Teemana Tuottavuus & tulos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana Tuottavuus & tulos"

Transkriptio

1 PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 14) Teemana Tuottavuus & tulos Jaana Husu-Kallio: Kotimaisen pihvilihan vahvuudet esiin Punnituksella tarkkuutta tuotannon talouteen Rehukiloista ruhokiloiksi

2 Pihvikarja sisältö Pääkirjoitus... 4 Mennen & tullen Lämmintä Joulumieltä ja Menestystä vuonna 2013! Mikko Leikola valittiin vuoden 2012 Cowboy ksi... 7 Kotimaisella pihvilihalla on myönteinen tulevaisuus Eettinen tuotanto kaipaa mittareita Punnituksella tarkkuutta tuotannon talouteen12-13 ABC: Näin onnistut punnituksessa Rehukiloista ruhokiloiksi Kotimaiselle luonnonlaidunlihalle kehitetään kriteerejä Lihatilan pelikuviot kuntoon Emolehmätarkkailun indeksilaskenta täydentyy Charolaisen tie valtaroduksi...25 Antoisa vuosinäyttely Highlandien tapaan OTA YHTEYTTÄ ASIANTUNTIJOIHIMME! Hämeenlinna: Jussi Savander , Tapani Komonen Seinäjoki: Jorma Rantala Kokkola: Joakim Vidjeskog Oulu: Markku Törmikoski Iisalmi: Simo Jokinen Joensuu: Arto Toivanen Ylivieska: Mikko Holmström Lappi: Janne Jurva pihvikarja PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI JULKAISIJA: Pihvikarjan kasvattajien liitto ry PÄÄTOIMITTAJA: Antti Veräväinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Susanna Heikkinen LEHTITOIMIKUNTA: Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Maarit Kallio, Liisa Linna ILMOITUSMYYNTI: Liisa Linna, KUVAT: Kirjoittajat, rotuyhdistykset, yhteistyökumppanit, Riikka Palonen, Iina Melto, Tarja Kankaansivu, BigStockPhoto KANSIKUVA: Riikka Palonen PAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino, Forssa PAINOS: kpl ULKOASU: Neiti Sievänen, Matkakertomus: Simmentalit Saksanmaalla Viskaalin tila hallitsee tuotantoketjun päästä päähän Xercia ja Pepper menestyivät Herefordien vuosinäyttelyssä Limousin à la carte -poikakoti Ylivieskaan Liity jäseneksi Mediakortti Pihvikarjaliiton hallitus Pihvikarjayhdistykset

3 Pääkirjoitus Mennen & tullen Mennen & tullen Hyvä tulos Mennen ei synny sattumalta Vuosi alkaa olla lopuillaan. Useimmilla maatiloilla se tarkoittanee myös tilikauden vaihtumista. Mitä ajatuksia herättää kysymys: oliko kulunut vuosi hyvä vai huono? Joku saattaa todeta vuoden olleen ennätyshuono jatkuvien vesisateiden vuoksi. Sateitahan riitti. Maan eri osissa on jäänyt huomattavan suuria aloja puimatta. Heinänkorjuu saattoi onnistua, jos käytti heinäkuun ensimmäisen viikon tehokkaasti hyväkseen. Kuiviketta ei ole monin paikoin saatu talteen läheskään sen vertaa kuin tarve olisi. Nämä seikat löytyvät monista työpäiväkirjoista vuoden 2012 osalta vielä vuosikymmenten kuluttuakin. Olen joskus keskustellut ja pohtinut viljelijöiden kanssa, voisiko kaikki mahdollinen onnistua yhden ja saman vuoden aikana. Eipä sellaista vuotta ehkä tule, että poikimakausi emolehmätilalla menisi ilman takaiskuja, aurinko paistaisi ja vettä sataisi aina oikealla hetkellä ja kaikista viljelykasveista korjattaisiin huippusato. Kai tässä vuodessa on maataloudenharjoittajan näkökulmasta katsottuna jotain positiivistakin. Nurmen ainakin olisi pitänyt kasvaa, kun satoi. Tulojen kasvu kertoo viljelijän onnistuneen työssään Tiloilla on luonnollisesti keskenään erilaisia tavoitteita ja mahdollisuuksia, mitkä voivat johtaa erilaisiin tuloksiin. Tuloksen tavoittelu on kuitenkin se, minkä takia me ammattiamme harjoitamme. Mikä sitten vaikuttaa tulokseen? Tuet ovat etukäteen tiedossa, ja jokainen viljelijä pystyy jo huhtikuussa laskemaan niiden määrän. Markkinatulonkin pitäisi olla lähes vakio vuotta kohden, jos esimerkiksi teurasmyynnit ja niistä saatavat tilitykset ajoitetaan vuosittain samalla tavalla ja myytäviä ruhoja on sama määrä. Vuosittaisten tulojen suuruus voi vaihdella, jos tilan tulorakenne on monipuolinen. Myös viljelijän omilla toimilla on vaikutusta. Teurastili voi kohentua, jos esimerkiksi ruokinnassa tehdään korjaavia toimenpiteitä, myyntiajankohta onnistutaan mitoittamaan oikein ja erilaiset sopimuslisät tms. onnistutaan maksimoimaan. Edellisen vuoden onnistumiset ja epäonnistumiset poikimisissa näkyvät tuloksessa armotta. Kulujen hallinta vaikuttaa suoraan tulokseen. Ennakko-ostoilla, kilpailutuksella ja tarkalla suunnittelulla on merkitystä. Yksi parhaista keinoista on tilojen välinen yhteistyö: siihen tarvitaan vain molemminpuolinen luottamus ja toisen arvostus. On myös muuttuvia tekijöitä. Emolehmätilalla astutuskauden ja poikimiskauden on onnistuttava. Näiden onnistumiseen taas vaikuttaa esimerkiksi oikein suunniteltu ja toteutettu sisäruokintakausi. Hyvän tuloksen tekemiseen täytyy olla tilakohtainen strategia. On esimerkiksi päätettävä siirtyäkö luomuun vai pysyäkö tavanomaisessa tuotannossa. Edelleen pitäisi miettiä, kuinka tilaa voisi laajentaa: onko peltoa ostettavissa, vuokrattavissa tai raivattavissa? Onko kenties jatkojalostuksella mahdollisuuksia kohentaa omia ansioita? Pohdittavaa riittää, joten viljelijältä on löydyttävä päätöksentekokykyä. Kehittämisen edellyttämissä investoinneissa ei oikein olisi varaa tulla hutikuteja. Hyvä tulos ei synny koskaan sattumalta. Päähuomio nautaan Olen seurannut keskustelua maatalouden sivuelinkeinoista tai lisäansiomahdollisuuksista, tai miksi asiaa nyt halutaankaan nimittää. Mielestäni maatilan päätuotantoon - esimerkiksi naudanlihatuotantoon - pitäisi satsata sen verran, että ihan pienimuotoisia lisäansioita ei tarvitsisi lähteä hakemaan toisaalta. Ahkeruudessa ja yrittämisessä ei sinänsä ole mitään kielteistä, mutta on kuitenkin riski, että päätuotantosuunta kärsii tavalla tai toisella tilanteesta. Olen myös sitä mieltä, että tärkeimmästä toimialasta on välttämätöntä hankkia jatkuvasti uutta tietoa. Onko tiedon hankinta ja päätoimialaan satsaaminen kannattavampaa kuin satunnainen tulojen lisäys? Kannattaa miettiä. Antti Veräväinen puheenjohtaja Kuva: Iina Melto & tullen Okra-messuilla ennätysyleisö Yksi Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä, OKRA 2012, onnistui jälleen yhdistämään tuhannet messukävijät, sadat näytteilleasettajat ja erinomaisen tunnelman. Oripäässä heinäkuuta pidetty maataloustapahtuma vietti 30-vuotista juhlavuottaan kauniissa kesäsäässä. Kaikkien aikojen suurimmassa OKRAssa oli kävijöitä ennätykselliset Edellisen OKRAn kävijämäärä vuonna 2010 oli 50000, joten kävijämäärä nousi noin 40 %, ja näytteilleasettajiakin oli puolet enemmän kuin edelliskerralla. Pihvikarjaliitto oli mukana OKRAssa omalla osastollaan. Lisäväriä tapahtumaan toivat rotuyhdistysten omat osastot eläimineen. ELMAn eläimet kiinnostivat lapsia Helsingin Messukeskuksessa marraskuuta pidetyt EL- MA-maaseutumessut olivat pienten ja vähän isompienkin messuvieraiden syksyn kohokohta. Eläinhallissa oli nähtävänä lehmiä, vasikoita, lampaita, kanoja, vuohia, tipuja, koiria, aaseja, ja sokerina pohjalla jälleen kerran muhkea Hereford-sonni Pepper, joka vuodesta toiseen ihmetyttää ja ihastuttaa näyttelyvieraita. Millolan Pepperin lisäksi Pihvikarjaliiton ja rotuyhdistysten yhteistyönä paikalle oli saatu Liisa Volasen Highland Cattle -emo ja sen hellyttävä vasikka. Messuilla piipahti myös Joel Puhakaisen nuori Limousin-sonni. ELMAssa käy paljon alakoululaisia, joille on annettu tehtäväksi eläimiin liittyvä tietovisa. Näin tuli selvitettyä muun muassa se, mitä pihvikarja syö mieluiten ja mihin emolehmän maitoa käytetään. ELMAssa kokeiltiin nyt myös pihvilihatuotteiden suoramyyntiä, josta vastasi Laidun Hereford. Kuvia ELMAsta vieressä. Pihvikarjaliitto risteili FarMerilla Pihvikarjaliitto oli mukana marraskuussa järjestetyllä FarMeriristeilyllä esittelemässä yhdistyksen toimintaa. Silja Serenaden kongressitilat täyttyivät maa- ja metsätalousalan väestä, jotka osallistuivat monipuolisiin luentoihin. Näyttelytilan puolella oli mahdollisuus keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa, tavata tuttuja ja solmia uusia tuttavuuksia. Risteilyn ensimmäisenä iltana Pihvikarjaliitto järjesti juhlaillallisen, jonka yhteydessä julkistettiin vuoden 2012 Cowboy. Samalla puheenjohtaja Antti Veräväinen käytti tilaisuutta hyväkseen ja kiitti toiminnanjohtaja Maarit Kalliota tähänastisesta työstä liiton hyväksi. Kuva: OKRA mediabank Kuva: Tallink Silja 4 5 5

4 Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & tullen Mennen & Pihvikarjaliitto onnittelee 30-vuotiasta Charolais-yhdistystä Rotuyhdistyksistä Suomen Charolaisyhdistys on vuorostaan saavuttanut 30 vuoden iän. Merkkipaalua juhlistettiin Mikkelissä Tertin kartanossa järjestetyn juhlaillallisen ja mitalien jaon muodossa. Charolaisten parissa pitkän päivän tehneet Kata Flen, Päivi Enkola, Pertti Ekman ja Matti Hannola saivat Faban myöntämät hopeiset ansiomerkit, Heta Östergård ja Olli Kajakoski pronssiset. Onnittelusanoja lausuivat mm. Snellman Oy, Highland Cattle Club, Suomen Limousinkasvattajat ja Pihvikarjaliitto. Ruotsalaiset kollegat Per Mårtensson ja Göran Månsson Svenska Charolaisföreningenistä toivat myös oman tervehdyksensä. Puheenjohtaja Kaarlo Schildt totesi juhlapuheessaan, että yhdistyksen olemassaolo ei ole itseisarvo, niin mukavaa kun onkin kokoontua yhteen juttelemaan mukavia. Charolais-väkeä yhdistää intohimo karjanjalostukseen, ja niinpä Schildt evästi kasvattajia mielenkiintoisilla tulevaisuudennäkymillä. Jalostuseläinten myyntikanavat itärajan taakse alkavat avautua, mistä Viron markkinat ovat jo antaneet osviittaa. Miettikääpä mitä myytävää teillä on ensi syksynä, kehotti Schildt. Merkintöjä vuoden 2013 kalenteriin HELMIKUUTA: Sarka-messut Seinäjoella HELMIKUUTA: Valtakunnalliset emolehmäpäivät Ikaalisissa 6. HELMIKUUTA: Pihvikarjaliiton vuosikokous Ikaalisissa HEINÄKUUTA: Farmari-messut Seinäjoella HEINÄKUUTA: VILJO 2013 Viljelijän konemessut Kiuruvedellä Pihvikarjaliitto on nimennyt vuoden 2012 pihvikarjankasvattajaksi Mikko Leikolan. Nummi-Pusulassa Millolan tilaa isännöivä Leikola on tehnyt pihvikarjaa tunnetuksi monella tapaa. Suuri yleisö tuntee Hereford-sonni Pepperin, joka on monena vuonna ollut karjanäyttelyiden ja ELMA-messujen tähti. Mikko Leikola valittiin vuoden 2012 Cowboy ksi Palkitut vasemmalta Matti Hannola, Pertti Ekman, Päivi Enkola ja Kata Flen. Tertin kartanon herkullinen pitopöytä ja kaunis kartanomiljöö loivat upeat puitteet juhlalle. Ennakkokutsu Pihvikarjaliiton vuosikokoukseen Pihvikarjaliitto järjestää sääntömääräisen vuosikokouksen Ikaalisissa Valtakunnallisen Emolehmäseminaarin yhteydessä keskiviikkona Kokous alkaa välittömästi lounaan jälkeen klo kokousesitelmällä, jonka aiheena on ympäristötuki. Sen jälkeen käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tilaisuus päättyy noin klo Toivotamme myös Pihvikarjaliittoon kuulumattomat seminaarivieraat tervetulleiksi kuulemaan ajankohtaista asiantuntijapuheenvuoroa. Tervetuloa! Pihvikarjaliiton Cowboy 2012, Mikko Leikola, kasvattaa Hereford-rotuisia nautoja Nummi-Pusulassa, läntisellä Uudellamaalla. Noin 60 emolehmän ja kaikkiaan 150-päisen Hereford -karjan kasvatus alkoi vuonna 1992, jolloin Leikolan vanhemmat kiinnostuivat pihvikarjasta. Mikko Leikola on työskennellyt liharotuisten eläinten parissa lähes koko aikuisikänsä, ja toimii nykyisin Millolan tilan isäntänä. Aktiivisuus pihvikarjan tunnetuksi tekemisessä juontaa juurensa karjanäyttelyyn, johon Leikolaa aikoinaan pyydettiin mukaan. Millolassa oli sattumalta sopiva sonni, jonka lauhkea luonne ja muhkea ulkomuoto sopivat hyvin yleisötapahtumaan. Näin alkoi Pepper-sonnin kunniakas PR-ura, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Nyt jo 11-vuotias, yli tuhatkiloinen sonni oli jälleen vuoden 2012 ELMA-messujen vetonaula. Mikko Leikola suhtautuu pihvikarjankasvatuksen näkymiin luottavaisesti. Tämä on kasvava tuotannonala. Kunhan toimintaedellytyksistä huolehditaan ja päätöksenteossa otetaan huomioon alan erityistarpeet, pihvikarjan kasvatus sopii mitä parhaiten Suomen oloihin. Lihakarjalle tyypillisesti myös Millolan Hereford-lehmät viihtyvät ulkona ympäri vuoden. Pihvikarjaliitto on vuodesta 2009 lähtien valinnut vuoden Cowboy ksi tai Cowgirl iksi henkilön, joka on toiminut esimerkillisesti pihvikarjankasvatuksen parissa, lisäten kotimaisen pihvilihan tunnettuutta ja arvostusta. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet Jyri Tanner, Anne-Marie Rosenlew ja Riikka Palonen. Onnittelut Cowboylle! Vuoden Cowboy ja myös Rimpulana tunnettu Pepper-sonni kesän 2012 OKRA-näyttelyssä. 6 7

5 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio: Kotimaisella pihvilihalla on myönteinen tulevaisuus 8 9

6 Suomessa elintarviketurvallisuus, ympäristön puhtaus ja koko ruokaketjun kattava vastuullisuus ovat huippuluokkaa. Näitä vahvuuksia hyödyntämällä voidaan tehdä kotimaisesta pihvilihasta kilpailukykyistä ja kuluttajia houkuttelevaa, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Kun maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio matkustaa Keski-Euroopassa, hänestä on hienoa nähdä paljon karjaa laitumilla. Näin voisi olla Suomessakin! Lihakarja viihtyy ulkona ja on hyvä maisemanhoitaja, mutta yhtä tärkeää olisi eläinten imagollinen työ - sehän kertoo, että meillä on saatavana hyvin kasvatettua kotimaista naudanlihaa. Kotimainen pihviliha saisi Husu-Kallion mielestä näkyä myös hiukan paremmin kauppojen hyllyllä ja ravintoloissa. Kuluttajan valinta kallistuu helposti tuontilihan puolelle, jos lihan ostokriteerinä on hinta. Kaikkialla Euroopassa kuluttajat arvostavat kotimaisia tai EU:n sisämarkkinoiden tuotteita, mutta silti lihaa tuodaan EU:n ulkopuolelta. En kuitenkaan kannata ulkomaisen lihan tuontirajoituksia, vaan meidän kannattaisi miettiä, kuinka kotimaisesta pihvilihasta tehdään niin houkutteleva, että se syrjäyttää tuontilihan. Tämän päivän maailmassa omien vahvuuksien esilletuonti on keino erottautua ja pärjätä. Kansliapäällikkö, joka aiemmin toimi Eviran pääjohtajana, tuntee tarkasti suomalaisen lihantuotannon valttikortit. Meillä on puhdas ympäristö. Elintarviketurvallisuutemme on maailman huippua, viljelijät ovat vastuuntuntoisia ja eläimistä pidetään hyvää huolta. Nyt on aika vastata kiinnostukseen Vaikka sanonnan mukaan vaatimattomuus kaunistaa, markkinoinnissa siitä ei ole hyötyä. Husu-Kallio sanoo ymmärtävänsä, että kilpailu liha-alan toimijoiden kesken on kovaa koko elintarvikeketjun pituudelta. Silti hän ehdottaa voimien yhdistämistä pihvikarjan tunnettuuden lisäämiseksi ja pihvilihan brändin vahvistamiseksi. Systemaattiselle ja omiin vahvuuksiin perus- tuvalle, koko sektorin yhteiselle viestintäkampanjalle saattaisi jopa saada rahoitusta EU:n taholta. Husu-Kallio korostaa kotimaisen pihvilihan kilpailukyvyn lisäämistä. Tällä hetkellä yleinen ilmapiiri pihvilihaa kohtaan on myönteinen, ja sitä kannattaa hyödyntää. Perusasiat ovat kunnossa, ja tuotannonalan tulevaisuus näyttää myönteiseltä. Millaisia käytännön toimia kilpailukyvyn lisääminen tarkoittaa, siihen kansliapäällikkö ei ota kantaa, mutta kuluttajana hän toivoisi parannusta pihvilihan saatavuuteen. Pihvirotuisen eläimen jokainen ruhonosa on pihvilihaa. Esimerkiksi jauheliha on erinomaista, mutta sitä ei tahdo saada muualta kuin harvoista erikoismyymälöistä tai hankkimalla suuren erän kerrallaan suoramyynnistä. Myös kuluttajat voisivat pohtia ruoanlaittoaan pitkäjänteisemmin. Jos valmistaa huomisen päivällisen jo tänä iltana, monet haudutettavat liharuoat vain paranevat - esimerkiksi lihakeitto, joka on yksi Husu-Kallion lempiruoista. Kilpailukyky turvataan tietoa lisäämällä Lihankasvattajilta edellytetään nykymaailmassa laajaa ammattitaitoa. Kansliapäällikkö on miettinyt suomalaista tapaa, jossa kaikki tehdään alusta loppuun itse, vaikka hammasta purren. Varsinkin suoramyyntitiloilla viljelijän vastuulla voi olla kaikki mahdollinen eläinten hoidosta markkinointiin. Ilman liiketalouden perustietoja mikään tila ei nykymaailmassa pärjää. Maa- ja metsätalousministeriössä on mietitty neuvonnan tarvetta ja karjankasvatuksen tulevaisuutta kotimaisen kilpailukyvyn edistämiseksi ja tuotannon turvaamiseksi. Ministeriön strategian mukaan tavoitteena on muun muassa luoda edellytyksiä yrittämiselle ja edistää osaamista elinkeinon keskuudessa. Kuulisin mielelläni, millaisia ajatuksia viljelijöillä on - millainen neuvonta tai koulutus auttaisi heitä parhaiten? Neuvontaa tapahtuu myös toiseen suuntaan. Kun ministeriössä on valmisteltu nautaeläinten hyvinvointitukea uudelle ohjelmakaudelle, Pihvikarjaliiton asiantuntemus on ollut työryhmän käytettävissä. Samoin liitto on mukana erityisympäristötukeen liittyvässä alatyöryhmässä. Hyvinvointi- ja ympäristöasiat ovat keskeisiä ministeriössä, joka toimii ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen parissa, turvaten kotimaisen ruoan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön. Susanna Heikkinen Kuva: Iina Melto Vastuullinen tuotanto kaipaa mittareita Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on henkilökohtaisesti kiinnostunut luomutuotannosta, mutta hänen mielestään kaiken ei ole tarkoituksenmukaista olla luomua. Sen sijaan hän ehdottaa, että Suomessa voitaisiin yhdessä sopia vastuullisesta tuotantotavasta. Se eroaisi bulkkituotannosta, mutta sen noudattaminen olisi kevyempää kuin luomutuotannon, joka on EU:ssa tarkkaan säädelty. Vastuullinen tuotanto perustuisi eläinten hyvinvointiin, luonnonvarojen kestävään käyttöön, ympäristöasioiden huomioon ottamiseen ja tuotannossa toimivien ihmisten hyvinvointiin. Tähän ei tarvita lainsäädäntöä, selkeä mittaristo riittäisi, kansliapäällikkö sanoo. Kuluttajat ovat kiinnostuneita vastuullisesti tuotetusta ruoasta, vaikka termin sisältö jättääkin yhä tulkinnanvaraa. Husu-Kallio uskoo, että mittaristosta olisi apua myös käsitteen määrittelyssä. Tunnus vastuullisesti tuotettu antaa tuottajalle mahdollisuuden laatutietoiseen hinnoitteluun: ehkä halvempaa kuin luomu, mutta kalliimpaa kuin bulkki. Kansliapäällikkö heittää pallon ilmaan toivoen, että joku ottaisi siitä kopin. Nyt on oikea hetki elintarvikeketjun ratkaista, mitä tarkoittaa suomalainen vastuullinen ja eettisesti hyväksyttävä tuotanto. Pihvilihaketju voisi hyvin toimia mallina muille

7 Punnituksella tarkkuutta tuotannon talouteen Vaaka ja muistiinpanovihko ovat karjankasvattajan tärkeimpiä ja kustannustehokkaimpia työkaluja. Punnituksella seurataan eläinten kasvua ja ruokinnan onnistumista. Silmä voi pettää, mutta vaaka kertoo totuuden. Eläinten punnitseminen koetaan helposti ylimääräisenä, raskaana tai vaikeana työnä ja sen tarpeellisuus kyseenalaistetaan. Ilman punnitus- ja kasvunseurantatietoja ruokinta ja eläinten kasvatus on kuitenkin tuntuman varassa. Kun halutaan onnistua tuotannossa ja varmistaa paras mahdollinen tulos ja eläinten kasvupotentiaalin hyödyntäminen, ei ole varaa jättää punnitsematta. Punnitsemalla varmistetaan monta asiaa: esimerkiksi ruokinnan onnistuminen, sonnien kasvutavoitteiden saavuttaminen, teuraskypsyyden optimaalinen ajankohta, emolehmien tuotosprosentti ja hiehojen sopiva kasvu astutuskokoon. Säännöllinen, rauhallisesti toteutettu punnitus lisää eläinten käsiteltävyyttä ja alentaa niin eläimen kuin ihmisen stressiä. Kun eläimet ovat tottuneita käsittelyyn, helpottuu moni asia: korvamerkkien kiinnittäminen eläimen hoito ja lääkintä tarvittaessa eläinten siirrot eläinten lastaaminen käsittely keinosiemennettäessä poikima-avustus tarvittaessa karjankasvattajan kynnys eläinten käsittelyyn punnitustyö on jopa antoisaa. Kokeneellekin eläinten käsittelijälle punnituspäivät opettavat usein uutta. Punnituspäivän päätteeksi saatu tieto on arvokasta. Mahdollisiin ongelmakohtiin päästään tarttumaan ajoissa ja tuotanto saadaan oikeille raiteilleen. Tulosten vertailu on mielenkiintoista ja antaa merkittävää tietoa eläinvalintojen ja ruokinnan suunnittelun tueksi. Johanna Jahkola Satafood Kehittämisyhdistys ry Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Seuraavalla aukeamalla avuksesi Johanna Jahkolan kokoama punnituksen ABC. Mitä et mittaa, sitä et voi hallita Helposti käsiteltävät eläimet ovat etu koko ketjun kannalta. Työturvallisuus ja työn mielekkyys paranevat tuottajan lisäksi mm. eläinlääkärien ja seminologien työssä, eläinkuljetuksissa ja teurastamolla. Huono käsittely ja kireä luonne johtavat sitkeään lihaan kuluttajan lautasella. Vaaka on investointi, joka maksaa itsensä takaisin tehokkaan tulosseurannan myötä. Kun käytettävissä on toimiva eläinten käsittelyjärjestelmä ja hallussa hyvät eläinten käsittelytaidot, Hyvät ennakkosuunnitelmat ja -järjestelyt, rauhallinen käytös ja häiriötekijöiden eliminointi takaavat hyvin sujuvan ja turvallisen punnitsemisen. Eläinten on hyvä antaa rauhassa totutella tilanteeseen ja nähdä, mitä lajitoverille tapahtuu. Myös pieni palkkio punnituksen jälkeen maistuu

8 ABC: Näin onnistut punnituksessa ABC: Näin onnistut punnituksessa ABC: Näin onnistut punnituksessa Kärsivällisyydellä tienataan Mitä rauhallisemmin kykenet toteuttamaan punnituksen, sen nopeammin se sujuu jatkossa. Varaa erityisesti ensimmäiseen punnitukseen aikaa, älä suunnittele muita työurakoita tai aikataulua samalle päivälle, vaan keskity eläinten käsittelyyn. Kärsivällisyydellä tienataan ajansäästöä ja työturvallisuutta tulevaisuuteen. Yksikin punnitustilanteessa hermostutettu eläin on jatkossa hankala käsiteltävä ja se tulee lisäämään punnitukseen kuluvaa kokonaisaikaa. Jos punnittavana on monilta eri tiloilta olevia eläimiä, tulevat erot esiin. Eläinten käsiteltävyyteen vaikuttaa ihmiskontaktien aiempi määrä sekä käsittelyn laatu: rauhallinen käsittely tai pakottamalla ja kiireellä tehty käsittely. Myös genetiikka ja rotu vaikuttavat jonkin verran, samoin vasikkana laumassa opittu malli. Ratkaisevin vaikutus on aina ihmisen käytöstavoilla. Vältä pelkoa ja pakottamista Eläimet muistavat pelon, kivun ja pakottamisen. Sama tilanne, esine ja paikka palauttavat huonon kokemuksen eläinten muistiin. Muista että kaikki uusi on eläimille outoa ja pelottavaa älä pakota, älä kiirehdi! Antamalla naudalle aikaa sopeutua tilanteeseen ja edetä oman luontaisen uteliaisuuden perusteella tutkien uutta ympäristöä, pääsee käsittelijä itse helpommalla. Pakottaminen laukaisee peruuttamisen ja haluttomuuden edetä sekä halun palata takaisin lauman suojaan. Paniikkiin asti menevä eläin on hankala ja jopa vaarallinen käsiteltävä, joka voi rikkoa aitarakenteita tai hyökätä käsittelijän päälle. Käsittelijällä tulee olla kyky lukea eläimen reaktioita ja hellittää otettaan ajoissa. Eläinten hermostumiseen menee vain muutama sekunti. Rauhoittumiseen vastaavasti tarvitaan minuuttia. Hermostunut eläin päästää hätäsonnan punnitusreitille tai vaakaan. Ulosteeseen erittyy nk. pelko-feromoneja. Nämä merkkihajut toimivat varoituksena seuraaville eläimille, jotka laittavat jarrut ja pakin päälle. Vältä nopeita liikkeitä Nauta reagoi nopeaan liikkeeseen. Mitä nopeammin käsittelijä liikkuu, sen nopeammilla kierroksilla säntäilevät eläimet. Sanotaan että eläimet pystyvät haistamaan ihmisen pelon, mutta ainakin eläimet lukevat kehonkieltämme. Pelokas käsittelijä liikkuu epävarmemmin ja tekee hätäisempiä liikkeitä, jotka vastaavasti tekevät eläimet säikyiksi ja varuillaan oleviksi. Vastaavasti rauhallisen itsevarma olemus heijastuu myös eläimiin. Vältä huutoa ja metallin kolistelua Karjan käsittelyyn mielletään usein tarvittavan ronskeja otteita. Käsittelytilanteessa huudellaan ja käsittelylaitteita käytetään vauhdikkaasti ja metalli paukkuu. Meteli on eläimille stressaavaa ja saa ne pelokkaiksi. Käsittelyvälineet Ohjailukeppi on nimensä mukaisesti tarkoitettu eläinten ohjailuun ja sen käyttö on tehokkainta, kun eläimiin ei kosketa. Eläinten erottelussa ryhmästä vaakareitille ohjailukeppi on näkyvä ja toimiva. Kaikessa karjan käsittelyssä porttien oikealla sijoittelulla on ratkaiseva rooli. Onnistuneesti suunnitellut rakenteet vähentävät muiden käsittelyvälineiden tarvetta. ALUSTAN LIUKKAUS Liukas alusta tekee eläimet haluttomiksi tai varovaisiksi liikkumaan. Liukastumisriski on sekä eläimillä että käsittelijöillä. Ripottele hienoa hiekkaa tai kuivaa sahanpurua liukkautta jarruttamaan. ALUSTAMATERIAALI Alustamateriaalin muutokset saavat eläimet pysähtymään tai peruuttamaan. Jos reitillä on alustan muutoksia, yritä naamioida ne jollakin materiaalilla, johon eläimet ovat tottuneet, esimerkiksi olkisilpulla tai turpeella. Kokoomatilan täyttö Täytä kokoomatila sopivasti eläinryhmän käsiteltävyyden mukaan. Keskenään sopuisat, laiskahkot ja ihmiseen tottuneet eläimet sopeutuvat tiiviimpäänkin oloon, mutta pääsääntöisesti vältä täyttämästä kokoomatilaa liian täyteen. Käsittelijän tulee mahtua kulkemaan eläinryhmän keskellä ja eläimillä tulee olla sopivasti tilaa väistää käsittelijää. Arvioi ryhmän levollisuutta/ levottomuutta. Kokemus opettaa valitsemaan sopivan täyttötiheyden. Taaraa vaaka Tarkista vaa an taaraus aina punnituksen aluksi jollakin luotettavalla painolla. Jos tunnet oman painosi luotettavasti, kävele vaakaan punnittavaksi. Tarkistus onnistuu myös muutamalla rehusäkillä. Tarkista taaraus myös päivän mittaan. Varsinkin levottomat ja paljon liikkuvat eläimet voivat vaikuttaa vaa an taaraukseen. Punnitusjärjestys Vaakareitille ohjautuvat usein samat yksilöt alkupäässä. Lauman pelokkaimmat ja hankalimmin käsiteltävät osaavat lajittua viimeisten joukkoon. Arvioi eläinten käyttäytymistä punnituksen edetessä ja opettele tunnistamaan eläimet, jotka tunkevat itsensä nurkkiin tai kulmauksiin, hakeutuvat laumatovereiden keskelle turvaan ja juoksahtavat nopeasti käsittelijän ohi lajitteluyrityksissä. Älä jätä näitä herkästi hermostuvia, nopeita yksilöitä viimeiseksi, äläkä varsinkaan yksinään. Laumasta erotettu, yksinäinen ja hermostunut eläin on hankala ja vaarallinen käsiteltävä. Tarvittaessa ohjaa viimeinen pari yhtaikaa vaakakujaan ja päästä ne vaakaan peräkkäin. Eläimillä on luontainen taipumus seurata joten reitillä edellä kulkeva vetää toisen perässään. Valaistus Valaistus vaikuttaa eläinten liikkumiseen. Varmista, että reitillä ei ole valoja, jotka häikäisevät eläimiä suoraan silmiin. Itse vaaka-paikan täytyy olla hyvin valaistu. Tarkista että reitillä tai vaa an kohdalla ei ole jyrkkiä valon ja varjon vaihteluita, jotka vaikuttavat eläinten halukkuuteen edetä. Jos punnitset ulkosalla tai olosuhteissa, johon luonnonvalo vaikuttaa, huomioi että hämärän tullen eläimet liikkuvat huonommin. Punnitusväli ja aikataulu Pidä kiinni säännöllisestä ruokintarytmistä. Eläinten pötsintäyteisyys ja ruokinnasta kulunut aika vaikuttavat punnitustuloksiin. Tee punnitukset joka kerta samaan aikaan saadaksesi luotettavat kasvunseurantatiedot. Punnitse eläimet rehuerän vaihtuessa sekä uudelleen 3-4 viikon kuluttua tarkistaaksesi kasvut. Käsittelyrakenteet eläinten mukaan Rauhalliset, käsittelyyn tottuneet eläimet eivät vaadi järeitä rakenteita. Jos karjaa on käsitelty vähän sekä kiireisellä asenteella ja joukossa on nopeasti hermostuvia eläimiä (tai ihmisiä), vaaditaan käsittelyrakenteilta enemmän järeyttä, korkeutta ja toimivuutta. Rauhallisille eläimille riittää noin 150 cm aitakorkeus, vilkkaille korkeutta on hyvä lisätä 180 senttimetriin. Kaarevat kulkureitit Vältä jyrkkiä mutkia, umpikujia ja teräviä nurkkauksia. Eläimet kulkevat luontaisesti kaarevia kujia pitkin. Eläimet sulloutuvat tyypillisesti nurkkiin tungeksimaan kun kulmat pyöristetään, käsittely helpottuu. Punnituksen palkitsevuus Eläimille oppiminen on motivoivaa, kun siihen kytkeytyy jotakin miellyttävää. Käsittelyn ensimmäinen periaate on toimia pakottamatta ja kiirehtimättä, jotta eläimille ei muodostu pelkokokemusta. Jos punnitukseen sisältyy lisäksi jotakin miellyttävää, esim. maittavaa rehua, eläimet oppivat yhdistämään asiaan jotakin mukavaa, mikä parhaimmillaan lisää niiden yhteistyöhalukkuutta. Vaa an läpi kulkeminen suoraan rehun ääreen tasaa mahdollisesti koettua stressiä. Eläimet eivät liiku? Kun käsittely ei suju, on helppo syyttää eläinten tyhmyyttä tai huonoa luonnetta. Kun eläimet eivät liiku haluttuun suuntaan toivotulla tavalla, vika on yleensä huonosti suunnitelluissa punnitusjärjestelyissä: jyrkät kulmat, väärin sijoitetut portit ja vaaka olosuhteissa: valaistus, liukkaus, alustamateriaali, oudot asiat reitillä käsittelijän taidoissa: liikkumistapa, väärä sijoittuminen tilanteen ilmapiirissä: levoton tunnelma, hermostuneet käsittelijät Älä punnitse eläimiä pahantuulisena. Eläimet eivät lue ajatuksiamme, mutta tunnistavat kyllä tunnetilamme. Käsittelijän ärtymys heijastuu eläinten käyttäytymiseen. Sitä saa mitä tilaa. Kun käsittelysysteemi, vaikka kuinka hyvin suunniteltu, ei toimi, ole valmis muuttamaan suunnitelmaa. Tunnista ongelmakohdat ja kokeile eri ratkaisuja. Usein kyse voi olla vain yhden portin väärästä sijoittelukulmasta. Onnistuneen muutoksen tekemiseen kuluu vähemmän aikaa kuin vastaan hangoittelevien eläinten eteenpäin pakottamiseen huonosti toimivalla reitillä. Tunnista vaaratilanteet ajoissa Käsittelijän on tärkeää osata lukea eläimiä ja arvioida omien liikkeiden vaikutusta eläimiin. Ellei vaaratilanteiden merkkejä huomata ajoissa, on tapaturma lähellä. pyöriikö punnittava ryhmä paniikin vallassa ympyrää? tungeksitaanko turvaan lauman keskelle? liukastellaanko? hypitäänkö selkään? haetaanko pakotietä nostamalla leukaa aidan päälle tai yrittämällä tunkea aidan ali? pidetäänkö päätä ylhäällä? näkyvätkö silmän valkuaiset? Rauhallisella eläimellä silmät ovat tummat Mitä nopeammin käsittelijä hellittää otettaan, antaa eläimille lisää tilaa sijoittumalla hieman etäämmälle ja hidastaa omaa liikkumistaan, sen nopeammin eläimet tasaantuvat. Mikäli kiirettä pidetään yllä ja pakottamista jatketaan, tapaturmariski kasvaa, eläinten huono käytösmalli varmistetaan jatkossakin, aikaa kuluu enemmän ja punnituksesta tulee stressaava niin eläimille kuin ihmisille. Vaa an valinta Keskustele eri vaakamyyjien ja käsittelylaitevalmistajien kanssa. Kysele tuottajilta käyttäjäkokemuksia. Arvioi millainen laiteyhdistelmä sopii parhaiten tilallesi. Tarvitsetko käsittelylaitetta myös muuhun eläinten käsittelyyn, kuten korvamerkkien kiinnitykseen, sorkkahoitoon, keinosiementämiseen, tiineystarkastuksiin, sairaan eläimen hoitoon? Millaisia eläimesi ovat käsiteltävyydeltään tällä hetkellä? Kuinka suuri vaihteluväli on punnittavien eläinten koossa ja painossa? Millaisissa olosuhteissa vaakaa käytetään? Halutaanko kiinteä vai siirreltävä vaakayhdistelmä? Miten helposti vaaka on siirreltävissä ja koottavissa? Laitteen helppokäyttöisyys? Laitteen hiljaisuus/äänekkyys? Tarvittavat lisäominaisuudet? Puhdistamisen helppous? Kuntoluokitukset kaupan päälle Punnitusten yhteydessä eläin on sopivasti aloillaan myös kuntoluokitusten tekemistä varten. Emolehmien kuntoluokitus on ajankohtainen vieroituksen yhteydessä. Kuntoluokituksen perusteella emot jaetaan ruokintaryhmiinsä ja suunnitellaan tarpeiden mukainen ruokinta. Teurassonnien kohdalla kuntoluokitus antaa tuntuman rasvoittumisen alkamiseen ja sopivan teurastusajankohdan määrittämiseen. Johanna Jahkola 14 15

9 Rehukiloista ruhokiloiksi Loppukasvattajan pääasiallisin tavoite on muuntaa eläimille syötetyt rehukilot mahdollisimman tehokkaasti tuottaviksi ruhokiloiksi. Haasteen muodostavat jatkuvasti muuttuvat ja nousevat tuotantopanosten hinnat sekä kasvatettavan eläinaineksen vaihtelevuus. Ruokintakustannus on naudankasvatuksen yksi suurimmista muuttuvista kustannuksista. Rehupanokset kannattaakin kohdentaa mahdollisimman tarkasti. Nurmisäilörehu on yleisimmin käytetty karkearehu lihanautojen ruokinnassa. Säilörehun laadulla on suuri merkitys rehun syöntiin ja eläinten kasvuun. Esimerkiksi korkea kuiva-aine- ja sokeripitoisuus lisäävät kuiva-aineen syöntiä, kun taas voihappo ja korkea ammoniumtyppi vähentävät syöntiä. Säilörehun laadusta tai sen ruokintavasteesta ei ilman rehuanalyysiä pystytä arvioimaan kuin murto-osa. Analysoidut rehut Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä. D-arvon tulisi kasvavilla naudoilla olla vähintään g/kg ka. Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä ja kasvua merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 650 g/kg ka. Tällöin joudutaan nostamaan dieetin väkirehun osuutta, jotta eläinten kasvupotentiaali saavutetaan. Lihanaudan ruokinnan kannalta säilörehun g/kg ka raakavalkuaispitoisuus varmistaa sen, että eläimen valkuaistarve tulee täytettyä ilman valkuaistäydennysrehuja. Tätä korkeammat valkuaispitoisuudet eivät ole eläimen hyödynnettävissä, vaan typpeä hukkaantuu sonnan ja virtsan mukana. Hyvin korkeat säilörehun raakavalkuaispitoisuudet (yli 190 g/kg ka) voivat vaikuttaa negatiivisesti pötsimikrobien typen hyväksikäyttöön. Pötsissä muodostuu myös liiaksi ammoniumtyppeä, joka heikentää useiden eri kivennäisten imeytymistä. Toisaalta kotieläintuotannon ympäristökuormitus kasvaa huomattavasti ylimääräistä valkuaisen syöttämisestä. Korkean raakavalkuaispitoisuuden omaavat säilörehut kannattaakin syöttää rehustuksen komponenttina sekoittaen sitä heikompilaatuisen säilörehun kanssa. Säilörehu on naudan tärkein kuidun lähde. Kuidun laadulla on ratkaiseva merkitys tasapainoisessa ruokinnassa. Pötsi vaatii toimiakseen riittävästi kuitua. Koko rehuannoksessa tulisi olla karkearehun kuitua vähintään 20 % dieetin kuiva-aineen syönnistä. Säilörehun kuitupitoisuudesta kertoo analyysituloksen NDF-luku. Tyypillisellä säilörehuasteella korjattaessa säilörehun kuitupitoisuus on nurmivaltaisessa rehussa g/kg ka ja vastaavasti apilapitoisessa rehussa g/kg ka. Rotujen erilaiset ominaisuudet Liharodut voidaan jakaa kahteen karkeaan ryhmään: isot ja keskikokoiset rodut. Isot rodut (Blondi, Charolais, Limousin, Simmental) omaavat hyvät kasvuominaisuudet, tuottavat vähärasvaisen ja hyvin luokittuvan teurasruhon. Keskikokoisten rotujen (Angus, Hereford) haasteena on korkea teuraspaino ja matala rasvaluokka. Usein Anguksella ja Herefordilla teuraspainon noustessa myös rasvaluokka nousee. Vaakakupin toisella puolella on kuitenkin rehustus. Energiantarve on isoilla roduilla hieman korkeampi kuin keskikokoisilla roduilla. Tämä johtuu pääsääntöisesti korkeammasta kasvupotentiaalista. Rotujen kuiva-aineen syöntikyky on myös hieman erilainen. Syöntikyky määrittelee, minkälaiseen ruokintaan eläin soveltuu. Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on korkea kuiva-aineen syöntikyky. Karkearehuvaltaisen ruokinnan arvellaan soveltuvan paremmin keskikokoisille roduille. Toisaalta väkirehuvaltaisempi ruokinta sopii paremmin eläimille, joiden kasvupotentiaali on suuri. Hieman enemmän väkirehua suositellaan siis lisättävän isojen rotujen dieettiin. Isojen ja keskikokoisten rotujen eläimet olisi käytännöllistä jakaa jo tilalle tulovaiheessa eri karsinoihin. Rotukohtainen ruokinta ja eläinten ryhmittely vähentää myös kuivikemenekkiä, koska sonnan koostumus pysyy kiinteämpänä. Tämä johtuu ravintoaineiden paremmasta hyväksikäytöstä. Nauta syö nk. kuiva-ainetta eli pyrkii pitämään pötsin täyteisyyden vakiona. Naudan syöntimäärä on yhteydessä sen elopainoon. Sulavaa, hyvälaatuisen karkearehun kuiva-ainetta nuoret eläimet pystyvät syömään 2,0-3,0 % elopainostaan. Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti ja siinä on runsaasti vaihtelua. Ruokinta ennen ja jälkeen vieroituksen sekä kasvatusolosuhteet vaikuttavat siihen, minkälainen eläimen syöntikyky on loppukasvatuksen alkaessa. Hyvin karkearehuvaltainen ruokinta hidastaa kasvua, koska eläimet eivät kasvatuksen alussa pysty syömään dieetin kuivaainetta energiantarpeeseensa nähden riittävästi (Kuva 1). Kasvu hidastuu kohtuuttomasti, jos eläinten elopaino on alle 400 kg käytettäessä alle 15 % väkirehutasoa dieetin kuiva-aineesta (Kuva 2). Kasvun hidastuessa voi vaarana olla, että kasvatusaika pidentyy yli tavoitteiden eikä haluttua teuraspainoa saavuteta. Kasvun hidastuessa myös rasvakudoksen kasvu siirtyy myöhempään ajan kohtaan. Eläinten kasvu rupeaa kirimään, kun elopaino on yli 650 kg. Tällöin eläinten syöntikyky suhteessa ravintoaineiden tarpeeseen on jo kohtuullinen. Tämän nk. kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus on 2-4 viikkoa. Tämän jälkeen eläimet ovat yleensä saavuttaneet kasvurytminsä ja rasvoittuminen alkaa, jos se on rotutyypillinen ominaisuus. Alkukasvatus (elopaino alle 400 kg) tulisi suorittaa noin % väkirehutasolla, jos käytetty karkearehu on D-arvoltaan noin g/kg ka. Väkirehumäärää voidaan laskea noin %, kun eläinten elopaino ylittää 400 kg. Dieetin energiatiheyden nostaminen päivää ennen teurastusta parantaa luokittumista ja lihansyöntilaatua. Jos tilalla on käytettävissä paljon hyvälaatuista säilörehua, mahdollisuudet väkirehumäärän pienentämiseen kasvavat. Hyvälaatuisella säilörehulla (D-arvo yli 680 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus g/kg ka) voidaan % väkirehumäärällä dieetin kuiva-aineesta päästä varsin hyviin, noin 750 g nettokasvuihin. Hieman heikommalla säilörehulla (D-arvo 670 g/kg ka) 20 % väkirehutaso tiputtaa nettokasvun noin 680 g/ päivässä. Jos säilörehu on D-arvoltaan väkirehumäärän nostaminen 20 % 50 %:iin dieetin kuiva-aineesta nettokasvu nousee keskimäärin 160 g/päivä. Onnistunut lopputulos Eläinten punnitseminen on ainoa tapa seurata eläinten kasvua tarkasti. Yksilö ja karsinakohtaisesti voidaan havaita, missä vaiheessa eläinten kasvu taantuu ja kasvattaminen muodostuu kannattamattomaksi. Elopainotiedon avulla saadaan laskettua eläinkohtainen teurasprosentti, joka voi vaihdella huomatta- Ruokinnan muutos karkearehuvaltaiseksi voidaan tehdä, kun eläinten elopaino on saavuttanut yli 400 kg. Kasvatuksen loppua kohden ruokinnan energia tiheyttä olisi nostettava, jotta haluttu teuraspaino saavutetaan kohtuullisessa ajassa. Ruokinnalliset mahdollisuudet Kuva: Tarja Kankaansivu

10 ideaalia vasti. Punnituksen yhteydessä voidaan myös suorittaa eläinten teuraskypsyyden arvioiminen ja määrittää oikea teurasajankohta. Ruokintaa erilaistamalla eläimet voidaan jakaa eri kasvutavoitteisiin. Kasvatuksen pituus ja kasvutavoitteet olisi mietittävä jo suunnitteluvaiheessa eläinryhmäkohtaisesti. Teurasikä voi olla osalle eläimistä tavanomainen kuukautta. Tämä ryhmä tarvitsee onnistuakseen hieman korkeamman energiatason dieettiin, jotta teuraspainotavoite saavutetaan. Osalle eläimistä voidaan tavoitella pidempää kuukauden teurasikää. Tämä ryhmä voidaan kasvattaa suurimman osan kasvatusajastaan hyvin karkearehuvaltaisella ruokinnalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että kasvatusajalla on olennainen merkitys rehujen kokonaiskustannukseen. Pääsääntöisesti tasaisesti ja nopeasti kasvaneista eläimistä muodostuu paras taloudellinen tulos. Maiju Pesonen KARKEAREHUN LAATU ASETTAA REUNAEHDOT VÄKIREHUN KÄYTTÖMÄÄRÄLLE SEOKSESSA 1. Tiedä, mitä syötät. Analysoi karkearehut. 2. D-arvon tulisi kasvavilla naudoilla olla vähintään g/kg ka. Seosrehuruokinnassa voidaan sekoittaa eri D-arvon rehuja keskenään. Mitä sulavampaa rehua, sitä vähemmän tarvitaan väkirehua 3. Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka Harkitse nurmipalkokasvien lisäämistä käytettäviin siemenseoksiin. 4. Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Hyvän tuoreen säilörehun ph on 3,7-4,0. Esikuivatun säilörehun ph on korkeampi. Eläinten syönti on parempi Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi eli vähennät mahdollisten valkuaisrehujen ostotarvetta RGB R0, G0, B0 R230, G190, B130 Luonnostaan vastuullinen Hyvä pihvilihantuottaja, Sinun työsi tulos näkyy lautasella. VALKUAISREHUJA VOIDAAN TARVITA: Kasvu, g/pv Kuva: Iina Melto Elopaino, kg 1. Jos karkearehu on heikkolaatuista (ravitsemuksellinen ja/tai säilönnällinen laatu) 2. Sulavuus on heikko (D-arvo alle 650 g/kg ka) 3. Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 120 g/ kg ka 4. Rehun säilönnällinen laatu on heikko (virhekäyminen heikentää syöntiä ja usein on aiheuttanut valkuaisen hajoamista) 5. Jos dieetissä käytetään karkearehuna kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea 6. Jos väkirehun osuus rehuannoksessa on alle 25 % kuiva-aineesta ja karkearehun raakavalkuaispitoisuus on alle 130 g/kg ka 7. Alkukasvatusvaiheessa, jos eläinten vieroituspaino on alle 200 kg 8. Loppukasvatusvaiheessa, viimeisen 1,5 kk aikana, vähentämään ruhojen rasvaisuutta 9. Suuret rodut (blondi, charolais, limousin, simmental) voivat hyötyä, jos karkearehun raakavalkuaispitoisuus on alle 130 g/kg ka tavoitellaan korkeaa kasvua eläimet ovat alle 400 kg Eläimen ikä, kk Kuva 2 Päiväkasvu ja syönti Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv % väkirehua (kaikki rodut) Isot rodut noin 40 % väkirehua Keskikokoiset rodut % väkirehua, jos karkearehun laatu hyvä Syönti, kg ka/pv Kysy lisää: 18 Kuva Elopaino, kg Nuoren naudan kasvupotentiaali ja syöntikyky eivät kehity samaa tahtia. Kun eläinten elopaino on alle 400 kg, pelkällä karkearehuruokinnalla harvoin saavutetaan yli 1,0 kg päiväkasvuja. Raimo Murtoniemi Matti Myllylä Juha Ryhänen Susanna Vehkaoja

11 Luonnonlaidunlihasta ei kuitenkaan haluta tehdä kilpailijaa luomulihalle. Kriteerit eivät myöskään ota kantaa elintarvikkeiden valmistukseen, varastointiin tai kauppaan. Ruotsissa laidunlihasta tuli brändi päristöjen hoitoon. Hakumenettely kustannuslaskelmineen on hyötyyn nähden raskas. Osallistumalla kriteeristön laadintaan pihvikarjankasvattajat voivat vaikuttaa luonnonlaidunlihan tuotantoehtoihin, markkinointiin ja valvontaan. Vaikka luonnonlaiduntaminen on vielä pienimuotoista, sen imagollinen arvo on pihvilihalle tärkeää. Kotimaiselle luonnonlaidunlihalle kehitetään kriteerejä Pihvikarjan laiduntaminen luonnonympäristössä on monella tapaa hyödyllistä, mutta sen kannattavuudessa on toivomisen varaa. WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittävät parhaillaan yhdessä eläintuottajien kanssa kriteerejä, joiden perusteella voitaisiin lisätä luonnonlaidunlihan arvostusta. Eläimet ovat ihmistä tehokkaampia maisemanhoitajia. Naudat ja lampaat pitävät avoimina ja hoidettuina laajoja alueita, joiden ylläpito esimerkiksi niittämällä vaatisi lukuisia työtunteja, eikä aina olisi käytännössä mahdollistakaan. Laiduntaminen on niille luonnollista ja lajinmukaista elämää. Vuosikymmenien kuluessa laidunnetuista alueista on muodostunut maisemia, jotka ovat luontoarvoiltaan tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia. Tällaiset perinneympäristöt ovat elintärkeitä monille kasvi-, lintu- ja hyönteislajille. Suomen uhanalaisista lajeista jopa 23 % elää luonnonlaitumilla. Kriteeristö tuotannon avuksi Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää, eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt jatkuvasti. Myös luonnonlaidunliha herättää kiinnostusta, mutta tähän saakka Suomesta on puuttunut määritelmä, mitä luonnonlaidunlihalla oikeastaan tarkoitetaan. WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat käynnistäneet nelivuotisen hankkeen puustoisten perinneympäristöjen hoitamiseksi luonnonlaiduntamisen avulla. Samalla hanke on ottanut tehtäväkseen luonnonlaidunlihan ekologisten kestävyyskriteerien laatimisen. Kriteerejä työstää kahdeksanhenkinen työryhmä, jossa on edustajia myös Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta. Luonnonlaitumilla tuotettu liha on korkealuokkaista, ja tuottaja voi saada siitä paremman hinnan. Kuluttajalle sertifioitu luonnonlaidunliha puolestaan tarjoaisi luotettavan, ympäristöä hyödyttävän vaihtoehdon, työryhmässä mukana oleva eläintenhoitaja Jukka Tobiasson sanoo. Kriteeristöä pohdittaessa huomioidaan muun muassa olemassa oleva lainsäädäntö ja tukiehdot, laidunajan pituus, luonnonlaidunten osuus laidunalasta ja rehun kotimaisuusaste. Kuva: Iina Melto Kriteerien laatimiseen kannustaa myös Ruotsin malli. Länsinaapurissa on sertifioitua luonnonlaidunlihaa (naturbeteskött) ollut tarjolla jo kymmenen vuoden ajan. Ruotsissa myydään vuosittain noin kiloa luonnonlaidunlihaa suurimmaksi osaksi yksityisille kuluttajille ICA-ketjun liikkeissä. Lisäksi sitä tarjotaan huippuravintoloissa esimerkiksi Tukholmassa, mutta toisaalta myös monet kunnat käyttävät luonnonlaidunlihaa kouluissa ja hoitolaitoksissa, kertoo kansallinen koordinaattori Anna Jamieson WWF Ruotsista. Pihvikarjan näkökulma esille Luonnonlaiduntamisen eduista puhuttaessa on muistettava taloudellinen kannattavuus ja eläinten hyvinvointi. Luonnonlaitumilta saatava rehu on ruokinnalliselta arvoltaan viljeltyä laidunta heikompaa, mikä hidastaa eläinten kasvua. Vasikat tarvitsisivat lisäruokintaa, mikä ei tällä hetkellä ole sallittua. Luonnonlaiduntaminen edellyttää karjankasvattajalta paljon työtä. Aitojen perustaminen ja kunnossapito on aikaavievää ja kallista, laidunalueet voivat olla pieniä tai pirstoutuneita. Joskus eläinten hankala kuljettaminen luonnonlaitumille vähentää mielenkiintoa maisemanhoitoa kohtaan. Monet pihvikarjankasvattajat katsovat, että erityisympäristötuen hakemisen ja ehtojen täyttämisen tulisi olla yksinkertaisempaa, jotta tuki kannustaisi nykyistä paremmin perinneym- Laiduntreffit Suuri osa arvokkaista maisemista on muiden kuin kasvattajien omistuksessa. Paikallisesti järjestettävillä laiduntreffeillä eläinten kasvattajat ja sopivien kohteiden maanomistajat voivat tavata toisiaan ja sopia alueiden vuokrauksesta tai laiduneläinten saatavuudesta maisemanhoitoon. Talkooleirit WWF Suomi järjestää talkooleirejä, joilla autetaan kohteiden ensiraivauksessa ja esimerkiksi aitojen rakentamisessa. Lisätietoja Kuva: Tarja Kankaansivu Laiduntaessaan perinneympäristöissä eläimet estävät katoamassa olevien niittyjen ja hakamaiden umpeen kasvamisen ja häviämisen. Luonnonlaidunlihan kriteeristöä kehitetään parhaillaan arvostuksen lisäämiseksi.

12 Lihatilan pelikuviot kuntoon K 7 Palaute tehdystä työstä on tärkeää. Hyvää palautetta tulee annettua liian harvoin. Tarvitsetko apua tuotannon käynnistämisessä tai laajentuneen toiminnan hallinnassa tai haluatko lisätä talousosaamistasi? Lihatilan talous -hanke tarjoaa koulutusta naudanlihantuottajille Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan suomenkielisissä kunnissa. Tervetuloa mukaan! Ota yhteyttä, kerromme lisää! ProAgria E-P ProAgria E-P ProAgria E-P Marjut Viitasalo Maija Yliaho Olavi Kuja-Lipasti p p p ProAgria Liha Osaamiskeskus Ari Nopanen Sähköpostit: p Hyvillä johtajilla on paljon yhteistä, oli heillä vedettävänä sitten lihatila tai jääkiekkojoukkue. Näin todettiin lokakuun alussa Framilla järjestetyssä Lihatilan johtaminen -koulutuspäivässä, jossa pelikuvioita laitettiin kuntoon ammattijohtajien oppien mukaan. Päivän pääluennoitsijan, maajoukkuevalmentaja Jukka Jalosen viesti oli selkeä. Pitää rakastaa voittamista enemmän kuin vihaa häviämistä. Avauspuheenvuorossa ProAgria lihaosaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen pohti toimialan ja toimintaympäristön tuntemisen merkitystä päätöksenteossa. Toimintaympäristön vaihteluissa mukana pysyminen on kannattavan tuotannon yksi edellytys, Nopanen painotti. Olennainen tieto pitää usein poimia useista lähteistä. Mietitään muutosvoimat, arvioidaan mahdollisuudet ja uhkat. Paras analysoija voittaa. Nopanen muistutti myös pitkäjänteisyyden merkityksestä. Päivittäinen päätöksenteko ratkaisee paljon, mutta kyllä karjankasvattajalla on oltava ajatus siitä, mitä tilalla tapahtuu seuraavien viiden vuoden aikana, mitä tavoitteita tilan toiminnalla on ja miten niihin päästään. Poukkoilu ja jatkuva asioiden muuttaminen tulee kalliiksi. Otetaan vain fiksuja jäähyjä Päivän pääpuhujaksi oli kutusuttu Suomen jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen. Jalosen kiinnekohtia lihantuotantoon ovat perheen ruokapöydässä päivittäin syötävä liha ja lapsuudessa sukulaisten maatilalla vietetyt kesät. Johtamisen opit ovat kuitenkin samat, oli sitten luotsattava jääkiekkojoukkue maailmanmestaruuteen tai lihatila huipputulokseen. Jalonen puhuu positiivisen johtamisen puolesta. Kun puhuu siitä, mitä haluaa tapahtuvan, eikä siitä, mitä ei saa tehdä, todennäköisemmin porukka tekee niin kuin haluat. Eli jos koko ajan jauhaa, ettei saa ottaa tyhmiä jäähyjä, niin niitähän tulee. Parempi sanoa, että otetaan vain fiksuja jäähyjä, pelataan eteenpäin omalla alueella, pysytään rauhallisina. Silloin tiukassakin paikassa toimitaan todennäköisesti oikein. Johdon ammattitaito ratkaisee pelin, mutta ilman hyviä pelaajia, tai yrityksessä työntekijöitä, on aika vaikea pärjätä. Myös talousasioiden pitää olla hanskassa, Jalonen painotti. Tärkeintä on tietty intohimo sitä kohtaan, mitä tekee. Kukaan muukaan ei tee, jos et itse tee. K Johda ensin itseäsi Itsensä johtaminen ja jatkuva tavoitteiden asettaminen on osa hyvää johtamista. Olla paras on tulostavoite. Yksi tavoite on harjoitella laadukkaasti joka jäällä. Koskaan ei ole tavoitteena pelätä, vaan pitää uskaltaa haastaa ja kehittyä. Taustalla pitää olla aito usko tekemiseensä. Luottamus ja oikeudenmukaisuus ovat joukkueen johtamisen avainsanoja. Jokaiselle pelaajalle annetaan sellainen rooli, jossa hän pystyy käyttämään omia vahvuuksiaan hyväkseen. Kenenkään ei myöskään saisi antaa pelätä epäonnistumisia. Tyhmiä virheitä ei voi tehdä. Virheet pitää kestää ja yrittää uudelleen, Jalonen korostaa. Ja johtajan pitää uskaltaa myöntää myös omat virheensä, nostaa käsi pystyyn ja sanoa, että sorry, minä mokasin. Palaute tehdystä työstä on tärkeää. Hyvää palautetta tulee vaan annettua liian harvoin. Tämä on ihan sama muuallakin kuin kiekkokaukalossa, kuten vaikkapa kotioloissa. Jalonen muistutti, että viimekädessä jokainen on oman onnensa seppä. Erinomaisuus huomataan. Jääkiekkoa ei voi pelata salaa hyvin. Eiköhän se mene niin muillakin aloilla. Asiakas toivoo avoimuutta Lihatilan tärkein asiakas on teurastamo. Kahden merkittävän lihanjalostusyrityksen edustajat kertoivat, mitä he odottavat lihatiloilta. Johtaja Matti Perälä Atrialta totesi, että he ovat yrityksessään valinneet hallitun avoimuuden ja näkyvyyden. Meidän pitää hallitusti pystyä avaamaan kotieläintilojen ovet. Toimittajan on voitava kertoa suurelle yleisölle, miten lihaa tuotetaan. Alkutuotannonjohtaja Tomas Gäddnas Snellman Oy:stä puhui niin ikään avoimuuden merkityksestä. Hän totesi myös teurastamon haluavan antaa tuottajalle mahdollisuuden niin korkeaan toiminnan tasoon kuin mahdollista. Tärkeä ohjenuora on se, että kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Siihen pyrimme kaikessa toiminnassamme. Kotieläinagronomi Maija Yliaho ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Lihatilan talous -hanke Katso ajankohtaiset hanketapahtumat: > Tapahtumat MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD- JALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD JALOSTUSTA JO YLI Tilanhoitaja Karjanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA puh HYVÄÄ JOULUA! (hinnat ja kauppa) TERISTEN (tiedot eläimistä ja suvuista) Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua HEREFORD ja erinomaista & ANGUS rakennetta, Antti Veräväinen tule tutustumaan (03) 543 Thorsvikin Herefordeihi Teristentie 77, Toijala puh

13 Emolehmätarkkailun indeksilaskenta täydentyy Eläinaineksen kehittämiseksi on aina pyrittävä valitsemaan parhaat eläimet siitoseläimiksi. Faban ylläpitämä emolehmätarkkailu antaa tiloille työkaluja valintoihin. Tarkkailuun liittyvä indeksilaskenta uudistuu vuoden 2013 alkupuolella. Eläinten punnituksiin perustuvat korjatut painot sekä indeksilaskenta ovat tärkeä tekijä eläinvalinnoissa. Helmikuun lopussa käyttöön otettavassa uudistetussa indeksilaskennassa niihin yhdistyvät myös teuraspainot. Jokainen lihakarjan parissa työskentelevä tietää, että syntymäpaino, vieroituspaino, vuodenpaino ja teuraspaino eivät ole toisistaan irrallisia muuttujia, vaan niiden välillä on yhteys. Lihakarjan uudistettu indeksilaskenta tulee huomioimaan nämä yhteydet, ja tämä muutos antaa paljon lisäinformaatiota laskentaan. Uudistus on ensimmäinen osa indeksilaskennan kehitystyötä. Ensimmäisessä vaiheessa uudistuu siis vanha punnitustuloksiin perustuva laskenta, ja yksi tämän vaiheen merkittävimpiä muutoksia on juuri edellä mainittujen yhteyksien hyödyntäminen. Muita uudistuvia asioita ovat mm. perinnölliset tunnusluvut, joihin sisältyy periytymisaste. Ne on nyt ensimmäistä kertaa määritetty kaikille laskennassa oleville roduille kaikesta siitä datasta, jota olemme saaneet emolehmätarkkailusta kerättyä. Myös laskennassa käytettävä malli hioutuu aiempaa paremmaksi, erityisesti emoindeksiin vaikuttaen. Lisätietoa näistä uudistuksista on kerrottu Faban julkaiseman Nauta-lehden juttusarjassa, alkaen numerosta 4/2012. Indeksilaskennan uudistus ei rajoitu vain painoindeksien kehitykseen, vaan sen myötä uudistuu myös emoindeksi. Emoindeksin jakaminen vasikan omaan perinnölliseen kasvukykyyn sekä erilaisiin ympäristötekijöihin on ollut aiemmin haasteellista, ja uudistuva emoindeksi tuleekin olemaan aiempaa tarkempi arvio emo-ominaisuuksien perinnöllisestä tasosta. Myöhemmissä vaiheissa Faban kehitysyhteistyö MTT:n kanssa tuo emolehmätarkkailutilojen käyttöön myös teurasindeksit ja poikimahelppousindeksit. Kaisa Sirkko Charolais on yksi ensimmäisistä Suomeen tuoduista liharoduista. Reilut viitisenkymmentä vuotta ensiaskelten jälkeen puhtaita Charolaisia kasvatetaan Suomessa enemmän kuin mitään muuta liharotua. Kun ensimmäiset Charolais-lehmät saapuivat Suomeen vuonna 1961, maailma näytti hyvin toisenlaiselta kuin nyt. Tuona vuonna Suomi otti ensiaskeleita koti yhdentyvää Eurooppaa solmimalla sopimuksen Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:n kanssa, ja presidenttinä oli Urho Kekkonen. Nuori agronomi Toivo T. Pohjala, joka sittemmin toimi Holkerin hallituksen maa- ja metsätalousministerinä, päätti hankkia tilalleen Harjavaltaan Herefordeja ja Charolais-lehmiä. Samoihin aikoihin hankki Lounais-Suomen Keinosiemennysyhdistys sonneja risteytyskokeiluja varten. Alkuvuodet olivat todellista pioneeriaikaa, sillä Suomessa ei oltu kiinnostuneita naudanlihasta. Monilla tahoilla vastustettiin lihakarjan pitoa täkäläisiin oloihin sopimattomana, ja kasvattajia, jotka moiseen touhuun ryhtyivät, pidettiin suorastaan hulluina. Yksi rohkeista oli Laukon kartanon isäntä Juhani Lagerstam, joka 1970-luvulla toi tuohon aikaan suuressa mittakaavassa eläimiä Ruotsista ja Tanskasta. Vuonna 1974 Suomessa syntyi noin 20 puhdasrotuista Charolais-vasikkaa. Charolaisen tie valtaroduksi Charolais sopii moneen Ranskalaisrodun suosioon on monia syitä. Charolais on joustava kasvatustavan suhteen: se sopii voimaperäiseen ruokintaan ilman riskiä liiallisesta rasvoittumisesta, mutta menestyy myös erittäin hyvin luomutuotannossa. Charolaisten parhaimpia jalostusominaisuuksia ovat lisäkasvu, ruhon luokitus sekä tehokas rehunkäyttökyky. Myös hyvät poikimaominaisuudet ovat tyypillisiä, ja tällä hetkellä Suomessa jo noin puolet Charolais-eläimistä on syntymänupoja, mikä vähentää puskemisvaurioita ja tapaturmia. Kun tähän lisätään vielä emojen hyvä maidontuotanto sekä yleisesti rakenne, joka lisää eläimen hyvinvointia, on Charolainen mitä parhain rotu kasvatettavaksi. Lähteenä käytetty Suomen Lihakarjayhdistyksen julkaisua Pihvikarja (1979) Laadukasta tuontiainesta jalostukseen Charolais-rodun jalostus ponkaisi vauhdilla eteenpäin 1980-luvun lopulla, kiitos maahantuotujen brittiläisten emojen ja sonnien. Seuraavalla vuosikymmenellä eläinlääkintäsäännösten muutos mahdollisti sperman tuonnin alkuperämaasta Ranskasta. Viimeisten 10 vuoden aikana eläinaineksen parantamiseen on panostettu merkittävästi; yksistään Ruotsista on tuotu noin 350 emoa, ja parempia teurasominaisuuksia on saavutettu ranskalaisen sperman ja alkioiden muodossa. Viimeisten 5-6 vuoden aikana merkittäviä alkiotuonteja on tehty myös Kanadasta. Aktiivinen ja systemaattinen jalostustyö on onnistunut säilyttämään toivotut ominaisuudet ja poistamaan ei-toivotut. Puhdasrotuisesta lihakarjasta Charolais on nykyisin valtarotu Suomessa. Kuva: Iina Melto 24 25

14 Antoisa vuosinäyttely Highlandien tapaan Kun rotunäyttelyn suunnittelee huolellisesti ja tekee etukäteen niin paljon kuin pystyy, mieleenpainuvan tapahtuman saa järjestettyä vaatimattomissakin puitteissa. Suomen Highland Cattle Club ry:n toinen vuosinäyttely pidettiin elokuussa Pertunmaalla. Maataloustapahtumien, kuten Okran tai Farmarin yhteydessä on helppoa pitää näyttely; karsinat, kehä, eläinhuolto ja eläinlääkäri tulevat järjestäjän puolesta. Kaikki Farmarit eivät kuitenkaan tilanpuutteen takia voi ottaa arvostelunäyttelyä, näin kävi muun muassa Porissa Rotuyhdistyksen itse järjestämän näyttelyn ajankohta on vapaasti päätettävissä tosin koskaan ei löydy sellaista viikonloppua, joka kävisi kaikille. Myös tuomarin valinta ja aikataulun laadinta ovat omassa vallassa. Suomen Highland Cattle Club ry:n ensimmäinen oma näyttely järjestettiin vuonna 2011 Kokemäen raviradalla, sitä ennen näyttely on pidetty jonkin maatalousnäyttelyn yhteydessä. Toinen vuosinäyttely pidettiin tänä vuonna elokuun 25. päivänä Pertunmaalla, Rekolan tilan pellolla. Eläinmäärät ovat viime vuosina vakiintuneet noin 30 eläimeen. Valmistautuminen etukäteen vähentää kiirettä Näyttelyn fyysiseen rakentamiseen kuluu pienellä porukalla vain pari vajaata työpäivää. Eniten töitä teettävät karsinoiden pystytys, kehän rakentaminen sekä vesi- ja ruokahuolto eläimille. Vinkkinä kerrottakoon, että karsinoiden paneeleita voi yrittää saada sponsorilta lainaksi, kuten yhdistyksemme sai Turun Konekeskukselta Pertunmaan näyttelyssä käytimme kaikki 87 omaamme tarkkaakin tarkemmin. Ihmisten kestityksen voi ulkoistaa esimerkiksi paikalliselle kylä- tai maamiesseuralle. Palkintojen ja sponsorien hankkimisen ja kaikki viranomaisilmoitukset voi tehdä jo hyvissä ajoissa etukäteen ennen viimeisen päivän stressiä. Tuolloin tehtäväksi jää kuitenkin näyttelyeläinten pesu. Kesä helli näyttelyvieraita Näyttelypäivä oli yksi kesän kauneimmista. Parkkipoika laski yleisön autoja olleen yli 50, melkoinen tapahtuma pienelle kylällemme. Tuomarina oli Willie MacLean Skotlannista, arvostettu stockman ja Panel of Judgesin jäsen. Hänen kokemustaan hyödynsimme vielä seuraavanakin päivänä pienimuotoisessa stock judging -kilpailussa. Tuomari laittoi ensin kolme emoa mielessään paremmuusjärjestykseen ja sitten haikkukasvattajat saivat tehdä saman. Tuomarin kanssa yhteneviä vastauksia oli kuusi noin viidestätoista osallistujasta, ja kaikki oikeaan osuneet palkittiin. Kotimaiset naaraat ja tuontisonnit voitokkaita Näyttelyssä oli esillä tuontieläimiä Saksasta ja Skotlannista. Sonneissa kirkkaimmat pokaalit menivätkin tuontisonneille, uroschampion oli Riikka Palosen Saksasta tuoma 3-vuotias Cochise Ruadh vom Augustenhof ja varachampioniksi valittiin ikämiessarjassa kilpaillut Skotlannin tuonti Hamish Dubh of Miungairigh, omistajina Risto ja Liisa Volanen. Naaraissa kotimainen kasvatustyö loisti, championiksi valittiin Riikka Palosen kasvattama Elvira of Brunnila ja varachampioniksi Johanna Rotola-Pukkilan Mairi Dubh 5th of Riverhill. Elvira oli upeasti myös rotuchampion, 16-vuotiaan Raita Markulan taitavasti esittämänä. Ihanan ja antoisan viikonlopun aikana tuli todistettua, että mieleenpainuvan tapahtuman saa järjestettyä vaatimattomissakin puitteissa. Ensi vuonna Farmari järjestetään Seinäjoella, ja sinne liharotujen arvostelunäyttelyt ovat tervetulleita. Vuoden 2013 Highlandnäyttely on siis Seinäjoella heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tapaamisiin kehän laidalla! Liisa Volanen Matkakertomus: Simmentalit Saksanmaalla Karjaihmisten matkat ovat parhaimmillaan onnistunut yhdistelmä hyötyä ja huvia. Nähdään upeita eläimiä, toisaalta opitaan arvostamaan omiamme. Jalostetaan aina vaan parempia eläimiä ja innostutaan suunnittelemaan annosten tuontia. Tiloilla tavataan paikallisia kasvattajia, ylitetään kielimuuri ja tutustutaan jalostusorganisaatioiden neuvojiin. Syödään hyvin ja viihdytään yhdessä porukalla. Ja kotiin tultua muistellaan mukavaa matkaa ja suunnitellaan jo innolla seuraavaa. Simmentalyhdistys päätti keväällä, että tänä vuonna suunnattaisiin Saksaan, Baijeriin. Ajankohta määräytyi sen mukaan, että 19. World Simmental Fleckvieh Congress pidettiin Müchenissa Landshutissa. Bavarian Central Agricultural Show puolestaan oli avoinna ja siellä näytteillä Steinadler PP Bayern- Genetikin ykkössonni, jonka jälkeläisiä on meidänkin karjoissamme. Lisäksi olisimme Münchenissä Octoberfestin aikaan. Arvelimme keväällä, että tuohon aikaan alkavat syystyötkin helpottaa eikä reissulla sitä paitsi montaa päivää oltaisi. Kun matkan aika sitten läheni, kasvoi paniikki. Yhdellä oli kolmas rehusato tekemättä, toisella liete ajamatta, lähestulkoon kaikilla kuivikkeiden keräys kesken ja jatkuvat vesisateet veivät laitumet kuralle. Kahta peräkkäistä satamatonta päivää ei juuri ollut koko syyskuussa. Entä jos se hartaasti kaivattu poutajakso olisikin vain ja ainoastaan matkamme aikana? Yhtä lukuun ottamatta pääsimme kuitenkin kaikki lähtemään reissuun ja vesisade jatkui vallitsevana säätyyppinä, joten eipä niitä kuivia pahnojakaan olisi kerättäväksi ollut. Ensimmäinen matkapäivä Lensimme lauantaiaamuna Müncheniin ja siellä meitä oli vastassa Bayern- Genetikin viennistä vastaava, Dr. Martin Mayer. Ensimmäiseksi ajoimme Plankstettenin benediktiiniluostariin lounaalle. Luostarialue kirkkoineen ja kauppoineen on avoinna matkailijoille. Kaupassa myydään luostarin omia tuotteita: lihaa ja lihajalosteita, oluita, leipää, puutarhatuotteita. Ruoan lisäksi 26 27

15 matkailija voi majoittua luostarin majataloon. Luostarissa järjestetään myös erilaisia hengellisiä, luovia ja terveyteen liittyviä kursseja. Vanhat historialliset rakennukset ovat suojelukohteita, joiden kunnossapito ja korjaaminen on päättymätön urakka. Lounaan jälkeen ajoimme ylätasangolle, missä luostarin varsinainen maatila karjarakennuksineen sijaitsee. Meille esiteltiin luostarin simmental-karja. Jalostuksellisesti emme siitä karjasta paljon irti saaneet, mutta karjassa jalostus ei pääasia ollutkaan. Kaikki tilalla tuotettu liha myydään luostarin omassa kaupassa. Tila on luonnonmukaisessa tuotannossa ja perusideologia on pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Aikaisemmin myös karja oli alatasangolla eli vanhalla luostarialueella, mutta siitä luovuttiin, koska vanhat suojellut rakennukset asettivat omia erityishaasteitaan. Teurastamo toimii luostarialueella edelleen ja luostarin myymälässä tarjolla oleva liha onkin todellista lähiruokaa. Maatilalla on suuri merkitys luostarin talouden kannalta niin tuotteiden myyntitulojen kautta kuin myös matkailun edistäjänä. Seuraavaksi suuntasimme jalostukseen keskittyneelle maatilalle, jossa olikin sitten jo paremmin silmää miellyttäviä eläimiä. Parhaat lehmät tosin olivat näyttelyssä, mutta saimme kyllä hyvän käsityksen siitä, minkä tyyppistä karjaa oli haettu. Isäntä oli näyttelyssä, mutta emäntä kertoi, että eläinaineksessa oli käytetty paljon kanadalaisia nupoja linjoja. Koko karja oli nyt myynnissä, sillä isäntäpari oli tullut eläkeikään eikä jatkajaa työlle ollut tiedossa. Tietty haikeus tilan emännästä kuulsikin, olihan vuosien työ päättymässä. Me ihailimme lehmien laidunta, ruohoa yllin kyllin ja mukavan kumpuileva, hyvin vettä läpäisevä maaperä. Mikäs siellä oli mukavan leppeässä syyskuun auringonpaisteessa märehtiä. Toinen matkapäivä Sunnuntaina alkoi Octoberfest upealla paraatilla. Ensin tulivat sponsorit. Torvimusiikki soi, kun kulkueet marssivat ohitse. Raskaat työhevoset vetivät kaljavankkureita tai koreita vaunuja, miehillä oli nahkahousut ja naisilla perinteiset mekot. Sponsoreiden paraatissa oli näkyvästi esillä Baijerin autoteollisuus ja totta kai kulkueessa tuli Fendt-malliston pienin ja isoin traktori. Münchenin palolaitoksen vanha kaluston ja ratsupoliisien jälkeen päästiin vasta siihen osuuteen, missä oluttehtaiden vankkureilla rahdattiin kaljatynnyreitä juhla-alueelle. Loppuun asti emme paraatia ehtineet katsella, sillä meidän oli aika löytää bussiasema ja lähteä kohti Seebruckenia. Asema löytyi kyllä helposti, mutta meille varatun bussin ja kuljettajan löytyminen oli pikkuisen vaikeampaa. Ensin suuntasimme lounaalle viihtyisään kestikievariin. Koulussa kauan sitten opiskeltua saksan kieltä täytyi palautella mieliin ihan tosissaan, sillä tarjoilijat eivät juuri englantia puhuneet. Palvelu oli kuitenkin ripeää ja lounaaksi tilattu Schweinebraten tummassa olutkastikkeessa erinomaista. Kyseinen ruoka on baijerilainen perinneherkku, jonka lisänä usein tarjotaan perunaknöödeleitä ja hapankaalia. Lounaan jälkeen meihin liittyi Hans Holzer Bayern- Genetikiltä. Hans oli hieman myöhässä, sillä hän osallistui aamulla paraatiin työhevosineen. Hansilla ja hänen veljellään on Etelä-Saksan työhevosia, raskaita ja näyttäviä kylmäverisiä. He kasvattavat näitä hevosia. Octoberfestin paraati ei ole hevosten ainoa työ, vaan kyllä ihan perinteisiä metsätöitäkin hevosilla tehdään, kertoi Hans. Hans vei meidät tilalle, jonka omistaa yksi Saksan rikkaimmista naisista. Tilalla oli vastassa vanha tilanhoitaja. Maatila näytti hyvin hoidetulta, mutta ei mitenkään loisteliaalta. Karja oli juuri edellisellä viikolla tuotu alas tilaan kuuluvilta alppilaitumilta. Hans kertoi, että näiden laitumien hyödyntämiseen saa EU-tukea. Järjestelmä vaikutti kokolailla meidän perinnebiotooppejamme vastaavalta. Kesä vuoristossa näkyy melko vaatimattomina päiväkasvuina, mutta eivät eläimet erityisen laihoja olleet. Laidunkausi jatkui vielä syyskuussa alempana täysipainoisesti talouskeskuksen lähellä olevilla niityillä. Tilan jalostustavoite on yksinkertaisuudessaan perinnöllisesti nupon eläinaineksen lisääminen. I think you expected to see more beef, sanoi Hans ja oikeassa oli. Ei karja huono ollut, mutta ei se meitä säväyttänytkään. Joku kysyi ympärillä olevien naapureiden suhtautumisesta karjatalouden harjoittamiseen keskellä kylää. Hans totesi, että tämä on Baijeri, täällä on aina ollut näin ja tulee aina olemaan. Kirkon kellot soivat aamukuudesta alkaen monta kertaa päivässä ja lehmiä on naapurina. Siihen pitää sopeutua tai sitten on paras muuttaa muualle. Seebrucken on miljonäärien suosimaa asuinpaikkaa, joten monet ilmeisesti haluavat kellojen soiton ja lehmät naapureikseen. Kolmas matkapäivä Maanantaina lähdimme hotellilta kävellen kohti Theresienwieseä ja maatalousnäyttelyä. Portilla tapasimme Peter Baumgärtelin, joka jakoi meille liput näyttelyyn ja kertoi olevansa oppaanamme illalla, kun menisimme juhlatelttaan. Peter näytti meille Bayern Genetikin eläinhallin ja Beyrn Genetikin osaston. Näyttelyä saisimme kiertää omaan tahtiimme. Ensimmäiseksi suuntasimme koko porukalla katsomaan Steinadleria ja onhan se hieno sonni. Herra on sentään jo hieman iäkkäämpi, mutta jalat ovat hyvät ja liikkuminen vaivatonta. Kehään sonni asteli kuten suvereeni voittaja: rauhallisesti ja arvonsa tuntevasti. Steinadlerin vieressä oli Germanicus Pp, lupaava nuori sonni, joka luonnossa näytti paljon mielenkiintoisemmalta kuin kuvissa. Näyttelykehässä tapahtui pitkin päivää: eläinarvostelujen lisäksi erilaiset työnäytökset ja eri hevosurheilulajien esittelyt keräsivät yleisöä. Näyttelykävijöistä valtaosa oli pukeutunut perinteisiin asuihin. Miehillä oli nahkashortsit tai housut ja naisilla tirolilaishameet. Asuja käyttivät sekä vanhat että nuoret ja selvästi baijerilaisuudesta oltiin ylpeitä. Näyttely ei sinänsä muuten paljon vastaavista muista poikennut, mutta koneet eivät ihan hullumaisen suuria olleet. Alppipellot ja ylängöt vaativat näppärän kokoista kalustoa. Päivä kului nopeasti näyttelyssä kierrellessä ja ilta olutteltassa läheni. Kämppäkaverin kanssa kokeilimme riksaa, kun halusimme vielä piipahtaa hotellilla eikä kävely vesisateessa kiehtonut. Kuskiksemme osunut nuori mies tunnisti meidät puheestamme suomalaisiksi ja kertoi ajaneensa polkupyörällä Helsingistä Ouluun. Matka meni mukavasti riksan kyydissä sateelta suojassa ja tilasimme saman taksin viemään meidät takaisinkin. Octoberfestin olutteltat ovat itse asiassa valtavia kiinteitä rakennuksia, panimoilla omansa kullakin. Koko tapahtuman mittasuhteet alkavat selvitä, kun kuulee, että kävijöitä juhlilla oli n. 6,4 miljoonaa ja he joivat 6,9 miljoonaa litraa olutta. Lasituopit vetävät litran ja painavat tyhjinäkin jo melkoisesti. Monella tarjoilijalla oli silti useampi tuoppi kyydissä kerrallaan ja reippaasti olut kulki pöytiin vaikka meidän juojien täytyi nostaa tuoppia kaksin käsin. Tunnelma oli riehakas, ihmiset nousivat penkeille seisomaan ja tanssimaan, orkesterin soittaessa korkealta korokkeelta korokkeeltaan alkaen saksalaisesta torvimusiikista ja jatkuen popin klassikoiden kautta päivän hitteihin. Tunteella mekin vedimme suomalaisin sanoin muun porukan mukana Tsingis Khanit, Volgat ja Kalinkat. Neljäs matkapäivä Viimeisenä päivänä lähdimme Landshutiin, kohteena Bavarian State Research Center for Agriculture. Päivä oli upea, aurinko paistoi ja ajoimme määränpäähämme läpi kauniiden kylien ja vauraan näköisen maaseudun. Saavuimme Landshutiin koetilalle ja hetken odottelun jälkeen Bayern Genetikin Johanna Kampschulte otti meidät hoiviinsa. Pääsimme osallistumaan maailman konferenssin päätöstilaisuuteen. Tilaisuus alkoi yhteisellä kokoontumisella juhlatelttaan, jossa kuulimme Landshutin koeaseman johtajan puheen sekä World Simmental Flekvieh Feredationin uuden presidentin tervehdyksen. Lähdimme opastetulle kierrokselle koeasemalle. Ensiksi kuulimme ruokintakokeesta, jossa tutkittiin eri ruokintamallien vaikutusta päiväkasvuihin. Eläimet kokeeseen oli hankittu aivan tavallisilta tuotantotiloilta eikä niiden valintaan ollut vaikuttanut jalostuksellinen arvo. Kaikki koe-eläimet olivat nimenomaan flekvieh-simmental eja ja tulivat lähinnä yhdistelmätiloilta eli niiden emiä käytettiin maidontuotantoon. Flekvieh tarkoittaa kirjavaa karjaa ja rotu on ollut alun perin nimenomaan yhdistelmärotu. Meillä linjat ovat lihantuotantoon jalostettuja linjoja, mutta Keski-Euroopassa panostetaan myös maidontuotantoominaisuuksiin. Jalostuksessa on kolme päälinjaa: maidontuotanto, yhdistelmä ja lihantuotanto. Näimme kehässä koe-aseman parhaat lehmät ja kuulimme niiden tuloksia. Nämä lehmät edustivat yhdistelmälinjaa. Lihakarjaihmisen silmään lehmät olivat todella kauniita: tasapainoinen rakenne, lihakkuutta, hyvä utare ja erinomaiset jalat. Jalostuksen tavoitteena on terve ja pitkäikäinen eläin, joka on tasapainoinen sekä maidon- että lihantuotanto-ominaisuuksien suhteen. Lehmät muistuttivat ulkoiselta olemukseltaan enemmänkin emolehmiä kuin lypsylehmiä, mutta yli kymppitonnin maitotuotokset olivat hyvinkin kilpailukykyisiä varsinkin kun lehmät ovat kestävämpiä kuin lypsyrotuiset. Simmental on maailmalla hyvin suosittu rotu risteytyskäytössä helppojen poikimisten, hyvien emo-ominaisuuksien ja kestävyytensä vuoksi. Etelä-Afrikassa sitä on risteytetty brahmanin kanssa ja saatu simbra, sikäläisiin vaikeisiin olosuhteisiin soveltuva yhdistelmä. Tilalla oli myös ruokinnasta lypsyyn huippuautomatisoitu tutkimusnavetta. Saimme välipalana maistella paikallisen baijerilaismeijerin juusto- ja jugurttiherkkuja sekä jäätelöä, totta kai simmental-maidosta jalostettua. Esittelykierros päättyi lounaaseen - ruokana perinnetietoisesti Scweinebraten nautittuna paikallisen puhallinorkesterin säestyksellä. Seuraava maailman kongressi Kolumbiassa 2014 onkin sitten jo 20. Paluu sateiseen todellisuuteen tekemättömine töineen odotti. Sitä odotettua poutajaksoa ei kotona saatu sillä välin vaan säätyyppi oli säilynyt vakaan sateisena. Olimme varmasti käyttäneet nämä päivät hyödyllisemmin matkoilla hyvässä seurassa kuin kotona pellolle menoa kyttäämässä. Maarit Kallio 28 29

16 Muhoksen ja Oulun rajalla sijaitsevalla Viskaalin tilalla kasvatetaan Limousinpihvikarjaa ja Texel-lampaita, jotka ensi kesästä lähtien teurastetaan ja jalostetaan omassa teurastamossa. Teurastamo palvelee myös lähialueen muita tuottajia. Tilan tuotantoketjuun liittyy luontevasti lähi- ja luomuruuan verkkokauppa, jonka valikoimassa on yli 100 tuotetta. Oulujokilaakson vanhimpiin tiloihin kuuluva Viskaalin tila siirtyi nykyisen isäntäparin Heikki Räinän ja Tuula Kukkola-Räinän omistukseen tammikuussa Aiemmin tila toimi osuuskunnallisena siitosasemana lähes 40 vuotta. pystytään ottamaan noin rekkalastillinen eläimiä kerrallaan. Teurastamon toiminnasta vastaa muhoslainen Aaro Vesala. Nyt haussa on myös liha-alasta kiinnostunut elintarvikepuolen teknikko, joka suunnittelee ja kehittää lihanjalostustuotteita. Viskaalin tila hallitsee tuotantoketjun päästä päähän Kohti luomua Nyt Viskaalin tilan uudistetuissa navetoissa asuu jo yli satapäinen Limousin-pihvikarja ja saman verran Texel-lampaita. Lisää vasikoita ja karitsoja syntyy koko ajan. Eläimet siirretään kesällä laitumelle tilakeskusta lähinnä oleville pelloille. Nurmirehu tuotetaan omalta pellolta ja väkirehuna käytetään kokoviljasäilörehua ja leipomoiden ylijäämäleipää. Ostorehuja ovat ainoastaan kivennäiset ja nuolukivet. Peltoviljely on siirtynyt asteittain kohti luomutuotantoa ja ensi vuonna mahdollisesti tehdään luomusopimus. Luomuun siirtymisen ja kasvavan eläinmäärän johdosta peltoa raivataan lisää lähitulevaisuudessa, Viskaalin tilanhoitaja Antti Arola kertoo. Lisäksi Viskaalissa puristetaan rypsiöljyä lähialueelta ostettavasta rypsistä. Teurastamo tulee tarpeeseen Ajatus oman teurastamon rakentamisesta Viskaaliin syntyi varsin pian tilan ostamisen jälkeen. Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2012, ja teurastamon arvioitu valmistumisajankohta on alkukesä Haluamme hoitaa koko ketjun alusta alkaen emolehmistä lihapaketiksi ja toisaalta taata omille eläimille mahdollisimman hyvän elämän ilman pitkiä kuljetusmatkoja. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on selkeä tarve lähiteurastamolle. Nyt kuljetusmatkat ovat kohtuuttoman pitkät, Heikki Räinä sanoo. Viskaaliin rakennetaan 8000 eläinyksikön teurastamo ja lihanjalostamo, joissa käsitellään nautaa, lammasta ja hevosta. Sisään Lihantuottajien reilu kumppani Viskaalin teurastamo haluaa olla reilu yhteistyökumppani Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen lihantuottajille. Ostamme pihvikarjaa, lampaita ja hevosia omaan jalostukseen ja myyntiin. Lisäksi teemme rahtiteurastusta, lähialueella hoidamme myös eläinten haun. Possuakin ostamme jalostusta ja myyntiä varten valmiina ruhoina. Hyvästä jalostustyöstä ja laadusta haluamme maksaa kohtuullisen korvauksen tuottajille, Heikki Räinä sanoo. Lähiruokaa verkkokaupasta Lihantuotannon, rypsipuristamon ja teurastamon lisäksi kokonaiskonseptiin kuuluu myös tammikuussa 2012 aloittanut Viskaalin lähi- ja luomuruuan verkkokauppa, joka toimii osoitteessa Sen pyörittämisestä vastaa Tuula Kukkola-Räinä. Olemme myyneet kaupassa yhteistyökumppaneiltamme ostettua Limousin-lihaa, jonka saama vastaanotto on ollut erinomainen. Kuluttajat ovat alkaneet arvostaa pihvilihaa ja sitä, että se on tuotettu lähellä. Lihan lisäksi verkkokaupassa myydään muun muassa meijerituotteita, luomuvihanneksia, yrttejä, munia, mehuja ja säilykkeitä. Nyt valikoimissa on jo yli 100 nimikettä, ja lisää haetaan jatkuvasti. Tuula Kukkola-Räinän mukaan kivijalkakauppakin avataan aikanaan. Tuula Kukkola-Räinä

17 Xercia ja Pepper menestyivät Herefordien vuosinäyttelyssä Tämän kesän harvat hellepäivät hellivät OKRA-näyttelyä, jonka yhteydessä järjestettiin vakiintuneeseen tapaan myös Herefordien vuosinäyttely. Tuomarina näyttelyssä toimivat yhteisvoimin Hereford-kasvattaja Johanna Jahkola ja Angus-kasvattaja Maiju Pesonen. Näyttelyn parhaaksi ja naaras-championiksi valittiin Laura Kuuluvaisen omistama APH Xercia. Mukaansa kotiin Laura ja Xercia veivät kaksi yhdistyksen kiertopalkintoa: parhaan naaraspuoleisen eläimen palkintotaulun sekä uuden, Hereford-senioreiden lahjoittaman kiertopalkinnon, joka luovutetaan vuosinäyttelyn parhaalle Suomessa syntyneelle. APH Xercia on Hereford-vuosinäyttely 2013 Vuoden 2013 Hereford-vuosinäyttely järjestetään SARKA-messujen yhteydessä Seinäjoella helmikuuta Toivon mukaan Herefordia taluttamassa nähdään myös messuisäntä Jone Nikula. Näyttelyn yhteydessä pidetään Herefordyhdistyksen kevätkokous ja karjaväen iltajuhla. Lisätietoja aikataulusta Herefordyhdistyksen kotisivuilta: yhdistyksen ensimmäinen ketjuvasikka, ja ylsi luokkavoittoon jo viime talven SARKA-näyttelyssä. Uros-championin tittelin kera pääsi päivää paistattelemaan Mikko Leikolan omistama Millolan Pepper. Jo 11-vuotias Pepper on oiva esimerkki hyvän rakenteen ja pitkän iän yhteydestä. Myös Rimpula -nimellä tunnettu Pepper on siitossonnin päivätyön ohella ehtinyt uransa aikana viihdyttää yleisöä Elma-messuilla moneen kertaan. Pepper on myös esiintynyt televisiomainoksissa ja -viihdeohjelmissa. Hannele Moisander Kun Limousin-rotuisia astujakokelaita on suurempi joukko saman katon alla, on sonnikauppaa helpompi tehdä. Limousin à la carte -poikakodin sonnit edustavat Suomessa myytävien Limousin-eläinten terävää kärkeä. Hyviä Limousin-astujasonneja on perinteisesti myyty ja myydään jatkossakin tiloilta suoraan. Mielenkiinnon kohteiden tarkastamiset vaativat yleensä useamman päivän matkustamisen eläinten ostajilta, kun välimatkaa kertyy satoja kilometrejä. Nyt osaa eläimistä voi tulla ihastelemaan yhteen paikkaan, kertoo kasvattajaosuuskunnan hallituksen jäsen ja poikakodista vastuuta kantava Jarkko Kääriälä. Hänellä on kokemusta sekä sonnien loppukasvatuksesta että jalostuseläinkaupasta. Hyvä määrä aloittaa toiminta Loka-marraskuun aikana yhteensä 55 Limousin à la carte -sonnia aloittaa poikakotielämän Ylivieskassa, tähtäimenä keväällä järjestettävä ensimmäinen Limousin myyntipäivä. Kaikista keväällä 2012 syntyneistä ja tänne saapuvista sonneista ei välttämättä kehity astujia, vaikka odotukset paperilla ovatkin hyviä. Jos puoletkin pojista osoittautuvat kelvollisiksi, on valinnan mahdollisuutta huomattavasti enemmän kuin Suomen huutokaupoissa yhteensä, Jarkko Kääriälä jatkaa. Limousin à la carte -poikakoti Ylivieskaan Kasvattamoon tulevien sonnien vaatimukset eivät pääsääntöisesti poikkea muiden poikakotien vaatimuksista. Emä sekä isä ovat kantakirjattuja ja sonnit tulevat kaikki karjantarkkailutiloilta. Kopiot kantakirjatodistuksista sekä emän että isän osalta on toimitettu sonnipoikien mukana, samoin lähtötilan eläinten terveyteen ja tauteihin liittyvät tarvittavat paperit. Sonnien valinta myyntitapahtumaan perustuu koko kasvatuskauden havaintoihin ja tarkkailun tietoihin. Sonneille tullaan tekemään kantakirjauksen mukainen rakennearvostelu. Lähtötila tietää mitä sonneille kuuluu Lähtötiloille merkitsee paljon se, että sonnit ovat tutulla Limousin-tilalla ja isännälle voi soittaa ja kysyä miten pojat jaksavat. Samoin kasvattajista itsestään lähtenyt idea poikakodista takaa sen, että eläintä ei taluteta suoraan teurasautoon, vaan lähtötilalla on mahdollisuus neuvotella mitä tehdään, jos eläin ei tule myydyksi tai varatuksi myyntipäivän tilaisuudessa. Toimintaa kehitetään myös jatkossa Limousin à la carte -ketjussa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja ja on varmaa, että poikakodin toimintaakin tullaan kehittämään jatkossa yhä enemmän kasvattajien toiveiden mukaiseksi. Lisätietoja poikakodista antaa Jarkko Kääriälä Lisätietoja Kasvattajaosuuskunta Limousin toiminnasta Turkka Rantanen

18 INKERE HEREFORD Henrik Jensen, SARVANAN ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie MUROLEEN KANAVA Puhelin RANTOLAN ANGUS ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ SOTKAMOSTA Janne Lukkari Rekivaarantie Sotkamo Puhelin ja VANHA-ANNILAN ANGUS MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Lauri Annila Annilantie Valkeakoski Puhelin PELTONIEMEN ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ MUSTANA JA PUNAISENA Elina ja Jaakko Eskonen Lähteensuontie Somero Puhelin Jäsenhinnoissa alv. 0 %. Muutokset mahdollisia. LIITY PIHVIKARJALIITON JÄSENEKSI! Nimi KYLLÄ, haluan/haluamme liittyä: Henkilöjäseneksi, 120 /vuosi Yhdistysjäseneksi, 164 / vuosi (alan yhdistykset) Kannattajajäseneksi, 328 / vuosi (yritykset, muut yhdistykset) Ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Tila/yritys/yhdistys Osoite Puhelin Sähköposti www-sivut Tili ja tarkastus Olli Lehtimäki Oy Pätsiniementie TOIJALA Vieraat aina tervetulleita! Soita etukäteen Björn von Konow p CHAROLAIS-PIHVILIHAN SUORAMYYNTIÄ OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU LIHA HIETANEN OY Puh. (03) JALOSTUSTAVOITTEENAMME HYVÄLUONTEISET, HELPPOHOITOISET, NOPEAKASVUISET JA HYVIN LUOKITTUVAT ELÄIMET. TERVETULOA TUTUSTUMAAN!! HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA! LAADUKKAITA SYNTYMÄNUPOJA CHAROLAIS-JALOSTUSELÄIMIÄ Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, SIURO Puh.nro /

19 Mediakortti PIHVIKARJA-LEHDEN MEDIAKORTTI ILMOITUSHINNAT: ILMOITUSPAIKKA KOKO PERUS- HINTA JÄSEN- HINTA ETU- PAKETTI 3,5 Takakansi 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) kts. alta Etu- tai takakannen sisäpuoli 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) kts. alta Kokosivu sisäsivuilla 210 x 297 mm (A4 + 3 mm bleed) kts. alta Sisäsivuilla 1/2 sivu (180 x 130 mm) kts. alta Sisäsivuilla 1/4 sivu (90 x 120 mm) kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 88 x 53 mm kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 42 x 53 mm kts. alta PIHVIKARJALIITON HALLITUS Antti Veräväinen, puheenjohtaja (Akaa) Puhelin Henrik Jensen, varapuheenjohtaja (Salo) Puhelin Esa Auvinen (Kiuruvesi) Asta Niiranen (Nurmes) Puhelin Pekka Kokkonen (Iisalmi) Puhelin Liisa Linna (Alavus) Puhelin Petteri Mäkelä (Hattula) Puhelin Esa Karjalainen (Vaala) Puhelin Pihvikarjayhdistykset Pihvikarjayhdistykset ovat olleet mukana perustamassa Pihvikarjankasvattajien liittoa. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä rodusta/ roduista, käy tutustumassa alla oleviin sivustoihin ja ota rohkeasti yhteyttä! Suomen Angusyhdistys ry Puheenjohtaja Jyrki Ankelo Puhelin Sihteeri Maiju Pesonen Puhelin Suomen Charolaisyhdistys ry Puheenjohtaja Kaarlo Schildt Puhelin (019) Sihteeri Heta Östergård Puhelin (02) ETUPAKETTI 3,5: Etupaketilla 3 ilmoitusta perushintaan tai jäsenille jäsenhintaan ja neljäs ilmoitus -50 %. ILMOITUSMYYNTI: Liisa Linna, , ILMOITUSAINEISTOT: Ilmoitusaineistot painovalmiina PDF:nä. Huomioi kokosivun ilmoituksissa 3 mm bleed, mikäli aineistoa on reunasta reunaan. Aineisto-osoite: Lähetä rivi-ilmoituksiin tekstit sähköpostilla. Aineisto-osoite: Mikäli ilmoitus ei ole painovalmis, kysy etukäteen lisätietoja sen aineistovaatimuksista tai ilmoitusvalmistuksen hinnoittelusta ( tai ILMESTYMINEN: Pihvikarja-lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Painosmäärä kevään ja loppuvuoden numerossa kpl, kesän numerossa kpl. Julkaisija: Pihvikarjankasvattajien liitto ry. Pihvikarjan ilmestymiskuukaudet 2013 ovat huhtikuu, heinäkuu ja joulukuu. Ilmoitusvaraukset huhtikuun lehteen mennessä, heinäkuun lehteen mennessä ja joulukuun lehteen mennessä. Janne Lukkari (Sotkamo) Puhelin VARAJÄSEN: Aarne Schildt (Porvoo) Puhelin TOIMINTAKOORDINAATTORI Susanna Heikkinen Puhelin OTA YHTEYTTÄ. LUODAAN YHTEINEN TULEVAISUUS! KESKUSTELEMME MIELELLÄMME LISÄÄ! Suomen Herefordyhdistys ry Puheenjohtaja Jyri Tanner Puhelin Sihteeri Hannele Moisander Puhelin Suomen Highland Cattle Club ry Puheenjohtaja Heli Rosvall Puhelin Sihteeri Merja Kangasmäki Puhelin Suomen Limousinkasvattajat ry Puheenjohtaja Joel Puhakainen Puhelin Sihteeri Johanna Jantunen Puhelin Suomen Simmentalyhdistys ry Puheenjohtaja Jarkko Rautiainen Puhelin Sihteeri Kaisa Sirkko Puhelin

20 Rauhallista Joulua & Satoisaa Uutta Vuotta 2013 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tilasiemen Oy Tilasiemen-pakkaamot p Vapolan tila Vehmaantie 1331, Kalanti Pihvikarjan kestävät kalusteet nautakasvattamot_käyttäri_paino.pdf Paikka Sinun ilmoituksellesi? C M Kustannustietoista suunnittelua Y CM Tervetuloa ilmoittamaan Pihvikarjaan! Lappalainen Mediakortti sivulla 36.Marko MY CY CMY K Lentokentänkatu 5 B Tampere Jäsenille tämä tila 40 Optimaalinen kasvu monipuoliset ruokintaratkaisut Nautojen kasvupotentiaalin optimaalinen hyödyntäminen on helppoa Suomen Rehun tuotevalikoimalla. Ammattilaisemme auttavat löytämään tilanne tarpeisiin ja toiveisiin täydellisesti sopivat tuotteet. Lähetättehän taas kuvia tilojenne karjasta ja elämästä osoitteeseen: Kaikki rodut kelpaavat, mutta erityisesti kaipaamme Charolais, Angus ja Limousin -kuvia! Lämmin kiitos tähän saakka lähettämistänne hienoista kuvista! Terkkusin Maarit 38 Primo Kasvatus -väkirehut Nautakarjatiloille suunnitellut kasvuvaiheiden mukaiset tuotteet varmistavat tasaisen kasvun hyvällä rehuhyötysuhteella. Farmarin Komponentit Edullista energiaa ja valkuaista rehuseoksiin. Farmarin Sopivat Tilakohtaisesti suunnitellut kivennäiset ja väkirehut tilasi tarpeiden mukaan. Kysy lisää myyjiltämme tai klikkaa osoitteeseen

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa! Ruokinta ennen vieroitusta Kunnon pihvivasikka Perho 29.01.2014 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmävasikan kasvun eväät Vasikan kasvu Syönti ja ravintoaineiden tarve Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla

Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla 2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot