1. Johdanto Mielekkään ikääntymisen arvot ja eettiset periaatteet Väestökehitys, palveluiden tarve ja palvelurakenteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto... 2 2. Mielekkään ikääntymisen arvot ja eettiset periaatteet... 4 3. Väestökehitys, palveluiden tarve ja palvelurakenteen"

Transkriptio

1

2 1. Johdanto Mielekkään ikääntymisen arvot ja eettiset periaatteet Väestökehitys, palveluiden tarve ja palvelurakenteen kehittäminen Ikäohjelman yhteys kuntastrategiaan ja eräisiin kuntatason ohjelmiin Ikäohjelman taustalla vaikuttavat asiakirjat Ikäohjelman tavoitteet ja kehittämisnäkökulmat vuoteen 2030 sekä toimenpide-ehdotukset vuosille Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Esteettömyys Palvelurakenteen kehittäminen Henkilöstö Ikäohjelman toimeenpano ja seuranta LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Ikäohjelman laatimisen taustalla vaikuttavat asiakirjat Liite 2. Ikäohjelman toteutumisen arviointi 2012 Liite 3. Ikäohjelmasta annetut lausunnot 1

3 Väestön ikääntyminen ja kuntien toimintaympäristön muutokset asettavat haasteita palvelurakenteisiin ja toimintatapoihin. Valtakunnallisessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa vanhuspalvelujen järjestämistavat ja niiden kehittäminen ovat keskeisellä sijalla. Edellytykset hyvälle vanhuudelle luodaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja siihen tarvitaan ikäohjelman suuntaamat linjaukset ja yhteinen tahtotila toiminnalle. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kaikkien toimialojen toimintaan; ikäihmisten määrän kasvulla tulee olemaan lisääntyvä merkitys myös ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja muiden kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Keskeisin kuntien ikäikäihmisille suunnattujen palvelujen kehittämistä ohjaava asiakirja on valtakunnallinen laatusuositus ikäihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä. Kyse on tällä hetkellä vielä suosituksesta mutta vuoden 2013 aikana osa suosituksista siirtyy ns. vanhuspalvelulakiin (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvystä sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, voimaan ) kuntia sitoviksi velvoitteiksi. Ikäihmisten laatusuosituksessa ja lainsäädännössä korostetaan ikäpolitiikkaa ohjaavien arvojen ja eettisten periaatteiden nimeämistä; kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamista; tiedottamista ja ikäpoliittisen strategian laatimista eri hallintokuntien ja eri sidosryhmien kanssa joko paikallisena tai seudullisena yhteistyönä. Ikäpoliittisen strategian (=ikäohjelman) vahvistaminen kuuluu kunnan poliittiselle johdolle. Pirkkalan valtuusto hyväksyi vuonna 2009 Pirkkalan kunnan ikäohjelman Pitkää Ikää Pirkkalassa vuosille Vuonna 2009 hyväksytyssä ikäohjelmassa esitetään ikääntyneille suunnattujen palveluiden kehittämistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Päivitetyssä ikäohjelmassa esitetään tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi, uudet kehittämisnäkökulmat vuosille ja toimenpide-ehdotukset alkaneelle valtuustokaudelle Vuonna 2009 hyväksytyn ikäohjelman toteutumisen arviointiin osallistuivat palvelujen käyttäjien edustajina Pirkkalan eläkeläisneuvosto ja seniorifoorumi. Muita arviointiin osallistuneita tahoja olivat ikäihmisiä lähellä olevat järjestöt, luottamushenkilöt, kunnan eri hallintokunnat ja vastuualueet (mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, tekninen osasto, sivistysosasto, viheryksikkö ja kaavoitus) sekä ikääntyneiden palveluissa työskentelevät työntekijät. Ikäohjelman päivittämisessä huomioitiin vuonna 2009 hyväksytyn ikäohjelman toteutumisen arvioinnista saatu materiaali, lainsäädäntö, valtakunnalliset ja seudulliset ikäpoliittiset linjaukset, ohjelmat ja suositukset sekä Pirkkalan kuntastrategia ja kuntatasoiset ohjelmat. Eläkeläisneuvosto ja seniorifoorumi ovat olleet aktiivisesti käyttäjien edustajina valmistelemassa ikäohjelman päivitystä. Ikäohjelman päivitykseen liittyen järjestettiin yleisötilaisuuksia kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Seurakunta, järjestöt ym. sidosryhmät osallistuivat ohjelman päivitykseen. 2

4 Päivitettävässä ikäohjelmassa huomioitiin myös Pirkkalan yhteistoiminta-alueen alkaminen Ikäohjelman luonnoksesta saatiin lausunnot eläkeläisneuvostolta, seniorifoorumilta, vammaisneuvostolta, Pirkanmaan muistiyhdistys ry:ltä, Pirkkalan seurakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, ympäristölautakunnalta sekä Vesilahden sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Ikäohjelman toimenpide-ehdotuksissa vuosille linjataan myös toimintansa aloittaneen Pirkkalan yhteistoiminta-alueen vanhusten palveluiden tehtäväalueen keskeiset tavoitteet. Uuden ikäohjelman keskeisin tavoite on, että ikääntynyt henkilö voi elää normaalia elämää omassa kodissaan ja että hän saa yksilöllisesti suunniteltuja oikea-aikaisia palveluita niitä tarvitessaan. Ikäohjelman tavoitteena on sitouttaa palvelujärjestelmän eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ohjelman päivitettäessä on huomioitu voimassa oleva ja vuonna 2013 voimaan tuleva lainsäädäntö, valtakunnalliset ikäpoliittiset ohjelmat ja suositukset, seudulliset ohjelmat sekä Pirkkalan kuntastrategia ja siihen liittyvät ohjelmat soveltuvin osin. Ikäohjelman tavoitteita seurataan järjestelmällisesti vuosittain ja ohjelman tarkistaminen tehdään valtuustokausittain. Ikäohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä ja mahdolliset tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset huomioidaan aina seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman laajempi tarkistaminen tehdään seuraavan kerran vuonna 2016 ja päivitetty ikäohjelma hyväksytään seuraavalla valtuustokaudella vuonna Kuvio1. Ikäohjelman toteutumisen arviointi ja uudet kehittämisnäkökulmat vuosille osallistava työskentely 3

