118 luetsxteho REPORT

Transkriptio

1 M.ETSXTEHON TIEDOITUKSIA 8 luetsxteho REPORT II ELSI Kl \l55 A rno Tuovinen Talvella niputettujen mäntypaperipuiden uittohukasta Paperipuun ha nkinnas a ei ole uinkaan yhdentekevää, voidaanko talvikau tta käy ttää hy\"åksi nippukuljetusta suoritettaessa vai ei. [ill o in niput joudutaan ke ken ui ttoa purkamaa n kuten mm. Kymijoen ve istö sä ylei e Ii tapahtuu, tulee etenkin mäntypaperipuiden kohdalla eteen vaara uppoamisen liialli e ta kasvamisesta, mikä puole!aan voi kokonaan poi taa ta lviniputuksessa saavutetut edut. Tähän m ennes ä m eillä ei ole ku iten kaan ollut luotetta, ia tietoja iitä, millainen paperipuu ja millaisis olosuhtei a kannattaa ni pullaa talvella. I<y ym yksen seh ittä mi ek i fet äteho suorit ti v. 55 Enso-Gutzeit akeyh tiön alo ittee ta ja avu tuksella uurehkoon ainei toon peru luvia kokeita Puulavedellä. Ranta- ja maanti em ar ivara toilta Yalittiin Kanga niem en pitäjä tä tekoajan ja jälkikäsittelyn puole ta vaihtelevia män typaperipuueriä, jotka kukin erä tiukasti erillään pitäen niputettiin jäällä m aali kuun lopu a 55. Pölkkyjen pituu oli 3 ja 4 m. a nipui ta varu tettiin alu puilla, o a jäi niitä ilman. Suunnilleen puolet nipui ta purettiin ke äk uun lopulla ( ) Hirven almella ja toinen puoli ama a paika a Purkami en yh te de ä mitattiin jokai en pölk yn latvaläpimitta ja mää ritettiin latvapään u imiskorkeu. Purkaminen uoritettiin kahden nipun väliin kiinnitetyn rautalankaverkon päällä uppopuid n karkaami en e tä mi ek i. Tä ä onni tuttiinkin var in h vin niput Itujen ja mitattujen pölkkyjen piene tä kappale-ero Ia päätellen. Purkami en jälkeiiin uimi kyvyn muutok iin ei näiden kokeiden yh teyde ä puututtu. ilta hukka on tä ä tapauk e a mää rit elty iten, Itä iihen i ä ltyvä t en innäkin pohjaan painuneet uppopuut, jotka uurelta o alta menet tää n ekä toi ek i rammat puut (toinen pää vino ti tai uoraan kohti pohjaa), jotka purkami en yhteyde ä on pakko, ctää maalle ko ka ne eivä t elviä irtouito ta. Hyui kuiuuttu tcwam Hyvin kuivatuik i on kai oltu ne niput. joiden pölkyt oli kuorittu metsä. ä. yy - joulukuu. a!l3 tai vara.!olla maali. - huhtikuu. a 54 ja jotka oli ri ti - koitu piiiiosaltaan toukokuussa. mutta o ittain jo huh tikuun puolella 54. Kaikki nämä puut olivat peräiin rantavarastoi lta, jotka eivät joutuneet tuh an, altaan yksyllä 54. Ri tikoiden alimman k errok en korkeus maasta oli vähintään 3 cm. Jäällä olle saan niput vajosivat veteen erittäin vähän. Pieni o a näistä nipui ta oli. 4. vajonnut vain cm muiden olle a täysin jää n päällä tilanne oli Yielä melkein yhtä h yvä, vaikka vapaa een veteen joutuminen tapahtuikin jo Jäällä olle aan niput eivä t peittyneet lumeen. Kesä kuun purkarn isainei to ta ( nippua ja kpl) ei löytynyt yhtään uponnutla pölkkyä ja rampojakin oli keskimäärin vain. 7 /o. T:Fipölkyistä tuli rampoja.4 Ofo ja la tvapölkyi tä. Ofo. Puiden hyvää uimi k yk yä kuvastaa myös e, että latvapää tä alle cm uimiskorkeuden om aavia pölkkyjä oli Yain 5. Ofo. Hampautunei a pölkyis ä oli ydänpu uta var in vähä n, a lle 4 /o latvaläpimita ta. Ke oli, at myö huomattavan pienikokoi ia, kaikki latvaläpimitaltaan alle 2 cm. Pienimpien pölkkyjen uimi kyky oli eivä ti heikompi kuin ainei Ios a k e kimäärin. E lokuun purkami es a tulok et olivat myös, ar in vakuuttavat, illä 2 nipun ja pölkyn ainei to ta oli uponneita vain. Ofo ja rampoja. Ofo. Alle cm uimi korke uden omaavia oli aman verran kuin kc äkuussa. Nipuittain a iaa!.arka teltae a todettiin e iintyvä n aika lailla vaih telua illä uponneiden ja rampojen y ht eismäärä vaihteli o. 5.5 /o. Ainei!on peru teella ei kuitenkaan voitu löytää elvää yytä tähän ilmiöön. Tyvipölkyi tä oli uponneita ja rampoja yhteen ä. Ofo ja mui ta.2 Ofo. ppopuiden ja rampojen määrä eri läpimittaluoki a o oittautui ke äkuun purkami. ainei to ta ikäli poikkeavak i. että läpimitalla ei ollut mitään elvää vaikutu ta. ppopui ta ja rammoi ta oli n. 86 /o ellai ia, jotka i äl ivät :Jlle Ofo ydänpuuta. Tällai et pölkyt olivat m yö poikkeuk elli en leveälu toi ia. Kumma sakaan purkami e a ei nippujen alu puiden mu kanaolalla tai puutlumi ella havaittu olleen mitään m erkily tä. [oitt eli oma Ii kuivaitujen m iint pape ripuiden talvi nipu tu ei ii uppoamisen puole ta tuota mitään vai-

2 keuks ia. l yös pienikoko ise n puun ult ossa sehitiiiin ilmeises ti varsin pienin tappioin. Uittoajan pi tuuskaan ei näytä vaikuttavan niin paljoa asiaan, e ttä si llä o li si m erkit ystä, jos pysy tään yksivu o tisen uiton puittei ssa. Samoin on ilmeistä, e ttei u sein väis tämätön veden jää ll e nousu voi oleelli sesti muullaa uittohukan määrää kesä ja elokuun purkamistulosten pie nestä erosta päätellen. Uit tohukka... P' lo&t ing l oaa s JO, , Ke a lu. u.j u n Vaillin aisesli kuival/u /avara On luonnollista, että h yvin kuivatun ja tuoree n tava ran välillä on lukem ato n määrä erilai sia väliasteita. Vaillinaisesti kuivatuksi on tässä tapa uksessa - kun punnituksia ei voitu keväällä suorittaa - luettu ka ikki ylivuotinen paperipuu, joka erik oisesti m y ö h ä is en r i s t i koi m i s a j a n (ristikointi vasta h einäkuus a), mutta osi tta in myös muiden tekij äin vaikutuksesta on jäänyt hyvin kuivaitua h eikompaan asemaan. Vaillinaise ti kuivatun tavara n uittohukka käy ilmi taulukosta. S lok u u- l 5 7 2, Piirr os. Yliuuotisen, heinäkuussa ristikoidun mäntypaperi puun uittohukka. Taulukko - Tab le Ylivuotisen, heinäkuussa ristikoidun miintypaperipuun uittohukka. Fig.. Floating toss from o, er-yea r ed pine pulpwood s tacked cr oss-wise in July. Floating loss from ove r-yea red pin e pulpwood stacked cross wi se in July. Up poa min en ja rampautuminen e ivä t k e kit y mi tenkää n erik oi e Li pienimpiin läp imitta lu okk iin (piirros ), vaan o, a t joksee nkin y htä Jä i e t er i lä pimitt alu oki sa. Tämä m er kit ee myös sitä, e ttä k u u l i om ä ä r ä i n e n u i t t o h u k k a n o u s e e m e k e i n y h t ä s u u r e k s i k u i n k a p p a em ä ä r ä i n e n. Kuuti o.mää räine n uitto hukka o li e uraavan uuruinen: Pölkkylaji Logs Prosen tti a - P ercenta ge ){e äk uun purkamin en Unfa s tening in Jun c TyvipölkytButt Iogs Muut pölk yt - Other logs ---' Uppopuul Rammal Yht een ä Kaikki pölkyl- Tolal ::..:..::.._:_...:..:.: t3. _..:...::..._:: Kaikki pölkyt - Total Kesä kuun purkami essa ilm enn y t uillohukka.6 /o on moninkertainen hyvin kui va tun tavaran uittohuk kaa n verrattuna. lu it a vie lä hu onommiks i asiat kehittyvät ke än aikana, kuten eloku un purk a mi sen tulok i ta elväs ti nä k yy. Eriko i e ti uponn eid en m ää rä ka vaa ke ä kuun p urkamiseen \'erra ttun a (m elkein n elinkertai ek i), multa m yös r:unpoje n m }iii rä li sään tyy lähe kaksinker tai eksi. 2!l Elokuun purka min en Unfa le nin g in Aug us t TyvipölkylButt Iogs Muut pölkylother Iogs E lokuu Ke äkuu Kuutiom iiiiräin en uillohukka, /o Kuuli omäärä i en uittohukan uuruudeksi aatiin sii s kesäkuun purkami e a 8. 7 /o (kap palem ää räi nen.6 /o) ja elok uun purkami e a 23. /o (va taava Ii 23. /o). ponneiden ja rampojen keskinäi e sä koos a ei o llut a no ttavia eroja. panneet ja rammal pölkyt isäl ivä l erittä in vähän ydä npuuta. Ke äkuun ainei lo a i ä l i.5 /o l;appaleluvusta vähe mmän kuin 3 /o ydä npuuta, elokuun ainei to a laa. /o. itloajan ja tku sa ii enemmänkin ydänpuu ta i ä ltävä t pölkyl alkoiva t jo tuntu va ti vettyä.. am uuri uittohukka aiheutuu nä htä ä ti pääo iltaan iilä e ttä ri likaimi en jääele ä myöhäi ek i Iminimi aika jä i liia n lyh ek i, ete nkin kun erittä in alei et ää t loppuke ällä ja yk yllä 54 h a itt a ival puiden kuinmi ta. Li äk i alei e ta ää tä johtunut yllä ttä, ä vedenpinnan nou u Ii ä i loka-m arra kuu a 54 ri tikoiden alao ien ve tt ymi lä. iltahukan uuruuteen voi vaikuttaa myö o. altaa n nippujen vajoa!inen vet een talve lla. Ko ka ainei lo ei vara stoi niin a

3 puoles ta o le täysin y htenä inen, on syy lä py rkiä saamaan a in eis ton laad un saliimi sa pui tteissa selvyys siitä, miten voim a ka s vaikutu s e ritai illa va rasloimislekijöillä on ollut. Kesäkuun purkami sain eisloon sisä ltyi kolme erila ista ryhmää, joista r yhmä A o li varas to itu lii a n lä hell e rantaviivaa, niin e ttä n. 5 /o pö lkyistä o li ta lvella kiinni jää tyneinä. Li äk i A-ryhm ä n niput olivat m aali kuun Iopp upä ivi tä lä hti en 4 "6 cm s \'\' vvd eltä jäälle no ussee een, e teen vajo nn eina. l ä;n ii. puut oli teht y me tsäs ä pu olipuhta ik i marras-joulukuu ssa 53. Ryhm ä 3 o li vara to itu ra nna lle yhtii huonos ti kuin r y hm ä A, mutta niput eivä t joutunee t jäälle n o usee ee n ve tee n. Puolet pui sta oli tehty puo li pu ht ai k i me tsässä m a rrask uu ssa 53 ja lo inen puo li ku ori! tu varasiolla h elmikuus a 54. Ryhmä n C puu t oli kuo rittu samalla lavalla kuin r yhm än B, mutta va ras toitu kaikin puolin m oitt eett om a ti. Ristik oimin en o li k yllä kin, kuten mui ak in r yhmissä, suoritettu vas ta h einä kuussa. ponn eita ja rampoja tuli nä i tä r yhmis tä euraava ti : Ryhmä Uponn eit a Rampoja c ä i tä luvuista voi h ava it a hu onoimmin varas toi<iun r yhmän A puiden jo utun een eh äs ti h eik oim paa n ase maa n. Erityi sesti up onn eide n pö lkk yjen m ää rä o n o llut s uuremp i kuin mui ssa