Länsi-Puhuri. LPKS:n Eläkeläisten Kilta täytti 10 vuotta. Kiltan juhlakokouksesta. Tässä lehdessä. mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Puhuri. LPKS:n Eläkeläisten Kilta täytti 10 vuotta. Kiltan juhlakokouksesta. Tässä lehdessä. mm."

Transkriptio

1 Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1/2005 illan 10-vuotisjuhlaistunto oli torstaina Juhlaan osallistui kolmisenkymmentä ilta-aktivistia. Länsi-Puhurin toimittajan paikalla ollessa juttu luisti ja tunnelma oli katossa! iltan perustajajäsenet Irja Tasala, Liisa oikkalainen ja Eila Huhtakangas. LPS:n Eläkeläisten ilta täytti 10 vuotta iltan juhlakokouksesta Oletko eläkkeellä Länsi-Pohjan keskussairaalan työelämästä?? Mikäli näin on niin liity joukkoomme ja tule mukaan rekisteröimättömään yhdistykseemme. Perustimme yhdistyksen, joka kantaa nimeä L-PS:n ILTA. Se on keskinäistä viihtymistä, muisteluita, toistemme tukemista ja kuuntelemista edistävä yhdistys. Perustava.. kokous pidettiin Pruntsilla. Mottomme on: ILOA ELÄMÄÄN. Yhdistys on täysin epävirallinen ja. niin ollen kokonaisvaltaisesti riippuvainen jäsenten aktiivisuudesta. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valitaan aina puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Viimeksi puheenjohtajaksi valittiin Sirkka-Liisa Junes, sihteeriksi ristiina Erholtz ja rahastonhoitajaksi Liisa oikkalainen). Yleensä retket, matkat ja muut toiminnat maksaa osallistuva jäsen itse. Yhdistyksen varoja käytämme hyväksemme keskinäisen sopimuksen mukaisesti. aikki yhdistystämme koskevat asiatiedotteet julkaistaan Lounais- Lapissa. Muista lukea aina järjestöpalsta. okouksiin toivotaan jäseniltä mahdollisimman paljon aloitteita, matkatoivomuksia, ideoita jne. viihtyvyytemme lisäämiseksi. Samoin toivotaan muisteluita menneeltä työsaralta. Ole kiltti ja kirjoita...luemme niitä aina joskus ja arkistoimme ne. Olet todella tervetullut joukkoomme viihtymään. Muista, että yhdistyksen teemme me itse juuri sellaiseksi kun sen haluamme olevan. Pitsinki kävi kertomassa Vietnamin matkastaan jossa meidänkin kummilapsemme on. Lumilinna vierailun päälle maistui hemekeitto ja pannari kahvit. esäkuussa käytiin arsikossa jossa rohkeimmat kävivät uimassa! Syksyllä aloitettiin 30.9 ja saimme vieraaksemme emin Suupohjan osuuspankin edustajan kertomaan uudesta pankki toiminnasta. Siirsimme iltan rahat tähän uuteen pankkiin. Teatterivierailu tehtiin näytökseen Paljon onnea vaan. Väliajalla ilta tarjosi joulutorttukahvit. Ryhmäloma-anomukset tehtiin Loma-liittoon syksyksi 2005 Ylläkselle. Pikkujoulua vietettiin ja näin päätettiin syyskauden kokoontumiset. iitos kaikille mukana olleille! Sihteeri ristina okoonnumme kuukauden viimeinen torstai klo sairaalan Selkäsaari-kabinetissa. Jäsenmaksu on kokouksittain perittävä kahvimaksu. Seuraavan kokouksen emännät valitaan aina kokouksen lopussa..emännät tuovat seuraavaan kokoukseen kahvin ja pullan sekä kylkijäisenä pienen (halvan) paketin, joka arvotaan jäsenten kesken. L- PS Eläkeläiset ILTA vuosikertomus 2004 Aloitettiin toiminta ja vuoden aikana kokoonnuttiin kaikkiaan 9 kertaa. eskimäärin kokoontumisissa oli 16 henkeä. Vierailijoita kävi kokoontumisissa mm Leila arjalainen esitteli Cool ment ihme voidetta joka hoitaa kaikki vaivat. Marja Tässä lehdessä mm. Rukattiin työaikoja terveellisemmiksi, sivu 3 Suomalainen terveydenhuolto, sivu 4 Jätehuoltoa, sivu 5 untoutusyksikkö osa 2, sivu 6 ERVA-OSMO -yhteistyö, sivu 8 Sotenne-projekti, sivu 9 Tornionlaakson Suojapirtti ry, sivu 10 Länsi-Puhurin ulkomaankirjeenvaihtajalta, sivu 11

2 2 Länsi-Puhuri Pääkirjoitus Sanottavaa Hannelelta: HENILÖSTÖN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN TURVAAMINEN HAASTE SAIRAANHOITOPIIRILLE Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on eläköitymässä huimaa vauhtia. Vuoteen 2010 mennessä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä jää eläkkeelle noin työntekijää. Osmo Vähäkainun (2004) selvityksen mukaan emi-tornion seutukunnan alueella (emi, eminmaa, Simo, Tervola ja Tornio) saavuttaa vuosina sosiaali- ja terveysalalla vanhuuseläkeiän vajaat 400 henkilöä, mikä on noin 14% sosiaali- ja terveysalan työntekijämäärästä (v. 2001). Eläköityminen kiihtyy seuraavan kymmenen vuoden aikana ja vuoteen 2020 mennessä vanhuuseläkeiän saavuttaa jo noin työntekijää, mikä on noin 50% vuoden 2001 lopun työntekijämäärästä. Saman selvityksen mukaan emi-tornion seutukunnassa nopeasti eläköityviä ammattiluokkia ovat terveysalalla osastonhoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus/lähihoitajat sekä sairaala- ja hoitoapulaiset, kun taas sosiaalialalla nämä ammattiluokat ovat sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat, lastenhoitajat, päiväkotiapulaiset sekä perhepäivähoitajat sekä koti- ja henkilökohtaiset avustajat. Valtakunnallisten ja paikallisten selvitysten mukaan työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne vuosittain tulee ja samaan aikaan ikääntyvä väestö tarvitsee aikaisempaa enemmän työntekijöitä hoiva- ja hoitoalalle. Pienentyvien ikäluokkien nuorista kilpailevat eri koulutussektorit. Suuri haaste sosiaali- ja terveysalalla on se, miten saadaan nuoret kiinnostumaan hoiva- ja hoitotyöstä tulevaisuudessa, jotta pohjoissuomalaisille pystyttäisiin turvaamaan laadukkaat ja riittävät terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta riippumatta. Suuri haaste myös pohjoisen sairaanhoitopiireille on se, miten vetovoimaisina alueen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat pystytään pitämään. Jo pitkään on ollut ongelmia lääkärityövoiman saatavuudesta ja erilaisia rekrytointiohjelmia on kehitetty ja otettu käyttöön. Yllä olevien ennusteiden mukaan työvoimapula on laajenemassa muihin ammattikuntiin. Tällä hetkellä oleellista on, että toimitaan, jos asialle voidaan tehdä jotain eikä jäädä odottamaan, kunnes ongelma on todellinen. Työvoimapulaan voitaneen ehkä parhaiten vaikuttaa koulutuksen avulla. oulutus voidaan jakaa eri tyyppisiin koulutuksiin: koulutukseen, jonka avulla integroidaan opiskelijoita tai työttömiä työnhakijoita työelämään sekä työyhteisöjen osaamista ylläpitävään koulutukseen. Nämä asiat on otettu painopistealueiksi erilaisissa projekteissa. Erva-alueen Osmo (Osaaminen ja osaajat) projekti pyrkii muun muassa osaprojektin hajautetun lääkäreiden perus-/ ja erikoistumiskoulutuksen avulla integroimaan tulevia lääkäreitä muihinkin erva-alueen sairaanhoitopiireihin kuin vain yliopistolliseen keskussairaalaan. Hoiva-ja Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti hoitoalalla Sotenne-projekti pyrkii vastaamaan haasteeseen järjestämällä koulutusta alalle aikoville työttömille. Näin saataisiin uusia osaajia sairaanhoitopiirimme alueelle. Työyhteisöjen osaamiskoulutuksella pyritään pitämään huolta työelämän valmiuksista vastata tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin sosiaali- ja terveysalalla. Osmo-projektin täydennyskoulutusosaprojektilla pyritään luomaan koko erva-alueelle yhtenäinen täydennyskoulutusmalli. Osa koulutuksesta voidaan toteuttaa keskitetysti, mutta osa on tarkoituksenmukaista toteuttaa kunkin sairaanhoitopiirin alueella erikseen. Täydennyskoulutuksen avulla on tarkoitus turvata koko erva-alueen osaamisen ylläpito. Sotenne-projektin tavoitteena on myös turvata osaamisen taso järjestämällä täydennyskoulutusta ja työnkiertoa hoitoalan ammattilaisille. Viime aikaisissa tutkimuksissa on todettu, etteivät talodelliset seikat yksinomaan saa työntekijöitä pysymään työpaikoissaan ja jatkamaan työtään pitempään uuden eläkelain antamien mahdollisuuksien mukaan. Työssä pysymiseen vaikuttavat työntekijöiden terveydentila, työn sisältö ja luonne, työyhteisö sekä esimiestyö. Osmo-projektissa on myös huomioitu esimiestyö järjestämällä laaja johtamiskoulutus sairaanhoitopiirien johtaville viranhaltijoille sekä tulosaluetason esimiehille. Lisäksi Osmo-projektin osaprojektissa Veto-ohjelma paneudutaan työhyvinvoinnin kysymyksiin. Ylläkuvatut toimenpiteet ovat projektien vastaus työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaamiseen. Se, miten näissä projekteissa ja muissa projekteissa onnistutaan, jää nähtäväksi muutaman vuoden kuluttua. Projekteilla on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet ja toivottavasti projektien asettamiin tavoitteisiin päästään. Projektien käynnistäminen ei ole ollut helppoa, sillä ongelmia on tuottanut käytäntöjen ja yhteisten toimintaohjeiden puuttuminen sekä projektin hallintaan liittyvät seikat. Molemmat yllämainitut projektit ovat uusia ja erittäin laajoja yhteistyöhankkeita. Projekteissa työskentelee valtava määrä eri organisaatioiden osaajia oman työnsä ohella. Ei ole aivan yksinkertaista irtaantua omasta työstä projektiin ja päinvastoin. Projekteissa olevilla työntekijöillä on vielä onneksi innostusta riittänyt, joskin välillä on nähtävissä projektiväsymystä. Projektien onnistuminen on kaikkien yhteinen ponnistus: ne vaativat innostusta, työpanosta, sitoutumista, mutta myös tukea ja luottamusta esimiehiltä ja päättäjiltä, jotta tavoitteissa päästään maaliin saakka ja osaajia ja työvoimaa on riittävästi alueellamme! Hyvää kevättä ja aurinkoisia hiihtokelejä! Mervi eskitalo hallintoylihoitaja ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Päätoimittaja: Hannele Havanka Toimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Raija Reponen Juhani Tuisku Toimitussihteeri: Jouni Tuovinen Sivunvalmistus ja taitto: Värisuora Oy Seuraava lehti ilmestyy kesäkuun puolivälissä. Siihen tulevat jutut tulee toimittaa toimitussiheeri Jouni Tuoviselle mennessä. Viime viikkoina on tuntunut siltä, että joka päivälle on jollakulla jossakin jotain sanomista sairaanhoitopiiristämme. Tänään meidän pitäisi sitä ja huomenna meidän pitäisi tätä puhumattakaan siitä mitä kaikkea meidän olisi pitänyt jo tehdä eilen ja toissapäivänä, ja viime viikolla ja viime kuussa ja vuonna ja niin edelleen. Muistanette jokainen tuttava piiristänne jonkun joka aina katsoo velvollisuudekseen kertoa teille jotakin, eikä koskaan mitään positiivista, hyvää ja mukavaa. Ovatko hyvät asiat uutisia? ielteisestä asiasta saa helpommin myyvän otsikon, jopa lööpin. aihijonomme on Suomen lyhin, 4 kuukautta, siitä vain ei kukaan halua tehdä juttua. Tieto on näkösällä internet sivuillamme, kenen hyvänsä luettavissa. umma kyllä kukaan ei ole soittanut ihmetelläkseen, miten silmätautien yksikkömme voi olla niin tehokas ja toimiva. orvatautiemme benchmarking tulos viime vuonna oli Suomen kustannustehokkain, tuotos-panos vertailussa. Se ei noussut yleisönosastokirjoittelun kohteeksi. akkukahvitkin taisivat jäädä tarjoamatta. Ylilääkärikokouksessa joulun alla asiasta sentään oli puhetta. Neurologian yksikkömme oli muutama vuosi sitten mukana kokonaan uuden taudin diagnostisoinnissa, syntyikö siitä mediamylläkkä? Lastenpsykiatriamme jonot ovat ennätyksellisen lyhyet ja alueen suurista taloudellista ja muutosmyrsky ongelmista huolimatta yksikkö pärjää ilman omia vuodeosastopalveluja, meillä ei tarvitse jonottaa vuotta lastenpsykiatriseen hoitoon päästäkseen, 10 vrk riittää. eroputaan malli tuo säännöllisesti vierailijoita ulkomailta ja kotimaasta tutustumaan psykiatrian yksikköömme. Psykiatrian yksikkö tunnetaan psykiatrimaailmassa innovatiivisena ja uutta luovana. Onko niin, että huomaamme yksikön olemassa olon kun asiat ovat, jostain syystä. toivottavasti tilapäisesti, huonosti??? Lääkäripula on myyvä otsikko, samoin lääkärien joukkopako sairaalasta. Todellisuudessa kuitenkin sairaalassamme on erinomaisia lääkäreitä töissä, hyvän koulutuksen saaneita, kokeneita ja ammattitaitoisia. Ihotaudeilla on vakaa miehitys, patologia saa toisen erikoislääkärin, neurologian yksikössä taisi yhtenä päivänä olla yhtä aikaa poliklinikalla kaksi vakituista ja kolme vierailevaa neurologia samaan aikaan kun naapurissa jouduttiin sulkemaan osasto neurologipulan vuoksi, radiologian yksikön erikoislääkäritilanne paranee koko ajan, kaksi onkologia tekee tiimityötä, anestesialla on parempi tilanne kuin vuosiin, samoin lastentaudeilla ja synnytys- ja naistentaudeilla. euhkot saivat uuden apulaisylilääkärin ja Päivystysyksikkö johtajansa, Tapio uhan tultua valittua virkaan. Ongelmia on kirurgialla, ja ongelmia on päivystyksen järjestämisessä, se on täysin totta, ja kummankin ongelman ratkaisemisessa työskennellään ahkerasti, uskoaksemme parempaa on luvassa. Oikeastaanhan meiltä puuttuu ortopedi ja erikoistuvia lääkäreitä. Sekä kirurgian että sisätautien yksikkö on osoittanut venyvyytensä, siitä kiitos! Työ on rankkaa ja vaativaa.

3 Länsi-Puhuri Osastolla 3B RUATTIIN TYÖAIOJA TERVEELLISEMMISI 3 Osastolla 3b on alkaen kokeiltu ergonomisia, eteenpäin kiertäviä työvuorolistoja. Työvuorot aloitetaan aamusta, seuraavaksi tehdään iltaa ja vapaalle lähdetään yövuorosta. Perinteisestihän sairaalassa tullaan vapaalta iltaan ja tehdään heti aamu perään, mikä on palautumisen kannalta kaikkein hankalinta. Yhdeksän tuntia vuorojen välissä ei yksinkertaisesti riitä palautumiseen. Ajasta osa kuluu työmatkaan ja asioiden hoitamiseen kotona. Nukkumiselle ei jää tarpeeksi aikaa. iireisen illan jälkeen on yleensä vaikea heti rauhoittua nukkumaan ja tieto siitä kello herättää aamulla tuo lisästressiä. Osastollamme on myös hoitajia, joilla pienet lapset vielä valvottavat öisin. okeilu lähti liikkeelle, kun eräs perushoitajistamme toi osastolle luettavaksi Super-lehden 4/2004, jossa oli artikkeli ergonomisista työvuoroista. Asia herätti heti suurta mielenkiintoa ja henkilökunta tuntui olevan valmis kokeilemaan asiaa. oska kuitenkin soraääniäkin oli, päätin suoritta asiaan liittyen ensin kyselyn henkilökunnalle. ysely toteutettiin syksyllä 2004 ja koko henkilökunta oli valmis kokeiluun vaikka heti. Sen verran kuitenkin löin itse jarruja päälle, että halusin perehtyä kunnolla asiaan ja tehdä hankalat joululistat vanhalla tutulla kaavalla. okeilu alkoi sitten vuoden alussa alkavalla jaksolla. Aluksi sovittiin, että katsotaan pari kaksoisperiodia ja mietitään sitten jatkoa. Suhtautuminen on ollut kuitenkin niin positiivista, että tämä voi olla niitä kokeiluja, jotka jäävät pysyviksi. Aion kuitenkin kevään aikana tehdä taas pienen kyselyn asiaan liittyen ja sen mukaan päätetään jatkosta. Vuorolista kiertää meillä siten, että ensin tehdään kaksi tai kolme aamua, sitten kaksi iltaa ja lopuksi yksi tai kaksi yötä. Tämän jälkeen seuraa kaksi tai kolme vapaata. yselyssä kaikki halusivat säilyttää yhden vapaan viikonlopun listalla ja mahdollisuuden tehdä toivomuksia. Näin ollen täysin ergonomisesti kiertävään listaan emme siirtyneet. Toisinaan tullaan vielä vapaalta iltaan ja sen jälkeen aamuun, mutta tämän työperiodin pyrin suunnittelemaan mahdollisimman lyhyeksi. Työviihtyvyyden ja jaksamisen kannalta kuitenkin mielestäni työntekijöiden toivomusten toteuttaminen on erittäin tärkeää. olmivuorotyö tuo niin paljon rajoituksia paitsi työntekijän itsensä myös koko perheen elämälle. Useasti myös puoliso tekee kolmivuorotyötä ja ilman toivomismahdollisuutta perheen yhteinen vapaa-aika saattaisi olla tosi vähäistä. Jo lyhyen kokeilun jälkeen tuntuu siltä, että ergonomisia listoja pidetään parempina kuin entisiä. Erityisen hyväksi on koettu se, että illasta ei enää tulla aamuun. Ergonomisesti kiertävissä työvuoroissa univelkaa kertyy vähemmän kuin entisessä mallissa. Nyt ainakin on omassa valinnassa se kuinka pitkän yöunen nukkuu. Minkäänlaisia isompia ongelmia toimintaan nämä ergonomi- Sairaanhoitaja Anita Vieruaho ja osastonhoitaja Sinikka Savikuja. set vuorot eivät ole aiheuttaneet. Aluksi vapaalta tulo aamuun tuntui vaikealta, kun iltavuorossa ollut sairaanhoitaja ei ollutkaan antamassa raporttia aamuvuorolaisille. Nyt raportin antaa edellisenä päivänä aamuvuorossa ollut hoitaja ja yöhoitaja kertoo tarvittaessa enempi illan tapahtumista. Hyvä kirjaaminen on välttämätöntä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Pientä hiomista tarvitaan vielä raportointi- ja työkäytäntöihin, mutta onneksi osastollamme on ennakkoluuloton ja uuden kokeiluun innostunut henkilökunta! Sinikka Savikuja Näin kevään korvilla kaikille herää mieletön talvimatkailubuumi. Pitää päästä hiihtämään Ylläkselle, Pyhälle, Leville, ties minne. Ja porukat mökeissä vaihtuu ja viihtyy. Laskettelua, hiihtoa, saunomista, illanviettoja aikille vaan sitä rentoa Hyvää talvilomaa tasapuolisesti! Vaan se lomalle lähtö teettää aina samaa päänvaivaa, lähti sitten talvella tahi kesällä. Vaikkakin jälkimmäiseen varustusta riittää hiukka vähemmän. Näillä keleillä sen sijaan vaatetta lapetaan laukut ja pussit pullolleen ja silti ei mikään riitä. Aina varalle pitää ottaa se viides villapaita ja kolmannet toppahousut. Ihme ettei anoppi enää suksiboxiin mahdukkaan! Niin ja iltamenoja varten hametta, toppia, kauluspaitaa ja se tärkein..,.meikkipussi ja sinne parit varakajalit, studio lineä, paplarit ja isännän partavesikin, joka tuppaa vähemmän tahallaan unohtumaan. Ja aina jotain kuitenkin unohtuu. Tai sitten se tärkein, Visakortti jää keittiön pöydälle. ahden viikon vanhojen kauppakuittien sekaan. No, rahathan ja kai ne kaiken maailman etukortitkin tulee muistettua, sillä kaikkiahan on ostettavissa jos jotain unohtuu. Eräs mieleenpainunut lomareissu sattui itselleni vajaa kymmenen vuotta sitten. Pojat oli vielä pieniä, nuorinkin vasta noin vuoden ikäinen. Tavaroita pakattiin jokaiselle viidelle melkeinpä oma laukku per nokka. Helpotti kummasti vaatteiden etsimistä sitten perillä. Ja kun muutamasta päivästä oli kyse, kaikkea piti varata. Ohuempaa ja paksumpaa kylmiä ilmoja varten. Ja nuorimmalle melkein koko vaatevarasto. Lähdettiin sitten köröttelemään Posion Livohkaa kohden Rovaniemen kautta. Louen kohdalla kysäisin vielä että tuliko varmasti nuorimmaisen kassi mukaan? Mies nyökkäsi myöntävästi. Helpottuneena jatkoimme matkaa. Oli ihanaa päästä muutamaksi päiväksi pois kotikonnuilta ja samalla antaa lapsille vaihtelua arkeen. Perille päästyämme, noin seitsemän aikoihin illalla, avaimet haettuamme, asetuimme mökkiin ja taloiksi. Miesväki purki autoa ja pyysin tuomaan nuorimmaisen matrassin ensimmäisenä. Laukkuja ja Perushoitajat Eila Tuomela ja Helinä Raasakka ovat erittäin tyytyväisiä uudenlaisiin työaikajärjestelyihin. TALVISTA HIIHTO LOMAA pusseja tuli ja epäröiden sanoin toistamiseen, jotta toisivat pyytämäni kassin. Hiljalleen epäilys alkoi nostaa ihokarvoja pystyyn ja kun mies ilmoitti että viimeinen kassi on nyt tässä, totuus paljastui. assi oli sittenkin jäänyt eteisen penkille. Vaiika itse viimeisenä kävelin sen ohitse eteiseen ja suljin ovet perässäni. Paniikki alkoi iskeä. Neljä päivää pitäisi konttaavan nuorimmaisen pärjätä päällä olevilla vaatteilla.mitä, mitä, mitä. Lievien syyttelyjen jälkeen siinä pähkäiltyämme, oli jo kotiinpaluukin mielessä yhtenä vaihtoehtona. Mutta kun ei haluttu lasten lomareissua pilata, päätin itse lähteä kassia hakemaan. Mukaan otin vanhimman pojan matkaseuraksi. Soitin kuitenkin äidilleni, jotta toisi kassin edes Simoon asti vastaan. Ja matkaan lähdettiin, onneksi keli oli kuiva ja liikennettä vähän. Mutkat melkein suoriksi ajettuna olimme takaisin Livon rannassa yhden aikaan yöllä. Ja loma sai jatkua. Ehdimpä vielä grillijuhliinkin. Jälkeenpäin pohtien, kuinka vaarallinen reissuni olikaan. Matkaa tuli kuitenkin yli 400 km yhteensä ja vain noin neljässä tunnissa matka tehtiin. Monet kerrat olen sitä reissua kauhulla päivitellyt. Mieleen tulee Simo Salmisen laulun loppusanat.olisi kai ollut paras ajatella ensteks. Onneksi ollaan vielä tässä. Muistilappu on myös oiva apu, ellei luota omaan. Tahi isännän muistiin. Toisaalta mukaan lähtijöitä on nykyisin pari vähemmän, kun murrosikäiset mieluummin jäävät kotimiehiksi tai kylämiehiksi. un tuntuu etteivät kotona paljon viihdy. Talvilomien aikaan kun katselee lappiin paahtavien autojen tavaroiden määrää takakonteissa. Näyttää että jokainen näköjään pakkaa kaikkea kaiken varalta, kattoa myöten. Ja parempi kai niin, kuin turhan vaaralliset kassinhakureissut öisillä mutkaisilla teillä! M. M

4 4 Länsi-Puhuri Äiti tai Isä sairastaa unohtuuko lapset? Äidin tai isän sairastuttua vakavasti koko perheen elämä muuttuu. Ensin sairastuminen sinänsä järkyttää kaikkia. Sairastunut itse voi olla huonossa fyysisessä tai psyykkisessä kunnossa. Jos äiti tai isä joutuu olemaan hoidossa ja voi huonosti, se vaikuttaa aina lapsen elämään. Usein myös tällaisessa tilanteessa vanhempien voimavarat menevät sairauteen sopeutumisessa tai jopa toisen vanhemman aika menee sairastuneen hoitamiseen. Toinen tai molemmat vanhemmat voivat olla jopa poissa kotoa sairaalassa. Sellaisessa tilanteessa lapset voivat jäädä vaille hoivaa ja huolenpitoa, erityisesti psyykkinen huolehtiminen voi jäädä puutteelliseksi. Lasten iästä riippuen he voivat ottaa itselleen vanhempien tehtäviä. Joskus lapsi voi syyttää itseään vanhemman sairaudesta. Näin käy helpostikin, jos äiti tai isä on masentunut. Lasten mielikuvitus on rajaton, he voivat kuvitella esim. äidin tai isän sairastuneen siksi, kun hän ei ole kerännyt leluja pois tms. Sairastumiseen liittyen van- Tässä mallissa joka on edelleenkin vallitsevaa sairaalamaailmassa, työntekijöillä ja toimihenkilöillä on tarkoin määritelty rooli, josta poikkeaminen sanktioidaan välittömästi erilaisin menetelmin. Roolia ohjaa asema ja siihen liittyvä valta, joka kasvaa hierarkian portaikolla. Roolia ohjaa myös erilaiset pelisäännöt, jotka ovat tarkoituksenmukaisen epäselvät ja kankeat ja valta-asema antaa ikään kuin oikeuden muuttaa sääntöjä mielivaltaisesti. Nykyajan muuttuvassa yhteiskunnassa byrokraattisen organisaation muuttuminen organisaatiotasolla on mahdoton, koska sisällölliset ja toiminnalliset asiat eivät ohjaa palveluja ja tuotantoa. Lisäksi työntekijät tuntevat, että heitä kohdellaan lapsina ja vain organisaation johdolla on aivot. Luovat ja innovatiiviset henkilöt joutuvat silmätikuiksi ja ajautuvat sopeutumattomina organisaation ulkopuolelle. Nykyisinä yhä lisääntyvän kilpailun, teknisten uudistusten ja ihmisten muuttuvien tar- hempien voimavarat voivat olla vähissä niin, että riittävät vain juuri ja juuri arkipäivän pyörittämiseen. Tällöin lasten huolet ja murheet sekä lapsen suru vanhemman sairaudesta voivat jäädä täysin huomiotta. Lapsella voi olla mitä erilaisimpia pelkoja. Esim. vanhemman sairastuminen syöpään on kaikille järkyttävää. Syöpä sanana on jo melko pienelle lapselle pelottava. Lapset voivat jäädä yksin omien pelkojensa ja ajatustensa pariin vanhempien oman surun takia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on puhuttu enemmän siitä, miten lapset kokevat vanhemman sairastumisen. Huomataanko lapset sellaisessa tilanteessa? Erityisesti Omaiset Mielenterveyden tukena järjestö on nostanut asiaa esille. Stakesissa on Toimiva Lapsi & Perhe hanke. Tässä on tavoitteena kehittää terveydenja sosiaalihuollon sekä muiden yhteistyötahojen ja järjestöjen käyttöön menetelmiä, joilla tuetaan perheitä ja lapsia, kun vanhemmalla on vakava sairaus tai psyykkisiä vaikeuksia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja rakentaa yhteistyötä aikuisten ja lasten palvelujen välille. Hanketta johtaa Lastenpsykiatri Tytti Solantaus, joka on kehittänyt Beardsleen perheinterventiomallia Suomeen. Hankkeen lähtökohtana on tieto, että vanhemman mielenterveyden häiriö tai muu vakava sairastaminen on riski lapsen kehitykselle, ja lasten vaara sairastua psyykkisiin häiriöihin on kohonnut. Yhtä tärkeää on kuitenkin tietää, että perheitä voidaan auttaa ja lasten häiriöitä ehkäistä. Perheinterventiomalli on alun perin kehitetty masentuneen vanhemman ja hänen lastensa huomioimiseen selkeän strukturoidun ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vanhempien voimaantuminen toimimaan vanhempina ja auttaa perhettä jatkamaan elämäänsä sairaudesta huolimatta. Tarkoituksena on tukea niitä perheen elämän alueita, joiden tiedetään liittyvän lasten hyvään selviytymiseen. Näitä ovat vanhempien tuki toinen toisilleen vanhemmuudessa ja perheen sisäinen SUOMALAINEN TERVEYDENHUOLTO IHMISTEN PALVELUA VAI ASEMAAN PERUSTUVAA VALLANÄYTTÖÄ? Sairaalaorganisaatiot ovat tukeutuneet perinteisesti ns. byrokratian ihannemalliin, jossa ihanteina ovat: 1. Pitkälle viety työnjako 2. Hierarkia 3. Pysyvyys 4. Säännöt peiden aikana byrokraattinen organisaatio näyttää entistäkin vanhanaikaisemmalta ja aikansa eläneeltä. Byrokratian korvaavan ajattelutavan käyttöönotto on hankalaa siksi, että meidän omat asenteemme ja uskomuksemme ylläpitävät byrokratiaan liittyviä uskomuksia. Uudentyyppisen ajattelutavan tarve on tunnistettu jo kauan (mm. Bennis), jo 1960-luvulta alkaen. Lyhyesti sanottuna yksilöllisen organisoitumisen sijaan tulee painottaa entistä enemmän ryhmätyötä ja yhteistyötä. Voidaan puhua aikuismaisen kulttuurin omaavasta organisaatiosta. Aikuismainen kulttuuri on oppivan organisaation kulttuuri. Tällöin pyritään reflektoinnin avulla pois puolustusmekanismeista, jotka haittaavat yksilön ja organisaation kehittymistä. Aikuismaisessa kulttuurissa jaetaan todellinen ja aito informaatio kaikille. Yleisestikin tilanteet ja roolit suunnitellaan sellaisiksi, että ihmiset voivat olla aitoja. Tämä tarkoittaa, että yhteisesti jaetun tiedon ympärillä käydään avointa keskustelua, jolloin käsitellään kaikkia vaihtoehtoja. Valitun vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia punnitaan yhteisesti. Tämä keskustelu ja yhteispäätös, johon jokainen on osallistunut, mahdollistaa valittuun vaihtoehtoon sitoutumisen. Tämä luo myös toisen asemaan asettumisen kautta perustan ihmisten väliselle yhteistyölle. Aikuismaiseen kulttuuriin voidaan siirtyä seuraavien muutosten seurauksena: - sääntöjen ja menettelytapojen tiukan käytön sijalle tulee salliva toimintatapa - vastuu delegoidaan ryhmille ja yksilöille - suuntaudutaan tuloksiin - pyritään avoimeen vuorovaikutukseen - käyttäydytään kunnioittavasti toista kohtaan - organisaatiorakenne uudistetaan Aikuismaisen kulttuurin omaava organisaatio on matala, kevyt ja vähän organisaatiotasoja omaava verkonomainen rakenne, jossa ihmiset organisoituvat pätevyyden mukaan, ja jossa päämäärät välittyvät visioiden kautta. Tällainen organisaatio perustuu ihmisten vastuulliselle työskentelylle. Aikuismainen kulttuuri on Piirtäjiä! Missä he ovat? APUA!!! Missä ovat piirtäjät? Tiedämme, että tuhannen ihmisen joukossa on monia monia piirtäjiä! Missä he ovat? Lehtemme kaipaa kipeästi piirtäjiä! Ryhdy sinä ja ole mukana yhteisissä ponnistuksissamme lehden edelleen parantamiseksi! Ota rohkeasti yhteys kehen tahansa tuossa toimitusneuvosto porukassa mainittuun henkilöön tai ole ottamatta ja lähetä teoksesi suoraan Länsi-Puhurin toimitukselle osoitettuna. aiken varalta (jos vapaaehtoisia ei löydy) ilmianna lähimmäisesi epäilyttävän hyvän piirustustaidon omaavana henkilönä lehden toimitukselle ja kanna omalta osaltasi kortesi yhteiseen kekoomme! Toimitusneuvosto tiimiorganisaatio, joka perustuu itsenäisesti työskentelevien ihmisten toimintaan. Jokaisen on ymmärrettävä tiimin tavoitteet ja päämäärät sekä omattava riittävä pätevyys. Tämä vaatii henkilöstön jatkuvaa kehittämistä ja kouluttamista. Toiminnan ehdoton edellytys on, että ihmiset tuntevat, että heihin luotetaan. Esimies on valmentaja, joka kehittää työntekijöidensä taitoja ja kykyjä sekä eri tiimien toimivuutta.. Työntekijät osallistuvat vuorovaikutukseen, jonka tuloksena syntyy yhteispäätöksiä ja voittaja-voittaja suhteita ja samalla tällainen työskentelytapa johtaa yksilön ja yhteisön hyvinvointiin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on ollut nähtävissä edellä kuvatun toiminnan mukaista aikuismaisuuteen tähtäävää kehitystä viime vuosina. Mm. Peres-projekti on tästä oiva esimerkki. Toivoa sopii, ettei alkanut orastava muutoskehitys latistuisi kaunaisuuteen, kateuden ja epäluuloisuuden noidankehään. Ilkka Vehkaperä psykiatrian tulosalueen ylihoitaja ymmärrys perheen tapahtumista. Tämän lisäksi autetaan vanhempia tukemaan lasten aktiivisuutta kodin ulkopuolella - koulunkäyntiä, ystävyyssuhteita ja harrastuksia. Usein lasten elämä kapeutuu perheen eristäytymisen myötä vanhemman sairastuttua. Perheinterventio on työskentelyä vanhempien kanssa. Tavoitteena on auttaa heitä auttamaan omia lapsiaan, avata keskustelua vanhemman sairaudesta ja perhetilanteen mahdollisista muutoksista sekä näin helpottaa ja lisätä perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Perheinterventiotyömenetelmää on laajennettu koskemaan myös muita vakavia tilanteita lasten elämässä. Tällaisia ovat vanhempien avioero ja esim. lasten huostaanottotilanteet. Interventiomalli on toimiva monissa tilanteissa, koska lähtökohtana on vanhemmuuden kunnioittaminen ja samalla lasten kuuleminen. Länsi-Pohjan alueella on perheintervention käyttöön koulutettuja työntekijöitä. Näistä työntekijöistä saa tietoa mm. psykiatrian poliklinikoilta. Vastuu on meillä kaikilla aikuisia hoitavilla ihmisillä! Meidän tehtävä on ottaa lapset puheeksi! Birgitta Alakare, psykiatrian ylilääkäri SAIRAANHOITO- PIIRIEN TALOUSJOHTAJAT EMISSÄ Tammikuun päivänä kokoontuivat sairaanhoitopiirien talousjohtajat emiin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä oli ilo olla isäntänä kaikkiaan 18 sairaanhoitopiirin talousjohdolle. Torstaipäivä oli varattu tiiviille ajankohtaisiin asioihin pureutumiselle. Laskentapäällikkö Timo Eeronheimo ja talousjohtaja Eeva Lääkkö toimivat sairaanhoitopiirin puolelta tilaisuuden vetäjinä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin projekteja, sekä PERES-projektia että viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin ERVA yhteishankkeeseen liittyviä ERO, OSMO ja tietohallintohanketta esitteli vs.sairaanhoitopiirin johtaja Hannele Havanka. Timo Eeronheimo esitteli vieraille Exreport-johdon tietojärjestelmän. Eeva Lääkkö kertoi seudullisesta hankintayhteistyöstä käytännössä. Torstai-ilta vei niin vieraat kuin isännätkin ensin kuumalle kaakaolle Lumilinnaan ja sitten Ajoksen satamaan jäänmurtaja Sammolle illastamaan ja tutustumaan matkailujäänmurtajaan tammikuun talvisissa oloissa. Perjantaina pureuduttiin erityisesti hoidon saatavuuteen liittyviin kustannuskysymyksiin ja laastariveron poistumisen mukanaan tuomiin toimintatapamuutoksiin.

5 Länsi-Puhuri Alueen fysioterapia-alan ammattilaiset tapasivat Sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja keskussairaalan fysioterapeutit ja kuntohoitajat kokoontuivat keskustelemaan työnsä arkitodellisuudesta ja pohtimaan yhteistyön kehittämisen keinoja. Erityisesti aivohalvauspotilaiden pitkäaikaisen kuntoutumisen ja seurannan puuttumisesta oltiin huolestuneita. eskussairaalasta siirtyvien lonkka- ja polviproteesipotilaiden hoito sen sijaan todettiin olevan monipuolista ja jatkoterapiaan kaikki potilaat pääsevät sujuvasti. Ennen leikkausta annettu ohjaus on selkeästi edistänyt näiden potilaiden toipumista ja nopeuttanut kuntoutumista. aikki osanottajat olivat yhtä mieltä fysioterapia-alan ammattilaisten tapaamisen tarpeellisuudesta myös jatkossakin. Sovittiin, että keskussairaalan fysioterapiaosasto järjestää tilaisuuden alkuvuodesta ja syksyllä joku alueen terveyskeskus. Seuraavan kerran vieraillaan eminmaan terveyskeskuksessa. Alueen fysioterapia-alan ammattilaiset. Jätehuoltoa Meidät on opetettu ajattelemaan, että säästäväisyys on hyve ja tuhlaaminen pahe.säästäväinen on yhtä kuin työteliäs ja vastuuntuntoinen muurahainen, jonka vastakohtana ja varoittavana esimerkkinä on lepsuluonteinen, viulua vingutteleva heinäsirkka, joka ei kerää varastoja eikä ajattele tulevaisuutta. Vielä tänäkin päivänä jokainen ikäluokka oppii tarinan heinäsirkasta ja muurahaisesta ja sisäistää säästäväisyyden ihanteen. oska aika kuitenkin on toinen kuin tuon tarinan syntyessä, tänään ei ihanteena ole pelkästään säästäminen. Tänään meidän pitää myös kuluttaa eli vanhakantaisen ajattelun mukaan tuhlata. Ihmisten pitää ostaa kaikenlaista tavaraa usein ja paljon. Näin saadaan tehtaiden pyörät pyörimään ja muurahaisille työtä. Usein kuuntelen ihaillen, miten taitavasti meitä manipuloidaan kuluttamaan. Päättäjät puhuvat vakavalla äänellä samassa virkkeessä säästöistä, leikkauksista ja kotitalouksien kulutuksen kasvattamisesta. ulutuksen lisääminen on asia, johon meidän pitäisi pyrkiä kaikin keinoin. Eikä vain talousmiehet ja poliitikot innosta meitä kuluttamaan, vaan myös tavarantoimittajat ja mainostajat tekevät kaikkensa, että me ostaisimme enemmän ja nopeammin. Ja useimmiten he vetoavat säästäväisyyteen ja taloudellisuuteen: siihen muurahaiseen meissä. Ennen puhuttiin kestokulutushyödykkeistä, kun tarkoitettiin esimerkiksi jääkaappeja tai pakastearkkuja. Nyt myydään uusia pakastimia toimivien tilalle siksi, että vanhat kuluttavat. Ihmetellä voi, eikö kestokulutushyödyke saa kuluttaa, kun sillä on jo sellainen nimikin? Me tunnemme tekevämme edullisen kaupan, kun ostamme kolme ruuvimeisseliä kahden hinnalla, vaikka emme ikinä tarvitse kuin yhtä. Yhden hengen taloudet lisääntyvät, mutta kaupat ovat täynnä perhepakkauksia, megapusseja ja mäyräkoiria. Tavallisen, pakkaamattoman keskiolutpullon löytäminen marketin juomaosastolta on vaikea juttu. Voi käydä niin kuin minulle, että tulin kotiin kolmen pilsneripullon kanssa. Vasta nuorison valistettua minua, ymmärsin, että yksittäisen keskiolutpullon voi löytää vain kylmäkaapista, ja että se on tarkoitettu äkkinäiseen janoon eikä pahan päivän varalle. Jotenkin minä vielä ymmärrän sen, että tässä globalisoituneessa maailmassa pitää ostaa ja tuottaa uutta tavaraa mahdollisimman paljon, jotta se kannattaisi ja kaikki olisivat tyytyväisiä, mutta sitä minä en ymmärrä, että meidän pitäisi tuottaa jätettäkin tolkuttomasti, jotta sen keräily kannattaisi. Pidän jätteiden lajittelua täysin järjellisenä puuhana ja kilttinä perheenemäntänä olen raivannut tiskiallaskaapin hyllyn kukkapurkeista ja muusta roinasta muovikoreille, joista toinen on peltipurkeille ja toinen nestepakkauksille, joka tarkoittaa lähinnä maitopurkkeja Lisäksi on biojäteastia ja roskaämpäri sekajätteelle. Taloyhtiössä on jäteastiat biojätteelle, paperille ja sekajätteelle, mutta maitopurkit on kannettava muovikassilla marketin parkkipaikalle. Peltipurkit on vietävä toisen marketin parkkipaikalle, samoin lasitavara. Olemme taloyhtiön kokouksessa pyytäneet Sulo-nimistä vihreää jäteastiaa maitopurkkeja varten, mutta isännöitsijän mukaan emme voi tuottaa riittävästi tyhjiä maitopurkkeja, jotta se kannattaisi. Monta kertaa pestessäni tyhjää maitopurkkia olen jupissut itsekseni, että tulisipa nyt joku ympäristöinsinööri ja löisi pöytään sellaiset rätingit joista näkisin, että tämä jätteiden peseminen puhtaalla vedellä on todellakin kannattavaa. Isänmaallisena ihmisenä en kuitenkaan voi heittää maitopurkkeja sekajätteeseen, koska minua keljuttaa, että emme ole omavaraisia edes litistettyjen, käytettyjen maitopurkkien osalta, vaan niitäkin rahdataan Suomeen eski-euroopasta rekkalasteittain teollisuuden raaka-aineeksi. Niinpä pesen ja keräilen kaikenlaisia tyhjiä purkkeja tiskiallaskaappiini. Nyt ne vain on pestävä entistä paremmin, sillä jouduin käymään hygieniaosaamiskurssin ja niillä luennoilla minulle lopullisesti selvisi, kuinka ovelia veijareita kaikenlaiset pöpöt ovat. Ne kun pystyvät lisääntymään melkein missä vain. Ja yllätyksekseni minusta löytyy niin paljon ahdasmielisyyttä, että en kestä ajatusta, että mikrobit ja muu pikkuväki pitäisi jatkuvia orgioita minun tiskiallaskaapissani. Siksi minä pesen tyhjät tonnikalapurkitkin tiskikoneessa, ja tunnen itseni joka kerta järjestelmän uhriksi. EU: n elintarvikehygieniadirektiivi määrää minun keittiössäni, sillä ilman sitä minun ei olisi tarvinnut suorittaa hygieniapassia eikä minulla olisi aavistustakaan siitä mitä tiskiallaskaapissani todellisuudessa tapahtuu. Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Sisko Hentonen Murtheela Tuntheita ja tuoksuja Illasta käytävälä tullee itkien vasthan Vanhus. Ja mie kysyn että mikä on, voinko mie auttaa. Voi onpa mukavaa, ko kysyt, Vanhus sannoo. Mie en löyä ommaa osastua, mutta ei se ole issoin huoli. Minua pelottaa olla täälä sairaalasa, kaikki on niin outua ja vierasta. erto viikon olhen, eikä tienny koska pääsee pois. Istuima siihen penkile joka on siinä pääoven vieresä. Istuima aikama ja jutelthin niikö vanhat tutut ainaki. Osas mukavasti puhua asioista jokka oli mielen päälä. Sano että hällä onki ikkää jo sen verran, että on paljon vuosia muisteltavana. erto että tyär tullee illemmala kattomhan, oli käyny eilenki. Ja naapurit oli luvanhe käyä. Yksin kerto asuvansa ja sano ettei lähe kotua mihinkhän, niin pitkhän aikhan ko vain vähänki pystyy yksin olehman. yseli Vanhus että miten täälä voi olla töisä ko täälä on tuo sairaalan hajuki. Mie sanoin että en mie tunne mithän hajua, vishin sitä on tottunu. Ja että pahemmat hajut minusta ittestä monesti lähtee, eikä niitäkhän aina tunne. Vanhuksen itku oli jo vaihtunu nauhrun. Mie kysyin että pääsenkö mie saatile, jos me vaikka löyettäs oikia osasto vielä. No pääsethän sie, sain vastauksen. Ranthesta katothin osasto, että mistä sitä olthin. Ja perile löyethtin. Muutaman päivän päästä taas nähthin. Ilosemmisa merkeisä. Vanhus oli pääsemäsä kotia. Tyär saatteli äitiään käsipuolesta. Mie toivottelin Vanhukselle hyviä vointeja. Vanhuksen kans hymmyilthin. Tuntu mukavalta. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista

6 6 Länsi-Puhuri untoutusyksikkö Toimintaterapeutti Marja Pyhtilä ensimmäisen työpäivänsä aamuna. Lasten fysioterapia Lasten fysioterapiatyöryhmän muodostavat fysioterapeutit Heli alla ja Hanna innunen. Vastuualueena on lastentautien osasasto 1B, jossa hoidetaan kaikkien erikoisalojen potilaita sekä lastentautien- ja kirurgian poliklinikan lapsipotilaat, synnytysosaston vauvat ja lasten psykiatrian tutkimuslapset. Fysioterapeuttisia tutkimuksia ja arvioita tehdään enimmäkseen neurologisillle, vastasyntyneille sekä kirurgisille lapsille. Osa lapsista tulee osastolle 1B tutkimusjaksolle, jonka pituus on 1 5 päivää. Osa lapsista käy tutkimuksissa/arviossa 1-3 kertaa polikliinisesti. irurgiset lapset käyvät ohjauksessa, arvioissa ja seurannassa tarpeen mukaan joko osastojakson aikana tai polikliinisesti. Synnytysosastolla fysioterapeutit arvioivat ja seuraavat vauvan ke- Sisätautisen työryhmän kaksi fysioterapeuttia vastaa osastoista 2A,2C, 4A ja 5A ja niiden tehoosastolla olevista potilaista. Polikliininen toiminta on laajaa; Paula otkansaion erityisvastuualue on inkontinenssiasiakkaat. Riitta Pulkkinen vastaa työ- ja toimintakyky arvioista, tukisukka- ja ABI- paineiden mittauksista, lisäksi keuhko- ja hitystä, jos on selvä syy tai epäily kehityksen viiveestä. Lisäksi tiiviiseen seurantaan kuuluvat keskoslapset. Vastasyntyneiden lasten kehityksen seuranta tapahtuu myöhemmin polikliinisesti. Fysioterapeuttinen tutkiminen ja seuranta ovat osa lapsen kokonaiskehityksen seurantaa. Fysioterapeutit työskentelevät alansa asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös sairaalan ulkopuolisten tahojen, esim.päiväkotien- ja koulujen henkilökunnan ja avopuolen terapeuttien kanssa. Fysioterapiassa lapsen ohjaamisen lisäksi korostuu vanhempien ohjaus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Vanhemmat saavat asiantuntijoilta tietoa ja tukea lapsen normaaliarjen tilanteisiin. Sisätautinen työryhmä reuma- asiakkaiden ohjauksesta ja neuvonnasta sekä ensi- tietoryhmistä (syöpä,- astma ja painonhallintaa). Toimenkuvaan kuuluu myös diabetesprojektin toteuttaminen. Varahenkilönä toimiva fysioterapeutti Tiina Holpainen vastaa osastoista 2Aja 5A sekä reumaasiakkaiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Neurologinen työryhmä Neurologinen työryhmä - fysioterapeutti ja kuntohoitaja/ fysioterapeutti - vastaa osasto 5B:n, neurologian poliklinikan potilaiden fysioterapiapalveluista sekä teho-osastolla hoidettavien neurologisten potilaiden fysioterapiasta. Aikuisneurologisten potilaiden fysioterapiaan kouluttautunut fysioterapeutti Riitta Aaltosen erityisvastuulla ovat polikliiniset kertaluontoiset toimintakyvyn tutkimiset ja arviot, joita tarvitaan hoidon kokonaisuutta suunniteltaessa. Asiakkaat ovat pääasiassa neurologisia pitkäaikaissairaita tai potilaita, joiden diagnoosi on epäselvä tai sitä ei vielä ole lainkaan. Ensisijaisesti fysioterapiapalve- irurginen työryhmä Työryhmään kuuluu kaksi fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa ja osastonhoitaja. untohoitaja Ulla Lipponen vastaa osastoilla 4B ja 2B hoidettavien potilaiden fysioterapiasta eli opastusta saavat niin vatsaleikatut, rinta- ym. syöpäpotilaat kuin verisuonipotilaat. Lyhyt- ja päiväkirurgisten potilaiden ohjausvastuu on jaettu Ullan ja Päivin kesken. Lisäksi hän huolehtii tukisukkien mittauksista, sovittaa, opastaa käytön kirurgisille ja ihotautipotilaille Sairaalassamme ainutlaatuinen lymfaterapian hallinta on Ullan erityisosaamista, jota nykyisellään eniten käytetään rintasyöpäpotilaille leikkauksen jälkeisen raajaturvotuksen lievittämisen keinona. Fysioterapeutti Sinikka Ahlvik huolehtii endoproteesipotilaiden leikkaukseen valmennuksesta ja seurannasta polikliinisesti. Tästä aiheesta Sinikka on aloittanut tänä syksynä 3-osaisen kouluttautumisen Ortonissa. ipupotilaita Sinikka opastaa TNS- eli transkutaanisen neurostimulaattorin käytössä. äsikirurgisten potilaiden fysioterapiasta hänellä on myös asiantuntijan ote hallussaan. luja annetaan stroke-unitin eli aivohalvausyksikön potilaille, jonka toiminnassa moniammatillisuus on arkipäivää. untohoitaja Oili Paukkusen ja fysioterapeutti Eeva Harjuniemen tehtävänä on vastata 5 B:llä hoidettavien sisätautipotilaiden fysioterapiasta. Liikkumisen ja muun omatoimisuuden tueksi esim. dialyysipotilaat, moniongelmaiset, veritautipotilaat ja potilaat, joilla on liikkumisen vaikeutta tai yleiskunnon heikkoutta tarvitsevat fysioterapeutin ja kuntohoitajan ohjausta ja arviota apuvälineasioista päätettäessä. Diabetespotilaat saavat myös liikunnan ohjausta osana kokonaishoitoa. Fysioterapautit ati Myllylä ja Riitta Aaltonen aivovalvontayksikössä. Fysioterapeutti Juhani Juola ja kuntohoitaja Päivi Berg saavat liikkeelle 3B eri ikäiset ja vaivaiset TULES-potilaat. Päivin pitkä kokemus nimenomaan tällä osastolla ja Juhanin laaja tietämys kyseisen potilasryhmän terapioista on paikallaan. Ongelmallisten selkäpotilaiden asioissa yhteistyö ortopedien kanssa on käynnistynyt hyvin ja Juhanilla onkin oma poliklinikkapäivä perjantaisin. Teho-osastolla Juhani hoitaa traumatologiset ja ortopediset potilaat ja Anna-Liisa Laihisen vastuulla ovat 4B:n kirjoissa olevien potilaiden fysioterapia. Muuten kukin työryhmä huolehtii vastuualueensa mukaisesti hoidoista myös teho-osastolla. Anna-Liisa vastaa kipupoliklinikan moniammattillisen työryhmän jäsenenä TULES-ongelmaisten asiakkaiden suoritus- ja työkykyarvioista, fysioterapiakokeilusta ja jatkoterapioiden suunnittelusta samoin kuin kuntoutustutkimusyksikön potilaiden vastaavista testauksista ja arvioinneista. untohoitaja Päivi Berg ohjaamassa lonkkaryhmää. kuntoutusylilääkäri Sakari Malin osastonhoitaja Anna-Liisa Laihinen osastonsihteeri Paula Nelimarkka / Aulikki Tarkiainen laitoshuoltaja Birgitta Vitikka Osa 2/2 untoutustutkimusyksikkö kuntoutusylilääkäri Sakari Malin puh kuntoutussuunnittelija Maarit Nordblom puh kuulovammaisten kuntoutusohjaaja Tuula Lantto puh näkövammaisten kuntoutusohjaaja Helena Tervonen puh Toimintaterapia lasten toimintaterapeutti Marja Pyhtilä puh untoutusyksikkö Fysioterapia Neurologinen työryhmä fysioterapeutti Riitta Aaltonen puh kuntohoitaja Oili Paukkunen / fysioterapeutti sij. Eeva Harjuniemi fysioterapeutti sij. ati Myllylä irurginen työryhmä fysioterapeutti sij. Juhani Juola fysioterapeutti Sinikka Ahlvik puh kuntohoitaja Päivi Berg kuntohoitaja Ulla Lipponen puh osastonhoitaja Anna-Liisa Laihinen puh Sisätautityöryhmä fysioterapeutti Paula otkansalo fysiotempeutti sij. Riitta Pulkkinen Lasten työryhmä fysioterapeutti Heli aila puh fysioterapeutti sij. Hanna innunen Alueellinen apuvälinekeskus apuvälinehoitaja. projektit. Marja-Leena Viinamäki puh apuvälinehoitaja sij. Hanna-aisa antanen puh apuvälinehoitaja sij. Marita Sormunen puh vanhempi ammattimies Matti ämäräinen puh perushuoltaja Hannu Rissanen puh

7 Länsi-Puhuri 7 Alueellinen apuvälinekeskus Yhteistyöllä joustavaan toimintakäytäntöön eskussairaalassa apuvälinekeskus koordinoi ja kehittää yhdessä eri erikoisalojen sekä peruskuntien kanssa alueellista apuvälinetoimintaa. Yhteistyö erityisesti korvapoliklinikan kuulontutkijoiden, silmäklinikan henkilökunnan ja keuhkosairauksien osaston ja poliklinikan kanssa on ensiarvoisen tärkeää, koska he hoitavat oman erikoisalansa apuvälineiden asiat kokonaisuudessaan. Tiivis yhteistyö ja kehittämishalu on erittäin tärkeä voimavara, jotta toiminta saadaan sujumaan. Alueellisen toimintamallin tarkoituksena on saada apuvälinepalvelut mahdollisimman joustaviksi asiakkaille sekä tehostettua apuvälineiden kierrätystä. Palveluiden lähtökohtana on että kaikki sairaanhoitopiirin asiakkaat saavat apuvälineet yhteisten saatavuusperusteiden mukaisesti asuinkunnasta riippumatta eri toimipisteistä. Suuret kiitokset apuvälinepalveluiden rohkeasta kehittämisestä alueellamme ansaitsevat kaikki toimipisteiden työntekijät sekä se laaja tukijoukko, joka ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan jo alkaessa ovat tukensa toiminnalle antaneet. Logistiikan pitää toimia oko sairaanhoitopiirissä on käytössä yhteinen tietohallintajärjestelmä untoapu, jossa kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet on rekisteröity. Tämän järjestelmän kautta kaikki toimipisteet tekevät maksusitoumukset, tilaukset, lainaukset, palautukset, huollon työmääräykset, apuvälineiden varaukset anadalainen Jon Spaude sanoo, että meidän pitäisi työelämässä uneksia uudesta. Varmaan jokainen ainakin joskus mielessään uneksii jostakin uudesta tai erilaisesta. Unelmia ja haaveita pitää olla. Täällä ei ole mitään! Loppukesästä 2004 me tuolla luuosastolla (3B) puhuimme ja haaveilimme ääneen jotta mitäs tehtäis, tai minne mentäis. Selvää oli huvin ja hyödyn yhdistäminen. Mutta täällähän ei ole mitään! Näin monesti kuulee sanottavan kun jotain suunnitellaan ja mietitään. Onkohan näin?? Porukalla mietittiin sitä hyötypuolta matkassa. Pomoihmiset olivat yhteydessä Töölön sairaalan palovamma- ja plastiikkakirurgian osastolle. Siellä vilkutettiin vihreää valoa vierailullemme. Palovamma- ja plastiikkakirurgia kiinnosti, koska hoidamme kyseisiä potilaita osastollamme. Elokuun iltana kiskot vei 10- hengen porukan kohti Helsinkiä. Laulussa sanotaan: linja-autossa on tunnelmaa. Siihen voisin liittää mukaan junan. eri toimipisteistä. untoapu antaa tärkeän tuen apuvälinelogistiikalle, mutta sen lisäksi on keskusteltava ja sovittava eri toimijoiden kanssa (toimipisteet, apuvälinetoimittajat ja kuljetus) jotta käytäntö toimii joustavasti. eskussairaalan toimipisteestä hoidetaan tilaukset keskitetysti koko sairaanhoitopiirin alueella sovitusti kaksi kertaa viikossa. Apuvälineet toimitetaan keskussairaalan, jossa apuvälineille tehdään käyttöönottotarkastus ja merkitään yksilöidyillä tarroilla. Tämän jälkeen apuvälineet toimitetaan eri toimipisteisiin käytössä olevien kuljetusyhteyksien kautta. Laskut apuvälineistä tulevat kaikki keskussairaalan toimipisteisiin. Olette kuin taivaassa Pirssillä hurautimme sovittuun aikaan Töölön sairaalaan. Apostolin kyydilläkin matka olisi taittunut, mutta sitähän ollaan stadissa ja nautitaan kaikin puolin. Ulkoisesti sairaala ei kummemmin erotu katukuvasta. Sisälle astuessa rakennuksen ikä, ahtaus ja ehkäpä toimivuuskin pisti silmään. Meidät ohjattiin isoon auditorioon, missä teho-osaston sairaanhoitaja kertoi osastolla Apuvälinehoitajan työ - apuvälinearviot, sovitukset ja luovutukset kaiken ikäisille - apuvälinelogistiikka - alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan kehittäminen - yhteistyö alueen terveyskeskusten kanssa - vaativien asunnon muutostöiden arvioinnit - työkenttä kattaa sairaalassa ja kotona / päiväkodeissa/ kouluissa tapahtuvat arviot ja sovitukset Työtä toteuttaa apuvälinehoitajat; Marja-Leena Viinamäki, Hanna-aisa antanen ja Marita Sormunen hoidettavista potilaista ja hoitotavoista. Ilokseen huomasi hoidon meillä olevan samansuuntaista. Rasvat, voiteet, kalvot, kompressit, siteet ym.. Ajan tasalla ollaan ison rinnalla. JIPPII!! Osastonhoitaja Helvi Hietanen kertoi sairaalan yleisistä asioista. Henkilökunnan vahvuus vuodeosastolla on reilut 20 sairaanhoitajaa ja 15 perushoitajaa. Vaihtuvuus on pientä, paitsi tehoosastolla missä työ on henkisesti raskasta. Mieleeni jäi miten hän Huolto toimii Apuvälineiden suuremmat ja vaativammat huollot on keskitetty keskussairaalan toimipisteeseen ja työmääräykset tehdään yhteisellä untoapu - järjestelmällä.. Peruskunnissa suoritetaan perushuollot apuvälineistä. Matti ämäräinen ja Hannu Rissanen (kyykyssä) Vanhempi ammattimies Matti ämäräinen Tekee apuvälineiden huoltoa ja korjausta - koordinoin työt ja tekee huoltokäyntejä asiakkaiden kotona - toteuttaa ja suunnittelee apuvälineisiin liittyviä muutostöitä Ruohoko vihreämpää aidan toisella puolella? arvosti ja kiitti useaan otteeseen henkilökuntaansa. Henkilökunnan työmatkat syövät ison osan työpäivää. 40 km työmatka yhteen suuntaan on tavallista. esäisin monet kuulemma taivaltavat matkan pyöräillen. Otetaanpa likat opiksi!!! Talo on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Remonttia on luvattu kertaa monta, mutta se raha se raha. Osatonhoitaja Hietanen oli joskus ambulanssin mukana ollut siirtämässä potilasta Töölöstö meille. Näin hän kertoi: Luulin tuleeni taivaaseen teillä oli niin puhdasta, valoisaa, avaraa ja kaunista. Olkaa onnellisia kun olette siellä! Lopuksi tutustuimme teho- ja vuodeosastoon. apeita portaita ja käytäviä kulkiessa en ihmettele osastonhoitajan kommenttia meiltä. Jos talo on vanha ja ahdas sen ei luulisi estävän järjestyksen Perushuoltaja, Hannu Rissanen - tekee mekaanisten apuvälineiden perushuoltoa ja korjausta toimipisteessä pitoa. Siellä huomasin konkreettisesti U-päivän merkityksen rivihoitajallakin. äytävät oli pieniä polkuja kaiken tavarapaljouden keskellä. Ovien takana oli pahvilaatikoita, sängynlaitoja ym... Teho-osastolla mittareiden ja pömpelien seassa ahtaus ja järjestyksen puute korostui. Opintiellä oltiin joskaan mitään uutta tai raflaavaa ei varsinaisesti mieleen jäänyt. aiken näkemäni ja kokemani perusteella toteaisin meidän Länskässä olevan ajan tasalla potilaiden hoidossa ja työskentelemme lähes ihanteellisissa olosuhteissa. Jo valkenee kaukainen ranta Päivän ollessa puolessa matkasimme kantosiipialuksella lahden toiselle puolelle. Elokuu antoi parastaan. Päivälämpötila 20 asteen paremmalla puolella ja ilta katukuppiloineen, kynttilöineen ja ihmisineen kuin ulkomailla konsanaan. Uudesta uneksien ja haaveillen Tepa

8 8 Länsi-Puhuri Himoharrastajan muotokuva: Judonäytös vei mukanaan ja judosta tuli harrastus Juha alevan löydät sairaalan kuljetusosastolta useimmiten päällään sininen työtakki. Aina iloinen ja täynnä touhua oleva Juha on löytänyt harrastuksensa jo nuorena. Minua on aina kiehtoneet kamppailulajit ja kerran poikasena menin mielenkiinnosta katsomaan judonäytöstä ja laji vei mukanaan, Juha kertoilee. Aivan kilpailutasollakin olin mukana 19-vuotiaaksi asti. Paras saavutukseni on SM-viides sija. Nyt olen ollut lajin parissa jo 24 vuotta. Voin sanoa, että olen saanut harrastuksestani todella paljon. Iloista mieltä, liikunnallista kuntoa, laajan ystäväpiirin ja toisten ihmisten huomioonottamisen. ita-an ita-an on kemiläinen judoseura. Seuralla on ikää 36 vuotta. Toimin tällä hetkellä seuran puheenjohtajana, puheenjohtaja- pesti on kestänyt jo kymmenen vuotta. Jäsenmäärä seurassa on noin sata. Jakautuen niin että, aikuisia on kolmisenkymmentä ja lapsia noin seitsemänkymmentä. Lisäksi valmentaminen kuuluu koko ajan ohjelmaani mukaan. Tervahallin liikuntasali on todella tuttu paikka minulle. Suosittelen lajia kaikille yli seitsemänvuotiaille tytöille ja pojille, niin miehille kuin naisille. Etupäässä ita-an toimii tällä hetkellä kuntoilijoille. Mutta myös kilpaharrastajia on aina SM ja PM tasolle asti. Musta vyö Judoon kuuluu oleellisesti eriväriset vyöt. Vöitä on olemassa: Tässä Juha vetää judo-harjoitusta Tervahallilla. valkea, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta vyö. aikesta vaativin vyö on mustavyö. Siihen vaaditaan kaikki lajin tekniikan hallitseminen, sidonnat, heitot, kuristukset, käsilukot ja erilaisia katoja. Mustan vyön hankin vuonna ävin Rovaniemellä antamassa työnäytöksen. emin seudulla on lisäkseni kaksi mustan vyön haltijaa. teksti: Juhani Tuisku ERVA- OSMO -yhteistyö Psykiatrian ryhmä Oulussa navigaatiopäivillä. OSMO eli osaaminen ja osaajat kehitysohjelma liittyy yhtenä osa-alueena Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako Pohjois-Suomessa hankkeeseen. Osmo-hankkeen tavoitteena on pitkällä aikavälillä turvata pohjoissuomalaisille laadukkaat ja asuinpaikasta riippumattomat, riittävät terveydenhuollon palvelut huolehtimalla ammattitaitoisesta ja riittävästä henkilöstöstä koko Pohjois-Suomen alueella. Tämä tapahtuu Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien verkostoitumisen edistämisellä niin, että yhteistoiminnasta syntyy kilpailuetu. Osmo-ohjelma koostuu viidestä kehittämisalueesta, joita ovat johtaminen ja moniammatillinen johtamiskoulutus, täydennyskoulutus, hajautettu lääkärikoulutus, lääkäreiden ja hoitajien työnjako ja yhteistyö sekä osaajien riittävyys. Nämä taas ovat jakautuneet 20 projektiin, joilla jokaisella on oma vastuuhenkilönsä ja projektikuvauksensa. Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty OSMO -kehittämisohjelma osaprojekteineen. Viime vuonna painopistealueena oli strateginen johtaminen, jonka tavoitteena on Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien johdon strategisen osaamisen vahvista- minen sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon kehittämiseksi sekä Erva -sairaanhoitopiirien yhteisen strategisen ohjauksen ja johtamisen perusteiden yhdenmukaistaminen. Syksyn aikana strategiseen koulutukseen eli POJO-koulutukseen osallistui yhteensä 47 henkilöä sairaanhoitopiirien konservatiivisiltä ja psykiatrisilta tulosalueilta. evään 2005 aikana POJO-koulutukseen osallistuvat operatiivisten ja sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueiden esimiehet yhteensä noin 58 henkilöä. Näihin koulutuksiin liittyy vielä erikseen järjestettävät navigointipäivät keväällä ja syksyllä Toinen painopistealue viime vuonna oli projektijohtamiskoulutus, johon koulutukseen osallistui 45 henkilöä viime vuonna. oulutus jatkuu myös tänä vuonna ja se on tarkoitus integroida normaaliin täydennyskoulutukseen erva-alueen laajuisena. Tänä vuonna painopistealueena on täydennyskoulutus. Osaprojektiin palkattu koulutuskoordinaattori kokoaa eri sairaanhoitopiirien edustajista erva-asiantuntijaryhmän, joka valmistelee toimintaa ohjaavan projektisuunnitelman kevään 2005 aikana. Tämän projektin tavoitteena on toteuttaa suunnitelmallista ja yhteistä täydennyskoulutusta erityisvastuualueella. Projektin lopputuloksena syntyy erva-alueen täydennyskoulutuksen toimintamalli. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on nimennyt oman täydennyskoulutuskoordinaattorin Anne Vähäsen, joka toimii tässä asiantuntijaryhmässä edustajanamme. Lisäksi Anne toimii hoitoketjukoordinaattorina Erkko-projektissa. aaviossa olevat muut osaprojektit ovat tehneet projektikuvauksensa ja ne etenevät omien suunnitelmiensa mukaisesti. unhan osaprojektit pääsevät työssään enemmän konkretian POJO P. Virsunen 1.2. Projekti- ja verkosto-osaaminen A.Frederiksen/J.Hyytinen 1.3. ansainvälinen yhteistyö H. Tiri/P. Larivaara () 1.4. MOJO T. Ervelius Mittari: vaikuttavuus, tehokkuus, tuottavuus OSMO-kehittämisohjelma Ervatäydennyskoulutus E. Paananen/L. Ukkola 2.2. Säteilykoulutus A. oivula 2.3. Lääkehoidon kehittäminen A. Vaattovaara () 2.4. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä P. Peltola/M. Palovirta S 2.5. case LETE H. Wiik S 2.6. Tietosuoja H. Eronen 2.7. Potilasasiamieskoulutus H. Manner Mittari: oulutussuunnitelman toteutuminen asteelle, saamme varmaan lukea projektien aikaansaannoksista tulevissa Länsi-Puhureissa. Projektiryhmässä ovat edustettuina kaikki sairaanhoitopiirit: Hallintoylilääkäri Hanna Mäkäräinen, projektin johtaja, PPSHP Hallintoylihoitaja aarina Torppa, PPSHP (virkavapaalla syksy 2004-kevät 2005) Sijaisena ylihoitaja Liisa Ukkola, PPSHP, Hallintoylihoitaja Eila Paananen, LSPH Ylilääkäri Erkki iviniemi, LSHP Hallintoylihoitaja Mervi eskitalo, LPSHP Sairaanhoitopiirin johtaja Seppo 3.1. Opetussuunnittelija keskussairaalassa-toimintamalli E. iviniemi/s. Telimaa 3.2. Hajautettu erikoislääkärikoulutus A. Tuulonen 3.3. Erikoistuvien johtamiskoulutus J. Juvonen () 3.4. Yleislääketieteen tuottama perusterveydenhuolto () S. einänen-iukaanniemi Mittari: koulutuksen hajautuksen toteutuminen Tuomola, LPSP (virkavapaalla asti) Sijaisena laatukoordinaattori Riitta Rautalin, LPSHP Ylilääkäri Jukka Juvonen, ainuu Vt. hallintoylihoitaja Helmi Tiri, ainuu ( asti) Hallintoylihoitaja Helena Heikkinen, ainuu ( alkaen) Ylilääkäri Minna Mörtenhumer, PSHP, Hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä, PSHP Johtajaylilääkäri Sakari Telimaa, PSHP (varapuheenjohtaja) Projektipäällikkö Päivikki Virsunen, PPSHP, (sihteeri) OSMO-kehittämisohjelma Työkierron toteuttaminen Ervaorg. välillä S 4.2. ervaauditointi Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä 4.3. VETO-ohjelma PPSHP/LSHP M. erätär/l. Ukkola Mittari: 1. yhteiset julkaisut 2. sairauspoissaolot 5.1. Alueellinen työvoimapankki/ työvoiman turvaamishanke S 5.2. Henkilöstön osaamispääoman arviointi S Mittari: 1. Virkojen/toimien täyttöaste 2. Henkilökunnan vaihtuvuus 3. Osa-aikasiten osuus

9 Sotenne-projekti seudullisen henkilöstöpankin rakentaminen alkanut Länsi-Puhuri 9 Sotenne- eli työvoiman turvaaminen sosiaali- ja terveysaloilla projektin tavoitteena on kehittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen alueen kattava henkilöstöpankki sekä luoda seudulliseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Projekti on aloittanut toimintansa ja se päättyy Päävastuun projektin toteuttamisesta kantaa Meri-Lappi Instituutti. Työvoimakoulutuksen toteuttaa emi-tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Muita yhteistyökumppaneita ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, emin työvoimatoimisto ja emi-tornio alueen kehittämiskeskus. Projektiin on saatu ESR-rahoitusta Lapin TE keskuksen työvoimaosastolta. Projekti jakautuu kolmeen osioon, joita ovat työvoimakoulutus, henkilöstöpankki ja tutkimus. Työvoimakoulutus on ammattitutkintoon johtavaa koulutusta, ammattitaitoa täydentävää koulutusta sekä valmentavaa koulutusta henkilöstöpankkiin. Projektin yhtenä tavoitteena on kehittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kattava henkilöstöpankki, jonka kautta koordinoidaan alan sijaistyövoiman hankinta. Työntekijöitä palkataan pitempiaikaisiin ja mahdollisesti projektin edetessä myös vakituisiin työsuhteisiin. Työskentelyalue on koko sairaanhoitopiirin alue riippuen, missä sijaisuuksia on tarjolla. Pidempikestoisten työmahdollisuuksien avulla py- orkoa kasvamassa sairaanhoitaja Sanna Ollikainen Olet ollut nyt kolme kuukautta kasvamassa korkoa sotennehoitajana? Urheiluaiheinen kysymys: Miltä nyt tuntuu? Työni on jatkunut samana tällä osastolla (4 B:llä). Olen neljän vuoden aikana ollut täällä töissä useaan otteeseen. Myös varasijoituspaikat ovat tuttuja joten ei pelota. Nyt on jatkuvuutta kaksi vuotta joten tuntuu hyvältä. Olen itse sitoutunut siihen. Uskallan suositella pankkiin joutumista nyt ei tarvitse miettiä, mitä tekisi kesätöikseen. Luottamusta on! ritään torjumaan eläköitymisestä johtuvaa työvoimapulaa sekä hillitsemään työikäisten ihmisten poismuuttoa alueelta. Projektiin kuuluvan tutkimuksen tehtävänä on osallistua henkilöstöpankin toimintamallin rakentamiseen sekä tuottaa kehittämistyötä tukevaa tausta-aineistoa. Tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksena. Henkilöstöpankki aloitti toimintansa Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Ensimmäiset valmentavan koulutuksen käyneet henkilöstöpankin työntekijät toimivat keskussairaalan eri osastoilla erilaisissa sijaisuuksissa. Tavoitteena on, että henkilöstöpankin toimintaa laajennetaan myös kuntiin ja jos kunnat saadaan toimintaan mukaan, palkataan henkilöstöpankkiin uusia työntekijöitä. Sairaanhoitaja Sanna Ollikainen "Pankinjohtaja" aisu Rautio esittelee henkilöstön varausohjelmaa. Pankinjohtaja aisu Rautio Mitä teit ennen pankinjohtajaksi ryhtymistä? Viimeiset 18 vuotta olen ollut töissä keskussairaalan leikkausosastolla. Olen koulutukseltani leikkauksiin erikoistunut sairaanhoitaja. Mitä pankinjohtaja tekee henkilöstöpankissa?? Ensinnäkin välitän sotennehoitajia sijaisuuksia tarvitseviin yksiköihin. Toinen tehtävä on, ylihoitajat kun delegoivat, välittää varahenkilöitä sijaisuuksiin. Tällä tavalla tarvittavan sijaistyövoiman sijoittelu tuli joustavammaksi. olmas tehtäväalue on se, että työtä hakevat hoitohenkilöt ilmoittautuvat kauttani tietokoneohjelmaan, jolla sijaisuuksia ym. varataan. Osastonhoitajat varaavat tuossa ohjelmassa sijaiset ja varauksista tulee minulle pankin johtajana tiedot joko ohjelman kautta sähköpostilla tai osastonhoitajat kertovat varauksistaan puhelimitse. Miten pankkilaisten sijoittelu on onnistunut? Sotennepankissa on 15 henkilöä ja varahenkilöissä 14 joten 29 henkilöä keskussairaalan sijaistarpeeseen nähden on hyvin pieni määrä. Jo tästäkin syystä sijoittamisessa ei ole ongelmia. Onko muualla Suomessa vastaavia järjestelmiä? yllä on tosin ei ihan samanlaisia. Tämä meidän alueen pankkijärjestelmä pyrkii poimimaan muiden systeemeistä hyväksi osoittautuneet järjestelyt ja kehittää pankkia siltä pohjalta. Meidän järjestelmä on siinä mielessä ainutlaatuinen, että tarkoitus on tehdä tästä alueellinen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kattava järjestelmä. Muualla pankit pyörivät jonkin yksittäisen hallinto-organisaation sisällä. PSYIATRINEN HOITO JA SYNNYTYSET RAJAYHTEISTYÖNÄ Väylä eli Tornionjoki muodostui valloittajan päätöksellä vajaa kaksi sataa vuotta sitten rajajoeksi. Väylän molemmin puolin asuvien ihmisten keskinäistä kanssakäymistä valtiollinen raja on rajoittanut, mutta ei koskaan estänyt. aiken aikaa kanssakäyminen ja kaupankäynti on jatkunut joko avoimena tai salaisesti. Poikkinaiminen ja muu rajayhteistyö kuuluu väylänvarren kulttuurin lähtemättömiin perinteisiin. Ruotsalaisen ja suomalaisen väestön vuorovaikutuksessa on syntynyt aivan oma kielikin: meän kieli. Euroopan Unioni kannustaa jäsenmaitaan kehittämään keskinäistä yhteistyötä ja poistamaan kanssakäymisen esteitä. Tornionjokivarressa yhteistyötä on kehitettykin rajajoen yli kuntien yhteisillä päätöksillä ja siitä suurempaa numeroa tekemättä. Jos päätöstä olisi haettu hallitusten keskinäisistä sopimuksista, moni asia olisi edelleen odottamassa toteutumistaan. Tornion ja Haaparannan välisen postinkaan ei tarvitse kulkea Tukholman kautta, jos kirjeen pudottaa oikeanväriseen postilaatikkoon. ielikoulu ja eurolukio ovat saaneet mainetta. Terveydenhuollon alalla Tornion ja Haaparannan terveyskeskusten välillä on yhteistyötä ambulanssi- ja laboratoriotoiminnassa sekä kuvantamisessa. Ylitornio ja Övertorneå ovat tehneet terveyskeskusten päivystysyhteistyötä jo pitkään. Erikoissairaanhoidon kohdalla rajanylikäyvät yhteistyömahdollisuudet ovatkin sitten huomattavasti vaikeampia asioita. Norrbottenin läänin maakäräjien ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on ollut neuvottelukosketusta rajaseudun suomenkielisen väestönosan erikoissairaanhoidon palveluista koskien erityisesti psykiatriaa ja synnytystoimintaa. Potilaiden mahdollisuus saada palveluja omalla äidinkielellään on varsinkin psykiatrisessa hoidossa tärkeää. Haaparannalla aikuisasiakkaille ei ole tarjolla psykiatrista kriisihoitoa ja he joutuvat monimutkaisen läheteja arviointikäsittelyn jälkeen hakemaan hoitoa yli 200 kilometrin päästä Jällivaaran sairaalasta. Torniossa psykiatrinen avohoito tarjoaa nopean ja tehokkaan kriisihoidon yhteistyössä eroputaan sairaalan kanssa. Niinikään ainakin monet haaparantalaisäidit haluaisivat käydä synnyttämässä Länsi-Pohjan keskussairaalassa emissä sen sijaan että nykyisin he joutuvat lähtemään 130 kilometrin päähän Sunderbyhyn. Mikäli asia riippuisi Haaparannan ja Tornion päätösvallasta, voi olla, että Eurocityssä toimisi jo tällä hetkellä yhteinen mielenterveyskeskus ja haaparantalaisäidit saisivat valita Sunderbyn ja emin välillä synnytysosastostaan. Nykyisinkin haaparantalaisia asiakkaita tosin on muutamia hoidettu Tornion psykiatrian poliklinikalla ja vuosittain noin 15 haaparantalaista äitiä on käynyt synnyttämässä emin keskussairaalassa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on maksanut kustannukset. Haaparannalla olisi valmiutta sopimukseen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa, mutta päätäntävalta heidän erikoissairaanhoidostaan on Norrbottenin maakäräjillä. Psykiatrinen hoito ja synnytykset rajayhteistyönä on EU-Interreg-hanke, johon on olemassa selkeä sosiaalinen tilaus. Hankkeessa on kolme osaa: 1. Perustetaan Haaparannan, Tornion, Ylitornion ja Övertorneån alueelle suomalaisruotsalainen psykiatrian kriisiryhmä. Työryhmä vastaa alueen suomenkielisen aikuisväestön psykiatrisesta kriisihoidosta yhteistyössä alueen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. 2. Perustetaan em. neljän rajakunnan alueelle psykiatrisen kuntoutuksen asiantuntijaryhmä, joka osallistuu kriisiryhmän asiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun sekä kehittää alueelle soveltuvia psykiatrisen kuntoutuksen työmuotoja yhteistyössä eri viranomaisten kanssa ja käyttäen hyväksi rajan molemmin puolin jo olemassa olevaa asiantuntemusta. 3. Mahdollistetaan haaparantalaisille ja övertorneålaisille äideille synnyttäminen Länsi-Pohjan keskussairaalassa emissä sekä aloitetaan valtioiden rajan ylittävä äitiyshuollon yhteistyö. Lisäksi hankkeeseen liittyy tieteellistä tutkimustyötä. Päähakijana hankkeessa on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Yhteistyökumppaneita tulisivat olemaan Norrbottenin läänin maakäräjät, Haaparannan ja Tornion kaupungit, Ylitornion ja Övertorneån kunnat sekä emi-tornio -alueen kehittämiskeskus. Hankkeeseen haetaan EU:lta tukea 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. ansallisen vastinrahoituksen osuus on 40 prosenttia, johon on luvassa noin puolet Pohjoiskalotin neuvoston ja Sosiaali- ja terveysministeriön tukena. Toinen puoli kansallisesta rahoituksesta on maakäräjien ja L-PSHP:n erikoissairaanhoidon omaa työtä. Hanke on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2005 ja sen kesto on vuoden 2007 loppuun. Hankkeen toteutuminen riippuu vielä Norrbottenin maakäräjien hyväksynnästä. Ongelmallisinta maakäräjien päätöksen kannalta tulee olemaan haaparantalaisten ja övertorneålaisten äitien mahdollisuus synnyttää emissä. Rajayhteistyö psykiatriassa ei ole ruotsalaisille poliittisesti yhtä arka asia. auko Haarakangas

10 10 Länsi-Puhuri Yhdistys Yhdistys on perustettu vuonna Yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1988 päihdeongelmaisten hoitokotina, joka tarjosi asumispalveluita. Toiminta on monipuolistunut ja Tornionlaakson Suojapirtti tarjoaa tänään hoitopalveluita valtakunnallisesti. Hoitopalvelujen, portaittaisten asumispalveluiden ja päiväkeskustoiminnan lisäksi yhdistyksellä on projekteja emi-tornion Ammattikorkeakoulun sekä RAY:n kanssa. Toiminta perustuu yhteisöhoidon, ryhmä- ja verkostotyön periaatteelle. Tornionlaakson Suojapirtti ry ourilehdontie 203, Tornio Tausta-ajattelu Suojapirtin toiminnan tavoitteena on päihdeasiakkaan hoito- ja kuntoutus. Asiakkaalle keskeistä on osallistuminen omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja sitoutuminen tehtyihin hoito- ja kuntoutusvalintoihin. Suojapirtti toimii yhteisöhoitoperiaatteella, jossa pyritään avoimuuteen ja demokraattisuuteen. Yhteisöhoito ei ole toimintana mihinkään ammattiryhmään sidottu, vaan se on asiakaslähtöistä toimintaa, jossa asiakkaan yksilöllisyys huomioidaan. Yhteisössä asiakas osallistuu eri hoitomuotoihin ja lisäksi hänellä on mahdollisuus yksilökeskusteluihin oman hoitajan kanssa. Toiminnan taustana on humanistinen ihmiskäsitys, joka perustuu ihmisen kunnioittamiseen ja tasa-arvoon. ulttuuriin sidotut kristilliset arvot ovat myös ohjaamassa toimintaa. Asiakas nähdään kokonaisvaltaisena bio-psyko- sosiaalisena itsestään vastuussa olevana ihmisenä. atkaisu- ja vieroitushoito atkaisu- ja vieroitushoito on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät itse pysty katkaisemaan päihdekierrettä tai avohoidon keinot ovat riittämättömiä. Hoidon Elämäntarina -projektin palaveri. Tilastoja vuodelta 2004 atkaisu-, vieroitus- ja kuntoutushoitopäiviä Asuntolapäiviä 627 Erityispalveluasunnot 524 Yhdistyksen hoitoyksikössä yhteensä hoitopäiviä kesto arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja avopuolen kanssa. Hoidon tavoitteena on saada katkaistua asiakkaan päihteidenkäyttökierre ja auttaa häntä selviytymään mahdollisista vieroitusoireista. Hoidon aikana asiakasta motivoidaan raittiuteen. Viikko-ohjelma tukee asiakasta normaaliin vuorokausirytmiin. Jokaisella asiakkaalla on omahoitaja, jonka kanssa käydään ryhmähoitoa tukevia yksilökeskusteluja. Lääkityksen tarpeen arvioi henkilökunta yhdessä lääkärin ja asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on mahdollisuus saada erilaisia vaihtoehtoisia hoitomuotoja Esim. korva-akupunktio ja hieronta. Jatkohoidon tarve arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja avopuolen kanssa. Jatkohoito voidaan järjestää joko avo- tai laitoshoitona. Päihdekuntoutus Päihdekuntoutus on tarkoitettu asiakkaille, joiden päihteidenkäyttö on muodostunut ongelmaksi sekä itselle että läheisille. Päihdekuntoutus perustuu Yhteisöhoidon, ryhmäja verkostotyön periaatteille. Päihdekuntoutusjakso voi olla jatkumo katkaisu- tai vieroitushoidolle. Avopuoli voi lähettää asiakkaan myös ennalta sovitulle kuntoutusjaksolle. Hoitojakson aikana tehdään yhdessä asiakkaan kanssa henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Asiakkaalla on omahoitaja, jonka kanssa käydään ryhmähoitoa tukevia yksilökeskusteluja. Hoidon aikana pyritään järjestämään hoito- tai verkostokokous. Toiminnanjohtaja Markku Alatalo: Mitä palveluja Suojapirtti tarjoaa asiakkaalle? Päihdekatkaisu, päihdevieroitus ja -kuntoutushoito. Päihteetön asumispalvelu: asuntola-asuntoja, erityispalveluasuntoja, tukiasuntopalvelu. Mitkä palvelut painottuvat? Päihdekatkaisu-, vieroitus- ja kuntoutushoito. Päihdekuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Suojapirtillä mahdollistuu portaittainen hoidon eteneminen päihdekuntoutuksen jälkeen. Portaittainen hoitomalli Asiakas voi siirtyä katkaisu-/ vieroitushoidon jälkeen kuntoutushoitoon, minkä jälkeen hänellä on mahdollisuus jatkaa hoitoa erityispalveluasunnossa. Suojapirtin pihapiirissä/tornion kaupungissa on tukiasuntoja, minne asiakas siirtyy avokuntoutukseen. aikissa hoitomuodoissa avopuoli on aktiivisesti mukana. Portaittainen hoitomalli on kehitetty tukemaan päihdeasiakkaan kuntoutumista kaikilla elämän osa-alueilla. Projektit Elämäntarina-projekti on RAY:n rahoittama bio-psyko-sosiaalisen päihdekuntoutusmallin kolmivuotinen kehittämisprojekti. Projekti toteutetaan yhteistyössä emi-tornion ammattikorkeakoulun kanssa. äytännön kehittämistyön tekevät ammattikorkeakoulun opettajat ja Suojapirtin henkilökunta. Projektin toteutumista seuraa Meri-Lapin alueen kuntien edustajat ja Pohjois-Suomen Osaamiskeskuksen kehitysjohtaja. Projektista tehdään vaikuttavuustutkimus ja Mistä asiakkaita tulee (kuinka laajalta maantieteelliseltä alueelta)? Lapin ja Oulun läänistä, Haaparannalta. Miten ja minne markkinoitte palvelujanne? oko Suomeen, Ruotsin puolella lähialueille. Esittelykäynneillä, yhdistyksen kotisivuilla, yhteisillä neuvottelupäivillä, esitteillä. Miten Suojapirtti kehittää toimintaansa ja millaiset ovat kehittämistoiminnan tavoitteet? Teemme yhteistyötä eri kuntien viranomaistoimipisteiden kanssa kuunnellen heidän näkemyksiään tulevaisuuden päihdehuollon kehittämistarpeista. Meillä on yhteistyöprojekteja emi-tornio ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistyksen tuottamia päihdepalveluja kehitetään yhdessä laatukoordinaattorin kanssa. Osallistumme myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuspäiviin. Tulevaisuuden visio? Tulevaisuuden visio on, että Tornionlaakson Suojapirtti ry on valtakunnallisesti tunnettu bio-psyko-sosiaalisen päihdekuntoutuksen ja portaittaisen hoitomallin kehittäjänä. kuntoutujat osallistuvat aktiivisesti arviointiin. Toimintayksiköiden sijainnit Tornionlaakson Suojapirtti ry ourilehdontie Tornio Torniossa sijaitseva oulumäen päiväkeskus ja emissä sijaitseva Päiväkeskus Pysäkki tarjoavat päihteettömän vaihtoehdon päivään ja mahdolliseen keskusteluapuun. oulumäen Päiväkeskus Viidankatu Tornion Päiväkeskus Pysäkki Oklaholmankatu 20 O emi Markku Alatalo On syntyjään olarista. Opiskelujen ja töiden vuoksi on asunut Rovaniemellä, Oulussa ja Torniossa. Valmistunut vuonna 1984 Rovaniemeltä erikoissairaanhoitajaksi. Työn ohella on opiskellut kaksivuotisen yhteisöhoidon koulutuksen Jyväskylässä. Opiskelee älläkin hetkellä työn ohessa.. On toiminut erilaisissa tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Siirtyi Tornionlaakson Suojapirtti ry:n palvelukseen Länsi-Pohjan kuntayhtymän palveluksesta. Tuli Tornionlaakson Suojapirtti ry:n toiminnanjohtajaksi Sitä ennen olin toiminut vt. toiminnanjohtajana. Harrastukset: rullaluistelu, hiihto ja metsästys.

11 Länsi-Puhuri 11 Hola! Länsi-Puhurin ulkomaan kirjeenvaihtajalta Terveiset Espanjasta Niin kuin meri on ihmisen elämä. Tyynet ja myrskyt siinä vaihtelevat ja vaahtopäiden vaimentuessa kimaltelee aurinko kirkkaammin kuin koskaan. Uljaasti ja täysin purjein on elämän merelle uskallettava mennä sillä kootuin purjein satamassa lepäävä laiva on vain surullinen sivustakatsoja elämän suuressa SEIAILUSSA. Nämä sanat olivat mm. ne, jotka saattelivat minut Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Malagaa, Espanjaa. Lentokoneessa jossain Euroopan yllä kaukana kaikesta, ajatukset rientävät emiin ja siellä alkavaan espanjan tuntiin. Tämä Suomi- Lappi-emi-ajatus tuli kun katsoin lentokoneen ikkunasta ulos. Taivas oli kuin Lapin ullan mainoksesta. Että taivas voikin olla näin korkeallakin näin värikäs ja kaunis. orvakuulokkeista kuuntelen espanjalaista musiikkia ja maistan valkoviiniä. Ensimmäinen yö Espanjassa, asunnossa, joka on kotini kolme seuraavaa kuukautta. Saavun tähän asuntoon matkasta väsyneenä myöhään yöllä. Vuokraisäntä ei ole muistanut laittaa lämpöä päälle, asunnossa ei ole asunut kukaan kahteen viikkoon. En ajattele kylmyyttä enempää. Panen sähkölämmittimen päälle. Jääkaapissa on sentään pullo vettä. Panen päälleni lämpökerraston, pitkän yöpaidan, flanelliaamutakin, kahdet villasukat jalkoihin. Sitten peiton ja huovan alle. Tästä olen haaveillut kaksi vuotta!..jos joudut lähtemään rakkaasta paikasta, jossa olet asunut ja jonka kaikki eilispäivät ovat syvään juurtuneet, jätä ne miten tahansa mutta älä viivytellen jätä se taaksesi mahdollisimman äkkiä. Älä käänny katsomaan taaksesi äläkä erehdy uskomaan, että hetki jonka muistat olisi parempi siksi, että se kuuluu Hahtisaaren rannan tonttikauppa menneisyyteen. Menneet vuodet tuntuvat turvallisilta, voitetuilta, kun taas tulevaisuus elää pilvessä joka näyttää matkan päästä pelottavalta. un astuu pilven sisään, se hälvenee. Nämä sanat olivat ne, jotka eivät antaneet minun paleltua jo alkumatkalla. uukauden aikana olen tutustunut hyvin erilaisiin ihmisiin, maisemiin, elämäntilanteisiin ja tapoihin. Olen huomannut kuinka hyvin ns. virkanainen tulee toimeen ilman pesu- ja tiskikonetta, ilman pölynimuria, ilman uunia, mikroaaltouuni kodissani on. Nyt kun kaasulämmityslaitteella olen saanut kotiini siedet- Helena, Olit hiljainen kuin kukka kedolla joka heilui tuulessa kauniina Tuli elämän syksy joka vei Sinut pois kedolta Työkaveri tävän lämpötilan ja kodikkaasti kalustetun asunnon kirjahyllyssä lämmittävät lastenlasteni ja tyttäreni kuvat, alan viihtyä yhä paremmin tämän maan elämän rytmissä. Aurinkoista kevättä kaikille! Hilkka Aho Torremolinos, Malaga, Espanja Länsi-Puhuri 4/2004:ssä oikeat jatkonumerot olivat seuraavat: 46, 37, 46, 4, 164, , ja 15. Pullakahvit kanttiinista voitti tällä kertaa Raija Marjeta leikkausosastolta. Lohdutuspalkinnon eli kaljupääkahvit katetaan Riitta Saukolle Siivoustoimesta.. Onnea voittajille! NYRJÄYTÄ AIVOSI LUUSARJOILLA! Mitkä ovat näissä lukusarjoissa seuraavat lukemat? Merkitse ne tyhjiin ruutuihin ja osallistu kilpailuun lähettämällä vastauksesi Länsi-Puhurin toimitukseen. Oikein vastanneiden kesken arvotaan pullakahvit kanttiinista. LUUSARJOJA untayhtymän tulopohjan vahvistamiseksi valtuusto hyväksyi allekirjoitettavaksi esisopimuksen kahden Hahtisaaren rannassa olevan tontin kaupasta Rakennusliike YIT Rakennus Oy Lapin kanssa. Valtuuston päätöksen saatua lain voiman esisopimus kaupas- ta allekirjoitettiin uvassa vasemmalta oikealle: aluejohtaja Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Lapista, kaupanvahvistaja Reijo Aapajärvi, laskentapäällikkö Timo Eeronheimo, sairaalainsinööri Taisto Auvinen, vs. sairaanhoitopiirin johtaja Hannele Havanka ja kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Raimo Venäläinen. Aluejohtaja Ylitolonen kertoi, että ensimmäinen rakennusvaihe, mihin tulee 27 asuntoa, käynnistyy lähiaikoina. aiken kaikkiaan neljään rakennukseen tulee yhteensä 108 asuntoa

12 12 Länsi-Puhuri Tämä juttu on faktojen osalta tosi! Fiktioosuuden suhteen pätee savolaistyylinen takuu uskottavuus on lukijan vastuulla! Länsi-Puhurin toimitusneuvosto, läpeensä pähkähullu ja innostunut joukko, sai vihiä, että lehden toimitussihteeri on lähdössä lomalle Brasiliaan ja vielä karnevaaliaikaan. Neuvosto yllytti toimitussihteeriä osallistumaan karnevaaliin, pitämään siellä silmänsä ja korvansa auki, raportoimaan näkemästään ja kuulemastaan seuraavassa Länsi-Puhurin numerossa. No näin hän sen näki ja koki.. Lomakohteena oli kahdesta viikosta ensimmäinen puolisko Recifessä, 3,3 miljoonan asukkaan suurkaupungissa oillis- Brasiliassa. aupunki sijaitsee 800 km Päiväntasaajasta etelään eli siellä oli kalenterin mukaan loppukesä eli periaatteessa hyvin kuumaa. Recife on kuitenkin meren rannalla ja tuohon aikaan vuodesta koillispasaatituuli tulee koko ajan koillisesta eli Atlantin valtamereltä. Niinpä ilman lämpötila vaihtelee päivän 34 ja yön 27 celsiusasteen välillä. Tuulen vuoksi iho pysyy kuivana minkä vuoksi on koko ajan syytä juoda paljon erilaisia nesteitä (suositus: pullotettua vettä). Toinen lomaviikko oli Recifestä 60 km etelään Porto de Galinhasissa, 6000 asukkaan kalastajakylässä. Matkalle lähtö oli jännittävä! Sunnuntaina emissä oli talven kovin lumimyrsky. Lunta tuli koko päivän taivaan täydeltä eikä tuuli osoittanut laantumisen merkkejä. Onneksi pääsimme kuitenkin iltakoneella Helsinki-Vantaalla ja jatkamaan sieltä aamuvarhaisella kohti Brasiliaa. Pitkien istumisten jälkeen maanantaina iltapäivällä paikallista aikaa lentokoneen ikkunasta tulee näkyviin laaja, paikoin pilvenpiirtäjäröykkiöinä hiekkarantaisen meren rannasta leviävä taajama Recife.. Maahantulomuodollisuudet ovat paljon nopeammat kuin pari vuotta sitten Fortalezassa (suurkaupunki pohjoisessa lähempänä päiväntasaajaa, missä kävimme silloin) - asettuminen hotelliin ja sitten tutustumaan ympäristöön. Loma on alkanut! Recife Pernambucon osavaltion pääkaupunki Väkiluku: Ydin-Recife 1,5 milj. asukasta, Suur-Recife 3,3,milj. asukasta Recifeä on kutsuttu Brasilian Venetsiaksi monien kanavien, jokien ja siltojen takia. aupungin keskustassa on 39 siltaa. Oikean nimensä kaupunki sai koralliriutoista, jotka reunustavat rannikkoa. Recifestä viedään maailmalle suuria määriä sisämaan tuotteita, kuten sokeria, puuvillaa ja kahvia. aupunki on sekoitus vanhaa ja uutta. Modernien rakennusten lisäksi Recifessä on São Pedron katedraalin ympärillä ja lukujen taloja. Länsi-Puhuri maailman suurimmilla karnevaalijuhlilla iersimme viikon Recifeä tutustuen siihen eri puolilta. Sitten tulee virallisten karnevaalien aika. Lauantaina menimme mukaan Galo da Madrugadaan (suomeksi Aamunkoiton suuri juhla), maailman suurimpaan karnevaalijuhlaan! Vuoden 2004 Galo da Madrugada-juhlassa oli Guinnesin ennätysten kirjan mukaan n. 1,5 miljoonaa ihmistä mukana! Osallistuimme juhlakulkueeseen. Systeemi on erilainen kuin esimerkiksi Rio de Janeiron kulkueissa. Voi sanoa, että Riossa money talks ja Recifessä kansa juhlii! Recifessä kulkue muodostui rekkavaunuista, joissa vaunut oli rakennettu kaksitasoisiksi. Paremmin varustetuissa rekoissa oli elävä orkesteri alakerrassa soittamassa ja yläkerta on täynnä ihmisiä. Meidän rekka oli huonommin varustettu soittajapojat oli korvattu äänitteillä. No, lähtihän niistäkin helvetinmoinen määrä desibelejä, mutta mutta kyllä livemusiikki on aina livemusiikkia. Juhlat, nimensä mukaisesti, alkoivat jo aamun sarastaessa (Madrugada). Itse juhlakulkue lähti kuitenkin vasta klo aamupäivällä liikkeelle. Olimme lähtöalueelle jo hyvissä ajoin. yllä väkeä piisasi! Vähän ennen kymmentä kiipesimme omaan kulkuerekkaamme sen yläkertaan lähes neljä metriä katutason yläpuolelle. Sieltä sitten jo näkikin laajemmalle. Meitä oli siinä rekassa 60 matkustajaa, viisi turvamiestä sekä neljä tarjoilijaa. Tarjoilu alkoi heti kun olimme kiivenneet ylös. Lipun hintaan sisältyi kulkueen lisäksi täysi ylläpito juomineen ja ruokineen. Tuntui, että tarjoilu oli liiankin ripeää. Juotavaa ja naposteltavaa oli koko kulkueen ajan heti käden ulottuvilla. Toisaalta, on äärimmäisen tärkeää, että muistaa juoda riittävästi että ei tule huono olo kuumuuden ja kuivumisen vuoksi. Eikä kyllä tullut.. Juhlakulkue eteni hyvin verkkaisella vauhdilla, ehkä noin yhden kilometrin tunnissa. Välillä rekan ylätasanteella olevien täytyi kyykistellä katujen poikki menevien sähkökaapelien alituksissa. Ylhäältä näki hyvin katutasolla tapahtuvaa. Yhdessä paikassa pari nuorta miestä juoksi pakoon takaa-ajavia poliiseja ja onnistuivat liukenemaan väkijoukkoon. Toisin paikoin porukassa esiintyi frevo-tanssijoita lähes akrobaattisine askelkuvioineen ja pikku sateenvarjoineen. ulkueemme lähti siis liikkeelle klo 10 aamupäivällä. Iltapäivällä klo 14 tienoilla nestehukan torjunta alkoi jo tuntua tehokkaalta ja aurinko vaan paistoi suoraan pään päältä edelleen. mutta tosi kivaa oli eikä väsyttänyt. Tässä vaiheessa alkoi jo olla jonkinlainen käsitys kuinka isoissa pippaloissa sitä oli. Olimme tässä vaiheessa kulkeneet 4 5 kilometriä ja koko ajan väentungoksessa. Juhla-alueen koko on 12 neliökilometriä ja kulkuereitti kulki siksakkia sen alueella..lo 16: nyt se päättyy juhlakulkue. Tunnelma on juhlava, kumma kyllä ei väsytä vaikka on ollut kuusi tuntia yhtä menoa auringon alla. Takana on monta litraa hikoilua ja vastaava määrä nestettä sen korvaamiseksi. Juotavaa ja syötävää riitti kulkueen loppuun asti ja vielä kotimatkallekin. Jälkimmäisen viikon lomailimme 60 kilometriä Recifen eteläpuolella olevassa Porto de Galinhasin kalastajakylässä. Siellä on asukasta, joten Porto de Galinhas sen palvelutaso on ihan hyvä. ylän nähtävyyksien ykkönen on ehdottomasti kylän rannassa, 300 metriä rannasta oleva koralliriutta. Riutta on laskuveden aikaan osittain veden pinnan yläpuolella ja siinä on laajoja kuoppia, joihin kalat jäävät veden laskettua vangiksi seuraavaan nousuveteen asti. alojen katselu ja niiden seassa uiminen on suurta kansanhuvia, niin brassi- kuin euroturistienkin joukossa. Matka riutoille tehdään alueelle tyypillisillä aluksilla, jagandoilla. Jaganda on merikäytössä kolmiopurjeella varustettu, muutaman metrin pituinen, 1,5 2 metriä leveä lautta, missä on nostoköli. Jokikäyttöversiona se on hieman pienempikokoinen ilman purjetta oleva lautta, mitä kuljetetaan sauvoen. Ihan kätevä, asukkaan kalastajakylä Recifestä 60 km etelään Nimi suomennettuna Tiopusatama, anasatama. Nimi on alueen plantaasinomistajien antama peitenimi (mennään ostamaan kanoja = orjia) kun Brasiliassa orjakauppa oli sallittua vuoteen 1888 asti ja jesuiittamunkkien ajaessa 1820-luvulta lähtien orjien vapauttamista. Sopivan kokoinen lomakohde palveluita on mutta paikka ei ole liian suuri kuulemma oman purjehdustaitonsa vaativa, alus. Niin - siitä riutasta, se oli arviolta 200 m x 300 m ja jaettu riuttaan kiinnitetyllä köydellä kahteen osaan joista toinen osa oli rauhoitettu luonnonsuojelualue. Rajaa valvoi virkapukuinen vartija. Porto de Galinhasissa kävimme luontoretkellä myös Maracaipe-joen suulla olevalla luonnonsuojelualueelle. Siellä on hiekkasaaria, joilla kasvaa mangrovemetsää. ävimme laskuveden aikaan, jolloin näkee sen alueen elämän vilkkauden. Eri kokoisia ja näköisiä rapuja vilisee kaikkialla mangrovemetsikön seassa. iertomatkamme siellä tehtiin purjeettomalla jagandalla eli sauvomalla. Tällä retkellä tutustuimme merihevosiin, joita paikalla olevat nuoret miehet sukelsivat esiin lasitölkkien avulla huolellisesti varoen vahingoittamasta niitä. Tämä se vasta mukava retki oli ei moottorin ääniä missään, lämmintä, mukavaa matkaseuraa, juotavaa riittävästi,.. kyllä loma on mukavaa. Jossain vaiheessa loma loppui ja se siitä. Jouni Tuovinen

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot