Kunnallinen raittiustyö 85 vuotta Kimara 20 vuotta Vanhukset ja alkoholi. Ehkäisevän päihdetyön erikoislehti 1 / 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallinen raittiustyö 85 vuotta Kimara 20 vuotta Vanhukset ja alkoholi. Ehkäisevän päihdetyön erikoislehti 1 / 2004"

Transkriptio

1 Kunnallinen raittiustyö 85 vuotta Kimara 20 vuotta Vanhukset ja alkoholi Ehkäisevän päihdetyön erikoislehti 1 / 2004

2 anhukset ja alkoholi Vanhukset ja aloholi Vanhukset ja alkoholi Vanhukset a alkoholi Vanhukset ja alkoholi Vanukset ja alkoholi Vanhukset ja alkooli Vanhukset ja alkoholi Sisältö Vanhukset a alkoholi Vanhukset ja alkoholi Vanukset ja alkoholi Vanhukset ja alkooli Vanhukset ja alkoholi Vanhukset a alkoholi Vanhukset ja alkoholi Vanukset ja alkoholi Vanhukset ja alkooli Vanhukset ja alkoholi Vanhukset a alkoholi Vanhukset ja alkoholi Vanukset ja alkoholi Vanhukset ja alkooli Vanhukset ja alkoholi Vanhukset a alkoholi Vanhukset ja alkoholi Vanukset ja alkoholi Vanhukset ja alkooli Vanhukset ja alkoholi Vanhukset a alkoholi Vanhukset ja alkoholi Vanukset ja alkoholi Vanhukset ja alko- 2 Tampereen kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimiston tiedotuslehti VASTAAVA TOIMITTAJA: Raijaliisa Halttunen TOIMITUS: Tampereen kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimisto Suvantokatu Tampere puh. (03) ULKOASU: Studio Mielikuva Oy KANNEN KUVA: Jukka Mannila PAINOPAIKKA: Kirjapaino Öhrling Sairastuminen on kyky ilmaista nälkää perusravinnosta, jota vaille on jäänyt. Ja usein jää sairastuttuaankin koneet tutkivat ja hoitavat. Lääkärin kädet viipyvät tietokoneen näppäimillä, katse näytöllä. Ja valistus tekee sairastuneesta yhteiskunnallisen ongelman. Jätän kysymättä, miten myönteinen kosketus ja huomio rakentavat ihmisen omanarvontuntoa ja luottamusta. Jääköön sekin, miten sairaus on tiedoton yritys niidenkin vajausten täyttämiseen. Ihmisen syvään nälkään ei pelkkä tieto riitä. Helinä Siikala 3 Pääkirjoitus 4 Raittiuslautakunnasta Raitsuun 5 Nykysuomen alkoholipolitiikan suppea oppimäärä 6 Tampereen raittiusseura 120 vuotta 8 Päästä paperille 10 Kimara syntyi yhteistyön välineeksi 14 Yksinäinen vanhuus onko vaihtoehtoa? 17 Tapahtumakalenteri syksylle Vanhukset ja alkoholi 19 Karpalomehumalja raittiudelle 20 Alkoholiohjelman kuntakumppanuus hyvä asia 22 Kimaran kuvassa Helena Sommers 24 Ikääntyvien päihteiden käyttö on lisääntynyt 26 Nopean puuttumisen perhetyö 28 Uutta kirjallisuutta Raitsussa 30 In Memoriam 31 Raitsu netissä

3 PÄÄKIRJOITUS KKunnallisen raittiustoiminnan 80-vuotisjuhlassa viisi vuotta sitten, Tampereen yliopistolla puhujana oli psykohistorian professori Juha Siltala. Hän käsitteli raittiusliikkeen historiaa esimodernismin ja modernismin valossa. Esimodernissa maailmassa minä oli muiden hallitsema. Aikakäsitys oli syklinen, omaa elämää ei koettu projektina. Raittiusliike, nuorisoseurat ja työväenliike liittivät kansankerrokset yhteen. Kansakunta joko kaatui tai pysyi raittiuden mukana. Modernismi puolestaan loi yksilön, joka keskiluokkaistui. Hän halusi itsemääräämisoikeuden riippuvuuksiinsa. Ihminen on itse vastuussa totuudesta ja elämänsä merkityksestä. Modernissa maailmassa vallitsee suuri tyhjyyden pelko, joka vaatii yhä voimakkaampia elämyksiä. Mikään ei ole mitään ilman enempää! Viisi vuotta myöhemmin professori Siltala on uudessa kirjassaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia pohtinut, miten suljetun talouden markkinariski pysähtyi tehtaan ovelle, elämässä oli enemmän löysyyttä, jäi enemmän aikaa, energiaa ja tarkoituksia. Ymmärrän asian niin, että moderni, tulosvastuuseen orientoitunut ihminen ei ole selvillä siitä, miten ja missä hänen työnsä tulokset näkyvät. Eikä siitä mihin kohtaan systeemiä hän sijoittuu. Tietämättömyyttä seuraa turvattomuus. Turvattomuus aiheuttaa määrittelemätöntä pelkoa, joka siirtyy ennakkoperintönä lapsiimme. Lapsi kuitenkin tahtoo elää elämäänsä ja hankkii siihen tarvittavat opit ja elämykset keinoilla millä tahansa. Pelon ja turvattomuuden ilmapiirissä hän ei näe edessään kuin pakoreittejä, joina liian helposti toimivat alkoholi ja huumeet. Saman helpon elämyksen ja unohduksen verkkoon ovat kiertymässä myös vanhukset, jotka hälyttävässä määrin ovat turvautumassa alkoholiin yksinäisyyden lieventämiseksi. Tulosvastuullisuuden ei pitäisi olla ainoastaan solidaarisuutta työnantajalle vaan koko yhteiskunnalle mukaan lukien sen tuottamattomin osa, lapset ja vanhukset. Voimme käyttää tämän ajan löysän energian olemalla kiinnostuneempia lapsiemme ajatuksista, ajankäytöstä ja heidän tulevaisuudestaan. Voimme vaikuttaa Raijaliisa Halttunen heidän elämänlaatuunsa preppaamalla heitä ihmiskuntoisuuteen ja hyväksymään Tampereen itsensä ilman pikavoittoja. Hyvällä syyllä voimme kysyä myös, onko meillä oikeus kaupungin unohtaa vanhuksemme? Antaa kaiken tiedon, tunteen ja elämämme lahjoittajien ehkäisevän mitätöidä itsensä unohdettuna johonkin missä ehkä joku huolehtii? Pelon ja ahdistuksen ilmapiiri lukitsee myös tunteemme. Markkinavoimat opettavat meitä päihdetyön toimisto erottamaan toisistaan vain hyödyllisen ja hyödyttömän. Kukaan ei halua palata menneeseen, ei myöskään 20 vuotta täyttävän lehtemme toimitus. Kimaran ensimmäiset numerot valmistettiin miltei tyystin käsityönä. Mutta menneestä voi soveltaen ottaa käyttöönsä asioita, joiden merkitys ei ole kadonnut. Kuten iloisen yhdessä tekemisen riemun, tekemisen tilan missä kaikki osaavat ja kaikkien osaamista tarvitaan. Missä ei niinkään kysytä mitä maksoi vaan miltä nyt tuntuu! Ja tuntuuhan se. Hyvältä kun Kimara on jaksanut pysytellä pinnalla suunnattoman tietotulvan virrassa. Hyvältä tuntuu myös, että alkoholin veronalennus antoi uutta potkua ehkäisevän päihdetyön innovaatioille. On solmittu uusia verkostoja, joihin liittyneet toimijat eivät ainoastaan istu kahvilusikkaa pyöritellen vaan etsivät konkreettisia terveen elämän sovelluksia ihmisille. Ihmisille joille löysä aika on pelottava kuilu, jonka partaalla ei voi seistä kuin nuppi turvoksissa. Raija-Liisa Halttunen 3

4 Raittiuslautakunnasta Raitsuun Seppo Prunnila Suunnittelujohtaja Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi muokkasi syntyessään runsas sata vuotta sitten myös suomalaisen ja tamperelaisen elämänmuodon kuvaa. Vaurauden lisäksi se toi mukanaan uudenlaisia riskejä, ongelmia ja haasteita. Tähän haasteeseen syntyi osaltaan vastaamaan kansalaistoimintaan perustuva raittiusliike. Tänä vuonna tulee kuluneeksi paitsi 85 vuotta raittiuslautakunnan perustamisesta ja 20 vuotta Kimaralehden synnystä, myös jo 120 vuotta Tampereen Raittiusseuran perustamisesta. Myös muut raittiusjärjestöt ovat suomalaisen mittapuun mukaan todellisia senioreita. Voidaan perustellusti sanoa, että raittiustoimi on Tampereella elänyt ajan hermolla. Ja mikä tärkeätä: se on myös osannut vastata ajan haasteisiin ja kyennyt muuntumaan. Toki osassa muutosta on ollut taustalla pakollista sopeutumistakin mm. lainsäädännön ja kaupungin organisaatiomuutoksen jatkuviin haasteisiin. Tätä kuvaa hyvin raittiuslautakunnan virallinenkin historia, joka vuonna 1991 johti raittiuslautakunnan lopettamiseen ja yhdistämiseen osaksi sosiaalilautakunnan ja hieman myöhemmin laajemmin sosiaali- ja terveyslautakunnan organisaatiota. Mutta mikä tärkeintä: varsinainen raittiustyö muuntuneenakin on säilyttänyt toimintaedellytyksensä ja roolinsa. Muutoksillaan raittiustoimi on voinut vastata myös siihen osin tunneperäiseenkin suhtautumiseen, jota aina tietyssä määrin on raittiusliikkeeseen kohdistunut. Tampere on historialliselta iältään nuori, mutta se on hyvin monien asioiden edistämisessä Suomen vanhimpia ja ensimmäinen. Täällä ovat suomalaisen teollisuuden tärkeimmät juuret, täällä syttyivät ensimmäiset sähkövalot, ollaan oltu ajan hermolla. Tämä koskee myös kunnallista raittiustoimea ja sen kehitystä. Raittiuslautakunnan perustaminen vuonna 1919 oli johdonmukainen kehitysvaihe kieltolain valvonnan toteuttamisessa. Puhe siis oli nimenmaan kieltolain valvonnasta, mikä luonnollisesti merkitsi toiminnan luonteelle paljon. Oli luonnollista, että koko kieltolain aikana työn luonteeseen kuului paljon valvontaa, mutta jo alun alkaen valistustyö raittiuden edistämiseksi tuli painopistealueeksi. Tässä valistustyössä keskeinen toimintamuoto tamperelaiseen omaleimaiseen tapaan oli voimakas yhteys järjestötyöhön ja kansalaistoimintaan. Tämä työote on säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja luonnollisesti vahvistui kieltolain kumoamisen jälkeen. Raittiustoimi elänyt ajan hermolla Tamperelaisen raittiustyön historiaan on Tampereen teollistuminen jättänyt oman vahvan jälkensä. Teollistuminen ei todellakaan merkinnyt vain uuden ammattiluokan syntymistä ja kasvun mahdollisuutta. Se Päihde- ja sosiaalityö suosii tamperelaista mallia Viime vuosikymmenten kehityksessä on nähtävissä selkeästi omaleimainen kolmivaiheisuus. Ensivaiheen itsenäinen raittiuslautakunta muuttui 1990-luvun alun organisaatiomuutoksissa osaksi keskitettyjä sosiaalipalveluja ja nyt uuden vuosituhannen alussa osaksi sosiaalityön tehtäväaluetta. Kehitysvaiheita voi kuvata tyypilliseksi syklinomaiseksi muutokseksi, jossa vuorottelevat keskittäminen ja erikoistuminen. Näistä kehitysvaiheista ja muutoksista voidaan luonnollisesti aina olla montaa mieltä. Erikoistuminen lisää osaamista, mutta se voi myös joskus eristää. Keskittäminen taas voi joskus estää erikoistumista jne. Nyt näköpiirissä oleva kehitys yleensä päihdetyön ja sosiaalityön kentässä suosii tamperelaista toimintamallia. Raittiuslautakunnan työtä organisatorisesti jatkava Raitsu toimintamuotoineen on toiminta-ajatuksensa mukaisesti erikoisyksikkö, joka kouluttaa ja neuvoo päihdeasioissa, tiedottaa niistä ja ylläpitää päihdetietopalvelua. Tätä voi luonnehtia kehitysvaiheena paljon puhutuksi verkostoitumiseksi. Se tukee myös kaupungin omaksumia strategisia toimintatavoitteita. Tavoitteeksi asetettu tamperelaisten hyvä elämä rakentuu monipuoliseen verkostoon ja myönteiseen työnjakoon. Puhumme sosiaalisesta pääomasta kiintymisestä omaan lähiympäristöön ja sen arvokkaaksi kokemiseen. Tässä työssä on raittiustyö ominen toimintamalleineen ja verkostoineen ollut ja tulee olemaan roolissaan keskeinen toimija. 4

5 Ismo Tuominen Hallitusneuvos NSosiaali- ja terveysministeriö Perhe- ja sosiaaliosasto ykysuomen alkoholipolitiikan kaksi tärkeintä ratkaisua on tehty viimeksi kuluneen vuoden aikana: Alkoholiverotusta päätettiin viime syksynä alentaa reippaasti EU:n jäsenvaltioiden välisen vapaan matkustajatuonnin hillitsemiseksi, mutta samalla valtioneuvosto päätti linjata alkoholipoliittiset tavoitteensa ensimmäistä kertaa periaatepäätöksen tasolla. Alkoholiveroja alennettiin keskimäärin 33 prosentilla. Alkoholin kokonaiskulutus näyttäisi nyt veroratkaisun ja lisääntyneen matkustajatuonnin johdosta kasvavan vuositasolla noin 15 %. Kulutuksen kasvu johtaa nyrkkisäännön mukaan samansuuruiseen lisäykseen alkoholihaitoissa. Toteutuneista alkoholihaitoista tai juomatapojen muutoksista ei vielä ole kovin tarkkoja tietoja. Todennäköisintä on, että alkoholin kulutus on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä, mutta painottuminen saattaa osua nuoriin ja pienituloisiin. Valtaosa sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista syntyy joka tapauksessa ajan kuluessa. Alkoholihaittoja ei ole hyväksytty, vaikka veroja laskettiin Nykysuomen alkoholipolitiikan suppea oppimäärä Alkoholipolitiikkaa ei rakenneta yhden vuoden tarpeisiin. Alkoholihaitat eivät ole tulleet keskuuteemme tänä vuonna, vaikka julkinen keskustelu joskus antaakin sen vaikutelman. Suuri kysymys kuuluu: Mikä on alkoholihaittojen hyväksyttävä taso? Minusta meidän ei tule hyväksyä mitään tasoa, vaan meillä tulisi olla nollavisio liikennekuolemien ehkäisytavoitteen tapaan. Nyt vuonna 2004 tämä merkitsee vähintäänkin sitä, että riitely siitä, ovatko haitat kasvaneet enemmän vai vähemmän kuin hallitus vuosi sitten arvioi on mielipuolista. Valtioneuvoston periaatepäätöskin toteaa selkeästi, että hallitus tähtää (sekä entisten että nyt lisääntyvien) alkoholihaittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Valtioneuvosto määräsi siis syksyllä 2003 sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaan uuden alkoholiohjelman vuosille Se rakentuu valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Ohjelmassa ei haeta hetken ratkaisuja vaan kiintopisteenä on lääketieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tuottama tieto. Sen tiedon mukaan alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä saavutetaan tuloksia vain kokonaisvaltaisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Alkoholin kulutukseen puututaan tehokkaimmin vero-, vähittäismyynti- ja anniskelupolitiikan keinoin. Lainsäädäntö antaa jo nykyisellään hyviä mahdollisuuksia kulutuksen, riskikäytön ja haittojen kasvun hillitsemiseen. Monessa kohden kyse on pikemmin siitä, että sitä ei riittävästi noudateta. Tämä koskee esim. nuorille myymisen ja välittämisen ikärajoja ja alkoholin myyntiä päihtyneille. Alkoholiveroa alennettaessa oli tiedossa se, että hintojen aleneminen tulee lisäämään kulutusta ja sitä kautta alkoholihaittoja. Toteutetulla veronalennuksella haluttiin kuitenkin taittaa kärki alkoholin tuonnilta muista EU-maista, etenkin Virosta, ja ehkäistä mittavien harmaiden markkinoiden kehittymistä. Tämänhetkisen tietojen mukaan näyttää siltä, että näiden tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Monet ovat nyt sitä mieltä, että voimme pysäyttää hyvinvoinnin rakentamisen ja jäädä tähän tilanteeseen onnittelemaan itseämme. Mutta milloin viinaveroa oikein saa korottaa? Jotta valtioneuvoston tavoitteet haittojen vähentämisestä täytettäisiin, tulisi käyttää kaikkia keinoja, myös verotusta. Se, joka väittää alkoholiverotuksen olevan nyt haittojen minimoinnin kannalta oikealla tasolla, on suurella todennäköisyydellä väärässä. On selvää, että paluuta entiseen verotasoon ei ole olemassa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että verotusta ei saisi lainkaan käyttää esimerkiksi usean vuoden suunnitelmallisilla tasotarkistuksilla. Tällaisin tasotarkistuksin voitaisiin lähestyä erityisesti väkevien alkoholijuomien optimaalista verotasoa. Lähes kaikissa jäsenmaissa väkeviä verotetaan muihin alkoholijuomiin verrattuna paljon ankarammin kuin nyt Suomessa. Kysymys ei ole toteutettujen veronalennusten virheellisyydestä, vaan siitä, että olemme ohittaneet yhden karikon menestyksellisesti ja laivan ohjaamisen tulee jatkua. 5

6 M Tampereen raittiusseura 120 vuotta Yhteistyössä edelleen voima aaliskuun 15. päivänä vuonna 1884, kutsui kanttori Samuel Hellman kaupungin asukkaita Vanhan kansakoulun juhlasaliin perustamaan ensimmäistä raittiusseuraa Tampereelle. Kutsua noudatti 108 henkilöä ja asiakirjat kertovat, että vastaanotto oli innostunutta ja myönteishenkistä. Tampereen raittiusseuran toiminta alkoi vauhdikkaasti. Kokouksia pidettiin viikoittain ja ne aloitettiin lauantai-iltaisin kello kahdeksalta, sillä työpäivät ja viikot olivat tuolloin pitkiä. Raittiusseuran ensimmäisiä sääntöjä jouduttiin muuttamaan jo vuoden kulutta niiden hyväksymisestä. Syynä oli maaseutuväestön runsas muutto töihin tehtaisiin. Kaupungeissa elämän olosuhteet olivat varsin erilaisia maalaiselämään tottuneille. Niinpä viinan käyttö kasvoi rajusti tehdastyöväestön keskuudessa, juomiseen hukutettiin muutosten tuoma paha olo. Juomisen lisääntymisen seurausta oli, että Tampereelle perustettiin lukuisia pieniä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Ryhmittymät tunsivat tarvitsevansa yhdenmukaisuutta toiminnalleen ja niin pienyhdistykset liittyivät Tampereen raittiusseuraan, mutta toimivat kuitenkin itsenäisesti. Yksi Pirkko Lahti näistä oli yhdistyksistä oli Raittiusseura Toivo, jonka perustivat Finlaysonin tehtaan työntekijät. Ensimmäinen toimitalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Satakunnankadun ja Mustanlahdenkadun kulmaukseen vuonna Myöhemmin taloa laajennettiin Mustanlahdenkadun suuntaisesti. Nykyinen Raittiustalo valmistui vuonna 1967 Puutarhakadun ja Mustanlahdenkadun kulmaukseen osaksi Amurinportin kiinteistöä. Yleisimmin talo tunnetaan Hepokatti -nimestään. Tämän nimen huoneisto sai ensim- Tampereen Raittiusseuran kunniapuheenjohtaja Pentti Tuhtonen avaa seuran 120- vuotisjuhlan Vaprikissa. 6

7 Tampereen Raittiusseuran talo v mäisten huvien järjestäjän Pekka Savilahden toteuttaman yleisöäänestyksen perusteella. Raittiusseura on siten toiminut samassa korttelissa aina perustamisvuodestaan asti. Haasteissa mukana Raittiusseuran toimintaa ja sille asetettuja tavoitteita on alusta alkaen vahvasti säädelleet eri aikakausien mukanaan tuomat haasteet. Matkalla on ollut ylä- ja alamäkeä, mutta kiitollisuudella on todettava, että aina on jäsenistöstä löytynyt asian omakseen tuntevia, voimakastahtoisia henkilöitä viemään toimintaa eteenpäin. Harrastusryhmiä perustettaessa ensimmäisiin kuului laulukuoro, jota johti kanttori Samuel Hellman. Perinnettä jatkaa nykyisellä harrastusryhmä Hepokatin laulajat, johtajana Pirjo Äikäs. Kuoro on tehnyt lukuisia vierailuja kaupungin eri laitoksiin ja ollut mukana monissa tapahtumissa. Juhlavuoden kunniaksi on kuorolta ilmestynyt CD-levy Kauniita muistoja, jonka äänittäjänä on Jussi Alanko. Tavoitteisiinsa raittiusseura on kirjannut edelleen virikkeellisten harrastusmahdollisuuksien tarjonnan eri ikäryhmille ja iloista yhdessäoloa päihteettömänä. Tavoitteena on myös yhteistyön jatkuminen kaupungin eri järjestöjen sekä raittius- ja päihdeasiain viranomaisten kanssa. Tämän ajan haasteet ovat tehneet myös järjestöjen elämässä entistä merkittävämmäksi sanonnan: Yhteistyössä on voimaa! Pirkko Lahti on Tampereen kaupungin raittiustoimiston eläkkeellä oleva johtaja ja Tampereen raittiusseuran puheenjohtaja 7

8 Päästä paperille Halusimme tietää millaisia mielikuvia nuorille tulee ehkäisevästä päihdetyöstä. Pyysimme Tampereen Klassillisen koulun 8.-9.:n luokan oppilaita piirtämään näkemyksiään ja ensimmäisia ajatuksiaan aiheesta: Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Muita ohjeita eivät oppilaat saaneet. Julkaisemme osan mielenkiintoisesta sadosta. Kuvat nuorten kanssa tuottivat: erityisohjaajat Anne Mikkola ja Aulikki Otranen Raitsusta Roskiksella, Riikka Rintala Nuoret heinikossa, Annamaria Niemelä 8

9 Juoksija, Arttu Liukkonen Tyttö kellarissa, Elina Manninen Lentävä joutsen, Sanna-Pauliina Vaarala Aku Ankka ja tabula rasa, Perttu Liukkonen 9

10 Kimara syntyi yhteistyön välineeksi - O malta osaltani toivon, että lehti voi palvella, tiedottaa ja lisätä yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistymistä saman asian parissa työskentelevien keskuudessa. Näin kirjoitti ensimmäisessä Kimarassa lehden päätoimittaja, raittiustoimenjohtaja Pirkko Lahti. Elettiin kevättä Lahti sanoo, että Kimara syntyi todelliseen tarpeeseen. Ennaltaehkäisevää, huollollista ja hoidollista päihdetyötä tekevillä kaupungin toimialoilla ei ollut yhdyssidettä. Raittiustyölain tulossa oleva, yhteistyötä edellyttävä muutos kannusti eteenpäin. Raittiustoimessa ideoitu Kimara sopi välineeksi erinomaisesti. Kimarasta tuli yhteinen työkalu päihdetyössä työskenteleville. Kaupungin hallintokuntien välinen yhteistyö oli vielä tuolloin lähes olematonta. Raittiustoimessakin luontevina kumppaneina olivat lähinnä järjestöt ja yhdistykset. Aulikki Kuusela (vas.) Ritva Riipinen ja Pirkko Lahti ovat olleet nyt 20- vuotiaaksi ennättäneen Kimaran keskeisiä vaikuttajia. 10

