Osavuosiraportti touko-elokuu 2010

Transkriptio

1 Osavuosiraportti touko-elokuu 2010

2 Sisällys 1 Toimitusjohtajan katsaus KOSEKin tilastot touko-elokuu Tilanne vastuutoimialoilla touko-elokuu ICT Kemia Metalli ja laser Veneteollisuus Elintarviketeollisuus Hyvinvointiala Kuljetusala Luovat alat ja palveluala Mekaaninen puuteollisuus Turkistuotanto Hanketoiminta touko-elokuu Rekrytointi- ja tulomuuttopalvelu Omistajanvaihdospalvelu Kannus-kehittyvä kaupunki projekti Viestintä touko-elokuu Työllisyyskatsaus elokuu

3 1 Toimitusjohtajan katsaus Ennätyslämmin kesä 2010 on kääntymässä syksyksi. Se tarkoittaa sitä, että vuoden toinen kolmannes on päättymässä. Tarkastellessa mennyttä kesää voi todeta sen olleen tapahtumarikas. Kesä alkoi perinteisellä Tervaporvarin julkistamisella. Uudeksi Tervaporvariksi valittiin Raimo Vertainen. Valinnalla haluttiin korostaa luovien alojen merkitystä alueen elinkeinoelämässä. Luovilla aloilla yhdistyy monesti kulttuuri, luovuus ja liiketoiminta. Raimo Vertainen on esimerkillisesti yhdistänyt näitä elementtejä. Loppukesästä Tapiola-ryhmä avasi uuden asiakaspalvelukeskuksensa Kokkolaan: tervetuloa alueelle ja onnittelut uusien tilojen johdosta Tapiolalle! Alkuvaiheessa asiakaspalvelukeskus työllistää noin 70 henkilöä. Kesään ja toiseen kolmannekseen on mahtunut lukuisia tapahtumia, joissa KOSEK on ollut mukana, muun muassa Kokkolassa järjestetty Kaivosseminaari, Äidin rooli nuoren ammatinvalinnassa tilaisuus, Keski-Pohjanmaa konstailee Narinkkatorilla sekä Forma -messujen yhteisosasto. Viime aikojen uutisointi kotimaan lentoliikenteen rakenteen mahdollisesta muuttumisesta korostaa entisestään lentokentän liikenteen kehittämisen merkitystä. Lentokentän kehittäminen on alueen asia. Lentoliikenne on elintärkeä alueemme vientivoittoiselle teollisuudelle. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien ja Finnveran tekemä suhdannebarometri osoittaa, että alueellamme menee hyvin. Nyt näyttäisikin siltä, että alueemme on selviämässä taloudellisesta taantumasta vähäisin kolhuin. Suuri kiitos siitä kuuluu alueen yrityksille ja yrittäjille! Tätä on myös edesauttanut monipuolinen elinkeinorakenne. Nyt onkin hyvä aika ottaa vauhtia kohti uusia haasteita, kuten ensi vuoden Asuntomessuja ja sitä miten alueemme saa niistä mahdollisimman suuren hyödyn irti. Tämä edellyttää kuitenkin hyvää valmistelutyötä. Hyvää alkaneen syksyn jatkoa! Toimitusjohtaja Jonne Sandberg 2

4 2 KOSEKin tilastot touko-elokuu 2010 KOSEKin henkilökunnalle kertyi touko-elokuussa 2010 yhteensä 432 tapaamista yrityksien, alueen muiden toimijoiden ja kuntien edustajien kanssa sekä eri projekteihin liittyen. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona käyntejä kertyi yhteensä 369. Käynteihin ei ole laskettu mukaan lyhyitä puhelimitse tapahtuvia yhteydenottoja tai neuvontaa. Mukaan ei ole myöskään laskettu KOSEKin projektihenkilöstön käyntejä. Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli noin 48 prosenttia eli 209. Viime vuoden touko-elokuussa yrityskäyntejä oli 52 prosenttia eli 192 käyntiä. Uusia yrityskontakteja tarkastelujakson aikana solmittiin 30 kappaletta. Viime vuonna vastaava luku oli 22. Touko-elokuun aikana Kokkolan seudulla perustettiin 23 yritystä ja asiakaskäyntejä Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxilla oli yhteensä 135 kappaletta. Edellisvuonna vastaavana ajanjaksona perustettiin 25 yritystä ja asiakaskäyntejä oli 100. Seuraavissa kuvioissa esitellään käynnit kuluvalta vuodelta. Taulukoissa esitellään käynnit sekä kuluvalta vuodelta että edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Kuvio 1. KOSEKin käynnit kunnittain touko-elokuu Seutukunnalla tarkoitetaan koko Kokkolan seutukuntaa koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan seutukunnan ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Lähestulkoon kaikki lohkoon Muu jaoteltavat käynnit koskettavat Keski-Pohjanmaan maakuntaa kokonaisuudessaan sekä Kaustisen ja Pietarsaaren seutukuntia. KUNTA 2010 Määrä % KUNTA 2009 Määrä % Kokkola Kokkola Kannus Kannus Seutukunta Seutukunta Muu Muu Himanka Taulukko 1. KOSEKin käynnit kunnittain kappalemäärinä ja prosentteina touko-elokuu 2010 ja

5 Kuvio 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin touko-elokuu Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittämisorganisaatioita ja KOSEKin yhteistyöorganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntia eli Kokkolan ja Kannuksen kaupunkeja. TOIMIJA 2010 Määrä % TOIMIJA 2009 Määrä % Toimija Toimija Projekti Projekti Yritys Yritys Omistaja Omistaja Taulukko 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin kappalemäärinä ja prosentteina touko-elokuu 2010 ja

6 Kuvio 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin touko-elokuu Tervehdyskäynnillä tarkoitetaan ensimmäisiä yrityksiin tai muihin organisaatioihin suuntautuvia esittäytymiskäyntejä, joihin ei liity varsinaisesti kehittämistoimintaa. Lisäksi tervehdyskäynteihin lasketaan erilaiset onnittelu- ja muistamiskäynnit kuten yrityksen tai yrittäjän merkkipäivät. KÄYNNIN TYYPPI 2010 Määrä % KÄYNNIN TYYPPI 2009 Määrä % Tervehdyskäynti Tervehdyskäynti Hanke Hanke Kehittäminen Kehittäminen Ohjausryhmä Ohjausryhmä Messut Messut Koulutus Koulutus Taulukko 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin kappalemäärittäin ja prosentteina touko-elokuu 2010 ja

7 Messut 7 % Tapahtumat 8 % Toimistotyö 37 % Koulutus 3 % Työajo 1 % Yritykset 21 % Omistajat 2 % Toimijat 8 % Hankkeet 7 % KOSEKin projektit 6 % Kuvio 4. KOSEKin varsinaisen henkilöstön työtunnit Työtunteihin ei ole laskettu mukaan KOSEKin hallinnoimien hankkeiden henkilöstön työtunteja. Uusyritysneuvonta käynnit kpl % käynnit kpl % Himanka 5 5,0 Kannus 10 7,4 8 8,0 Kokkola , ,0 Kokkolan seutukunta asiakkaat kpl % asiakkaat kpl % Himanka 2 3,0 Kannus 6 8,6 8 11,9 Kokkola 64 91, ,1 Kokkolan seutukunta perustetut kpl % perustetut kpl % Himanka 1 4,0 Kannus 3 13,0 2 8,0 Kokkola 20 87, ,0 Kokkolan seutukunta Taulukko 4. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan. Mukana myös vastaavat luvut

8 3 Tilanne vastuutoimialoilla touko-elokuu ICT Toisella kolmanneksella ICT -alan yritysten toiminta kehittyi suotuisasti. Muutaman isomman yrityksen alueellisen toiminnan loppumisen jälkeen osa näiden yrityksien henkilökunnasta perusti uusia yrityksiä. Yhteistyössä tilaajien kanssa yrityksissä on jatkettu aikaisemmilta toimijoilta avoimiksi jääneitä projekteja. Myös uudenlaisia tuotteistuksia on virinnyt näissä ICT-yrityksissä. Yhteistyössä varsinkin Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa on kehitetty ICT -alan projekteja. Syksyn aikana on tulossa päätettäväksi muutama uusi projekti, jotka alkanevat loppuvuoden aikana sekä keväällä Verkko ja Media projektia jatkettiin liikkuvan kameratuotantoyksikön hankinnalla ja kolmen projektihenkilön palkkaamisella. Projektin keskeisenä tavoitteena on kehittää alueelle liikkuvan median tuotantotekniikan, sisältötuotannon ja tietoverkkojakelun innovaatio ja oppimisympäristöprojekti. Näkyvin osa projektissa tulee olemaan alueellinen NettiTV palvelu yhteisöjen ja yritysten yritysesittelyjen ja tapahtumien julkaisemiseen yhteistyössä alueen mediaalan yritysten kanssa. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) ICT kehittäjäryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Tarkoituksena on edelleen vahvistaa ja edistää alueen ICT - toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä sekä jatkaa Netpolis/Multipolis -yhteistyötä pohjoisten alueiden kanssa. 3.2 Kemia KIPin etablointien edistämisprojekti osallistui kesäkuussa Chemspec Europe messuille yhteistyössä KETEKin ja alueen teollisuuden kanssa. Lisäksi projekti oli mukana Kokkolassa järjestetyssä kaivosseminaarissa. Projekti on saanut jatkoaikaa vuoden loppuun asti. Toiminta toteutetaan projektissa säästyneillä varoilla. Seurantakauden aikana on tehty erilaisia toimenpiteitä akkutehtaan toteutumisen eteen. Kesän aikana tehtiin laaja kartoitus kiinalaisesta akkuteollisuudesta ja sen kiinnostuksesta etabloitua Kokkolan Suurteollisuusalueelle. Keski-Pohjanmaan liitto on kartoittanut alueen litiumklusteria, sen toimijoita sekä kärkihankkeita. PortTower toimistorakennuksen rakentaminen aloitettiin kesän alussa. Rakennus valmistuu kesällä Metalli ja laser Alueen yritysten lomautukset vähenivät oleellisesti ja tilauskirjat alkoivat täyttyä mukavalla vauhdilla. Uusia tuotteita ja yhteistyökuvioita on kehitelty ja uusia markkina-alueita on hyödynnetty, joten toiminta on ollut kannattavampaa. Verkostoituminen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen jatkui yhdessä yritysten, KOSEKin ja Ketekin kanssa. Tästä vientiprojekti- ja suurhankkeiden yhteistoimintakuviosta on tarkoitus aloittaa projekti vielä syksyn 2010 aikana. Tampereen Alihankinta messujen yhteisosaston yritykset kokoontuivat yhteiseen palaveriin. Keskusteluiden tarkoituksena on saavuttaa hyvät tulokset syyskuun lopun messutapahtumassa. Alan suurimmille messuille lähtee viisi yritystä ja kaksi toimijaa esittelemään tuotteitaan ja tuotantoaan Projekteista jatkuivat AKO-Laser-, Kasku- ja Mittaava Käynnissäpito 2 -projektit. Mittaava Käynnissäpito 3 -projekti alkoi luonnollisena jatkona KuPi2:lle. Jälkimmäisten projektien kautta saadaan 7

9 alueen yrityksille apua sekä tuotannon häiriöttömään jatkumiseen että tuotannon parempaan laatuun. 3.4 Veneteollisuus Epävarmojen aikojen jälkeen venealalta tulee taas positiivisia signaaleja. Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n kyselyn mukaan venealan yrittäjät uskovat veneiden käyvän jälleen kaupaksi ja odottavat alan myynnin kasvavan tänä vuonna. Lisääntyneestä myynnistä on nähty merkkejä jo kesän aikana. Markkinointi on keskeisessä asemassa, jos myönteistä kehitystä halutaan hyödyntää. Tästä syystä ensi vuoden venemessujen suunnittelu on jo käynnissä. KOSEK järjestää yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa perinteisen yhteisosaston Helsingin kansainvälisille venemessuille helmikuussa. Ensimmäinen suunnittelupalaveri on jo pidetty ja osallistujia tullaan kasaamaan syksyn aikana. Myös ensi kesänä järjestettävien Kokkolan Asuntomessujen asiakasvirtaa tullaan hyödyntämään. Tarkoitus on järjestää uiva venenäyttely messualueella. Kokkolan Asuntomessujen lähtölaukauksena ilmestyi heinäkuussa Keskipohjanmaan erikoisnumero. Erikoisliitteen painos oli kappaletta ja sitä jaettiin Keskipohjanmaan ja Kalajokilaakson levikkialueilla sekä Kuopion Asuntomessuilla. Lehdessä esiteltiin muun muassa alueen veneteollisuutta ja MarineGaten aluetta. Kokkolan kaupungin elinkeinostrategia valmistui kauden aikana. Veneala pysyy painopistealana. Kokkolan kaupunki vakuuttaa olevansa valmis panostamaan venealan kehittämiseen myös tulevina vuosina. KOSEKin organisaatiossa tapahtuu syyskuun alusta lähtien pieniä muutoksia, kun venealan toimialavastuu siirtyy yritysasiamies Stefan Jungellille. Hän vastaa toimialasta siihen saakka, kunnes Jennie Elfving palaa äitiyslomalta. 3.5 Elintarviketeollisuus Toimintajakson aikana on valmisteltu uutta elintarvikealan hanketta. Yhdessä Ketekin, Kokkolan ammattiopiston ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston kanssa valmistellaan hanketta, jonka kautta alueellemme saadaan uusia elintarvikeyrityksiä ja helpotetaan alueella jo toimivien kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi yhdessä Ketekin ja Kokkolan ammattiopiston kanssa on valmisteltu Elintarvikealan kehittämisyksikköä Kokkolaan. Elintarvikealan yritysten tuotteiden kysyntä on ollut kesäkauden aikana varsin kohtuullista. KOSEK oli omalta osaltaan mukana EU arjessa -päivän tapahtumien järjestämisessä. Keskusteluissa erityisesti nostettiin esiin EU:n vaikutusta keskipohjalaisten arkeen ja ruokaan. Päivän aikana järjestettiin muun muassa Reilua Ruokaa seminaari. 3.6 Hyvinvointiala Hyvinvointialalla positiivinen kehitys jatkuu. Uusia yrityksiä perustetaan, lisää henkilökuntaa palkataan ja uusia kehitysprojekteja käynnistetään. Kysyntä kasvaa jatkuvasti ja yrittäjät ovat kehityshalukkaita. Jarruksi kehitykselle muodostuu sekä rahoituksen huono saatavuus että rahoituksen saannin hitaus ja toimijoiden puutteelliset strategiset valmiudet. Tästä syystä on tärkeä jatkaa yrittäjien ja muiden toimijoiden välistä keskustelua. Tähän liittyen toukokuussa järjestettiin yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Kanto-hankkeen kanssa keskustelutilaisuus toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisesta. Osallistujia oli runsaasti, nyt vain olisi tärkeää päästä keskustelun asteelta konkreettiseen toimintaan. 8

10 Kauden aikana KOKO -ohjelman valmistelut ovat jatkuneet. Valitettavasti virallinen rahoituspäätös on viipynyt ja tästä syystä ohjausryhmätyöskentely alkaa vasta syksyllä. Toiminta on kuitenkin pikkuhiljaa päässyt käynnistymään. Toukokuussa käynnistettiin hyvinvointialan kehitykseen liittyvä selvitys Kannuksessa. Tarkoituksena on selvittää hyvinvointialan kehitysmahdollisuuksia Kannuksessa elinkeinoelämän näkökulmasta. Tulokset esitellään joulukuussa. Kesäkuussa järjestettiin KOKO -ohjelman puitteissa tutustumismatka Joensuuhun. Matkan aikana Kokkolan seudun yritykset pääsivät tutustumaan Joensuun seudun yrityksiin ja pääsivät myös INNOstudio -menetelmän avulla suunnittelemaan uudet esteettömyyteen liittyvät tuote- ja palvelukonseptit. Yhteistyö Joensuun seudun kanssa jatkuu syksyllä. Hyvinvointialan kehittäminen jatkuu KOSEKissa suunnitelman mukaan, mutta toimialavastuu siirtyy syyskuun alusta alkaen yritysasiamies Piia Isosaarelle. Hän vastaa toimialasta siihen saakka, kunnes Jennie Elfving palaa äitiyslomalta. 3.7 Kuljetusala Kuljetusalan näkymät paranivat jonkin verran puukuljetusten ja suurehkojen rakennushankkeiden ansiosta. Alan kehitysnäkymät kokonaisuudessaan ovat vielä rauhallisia huolimatta parantuneesta kokonaistaloudellisesta tilanteesta. Viennin todellista elpymistä kaivataan lamaa edeltävien kuljetusmäärien saavuttamiseksi. KOSEK järjestää yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa kuljetusalan yhteistyötapahtumia sekä Kannuksessa että Kokkolassa syksyn 2010 aikana. Näissä tilaisuuksissa pyritään selvittämään, millä keinoilla kuljetusalan yritykset pääsevät eteenpäin, miten selvitään pahimman yli ja mitkä ovat yritysten todelliset tarpeet esimerkiksi KOSEKin ja koulutusyksiköiden palveluiden suhteen. 3.8 Luovat alat ja palveluala Toukokuussa KOSEK oli mukana järjestämässä jo perinteeksi muodostunutta Äidin rooli nuoren ammatinvallinnassa -tapahtumaa. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä kahdeksasluokkalaisten nuorten vanhemmille kärkitoimialojen tulevaisuuden näkymiä ja antaa ajankohtaista tietoa alueemme elinkeinoelämästä nuorten ammatinvalinnan näkökulmasta. Tapahtumaan osallistui tänäkin vuonna lähes 100 vanhempaa. KOSEK oli mukana Kokkolan kaupungin palvelualan yrityksille ja toimijoille järjestämällä tutustumismatkalla Kuopion asuntomessuille. Asuntomessujen lisäksi osallistujilla oli myös mahdollisuus haastatella paikallisia palvelualojen yrittäjiä ja kuulla heidän kokemuksistaan asuntomessujen vaikutuksesta yritysten liiketoimintaan. Tutustumismatkan jälkeen KOSEK teetti palvelu- ja elintarvikealan yrityksille kyselyn liittyen yritystorin toteuttamiseen ensi kesän Kokkolan asuntomessuille. Kyselyn tulosten perusteella yritykset ovat kiinnostuneita osallistumaan yrittäjätorille ja tältä osin yrittäjätorin suunnittelutyö on jo aloitettu. KOSEK järjesti ensimmäistä kertaa yhteisosaston alueen käsityöyrittäjille Forma syksy 10 messuille Helsingin messukeskuksessa. Forma-messut on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä lahja-, taloustavara- ja kodinsisustusalan ammattilaismessutapahtuma. Yhteisosastolla olivat mukana Hohto-Kynttilät, Studio Marianne Uusitalo, Makkonen Design ja Seritec Oy. Yleisesti kokemukset Forma-messuista olivat positiiviset, vaikka toisaalta messujen kävijämäärä putosi edellisiin messuihin verrattuna. Pohdittavaksi jääkin, onko Forma-messut jatkossa se alan tapahtuma, jossa kannattaa olla esillä vai kannattaako panostaa johonkin toiseen tapahtumaan. Kuluneen kauden aikana Kokkolan seudulla on käynnistynyt kaksi luovien alojen kehittämiseen keskittynyttä hanketta. Suomen Yrittäjäopiston hallinnoima kansallinen Kultahanke tarjoaa käden- 9

11 taitajille yrittäjävalmennusta keskittyen kannattavan liiketoiminnan perusteisiin. KOSEK on myös mukana rahoittamassa Juthbacka Kulturcentrumin hallinnoimaa Produforum hanketta, jonka tarkoituksena on paneutua syvemmin luovan alan yritysten kehittämiseen ja toisaalta rakentaa toimialalle yhteistyöverkostoja. 3.9 Mekaaninen puuteollisuus Yhdessä Ketekin ja Centrian R&D Wood -hankkeen kanssa on valmisteltu Tekes- hanketta, jonka avulla selvitetään uuden toimintatavan, siirrettävän ja muunneltavan koulun tai vastaavantyyppisen julkisen rakennuksen valmistustekniikka ja tuotantoprosessi. R&D Wood kehittämishankkeeseen on haettu lisää yrityksiä yhdessä hankkeen hallinnoijan Ylivieskan Centrian kanssa. Metlan Kannuksen yksikön ja Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen kanssa on valmisteltu Luovaverkostolle uutta mekaanisen puutuotealan kehittämishanketta. Puualan yritykset ovat päässeet taantuman jäljiltä takaisin varsin hyvälle kasvu-uralle. Muun muassa valmistalojen kysyntä on noussut erittäinkin hyvälle tasolle, ikkuna- ja ovituotanto on täydessä vauhdissa ja pienemmillekin puusepänliikkeille on riittänyt asiakkaita Turkistuotanto Turkisten hinta pysyi kesän huutokaupoissa korkealla tasolla, osin jopa nousten kevään tasosta. Tämä on vilkastuttanut investointeja turkistiloilla ja omistajanvaihdostenkin suunnittelu on helpottunut turkisten hinnannousun ansiosta. 4 Hanketoiminta touko-elokuu 2010 Kuluneen tarkastelujakson aikana kuntarahoitusta myönnettiin neljälle uudelle hankkeelle. Myönteisen rahoituspäätöksen saivat luovien alojen kehityshankkeet Produforum, jota hallinnoi Stiftelesen Juthbacka Uudestakaarlepyystä sekä Kultahanke, jossa päätoteuttajana toimii Suomen Yrittäjäopisto. Myönteisen rahoituspäätöksen ovat tämän lisäksi saaneet Teknologiakeskus Ketek Oy:n hallinnoima Kemiallisten analyysimenetelmien kehitys liiketalouden ja t & k- toiminnan vahvistamiseksi Keski-Pohjanmaalla sekä Centrian hallinnoima Latte hanke. Latte hankkeen tavoitteena on löytää uusien mobiilijärjestelmien kaltaisia ratkaisuja, joiden myötä voidaan tarjota ja avata yrityksille uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia langattoman tekniikan avulla. KOSEK hallinnoi itse viittä hanketta. Kokkolan Suurteollisuusalueen (KIP) etablointien edistämis-, Yes-keskus-, Kannus kehittyvä kaupunki- ja Rekrytointi ja tulomuuttopalveluhanketta sekä tarkastelujakson aikana käynnistynyttä omistajanvaihdospalvelu Nextia -hanketta. 10

12 Projektit/Projekten Projekti Toteuttaja Aika Päärahoittaja Toimintalinja Budjetti KOSEKin osuus Projekti Administeras av Tid Huvudfinansiärer Verksamhetslinje Budjet KOSEKs andel EBusiness Yliopistokeskus Chydenius KP liitto EAKR E-PAKKI Kpakk LSLH EAKR GATEWAY Kpakk ELY ESR Hyvinvointi framille Centria KP liitto EAKR Hyvinvoiva työikäinen Centria KP liitto EAKR Kakkosvaihde Firmaxi ELY ESR Kannus-kehittyvä kpki Kosek KP liitto Muu Kasku Centria KP liitto EAKR KIP Kosek KP liitto/ ELY EAKR KP airport Concordia Liitto MKR Konepaja 2010 Kpakk LSLH EAKR KTT Luova KP Koulutusyhtymä KP liitto MKR Kultahanke Suomen yrittäjäopisto Muu Muu Laatuoske KP Koulutusyhtymä LSLH EAKR Latte Centria Liitto EAKR Liitu Kepli Liitto Muu LuTek Yliopistokeskus Chydenius KP liitto EAKR Menetelmä Ketek Liitto EAKR Mittaava käynnissäpito2 Centria LSLH ESR Multipolistoiminnan.. Ketek KP liitto EAKR Nahkajäteselvitys Ketek Ympäristökeskus EAKR NAPCE Ketek KP liitto EAKR North Rull Yliopistokeskus Chydenius KP liitto EAKR PETO Yliopistokeskus Chydenius ELY EAKR PLU Kpakk KP liitto EAKR PRODUFORUM Stiftelsen juthbacka Muu Muu R&D Wood Centria KP liitto EAKR Rekrytointi ja tulomuutto Kosek KP liitto EAKR Start Up Kpakk ELY MSESR Sähköauto Ketek KP liitto EAKR Teollisuuuden komp Ketek LSYK EAKR The wonder of fur Centria LSLH MSESR Treenataan Kpakk ELY ESR Tulevaisuuden e-oppia Centria LSLH EAKR Tuotekehitys Ketek liitto/ely EAKR Vaihtovalmennusohj. Kpakk ELY ESR Welmed labs Yliopistokeskus Chydenius KP liitto EAKR VERKOTUT Yliopistokeskus Chydenius LSLH EAKR Viexpon vientineuvoja Viexpo Muu Muu Verkko ja media 2013 Kpakk LSLH EAKR Wimotech Yliopistokeskus Chydenius LSLH EAKR YES-Keskus Posek Opetushallitus MSESR Ytyä2 Kpakk KP liitto EAKR Yhteensä Taulukko 5. Hankkeet touko-elokuu Rekrytointi- ja tulomuuttopalvelu Tarkastelujakson aikana projektin toiminnan pääpaino oli Keski-Pohjanmaa konstailee Narinkkatorilla -tapahtuman järjestelyissä ja toteutuksessa. Tapahtuma järjestettiin Helsingissä Narinkkatorilla. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa ja siihen 11

13 osallistui yhteensä noin 300 maakunnan toimijaa ja esiintyjää. Tapahtuman tavoitteena oli esitellä maakuntaa laajasti kulttuurin avulla. Viikko Helsingissä jakaantui teemapäiviin: maanantaina esiteltiin yleisesti Keski-Pohjanmaata, tiistaina Kaustisen seutukuntaa, keskiviikkona oli vuorossa Kokkolan kaupunki ja torstaina Kannuksen kaupunki, perjantaina aiheena oli kaikille yhteinen osaava Keski-Pohjanmaa. Viikon aikana yhteisessä teltassa vieraili satoja henkilöitä keskustelemassa ja kyselemässä kuulumisia. Tämän tyyppisen tapahtuman tuloksia on vaikea arvioida lyhyellä tähtäimellä ja jatkossa tulisikin miettiä, miten tuloksien mittaaminen toteutetaan samantyyppisten tapahtumien yhteydessä. Tarkastelujakson toinen merkittävämpi elinkeinoelämän aluemarkkinointitapahtuma oli syksyn Forma 10 messut Helsingin messukeskuksessa. Projekti oli mukana järjestämässä seudun käsityöyrittäjille osastoa messuille. Urasuunnittelu-hanke ja CV-klinikka toimivat normaalisti tarkastelujakson aikana. Osallistujia oli yhteensä 18 henkilöä. 4.2 Omistajanvaihdospalvelu Yhteydenottojen määrä KOSEKin omistajanvaihdospalveluun kasvoi edelleen touko-elokuun aikana. Uusia yrityskauppa- ja sukupolvenvaihdoskohteita tulee yhä enenemässä määrin työn alle. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy selvästi yritysmaailmassa ja samalla omistajanvaihdospalvelun asiakasmäärässä. Ongelmaksi näyttää muodostuvan se, että yrittäjät ovat puurtaneet pitkään oman yrityksensä eteen eivätkä ole ajatelleet, mitä yrityksestä luopuminen käytännössä tarkoittaa. Elokuussa aloitettiin Omistajanvaihdospalvelu NEXTIA. KOSEKin ja Elinkeinokeskus Concordian yhteisprojektin tavoitteena on luopuvien yrittäjien ja jatkajien tukeminen omistajanvaihdoksissa. Uuden palvelumuodon tarkoitus on herätellä yrittäjiä ajattelemaan omistajanvaihdostarpeitaan jo hyvissä ajoin. Projektissa tärkeitä kumppaneita ovat Keskipohjanmaan Yrittäjät ja Kustösterbottens Företagarförening. Yrittäjäyhdistykset ovat päivittäin lähellä yrittäjiä ja heillä on toimintansa kautta tietoa yrityksistä, jotka lähestyvät joko omistajan- tai sukupolvenvaihdosta. Palvelukokonaisuus vastaa Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritysten omistajanvaihdospalveluiden kysyntään. Omistajanvaihdospalvelu Nextian yhteyshenkilöinä Elinkeinokeskus Concordiassa toimii Riitta Korpela ja KOSEKissa Jari-Heikki Laitinen. Projektiin assistenttina aloitti Marjo Lindholm, joka työskentelee Keskipohjanmaan Yrittäjien tiloissa, Yritystalo Evaldissa. Lindholmin vastuualueena on yhdessä yllä mainittujen henkilöiden kanssa tuottaa materiaalia, järjestää seminaareja ja tietoiskuja alueen yrittäjille. Lisäksi keskeisenä toimintana tulee olemaan omistajanvaihdosrenkaan toiminnan käynnistäminen. Projektin jatkokuvioita on jo aloitettu kehittämään yhteistyössä Kalajoen ja Ylivieskan seutujen kanssa. 4.3 Kannus-kehittyvä kaupunki projekti Projektin toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti toimiviin yrityksiin Kannuksessa. Kehittämis- ja investointihankkeiden kautta tavoitteena on kehittää yritystoimintaa yritysten rekrytointitarpeita lisäävästi. Uutta yritystoimintaa pyritään saamaan Kannukseen muun muassa selvittämällä liiketoimintaedellytyksiä. Aluemarkkinointitoimenpiteissä tähdätään positiiviseen mielikuvaan elinkeinoelämän näkökulmasta. Kannuksessa alkuvuodesta käynnistyneitä useita uusia yritysten investointi- ja kehittämishankkeita työstettiin eteenpäin yhteistyössä KOSEKin yritysasiamiesten ja Kannuksen kaupungin kanssa. Osa hankkeista on jo odottamassa tukipäätöksiä ELY-keskukselta. KyläKelpaa maaseutuasumisen messu -tapahtuman hankesuunnitelma sai lopullisen muotonsa ja siitä jätettiin hanketukihakemus ELY- 12

14 keskukselle. Samalla käynnistyi messujen projektipäällikön haku. Yhteistyö yritysten kehittämistarpeiden kartoittamisessa jatkui myös Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston Kannuksen yhteyshenkilönä toimivan yrityskehittäjän kanssa. Yrityksille tiedotettiin aktiivisesti elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvistä tilaisuuksista, koulutuksista ja tapahtumista sähköpostitse ja yrityskäynneillä. Tiedottamisen tehostamiseksi vuoden alussa käynnistynyt yrityksille suunnatun -sivuston suunnittelu saatiin päätökseen, ja verkkopalvelu avattiin toukokuun alussa. Verkkopalvelusta löytyy muun muassa ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet, Kannuksen kaupungin tarjoamat elinkeinopalvelut sekä linkit muista elinkeinoelämän palveluja tarjoavista tahoista. Sivustolla kerrotaan myös tarinoita kannuslaisista yrityksistä ja henkilöistä sekä kuvagalleriassa tapahtumista ja tilaisuuksista. Sivuston tarjontaa kehitetään ja tunnettuuteen panostetaan edelleen. Toukokuussa järjestettiin yrityksille Visio myytävänä -tilaisuus, jossa Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston yrityskehittäjä Aimo Syri toimi asiantuntijana. Tilaisuus oli alkusysäys syksyllä järjestettävälle myyntikoulutukselle. Kannuksessa järjestettiin yrittäjien toiveista myös EA1 -kurssi Keski- Pohjanmaan Aikuisopiston kautta. Elokuuksi suunniteltu EA2 -kurssi siirtyi myöhemmin pidettäväksi. Kannuksen kaupungin markkinointiviestinnän tueksi suunniteltu visuaalinen ilme ja tunnuslauseet Vahvat kannukset yrittämiseen, Vahvat kannukset tulevaisuuteen, Vahvat kannukset asumiseen ja Vahvat kannukset vapaa-aikaan saatiin elämään ilmoituksissa, verkkopalveluissa, kirjoituksissa ja puheissa. Uusitulla visuaalisella ilmeellä toteutettiin muun muassa jokirantatontti- ja kesän tapahtumien ilmoituskampanjat. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston kanssa yhteistyössä oltiin näkyvästi esillä Suomen Eläinlääkäri -lehdessä hakien samalla pieneläinlääkäri-yrittäjää. Projektin vahva ote tapahtumien kehittämisessä on jatkunut. Taiteiden- ja hyvinvoinnin viikko oheisohjelmineen laajeni, Kannusta laulaen -tapahtuma sai elokuussa loistavan vastaanoton ja Kannusta esiteltiin Keski-Pohjanmaa konstailee Narinkkatorilla tapahtumassa Kannuksen elinkeinoelämän ja kulttuuriväen yhteistyöllä. Nämä ovat tulosta niin projektin työstä verkostojen luomisessa kuin yhteistyön tiivistymisestä. 5 Viestintä touko-elokuu 2010 KOSEKin ulkoisen viestinnän ensisijaisena tehtävänä on tiedottaa eri sidosryhmiä KOSEKin toiminnasta ja toimintaympäristöön vaikuttavista asioista sekä lisätä KOSEKin palveluiden tunnettuutta sidosryhmien keskuudessa. Tehtävänä on myös lisätä Kokkolan seudun elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tunnettuutta niin alueen sisällä, lähialueilla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. KOSEK järjestää sekä itse että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erilaisia elinkeinoelämän tilaisuuksia ja tapahtumia. Tarkoituksena on alueen yrittäjien, muiden elinkeinoelämän toimijoiden, aluekehittäjien ja kuntapäättäjien informointi uusimmista elinkeinoelämän palveluista, muutoksista toimintakentässä sekä muista ajankohtaisista elinkeinoelämään ja kehittämistoimintaan liittyvistä asioista. Tilaisuuksien ja tapahtumien tarkoituksena on nostaa keskusteltavaksi elinkeinoelämän ajankohtaisia teemoja, lähentää eri toimijoita sekä edistää yrityksien ja muiden toimijoiden verkottumista. Touko-elokuun aikana KOSEK oli mukana järjestämässä neljää tapahtumaa. Toukokuussa kutsuttiin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun 8-luokkalaisten äidit yhteiseen infotilaisuuteen koskien nuorten tulevaisuutta ja ammatinvalintaa. KOSEK oli mukana toukokuussa pidetyn Hyvinvointipalvelut murroksessa keskustelutilaisuuden järjestelyissä. Lisäksi KOSEK esittäytyi yhdessä 13

15 Elinkeinokeskus Concordian kanssa suuren yleisösuosion saaneessa Ilmailupäivässä Kokkola/Pietarsaari lentokentällä. Kesäkuun alussa julkistettiin uusi Tervaporvari Raimo Vertainen Kokkolan kesän avauksen yhteydessä. Seuraavan viikon ajan esiteltiin alueen elinkeinoelämää Keski- Pohjanmaa konstailee Narinkkatorilla -tapahtumassa Helsingissä. Elokuussa KOSEK järjesti yhteisosaston Forma Syksy 10 Messuille Helsingin Messukeskukseen. KOSEK oli touko-elokuun aikana esillä 14 alueellisen median tekemässä jutussa. Jutut olivat sävyltään positiivisia ja niissä käsiteltiin pääsäänöisesti yllä mainittuja tapahtumia. Lisäksi jutuissa käsiteltiin Äkillisen rakennemuutoksen johtamista Kannuksessa, josta valmistui toukokuun alussa Henna Kokko-Slotten Johtamisen ja organisaatioiden pro gradu tutkielma. Kahta juttua lukuun ottamatta lehti- ja radiojutut perustuivat KOSEKin lehdistötiedotteisiin. Näkyvyyttä vahvistivat yleisilmoitukset (3 kpl) KOSEKin palveluista. Lisäksi Nextian projektiassistenttia ja yritysasiamiestä haettiin yhteensä kahdeksalla lehti-ilmoituksella. Yhteistyössä Radio 967:n kanssa toteutettiin maalis- kesäkuussa radio-ohjelmasarja KOSEKin kulmilla. Ohjelmasarjan tarkoituksena oli kertoa kuulijoille KOSEKin toiminnasta yleisesti, ja ennen kaikkea KOSEKin monipuolista palveluista liittyen yrityskehittämiseen yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Lisäksi käsiteltiin muun muassa KOSEKin projekteja ja niiden kautta saatavia palveluita sekä Kokkolan seudun kehittämistä yleisesti. Ohjelma tuli ulos tiistaisin klo 10 ja toistot esitettiin samaan aikaan torstaisin ja lauantaisin. Ohjelmat voi vuoden loppuun saakka kuunnella KOSEKin verkkopalvelun kautta osoitteessa KOSEKin kulmilla. KOSEKin ulkoisessa viestinnässä painotetaan verkkoviestintää. KOSEKin verkkopalvelun kautta tiedotetaan KOSEKin ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Lisäksi sivujen tarkoituksena on tarjota perustietoutta ja linkkejä yrityskehittämiseen liittyen. Verkkopalvelussa sijaitsevat Kokkolan seudun yritysrekisteri ja toimitilarekisteri. Tammi-huhtikuun aikana KOSEKin www-sivuilla vieraili yhteensä yksilöityä kävijää. Käyntejä oli yhteensä KOSEKin www-sivujen kävijämäärät on esitetty kuviossa 5. KOSEKin verkkopalvelun kävijät Käynnit Absoluuttiset yksilöidyt kävijät Kuvio 5. Käynnit KOSEKin verkkopalvelussa

16 6 Työllisyyskatsaus elokuu 2010 Työllisyys näytti Pohjanmaan ELY-keskuksen tilastojen mukaan alueellamme tarkastelujakson lopussa, elokuussa 2010 seuraavalta (taulukko 6). Kunta Työttömyys Työttömyysaste Muutos 2010 ELOKUU (-väh./+lis) % % Kannus -39 7,4-16,9 Kokkola ,6-11,9 Yhteensä -290 Keski-Pohjanmaa ,9-14,9 Kokkolan seutukunta ,5-12,4 Kaustisen seutukunta ,8-25,2 Pietarsaaren seutukunta ,8-17,8 Keski-Pohjanmaan työvoima Kokkolan seutukunnan työvoima Kaustisen seutukunnan työvoima Pietarsaaren seutukunnan työvoima Taulukko 6. Työllisyysluvut Kokkolan seutukunnassa elokuussa Kuntien kaikkien lukujen summa ei välttämättä ole yhtä suuri kuin työvoimatoimiston (seutukunnan), joissa mukana on lomautetut, ja työtön voi myös olla toimiston alueen ulkopuolella. 15