Rohkee, mutta sopii sulle!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rohkee, mutta sopii sulle!"

Transkriptio

1 Rohkee, mutta sopii sulle! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Teemme muutosta yhdessä

2 Pirkanmaan liitto ISBN

3 Sisällys 1. Esipuhe 4 2. Maakuntastrategia ja yllättävä tulevaisuus 5 3. Yhteismuutos Kohti vahvojen valintojen Pirkanmaata Maakunnan maankäytön perusratkaisut ja kasvun suunnat 7 4. Pirkanmaan tarina 2040 miten erikoistuimme älykkäästi 8 5. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina Välkky Pirkanmaa: älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen Ehyt Pirkanmaa: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Kestävä Pirkanmaa: Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt Kehittämistyön mustat hevoset16 Liite 1. Muutoksen mittakaava ja maakuntastrategian toteutuksen kehittämisrahoitus Liite 2. Maakuntastrategian valmistelu Liite 3. Maakuntastrategian ympäristöselostuksen tiivistelmä 3

4 1. Esipuhe Pirkanmaan maakuntastrategia tähtää mittaviin, joissakin asioissa järjestelmätasoisiin uudistuksiin. Näitä ei yhden strategiakauden aikana saada viedyksi läpi, mutta jostakin on aloitettava. Koska pitkiä muutospolkuja ei voi etukäteen kokonaisuudessaan nähdä ja ympäröivän maailman muutokset vaikuttavat niiden toteutumiseen, kattavien toimenpidelistojen esittäminen ei ole mielekästä. Tämän vuoksi strategian toimenpideosan esitykset kuvaavat muutoksiin johtavien polkujen alkupäätä, eivät koko tarvittavaa muutosketjua. Ne tulee ymmärtää avauksina järjestelmämuutosten käynnistämiseksi. Maakuntastrategialla on olennaista luoda edellytyksiä tarttua avautuviin mahdollisuuksiin. Siinä ei lukkiuduta tiettyihin, tarkasteluhetkellä tärkeiltä tai lupaaviltakaan vaikuttaviin kehittämiskärkiin vaikka sellaisiakin strategiassa esitetään. Näillä kuitenkin aloitetaan. Valintojen onnistuneisuutta arvioidaan ja toimia tarkennetaan strategiakauden edetessä. Pirkanmaan maakuntastrategia on tarkoitettu koko maakunnalle ja sitä sovelletaan ensisijaisesti seudulliset ja paikalliset erityispiirteet huomioiden. Sen luonne on enemmänkin ohjaava ja uusia mahdollisuuksia etsivä kuin ehdoton ja ylhäältäpäin saneltu määräyslista. Vaihtoehtojen suhteen joustava, mutta uudistumistavoitteiltaan vankkumaton maakuntastrategia tunnistaa toisaalta tarpeen tehdä toimintaa kokoavia ja suuntaavia valintoja sekä toisaalta tarpeen säilyttää liikkumavara ja reagointiherkkyys. Pirkanmaan tulevaisuuden vaihtoehtoja kartoittavien kasvukuvien kannalta oleellisia tavoitteita on sisällytetty strategian toimenpideosaan. Luettavuuden vuoksi kasvukuvia ei ole erikseen tässä yhteydessä enää esitelty, mutta ne ovat läsnä tavoitteiden kirjossa. Niiden tarkoitus on mahdollistaa eteneminen samanaikaisesti useissa tavoiteulottuvuuksissa, mikä niistä sitten osoittautuukaan kantavimmaksi. 4

5 2. Maakuntastrategia ja yllättävä tulevaisuus Maakuntatasolla suunnittelu muodostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta. Maankäyttöä suuntaavaa maakuntakaavaa 2040 valmistellaan vuorovaikutteisesti maakuntastrategian kanssa omana prosessinaan. Maakunnan suunnittelusta määrätään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. kehittämiskohteita, joilla saadaan aikaan myönteisiä aluekehitysvaikutuksia riippumatta siitä mikä kehityspolku lopulta toteutuu. Siksi maakuntastrategia on väistämättä myös rikkonainen ja epätäydellinen, ei särötön ja kertakaikkinen maailmanselitys. Strategiatyön lähtökohtana on ollut pyrkimys jatkuvampaan, ennakoivampaan, moniäänisempään ja päivittyvään tilannekuvaan perustuvaan lähestymistapaan. Siinä etsitään reittejä ja välineitä myönteisinä näyttäytyviin tulevaisuuksiin. Strategiassa kartoitetaan potentiaaleja ja toimijoille yhteisen tekemisen kohteita sekä hahmotellaan toimenpiteitä, joilla voimme menestyä erilaisissakin tulevaisuuden maailmoissa. Pirkanmaan maakuntastrategia antaa tunnistetuille tavoitteille ja kehitysideoille yhteisen, maakuntatasoisen tavoitelinjauksen ja kokoaa sen uskottavaksi viestiksi halutun kehityskuvan suuntaan edetäksemme. Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat Maakuntastrategia linjaa maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet Maakuntasuunnitelma on strateginen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma (20 vuotta), jossa esitetään maakunnan tavoiteltu alueellinen kehitys ja kehittämistyön linjaukset. Se muodostaa pohjan maakunnan kehittämistä koskeville ohjelmille, maakuntakaavalle sekä julkisen rahoituksen kohdentamispäätöksille. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan kunnallisvaalikausittain ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelman tavoitteita konkretisoidaan maakuntaohjelmassa, jossa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen resurssit. Maakuntaohjelma laaditaan kuntavaalikausittain neljäksi vuodeksi. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma on aiemmin valmisteltu omina prosesseinaan ja dokumentoitu erillisinä asiakirjoina. Nyt molemmat ovat syntyneet yhtäaikaisen valmistelun tuloksena ja muodostavat yhden kokonaisuuden, Pirkanmaan maakuntastrategian. Tulevaisuus on osittain sumun peitossa, vaikka sitä myös jatkuvasti rakennetaan omilla ratkaisuilla. Mahdollisten tulevaisuuksien moninaisuutta on Pirkanmaan strategiatyön aikana hahmotettu neljän skenaarion ja näitä tarkentavan kolmen kasvukuvan avulla. Minkään näistä ei väitetä toteutuvan sellaisenaan, vaan toteutuvassa tulevaisuudessa on todennäköisesti piirteitä jokaisesta ja lisäksi sellaisestakin vaihtoehdosta, jota ei ole lainkaan osattu ennakoida. Tulevaisuuden yllätyksellisyyden vuoksi maakuntastrategia pyrkii löytämään 5

6 3. Yhteismuutos Kohti vahvojen valintojen Pirkanmaata Maakuntastrategian valmistelu on kytketty tiiviisti Pirkanmaan liitossa kehitettyyn yhteismuutos 2040 toimintaan, jolla pyritään vahvistamaan yhteisnäkemystä eri suunnitteluprosesseissa. Osana yhteismuutostoimintaa on laadittu neljä erilaista Pirkanmaan tulevaisuusskenaariota. Nämä ovat lyhyitä, loogisia, mahdollisia ja toisilleen vaihtoehtoisia tulevaisuustarinoita. Skenaarioprosessi on tukenut maakuntakaavan maankäyttövaihtojen suunnittelua ja antanut pohjaa maakuntastrategiassa kirjatuille valinnoille. Tulevaisuuskuvat valmisteltiin osallistavalla otteella laajan sidosryhmäjoukon kesken. niistä on otettu elementtejä ja kehittämisen henkeä myöhemmin esiteltäviin maakunnallisiin tavoitteisiin. Osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa kasvukuvassa maakunnan kilpailukyky ja vetovoima ovat vahvoja. Kasvua haetaan valikoiduilla sektoreilla ja kohderyhmillä. Alueella on panostettu koulutuksen tason nostoon ja kansainvälistymiseen. Innovatiivisuus ja verkostoyhteistyö yli rajojen ovat avainasemassa uuden kasvun luonnissa. Laatu korostuu. Teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan Pirkanmaa kasvukuvassa kilpailukyky ja vetovoima ovat vahvoja kuten edellisessä. Taloudellinen hyvinvointi on noussut alueella korkeaksi ja aluetta voidaankin pitää tuottavan Suomen pääalueena. Valmistavan teollisuuden arvon ja osaamisarvojen kasvuun on panostettu, samoin yrittäjyyden kasvupohjaan. Myös koulutuksessa korostuu teollisuutta tukevan ammattikoulutuksen vahvistaminen. Pirkanmaalla pyritään monin eri keinoin teollisuuden ja yritysten tarpeiden tyydyttämiseen. Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa - kasvukuvassa alueella ei niinkään haeta kasvua, vaan panostetaan elämänarvojen merkitykseen ja elämyksellisyyteen. Alueella arvostetaan kestävää kehitystä kaikessa päätöksenteossa. Vihreä kasvu uskoo eniten vähähiilisyyteen, luonnon- ja elämänarvojen merkitykseen sekä aineettomiin kasvutekijöihin, joiden kautta maakunta voi saavuttaa kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. Kuva 2. Tulevaisuusskenaariot maakunnan kilpailukyvyn ja kehityksen kestävyyden suhteen. Strategiatyön pohjaksi valittiin Vahvojen valintojen Pirkanmaa skenaario. Skenaariossa vuonna 2040 Pirkanmaan kilpailukyky ja vetovoima ovat vahvoja, koska on onnistuttu tekemään oikeita valintoja. Kehityksen kestävyys painottuu kaikessa päätöksenteossa. Alueella on panostettu innovatiivisuuteen, kansainväliseen vetovoimaan ja verkostoyhteistyöhön yli rajojen. Pirkanmaata voi kuvata erilaisten tuotannontekijävirtojen yhtymäkohtana: ihmiset, tavarat, kulttuurit ja innovaatiot kohtaavat täällä. Kasvustrategiana on valikoidun kasvun strategia, jossa kasvetaan valikoiduilla sektoreilla ja kohderyhmillä. Laatu korostuu, mitä tahansa ei haluta tehdä. Skenaariota tarkennettiin kolmen kasvukuvan kautta, jotka ovat Osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa, Teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan Pirkanmaa sekä Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa. Kasvukuvat ovat paitsi kuvauksia mahdollisista tulevaisuuksista myös kuvaavia strategiavalintoja. Kaikista Osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa kuvaa pääosin keskusseudun vahvuuksia, jonne maakunnan osaamisintensiiviset toiminnot kuten tutkimus, t&kresurssit ja korkean osaamisen työpaikat ovat keskittyneet. Toki kasvukuva kytkeytyy myös maakunnan vahvojen seutukeskusten kehittämiseen. Teollisen tradition ja logistiikan kasvukuvan painopiste on seuduilla, joissa korostuvat keskimääräistä vahvemmin valmistavan ja jalostavan toiminnan sekä logistisen sijainnin merkitys. Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa korostaa urbaanin asumisen rinnalla myös maaseutuasumista. Kasvukuvan tematiikkaan sopii tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja keskustojen kehittämisen lisäksi harvaan asutut alueet ihmisten elämäntapavalintoina. Jako ei todellisuudessa ole näin jyrkkärajainen vaan piirteitä kaikista kasvukuvista esiintyy ympäri maakuntaa. Asetimme tavoitteeksemme älykkäästi erikoistuvan ja vahvojen valintojen Pirkanmaan. 6

7 3.2. Maakunnan maankäytön perusratkaisut ja kasvun suunnat Maakuntakaavan pohjana toimivat maankäytön perusratkaisut ovat muotoutuneet synteesinä neljän erilaisen maankäyttövaihtoehtotarkastelun tuloksista. Kyse on maakunnallisen tason maankäytön ja liikenteen kasvun ja kehityksen painopistesuunnista pitkällä aikavälillä. Tässä synteesissä on pyritty huomioimaan seudulliset erityispiirteet ja se perustuu kuntien, asukkaiden sekä muiden sidosryhmien lausuntoihin ja palautteisiin. Tarkastellut maankäyttövaihtoehdot olivat Aurinko 1 (ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli), Aurinko 2 (ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli), Planeetat (asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli) ja Tähdet (seutu- ja paikalliskeskuksia korostava monikeskusmalli). Maankäytön perusratkaisut määrittävät strategian aluerakenteellisen tavoitekuvan, jota maakuntakaavan ohjausvaikutuksen lisäksi edistetään ohjelmallisilla toimenpiteillä. Maakuntakaavan valmistelussa tukeudutaan pääosin Aurinko 2 -vaihtoehtoon, joka tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottaa maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista kasvusuuntaa. Aluekehityksen ajurina on Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Ydinkaupunkiseudulla edistetään kahden uuden alakeskuksen syntymistä erityisesti Tampereen ja Lempäälään välisellä alueella. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan läntisen ratayhteyden toteuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Myös Puskiaisten oikaisun (vt 3) ja 2-kehän toteuttamiseen valmistaudutaan. Ydinkaupunkiseudulla maankäytön ja liikenteen kehittämisen punaisena lankana on tiivistää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa nykyisiä kuntakeskuksia sekä edistää vahvoihin joukkoliikennevyöhykkeisiin perustuvaa liikkumista. Elinkeinoelämän kehittäminen tukeutuu erityisesti valtatien 3, kehäteiden ja lentokentän alueen ympäristöön. Kaupunkiseudulla edistetään toimintojen sekoittuneisuutta, mutta toisaalta keskitytään myös profiloituneisiin, korkean osaamisen työpaikka-alueisiin. Kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohdaksi otetaan myös lentokentän alueen kansainväliset yhteydet sekä sen tarjoamat logistiset ja monipuolisen yritystoiminnan mahdollisuudet. Myös eteläisellä Pirkanmaalla tukeudutaan maankäytön valinnoissa Aurinko 2 vaihtoehtoon, jossa kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja tiivistää alueen kuntakeskuksia. Kehittämisen painopiste on pääradan asemanseuduilla Akaan Toijalassa ja Viialassa. Valkeakoskea kehitetään alueen seutukeskuksena. Maantie 130 välillä Marjamäki-Valkeakoski on myös aluekehityksen painopistealuetta. Pälkäneen kehittyminen tukeutuu valtatiehen 12 ja Kangasalaan. Lounaisen Pirkanmaan maankäyttöä kehitetään Tähdet- ja Aurinko vaihtoehtojen pohjalta. Vahvana seutukeskuksena kehitetään Sastamalan Vammalan keskustaajamaa. Alueen joukkoliikenne tukeutuu erityisesti linja-autoliikenteeseen, mutta jossain määrin myös rautatiehen. Luoteisen Pirkanmaan kehittäminen nojaa Aurinko 2- ja Planeetat vaihtoehtojen yhdistelmään. Alueen elinkeinojen kehittämisen ajuri on valtatie 3 perustuva kehitysvyöhyke, jossa ratkaisevana liikennehankkeena on Hämeenkyrön ohitustien toteutuminen osana HHTkäytävän jatkokehittämistä. Parkanoa kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana seutukeskuksena. Hämeenkyrön ja Ikaalisten keskustaajamien vahvistuminen on riippuvaista paljon valtatie 3 ratkaisuista. Pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kehittäminen perustuu Tähdet- ja Planeetat vaihtoehtojen yhdistelmään, jossa hyödynnetään olemassa oleva raideinfrastruktuuri ja monikeskuksinen yhdyskuntarakenne. Seutukeskuksena kehitetään Mänttä-Vilppulaa, jossa joukkoliikennettä ohjataan vahvemmin rautatiehen perustuvaksi. Oriveden roolina korostuu toimiminen raide- ja maantieliikenteen terminaalipaikkana. Kehitettävänä päätienä on valtatie 9. Muuten pohjoisella Pirkanmaalla tukeudutaan olemassa olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpitoa. Kuntakeskuksia vahvistetaan profiloituneina palvelukeskuksina ja maaseudun kehitysedellytykset turvataan. Elinkeinoelämän kehittäminen perustuu seudullisiin vahvuusaloihin. Erityistä yritystoimintapotentiaalia on luonnonvaratalouden aloilla. Maakuntakaavan valmistelussa tukeudutaan pääosin Aurinko 2 - vaihtoehtoon, joka tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottaa maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista kasvusuuntaa. 7

8 4. Pirkanmaan tarina 2040 miten erikoistuimme älykkäästi Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä oli kerääntynyt taivaanrantaan: työpaikkoja karkasi ulkomaille, väestö ikääntyi, maakunnan reuna-alueet tyhjenivät asukkaista, kuntien taloustilanne vaikeutui nopeasti, yhdyskuntarakenne hajautui ja valmius uusien ideoiden rahoittamiseen oli alkanut heiketä. Oli totuttu siihen, että olemassa olevia ratkaisuja vähin erin parantamalla kyllä pärjättäisiin. Pian kuitenkin huomattiin, että tämä ei enää riitä vaan tarvittaisiin merkittävää ajattelu- ja toimintatapojen uudistamista. Se tuntui vaikealta ja pelottavaltakin. Uskoimme, että maakunnan parhaimmat voimat yhdistämällä, muutamiin jo olemassa oleviin vahvuuksiin keskittymällä ja kokonaan uusiin, vasta muotoutumassa oleviin mahdollisuuksiin tarttumalla kehityksen suuntaa voidaan muuttaa. Olennaisinta oli, että tarve ja halu muutokseen kypsyi useilla tahoilla lähes samanaikaisesti ja oivallettiin yhdessä tekemisen voima. Ymmärrettiin myös se, että viisautta ja ohjeita ei kaikissa asioissa tarvitse odottaa maakunnan ulkopuolelta, vaan tottahan nyt omissa asioissamme olemme parhaita asiantuntijoita. Asetimme tavoitteeksemme älykkäästi erikoistuvan ja vahvojen valintojen Pirkanmaan. Tämän saavuttaminen edellytti toimintakulttuurista muutosta, jotta maakunnan ja sen toimijoiden suhteellinen asema ja houkuttelevuus voisivat kasvaa merkittävästi. Tätä edistettiin keskittymällä kolmeen perusmuutokseen. Halusimme lisätä maakunnan iskukykyä, etenkin sen teollisen perusrakenteen ja koulutuksen vahvemman keskinäisen tekemisen osalta. Mietimme, miten parhaiten voimme varmistaa vientikelpoisen lisäarvon syntymisen Pirkanmaalla. Se tarkoitti panostamista valmistavan teollisuuden uudistamiseen ja sen toimintaedellytysten kehittämiseen, ja erityisesti osaamisen tason ja osaamisen rakenteiden uudistamiseen sekä uusimman tiedon hyödyntämiseen kokonaisuutena. Meidän oli välttämätöntä avautua myös yhteistyölle ja uusille rakenneratkaisuille. Pyrimme edistämään eri organisaatioiden, tieteenalojen, ihmisryhmien, ammattien, tietojen ja taitojen uudenlaista avointa yhteistä käyttöä. Kansainvälistyminen nähtiin menestyksemme avaintekijänä. Aloimme tavoitella myös radikaaleja palveluinnovaatioita, etenkin julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnassa. Halusimme digitalisoida hallintoa ja rakentaa älykkäämmän elinympäristön asukkaillemme. Tavoitteena oli tuottavuusloikka palvelutuotannossa. Näiden lisäksi tunnistimme yhdessä ne keskeiset maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet, joihin kohdistaisimme huomiomme ja valintamme. Pirkanmaan tulevaisuuden linjauksiksi on tunnistettu kolme vuoteen 2040 tähtäävää kehittämiskokonaisuutta ja yksi niitä kaikkia läpileikkaava teema. Haluamme kuvata maakunnan kehittämisen ohjelmalliset tavoitteet ja toimenpiteet näiden 3+1 kehittämiskokonaisuuksien kautta. Strategialla haluamme toteuttaa vahvojen valintojen ja älykkään erikoistumisen tavoitetta. Ensinnäkin halusimme valjastaa maakunnan laajan osaamispohjan toiminta- ja tuotantotapojemme uudistamiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiiviseen etsimiseen. Koimme, että kokonaisvaltainen uudistuminen olisi välttämätöntä keskellä suuria taloudellisia ja maailmanlaajuisia muutoksia. Nimesimme tämän ensimmäisen tavoitekuvan Välkyksi Pirkanmaaksi. Talouden ja työllisyyden painopiste siirtyy perinteisestä teollisuudesta ja muista paljon työvoimaa sitovista valmistavista elinkeinoista kohti tiedon yhdistelyä ja jalostamista uudeksi liiketoiminnaksi. Pirkanmaalla hyödynnämme jatkuvasti etenevää rakennemuutosta uutta luovalla tavalla, edistäen korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä. Perinteisten toiminta- ja ajattelumallien rohkea haastaminen ja elinikäinen oppiminen ovat välttämättömiä edellytyksiä menestyksellemme tulevaisuudessa. Uskomme maakunnan elinvoiman kumpuavan jatkossa yhä enemmän uusista tavoista synnyttää tuloa, erilaisten teknologioiden yhdistämisestä, monitieteisistä ja - kulttuurisista tavoista toimia ja kansainvälisesti houkuttelevista innovaatioympäristöistä. Siksi investoimme osaajia yhdistäviin kehitysalustoihin ja uusyritystoimintaan. Tahdomme myös kohdistaa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen kansallisesti ja kansainvälisesti erottuviin kärkiin. Toiseksi ymmärsimme, että hyvinvoivat ja onnelliset asukkaat, hyvä työllisyystaso sekä ihmisten erilaiset vaikuttamisen mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta luovat sosiaalisesti yhtenäistä maakuntaa, mutta myös taloudellista hyvinvointia. Emme uskalla sanoa, että maakunnasta puuttui onnellisuus, mutta syrjäytyneitä ja syrjäytymisen kynnyksellä olevia ihmisiä, niin nuoria kuin vanhojakin, oli liian runsaasti. Tiedostimme myös, että kuntalaisten osaamista ja uudistamistahtoa ei juurikaan osattu käyttää hyväksi. Heidän osallisuus päätösvalmistelussa ja päätösten toteuttamisessa oli varsin vähäistä. Toinen huomiomme kohde sai nimekseen Ehyt Pirkanmaa. Ihminen on kaiken kehittämistyön perusta, tavoite ja syy. Uskomme, että yksilön, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointi koituu suoraan maakunnan parhaaksi. Taloudelliset edellytykset luovat hyvinvointia, mutta myös panostukset hyvinvointiin ovat investointi, jolla mahdollistetaan ihmisten osallistuminen taloudellisesti tuottavaan toimintaa. Pirkanmaalaisten hyvinvointia edistä- 8

9 mällä lisäämme osallisuutta, mutta myös tuottavuutta ja työhön osallistuvuutta. Paikallislähtöisen kehittämisen aktivointi ja omaan lähiympäristöön vaikuttamisen mahdollistaminen niin kaupungeissa kuin maaseudulla vahvistavat paitsi yhteisöllisyyttä myös kehittämisen vaikuttavuutta. Työelämän laatu, työllisyyden hyvä taso ja työmarkkinoiden toimivuus ovat keskeisiä huomiomme kohteita. Jotta maakunnan asukkaat voivat tulevaisuudessakin hyvin, heidän koulutuksensa on taattava työllistyminen ja jokapäiväisten palveluiden on oltava laadukkaina saatavilla. Tasokkailla kulttuuripalveluilla ja muulla elämystuotannolla täydennämme työpaikkavalikoimaa ja tarjoamme sielun ravintoa pirkanmaalaisille. Ne vetävät puoleensa myös muita osaaja-, matkailija- ja tulovirtoja. Maakunnan vahva turvallisuusklusteri ja siinä oleva osaaminen rakentavat Pirkanmaan turvallisuutta. Turvallisuusosaamisemme toimii myös uutta liiketoimintaa synnyttävänä kärkialana. Kolmanneksi halusimme säästää uusiutumattomia luonnonvaroja tulevaisuutta varten, varautua ilmastonmuutokseen ja jättää jälkeläisillemme entistäkin puhtaamman ja monipuolisemman elinympäristön. Tässä piili myös useita liiketoimintamahdollisuuksia, joita tehokkaasti hyödynnettiinkin. Nimesimme tämä tavoitteen Kestäväksi Pirkanmaaksi. Kestävä kasvu ympäristön ehdoilla on ainoa mahdollisuus maakuntamme kehitykselle. Haluamme hyödyntää vähähiilisyyteen ja biotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia niin teknologioissa, palveluissa, lopputuotteissa kuin toimintamalleissakin. Vähähiilisyystavoitteet läpileikkaavat kaikkia toimintoja ja elämänaloja. Biotalous kokonaisuudessaan (maa-, metsä-, vesi-, ruoka- ja energiavarat) on Pirkanmaallakin merkittävä elinvoimaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä lisäävä tekijä. Uskomme sen myös olevan oleellisen tärkeä kaupunkien ja maaseutualueiden yhteistyötä ja uudistumista edistävä ala. Huolehdimme myös luonnon puhtaudesta ja monimuotoisuudesta sekä asuinympäristöjen viihtyisyydestä ja laadukkuudesta. Ne lisäävät maakunnan houkuttelevuutta asuin- ja sijoittumispaikkana sekä turvaavat jatkuvuutta. Myös ympäristöalan korkea osaaminen ja tutkimus, uusiutuvan energian tuotantoratkaisut sekä energia- ja resurssitehokkuus korostuvat valinnoissamme. Kaiken toiminnan kivijalaksi asetettiin kokonaisvaltainen ja erilaisten toimijoiden tarpeita palveleva maankäyttö sekä sujuvan liikkumisen mahdollistaminen. Kutsuimme tätä pyrkimystä Saavutettavaksi Pirkanmaaksi. Alueiden käyttö, elinkeinoelämän tarpeet, ihmisten arki ja luonnon tila kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Yhdyskuntarakenteen toimivuudesta tinkiminen tarkoittaisi, että kolme edellä kuvattua kehittämiskokonaisuutta eivät voisi täysin toteutua. Siksi Saavutettava teemassa nämä osaset edellyttävät alla kuvattuja asioita. Välkky Pirkanmaa: Keskeistä on maankäytön ja elinkeinoelämän tarpeiden yhteensovittaminen ja kuljetusten sujuvuus. Huomiomme on elinkeinoelämän yhteystarpeissa sekä osaajia ja yrityksiä houkuttelevien vetovoimaisten ympäristöjen kehittämisessä. Oleellista on kansainvälisten kumppanuuksien syventäminen sekä liikkumisen sujuvoittaminen kansainvälisiä, valtakunnallisia ja alueellisia pääyhteyksiä kehittämällä. Näemme erityisesti pääkaupungin suuntaan avautuvan kehitysvyöhykkeen (HHT) mahdollisuudet ja hyödynnämme ne tehokkaasti. Tunnistamme Tampereen kaupunkiseudun keskeisen merkityksen liikenteellisenä sekä toiminnallisena solmukohtana. Ehyt Pirkanmaa: Tärkeää on ihmisten arjen sujuvuus, turvallisuus ja palveluiden saavutettavuus. Sujuva arki edellyttää maankäytön, monipuolisen ja laadukkaan asumisen sekä liikenteen yhteensovittamista koko maakunnan mittakaavassa. Kehitämme myös palveluverkkoa kokonaisvaltaisella otteella. Kattavien tietoliikenneyhteyksien merkitys haja-asutusalueilla asuville ja toimiville on suuri. Tampereen keskusseudun lisäksi painotamme useamman seutu- ja kuntakeskuksen merkitystä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sekoittuneina sijaintipaikkoina. Kestävä Pirkanmaa: Tavoitteenamme on eheä ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne sekä luonnon- ja maaainesvarojen kestävä käyttö. Tämä tarkoittaa, että liikennejärjestelmän on perustuttava vahvoihin ja ekotehokkaisiin joukkoliikennekäytäviin, sujuviin matkaketjuihin sekä liikkumisen yhdistelmäratkaisuihin (kaupunkiraitiotie, lähijuna, linja-auto, kevyt liikenne). Asuinympäristöjen on tuettava monipuolisesti ihmisten hyvinvointia. Tahdomme nähdä kasvun painopisteen keskus- ja asemanseuduilla, joiden varteen yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Maankäytössä, asumisessa ja liikkumisessa korostamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähähiilisyyttä. Energiantuotantoa perustamme uusiutuvien ja hajautettujen ratkaisujen varaan. Teknisen infrastruktuurin toimivuus, erityisesti vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat keskeisiä asumisen mahdollistajia, mutta niiden laadukkaalla toteutustavalla voimme vaikuttaa myönteisesti myös luontoon. Epäilimme, että emme saavuttaisi tavoitteitamme ilman perinteisten toiminta- ja ajattelumalliemme murtamista ja kyseenalaistamista. Halusimme tekemisen lisäksi vaikuttaa myös siihen, miten asioita maakunnassa tehdään. Etsimmekin uudenlaisesta ajattelusta vaikuttavuutta kehittämiseen sekä pyrimme luomaan kannustavaa ilmapiiriä ja positiivista kehittämisvirettä maakuntaan. Korostamme viittä läpileikkaavaa ja Pirkanmaan toimintakulttuuriin kuluvaa tekemisen tapaa. Ne vaikuttavat valituissa kehittämisen painopisteissä vaihtelevasti, mutta ne kaikki ovat tunnistettavissa oleellisina ja toimintaan merkittävästi lisäarvoa tuovina elementteinä. 9

10 Nämä koko strategian läpäisevät Pirkanmaan tekemisen tavat ovat: kokeileva siedämme riskin, viisastumme useammin epäonnistumisista kuin menestyksestä. systeeminen uskomme monialaiseen ja tietoa jalostavaan lähestymistapaan yhteiskunnan haastavien ongelmien ratkaisemisessa. osallistava teemme muutosta yhdessä. kestävä luomme maaperää myös huomisen Pirkanmaalle. kansainvälistävä ajattelumme avautuu tehokkaimmin, kun se ottaa vaikutteita ulkopuolelta. Yleisesti koko strategian tasolla peräänkuulutamme uusia mahdollisuuksia ennakoivaa ja niihin tarttuvaa toimintakulttuuria sekä tiiviimpää poliittista yhteistyötä. Naapurimaakuntien kanssa etsimme aktiivisesti kaikkia hyödyttäviä kehittämisen sisältöjä. Kehittämistyössä on edelleen haettava jatkuvuutta ja prosessuaalisuutta yksittäisen hanketoiminnan sijaan. Strategialla kannustamme myös toimintaympäristökohtaiseen kehittämiseen. Erilaisia kehittämisen ajureita ovat vaikuttavampi innovaatiopolitiikka, uudistava elinkeinopolitiikka sekä paikallislähtöinen, läheisyyden ekonomiaan pohjautuva kehittäminen. Näistä ensimmäinen on erityisesti Osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaan työkalu. Teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan alueilla halutaan painottaa uudistavan elinkeinopolitiikan kehittämislogiikkaa. Läheisyyden ekonomiaan tukeutuminen voi olla tarkoituksenmukaisinta alueilla, joilla samaistutaan erityisesti Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaan kasvukuvaan. Totta kai aluksi oli epätietoisuutta ja eripuraisuuttakin, mutta onnistumisten myötä usko omaan tekemiseen lujittui. Nyt Pirkanmaa on Suomen johtava, älykkäästi erikoistunut maakunta. Se on kiinnittänyt huomionsa muutamiin keskeisiin osaamisalueisiin, joissa ovat mukana tutkimus- ja koulutusmaailma, elinkeinoelämä, julkinen valta sekä järjestökenttä ja kansalaisyhteiskunta. Myös tekemämme strategiset valinnat elävät joustavasti maailman muutoksen myötä, ja avautuviin uusiin mahdollisuuksiin tartutaan nopeasti yhtenäisenä joukkona. Kukin tietää oman roolinsa osana kokonaisuutta. Nyt vuonna 2040 Pirkanmaa on fiksu, sosiaalisesti eheä sekä rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan kestävä. Saavutettavuutensa vuoksi tänne helppo tulla ja miksei myös asettua pitemmäksikin aikaa olit sitten yrittäjä, seniori, opiskelija tai perheellinen. Pirkanmaa on rohkee, mutta sopii sulle! Pirkanmaa on rohkee, mutta sopii sulle! 10

11 5. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina Edellä esitetyt 3+1 kehittämiskokonaisuudet muodostavat strategian tavoitevuoteen 2040 tähtäävän suunnitelmaosion. Kokonaisuuksien alle on kirjattu maakunnalliset lyhyemmän aikavälin ( ) muutostavoitteet ja niitä temaattisella tasolla konkretisoivia huomion kohteita. Nämä ovat kuitenkin vasta ensiaskeleita, tehtyjä valintoja arvioidaan strategiakauden kuluessa. Tavoiteasetannan suhteen on myös priorisoitu maakunnan kärkitutkimusalat. Myös kehittämistoiminnan periaatteita halutaan linjata strategiassa selväsanaisesti Välkky Pirkanmaa: älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen Kärkitutkimusalat: Älykkäät koneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja bioteknologiat (ihmisen varaosat ja keinoaistit), optiikka ja fotoniikka, signaalinkäsittely. Kehittämislinjaukset: 1. Korkeakouluhankkeista rahoitamme pääsääntöisesti vain korkeakoulujen yhteishankkeita. Kasvua ja uudistumista tehostetaan osaamisen kehittämisellä. 2. Kysyntälähtöisellä yritystuki- ja kehittämisrahoituksella tuetaan pääosin tuotekehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä hankkeita. EAKRrahoituksen painopiste on Tampereen alueen yritystoiminnassa, maaseutuohjelmarahoituksella tuetaan keskusseutua ympäröivää Pirkanmaata. 3. Pääosa maakunnan t&k&i-resursseista kohdennetaan valituille kärkitutkimusaloille. Vähähiilisyyttä tukevat innovaatiot ovat etusijalla rahoitettavina toimenpiteinä. 4. Klusteritoiminnassa korostetaan temaattisuutta sekä toimiala- ja teknologiarajojen ylittämistä. 5. Liikenneverkon kehittämisresursoinnin painopiste on päätieverkon ja pääradan kehittämisessä. Pirkanmaalaisten osaaminen on kansallista kärkeä Välkyn Pirkanmaan muutostavoitteet vuosille : Korkea osaaminen ja sen yhdistely menestyksen perustekijänä Maakuntaan on syntynyt uusia kansainvälisessä vertailussa erottuvia monialaisen tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Pirkanmaalla on useita profiloituneita osaamiskärkiä, joiden yhdistämisellä sekä yritysten ja huippututkimuksen yhteistyöllä on luotu uutta liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja. Kaupin kampus, Kampusareena, maakunnan korkeakoulujen yhteinen brändi, vahva perustutkimus ja kärkialojen tutkimusinfrastruktuurit, kärkitoimialojen muutoksessa tarvittavan osaamisen kehittäminen, korkeakoulujen ja yritysten yhteishankkeet, hyvinvoinnin ja terveyden osaamiskeskittymä (uudistuva terveys), älykäs kaupunki, innovaatio- ja yrityskehitysalustat, korkeakoulujen innovaatiopalvelut, Living Lab -hankkeet, go-to-market- ja kvliiketoimintaprosesseihin liittyvän osaamisen kehittäminen, valtion korkeakoulujen pääomituksen hyödyntäminen, vihreä talous ja uusiutuva energia, sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointiteknologiat. Koulutuksen työelämävastaavuus Koulutusrakenteet ja -mallit vastaavat tehokkaasti tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja työelämän tarpeisiin. Oppimisen- ja koulutuksen maakunnallinen toimintamalli, koulutuksen työelämävastaavuus ja koulutusennakointi, toisen asteen ammatillinen koulutus, sosiaali- ja terveysalan koulutus, aikuiskoulutus, elinikäinen oppiminen ja harjoittelupaikat, työssä kouluttautuminen ja oppisopimusmallit, jatkokoulutus, liiketoimintaosaaminen, uudet oppimisen tavat, välineet ja oppimisympäristöt, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja niiden pedagoginen käyttö, virtuaaliopiskelu, koulutuksen yrittäjämäisyys, monimuotoiset ja joustavat (moduuli)tutkinnot, julkisen hallinnon ja koulutuksenjärjestäjien vuorovaikutuksen syventäminen. Globaalit kilpailuedut ja maakunnan kansainvälinen vetovoima Pirkanmaalaisten osaamisen taso on kansallista kärkeä sekä koulutus kansainvälisesti haluttua ja vetovoimaista. Korkean osaamisen työpaikat ovat lisääntyneet ja maakunta vetää puoleensa myös kansainvälisiä osaajia. Kansainvälisten investointien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden lukumäärä maakunnassa on kasvanut. Maakunnan matkailumarkkinointia on kehitetty yhtenäisellä ja kokoavalla otteella. Horizon 2020-rahoitusosaaminen ja hankevalmistelu, koulutusvienti ja maakunnan profiloituminen vetovoimai- 11

12 sena koulutuspaikkana, kansainväliset tutkinto-opiskelijat ja tutkijat, vaihto-ohjelmat, Talent Tampere, kilpailuetujen etsiminen, suorien investointien houkuttelu, Invest In toiminta, maakunnan markkinointi ja All Bright!, kansainväliseen liikkuvuuteen kannustaminen, kansainvälisyysosaaminen ja maahanmuuttovalmiudet, maakunnallinen maahanmuuttosuunnitelma, monikulttuurisuus ja kohtaamisten edistäminen, kulttuuriosaaminen, Pirkanmaan elämysstrategian jalkauttaminen, matkailutoimialat ja - palvelut. Valmistavan teollisuuden rakennemuutos kasvuksi Pirkanmaan valmistavan teollisuuden rakennemuutos on käännetty kasvuksi ja uusiksi liiketoimintamalleiksi. Maakunnan pk-yrityskenttä on monipuolistunut ja kasvuyritykset ovat lisääntyneet. Uudistuva teollisuus, älykkäät liikkuvat koneet, 3Dtulostus, robotiikka, teollinen internet ja digitaaliset palveluliiketoimintakonseptit, teollisuuden ja yrittäjyyden avoimet innovaatioalustat, liiketoimintamallien uudistaminen, liiketoimintaosaaminen, Test Bed- ja Start Up -toiminta, testausmenetelmien saattaminen teollisiksi sovelluksiksi, käyttäjälähtöinen innovointi, muotoiluosaaminen, osaamis- ja koulutustarpeet, ennakointi, uudet ammatit. Innovatiiviset julkiset hankinnat Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat yleistyneet jokaisella päätöksentekotasolla. Paikallista yrittäjyyttä tukevat markkinat ovat vahvistuneet maakunnassa. Julkisten hankintojen sparraus, innovatiiviset julkiset hankinnat, innovaatiovaikutusten arviointi, hankinta- ja kilpailutusosaaminen, yritysvaikutusten arviointi, julkinenyksityinen kumppanuudet, julkinen sektori referenssien mahdollistajana, kuntien palvelustrategioiden päivittäminen, pienyrittäjyyden ja paikallisuuden tukeminen, tarjoaja-poolien luominen. Välkky ja Saavutettava Pirkanmaa : Pirkanmaan saavutettavuus ja kuljetusten sujuvuus Maakuntakaavoituksella vastataan elinkeinoelämän pitkän aikavälin maankäytön tarpeisiin sekä maakunnallisesti merkittävien liikenne- ja logistiikkahankkeiden läpivientiin. Keskeiset maakunnalliset infrastruktuurihankkeet strategiakaudella (>20 vuotta): Uusi henkilöliikenteen asema Tampereen keskustan eteläpuolelle. Tampereen läntinen ratayhteys. Tampereen järjestelyratapihan siirto. Kahden uuden kaupunkiseudun alakeskuksen sijoittaminen ja kehittäminen pääradan varressa Tampereen ja Lempäälän välillä. Maakunnan kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus sekä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus ovat parantuneet. Tampereen asema valtakunnallisena liikenteen ja tavarakuljetusten kohtaamispaikkana on vahvistunut. Lentokentän alueen, Tampereen seudun kehä- ja sisääntuloteiden, pääradan ja Tampere- Helsinki -moottoritien väliselle alueelle on muodostumassa sisämaan houkuttelevin logistinen maankäyttökokonaisuus ja vetovoimainen yritysvyöhyke. Tehdyt liikenneratkaisut tukevat myös kasvaneen tavaraliikenteen vaatimuksia. Pääliikenneverkon kehittämisen kärkihankkeet: Pääradan lisäraiteet ja välityskyvyn lisääminen Tampere-Toijala-(Hämeenlinna), Toijalan kolmioraide. Jämsä-Tampere-Rauma- ja Tampere-Seinäjoki rataosuuksien akselipainojen korotus. Valtatien 3 Tampere-Vaasa -yhteysvälin parantaminen, Hämeenkyrön ohitustien investoinnin aloittaminen osana HHT-kasvukäytävän jatkokehittämistä. Valtatie 9 Tampere-Orivesi (Alasjärvi-Ruutanan mooottoritie, nelikaistatie välille Ruutana-Orivesi). Valtatie 12 Tampere-Kangasala yhteysvälin parantaminen. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman I vaiheen toimenpiteiden edistäminen. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen Sisä- Suomen solmuasemana ja maakunnan kansainvälistymisen moottorina. Lentoaseman kytkeminen henkilö- ja tavaraliikenteen verkkoon. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhykkeen kehittämispilotit ja älyliikennekokeilut (pendelöinti, liikenteen sujuvuus, monitorointi, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, kehittäminen päästövähennysvyöhykkeenä). Koko maakunnan kattavan tietoliikenneinfrastruktuurin kehittäminen sekä valokuitu- ja laajakaistahankkeiden edistäminen. Valtatien 3 Puskiaisten oikaisu. Tampereen 2-kehä (lentokenttä-sääksjärvi- Hervanta-Kangasalan Lentola-(9-tie). 12

13 5.2. Ehyt Pirkanmaa: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Kärkitutkimusalat: Terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan tutkimus sekä turvallisuus ja toimintavarmuus. Kehittämislinjaukset: 1. Tuettavilla toimenpiteillä on oltava ensisijaisesti pirkanmaalaisten hyvinvointia, työllisyyttä, yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai turvallisuutta parantavia vaikutuksia. 2. Viidennes ESR-rahoituksesta ohjataan ennaltaehkäiseviin, osallisuutta lisääviin ja työllisyyttä turvaaviin kehittämistoimenpiteisiin mm. ITI-ohjelman kautta. 3. Mobiilien innovaatioiden kehittämisessä rahoittajien huomio on erityisesti pirkanmaalaisten arkea sujuvoittavissa käyttäjälähtöisissä älypalvelu ja liikennetoimenpiteissä. 4. Keskustoja kehitetään ensisijaisesti saavutettavina palvelukeskustoina. Päivittäis- ja erikoistavarakauppaa ohjataan keskustoihin. Ehyen Pirkanmaan muutostavoitteet vuosille : Parempi työllisyystilanne ja työelämä Maakunnan työllisyystilanne on parantunut ja yrittäjien lukumäärä on lisääntynyt. Ihmiset voivat paremmin työelämässä ja työn tuottavuus Pirkanmaalla on kasvussa. Aktiiviset työllisyystoimenpiteet, pk-yritystoiminta, yrittäjyys, yritysten sukupolvenvaihdokset, vientiteollisuus, uudistuva teollisuus, koulutustarpeiden mitoitus, työssä oppiminen, työllisyys, työhyvinvointi, tuottavuus, Start Up toiminta, uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat, uudet teknologiset ratkaisut, ura- ja rekrytointipalvelukeskus. Kansalaisyhteiskunnan hyödyntäminen ja vapaaehtoisuuden voima Maakuntaan on syntynyt kansalaisyhteiskuntalähtöisesti joustavia ja itseohjautuvia toimintamuotoja ja palveluratkaisuja, joihin hallinnon rakenteet ja käytännöt ovat mukautuneet. Vapaaehtoistyö on lisääntynyt ja asukkaat voivat vaikuttaa paremmin omaan asuin- ja elinympäristöönsä. Kuntahallinto on avoimempaa ja osallistavaa. Hallinnon rakenteiden uudistuminen ja byrokratian keventäminen, hallinnon avoimuus, käyttäjäystävälliset rajapinnat kuntalaispalautteenannolle, osallistumisen sähköiset alustat, osallistavat suunnittelumetodit, vapaaehtoistyö, 3. sektorin hyödyntäminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys, paikalliset innovatiiviset palvelutuotannon ratkaisut, asukkaiden omatoimisuutta ja aktiivisuutta hyödyntävät pilotit, asukkaiden motivaation ja tietämyksen hyödyntäminen päätöksenteossa ja suunnittelussa, osallistava budjetointi, kunnanosahallinto, paikallisyhteisölähtöinen kehittäminen, kylätoiminta ja kyläsuunnitelmat, Leadertoiminta, pienhankkeet. Asukkaiden positiivinen turvallisuuskokemus ja eriytymiskehityksen pysäyttäminen Pirkanmaa on Suomen turvallisin maakunta asua ja yrittää. Pirkanmaalaisten turvallisuuskokemus on positiivinen. Maakunnan alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen eriytymiskehitys on käännetty laskuun. Pirkanmaan turvallisuusklusteri ja -osaaminen, arjen turvallisuus ja yhteiskunnan toimintavarmuus, syrjäytymisen ehkäisy, yhteisölliset pienhankkeet, paikallislähtöinen kehittämistoiminta ja -kokeilut, maaseudun ja kaupunkien toimintaryhmät ja paikallisyhteisöt, lähidemokratia- ja osallistavan budjetoinnin pilotit, kunnanosahallinto, yhteiskunnallinen yrittäjyys, maaseudun kehittäminen ja elinvoima, ekologisen ja turvallisen maaseutuasumisen tukeminen. Kulttuuri- ja luova talous maakunnan elin- ja vetovoimatekijöinä Panostamalla monimuotoisuuteen, kohtaamiseen ja osallisuuteen on kulttuurin rooli Pirkanmaan elin-, veto- ja hyvinvointitekijänä kasvanut. Pirkanmaalainen kulttuuriosaaminen läpäisee sektori- ja toimialarajat tuottaen uudenlaisia taitoja ja tapoja toimia. Taide on kasvattanut edelläkävijyyttä, sivistys ja kulttuuriperintö ovat tuottaneet maakuntaan yhteisöllisyyttä sekä lisääntynyt kulttuuriosaaminen on edistänyt taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Luovan talouden kehittämisalustat ovat synnyttäneet uutta alan kasvuyritystoimintaa ja palvelutarjontaa maakuntaan. Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman toteutus, maakunnallisen kulttuuriyhteisön perustaminen, taiteen ja tieteen kansainvälinen osaamiskeskus, kulttuurinäkökulman laajentaminen eri päätöksentekotasoille, kulttuurialojen yrittäjyys ja työllisyys, kulttuuri yhteisöllisyyden vahvistajana, kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet osallistua/tuottaa kulttuuria, elämystalous, kulttuurin innovaatioalustat ja liiketoimintamahdollisuudet (Mediapolis), luovan talouden vetovoimaiset toimintaympäristöt, rakennetut kulttuuriympäristöt, arkkitehtuuri vetovoimatekijänä, Pirkanmaan elämysstrategian jalkauttaminen. Arjen älyliikenne- ja älypalvelukokeilut Pirkanmaalaisten ja maakunnassa vierailevien/työskentelevien arkea on helpotettu uusilla älyliikenne- ja älypalvelukokeiluilla. Tämä on synnyttänyt myös uutta liiketoiminnallista pohjaa ja vahvistanut alan osaamista maakunnassa. 13

14 ITS Factory, älyliikenne ja -palvelut, älykäs kaupunki, ihmisten jokapäiväisten toimintojen Living Labit, Tampereen rautatieasema ja HHT-kehittämisvyöhyke älyliikenteen pilottialueena, joukkoliikenteen sujuvuuden ja palveluiden älypohjaiset ratkaisut, ratikka innovaatio- ja palvelusovellusalustana, uudet lippujärjestelmät, lentoaseman uuden palvelukonseptin eteenpäinvienti, avoin data ja palveluliiketoiminta, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, laajakaista- ja valokuituhankkeet, joukkoistaminen. Ehyt ja Saavutettava Pirkanmaa : Ihmisten sujuva arki ja palveluiden saavutettavuus Maakuntakaavoituksella ja kuntien maankäytön suunnittelulla on turvattu edellytykset sosiaalisesti kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä kattavalle palvelukeskusverkolle. Maakuntakaavan tavoitteellinen palvelukeskushierarkia ja sen tukeminen, sekoittuneiden alueiden edistäminen maankäytön suunnittelussa (asumisen, palveluiden ja työpaikka-alueiden sijoittaminen asukkaiden sujuvan arjen näkökulmasta). Palvelukeskuksia on kehitetty helposti saavutettavina joukkoliikenteen solmukohtina sekä toimivien kevyenliikenteen ympäristöinä. Päivittäis- ja erikoistavarakauppa on ohjattu keskustoihin. Maaseutu tarjoaa ja mahdollistaa monipuolisia vaihtoehtoja urbaanille asumiselle ja työnteolle. Joukkoliikennepalvelut, kevyen- ja joukkoliikenteen sujuvat keskustat, toimintojen saavutettavuus, MALsopimuksen mukaiset kevyen- ja joukkoliikenteen investoinnit , vetovoimainen rakennettu ympäristö, koko maakunnan kattava tietoliikenneinfrastruktuuri (valokuitu ja laajakaista), työn teon mahdollisuudet harvaan asutuilla alueilla (etätyö ja yrittäjyys maaseudulla), maaseudun tieverkon ylläpidon resurssien turvaaminen. Pirkanmaalaisten päivittäinen liikkuminen on nykyistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Sujuvat matkaketjut, joukkoliikenteen terminaalipaikat ja liityntäpysäköinti, innovatiiviset joukkoliikenteen lippujärjestelmät, älypalvelut, arjen etäpalveluiden kehittäminen, kokonaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnittelu ja liikenteen turvallisuutta edistävät toimenpiteet. Keskustoja kehitetään elinvoimaisina ja saavutettavina palvelukeskuksina 5.3. Kestävä Pirkanmaa: Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt Kärkitutkimusalat: Rakennettu ympäristö, ekotehokas rakentaminen, energia-ala. Kehittämislinjaukset: 1. Maakunnan rakennerahastojen ja maaseuturahaston resursseja ohjataan biotalouden toimenpideohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. 2. Energiantuotantohankkeista tuetaan ainoastaan uusiutuvaan energiaan sekä uusiin tuotantotapoihin ja teknologioihin perustuvia toimenpiteitä. 3. Neljännes kaikesta EAKR-rahoituksesta ohjataan vähähiilisen talouden edistämiseen. 4. Erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla uusi asuntotuotanto sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentämisrakentamisella. Asumisen ympäristöt edistävät asukkaiden terveyttä sekä ne ovat turvallisia ja viihtyisiä. 5. Uusia merkittäviä asunto- ja työpaikka-alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta rakenteesta. Kaikki merkittävät uudet alueet on liitettävä joukkoliikennejärjestelmään ennen niiden käyttöönottoa. Kestävän Pirkanmaan muutostavoitteet vuosille : Älykäs ja vihreä kasvu Pirkanmaan vahvuudeksi Pirkanmaa kuuluu johtavien kestävän kasvun alueiden joukkoon Euroopassa. Maakunnassa ympäristöosaamisesta ja -teknologioista on tehty erottuva kilpailuetu. Maakunta tarjoaa monipuolisia nollaenergia- ja puurakentamista pilotoivia asuinkohteita. Yritystukirahoituksesta huomattava osa on käytetty yritysten resurssitehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisyystavoitteiden mukaiseen kehittämiseen. Kestävän kehityksen osaamiskeskittymä (korkeakoulut, yritykset), strateginen pitkän tähtäimen päätöksenteko, kestävä ja ekotehokas asuminen ja rakentaminen, puu-, hirsi- ja nollaenergiarakentaminen, älykäs infrastruktuuri 14

15 (mm. resurssiviisaat verkostot, ekotehokkaat energia- ja materiaalivirrat, liikkuminen, energiatehokas valaistus), energiansäästö, kierrätysmateriaalit, vähähiilisyys, resurssitehokkuus, systeemiset ympäristöratkaisut, osaaminen ja perustutkimus, liiketoimintaideoiden tukeminen, ympäristö- ja cleantech- osaamisen tuotteistaminen ja innovointi, tutkijavaihdot, sähköauto yms. teknologiat, Invest In toiminta, ympäristöalan Start Up, biotalous, keskustojen puutarhakaupunkikonseptit. Biotalous harvaanasuttujen alueiden kasvualaksi Erityisesti harvaanasuttujen ja maaseutumaisten alueiden merkittävimmäksi kasvualaksi on noussut biotalous. Biotalouden mahdollisuudet on hyödynnetty myös kaupungeissa ja taajamissa. Maa-, metsä-, vesi-, ruoka- ja energiaresurssien jalostusasteen nosto ja arvonlisä, biotalouden yritystoiminnan puitteiden luonti, biomateriaalit, bioalan t&k-toiminta, biojalostamot, toimivat jakelu- ja kuljetusketjut, puunkorjuu, uusien markkinoiden synnyttämisen tukeminen, kaupunkiviljely, luomutuotanto, lähiruoka, maaseudun kehittäminen ja elinvoima, yrittäjyyden edellytykset harvaan asutuilla alueilla. Uusiutuva energia ja hajautetut energiantuotantoyksiköt Strategiakaudella maakunnan energian loppukulutuksesta vähintään 50 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. Ohjelmakaudella hajautetut energiantuotantoyksiköt ovat yleistyneet haja-asutusalueilla ja Pirkanmaalla on toteutettu useita tuulivoimapuistoja. Vuonna 2040 maakunnan omalla tuulivoimalla tuotetaan energiaa 500 GWh (3% maakunnan energiankulutuksesta). Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian toteutustoimet, ilmastonmuutokseen varautuminen, hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut, hake ja hakekaukolämpö, aluelämpö, maaseudun pienet energiantuotantoyksiköt, pientuottajien mahdollisuudet tuottaa energiaa verkkoon, maatilojen uudet energiaratkaisut, energiaosuuskunnat ja kylien omat energiahankkeet, tuulivoima, maakunnan energiaomavaraisuus, julkisen liikenteen kestävät energiaratkaisut. Maakunnan luonto ja vesistöt voivat paremmin Maakunnan monipuolisten luonnonsuojelualueiden, kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden vaaliminen on lisännyt paitsi pirkanmaalaisten virkistysmahdollisuuksia, mutta myös niiden liiketoiminnallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus, puhtaat vesistöt, luonto- ja elämysmatkailu, Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutustoimet. Kestävä ja Saavutettava Pirkanmaa : Eheytyvän ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maankäytön suunnittelun painopiste on erityisesti keskusseudulla olemassa olevassa tiivistyvässä rakenteessa ja vahvojen joukkoliikennevyöhykkeiden kehittämisessä. Yksityisen autoilun osuus liikkumisesta on vähentynyt. Tampereen raitiotiehanke ja rautatieaseman aluekokonaisuuden kehittäminen, hybridiratkaisuihin perustuva joukkoliikenne (ratikka, bussi, juna), maakunnallinen lähijunaliikenne, joukkoliikenteen terminaalipaikat ja liityntäpysäköinti, rakentamisen ja asumisen ohjaus ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen, kaavoituksen ohjaus. Asuin- ja elinympäristöt ovat monipuolisia ja ne tukevat ihmisten terveyttä sekä toimintakykyä. Maakuntakaava huomioi kattavasti luonnon ekologiset yhteydet, arvokkaat kulttuuri- ja rakennetut ympäristöt, maisema-alueet sekä virkistys- ja suojelualueet. Investoinnit kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin, kattavat ulkoilu- ja virkistysalueverkostot, liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan tukeminen, asumisen laatu, maakuntakaavan aluevaraukset ja niiden käyttöä ohjaavat kattavat suunnittelumääräykset ja kehittämisperiaatteet, melu, ilman laatu. Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa on varauduttu riittävällä tasolla uusiutuvan energian ja biotalouden hyödyntämiseen maakunnassa. Luonnon- ja maa-ainesvarojen hyödyntäminen ei vaaranna maakunnan arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä. Kehittämisrahoitusta ohjataan resurssitehokkaan ja vähähiilisen talouden kehittämiseen Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien tuulivoimatuotanto- ja puuterminaalialueiden osoittaminen maakuntakaavassa, metsäautotie- ja alemman tasoisen tieverkon ylläpito, tehokkaat logistiset kuljetusket- 15

16 jut ja käsittelyalueet, pohjavesi, maa- ja kiviaineshuolto sekä ottopaikat Kehittämistyön mustat hevoset Maailma muuttuu ympärillämme kiihtyvää vauhtia eikä hirttäytyminen ennalta määriteltyihin kärkiin ole tarkoituksenmukaista tilanteissa, joissa ennakoimamme kehittämispohja murenee alta, Tämän vuoksi maakuntastrategialla halutaan mahdollistaa myös uusien avauksien tukeminen. Avauksien on oltava kuitenkin älykkään erikoistumisen ja esitettyjen toimintamallien uudistamisen mukaisia. Toimintatapa on muutosta ostava, mikä tarkoittaa yksittäisen hankesuoritteen sijaan laajempaa toiminnallista uudistamista. Maakunnan kehittämisresursseista noin viidesosa varataan ennalta arvaamattomien uusien avauksien ja järjestelmätasoisten muutosten ostamiselle. Teemme muutosta yhdessä! 16

17 Liite 1. Muutoksen mittakaava ja maakuntastrategian toteutuksen kehittämisrahoitus Pirkanmaa vuonna 2040 Väestönkasvu: asukasta (Pirkanmaalla asukkaita vuonna ) Investoinnit väestönkasvusta johtuen: 100 mrd. euroa Työpaikat tutkimus- ja kehitystyössä: työpaikkaa, teollisuudessa työpaikkaa Lisää henkilöautoja: autoa Vedenkulutus: kuutiota/vuosi Työiän ylittäneitä: henkilöä Maakuntastrategian toteutuksen kehittämisrahoitus Pirkanmaalla aluekehitys- ja rahoittajaviranomaisina toimivat Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Myös kunnat ovat kehittämisvastuussa ja niiden kautta kanavoituu merkittävä osa maakunnan kehittämisrahoituksesta. Alla on suuntaa-antava yhteenveto maakunnan päätäntävallassa olevista ja maakuntastrategian toteutukseen käytettävistä olevista kehittämisresursseista ja niiden temaattisesta sisällöstä. Uusi rakennerahasto-ohjelma, Kestävää kasvua ja työtä , keskittyy viiteen toimintalinjaan. Toimintalinjat ovat: 1. PK-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Vähähiilisen talouden kehittämiseen kohdistetaan EAKR-varoista 25 %. Pirkanmaan rahoitustasot ohjelmakaudella ovat EAKR:n osalta 22,5 miljoonaa euroa ja ESR:n osalta 19,5 miljoonaa euroa (EU+valtio). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on, että 1. osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2. ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3. luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4. maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat, 5. maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu, 6. maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Maaseuturahaston taso Pirkanmaalla uudella ohjelmakaudella on yhteensä noin 62,5 miljoonaa euroa. Tästä varsinaisen maaseutuohjelman osuus on noin 44 miljoonaa euro (EU+valtio). Alustavien keskustelujen perusteella rahoitus tullaan kohdentamaan erityisesti maaseudun palvelujen ja kylien kehittämiseen. Tämän lisäksi Leader-toimintaryhmät ovat paikallisissa strategioissaan esittäneet 18,5 miljoonan euron rahoituskehystä (EU+valtio). Lopulliset rahoitustasot varmistuvat myöhemmin vuonna Innovatiiviset kaupungit ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Tampereen kaupunki on vetovastuussa Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa. Valtio rahoittaa INKA-ohjelmaa vuosittain 10 miljoonalla eurolla ja kaupunkiseudut 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja.

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

1. Toimeenpanosuunnitelma 4. 2. Pirkanmaan tarina 2040 5. 3. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina 2015 ja 2016 6

1. Toimeenpanosuunnitelma 4. 2. Pirkanmaan tarina 2040 5. 3. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina 2015 ja 2016 6 Sisällys 1. Toimeenpanosuunnitelma 4 2. Pirkanmaan tarina 2040 5 3. Tätä teemme muutoksen ensiaskeleet vuosina 2015 ja 2016 6 3.1. Välkky Pirkanmaa: älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Joukkouttava prosessi Yhdyskuntarakenteen nykytilanteen analysointi 2012 Maankäyttövaihtoehtojen laadinta keväällä 2013 Työpajat

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maakuntastrategian toimeenpanosuunnitelma 2015-2016

Maakuntastrategian toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Teemme muutosta yhdessä Maakuntastrategian toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Pirkanmaan liitto 2014 ISBN 978-951-590-302-0 Sisällys 1. Toimeenpanosuunnitelma 4 2. Pirkanmaan tarina 2040 5 3. Tätä teemme

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan 2. maakuntakaava Strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma Korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat Liikenne ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot