Lähenne 1/2012 SISÄLTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähenne 1/2012 SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 1 Lähenne 1/2012 SISÄLTÖ LÄHENNE Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Emme vastaa painovirheistä. Julkaisija Talentia Pohjois-Karjala ry pohjoiskarjala.talentia(a)gmail.com Ilmestyminen Lähenne ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraavaan lehteen lähetettävät artikkelit ja juttuvinkit voi lähettää 9/2012 mennessä yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen tai ilmoittaa niitä lehtitiimin jäsenille Lähenne-lehden kuvat: Mervi Kuiri Sanna Sallinen Riikka Sutinen Photoexpress pohjoiskarjala.talentia(a)gmail.com Lehden toimitus Eronen Marjo Rossinen Jaana Sutinen Riikka Tuppurainen Raili

2 2 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS MUKAVAA KEVÄISTÄ MAALISKUISTA AURINGONPAISTETTA! Kevätkausi on käynnistynyt mukavan vilkkaasti Talentia Pohjois-Karjalassa. Tammikuun suunnitteluillan ideoita on aloitettu toteuttamaan käytännössä. Maaliskuun alun kunniaksi 40 talentialaista kävi nauttimassa Nightwishin konsertista Joensuun areenalla. Puheenjohtajapäivien terveisinä voin todeta esimerkiksi sen, että liittohallitus valmistelee liittovaltuustolle päätettäväksi yhdistysten jäsenmaksupalautusten korotusta. Asia on parhaillaan alueyhdistysten kommentoitavana. Kaikkien kannattaa huomata, että parhaillaan on meneillään liittovaltuustoehdokkaiden asettaminen. Ehdokasasettamislomakkeen löydät Talentia-lehden loppuosasta. Valitettavasti Talentia Pohjois-Karjalan osalta liittovaltuutettujen määrä pieneni. Jäimme vain kolmen varsinaisen jäsenen päähän siitä, että olisimme saaneet pysytettyä nykyisen määrän liittovaltuutettuja. Talentia Pohjois-Karjalan osalta pienennys tiesi konkreettisesti yhden varsinaisen valtuustopaikan menetystä. Liittovaltuustoon on mahdollista valita Pohjois- Karjalan alueelta nyt yksi varsinainen liittovaltuutettu ja hänelle kaksi varajäsentä. Toivon että alueeltamme löytyy mahdollisimman monta innokasta liittovaltuustoehdokasta vaaleihin ehdolle. Valittujen ehdokkaiden on tärkeää edustaa alueyhdistystä sekä tuoda alueemme jäsenten ja hallituksen mielipiteitä esille liittovaltuustossa. Alueyhdistyksenä olemme haastaneet ja myös saaneet haasteen Talentia Lapin alueyhdistykseltä kummalla yhdistyksellä on enemmän liittovaltuustoehdokkaita kevään vaaleissa. Olemme ottaneet haasteen vastaan! Muita ajankohtaisia asioita kannattaa seurata alueyhdistyksen nettisivujen ajankohtaista -palstalta. Tulemme järjestämään jäseniltoja kevään aikana. Opiskelijatapaaminen oli jo helmikuussa. Kevätkokous järjestetään Teatteriravintolan tornikabinetissa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi tarjoamme jäsenille Luolamies-teatteriesityksen kokouksen jälkeen. Tarkempaa tietoa saat lehdessä olevasta kevätkokouskutsusta. Reipasta alkanutta vuotta kaikille! Mervi puheenjohtaja mervi.kuiri(a)gmail.com

3 3 TALENTIA POHJOIS-KARJALA HALLITUS 2012 Puheenjohtaja: Kuiri Mervi Talentia Hallituksen varsinainen jäsen Puh: mervi.kuiri(a)gmail.com Varapuheenjohtaja: Sallinen Sanna sopimustoimikunnan jäsen sanna_sallinen(a)yahoo.com Jäsenet: Akkanen Nina nina.akkanen(a)mehilainen.fi Järveläinen Helena rahastonhoitaja, Talentia valtuuston jäsen Puh: (koti) hennamummo(a)gmail.com Martikainen Marja tiedotustiimi marja.martikainen(a)jns.fi Metsävainio Mari sihteeri Puh: mari.metsavainio(a)luovi.fi Mustonen Tuija varasihteeri,jäsensihteeri, tuija.mustonen(a)kontiolahtelainen.com Nuutinen Pirjo-Liisa aluevastaava Talentia Valtuuston varajäsen Puh: (koti) pnuutinen(a)hotmail.com Rossinen Jaana tiedotustiimi ja webropol työelämätoimikunta Puh: (työ) jaana.rossinen(a)riku.fi Tuppurainen Raili tiedotustiimi, Talentia valtuuston varajäsen Puh: (työ) raili.tuppurainen(a)gmail.com Varajäsenet: Hallikainen Tarja ETENE:n jäsen Puh: (työ) hallikainen.tarja(a)gmail.com Mikkonen Anu Puh: (työ) anu.mikkonen(a)liperi.fi Torvinen Hanna opiskelijavastaava hanna.torvinen(a)tel .fi Turunen Sanna nettivastaava Kuivalainen Helena helena.kuivalainen(a)luovi.fi Sutinen Riikka tiedotusvastaava rsutinen(a)gmail.com Lukkarinen Mirka mirka.lukkarinen(a)luukku.com Hällfors Outi virkistysvastaava outi.hallfors(a)gmail.com Lisäksi toimia seuraavilla jäsenillä: Kirsi Kaikko: Talentia valtuuston jäsen Antti Pottonen: työtaistelupäällikkö Pirjo Salmi: varatyötaistelupäällikkö Marjo Eronen: tiedotustiimin jäsen Maarit Nevalainen: Pielisen Karjalan aluevastaava

4 4 KOHTI IKÄOSAAVAA POHJOIS-KARJALAA Ikääntyminen ravistaa yhteiskuntia kautta maailman. Huolta herättävät niin kustannukset ja talouden kestävyys kuin hoitavien käsien riittävyyskin. Näissä puheissa ikääntymistä tarkastellaan useimmiten palvelujen ja hoivan tarpeen ikkunasta. Totta on, että väen harmaantuminen muuttaa maailmaa. On jopa väitetty, että väestön ikääntyminen on suurempi muutos kuin teollinen vallankumous Kehruu-Jennyineen aikoinaan. Ikääntymiseen liittyvässä ongelmapuheessa meiltä tahtoo kuitenkin jäädä huomaamatta, millainen myönteinen muutosvoima ikääntyvä väestö on. On voimaa, kykyä ja taitoa. Valtaosa ikäihmisistä on ja tulee olemaan aktiivisia ja toimeliaita. He osallistuvat eläkkeelläkin työelämään, toimivat vapaaehtoisina, hoitavat omaistaan, auttavat lastensa perheitä, matkustavat, opiskelevat ja harrastavat. Ikääntyminen olisikin ymmärrettävä laajana ja moniulotteisena ilmiönä. Se edellyttää tuoretta ajattelua ja toimintaa ja tuekseen uutta osaamista. Ikäosaaminen ei ole pelkästään tietoa ja taitoa. Se on myös asennetta ja eettistä osaamista. Mikä on ikäihmisen arvo ja arvostus yhteiskunnassa? Millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ikäihmisillä on? Miten ikäihmiset näkyvät ja kuuluvat yhteiskunnassa? Millaisia mahdollisuuksia eri-ikäisillä ihmisillä on tavata ja toimia yhdessä? Sosiaali- ja terveysala on ikäosaamisen ytimessä. Ikäosaaminen ei kuitenkaan ole vain vanhustyön osaamista. Ikäosaamista tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa kaupan, liikenteen, matkailun, kulttuurin, tekniikan ja koulutuksen kentällä? Mitä se tarkoittaa terveyden, sosiaalisten suhteiden, yhteisöjen, koko yhteiskunnan kannalta? Millaisia ovat tulevien ikäihmisten elämäntavat ja kulutustottumukset? Miten ikäihmiset haluaisivat asua ja liikkua, matkailla ja lomailla? Mitä ja millaista osaamista tarvitaan, jotta näihin tarpeisiin kyettäisiin vastaamaan? Sosiaalialan osaamista ja ammattitaitoa tarvitaan tässä muutoksessa. Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen ja voimavaralähtöinen ja osallistava työtapa ovat sosiaalialan perusosaamista, jota erityisesti nyt kaivataan. Pohjois-Karjala on ikääntymisen edelläkävijä. Muu Suomi on vasta vuonna 2030 samoissa ikääntymislukemissa kuin esimerkiksi Lieksa on jo tällä hetkellä. Pohjois-Karjalalla on näin mahdollisuus etuottoon ikääntymisen laboratoriona. Tervetuloa ikääntyvän yhteiskunnan muutostalkoisiin! Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, ISO Tutustu tarkemmin: Teija Nuutinen & Arja Jämsén. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Julkaisuja B: IKÄOSAAMISEN ASKELMERKIT MUUTOSTALKOISIIN POHJOIS-KARJALASSA! Ikäosaaminen on vahva ja myönteisiä mahdollisuuksia sisältävä sana. Pohjois-Karjalassa ikäosaaminen on esillä vanhustyön kehittämistavoitteissa, opetussuunnitelmissa ja strategioissa. Julkaisussa syvennetään ikäosaamisen käsitettä ja tuodaan ilmiölle konkreettista sisältöä. Julkaisu haluaa myös herättää keskustelua siitä, millaista ikääntyvää yhteiskuntaa haluamme rakentaa.

5 5 IKÄIHMISTEN ASUMISTA LIEKSAN MALLIIN Lieksa on esimerkki vanhusvoittoisesta itäsuomalaisesta kaupungista, jossa on rohkeasti lähdetty ratkomaan ikäihmisten asumisen ja hyvinvoinnin kysymyksiä. Väestön ikääntymistä kuvaavat lukemat ovat hurjia. Yli 65-vuotiaita on Lieksassa nyt yli 26 % väestöstä. Koko maassa ollaan samoissa lukemissa vasta kahdenkymmenen vuoden päästä. Tarve uudistaa ikäihmisten asumisen malleja nousi käytännön arjesta. Huomattiin, että osa yksin asuvista vanhuksista koki turvattomuutta, johon kotihoito ei voinut vastata. Osa vanhuksista kulki kodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston väliä. Laitos oli heille kuitenkin liikaa ja oma koti liian vähän. Taustalla vaikuttivat myös valtakunnallisen vanhuspolitiikan suuntaukset ja lukuisat kehittämishankkeet, joista kaupungin oma kehittämistyö sai hyvää tukea. Kimppakämpässä on turvallista Lieksa panosti vanhusten ryhmäasumiseen ja perusti lyhyessä ajassa useita pienkoteja, joista Lieksassa käytetään kimppakämpän nimeä. Uusien pienkotien perustamista on helpottanut se, että muuttotappiokunnassa on ollut keskeisillä paikoilla tarkoitukseen sopivia tyhjiä isoja asuntoja. Tällä hetkellä pienkoteja on jo yhdeksän. Juridisesti ryhmäasuminen on palveluasumista tai tuettua asumista. Vanhusten, omaisten ja työntekijöiden yhteinen kokemus on, että yhdessä asuminen tuo tyytyväistä mieltä, seuraa ja turvallisuuden tunnetta. Asukkaiden puheessa korostui turvallisuus, jota yhdessä asuminen ja yhteisön sosiaalinen tuki toivat. Yhdessä olo ja puuhastelu, saman ruokapöydän ääressä istuminen, tv:n yhdessä katsominen ovat tärkeitä arjen rakennuspuita. Metsätyömiehillä oma koti Ruunaan metsätyömieskoti on toinen omaperäinen esimerkki lieksalaisesta vanhustyöstä. Koti kertoo Lieksan erämaakaupungin historiasta. Koti on perustettu vuonna 1966 alueen ikääntyneitä metsätyöläisiä varten. Monet miehet olivat vailla vakinaista asuntoa. Oltiin myös sitä mieltä, että tukkijätkä oli tottunut olemaan vapaa eikä perinteinen vanhainkoti sääntöineen sovellu näiden miesten vanhuuden kodiksi. Ruunaan kylä sijaitsee 25 kilometrin päässä Lieksan keskustasta. Koti on lakkautetun kyläkoulun entinen oppilasasuntola. Metsätyömieskotia uhkasi vuonna 2011 lakkauttaminen, kun kannatusyhdistys ajautui taloudellisiin vaikeuksiin raha-automaattiyhdistyksen lopetettua tukensa. Suunnitelmat kodin lakkauttamisesta järkyttivät asukkaita ja mielikuvat kaupungin palveluasuntoihin, betoniseinien sisälle, joutumisesta pelottivat. Onneksi päästiin ratkaisuun, jossa koti siirtyi lahjoituksena kaupungille. Omaleimainen ja alueen historiaan kytkeytyvä metsätyömieskoti on nyt osa kaupungin kotihoidon ja palveluasumisen rakennetta. Tällä hetkellä asukkaita on kahdeksan ja kaikki ovat miehiä. Metsätyömieskodille kaavaillaan uutta elämää ja lisää asukkaita. Talo voisi toimia monipuolisena kuntoutumispaikkana ja tarjota väliaikaista tai jaksottaista asumista. Perinteisestä ja arvokkaasta Ruunaan metsätyömieskoti -nimestä ei kuitenkaan aiota tulevaisuudessakaan luopua. Arja Jämsén Yksikön johtaja, ISO Soile Syrjäläinen Sosiaalijohtaja, Lieksa

6 6 MUUTOS JA SEN MAHDOLLISTAMINEN Muutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme. Muutoksen alullepanijana voi olla yhteiskunnan taholta tulevat muutospaineet tai sitten muutostarve lähtee ihmisestä itsestään. Ihminen haluaa kehittää itseään esimerkiksi opiskelemalla uusia asioita joita hän voi sitten soveltaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Ikääntyvien määrän lisääntyminen luo väistämättä tarvetta muutoksiin vanhustenhuollossa. Laitoksia muutetaan kodeiksi ja erilaisia vanhusten välimuotoisia asumismuotoja kehitetään edelleen. Vuosi sitten suoritin sosionomi YAMK opintoja ja tein opinnäytetyöni aiheesta Vain yksi yö Laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Työssäni tarkastelin kahden eri vanhainkodin laitospaikkojen muutosprosessia avohuollon asumispalveluiksi. Tarkastelin asiaa työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyöni tuloksista nousi esille mm. se, että muutoksen onnistumisen edellytyksenä on se, että työntekijöille varataan riittävästi aikaa suunnitella muutosprosessia ennen sen toteutumista, asioista ja prosessista täytyy tiedottaa ajoissa työntekijöille, asiakkaille sekä omaisille ja esimiehen tuki koko muutosprosessin ajan koettiin erittäin tärkeäksi. Mikä muuttui, vai muuttuiko mikään? Samat seinät, samat asiakkaat ja samat tavarat. Työntekijät näkivät muutosprosessin kulussa omat ennakkoluulonsa muutokseen ja sen toteutumiseen. Toimintatavat olivat rutinoituneita kun työtä oli tehty laitosmaailmassa tosi kauan. Toimintatapojen ja työntekijöiden oman ajatusmaailman muuttaminen nähtiin kyllä tärkeäksi muutoksen onnistumisen edellytykseksi, mutta se nähtiin myös vaikeaksi toteuttaa. Muutoksen ja kehittämisen kokonaisuus koostuu hyvin pienistä asioista. Oman työn ja tekemisen arvostaminen on yksi kehittämisen lähtökohta. Mikäli työntekijä ei arvosta omaa työtään ja omia ideoitaan, niin ei hän saa arvostusta muiltakaan tahoilta. Näin muutokseen ja muutosprosessiin heittäytyminen vaikeutuu ja muutoksen toteutus pitkittyy. Mitä tästä opimme, vai opimmeko mitään? Edellä mainittua kertomusta voisi verrata opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Hakeutuminen opiskelemaan aikuisiällä tapahtuu yleensä oman kiinnostuksen kautta ja useimmiten opiskelu tapahtuu oman työn ohessa. Itse arvostan omaa opiskelumotivaatiotani koska suoritin opinnot oman työni ohella ja normaalissa aikataulussa. Arvostan myös aikaisempaa pohjakoulutustani, aikaisempia sekä nykyistä sosiaalialan laaja-alasta työkokemustani sekä elämänkokemustani. Opiskelu on lisännyt laajakatseisuuttani uusien asioiden oppimiseen ja oman oppimisen jakamiseen työyhteisössäni. Kaikenlaisia muutoksia on helpompi lähteä toteuttamaan kun itsellä on avarakatseisuutta ja halua tarttua uusiin haasteisiin. Oman työn ja koulutuksen arvostaminen on tärkeää. Toivon myös sosiaalialan päättäjien sekä työntekijöiden antavan arvostuksensa ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille. Yhteiskuntamme tarvitsee erilaisia kehittäjiä ja osaajia työyhteisöihimme jakamaan osaamista ja oppimista muutospaineiden alla. Hannele Nyyssönen sosionomi (YAMK) Hoitokodin johtaja, Outokumpu

7 7 KAIKKIA MEITÄ TARVITAAN! -NÄKÖKULMA IKÄIHMISTEN PALVELUIHIN Ikäihmisten hyväksi työskentely on aina ollut mielekästä sektorista ja tehtävänkuvasta riippumatta toteaa hoitokoti Helmen johtaja Kati Poutanen. Poutanen on ehtinyt hankkimaan ikäihmisten palveluihin liittyvää työkokemusta sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Viime syksynä Poutanen siirtyi Joensuun kaupungin vanhuspalvelujen johtajan tehtävistä Rantakylässä sekä Kiihtelysvaarassa toimivan yksityisen Hoitokoti Helmen johtajaksi. Viranhaltijapäätösten laadinta, kokouksista toisiin kiiruhtaminen ja taloudellisten realiteettien pohdinta vaihtui näin ollen yli 70:n ikäihmisten asumispalvelujen järjestämiseen ja arjen hyvinvointiin keskittyvään työhön. Työympäristöjen eroista huolimatta harppaus julkisen sektorin tehtävistä yksityisen palvelukseen on sujunut kivuttomasti, sillä Poutanen on aloittanut työuransa yksityisessä hoitokodissa Etelä-Suomessa. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat kuin kaksi eri maailmaa, sillä vaikka molemmat työskentelevät saman asian parissa, on lähestymistapa palveluihin toisistaan poikkeava, Poutanen toteaa havaitsemistaan eroista. Aikaisemmassa työssään vastatessaan Joensuun kaupungin vanhuspalveluista aina tukipalveluista ympärivuorokautiseen hoitoon Poutanen keskittyi pohtimaan sitä, miten saada mahdollisimman monelle avun tarvitsijalle riittävän hyvät palvelut asiakkaan asuinpaikasta, maksukyvystä ja muista olosuhteista riippumatta. Nykyinen työ keskittyy puolestaan yksittäisen asiakkaan elämäntilanteen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen, vaikka työtä toki ohjaavat sama asiakaslähtöisyys ja eettiset periaatteet kuin laajempiakin asiakasmääriä ajatellessa. Tiivistetysti julkisella puolella palvelujen järjestämistä ohjaa laaja-alainen ajattelu sekä tasaarvoon ja oikeudenmukaisuuteen keskittyvä byrokraattinen päätöksenteko, kun taas yksityissektorilla yksittäisen asiakkaan tarpeet ja niihin vastaaminen ovat keskiössä palvelujen varsinaisen järjestämisen ollessa yleensä mutkaton prosessi. Julkinen sektori ei pääse yhtä hyvin lähelle ikäihmisen arkea kuin yksityinen palveluntarjoaja, toisaalta taas yksityispuolella ei ole mahdollista vaikuttaa ja edistää ikäihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti, Poutanen analysoi. Poutasen mielestä palvelujen järjestämisessä tarvitaan molempia toimijoita sekä tulevaisuudessa näiden entistäkin vahvempaa yhteistyötä ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteiskunnan kestävyyden ja ikäihmisten oman toiveiden kannalta on tärkeää, että keskitytään yhdessä erityisesti kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen, Poutanen toteaa. Vaikka kotona asumiseen panostaminen on palvelujen järjestäjän näkökulmasta edullisinta, on selvää, että myös asumispalvelujen käyttö ja kustannukset tulevat lisääntymään palvelujen käyttäjien määrän kasvaessa. Poutasen mukaan onkin väistämätöntä, että taloudellisesti vakavaraisessa asemassa olevat ikäihmiset tulevat kustantamaan tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän itse käyttämiään palveluita. Vaikka Poutanen on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri, näkee hän myös sosiaalialan koulutuksella olevan paikkansa ikäihmisten palveluissa: Tällä hetkellä sosiaalialan korkeakoulutetut sijoittuvat ikäihmisten avopalveluihin, vaikka tarvetta sosiaalialan osaajille olisi myös asumispalveluissa, kuten palveluasumisen yksiköissä. Vaikka moniammatillisuutta ja sosiaalialan osaamista peräänkuulutetaan ikäihmisten palvelujen valtakunnallisissa laatusuosituksissa, käytännössä hoidon tarkoissa ohjeistuksissa huomiota kiinnitetään hoitohenkilökunnan koulutusvaatimuksissa ainoastaan terveydenhuollon tutkinnon suorittaneisiin. Suunta sosiaalisen vahvistamiseen on kuitenkin Poutasen mukaan olemassa, sillä esimerkiksi Etelä-Suomessa julkisen sektorin kilpailutuksissa saa lisäpisteitä, mikäli palveluntuottajalla on käytössään sosiaalialan korkeakoulutuksen saanut työntekijä. Poutanen kertoo nykyisessä työssään ehtineensä jo tarttua sosiaalialan osaamistarpeeseen palveluasumisessa, minkä johdosta hoitokoti Helmessä aloittaa keväällä sosionomin ja geronomin koulutuksen saanut työntekijä. Terveydenhuollon ammattilaisena Poutanen kertoo odottavansa innolla, mitä annettavaa sosiaalilalan korkeakoulutetulla on hoitokoti Helmen asukkaiden arkeen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Riikka Sutinen

8 8 VANHUSTEN KALTOINKOHTELU Vanhusten kaltoinkohtelu on arka ja vaikea aihealue. Kaltoinkohdellut vanhukset osaavat peittää ongelman varsin tarkasti, vaikka he olisivat kokeneet toisen henkilön tahallista tai tahatonta vahingoittamista fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti, seksuaalisesti tai taloudellisesti. Kaltoinkohtelu voi olla myös perustarpeiden tai ihmisoikeuksien laiminlyöntiä. Vanhusten kaltoinkohtelua esiintyy niin yksilön, palvelujärjestelmän kuin yhteiskunnallisella tasolla. Yksilöiden tasolla kaltoinkohtelua esiintyy parisuhteissa tai aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välillä. Perhe-, pari- ja lähisuhdeväkivaltana alkanut ja perheen salaisuutena jopa kymmeniä vuosia jatkunut ihmisarvon mitätöiminen, perusoikeuksien loukkaaminen ja minuuden luhistaminen voivat aiheuttaa kaltoinkohdellulle syviä psyykkisiä traumoja. Perheväkivalta ei pääty siihen, että ihminen ikääntyy. Kaltoinkohtelua voi olla myös parisuhteessa, jossa toinen toimii omaishoitajana. Uupuminen, viha ja katkeruus voivat viedä kaltoinkohdeltua välinpitämättömyyteen kohdata kaltoinkohtelijan mahdollinen avuntarve arjen keskellä. Kaltoinkohdellusta voi tulla kaltoinkohtelija. Kaltoinkohtelua voi ilmetä myös hoitosuhteessa, palvelurakenteen ja yhteiskunnan tasolla rakenteellisena kaltoinkohteluna, esimerkiksi palveluiden epäämisenä tai ikäsyrjintänä. Palvelujärjestelmän tasolla esiintyvä kaltoinkohtelu liittyy muun muassa palvelujärjestelmän toimimattomuuteen. Hoitajien taholta kaltoinkohtelua kuvaavia toimintatapoja ovat epäasiallinen kohtelu, erilaiset laiminlyönnit ja rajoitukset sekä liukuhihnamainen toiminta. Selkeää kaltoinkohtelua ovat esimerkiksi lyöminen, kovakourainen käsittely ja töniminen. Eri tutkimusten mukaan vanhusten huonoon kohteluun vaikuttaa vanhustyön yksiköissä esiintyvä puuttumattomuuden ja puhumattomuuden kulttuuri. Huonoon kohteluun ei puututa, vaikka asia on tiedossa. Palvelujärjestelmän tasolla kaltoinkohtelun esiintymiseen vaikuttaa myös hoitajien määrän vähäisyys työmäärään nähden sekä se, että hoitajat kokevat itsensä arvottomaksi. Perustuslakiin kirjattu oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on palvelujärjestelmän perusta, mikä tällä hetkellä elää murrosvaihetta. Palvelujärjestelmän sisällölliset ja rakenteelliset näkökulmat ovat tarkastelussa ja palvelujärjestelmää leimaa voimistuva reformismi. Vanhusten kaltoinkohtelun yhteiskunnalliseen tasoon sisältyy näkemys yhteisten arvojen ristiriidasta. Tehdyt valinnat perustuvat rahaan, eivät yhteisiin arvoihin. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja julkisen vallan velvollisuus järjestää riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ohjaa päätöksentekoa, vaan raha on määrittävä tekijä. Vanhuspolitiikan valtakunnallinen linjattomuus näyttäytyy ohjaavien normien ja lakien puuttumisena. Tämä näkyy kuntien toiminnassa ja arvostuksissa vanhusten hoidossa. Jää nähtäväksi mitä vanhuspalvelulaki tuo tullessaan. Yhteiskunnallisella tasolla vanhusten kaltoinkohtelua on silloin, kun vanhusten perus- ja ihmisoikeudet jäävät toteutumatta päätöksenteossa ja tehdyissä valinnoissa. Vanhuspalveluissa 1980-luvulla alkaneita suuria muutoksia on perusteltu taloudellisilla syillä ja työn rationalisoinnin sekä tehostamisen tarpeella. Muutos näkyy hyvinvoinnin kasvun ja laajenemisen sijasta hyvinvointimenojen kontrollina ja rajoittamisena. Julkisten palvelujen säästö- ja tehostamistoimet näkyvät muun muassa julkisten palvelujen siirtymisenä yksityisille palveluntuottajille sekä omais- ja vapaaehtoistyöhön. Vanhusten kaltoinkohtelun ehkäiseminen ja siihen puuttuminen vaatii nykyistä vankempaa osallistumista rakenteelliseen työhön, muun muassa vaikuttamista ikääntyvien asumista ja hoitoa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suuri haaste onkin, että ikäihmisten yksilölliset ja vaikeat elämäntilanteet tunnistettaisiin, jotta niihin voitaisiin puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vanhusten parissa työskentelevien tulee pohtia etiikan merkitystä ja vanhusten oikeuksien toteutumista sekä niiden konkretisoitumista vanhustenhuollon kentällä. Kaltoinkohtelua on olemassa ja siihen on puututtava. Kaisa Rautiainen sosiaalityöntekijä, YTM

9 9 IKÄIHMISET JA ALKOHOLI Tutkimustulosten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja raittius on puolestaan harvinaistunut. Ikäihmisten alkoholin käyttöön on alettu kiinnittää huomiota kuitenkin vasta viime vuosina. Alkoholin käytön puheeksiotto ei ole kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle totuttu työtapa. Erityisen vaikeaa puheeksiotto on ikäihmisten kohdalla. Alkoholin käytöstä johtuvat oireet voidaan myös sotkea muuhun vanhenemiseen liittyviin oireisiin. Ikäihmisten alkoholin käytön syyt ovat yhtä moninaiset kuin muullakin väestöllä; Alkoholia käytetään rentoutumiseen, hauskanpitoon, seurusteluun, ruokajuomaksi ja ahdistukseen. Iäkkäillä alkoholin käytön syitä ovat myös kivut ja sen nauttiminen lääkkeeksi. Lääkkeet ja alkoholi on todettu huonosti yhteensopivaksi ja sen vuoksi alkoholin käytöstä kysyminen iäkkäiltä henkilöiltä on erityisen tärkeää. Jouni Ahosen väitöstutkimuksen mukaan, yli 77 vuotiaista 29 % käytti vähintään kymmentä lääkettä. Lisäksi 28 %:lla samaisesta ikäryhmästä käytti lääkkeitä, joita ei suositella käytettävän ikäihmisille. Iäkkäiden alkoholinkäytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen on kehitetty yli 65- vuotiaiden Alkoholimittari. Alkoholimittari on suunnattu sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle, diakoniatyöhön sekä järjestötoimijoille. Alkoholimittarissa kysytään alkoholin käytön tiheyttä ja määrää, alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöä sekä mahdollista alkoholiriippuvuutta. Näiden lisäksi selvitetään alkoholin käytön syitä sekä alkoholin käyttöön liittyviä oireita ja tilanteita. Alkoholimittari antaa työntekijälle ohjeita asiakasneuvontaan ja palveluohjaukseen. Alkoholimittarin käyttöönoton tukemiseksi on valmistunut Sopivasti Seniorille DVD. DVD antaa tiivistettyä tietoa ikäihmisten alkoholin käytöstä ja käyttöön liittyvistä tekijöistä sekä ohjaa työntekijöitä käyttämään edellä mainittua alkoholimittaria. DVD:n avulla rohkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ikäihmisten alkoholin käytön puheeksiottoon ja auttamiseen. Niin alkoholimittari kuin Sopivasti Seniorille DVD löytyvät alkoholiohjelman sivuilta Materiaalit ovat vapaasti katsottavissa ja tulostettavissa. Parhaillaan on valmistumassa ikäihmisille itselleen suunnattu alkoholinkäytön arviointimittari. Itsearviointimittarin tarkoituksena on antaa tietoa alkoholin vaikutuksesta ikääntyneen kehossa, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä saada ikäihmistä pohtimaan alkoholin käyttöään ja sen mahdollisia haittoja. Näiden asioiden tiedostamisen toivotaan auttavan vastaajaa vähentämään alkoholin käyttöään sekä tarvittaessa madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaiseen, jonka kanssa asiaa voi pohtia asiaa yhdessä. Myös tämä mittari tulee valmistuttuaan alkoholiohjelman sivuille (valmistumisajankohta 5/2012). Alkoholin käytön puheeksiotto on jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen osaamista ja perustyötä. Toivon lämpimästi, että nämä kehitetyt työvälineet tulevat olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työkalupakissa ja sitä kautta rohkaistutaan ottamaan alkoholin käyttö puheeksi ja antamaan asiakkaalle hänen tarvitsemaansa apua ja tukea. Myös ikäihminen tarvitsee ohjausta ja tukea päihdeasioissa. Anne Kejonen, sairaanhoitaja (ylempi AMK) Alkoholiohjelman aluekoordinaattori Itä-Suomen aluehallintovirasto

10 10 TALENTIAN LIITTOVALTUUSTO Talentian ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuuston valitsee jäsenistö keskuudestaan neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Liittovaltuuston vaalit pidetään Ehdokasasettelu päättyy Asetu ehdolle ja äänestä! Sinulla on monta hyvää syytä ryhtyä valtuustoehdokkaaksi ja äänestää. Tiesitkö, että liittovaltuuston jäsenet päättävät sinun jäsenmaksustasi? Tiesitkö. että liittovaltuusto päättää, kenestä tulee Talentian puheenjohtaja? Päättää, hyväksytäänkö sinua koskeva virka- tai työehtosopimus ja sinun palkkauksesi? Hyväksyy Talentian arvot? Kehittää toimintaa niin, että Talentia näkyy ja alan arvostus nousee? Että Talentian tehtävänä on edistää jäsentensä mahdollisuutta hyvään työelämään? Kiinnostuitko? Asetu ehdokkaaksi mennessä (lomake osoitteessa ja lisäksi muista äänestää! Saat vaalimateriaalin postissa kotiin. Liittovaltuusto - päättää Talentian pitkän aikavälin strategioista - valitsee järjestölle puheenjohtajan ja hallituksen - käsittelee vuosittain järjestön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta tehdyt kertomukset - päättää virka- ja työehtosopimustavoitteista ja sopimuksia koskevien tarjousten hyväksymisestä, ellei valtuusto ole valtuuttanut hallitusta päättämään näistä asioista - päättää mahdollisen työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta, järjestön säännöistä ja jäsenmaksusta - nimeää Talentian ammattieettisen lautakunnan.

11 11 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETUT TALENTIA POHJOIS-KARJALA RY KEVÄTKOKOUSKUTSU Sääntömääräinen kevätkokous Aika klo Paikka Joensuun teatteriravintola, Tornikabinetti Osoite: Rantakatu 20, Joensuu Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuodelta Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 7. Ilmoitusasiat 8. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Hallitus Talentia Pohjois-Karjala ry Katso kevätkokouksessa käsiteltävien asioiden sisällöt paikallisyhdistyksen verkkosivuilta ajankohtaista-osiosta osoitteesta NYT VIRKISTÄYTYMÄÄN! Kevätkokouksen jälkeen on aika virkistää mieltään teatteriesityksen merkeissä. Talentia Pohjois- Karjala ry tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden katsoa Luolamies-esityksen. Esitys alkaa kokouksen jälkeen klo (kesto n. 1 t 50 min, sisältäen väliajan) Kun näyttelijä Olli-Kalle Heimo nousee näyttämölle paljastuvat Marsin ja Venuksen salat! Vaikka tieteet ja taiteet ovat kehittyneet huimiin mittoihin sitten alkupamahduksen, ovat mies ja nainen jatkuvassa kiviaikaisessa kahnauksessa keskenään. Nykyaika asettaa omia haasteitaan metsästäjämiehen ja keräilijä-naisen kohtaamiselle, mutta jokin kumma kuitenkin vetää näitä kahta vastavoimaa toistensa puoleen. (Joensuun kaupunginteatteri, ohjelmisto, Luolamies). Sitovat ilmoittautumiset virkistysvastaavalle sähköpostilla osoitteeseen mennessä.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KEVÄTTIEDOTE 2014. Tervehdys talentialainen!

KEVÄTTIEDOTE 2014. Tervehdys talentialainen! Tervehdys talentialainen! Oletko joutunut perustelemaan lähiaikoina itsellesi tai jollekin asiaa kysyvälle sitä, miksi kuulut ammattiliittoon? Viime kuukausien aktiiviset kampanjoinnit puoli-ilmaisista

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistys

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppua vietetään 17. 19.4.2015 Lahdessa. Viikonlopun ohjelma on monipuolinen: Perjantaina kokoustetaan liiton

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2012

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2012 etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2012 Tiedotamme etoksella ajankohtaisista yhdistystapahtumista, tuomme esille ajankohtaisia teemoja ja alueemme sosiaalialaa

Lisätiedot

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA

TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA Toimijat, kokoukset ja kokoustekniikka Toimijoiden roolit Jäsenet Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri Puheenjohtaja taloudenhoitaja Kts. YHTALO Ryhmätyö Millainen on hyvä kokous?

Lisätiedot

TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN!

TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN! KOKOUSKUTSU 28.3.2008 TERVETULOA SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUSSEMINAARIIN! Aika: 19.4.2008 klo 11.00 Paikka: Holiday Club Tampereen Kylpylä Sarka-kokoustila Lapinniemenranta 12, Tampere Valtakirjojen tarkastus

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry säännöt

Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry säännöt 1 / 5 Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous La 1.11.2014 klo 17:00 Kartano Koskenranta, Voikkaa Esityslista 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Läsnä olevien toteaminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa

Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Jaana Huohvanainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Anne

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Monitaideyhdistys PISTE ry säännöt

Monitaideyhdistys PISTE ry säännöt Monitaideyhdistys PISTE ry säännöt Rekisterinumero 197.136 Alkuperäisten, vuoden 2007 sääntöjen muutos hyväksytty PRH:ssa vuonna 2014. Tärkeimmät muutokset koskivat kannatusjäsenyyttä, nimenkirjoitusoikeuden

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hirsitaloteollisuus r.y. ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry. Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1.1. Nimi ja kotipaikka

Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry. Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1.1. Nimi ja kotipaikka Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1.1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, 08YSOS15

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, 08YSOS15 1 Heinäkuu 2015 Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, 08YSOS15 Onnittelumme valinnasta! Opiskelu käynnistyy kaikkien Lahden ammattikorkeakoulun ylempää AMK tutkintoa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Helsingin Melojat ry on aatteellinen melontaseura, jonka tarkoituksena on melontaharrastuksen

Lisätiedot