ryhmi ssä. [ yöhäisen risti ko imi aja n li sä ksi hu o no t, ara to imi so la uht ee l n iin ra nn a ll a kuin jää ll ä kin O\'UL tehnee t elväs ti tehtävii n sä. Huo nos ti ranna ll e, mutt a hyvin jää lle, a ra Lo idu a ry hmä ä B ra mpojen m ää rä o n jok een kin a m a kuin r y hmässä A, mult a uponneiden luku oleelli es ti pi enempi. lyö hää n ri Lik o idu l, mutt a muut en h yvin vara Loidul pölkyl (ryhm ä C) oml e lvi y tynee l yli voimaisesti parhaiten. Tämä ainei to on kuit enkin 3- ja C-ryhmie n osa lta niin pi e ni ja i ä ltää eri om i laj ie n m e ts i Lä ha nkittua tavaraa, e ttä virh eelli e l pää telmä t ovat hyvinkin m a hd olli sia. Eri läpimitt a luoki a n ä ide n ry hmien uhtee l ova t ku itenkin uunnill een sa manlai et kuin ke kiarvoje n muk aa n (piirro 2). Ry hmä n C vä häine n tyv ipö lkk yp ro e ntti ei m yö kä ä n, o in e paljoa va ikuttaa a iaan, ko ka tyv i- ja muide n pölkkyjen uponn eiden ja rampojen m äärä t O\'a l tä sä r yhm ä ä var in y htäjä i et. E lokuu n vastaavaan purkami ai nei too n si ä ltyvä t pö lky t jakaa ntui va i ka ht ee n pääryhmään, joi ta toinen r y hmä {A) o li vara toitu lii an lä h elle ra ntaa ja muutenkin h eiko ti ek ä jou tunut jää lle no u ee een ve teen. Toin en r y hmä (B) oli ekin, a ra Loitu heikos ti, mutta ei jää n yt jäälle nou ee ee n ve tee n. [ a l e mpiin r yhmiin i ä ityi kuit enkin yk i nippu, jonka vara toimin en oli muu ta a inei to ta poikk eava n h yvä. ittohukka muo do tui nä i ä ry hmi ä euraavak i. Ryhm ä A B ponn eita.8!. % , A K esä k uu c 5,_-- --",, Ui ttohukka Ainei to, Tyv iii., /o yhl. kpl Pro se ntti a A 3 Uittohukka Floating loss Hampoja Pros e n tti a 2.. 3, ittohukka, yht Latvaläpi mitta - Top diameter, cm. Piirros 2. Yliuuotise n, h ein äku ussa ristik oidun m äntypaperipuun uitt olwkka. A = uarastoitu hu on osti rannalla ja jäällä. 3 =,,, mutta hyuin jäällä. lryuin rannalla ja jäällä. C= Fig. 2. F loa tin g loss from o\ er-yea red pine pulpwood stacked cross- wise in July. A = slorrd ca rclc Iy on shore and on ice. B = stored ca rele sly on horc, bu t later carefully on the icc. C = storcd ca rcfu lly on hore and on ice. Mitää n eroa n ä iden kahden r yh m ä n vä lillä ei tä m ä n mukaa n sii s n äy tä o levan. Tarka telt ae a a iaa läpimitta luokitla in (piirro 3) voidaan todeta, että tyvipölk yill ä uillo hukk a on m olemmi a ryfmi ä täy in sa manl a in en, mutta väli- ja la h apölkyillä e on r yhm ässä A hi venen uurempi. E ro on kuitenkin niin pi e ni, e tt ei ta lvella tapah lu vall a jäihin vajoami ella voi oll a ko vinkaa n uurta m e rkity tä. Voiko tämä n tul okse n yleis tää, on kuitenkin epävarmaa, ko ka huhtikuu oli v. 55 kuivumi en kannalta uhteelli en e päed ullin en. Onhan luo nn olli ta ett ei kuivumiselle a lttiiden pölkk yje n m ää rän Ii ään tymi e tä ole mitä ä n h yö tyä, jos hu onojen ä iden johdo ta mitää n kuivumi sta ei voi tapah tua. E lokuun purkami ainei toon i ä ityi, kuten edellä jo m a inittiin, kak i nippu a {436 kpl ), joiden ranna lle vara toimin en p oikk e i muu ta ainei to ta paremmuu ten a puol e ta. Ke kim äärä inen uittohukka oli nä i ä ryhmi sä e uraava. Uponncita Rampoja Uittohukka Tyviä Yhl. Pr o e nttia Jl y\' in nua sto iclnt (A ) Jl uonosti (B) ll.g H

4 Uittohukka l"loat i ng o.. 4 ugu o- \l Elokuu - T)"Tl.pQ\!utt los ) f\ \.?( A 'v- '\ \) UUtobukb.P'lo&tn«l on IJ, ' 4 VU!- ja at vapöcy\ iddle and t op oga \ '\y \/ ' -.t ) ) 7 ) -a 5 7 Latv&liit)i r.titta - '!'op diar.teter, cm. Piirros 3. Yliv uolisen, h einäkuu ssa risliko idun m iinl y paperipuun uittohu kka..- = varasl oilu huonosti jäällä. B = va- rasl oitu h y v in jäällä. Fig. 3. Floa ling loss fr om ovcr-yca red pinc pul pwood slacked crosswisc in Jul y. A = stored carelcssly on lhe ice. B = storcd cn rcfu lly on lhe ice. H y, in vnra s to idussa ry hmässilkin (A) uitt o hukka on verra te n suuri,.6 /o, mutla pääosa tiistä m ääräs tä on ra mpoja. Huo nos ti va r ns toidun ta va ra n uittohu kk a on jo lä h es k olminkerta inen ja upo nneiden m ää rä suh teellisesti vie lä kin s uurempi. Varastoimi sta va lla o n sib erittä in suuri m erkitys. Lä pimitta luo kitt a inen ta r kastelu {p iirro 4) tuo esille vielä uusia niik öko htia. Voidaa n havaita, e ltä mitä pienemmis tii pö lk yis tä o n kysym ys, sitä suurempi h yö ty on ollut, ara to innin paran tumisesta. Tava llises ti suure t pölky t joutuva t ris- liko n a laosiin. jos. a ne ku inn at hitaa ti. i\iuutenkin s uurten pölkkyjen kuinminen vaa tii pitemmä n ajan k uin pie n ten. Pa remmin vara to id uista pölkyis tä olivat siis va in piene t pölky t kui vuneet tyyd ywi Yä ti ja selvi y tyneet uitos ta p ienin tap pi oin. Sydänpuupitoi uutta koske, ien tie tojen puu tt umine n tekee kuitenkin va rma n vela il un va ikeaksi. Joka ta pauk essa lä pimitan huo m ioon o tta mine n, arme nt aa va rasto innin m erki lys tii kosked a pää telmiä. T ore tavara Aineistoon sisä ltvi mvös suurehko m a ara maanlienva rsiva ras to lla ollt;tla änty paperipuuta, joka maaliskuussa 55 a je tliin jäälle ja nipute ttiin. ämä puut o li ha ka ttu h einä kuun a lusta lukie n vuoden loppuun v. 54. E ri tekoajat oli, a t pino issa täysin ekai in, mutt a pä ide n sini tymisen peru teella e ro te ttiin kesillä 54 teh dy t p ölky t m aalitä plä llä, joten a ineisto jabanlui ka hteen o aan. Sinis tyneitä, so. t odennä köise ti he inii -elokuus a h a ka ituja p ölkkyjä oli vain 343 kpl, k un taas muita pölkkyjä oli 423 kpl. Pölk y t olivat olleet m elsii sä Ia va lliseen ta paa n ris tikolla, jos ta n e,-:n 55 a lu sa oli he, o elia aje ttu tiem a rteen. Uillo hukka oli ke ii kuun purka mises a ta ulukossa 2 esitetyn suuruinen. Ta ulu k k o - Floa ling loss in J une from pine pul pwood prepared in 54. -= Pölkkylaji Logs E o k u u -..c:ö ;., - "' o c. :=. "' ",, -"' C::"'' -= "' '= :Jl B Table 2 Vuoden 5-i aik ana t ehd yn m äntypaperipuun uillohukka k esäkuussa...:.: E:t; ö.: c: c.:r.,..,.. ::J :::l ::D..c c o - CJ o :; = = U' ;>, :::l c- :: c= - c;: 3 - Rampa Deadhead P rosenttia - Up onnut Sinker Perccntagc - Loppuke ii n teko Fclling a nd prcpara tion in la tc summer T)"'"ipölkyt Bult logs :\luut pölkyt - Olhcr logs Kaikki - Total ! Syy teko Fell ing and prcpara tion in!he fall Tyvipölkyt Butt log :-.ruu t pölkyt Othcr logs Le tv3äp imitt a - Top diameter, em. Piirr os 4. Y livu olisen, h einäk uu ssa ristikoidun m äntypaperiuittolwkka. A = varast oitu h yvin. B = varaslo ilu huon osti. puun F ig. -. Flon ting loss from ovcr-ye:u cd pinc pul pwc.od stackcd crosswisc in J uly. A = wcll lorcd. 3 = badly stored. Ka ikki - Total 2.l yk yn teko e roava t iis oleellisesti ä lapa uk e a,-oidaa n it e a ia sa puhua va ill ina i e ti kuivalu Ia ta, ara Ia. ponneide n määrä o n ku ite nkin ha rvinai en uu ri ra mpoje n m iiä riiiin,-e rra tt una. T ä m ä,-o i olla a lunna i ta. yy teo a u itto hukka o n no u u i a h a n kohluutt om a k i, upo n neila perii li 2. /o ja ra mpoja. 2 /o. uuresla u p poa mi e Ia jo htuen nä itii pui ta e i jii le lt kiiä n eniiii

5 . elokuun purka miseen. Tulokset osoitla \ a t. ett ei edes loppukesän teossa pysty tä Yä lllymään liia n suurelta uittohukalta. Tosin poikkeuksellisen ateisella syk ll ä ja huhtikuulla on tässä oma merkityksensii. joten euulli ina \ uosina \ oidaan päästii pienemmin tappioin. Niiiden ka hden tekoajan Ya ikutus uittoh ukan suur uuteen niikvv seh ästi myö Hipim itta luokitta in (pii r ros 5). L o p p k esiin t eoss pienimmii t pölkyt ova t ehtineet kuiya htaa likipitiien riittii \ ästi, kun taas suuremma t p ö l k t OY::tl pys n ect tuoreina ja u ponneet enemmä n. Syk yn t eos n läpimita n vaikutus on päinvasta inen. Pienet pölkyt. jotka ta\ a ll ise ti sisiiltä vä l Yii hä n sydänpuuta, o\ a t u ponneet suuresti. Tulos on siis samanla inen kuin edellä vaillinaise li kuiyalun tavaran \ a rastoinnin laadun Ya ikutusta seh it elliie. sii (piirros 4). S d :i n p uun miiiirä n \ aikutu. ta ei täs:ii tutkimuksessa Yleensä selyilelly, koska tum mapäi ten, yliylioli ten. pölkkyjen sydä n puun m ittaa minen sujuu h i taasti ja tulokset ta htovat jäädii epäluotella \ iksi. Tuoreen ta varan kohda lta m iiä ritettiin en. IJaan myös. yliii npuun m äärä ( /o lal\ aläpimita ta) ja niiihin m iiii rityksiin perustuen on voitu myös laskea uittohukka eri sydänpuuluokissa (piirros 6). T ulokset osoittaya l ha vainnollisesti, miten Yoimakas ydii n puu n m ihirän vaikutus on nä in heiko. ti kuivunees. a!avarassa. On Uittohukka - Floating loss % ll Syysteko - Feling in t he f al Latva l äpi mitta - Top diarneter, cm. l'iirros 5. Edellisen vuoden h einä-elokuussa ja syksyllä tehtyjen mäntypaperipuiden uillohukka. F ig. 5. Floating Jo s from pinc pulpwood prcpared in.luly- Aunust or in thc fall of the previou year. Uittohukka - Foating oss % Kaikki pökyt - Tota.' \-----P'-7-- Sy ys teko , Felling in tbe fall in J uy-.luguat Sydä npuu - Heartwood Piirros 6. Edellisen vuoden h einä-elokuussa ja syksyllä tehtyjen mäntypaperipuiden uillohukka. Fig fi. Floating Ios from pinc pulpwood prepared in.july- August or in!he fall of thc prcvious year. luonnollista. elli.i sama pätee myös kaikkeen Yai llinaisesti k ui\ a ttuun puutavaraan nähden. \'f"llä n ydiin puuta ja samalla runsaasti vettä sisältä\ iit pölkyt on kui\ a tt a Ya erityisen hyvin, ennen kuin niitä ryhdytilii n jäälle \ arastoimaan. Ty\"i- ja muiden pölkkyjeu d lillä ei tässä suhteessa kannata tehdii mitään eroa. iks i yhtä lä inen sydän p uupro entin, aikntus on molcmmis. a pölkkylajeissa..o p fjii p"iii e/ m ii l :\l iintypa peri puiden t : l vin i pu t u Ia rajoittaa \ aara ui tt o huka n kohtuuttoman \ oimakkaasta kas\ amisesla, mill oin va in niput joudutaan purkamaan kesken uiton.."uoritetus5a :eldttelyssii voitiinkin todeta. että talviniputus on Hiysin kanna ttamatonta edellisen nwden y k sy ll ii tehdylle paperi puulle,. illä jo ke äkuun loppuan mennessii uitlohukka (uponneiden ja rampojen h J e i smäärii ) voi nousta ydä npuun määrä tä riippuen jopa Ii 5 /o kappalelll\ u ta. Tä ä tapauk e a ke kimiiiiriiinen uittohukka oli 3. /o (uponneita 2. /o). Edell isen kesän a ikana tehdyn paperipuun uittohukka riippuu tuntuvasti Yara toimi olo. uhtei ta met iissi i a m oin k uin sääoloi ta ke än ja uitloyuden h uhtikuun a ikana sekä sydänpuun mää rä tä. Tällii kertaa heinä-elokuu. a tehdyn paperipuun uittohukka oli kesäkuu a 7. /o (tiponneita 5. /o). mikä edustanee huippuarvoa. Koska uittoaika on käytä nnös. ä

6 la, alli:;es li pi te mpi kui n läsi"i tap:.wkt ss.. o n loppukesiillii tehdyn paperi pu un la h inipulukseen syytä su htaut ua kie lte ises ti. Sen s ijaan alkukesi lei to uku-k esiikuussa te hdyn layaran nipull a mine n kiiy jo lun ltl\":l.sli paremmin piiinsii, koska puu l:wara n kuivumin e n s ujuu alkukesiis tii pa ljon nopeam min ja, armemmin ku in loppukesillii. liiyliinnössii tiillai sla :\ araa e!>iinlyy kuitenkin niin niukalli. e tt ei, ii l niputus m iii"iräl, o i nousta s uuri ks i. Ylin li sen t:n a ran nipullamine n ei k o ht aa mi Wii n erityisiii esteitii, jos Yain r is tik o inti suorit e taa n, ii meistiiän toukok uun aikana ja muul e nkin rannalle Yarasloinnissa noudatetaan n orm aa lisia Yaras to imis lapoja. Tässii tutkimuksessa saad ut uitt o hukan arvot lk esiik uu O.i /o ja e lo kuu.2 /o) o vat s iiti:i ntkuu lta.nwa to dist ee na. Jos is ti koiminen esim. mill a u s le n viiyä t y misen johdosta kuite nkin ji:iii m yöhii isemmi:iks i ja eten kin jos samalla Yarastoimine n s uo rite taa n h ei k osti, o n o le m asa uuri, aara u itto hu kan k o hluutlomasta k a vamise ta. kuten tämän tutkimukse n y hteydessä k o u riintun tuvas ti todettiin. Uppoamisell e ova t all tiil a h yyin h ei k o issa kuinunisolu uht e issa jokse( nkin tasa ise. ti kaikki liipimilla luo ka t, multa jos Yain ris tik oiden yliiosa t ovat kuinee t, uppoa m in e n k o hd is tu u Yo imakka immin su u r iin läp imilla l uo kki in. On luo nn o llis ta. e tt ä Ya illina isesti kuiyatussa layarassa uitt oh ukk a on ;,uurin sella is illa p ö lk illä. joissa o n niukas ti sydii n puu la. FLOATING LOSS OF PINE PULPWOOD BUNDLED ON ICE Summary ln try ing lo bundte timber in the winter it has been fo und lhat one of!he majo r obstacles is!he hig h loss in s inkers and deadheads of poorly seasoned li mber wh cn bundles haye to be opened during fl oa tin g. ' Valer ways sui table fo r bundle Iranspor t by no m ea ns alway exlend right to!he mills. For tack of s uffie ient experience it was not possible lo de tcrmin e wha t kind of timber co utd stand hundting on take icc wi tho ut too h cavy incr cnscs in fl on ling toss II wn s lo o ffse t thi s tack lhat :\[c tsiilch o, in cuope rati o n with Enso-Gutzeit Oy, ea rried ou l a fairly ex!pnsive inves t iga tion int o lhe m a ll er in 55, in Cent ra l Finland. 3-4 m Iong, pnrlia lly barkcd pulpwood bolts lhat had been fellcd at differcnt tim es and trent ed in, arying ways wcre bunc!led on lake ice in the second hnlf of :\larch :>5. The bund tc wcre put in to water in lhc fir day of :\lay. and opcncd up June 2- July :tnd.-\ugust --lö. \Vcalher conditions wae bad in the la lc summer and lhe fall of 5-!, nnd again in.-\ pril t!l:>:>. which must he tak e n into accounl in as!>c S lll " he re mlts. The floalinn Ios from pine pulpwood fclled in fall :>3, \\"PII >tored in cros wi5c slacks on shorc and latcr plac.crl in bundles on!he ice was as follow IIhe mat eria! consi uf wcll over ;) bolts :.'inkers Dcadheads Flonling loss!o ta! in per cen t or lhe number or boll June \ugw ,..2 The rtoating Ios from anolher parcel of pulpwood fclled al lh P ;a m e lime, but s lored on s ho re in cro5s wi sc stacks fir in July :>- wa clea rly grealcr (Table ). P crce nlual rtoaling lo s wa almost as grea t, olumc-wi se numher-wise tjun c.7 /o. August 2:3. /o). as conid Prahlt s inking look place al o in lhc hig dinmel e r clas;e (Fig. ). ln conncction wilh lhc June ope ni ng of bunc le il wa nul ed Fig. 2 ) lhnt bolts ca refully s torcd hu lh o n,hure and on lhc ice came lhrough with a smallcr floatiug Ios Ih an bolt ca rcles ly lacked on thc shor nnd especiall y on lhc icc. The une, enness of lh c mal erial howerer. m ade lhc compari on in this respecl, ery diffi cult. \\' hr n thc hundl e were opened up fir t in August, bad torage of lh c bolts on ice did not noli ceably in crea e lhe floating lo percen tag (Fig. 3). l n co nn ec tio n wilh!he Augus t operalion it wa no led lhat if lhe s tacking on lhe shore had taken place first in July 54. but had been carefully done, the fl oa ting lo s for those bolts was much sm a ller Ihan for limbcr slacked badly in the spring. T h e d ifference was cspccinlly clea r in small bolts that season ra ter Ihan big onc (Fig. - ). The floatin" lo from pine pulpwood fe lled in July-Augu 54 and ta cked in the fores t was a lmos t lhe sa m c in Jun e as the Jo from pine pulpwood felled the ycar befure a nd lacked on horc in Juh 54 ITnble 2) : hui pul p wood lo" prepared fir t -in fa ll 54 sank in grea t numbers (Table 2). From s umm er fellin g!he floating Ios wa hen, y in!he big dimens i on classes, a rt er fnll felling ju lhe oppo itc IFi,.:. 7>). T he cffrc l of lhe amounl of h carlwood (exp re scd in percenla"c of top diameter ) wa \ ery cica r in lh i kind of poorjy scasonerl limbcr (Fig. 6). :h Eripuit:os.\letsciluloutlellinen. likahtu lehti II 55. Helsinki. Kirjapaino Oy...-\ :\.-\