5 Itsemääräämisoikeus Yksilöllisyys Oikeudenmukaisuus Osallisuus Voimavaralähtöisyys Valinnanvapaus Turvallisuus Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen (65 v täyttäneet henkilöt) oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Erilaisissa tilastoissa ja raporteissa tarkastellaan pääasiassa 75 vuotta täyttäneiden määrää ja heille suunnattujen palveluiden rakennetta. Tutkimusten mukaan palvelutarpeet lisääntyvät eniten 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, joten erityisesti 85- vuotiaiden määrän lisääntyminen vaikuttaa palveluiden tarpeen kasvuun. Ikääntyneiden määrällinen lisääntyminen asettaa tarpeita palvelurakenteen kehittämiselle. Pirkkalan yhteistoiminta-alue järjestää palvelut Pirkkalan ja Vesilahden kuntien asukkaille. Molemmissa kunnissa ikääntyneiden määrä kasvaa lähivuosina. Pirkkalan kunnan ikääntyneen väestön kasvu vuoteen 2030 on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuotiaiden osalta suurinta vuonna Tämän ikäryhmän koko kasvaa 17 % vuoden 2012 väestöennusteeseen verrattuna. Voimakkain kasvu kohdistuu 75 -vuotta täyttäneiden ikäryhmään vuosien välisenä aikana, kasvua tulee olemaan 40 %. Vuosien välisenä aikana yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän vielä 38 %. 85 vuotta täyttäneiden osuus kaksinkertaistuu vuosina

6 v 75- v Kuvio 2. Pirkkalan kunnan väestökehityksen ennuste vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvusta vuosina (Tilastokeskuksen ennuste). Kuvio 3. Vesilahden kunnan väestökehityksen ennuste vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvusta vuosina (Tilastokeskuksen ennuste). 5

7 Kuvio 4. Pirkkalan kunnan väestökehityksen ennuste 85 vuotta täyttäneistä vuosina (Tilastokeskuksen ennuste). Kuvio 5. Vesilahden kunnan väestökehityksen ennuste 85 vuotta täyttäneistä vuosina (Tilastokeskuksen ennuste) Palveluiden määrälliset tavoitteet voidaan mitata palvelurakennetta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Laatusuositukseen sisältyvät palveluiden tuottamistavat suhteellisesti kuvattuina (palvelurakenneindikaattorit) ja valtakunnalliset tavoitteet. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien palvelurakenteen tunnusluvut ( ) esitetään taulukossa 1. 6

8 Taulukko1. Palvelurakenteen tilanne vuotta täyttäneiden osalta Pirkkalassa ja Vesilahdella. Laatusuositus Pirkkala Vesilahti kotona asuvia % 92,6 % 88,9 % säännöllinen kotihoito % 11,0 % 14,5 % omaishoidon tuki 5-6 % 2,2 % 1,8 % tehostettu palveluasuminen 5-6 % 3,4 % 1,8 % pitkäaikaishoito 3 % 4,0 % 9,6 % Laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteen muutokseen vaaditaan riittävät avopalvelut (palveluohjaus, kotihoito, tukipalvelut), tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon tuen lisäämistä, jotta pitkäaikaisen laitoshoidon osuus palvelurakenteessa vähenee. Muutokseen vaaditaan moniammatillista yhteistyötä, ehkäisevien palveluiden ja laaja-alaisen kuntoutuksen lisäämistä. Ikääntyvien akuuttien sairauksien tehokkaaseen ja laadukkaaseen hoitamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Kunnat voivat kehittää palvelurakenteitaan paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suositus ei ole kuntia sitova normi. Taulukko vuotta täyttäneiden väestöennuste Pirkkalassa ja laatusuosituksen mukainen palveluiden enimmäistarve vuosina Vuosi 75- vuotta täyttäneiden määrä Asuu kotona 92 % Säännöllinen kotihoito 14 % Omaishoidon tuki 6 % Tehostettu palveluasuminen 6 % Pitkäaikainen laitoshoito 3 % Taulukko vuotta täyttäneiden väestöennuste Vesilahdella ja laatusuosituksen mukainen palveluiden enimmäistarve vuosina Vuosi 75 vuotta täyttäneiden määrä Asuu kotona 92 % Säännöllinen kotihoito 14 % Omaishoidon tuki 6 % Tehostettu palveluasuminen 6% Ympärivuorokautisen hoidon rakenteita pyritään muuttamaan niin, että nykyisestä kolmiportaisesta rakenteesta (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti, hoivaosasto) terveyskeskussairaala) siirrytään asteittain kohti yhdellä tavalla tuotettua ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Muutoksessa on vältettävä laitoshoitomaisia ratkaisuja sekä lisättävä yksityisyyttä ja kodinomaisuutta tukevaa hoivapalvelua. Pitkäaikainen laitoshoito 3 % 7

9 Pirkkalan kuntastrategian ( ) arvot yhteisöllisyys, välittäminen, vastuullisuus ja luovuus on huomioitu ikäohjelman päivityksessä toimintaa ohjaavina arvoina. Ikäohjelman päivittäminen ja uuden ikäohjelman toimenpide-ehdotukset nousevat Pirkkalan kunnan visiosta. Tavoitteena on turvata strategisen päämäärän mukaisesti ikääntyvien kuntalaisten palvelut valtakunnallisesti esimerkillisellä innovatiivisella yhteistyöllä. Pirkkalan yhteistoiminta-alue noudattaa toiminnassaan Pirkkalan kuntastrategiaa. Hyvä Pirkkala -hyvinvointiohjelman toimenpide-ehdotuksissa korostetaan ikäihmisten osallisuutta kunnan toiminnassa mm. eläkeläisneuvoston ja seniorifoorumitoiminnan kautta. Pyrkimyksenä on edistää ikäihmisten ja nuorison vuorovaikutusta ja sukupolvien rajat ylittävää toimintaa. Hyvä Pirkkala -hyvinvointiohjelman toimenpiteitä toteutetaan soveltuvin osin koko yhteistoiminta-alueella. Pirkkalan kunnan kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelmassa vuosille on linjattu, että ikääntyneellä kehitysvammaisella on yhtäläinen oikeus vanhusten palveluihin kuin muillakin ikääntyneillä kuntalaisilla. Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelman valmistelussa on huomioitu Vesilahden kunnan palvelutarpeet. Ikääntyneillä kehitysvammaisille tulee olla mahdollisuus itsenäiseen kotona asumiseen mahdollisimman pitkään avo- ja tukipalveluiden turvin. Tavoitteena on, että ikääntyneet kehitysvammaiset voivat siirtyä kotoa tai kehitysvammaisten asumisyksiköistä kunnan järjestämiin vanhusten asumispalveluihin. Ikääntyneiden palveluiden tulee olla joustavia myös ikääntyneille kehitysvammaisille. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset Yksityisiä sosiaalipalveluita koskeva laki (922/2011) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Terveys 2015 kansanterveysohjelma Suomen kansallinen muistiohjelma Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva työryhmän muistio Suositus Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioinnista osana palvelutarpeen arviointia Kansallinen omaishoidon kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ( ) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma ( ) Ikäkaste II hanke Kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstrategia vuosille

10 Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille Edellä mainittujen lakien, suositusten, ohjelmien ja hankkeiden vaikutus ikäohjelmaan esitetään liitteessä 1. Ikäohjelmassa on neljä kehittämisnäkökulmaa, joiden kautta johdetaan tavoitteet ja toimenpideehdotukset. Kehittämisnäkökulmat ovat: 1) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2) esteettömyys 3) palvelurakenteen kehittäminen ja 4) henkilöstö. Seuraavassa esitetään kullekin kehittämisnäkökulmalle toimenpide-ehdotukset valtuustokaudelle Talousarvion valmistelun yhteydessä määritellään aina seuraavana talousarviovuonna toteutettavat toimenpiteet. Valtuustotasoiset tavoitteet ja toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioasiakirjassa. Jokaisesta kehittämisnäkökulmasta määritellään vuosittain keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet, jotka esitetään perusturvalautakunnan käyttötalouden toiminnallisissa tavoitteissa. Muut lautakunnat ja osastojen tehtäväalueet huolehtivat omalta osaltaan ikäohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Eläkeläisneuvoston, seniorifoorumin, järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä ja ne osallistuvat omalta osaltaan ikäohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Ikäohjelma ja sen toteuttaminen on jatkossa yksi Pirkkalan kunnan hyvinvointityön teemakohtaisista osa-alueista (vrt. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Ikäohjelman toteuttamista varten perustetaan poikkitoiminnallinen työryhmä, joka koordinoi tavoitteiden asettamista ja toiminnan toteutumisen seurantaa (vrt. LNP koordinoiva työryhmä). 9

11 Kuvio 4. Painopistealueet valtuustokaudelle Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu turvaamalla ehkäisevien palveluiden riittävyys ja toimivuus. Ikääntymiseen liittyvät toimintakykyä heikentävät sairaudet voidaan ehkäistä tai niiden seurauksia lieventää elämäntapamuutoksilla. Oikein suunnatulla neuvonnalla ja ohjauksella tuetaan jäljellä olevien voimavaroja ja suorituskyvyn säilymistä niin, että ikääntyvät voivat elää aktiivista ja osallistuvaa elämää. Kunnan palvelurakennetta kehitetään hyödyntämällä tietoa ikääntyvien kuntalaisten elinoloista ja toimintakyvystä. Keskiössä ovat ehkäisevät palvelut ja tukitoimet, joilla lievennetään ikääntymisen tuomaa toimintakyvyn vajetta. Erityisenä haasteena ovat muistisairauden vuoksi toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. Muistisairauksien ehkäisy ja niiden varhainen toteaminen, hoito ja kuntoutus sekä toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeimmät keinot ennaltaehkäistä ympärivuorokautista hoivan tarvetta. 10

12 Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vuosille : Tavoite Keinot Vastuu Ikääntyvillä on mahdollisuus osallistua omaehtoiseen opiskeluun ja kulttuuripalveluihin Otetaan huomioon ikääntyvien erityistarpeet (esim. kuulon aleneminen, toimintakyvyn rajoitteet) opiskelussa ja mahdollistetaan ikääntyvien osallistuminen taide ja kulttuuritapahtumiin erityistarpeista huolimatta. vapaa-aikapäällikkö Seudullisilla ja valtakunnallisilla hankkeilla vahvistetaan hyviä käytäntöjä ja luodaan uusia toimintatapoja Kuntalaisilla on ajantasaista ikääntymiseen liittyvää tietoa ja mahdollisuus sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen Ehkäistään kansansairauksia ja vahvistetaan terveellisiä elintapoja Hyödynnetään ikääntyvien voimavaroja ja mahdollisuutta hiljaisen tiedon siirtymisessä sukupolvilta toisille mm. mahdollistamalla koulumummo ja vaari - toiminta. Tarjotaan koulutusta ikääntyvien tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittämiseen ja tuetaan ikääntyvien atk laitehankintapäätöksiä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Osallistutaan aktiivisesti ikääntyvien elämää koskeviin kehittämishankkeisiin sekä hyödynnetään hankkeiden hyviä käytäntöjä. Järjestetään ikääntyville seminaareja ja eri ikäpolvia yhdistäviä tilaisuuksia. Järjestetään tilaisuuksia ja ohjausta yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Huolehditaan, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä ohjaus sisältyy kaikkiin opetuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö vapaa-aikapäällikkö palveluohjaaja asiakasfoorumit eläkeläisneuvosto palveluohjaaja asiakastyötä tekevät, vastuu tehtäväalueiden johtajilla (terveyspalvelut, vanhusten 11

13 Ikääntyneillä on mahdollisuus omaehtoiseen ja tuettuun fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen Aivoterveydestä huolehtimisella tuetaan muistisairauksien varhaista toteamista asiakaskontakteihin. Otetaan huomioon yleisötilaisuuksien sisällön suunnittelussa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teemat tiedon ja oman vastuun lisäämiseksi. Seurataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaiden ravitsemusta ja suun terveydentilaa säännöllisesti moniammatillisessa yhteistyössä Mahdollistetaan matalan kynnyksen lihaskunnon ja tasapainon säilyttämiseen ja kehittämiseen suunnatut liikunta- ja kuntoutusmahdollisuudet. Käytetään tehokkaasti kunnassa olevat liikunta- ja kuntosaliresurssit. Tehdään muistitutkimuksia ja seulontoja Pirkkalassa ja Vesilahdella. Kehitetään muistisairaiden tuki ja ryhmätoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestetään ensitietotilaisuuksia vastasairastuneille hiljattain diagnoosin saaneille muistisairaille ja heidän läheisilleen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. palvelut ja sosiaalipalvelut) kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö ruokapalvelun palveluohjaaja vapaa-aikapäällikkö vastaava liikunnanohjaaja vastaava fysioterapeutti geriatri ja muistihoitaja muistihoitaja muistiyhdistys Lisätään työikäisten aivoterveyttä koskevaan tietämystä ja muistisairauksien seulontaan ja seurantaa. geriatri ylilääkäri 12

14 Ikääntyneiden haitallinen päihteiden käyttö ehkäistään Ikääntyneiden yksinäisyys eristäytyminen ja syrjäytyminen ehkäistään Vapaaehtoistoiminta tuottaa lisäarvoa Otetaan alkoholi ja muut päihteet puheeksi asiakaskontakteissa varhaisen puuttumisen työmenetelmin. Otetaan huomioon päihde ja mielenterveysohjelman osalta ikääntyneisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet. Etsitään aktiivisesti ja rohkeasti uusia yhteisöllisyyttä tukevia toimintatapoja ja malleja yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten, seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa Lisätään tiedottamista ja ohjausta järjestöjen ja yhteisöjen toiminnasta. Kehitetään toimintatapoja yksinäisyydestä kärsivien ikääntyneiden tavoittamisesta ja tiedon lisäämisestä erilaisista osallistumismahdollisuuksista. Arvioidaan ja huomioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmissa sosiaalinen aktiivisuus ja sitä uhkaavat riskitekijät. Kohdennetaan järjestöavustuksia järjestöille, jotka kehittävät ikääntyneiden osallisuutta tukevaa ja vertaistukea lisäävää toimintaa. Laaditaan ikääntyneisiin kohdistuvan vapaaehtoistoiminnan kehittämissuunnitelma yhteistyössä järjestöjen, asiakasfoorumeiden ja eläkeläisneuvoston kanssa. sosiaalityön johtaja ylilääkäri palveluohjaaja kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö perusturvajohtaja palveluohjaaja 13

15 Kotona asumisen varhainen tuki Ikääntyneiden kuntoutuspalvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan Huolehditaan järjestöjen omaehtoisen toiminnan tukemisesta tilajärjestelyillä. Jatketaan hyvinvointia tukevien kotikäyntien (75- vuotiaat) toteuttamista ja hyödynnetään Pirkkalasta saatua tietoa Vesilahdella toteutettaviin käynteihin. Lisätään tiedotusta hyvinvointia tukevista kotikäynneistä (kohderyhmä, vuosittainen aikataulu). Kohdennetaan fysioterapeutin työpanosta kotikäynteinä kotona asuville ikääntyneille. Kirjataan kuntoutumissuunnitelma yhteistyössä asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kaikissa asiakaskontakteissa on kuntoutumista tukeva työote. vapaa-aikapäällikkö vastaava fysioterapeutti kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö 6.2 Esteettömyys Esteettömyydellä mahdollistetaan osallistuminen ja edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Esteettömyysnäkökulma on mukana kaikessa suunnittelussa Esteettömyys tarkoittaa, että rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat esteettä kaikkien saavutettavissa ja että tuotteet, laitteet ja niiden käyttöliittymät ovat sellaisia, että niitä pystyy käyttämään yhdenvertaisesti riippumatta henkilön toimintakyvystä ja/tai apuvälineiden tarpeesta. Ikääntyneet ihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä, jonka tarpeet esteettömään ympäristöön ja asumiseen voisi määritellä yhteneväisesti. Yleinen esteettömyys on hyvä pohja, jolle rakentaa toimivaa ympäristöä. Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, se edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä Rakennusten ja rakennetun ympäristön tulee mahdollistaa asuminen ja eläminen kaikissa eri elämänvaiheissa. Esteettömyys asuntosuunnittelussa tarkoittaa vaivatonta sisäänpääsyä, tilojen 14

16 väljyyttä ja varautumista muutoksiin. Yleinen esteettömyys tulee huomioida kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Joukkoliikenteen sujuvuus, palvelulinjan liikennöinti ja erilaiset kuljetuspalvelut mahdollistavat niin ikääntyneiden kuin muidenkin ryhmien liikkumisen, osallistumisen ja asioinnin kodin ulkopuolella. Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten esteettömän elämän turvaamisesta vuosille : Tavoite Keinot Vastuu Ikääntyneillä on oikeus ja mahdollisuus esteettömään elämään Huomioidaan esteettömyys ja asumisen turvallisuus kaavoituksessa, uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa kaikilla tasoilla. kunnan johto kaavoitusjohtaja tekninen johtaja Ikääntyneillä on riittävästi tietoa turvallisesta elinympäristöstä ja uuden teknologian mahdollisuuksista Esteettömyyskartoitusta hyödynnetään ja täydennetään Tehdään tiivistä yhteistyötä ikääntyneille suunnattujen kohteiden rakentamisessa jo suunnitteluvaiheessa (hoiva-, ruoka-, puhtaus ja kiinteistöpalvelut) Huomioidaan Kyöstin alueen suunnittelussa elämänkaariajattelu, esteettömyys, asumisen turvallisuus, yhteisöllisyys ja lähipalvelut. Apuvälinetilojen riittävyys huomioidaan uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa. Järjestetään yleisö- ja yksilötason ohjausta esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävistä teknisistä ratkaisuista ja apuvälineistä. Otetaan huomioon julkisten ja yksityisten palvelupisteiden esteettömyys uudisrakentamisessa ja saneerauksessa. Esteettömyydestä annetaan tietoa/ ohjausta kuntalaisille, kaavoitusjohtaja tekninen johtaja perusturvajohtaja kunnan johto kaavoitusjohtaja suunnitteluun osallistuva kunnan viranhaltija tekninen johtaja tekninen johtaja 15

17 Ikääntyneillä on mahdollisuus liikkua kodin ulkopuolella Palvelulinja turvaa ikääntyneiden asioimisen kodin ulkopuolella Teknologian avulla voidaan tukea kotona asumista Kotihoidossa olevien ikääntyneiden asunnot ovat esteettömiä ja turvallisia yrityksille ja yhteisöille. Täydennetään vuonna 2010 tehtyä esteettömyyskartoitusta uusien liiketilojen ja julkisten palvelurakennusten osalta Tiedotetaan valtion hissiavustuksista ja tuetaan hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin kohdennetuilla avustuksilla. Hyödynnetään vapaaehtoistyön toimintamuotoja asiointiavun järjestämisessä. Kehitetään palvelulinjan liikennöintiä vastaamaan asiakastarpeita asiakaskyselyä hyödyntämällä. Parannetaan tiedotusta palvelulinjan käyttömahdollisuuksista. Annetaan tukea ja ohjausta kotona asumista helpottavien teknisten ratkaisujen käyttöönotossa. Annetaan yksilöllistä ohjausta omaehtoiseen kotona asumista tukevien teknisten laitteiden ja ratkaisuiden hankintaan. Selvitetään mahdollisuudet lisätä muistisairaiden kotona asumista tukevien apuvälineiden lisäämistä apuvälinelainaamoon Osallistutaan aktiivisesti soveltuviin teknologian kehittämishankkeisiin. Otetaan huomioon asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeiden arvioinnissa esteettömyys ja pormestari nimeää työryhmän esteettömyyskartoituksen päivittämistä varten tekninen johtaja palveluohjaaja palveluohjaaja palveluohjaaja kotihoitopäällikkö palveluohjaaja kotihoitopäällikkö palveluohjaaja vastaava fysioterapeutti kotihoitopäällikkö vammaispalvelupäällikkö kunnossapitomestari 16

18 Ympärivuorokautisen hoivan yksiköt ja ympäristö ovat esteettömiä ja turvallisia Muistisairaiden henkilöiden eritystarpeet otetaan huomioon turvallisuus. Systemaattista arviointia ja dokumentointia tehdään kotihoidon käyntien lisäksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä. Kehitetään asunnon muutostöiden prosessia joustavammaksi (vammaispalvelu, fysioterapia). Toteutetaan ympärivuorokautisen hoivan asukashuoneiden, yleisten tilojen ja piha-alueiden systemaattinen esteettömyyden arviointi sisäisenä valvontana. Laaditaan toimenpidesuunnitelma Pirkankoivun peruskorjauksen toteuttamisesta * asukashuoneiden kokoa määrittelee sosiaalihuollon yksiköistä annettu lainsäädäntö ja suositukset * tilamitoituksessa huomioidaan henkilökunnan työskentelyolosuhteet Varmistutaan, että ostopalvelupaikoiksi hyväksyttävät hoivapaikat täyttävät lainsäädännön velvoitteet esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Tiedotetaan tilamitoitukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja valvonnasta teknistä toimea peruskorjausten suunnittelussa/toimeenpanossa ja toimeenpanossa. Arvioidaan valaistuksen ja värimaailman soveltuvuus peruskorjausten yhteydessä. kotihoitopäällikkö vammaispalvelupäällikkö johtava fysioterapeutti hoivatyön päällikkö kunnossapitomestari tekninen johtaja hoivatyön päällikkö hoivatyön päällikkö hoivatyön päällikkö kunnossapitomestari 17

19 Ympärivuorokautisessa hoivassa on mahdollisuus yksityisyyteen Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkailla on mahdollisuus ulkoiluun Otetaan huomioon apuvälineiden ja teknisten ratkaisujen hankinnoissa käyttäjälähtöisyys ja muistisairaiden erityistarpeet. Varmistetaan nykyisten turvajärjestelmien toiminta ja tarvittaessa lisätään turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia Turvataan mahdollisuus olla perheen ja läheisten kanssa yksityisyyden vaarantumatta tarvittavilla tilajärjestelyillä. Huomioidaan ulkoilun toteutuminen hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Kehitetään yhteistyömuotoja ulkoilun toteuttamiseksi erityisesti kotihoidossa (vapaaehtoistyö, sosiaalinen työllistäminen). Järjestetään yhteisöllisyyttä tukevia ulkoilutapahtumia. Ylläpidetään Pirkankoivun pihaalueiden turvallisuutta ja esteettömyyttä. hoivatyön päällikkö kunnossapitomestari tekninen johtaja hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö vanhusten palveluiden fysioterapeutti kunnan puutarhuri kunnossapitomestari 6.3 Palvelurakenteen kehittäminen Palvelurakennetta kehittämällä tuetaan ikääntyvien mielekkään arjen kokemusta ja turvallista elämää. Palvelurakenteen kehittämisessä noudatetaan valtakunnallisia linjauksia. Kattavalla palvelutarpeiden arvioinnilla turvataan asiakkaiden palveluiden riittävyys, laatu, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus. Pääpaino kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä on terveyden edistämisessä, ehkäisevässä toiminnassa ja kotona asumisen mahdollistavissa palveluissa. Ympärivuorokautisten hoivapalveluiden rakennetta kehitetään kohti yksiportaista mallia, jolloin pitkäaikaisen laitoshoidon osuus palvelurakenteessa vähenee. Muistisairaiden ihmisten erityistarpeet 18

20 huomioidaan palvelurakenteen kehittämissä mahdollistamalla heidän asumisensa turvallisesti ja sosiaalisesti mielekkäässä ympäristössä. Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelurakenteen kehittämisestä vuosille Tavoite Keinot Vastuu Ikääntyneiden palvelut ovat joustavia Arvioidaan systemaattisesti vanhusten palvelujen toimivuutta arvioidaan yhteistoiminta-alueella. Asiakkaiden mahdollisuudet sähköiseen palveluun lisääntyvät Kotihoidossa on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö ja joustavat työtavat Tehdään joka toinen vuosi asiakaskysely kaikille vanhusten palveluiden piirissä oleville asiakkaille. Tuloksista tiedotetaan avoimesti ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä Kaikki vanhusten palveluiden hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös sähköisessä muodossa. Ohjataan asiakkaita (ikääntyneet, läheiset) sähköisten palveluiden käyttämisessä. Varaudutaan sähköisen neuvonnan ja ohjauksen menetelmiin lisäämällä ja tukemalla ikääntyneiden käyttöosaamista koulutuksella ja kursseilla. Käytetään arvioinnin tukena RAI -toimintakykymittaria ja sijoitetaan kotihoidon henkilöstö työtehtäviin asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Selvitetään ja valmistellaan siirtymistä reaaliaikaisesti ohjattuun työskentelyyn (mobiiliratkaisu), jolloin tiedot hoitajien sijainnista ja todellinen asiakkaan luona palveluohjaaja palveluohjaaja kotihoitopäällikkö vapaa-aikapäällikkö kotihoitopäällikkö kotihoitopäällikkö 19

21 Tukipalvelut lisäävät kotona asumisen mahdollisuutta Asiakaslähtöisen valinnanvapauden lisääminen Omaishoidon tuen ja sen tukipalveluita hyödynnetään tehokkaasti käytetty aika ovat käytettävissä. Järjestetään päivätoiminnassa asiakaslähtöistä ja kohdennetusti kotihoitoa tukevaa toimintaa. Selvitetään uusien kotihoitoa tukevien toimintatapojen soveltuvuutta yhteistoimintaalueella (mm. päivähoito, perhehoito) Mahdollistetaan teknologisten ratkaisujen kokeilu ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto. Laaditaan ikääntyneiden kuljetuspalveluiden (sosiaalihuoltolain mukainen) myöntämisen perusteet. Siirrytään palvelusetelin käyttöön omaishoidon lomituspalveluissa Painotetaan omaishoidossa joustavia, asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluita. Järjestetään omaishoidon tuen asiakkaiden palvelut keskitetysti yhteistoimintaalueella. Lisätään ikääntyvien tietoisuutta omaishoidon tuen mahdollisuuksista. Järjestetään yleisötilaisuuksia aiheesta yhteistyössä seniorifoorumin ja eläkeläisjärjestöjen kanssa kotihoitopäällikkö perusturvajohtaja omaishoidon koordinaattori kotihoitopäällikkö omaishoidon koordinaattori Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan Järjestetään omaishoitajille koulutusta, vertaistukea ja kuntoutusta ja tarvittaessa kotiin annettavia palveluita. omaishoidon koordinaattori Ympärivuorokautisen hoivan Muutetaan Pirkankoivun perusturvajohtaja 20

22 palvelurakenne muuttuu kohti yhtenäistä palveluntuottamismallia Ympärivuorokautisia hoivapaikkoja on asiakastarpeen mukaisesti vanhainkotiyksikkö Tähkä tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Muutetaan Pirkankoivun osittain lyhytaikaishoitoon keskittynyt vanhainkotiyksikkö Apila lyhytaikaisen ja kuntouttavaan hoidon yksiköksi. Lisätään tehostetun palveluasumisen paikkoja kolmella ryhmäkodilla (Ysäätiö). Luovutaan hajautetuista tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikoista ja turvataan ikääntyvien ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa olevien asiakkaiden asuminen omassa kunnassa. Noudatetaan tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksessa laatusuosituksen määrittelemää hyvää tasoa ( ). Hoidetaan akuutisti sairastuneet vanhukset ensisijaisesti perusterveydenhuollossa terveyskeskussairaalassa tai mahdollisuuksien mukaan Pirkankoivussa. Hyödynnetään kotiutustilanteissa moniammatillista yhteistyötä ja osaamista. Ympärivuorokautiseen hoivaan hakeudutaan hakemusmenettelyllä ja asiakkaan palvelutarve arvioidaan moniammatillisesti. hoivatyön päällikkö perusturvajohtaja perusturvajohtaja hoivatyön päällikkö ylilääkäri geriatri hoivatyön päällikkö terveyskeskussairaalan osastonhoitaja ja apulaisylilääkäri palveluohjaaja SAP -työryhmä 21

23 6.4 Henkilöstö Henkilöstön riittävä ammattitaito, työhyvinvointi ja osaamisen johtaminen turvaavat laadukkaat ja toimivat vanhusten palvelut. Lähitulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat palvelujen kustannusten hallinta, toiminnan säilyttäminen hyvällä laatutasolla, palveluiden joustavuuden lisääminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Työelämästä tulee poistumaan eläköitymisen vuoksi työvoimaa ja samaan aikaan palveluiden tarve lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Vanhusten palveluiden henkilöstömitoituksen lähtökohtina ovat asiakkaiden toimintakyky ja tuen tarve sekä ikäihmisten palvelujen valtakunnallinen laatusuositus. Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan lainsäädännön ja laatusuosituksen määrittelemiä ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia. Henkilöstön osaaminen varmistetaan suunnitelmallisella ja tavoitteellisella gerontologisella täydennyskoulutuksella. Henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen tulee tukea joustavasti palveluiden toimivuutta. Henkilöstön työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työturvallisuus ja työvoiman saatavuus tarvitsevat tuekseen riittävän esimies ja johtamisosaamisen. Vanhusten palveluiden houkuttelevuutta toimialana vahvistetaan toimivan ja ammattitaitoisen johtamistyön avulla. Vuosittaisia henkilöstöön liittyviä toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan Pirkkalan kunnan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet. Toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palveluiden henkilöstöön liittyen vuosille Tavoite Keinot Vastuu Vanhusten palveluissa on riittävä ja tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus Noudatetaan laatusuosituksen ja lainsäädännön vaatimuksia henkilöstömitoituksessa. Kehitetään oppisopimuskoulutuksen järjestelmällistä toteuttamista tehtävissä, joihin ei ole rekrytoitavissa koulutettua henkilöstöä. henkilöstöjohtaja perusturvajohtaja kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö Kehitetään sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia asiakastarpeisiin vastaamisessa. Hyödynnetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti RAI työllisyyspalveluiden päällikkö kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö 22

24 Vanhusten palveluissa on ammatillisesti osaava henkilöstö Henkilöstöä kannustetaan ja motivoidaan Kaikissa työvuoroissa on ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Vanhusten palveluilla on hyvän ja houkuttelevan työpaikan maine Vahvistetaan vanhustyön arvostusta ja imagoa toimintakykymittarin ja asiakkaiden hoidollisen tarpeen muutoksia henkilöstömitoituksen suunnittelussa Laaditaan kehityskeskusteluihin perustuva koulutussuunnitelma vuosittain. Kehitetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevaa johtamisjärjestelmää. Otetaan henkilöstö aktiivisesti ja systemaattisesti mukaan oman työnsä kehittämiseen. Mahdollistetaan laaja-alainen työkierto (vaihtotyöskentely). Huolehditaan vanhuksia arvostavan ilmapiirin ylläpitämisestä. Luodaan hoitohenkilöstön osalta varahenkilöstön joustavan käytön suunnitelmaja seurantajärjestelmä. Tehdään aktiivista yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan sekä muiden oppilaitosten kanssa. Mahdollistetaan opiskelijoiden käytännön opiskelu- ja opinnäytetyömahdollisuudet. Varmistetaan johtamisosaaminen esimiesten rekrytoinnissa ja koulutussuunnitelmissa. Huolehditaan myönteisestä vanhustyötä koskevasta tiedottamisesta ja tehdään aktiivista yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. henkilöstöjohtaja henkilöstöjohtaja vanhustyön esimiehet ylihoitaja kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö kotihoitopäällikkö hoivatyön päällikkö henkilöstöjohtaja 23

25 Talousarvion valmistelun yhteydessä määritellään seuraavan vuoden toimenpiteiden toteuttaminen. Valtuustotasoiset tavoitteet ja toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioasiakirjassa. Jokaisesta kehittämisnäkökulmasta määritellään vuosittain keskeisimmät ikäohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka esitetään perusturvalautakunnan käyttötalouden toiminnallisissa tavoitteissa. Muut lautakunnat ja osastojen tehtäväalueet huolehtivat omalta osaltaan ikäohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Ikäohjelman toimenpidesuositusten toteuttamisesta vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Ikäohjelma ja sen toteuttaminen on jatkossa yksi kunnan hyvinvointityön teemakohtaisista osaalueista (vrt. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Ikäohjelman toteuttamista varten perustetaan poikkitoiminnallinen työryhmä, joka koordinoi tavoitteiden asettamista ja toiminnan toteutumisen seurantaa (vrt. LNP koordinoiva työryhmä). Vanhustyön johtaja toimii työryhmän vetäjänä ja vastaa toiminnasta. Eläkeläisneuvosto ja seniorifoorumi osallistuvat ikäohjelman toteutumisen seurantaan osana omaa toimintaansa. Ikäohjelman tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti vuosittain ja ohjelman tarkistaminen tehdään valtuustokausittain valtuustokauden viimeisenä vuonna. Ikäohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä ja mahdolliset tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset huomioidaan aina seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman laajempi tarkistaminen tehdään seuraavan kerran vuonna 2016 ja päivitetty ikäohjelma hyväksytään seuraavalla valtuustokaudella vuonna

26 Kuvio 5. Ikäohjelman toimeenpanon turvaaminen 25

27 LÄHTEET Hyvä Pirkkala -hyvinvointiohjelma vuosille Ikäkaste II- hanke, Pirkkalan kunnan ikäohjelma vuosille : Pitkää ikää Pirkkalassa Pirkkalan kunnan kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma Pirkkalan kuntastrategia vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 70 /2013, Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:10 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:12 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo 2/2011, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo 10/2011, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28, Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 26

28 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Palvelutarvesuositus, _ pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöministeriön raportti 16/2012, 27

29 LIITTEET Liite 1. Ikäohjelman laatimisen taustalla vaikuttavat asiakirjat Liite 2. Ikäohjelman toteutumisen arviointi 2012 Liite 3. Ikäohjelmasta annetut lausunnot 28

30 LIITE 1 Ikäohjelman laatimisen taustalla vaikuttavat asiakirjat Lainsäädännön muutokset Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Laki tulee voimaan Lain tarkoituksena on 1) parantaa ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; 3) parantaa ikääntyneen henkilön mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaavaa tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja. Valmisteilla olevan sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestöja ikäryhmien yhdenvertainen oikeus riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä kunnalla tulee olemaan yleinen järjestämisvelvollisuus lakiehdotukseen sisältyvän toiminnan järjestämisessä. Sosiaalihuollon saatavuutta ja toimintaedellytyksiä koskevalla sääntelyllä ohjataan vahvemmin resurssien varaamista. Lisäksi palvelujen saantia koskevien kriteerien laadinta- ja julkaisuvelvoitteella vahvistetaan palvelujen myöntämisen läpinäkyvyyttä. Koska sosiaalihuollon palveluilla on tärkeä tehtävä ikääntyvien tarpeisiin vastaamisessa, lainsäädännössä tullaan korostamaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on arvioitu vuotta Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset tulivat voimaan Kyseessä on kotikuntalaissa säädetyn kotikunnan muuttamista koskevan rajoituksen tosiasiallisesta poistamisesta ja siihen liittyen palveluihin hakeutumista ja kuntien välistä kustannustenkorvausjärjestelmää koskevista sosiaalihuoltolain muutoksista. Lakimuutosten tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten oikeutta valita vapaasti oma asuinpaikkansa. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen tarpeen arvioidaan kestävän tai se on kestänyt yli vuoden. Kunnan tulee käsitellä kotikunnan vaihtoa hakevan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä tämän kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Sosiaalihuoltolain 42 a :n mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle. Vastuu palvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy kuitenkin aikaisemmalla kotikunnalla. Yksityisiä sosiaalipalveluita koskeva laki (922/2011) uudistettiin vuonna Lakiuudistuksella selkiytettiin yksityisten sosiaalipalvelujen käsitettä, korostettiin palvelujen tuottajien omaa vastuuta palvelu-

31 jen laadusta ja painotettiin palvelujen ennakollista valvontaa. Lisäksi tavoitteena oli selkeyttää valvontaviranomaisten toimivaltaa, vahvistaa viranomaisten välistä yhteistyötä ja painottaa kunnan tehtävää valvontaviranomaisena. Lain tarkoituksena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu. Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Laatusuosituksessa määritellään ikääntyneiden palvelujen järjestämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet. Suositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen; 2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen sekä 3) asumis- ja hoitoympäristöt. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan suosituksessa valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat ja yhteistoiminta-alueet asettavat kuntakohtaiset tavoitteet. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Palvelutoiminnassa tulee korostaa neuvontaa, ohjausta ja muita ehkäiseviä palveluita. Terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa ikäihmisten palveluissa. Suosituksessa kuvataan henkilöstön mitoitusperusteita ja annetaan suosituksia henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämistä, gerontologisen osaamisen kehittämistä sekä johtamisosaamisen tärkeyttä korostetaan. Ikäihmisten asumis- ja hoitoympäristöjen laadun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Suositus sisältää seurantaindikaattoreita, joiden avulla saadaan säännöllistä kuntakohtaista ja valtakunnallista tietoa suosituksen keskeisten sisältöalueiden toteutumisesta. Terveys 2015 kansanterveysohjelman tavoitteita ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että terveys on valintoja ohjaava periaate kunnan tehtäväalueilla, yksityissektorilla ja ihmisten omassa toiminnassa. Suomen kansallinen muistiohjelma julkaistiin toukokuussa Ohjelman rakentuu neljään keskeiseen teemaan: aivoterveyden edistäminen; oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen; hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin sekä kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.

32 Kansallisessa muistiohjelmassa esitetään toimenpiteitä ohjelman toteuttamiseksi kunnille, kuntayhtymille, järjestöille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä tutkimuslaitoksille. Ohjelman keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet kunnille ja kuntayhtymille ovat seuraavat: Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva työryhmän muistiossa esitetään, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, että nykyisestä kolmiportaisesta (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti, terveyskeskussairaaloiden osastot) siirrytään asteittain kohti yhtenäistä ympärivuorokautisen hoidon järjestämistapaa. Muutoksessa pitää pyrkiä välttämään laitoshoitomaisia ratkaisuja. Perusteluna muutokselle on ikääntyneen ihmisen oikeus kotiin ja arkeen myös toimintakyvyn ja terveydentilan edellyttäessä hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden sekä hoidon portaiden välillä tapahtuvien siirtojen minimoiminen. Ikähoivatyöryhmä ehdottaa seuraavia muutoksia asiakasmaksujen määräytymiseen: 1) kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet 2) kunnan omana toimintana ja ostopalveluina tuotettavista asumispalveluista peritään maksut yhtenäisin perustein 3) sosiaalihuoltolakia uudistava työryhmä ottaa huomioon Ikähoiva työryhmän ehdotuksen asumispalvelujen sisällön ja maksujen määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat uudistusehdotukset vuoden 2013 loppuun mennessä. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi osana palvelutarpeen arviointia - asiantuntija suosituksessa palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan iäkkään henkilön arjesta suoriutumisen kattavaa, moniammatillista ja monipuolista arviointia palvelujen tai tukien saamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnin tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhdessä iäkkään henkilön ja/tai hänen edustajansa kanssa. Palveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi monipuoliseen arviointiin sisältyy kuntien ja/tai KELA:n myöntämä sellainen rahallinen tai siihen verrattava tuki, joka auttaa henkilöä selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Näitä ovat mm. omaishoidon tuki tai kodinmuutostyöt. Yksityisten tahojen, säätiöiden, järjestöjen tai muun ns. kolmannen sektorin tarjoamat palvelut otetaan myös huomioon riippumatta siitä osallistuvatko kunnat näiden rahoittamiseen vai ei. Arvioinnin kattavuudella tarkoitetaan iäkkään henkilön elämäntilanteen kokonaiskuvaa, moniulotteisuudella toimintakyvyn eri osa-alueiden useiden mittareiden sekä keskustelu- ja havainnointitiedon käyttöä ja moniammatillisuudella vähintään kahden eri ammattiryhmän osallistumista arvioon. Kansalliseen omaishoidon kehittämissuunnitelmaan, jonka valmistelu on aloitettu vuonna 2012, tullaan kirjaamaan omaishoitoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja vaikutusarviointi sekä toimeenpanosuunnitelma. Kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta, lisätä omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta sekä tukea omaishoitajien jaksamista. Omaishoidon tukea yhtenäistetään ja kehitetään kunnissa lähivuosien aikana kehittämisohjelman, valtionosuuden lisäyksen sekä vanhuspalvelulain avulla. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa ( ) edellytetään kuntien varautumista väestön ikärakenteen muutokseen. Sen tulee olla järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista. Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asumisvaihtoehtojen kehittämiseen. Laitoshoidon vähentämisen yhteydessä on kehitettävä asumisen ja palvelut sisältäviä ratkaisuja. Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tueksi on keskeistä turvata asumisen, ympäristön ja palvelujen toimiva kokonaisuus ja sisällyttää tämä kokonaisuus strategioihin, jotka

33 perustuvat ikääntyneen väestön tarpeiden selvittämiseen. Strategian toimeenpano kytketään kunnan taloussuunnitteluun. Kehittämisohjelman keskeiset kehittämisnäkökulmat ovat: ennakointi ja varautuminen esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen lisääminen asuntojen laadun ja asumisratkaisujen monipuolisuus asumisen, palvelujen ja ympäristön toimiva kokonaisuus Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelmassa ( ) esitetään, että ikääntyvien mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostetaan ja niiden hoitoa varhennetaan ja tehostetaan muun muassa kehittämällä ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. Väestön ikääntyessä myös edistävässä ja ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä on ennakoitava ikäihmisten psyykkisiin ongelmiin ja päihteiden käyttöön liittyvä riskikehitys. Ikäihmisille suunnattuun edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön on johon on panostettava lähitulevaisuudessa. Seudulliset ohjelmat ja hankkeet Ikäihmisten palveluja on kehitetty Väli-Suomen alueella Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -ohjelmaan kuuluvalla Ikäkaste -hankkeella. Kehittämistyö jatkuu Ikäkaste II -hankkeessa vuoteen 2013 asti. Ikäkaste -hankkeen osahankkeet perustuvat alueellisista ja paikallisista tarpeista nouseviin osahankkeisiin. Kaikki osahankkeet nivoutuvat toisiinsa yhteisesti määriteltyjen teemakokonaisuuden kautta: 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa: Tavoitteena on tukea kuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia, ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja heidän läheisten omat voimavarat sekä saada ikäihmisten perhehoito osaksi palveluvalikkoa. 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut: Tavoitteena on kehittää monimuotoista neuvontaa ja asiakasohjausprosessia, kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja dokumentointia, edistää ennalta ehkäisevän toiminnan kulttuurin leviämistä toiminta- ja työmenetelmiin sekä osaksi palvelujen kokonaisuutta. Teema-alueisiin liittyviä kehittämistoimia tuetaan hyvinvointiteknologian keinoin. Kehittämistoimien systemaattisuutta ja vaikuttavuutta sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä tuetaan vahvistamalla tietojohtamiseen pohjautuvaa suunnittelua ja johtamista sekä luodaan pitkäkestoisen kehittämistyön. Pirkkalan yhteistoiminta-alueella seurataan aktiivisesti hankkeen kehittämistoimien tuloksia ja niitä hyödynnetään paikallisesti. Asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittäminen on yhteneväinen tavoite kuntastrategian ja ikäohjelman tavoitteiden kanssa. Uusiin mahdollisiin seudullisiin hankkeisiin osallistutaan, mikäli ne tukevat ikäohjelman tavoitteiden tukemista. Kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstrategiassa vuosille on huomioitu vanhusten palvelujen kehittäminen osana vastuualuekohtaisia yhteistyön kehittämiskohteita. Kehyskuntien t tekevät tiivistä yhteistyötä palvelujen kehittämisessä ja mm. vertailevat toimintatietoja säännöllisesti. Kehyskunnat tekevät myös tietojärjestelmäyhteistyötä ja järjestävät yhteisiä koulutuksia.

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot