Vaikeasti traumatisoitunut vanhus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikeasti traumatisoitunut vanhus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Tuula Saarela LT, psykiatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislääkäri, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Pirkko Hiltunen LT, psykiatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri OYS, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka Vaikeasti traumatisoitunut vanhus Ikääntyneillä voi esiintyä traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), johon liittyy monimuotoista psyykkistä ja somaattista oireilua sekä psykososiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä. Traumaperäinen stressihäiriö voi syntyä tai ilmetä ensi kertaa vasta vanhuusiässä. Häiriö voi myös esiintyä kroonisena, jolloin siihen voi liittyä persoonallisuusmuutoksia tai pitkittynyttä psykiatrista oireilua. Sota on merkittävä stressitapahtuma. Suomessa raskaan sota-ajan kokeneet elävät nyt vanhuuttaan. Aiemmin paljolti vaiettuja kokemuksia tuodaan nykyään enemmän esille. Traumaperäistä stressihäiriötä sairastavan iäkkään potilaan hoidossa sovelletaan yleisiä aikuisten hoitomuotoja. Lääkehoidossa SSRI-lääkkeitä pidetään ensisijaisina ja psykologisissa hoidoissa altistusta soveltavia kognitiivis-behavioraalisia terapioita. Supportiiviset ja ryhmäterapiat voivat olla hyödyllisiä, samoin elämäkerran kokoaminen. Traumaoireista kärsivien ikäihmisten kognitiota tulee seurata. Muistisairaus ei suojaa stressihäiriöltä. Vertaisarvioitu VV Harva ihminen välttyy elämässään stressaavilta tapahtumilta, eikä vanhuuskaan suojaa vakavilta järkytyksiltä tai väkivallalta. Traumaattisena pidettävä tapahtuma on hyvin järkyttävä ja altistaa vakaville fyysisille ja psyykkisille oireille. Tapahtuma voi kohdistua henkilöön itseensä tai hän voi olla sen todistajana. Traumakokemusta luonnehtii oman kontrollin menettäminen. Käypä hoito -suosituksen (1) mukaan traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, mutta niitä tunnistetaan vain harvoin ikäihmisillä. Iäkkäät ovat erilaisten elämänvaiheidensa ja kokemustensa vuoksi haastava ryhmä stressitutkimukselle. Taustatietojen keräämiseen tarvitaan aikaa ja tietojen yhdistämiskykyä. Stressaava tapahtuma on voinut sattua jo vuosikymmeniä sitten. Traumaperäisessä stressihäiriössä koetaan usein ahdistusta ja masennusta, jotka heikentävät merkittävästi ikääntyneen elämänlaatua. Tietoa häiriön esiintyvyydestä ja oirekuvan vaikeudesta nuorempiin verrattuna on edelleen niukasti. Yli 70-vuotiailla suomalaisilla on muistoja sota-ajasta ja vanhimmilla ikäluokilla omakohtaisia sotakokemuksia. Sota-ajasta puhuttaessa viitataan usein toisen maailmansodan jälkeen vallinneeseen vaikenemisen ilmapiiriin. Kuin vastapainoksi sille on nyt kirjallisuudessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa noussut esiin kiinnostus sota-ajan kokemuksiin ja niiden vaikutukseen elämänkulkuun. Vanhuusiän traumaperäinen stressioireilu Traumaperäisen stressihäiriön etiologiset kriteerit täyttäviä tapahtumia sattuu Suomessa vuosittain noin :lle henkilölle. Heistä %:lle kehittyy traumaperäinen stressihäiriö, jolloin häiriön ilmaantuvuus vuoden aikana olisi noin 0,5 % (1). Strukturoidussa haastattelututkimuksessa todettiin, että yli 65-vuotiailla traumaperäisen stressihäiriön elinikäinen prevalenssi oli 3,1 %, mikä ei eronnut muista tutkituista ikäryhmistä (2). Van Zelst ym. (3) tutkivat traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyyttä kaksivaiheisella otannalla, jossa satunnaisotos seulottiin, ja 422 henkilölle tehtiin psykiatrinen diagnostinen haastattelu. Traumaperäisen stressihäiriön kuuden kuukauden prevalenssi oli 0,9 % ja subkliinisen stressihäiriön 13,1 %. Saatavilla olevaan sairastavuustietoon on suhtauduttava varovasti (4,5). Traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys voi olla vanhusväestössä pienempi kuin muissa ikäryhmissä. Aiemman traumaattisen kokemuksen aliraportointi on mahdollista, ja toisaalta subkliininen stressihäiriö saattaa vaikeutua. Oireet voidaan mieltää ensisijaisesti somaattisiksi (6). Traumaperäinen stressihäiriö voi olla pitkäaikainen persoonallisuusmuutoksineen tai pitkäkestoisena liittyä monimuotoiseen psykiatriseen sairastamiseen (4). Pakolaistaustaisilla ja voimakkaita traumaattisia tapahtuneita kokeneilla maahanmuuttajilla on ikään liittymättä 217

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt. Käypä hoito -suositus web/kh/suositukset 2 Spitzer C, Barnow S, Volzke H, John U, Freyberger H, Grabe H. Trauma and posttraumatic stress disorder in the elderly: findings from a German community study. J Clin Psychiatr 2008;69: van Zelst W, de Beurs E, Beekman A, Deeg D, van Dyck R. Prevalence and risk factors of posttraumatic stress disorder in older adults. Psychother Psychosom 2003;72: Lapp L, Agbokou C, Ferreri F. PTSD in the elderly: the interaction between trauma and aging. Int Psychogeriatr 2011:23: Böttche M, Kuwert P, Knaevelsrud C. Posttraumatic stress disorder in older adults: an overview of characteristics and treatment approaches. Int J Geriatr Psychiatr 2012;27: Hiskey S, Luckie M, Davies S, Brewin C. The Emergence of posttraumatic distress in later life: a review. J Geriatr Psychiatr Neurol 2008;4: Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. Psykiatria, 5. painos. Helsinki: Gummerus ja Duodecim 2007; Kok R, Matthjisen A, Marijnissen R. Psychic consequences on the elderly of sexual abuse in their youth. Ned Tijdsch Geneesjkd 2005;149: Glaesmer H, Brähler E, Gündel H, Riedel-Heller S. The association of traumatic experiences and posttraumatic stress disorder with physical morbidity in old age: a German population-based study. Psychosom Med 2011;73: Cheung Chung M, McKee K, Austin C ym. Posttraumatic stress disorder in older people after a fall. Int J Geriatr Psychiatr 2009;24: Ruzich M, Looi J, Robertson M. Delayed onset of posttraumatic stress disorder among male combat veterans: a case series. Am J Geriatr Psych 2005;13: van Achterberg M, Rohrbaugh R, Southwick S. Emergence of PTSD in trauma survivors with dementia. J Clin Psych 2001;62: Yaffe K, Vittinghoff E, Lindquist K ym. Posttraumatic stress disorder and risk of dementia among US veterans. Arch Gen Psychiatr 2010;67: Korhonen S. Veteraanien sotakokemukset ja hyvinvointi. Seurantatutkimus pohjoissavolaisista sodan kokeneista miehistä vuosina 1993 ja Dissertations in social sciences and business studies 18. Itä-Suomen Yliopisto, Kuopio traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys hyvin suuri verrattuna perusväestöön (7). Vanhusten traumaoireet Traumaattisissa psyykkisissä kriiseissä voidaan erottaa sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe (7). Traumaperäiseen stressireaktioon (ASR) kuuluvat traumaattisen tapahtuman psykologisen uudelleen toistumisen oireet, traumaan liittyvä välttämisoireilu sekä kohonnut vireystaso. Akuutissa häiriössä (ASD) oireet kestävät alle kolme kuukautta, kroonisessa häiriössä kolme kuukautta tai pitempään. Viivästyneenä alkaneessa häiriössä (PTSD) oireet ovat ilmaantuneet vähintään kuusi kuukautta stressitekijän esiintymisen jälkeen (7). Traumaattiset tapahtumat heikentävät fyysistä terveydentilaa. Traumaperäinen stressihäiriö voi ilmaantua vasta vanhuudessa koetun trauman seurauksena tai se voi olla varhain syntynyt, kulultaan vaihteleva ja ilmaantua viiveellä (4). Ahdistavat muistot väkivallasta, seksuaalisesta riistosta, hengenvaaralta välttymisestä tai arkipäiväisemmistä asioista, kuten hylkäämisistä, voivat herätä voimakkaina ja yllättävinä, kun nykyhetken tapahtumat muistuttavat niistä (8). Oireet laukaiseva tapahtuma voi näyttää melko merkityksettömältä. Esimerkiksi rahallisen etuuden kielteiseen päätökseen liittyvä pettymys voi toistuessaan musertaa vanhuksen, samoin kuin hoito- ja kuntoutustoimien tarpeettomana pitäminen. Laukaiseva tapahtuma voi olla läheisen henkilön odottamaton kuolema tai oman terveydentilan ja toimintakyvyn voimakas heikentyminen. Traumaperäinen stressihäiriö on ollut yli 60-vuotiailla yhteydessä useisiin somaattisiin sairauksiin. Traumatisoituneilla vanhuksilla on samanikäisiin verrattuna merkittävästi lisääntynyt riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, astmaan, kilpirauhasen toimintahäiriöihin sekä mahavaivoihin (9). Oire kuva on havaittu myös sairaalahoitoon johtaneen kaatumisen jälkeen (10). Vanhusikäisten traumaoireiden puhkeamiseen voivat vaikuttaa elinympäristön tapahtumat, yksilön psyykkiset prosessit ja ikääntymisen neurobiologiset tekijät (4,6,11). Eräiden havaintojen mukaan traumaväritteiset muistot voivat myös olla dementiaresistenttejä ja säilyä potilaan kokemuksissa muistihäiriön edetessä (12). Kognitiivisen heikentymisen ja traumaperäisen stressihäiriön yhteydelle on esitetty useita hypoteettisia kytköksiä, mm. altistuminen krooniseen stressiin ja sen neurobiologiset vaikutukset. Traumaperäistä stressihäiriötä sairastaneilla sotaveteraaneilla havaittiin lähes kaksinkertainen dementoitumisriski verrattuna veteraaneihin, jotka eivät kärsineet stressihäiriöstä (13). Traumaperäisiä stressihäiriöitä kokeneiden henkilöiden kognition seuraaminen onkin tärkeää. Toiminnallisten oireiden, kuten sydäntuntemusten tai maha-suolikanavan oireiden, taustalla voi olla traumaattisia kokemuksia. Kyseessä saattaa olla tiedostamaton, kehossa elävä muisto läheisen kuolemasta samanlaisia oireita aiheuttaneeseen sydänsairauteen tai syöpään. Diagnostiikkaa vaikeuttaa traumapotilaiden tavallinen monihäiriöisyys. Traumaperäisen stressihäiriön mahdollisuus tulisi muistaa, kun selvitetään vanhuusikäisen masennus- ja ahdistusoireita. Huomiotta jäävä traumaperäinen stressihäiriö voi haitata ikäihmisen toipumista masennuksesta (2). Taulukossa 1 tarkastellaan oirekuvaa vanhuusiän näkökulmasta. Sodan muistot stressihäiriön taustalla Sota on pitkäkestoinen trauma, johon voi liittyä vahingoittuminen, rakkaimpien menettäminen, hyväksikäytetyksi tuleminen ja nälkiintyminen. Sodan voi olettaa aiheuttavan traumaperäistä stressihäiriötä. Sotaveteraaneja tutkinut Korhonen (14) viittaa omassa tutkimuksessaan aiempiin kohorttitutkimuksiin, joissa sotaajan ikäluokan sisäinen elämänhallinta ja sopeutumiskyky on kuitenkin nähty nuorempia ikäluokkia parempana. Sodanaikaisista kokemuksista vaiettiin yleisesti, ja vaikeneminen siirtyi seuraavan sukupolven tavaksi toimia. Psyykkisten kokemusten ja sotakokemusten yhteyden toteaminen vaikeutuu ajan myötä. Sotakokemuksia on voitu tarkastella sekä turvattomuuden että kriisiselviytymisen näkökulmasta. Osalla tutkituista veteraaneista oli vielä vuonna 2006 subjektiivisia kokemuksia, kuten sotaunia, painajaisia ja sotaajatuksia (14). Ikääntyneiden traumaperäistä stressihäiriötä koskevissa tutkimuksissa kohderyhmänä ovat usein olleet sotien veteraanit tai juutalaisten joukkotuhosta selvinneet (15). Lapsuusiässä koetun sodan merkitystä myöhemmän elämän 218

3 tieteessä Taulukko 1. Traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden oirekuvan tarkastelua (mukailtu viitteistä 1,4,5). Häiriö Yleiset oireet Vanhusikäisillä huomattavaa ASR, akuutti stressireaktio Oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta merkittävälle henkiselle tai fyysiselle rasitukselle. Jos rasitustekijä on ohimenevä, oireet vaimenevat 8 tunnin kuluessa. Jos rasitustekijä jatkuu, vähintään 4 yleistyneen ahdistushäiriön kriteeriä todennettavissa. Lievää vaikeammassa reaktiossa lisäksi vähintään 2 seuraavista: 1) Vetäytyminen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista, 2) huomiokyvyn kaventuminen, 3) ilmeinen desorientaatio, 4) suuttumus tai sanalliset viha mieliset ilmaukset, 5) epätoivo tai toivottomuus, 6) sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus, 7) liiallinen ja hallitsematon suru. Oireet vaimenevat 48 tunnin aikana. Pystyykö vanhus itse kertomaan rasitustekijästä/tuleeko kokemus muiden tietoon? Vanhusikäisen kontaktit voivat olla ennestään vähäisiä ja toiminnanohjaus heikentynyttä. Kognitiivinen heikentyminen voi sekoittaa oirekuvaa. Sekavuustiloissa tavataan desorientaatiota ja epäluuloisuutta. ASD, akuutti stressihäiriö PTSD, traumaperäinen stressihäiriö, ICD-10: F43.1 Henkilö on traumaattisessa tilanteessa kokenut ja nähnyt tapahtuman, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, ja reaktiona oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Häiriön kesto 2 päivästä 4 viikkoon. Tapahtuman jälkeen esiintyy vähintään kolme dissosiatiivista oiretta ja merkittäviä ahdistuneisuuden tai kohonneen vireystilan oireita. Tapahtuma koetaan uudelleen mielikuvina, ajatuksissa, unissa, palautumina tai muutoin. Potilas välttää ärsykkeitä, jotka palauttavat tapahtumasta muistikuvia. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeän toiminnan alueella. Henkilö on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa. Tapahtumaan liittyen ilmenee jokin seuraavista: 1) jatkuvia muistikuvia, 2) hetkellisiä voimakkaita takaumia, 3) painajais unia tai ahdistuneisuutta olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta. Henkilö pyrkii välttämään olosuhteita, jotka muistuttavat tapahtumasta. Esiintyy vähintään toinen seuraavista: kykenemättömyys muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta tai jatkuvia psyykkisen herkistymisen ja ylivireyden oireita. Oireet ilmaantuvat kuuden kuukauden kuluessa traumaattisesta tapahtumasta. Kognitiivisissa häiriöissä keskittymis kyvyttömyys, apatia, levottomuus ja ahdistuneisuus on tavallista. Vanhus voi olla masentunut tai ahdistunut; vanhuusiän masennuksessa ahdistuneisuusoireet ovat tavallisia. Agitoituneessa depressiossa on levottomuutta ja kiihtymystä. Toimintakyvyn lasku ja regressiivisyys voivat johtua somaattisesta sairaudesta tai päihteidenkäytöstä. Ks. edellä. Oirekuvaan voi kuulua paranoidisuutta, unihäiriöitä, painajaisunia, hermostuneisuutta; tavallisemmin välttämis käyttäytymistä kuin voimakkaita takaumia. Traumatisoitumisen oireina voivat vielä olla: Säpsähtely, häpeän ja syyllisyyden tunteet, vaikeneminen, tunteiden vaihtelu, alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö, poissaolokohtaukset, hämärätilat, somatisointi, syömishäiriöt, tarkastamispakko, fobiat, käytöksen muutos, flashback, aggressiivisuus-, itku- tai paniikkikohtaukset, sydämen rytmihäiriöt, vapina ja muut sympaattisen hermoston oireet. traumaperäisiin oireisiin on tutkittu melko vähän. Kuwertin ym. (16) tutkimuksessa sota-ajan lapsuudessaan kokeneista saksalaisista lähes 14 % raportoi kokeneensa sodan jälkeen traumaperäisiä oireita ja yli 10 % ilmaisi edelleen kokevansa niitä. Sotavankeus lisää huomattavasti traumaperäisen stressihäiriön riskiä. Sotavankeina olleiden veteraanien tutkimuksessa traumaperäisen stressihäiriön elinikäiseksi esiintyvyydeksi arvioitiin noin % (17). Suomesta ei ole saatavissa tutkimustietoa sotaan liittyneiden järkytysten vaikutuksesta koko väestön mahdollisiin stressioireyhtymiin. Sotainvaliditeetti ei kuitenkaan vaikuttanut ikääntyneiden veteraanien ajatuksiin sotakokemuksista eikä sotaunien näkemiseen (14). Suomalaisessa tutkimuksessa Ritva Tuomaala haastatteli 36 lappilaista sotavankia, partisaanien uhria ja huutolaisina olleita henkiöitä (18). 219

4 Katsaus 15 Trappler B, Cohen C, Tulloo R. Impact of early lifetime trauma in later life: Depression among Holocaust survivors 60 years after the liberation of Auschwitz. Am J Geriatr Psych 2007;15: Kuwert P, Spitzer C, Träder A, Freyberger H, Etmann M. Sixty years later: post-traumatic stress symptoms and current psychopathology in former German children of World War II. Int Psychogeriatr 2007;19: Achté K, Jarho L, Ponteva M. Maamme 2. maailmansodan veteraanien pitkäaikaiset traumaperäiset stressihäiriöt. Helsinki: Sotainvalidien Veljesliiton julkaisu Tuomaala R. Kyllähän nyt pitäs olla jo semmonen aika, että pääsis niin kö keskustelemhan näistä asioista. Tutkimus lappilaisten huutolaisten, sotavankien ja partisaanien uhrien elämänkulusta, voimavaroista, terveydestä ja sairauksista. Annales Universitatis Turkuensis. Turun yliopiston julkaisuja. (Sähköinen/PDF), Rotschild B, Rand M. Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki: Traumaterapiakeskus Cook J, O Donnell C. Assessment and psychological treatment of posttraumatic stress disorder in older adults. J Geriatr Psychiatr Neurol 2005;18: Clapp, J, Beck J. Treatment of PTSD in older adults: Do cognitive-behavioral interventions remain viable? Cogn Behav Pract 2012;19: Bisson J, Andrew M. Psychological treatment of post-traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD Maercker A. Life-review technique in the treatment of PTSD in elderly patients: rationale and three single case studies. Clin Neuropsychiatry 2002;8: Herzberg MA, Butterfield MI, Feldman ME ym. A preliminary study of lamotrigine for the treatment of posttraumatic stress disorder. Biol Psychiatry 1999;45: Korkeila J, Vataja R, Ahdistuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa: Juva K, Hublin C, Kalske H ym. toim. Kliininen neuropsykiatria. Helsinki: Duodecim 2011; Chan D, Fan MY, Unützer J. Longterm effectiveness of collaborative depression care in older primary care patients with and without PTSD symptoms. Int J Geriatr Psychiatr 2011;26: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tuula Saarela, Pirkko Hiltunen: Ei sidonnaisuuksia. Traumaperäisiä stressireaktioita kyettiin tunnistamaan kahden ensin mainitun haastatteluryhmän henkilöissä, mutta ei huutolaisuuden kokeneissa. Vanhuksen traumaoireiston tunnistaminen Oleellista on luoda ilmapiiri, jossa ikääntynyt voi omalla tavallaan kertoa asioistaan ja siitä, kuinka trauma on vaikuttanut häneen. Realistinen, ystävällisen ymmärtävä suhtautuminen ja tutkimusote palvelevat potilasta. Tutkimuksessa selvitetään tavanomaisen psykiatrisen haastattelun tapaan potilaan mieliala, mahdolliset psykoosioireet, kognitio ja voimavarat. Mahdolliset autonomista ylivirittyneisyyttä aiheuttavat somaattiset sairaudet tulisi tunnistaa (1). Vanhuksen yksilöllistä historiaa on hyvä sovittaa yhteiskunnan yhteiseen historiaan. Aiemmat vastaavat psyykkiset oireet pyritään kartoittamaan. Perheenjäsenten tapaaminen voi antaa lisätietoa. Yksinkertaiset kysymykset voivat auttaa ongelman tunnistamista (taulukko 2). Strukturoituja kyselylomakkeita voi käyttää diagnoosin tukena tai silloin, kun häiriömahdollisuus on suuri. Traumaperäisen häiriön tunnistamisessa voi käyttää psyykkisten traumaoireiden seulontakyselyä (TSQ, Trauma Screening Questionnaire) ja The Impact of Event Scale -asteikkoa (IES-22), jossa potilas itse arvioi järkyttävän tapahtuman vaikutusta. Traumaseulontaa ei suositella tehtäväksi ennen kuin tapahtumasta on taulukko 2. Kuinka kysyä traumahistoriasta (mukailtu viitteestä 26). Jotkut ihmiset ovat elämässään kokeneet poikkeuksellisen vaikeita asioita. He ovat esimerkiksi olleet uhattuina, hengenvaarassa, tulipalossa tai vakavassa onnettomuudessa tai nähneet jonkun loukkaantuvan pahasti tai kuolevan. Onko teille tapahtunut mitään tällaista? Jos potilas vastaa myöntävästi, tiedustellaan: 1) Onko Teillä kuluneen puolen vuoden aikana ollut painajaisia tai toistuvia unia? 2) Oletteko kuluneen puolen vuoden aikana mielessänne kokenut uudelleen kyseisen tapahtuman välähdyksinä tai kuin elokuvana; ikään kuin kokemanne asia tapahtuisi uudelleen? kulunut ainakin kuukausi (1). Oirekokonaisuutta voi tutkia käyttämällä yleisiä seulontalomakkeita, kuten esimerkiksi GDS (geriatrinen depressioasteikko), BAI (ahdistusoirelomake), ja alkoholinkäyttöä kartoittava AUDIT. Ymmärrys traumakokemuksen synnystä voi lievittää oireita Tapaamisessa on tarpeen rauhoittaa ylikuormittunutta tilannetta, tukea adaptaatiota ja antaa tietoa stressireaktiosta (1). Traumaoireinen henkilö voi hyötyä oireiden biologisen taustan ymmärtämisestä. Rotschild ja Rand (19) kuvaavat psykofysiologisten toimintojen ymmärtämisen merkitystä. Vanhukselle voi kertoa traumatisoitumistapahtumasta ns. pikavaroitusjärjestelmän analogiaa hyväksi käyttäen, samalla muokaten ja yksinkertaistaen käsitteitä vanhuksen vastaanottokykyä vastaavaksi. Kuvaileva käsittelytapa voi olla hyödyllinen, vaikka ei ole pystytty osoittamaan, mitkä aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset ovat olleet havaittavissa jo ennen traumakokemusta ja mitkä syntyneet sen jälkeen (7). Analogian mukaan aivojen mantelitumake (amygdala) toimii eräänlaisena pikavaroitusjärjestelmänä, joka prosessoi emootiota jo ennen kuin se tulee tietoiseksi. Mantelitumake vastaanottaa tiedon koetusta uhasta aistien kautta, jolloin käynnistyy hormonieritysketju ja muita ruumiintoiminnan muutoksia, jotka johtavat taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktioon. Sympaattisen hermoston aktivaatio lisää sydämen sykettä, kiihdyttää hengitystä ja keskeyttää ruoan sulatustoiminnan. Stressihormonit eivät vaikuta mantelitumakkeeseen, jonka hälytys voi jopa jäädä päälle turvallisesta tilanteesta huolimatta. Traumaperäisen stressihäiriön keskeiseksi ongelmaksi voidaankin ymmärtää se, että mantelitumake hälyttää edelleen, vaikka todellista vaaratilannetta ei enää olisikaan. Rotschildin ja Randin (19) esimerkki kuvaa ilmiötä hyvin: sota veteraani, joka kyyristyy auton pakoputken paukahtaessa, on esimerkki mantelitumakkeen kyvystä käynnistää uudelleen kehon hälytystila, vaikka todellista vaaraa ei ole. Tutkijat (19) kuvaavat myös rationaalisen järjestelmän näkökulmaa, jossa aivoturso (hippokampus) käsittelee tietoa sen siirtyessä etulohkoon ja sijoittaa tapahtumat aikaan ja paikkaan. 220

5 tieteessä Traumaväritteiset muistot voivat säilyä potilaan kokemuksissa muistihäiriösairauden edetessä. Aivojen tämän osa-alueen toimintakyky määrää, reagoidaanko stressiin ja traumaan normaalisti vai epätarkoituksenmukaisesti sekä sen, tuleeko muistosta normaali vai traumaattinen. Sillä on myös keskeinen merkitys hyvin stressaavien ja traumaattisten tapahtumien ja traumaattisten muistojen käsittelyssä ja niiden integroitumisessa omaan kokemusmaailmaan. Ihminen, joka vaaratilanteessa jähmettyy paikoilleen, ei pysty valitsemaan, reagoiko hän uhkaan taistelemalla, pakenemalla tai jähmettymällä, sillä kyseessä on ajattelun ulottumattomissa oleva aivojen limbisen järjestelmän kautta välittyvä automaattinen reaktio. Vanhuksen voi olla vapauttavaa kuulla, ettei hän voi olla vastuussa biologisista muutoksista, jotka ovat mahdollisesti aiheuttaneet hänelle psyykkisiä oireita tai siitä, ettei hän esimerkiksi kyennyt panemaan vastaan väkivallan tekijälle. Tieto oman ahdistuksen taustasta voi johtaa ymmärrykseen ja hyväksyntään ja siten auttaa elämään nykyhetkeä. Vanhuksen traumaperäisten stressioireiden hoito Ikäihmisten traumaperäisiä stressioireita hoidetaan soveltaen yleisiä aikuisväestön hoidon periaatteita, sillä vanhusikäisiä koskeva tutkimustieto rajoittuu suurelta osin tapausselostuksiin. Traumaterapiasta ja kognitiivisesta terapiasta on hyötyä traumojen hoidossa (1). Oleellista on arvioida, millaiset voimavarat ja psykologiset valmiudet henkilöllä on käsitellä ja järjestää kokemaansa mielessään. Ajatusmal lien tarkastelu, tarkkaavuuden kohdentamisen tutkiminen ja autonomisen hermoston toiminnan säätelyn opettelu voivat olla hyödyllisiä. Niukka tutkimustieto viittaa siihen, että iäkkäät voivat hyötyä häiriöspesifisistä hoitomuodoista, joihin voidaan liittää ikään sovellettu kertova, narratiivinen elämäkerran rakentaminen (5). Kognitiiviset terapiat Nykyiset traumaperäisen stressihäiriön hoitosuositukset painottavat kognitiivis-behavioraalisia hoitomuotoja (1). Vanhusikäisiä koskeva vähäinen tutkimustieto on osin ristiriitaista. Esimerkiksi käynee kuvitteellisena tai konkreettisena toteutettava hoidollinen altistus. Altistusterapian soveltamiseen on suhtauduttu varauksin, sillä fyysisesti huonokuntoiset vanhukset voivat kokea voimakkaita fysiologisia reaktioita suorassa traumaprosessoinnissa (20). On kuitenkin julkaistu myös tapausselostuksia, joissa vakavasti sairaat vanhukset ovat selvästi hyötyneet altistuksesta (21). Traumakeskeiset psykoterapiamuodot ovat ilmeisesti vaikuttavampia kuin traumaan fokusoitumattomat (22). Elämänvaiheita kartoittava työtapa on ohjattu muisteluprosessi, jossa terapeutti auttaa potilasta järjestämään ja arvioimaan muistojaan elämän eri vaiheissa. Ikäihmisten elämäntarinoita ja muistoja koottaessa on havaittu niihin liittyvän monenlaisia tunnereaktioita, kuten häpeää tai syyllisyyttä (23), mutta kertomuksista voi kuultaa myös hyviä muistoja. Sosiaalis-kognitiivisen lähestymisen kautta biografisia muistikuvia tarkastellaan eri viitekehysten, esimerkiksi tapahtumaan liittyneen tunnetilan tunnistamisen kautta (23). Hoidollisen kuuntelemisen tavoitteena on tukea iäkästä ihmistä näkemään itsensä selviytyjänä, ei vain uhrina. Kuuntelijan olisi edettävä vanhuksen tahdissa. Tapahtumiin saadaan etäisyyttä, kun ne puetaan sanoiksi. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta omaa asennoitumista siihen voi. Muistelemisen avulla voi muodostaa käsitystä oman elämän ainutkertaisuudesta, omista voimavaroista ja sopeutumiskeinoista. Muistelemisen tukena voidaan käyttää valokuvia ja muistoesineitä. Sotavuosien kokemuksista voidaan puhua, samoin jälleenrakennuksen vuosista. Työelämän kokemukset, oman jaksamisen voimavarat sekä vaikein ja paras aika elämässä ovat monesti hyödynnettyjä teemoja, samoin kuin elämän aikana tehdyt valinnat (17). Muisteleminen voi tuoda elämään jatkuvuutta. Oman tarinan kertominen voi johdattaa vanhusta ammentamaan voimia asuinyhteisöstä ja kulttuurista. Muistelun yhteydessä on mahdollista käsitellä elämän eri vaiheita, sekä hyviä että vaikeita kokemuksia, ja tavoittaa uusia merkityksiä ja yhtenäisyyttä koko elämäntarinaan. Omien sotamuistojen kertominen ryhmässä on vahvistanut kuuluvuutta sodan käyneeseen sukupolveen, ja muistelu on voinut hyödyttää kertojia vielä vuosikymmenten kuluttua (18). Jotkut hyötyvät erityisryhmistä, kuten sotalapsikokoontumisista tai veteraanitoiminnasta. Terapeuttinen muistelu voi kuitenkin olla vastaaiheista kun kognitiiviset toiminnot heikentyvät tai tilanteissa, missä potilaan muu sairaus, kuten esimerkiksi voimakas paniikkihäiriö, on 221

6 Katsaus Hoidollisen kuuntelemisen tavoitteena on tukea iäkästä ihmistä näkemään itsensä selviytyjänä, ei vain uhrina. ensisijainen hoidettava (23). Muistelu voi provosoida muistisairauspotilaiden ns. käytösoireita. Sotamuistot voivat laukaista ahdistusta, levottomuutta ja agitoitumista. Vaikeita tapahtumia ja aikoja kuten sotaajan kokeneilla on sosiaalietuuksien kuntoon saattaminen ollut tärkeää. Samoin monet arvostavat kuntoutumisjaksoja ja juhlapäivien viettoa. Erilaiset symbolit, kuten kunnia- ja muistomerkit, hautapaikat ja veteraanitunnukset, voivat tukea yhteyden kokemista. Sota-aikaa kuvaavat elokuvat voivat osaltaan tukea haavojen umpeutumiseen liittyvää prosessia. Kulttuuriperinnön jakaminen ja omista kokemuksista kertominen on monen arvokkaaksi kokema tehtävä. Lääkehoito Lääkehoidossa ensisijaisia ovat masennuslääkkeet, yleisimmin SSRI-lääkkeet, joita käytetään ahdistushäiriöhoidon tapaan pienillä annoksilla aloittaen. Bentsodiatsepiineista ei ole niukan näytön mukaan hyötyä (1). Akuuttihoidossa on aikuispotilaille suositeltu SSRI-lääkkeiden rinnalle myös mirtatsapiinia ja venlafaksiinia. Niukan tutkimusnäytön perusteella lamotrigiinista saattaa olla hyötyä (1,24). Hoitovaste tulisi arvioida 12 viikon kohdalla. Hoitoa suositellaan jatkettavaksi ainakin 12 kuukautta, mikäli lääkkeellä saavutetaan hoitovaste. Pitkäaikaishoidossa pidetään SSRI-lääkkeitä ensisijaisina (25). Psykoosilääkkeiden käyttöön suhtaudutaan melko varovasti, koska ne voivat aiheuttaa haittavaikutuksia useiden elinjärjestelmien alueella. Yleisimpiä haittoja ovat väsymys, ortostaattinen hypotensio, lihasheikkous ja lääkeparkinsonismi. Muiden samanaikaisten sairauksien hoidosta on huolehdittava, ja psykiatrista lääkitystä harkittaessa on punnittava sen hyödyt ja haitat. Kun verrattiin yli 60-vuotiaiden masennuspotilaiden toipumista havaittiin kahden vuoden seurannassa, että traumaperäistä stressihäiriötä sairastavat ja muut toipuivat yhtä hyvin tiimihoitomallia käytettäessä, vaikka stressihäiriöpotilaiden masennus oli tutkimuksen alussa arvioitu vakavammaksi (26). Tiimihoitomallissa sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä tai psykologi työskentelevät potilaan ja tämän perusterveydenhuollon työntekijän kanssa, ja he yhdessä suunnittelevat yksilöllisesti toteutettavan masennuksen hoidon. Vanhus ohjataan psykiatriseen tai vanhuspsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja tarvittaviin neuropsykologisiin tutkimuksiin, mikäli hänellä on itsemurhavaara tai ilmenee lääkitysongelmia tai diagnostista epäselvyyttä. Työntekijä voi sijaistraumatisoitua Traumatisoitunutta vanhusta hoitavan työntekijän on tärkeä tunnistaa oma kokemustilansa ja oppia välttämään mahdollista myötäelävää ylivirittäytymistä. Työ perustuu empatiaan, ja monet näitä potilaita hoitavat työntekijät visualisoivat uhrien kokemukset ymmärtääkseen heitä paremmin ja ovat alttiita ahdistumaan itse. Vaikeiden traumojen kuunteluun työntekijä tarvitsee työnohjausta sijaistraumatisoitumisen ehkäisemiseksi (19). Mitä paremmin työntekijä kykenee arvioimaan ja säätelemään omaa vireystilaansa ja kehotietoisuuttaan, sitä paremmin hän kykenee ennalta ehkäisemään sijaistraumatisoitumista. Esimerkiksi sopivan fyysisen etäisyyden pitäminen hoidettavaan tai ajatuksen katkaiseminen 2 3 kertaa terapiatunnin aikana (lehtiöön kirjoittaminen, fyysinen kehotietoisuus esimerkiksi lihaksia jännittämällä) voi auttaa tässä (19). Lopuksi Useimmat ihmiset kokevat elämässään järkyttäviä tapahtumia ja jotkut altistuvat vielä erityisen järkyttäville kokemuksille. Näistä kokemuksista kuitenkin useimmat selviytyvät oireettomiksi, ja vain osa järkytyksen kokeneista saa traumaan liittyviä stressioireita. Vanhuusiässä somaattiset oireet voivat olla voimakkaasti esillä. Jos iäkäs henkilö kertoo vanhasta, hänelle traumaattisesta kokemuksesta, asia on merkittävä. Iäkkäillä ihmisillä havaittavia traumaoireita ja niiden hoitoa koskeva tutkimustieto on edelleen varsin vähäistä. Päihteitä käyttävän traumatisoituneen vanhuksen hoidosta on toistaiseksi vaikea löytää tietoa. Pitkittäistutkimusta tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää, mikä on trauman aiheuttamaa oireilua, mikä mahdollisten muiden häiriöiden seurausta ja miten vanhenemisprosessit vaikuttavat oirekuvaan. Varhaisten traumojen oirekuvan vaikeus voi lievittyä ja oireilu muuttua iän karttuessa (5). Hoidossa tärkeää on empaattinen kuuntelu sekä luonteva ja arvostava suhtautuminen. Hoito kohdistetaan yleensä potilaan yksittäisiin oireisiin, esimerkiksi univaikeuksiin tai masen- 222

7 tieteessä nukseen, eikä traumaperäiseen stressioireyhtymään sellaisenaan. Hoidossa voidaan soveltaa mm. erilaisia kognitiivisia terapiamuotoja ottaen huomioon potilaan muistitoiminnot ja somaattinen tila. Lääkehoidon osalta eniten tietoa on SSRI-tyyppisten masennuslääkkeiden käytöstä. Vanhuksille sovellettavia ja saatavilla olevia hoitomalleja tulisi kehittää. n Kiitokset Esitämme lämpimät kiitokset Laakson psykiatrian poliklinikan erikoislääkäri Sari Salovaaralle, jonka aloitteesta aihetta on käsitelty Helsingin kaupungin vanhuspsykiatrian täydennyskoulutuksessa ja jonka syvällinen perehtyneisyys erityisesti sota-aikaan koskevaan kirjallisuuteen on ollut kannustamassa katsauksen laatimista. English summary > in english Trauma and post-traumatic stress disorder (PTSD) in the elderly 223

8 english summary Tuula Saarela M.D., Ph.D., Director of Psychiatric Services Health Centre, City of Helsinki Pirkko Hiltunen M.D., Ph.D., Specialist in Psychogeriatrics Oulu University Hospital Trauma and post-traumatic stress disorder (PTSD) in the elderly Elderly people may suffer from post-traumatic stress disorder (PTSD). PTSD-related depression or anxiety disorders are, however, only seldom diagnosed among the elderly. PTSD symptoms may be somatic or psychological. Trauma symptoms may have their first appearance in old age, or they may be long-lasting and have only become visible later in life. PTSD symptoms may be connected with different types of traumatic events. In Finland, there are thousands of elderly individuals who have personally experienced the Second World War years. When an elderly patient brings up a trauma event, it is meaningful for him or her and needs to be taken seriously. Depressed elderly persons with PTSD symptoms should receive treatment for their mood disorder. Life review may help the persons to understand their experiences and allow them to see themselves as survivors and not only as victims. Specific PTSD treatment models may be useful when available. Elderly with PTSD symptoms may need assessment for cognitive functions. Degenerative brain disorders do not protect the elderly from PTSD. Pharmacological treatment follows the guidelines given for general adult population while the specific features of elderly people must be taken into consideration. More studies are needed to broaden the knowledge on the recognition and treatment of elderly persons suffering from trauma disorders. 223a

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Synnytyksessä traumatisoituminen

Synnytyksessä traumatisoituminen Synnytyksessä traumatisoituminen LL, erikoistuva lääkäri Hanna Rouhe HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen sisältö yleistä traumaattisesta stressihäiriöstä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 17.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot