KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVALTUUSTO Maakuntajohtaja Tapani Mattila

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVALTUUSTO Maakuntajohtaja Tapani Mattila 1

2 MAAKUNNAN TILA

3 Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan väestöstä Väestön määrä ( ) ja muutos /9 Jyväskylän seutu (+0,7 %) Saarijärven-Viitasaaren seutu (-1,0 %) Jämsän seutu (-0,9 %) Äänekosken seutu (-1,1 %) Keuruun seutu (-1,0 %) Joutsan seutu (-0,3 %) Keski-Suomi (+0,2 %) Koko maa ,3 % Lähde: Tilastokeskus

4 Väestö kasvaa Keski-Suomessa Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestön kok.muutos Keski-Suomen houkuttelevuus muuttokohteena on kasvanut Jyväskylän vetämänä. Myönteisten turvapaikkapäätösten myötä maahanmuutto on lisääntynyt v loppua kohden Syntyvyys on laskenut merkittävästi viime vuosina /1-9 Lähde: Tilastokeskus

5 Työttömyys on lähtenyt laskuun Työttömyysaste, % (koko vuoden kuukausikeskiarvo) Keski-Suomi Koko maa 16,3 17,2 16, ,8 12,9 12,7 10,3 10,1 12,2 12,9 9,4 9,8 14,6 11,3 12,4 13,4 13,4 8 7, (1-9) Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

6 Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä

7 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä Keski-Suomen kasvu on nyt koko maata ripeämpää. Talouskasvua on jokaisella seudulla ja kaikilla toimialoilla. Kasvu on heijastunut työllisyyteen kaikilla toimialoilla ja työttömyys laskee. Teollisuuden kasvu on käynnistynyt ja vienti lähtenyt nousuun. Rakennusala on kasvun kärjessä. Kaupan kasvu on koko maata parempaa, samoin yksityisten palvelujen kasvu. Matkailun liikevaihto on kääntynyt kasvuun. Jyväskylän seutu kasvaa koko maata paremmin, samoin Keuruun seutu. Jämsässä erittäin hyvä käänne parempaan. Tarkasteluajanjakso kesäkuun lopun 2016 tilanne.

8 Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi Keski- Suomessa nousuun v lopussa ja kasvu on kiihtynyt. Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylän seudulla kasvu on koko maata ripeämpää. Vuonna 2016 kasvua oli Jyväskylän seudulla 5,2 % Keski-Suomessa 5 % koko maassa 1,5 %

9 Jämsän seudun pitkään jatkunut lasku on kääntynyt nousuun perusteollisuuden vedolla. Äänekosken seudun tilanne on pysynyt ennallaan. Jyväskylän seudun kehitys on parempaa kuin koko maassa.

10 Keuruun seudulla kasvu on jatkunut, osasyynä vastaanottokeskuksen tuoma lisäkysyntä. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut pientä kasvua jo pari vuotta. Joutsan seudullakin käyrät kääntyneet ylös.

11 Keski-Suomen viennin kasvu on maan kärkeä Viennin arvo laski koko maassa 5 prosenttia ja tuonnin arvo 1 prosentin vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Viennin arvo kasvoi viidessä maakunnassa: Keski-Suomessa 5 % (52 miljoonaa euroa) Kanta-Hämeessä 5 % (32 miljoonaa euroa) Pohjois-Savossa 3 % (16 miljoonaa euroa) Etelä-Savossa ja Kainuussa hiukan Lähde: Tullin tilasto

12 MAAKUNTAOHJELMAN ARVIOINTI KÄYNNISSÄ

13 Lain edellyttämä maakuntaohjelmien väliarviointi tehdään VERTAISARVIOINTINA Maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman väliarvioinnin suorittamisesta Keski-Suomen liitto arvioi Satakunnan maakuntaohjelman Keski-Suomen maakuntaohjelman arvioi Pohjanmaan liitto Maakuntaohjelmien arviointi muodostuu kokonaisuudesta, jonka muodostavat: - Itsearviointi - Pääarvioijan tekemä asiakirja-analyysi - Pääarvioijan toteuttama sidosryhmäkysely - Pääarvioijan vetämä työpaja sidosryhmille - Arviointikeskustelu kohdemaakunnan edustajien, pääarvioijan ja muiden liittojen edustajien kanssa - Tulostyöpaja sidosryhmille

14 HAVAINTOJA ITSEARVIOINNISTA Valmisteluprosessi + laaja kumppanuusverkosto mukana ja avoin valmisteluprosessi + kunnittaiset motiiviseminaarit onnistuivat + sähköiset valmistelualustat löivät läpi + skenaariotarkastelu loi monipuolisen pohjan teemavalinnoille - työllisyyskysymykset jäivät liian vähälle huomiolle Tavoitteiden asettaminen ja ohjelman logiikka + elinkeinokärjet ovat selkeät ja laajan toimijajoukon hyväksymät + hyvinvointipalvelut kytkeytyivät osaksi maakunnallista tavoitteistoa + aluerakenteen ja saavutettavuuden tavoitteet nostettu esiin näkyvästi - kulttuuri mainitaan ainoastaan osana hyvinvoinnin kokonaisuutta - tavoitteiden saavuttamista edistävät toimenpiteet on hankala yksilöidä

15 HAVAINTOJA ITSEARVIOINNISTA Valinnat ja tavoitteiden saavuttaminen + Jkl-Tre -rataa on parannettu (biotuotetehtaan liikenneyhteydet) + Etelä-Konneveden kansallispuisto on perustettu ja palveluvarustus alueella rakentuu hyväksi tavoitevuonna neuvotteluissa junayhteyden nopeuttamisesta Helsinkiin on edistytty, joskaan tavoitetta ei vielä ole saavutettu + biotaloudessa vahvaa tekemistä Biotaloudesta ammatti! + kyberturvallisuuden osaamiskeskittymä + EduFutura ja CampusFI kehittämistoimet ovat teematavoitteiden ytimissä + Aikajanan tulosten mukaan Keski-Suomi on vahvassa nousussa - yritysten ja työpaikkojen määrätavoitteet ovat vielä saavuttamatta

16 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

17 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Kansalliset tavoitteet Toimivat palvelut kaikille asukkaille Kansantaloudelliset säästöt, hallinnon sujuvoittaminen, toimintatapojen uudistaminen Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Digitalisaation hyödyntäminen Keski-Suomen tavoitteet Keski-Suomi on ihmisen mittainen maakunta, jossa yhteenkuuluvuus rakentuu erilaisuudesta Uuden maakunnan palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja maakuntauudistus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena

18 Sote- ja maakuntauudistuksen organisoituminen Poliittinen ohjausryhmä koko maakunta mukana kaikki poliittiset ryhmät edustettuina kuntavaalien tulokseen perustuen tasa-arvo otettuna huomioon Johtoryhmä Viestintäryhmä SOTE-KOORDINOINTI MAKU-KOORDINOINTI Palvelutuotantoryhmä Järjestäminen Maakunnan palvelulaitos Valinnanvapauden piiriin kuuluva palveluntuotanto Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Kasvupalvelut Alueiden -käyttö, luonnonvarat ja liikenne Maaseutu Turvalli suus ja varautuminen Sopimusperusteinen yhteistyö, hankinnat ja muut tehtävät YHTEISET ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT: talous ja kiinteistöt, ICT, henkilöstö

19 Valmisteluvaiheet mennessä ESIVALMISTELU mennessä VÄLIAIKAINEN HALLINTO (8 kk) UUDEN MAAKUNNAN KÄYNNISTÄMINEN (10 kk) Poliittisen ohjausryhmän perustaminen 8/2016 Valmistelusuunnitelman laatiminen 9/2016 Valmistelusuunnitelman hyväksyminen ohjausryhmässä Asiantuntijatyöryhmien nimeäminen ohjausryhmässä Asiantuntijatyöryhmien väliraportit 1/2017 (tarkastelunäkökulmat: asiakas, talous, vaikuttavuus, henkilöstö) Alustavat ehdotukset uuden maakunnan tehtävien järjestämisestä ja palveluiden tuotantomalleista (sote ja maakunta) lausunnoille 5/2017 Mallin viimeistely palautteen pohjalta 5-6/2017 Asiantuntijatyöryhmien lopulliset ehdotukset, 06/2017. Hyväksyminen ohjausryhmässä Maakuntavaltuuston päätös väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta Maakunta perustetaan maakuntavaltuuston asettaman väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla Johtaminen ja strategiatyö Sote-organisaatio Muut organisaatiot Henkilöstön siirtosuunnitelma ja yhteistoiminta Tietojärjestelmät Talouden ohjaus Sopimukset ja säännöt Maakuntavaalien valmistelu Siirrettävä omaisuus, vuokratilat Maakuntavaalit 1/2018 Valtuuston järjestäytymiskokous 3/2018 Hallituksen ja tarkastuslautakunnan valinta VVTE siirtää tehtävänsä maakuntahallitukselle Johdon rekrytointi Voimaanpanolain 19 mukainen selvitys maakunnalle siirtyvistä varoista ja veloista Järjestämisstrategian ja palvelulupauksen valmistelu Palvelustrategian valmistelu (maakunnan palvelulaitos) Yhtiöittäminen Päätökset palvelutuotannosta ja organisaatiosta, johdon valinta Vuoden 2019 talousarvio Aloittava tase

20 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINNAN TAVOITTEET

21 Jäsenkuntien kehittämisesitykset toiminnan suunnitteluun Keski-Suomen liiton taseen ylijäämät ja rahoitusarvopaperit tulee hyödyntää vuosina alentamalla kuntien liitolle maksamia jäsenmaksuja. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun kustannuksia ei tulisi kattaa kuntien, vaan valtion varoilla. Liikennekohteet ja maakunnan saavutettavuus ovat esillä monen kunnan esityksissä Pohjoisessa Keski-Suomessa myös tietoliikenneverkon kehittäminen ja hyödyntäminen

22 Jäsenkuntien kehittämisesitykset toiminnan suunnitteluun Biotalous, erityisesti kiertotalous ja viennin jalostusasteen nostaminen sekä maa- ja metsätalouden kasvuyritykset koetaan tärkeiksi. Matkailussa havitellaan mm. hyvinvointipalvelujen osaamisja yrityskeskittymää Jyväskylään ja infrahankkeita Himoksen alueelle. Yleisesti maakuntastrategian painopisteet ovat kuntien mielestä oikeat. Maakunnallista ennakointityötä, tulevaisuusfoorumeita ja Keski-Suomen Aikajanaa kiiteltiin, samoin kansainvälisen hanketoiminnan haltuunottoa.

23 K-S:n liikenneinfran kehittämistilanteesta KT 77 - työt käynnissä, valmis KÄRKIHANKKEET Vt 4 Kirri-Tikkakoski Työt käynnistettävä! Vaajakoski Tiesuunnitelman tekokäynnistettävä! Vt 9 Jkl-Jämsä (I vaihe) Työt käynnistettävä! Rata Jkl-Tre Jämsä-Orivesi 2. raiteen suunnittelu käynnistettävä! Lisäksi alempiasteisen tieverkon parantaminen! v ÄK:N BIOTUOTETEHTAAN LIIKENNEJÄRJESTELYT - Työt käynnissä --- tietyöt valmiit v ratatyöt valmiit v Vt 4/vt 13 Äk:n kohta Rata Jkl-Äk (sähköistys ym) Rata Jkl-Tre (parantamisia) Lisäksi Äk:n taajaman ja alemman verkon kohteita

24 Laajakaistaverkon kehittäminen ja palvelut Kartassa kiinteän laajakaistan rakentamistilanne Suomessa Palvelut ja niiden tuotantotavat uudistuvat: SOTE-palvelut, kansallinen ja kansainvälinen liiketoiminta, etätyö, etäopiskelu, turvallisuus ja valvontapalvelut, digitaalinen ja sosiaalinen media, internet, televisio, älykkäät laitteet, jne.

25 Toimintasuunnitelmassa esitetään euron pääomasijoituksen palauttamista kunnille 2017 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Joutsa Luhanka 890 Keuruu Multia Jämsä Kuhmoinen Konnevesi Äänekoski Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari KESKI-SUOMI

26 Toiminnan keskeiset tavoitteet 2017 Sote- ja maakuntauudistus on yksi kokonaisuus. Keski-Suomen liiton kehittämisrahoituksesta 90 % on suunnattu Keski-Suomen strategian mukaisesti. Puubiomassan ja biokaasun käyttö Keski-Suomessa on lisääntynyt ja alan yrityksiä on syntynyt lisää. Keski-Suomen liitto on muodostanut koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän yhteisen foorumin. Keski-Suomen strateginen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa syksyllä Tilikauden alijäämä on korkeintaan euroa.

27 Talouden puitteet suunnitelmakaudella Jäsenkuntien maksuosuus, M 3,366 3,366 liiton sijoituksen palautus jäsenkunnille 400 muutos edelliseen vuoteen % 0,0 Liiton kiinteä toiminta, M 2,652 muutos edelliseen vuoteen % 0,0 Keski-Suomen Kehittämisrahasto, M 0,714 muutos edelliseen vuoteen % 0,0 Kuntien verotuotoista % 0,38

28 Muutosesitys virkanimikkeisiin Keski-Suomen liiton virat: maakuntajohtaja, kehittämisjohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö ja apulaisjohtaja. Esitys: kehittämisjohtajan ja suunnittelujohtajan virkatehtävät ja - vastuut keskitetään yhdelle virkamiehelle, jonka nimike on aluekehitysjohtaja. Maakuntahallitus päättää aluekehitysjohtajan valinnasta tammikuussa. Nykyinen kehittämisjohtaja jää eläkkeelle Maakuntavaltuuston kevätkokoukselle 2017 valmistellaan suunnittelujohtajan viran muuttaminen toimeksi ja apulaisjohtajan viran lakkauttaminen (virka ollut täyttämättä vuodesta 2009).

29