Impulsseja. Energiakäänne mistä Saksan energiapolitiikan mullistuksessa on kyse? Toukokuu Petri Hakkarainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Impulsseja. Energiakäänne mistä Saksan energiapolitiikan mullistuksessa on kyse? Toukokuu 2013. Petri Hakkarainen"

Transkriptio

1 Impulsseja Toukokuu 2013 Petri Hakkarainen Energiakäänne mistä Saksan energiapolitiikan mullistuksessa on kyse? Ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2022 mennessä on vasta Saksan energiakäänteen (Energiewende) ensimmäinen askel. Todellinen tulikoe on muiden tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä: uusiutuvien energiamuotojen nostaminen energiahuollon pääosaan, kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Tuuli- ja aurinkovoiman nopea nousu marginaalista valtavirtaan on ollut energiakäänteen ensimmäinen menestystarina, mutta saksalaiskuluttajat maksavat siitä kallista hintaa. Kun uusiutuvien energiamuotojen rooli kasvaa edelleen, on Saksan paitsi muutettava niiden tukijärjestelmää, myös pohdittava koko sähkömarkkinoidensa rakennetta uudestaan. Uusiutuvien rinnalle Saksa tarvitsee lähivuosikymmeninä yhä myös fossiilisia energianlähteitä. Kaivatut investoinnit moderneihin voimalaitoksiin ovat toistaiseksi jääneet tekemättä ja vuonna 2012 Saksan hiilidioksidipäästöt kääntyivät hienoiseen nousuun. Kiivaasta julkisesta keskustelusta huolimatta energiakäänne nauttii yhä saksalaisten valtaosan luottamusta. Energiewende on kansallinen suurprojekti, jossa onnistumisesta on tullut arvovaltakysymys. Lyhyen aikavälin uhrauksien uskotaan johtavan pitkällä aikavälillä sekä ympäristön, kansantalouden että energiaturvallisuuden kannalta myönteisiin tuloksiin.

2 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE Johdanto Die Energiewende suoraan suomennettuna energiakäänne on sana, jolta ei ole eurooppalaisessa energiakeskustelussa kahden viime vuoden aikana kovin helposti voinut välttyä. Saksan energiapolitiikan meneillään olevaa mullistusta luonnehtiva termi on lyönyt itsensä nopeasti läpi myös yli kielirajojen. Etenkin englannin kieleen energiewende tuntuu jo vakiintuneen lainasanaksi siinä missä aiemmin tutuiksi ovat tulleet angst, weltanschauung ja schadenfreude. Saksan energiakäänteen mahdollisuuksiin varautuneimmin suhtautuvat saavat epäilemättä näistä germanismeista rakennettua koherentin tarinankin. Vaikka itse termi on tätä nykyä monille jo tuttu, on kuva tämän energiakäänteen varsinaisesta olemuksesta Saksan rajojen ulkopuolella kuitenkin yhä melko kapea ja pintapuolinen usein riippumatta siitä, suhtautuuko hankkeeseen myönteisesti vai kielteisesti. Lähtökohtaisen kriittisesti Energiewendeä tarkastelevat tahot pelkistävät Saksan nykyisen energiapolitiikan herkästi yksinomaan kahden vuoden takaiseksi päätökseksi luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Tätä ydinvoimapäätöstä puolestaan pidetään äkillisenä, tunteenomaisena ja jopa hysteerisenä reaktiona Japanissa maaliskuussa 2011 tapahtuneeseen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuteen. Saksan yksipuolisesti, naapureita ennakkoon kuulematta tekemän suunnanmuutoksen pelätään jatkossa sotkevan eurooppalaiset energiasisämarkkinat, nostavan sähkön hintaa, lisäävän hiilidioksidipäästöjä ja uhkaavan verkkoinfrastruktuurin vakautta. Epäluulon rinnalla kulkee usein ihmetys: ovatko saksalaiset menettäneet järkensä ja uhraamassa taloudellisen kilpailukykynsä vapaaehtoisesti? Toinen koulukunta puolestaan ihannoi lähes kritiikittä Saksaa esimerkillisenä edelläkävijänä, jota muut ennemmin tai myöhemmin väistämättä seuraavat. Tästä näkökulmasta ydinvoiman ja fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla korvaava Energiewende on tienavaaja kolmannelle teolliselle vallankumoukselle, joka voi vielä palauttaa globaalin kehityksen maapallon kantokyvyn kannalta kestävälle uralle. Lyhyen aikavälin uhrausten uskotaan kantavan Saksassa pitkällä tähtäimellä hedelmää, kun hiilidioksidipäästöt vähenevät, tuontiriippuvuus laskee, uusia työpaikkoja syntyy ja hajautettu tuotanto demokratisoi koko energiasektorin. Samanaikaisesti Saksan harteille kasataan suuria odotuksia kansainvälisen ilmastopolitiikan näkökulmasta. Yhden maailman johtavista teollisuusmaista toivotaan omalla esimerkillään osoittavan, että päästöjen vähentäminen ja koko energiapoliittisen aineenvaihdunnan mullistaminen on mahdollista ilman taloudellisen aseman menettämistä. Monet toiveet vihreästä kasvusta ja suuresta transformaatiosta joko elävät tai kuolevat Saksan energiakäänteen kohtalon myötä. 1 1 Kolmannen teollisen vallankumouksen käsitettä on tehnyt tunnetuksi ennen muuta Jeremy Rifkin (2011), The Third Industrial Revolution: How Lateral Power is Transforming Energy, the Economy, and the 2

3 Kuten tavallista, totuus löytyy tässäkin tapauksessa jostain äärimmäisten näkemysten välimaastosta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on toisaalta avata Saksan uuden energiapolitiikan alkuperää, motiiveja ja tavoitteita, toisaalta luodata ajankohtaista saksalaiskeskustelua energiakäänteen tulevasta suunnasta ja keinovalikoimasta. Prosessin eri osatekijöiden puntarointi auttaa toivottavasti myös pohtimaan avoimesti sitä, missä määrin Energiewende on vain Saksan erillistie ja miltä osin se tarjoaa todellisia oppeja muillekin Suomi mukaan lukien. Ydinvoimasta luopumisen pitkä historia Kenties yleisin Saksan energiakäännettä koskeva väärinymmärrys liittyy ydinvoimasta luopumisen historiaan. Japanin dramaattiset tapahtumat keväällä 2011 olivat kiistatta merkittävä shokki Saksan energiapolitiikalle, mutta ydinvoimasta luopumisen juuret ulottuvat Saksassa tuntuvasti kauemmaksi. Kaksi vuotta sitten tapahtuneessa ei missään tapauksessa ollut kysymys pelkästä äkillisestä suunnanmuutoksesta. Päin vastoin, ydinvoimasta luopumista koskeva päätös kesällä 2011 oli luonteva jatko pitkälle kehityskaarelle, josta todellisen poikkeuksen muodostivat itse asiassa vain muutamat Fukushimaa edeltäneet kuukaudet. Ydinvoimaa vastustaneet kansalaisliikkeet alkoivat nostaa päätään jo pian sen jälkeen, kun ensimmäiset kaupalliseen sähköntuotantoon tarkoitetut ydinvoimalat otettiin käyttöön 1960-luvun loppupuolella silloisessa Länsi-Saksassa. Lisäpuhtia protestit saivat 1970-luvun kuluessa, kun ympäristöliike ja rauhanliike löysivät toisensa ja ydinvoiman energiakäytön riskejä koskevat huolet yhdistyivät ydinaseiden vastustamiseen. Atomkraft? Nein Danke -tunnuksen voittokulku vahvistui entisestään ja 1980-lukujen taitteessa. Suurmielenosoitukset sekä ydinjätteen alasaksilaiseen Gorlebeniin kuljettamista että uusia ydinvoimalahankkeita vastaan tavoittivat enenevässä määrin länsisaksalaisen yhteiskunnan valtavirran. Sivustatukea ympäristöliike sai valtavilta rauhanmarsseilta, joilla haluttiin estää Naton risteilyohjusten sijoittaminen Länsi-Eurooppaan. Jo Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuuteen Yhdysvalloissa vuonna 1979 reagoitiin Länsi-Saksassa voimakkaasti, mutta aivan uudelle tasolle huoli ydinvoiman riskeistä nousi Tshernobylin tapahtumien myötä keväällä Vain muutamaa viikkoa myöhemmin liittokansleri Helmut Kohlin hallitus täydensi kokoonpanoaan uudella ympäristöministeriöllä, jonka vastuulle sälytettiin myös reaktoriturvallisuus. Käytännössä Tshernobyl oli lopullinen kuolinisku uusille ydinvoimalaprojekteille Saksassa. Tuohon aikaan keskeneräiset uudishankkeet, joista viimeisimpien rakennustyöt oli aloitettu vuonna 1982, saatettiin vielä kansalaisten vastustuksesta huolimatta loppuun. Niiden jälkeen ydinvoiman lisärakentaminen olisi kuitenkin ollut poliittisesti äärimmäisen vaikeaa. Neckarwestheim 2 sai keväällä 1989 kunnian olla viimeinen uusi sähköverkkoon kytketty saksalainen ydinvoimala. World. Karl Polanyilta (1944) lainattua suurta transformaatiota on viime vuosina liitetty niin ikään energiapolitiikan globaaliin muutokseen, esim. Wissenschaftlicher Beirat der Bundesregierung Globale Umweltfragen, WBGU (2011), Welt im Wandel: Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation, 3

4 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE Ydinvoima näytteli silti merkittävää osaa yhdistyneen Saksan energiantuotannossa koko 1990-luvun ajan. Entisen DDR:n ydinvoimalat ajettiin pikavauhdilla alas vuosina , mutta läntisen Saksan parikymmentä ydinvoimalaa tuottivat tasaisesti noin kolmanneksen Saksan sähköstä vuosina Vasta vuonna 2007 ydinvoiman osuus putosi ensimmäistä kertaa alle 30 prosentin. 2 Pitkään jatkuneet ruohonjuuritason vaatimukset ydinvoiman alasajosta alkoivat saada poliittista vastakaikua vuoden 1998 liittopäivävaalien jälkeen, jolloin Kohlin ja kristillisdemokraattien (CDU/CSU) 16-vuotinen valtakausi päättyi sosiaalidemokraattien (SPD) vaalivoittoon. Liittokansleri Gerhard Schröderin johtaman uuden hallituskoalition toinen osapuoli oli vihreät, joiden syntyhistoriassa juuri ydinvoiman vastainen liike oli ollut keskeisessä osassa. Vuonna 1998 puolue nousi ensimmäistä kertaa liittovaltiotasolla hallitusvastuuseen. Jo vaaliohjelmien perusteella oli odotettavissa, että punavihreä hallitus ajaisi ydinvoimasta luopumista (Atomausstieg) ja vihreät ympäristöministeri Jürgen Trittinin johdolla vieläpä hyvinkin nopealla aikataululla. Lopulta Schröderin hallitus neuvotteli kesällä 2000 yhdessä Saksan ydinvoimaloista vastanneiden neljän energiayhtiön kanssa valmiiksi sopimuksen, jonka mukainen lakimuutos astui voimaan vuonna Uusi ydinvoimalaki määritteli kullekin voimalaitosyksikölle kokonaissähköntuotantomäärää koskevan katon, joka oli laskettu korkeintaan 32 vuoden käyttöiän mukaan. Käytännössä tämä teollisuuden kanssa neuvoteltu konsensus tarkoitti vaiheittaista luopumista ydinvoimasta 2020-luvun alkupuolelle mennessä. Punavihreän hallituksen luopumispäätös jätti silti vielä takaportteja auki. Tarkkoja voimalaitoskohtaisia sulkemisajankohtia ei lyöty lukkoon, sillä laki mahdollisti sallittujen sähkömäärien siirtämisen vanhemmilta laitoksilta uudemmille. Tämän järjestelyn tarkoituksena oli saada vanhimmat ja suuremmiksi turvallisuusriskeiksi arvioidut reaktorit suljettua jo ennen niiden laskennallisen elinajan päättymistä, mutta energiayhtiöt olivat halukkaita tulkitsemaan megawattituntien siirto-oikeutta myös toisensuuntaiseksi. Energiayhtiöiden kannalta oli houkutteleva vaihtoehto pitkittää lähimpänä sallitun elinkaarensa loppua olevien laitosten lopullista alasajoa, koska vuosituhannen alun konsensuksella ei saavutettu puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä. Ydinvoiman kannattajien piirissä toive luopumispäätöksen muuttamisesta toisenlaisen hallituskoalition aikana eli yhä vahvana. Ja kuten myöhemmin kävi ilmi, toive ei ollut perusteeton. Angela Merkelin ensimmäisen hallituksen, CDU/CSU:n ja SPD:n ns. suuren koalition aikana sosiaalidemokraatit vielä estivät ydinvoimakurssin muutoksen, mutta Merkelin muodostettua toisen hallituksensa vuonna 2009 liberaalipuolue FDP:n kanssa ydinvoimaloiden kohtalo palasi jälleen asialistalle. Mielipiteitä Saksassa rajusti jakaneen yhteiskunnallisen keskustelun päätteeksi Merkelin hallitus päätti syyskuussa 2010 jatkaa käytössä olleen 17 ydinvoimalan käyttöikää keskimäärin 12 vuodella aiempaan luopumispäätökseen verrattuna. Ennen vuotta 1980 rakennetut reaktorit saivat kahdeksan vuotta lisäaikaa, sitä uudemmille lisävuosia myönnettiin 14. Päätös, jota yleisesti kutsuttiin luopumisesta luopumiseksi (Ausstieg aus dem Ausstieg), oli kiistatta tuntuva muutos aiempaan linjaan. On silti tärkeä muistaa, ettei Merkelin hallituskaan käytännössä 2 Muitakin varsin kattavia tilastosarjoja Saksan energiarakenteesta löytyy Saksan talousministeriön internetsivuilta: 4

5 pyörtänyt luopumispäätöstä, lisärakentamisen esiin nostamisesta puhumattakaan. Kyse oli yksinomaan aiemmin sovittua hitaammasta luopumisaikataulusta. Hallituksen syksyn 2010 energiastrategiassa (Energiekonzept) ydinvoimaa luonnehdittiin yhä vain siltateknologiaksi kohti uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden aikakautta. 3 Alle kuusi kuukautta tämän ydinvoimasillan venyttämisen jälkeen Merkelin hallitus joutui kuitenkin uudenlaisen tilanteen eteen. Tiedot Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta järkyttivät saksalaista yhteiskuntaa perustavanlaatuisella tavalla, joka poikkesi monista muista ydinvoimaa käyttävistä maista. Huomio ei kiinnittynyt Japanin maantieteellisiin erityispiirteisiin eikä tsunamien ja maanjäristysten epätodennäköisyyteen Saksan oloissa. Sen sijaan Fukushima nähtiin suorana osoituksena ydinvoimateknologiaan alati liittyvistä riskeistä, joiden vaikutukset harvakseltaan toteutuessaankin ovat kestämättömän suuria. Kansalaismielipiteen enemmistö oli jo edeltävänä vuoden 2010 syksynä ollut ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämistä vastaan, mutta maaliskuussa 2011 ydinvoiman puolestapuhujat jäivät lopullisesti vastustajien jalkoihin. Merkelin hallitus, joka oli vastikään joutunut käyttämään valtavasti poliittista pääomaa ajaakseen läpi epäsuositun ydinvoimalinjauksensa, oli nyt nopeasti valmis muuttamaan omaa päätöstään. Kun pohditaan yllättävän ratkaisun motiiveja, ei puoluepoliittista opportunismiakaan voi kokonaan syrjäyttää. Maaliskuun lopussa olivat edessä tärkeät vaalit Baden-Württembergissä, yhdessä Saksan suurimmista osavaltioista, jossa toimi myös neljä maan seitsemästätoista ydinvoimalasta. Osavaltiota hallinnut CDU-FDP-koalitio oli vaalikamppailussa alakynnessä, joten ydinvoimakeskustelun avaamisesta saatettiin hyvinkin toivoa sille viime hetken vetoapua. Jos näin oli, toive oli turha. Vihreiden ja SPD:n vaalivoitto ajoi CDU:n Baden-Württembergissä oppositioon ensimmäistä kertaa sitten luvun. Joka tapauksessa Saksan uuden ydinvoimaratkaisun leimaaminen pelkäksi lyhyen tähtäimen populismiksi tai yleisen mielipiteen paineen alla taipumiseksi ei vaikuta selityksenä riittävältä. Todennäköistä on, että Fukushiman tapahtumat johtivat myös Merkelin hallituksen sisällä ydinvoiman riskien aitoon uudelleenarviointiin. Poliittisen toteuttamiskelpoisuuden rinnalla uudessa pohdinnassa olivat alusta lähtien mukana myös eettiset tekijät. Vain runsas viikko Fukushiman jälkeen liittohallitus päätti sulkea seitsemän Saksan vanhinta ydinvoimalaa välittömästi kolmen kuukauden turvallisuusselvitysten ajaksi sekä asettaa ns. eettisen komission pohtimaan Saksan tulevan energiapolitiikan turvallisuutta. Vajaat parikymmentä saksalaisvaikuttajaa yhteiskunnan eri aloilta yhteen koonnut eettinen komissio suositteli kaksi kuukautta myöhemmin antamassaan loppuraportissa ydinvoimasta luopumista kymmenen vuoden sisällä, 2020-luvun alkuun mennessä. 4 Päättäessään uudesta energialaki- 3 Bundesregierung (2010), Energiekonzept für eine umweltschonende, zuverlässige und bezahlbare Energieversorgung, 4 Ethik-Kommission Sichere Energieversorgung (2011), Deutschlands Energiewende Ein Gemeinschaftswerk für die Zukunft, bericht-ethikkommission.html. 5

6 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE paketista kesäkuun 2011 alussa liittohallitus omaksui tämän suosituksen lähes sellaisenaan. Sen myötä kaikki Fukushiman jälkeen jo tilapäisesti alas ajetut seitsemän ydinvoimalaa sekä Krümmelin reaktori Pohjois-Saksassa suljettiin pysyvästi saman tien. Jäljelle jääneille yhdeksälle ydinvoimalalle määriteltiin reaktorikohtainen sulkemisaikataulu, joka johtaa reaktorien pysäyttämiseen vuodesta 2015 alkaen, viimeiset kolme niistä viimeistään vuoden 2022 lopussa. Tämä päätös poisti Saksan sähköverkosta kesällä 2011 yhdellä iskulla kahdeksan reaktoria ja niiden mukana yli kahdeksan gigawattia ydinvoimakapasiteettia. Päätöksen yhteiskunnallinen vaikutus oli silti fyysistä tuotantorakennettakin merkittävämpi. Vaikka ydinvoimasta luopumisen päätepisteen osalta palattiin käytännössä Schröderin hallituksen kymmenen vuoden takaiseen aikatauluun, oli kyseessä paljon enemmän kuin pelkkä ympyrän sulkeutuminen. Suurin laadullinen ero aiempaan on siinä, että kesän 2011 päätöksellä käsiteltiin viimein loppuun saksalaista yhteiskuntaa vuosikymmenten ajan repinyt kysymys ydinvoiman tulevaisuudesta. Vasta nyt konsensus on todellinen. Luopumispäätöksen ajoi läpi hallituskokoonpano, jota ydinvoimamyönteisempää Saksaan on vaikea kuvitella. Ydinvoimalain muutos hyväksyttiin liittopäivillä käytännössä yksimielisesti, sekä hallitus- että oppositiopuolueiden äänillä ainoastaan vasemmistopuolue äänesti ehdotusta vastaan, koska olisi halunnut luopumisaikataulusta vielä nopeamman. Uutta ydinvoimapoliittista suunnanmuutosta ei siis ole realistista odottaa, tulevan vuosikymmenen vaalituloksista riippumatta. Poliittisten epävarmuustekijöiden poistuttua vaikuttaa viimein selvältä, että sähköntuotanto ydinvoimalla todella päättyy Saksassa 2020-luvun alussa. Kuvio 1: Saksan sähköntuotannon jakautuminen energianlähteittäin 2010 ja 2012 Lähde: AG Energiebilanzen Viimeinen suuri ydinvoimaan liittyvä debatti on Saksassa tästä huolimatta yhä edessä. Pitkään laiminlyödyt ydinjätteen välivarastointia ja loppusijoittamista koskevat kysymykset on vihdoin ratkaistava. Vuosikymmeniä jatkunut soutaminen ja huopaaminen Gorlebenin ja muiden mahdollisten loppusijoituspaikkojen välillä on johtanut siihen, että saksalaista ydinjätettä on edelleen välivarastoituna Ranskan La Hagueen ja Britannian Sellafieldiin. Keväällä 2013 liittohallitus ryhtyi purkamaan koko 2000-luvun jatkunutta pattitilannetta avaamalla soveltuvan sijaintipaikan etsinnän uudestaan puhtaalta pöydältä. Luvassa on taatusti pitkä ja 6

7 ristiriitainen keskustelu, päätöksen arvellaan venyvän 2030-luvulle asti. Koko energiakäänteen mittakaavassa kyseessä on silti pelkkä sivujuoni. Energiewenden päähuomio kiinnittyy tätä nykyä jo kaikkeen muuhun kuin ydinvoimaan. Energiakäänne suurena kansallisena projektina Energiewende-termiäkään ei keksitty tyhjästä keväällä Käsitteen laajempaa huomiota saanut ensiesiintyminen osui jo edellä kuvattuun ja lukujen taitteen mielipideilmastoon. Saksalainen ympäristöntutkimuslaitos Öko- Institut julkaisi vuonna 1980 tutkimuksen, joka lupasi energiakäänteen tuovan kasvua ja hyvinvointia ilman öljyä ja uraania. 5 Vihreän liikkeen piiristä pian yleisempäänkin käyttöön levinneen Energiewende-sanan määritelmä on alusta lähtien pysynyt kutakuinkin ennallaan. Ydinvoimasta luopuminen on vasta energiakäänteen ensimmäinen askel, sen pitkän aikavälin tavoitteena on myös fossiilisten energiamuotojen korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä, paremmalla energiatehokkuudella ja energiankulutuksen vähentämisellä. Tämä perusfilosofia on yhdistänyt kaikkia Energiewende-skenaarioita kolmen viime vuosikymmenen aikana, vaikka niiden arviot muutoksen aikataulusta ja uusiutuvien energiamuotojen lopullisesta osuudesta ovatkin vaihdelleet. Vuosituhannen vaihteen ydinvoimakonsensuksen jälkeen Saksan punavihreä hallitus otti Energiewende-termin omakseen ja alkoi käyttää sitä oman energiapolitiikkansa iskusanana. Energiakäänteen jatkaminen oli jopa omana kohtanaan Schröderin toisen hallituksen hallitusohjelmassa vuonna Samalla termistä tuli mitä ilmeisimmin poliittisesti leimautunut, sillä heti Merkelin CDU:n astuttua valtaan Energiewende katosi liittohallituksen virallisesta sanavarastosta tyystin. Ennen maaliskuuta 2011 energiakäänne-sana ei esiinny kertaakaan yhdessäkään Merkelin hallituksen avaindokumenteista, olipa kyse vuosien 2005 ja 2009 hallitusohjelmista, vuoden 2007 integroidusta energia- ja ilmasto-ohjelmasta tai syksyn 2010 energiastrategiasta. 7 Fukushiman jälkeen semanttinen linja kuitenkin muuttui. Energiewende koki kevään 2011 kuluessa todellisen renessanssin, kun sekä hallitus itse että tiedotusvälineet alkoivat käyttää sitä Merkelin hallituksen uuden energiapolitiikan synonyyminä. Huhti- ja toukokuun 2011 ajan Saksan energiapolitiikan tulevaisuutta pohtinut eettinen komissio käytti pitkälti yli rupeamansa puolivälin vain neutraaleimmiksi koettuja ilmaisuja kuten energiatulevaisuus tai energiakonsensus, mutta päätyi lopulta nimeämään koko loppuraporttinsa Saksan energiakäänteeksi. Liittohallituksen kesäkuun 2011 energialakipakettia kutsuttiin jo 5 Florentin Krause, Hartmut Bossel, Karl-Friedrich Müller-Reißmann (1980), Energie-Wende: Wachstum und Wohlstand ohne Erdöl und Uran. 6 SPD & Bündnis 90/Die Grüne (2002), Erneuerung, Gerechtigkeit, Nachhaltigkeit: Für ein wirtschaftlich starkes, soziales und ökologisches Deutschland Für eine lebendige Demokratie. 7 CDU, CSU & SPD (2005), Gemeinsam für Deutschland: Mit Mut und Menschlichkeit; CDU, CSU & FDP (2009), Wachstum, Bildung, Zusammenhalt; Bundesregierung (2007), Eckpunkte für ein integriertes Energie- und Klimaprogramm; Energiekonzept

8 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE virallisestikin energiakäännepäätöksiksi. Ydinvoimakiistan ratkaisu vapautti silminnähden voimavaroja muille osa-alueille, niinpä saksalainen energiakeskustelu sai Energiewende-otsakkeen alla saman tien myös aiempaa kokonaisvaltaisemman luonteen. Yhden taakse jätettävän energiateknologian sijaan alettiin keskittyä laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä edessä olevaan vanhasta luopumisen sijaan uuden luomiseen. Pohdittavaa tulevassa riittääkin. Energiewenden nimissä Saksa on asettanut itselleen tiukat ja kunnianhimoiset tavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää koko energiainfrastruktuurin ja tuotantorakenteen perusteellista muutosta vajaan neljän vuosikymmenen kuluessa. Ydinvoiman kohtaloa lukuun ottamatta kaikki muut energiakäänteen tavoitteet on johdettu sellaisinaan Merkelin hallituksen syksyllä 2010 laatimasta kattavasta energiastrategiasta. Vaikka tavoitteet jäivät aiemmin kiistellyn ydinvoimaratkaisun varjoon, ydinvoimamuuttujan poistuttua yhtälöstä ne muodostavat koko Energiewenden todellisen olemuksen. Tavoitteiden luettelo on pitkä, niistä tärkeimmät koskevat kasvihuonekaasupäästöjä, uusiutuvia energiamuotoja sekä energiatehokkuutta. Vuoden 1990 tasoon verrattuna Saksa aikoo leikata hiilidioksidipäästöjään vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja 40 prosentilla jo vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen osuuden sähkönkulutuksesta on oltava 80 prosenttia vuonna 2050, välitavoite vuodelle 2020 on 35 prosenttia. Uusiutuvilla energiamuodoilla on tarkoitus kattaa 60 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta vuonna Myös energiankulutukseen haetaan merkittävää muutosta: primäärienergiankulutus on tarkoitus puolittaa ja sähkönkulutustakin vähentää 25 prosentilla nykyiseen verrattuna vuosisadan puoliväliin mennessä. Rakennuskannan energiantarvetta aiotaan vähentää samassa ajassa 80 prosentilla. 8 Tehtävä ei todellakaan ole yksinkertainen. Vuosikymmenten mittainen prosessi vastaa monien arvioiden mukaan suuruusluokaltaan lähinnä Saksan sodanjälkeistä jälleenrakennusta ja jälleenyhdistymistä. Onkin kenties sopivaa, että ilman energia-etuliitettä saksan kielen sanalla Wende kuvataan juuri vuosien tapahtumia, Berliinin muurin murtumisesta Saksan yhdistymiseen. Energiakäänne on mittakaavaltaan monin tavoin samankaltainen. Edessä on valtavia teknologisia ja taloudellisia haasteita, joihin kaikkiin ei suinkaan vielä ole ratkaisuja valmiina. Virheitä on jo tehty, eikä niiltä tulevaisuudessakaan varmasti vältytä. Saksa ei tietenkään lähtenyt tälle tielle yksinomaan itseään kiusatakseen. Uusiutuvien energiamuotojen aikakauteen tähtäävän energiapolitiikan murroksen uskotaan takaavan Saksalle niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta kestävämmän tulevaisuuden. Pitkän aikavälin muutosprosessi vaatii kuitenkin lyhyen tähtäimen uhrauksia, joiden rinnalla on kaiken aikaa pystyttävä huolehtimaan 8 Tavoitteista ja niiden saavuttamisen monitoroinnista tarkemmin esim. BMWi & BMU (2012), Erster Monitoring-Bericht Energie der Zukunft ja Expertenkommission zum Monitoring-Prozess Energie der Zukunft (2012), Stellungnahme zum ersten Monitoring-Bericht der Bundesregierung für das Berichtsjahr 2011, utionen/monitoringenergiederzukunft/erstermonitoringbericht/erstermonitoringberichtundoeffentlichedis kussion-node.html;jsessionid=5c bbc2c49b1df177243bf07. 8

9 energian huoltovarmuudesta, teollisuuden kilpailukyvystä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ympäristönäkökulmien huomioimisesta. Tällaisen sukupolvelta toiselle ulottuvan suurhankkeen toteuttaminen edellyttää kaikilta asianosaisilta pitkäjänteistä ajattelua ja yhteiskunnan laajan enemmistön tukea. Juuri tämän vuoksi eettinen komissio painotti kevään 2011 loppuraportissaan, että energiakäänne voi onnistua ainoastaan niin, että koko yhteiskunta kaikkine sektoreineen sitoutetaan yhteiseen ponnistukseen (Gemeinschaftswerk). Toistaiseksi energiakäänne nauttii yhä saksalaisten valtaosan luottamusta. Vaikka hallitus- ja oppositiopuolueiden, osavaltioiden ja kuntien, tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen sekä suurteollisuuden ja pienyritysten suunnilta kuuluu hyvinkin vaihtelevia näkemyksiä siitä, miten Energiewende pitäisi toteuttaa, itse hankkeen mielekkyyttä ei julkisessa keskustelussa toistaiseksi ole vakavasti kyseenalaistettu. Näin siitä huolimatta, että Energiewenden kolmannen vuoden käynnistyessä esiin on noussut koko joukko avoimia kysymyksiä, muutamia aivan ilmeisiä ongelmiakin. Energiakäänteessä onnistumisesta on tullut kansallinen arvovaltakysymys. Suurprojektin läpiviemiselle elintärkeän yhteiskunnallisen konsensuksen säilyminen ei silti ole itsestään selvää ja ensimmäisiä signaaleja rivien rakoilusta on jo nähtävissä. Uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmän tulevaisuus on avainasemassa sekä energiakäänteen yhteiskunnallisen hyväksynnän että koko Saksan tulevan energiajärjestelmän suhteen. Uusiutuvat energiamuodot uuden energiajärjestelmän perustana Uusiutuvien energiamuotojen buumi on ehdottomasti Saksan 2000-luvun energiapolitiikan tähän asti suurin menestystarina. Etenkin nopeasti kasvaneiden tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta uusiutuvien energiamuotojen osuus Saksan sähkönkulutuksesta on reilussa vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut, alle seitsemästä prosentista vuonna 2000 jo 23 prosenttiin vuonna Nykyisellä vauhdilla Saksa saavuttaa ongelmitta seuraavan uusiutuville energiamuodoille asetetun välitavoitteensa, 35 prosenttia sähkönkulutuksesta vuonna Alkutahdit tälle kasvulle annettiin jo osana punavihreää energiakäännettä vuosituhannen vaihteessa. Aloite tuli parlamentista, jossa SPD:n ja vihreiden liittopäiväedustajat halusivat nopeuttaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa vastapainona ydinvoimasta luopumiselle luvun alusta lähtien varsin vaatimattomin tuloksin toiminut uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmä korvattiin vuonna 2000 voimaan astuneella uudella lailla uusiutuvista energiamuodoista (Erneuerbare-Energien-Gesetz, EEG). 9

10 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE Kuvio 2: Uusiutuvien energiamuotojen osuus sähkönkulutuksesta vuosina ja Energiewende-tavoitteet vuosille Lähde: BDEW EEG-laki loi uusiutuville energiamuodoille syöttötariffijärjestelmän, joka takasi kullekin teknologialle erikseen määritellyn, seuraavat 20 vuotta kiinteästi voimassa pysyvän tukitason. Helposti ennakoitavissa olevalla tuotolla haluttiin taata investointiturvallisuus uusiin energiamuotoihin tarvittaville sijoittajille. Pioneerien kannustamiseksi ja teknologian odotettavissa olevan halpenemisen huomioimiseksi järjestelmään rakennettiin myös dynamiikka, jonka ansiosta uusille tulijoille myönnettävien tariffien tukitaso putoaa automaattisesti tietyn prosenttimäärän vuodesta toiseen. Tämä pudotus ei kuitenkaan vaikuta järjestelmässä jo mukana oleviin takautuvasti. Lisäksi uusiutuville energiamuodoille taattiin laissa ensisijainen pääsy sähköverkkoon. Verkko-operaattorit on siis velvoitettu järjestämään kaikille uusiutuvien energiamuotojen tuottajille yhteys siirtoverkkoon sekä vastaanottamaan joka ikinen näiden tuottama kilowattitunti. EEG-lakia on muutettu alkuperäisestä versiostaan jo useamman kerran, mutta nämä perusperiaatteet investointiturvallisuus ja etuoikeutettu pääsy verkkoon ovat edelleen voimassa. Syöttötariffijärjestelmän ansiosta alkuperäisessä tavoitteessa on onnistuttu yli odotusten: uusiutuvat energiamuodot on saatu nostettua merkittäväksi osaksi Saksan energiahuoltoa jopa huomattavasti ennakoitua nopeammin. Varsinaisessa tarkoituksessaan EEG on siis toiminut vähintäänkin toivotulla tavalla. Menestyksestä on kuitenkin maksettu jo nyt kallis hinta. Vaikka kunkin eri teknologian tukitasoja on laskettu jatkuvasti vuosittain, on alusta lähtien ylivoimaisesti korkeinta tariffia nauttineen aurinkovoiman osuuden nopea kasvu pitänyt huolen siitä, että keskimääräinen tukitaso on itse asiassa noussut alun 8,5 sentistä kilowattitunnilta vuoden 2013 lähes 24 senttiin kilowattituntia kohti. Alkuvuosien korkeiden tariffien kumulatiiviset vaikutukset yhdistyvät myöhempien vuosien tuntuvasti suurempiin volyymeihin: siinä missä 10

11 EEG-kelpoista uusiutuvan energian tuotantoa oli vuonna 2000 yhteensä noin 10 terawattituntia, on uusiutuvilla tuotettu sähkömäärä vuoteen 2013 mennessä paisunut yli kymmenkertaiseksi, 132 terawattituntiin. 9 Lopputuloksena on, että syöttötariffijärjestelmän vuotuiset kokonaiskustannukset ylittävät vuonna 2013 ensimmäistä kertaa 20 miljardin euron rajan, ja kehityssuunta on nousujohteinen. Tapahtuupa järjestelmälle lähivuosina mitä tahansa, ulottuvat jo tähänastisilla toimilla lukkoon lyödyt kustannusvaikutukset joka tapauksessa pitkälle tulevaisuuteen. EEG:n piiriin heti järjestelmän käynnistyessä tulleitakin tuottajia tuetaan silloisella tariffitasolla vielä seuraavat kahdeksan vuotta, tänä vuonna verkkoon kytkettyjen tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuet puolestaan yltävät luvulle. Kuvio 3: Sähkön kuluttajahinnan kehitys Saksassa , c/kwh Lähde: BDEW Järjestelmää ei rahoiteta verovaroin valtion budjetista, vaan EEG-kulut on siirretty suoraan sähkölaskuun kuluttajien maksettavaksi. Verkko-operaattoreiden ennusteeseen perustuvalla, kullekin vuodelle etukäteen määriteltävällä EEGlisällä (EEG-Umlage) katetaan verkko-operaattorien uusiutuvan energian tuottajille maksamien syöttötariffien ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Julkisuudessa juuri EEG-lisän kehitystä seurataan suurennuslasilla, niinpä sen lähes 50-prosenttinen nousu vuodesta 2012 (3,59 c/kwh) vuoteen 2013 (5,28 c/kwh) johti myrskyisään keskusteluun koko energiakäänteen aiheuttamasta kalliista laskusta. Vaikka EEG-lisän muutos oli kiistatta dramaattinen, on silti syytä muistaa, että se on edelleen vain yksi tekijä sähkön kuluttajahinnoissa, joissa markkinahinnan päälle kasataan koko joukko muitakin lisiä ja veroja. Vuonna 2013 sähkön keskimääräinen hinta Saksassa on 28,5 c/kwh tästä EEG-lisän osuus on vajaa viidennes, verojen ja lisien yhteenlaskettu osuus jopa hieman yli puolet. Kaikki sähkönkuluttajat eivät myöskään osallistu uusiutuvien kustannusten ja- 9 Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft BDEW (2013), Erneuerbare Energien und das EEG: Zahlen, Fakten, Grafiken. 11

12 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE kamiseen tasapuolisesti. Energiaintensiivinen teollisuus on vapautettu EEG-lisän maksamisesta joko kokonaan tai osittain, mikä tietysti lisää tavallisten kansalaisten maksettavaksi jäävää osuutta. Sähkön kuluttajahinnat kuuluvat Saksassa perinteisesti EU-maiden korkeimpiin. Jos hinnat edellen jatkavat nousuaan, kiihtyy keskustelu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vähätuloisimpia uhkaavasta energiaköyhyydestä väistämättä. Toistaiseksi sähkön hintakehitys on kuitenkin ollut huomattavasti lämmityskustannusten ja liikenteen polttoainehintojen nousua maltillisempaa. Huomion kiinnittyminen EEG-lisän kehitykseen on osoittanut, että uusiutuvat energiamuodot ovat nykyisessä, marginaalikustannuksiin ja kilowattitunteihin perustuvassa ns. energy only -järjestelmässä paradoksaalisesti myös oman menestyksensä uhreja. Energy only -sähkömarkkinoilla tuottajille maksetaan ainoastaan niiden tuottamasta sähköstä, niin että kallein kunakin hetkenä tarvittava tuotantomuoto määrittää kaikkien tuottajien saaman hinnan. Käytännössä ilman polttoainekustannuksia näillä markkinoilla toimivien aurinko- ja tuulivoiman jatkuvasti kasvava osuus polkee itse asiassa varsinaista sähkönhintaa alas. Mitä enemmän uusiutuvilla tuotettua sähköä on markkinoilla, sitä matalampi on sähkön pörssihinta. Pörssihinnan laskiessa ennalta asetettujen syöttötariffien ja markkinahinnan erotus kasvaa, ja sitä suuremmaksi paisuu EEG-lisällä rahoitettava kokonaispotti. Ja kun EEG-lisä nousee, saa uusiutuvien energiamuotojen kustannuksia kritisoiva keskustelu lisää vettä myllyynsä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, ettei markkinahinnan putoaminen tavallisesti heijastu kuluttajahintoihin yhtä suoraan. Viimeistään viime kuukausien aikana kaikki energiakeskustelun osapuolet ovat kuitenkin joutuneet myöntämään, ettei tukijärjestelmä voi jatkua nykymuotoisena loputtomiin. Perusteellinen reformi on ennen pitkää väistämättä edessä. Marginaalisen pienen sektorin kasvattamiseen räätälöity mekanismi ei sovellu enää tilanteeseen, jossa uusiutuvat kattavat neljänneksen sähkönkulutuksesta, tulevaisuudessa tavoiteltavista prosentin osuuksista puhumattakaan. Kokonaiskustannusten lisäksi ongelmana on myös tarkemman ohjausvaikutuksen puuttuminen. Uusiutuvan energian tuottajat saavat tätä nykyä takuuvarman tariffin 20 vuodeksi riippumatta siitä, onko kyseisen teknologian lisääminen juuri valitulle sijaintipaikalle kokonaisuuden kannalta alkuunkaan järkevää. Ensimmäisiä korjausliikkeitä on jo tehty aurinkoenergian suhteen, kun liittohallitus vuonna 2012 päätti asettaa 52 gigawatin katon tuettavalle aurinkovoimakapasiteetille. Nykytahdilla rajapyykki saavutetaan muutaman vuoden kuluessa, sen jälkeen syöttötariffien maksaminen uusille aurinkovoimahankkeille loppuu kokonaan. Perustavanlaatuisin dilemma liittyy kuitenkin uusiutuvien energiamuotojen ja vallitsevan energy only -markkinajärjestelmän väliseen ristiriitaan, joka alkaa Saksassa vaikuttaa rakenteellisesti yhteensovittamattomalta. Tähän on johtanut ennen muuta se, että tuuli- ja aurinkovoiman asema Saksan uusiutuvassa energiapaletissa on jatkuvasti yhä dominoivampi. Vaikka biomassalla ja vesivoimalla vielä toistaiseksi tuotetaan lähes puolet Saksan uusiutuvasta sähköstä, sekä viime vuosien toteutuneet kasvuluvut että etenkin tulevaisuuden suunnitelmat rakentuvat käytännössä yksinomaan tuulen ja auringon varaan. Näitä energiamuotoja leimaavat korkea pääomaintensiivisyys, matalat huoltokustannukset ja käytän- 12

13 nössä olemattomat polttoainekustannukset. Toisin sanoen, uusien tuuli- ja aurinkovoimalaitosten rakentaminen edellyttää suuria alkuinvestointeja, mutta niiden käyttö sen jälkeen on varsin edullista. EEG:n alkuvaiheiden ylikompensaatioista ja räikeimmistä windfall-tuotoista on ollut syytäkin päästä eroon, jotta myös sijoittajat kantaisivat osansa riskeistä. Mutta jostakin sijoittajien on silti tulevaisuudessakin saatava alkuinvestointinsa takaisin. Kun nollakustannuksilla sähkömarkkinoille tuleva uusiutuva energia jatkuvasti laskee kilowattitunnin pörssihintaa, alkaa näyttää selvältä, ettei tämä voi mitenkään onnistua puhtaan markkinaehtoisesti. Toinen nimenomaan aurinko- ja tuulivoimalle tyypillinen ominaisuus on tietysti niiden voimakas riippuvuus sääoloista, minkä vuoksi ne eivät juurikaan reagoi markkinoilta saataviin hintasignaaleihin. Auringon paistaessa ja tuulen puhaltaessa sähköntuotanto kannattaa matalillakin hinnoilla, toisaalta korkeatkaan hinnat eivät tyyninä ja pilvisinä hetkinä pysty kannustamaan tuotannon lisäämiseen. Koko asennettu tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetti ei käytännössä koskaan tuota sähköä yhtäaikaisesti. Jos nimenomaan näillä ailahtelevilla energiamuodoilla halutaan jatkossa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina kattaa leijonanosa Saksan sähkönkulutuksesta, tarvitaan huomattavaa ylikapasiteettia, joka yhteenlaskettuna ylittää äärimmäisetkin kysyntäpiikit tuntuvasti. Toistaiseksi uusiutuvien tuotanto ei vielä kertaakaan ole ylittänyt sähkön kokonaiskysyntää Saksassa, mutta tuo hetki tulee koko ajan lähemmäksi. Yleistyessään se johtaisi nykyisessä markkinarakenteessa aurinkoisina ja tuulisina ajankohtina yhä useammin negatiivisiin sähkönhintoihin, jolloin sähkön tukkuostaja saa kilowattituntiensa lisäksi myös euroja korvaukseksi sähkön vastaanottamisesta. Jo nyt tällaisia hintatilanteita esiintyy hetkellisesti muutaman kerran vuodessa uusiutuvan ja konventionaalisen sähköntuotannon yhteisvaikutuksena, tyypillisesti tuulisina ja aurinkoisina pyhäpäivinä. Edessä olevan EEG-reformin rinnalla Saksassa onkin alettu puhua tarpeesta luoda kokonaan uudella logiikalla toimivat sähkömarkkinat. Sen sijaan että energiakäänteen tavoitteena oleva tuuli- ja aurinkovoiman varaan rakennettava sähköntuotanto yritettäisiin väkisin integroida osaksi vanhaa sähkömarkkinarakennetta, saattaisikin olla viisaampaa kehittää uuteen tuotantorakenteeseen paremmin soveltuvat sähkömarkkinat. Eri ajatushautomot ja konsulttiyritykset ovat jo alkaneet laatia kilpailevia malleja tällaiseksi markkinarakenteeksi. Viisasten kiveä ei tunnu vielä löytyneen eikä poliittisia linjauksia ole tehty, mutta joitain yhteisiä nimittäjiä keskustelussa alkaa hahmottua. Uuden markkinadesignin on synnyttävä uusiutuvien energiamuotojen ympärille ja taattava niille investointiturvallisuus, mutta kilowattituntien sijaan uusi järjestelmä voisikin palkita osapuolia sekä kulutuksen että tuotannon joustavuudesta. Parhaassa tapauksessa kokonaisvaltainen markkinamalli huomioisi myös fossiilisten polttoaineiden muuttuvan roolin, jotta rinnakkaisilta järjestelmiltä tulevaisuudessa vältyttäisiin. 13

14 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE Fossiiliset energiamuodot: mistä investointeja hiiltä vähäpäästöisempään kaasuun? Fossiiliset energiamuodot ovat Saksan nykyisessä energiakokonaisuudessa huomattavasti ydinvoimaa ja uusiutuvia merkittävämmässä asemassa. Yksinomaan sähköntuotannossa kivi- ja ruskohiilen yhteenlaskettu osuus vuonna 2012 oli yli 44 prosenttia, lisäksi maakaasulla tuotettiin 11 prosenttia ja öljylläkin muutama prosentti sähköstä. Reilusti yli puolet Saksan sähköstä tuotetaan siis edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Liikenteen ja lämmityksenkin huomioivassa energian kokonaiskulutuksessa fossiilisten osuus on luonnollisesti vielä hallitsevampi: öljy, maakaasu sekä kivi- ja ruskohiili vastasivat viime vuonna yhteensä 79 prosentista Saksassa kulutetusta energiasta. 10 Kuvio 4: Energian kokonaiskulutus Saksassa energianlähteittäin ,4 11,6 8,0 12,1 12,2 21,6 33,1 öljy maakaasu kivihiili ruskohiili ydinvoima muut uusiutuvat Lähde: AG Energiebilanzen Itse asiassa vasta nämä lukemat paljastavat energiakäänteen todelliset mittasuhteet. Hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvia energiamuotoja koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toistaiseksi vahvasti fossiiliseen energiarakenteeseen niin radikaalia muutosta, että siihen verrattuna ydinvoimasta luopuminen on pelkkää alkulämmittelyä. Käytännössä ydinvoiman lisäksi myös hiilivoimasta on ainakin sähköntuotannossa luovuttava kokonaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Fossiilisille energiamuodoille sähköntuotannossa vielä lähivuosikymmeniksi varattu uusiutuvia energiamuotoja täydentävä rooli kuuluisi suunnitelmien mukaan ennen muuta maakaasulle. Maakaasun puolesta puhuvat paitsi sen huomattavasti hiiltä pienemmät päästöt, myös sen parempi soveltuvuus joustavaan, nopeasti tarpeen mukaan pysäytettävään ja uudelleen käynnistettävään tuotantoon, jonka avulla tuuli- ja aurinkovoiman ailahteluja voi helpoimmin tasata. 10 AG Energiebilanzen (2013), Energieverbrauch in Deutschland im Jahr 2012, 14

15 Hiilidioksidipäästöjen ja hiilivoiman kohtalo on myös tärkeä mittari, kun energiakäänteen etenemistä arvioidaan Saksan ulkopuolella. Moni epäilijä arvioi jo kaksi vuotta sitten ydinvoimasta luopumisen johtavan sekä päästöjen kasvuun että hiilivoiman osuuden lisäämiseen. Vuonna 2012 molemmat odotukset kävivät toteen. Vaikka Saksa täytti kirkkaasti Kioton sopimuksen päästövähennysvelvoitteensa vuosille , lisääntyivät Saksan yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosentilla, noin 14 miljoonalla CO 2-tonnilla. Selitys tälle löytyy paitsi kylmemmän talven lämmitystarpeesta, myös huolestuttavasta liikahduksesta sähköntuotannossa vuosien 2011 ja 2012 välillä. Vaikka uusiutuvien osuus kasvoi 1,6 prosenttiyksiköllä, samansuuntainen kehitys oli myös kivihiilellä (+0,6) ja ruskohiilellä (+1,0). Maakaasun osuus sen sijaan putosi peräti 2,3 prosenttiyksiköllä. 11 Yksittäisen vuoden perusteella ei vielä pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta suunta on Saksan energiapolitiikan ilmastovaikutusten kannalta ilman muuta huolestuttava. Nykytilanteen valossa näyttää epätodennäköiseltä, että Saksa saavuttaisi vuodelle 2020 asettamansa 40 prosentin päästövähennystavoitteen, realistiset arviot antavat odottaa korkeintaan 35 prosentin vähennystä. Useampikin yhtäaikainen trendi vahvistaa tällä hetkellä hiilen asemaa kaasuun verrattuna. Atlantin takainen liuskekaasun (shale gas) tuotannon nopea kasvu on muutamassa vuodessa tehnyt Yhdysvalloista merkittävän hiilenviejän. Halvan liuskekaasun tieltä amerikkalaisten omasta käytöstä vientiin vapautunut kivihiili on johtanut hiilen maailmanmarkkinahinnan putoamiseen. Myös nesteytetyn maakaasun (LNG) spot-markkinahinnat ovat maailmalla pudonneet, mutta niistä Saksa ei juurikaan ole päässyt hyötymään. Saksaan perinteisesti putkia pitkin Venäjältä, Norjasta ja Hollannista hoituva kaasuntuonti perustuu pitkäaikaisiin, öljyn hintaan kytkettyihin toimitussopimuksiin. Kaasun kannalta muutenkin epäedullista kilpailutilannetta heikentää entisestään EU:n päästökauppajärjestelmän nykytila. EU:n päästökaupan kriisistä puhuttaessa täytyy toki muistaa, että järjestelmä toimii edelleen täysin ongelmitta varsinaisen julkilausutun tavoitteensa osalta. Päästökatto (cap) vie tasaisen varmasti kohti EU:n yhteisesti vuodelle 2020 sovittua päästövähennystavoitetta. Mutta cap-and-trade -järjestelmän toiselta puoliskolta, varsinaiselta päästökaupalta odotetusta ohjausvaikutuksesta kohti vähähiilisempiä investointeja ei enää ole tietoakaan. Vielä viisi vuotta sitten päästöoikeuksien hinnat liikkuivat noin 30 eurossa per hiilidioksiditonni, mikä olisi hyvinkin riittänyt tekemään maakaasusta kilpailukykyisen vaihtoehdon hiilelle. Euroopassa vuosia jatkuneen talouskriisin ja laskusuhdanteen takia hiipunut teollisuustuotanto on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa päästötavoitteessa pysytään huomattavasti ennakoitua helpommalla. Päästöoikeussertifikaateista on tällä hetkellä huomattavaa ylitarjontaa, minkä vuoksi hiilidioksiditonnin hinta on romahtanut ajoittain jopa alle kolmeen euroon. EU:n komission ehdottama hätäratkaisu (ns. backloading), jossa markkinoilta olisi tilapäisesti poistettu 900 mil- 11 Umweltbundesamt (2013), Treibhausgasausstoss in Deutschland 2012; Bundesverband der Energieund Wasserwirtschaft BDEW (2013), Entwicklungen in der deutschen Strom- und Gaswirtschaft

16 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE joonaa päästösertifikaattia hintojen nostamiseksi, kaatui keväällä 2013 muodollisesti Euroopan parlamentin vastustukseen. Parlamenttiakin merkittävämpi kanto kaskessa oli kuitenkin Saksan liittohallituksen kuukausia jatkunut kyvyttömyys ottaa virallista kantaa backloadingehdotukseen. Ympäristöministeriö olisi ollut backloadingin kannalla, mutta talousministeriö piti tätä vaarallisena markkinamekanismiin puuttumisena. Liittokansleri Merkel on sittemmin puheenvuoroissaan antanut ymmärtää, että päästökaupan korjausliike on kyllä mahdollinen, mutta vain yhteisymmärryksessä Saksan teollisuuden kanssa ja osana laajempaa kansallista energiamarkkinareformia. 12 Saksan haluttomuus puuttua päästökauppamekanismiin on varsin yllättävää energiakäänteen tavoitteiden kannalta. Korkeamman päästöoikeushinnan pitäisi loogisesti ajateltuna olla Saksan omien intressien mukaista, sillä se olisi yksinkertaisin keino ohjata investointeja vähäpäästöisempiin fossiilisiin voimalaitoksiin. Juuri niitä Saksa energiakäänteen onnistumiseksi kipeästi tarvitsee. Tästä huolimatta edes backloading, esillä olleista eurooppalaisista vaihtoehdoista selvästi kevyin tapa, ei ollut Saksan hyväksyttävissä. Niinpä kehitys näyttääkin vääjäämättä vievän kohti kansallisia ratkaisuja. Uusista teknologioistakaan ei Saksan kaasuongelmaan kovin äkkiä ole ratkaisua luvassa. Energiajätti RWE luopui Wilhelmshaveniin vuosia suunnittelemastaan Saksan ensimmäisestä LNG-terminaalista vähin äänin jo kesällä Sekä liuskekaasuun porausmenetelmään (fracking) että hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS) suhtaudutaan Saksassa ympäristövaikutussyistä erittäin epäluuloisesti. Yhtenä vaihtoehtona keskusteluun on viime aikoina noussut ajatus uusille voimaloille asetettavista päästöstandardeista, jollaisia ajavat tällä hetkellä sekä Yhdysvallat että Britannia. Riittävän tiukat standardit mahdollistaisivat käytännössä vain modernien kaasuvoimaloiden tai CCS-teknologialla varustettujen hiilivoimaloiden rakentamisen. Toinen aika ajoin esitettävä vaihtoehto olisi kansallinen hiilidioksidivero, jonka poliittisen läpiviemisen edellytykset ovat kuitenkin varsin heikot. Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot perustuvat olettamukseen, että tekeillä ylipäänsä olisi uusia voimalaitosinvestointeja, joita olisi tarpeen ohjata hiilen sijaan kohti kaasua. Näin asia ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Saksan hiilidioksidipäästöihin viime vuonna vaikuttanut siirtymä kaasusta kohti hiiltä on toistaiseksi tapahtunut lähes yksinomaan olemassa olevien voimaloiden käyttötunteina, ei uusina investointeina. Saksan on usein väitetty kevään 2011 jälkeen ehtineen jo voimakkaasti investoida uusiin hiilivoimaloihin, mutta väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Vuonna 2012 Saksassa otettiin käyttöön kaksi uutta hiilivoimalaa, mutta niiden lupamenettely oli käynnistetty jo vuonna Rakenteilla on parhaillaan kahdeksan hiilivoimalaa, kaikki nämä hankkeet on aloitettu vuosina Näiden lisäksi vuonna 2011 käynnistettiin alustavasti suunnitelmat kahdesta uudesta hiilivoimalasta, joiden kohtalo on kuitenkin epäselvä. Joko taloudellisesti kannattamattomina tai kansalaisliikkeiden vastustuksen vuoksi Saksassa on sen sijaan vuosina joko jäädytetty tai tyystin keskeytetty yh- 12 Merkelin puhe Petersberg Climate Dialogue kokouksessa Berliinissä , 16

17 teensä peräti 26 hiilivoimalahanketta. 13 Kaasuvoimaloiden kannalta on toki laiha lohtu, ettei uusia investointipäätöksiä hiilivoimaankaan ole tehty. Toisaalta pelättyjä pitkän tähtäimen lock-in-vaikutuksiakaan ei vielä ole päässyt syntymään. Energiakäänteen tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka tapauksessa sijoittajien mobilisoimista myös fossiilisektorilla. Päällimmäinen syy nyt vallitsevaan investointihaluttomuuteen löytyy jälleen energy only -sähkömarkkinoiden ja energiakäänteen yhteensopimattomuudesta. Nykyinen sähkömarkkinajärjestelmä luotiin markkinoiden vapauttamisen yhteydessä nimenomaan tasaisesti perusvoimaa ympäri vuoden parhaassa tapauksessa kaikkina sen 8760 tuntina tuottaville ydin-, hiili- ja kaasuvoimaloille. Mutta uusiutuvien energiamuotojen vallatessa jatkuvasti alaa eivät fossiiliset energiamuodotkaan ole enää tämän markkinarakenteen puitteissa omimmillaan. Kun kaivatuille moderneille fossiilisille voimaloille on tulevina vuosikymmeninä tarjolla vain uusiutuvien jäljiltä jääviä aukkoja paikkaava ja yhä pienemmäksi muuttuva sivuosa, ei investointi-ilmapiiri ole erityisen houkutteleva. Jos uudessa kaasuvoimalassa tuotettua sähköä saakin tulevaisuudessa tunnin sijaan myytyä vaikkapa vain tuntina vuodessa, alati matalammalla pörssihinnalla, ei sekään enää maksa itseään takaisin yksinomaan kilowattitunteihin perustuvilla markkinoilla. Tämän dilemman ratkaisemiseksi Saksassa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, pohditaan parhaillaan mahdollisuuksia kansallisten kapasiteettimarkkinoiden tai kapasiteettimekanismien luomisesta. Kapasiteettimarkkinoilla fossiilisille voimalaitoksille tavalla tai toisella maksettaisiin korvausta myös varallaolosta, eli kapasiteetin ylläpidosta silloinkin kun ne eivät tuota sähköä. Kapasiteettimarkkinoiden vastustajat muistuttavat, että tällä mekanismilla luotaisiin viime kädessä jälleen uusi tukiaismuoto. Uhkana olisi markkinataloudelle vieras maailma, jossa kaikki energiantuotanto perustuisi tukiaisiin. Vastaargumenttina voi kysyä, onko täysin subventoimatonta energiantuotantoa koskaan ollutkaan. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuorein World Energy Outlook muistuttaa, että vuonna 2011 maailmanlaajuiset fossiilisille energiamuodoille suunnatut tuet olivat 523 miljardia, uusiutuvien tuet puolestaan 88 miljardia dollaria. 14 Vielä painavampi argumentti erillisiä kapasiteettimarkkinoita vastaan koskee kuitenkin koko erillisen lähestymistavan mielekkyyttä. Selvästi sähkömarkkinoiden rakenteeseen liittyvä ongelma olisi todennäköistä viisainta ratkaista sähkömarkkinoita uudistamalla, sen sijaan että niiden rinnalle luodaan sekä uusiutuvia että fossiilisia varten omat rinnakkaisjärjestelmänsä. Yksinomaan kansalliset kapasiteettimarkkinaratkaisut useissa yksittäisissä EUjäsenmaissa puolestaan pirstaloisivat tavoitteena olevaa eurooppalaista energian sisämarkkinaa entisestään. Vastaava tarve kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle leimaa itse asiassa koko energiakäänteen tulevaisuutta. 13 Deutsche Umwelthilfe (2013), Kohlekraftwerksprojekte in Deutschland, 14 International Energy Agency IEA (2012), World Energy Outlook

18 HAKKARAINEN ENERGIAKÄÄNNE Voiko energiakäännettä hallita? Tässä tekstissä on toistaiseksi tietoisesti käsitelty Saksan energiakäännettä lähes yksinomaan sähköntuotannon näkökulmasta, ennen muuta siksi, että se kuvastaa osuvasti vallitsevan keskustelun painotuksia. Energiewenden tähänastista taivalta voikin hyvällä syyllä kutsua pelkäksi sähköntuotantokäänteeksi, siinä määrin vähälle huomiolle muut energiasektorit liikenne ja lämpö sekä energiankulutus kaiken kaikkiaan ovat toistaiseksi jääneet. Silti jo edellä perusteellisemmin esitellyt, ainoastaan sähköntuotantoon liittyvät ongelmatkin riittävät heijastamaan energiakäänteen yleisempää monimutkaisuutta. Energiakäänteen myötä Saksan sähköntuotantorakenne ei muutu ainoastaan käytettävien energianlähteiden osalta. Samalla kun uusiutuvat energiamuodot korvaavat ydinvoimaa ja fossiilisia energiamuotoja, muuttuu energiantuotanto kovaa vauhtia keskitetystä hajautetuksi. Perinteisesti suurissa voimalaitosyksiköissä tuotetun ja niistä kuluttajille jaetun sähkön sijaan tulevaisuus kuuluu yhä kasvavassa määrin pienissä yksiköissä tuotetulle sähkölle, jota toisaalta käytetään paikallisesti, mutta toisaalta myös kerätään pieninä puroina suurkuluttajia varten. Myös maantieteellinen painopiste muuttuu olennaisesti. Saksan teollisuus ja muut suuret kulutuskeskukset ovat voittopuolisesti maan etelä- ja länsiosissa, missä suurten voimalaitosyksiköidenkin valtaosa sijaitsee. Uusiutuvien tuotanto ei samaa rakennetta noudata, etenkin tuulivoimakapasiteetti keskittyy pääasiassa itään ja pohjoiseen. Tämä rakennemuutos asettaa täysin uudenlaisia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille. Tuoreimpien arvioiden mukaan Saksaan on rakennettava seuraavan vuosikymmenen aikana lähemmäs kilometriä uutta korkeajännitteistä siirtoverkkoa, paikallisemman tason jakeluverkon tarve on monikymmenkertainen. Toistaiseksi tämä verkkoinfrastruktuurin uusiminen on edennyt pahasti aikataulusta jäljessä. Syyt ovat moninaisia, puuttuvasta rahoituksesta hitaisiin lupamenettelyihin ja ruohonjuuritason vastustuksesta osavaltioiden välisiin koordinaatio-ongelmiin. Samalla kun verkkorakentamisen hidasteisiin on pyritty puuttumaan, ovat myös vaatimukset paremmin synkronoidusta energiapolitiikasta alkaneet saada laajempaa kannatusta. Uusiutuvien energiamuotojen kasvutahtia pitäisi tarvittaessa voida jarruttaa paremmin vastaamaan verkkoinfrastruktuurin vastaanottokykyä. Saksan sähköverkon uusimiseen kohdistuu paineita myös koko järjestelmän vakauden näkökulmasta. Kun ailahtelevan, vaikeasti ennustettavan tuotannon osuus kasvaa, myös frekvenssiheilahtelujen ja laajamittaisten sähkökatkosten riski suurenee. Yhä hajautetummassa rakenteessa verkon vakauden ylläpito muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi tehtäväksi. Toistaiseksi blackouteilta on vältytty, mutta huolettomuuteen ei ole varaa. Jos pahimmat skenaariot toteutuisivat ja verkko toisensa jälkeen kaatuisi ketjureaktiossa, vaikutukset ulottuisivat äkkiä myös Saksan naapurimaihin. Jo nyt naapurit ovat saaneet tuntea Saksan infrastruktuurin puutteiden vaikutukset omassa sähköverkossaan toisella tavalla: kun siirtokapasiteetti Pohjois-Saksan tuulivoimaloista kohti eteläisen Saksan kuluttajia maan sisällä aika ajoin ylikuormittuu, löytää osa sähköstä tiensä perille naapurimaiden kautta koukkaamalla. Erityisesti Puola ja Tshekki mutta myös Hollanti ovat jo joutuneet vaikeuksiin näiden ei-toivottujen fysikaalisten loop flow - virtausten vuoksi. 18

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö 1 Energiatutkimuksen ennakointi (Energy futures 2030) Aikatähtäin asetettiin vuoteen 2030 Lähde: FFRC ebook

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot