 Potilaalla nyt laajempi vapaus valita hoitopaikka....4 Valinnanvapaus herättää kysymyksiä psykiatrialla...4 Johtamistyön tukeminen VSSHP:ssä....5 Auria valtakunnalliseen biopankkirekisteriin ykkösenä...5 VSSHP:n henkilökunnalle ensimmäiset imetyksen erityisasiantuntijan sertifikaatit Varsinais-Suomessa....6 Keskolassa käyttöön perhehuonemalli...6 Jussi Rantanen: Seesteinen jakso olisi paikallaan...7 Valokuva voimauttaa syöpätautien vuodeosastoilla....8 Tupakoimattomuuden tuki kuuluu kaikille...9 TUORE KASVO Roberto Blanco viihtyy kuvantamiskeskuksen johtajana VSKK:ssa...9 Den mjukare delen av lagens långa arm...10 Laitoshuoltaja Kyllikki Punkkinen: Tämä on siistiä sisätyötä...10 Vuoden Urho...11 Celda-tutkimus - neurokirurgian uusinta toimintaa...12 Ultraäänikuvaus kehittyy jatkuvasti harrastuksena Taido Akrobatiaa ja itsepuolustusta...13 Psykiatriaa ja pianonsoittoa Seija Grénmanista muotokuva...14 Kansanedustajavieraita...14 Tyksin kaavamuutos ja U-sairaalan korvaavan rakentamisen tilanne...15 Sarvesta härkää Ikäohjelma työkyvystä ja -hyvinvoinnista on kyse...16 MULTASORMELLA ON ASIAA Kevät keikkuen tulevi...16 Työhyvinvoinnin kehittämisestä kelpo tuloksia...17 Veteraanit vieraisilla Haaste työyksiköille tarina säästämisestä Aivovammatutkimuksen kunniapalkinto Tyksin tutkijoille...18 Virolaisesta ja Lehdestä Tyksin sairaalajohtaja-kaksikko...18 Henkilökuntaneuvoston kuntojaostojen toiminta parantaa kuntoa ja työhyvinvointia...20 Kansi: Keskola muutti uusiin tiloihin 1. huhtikuuta. Avajaisjuhlaa vietettiin 28. maaliskuuta, ja juhlan yhteydessä vieraat saivat tutustua keskolan toimintaan ja uusiin tiloihin. Yksi esittelijöistä oli kuvamme erikoislääkäri Samuli Rautava. Lue lisää sivulta 6. (Kuva: Markku Näveri) KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Juhani Airaksinen Toimialuejohtaja, Sydänkeskus Ledare för verksamhetsområdet, Hjärtcentret Ensimmäinen vuosi Sydänkeskuksessa Sydänkeskus on nyt toiminut vuoden ajan T-sairaalassa. Uusi organisaatiomalli ei muuttanut toimintatavoitettamme tuottaa laadukkaita ja vaikuttavia erikoissairaanhoidon palveluja kustannustehokkaasti ja viiveettä. Yhtenäiset toimitilat ja henkilöstön joustava käyttö toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä. Osaamisen yhdistäminen on parantanut hoidon laatua ja osaltaan mahdollistanut Kerralla kuntoon -toimintaperiaatteemme käytäntöön panoa. Suurin ongelma, johon uudistus ei ole vaikuttanut, on liian vähäinen hoitohenkilökunnan ja lääkärien määrä. Tämä on vaikeuttanut ja lykännyt järkevien ja kustannustehokkaiden hoitomallien käyttöön ottoa. Ajankohtaisin ongelma on puuttuva kardiologipäivystys. Sydäninfarktin paras hoito välitön pallolaajennus toteutetaan virka-ajan ulkopuolella edelleen pelkästään vapaaehtoisen hälytystyön turvin. Vuoden aikana hoidettiin hälytystyönä lähes 200 sydänkohtausta. Päivystysasetuksen myötä Sydänkeskukseen on resursoitava kardiologipäivystys, joka toimii jo muissa yliopistosairaaloissa. Sydänsairaudet ovat suomalaisten suurin kuolinsyy ja sydänpotilaat suurimpia potilasryhmiä sairaalahoidossa. Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja alentunut sydäninfarktin kohtaustappavuus ovat aiheuttamassa sen, että hoidettavana on lähivuosina entistä enemmän tosin entistä iäkkäämpiä sydänpotilaita. Tämä vaatii meiltä nykyistä parempaa valmiutta hoitaa myös kiireettömiä lähetteellä tulevia sydänpotilaita. Första året på Hjärtcentret Hjärtcentret har nu varit ett år i T-sjukhuset. Den nya organisationsmodellen ändrade inte på vårt verksamhetsmål att producera högklassiga och effektiva specialiserade sjukvårdens tjänster kostnadseffektivt och utan dröjsmål. Gemensamma utrymmen och flexibel användning av personal inom verksamhetsområdet har åstadkommit besparingar. Genom att förena kunnandet har vårdkvaliteten blivit bättre och möjliggjort tillämpning i praktiken av verksamhetsprincipen I gott skick på en gång. Det största problemet som förnyelsen inte inverkat på är för lite vårdpersonal och för få läkare. Detta har försvårat och skjutit upp ibruktagandet av rationella och kostnadseffektiva vårdmodeller. Det aktuella problemet är bristen på kardiologisk jour. Den bästa behandlingen av hjärtinfarkt - omedelbar ballongutvidgning - görs fortfarande utanför tjänstetid enbart som frivilligt beredskapsarbete. Under året behandlades nästan 200 hjärtinfarkter som beredskapsarbete. I och med jourförordningen måste Hjärtcentret fixa resurser för en kardiologisk jour, sådan finns redan i de övriga universitetssjukhusen. Hjärtsjukdomar är den största dödsorsaken hos finländare och hjärtpatienter är de största patientgrupperna inom sjukhusvården. Då de stora åldersklasserna åldras och färre dör i hjärtinfarkt, leder det till att det inom de närmaste åren är fler och äldre hjärtpatienter som behöver vård. Detta kräver bättre beredskap av oss att också behandla icke-brådskande Noin puolet sydänpotilaista tulee sairaalaan päivystyksen kautta epätasaisina potilasruuhkina. Lyhyistä hoitojaksoista ja joustavista toimintatavoista huolimatta kaikki akuutit sydänpotilaat eivät sovi Sydänkeskukseen. Hoidon laadun kannalta olisi toivottavaa, että jatkossa suurempi osa ongelmallisten sydänpotilaiden hoidosta voitaisiin keskittää Sydänkeskukseen. Lisämausteen ongelmaan tuo Vaasan sydänkirurgian mahdollinen siirtyminen Turkuun. Potilaiden lisääntynyt valinnanvapaus on haaste Sydänkeskukselle. Tampereen Sydänsairaala Oy on jo kauan panostanut nykytilanteeseen pyrkien aktiivisesti houkuttelemaan potilaita oman alueensa ulkopuolelta. Sen runsas TV- ja lehtimainonta on uutta suomalaisessa julkisessa terveydenhuollossa. On todennäköistä, että aktiivisimmat potilaat hakeutuvat Tampereelle, mikäli hoidon saatavuus ei meillä ole tyydyttävä. Hinnat ovat Tampereella korkeammat ja hoitojaksotkin pitempiä, joten säästöä kunnille ei tästä koidu. Sydänkeskuksessa tehdään korkealuokkaista kliinistä tutkimusta, mikä on myös yksi hyvän hoidon kulmakivistä ja tärkeä rekrytointivaltti mahdollistaen mm. monipuolisempia työnkuvia. Sydänkeskus on myös monissa uusissa hoitotavoissa ja toimintamalleissa suomalainen ja kansainvälinenkin edelläkävijä. Tämä on ollut mahdollista, koska työhön on hakeutunut koko ajan erittäin motivoitunutta ja lahjakasta väkeä, mikä on kaiken kehityksen perusedellytys. Erinomainen henkilökunta onkin tärkein toimintavalttimme haastavassa tilanteessa. remitterade hjärtpatienter. Cirka hälften av hjärtpatienterna kommer via jouren i ojämna ruscher. Trots korta vårdperioder och flexibla verksamhetssätt ryms alla akuta hjärtpatienter inte på Hjärtcentret. Med tanke på vårdkvaliteten är det önskvärt att en större del av problematiska hjärtpatienters vård kunde koncentreras till Hjärtcentret. Ett tillägg i problemet är att Vasa hjärtkirurgi möjligen flyttas till Åbo. Patientens ökade valfrihet är en utmaning för Hjärtcentret. TAYS Hjärtcentrum Ab har redan länge satsat på att aktivt locka patienter utanför sitt område. Deras aktiva TV- och tidningsreklam är något nytt inom den offentliga hälso- och sjukvården i Finland. Troligen söker de aktivaste patienterna sig till Tammerfors om de inte är nöjda med vårdtillgängligheten hos oss. Priserna i Tammerfors är högre och vårdperioderna är längre, så kommunerna sparar inte på detta. På Hjärtcentret görs högklassig klinisk forskning, vilket också är en av hörnstenarna för god vård och lockar vid rekrytering bl.a. genom att erbjuda mångsidigare arbetsuppgifter. Med flera nya behandlingssätt och verksamhetsmodeller är Hjärtcentret en finländsk och också en internationell pionjär. Detta har varit möjligt eftersom det fortlöpande har sökt folk som är motiverade och kompetenta, vilket är grundkravet för all utveckling. En utmärkt personal är också vår viktigaste resurs i den utmanande situationen. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 8. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Markku Näveri, Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 6 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 16.6., aineistopäivä 2.6. Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Hospitaali 3 Vuosiloman tai säästövapaan siirto työkyvyttömyyden takia alkaen vuosilomaa tai säästövapaata on oikeus siirtää työkyvyttömyyden takia jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien, eli vanha 7 päivän karenssi on poistettu. Siirto-oikeus on samansisältöinen siitä riippumatta, alkaako työkyvyttömyys ennen lomaa/säästövapaata tai niiden aikana. Se koskee niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Jos työkyvyttömyysaika ei koske koko vahvistettua vuosilomajaksoa, on viranhaltija/työntekijä vuosilomalla työkyvyttömyysajan ulkopuolisen ajan. Siirron edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa. Siirtopyyntö on esitettävä, mikäli mahdollista, ennen loman alkamista tai muutoin ilman aiheetonta viivytystä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin linjaus: lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella voi siirtää vuosilomaa, omailmoitusmenettelyllä sitä ei voi tehdä terveydenhoitajan todistuksella vuosilomaa voi siirtää maksimissaan 5 päivää esimiehelle (tai muulle sovitulle vastuuhenkilölle) on ilmoitettava sairastumisesta pikimmiten, kuitenkin viimeistään ko. päivän klo 18:aan mennessä ilmoitus tehdään normaalin käytännön mukaan sairauslomatodistus on hankittava alkaen ko. päivästä sairauslomatodistus on toimitettava esimiehelle (tai muulle sovitulle vastuuhenkilölle) mahdollisimman nopeasti, viimeistään viikon kuluessa todistuksen allekirjoituspäivämäärästä. Yksiköissä tulee ennen kesälomakauden alkua sopia yhteisesti työpaikkakokouksessa ne tavat, joilla ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta loman aikana. Tarja Mäkinen, henkilöstöasiantuntija ISBAR - Tiivistetyn raportoinnin jäsentämiseen työkalu ISBAR, raportoinnin jäsennetty työkalu, on kehitetty alun perin Yhdysvaltojen laivastossa 1990-luvulla. Raportoinnin standardointia tarvittiin kiireelliseen ja tärkeään viestintään. Menetelmä on rantautunut myös mm. terveydenhuollon viestintään. ISBAR ohjaa raportoijaa keräämään potilaasta tarvittavat tiedot selkeästi ja tiivistetyssä muodossa. Sen tarkoituksena on systemaattinen käyttö, jolloin kaikki käyttävät, kaikissa raportoinneissa ja kaikki kohdat läpi käyden. Lisäksi ISBAR auttaa raportin kuuntelijaa seuraamaan raporttia, jolloin voi lopuksi kysyä, mikäli jotain asiaa ei mainittu. ISBARia käytetään hoitajalta hoitajalle, hoitajalta lääkärille tai yksiköstä toiseen raportoitaessa potilaasta. Viisi yleisintä syytä miksi ISBARia ei käytetä: 1. Emme tarvitse, eikö meidän taitoihin luoteta. 2. Miksi raportoida asioita, joita ei ole. 3. Ei ole aikaa. 4. Miranda ei ole vielä auki, eikä tarvitse, luettiin jo koneelta. 5. Minä en ole hänen hoitajansa, tuon hänet nyt vaan tänne/otan nyt hänet vaan vastaan. Viisi syytä miksi edellisissä tapauksissa juuri tulisi käyttää ISBARia: 1. Kyse ei ole kenenkään osaamisesta tai osaamattomuudesta, vaan systemaattisesta toimintatavasta, josta on kiistaton hyöty potilasturvallisuudelle. 2. Inhimillisten tekijöiden vaikutuksien minimoiminen. Kaikki tekevät virheitä tai unohtavat asioita, johon mm. väsymys, kiire ja rutinoituminen vaikuttavat. Esimerkiksi potilaan eristystarve tulee aina mainita, riippumatta siitä koskeeko asia potilasta tai ei, jolloin asia ei jää arvailun varaan, että unohtiko raportoija vain mainita asian. 3. ISBAR-raportin antaminen vie aikaa noin 2 minuuttia. Siinä käydään läpi ne kriittiset asiat, joissa potilasturvallisuutemme saattaa pettää. Mikäli esim. eristys unohdetaan mainita, koituu koko henkilökunnalle runsaasti lisätyötä, organisaatiolle lisäkustannuksia ja potilaalle ylimääräistä vaivaa. 4. On jokaisen oikeus ja velvollisuus saada ja antaa raportti hoitokertomuksen avulla, jolloin ei tarvitse ulkomuistista muistaa. Turvallisen organisaation henkilökunta sitoutuu organisaation velvoitteisiin, ohjeisiin ja määräyksiin. 5. Juuri siksi jos et ole hoitanut potilasta aiemmin tai et tule hoitamaan, ISBAR on oivallinen työkalu jäsennettyyn ja tiivistettyyn raportointiin, jolloin kaikki potilasturvallisuuden kannalta kriittiset kohdat tulee huomioitua. ISBAR-raportointiin Vuodeosasto - Leikkaussali ISBAR-raportointiin Leikkausosasto - Vuodeosasto Tunnista Ammatti, nimi ja yksikkö Tunnista Ammatti, nimi ja yksikkö Potilaan nimi ja henkilötunnus Tarkista ranneke! Tulosyy, oireet Potilaan nimi ja henkilötunnus Tarkista ranneke! Tausta Perussairaudet Tausta Tehty toimenpide Irtain / proteesit (K, missä / E) Anestesiamuoto Aikaisemmat anestesiat, mahdolliset ongelmat Riskitiedot: allergiat, tartuntavaara, eristystarve Riskitiedot: allergiat, tartuntavaara, eristystarve Tilanne Toimenpidealue à tarkista sidokset Tupakointi (K/E) Vuoto, dreenit Tilanne Dg, toimenpide, puoli Annetut lääkkeet ja nesteet à jatkohoito-ohjeet Lääkitys, nestehoito Pahoinvointi Diureesi Diureesi Lab ja rtg (keskeiset tulokset) Lab (keskeiset tulokset) X-koe, verivaraus Vitaalielintoiminnot Ravinnotta olo Neurologinen status (tajunnan taso, raajat, pupillat) Esilääkitys, VAS (1-10) Kipu (VAS 1-10) Vitaalielintoiminnot Neurologinen status (tajunnan taso, raajat, pupillat) Liikkumislupa, asento Toimenpidealueen valmistelu Potilaan toiveet Potilaan toiveet Tarkista Tarv. omaisten informointi (K/E) Tarkista Tarv. omaisten informointi (K/E) Onko kysyttävää? Onko kysyttävää? Haaste ISBAR on koko henkilökunnan, organisaation ja ennen kaikkea potilaan etu ja oikeus. Haastamme itsemme ja koko sairaanhoitopiirin käyttämään tiivistettyä ja selkeää ISBAR-työkalua. Sairaanhoitopiirissä on käytössä eri yksiköihin suunnattuja ISBAR-raportointityökaluja mm. EPLL:ssä, kaikilla Tyksin toimialueilla, Totekissa ja aluesairaaloissa. Jokaisen yksikön tulee miettiä omaa raportointitarvettaan, jolloin sama ISBAR ei välttämättä käy suoraan toiseen yksikköön, mutta valmiita ISBAReja kannattaa hyödyntää. Meihin saa ottaa yhteyttä asian tiimoilta, autamme mielellämme juuri sinua! Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan (TO3) potilasturvallisuustyöryhmän puolesta, Weronica Gröndahl / Kl. hoitotyön asiantuntija / TO3 Saila Kauhanen / erikoislääkäri / TO3 Elina Soini-Koskinen /aoh / TO3 Jenni Koskinen /sh / PA2, Totek Riikka Karineva /sh /PA2, Totek Leonard ym Qual Saf Health Care 2004;13(Suppl 1):i85 i90. arizona.edu/sites/azlend.peds.arizona.edu/files/ thehumanfactor.pdf CaPS Clinical Governance Unit MetroSouth. Session A Notes. PUHELINRAPORTTI EPLL-osastot TUNNISTA TAUSTA TILANNE TOIMINTA TARKISTA Ilmoittaja, ammatti, yksikkö Potilaan nimi, sotu ja ranneke Tulosyy, oireet Perussairaudet Allergiat Tartuntavaara / eristys Omaisia informointi K/E Dg, tulosyy Keskeiset tutkimustulokset Erityinen tarkkailu: diureesi, sokeri, vitaalit, kipu (VAS 1-10) Nestehoito, lääkehoito, tmp Hoidon vaikutukset Jatkohoito-ohjeet, Rtta olo X-koe, verivaraus, kanyyli Liikkumislupa, wc-lupa Saapuminen osastolle, kuljetus Onko kysyttävää?

4 4 Hospitaali VSSHP:n johtajaylilääkäri Samuli Saarni uskoo, että ulkokunnista tulevien potilaiden määrä kasvaa, sillä Tyks on erittäin haluttu hoitopaikka. Potilaalla nyt laajempi vapaus valita hoitopaikka Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Mitä tarkoittaa vuoden alusta voimaan tullut potilaan laajennettu oikeus erikoissairaanhoidon hoitopaikan valintaan? Johtajaylilääkäri Samuli Saarni selventää ohjeita. Vuoden alusta voimaan tullut lainsäädäntömuutos koskee sitä, että potilas saa valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa sairaanhoitopiirin, jonne menee hoitoon eli erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa. Lakimuutoksen myötä potilas saa myös valita hoitavan terveysaseman Suomen sisällä. Valinnanvapaus hoito voisi jatkua Raision aikuispsykiatrian poliklinikalla. Pyynnöt tulivat alkuvuodesta. Tähän liittyen yritimme etsiä ohjeita ja täällä jatkamiselle ei nähty esteitä eli he voivat joko jatkaa täällä tai sitten potilaan kanssa yhteisymmärryksessä tehdään lähete Turun kaupungin psykiatrialle. Kumpaakin on käytetty. Turkuun saattaa olla jonoa joitakin kuukausia, Tarja Multala kertoo. Hoito psykiatrian poliklinikalla saattaa olla pitkä, kun siihen sisältyy esimerkiksi psykologisia tutkimuksia ja terapiaa, joten yhdenkin potilaan hoito voi olla ylilääkärin mukaan iso juttu. Jos hoitopaikkaa vaihtavien määrät alkaisivat liikkua kymmenissä, se vaikuttaisi jo resurssitarpeisiin, Multala selventää. Paljonko lähetteitä alkaa tulla? Hoitopaikan vaihto-oikeutta on ylilääkärin käsityksen mukaan käytetty vielä hyvin vähän, sillä yleensä oman alueen poliklinikka on se paikka, jossa halutaan käydä. Sairaanhoitopiirin sisällä hoitopaikan on voinut valita tähänkin asti, joten muutos koskee lähinnä Turun kaupunkia. Meillä on mietityttänyt, kuinka paljon lähetteitä alkaa mahdollisesti tulla, mutta vielä niitä ei ole tietojemme mukaan tullut, vaikka olemme lähellä Turkua. Emme tiedä myöskään kuinka paljon meidän alueeltamme on hakeutunut potilaita Turkuun - ainakaan tietoomme ei ole tullut yhtään. Lähete on potilaan ja lähettävän lääkärin päätös ja vastaanottavalta paikalta pitää löytyä resurssit ottaa potilaat vastaan. Resursseja ei ole mitoitettu siihen, että ulkopaikkakuntalaisia tulisi hoitoon ja resurssit on mitoitettu tarkasti muutenkin. Se voi tuoda haastetta, vaikka meilläkin on kaikki olemassa olevat vakanssit täytetty. Oman haasteensa tuo Multalan mielestä myös se, jos potilas valitsee muun kuin oman kunnan psykiatrisen avohoitopaikan, mutta muut palvelut kuten työvoimatai sosiaalitoimiston palvelut voivat silti olla omasta kunhoitopaikan suhteen sairaanhoitopiirin sisällä sen sijaan on ollut jo pidempään voimassa. Potilaan toivetta päästä haluamaansa sairaalaan sairaanhoitopiirin sisällä pyritään kunnioittamaan niin pitkälle kuin hoidon tarkoituksenmukainen järjestäminen sallii. Asenteellinen muutos on Saarnin mukaan lakimuutoksen myötä suuri. Odotuksena on, että potilaat alkavat hakeutua sinne, missä hoito on parasta. Potilaiden perässä seuraa raha. Tämän tarkoituksena on parantaa hoidon laatua kannustamalla tuottamaan mahdollisimman hyvät palvelut. Euroopan laajuinen trendi Valinnanvapausasiassa kyseessä on Euroopan laajuinen trendi, jossa Suomi tulee jälkijunassa. Huippuosaamisella voidaan houkutella maanlaajuisesti potilaita ja myös Tyksillä on monia huippuosaamisalueita. Hoitoon tullaan lähetteellä kuten ennenkin. Potilas ja hoitava lääkäri päättävät yhdessä mihin lähete tehdään. Lähetteet on hoidettava eli resurssit on mitoitettava niiden mukaan. Potilas on siis se, joka valitsee eikä niin, että järjestelmä saa suunnitella potilaan puolesta. Vanhaa ajattelua on, että kunta omistaisi kuntalaisensa ja kuntalaisen kuuluu käydä kunnan omissa palveluissa. Toki tämä muutos aiheuttaa paineita järjestelmälle, mikä on tarkoituskin, johtajaylilääkäri sanoo. Potilaat eivät ehkä ole vielä hänen mukaansa kovin tietoisia valinnanvapaudesta. On kaksi asiaa, joista täytyisi huolehtia: Se, että potilaat tietäisivät ylipäätään valinnanmahdollisuudesta ja heillä pitäisi olla tietoa valinnan pohjaksi. Kovin hyvää vertailutietoa laadusta ei vielä ole olemassa. Kysymys on siksi tällä hetkellä enemmän markkinoinnista ja siitä, mikä tieto tulee eniten näkyviin. Markkinointiin ja mainostamiseen pohjaava kilpailu julkisen sektorin yksiköiden välillä ei Saarnin mielestä välttämättä hyödytä ketään. Se ei paranna laatua, jos laatua ei pystytä vertailemaan, vaan pistetään paljon rahaa esimerkiksi tv-mainoksiin ja muuhun kampanjointiin. VSSHP lähtee ensisijaisesti kilpailemaan laadulla. Aika näyttää, mitä muut sairaanhoitopiirit ryhtyvät tekemään ja miten potilaat lähtevät liikkumaan. Potilaita voi tulla Turun kaupungilta ja ulkokunnista enemmän On mahdollista, että esimerkiksi Turun kaupungilta ohjautuu jonkin verran uusia potilaita sairaanhoitopiiriin. Niiltä osin kun Turku järjestää samanlaista erikoissairaanhoitoa, kuin me muille kunnille, niin Turku ei voi Valinnanvapaus herättää kysymyksiä Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Potilaan valinnanvapaus on herättänyt kysymyksiä myös VSSHP:n psykiatrian poliklinikoilla etenkin, kun tiedossa on, että vain osa viroista on täytetty Turun kaupungin psykiatrian puolella lääkäripulan vuoksi. Turun psykiatrinen erikoissairaanhoito on oma kokonaisuutensa ja turkulaisten aikuispotilaiden avoja laitoshoidosta vastaa Turun kaupunki. VSSHP vastaa kaikkien Turun lähikuntien (Kaarina, Koski, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki) psykiatrisesta hoidosta. VSSHP:lla on Turussa lisäksi yleissairaalapsykiatrinen poliklinikka, jonka potilaat ovat somaattisten vaivojen vuoksi hoidettavina Tyksin muilla poliklinikoilla ja tulevat lähetteellä yleissairaalapsykiatriselle poliklinikalle psyykkisen kuormituksen vuoksi. Meidän poliklinikalla on puhuttanut päivystysaikainen potilaiden ohjautuminen, kun jotkut potilaat pyytävät lähetettä päivystyskäynnin yhteydessä jatkohoidosta jonnekin muualle kuin heidän pitäisi ohjautua. Näissä on toistaiseksi toimittu potilaiden toiveiden mukaan, Leena Kähäri yleissairaalapsykiatriselta poliklinikalta kertoo. Turun lääkäripula ei ole vielä näkynyt Raisiossa VSSHP:iin kuuluvan Raision aikuispsykiatrian poliklinikan ylilääkäri Tarja Multala kertoo, että Turun lääkäripula ei ole vielä näkynyt Raisiossa. Lähinnä vain kesken hoidon muuttaneet potilaat ovat pyytäneet saada jatkaa hoitoa tutulla poliklinikalla. Viisi henkilöä meillä käyvistä on muuttanut hoidon aikana Raisiosta Turkuun, mutta he ovat toivoneet, että Muutos on ylilääkäri Tarja Multalan mukaan vaikuttanut toistaiseksi vähän eikä resurssinsiirtoja ole tarvinnut tehdä.

5 pakottaa potilaita pysymään Turussa emmekä me voi kieltäytyä ottamasta turkulaisia vastaan vedoten siihen, että Turku järjestää heille ne palvelut. Potilas voi siis valita niin halutessaan tulla sairaanhoitopiiriin hoitoon. Toivottavasti tämä liikenne jää kuitenkin pieneksi, koska nykyinen työnjako on vakiintunut ja toimiva, Saarni toteaa. Maksusitoumuksia ei enää rahaliikenteen takia tarvita, mutta potilaiden liikkuvuutta pyritään sisäisesti seuraamaan, minkä vuoksi joudutaan tekemään kirjaamistöitä. Muutos on alkuvaiheessa ja oletus on, että se lähtee hitaasti liikkeelle ja aika näyttää, mihin suuntaan se lähtee. Syksyllä ollaan viisaampia, miltä alkaa näyttää. Idea on hyvä, että potilaisiin luotetaan enemmän. Kyseessä on iso trendi, jota vastaan on turha taistella. Tuleeko suomalainen malli toimimaan hyvin, jää nähtäväksi. Malliin sisältyy Saarnin mukaan myös riskejä. Keskeinen riski liittyy ylikapasiteettiin, jos lähdetään kilpailemaan ja potilaat lähtevät liikkumaan. Itse näen tämän kuitenkin suurena mahdollisuutena. Meillä on uusi sairaala ja yliopistosairaalan huippulaatu. Pääsääntöisesti uskon, että potilaat ovat meille päin tulossa ja siltä se jo nyt näyttää. Lakimuutos ei muuta lääketieteellistä perustetta potilaiden hoitoon ja käypää hoitoa. Jos terveyskeskuslääkäri pystyy potilaan asian hoitamaan, niin tehdään jatkossakin. Muutos koskee vain kiireetöntä hoitoa, sillä kiireiseen hoitoon jokaisella on oikeus joka tapauksessa ollut pitkään Suomessa. Kela korvaa potilaalle matkat lähimmän hoidon mahdollistaman hoitopaikan mukaan. Jyl:n eli johtajaylilääkärin ohje aiheesta löytyy intranetistä. Johtamistyön tukeminen VSSHP:ssä Esimiestehtävässä onnistumisen kannalta on tärkeää hallita kokonaisuuksia ja ymmärtää oma roolinsa. Esimiehen on tiedettävä millaisia tavoitteita hänen vastuulleen on asetettu, hänen on osattava viestiä ne henkilöstölle ja kytkeä tavoitteet jokapäiväiseen työhön. Esimiehellä tulee olla taitoa motivoida, antaa palautetta, valmentaa, ohjata ja luoda työn tekemisen puitteet. Listaa voisi jatkaa edelleen, mutta jo edellä kuvattukin kertoo esimiestyön haasteellisuudesta. Jotta esimies voi onnistua työssään, hän tarvitsee organisaation ja alaistensa tuen työlleen. VSSHP:ssä kaikilla esimiehillä on mahdollisuus hakeutua esimieskoulutukseen oman johtamisosaamisensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koulutuksien tavoitteena on myös luoda esimiesverkostoja, joissa esimiehet voivat koulutuksen jälkeenkin keskustella ja hakea vertaistukea kollegoiltaan. Vertaistuen saamiseksi käynnistetään loppuvuodesta myös esimiesten mentorointiohjelma. Esimiesvalmennus koostuu jatkossa EMV I ja II -osioista. EMV I paneutuu sairaanhoitopiirin toimintatapoihin ja -ohjeisiin, kun taas syksyllä ensimmäistä kertaa käynnistyvä EMV II keskittyy muutosjohtamiseen, suorituksen johtamiseen ja VSSHP johtamisosaamisen tukeminen valmentavaan esimiestyöhön, yhteistyön kehittämiseen ja itsensä johtamiseen. Esimiesvalmennus järjestetään vuosittain; EMV I keväällä ja EMV II syksyllä. Valmennus on maksuton ja avoin kaikille esimiehille. Kaksivuotisiin MediMerc- terveydenhuollon johtamiskoulutukseen ja Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JEAT) järjestetään keskitetty haku vuosittain huhtikuussa. Tekniikan erikoisammattitutkintoon (TEAT) järjestetään keskitetty haku tarpeen mukaan. Koulutukset rahoitetaan keskitetystä koulutusmäärärahasta, joten osallistujalle ja hänen yksikölleen koulutukset ovat maksuttomia. MediMerc-koulutusta suositellaan erityisesti päättävässä virassa toimiville, esim. ylilääkäreille, ylihoitajille ja yksiköiden päälliköille sekä osastonhoitajille ja asiantuntijatehtävissä toimiville tehtävänkuvasta riippuen. JEAT-koulutusta suositellaan lähiesimiehille kuten esimiestehtävissä toimiville lääkäreille, osastonhoitajille sekä työnjohtajille. TEAT-koulutus on suunnattu työnjohtotehtävissä työskenteleville. Ylimmälle johdolle suunnattuun MBA-koulutukseen hakeudutaan oman esimiehen ja sairaanhoitopiirin johtajan suostumuksella ja suosituksesta. Koulutuksen kustannukset katetaan esimiehen yksikön omasta koulutusmäärärahasta. Sirpa Saarni, koulutussuunnittelija Hospitaali 5 psykiatrialla nasta. Terveyskeskus ja erikoissairaanhoidon hoitopaikka voivat myös olla eri kaupungeissa. - Yhteistyö ei ole tällöin ehkä niin helppoa ja vakiintunutta kuin omalla alueella. Meillä on esimerkiksi tällä alueella asiakasyhteistyöryhmät yhteistyötahojen kanssa. Kehityskeskustelut, esimiesarvioinnit Päättävät viranhaltijat Lähiesimiehet, työnjohto Ylin johto MBA Yksilöllisesti yksikön koulutusmäärärahalla Medi Merc JEAT Mentorointi TEAT Esimiesvalmennukset I & II Sisäinen, avoin kaikille kustannuksitta Yhteishaku keskitetyllä koulutusmäärärahalla Esimiesverkostot VSSHP Henkilöstötoimisto Sirpa Saarni Hyvät ohjeet olemassa Terveyskeskus valitaan uudistuksen myötä ohjeiden mukaan kirjallisesti ja vuodeksi kerrallaan, jos sitä haluaa vaihtaa. Meillä on tähän asti sovittu hoitopaikasta potilaan kanssa vain suullisesti, hoidetaanko täällä vai tehdäänkö lähete Turkuun. Ilmeisesti jatkossakaan kirjallista sopimusta siihen ei tarvita, Multala pohdiskelee. Ohjeiden mukaan hoito pyritään järjestämään asuinpaikkaa lähimmältä poliklinikalta. VSSHP:n Psykiatrian tulosalue on laaja ja avohoitopoliklinikoitakin on paljon: Raisiossa, Salossa, Kaarinassa, Uudessakaupungissa ja Liedossa sekä Loimaalla. Koska sairaanhoitopiiri katsotaan ohjeissa yhdeksi toimintayksiköksi, lähete Turusta voisi periaatteessa ohjautua mihin vain näistä. Näille ei ole keskitettyä lähetekäsittelyä, joten ilmeisesti sitä ei ole tarvinnut vielä miettiä. Olen pohtinut myös koskeeko valinnanvapaus osastohoitoakin, jos potilas valitsee tulla hoitoon johonkin sairaanhoitopiirin sairaalaan. Ulkomaille hoitoon hakeutuvia ei ole Raision aikuispsykiatrian poliklinikalla vielä ollut. Jotkut potilaat ovat olleet ulkomailla hoitojakson aikana, mutta tällaista ei ole kyselty eikä yhtään tapausta ole ollut, että olisi jouduttu selvittämään sitä. Jyl:n ohjeet muutosta koskien ovat ylilääkärin mielestä hyvät ja niistä löytyy vastaus suurimpaan osaa kysymyksistä. Pieni helpotus on osaltaan, kun maksusitoumusta ei enää tarvitse kysyä. Auria valtakunnalliseen biopankkirekisteriin ykkösenä Terveysalan valvontavirasto Valvira on rekisteröinyt kaksi biopankkia - Auria Biopankin ja THL Biopankin valtakunnalliseen rekisteriin Suomen ensimmäisinä virallisina biopankkeina. Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien perustama Auria Biopankki on jo toimintansa alkuvaiheessa kansainvälisesti ainutlaatuinen toimija. Biopankki toimii täsmälääketieteen ja henkilökohtaisen terveydenhuollon veturina parantaen suomalaisten saaman hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Auria Biopankin tutkimusalue kattaa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen terveyden- ja sairaanhoidon erikoisalat. Erityisesti pankki keskittyy verenkierto-, aineenvaihdunta-, syöpä- sekä neurologisten sairauksien tutkimusalueisiin. Uusi biopankkilaki astui voimaan Sen mukaisesti biopankki on kokoelma ihmisperäisiä näytteitä, joihin on liitetty näytteiden luovuttajien terveystietoja. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, verta tai soluista eristettyä DNA:ta. Biopankin tehtävänä on kerätä, käsitellä ja säilyttää ammattimaisesti näytteitä ja niiden tietoja ja lainata niitä eteenpäin lääketieteelliseen tutkimustyöhön. Biopankit mahdollistavat yhdessä Suomen ainutlaatuisten terveydenhuollon rekisterien kanssa globaalistikin harvinaisen laajan resurssin lääketieteelliselle tutkimukselle. Biopankkitoiminnan aloittaminen Suomessa on merkittävä askel lääketieteen tutkimukselle ja Suomen houkuttelevuudelle ulkomaisten investoijien silmissä. Lisäksi biopankkitoiminta voi edistää teollisuuden ja kotimaisten pk yritysten verkostoitumista ja strategisten kumppanuuksien luomista, mikäli biopankit osataan luontevasti kytkeä osaksi tutkimuskeskittymiä. Heli Salminen-Mankonen, johtaja, Auria Biopankki

6 6 Hospitaali VSSHP:n henkilökunnalle ensimmäiset imetyksen erityisasiantuntijan sertifikaatit Varsinais-Suomessa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Kolme kätilöä Tyksin naistenklinikalta, Leena Kaunisto, Petronella Sevelius ja Nina Mäkilä, suorittivat kansainvälisen International Board Certified Lactation Consultant (IBCLC) -sertifikaatin. IBCLC on ainoa maailmanlaajuisesti tunnustettu imetyksen erityisasiantuntijaksi pätevöittävä sertifikaatti, jonka suorittaneita on koko Suomessa vasta 16. Kipinä IBCLC-sertifikaatin suorittamiseen lähti liikkeelle imetyskouluttajien verkostotapaamisessa Helsingissä, kun ensimmäisenä Suomessa sertifikaatin vuonna 2005 suorittanut Katja Koskinen kertoi siitä ja mitä siihen valmistautuminen vaatii. Opiskelu tuntui suurelta urakalta ja asiaa piti sulatella muutama vuosi, imetysohjaajakouluttajana ja kätilönä VSSHP:ssä työskentelevä Leena Kaunisto kertoo. Vuonna 2010 Kaunisto ja kaksi muuta naistenklinikan kätilöä olivat valmiita tarttumaan haasteeseen. Menetelmänä opintopiiri Helsingissä sertifikaattiin oli valmistauduttu opintopiirissä ja se kuulosti hyvältä käytännöltä meillekin: suuri urakka tuntuisi kevyemmältä, kun saa vertaistukea. Naistenklinikan ylihoitaja Marjo Kauppila antoi suostumuksensa opintopiirin keräämiseksi ja opintojen aloittamiseksi. Kiinnostuneista muodostui viiden hengen ryhmä, me kolme Tyksin naistenklinikalta ja Tyksin ulkopuolelta kaksi terveydenhoitajaa, jotka jättivät kuitenkin opiskelun tällä erää kesken. Koekieli on englanti, joten opiskelukin tapahtui englanniksi, mikä vaati myös kielen kertaamista ja opiskelua. Kätilöt tilasivat Jan Riordanin Breastfeeding and Human Lactation -kirjan, jonka avulla myös aiemmat kokeeseen valmistautujat olivat opiskelleet. He kokoontuivat noin Toivoisimme mahdollisuutta panostaa entistä enemmän työaikaamme imetysongelmien kanssa kamppailevien äitien auttamiseen, kertovat imetyksen erityisasiantuntijoiksi valmistuneet Petronella Sevelius (vas.), Nina Mäkilä (kesk.) ja Leena Kaunisto (oik.). kerran kuukaudessa yhdessä keskustelemaan lukemastaan aiheesta. Opintopiiri innosti jatkamaan opiskelua. Ensimmäiset puolitoista vuotta kokoonnuimme työajalla työpaikalla. Sen jälkeen kokoontumiset jatkuivat vuorotellen kunkin kotona, kun kaksi kolmesta oli äitiyslomalla. Lisäksi perustimme Facebook-ryhmän, jossa olimme yhteydessä aktiivisesti lähes päivittäin. Syvempää ammattitietoa ja käytännön hyötyä Kätilöt kertovat, että koulutus on syventänyt ammattitietoa ja -taitoa ja siitä on myös ollut käytännön hyötyä potilastyössä. Imetysohjaajakouluttajana ja kätilönä VSSHP:ssä työskentelevä Leena Kaunisto kertoo saaneensa eväitä myös pitämiinsä imetyskoulutuksiin. Imetysongelmiin on löytynyt enemmän konsteja, joita voidaan kokeilla. Samalla on entistä helpompaa tukea siinä, että imetyksessä kaikki sujuu normaalisti. Perustelut ohjaukseen ovat entistä vankemmat. Opeteltavaa ja luettavaa materiaalia oli paljon. Materiaaleissa käsiteltiin Keskolassa käyttöön perhehuonemalli Teksti ja kuva» Markku Näveri Tyksin keskola muutti 1. huhtikuuta U-sairaalan osastolta UC7 osastolle UA9. Tiloja ja toimintaa esiteltiin avajaisjuhlassa 28. maaliskuuta. Muuttotalkoissa sairaanhoitajat Sanna Pick ja Jenni Mannila, lääkintävahtimestari Petri Lampinen ja apulaisosastonhoitaja Outi Tuominen. Vastasyntyneiden tehohoito-osaston osastonylilääkärin Liisa Lehtosen mukaan päällimmäinen muuton syy oli henkilökunnan hyvinvointi. Vanhoissa tiloissa sisäilman huono laatu aiheutti oireilua, eikä tiloja voitu korjata henkilökunnan ja potilaiden ollessa siellä. Toinen syy on, että uusissa tiloissa keskola pääsee toteuttamaan perhekeskeistä hoitoa. Tilat ovat aiempaa laajemmat, joskin potilaspaikkamäärä säilyy entisellään. Potilaskäytössä on kaksi avohuonetta, joissa on yhteensä 6 potilaspaikkaa sekä 10 perhehuonetta, joista kaksi eristyshuoneita. Avohuoneissa hoidetaan vauvoja, jotka mahdollisesti tarvitsevat vain 1 3 vuorokautta osaston hoitoa ja voivat sen jälkeen siirtyä äidin viereen vierihoito-osastolle. Perhehuoneisiin pyritään sijoittamaan vauvoja, joiden osastojakso on todennäköisesti pitempi. Lisäksi yksi huone on varattuna leikkaussalitoimintaa varten. Perhehuoneissa on tilaa yhdelle aikuisen sängylle, mikä mahdollistaa vanhemman yöpymisen lapsen hoitojakson aikana. Käytännössä äiti voi yöpyä lapsensa luona sen jälkeen, kun hän itse on kotiutumiskunnossa ja hänet on uloskirjoitettu synnytysvuodeosastolta. Edelleenkään molemmille vanhemmille ei ole tilaa yöpyä yhtä aikaa osastolla. Jos lapsia on osastolla runsaasti, joudutaan kahden eri perheen vauvat sijoittamaan samaan perhehuoneeseen

7 kaikki raskauden ja alkion kehityksestä sekä rinnan kehityksestä lapsen anatomiaan ja kehitykseen sekä rintamaidon koostumuksesta imetyksen käytäntöihin. Opiskeluun kätilöt saivat työnantajalta korvauksia, mutta myös omia kustannuksia syntyi. Sertifikaatti pitää päivittää viiden vuoden välein, jotta sen haltija osoittaa tietojensa ja taitojensa olevan ajan tasalla. Lukemisen lisäksi osallistuimme kaikkiin mahdollisiin imetyskoulutuksiin Suomessa ja myös NeoBFI-keskosten imetyskonferenssiin Ruotsin Uppsalassa 2012 syksyllä. Näiden lisäksi saimme hankittua koulutuspisteitä netissä järjestettävistä imetyskonferensseista ja e-koulutuksista. Kaunisto, Sevelius ja Mäkilä suorittivat kokeen heinäkuussa 2013 Tukholmassa. Kokeen tekemisen jälkeen he joutuivat vielä jännittämään marraskuun alkuun saakka ennen kuin saivat tiedon, että ovat läpäisseet kokeen ja saivat Varsinais-Suomen ensimmäiset IBCLC-sertifikaatit. Ammattitaidon ylläpitäminen jatkui maaliskuussa Oulussa Vauvamyönteisyyskouluttajien verkostopäivillä ja huhtikuussa Kööpenhaminassa ELACTAN (European Lactation Consultant Alliance) imetyskonferenssissa. Vastaamme mielellämme kysymyksiin, jos joku nyt kiinnostui ja haluaa myös lähteä sertifikaattia suorittamaan. Myös lääkärit voivat suorittaa sen, naiset kertovat. IBCLC-sertifikaatti International Board Certified Lactation Consultant (IBCLC) on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut imetykseen. Sertifikaatin myöntää kansainvälinen International Board of Lactation Consultant Examiners (IBLCE), joka perustettiin Tällä hetkellä maailmassa on yhteensä IBCLC:tä 96 eri maassa. Eniten sertifikaatin suorittaneita on Yhdysvalloissa. IBLCE järjestää kerran vuodessa kokeen, johon osallistuvan täytyy täyttää vaadittavat kriteerit, esimerkiksi 1000 h työkokemusta imetysohjauksesta ja 90 h osallistumista imetyskoulutuksiin viimeisen viiden vuoden aikana. Kokeen voi suorittaa monella eri kielellä, mutta ei suomeksi. Kokeen läpäistyään IBLCE myöntää sertifikaatin. Suuri askel meille, keskolalle ja potilaillemme. Olemme ensimmäiset Suomessa, jotka aloittavat tehohoidon perhehuoneissa. Tosin muut peesaavat kannoilla, ja toivon että voimme antaa arvokasta apua ja tietoa heille perhehuonemallissa toimimisesta. Varmasti saamme itse arvokasta kokemusta uuden lasten ja naisten sairaalan suunnitteluun, totesi Liisa Lehtonen avajaisjuhlassa pitämässään tervetuliaispuheessa. Hoito muuttuu Vastasyntyneiden hoito muuttuu rytisten. Suuri murros liittyy vanhempien mukaan tulemiseen hoitotiimiin, muutos, jota olemme toteuttaneet Vanhemmat vahvasti mukaan -projektissa jo viiden vuoden ajan. Tiedämme, että lapset hyötyvät vanhempien läsnäolosta. Siitä hyötyvät myös vanhemmat ja palvelujärjestelmämme lyhentyneiden hoitoaikojen seurauksena. Tehohoidon on annettu aivan turhaan erottaa lasta vanhemmastaan. Nyt tilamme antavat mahdollisuuden kymmenelle vanhemmalle olla läsnä myös yöaikaan heidän niin halutessaan. Lapsen tehohoidon ei tarvitse rikkoa tärkeää läheisyyttä, jossa lapsi ja vanhempi tutustuvat toisiinsa, jossa muodostuu vuorovaikutussuhde ja jossa muodostetaan perusta lapsen kehitykseen vaikuttavalle kiintymyssuhteelle. Osastonylilääkäri korosti tämän olevan on iso askel potilaiden parhaaksi ja toivoi keskolan pystyvän hyödyntämään mahdollisuuden vanhempien majoittamiseen perhehuoneissa. Toivottavasti saamme uutta oppia tällaisesta toimintamallista ja pystymme suunnittelemaan sen pohjalta hyvin toimivat tilat uuteen sairaalaan, jossa kaikki potilashuoneet ovat yhden perheen huoneita. Tämä on välivaihe matkalla kohti uutta sairaalaa, jossa ehkä toimimme seuraavat 50 vuotta. Jussi Rantanen: Seesteinen jakso olisi paikallaan Teksti ja kuva» Markku Näveri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tehyläiset saivat alkuvuodesta uuden koordinoivan pääluottamusmiehen. Hän on Jussi Rantanen, useimmille tuttu jo vuosien takaa. Mutta kerrataanpa kuitenkin vähän. Jussi Rantanen työskenteli 1990-luvun alussa lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana, mutta kun töitä ei oikein löytynyt, hän tuumi, että sairaanhoitajan työ saattaisi taata varmemmin leivän. Hän opiskeli leikkaus- ja anestesiahoitajaksi ja työpaikka löytyi Turun kaupunginsairaalasta. Tyksiläinen hänestä tuli, kun kaupungin kirurginen sairaala fuusioitui Tyksiin vuonna En siis ole oikea tyksiläinen tällä taustalla. Itse asiassa kiersin alun perin Tyksin mahdollisimman kaukaa, Rantanen nauraa. Vuosikymmenen loppupuolella Jussi Rantanen oli ammattiosaston jäsen sekä sihteeri. Luottamusmiesvaaleissa oli kaksi ehdokasta, ja Rantanen valittiin kahden äänin turvin alueluottamusmieheksi. Siitä ay-ura varsinaisesti lähti vauhtiin. Sattumasta uranvalinnassa ei ollut kyse: halusin itse noihin tehtäviin, ja minut valittiin vaaleissa. Luottamusmiestehtäviin Rantasta kannusti ajatus, että niitä voisi tehdä eri tavalla kuin siihen asti, vaikkei koko maailmaa voisikaan parantaa. Hyvää oppia työhönsä hän kertoo saaneensa kirurgisen sairaalan fuusioneuvotteluista, joissa hän sai olla paljon mukana tuulia ja ilmapiiriä haistelemassa. Fuusion seurauksena Jussi Rantasesta tuli Tehyn Tyksin pääluottamusmies. Ensin 50 prosentin ajankäytöllä, mikä oli hänen mukaansa aika sompailua, kunnes vuonna 2007 erinäisten kommervenkkien jälkeen kokopäiväisesti. Kritiikki tervetullutta Sairaanhoitopiirissä on tehyläisiä noin Järjestäytymisaste on yli 90 prosenttia, ja jäsenkehitys on Jussi Rantasen mukaan ollut myönteinen viimeiset viisi vuotta. Viime loppuvuodesta jäsenkunnasta kantautui jonkin verran kritiikkiä ammattijärjestöä kohtaan ja sitä syytettiin mm. hampaattomuudesta. Toimintatapa ja lähestymiskulma olivat tietoinen valinta. Katsoimme, ettei ammattijärjestö voi lähteä sanelemaan tiukkoja ohjeita yksittäisille jäsenille, vaan jätimme heille valinnanvapauden. Varsinkin kun jokaisen elämäntilanne ja talous ovat kovin erilaisia, eikä järjestö voi ottaa niistä vastuuta. Kritiikin koordinoiva pääluottamusmies toivottaa tervetulleeksi: Aina ei voi miellyttää kaikkia 3800:aa. Kritiikkiä tulee ja pitääkin tulla. Siten voimme kehittää toimintaamme. Huolia riittää Yt-aika on takana, mutta Jussi Rantasen huolet eivät. Kyllä tämäkin vuosi huolestuttaa, ja tilannetta seurataan varpaisillaan. Nyt mennään talouden ehdoilla. Mitä se vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin, entä palvelutasoomme, hän pohtii. Muutosten vauhtia Rantanen kuvaa huimaksi, ja mitä tuovat sh-piirin uusi strategia tai sote-uudistus. Hän sanoo kaivanneensa väliin seesteistä jaksoa, etenkin hyvien uutisten ollessa harvassa. Päätöksen U-sairaalan korvaavasta rakennuksesta hän nostaa yhdeksi sellaiseksi. Jussi Rantasen luottamusmiesuraan on mahtunut monia vaikeitakin hetkiä. Silti hän ei ole katunut uranvalintaansa. Hospitaali 7 Edunvalvonnan kannalta koordinoivaa pääluottamusmiestä pohdituttaa ja työllistääkin vastakkainasettelu Tyks maakunta, ja se mitä uusi strategia tuo tässä suhteessa. Häntä huolestuttaa myös, ettei Tyksin kaikilla toimialueilla ole saatu yhteistoimintaa käynnistettyä. Ammattijärjestöjen ja työnantajan yhteistyölle hän antaa arvosanan kohtalainen ja toivoo, että sh-piirin johto ymmärtäisi sen merkityksen entistä paremmin jo omankin työnsä tukena. Kiitosta Rantanen jakaa järjestöjen ja työsuojelun yhteistyölle. Jussi Rantanen on vaikuttanut pääluottamusmiehenä kohta kymmenkunta vuotta. Sinä aikana hän on oppinut tuntemaan ihmiset ja korostaa tiimityötä. Tehyn pääluottamusmiehet Rantanen, Riku Luoto, Lennu Yläneva ja Leena Kaatikko kokoontuvatkin säännöllisesti. Kaikkiaan Tehyllä on sh-piirissä 43 luottamusmiestä. Saabisti Vaikka Jussi Rantanen on koordinoiva pääluottamusmies käytännössä 24/7 varsinkin vaikeina aikoina saattaa puhelin piristä milloin tahansa hän ei ole päivääkään katunut lähtemistään ay-aktiiviksi. Vastapainoksi Jussi Rantasen löytää usein jalkapallokentän laidalta. Hän sanoo olevansa aktiivinen jalkapalloisä: 11-vuotias tytär pelaa seuratasolla, ja pelit, harjoitukset ja turnaukset työllistävät myös isä-rantasta. Perheen rintamamiestalon remontointi ja puutarhatyöt ovat nekin hänen rentoutumiskeinojaan. Vielä muutama vuosi sitten Rantanen tunnettiin innokkaana moottoripyöräilyharrastajana, mutta nykyisin se on historiaa ja pyörä myyty. Sen sijaan hän paljastaa olevansa läpikotaisin saabisti. Se on ainoa oikea auto, ja haaveenani on vanha Saab, jota pääsisin kunnostamaan.

8 8 Hospitaali Lisätietoja menetelmästä ja koulutuksista sivuilla Yhteinen puu. Valokuvan voimaa -sarja on nähtävissä Yle Areenassa vuoden loppuun. Voit osallistua myös omilla kuvilla Siemenkuvaketjuun Valokuvan voimaa -sarjan yle.fi- sivuilla. Valokuva voimauttaa syöpätautien vuodeosastoilla Tammikuussa 2014 juhlittiin Vantaan taidemuseossa Maailman ihanin tyttö -15-vuotisnäyttelyn avajaisia. Näyttelyn avasi presidentti Tarja Halonen. Valokuvaaja sekä taide- ja sosiaalikasvattaja, Voimauttava valokuva -menetelmän perustaja sekä Maailman ihanin tyttö -kirjan julkaisija Miina Savolainen vieraili pääluennoitsijana VSSHP:n kutsumana Tyksissä Maailman ihanin tyttö -koulutuspäivänä Saimme tilaisuuden kuulla eloisan ja syvällisen luennon valokuvahankkeesta Hyvösen lastenkodin tyttöjen kanssa. Minulle tärkein sanoma oli nähdyksi tuleminen, hyväksyvä katse ja jokaisen oikeus tuntea itsensä arvokkaaksi. Kokemuksia koulutuksessa Marraskuussa 2012 sain tilaisuuden lähihoitajana aloittaa Voimauttavan valokuvan ammatilliset perusteet hoito-, sosiaali- ja pedagogisella alalla Hämeenlinnassa. Koulutus alkoi omalla elämäntarinalla ja omilla erilaisilla puolilla, jatkui perhesuhteisiin ja päättyi työyhteisön kehittämiseen sekä dialogiin potilaan kanssa. Omaelämänkertani työstäminen matkana oli oman itseni näkyväksi tekeminen kuvia skannaamalla, suurentamalla ja yksityiskohtia esiin tuomalla. Prosessi ei ollut aina helppoa. Kuvien katsominen ja valitseminen sisälsi niin naurua kuin itkuakin, menneiden tapahtumien kohtaamista, perhe- ja ihmissuhteiden läpikäymistä sekä kipeää luopumista ja uuden näkökulman löytämistä. Oman prosessin läpikäyminen valokuvan keinoin on välttämätöntä muiden valokuvamatkan ymmärtämiselle. Lapsuudenkuvien albumisivu. Voimauttava valokuva työyhteisössäni Haasteellisin tehtävistä oli keväällä 2013 alkanut työyhteisöprojekti. Kaksi syöpäosastoa oli juuri yhdistetty. Työyhteisöni käsittää lähes 70 henkilöä kaikki ammattiryhmät mukaan lukien kahdessa kerroksessa. Tehtävä oli minulle alussa jännittävä. Jouduinhan tuomaan myös itseni esiin, kuten elämänkertani suuriksi skannatuissa kuvissa, ja voittamaan arkuuteni. Voimauttavan valokuvauksen menetelmä oli lähes täysin tuntematon osastollamme. Toteutumisen mahdollistamiseksi valitsin yksinkertaisen lähtökohdan. Jokainen sai mahdollisuuden tuoda kuvan Miten haluaisin tulla nähdyksi työyhteisössäni. Kuvista muodostuisi syöpätautien vuodeosastojen vahvuutta symboloiva tammi SY1:n kahvihuoneen seinälle tavoitteena ajankohtainen me-hengen vahvistaminen osastojen yhdistyessä. Pienen odottelun jälkeen Outi saapui luokseni kuvan kanssa: Tässä kuvassa olen villi ja vapaa raikkaassa Lapissa. Vähitellen puu kasvoi ja muutti muotoaan. Kuvia matkoilta, lasten ja lemmikkien kanssa, vapaudesta, harrastuksista, vapaa-ajasta, roolista, työminästä ja onnistumisesta sellaisena kuin olemme. Olisin halunnut kuvastani mielikuvituksellisen prinsessakuvan kuten tytöt Maailman ihanin tyttö -kirjassa. Toivon kuvastani välittyvän katsojalle työni tärkeys, ilo ja kiitollisuus. Aina kuvan esille laittaminen ei ole helppoa. Itsekritiikki, kritiikin pelko, kuvapelko tai esille tulo voivat olla vaikeita ylittää. Kenenkään kuvia ei arvostella, vain hyviä ja arvostavia asioita saa sanoa. Jakaminen on tärkeä osa prosessia. Kesäretkellä oli hauska kuulla tarinoita kuvista ja se mitä kaikkea kuvat taakseen kätkevät. Jokaisessa kuvassa on jotakin toiselle. Nyt teemme lapsuuden kuvista albumisivua SY2:n kahvihuoneen seinälle. Toisilla kuvia on vain yksi, joillain ei yhtään. Monet kuvat ovat nostalgisen mustavalkoisia. Lapsuuden kuvissa ei ollut valinnanvaraa. Työläisperheen lapsia ei usein kuvattu. Lapsuuden kuvien katsominen vahvistaa toisen lempeää näkemistä ja hyväksymistä. Voi meitä kaikkia pieniä ihmisen taimia! Ajatella, että olemme osuneet samaan työyhteisöön! Hyvänä projektissa pidettiin samanarvoisuutta, kaikkien ammattiryhmien mukana olemista. Kuvien yhdessä katsomisen ja niistä keskustelun koettiin lähentävän ja vahvistavan yhteenkuuluvuutta. Hieno idea! Mielestäni lisää yhteenkuuluvaisuutta nyt, kun molemmat osastot ovat samaa puuta. Tuntuu kuin olisi samaa isoa perhettä. Monet ennakkoluulot karisivat kuvapuun kasvamisen myötä. Etenkin lapsuuden kuvat koetaan puhuttelevina. Dialogi potilaan kanssa Kutsun tässä potilastani Irjaksi. Sain olla mukana Irjan kuvallisella matkalla kesän ajan. Kiitän Irjaa ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta lähteä mukaan kuvattavaksi vaikeasta sairaudesta ja voimien hiipumisesta huolimatta. Tapaamisemme olivat täynnä huumoria ja iloa sekä surua ja luopumista. Ne antoivat hänelle muuta ajateltavaa sairauden edetessä: Koko aikaa ei jaksa surra. Nauroimme yhdessä Inge Löökin mummokuville, ja katselimme Irjan ottamia matkakuvia. Irjalle tärkeää oli tuoda esiin myös omia saavutuksia. Kuvaan tallentuivat Irjan hymyilevät kasvot lempikukkiensa suopursujen yllä. Kuvat ja kuvaaminen itsessään ovat vain väline. Tärkeintä on vuorovaikutus, läsnäolo, nähdyksi tuleminen ja kuuleminen. Yhdessä haetaan voimavaroja, merkityksellisyyttä. Kuvattava määrittää, mitä ja miten kuvataan tai mitä kuvaa pitää merkityksellisenä. Tärkeää on löytää kyky katsoa itseään lempeästi ja hyväksyvästi sekä olla läsnä toiselle ihmiselle myötätuntoisesti ja arvostavasti. Teksti ja kuvat: Satu Uotila, lähihoitaja, SY1/TA4

9 Hospitaali 9 Tupakoimattomuuden tuki kuuluu kaikille Tupakoimattomuuden tukeminen on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) painopistealueista. VSSHP on mukana Savuton sairaala -verkostossa, sillä on Savuton sairaala -toimintaohjelma ja se julistautui savuttomaksi vuoden 2007 alussa. Tupakoimattomuuden tuen tehostaminen erikoissairaanhoidossa on myös yksi VSSHP:n terveyden edistämisen suunnitelman Varsinaisen terveesti (VSSHP 2011) tavoitteista. Suunnitelman mukaan tupakointi tulisi ottaa puheeksi kaikkien sairaalaan tulevien potilaiden kanssa. Tupakoinnin haitat ovat yleisesti tiedossa ja nämä kohdistuvat erityisesti mielenterveyspotilaisiin, sillä valtaosa heistä tupakoi. Skitsofreniapotilaiden sairastavuuden syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin on arvioitu olevan kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi tupakointi vaikuttaa myös tiettyjen psyykelääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä. Siten tupakointiin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota mielenterveyspotilaiden kohdalla. (Riala 2006.) Tukea tupakoimattomuuteen psykiatrisessa hoitotyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen maisteriopiskelija Heidi Parisod toteutti yhdessä sairaanhoitopiirin toimijoiden kanssa syksyllä 2013 Tupakoimattomuuden tukeminen psykiatrisessa hoitotyössä -projektin Uudenkaupungin psykiatrian osastoilla. Projektin tavoitteena oli lisätä VSSHP:n terveyden edistämisen suunnitelman tunnettuutta, vahvistaa hoitohenkilökunnan tietoja ja taitoja sekä tuoda esille hoitohenkilökunnan omia kehittämisehdotuksia osastoilla toteutettavaan potilaiden tupakoimattomuutta tukevaan työhön liittyen. Projektissa mukana olevien osastojen hoitohenkilökunnalle pidettiin osastotunti ja osastoille toimitettiin tupakoimattomuuden tukemiseen liittyvät materiaalikansiot. Projektista saatu palaute oli positiivista ja osallistuneet hoitotyöntekijät kokivat tupakoimattomuuden tukemiseen liittyvien tietojensa lisääntyneen. Yli puolet myös arvioi osastotunnin muuttaneen heidän käsityksiään tupakoimattomuuden tukemisen mahdollisuuksista ja tärkeydestä. Kehittämisehdotuksena hoitohenkilökunta toi esille, että osastoilla potilaille tarjolla olevien nikotiinikorvaushoitovalmisteiden tarjontaa tulisi laajentaa. Lisäksi potilaiden käyttöön tarkoitettu materiaalikansio, potilaille suunnattu tupakoinnin lopettamisryhmä ja mikrospirometrimittaukset saivat kannatusta. Osastotunneilla käytiin myös vilkasta keskustelua osastoilla potilaiden käytössä olevista tupakointiparvekkeista. Parvekkeelta sisätiloihin tuleva savu koettiin häiritseväksi, mutta toisaalta potilaiden ulosvieminen tupakalle koettiin hankalaksi. Ennakkoluulottomasti eteenpäin Tupakoimattomuuden tukemisesta puhuttaessa tulee muistaa, että mielenterveyspotilailla on yhtäläinen oikeus saada tukea tupakoimattomuuteen, ja tukea tulisi siten tarjota kaikilla osastoilla. Erikoissuunnittelija (VSSHP) Pekka Makkosen mukaan tupakoimattomuuden edistämistä ei ole kuitenkaan perinteisesti toteutettu psykiatrissa sairaaloissa. Vallalla on ollut käsitys, että tupakointi on toissijainen ongelma psyykkisen sairauden rinnalla, Makkonen toteaa. Parisod olikin varautunut, että tupakoimattomuuden puheeksi ottaminen herättäisi osin negatiivisia tunteita. Näin ei kuitenkaan käynyt. Aihe herätti osastotuntien aikana positiivista keskustelua ja saadun palautteen perusteella aihe tulisi ottaa ennakkoluulottomasti puheeksi psykiatrisilla osastoilla, Parisod kertoo. Uudestakaupungista saatujen kokemusten perusteella myös psykiatrisilla osastoilla ollaan valmiita panostamaan tupakoimattomuuden tukemiseen. Heidi Parisod, Terhi Suvanne, Päivi Grönroos, Heidi Laine, Pekka Makkonen, Minna Pohjola & Maija Hupli Lähteet: 1) VSSHP Varsinaisen terveesti. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyden suunnitelma. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 2) Riala, K Psykiatrinen sairastavuus ja tupakointi. Suomen Lääkärilehti 12/2006 vsk 61, Roberto Blanco aloitti VSKK:n johtajana lokakuussa. Taustalla magneettikuvauslaite AERA ja röntgenhoitaja Sini Aarnio. TUORE KASVO Roberto Blanco viihtyy kuvantamiskeskuksen johtajana VSKK:ssa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Roberto Blanco, 46, aloitti kuvantamiskeskuksen johtajana lokakuun alussa 2013 Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa (VSKK), joka on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista, kuvantamiskeskuksen aiemman vt. johtajan Juha Sjövallin siirryttyä muihin tehtäviin. Roberto Blanco on radiologian erikoislääkäri ja työskenteli aiemmin radiologian professorina Oulun yliopistossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä työskentely on hänelle uudenlainen haaste, koska kyseessä on isompi organisaatio ja tavat toimia ovat niin ikään hieman erilaiset. Palvelujohtajana Blanco, koko nimeltään Roberto Blanco Sequeiros, vastaa kuvantamiskeskuksen palvelujen kattavuudesta, lääketieteellisestä laadusta, henkilökunnan rekrytoinnista sekä toimii VSKK:n edustajana kuvantamista koskevissa sairaanhoitopiirin työryhmissä. Erikoinen sukunimi on espanjankielinen ja tulee isän kautta Boliviasta, Etelä- Amerikasta. Blanco on syntynyt Helsingissä ja suorittanut lääketieteelliset opinnot Oulussa hän työskenteli Bostonissa, Yhdysvalloissa tutkijana Harvardin yliopistossa. Parasta uudessa työssä on Blancon mielestä osaavat ihmiset ja hän uskoo voivansa tuoda työkulttuuriin vuorovaikutteisuutta. Ovi on auki kaikille, yhteistyötä arvostava johtaja rohkaisee. Kuvantamiskeskuksen tulevaisuuden- näkymiä kysyttäessä Blanco uskoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus kasvattaa palvelualuetta ja potilasmääriä, jolloin VSKK:n tehtävät todennäköisesti laajenevat. Meillä on tietyt kustannusrakennepaineet, mutta osaava henkilökunta on modernin laitteiston lisäksi ydinasia ja myös uutta henkilökuntaa rekrytoidaan tarpeen mukaan. Parhaillaan suunnittelun alla on muun muassa U-sairaalan tulevaisuudessa korvaavan T3-sairaalan kuvantamispalvelut sekä alueellisten kuvantamispalvelujen kehittäminen yli sairaanhoitopiirirajojen. Oulusta Turkuun muuttaneella Blancolla ei ole ollut vaikeuksia sopeutua uuteen kotikaupunkiin. Turku on hieman samantyyppinen merellinen rannikkokaupunki kuin Oulukin. Molemmat ovat yliopistokaupunkeja ja tämä näkyy kaupungeissa positiivisena energiana. Myös Suomen radiologiyhdistyksen puheenjohtajana toimiva kuvantamiskeskuksen johtaja harrastaa vapaa-ajallaan kuntoilua ja lukemista. Suosikkilajeihin kuuluvat koripallo, uinti ja laitesukellus.

10 10 Hospitaali Den mjukare delen av lagens långa arm Text och bild» Mathias Luther Alla sjukvårdsdistriktets specialister vårdar inte. Inte ens alla som fått vårdutbildning gör det. Vid gågatan i centrum av Åbo har distriktet en enhet som har som sin enda uppgift att hjälpa polisen att reda ut eventuella brott mot barn och ungdomar. Nilla Ahlström hoppas att småningom kunna jobba mot att utslagning går i arv från generation till generation. I sitt nuvarande jobb kan hon mest bara konstatera faktum. Rättspsykiatriska enheten för barn och ungdom började 2006 som ett projekt. Numera är den lagstadgad. Nilla Ahlström var med från enhetens början. År 1991 hade hon utexaminerats som sjukskötare i psykiatrisk sjukvård och år 2003 hade hon byggt på med en examen som familjepsykoterapeut. Rättspsykiatriska enheten jobbade först i tillfälliga lokaliteter på och nära ÅUCS-backen. För fem år sedan flyttade enheten hit, till tredje våningen i ett vanligt höghus på Universitetsgatan med skobutiker, restauranger, varuhus och hamburgerbarer utanför. Men det var inte för det goda affärsläget. Kunderna behöver inte lockas. Alla våra fall kommer från polisen med begäran om handräckning. Det här är inte en enhet dit man kommer med någon annan remiss. Nej, det var helt enkelt så att socialbyrån hade flyttat ut och lämnat 500 lämpliga kvadratmeter bakom sig, med några vanliga arbetsrum men också några större rum som kan användas för möten, videokonferenser och samtal. Att platsen sedan är civil kan ändå vara en fördel för många besökare. Öra för offren Elva personer jobbar på enheten: två läkare, fyra psykologer, tre familjeterapeuter och två avdelningssekreterare. Enheten skall hjälpa polisen med förundersökningar ta reda på om det finns fog för misstankar om sexuellt utnyttjande eller våld mot barn eller ungdomar (under 18 år), och bereda material som eventuellt kan användas i rätten. Det är de som misstänks vara offer som skall komma hit. Det finns en arbetsfördelning: psykologerna intervjuar barnen, familjeterapeuterna intervjuar de vuxna, som kan vara föräldrar men också andra vårdnadshavare, nära anförvanter, lärare eller dagispersonal. Uppgifterna är lite olika och främst intervjuer med barn måste göras enligt ett strikt formulär för att man skall få barnet att berätta utan att man gör suggestiva eller ledande frågor. Varje fall har sitt mångprofessionella team. Teamet samlar först ihop vad man kan få av skriftligt material som gäller barnet i fråga till exempel från sjukvården och skola eller dagis. Sedan samlas man till ett inledande möte tillsammans med andra myndigheter: en polis, en socialarbetare och andra myndigheter som har anknytning till fallet. Där besluts om man skall gå vidare med utredningen, och hur. Man försöker fördomsfritt bilda sig en eller egentligen flera hypoteser om vad som kan pågå. Vi får fall per år, men alla fall går inte vidare. Ibland kan man efter de första diskussionerna konstatera att det inte finns någon fog för misstankarna. Ibland kan man inte göra utredningen för att barnet inte ännu kan höras då det är för ungt och man måste utreda saken på andra sätt. Det är inte heller alla fall som kommer hit, utan bara ungefär ett av fem de övriga utreder polisen helt själv. Turer i teamet I de fall som enheten utreder görs intervjuer, skilt med barn och med vuxna. När psykologerna intervjuar barn följer fallets terapeut och polisen med via video, när terapeuterna intervjuar vuxna följer psykologen med per video. Eftersom man gör intervjuerna i par, för att hinna reagera på detaljerna och nyanserna, så är det minst tre personer som följer med varje intervju i realtid. Teamet kan ta korta pauser under intervjuerna för att fundera på ytterligare frågor. Intervjuerna med barn tas på video för att vid behov kunna användas i rätten. Då behöver inte barnet själv komma till domstolen och vittna. Det finns små stolar, dockhem och leksaksbilar, buntar av damtidningar och motortidningar men bara i väntrummet. De rum där intervjuerna görs är neutralt och spartanskt inredda. Inget skall distrahera. Det viktigaste här är inte att vårda utan att få fram en berättelse. Det gnager lite i Nilla Ahlström. Egentligen är jag en vårdande typ, det är det jag saknar mest i det här jobbet, säger hon. Inte rätt arv Teamet på enheten ger bara en rekommendation till slut om vilken vård de inblandade kan behöva. Man skulle gärna veta att de faktiskt också får den hjälpen och stödet, säger Nilla Ahlström. Småningom kanske hon kommer tillbaka till ett vårdande jobb också. Hon fortbildar sig igen, nu till traumapsykoterapeut. Jag ser så många människor som är traumatiserade i andra eller tredje generation. Jag skulle så gärna vilja göra något för att inte den här utslagningen skall gå vidare från generation till generation. Jag är inte en sådan som hötter med fingret. Jag försöker vara så ödmjuk och respektfull som jag bara kan mot mina patienter. Jag skall göra för andra det jag skulle vilja att skulle göras för mig. Så säger Nilla Ahlström, och det låter ju bekant på något vis. Ring, ring Men för sina kolleger vill hon också finnas till, redan nu. Man kan ringa oss om det är något man funderar över, säger hon. Så märkliga är vi inte och vi hör ju ändå till samma organisation fast vi sitter här. Och som sorgliga fall i barnskyddet de senaste åren har visat det är alltid bättre att yttra en misstanke för mycket, än en för lite. Det finns inga dumma frågor. Sairaalasiivous on oma lajinsa, joka tähtää yleisen siisteyden lisäksi ennen kaikkea tartuntojen syntymisen ja leviämisen ehkäisyyn. Tarkoituksena on puhdistaa lika ja pöly ja samalla haitalliset mikrobit niin, ettei potilaalla ole tartuntavaaraa. Laitoshuoltajan on tiedettävä, miten, millä aineilla ja missä järjestyksessä hän tilat siivoaa, jotta tavoite saavutetaan. Laitoshuoltaja Kyllikki Punkkinen: Tämä on siistiä sisätyötä Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Kyllikki Punkkinen viihtyy työssään ja toteaa Tyksin ammattiesittely/rekrytointivideollakin, ettei tekisi mitään muuta mieluummin. Puhtaus vaikuttaa potilasviihtyvyyteen sekä potilasturvallisuuteen ja aina parempi, jos sen pystyy ylläpitämään paremmin kuin keskimäärin. On kivaa olla yhteisössä tekemässä työtä. Työssä on alku ja loppu ja se jää sen jälkeen tänne. Vaikka siivottavat huoneet ovat samat, vaihtuvat potilaat tuovat vaihtelua, Kyllikki sanoo. Hematologia- ja kantasolusiirtoyksikössä, TD7:lla, jossa Kyllikki työskentelee, potilaille tehdään muun muassa kantasolusiirtoja. Siirtoon tulleet potilaat viipyvät osastolla vähintään kolme viikkoa, usein kauemminkin. Siirtopotilaat eristetään tartuntojen estämiseksi omiin huoneisiinsa. Monet heistä kaipaavat juttuseuraa ja siinä työn lomassa ehtii vähän tutustua heihin. Laitoshuollon kohtalo puhututtaa Tyksissä työskentelee noin 250 laitoshuoltajaa ja Kyllikin osastolla neljä. He siivoavat ja avustavat ruokahuollossa. Työ ei ole Kyllikki Punkkisen mielestä likaista, vaan pikemminkin siistiä sisätyötä; konkreettista, selkeää, vaikkei työn jälki aina näykään niin hyvin puhtaissa pinnoissa. Laitoshuollon kohtalo puhututtaa parhaillaan Tyksissä, että ollaanko palvelut ulkoistamassa kuten keittiö- ja kanttiinipalvelut aiemmin. Tietysti toivoisin, ettei ulkoistettaisi, koska työehdot todennäköisesti huononisivat. Pääasia kuitenkin on, että laitoshuoltajille annetaan mahdollisuus hoitaa työnsä hyvin, jotta hygienian taso säilyy. Punkkinen toivoo. Hematologia- ja kantasolusiirtoyksikössä työt on porrastettu kolmeen vuoroon. Tällä osastolla työnjako ei ole niin ehdoton. Jo-

11 Vuoden Urho Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Hospitaali 11 Suomen Urologiyhdistys myönsi Helene Rantaselle Vuoden Urho -arvonimen, joka on myönnetty vuodesta 2007 alkaen vuosittain urologian alalla ansioituneelle henkilölle. Rantanen oli ensimmäinen palkittu Tyksistä. Perusteluissa kiiteltiin sekä värikästä persoonaa että työsarkaa urologisen hoitotyön edistämiseksi ja potilaiden hyväksi. kainen tekee osuutensa ja sen jälkeen kuka mitäkin ehtii. Yhteistyö on mielestäni hyvää. Keittiöstä tulee osastolle aamupala, lounas ja päivällinen, joiden jakamisessa ja juomien sekä leipien lisäämisessä tarjottimille laitoshuoltajat avustavat samoin kuin iltapalan tekemisessä ja jakamisessa. Työ on parasta hyötyliikuntaa Kyllikin työsarka Tyksissä alkoi Alussa hän työskenteli vaihtuvasti eri paikoissa toista vuotta, kunnes toimipaikaksi vakiintui hematologia- ja kantasolusiirtoyksikkö. Ennen nykyistä työtä hän työskenteli kielten opettajana, perhepäivähoitajana ja kotipalvelussa. Tyksiin hän päätyi sattumalta harjoittelun kautta. Ensin uusi työpaikka arvelutti, mutta hän kotiutui nopeasti. Osastolle tulee potilaita koko läntisestä Suomesta. Jotkut potilaista, esimerkiksi monet Ahvenanmaalta ja Vaasan seudulta tulevat, ovat ruotsinkielisiä. Ruotsi on palautunut mieleen ja sujuvoitunut näinä vuosina, kun olen rohkeasti yrittänyt käyttää sitä. Muullekin kielitaidolle on täällä käyttöä. Venäjää olen yrittänyt opiskella tässä muutaman vuoden, mutta sillä kielellä osaan lähinnä tervehtiä ja kysyä juotavista. Työn kiireisyys riippuu Kyllikin mukaan muun muassa sitä, kuinka täynnä osasto on, kuinka paljon on infektion takia eristettyjä potilaita ja kuinka paljon lähteviä potilaita. Puhtaanapidolla voi vaikuttaa viihtyvyyteen ja potilasturvallisuuteen Tavallisesti siivoukseen riittää yleispesuaine ja desinfiointeihin käytetään klooriliuosta. Kun aikaa jää potilashuoneiden ja sulkujen eli huoneiden eteistilojen sekä osaston yleistilojen siivoukselta, täydennetään suluissa olevia tarvikelaatikoita ja tehdään harvemmin tehtäviä töitä kuten pyyhitään ylä- ja alapölyjä, siivotaan huoneita perusteellisemmin, pestään ikkunoita ja puhdistetaan lattiakaivoja. Tekemistä riittää aina. Olen hieman urheiluhenkinen. Työssä tulee hyvin liikuntaa ja vapaa-ajalla yritän venytellä. Pitkään tätä hommaa tehneillä rasitusvammat ovat yleisiä, mutta itse olen toistaiseksi säästynyt niiltä. Päivää piristävää ja ilahduttavaa on, jos potilas sanoo jotain kiittävää sekä kuulumisten vaihto työkavereiden kanssa. Olen aika työkeskeinen, joten parasta on kuitenkin kun saa tehtyä työnsä hyvin ja nopeasti kiireessäkin. Uskon, että meillä on jopa parempi puhtauden taso kuin keskimäärin. Se vaikuttaa potilaiden ja yleiseen viihtyvyyteen ja on välttämätöntäkin, koska meillä on paljon potilaita, joiden vastustuskyky on huonompi kuin vastasyntyneellä. Tavalliset flunssatkin voivat olla heille hengenvaarallisia. Helene Rantanen on ollut alueensa kantavia voimia urologisessa hoitotyössä jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Hän on toiminut menestyksekkäästi sekä sairaanhoitajana, apulaisosastonhoitajana että osastonhoitajana. Tyksissä Rantanen aloitti vuonna 1977 ja urologialla apulaisosastonhoitajana Nykyisessä työssään osastonhoitajana hän on viihtynyt vuodesta Hänen toimipaikkansa on urologian vuodeosasto, mutta hänen vaikutuksensa on ulottunut sairaalan kaikkiin osiin, joissa urologisia potilaita hoidetaan. Tämä räväkkä ja värikäs rouva on äänekäs ja iloinen. Hänen ympärillään ei ole hiljaista eikä rauhallista, mutta asiat eivät myöskään pysähdy junnaamaan. Vaikka takana on jo pitkä kokemus, on hän pystynyt säilyttämään kyvyn uudistua ja kehittyä oli sitten kyseessä robottikirurgian käyttöönotto tai urologisen hoitotyön uudistaminen, perusteluissa todetaan. Rautarouvaksikin tituleerattu Rantanen on aina pitänyt urologian ja urologisten potilaiden puolta ja toiminut omalla alueellaan aktiivisesti esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi ja kansallisesti Suomen Urologisten Hoitajien eli URHO:jen yhdistyksen hallituksessa urologisen hoitotyön asiaa edistäen. Edistyksellistä hoitoa ja ajanmukaista henkilöstöhallintoa Hoitotyön kehittäminen ja potilaiden laadukas hoito, ovat aina olleet minulle tärkeitä. Tahtoisin kehittää enemmänkin, mutta pitää ajatella myös hoitohenkilökuntaa, että pysyy balanssi uuden omaksumisessa. Vuodet ovat Helene Rantasen mukaan tuoneet paljon muutoksia urologiassa. Ennen kaikkea hoitoajat ovat lyhentyneet. Potilaat ovat iäkkäämpiä ja monisairaampia, mutta heidät hoidetaan yhä lyhyemmässä ajassa, mikä tuo haastetta. Hoitohenkilökunnalta vaaditaan monipuolisuutta työn luonteen vuoksi. Sairastumiset tekevät tiukkoja tilanteita, mutta työvuoro- ja toimintasuunnittelulla toimintaa voidaan järkeistää. Panostamme entistä enemmän hoitohenkilökunnan osaamiseen ja koulutukseen sekä potilaiden ohjaukseen ja neuvontaan. Meillä on paljon syöpäpotilaita kuten eturauhas-, virtsarakko- tai munuaissyöpää sairastavia. Panostamme heidän hoidossaan kokonaisvaltaisesti ihmiseen huomioiden mitä sairaus merkitsee heidän elämässään niin perheen, työn kuin sosiaalisen elämän kannalta. Voimavaraistumista tukeva potilasohjaus luo potilaalle mahdollisuuden parempaan sairauden hallintaan. Hoitohenkilökunnallamme on käytössä työvuoroautonomia ja hiljainen raportointi. Työvuoroihin on lisätty välivuoro, koska päivisin on kiireisintä. Meillä on alkanut myös LEIKO-toiminta, jonka potilaat ja henkilökunta ovat vastaanottaneet myönteisesti. Urologisella vuodeosastolla on aloitettu hoitajavastaanotto, jossa kestokatetrin poistot tehdään avohoitokäynnillä. Urologialle tuli 2010 käyttöön leikkaustoimintaan robotti ja suunnittelimme siihen liittyvän toiminnan. Robottia käytetään eturauhassyöpäleikkauksiin ja munuaisen osapoistoihin. Hoitotyön laatu on ydinasia Urologiyhdistys ja urologisten hoitajien yhdistys mahdollistavat alan toimijoiden verkostoitumisen. Urologisen alan työntekijöillä on kaksi kertaa vuodessa valtakunnallinen tapahtuma. Suomen Urologiset Hoitajat Urhot ry järjestää syyskoulutuspäivät joka syksy ja Suomen Urologiyhdistys talvipäivät alkuvuodesta. Urologiyhdistyksen talvipäivien yhteydessä on myös koulutuspäivä ja iltajuhla, jossa jaetaan apurahat sekä Vuoden Urho ja Vuoden urologi -tunnustukset. Tänä vuonna talvipäivät olivat Vaasassa, jossa yhdistyksen puheenjohtaja luovutti palkinnon Rantaselle. Tuntuihan se hyvältä, kun olen urologian eteen panostanut paljon. Esimiesasemassa on pystynyt myös vaikuttamaan. Tämä kannustaa työssä ja antaa uutta intoa. Persoona tuo oman mausteensa työhön. Täytyy olla uskalias ja omata pientä uteliaisuutta kurkistaa tulevaisuuteen. Toimintaa pitää arvioida jatkuvasti, jotta hoidon hyvä laatu voidaan taata. Haluamme olla kehityksen kärjessä ja siihen kuuluu näyttöön perustuvan hoitotyön seuraaminen ja käyttöönotto. Potilaspalautteiden säännöllinen seuranta ja tiedon hyödyntäminen on potilaslähtöisen hoitotyön ydin. Henkilökunnan yhteishenki on toimivan yhteistyön edellytys niin yksikön sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Koen, että esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa hoitotyön kehittäminen. Helene Rantasen saaman tunnustuksen urologisesta työstä huomioivat työkaveritkin, jotka muistivat Heleneä muun muassa hienolla kortilla.

12 12 Hospitaali Sairaanhoitajat Eeva-Leena Hamunen (vas.). ja Nina Kari (oik.) avustavat lääkäri Anna Kotkansaloa Celda-tutkimuksessa. Tutkimuksessa potilaalle laitetaan selkään kaksi neulaa, joiden kautta mitataan aivo-selkäydinnesteen paineolosuhteita. Kone laskee tuloksen eli nesteenpoistumisvastuksen. Celda-tutkimus - neurokirurgian uusinta toimintaa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin neurokirurgialla on vuoden alusta tullut koekäyttöön Celda-tutkimuslaite, jolla tutkitaan potilaan aivo-selkäydinnesteen paineolosuhteita ja mahdollisia häiriöitä selkäydinnestekierrossa. Tutkimuksella saadaan kartoitettua onko potilaalle hyötyä sunttileikkauksesta, joka helpottaa tutkittavien häiriöiden aiheuttamia aivoperäisiä oireita, joista kärsivät erityisesti iäkkäät ihmiset. Suurimmalla osalla Celdalla tutkittavista potilaista epäillään vanhuusiän normaalipaineista nestekiertohäiriötä. Kyseisen oireyhtymän diagnostiikka ja hoito ovat olleet jatkuvan tutkimuksen kohteena ympäri maailmaa. Esiintymishuippu on vuotiailla. Syy tutkimuslähetteeseen voi myös olla epäily siitä, että potilaalla oleva aivonestesuntti ei toimi tai että potilaalla on reikä aivokalvostoissa, jolloin aivo-selkäydinneste pääsee vuotamaan, mikä aiheuttaa päänsärkyoireita. Epäilynä voi myös olla potilaan liian korkea aivopaine. Koholla oleva aivopaine oireilee päänsärkynä. Potilailla, joilla on tyypillinen nestekiertohäiriö, tavallisimmat oireet ovat tasapaino- ja kävelyvaikeudet sekä dementoituminen. Suomessa vain Kuopiossa vastaavaa tutkimusta Tutkimuksesta vastaa Tyksissä vakiotiimi, johon kuuluu lääkäri ja kaksi hoitajaa. Potilaat saavat lähetteen tutkimukseen neurokirurgian poliklinikalta. Tutkimuksissa on tähän mennessä käynyt parikymmentä potilasta ja niitä on tehty kahtena päivänä kuukaudessa. Syksyllä kertyi vähän jonoa, kun laitetta odotettiin. Jatkossa tutkimuksia on tarkoitus tehdä noin kerran kuukaudessa tarpeen mukaan ja arviolta potilaita tulee käymään tutkimuksessa noin 30 vuodessa, erikoislääkäri Anna Kotkansalo tutkimustiimistä arvioi. Suomessa Celda-tutkimusta vastaavaa toimintaa on ollut Kuopiossa käytössä kolme vuotta. Suomen ulkopuolella vastaava tutkimuslaite on käytössä kymmenessä paikassa. Menetelmä on ollut käytössä jo 1970-luvulta, mutta nyt Tyksissäkin käytössä oleva laite on Ruotsissa kehitetty ja ensimmäinen kaupallisesti toimintaan tuotettu laite. Laitteita on lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimus tehdään lanneselän aivonestetilasta neulojen avulla Potilaalle laitetaan selkään kaksi neulaa, joista toisen kautta pumpataan pieniä määriä nestettä ja toisen kautta mitataan painetta. Toivottujen painetasojen ylläpitoon tarvittavan nesteen määrästä kone laskee nesteenpoistumisvastuksen, Kotkansalo selventää. Lääkäri puuduttaa ja laittaa neulat potilaan selkään ja analysoi tutkimustulokset ja hoitajat avustavat. Tutkimuksen tekoon menee puolitoista tuntia, minkä ajan potilaan tulisi maata puhumatta ja liikkumatta. Potilaat saavat esilääkkeinä kipulääkkeen ja rauhoittavan lääkkeen. Loppuvaiheessa potilaan selkä voi ruveta puutumaan, mutta potilaat ovat hyvin selvinneet koitoksesta ja jotkut ovat nukkuneetkin tutkimuksen aikana, niin aika menee nopeammin. Potilaat ovat seurannassa muutaman tunnin tutkimuksen jälkeen. Tavallisesti tutkittavat ovat iäkkäitä ja heillä tulee olla saattaja hakemassa tutkimuksen jälkeen turvallisuussyistä. Potilailla on saattanut esiintyä huimausta muutaman päivän ajan tutkimuksen jälkeen, hoitajat kertovat. Tarkoituksena tarkentaa diagnostiikkaa ja leikkaustarvetta Tutkimuksen tarkoituksena on tarkentaa potilaan diagnostiikkaa. Oireiden ja MRI-kuvien perusteella todennäköisyys hyötyä leikkauksesta on noin 50 prosenttia. Celdalla yritetään haarukoida paremmin, kuka hyötyisi sunttileikkauksesta. Siten saadaan kustannuksia vähennettyä, kun toimenpiteet kohdentuvat oikein. Jos Celdatutkimuksessa todetaan, että potilaan nesteenpoistuminen on häiriintynyt, % potilaista hyötyvät suntista. Lisäksi ajan myötä oireisto saattaa palata ja herää epäilys suntin toimintaongelmasta. Laitteen avulla pyrimme selvittämään onko kysymys vain sairauden etenemisestä vai onko suntti tukkeutunut. Anna Kotkansalo kertoo. Sunttileikkauksella lievitystä oireisiin Tarvittaessa voidaan tehdä myös lisätutkimuksia Celdan jäkeen. Leikkausaika sunttileikkaukseen meneville pyritään järjestämään melko nopeasti. Leikkauksessa potilaalle laitetaan letku aivokammiosta joko vatsaonteloon tai sydämen oikeaan eteiseen. Suntissa on läppä eli venttiili, joka aukeaa kun tietty paine ylittyy pään sisällä, jolloin se rupeaa päästämään nestettä läpi. Nesteen poiston myötä oireet helpottavat. Erityisesti kävelemis- ja virtsaamisvaikeudet helpottavat. Jos sairaus on edennyt kovin pitkälle, leikkauksen hyöty on vähäisempi ja etenkin muistiongelmat tahtovat edetä, Kotkansalo toteaa. Laitteen toimittanut firma järjesti laitetta käyttävälle henkilökunnalle kaksipäiväisen koulutuksen tutkimustoimintaan laitteen avulla. Kerran vuodessa on lisäksi käyttäjäkokous, johon tiimiläiset ovat menossa kuukauden päästä Ruotsiin. Tyksin neurologialla on muutakin uutta toimintaa. LEIKO-toiminta alkoi syksyllä ja sitä käytetään esimerkiksi kaularanka- ja lannerankaleikkauksissa ja aivovaltimokuvauksissa. Alkamassa ovat myös syvät aivostimulaatiot, joissa laitetaan navigaattorin ohjauksessa syviin aivoalueisiin elektrodit, joihin annetaan virtaa. Sillä voidaan hoitaa esimerkiksi Parkinsonin tautia tai psykiatrisia indikaatioita, Anna Kotkansalo kertoo. Ultraäänikuvaus kehittyy jatkuvasti Teksti ja kuva» Pekka Remes Vast ikään eläkkeelle siirtynyt Tyksin kliinisen fysiologian erikoislääkäri Markku Saraste, 68, on läheltä seurannut ultraäänikuvauksen kehittymistä jo useita vuosikymmeniä. Ultraäänikuvauksessa fysiikan lait ovat tulleet vastaan, mutta fysiikan lait voidaan kiertää, Saraste kertoo. Ultraäänikuvauksesta on tullut sydämen perustutkimusta. Kun sydämestä nykyään voidaan ottaa kolmiulotteisia kuvia, auttaa se esimerkiksi sydänkirurgeja, kun korjataan läppävikoja. Pitkälle on siis tultu neljässä vuosikymmenessä, jolloin Saraste aloitti nuorena lääkärinä Tyksissä. Tuolloin ultraäänikuvauksiin käytettiin oskilloskooppia, joka piirsi kaikupiikit näytölle. Sitten Saraste siirtyi seitsemäksi vuodeksi kansaneläkelaitoksen palvelukseen. Siellä työ oli työkyvyn määrityksiä ja kuntoutusta, työ oli erilaista kuin sairaalassa. Paluu Tyksiin tapahtui vuonna 1983, jolloin Saraste sai viran kliinisen fysiologian osastolta. Tuolloin esimiehenä oli Heikki Wendelin, jota seurasi Jaakko Hartiala. Työn fokukseksi tuli ultraäänen kehittäminen. Pitkälle siinä päästiin, ja uskon, että kehitys vain jatkuu. Kehityksen merkkipaaluja Ultraäänikuvaus on kehittynyt merkittävästi. Yksi edistysaskel oli se, että ultraäänikuvauksessa nähtiin toimiva sydän. Mutta ongelma oli se, että ei nähty verta. Se, mitä näkyi, ei siis ollut riittävästi, Saraste muistelee. Väri-Dopplertekniikka kehitettiin 1980-luvun puolivälissä. Siinä veren virtaus näkyy kuvassa värillisenä. Alussa oli maininta, että fysiikan lait rajoittavat ultraäänikuvauksia. Ultraääni ei etene ilman eikä luun läpi. Kun sydäntä kuvataan edestä päin, edessä ovat keuhkot ja rintakehän luut. Tarvittaessa sydäntä voidaan tutkia niin, että ultraäänilaite viedään sydämen taakse ruokatorvea pitkin. Alan kehitys johtaa koulutustarpeen lisääntymiseen. Turussa ensimmäinen sydämen ultraäänitutkimuksen kurssi järjestettiin vuonna Sittemmin kurssit laajenivat pohjoismaisiksi kursseiksi, jonne saapui osanottajia Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Samoin kurssien aiheet monipuolistuivat alan kehityksen myötä. Saraste järjesti kursseja yhdessä Jaakko Hartialan ja Erkki Pesosen kanssa. Kursseja on järjestetty paljon ultraäänen eri sovelluksista ja eri kohderyhmille. Eläkkeelläkin Saraste seuraa alan kehitystä, sillä hänen poikansa Antti on kardiologian erikoislääkäri ja professori. Tyks ollut hyvä työpaikka Fantastista, että olen saanut olla mukana alan kehityksessä eikä kehitys ole pysähtynyt.

13 Taido Akrobatiaa ja itsepuolustusta Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi harrastuksena Hospitaali 13 Jaana Koskella on aina ollut aina rakkaus liikuntaan, mutta vaativa taido löytyi omaksi lajiksi sattumalta. Taido on japanilainen kamppailulaji, hieman karaten tyyppinen, mutta siihen kuuluu myös muun muassa akrobatiaa, jonka näyttävyys on vuosien harjoittelun tulosta. Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Markku Saraste on siirtynyt eläkkeelle oltuaan virassaan kolme vuosikymmentä. Eläkkeellä on aikaa muun muassa taideharrastukselle. Kuvan taustalla on Hilkka Könösen teos Linna pilvien korkeudelle, joka on T-sairaalan kokoelmissa. Saraste on nauttinut työstään Tyksin mäellä historiasta kertovien rakennusten keskellä. Tapanani oli tehdä pitkä kävelykierros, kun tulin töihin. Mustarastas alkaa laulaa aikaisin keväällä tässä hienossa ympäristössä. Työ on tarjonnut mielekkäitä haasteita. Ultraäänikuvaus on tuonut erittäin paljon hyötyä lääketieteelle. Yliopistollinen keskussairaala on eräällä tavalla diagnostinen päätepiste, jonne potilaita lähetetään muualta. Diagnostiikan osuvuus paljastuu esimerkiksi sydänleikkauksissa välittömästi. Tämä on erittäin opettavaista. Saraste siirtyi eläkkeelle hyvillä mielin. Kohtalokin puuttui eräällä tavalla asiaan. Eläkkeelle siirtyessä pitää tietenkin siivota työhuone ja lajitella paperit. Sattumalta A-sairaalan tulipalo syyskuussa 2011 oli Sarasteen työhuoneen yläpuolella. Kaikki työhuoneessa olleet tavarat nokeentuivat käyttökelvottomiksi ja siirrettiin niine kaikkineen roska-astioihin. Muistot toki jäävät. Työtovereistani pitää mainita Matti Luotolahti, jonka kanssa tein yhdessä töitä ja saimme paljon aikaiseksi. Kiitos myös Tyksille ja kaikille työtovereille sekä vastuualuejohtaja Jaakko Hartialalle Eläkkeellä Sarasteella on aikaa harrastuksilleen kuvataiteelle, konserttimusiikille ja luonnolle. Päivittäistä aikaa on myös kolmelle lapsenlapselle. Kliininen fysiologia Kliininen fysiologia on lääketieteen erikoisala, joka tutkii ja mittaa elimistön toimintoja ja niiden häiriöitä uusimman lääketieteellisen teknologian avulla. Kliinisen fysiologian tutkimuksia tarvitaan yleisten kansansairauksien, kuten astman ja sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja seurannassa sekä monien harvinaisempien sairauksien diagnostiikassa, seurannassa ja hoidon tehon arvioinnissa. Kliinisen fysiologian tutkimukset ovat tarpeen myös potilaiden leikkaus- ja toimenpideriskien arvioinnissa sekä työkykyisyyden määrittämisessä. Jaana Koski, 37, aloitti taidon vuonna Muutin Lahteen opiskelemaan ja opiskelukaveri harrasti taidoa. Olen harrastanut lentopalloa aina teini-iästä saakka, mutta Lahdesta ei löytynyt sopivaa joukkuetta, joten piti keksiä toinen harrastus. Menin kaverin mukaan kokeilemaan ja lajin monipuolisuus vei mukanaan. Harrastaminen keskeytyi neljän vuoden jälkeen parin polvitapaturman ja leikkauksen vuoksi ja Jaana ehti harrastaa reilut kymmenen vuotta kaikkea muuta välissä, kunnes innostui taidosta viime syksynä uudelleen. Nyt minulla on ollut sellainen jakso, että haluaisin koko ajan satsata tähän enemmän. En muistanut edes tekniikoiden nimiä tai käskyjä takaisin lajin pariin palatessani. Ne sekä itse tekniikat palasivat kuitenkin nopeasti mieleen. Akrobatiaosuudet kuten voltit ja puolivoltit etuja takaperin ovat aina haastavia. Aktiivisten ihmisten laji Jaana käy taido-harjoituksissa kolme tai neljä kertaa viikossa ja pelaa myös lentopalloa naisten 2-sarjassa ja sulkapalloa viikoittain. Jotta aikaa jää myös lapsille ja perheelle, elämän saa aikatauluttaa tarkkaan ja tietty rytmi toistuu viikosta toiseen. Jostakin muista menoista täytyy luopua. 3-4 kertaakin viikossa treeniä on liian vähän niin se vain on. Treenit kestävät puolitoista tuntia. Joka kerta treeneissä on oma teemansa, jotta ehditään harjoitella kaikkea tarvittavaa kuten perustekniikkaa, ottelua ja liikesarjoja. Kolmiuloitteiseen ajattelutapaan ja liikkumiseen perustuva Taido on aktiivisten ihmisten laji. Hektisyys saa liikkuvaisen Jaanan viihtymään myös Tyksissä fysioterapeutin työssä Kirurgisessa sairaalassa ortopedian poliklinikalla. En osaa olla paikallani, joten minulle sopii aika nopeatempoinen potilastyö. Työssäni on paljon leikattujen potilaiden ohjaamista ja neuvomista sekä jonkin verran myös käsillä tekemistä pelkän koneella istumisen sijaan. Kilpailut tuovat kipinää treeniin Tällä hetkellä Jaanalla on taidossa tavoitteena seuraavan vyöarvon suorittaminen sekä osallistuminen tuleviin kisoihin. Minulla vihreä vyö ja pitäisi suorittaa seuraava vyöarvo, ruskea vyö, joka kuuluu ylempiin vöihin. Kuukauden päästä on lisäksi SM-kisat. Kilpailuissa on sekä yksilö- että joukkuesarjoja ja osallistun molempiin sarjoihin. Kun asettaa itselleen sopivia tavoitteita, motivoituu treenaamiseen eri tavalla. Menestystäkin on tullut. - Tykkään tästä rehkimisestä ja siitä, että taidossa on myös kilpailumahdollisuus. Se on myös yksilösuoritteinen laji ja eteneminen on kiinni omista tavoitteista, Jaana Koski sanoo. Lauantaina oli Lahdessa kansalliset kilpailut, Lahti-cup. Sain omassa sarjassani jissenistä eli ottelusta hopeaa ja hokeista eli liikerajasta pronssia. Viime vuonna järjestettiin MM-kisat Suomessa. Suomi ja Japani veivät mitalit aika pitkälti. Suomi on taidossa maailmanlaajuisesti korkeatasoinen. Parasta lajissa on Jaanan mielestä sen monipuolisuus ja mielekkäintä sen vaikeus. Kyseessä on kuitenkin tekniikkalaji ja tekniikat ovat vaikeita. Koskaan ei tule valmiiksi, vaan aina voi kehittää itseään lisää. Taido on fyysisesti rankka laji, joka kehittää fysiikkaa sekä kehon hallintaa ja koordinaatiota monipuolisesti. Tiivis yhteisö lajin ympärillä Varsinais-Suomessa toimii Turun Taidoseura ja harjoitukset järjestetään Kuntokeskus Alfassa Turun Kärsämäellä. Laji ja siinä menestyminen ei tunne ikärajoja, mutta fysiikka asettaa iän myötä omat rajoitteensa. Jaana kertoo, että kisoissa mukana on näkynyt jopa yli vuotiaita. VSSHP:stäkin Turun Taidoseurassa mukana on näkynyt kolme harrastajaa Jaanan lisäksi. Alkeiskurssilla lajia voi kokeilla kuka vaan. Alkeiskurssin pituus on noin 8-9 kuukautta. Sen aikana näkee haluaako jatkaa. Tämä vaatii perusfysiikkaa, kuntoa ja lihaskuntoa, joita treenataan myös harjoituksissa. Mitä parempi koordinaatio ja kehonhallinta, sen helpompaa lajin omaksuminen on, mutta toisaalta taido myös kehittää niitä. Taidon kieli on japani. Käskyt ja tekniikoiden nimet ovat japaniksi. Taido-harrastajien www-sivuilta löytyykin myös taido-sanasto. Treeneissä käytetään aina pukua. Kurssilaiset tilaavat puvun yleensä alkeiskurssin loppupuolella. Lajiin kuuluu vyö-järjestelmä ja seurassa kannustetaan niitä tavoittelemaan, mutta stressiä niistä ei oteta. Lajina tämä on pieni ja pippurinen. Yhteisö sen ympärillä on tiivis ja harrastajiin tutustuu valtakunnallisesti kisoissa sekä leireillä. Tämä on myös sosiaalinen laji ja olen saanut sen parissa hyviä ystäviä. Jos menen vaikkapa toiselle paikkakunnalle lomailemaan, olen aina tervetullut paikallisiin treeneihin ja siellä on kuin kotonaan. Voit katsoa -sivuilta videon siitä, miltä taido näyttää. Lisätietoja myös: Lajiin oleellisesti kuuluva akrobatia kuten kärrynpyörät ja voltit sekä ryhmäkoreografiat asettavat oman haasteensa siinä menestymiselle. Ultraäänikuvaus Kivuton ja vaaraton ultraäänikuvaus perustuu ultraäänen kaikuihin. Korkeat ultraäänet heijastuvat kudoksista eri tavoin. Kovista kudoksista kuten luun pinnasta ja paksuista kalvoista ne heijastuvat kokonaan, nesteestä heijastuu hyvin vähän. Doppler-ultraäänilaitteilla voidaan havaita kohteen, sydämessä veren, liikkumissuunta. Anturia kohti tuleva kohde näytetään eri värisenä kuin poispäin menevä. Doppler-ultraääntä käytetään tutkittaessa verenvirtausta. Sillä voidaan havaita ja tutkia muun muassa sydämen läppävikoja, jotka aiheuttavat poikkeavuutta veren virtauksessa.

14 14 Hospitaali Psykiatriaa ja pianonsoittoa Alexander Denissoff viihtyy yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla. Psykiatriaa hän mielii myös elämänurakseen. Teksti ja kuva» Markku Näveri Psykiatrian tulosyksikön yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta löytyy ovi, jonka pielessä on nimi Alexander Denissoff. Oven avaaja paljastuu nuoreksi mieheksi, joka suorittaa poliklinikalla siviilipalvelustaan erikoistuvana lääkärinä. Siviilipalveluksen Alexander kertoo valinneensa puhtaasti pragmaattisista syistä: Ennen kaikkea uskon tästä olevan hyötyä urani kannalta, mutta onhan tämä mukavaa myös perhesyistä, avovaimon ja tuoreen koiranpennun kannalta. Siviilipalvelukseen kuuluu noin 11 kuukauden työpalvelu. Alexander aloitti omansa viime lokakuussa. Lääketieteen lisensiaatin paperit Alexander Denissoff sai viime vuoden toukokuussa. Turussa opiskelleena Tyks on hänelle hyvinkin tuttu talo, tosin psykiatriasta ennestään vain addiktiopoliklinikka. Psykiatrisen yksikön Alexander valitsi työpalvelupaikakseen, koska psykiatria alana kiinnostaa, ja hän uumoilee myös tulevaisuudessa työskentelevänsä sillä saralla. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla hän kertoo tekevänsä käytännössä normaalia erikoistuvan lääkärin työtä ja viihtyvänsä mainiosti. Työmäärä on sopiva, työ on kiinnostavaa, täällä saa kollegoilta tukea ja minut on otettu hyvin vastaan, hän kiittelee. Tässä vaiheessa hän toteaa, että on jännää olla vaihteeksi haastateltavana, kun työssä itse haastattelee muita. Alexander asustaa lääkäriksi opiskelevan tyttöystävänsä ja sen koiranpennun kanssa Turussa, mutta syntyisin hän on Helsingistä. Hänen isänpuoleinen sukunsa saapui Suomeen vuonna 1809, samana vuonna, jolloin Suomesta tuli suuriruhtinaskunta. Klassista sen olla pitää Alexander tunnetaan aktiivisena pianonsoittajana, ja hän esiintyi omassa publiikissaan. Hän sanookin harrastavansa soittamista vakavassa mielessä ja soittaneensa jo peruskouluikäisestä, joskin into on vaihdellut kausiluontoisesti. Pianotuntejakin on takana, mutta Alexander ei kuitenkaan aio satsata niin paljon kuin huipulle pääseminen vaatisi. Lempimusiikki löytyy taidemusiikin puolelta. Yhtä mielisäveltäjää hän ei suostu sanomaan, mutta listaa muutaman: Prokofjev, Tšaikovski, Brahms, Liszt. Rock kelpaa sekin ajoittain, erityisesti Queen on ollut suosikki. Alexander Denissoffin tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu siis erikoistua psykiatriaan ja löytää töitä Turun seudulta. Jo nyt hän on erikoistumisensa ohella mukana eräässä psykiatrisessa tutkimusryhmässä. Pianoa hän aikoo soittaa säännöllisesti, niin omaksi kuin muidenkin iloksi. Ja mikäs on soittaessa, kun nykyisessä kotitalossa naapuritkaan eivät protestoi. Seija Grénmanista muotokuva Naistentautien ja synnytysten toimialuejohtaja, professori Seija Grénman täytti 60 vuotta Samana päivänä lukuisa joukko hänen työtovereitaan, ystäviään, opettajiaan ja koulutettaviaan kertyi Tyksin U-sairaalan ruokasaliin, jossa paljastettiin hänestä muotokuva. Seija Grénman (oik.) ja muotokuvan maalannut taiteilija Hilkka Könönen. (Kuva: Hannu Markkula) Seija Grénman valmistui Turusta lääketieteen lisensiaatiksi 1980 ja on sen jälkeen palvellut Tyksissä ulkomaan koulutus- ja tutkimusmatkoja sekä äitiyslomia lukuun ottamatta jo yli 30 vuotta. Hänen määrätietoinen ja eteenpäin pyrkivä luonteensa on johtanut urapolulle erikoislääkäristä kliiniseksi opettajaksi, osastonylilääkäriksi, ylilääkäriksi, yliopiston professoriksi ja toimialuejohtajaksi. Tilaisuuden avaussanojen jälkeen osallistujilla oli ilo kuulla päivänsankarin tyttären Maria Grénmanin laulua ja lopuksi myös Naistenklinikan kuoron lauluesitystä. Juhlapuheen ja muotokuvan luovutuksen piti pitkäaikainen työtoveri, professori Juha Mäkinen, joka kävi läpi Seijan elämänvaiheita. Muotokuvan paljastuksen jälkeen Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen vastaanotti muotokuvan Turun yliopiston kokoelmiin. Hänen puheessaan esille tuli mm. se, miten professori Grénman on pystynyt yhdistämään sekä tutkijan, kouluttajan että kliinikon roolin vaativassa tehtävässään. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tervehdyksen puolestaan esitti piirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen, joka moniin eri yhteyksiin viitaten kiitteli Seijan panosta synnytysten ja naistentautien toimialueen johdossa. Mainiona yhteensattumana oli, että muotokuvan paljastus osui juuri viralliseen syntymäpäivään. Sitä juhlistaakseen kaikki läsnäolijat yhtyivät juhlapuheen keskellä vielä onnittelulauluun. Seija Grénmanin muotokuvan sijaintipaikaksi on katsottu synnytysten ja naistentautien luentosali, jossa se asettuu muiden synnytys- ja naistentautiopin professorien joukkoon. Juha Mäkinen Kansanedustajavieraita Teksti ja kuva» Markku Näveri Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen vieraili 17. maaliskuuta Tyksissä seurueineen, johon kuuluivat mm. varsinaissuomalaiset kansanedustajat Annika Saarikko ja Esko Kiviranta sekä sh-piirin hallituksen keskustalaisia jäseniä. Vieraille tarjotun lounaan jälkeen sairaanhoitopiirin virkamiesjohto esitteli sairaanhoitopiiriä ja sen toimintaa ja käyttipä tilaisuutta hyväksi vähän lobbaukseenkin. Vilkkaan ajankohtaisen keskustelun jälkeen vieraat tutustuivat päivystyksen tiloihin ja toimintaan sekä piipahtivat helikopterikentällä. Oppaina toimivat osastonhoitaja Annika Lindblom ja sairaalaylihoitaja Tuija Lehti. Päivystyksen tiloissa vas. sairaalaylihoitaja Tuija Lehti, sh-piirin hallituksen jäsen Ulla Huittinen, kansanedustajat Annika Saarikko ja Kimmo Tiilikainen sekä toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Takana pilkistävät sh-piirin hallituksen jäsen Mirjam Karila ja hallintoylihoitaja Päivi Nygren.

15 Hospitaali 15 Tyksin kaavamuutos ja U-sairaalan korvaavan rakentamisen tilanne Teksti» Marjo Peltoniemi KUVAT» Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Tällä hetkellä suunnitelmissa on, että U-sairaalan korvaava T3-sairaala rakennetaan yhteen rakennukseen junaradan ja valtatien päälle rakennettavalle kannelle. Rakennus tulisi aivan kiinni nykyiseen T-sairaalaan. Sairaala-alueelle tulee suunnitelman mukaan myös lääketieteellisen tiedekunnan uudisrakennus Medisiina D. U-sairaalan kohtalo on vielä ratkaisematta, että säilytetäänkö rakennus. Havainnekuva siitä, miten sairaalarakennukset ilmasta katsoen sijoittuvat ja taustalla näkyy myös Medisiina D -rakennus. Asemakaavaluonnoksesta näkyy rakennusten kaavailtu sijainti sekä ajoyhteys T-sairaalan tontin ja Kiinamyllynkadun välillä. T-sairaalassa järjestettiin yleisötilaisuus U-sairaalan korvaavan rakentamisen tämän hetkisestä tilanteesta ja hankkeen yhteydessä nyt haettavasta asemakaavamuutoksesta Esittelijöinä toimivat Turun kaupungin ympäristötoimialan kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi, VSSHP:n kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä, arkkitehti Pekka Koivula Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä ja Medisiina D -hankkeen suunnittelun edustaja, toimitusjohtaja Janne Helin Schauman Arkkitehdit Oy:stä. Tutkija Kaarin Kurri kaupungin museopalveluista kertoi alueen vanhojen rakennusten arvosta ja suojelutarpeesta. Liikenteellisistä selvityksistä kertoi kaupungin ympäristötoimialan liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava. U-sairaalan korvaavasta rakennushankkeesta käytetään nyt nimeä T3. Uudisrakennukseen tulee sijoittumaan VSSHP:n lastentautien, naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito ja lääketieteellisten tukipalvelujen toimintoja. U-sairaalassa nyt toimivalle silmäsairauksien hoidolle peruskorjataan tilat A-sairaalaan. Kaavamuutos Nykyinen asemakaava sallii betonikannen rakentamisen rautatien ja Helsingintien päälle ja kortteliin kuuluvien tilojen sijoittamisen kannelle. Hankkeelle pitää kuitenkin hakea kaavamuutos lisärakennusoikeuden ja liikenneyhteyksien takia sekä viereen suunnitellun Medisiina D:n takia. Tilan kanssa mennään niin ahtaalle, että alueen rakennukset tulevat osittain toistensa tonteille, mistä syystä tarvitaan uudelleen kaavoitusta. Esimerkiksi vanhan Kupittaan aseman tontti, jonka omistaa Senaattikiinteistöt pitää ottaa kaavaan mukaan, koska T3:een tarvitaan osa tonttia. Noin 20 hehtaarin kokoinen kaavamuutosalue sijoittuu pääosin Hämeenkadun, Hämeentien, Savitehtaankadun, Tykistökadun ja Kiinamyllynkadun rajaamalle alueelle. Kaavamuutoksen hakijoina ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Kaavamuutos mahdollistaa Kiinamyllynmäellä ja Savitehtaankadun varrella sijaitsevien sairaala-alueiden yhdistämisen Helsingin valtatien päälle rakennettavalla kannella. Lääketieteellinen tiedekunta laajenee Karjaanradan varrella ns. Medisiina D-hankkeena. Synergia Laki edellyttää, että tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja ja kaikki edellytykset millä asemakaava voidaan hyväksyä. Tyksin alueella onkin tutkittu pitkään miten sairaala-alue voisi parhaiten kehittyä tulevaisuudessa. Keskittäminen on tämän päivän sote-ajattelua. Tässä on tultu siihen johtopäätökseen, että sairaalatoiminta pitää keskittää tiiviisti siten, että se kallis tila, joka uudessa T-sairaalassa on, jatkuu heti seinän takana. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa sairaalatoimintojen synergiaedun hyödyntäminen ja yhteiskäyttöisten tilojen suunnittelun Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Medisiina D -rakennuksen kanssa. Toimintakulut tulevaisuudessa ovat ratkaisevampi asia kuin rakennuskulut. T3:ssa olisi samassa kerroksessa leikkaustoiminta kuin nykyisessä T-sairaalassa ja kulku suoraan rakennuksesta toiseen, joten henkilökuntaa voidaan käyttää ristiin. T-sairaalan tukipalvelut tulisivat myös parhaiten tällöin käyttöön. Hoidollinen puoli on keskitetty sairaaloihin ja lääketieteellisen tiedekunnan Medisiina D:ssä on teoria ja opetus. Liikenne Kaavamuutoksen osana tarkastellaan myös alueen liikenteellisiä ratkaisuja ja joukkoliikenteen järjestämistä, sillä liikenne tulee kasvamaan alueella. Nykyistä P-taloa kaavaillaan asiakkaiden käyttöön ja henkilökunnan parkki- Poikkileikkauskuva siitä, miltä junaradan ja valtatien päälle betonikannen varaan rakennettu T3-sairaala näyttäisi Kupittaan aseman suunnalta. paikkatilanne pitää myös ratkaista työmatkaliikennettä ajatellen. Asiantuntijoiden mukaan ei voida kuitenkaan lähteä siitä lähtökohdasta, että kaikille tulisi autopaikkaa. Busseilla pääsisi suunnitelmien mukaan lähes ovelle saakka ja myös jalankulkijat ja pyöräilijät huomioidaan. Tilavaraus on tehtävä myös mahdollisesti tulevaa raitiotietä ajatellen. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan runkolinjan tavoitteet, pysäkkien paikat ja katutilan mitoitus. Alue on joukkoliikenteen kannalta keskeinen ja liikenteellisesti vilkas. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ovat keskeisiä alueen toimivuuden kannalta. Eteneminen Asemakaavamuutos on aloitusvaiheessa. Lautakuntakäsittelyn jälkeen kaavamuutos etenee luonnosvaiheeseen. Tavoitteena on, että kaavaluonnosta käsitellään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa alkusyksystä. Luonnoksesta muokataan kaavanmuutosehdotus, josta pyydetään lausunnot. Tämä ehdotus menee kaupunkisuunnittelulautakunnan esittelyn kautta aikanaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ja valtuusto päättää asemakaavasta. Tavoitteena on valmis asemakaava vuoden loppuun mennessä. Lisätietoa: Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi, Turun kaupungin ympäristötoimiala, Kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, p

16 16 Hospitaali Hannele Heine» JUKOn koordinoiva pääluottamusmies Ikäohjelma työkyvystä ja -hyvinvoinnista on kyse Jo reilun kymmenen vuoden ajan Suomessa on puhuttu ikäohjelmista ja ikäjohtamisesta. Nyt meillä sairaanhoitopiirissä on tartuttu teemaan, ikäohjelma on tekeillä. Ohjelmaa työstävä 11-henkinen työryhmä on kokoontunut muutaman kerran, vastuullisena ryhmän vetäjänä toimii työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen. Olen osallistunut ryhmän työskentelyyn, ja se on ollut mielenkiintoista. Mitä tarkemmin ottaen olemme tekemässä? Professori Juhani Ilmarinen on esittänyt työkyvyn osatekijät työkykytalomallilla. Talon ensimmäisenä kerroksena on yksilön terveys ja toimintakyky, tämän kerroksen päälle rakentuu kaikki muu. Toinen kerros muodostuu osaamisesta, mikä on kaiken työnteon perusedellytys. Kolmannessa kerroksessa ovat yksilön arvot, asenteet ja motivaatio, joihin vaikuttavat koko ajan myös työntekijän perhe ja lähiyhteisö. Neljännestä kerroksesta löytyvät itse työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen. Tähän kerrokseen vaikuttaa toimintaympäristö, siis koko yhteiskunta ja maailma muutoksineen. Näiden kaikkien osatekijöiden yhdistelmästä syntyy yksilön työkyky. Työkyky on siis moninaisten asioiden yhteenliittymä. Jokaiseen kerrokseen voidaan vaikuttaa siten, että tuetaan työkyvyn säilymistä hyvänä koko työuran ajan. Nämä positiivisen vaikuttamisen keinot työuran eri vaiheissa on tarkoitus koota ohjelmaan. Tavoittelemme pidempää ja parempaa työuraa sairaanhoitopiirissä. Työkykyä pystymme parantamaan monin tavoin: tukemalla terveyttä edistäviä elintapoja, huolehtimalla perehdyttämisestä ja osaamisen ylläpidosta, sovittamalla työelämän vaatimuksia työntekijöiden elämäntilanteisiin sopiviksi, kehittämällä työtä ja työoloja paremmiksi sekä panostamalla osaavaan henkilöstöjohtamiseen ikäjohtamisen keinoin. Onko iällä merkitystä? Sairaanhoitopiirissä on työssä tällä hetkellä kolme sukupolvea: suuret ikäluokat (syntyneet noin ), sukupolvi X (syntyneet noin ) ja sukupolvi Y (syntyneet noin ). Näillä sukupolvilla on erilaiset asenteet työhön, ja odotukset johtamisesta sekä työkulttuurista poikkeavat toisistaan. Suurten ikäluokkien työntekijöille työn merkitys on suuri ja he jaksavat odottaa palkintoa työstään pitkäänkin. He toivovat johtamisen olevan kollegiaalista ja konsensushenkistä. Sukupolvien ketjun toisessa päässä Y-sukupolveen kuuluvat ovat virtualisoituneita ja verkostoituneita odottaen jopa työpaikalla viihtymistä. Heidän johtamisen tulisi olla vuorovaikutteista ja läsnä olevaa. Nämä esimerkinluonteiset karkeat luonnehdinnat kertovat siitä, miten muutokset elinympäristössämme muovaavat eri aikakausilla kasvaneiden ihmisen käyttäytymistä ja toiveita. Toki yksilöiden väliset erot ovat kaikissa sukupolvissa suuret. Sukupolvet ovat työuransa erilaisessa vaiheessa. Nuorimmat aloittelevat työuraansa ja vanhimmat päättävät sitä valmistautuen eläkkeelle siirtymiseen. On selvää, että uran eri vaiheissa olevien työntekijäryhmien työkyvyn edistämiseen tarvitaan toisistaan poikkeavia toimia. Työuraansa aloitteleva tarvinnee valmentavaa ja opastavaa johtamista, jossa annetaan lisää vastuuta osaamisen kasvaessa. Vanhimmat työntekijät ovat työnsä osaavia ja jakavat osaamisensa mieluusti nuoremmille ja odottavat arvostusta tästä. Mikäli terveys on heikentynyt, he toivovat työn sopeuttamista voimiin. Iällä näyttäisi olevan merkitystä ja ikäjohtamiselle on paikkansa hyvän henkilöstöjohtamisen osana. Miksi ikäohjelma kannattaa tehdä? Suomessa on suuri tarve pidentää työuria. Työvoimasta ennustetaan tulevan pula lähivuosina. Tuottavuutta pitäisi parantaa ja kulujen kasvua hillitä, koska velkaantumista pitäisi vähentää. Nämä samat ongelmat koskevat sairaanhoitopiiriä. Monissa organisaatioissa ikäohjelmia on jo käytössä ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työuran jatkamista loppuvaiheissa tukee selvästi esim. vaikutusmahdollisuudet työaikoihin. Niissä on todettu myös hyvän ikäjohtamisen lisäävän tuottavuutta. Naantalin kaupungissa pelkästään yli 55-vuotiaisiin kohdistettu ikäohjelma on tuottanut sijoitetut eurot 3,7-kertaisina takaisin Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan. Kaiken ikäisiin työntekijöihin kohdistuvalla ikäohjelmalla rakennamme parempaa työkykyä ja pidempää työssä jatkamista sairaanhoitopiirissä. Sairauspäivien vähentäminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välttäminen vähentävät työvoimakustannuksia, mikä parantaa toimintaedellytyksiä. Työkyvyn parantamisesta hyötyvät kaikki: työntekijät voivat paremmin ja työnantaja saa enemmän tuotosta sijoittamallaan rahalla. Ikäohjelma tukee hyvää henkilöstöjohtamista ja toimii sen työkaluna. Miten sairaanhoitopiirin ikäohjelman kanssa edetään? Vaikkei sairaanhoitopiirissä vielä ole varsinaista ikäohjelmaa, on meillä olemassa jo monia sen osasia käytössä. Esimerkiksi on mahdollista saada palkallista hoitovapaata alle kymmenenvuotiaan lapsen äkillisissä sairastumisissa tai vaihtoehtoisesti työnantaja kustantaa hoitajan kotiin, paikoin työntekijät voivat suunnitella työvuorot itsenäisesti, liukuva työaika on joissain työaikamuodoissa mahdollinen, monet työntekijät saavat tehdä osa-aikaista työstä omasta pyynnöstään. Nämä ja muut jo käytössä olevat työkykyä tukevat elementit on tarkoitus koota yhteen ja täydentää kokonaisuutta koko työuran kattavaksi ohjelmaksi. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden aikana. Kunhan saamme kasaan kommentoinnin pohjaksi kokonaisen ohjelman, niin kysymme laajalti mielipiteitä siitä. Jo nyt vapaamuotoiset ideat eri-ikäisten työkykyä ylläpitävistä ja parantavista toimista ovat tervetulleita. Niitä voi lähettää sähköpostitse Saija Jokiselle. MULTASORMELLA ON ASIAA Elviirat ainakin ovat hyötyneet leudosta talvesta. Ellei sään suhteen mitään ihan ihmeellistä tapahdu, odotettavissa on komea kukinta. Arno Kasvikin sanoi radio-ohjelmassaan, että kasvit ovat selviytyjiä, ja ihmiset yleensä murehtivat turhaan niitten puolesta. Kevät keikkuen tulevi Nyt on ihan pakko kirjoittaa kuluneesta talvesta. Jokainen vuosi näyttää tuovan jonkin omituisen sääilmiön tullessaan. Kolmen kovan lumitalven jälkeen odotin lauhempaa ja liukkauden olevan suurin ongelma talvikunnossapidossa. Muutama kaatuminen ehtikin tapahtua, mutta kun kelit menivät niin lauhaksi, ettei edes yöpakkasia paljoa ollut, eikä luntakaan, ne ongelmat loppuivat lyhyeen. Se oli varmaan tämän ns. talven positiivisin asia. Lapsia alkoi käydä sääliksi, kun ns. talvi eteni ja alkoi käydä selväksi, ettei hiihtämisestä eikä luistelemisesta ilman teko-olosuhteita tulisi mitään. Nuorison nettiriippuvuus taisi taas lisääntyä. Itsekin aloin ammatillisessa mielessä huolestua omituisen sään vaikutuksista luontoon ja puistokasveihin. Seurasin eri kasvien, esim. perennojen, eri pensaitten silmujen ja tulppaanien kasvuunlähtöyrityksiä jo helmikuun puolella. Luin jostain lehdestä, että tuo jakso oli neljä kertaa normaalia pimeämpi lumen puutteen takia. Ainakin kasvihuonepuolella puhutaan lukseista mittayksikkönä. Kasvien kasvuunlähtöhän tapahtuu lämmön ja valon yhteisvaikutuksesta. Töihin tulo olisi ollut paljon mukavampaa, jos lumi olisi lisännyt ajovalojen tehoa, mutta puu- tarhurina olin pimeyteen tyytyväinen. Tulppaanit eivät tunnu valoa kaipaavan. Versojen kärjet tulivat näkyviin jo joulun nurkilla. Kompostikasakin oli sula, joten laitettiin siitä kerros peitoksi rajoittamaan yli-innokasta kasvuunlähtöä. Eipä se kauan auttanut. Onneksi tuli niitä melkein päivittäin seurattua. Kun versot olivat noin 10 cm:n mittaiset, niitä alkoi hävitä, jäljellä vain kuin saksien leikkuujäljet. Mitäs hittoa? Hetken mietin vaihtoehtoja tuhoille: toukkia, hiiri, rotta? No ei. Meidän cityjäniskantamme oli päättänyt siirtyä tulppaaniruokavalioon, vaikka vihreää ruohoakin jo paikoin kasvoi. Eipä siinä auttanut kuin pikana lähteä rautakauppaan verkko-ostoksille. Taidettiin olla helmikuun puolivälissä. Kirjoitan tätä ja versot ovat jo noin 15-senttiset. Koska keli on normalisoitunut, ovat varret aamuisin melkein mustia ja umpijäässä. Päivisin väri kuitenkin normalisoituu. Kunhan kukka-aihe pysyisi vielä maan sisässä, olisi kukintaa odotettavissa. Valitettavasti yksi toinenkaan kasvi ei välitä valon puutteesta: sammal. Sitä kasvaa nyt runsaasti kukkapenkeissä ja ennen kaikkea nurmikoilla. Normaalisti on kyse maan happamuudesta tai nurmikoiden tiivistymisestä. Nyt ei välttämättä syy ole noissa. Jotkut sammalet kasvavat kalkitussakin maassa. Ohjeitten mukaan nurmikoille voi laittaa dolomiittikalkkia 10 kg/ aari joka vuosi. Itse laitan vain kolmen vuoden välein. Onneksi nyt on tuo joka kolmas, ja pääsen katsomaan, olisiko sillä positiivista vaikutusta sammaleen vähentämiseksi. Omenapuittenkin kannalta maaliskuun pakkasjakso oli hyvä, kukkasilmut alkoivat jo paisuilla, mutta nyt tuli onneksi siihenkin vähän hidastusta. Vanhoissa omenapuissa monet rungot ovat saaneet kauniin ruosteenpunertavan värin. Valitettavasti huono homma. Viime kesä oli lämmin, ja siihen leuto talvi päälle: kaikki tuholaiset ja sienitaudit saavat hyvän lähdön kevääseen. Tuo punerrus tulee miljoonista punkin munista. Kyse on kasveja kiusaavista pikkuhämähäkin näköisistä tuholaisista, ei niistä ihmisillekin harmeja aiheuttavista. Kova pakkasjakso vielä tuhoaisi osan noista, mutta kokonaisuutta ajatellen saisi kevät rauhallisella tahdilla saapua. Kevään tuloa tuntuvat ihmisetkin odottavan. Poikkeuksellisen aikaisin alkoi tulla valituksia sannoitushiekan poistamisesta. On ymmärrettävää, että sepeli kuivalla jalkakäytävällä ärsyttää, mutta vuodenaikaakin on katsottava. Kuvitelkaapa tilannetta, jolloin päivällä sataa vettä ja yöllä pakastuu. Suurin osa on nyt poistettu, mutta tiettyihin paikkoihin tarkoituksella jätettiin. Ja nyt siitä oli hyötyä kun kelit normalisoituivat. Hannu Väinälä

17 Hospitaali 17 Veteraanit vieraisilla Työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokisella on aihetta tyytyväisyyteen: hyvinvointimittarit kertovat hyvistä tuloksista. Työhyvinvoinnin kehittämisestä kelpo tuloksia Teksti ja kuva» Markku Näveri Sairaanhoitopiirimme henkilökunta voi aiempaa paremmin. Näin kertoo kolme tärkeää mittaria. Sairauspoissaoloprosentti on pudonnut vuoden ,4:stä viime vuoden 3,9:ään. Siinä välissä se oli 4,1. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna 5 henkilöä, kun vuotta aiemmin heitä oli 8 ja kahta vuotta aiemmin 12. Vanhuuseläkkeelle jäätiin viime vuonna keskimäärin 63,5-vuotiaana. Kun se tilastojen mukaan esim. vuonna 2005 tapahtui 61,2 vuoden iässä. Tiedot saavat työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokisen suun messingille, ja hän sanoo katselevansa todella hyvillä mielin tuollaisia lukuja. Sairauspoissaoloprosentin kutistuminen 0,2 prosenttiyksiköllä saattaa vaikuttaa kovinkin pikkuiselta, mutta kun lukua avaa, totuus on toisenlainen. Sairauspoissaolopäivän laskennallinen hinta on 300 euroa. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstä oli 4,1 prosentin mukaan 314 työntekijää vuoden jokaisena päivänä sairauslomalla ja vastaavasti 3,9 prosentin mukaan 298. Sairauspoissaolokulut olivat näillä määrillä 20,7 sekä 19,6 miljoonaa euroa vuodessa. Ja mikä on tärkeää, kaikkien kolmen indikaattorin viesti on jo usealta vuodelta samansuuntainen, Saija Jokinen sanoo. Aktiiviseen tukeen panostetaan Hyvä kehitys on monen tekijän summa. Työhyvinvointisuunnittelija mainitsee tarkentuneen sairauspoissaolojen seurannan ja kierron, ns säännön ja ennen kaikkea aktiivisen tuen käyttöönoton. Erityisesti viime vuonna esimiehet alkoivat entisestään panostaa aktiiviseen tukeen, Jokinen kiittelee. Tämä pitää sisällään mm. varhaisen tuen ja tehostetun tuen. Sairauslomalta työhön palaavalle pyritään valmistelemaan onnistunut paluu. Työolosuhteet yritetään saada paluuta helpottaviksi, ja tarvittaessa mietitään uudelleensijoittamista. Sairauksiin emme voi vaikuttaa, mutta työtehtäviin ja työoloihin kyllä, Saija Jokinen kiteyttää. Viime loppuvuosi oli varsin poikkeuksellinen yt-menettelyineen, lomautuksineen ja talkoovapaineen. Vuoden viimeisten kuukausien sairauspoissaolotilastoihin ne eivät vaikuttaneet, ja tämän alkuvuoden tiedot kootaan tammi-huhtikuulta, joten Saija Jokinen ei lähde tässä vaiheessa arvioimaan mahdollisia seurauksia. Sen hän toteaa, että kuormitus tällaisesta aina lisääntyy. Yhteistyötä Työhyvinvointia ei kehitä mikään yksi taho. Saija Jokinen antaa tunnustusta henkilöstötoimiston, työterveyshuollon ja työsuojelun tiiviille ja hyvälle yhteistyölle. Kolminaisuus työnantaja-työyhteisö-työntekijä on myös se, jonka tekemisistä työhyvinvointi on kiinni. Tässäkin ollaan Jokisen mukaan hyvällä tiellä. Näkökulmana on, että työntekijää ollaan tukemassa. Tukea on miettimässä ja kehittämässä Saija Jokisen johdolla ikäohjelman kehittämistyöryhmä. Mukana on lähiesimiehiä sekä henkilöstötoimiston, työterveyshuollon, työsuojelun ja luottamusmiesten edustajia. Työryhmä valmistelee Työkaarimallin työnimellä ikäohjelmaa, jossa huomioidaan kaiken ikäiset työntekijät ja jonka tavoitteena on, että työssä jatketaan ja jaksetaan mahdollisimman pitkään. Ohjelma valmistuu syksyllä. Nyt keväällä tulee Santraan kysely, jossa henkilökunta voi tarjota ikäohjelmaan hyviä ideoita. Miltei tasan 50 vuotta sitten, , Turun Sairaanhoitajaopistosta valmistui 49 sairaanhoitajaa. Meitä kokoontui tätä tapahtumaa juhlistamaan ja muistelemaan 25. Joukostamme on poistunut viisi, muutamalla oli perhetapahtuman tai sairauden vuoksi este, muutama on vuosien varrella kadonnut. Iloksemme monet juhlasta poisjääneet olivat kuitenkin lähettäneet tervehdyksensä. Juhlan aloitimme 14 hengen voimin Tyksin A-sairaalassa, jossa olivat 60-luvun alussa useimmat käytännön opiskelukenttämme. Halusin näyttää kurssikavereille, miten paljon tilat ovat muuttuneet potilas- ja henkilökuntaystävällisemmiksi oppilasajoistamme. A-sairaalassa aoh Reetta Mäkinen vapaapäivänään aloitti opastuksen Hiljaisesta huoneesta, joka oli sekin uusi kokemus meille. Reetan opastuksella kävimme 6. kerroksen sisätautiosastolla, 5. kerroksen plastiikka- ja yleiskirurgian osastolla sekä 4. kerroksen urologian osastolla, josta oheinen ryhmäkuvamme. Kuudennen kerroksen portaikon ikkunasta katselimme pihalle entistä kouluamme sekä entistä naisten - ja synnytysten, samoin entistä ihotautien ja lastenklinikkaa, jossa nykyisin sijaitsevat lastenpsykiatriset osastot. U-sairaalasta ei silloin ollut vielä tietoakaan. Rakennussopimukset allekirjoitettiin samoihin aikoihin kuin me valmistuimme. Täytyy sanoa, että meidän joukkomme tuntui paljon terveemmältä ja reippaammalta kuin U-sairaala, ei homeongelmia lainkaan. Monet muistot heräsivät: oppilasaikanamme kirurgiset ja sisätautiosastot olivat joko naisten- tai miestenosastoja, potilaat hyvin monenlaisia ja heitä oli paljon, 32-paikkaisella osastolla usein jopa 50 potilasta, hoitoajat pitkiä, vuorokautta. Hygienia- ym. tilat olivat niukat tähän päivään verrattuna. Iloisina huomioimme lääkehuoneen, potilashuoneiden yhteydessä olevat hygieniatilat sekä henkilökunnan huoneen. Reettaa kiitettyämme siirryimme juhlalounaalle Turun linnan Juhana Herttuan kellarin leivintupaan, joka oli oiva juhlapaikka meille 25 juhlijalle. Aluksi tietenkin nostimme maljan kunniaksemme. Iloinen puheensorina ja nauru höystivät ruokailuamme. Jatkoille Varsinais-Suomen sairaanhoitajien huoneistolle meitä siirtyi vielä 17 juhlijaa. Ilta kului pitkälle vilkkaan keskustelun, valokuvien ja muisteloiden merkeissä. Suuri ihmettelyn aihe oli, mihin ne 50 vuotta ovat hurahtaneet. Pitkä työura monella takana, perhettä, monilla paljon lapsenlapsia, muutamilla perhepiirissä rankkoja kohtaloita, joita kuuntelimme hartain mielin. Vapaaehtoistyö on monella lastenlasten ohella tärkeää toimintaa kulttuuriharrastusten ja matkailun lisäksi. Seuraavan tapaamisen sovimme syksylle Leena Suominen, o.s. Lehtimäki ryhmän 71/ oppilas Eläkeläisvierailijat urologian osastolla Tyksin A-sairaalassa. (Kuva: Reetta Mäkinen) Mindfulness verkkokurssi eli tietoisuustaitokurssi on tarjolla koko VSSHP:n henkilöstölle Ei ilmoittautumista, ei maksa mitään. Käytä hyödyksesi ja tue jaksamistasi kokonaisvaltaisesti. On ihan leppoisa kurssi, pieniä opintohetkiä kerrallaan. Kirjaudu kurssille VSSHP:n verkkotunnuksilla osoitteessa https://moodle.vsshp.fi Avaa klikkaamalla kurssikategoria: VSSHP:n yhteiset koulutukset Avaa klikkaamalla kurssi: Mindfulness Anna kurssiavain: Mind Tervetuloa! Lisätiedot: ja

18 18 Hospitaali Haaste työyksiköille tarina säästämisestä Minne uppoavat työtä tehdessä eurot, vaikkei olisi pakko? Olemmeko tuhlaavaisia, vaikka voisimme tehdä asioita toisin? Löytyykö perinteisen mustekasettiravistelun lisäksi muita keinoja säästää työaskareissa? Haastamme työyksiköt tarkkailemaan omaa toimintaansa ja ideoimaan asioita, joita voisi tehdä toisin. Suunnitelkaa yhteisvoimin miten voitte omalla työllänne säästää joko hitusen tai sitten rahapusseittain. Oivalluksien avulla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä kuin ohimennen, pienellä otteen tiukentamisella. Jopa säästömahdollisuuksien tiedostaminen ja parhaansa yrittäminen kantaa jo jonkin matkaa. Kesäkuussa arvovaltainen raati haluaa kuulla tarinanne siitä, mitä teitte kevään aikana toisin ja mitä hyvää siitä seurasi, euroina ja muutenkin. Paras tarina palkitaan, ravitsevasti ja kustannustehokkaasti! Pienet teot voivat muodostua merkittäviksi koko sairaanhoitopiirin tasolla. Arvovaltainen raati ammentaa tarinoista parhaat vinkit myös muille jaettavaksi. Toimittakaa työyksikkönne tarina mennessä osoitteella Leikkimielisyyttä toivotaan ja tosissaankin saa ottaa! TIETOISKU Toimistotarvikkeisiin käytetty rahamäärä on kasvanut runsaan 10 % vuodesta /vuosi Aivovammatutkimuksen kunniapalkinto Tyksin tutkijoille TYKS HENKILÖKUNTANEUVOSTO Tarjoaa edullisia teatterilippuja Samppalinnan kesäteatteriin Lippuja voit ostaa T-kanttiinista 10 kappale kaksi/työntekijä Tyksin Tules-toimialueen erikoislääkärien, dosentti Mikhail Saltychevin ja dosentti Katri Laimin sekä Neuron toimialueen puheterapeutin Merja Eskolan ja ylilääkärin, dosentti Olli Tenovuon aivovamman jälkeistä työhön paluuta käsittelevä katsausartikkeli on saanut arvostetun the Henry Stonnington Award -palkinnon. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle aivovammoja käsittelevälle katsausartikkelille. Tutkimuksessa korostettiin aivovammaa käsittelevien tutkimusten vertailtavuutta ja WHO:n ICF-toimintakykyluokituksen käyttöä tällaisissa vertailuissa. Kiitä työkaveria! Opetellaan yhdessä jakamaan positiivista fiilistä kertomalla hyvistä kokemuksistamme ja tyytyväisyydestämme myös niiden aiheuttajalle! Kiittämällä työkaveria teemme monta hyvää asiaa yhdellä kertaa: huomioimme, kunnioitamme, olemme ystävällisiä, levitämme hyvää mieltä ja iloa. Kiitettäessä ja kannustettaessa on tärkeää kertoa, mihin se perustuu. Liikkeelle lähdön sujuvoittamiseksi löytyy Santrasta Henkilöstötoimiston tiedotteista työkaluja ja kannustuslauseita, joita voi käyttää pohjana kiitosviestin laadinnassa. Myös kasvotusten annettu sanallinen palaute toimii varmasti. Suosittelen, sillä tätä on testattu ja tämä toimii. Työkaverit, kiitos, että jaatte tämän työpäivän kanssani. Kuuntelette minua, niin ideoitani ja positiivisia ajatuksiani kuin joskus valitusvirreltä kuulostavaa tarinointiani. Autatte asioissa, joita en vielä osaa ja toisaalta luotatte silloin, kun toimin niillä alueilla, joista minulla on jo kokemusta. Tiimissä työskentely on tosi mukavaa, kun voimme yhdessä inspiroitua työn alla olevista asioista. Silloin myös ratkaisut löytyvät helpommin ja tavoitekin pysyy kirkkaana mielessä. Ystävällisin terveisin Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Palkinto, arvoltaan 1000 $, jaettiin 10. Aivovammojen maailmankongressissa San Franciscossa maaliskuuta. Turkulaisten palkitussa systemaattisessa katsauksessa haluttiin selvittää mitkä tekijät ennustaisivat ja edistäisivät aivovamman saaneiden henkilöiden työhön paluuta. Systemaattinen katsaus on tutkimustyyppi, jossa järjestelmällisesti analysoidaan tutkimusaiheeseen liittyvät aiemmat tutkimukset. Tällä lähestymistavalla voidaan muodostaa hyvä käsitys tutkittavan aiheen nykytilasta ja jatkossa suositeltavista lisätutkimuksen aiheista. Virolaisesta ja Lehdestä Tyksin sairaalajohtajakaksikko Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen on ratkaissut Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtajakysymyksen siten, että Tyksin johtoryhmään kuuluvat ylilääkäri Petri Virolainen ja sairaalaylihoitaja Tuija Lehti hoitavat yhdessä sairaalajohtajalle kuuluvia tehtäviä omien virkojensa ohella He jakavat tehtävään liittyvät vastuut Lehtosen päätöksen mukaisella työnjaolla. Työnjako ilmenee Santrassa olevasta tiedotteesta. Tyksin sairaalajohtajan virka on ollut ilman vakinaista hoitajaa alkaen ja sairaanhoitopiirin johtaja on hoitanut siihen kuuluvia tehtäviä oman virkansa ohella. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti , että sairaalajohtajan virka voidaan täyttää enimmillään kahden vuoden ajaksi sisäisen haun kautta ja työpanoksen lisääntymättä. Sisäisessä haussa tehtävään ilmoittautui yksi kiinnostunut hakija. Jatkovalmistelussa päädyttiin kuitenkin siihen ratkaisuun, että tehtävät jaetaan Tyksin johtoryhmän sisäisesti. Kiitos Kiitoksia kaikille, jotka muistitte minua eläkkeelle lähtöni johdosta. Tuula Ahven... Kiitokset kaikille työkavereille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle Merja Koskinen vahtimestari/lähettikeskus... Lämpimät kiitokset kaikille työtovereille yhteisistä työvuosista ja muistamisista eläkeaikani alkaessa. Sinikka Tammenniemi-Laine osastonhoitaja Tyks Vakka-Suomen sairaala Työkenkänäyttely TYKS työsuojelu järjestää Työkenkien myyntinäyttelyn klo U-sairaalan ruokasali klo T-sairaala Savikuppi Tervetuloa!

19 Hospitaali 19 vsshpläinen liiku kuntovitoselle lauantaina Urheilupuiston yläkentällä Tyksin henkilökuntaneuvosto sponsoroi reilusti naisten kuntovitoselle osallistuvia parasta on kerätä oma joukkue lomakkeet postitetaan yksiköihin maaliskuun aikana ja ne löytyvät myös santrasta täyttäkää ilmoittautumislomake huolellisesti etukäteen ja varatkaa tasaraha lomakkeet ja rahat Tyksin T-sairaalan kanttiiniin ehdottomasti viimeistään mennessä kaikille osallistujille lähetetään toukokuussa kirje, joka sisältää osallistumisohjeet HINTA VAIN 15 OSALLISTUJA OSALLISTU SINÄKIN Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Lasten ja nuorten klinikan toimialue Hakalax Jari, atk-pääsuunnittelija Heikkilä Sinikka, tutkimussihteeri Jokipuu Sanna-Mari, tutkimushoitaja Kallio Tiina, laboratoriohoitaja Koivu Annika, tutkimusapulainen Mäntymäki Elina, laboratoriohoitaja Riikonen Mika, atk-suunnittelija Romo Minna, laboratoriohoitaja Sjöberg Maija, tutkimushoitaja Särmä Maria, laboratoriohoitaja Vainionpää Sini, tutkimushoitaja Varjonen Eeva-Liisa, tutkimushoitaja Neuron toimialue Ainonen Minna, sairaanhoitaja Bhatia Miira, sairaanhoitaja, varahenkilö Frantzen Janek, erikoislääkäri Ihanmäki Arja, apulaisosastonhoitaja Jalonen Marjut, apulaisosastonhoitaja Laukkavirta Minna, erikoistuva lääkäri Tiira Jenni, sairaanhoitaja, varahenkilö Totek-palvelualue Scheinin Annalotta, erikoistuva lääkäri TEHY AO. 200 Eläimellisen leppoisa lauantai Tehy ao. 200 järjestää perheen pienimmillekin sopivan lauantaireissun Polar Strutsitarhalle ja Kanniston kotieläintilalle. Lähtö klo 9.00 lääketieteellisen tiedekunnan edestä Loimaan Metsämaalle päivittelemään strutsien kokoa ja samalle saamme pienen tietopaketin strutsien hoidosta. Tilalla on myös strutsituotteiden ostomahdollisuus. Strutsien jälkeen matkaamme Alastarolle Kanniston kotieläintilalle tutustumaan moniin eri eläimiin, mm. seepra-aasi Sepaan, ylämaan karjaan ja paljooooon pupuja! Matka on suunniteltu nimenomaan lapsille, joten lapset matkaavat ilmaiseksi. Toinen omista vanhemmista on otettava mukaan ja tämä joutuu maksamaan koko matkasta 10. Sisko ja veli saavat tulla kumpikin. Jäsen saa tulla myös ilman omia lapsia. Päivän ohjelma: Lähtö Kiinamyllynkadulta lääkiksen edestä klo 9. Saapuminen strutsitarhalle noin klo 10.30, jossa tunnin esittely, sen jälkeen siirrymme bussilla kahvioon nauttimaan mehut ja pullat (aikuinen saa ottaa kahvin). Myymälä on kahvion luona. Bussilla Alastarolle ja perillä noin Traktorivankkurilla kiertoajelu tunnin verran. Tilalla on mahdollisuus omakustanteiseen maalaisruokaan, aikuisille 8 ja lapsille 4 ateria salaatteineen ja jälkiruokineen. Vaihtoehtoina yleensä liha ja kalaruoka. Matkanjohtaja kysyy ruokailunhaluiset heti matkan alussa ja soittaa tilauksen. Alueella on grillausmahdollisuus, joten omat eväät voi ottaa hyvin mukaan. Juomat voi ostaa tilan ravintolasta. Kanniston tilalla on mahdollisuus poniajeluun hintaan 1 / lapsi. Paluumatka Turkuun alkaa noin klo 15 ja perillä lähtöpaikassa noin tuntia myöhemmin. Ilmoittautuminen ammattiosaston nettisivuilta ao200.tehy.fi. Maksu tilille FI ja viitenumero laskuun 1232 TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Ensiapupoliklinikka Ryynänen Mirva, osastonsihteeri, varahenkilö Kirurginen osasto Laaksonen Elina, perushoitaja Sairaanhoidon hallinto Ekqvist Jaana, toimistosihteeri Sisätautiosasto Ihalainen Heidi, perushoitaja Tähtinen Johanna, sairaanhoitaja TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian yksikkö Koskinen Päivi, apulaisosastonhoitaja Leivo Sanna, kliinisen hoitotyön asiantuntija Tykslab Alatalo Paula, laboratoriohoitaja varahenkilö Fihlman Minna, laboratoriohoitaja Karvonen Katri, laboratoriohoitaja Kettunen Jouni, laboratoriohoitaja Lankinen Laura, toimistosihteeri Suomi Hanna, laboratoriohoitaja Välinehuollon palvelualue Alanen Janne, välinehuoltaja, varahenkilö Kurki Ulla, välinehuoltaja Kiinamyllynmäen historialliset kävelykierrokset toukokuussa 2014 Minkälainen on kallonporaajan paratiisi? Missä sijaitsi sairaalan sikala ja ryytimaat? Entä minkälaisia potilaita isoleeripaviljongissa hoidettiin? Muun muassa näihin kysymyksiin perehdytään Turun Lasarettimuseon järjestämillä Kiinamyllynmäen historiallisilla kävelykierroksilla. Tyksin Kantasairaalan alueen vuonna 1881 alkanutta sairaalahistoriaa esitteleviä tunnin mittaisia kierroksia järjestetään välisenä aikana tiistaisin klo ja torstaisin klo Kävelykierrokset ovat maksuttomia ja niitä järjestetään ryhmille sopimuksesta myös muina aikoina. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, p , vsshp.fi/lasarettimuseo. Kurkistus museon kokoelmiin Peseytymisvälineet toukokuu 2014 Kun sairaala valmistui Kiinamyllynmäelle 1881, jouduttiin vesi kantamaan sairaalaan, sillä rakennuksissa ei vielä ollut vesiputkia. Sairaalan pihalla olevasta kaivosta saatiin ainoastaan juomavesi. Muuhun käyttöön tuleva vesi piti kantaa kaupungin kaivosta. Vettä kantoi päivittäin mäelle kaksi renkiä, joilla oli käytössään hevonen ja tynnyreitä. Sairaala yhdistettiin vuonna 1903 kaupungin vesijohtoverkostoon. Sitä ennen esimerkiksi sairaalan saunaosastolla vesi kannettiin ensiksi kellarissa oleviin säiliöihin, joista se pumpattiin käsivoimin ullakolla oleviin vesisäiliöihin. Säiliöistä vesi valui omalla paineellaan putkia pitkin ympäri rakennusta eri tiloihin. Vesi poistui viemäreiden kautta rakennuksista. Kuukauden esineeksi valitut peseytymisvälineet ovat 1900-luvun alkupuolelta. Kokonaisuuden valmistusaika on ajoitettu vuosien välille keramiikassa olevien valmistusleimojen perusteella. Vati ja kannu ovat Arabian valmistamat. Peseytymisvälineitä on käytetty potilashuoneissa, kun potilasta ei ole voitu siirtää peseytymistiloihin. Peseytymisvälineisiin kuuluu teline, jossa on paikka vadille ja kannulle. Kannusta on kaadettu puhdasta vettä vatiin, jossa esimerkiksi kasvoja ja käsiä on voitu pestä. Samankaltaisia peseytymisvälineitä on ollut myös yksityiskodeissa, mutta niissä teline on monesti korvattu esimerkiksi pesukaapilla tai -komuutilla. Kuukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, p

20 20 Hospitaali Henkilökuntaneuvoston kuntojaostojen toiminta parantaa kuntoa ja työhyvinvointia Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi - Kuntotoiminta on työhyvinvointia ja kuntoa ylläpitävää toimintaa ja positiivinen etu, joka voidaan tarjota työntekijöille, kertovat Susanna Nurmi, Jaana Sandberg ja Kimmo Jaakkola. Kuntojaostoja on Tyksissä 14 ja niillä jokaisella on oma vetäjänsä. Työpaikkaetuna se on myös merkittävä. Liikkuva ihminen jaksaa tehdä työnsä tehokkaasti. Monet kuntoilijoista ovat työnantajauskollista porukkaa, kertoo henkilökuntaneuvostoon kuuluva, kuntojaostoista vastaava Susanna Nurmi. Kuntojaostot kuuluvat henkilökuntaneuvostoon siten, että toiminnan rahoitus tulee sieltä. Kuntojaoston toiminnalla on pitkät perinteet. Esimerkiksi pesistä tyksiläiset ovat pelanneet yli 30 vuotta ja Kalakerho on toiminut lähes 15 vuotta. Osassa lajeista harrastetaan myös kilpailutoimintaa, jossa sairaanhoitopiiriä käydään edustamassa keskussairaaloiden välisissä SM-kisoissa valtakunnallisesti. Meillä on niin iso volyymi, että on mahdollista kerätä harrastajia joukkuelajeihin, ja näissä lajeissa on myös mitalisijoja tullut vuosien varrella runsaasti, kertoo Susanna Nurmi. Osa jaostojen toiminnasta pyörii ympäri vuoden kuten golf, itämainen tanssi, kalakerho, lentopallo, uinti ja Paimion sairaalan kuntotoiminta. Kilpailutoimintaa, sairaalan edustamista, on seuraavissa lajeissa: golf, jääkiekko, keilaus, lentopallo, melonta ja pesäpallo. Joissakin lajeissa on pieni omavastuuosuus, mutta pääosin kuntoilu jaostoissa on ilmaista. Kuntojaostojen toiminnasta löytyy lisätietoa intranetistä, Santrasta, ilmoitustaulun alta. Kuntoilutoiminta on tarkoitettu kaikille VSSHP:n työntekijöille! Tyksin henkilökuntaneuvosto järjestää tänäkin vuonna lisäksi sairaanhoitopiirin työyksiköille tarkoitetun Liikuttavan kisan Pyöräile, kävele töihin. Se käydään tällä kertaa Siihen on osallistunut perinteisesti noin 40 yksikköä ja kaikkiaan työntekijää. Työnantaja on tullut viime vuosina vastaan siinä, ettei osallistujien tarvitse maksaa parkkitalon käytöstä niinä kuukausina, Kuntojaostojen aktiivit Susanna Nurmi, Jaana Sandberg ja Kimmo Jaakkola ovat huolissaan Tyksin kuntotoiminnan jatkumisesta, mikäli toiminnan määrärahoista vielä säästetään. kun he osallistuvat kisaan. Samoin Naisten kuntovitoselle osallistutaan tänäkin vuonna ja henkilökuntaneuvosto sponsoroi osallistujia osallistumismaksussa. Kuntojaostoissa tapahtuu Kalakerho Rutilus järjestää lasten ongintatapahtuman kesällä ja pilkkikilpailut aikuisille talvella, jos jäätilanne sen sallii sekä syksyisin kalastustapahtuman. Kerho hankkii myös kalaverkkoja ja onkivapoja tyksiläisten vapaa-ajanviettopaikkaan Metsä-Jukolaan kaikkien käyttöön. Toukokuun lopulla Kalakerho esittäytyy melojien tapahtumassa klo Tule mukaan - kalastaa voi yksin tai porukassa! Lisätiedot: Sählyä ja joogaa voi harrastaa kerran viikossa ja niihin osallistuminen on tyksiläisille ilmaista. Sählyä pelataan Kerttulin urheilulukiossa. Jooga järjestetään Puolalan koululla. Joogassa on basic-taso ja pidemmälle ehtineiden ryhmä. Kevätkausi jatkuu huhtikuun loppuun ja syksyllä alkaa taas uusi kausi. Joogaan mahtuu vielä mukaan - ilmainen etu muutoin kalliiseen lajiin kannattaa hyödyntää! Lisätietoja: Pesäpallo on monipuolinen harrastus. Pesäpalloa pelataan huhtikuun puolestavälistä lokakuuhun sekajoukkueella. Harjoitukset pidetään Purokadun kentällä ja tämän lisäksi on myös pelejä. Kevätkaudella panostetaan perustaitoihin ja osallistutaan Turun alueen firmapesissarjaan ja loppukesästä otetaan osaa keskussairaaloiden välisiin SM-kisoihin. Lisätiedot: Jumpat ovat tyksiläisille ilmaisia. Jumppa järjestetään tällä hetkellä U-sairaalan 12. kerroksessa luentosalien aulassa maanantaisin Kevätkausi on , jonka jälkeen on kesätauko. Syyskausi alkaa elokuun viikolla 32. Jumpan ohjelma vaihtuu noin 1,5 kk:n välein ja se käsittää lämmittelyn, lihaskunto-osion ja venyttelyn. Lisätiedot: Tennistä ja sulkapalloa on mahdollista pelata Jarkko Nieminen -areenalla Impivaarassa alennettuun hintaan. Tennistunnit ovat keskiviikkoisin klo ja perjantaiaamuisin klo 8. Sulkapallovuorot ovat maanantaisin klo ja torstaisin klo Varaukset on tehty Mervi Koskiselta, p Pelikausi on alkaen harrastajat varaavat itse ajan Jarkko Nieminen -areenalta ja ilmoittavat Koskiselle pelaajien nimet ja pelivuoron ajankohdan. Lisätiedot: Golfissa toimii aktiivinen golfjaosto, jonka puitteissa järjestetään vuosittain karsintakilpailut sairaalagolfin SM-kilpailuihin sekä kilpailu VSSHP:n golfmestaruudesta. Muita yhteisiä pelejä lähikentillä ja harjoittelutunteja järjestetään toiveiden mukaan. Lajitutustumisia järjestetään myös. Ideoita otetaan mielellään vastaan. Tiedottaminen toiminnasta tapahtuu sähköpostitse. Lisätiedot: ja Itämaista tanssia tanssitaan Itäharjulla Moondancestudiolla. Kevätkaudella on opeteltu itämaisen tanssin alkeita. Tiistaisin ja keskiviikkoisin on saatu lisäopetusta jatkokursseilla klo alkaen. Syksyllä on tarkoitus jatkaa samaan malliin. Itämainen tanssi on kaunista ja hauskaa liikuntaa, joka virkistää mieltä ja kehoa ja on erityisen terveellistä selälle. Lisätiedot: Lentopalloa pelataan naisten ja miesten yhteisellä vuorolla maanantaisin klo Pääskyvuoren koululla huhtikuun loppuun saakka. Kesällä pelataan ulkokentällä Urheilupuistossa maanantai- ja torstai-iltaisin klo Syksyllä jatkuvat taas sisävuorot. Tiedottaminen vuoroista tapahtuu kautta. Lisätiedot: Keilailussa on syys- ja kevätkausi. Keväällä on vakiovuoroja Kupittaan keilailuhallissa keskiviikkoisin klo Voit käydä työpaikkasi kustantamana kokeilemassa lajia! Keilailuun löytyy pallot hallilta ja kengät voi vuokrata hallilta. Hallilta löytyy myös aloituspaketteja omien välineiden hankkimiseksi. Kevään aikana on tarkoitus myös järjestää hohtokeilailua tai osastokohtainen kilpailu. Syksyllä harkinnassa on mahdollisesti uudelleen firmaliigaan meneminen eli kiinnostuneet tervetuloa! VSSHP on keilailuliiton jäsen. Jäsenetuna saamme alennuksen keilaillessamme omakustanteisesti. Ilmoita keilailuhalleissa Kupittaa ja Aninkainen, että olet tyksiläinen, niin saat reilun 25 prosentin alennuksen. Lisätiedot: Jääkiekossa pidetään yhteisharjoituksia Kupittaalla Deltamarinin/Wärtsilän kanssa sunnuntaisin klo ja torstaiaamuisin Raisiossa klo 7-8. Varusteita saa käytettyinä ja markettien alennusmyynneistä edullisesti. Osallistumme myös omakustannuksin Kupittaan kevään harrastesarjaan (pelejä 5-7) puolustimme vuoden 2012 mestaruutta Lempäällä sairaanhoitopiirien turnauksessa, Konrad Cupissa. Täytynee alkaa pikkuhiljaa kiillottamaan poikaa! Mukaan mahtuu vielä hyvin! Lisätiedot: p Suomi Meloo -tapahtumaan on osallistuttu toiminnan alusta saakka ja se on edelleen keskeinen osa Melontaseuran yhteistä toimintaa. Seura järjestää yhteistyössä Saaristomeren Melojien kouluttajien kanssa kesän aikana kursseja aloittelijoille. Melontaseuran käytössä on yksipaikkainen yksikkö ja kaksipaikkainen kaksikko. Henkilökunnalle on mahdollista järjestää melontavirkistyspäiviä ottamalla yhteyttä seuran vetäjään. Myös melontaretkiä järjestetään kesäisin. Lisätiedot: Uintiin tyksiläiset saavat ostettua alelippuja kanttiinista. Henkilökuntaneuvosto sponsoroi lippuja. Alelippuja on mahdollista saada Impivaaran uimahalliin, Raision Ulpukkaan sekä kesällä maauimaloihin. Lisätiedot: Paimion sairaalan kuntotoiminta Paimiossa asuville VSSHP:n työntekijöille järjestetään erilaista kuntotoimintaa kuten avantouintia ja kuntosalia. Lisätiedot:

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018

HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018 HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018 2 OSAAMISEN ILOA ARVOKKAASSA TYÖSSÄMME varsinais-suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio, joka tuottaa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

18.9.2013. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 18.9.2013 KUNTAINFO Aika 18.9.2013 klo 9.30 11.45 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot