Rahoituksen painopistettä siirretään liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2016 alkaen

Transkriptio

1 Arto Satonen

2 Perusväylänpitoon on kehyskauden aikana suunnattava lisärahoitusta valtiontalouden tilan niin salliessa. Erityisesti tulee tällöin keskittyä pieniin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edistäviin hankkeisiin. Pitkällä aikavälillä perusväylänpitoon on varattava lisärahoitus, joka mahdollistaa liikenneverkon riittävän kunnon ja tarpeellisen kehittämisen sekä ikääntyvän väyläverkon korjausvelan reaalisen pienentämisen. Alemman asteisen tieverkon ja yksityisteiden hoitoon ja kehittämiseen on yhteistyössä kuntien ja tienhoitokuntien kanssa saavutettava rahoituksellinen ja lainsäädännöllinen kokonaisratkaisu, joka takaa alemman asteisen ja yksityistieverkon nykyistä riittävämmän rahoituksen sekä selventää eri tahojen vastuita. Maamme elinkeinoelämän kilpailukykyä verrattuna kilpailijamaihin on parannettava alentamalla logistiikkakustannuksia. Erityisesti tulee selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön dieselveron korotuksen palautusjärjestelmä ammattiliikenteelle.

3 Venäjän talouskasvun tuomat mahdollisuudet on otettava painokkaammin huomioon kansallisessa liikennepolitiikassa, ja niiden tulee näkyä aiempaa paremmin myös EU:n päätöksentekoon liittyvässä kansallisessa kannanmuodostuksessa. Liikennesektorin on saavutettava Suomelle asetetut liikenteen päästövähennystavoitteet mm. edistämällä uusimman ajoneuvoteknologian ja kestävien biopolttoaineiden käyttöä ja kehittämistä. Lisäksi tulee edistää hybridi- ja sähköautojen käyttöä esimerkiksi kehittämällä latausinfrastruktuuria sekä panostamalla alan kotimaiseen innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Kansallista edunvalvontaa maamme kannalta keskeisten liikennepoliittisten päätösten valmistelussa on yhteistyössä keskeisten etujärjestöjen kanssa tehostettava ja terävöitettävä sekä EU:ssa että kansainvälisesti päätösvaltaisilla eri foorumeilla.

4 Perusväylänpidon ja joukkoliikenteen rahoituksen ostovoima turvataan hallituskausien taitteessa tehtävillä kustannustason nousua vastaavilla tasokorotuksilla Rahoituksen painopistettä siirretään liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2016 alkaen Vuosina osoitetaan lisärahoitusta perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja suunnataan se ensisijaisesti taloutta elvyttäviin ja työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin Liikenneverkkoja kehitetään 10-vuotisella kehittämisohjelmalla uusia kehittämishankkeita toteutetaan aiempaa vähemmän Tutkitaan pitkän aikavälin rahoitusmalleja väylänpidon kustannussäästöjen löytämiseksi

5 E18 Hamina Vaalimaa, 240 M (PPP-hanke, sopimusvaltuus 560 M ) E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue, 25 M Vt 3 Tampere Vaasa (Laihian kohta), 20 M Vt 5 Mikkelin kohta, 20 M Vt 6 Taavetti Lappeenranta, 90 M Vt 8 Turku Pori, 100 M Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset, 85 M Riihimäen kolmioraide, 10 M Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen (sähköistys), 90 M Rauman meriväylä, 20 M

6 Mt 101 Kehä I:n parantaminen, valtion osuus 35 M Helsinki Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen (Kyrölä Jokela, Riihimäki), 150 M E18 Kehä III:n kehittäminen (Lentoasemantien eritasoliittymä, Lahdentie Porvoonväylä välisen osuuden parantaminen), valtion osuus 110 M Raakapuuterminaalit, 40 M Vt 22 Oulu Kajaani, 45 M Vt 4 Rovaniemen kohta, 25 M MAL-hankekokonaisuudet (valtion osuus 30 M, kunnat 30 M ) Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen, 90 M Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen, 100 M Kaivosyhteyksien kehittäminen ja elinkeinopoliittisesti tärkeät hankkeet Luumäki Imatra kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle (kustannusarvio 380 M ), suunnittelu, 10 M

7 Kärkihankkeet Pisara-rata, Helsinki 750 M Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe 200 M Luumäki Imatra kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle 380 M Muut hankkeet Keskeisten pääväylien (tie, rata, vesi) parantaminen (900 M ) Vt 3 Tampere Vaasa-yhteysväli Vt 4 Jyväskylä Oulu-yhteysväli Vt 4 Oulu Kemi-yhteysväli Vt 5 Mikkeli Juva-yhteysväli Vt 9 Tampere Orivesi-yhteysväli Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahti Kouvola-yhteysväli Kouvola Kotka/Hamina-rataosan palvelutason parantaminen Ratapihojen parantaminen Kokkolan meriväylä

8 Muut hankkeet jatkuu Helsingin seudun liikennejärjestelmä (700 M ) Mt 101, Kehä I:n parantaminen E18 Kehä III:n kehittäminen Metropolialueen pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Pääkaupunkiseudun metrohankkeet (valtion avustus 30 %) Espoon kaupunkirata Muun päätiestön ja rataverkon parantaminen (200 M ) Bioenergia- ja raakapuukuljetusten turvaaminen Hyvinkää Hanko-rataosan sähköistys Muun päätiestön parantaminen (kohteet tarkentuvat) Muun rataverkon parantaminen (kohteet tarkentuvat) Muiden kaupunkiseutujen hankkeet (300 M ) Tampereen ja Turun raitiotie- ja lähijunaliikenne (valtion avustus %) Kaupunkiseutujen MAL-hankekokonaisuudet (valtion osuus 50 %) Muut kaupunkiseutujen hankkeet (kohteet tarkentuvat) Liikenteen ohjauksen investoinnit (100 M )

9 Paineita liikennehankkeiden kehittämiseen kaikista maakunnista tehtävä priorisointia kansallisen edun näkökulmasta Liikennemäärät kasvavat nopeasti suurten kaupunkien sisääntuloteillä ja suurten kaupunkien välisille tieosuuksilla Perustienpidon rahoitus pidettävä riittävänä myös vähempiliikenteisten teiden osalta Elinkeinoelämän rakennemuutos hiipuvat teollisuuspaikkakunnat vs. kasvava kaivosteollisuus

10 Perusväylänpito logistiikan toimivuuden turvaajana ja kilpailukykytekijänä alempiasteinen tieverkko Tieliikenteellä suuri merkitys kotimaan tavarakuljetuksissa kaksi kolmasosaa tavaroista ja yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä kulkee kumipyörillä VR:n vähäinen kiinnostus tavaraliikenteeseen pienten volyymien kuljetuksissa

11 Polttoaineen osuus tiekuljetuksissa raskaan kuljetusyhdistelmän kuluista on tämänhetkisellä hintatasolla noin 30 % suurin yksittäinen kuljetuksen kustannustekijä Kuljetusyrittäjien työaikadirektiivi Harmaa talous tavaraliikennelaki Työvoiman saatavuuden ongelma Puolustusvoimilla keskeinen rooli kouluttajana

12 Kuljetusyritysten kannattavuutta on laskenut kustannusten nousu ja dieselin veronkorotus Yrittäjien omat arviot kuljetusalan kannattavuuden muutoksesta ed. 4 kuukauden aikana (SKAL:n kuljetusbarometri 1/2012) kannattavuus parantunut 16% kannattavuus heikentynyt 36 % kannattavuus ennallaan 48%

13 Polttoaineveron palautusjärjestelmä rikkidirektiivin kompensaatiopaketti helmikuussa Mitat ja massat tarkoituksena mahdollistaa nykyistä suurempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö kuljetuksissa Älyliikenneratkaisut nykyisen kapasiteetin parempi hyödyntäminen täydennysinvestoinneilla teemahankkeiden paluu (esim. liittymäpysäköinnit) Nopea reagointi elinkeinoelämän muutostarpeisiin yksityinen rahoituksen ja julkisen rahoituksen yhteensovittaminen tapauskohtaisesti Yhdyskuntarakenteen kehittäminen liikenteen näkökulmasta

14 Liikenneopettajien erikoisammattitutkintoon liittyvää harjoittelua laajennetaan autokoulut, aikuiskoulutuskeskukset, ammattioppilaitokset, puolustusvoimat tulevaisuudessa ilman puolustusvoimia liian vähän kuljettajia Siirtymäaika kansainvälisessä liikenteessä komission mukaan jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä direktiivin mukainen siirtymäaika kansainvälisessä liikenteessä toisaalta suomalaisen kuljetusalan turvaamiseksi kabotaasiliikenteessä olevilta kuljettajilta olisi syytä vaatia sama ammattipätevyys kuin suomalaisilta kuljettajilta Valvontaa parannetaan tekemällä ajo-oikeus ja ammattipätevyystiedoista julkisempia

15 Virhepistejärjestelmä selvitystyö nykyinen järjestelmä ei huomioi riittävästi rikkomusten lukumäärän ohella niiden laatua ja vakavuutta Tammi-syyskuussa 2012 on sekä loukkaantuneita (5286) että kuolleita (209) vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2011, jolloin loukkaantuneita oli 6001 ja kuolleita 215 pitkällä aikavälillä liikennekuolemien lukumäärä näyttää muutenkin olevan laskusuunnassa itsemurhat vääristävät liikenneonnettomuuksien tilastoja, eli todellisten onnettomuuksien määrä on aina pienempi

16 Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta oli vuonna 2011 viennissä 5,3 M (9,4%) ja tuonnissa 11,3 M (18,7%) Suomen ja Venäjän välillä kulki vuonna 2011 yhteensä n. 36 miljoonaa tonnia tavaraa ja 11,6 miljoonaa matkustajaa Henkilö- ja tavaraliikenteen määrät ovat kasvussa (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) Sekä pääväyliä että rajanylityspaikkoja on parannettava