11 Pirkko Lahti uskoo, että Kimaran alkuperäinen tavoite on täyttynyt. Se on yhä päihdetyötä yhdistävä lenkki. Siinä on mahdollisuus käydä keskustelua yhteisistä asioista. Etiketistä tuli Kimara Lehden nimen keksijää ei muista tarkasti oikeastaan kukaan. Todennäköisesti sen keksi joko Pirkko Lahti tai ensimmäinen ja samalla pitkäaikainen toimitussihteeri Ritva Riipinen. Aluksi kaavailtiin nimeksi Etikettiä, mutta Alko oli ehtinyt ottaa sen jo omaan käyttöönsä. Sitten tuli esille Kimara. Nimi viittasi raikkaaseen hedelmäjuomaan. Siinä oli myös sen viesti, kertoo Riipinen. Tuhannen kappaleen painoksena ilmestynyt ensimmäinen Kimara esitteli mm. raittiustoimen työtä, mutta kuten Pirkko Lahti jo päätoimittajan palstalla lupasi, myös muut pääsivät ääneen. Kimarassa oli ainakin neljä vakiopalstaa: Terveystoimen tietoa, Sosiaalityössä tänään, Järjestöissä tapahtuu ja Raittiustoimi tiedottaa. Aulikki Kuusela Huumeet olivat vasta tulossa Ensimmäisen, keväällä 1984 ilmestyneen lehden kiintoisiin juttuihin kuului Tampereen huumeseminaarista kertonut tarina. Se kuvasi samalla maailmaa, jossa päihdetyössä elettiin. Näin lehti raportoi Tampereen omasta huumetilanteesta: - Huumeiden käyttö on tällä hetkellä Tampereella melko pientä verrattuna 60-luvun lopun ja 70-luvun alun tilanteeseen. On otettava huomioon, että huumeiden käyttö on hyvin piilevää ja vain pieni osa tulee ilmi. Poliisin mukaan on ehkä odotettavissa uusi aalto huumeiden käytössä. Ja huumeiden käyttäjille ei ole hoitopaikkoja, jos niitä yhtäkkiä tarvittaisiin. Alkoholiongelmainen saa jotenkuten apua (tämäkin ehkä huonontunut VALTA- VA-lainsäädännön astuttua voimaan), mutta muita päihdeongelmaisia ei osata auttaa. Jutun tekijä arveli, että syynä oli tiedon ja kokemuksen puute. Hoitopaikkoja kuitenkin tarvittiin kipeästi. Jutussa ehdotettiin pian lopettavan Pyynikin sairaalan ottamista huumeiden käyttäjien hoitolaitokseksi. Ritva Riipinen Samainen lehti tarkasteli tamperelaisten päihteidenkulutusta vuoden 1983 valossa. Tampereella kulutettiin alkoholia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kulutus oli kasvanut puolitoista prosenttia edellisvuodesta, kun sama luku oli koko maassa 0,3 prosenttia. Tampereen luvuissa eniten kasvua oli oluen myynnissä, joka oli kasvanut kuusi prosenttia. Viinin myynti oli sen sijaan laskenut kahdeksan prosenttia. Jutun mukaan Alkon Tampereen myyntipiirissä juotiin vuonna 1983 alkoholipitoisia juomia yhteensä , 086 litraa! Luku merkitsi sitä, että jokainen tamperelainen käytti alkoholia 134 puolikkaan puollollista. Se merkitsi sitä, että rahaa kului asukasta kohden 2050 silloista markkaa. Alkon saama kokonaistuotto oli 343,5 miljoonaa markkaa. Melkoisia lukuja! Pirkko Lahti 11

12 Tavoitteena oli levittää ennakkoluulotonta, tosiasioihin pohjautuvaa tietoa päihteistä ja päihdeongelmista, mutta myös niiden ratkaisumahdollisuuksista ja ennaltaehkäisevästä työstä. Sen ajan ongelmat muistuttivat aika tarkkaan nykyisiä, jos puhutaan alkoholista. Kulutus oli lisääntymässä ja nuorten käyttäytyminen huolestutti. Huumeet olivat vielä sivujuonne. Päättäjät eivät pitäneet ongelmaa kovin uhkaavana. Teimme jo 1980-luvun alussa huumeselvityksen, mutta se ei johtanut päätöksiin, sanoo Pirkko Lahti. Lehteä levitettiin aluksi kaupungin eri hallintokunnille, kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenille, kirjastoihin, neuvoloihin ja jonkin verran muuallekin. Toimitus muiden töiden ohessa Kimaran perustaminen oli kolmen työntekijän raittiustoimelle suuri juttu, sillä aluksi kaksi kertaa vuodessa julkaistu lehti tehtiin muiden töiden ohessa. Suurimman vastuun kantoi toimitussihteeri Ritva Riipinen. Kimaran satoa vuosien varrelta 12

13 Työ oli hidasta käsityötä. Kun lehden ilmestymispäivä oli lähellä, päiville tuli mittaa. Riipinen, joka oli mukana lehden tekemisessä aina äskettäiseen eläkkeelle siirtymiseensä asti, muistaa, että Kimara oli lajissaan ensimmäinen koko maassa. Myöhemmin sitä on levitetty myös Tampereen ulkopuolelle eri kuntien päihdetyöntekijöille. Palautettakin tuli. Muistan, että esimerkiksi Vappu Taipale lähetti kiitoksensa. Kimara on vieläkin tärkeä lehti. Se, että lehti yhä ilmestyy, on tästä selvä todiste. Imago-uudistus näkyi myös lehdessä Eri järjestöjen tiedotustehtävissä toiminut Aulikki Kuusela tuli Kimaran toimitussihteeriksi vuonna Lehteä tehtiin vielä silloin leikkaa ja liimaa -periaatteella. Tietokone oli kaupungin hallinnossakin vielä harvinainen väline. Pian tietokoneet yleistyivät ja Kimaraakin taitettiin jo 1990-luvun alussa sähköisesti. Sisältökin muuttui vähitellen niin, että Kimara on nyt yhä enemmän sisäisen ja ulkoisen lehden välimuoto. Samalla on tietysti siirretty entistä ammattimaisempaan tekemiseen. Mukana on ollut jo jonkin aikaa myös ulkopuolisia ammattitoimittajia ja tällä hetkellä myös ammattitaittaja. Kuusela sanoo, että Kimara oli ja on hyvin tärkeä viestintäväline Raitsulle. Tieto ehkäisevästä päihdetyöstä ei mene helposti läpi tiedotusvälineissä. Lisäksi nykyjulkisuus on päihdeasioissakin usein raflaavaa ja negatiivisen sävyistä. On hienoa, että meillä on väline, jossa voidaan tuoda esiin perusteellisesti ja myönteiseen sävyyn päihdetyötä, sanoo Kuusela, joka siirtyi muihin töihin vuonna Lehden tekniikka on nykyisin modernia. Sen ilmettä kirkastettiin viimeksi 1990-luvun puolivälissä, kun koko raittiustoimen visuaalista ilmettä muutettiin. Silloin Kimarastakin tuli Raitsun Kimara. Itse lehden logo tyyliteltiin vanhaa kunnioittaen. Matti Wacklin toimittaja 13

14 Yksinäinen vanhuus I kääntyminen on maailmalla todellinen megatrendi. Kaikki muu tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata, mutta ne ihmiset, jotka tulevat olemaan vanhoja kolmen- tai viidenkymmenen vuoden kuluttua, ovat jo syntyneet. Ikääntyvistä maista ensimmäinen on Japani, ja sen vuoksi siellä ikääntymispolitiikka onkin korkealla hallituksen asialistalla. Mutta kehitysmaat tulevat hyvää vauhtia perässä; kohta neljänkymmenen vuoden kuluttua suurin osa vanhoista ihmisistä asuukin kehitysmaissa. Suomi on monessa suhteessa pilotti. Olemme EU:n sisällä se maa, jonka vanhustuminen on nopeinta. Nyt meillä olisi hyvää aikaa huolehtia siitä, että selviäisimme asiasta esimerkillisesti. Hallitus ei turhaan valmistele selontekoa väestörakenteen muutoksista. Ikääntyminen on voimavara Ikääntyminen on ilmiö, joka vaikuttaa kaikkeen ja kaikkialla. Joka ikinen politiikan ja hallinnon sektori kokee tämän ilmiön omalla alueellaan. Ympäristöministeriö kohtaa ilmiön asumisen suhteen, opetusministeriö valmistellessaan ikäihmisille koulutusohjelmia elämänikäistä oppimista varten, KTM joutuu huolehtimaan elinkeinopolitiikasta, joka turvaa vanhojen ihmisten tarpeet markkinoilla, sisäministeriö seutukehityksestä ja niin edelleen. Kokeneet ja osaavat vanhat ihmiset ovat merkittävä voimavara meille kansallisesti. Isovanhemmat ja isoisovanhemmat antavat perheille ja kasvaville lapsille aikaa ja rakkautta, juuria, tarinoita menneisyydestä, yhteenkuuluvuutta ja itsetunnon perustaa, siis lisäävät kansallisomaisuuttamme ja kasvattavat bruttokansantuotetta. Ikääntyminen on ensisijassa voimavara ja tavoiteltu ilmiö. Silti ikääntymiseen kuuluu myös haasteita ja ongelmia. Pieniä kremppoja ilmaantuu, keho ja aistit tarvitsevat tukea eli silmälaseja ja kuulokojeita, rollaattoreita, keppejä, kahvoja ja helposti päälle puettavia vaatteita. Ikäihmisten markkinat ovat alikehittyneet ja ikääntymisen ympärillä leijailee vielä ikään kuin häpeän ja nolouden ilmapiiri vaikka aivan turhaan. Ikääntyminen on yhtä normaali prosessi kuusikymppisenä kun se on ollut kuusikuukautisena ja kuusivuotiaana. Mehän vanhenemme joka tapauksessa koko ajan. 14

15 onko vaihtoehtoja? Pääjohtaja Vappu Taipale Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus Stakes Tekniikka ei korvaa inhimillistä kontaktia Yksin asuminen lisääntyy kaikissa teollistuneissa maissa. Pohjoismaissa kolme-neljäkymmentä prosenttia yli 65 -vuotiaista asuu yksin, Helsingissä sanotaan joka toisen postiluukun takana asuvan yksinäisen ihmisen. Odottaako meitä vanhuudessa yksinäisyys? Ensiksikin, yksin asuminen ei merkitse että jokainen kokisi itsensä lohduttoman yksinäiseksi, vaan suurin osa viihtyy hyvin omissa oloissaan. Toiseksi, miesten eliniän noustessa leskeytyminen ei ole väistämättä vanhojen naisten osa. Jotkut tutkijat jopa väittävät että väestön vanhenemisen suuria yllätyksiä tulee olemaan vanhojen pariskuntien lisääntyminen! Olisiko ehkäisevälle päihdetyölle uusi tilaus vanhojen ikäluokkien keskuudessa? Siinäpä asia jota sopisi pohtia, ja mieluiten vanhojen itsensä kanssa! Silti on katsottava silmiin sitäkin tosiasiaa, että ne, jotka kärsivät yksinäisyydestä, kokevat helposti turvattomuutta, ahdistusta ja hätää. Tällaista ei voida sallia. Tähän tarvitaan omaisia, läheisiä, lähiympäristöä ja lisäksi usein kunnan järjestämiä palveluja. Teknologia kehittää koko ajan toinen toistaan hienompia laitteita kotona asumisen avuksi. Tekniset turvapuhelimet eivät silti koskaan korvaa inhimillistä kontaktia. Tarvitaan siis monipuolinen läheisten ja palvelujen verkosto. Tulevaisuudessa meidän täytyy opetella tosi hyviksi ja tehokkaiksi verkonkutojiksi, kun ikäihmisiä on yhä enemmän. Euroopassa ei liiemmälti ole vielä kilpailua näillä aloilla, joten suomalaisten on hyvä aloittaa oman maan ja maailman valloitus kunnon tuotteillamme. Elämän kruunu kallellaan Suomalainen kansanlääke yksinäisyyteen ja masennukseen on aina ollut alkoholi. Vaikka vanhemmat ikäluokat eivät tänä päivänä ole kunnostautuneet samanlaisilla tilastoluvuilla kuin nuoret, tilanteeseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Vanhojen naisten asenne omaan juomiseensa on mielenkiintoisen kahtalainen: omasta mielestään he juovat mutta eivät juo. Se tarkoittaa asennetta, jossa lohdutusjuominen ei oikeastaan ole alkoholinkäyttöä sitä on vain julkisuudessa alkoholin vaikutuksen alaisena toikkaroiminen. Toisaalta mummojen omaiset voivat olla ylihuolestuneita vanhojen naisten elämästä, kuudestakymmenestä viidestä ikävuodesta kun alkaa se "elämän kruunuksi" nimitetty vaihe, jolloin voi toimia oman mielensä mukaisesti ja nauttia elämästä. Kaikki eivät hyväksy vanhojen rakkauksia, ravintolakäyntejä ja muita huveja. Olisiko ehkäisevälle päihdetyölle uusi tilaus vanhojen ikäluokkien keskuudessa? Siinäpä asia jota sopisi pohtia, ja mieluiten vanhojen itsensä kanssa! Poistakaamme siis nolostelun verho omasta maastamme ikääntymisen suhteen ja rakentakaamme maa hyväksi elää kaikille ikäryhmille. Kekseliäisyyttä tai sosiaalisia innovaatioita meiltä ei ole koskaan puuttunut, otetaan ne nyt taas käyttöön. 15

16 Vuosi 2004 on tuonut mukanaan historiallisia muutoksia, esimerkiksi EU:n laajenemisen, joilla on suuri vaikutus Suomen alkoholipoliittiseen päätöksentekoon. Terveyden edistämisen keskus päätti julkaista Päihdebarometria suppeamman alkoholibarometrin. Alkoholibarometri 2004 on toteutettu erillisenä puhelinhaastatteluna ja siihen vastasi 98 sosiaalitoimen tai päihdejärjestön johtajaa. Alkoholibarometri Kysymyksien pääteemoja olivat päihteiden käytössä näkyneet muutokset, tulevien muutosten ennakointi, havaittujen päihdehaittojen yleisyys, ehkäisevän päihdetyön keinot sekä kunnassa tai alueella olevat päihdepalvelut ja niiden riittävyys. Kaikki kysymykset koskivat kuitenkin vain alkoholia ja siihen liittyviä haittoja. Alkoholibarometri Ehkäisevän päihdetyön keinojen merkitys alkoholiongelmien ehkäisemisessä (1) Julkinen kampanjointi Päihdekasvatus Päihdekasvatus koulussa ja vapaa-aikana Nuorten vapaa-ajan toiminnan tukeminen KUNNAT JÄRJESTÖT Poliisivalvonta Alkoholin myynnin valvonnan tehostaminen Alkoholimainonnan säätely Alkoholin hintapolitiikka Yleinen elinolojen kehittäminen Lähiyhteisöjen sosiaalisen vastuun ottaminen 20% 40% 60% 80% 100% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin tärkeää Melko tärkeää Vähän tärkeää Ei lainkaan tärkeää Arvio omalla toiminta-alueella olevien päihdepalvelujen riittävyydestä (2) Ihmisten turvattomuus on lisääntynyt Ihmisiä on sairastunut alkoholin käytön seurauksena Ihmisiä on kuollut alkoholin käytön seurauksena KUNNAT JÄRJESTÖT Alkoholin käyttäjien hoito on aiheuttanut paljon kustannuksia paikallisille viranomaisille Alkoholin käytön valvonta ja järjestyksenpito on aiheuttanut paljon kustannuksia paikallisille viranomaisille Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat lisänneet kustannuksia lastensuojelussa Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat lisänneet kustannuksia perheneuvolatoiminnassa Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat lisänneet kustannuksia järjestyksenpidossa 20% 40% 60% 80% 100% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri ongelma kohtalainen ongelma Vähäinen ongelma Ei lainkaan ongelma 16

17 Tapahtumakalenteri syksy 2004 Raittius- ja kansanterveysjärjestöille järjestötapaaminen klo Raitsun kokoustilassa. Aiheena on Kansallisen alkoholiohjelman kumppanuus mitä voimme tehdä yhteistyössä. Ehkäpä -työryhmä kokoontuu Raitsussa pohtimaan Alkoholiohjelman asettamia haasteita mikä on Ehkäpä - työryhmän rooli kaupungissa. Huumetyönverkosto kokoontuu aiheena, miten sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutokset mahdollisesti vaikuttavat verkoston asemaan. Päihdeasioiden päällikkö Helena Levonen tanssahtelee Samba Roseidan riveissä Tampereen Kukkaisvikkojen avajaisissa elokuussa Länsi-Suomen lääninhallitus järjestää Pirkanmaan kuntien ehkäisevän päihdetyön työkokouksen keskiviikkona klo Kokouspaikka on Finn-Medi 1, Pulssi-kabinetti, Biokatu 6, Tampere. Aiheina ovat Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma ja Alkoholiohjelma vuosille Työelämä ja päihteet -työnohjauksellinen koulutus työpaikkojen päihderyhmille on Kuuselan palvelutalossa. Tilaisuudessa jatketaan kevään koulutusaihetta Puheeksi otto ja varhainen puuttuminen päihdeasioissa työpaikalla. Viikko 43 on valtakunnallinen Ehkäisevän päihdetyön viikko aiheena Ehkäisevä päihdetyö. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta kokoontuu pikkujoululounaan merkeissä ma klo Tampereen kaupungin päihdepoliittisen suunnitelman päivitys on tehty, mitä tästä eteenpäin? 17

18 Vanhusten I päihdeongelmat kääntynyt ihminen on saattanut aloittaa päihteenkäytön vasta myöhemmällä iällä. Vanhuksen liiallinen päihteen käyttö voi liittyä turvattomuuden tunteeseen, yksinäisyyteen, elämän yksitoikkoisuuteen, tarkoituksettomuuteen ja kuoleman toiveisiin. Vanhus saattaa hakea myös helpotusta erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin kipuihin ylimääräisestä lääkityksestä. Vanhusten lääkkeiden liikakäyttö saattaa ilmetä lääkkeiden yliannostuksena tai niiden turhana, runsaana tai päällekkäisenä käyttönä. Vanhusten liiallista päihteiden käyttöä on pidetty sopimattomana ja jopa häpeällisenä. Vaikka päihteiden käyttö ei ole ollut tämän päivän ikäihmisten keskuudessa arkipäiväistä, jotkut heistä ovat tottuneet nauttimaan kotonaan tilkkasen alkoholia verenkierron ja sydämen toiminnan virkistämiseksi. Tätä tapaa ja vanhuksen itsemääräämisoikeutta on aiheellista pyrkiä kunnioittamaan vanhustenhuoltolaitoksissa: hoitajat voivat esimerkiksi iltaisin annostella tilkkasen alkoholia vanhuksen omasta pullosta. Vanhusten hoitotyössä hoitajalla soisikin olevan riittävästi aikaa vanhuksen elämäntarinan kuuntelemiselle, jotta tätä kautta löytyy ymmärrystä vanhuksen käyttäytymiselle. Päihteiden käyttö voi olla huomattava osa kotona asuvan vanhuksen arkea ja saattaa lisääntyä ympäristön sitä huomaamatta vanhuksen vähitellen eristäytyessä. Mikäli omaiset, lähiverkosto tai kotisairaanhoito pyrkii rajoittamaan päihteiden käyttöä, saattaa vanhus suhtautua rajoituksiin kielteisesti ja torjuvasti. Päihteiden käyttö saattaa olla vanhuksen keino pyrkiä säilyttämään itsemääräämisoikeutensa tilanteessa, jossa fyysisen toimintakyvyn lasku on lisännyt riippuvuutta. Vanhusten päihdeongelmien hoidossa on omat erityispiirteensä. Päihdeongelmaisen vanhuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä esimerkiksi vanhuksen sekavuus voi johtua useasta eri syystä: somaattisesta sairaudesta, masennuksesta, lääkeaineiden yhteisvaikutuksesta tai imeytymishäiriöstä tai alkoholin ja lääkkeiden vieroitusoireista. Vanhuksen elimistön kyky kestää alkoholin ja lääkeaineiden yhteisvaikutusta voi olla odottamaton. Vanhusten päihdeongelman suhteen hoitaja joutuu miettimään myös eettisiä kysymyksiä: pitääkö sallia päihteitä käyttävän vanhuksen yksilöllisyys ja tukea itsemääräämisoikeutta vai onko parempi vaatia muutosta haittoja aiheuttavan päihdekeskeiseen elämäntapaan elämän viime metreillä? Eettinen valinta ei saisi kuitenkaan toimia hylkäämisen välineenä, sillä hoitotyössä ei ole sijaa vanhuksen päihdeongelman moralisoimiselle. Vanhukset voivat joutua kärsimään myös lastensa tai lastenlastensa päihteiden käytöstä. Varsin tyypillisessä tilanteessa aikuinen poika, eronnut tai naimaton asuu vanhempiensa luona. Hän saattaa päihtyneenä kiristää heiltä rahaa tai pahoinpidellä fyysisesti. Kiristys ja uhkailu voivat kohdistua myös laitoksessa asuvaan vanhukseen, esimerkiksi eläkkeenmaksupäivän aikoihin. Iäkkäiden vanhempien on monesti vaikeaa syyllisyyden ja häpeän tunteiden vuoksi kertoa tilanteestaan ja saada sitä muuttumaan. Joskus vanhuksen sosiaalinen verkosto saattaa muodostua runsaasti päihteitä käyttävistä henkilöistä. He saattavat tuoda vanhukselle alkoholia ja samalla käyttää häntä hyväkseen esimerkiksi taloudellisesti. Päihdeongelmaisen vanhuksen hoito aiheuttaa aina paljon hoivatyötä, toimenpiteitä ja huomiota sekä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Vanhuksen huolestuttava päihteiden käyttö tai hänen joutumisensa kaltoin kohdelluksi on peruste kutsua tukiverkosto (omaiset, ystävät, naapurit, kodinhoitaja) koolle pohtimaan keinoja, joilla voitaisiin lisätä vanhuksen turvallisuutta loukkaamatta hänen itsemääräämisoikeuttaan. Vanhuksen omien toiveiden ja tarpeiden huomioimisen lisäksi hoidossa voivat auttaa naapurit, omaiset, kotipalvelu- ja kotisairaanhoidon henkilöstö. Mikäli tukiverkosto ei ole riittävä, pitää viranomaisten pyrkiä luomaan sellainen. Päihdeongelmaista vanhusta voidaan auttaa olemalla herkkiä aistimaan vanhuksen elämäntilanne, sopivalla lääkehoidolla, tarvittaessa jakamalla lääkitys dosettiin, tiivistämällä kotikäyntejä vanhuksen luona tai sopimalla intervallihoitojaksoja vanhusten hoitolaitoksessa. Väkivaltatilanteissa voi olla syytä turvautua turvakotiin, jotta vanhus voi paeta uhkailevia läheisiään. Lähde: Päihdehoitotyö Maria Inkinen, Airi Partanen, Tiina Sutinen Kustannusosakeyhtiö Tammi,

19 T Nostan karpalomehumaljan raittiudelle änä vuonna Tampere juhlii raittiustyön ja -kasvatuksen 85-vuotista taivalta. Nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään, kuinka raittiustyö on onnistunut tehtävässään ja onko juhlimiseen aihetta. Alkoholin maaliskuinen veroale ja tuontirajoitusten poistuminen näyttävät vain lisänneen viinan käytön ongelmia. Selviämisasemat ja katkaisuhoitopaikat täyttyvät entisestään, ja kunnilta puuttuu hoitomäärärahoja. Suosituin laillinen huumeemme niittää karua satoa. Alkoholi tappaa vuosittain jo kolmisen tuhatta ihmistä, ja se on osallisena noin 70 %:ssa henki- ja muissa väkivaltarikostapauksista. Kansantalous maksaa kovan hinnan alkoholin aiheuttamista terveysongelmista, rikollisuudesta ja työtehon heikkenemisestä. Se ei ole kuitenkaan mitään verrattuna niihin inhimillisiin kustannuksiin, joita viina aiheuttaa esimerkiksi rattijuoppouden, lähisuhdeväkivallan ja perheiden rikkoontumisen kautta. Terassiliberaalien hellimä haave mannermaisen alkoholikulttuurin maahantuomisesta on kaunis. Ihmisillä on oikeus utopioihin. Perutaanko juhlat? Lainsäädäntö on kuitenkin huono kulttuurimuutoksen kätilö, eikä ihmisiin iskosteta itsehillintää holtittomalla antaa mennä -liberalismilla. Pohjoismaisen alkoholipolitiikan murentaminen ei lähennä päihdekulttuuriamme Ranskaan vaan Venäjään. Vaihdetaanko juhlaorkesteri itkijänaisiin? Ei sentään. Paljon on edelleen tehtävissä. Verotusta voidaan ja pitää korjata takaisin mietoja juomia suosivaksi. Alkoholin myynnin ja anniskelun valvontaa tulee tehostaa rajusti. Suomen tulee väsymättä ajaa EU:ssa unionin laajuista ja riittävän korkeaa alkoholin minimiveroa. Olen itse ollut koko ikäni absolutisti. Vuosien varrella olen kerännyt tässä alkoholistisessa kulttuurissa suunnilleen yhtä paljon ihmetystä kuin parrakas nainen. Viime vuosina raittius tuntuisi kuitenkin saaneen yhä enemmän myös myönteistä huomiota etenkin nuorison keskuudessa. Ehkä osasyy on suomalaisten kansainvälistymisessä. Ulkomailla matkustellessa ihmiset näkevät, että juhlia voi muutenkin kuin tavoittelemalla katatonista tilaa ja oksentamalla kravattinsa päälle. Kontrasti tähän kaljatelttojen ja puistossa virtsalla kykkivien teinityttöjen maahan on tuskallisen suuri. Suomalainen päihdekulttuuri voi ja sen pitääkin muuttua täysipäisempään suuntaan. Siihen meistä jokainen voi vaikuttaa omalla esimerkillään. Minä nostan maljan järjelle ja harkinnalle, maljan toivolle. Maljan väsymättömälle työlle raittiuden puolesta. Karpalomehumaljan. Oras Tynkkynen kansanedustaja (vihr.) Tampere Kuva:Eduskunta/ arkisto 19

20 Alkoholiohjelman kuntakumppanuus hyvä asia V altioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen alkoholipolitiikan linjauksista. Periaatepäätöksen mukaisesti toteutetaan alkoholiohjelma vuosille , yhteistyössä eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Tarkoituksena on, että kaikki toimijat kokoavat alkoholiohjelmaan alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen tähtäävät toimensa. Tampereen kaupunki solmi ensimmäisten kuntien joukossa kuntakumppanuussopimuksen Kansallisen alkoholiohjelman kanssa. Alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäiseminen liittyy useisiin kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kun myös kirkot, järjestöt ja elinkeinoelämä päättävät omasta toiminnastaan, alkoholiohjelman tavoitteena on solmia kaikkien tahojen kanssa kumppanuussopimuksia, joissa yhdistyvät toimijoiden vaikutusmahdollisuudet ja niihin tarjolla oleva tuki. Varsinkin järjestöjen kanssa on solmittu useita sopimuksia. Kuntapuoli lähtee hieman hitaammin liikkeelle. Mitä hyötyä Alkoholiohjelma tarjoaa kumppaneilleen alkoholiohjelman verkoston ja viestinnän tukea sekä muuta myöhemmin alkoholiohjelmassa tarkemmin määriteltyä tukea. Lisäksi alkoholiohjelma on merkittävä painopiste terveyden edistämisen määrärahoja sekä kansallisen terveydenhuoltohankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen määrärahoja jaettaessa. Tampereen kaupungin painopisteet Tampereen painopistealueet ovat seuraavat: Laaja-alainen hallintokuntien, valtionhallinnon, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyö Mini-interventiotoiminta perusja työterveyshuollossa Kunnan omistamien tilojen ja katualueiden omistajapolitiikka: Tilojen päihteettömyys, vuokraamisen ehdot ja alkoholimainonnan salliminen Alkoholielinkeinon omavalvonnan tukeminen ja vaikuttaminen alkoholihallintoon osana ehkäisevää päihdetyötä Kunta ja alkoholi hankkeesta hyötyä Alkoholihallinnosta osana ehkäisevää päihdetyötä on jo saatu kokemuksia Kunta ja Alkoholi -hankkeessa, jossa Tampere on ollut mukana vuodesta Hankkeesta saatuja kokemuksia voi hyödyntää ja kehitellä osana uuden alkoholiohjelman valmistelua. Ehkäisevä päihdetyö on määritelmämme mukaan toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja vaikuttamalla: päihteiden saatavuuteen ja hintoihin, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Ehkäisevän päihdetyön kohteena ovat kaikki päihteet, niin lailliset kuin laittomatkin, soveltuvilta osin yhtäläisin periaattein. Ehkäisevän päihdetyön tarpeen aiheuttavat haitat, joita niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin aiheutuu päihteiden käytöstä. Tärkeimpiä näistä ovat riippuvuus, sairaudet ja terveysongelmat sekä sosiaaliset ongelmat. Toimenpiteitä Hyväksi osoittautunutta lausuntopyyntömenettelyä jatketaan, sillä erityisesti yrittäjien omavalvontasuunnitelmat tulevat tarkemmiksi lausuntoa pyydettäessä. Eli sosiaalija terveystoimen edustajilta pyydetään lausunto alkoholilupa-asiassa kun lupa koskettaa lapsia, nuoria lapsiperheitä tai paikka sijaitsee muuten ongelmallisella alueella. Lausuntopyynnöt tekee Lääninhallitus ja tuotevalvontakeskus. Samoin kehitetään kuntalaisten kuulemismenettelyä, ettei baari tai ravintola vain tule yllätyksenä naapuriin. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan pyritä rajoittamaan kenenkään elinkeinoa, vaan löytämään vaikean paikan tullessa sellainen sopuratkaisu että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Alkoholiyrittäjille on jo järjestetty koulutustilaisuuksia omavalvontaa tukemaan ja kahdella kaupungin alueella on kaikille yrittäjille tehty kysely, millaista koulutusta ja tukea he tarvitsevat työssään. Juuri alueilla järjestetyt teemalliset keskustelutilaisuudet herättivät kiinnostusta. Yrittäjät haluavat oppia tuntemaan toisiaan 20

21 henkilökohtaisesti, jolloin vaikeistakin asioista on helpompi puhua. Turvallisuus on myös yksi teema, josta yrittäjät haluavat keskustella esim. poliisin kanssa. Niille yrittäjille, joille kysely on jo tehty, järjestetään nyt syksyn aikana ainakin yksi 2-3h:n keskusteluiltapäivä. Muilla alueilla jatketaan kyselyiden tekemistä ja kartoittamista. Kaikki alueet ovat erilaisia, liittyen mm. anniskelu ja myyntipaikkojen määrään, eli kioskeja, huoltoasemia, baareja ja ravintoloita on esim. keskustassa runsaasti ja sitten on paikkoja joita on helppo kartoittaa, käy vain kaikissa kahdessa myyntipaikassa. Yhteistyön paikka Alkoholiohjelman koordinaatiotyöryhmä Sosiaali-ja terveysministeriö on asettanut Alkoholiohjelman koordinaatiotyöryhmän. Koordinaatiotyöryhmä vastaa alkoholiohjelman operatiivisesta johtamisesta. Työryhmän jäsenet: Puheenjohtaja: Ismo Tuominen, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja: Marjatta Montonen, ohjelmakoordinaattori, sosiaali- ja terveysministeriö Jäsenet: Veli-Matti Risku, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Saini Mustalampi, Stakes Ritva Varamäki, kehittämispäällikkö, Terveyden edistämisen keskus Juhani Hakala, suunnittelupäällikkö, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV Mika-Pekka Miettinen, viestintäjohtaja, Alko Oy Kalervo Kiianmaa, tutkimusprofessori, Kansanterveyslaitos, KTL Martti Kuokkanen, ylilääkäri, työterveyslaitos Jari Korhonen, lääninlääkäri, Itä-Suomen lääninhallitus Tuula Lakomäki, sosiaalitarkastaja, Oulun lääninhallitus Sakari Suominen, lääninlääkäri, Länsi-Suomen lääninhallitus Marja Kaasalainen, lääninsosiaalitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus Sari Marita Ikäheimo, sosiaalikasvattaja, Kajaanin kaupunki Kirsti Kylliö, toimistoesimies, Tampereen kaupunki Kirsi Korttila, perusturvanjohtaja, Virolahden kunta Eine Heikkinen, sosiaalitarkastaja, Lapin lääninhallitus Sihteeri: Auli Sarvikivi, projektisihteeri, STTV, Alkoholohjelma Jotta päästäisiin näkyviin tuloksiin ehkäisevässä päihdetyössä, vaatii se ehdottomasti yhteistyötä. Raittiusja kansanterveysjärjestöjen kanssa onkin jo sovittu tapaaminen, millä tavalla kansallinen alkoholiohjelma ohjaa toimintaamme ja mitä yhdessä voimme tehdä. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta on huomioinut hyvin kansallisen ohjelman päivittäessään kaupungin päihdepoliittista suunnitelmaa. Suunnitelma painottuu hyvin pitkälle ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön työryhmä EHKÄPÄ suunnittelee omaa toimintaansa päihdepoliittisen suunnitelman pohjalta. Tuntuu siltä, että monet toimijat toimivat nyt yhdenmukaiseen suuntaan huomioiden niin valtiovallan, kuntien kuin järjestöjenkin tarpeet. Rehellinen, aktiivinen tiedottaminen, avoin ja läpinäkyvä toiminta ja erityisesti usko ja näky siihen mitä tekee vaikuttavat varmasti. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen johtokunta teki päätöksen, ettei alkoholimainonta ole sallittua kaupungin autoissa. Yes! Kirsti Kylliö toimistoesimies Tampereen kaupunki Ehkäisevän päihdetyön toimisto 21

22 Kimaran kuvassa Kuka?: Helena Sommers, 73 vuotta, syntynyt Ylöjärvellä Mitä?: Kotihoidon asiakas vuodesta 2002 lähtien, jolloin tehtiin hoidontarpeen kartoitus yhdessä Amurin kotipalveluyksikön henkilöstön kanssa. Lähihoitaja Teija Karttinen käy kerran viikossa kolme tuntia kerralla avustamassa ostoksilla, apteekki- ja pankkiasioissa. Joka toinen viikko kuluu tunnista puoleentoista muunlaiseen auttamiseen kuten siistimiseen, asiakkaan hoitotoimiin ja kokonaisvaltaiseen hoidontarpeeseen vastaavassa työssä. Palvelun perustana on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ammatti:? Valmistunut sairaanhoitajaksi Helsingin sairaanhoitajaopistolta 1954, suorittanut sosiaalihoitajakurssin myös Helsingissä ja terveyssisaropinnot Jyväskylässä 1961 jonka jälkeen lähti Kittilän kunnan terveysvirastoon terveydenhoitajaksi. Vuonna 1979 Tampereelle kunnalliseen terveystarkastukseen ja josta työstä jäi eläkkeelle Harrastukset:? Kolmivuorotyö oli niin rankkaa, että harrastaa ei juuri jaksanut. Eipä ollut rahaakaan liiemmälti, mutta mahdollisuuksien mukaan matkustelin. Lähinnä Suomessa ja pohjoismaissa. Elämän hankaluudet? MS-tauti todettiin ensin isässä, sitten sisaressa ja viimein Helenassa. Käsissä on vielä voimaa, mutta jal- 22

23 Helena Sommers ja lähihoitaja Teija Karttinen. Viikossa on 168 tuntia. Niistä kaksi hyvän ihmisen seurassa onko se mielestänne riittävästi? kalihakset antavat peräksi nopeimmin. Jumpassa ja hieronnassa tulee käytyä taksilippujen turvin, kaupoissakin, mutta yksin liikkuminen pelottaa. Ystävät ja tuttavat?: Veljen lapset ja lastenlapset. Erityisesti 6-vuotias kummityttö Martta, joka ovesta pelmahtaessaan tuo päivänpaisteen tullessaan! Ilon aiheet:? Asunto on passelisti toimiva. Kaikki tarvittava miltei käden ulottuvilla ja tarttumispintoja on useassa tilassa. Rollaattorilla on kääntymistilaa ja parvekkeelle pääsee sillä sen lattia on nostettu. Ikkunat katsovat pohjoiseen Näsijärven yli, liika kuumuus ei yllätä. Ja tietysti Teija, ihana Teija! Parempaa ihmistä en olisi voinut toivoa avukseni! Terveiset kotihoidolle:? Toivoisin, että järjestyisi enemmän aikaa yhdelle ihmisille. Pari tuntia viikossa tuntuu liian vähäiseltä. Lisäksi voisivat miettiä uudestaan siivousasiat. Tuntuu että koko käsite on poispyyhkäisty kotihoidon sanastosta. Tosin RAY ja kaupunki tekevät nyt yhteistyötä palkatessaan siivoojia esimerkiksi Amurin apupalvelusta. Mutta tämäkin nuori mies joka näitä talonmiehen sekahommia tekee, on valmistunut sosiaaliohjaajaksi! Elämäsi motto:? Ole ihmisen lähellä, oli työsi mikä hyvänsä! Raijaliisa Halttunen 23

24 K otihoito on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille tamperelaisille, jotka alentuneen toimintakyvyn sairauden tai muun syyn takia tarvitsevat apua selviytyäkseen kotona. Kotihoidon palvelujen tarkoituksena on tukea kotona asuvia vanhuksia, vammaisia ja sairaita henkilöitä selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan mahdollisimman hyvin. Aikuisväestön kotihoito sisältää kotisairaanhoidon ja kotipalvelut. Palvelut on järjestetty palvelualueittain. Päihdekartoitus Aikuisväestön kotihoidon Tampereen läntisen kakkosalueen palveluesimies Riitta-Liisa Vuorela, kokosit yhteen kotihoidon työntekijöille vapaamuotoisesti tehdyn kyselyn, joka tehtiin kaikilla palvelualueilla. Palveluesimiehet toimivat yhdyslenkkinä vastuualueensa tiimien ja yksittäisten työntekijöiden kokemusten ja kommenttien keruussa. Miten kotihoidon henkilökunta kokee asiakkaiden päihteiden käytön vaikuttavan omaan työhönsä? Kyselyn avulla selvitettiin iäkkäimpien asiakkaiden kanssa koettuja hankaluuksia liittyen edellä mainittuun ongelmaan. Millaisia vastauksia saitte? Sieltä, missä ongelmatiikkaan on paneuduttu kunnolla, tuli aika ravisuttaviakin kommentteja eri työmiljöistä. Asiakas määrää ja antaa mahdollisuudet siihen, miten hänen kanssaan toimitaan. Jos hän kuitenkin on alkoholin vaikutuksen alainen, yhteistyöhön tulee hankaluuksia. Sovittuja hoito ja palvelusuunnitelman mukaisia tehtäviä ei voida hoitaa ja on katsottava, palataanko niiden hoitamiseen paremmalla ajalla, jolloin aikataulut luonnollisesti pettävät. Usein tilanne panee myös miettimään, onko asiakas siinä kunnossa, että hänet voi jättää yksin. Kotihoidon työntekijän ammatillisuus tulee esiin siten, että hänen on kyettävä tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja arvioimaan lisäavun tarve. Jos työntekijä on joutunut poistumaan paikalta, palaa hän myöhemmin tarkistamaan tilanteen joko toisen työntekijän, terveydenhoitajan tahi mahdollisesti omaisen kanssa. On selvitettävä tarkkaan, mikä terveyttä vaarantavan tilanteen on aiheuttanut, jokin sairauskohtaus vai alkoholi tai molemmat. Jos epäilemme alkoholin liikakäyttöä, otamme asian nopeasti puheeksi. Päihderiippuvaiset asiakkaat ovat yleensä moniongelmaisia. Nämä saattavat olla arvaamattomia ja siksi kotihoidon työntekijöiden turvallisuus käyntien aikana on tärkeää. Asunnossa saattaa olla ns. ryyppyporukkaa, jotka ovat häiriöksi ja jopa uhkaavia. Lääkkeet piirongin pohjalla Minkälaisia asioita käsittelette puheeksi-otto-tilanteessa? Onko asiakkaan henkilöhistorialla tai aikaisemmilla juomistottumuksilla merkitystä? Me lähdemme tilanteesta, jossa nähdään että palvelua tarvitaan. Aikuisväestön kotihoidon Tampereen läntisen kakkosalueen palveluesimies Riitta-Liisa Vuorela kokosi yhteen kotihoidon työntekijöille teetetyn kyselyn, jonka pohjalta selvitettiin iäkkäämpien asiakkaiden kanssa koettavia hankaluuksia. 24

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot