VESILAHDEN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESILAHDEN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Päivitetty

2 Vesilahden turvallisuussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN YMPÄRISTÖKUVAUS JA KESKEISET KEHITYSNÄKYMÄT TURVALLISUUSTILANNE TOIMIJATAHOJEN YLEISKUVAUS Sosiaalitoimi Nykytilanne Tavoitteet Liikunta- ja nuorisotoimi Nykytilanne Mitä tehdä? Koulutoimi Perusopetuslaki Järjestyssäännöt Koulukiusaamiseen puuttuminen Oppilashuolto Syrjäytymisen ehkäiseminen Tekninen toimi Vapaaehtoisjärjestöt Suomen Punainen Risti, Vesilahden osasto Vesilahden osaston mahdollisuudet turvallisuussuunnitelmassa Vesilahden osaston mahdollisuudet toiminnassa syrjäytymistä vastaan nykyisin Tulevaisuuden visiot Yrittäjät Kihlakunnan poliisilaitos ONGELMAKOHTEET JA TOTEUTETTAVAT TOIMET Työpaikkaturvallisuus Vanhusten turvallisuus Yritysturvallisuus Poliisin paikkakuntatuntemus Osoitteiston tarkistus Lapsiperheiden syrjäytyminen 17 LIITTEET: LIITE 1 Vesilahden rikostilastoja v. 25/1 asukasta ja erilaisia vertailutietoja LIITE 2 Vesilahden rikostilastot taulukkoina v ja rikostilastot v. 25 kihlakunnassa ja erilaisia vertailutietoja LIITE 3 Rikoksia Vesilahdessa vuosina

3 Vesilahden turvallisuussuunnitelma YLEISTÄ Valtioneuvosto on tekemässään periaatepäätöksessä kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi todennut mm. seuraavaa: Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman tavoitteena on luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi niin, että vaikutukset rikollisuuteen otetaan huomioon kaikessa julkisessa päätöksenteossa. Tarkoitus on, että rikoksentorjuntaan osallistuvat valtiovallan ohella entistä tietoisemmin ja aktiivisemmin kunnat, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaisetkin. Toimintapolitiikka käsittää ensinnäkin toimet, joilla vähennetään otollisia rikostilaisuuksia. Rikokset tehdään esimerkiksi vaikeammiksi tehdä tai vähemmän kannattavaksi. Toiseksi siihen kuuluvat toimet, joilla ehkäistään joidenkin yksilöiden kehittymistä rikollisiksi esimerkiksi vaikuttamalla lapsuudessa ilmeneviin rikollisuuden riskitekijöihin tai tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kolmanneksi pyritään katkaisemaan jo alkanut rikosura. Rikoksentorjuntaneuvosto ja kuntaliitto ovat katsoneet, että kuntien tulee olla keskeisesti mukana paikallisen turvallisuussuunnitelman laadinnassa. Sisäasiainministeriö on puolestaan velvoittanut kihlakuntien poliisilaitokset osallistumaan aktiivisesti tähän työskentelyyn.

4 Vesilahden turvallisuussuunnitelma TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Turvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnistynyt Nokian kihlakunnan aloitteesta poliisilaitoksen johtoryhmän ja kunnanjohtajien kokouksessa Suunnittelun laatimista seuraa ohjausryhmä, jossa puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja ja jäseninä ovat poliisipäällikkö sekä perustettavan suunnitteluryhmän puheenjohtaja. Vesilahden kunnanjohtaja on kirjeellään nimennyt suunnitteluryhmän puheenjohtajaksi kunnaninsinööri Tapio Kauppilan sekä ryhmään jäseniksi seuraavat henkilöt: sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen sosiaalitoimi terveydenhoitaja Soile Wilen SPR Vesilahti erityisopettaja Mika Vihma koulutoimi maanviljelijä Pertti Uusi-Erkkilä maaseutuyrittäjä vs. liikunta- ja nuorisosihteeri Maarit Marttila liikunta- ja nuorisotoimi ylikonstaapeli Reino Koskinen poliisilaitos komisario Matti Rantala poliisilaitos Suunnitteluryhmän sihteerinä on toiminut komisario Matti Rantala. Suunnitteluryhmä on kokoontunut 4 kertaa. Vesilahden kunnan turvallisuustyöhön osallistuvat seuraavat tahot: sosiaalitoimi liikunta- ja nuorisotoimi koulutoimi tekninen toimi vapaaehtoisjärjestöt yrittäjät kihlakunnan poliisilaitos Toiminta on tarkoitettu pysyväksi. Suunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman ensimmäinen päivitys tehtiin Vuonna 26 tehtyyn päivitykseen ja toimintasuunnitelman tekemiseen vuosille ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Kunnaninsinööri Tapio Kauppila Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen Sosiaalitoimi Teknisentyön opettaja Timo Honkakunnas Koulutoimi Liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti Liikunta- ja nuorisotoimi Terveydenhoitaja Soile Wilen SPR, Vesilahti Maanviljelijä Pertti Uusi-Erkkilä Yrittäjät Ylikonstaapeli Arto Helo Poliisilaitos

5 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Ylikomisario Pentti Jokinen Poliisilaitos Suunnitelman päivityksen kokoajana toimi Anneli Sirento.

6 Vesilahden turvallisuussuunnitelma YMPÄRISTÖKUVAUS JA KESKEISET KEHITYSNÄKYMÄT Vesilahti on Pirkanmaan kunta lähellä Tamperetta. Vesilahden kaksi suurinta taajamaa, Kirkonkylä ja Narva, suuntautuvat toiminnoiltaan lähes poikkeuksetta Lempäälään ja sitä kautta Tampereelle. Suuria valtaväyliä ei Vesilahdessa ole, mutta Vesilahdelta on lyhyt matka valtatielle numero 3, joka moottoritienä halkoo naapurikuntaa eli Lempäälää. Kunnan asukasluku lokakuun 25 lopussa oli 3834 asukasta. Asumisen keskittyminen kunnan taajamiin on nopeutumassa. Taajama-asujia kunnassa on nyt 54,5 % väestöstä. Asuntokunnista yhden tai kahden hengen talouksia on yhteensä 6,6 %. Yli 65-vuotiaita kunnassa on 16,5 % väestöstä. Asukasmäärän on ennustettu olevan lievässä nousussa. Viimeisimpien vuosien asukasmäärän lisääntyminen on kuitenkin ollut jopa ennustettua voimakkaampaa. Kunnassa toimii 178 yritystä. Maatiloja on 185. Työpaikat toimialarakenteen mukaan ovat palveluammateissa 59,5 % ja alkutuotannossa 13,3 %. Vesilahdesta ja sen kehitysnäkymistä voi lyhyesti todeta seuraavaa: Vesilahti on yritystoimintaa ja perinteistä maataloustuotantoa ylläpitävä rauhallinen maaseutupitäjä, jossa asumisturvallisuus on korkealla tasolla ja rikollisuus Nokian kihlakuntaan kuuluvista kunnista alhaisin. Erityispiirteenä voidaan kuitenkin turvallisuustilanteen osalta todeta yksinasuvien suuri osuus väestöstä ja se, että hyvät tieyhteydet suurista asutuskeskuksista houkuttelevat Vesilahteen rikoksentekijöitä pitkienkin matkojen takaa helppojen kohteiden äärelle.

7 Vesilahden turvallisuussuunnitelma TURVALLISUUSTILANNE Vesilahden kunnassa turvallisuustilanne on hyvä. Tilannetta rikostilastojen valossa tarkasteltaessa voidaan todeta, että kun rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia tapahtui vuonna 25 koko valtakunnassa tuhatta asukasta kohti 11,5 tapahtui Vesilahdessa rikoslakirikoksia tuhatta asukasta kohti 29,7. Länsi-Suomen läänissä vastaava suhdeluku oli 92,8 ja esimerkiksi Tampereen kaupungissa 15,3. Vesilahden kunnan kyseinen vertailuluku oli Nokian kihlakuntaan kuuluvista kunnista alhaisin. (LIITE 1) Vuoden 25 aikana tapahtui Vesilahden kunnassa omaisuusrikoksia 19, vahingontekoja 9, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokseen yhteensä 9 kpl, joista pahoinpitelyjä yleisellä paikalla 1 kpl, huumausainerikoksia 1. Huomattavaa, ettei moottoriajoneuvoihin kohdistuvia rikoksia tilastoitunut lainkaan vuodelle 25. Tilastollisesti tilanne on Vesilahden kunnassa ollut suhteellisen vakaa, eivätkä vuosittain tapahtuneet rikokset ole lukumääräisesti viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi muuttuneet. (LIITTEET 2 ja 3) Vaikka tämä turvallisuussuunnitelma ei sisällä varsinaisesti liikenneturvallisuutta, suunnitteluryhmä pitää alueella tapahtuvien peuraonnettomuuksien välttämiseksi tärkeänä, että niiden estämiseksi tehtäisiin joitain toimenpiteitä. Paikkoihin, joissa erityisesti onnettomuuksia sattuu, tulisi pyrkiä saamaan turvaaidat. Ainakin onnettomuusherkät tieosuudet tulisi merkitä erityisin varoitustauluin. Rikostilastojen valossa ei huumausaineisiin liittyvää rikollisuutta voida pitää erityisenä huolena Vesilahden kunnassa. Nuorisotyötä tekevien havaintojen perusteella voidaan kuitenkin epäillä, että jossain määrin Vesilahden nuorison keskuudessa huumausaineiden käyttöä on ja sitä on kaikkien toimijatahojen tarkasti seurata omassa toiminnassaan. Yhteistyö tässä ja muidenkin päihteiden käyttöön liittyvissä ongelmissa viranomaisten välillä pitää toimia saumattomasti ja luottamuksellisesti. Ongelmiin on syytä puuttua hyvin varhaisessa vaiheessa.

8 Vesilahden turvallisuussuunnitelma TOIMIJATAHOJEN YLEISKUVAUS 5.1 Sosiaalitoimi Nykytilanne Vesilahti on voimakkaasti kasvava lapsiperheiden suosima muuttovoittokunta Tampereen kaupunkiseudulla. Lasten määrän voimakasta kasvua kuvaa alle 15-vuotiaiden osuuden muutos vuosina , mikä on valtakunnan korkein. Samoin Vesilahden väestöstä alle 14-vuotiaiden osuus on valtakunnallisestikin huippuluokkaa. Sosiaalitoimen arjessa näkyy päihde-, mielenterveysja lastensuojeluongelmien selkeä kasvu. Muuttuvassa ympäristössä korostuvat erilaiset lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä vaarantavat tekijät. Samanaikaisesti väestö ikääntyy ja vanhusväestön absoluuttinen määrä kasvaa Tavoitteet Rikosten ennaltaehkäisy Turvallisuuden lisääminen Poliisin toimintaedellytysten parantaminen Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ENNALTAEHKÄISYN KOHTEENA OVAT ERITYISESTI LAPSET, NUORET, KODIT, PÄIVÄKODIT JA KOULUT Tapakasvatus kunniaan Tapakasvatusta on lisättävä kodeissa, kouluissa ja päivähoidossa. Vastuu tapakasvatuksen toteuttamisesta on kunnan viranomaisilla. Poliisi antaa koulutusapua kouluissa ja päivähoidossa. Vanhempien vastuun korostaminen Lähtökohtaisesti lasten kasvatusvastuu kuuluu lasten vanhemmille ja huoltajille, joita tulee tukea ja ohjata vanhemmuuteen. Viranomaiset kannustavat vanhempia yhteistyöhön ja korostavat yhteisiä pelisääntöjä esim. lasten kotiintuloajoissa. Yhteisöjen toiminta Kannustetaan eri yhdistyksiä, järjestöjä ja seuroja ennaltaehkäisevään toimintaan. Aluesuunnittelussa (kaavasuunnittelu) jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan asukkaiden viihtyvyys ja turvallisuus. Yhteisöllisyyden kehittäminen Kehitetään eri kylille perhekahvilatoimintaa, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyttä edistävän ja syrjäytymistä ehkäisevän avoimen päiväkerhotoiminnan virittäminen eri kylille.

9 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Vanhusten turvattomuuden vähentäminen organisoimalla vapaaehtoisia yksinäisten vanhusten tueksi ja turvaksi, mm. naapuriavun kehittäminen, vastuu lähimmäisestä ajattelun vahvistaminen. Varhainen puuttuminen neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja sosiaalityössä. Mm. neuvolatoiminnan kehittäminen hyvinvointineuvolan suuntaan, varhainen ongelmien toteaminen ja hoitoon ohjaus, tehokas oppilashuoltotyö, tehostettu perhetyö. Kunta on palkannut erityistyöntekijöitä varhaisen puuttumisen tehostamiseksi mm. erityislastentarhanopettaja, perhetyöntekijä, kokopäiväisesti avohoidossa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja, tulossa psykologi Ostopalveluna hankitaan lastenpsykiatrin ja nuorisopsykiatrin palveluja. Syrjäytymisen ehkäisy Päihde- ja mielenterveysongelmaisten varhainen hoitoon ohjaus, nuorten kuntouttava työtoiminta, pitkäaikaistyöttömien aktivointi, aktiivinen työvoimapolitiikka yhteistyössä kunnan ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa Päivähoidon ja vanhustenhuollon toimintayksiköiden pelastussuunnitemat ajan tasalla. Työpaikkaturvallisuuden kehittäminen Työpaikkakohtaisia luentoja ja koulutustilaisuuksia työturvallisuudesta esim. uhkaavan asiakkaan kohtaamisesta. Työympäristöön vaikuttaminen mm. toimistotilojen pakotiet, hälytysjärjestelmät.

10 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Liikunta- ja nuorisotoimi Nykytilanne Mitä tehdä? Vesilahden kunta kasvaa vauhdilla. Liikunta- ja nuorisotoimen tulee vastata lisääntyvään tarpeeseen varhaisnuorten ja nuorten toimintojen järjestämiseksi. Kehittyvä kunta tarvitsee erilaisia vapaa-ajantoimintoja, jotta asukkaat kokevat Vesilahden mielekkääksi ja viihtyisäksi paikaksi asua ja elää. Nuoret kokoontuvat erityisesti Kirkonkylän ja Narvan alueelle viettämään vapaaaikaa. Alkoholi liittyy monilla nuorilla viikonlopun viettoon. Alkoholin käyttö aiheuttaa jonkin verran ongelmia, koska humalapäissä pienen ilkivallan tekeminen lisääntyy. Mistä alkoholia saadaan, sen välittäminen on rikos. Mopot ja muut moottoriajoneuvot ovat lisääntyneet, mopot ovat viritettyjä ja niitä kuljetetaan alaikäisinä. Syrjäytymisen uhka koskettaa joitain vesilahtelaisia nuoria. Yhteistyö koulutoimen ja sosiaalitoimen kanssa luo vahvan pohjan syrjäytymisen ehkäisyyn, kun jokainen sektori omalta osaltaan puuttuu ongelmiin. Nuorisotilojen toiminta taataan Kirkonkylässä ja Narvassa. Seuroja ja yhdistyksiä kannustetaan järjestämään nuorteniltoja eri kylille, nuorisotoimi tukee toimintaa rahallisesti avustusten yhteydessä. Nuorisotilaan pääsy edellyttää promillea. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, että toiminta on kehittyvää, nuorten tarpeista lähtevää ja tavoitteellista. Mielekäs toiminta antaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa itseään terveellä tavalla. Liikuntatoimen puolella järjestetään mahdollisimman paljon ohjattuja liikuntatunteja lasten ja nuorten vapaa-aikana. Erilaiset leirit, retket, tapahtumat jne. ovat tärkeitä. Erilaiset järjestöt, seurat sekä lasten ja nuorten vanhemmat ovat tärkeitä lenkkejä luotaessa välittävää verkostoa. Myös yhteistyö poliisin kanssa on tärkeää. Päävastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista on ensikädessä vanhemmilla ja perheillä. - Vanhempien vastuu nuorista o tieto missä nuoret liikkuvat o mitä nuoret tekevät ja kenen kanssa o luottamus nuoreen o välittäminen ja kiinnostus nuorten tekemisiin o nuorten avunhuutojen huomioiminen o aikuisen malli, vanhempien roolin tärkeys o puuttuminen nuorten tupakointiin ja alkoholin nauttimiseen sekä näpistyksiin - Yhteiskunnan reagointi nuorten käyttäytymiseen o mikäli nähdään, että nuori tekee väärin, puututaan nuorten tekemisiin

11 Vesilahden turvallisuussuunnitelma o opastetaan ja ohjataan, hyvän aikuisen malli ja esikuva o me hengen luominen, kiinnitetään huomiota nuorten tekemisiin o puuttuminen nuorten tupakointiin ja alkoholin nauttimiseen sekä näpistyksiin o välittäminen, jos esim. nähdään naapurin alaikäinen lapsi humalassa Kirkolla, kerrotaanko siitä vanhemmille? - Mistä saa alkoholia ja tupakkaa kuka välittää? o jos välität et välitä o viinan välittäminen on rikos tiedottaminen - Yhteistyö poliisin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa o yhteistyö eri tahojen kanssa o Muistettava että meillä kaikilla on vaitiolovelvollisuus, luottamus o Teemme kaikki työtä nuorten hyvinvoinnin eteen o Poliisin näkyminen ja puuttuminen nuorten asioihin o Viinan välittäminen poliisin puuttuminen asiaan o mopot ja muut moottoriajoneuvot viritettyjä, ylinopeudet, alaikäisenä ajaminen, päihtyneenä ajaminen, ilman kypärää poliisin tehovalvonta, tiedottaminen

12 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Koulutoimi Koulun eräs keskeinen tehtävä on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoisiksi ja yhteistyökykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Tavoitteeseen pyritään koulun antamalla laillisuuskasvatuksella sekä sosiaalisten suhteiden avulla. Koulu on omanlainen pienoisyhteiskuntansa, jossa harjoitellaan käytännössä yhteiskunnan pelisääntöjä. Yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamisella pyritään kasvattamaan nuoria aktiivisiksi ja lainkuuliaisiksi yhteiskunnan kansalaisiksi. Tässä kodin ja koulun yhteistyössä ilmenee koulun merkitys rikollisuuden ehkäisyssä. Vastaavasti samalla tuetaan syrjäytymisen ehkäisemistä Perusopetuslaki Koulun toimintaa säätelee perusopetuslaki, jossa ovat mainittu mm. kurinpidolliset toimenpiteet ( 36) sekä häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen ( 36b). Myös oppivelvollisuus, oppilaan oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ovat mainittuina perusopetuslaissa Järjestyssäännöt Jokaisella Vesilahden koululla ovat voimassaolevat järjestyssäännöt, joita päivitetään tarpeen mukaan. Järjestyssäännöt löytyvät koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta. Järjestyssäännöt käydään läpi lukuvuoden alussa Koulukiusaamiseen puuttuminen Havaittuihin kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi ja asiasta ollaan yhteydessä koteihin. Oppilashuoltotyöryhmä on oppilaan ja kotien tukena asiaa käsiteltäessä Oppilashuolto Oppilashuolto on säädetty perusopetuslailla ( 31a). Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu koulukohtaisesti tarpeen mukaan. Oppilashuoltotyöryhmän kokoon pano vaihtelee koulukohtaisesti, yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimen kanssa Syrjäytymisen ehkäiseminen Koulu pyrkii järjestämään opetustilanteet ja muun toimintansa siten, että se tukisi oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kyse on kuitenkin laajemmasta kuin koulupäivän toimintaa koskevasta asiasta, joten aktiivinen yhteys kotien ja esim. nuorisotoimen kanssa on välttämätöntä. Toimenpiteinä syrjäytymisen ehkäisyyn on ollut tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa tavoitteena ongelmien riittävän aikainen havaitseminen.

13 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Tekninen toimi Tekninen sektori pyrkii kaava-alueilla jo kaavan laatimisvaiheessa vaikuttamaan siihen, että myös turvallisuus otetaan riittävästi huomioon. Asia korostuu erityisesti liikenneväylien ja yleisten alueiden suunnittelussa. Kunnan yleiset leikkipaikat ovat teknisen toimen hoidossa. On muistettava, että alueet suunnitellaan palvelemaan kaikkia ikäryhmiä. Erityishuomio on kiinnitettävä vanhusten, lasten ja liikuntaesteisten tarpeisiin. Koulutien turvallisuus kaikkialla on ensiarvoisen tärkeä lapselle. Jos tämä asia on kunnossa, luo se myös yleisen turvallisuuden tunteen. Kaava-alueiden sisäisiä kevyenliikenteenväyliä toteuttaa kunta itse, mutta valtion teiden varsien kevytväylien suunnitteluun ja toteuttamiseen toivoisi Tielaitokselta huomattavasti enemmän panostusta. Kaavateiden valaistus toteutetaan kunnan toimesta, kun alueet ovat po. rakentuneet. Ongelmana ovat vilkasliikenteiset maantiet. Niiden valaisemiseen eivät kunnan varat riitä, vaikka tarve onkin suuri. Liikkuminen kirkonkylän ja Narvan välillä ei ole turvallista tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi edes valoisana aikana. Tarvittaisiin ainakin leveä piennarkaista ja valaistus. Lempäälän ja Vesilahden Kk:n välisen tien paraneminen todetaan tyydytyksellä. Tällekin osuudelle olisi kevyenliikenteen väylä ollut tarpeellinen. Uusia kiinteistöjä rakennettaessa pyritään ne suunnittelemaan sellaisiksi, että ratkaisuilla on ennaltaehkäisevä vaikutus rikosten, erityisesti vahingontekojen tekemiseen. Arvokkaimmille kunnan kiinteistöille on asennettu murtosuojaus ja - valvonta. Näistä laitteista hälytykset menevät suoraan teknisen toimen päivystäjän puhelimeen. Päivystys on ympärivuorokautista. Yleisesti ottaen vahingonteko kunnan omaisuuteen on vähäistä. Suurempi ongelma on muualla kunnan alueella yksityisten ihmisten omaisuuteen kohdistuva vahingonteko. Erityisesti murrot varsinkin kesäasuntoihin ja päivisin tyhjillä oleviin vakituisiin asuntoihin ovat lisääntyneet. Ilmoituksia hämäristä kulkijoista tulee lisääntyvässä määrin.

14 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Vapaaehtoisjärjestöt Suomen Punainen Risti, Vesilahden osasto Vesilahden osaston mahdollisuudet turvallisuussuunnitelmassa Osastossa n. 145 jäsentä v. 25. Suuri osa on työikäisiä, mutta myös ikääntyneitä ja nuoria on mukana. Aktiivisia toimijoita osaston toiminnassa on kymmenkunta. Yhteistyötä tehdään sekä viranomaisten että muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Erityisesti mainittakoon koulutoimi, Vesilahden Valkohännät, VPK, seurakunta ja sosiaalitoimi. Osaston tärkeimmät toimintamuodot tällä hetkellä ovat ensiapupäivystykset erilaisissa tilaisuuksissa ja ensiapukoulutus. Ala-asteikäisille on v toiminut myös ensiapuun suuntautuva harrastusryhmä Vesilahden osaston mahdollisuudet toiminnassa syrjäytymistä vastaan nykyisin Toiminta on vapaaehtoista. Näkyvyys ja saavutettavuus on parantunut viime vuosina aktiivisella tiedottamisella ja osaston yhteystietojen julkistamisella. Verkostoituminen muiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa on edistynyt ja siten mahdollisuudet vastata tarpeisiin ovat parantuneet. Ensiapukoulutuksessa ja muussa terveystiedon jakamisessa korostetaan ennaltaehkäisyä ja myönteistä suhtautumista kanssaihmisiin Tulevaisuuden visiot Pyritään jatkamaan nuorille ja varhaisnuorille suunnattua toimintaryhmää tms. jossa paneuduttaisiin myös asennevaikuttamiseen. Kehitetään yhteistyötä muiden vaikuttajien kanssa, jotta syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville saataisiin mielekästä toimintaa. Pyritään lisäämään jäsenmäärää ja eritoten aktiivijäsenten määrää ja siten saamaan uusia toimijoita. Etsitään tiloja toimintakeskukselle, jossa kaikki vesilahtelaiset toimijat voisivat kokoontua ja luoda parempia toimintamahdollisuuksia erilaisille ryhmille.

15 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Yrittäjät ONGELMIA / EPÄKOHTIA Poliisi liian kaukana. Poliisin tulo saattaa kestää kauan. Poliisin näkyminen etenkin perjantai- ja lauantai-iltaisin (ennaltaehkäisevä työ). Hälytyslaitteiden puute. Yrityksiä hajallaan eri puolilla kuntaa, yhteisvalvonta hankalaa. KYLÄT / KYLÄKERHOT Mökkien ja asumattomien kiinteistöjen murrot; myös yksinäisillä paikoilla sijaitsevat yritykset helppoja murtautumiskohteita. Liikenne: rattijuopot peura- ja hirvikolarit ylinopeudet, etenkin paikoissa jossa kevyttä liikennettä (esim. Krääkkiön koulu runsaasti liikennöidyn tien varressa). Harrastusmahdollisuudet (puute/rajallisuus) Tietyissä paikoissa majailevat ryyppyporukat, rattijuopumukset ja muu epämääräinen toiminta. Erilaisten tapahtumien järjestysmiesasiat (edelleen korttien puutetta).

16 Vesilahden turvallisuussuunnitelma Kihlakunnan poliisilaitos Nokian kihlakunnan poliisitoiminta on keskitetty Nokialle. Lempäälässä on Nokian kihlakunnan poliisilaitoksen palvelutoimisto, johon sijoitetut poliisimiehet suorittavat kaikki paikallispoliisille kuuluvat tutkintatehtävät ja lähes kaikilla poliisimiehillä on myös turvallisuusyhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Palvelutoimisto tarjoaa myös kaikki lupa-asioihin liittyvät palvelut. Järjestyksen- ja turvallisuuden valvontaan, liikennevalvontaan ja ennalta estävään toimintaan kohdistuvat toimenpiteet hoitaa Nokialle sijoitetut turvallisuuden vastuualueen kenttäpartiot. Turvallisuuden vastuualueen partioista on vähintään yksi ympärivuorokautisesti sijoitettuna hoitamaan Lempäälässä ja Vesilahdessa tapahtuvat hälytystehtävät sekä ennaltaehkäisevästi partioimaan myös Vesilahden kunnan alueella työvuoronsa aikana. Nokian kihlakunnassa peruspoliisitoimintaa toteutetaan kuntakohtaisten turvallisuusyhteistyön malleilla. Vesilahden kunnassa tähän lähinnä sidosryhmäyhteistyöhön liittyvään toimintaan on nimetty yhteensä 13 poliisimiestä. Nokian poliisin turvallisuuden osastossa on yhdelle kenttäryhmälle nimetty Vesilahti kummikunnaksi. Kummikunta-periaatteen mukaisesti kyseinen turvallisuuden kenttäryhmä sisällyttää vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan erityisiä valvontateemoja kunnan alueella ja toimii suorassa yhteydessä kunnan sidosryhmiin kuten sosiaalitoimeen, kouluihin ja päiväkoteihin. Toimintasuunnitelmassa määriteltyjä painopistealueita kohdennetaan erityisesti Vesilahden kuntaan. "Kummikenttäryhmä" pyrkii muun poliisitoiminnan yhteydessä partioimaan erityisesti Vesilahden alueella ja seuraa yleistä turvallisuustilannetta kunnassa ja toimii välittömästi epäkohtien ilmetessä tai turvallisuustilanne sitä edellyttää. Rikollisuustilanteen valossa Vesilahden kunta on kihlakunnan turvallisin kunta. Rikostilastossa mikään rikollisuuden laji ei tule korostuneesti esille. Poliisitoiminnassa tehtyjen havaintojen perusteella kohdistetaan tarkkailua ja poliisitoimenpiteitä viikonloppuiltaisin esiintyviin rattijuopumustapauksiin ja omaisuusrikosten kohteena suosittuihin kiinteistöihin sekä kiinnitetään huomiota väkivaltarikollisuuden kehitykseen. Lempäälän palvelutoimiston rikostutkintaa tekevät poliisimiehet ja turvallisuuden kenttäpartiot tekevät saumatonta yhteistyötä, jotta kulloinkin vallitsevasta rikollisuudesta ollaan jatkuvasti ajan tasalla. Poliisilla on käytettävissään jatkuvasti päivitettävät rikostilastot, joiden avulla seurataan ja analysoidaan rikostilannetta kunnan alueella.

17 Vesilahden turvallisuussuunnitelma ONGELMAKOHTEET JA TOTEUTETTAVAT TOIMET Seuraavassa ongelmakohdeluettelossa on toimenpide-ehdotukset, joita suunnitteluryhmässä on ideoitu turvallisuuden edistämiseksi eri osa-alueilla. Toimenpiteissä ei luetella sellaisia asioita, joita itse kukin taho virkatyönään joka tapauksessa tekee. Niissä on keskitytty lähinnä uusiin toimenpiteisiin tai olemassa olevan toiminnan tehostamiseen ja terävöittämiseen. Lähtökohtana on, että toimenpiteet myös toteutetaan ja siinä aikataulussa kuin suunnitelmassa on esitetty. ONGELMA/ ASIA 1. Työpaikkaturvallisuus 2. Vanhusten turvallisuus 3. Yritysturvallisuus 4. Poliisin paikkakuntatuntemus 5. Osoitteiston tarkastus 6. Lapsiperheiden syrjäytyminen TARKENNUKSET TOTEUTETTAVAT TOIMET 21 AIKA SIDOSRYHMÄT VASTUUTAHO Kunnanviraston ja terveyskeskuksen toimenhaltijat kokevat turvattomuutta. Kunnassa on runsaasti yksin asuvia vanhuksia. Liikelaitosvarkaudet helppoja kohteiden suojaamattomuuden ja syrjäisen sijainnin takia. Vesilahtea ei tunneta poliisin kenttäryhmän toiminnassa riittävästi. Muuttuva ympäristö/lapsiperheiden muuttoliike, -14- vuotiaiden osuus Järjestetään työpaikkakohtaisesti luento- ja ohjaustilaisuus aiheesta. Suoritetaan kirjallinen kysely turvallisuustilanteesta kunnassa asuville kohderyhmään valituille. Selvitetään kunnassa sijaitsevat omaisuusrikosten riskikohteet ja laaditaan näihin kohteisiin yksilöity suojausneuvontaohje kirjallisena. Tutustutetaan Vesilahden kummikenttäryhmän poliisimiehet Vesilahden kohteisiin ja henkilöihin. Kipupistekohdat Kummikunta Varmistetaan osoitteiston oikeellisuus. Mennään tiestö läpi. Ehkäisevän työn tehokkaampi kohdentaminen lasten ja nuorten parissa hanke. Avoin päiväkerhotoiminta Kesäkuuhun 27 mennessä Vuoden 27 aikana Syyskuuhun 22 mennessä Kevään 22 aikana Sosiaalitoimi Tekninen toimi Poliisi Sosiaalitoimi Poliisi Yrittäjät Poliisi Maaseutuasiamies Kyläkerhot Tekninen toimi Poliisi Vuonna 26 Kunta/tekninen toimi Pelastuslaitos Poliisi Vuonna 27 Sosiaali- ja terveystoimi Kolmas sektori Poliisi Sosiaalitoimi Poliisi Tekninen toimi Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi

18 Vesilahden turvallisuussuunnitelma väestöstä kasvanut nopeasti, osuus valtakunnallisestikin vertaillen korkea.

19 LIITE 1 Vesilahden rikostilastoja v. 25 / 1 asukasta ja erilaisia vertailutietoja Lähde: PolStat Rikoslakirikokset v.25 kpl / 1 as. 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 9,4 81,9 85,4 73,275,7 64, 29,7 Nokia Mouhijärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi Kihlakunta 92,8 15,3 92,8 11,5 LS-lääni Tampere P:maa pl V:la Suomi kpl / 1 as. 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 3, 28,6 29,8 19,7 Nokia Mouhijärvi Pirkkala Omaisuusrikokset v. 25 Lempäälä Vesilahti 8,7 Ylöjärvi 25, 27,3 Kihlakunta LS-lääni 64,9 42,1 44,9 49,4 Tampere P:maa pl V:la Suomi kpl / 1 as. 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 4,9 Nokia Moottoriajoneuvoihin kohdistuvat rikokset v. 25 Mouhijärvi 2,7 3,4 4,3, Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi 3,7 4, Kihlakunta LS-lääni 6,4 Tampere 11,6 P:maa pl V:la tietoa ei saa 7,8 Suomi kpl / 1 as. Vahingonteot v , 1, 8, 7, 6,3 7,2 6,3 6,5 6, 4,3 4, 2,4 2,, Nokia Mouhijärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi Kihlakunta 1,5 9,6 8,2 8,1 LS-lääni Tampere P:maa pl V:la Suomi kpl / 1 as. 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset v. 25 6,3 5,5 6,1 6,4 5, 5,3 4,7 4,5 Nokia Mouhijärvi Pirkkala 2,7 3,3 2,4 Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi Kihlakunta LS-lääni Tampere P:maa pl V:la Suomi kpl / 1 as. 5, 4,5 4, 3,5 3, 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Nokia Mouhijärvi Pahoinpitelyt yleisellä paikalla v. 25 1,3,8,8,3 Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi 1,6 1,7 Kihlakunta LS-lääni 2,8 3,9 Tampere Tiet oa ei saa 3,3 P:maa pl V:la Suomi kpl / 1 as. 5, 4, 3, 2, 1,, Nokia 1,6 Mouhijärvi, Huumausainerikokset v. 25 Pirkkala 1, 1,2,3 Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi,7 1,1 Kihlakunta LS-lääni 2,7 Tampere 3,7 2,4 2,8 P:maa pl V:la Suomi kpl / 1 as. 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 6,5 Nokia 5,7 Mouhijärvi Pirkkala Rattijuopumukset v. 25 3,2 3,8 3,8 3,5 Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi Kihlakunta 4,5 4,6 3,7 4,4 5, LS-lääni Tampere P:maa pl V:la Suomi

20 LIITE 2 Vesilahden rikostilastot taulukkoina Lähde: PolStat VESILAHDEN RIKOSTILASTOT v Lainsäädäntömuutos 1999, liikennerikoksia rikoslakirikoksiin Rikoslakirikokset Omaisuusrikokset Moot.ajon.kohd. rikokset Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset Pah.pit. yleisellä paikalla Vahingonteot Huumausainerikokset Rattijuopumusrikokset RIKOSTILASTOT v. 25 KIHLAKUNNASSA JA ERILAISIA VERTAILUTIETOJA Rikoslaji Nokia Mouhijärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi Kihlakunta LS-lääni Tampere P:maa pl V:la Suomi Rikoslakirikoksia Omaisuusrikokset Moot.ajoneuvoihin kohd. rikokset Henkeen ja terv. kohd. rikokset Pahoinpitelyt yleisellä paikalla Vahingonteot Huumausainerikokset Rattijuopumusrikokset Asukasluku Rikoksia / 1 asukasta Nokia Mouhijärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Ylöjärvi Kihlakunta LS-lääni Tampere P:maa pl V:la Suomi Rikoslakirikokset 81,9 9,4 64, 85,4 29,7 73,2 75,7 92,8 15,3 92,8 11,5 Omaisuusrikokset 3, 19,7 28,6 29,8 8,7 25, 27,3 42,1 64,9 44,9 49,4 Moot.ajoneuvoihin kohd. rikokset 4,9 2,7 3,4 4,3, 3,7 4, 6,4 11,6, 7,8 Henkeen ja terv. kohd. rikokset 6,3 5, 2,7 3,3 2,4 4,7 4,5 5,5 6,1 5,3 6,4 Pahoinpitelyt yleisellä paikalla 3, 1,3,8,8,3 1,6 1,7 2,8 3,9, 3,3 Vahingonteot 7, 4,3 6,3 7,2 2,4 6,3 6,5 8,2 1,5 8,1 9,6 Huumausainerikokset 1,6, 1, 1,2,3,7 1,1 2,7 3,7 2,4 2,8 Rattijuopumusrikokset 6,5 5,7 3,2 3,8 3,8 3,5 4,5 4,6 3,7 4,4 5,

21 LIITE 3 Rikoksia Vesilahdella vuosina Lähde: PolStat kpl Vertailtavuus ei sama v eikä 1998 johtuen lainsaadantömuutoksesta (liikennerikoksia rikoslakirikoksiin) Rikoslakirikokset Vesilahdella v kpl Omaisuusrikokset Vesilahdella v kpl Mo.ajon.kohd. rikokset Vesilahdella v kpl Vahingontekorikokset Vesilahdella v kpl Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset Vesilahdella v kpl 3 Pahoinpitelyrikokset yleisellä paikalla Vesilahdella v kpl Huumausainerikokset Vesilahdella v kpl Rattijuopumusrikokset Vesilahdella v

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus

Sisäinen turvallisuus Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa

Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa TornioHaparanda turvallinen elinympäristö 29.1-30.1.2008 Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa Tuija Palosaari, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 KUNTA: HALLINTOKUNTA/SEKTORI: VESILAHTI SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KOHDE- Opettajat Liikennekasvatuksen merkityksen sisäistäminen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma Kaupunginvaltuusto 20 09.03.2015 Kaupunginhallitus 71 16.03.2015 Tekninen lautakunta 35 01.04.2015 Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginvaltuusto 66 05.10.2015 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa

Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa Punainen Risti Ilosaaressa Ismo Nuutinen 2014 SPR:n roolista Ilosaarirockissa Punaisella Ristillä vahva toteutus Ilosaaren toteuttamisessa turvallisuuden näkökulmasta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot