Kaavoituskatsaus. Rajamäen kyläyhdistys esittäytyy s. Ilvesvuoren yritysaluetta rakennetaan

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Kaavoituskatsaus s Rajamäen kyläyhdistys esittäytyy s Ilvesvuoren yritysaluetta rakennetaan s

2 pääkirjoitus Kesä tuo Puskan K Kesälomat ovat ovella ja Suomi tapahtumia tulvillaan. Tänäkään kesänä ei tarvitse lähteä Nurmijärveä kauemmas kalaan. Taaborinvuori tarjoaa jälleen paljon näkemistä ja kuulemista. Uudenlainen ympäristötaidetapahtuma Puska 2007 rakentuu eturivin nuorten kuvataiteilijoiden voimin Taaborin ympäristöön. Luvassa on uudenlaista taide-elämystä historiallisessa ympäristössä. Taitelijoita on kerrottu yhdistävän kokeellisuuden ja perinteisen taiteen kerronnan rikkomisen. Musiikillista antia kesään tuo Juice Leskisen legendaarinen bändi Grand Slam, joka esiintyy Taabori soi -konsertissa. Teatteritarjonnassa on Kivi-juhlilla vuorossa Nummisuutarit. Lisäksi esitetään jo kahtena kesänä tutuksi tullutta Kullervo-näytelmää. Vierailijoista mainittakoon Aleksis Kiven näytelmiä ja Volter Kilpi - dramatisointeja tulkitseva Nälkäteatteri. Lasten Taaborilla säväyttää Kaunotar ja Hirviö -klassikko. Näiden lisäksi voi kukin poimia tämän lehden takasivun tapahtumakalenterista itselleen kiinnostavinta nähtävää. Tapahtumien lisäksi myös luonto on kunnassamme lähellä. Sääksjärvellä, Etelä-Suomen helmeksikin kutsutulla uimarannalla, vierailee parhaimpina KIMMO BEHM KUNNANJOHTAJA kesäpäivinä tuhansia ihmisiä. Seitsemän veljeksen vaellusreittiä on parannettu ja polkuverkosto ulottuu nyt Ihantolasta Myllykoskelle. Upea ulkoilureitti joen rannalla on tutustumisen arvoinen. Laajempana kokonaisuutena julkaisemme lehden keskiaukeamalla vuosittaisen kaavoituskatsauksen. Siinä esitellään mm. vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Katsauksessa näkyy hyvin kasvavan kunnan moninaiset tarpeet asuin-, liikeja työpaikka-alueilla tapahtuvine muutoksineen. Kaavoituskatsauksen voi helposti irrottaa keskiaukeamalta ja säilyttää se tallessa pitempäänkin. Ympäristö muuttuu myös taajamien keskustoissa, joita kehitetään entistä toimivimmiksi ja kaupunkimaisemmiksi. Kirkonseudun uudet liikennesuunnitelmat tulevat nähtäville kesäkuussa. Klaukkalassa alkaa syksyn aikana torialueen ja Myllärintien laajamittainen kunnostus. Useimpien lukijoidemme ajatukset liittynevät tällä hetkellä kuitenkin kesän alkamiseen ja syksy siintää vielä kaukana edessä. Tehkäämme siis kukin lomastamme oman- ja perheemme näköinen. Toivotan lukijoillemme aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Kunnanvirastossa palvelua osin myös heinäkuussa Kunnanvirasto on avoinna koko kesän, mutta aiempien vuosien tapaan henkilökunnan lomat on keskitetty heinäkuuhun ajalle Tällöin toiminta on minimissään ja vain välttämättömät, kiireelliset asiat voidaan hoitaa. Tämä on hyvä huomioida, kun asioidaan virastolla. Kunnanvirasto on avoinna maanantaista perjantaihin kello Puhelinvaihteesta saa tarvittaessa tiedon, onko tavoiteltava henkilö vuosilomalla ja kuka toimii sijaisena. Klaukkalan yhteispalvelupiste on suljettu välisen ajan. Klaukkalan Viirintien aluetoimiston toiminnot on siirretty toukokuussa Klaukkalan uudelle sosiaali- terveysasemalle ja Kirkonkylän aluetoimistoon. Tietoa kunnan toiminnoista löytyy internetistä Klaukkalan S-marketin kaava uudelleen nähtäville Klaukkalan S-marketin laajennusta koskeva kaava on tulossa uudelleen nähtäville. Kaavaan on neuvoteltu muutoksia, jotka turvaavat Vaskomäen kallion säilymisen nykytilassaan. S-marketin laajennukseen liittyvää kaava-asiaa on pohdittu pitkään. Kuntaan jätettiin keväällä 650 henkilön allekirjoittama vetoomus, jossa vastustettiin Vaskomäen louhimista. Kunta on neuvotellut S-marketin laajennuksesta HOK-Elannon kanssa. Market-rakentamiseen liittyvää tonttirajausta on pienennetty ja liikerakentamisoikeutta vähennetty k-m2:iin alkuperäisen k-m2:n sijasta. Uudessa asemakaavaesityksessä Vaskomäen kallioon ei tarvitse koskea. Piha- ja pysäköintijärjestelyt edellyttävät jonkin verran pehmeitten maalajien poistamista, sanoo kaavoitusarkkitehti Timo Lehtinen. Kunnanhallitus käsitteli uutta asemakaavaesitystä toukokuun lopulla ja ehdotus on nähtävillä kesäkuussa. Uuden kauppakeskuksen pysäköinti on suunniteltu sijoitettavaksi pääosin kalliotiloihin. Järjestely edellyttää nykyisen liikerakennuksen purkamista. Timo Lehtisen mukaan kaavoitusratkaisussa on pyritty siihen, että kaupan palveluvarustus säilyy korkeatasoisena Klaukkalan keskustassa tulevaisuudessakin eikä maisemallisesti merkittävän Vaskomäen arvoja tuhota. NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: STUDIO IGUISTUS Aimo Virtanen Ulkoasu ja taitto: TABANAS Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN:

3 Tiia Pyynönen kunta tiedottaa Kunnan kesätöihin satoja hakemuksia Kunnan tarjoamia nuorten kesätyöpaikkoja haki runsaat 300 koululaista tai opiskelijaa. Monet hakivat useaa paikkaa ja jätettyjen hakemusten kokonaismäärä nousi yli 900:aan. Kunnassa oli tarjolla noin 60 kesätyöpaikkaa nuorille. Kunnan kesäpesti on kahden viikon mittainen ja työstä maksetaan nuorelle 350 euroa. Työpäivän pituus on kuusi tuntia. Harjoittelijoita on otettu kunnan eri toimialoille mm. kirjastoihin, päiväkoteihin, vanhushoitoon ja siivouspalveluihin. Puistopuoli on palkannut erikseen eripituisiin työsuhteisiin 15 nuorta, kertoo kesätöitä koordinoinut nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen. Hakemusten runsas määrä kertoo nuorten mielenkiinnosta ja tarpeesta saada kesätöitä. Kunta tarjosi myös yrityksille tukea nuorten kesätöihin, mutta haku jouduttiin keväällä uusimaan, koska ensimmäisellä kierroksella ei tullut yhtään hakemusta. Toisen kierroksen jälkeen yrityksille suunnattua kesätyöllistämistukea myönnettiin 26 yritykselle tai yhteisölle. Opettelua työnhakuun. Merja Winha- Järvinen sanoo tuntevansa myötätuntoa niitä hakijoita kohtaan, jotka jäivät ilman paikkaa. Töitä tarjoavat yksiköt ovat itse valinneet työntekijät ja osassa paikoista Ellinoora Havaste iloitsee, kun pääsi Klaukkalan kirjastoon kesätöihin. on käytetty jopa arpaa valinnan välineenä. - Työhakemuksen laatiminen on sinällään jo nuoren kannalta ollut hyvä asia, siinä opetellaan samalla tärkeitä työnhaun taitoja. Meiltä on usein kysytty, miksi emme tarjoa valmista lomaketta ja rasti ruutuun systeemiä työnhaun pohjaksi. Vapaamuotoinen hakemus on mielestämme parempi, koska siinä nuoren on pysähdyttävä hetkeksi miettimään vahvuuksiaan ja osaamistaan ja keksimään sille kirjallinen muoto. Ensimmäisen kesätyöpaikan saanti on tosi hankalaa ja nuorilla vuotiailla se on kaikkein hankalinta, toteaa Merja Winha-Järvinen. Lainsäädäntö jo asettaa rajoitteita alle 18-vuotiaiden työskentelyyn. Työkokemusta pitäisi olla, jotta saisi työpaikan. Näillä kunnan kesätyöpesteillä tarjotaan mahdollisuutta hankkia työkokemusta. Siksi työsuhteet ovat lyhyitä, jotta mahdollisuus työkokemuksen kartuttamiseen tarjoutuisi mahdollisimman monelle. Ellinooran ensimmäinen kesäpesti Ellinoora Havaste on 17-vuotias nurmijärveläinen ja on päättämässä toista opiskeluvuottaan Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Kesätyö odottaa Klaukkalan kirjastossa. Ellinoora kertoo hakeneensa kesätöitä ja viime vuonna, mutta hän haki töitä omasta mielestään huonosti. Ikä ei oikein riittänyt ja kysyin vain muutamaa paikkaa. Tämä kunnan kesätyömahdollisuus tuntui hyvältä, kun on enemmän paikkoja tarjolla. Laitoin hakemukseen, että olen valmis tekemään mitä vaan. Kesätöiden saamisesta on puhuttu paljon kavereiden kanssa ja moni itkee, kun löytyisi edes jotain. Kaverit ovat nyt helsinkiläisiä, kun käyn siellä koulua, ja näyttää siltä, että mahdollisuudet kesätyön saamiseen varsinkin alle 18-vuotialla ovat heikot. Itse olen tosi tyytyväinen, vaikka pesti on vain kahden viikon mittainen. Oma raha on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on saada työkokemusta, Ellinoora miettii. Kun katsoo aikuisten CV:tä, niin siellä on lueteltu työpaikat kesätöistä alkaen. Tuntuu hauskalta, että voi aloittaa omankin CV:n rakentamisen. Uskon, että työnantajat kiinnittävät huomiota siihen, että on ollut aktiivinen ja tehnyt töitä nuoresta pitäen. Klaukkalan kirjasto on Ellinooralle mieluinen. Olen käynyt siellä ekasta luokasta alkaen ja tykkään kirjaston tunnelmasta. Kunhan en unohdu sinne hyllyjen väliin itse lukemaan. Työni ajoittuu heinäkuun loppuun. Sitä ennen luen ruotsia, sillä abivuosi on edessä. Ja täytyyhän sitä lomaakin olla, että jaksaa syksyllä jälleen opiskella. FAKTA KOULUJEN TYÖAJAT Koululaisilla on edessään ansaittu kesälomakausi. Syksyn työajat ovat seuraavat: Syyslukukausi alkaa torstaina klo 9.00 ja päättyy perjantaina Kevätlukukausi alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina Lomat Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma PÄIVÄKOTIEN KESÄPÄIVYSTYS Päiväkotien henkilöstön loma-ajat on keskitetty heinäkuuhun. Kesäpäivystysaikana päiväkodit ovat alueittain avoinna seuraavasti: Klaukkala eteläinen alue: Tähkärinteen päiväkoti (vuoro- ja iltahoito koko kunnan alueelta). Suopolun päiväkoti päivystää vain viikot Klaukkala pohjoinen alue: Mäntysalon päiväkoti Kirkonkylän alue: Sorvankaaren päiväkoti Rajamäen alue: Tornitien päiväkoti ja Röykän päiväkoti 3

4 Kirkonseudun liikennesuunnitelma nähtävillä Omakotitontteja myynnissä Omakotitontit ovat olleet haettavana huhtikuussa. Tarjousten perusteella myynnissä oli 23 tonttia Klaukkalasta, kolme tonttia Rajamäeltä ja yksi tontti Kirkonkylästä. Rajamäeltä oli lisäksi haettavana 16 kiinteähintaista tonttia. Tarjoustonteista on päätökset tehty. Kiinteähintaisista tonttien luovutusta käsitellään vielä. Klaukkalasta jäi luovuttamatta 11 tonttia ja ne tulevat uudelleen myyntiin syksyllä. Rajamäen kiinteähintaisista tonteista jää todennäköisesti muutama tontti luovuttamatta ja ne tulevat myös uudelleen hakuun syksyllä. Klaukkalan tontit myydään tarjousten perusteella korkeimman tarjouksen tehneelle, hintaalaraja on 85 e/m2. Rajamäen kiinteähintaiset tontit myydään tai vuokrataan. Etusijalla ovat hakijat, jotka asuvat tai ovat asuneet Nurmijärvellä tai joiden työpaikka on kunnan alueella ja haluavat ostaa tontin. Tonttien hinta Rajamäellä on e/m2. Rajamäellä myydään kiinteistöjä. Rajamäen Mäenpään alueelta myydään kolme Erkki Huttusen suunnittelemaa paritaloa. Talot ovat valmistuneet vuonna Kaikissa rakennuksissa on tarpeen tehdä perusparannuksia. Rakennuksista on teetetty kuntoarviot vuonna Rakennukset myydään tontteineen. Tarjoukset tulee jättää kuntaan klo mennessä. Lisätietoja Internetsivuilta Aleksis Kiven tien kevytliikenneväylän ja Nurmijärven hautausmaan pysäköintijärjestelyjen rakennussuunnitelmat ovat valmistumassa. Suunnitelma tulee yleisesti nähtäville alkukesästä ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Suunnitelma koskee kirkonkylän keskustan eteläosaa, Nurmijärven kirkon sekä hautausmaan ympäristöä. Lähtökohtana on ollut liikenneturvallisuuden parantamien alueella. Aleksis Kiven tiellä liikkuu paljon vanhuksia ja lapsia. Erityisesti hautausten aikana liikennöinti alueella kasvaa ja hautausmaan pysäköintialue on kokonaisuudessaan käytössä. Ongelmana alueella on, että Aleksis Kiven tien ajonopeudet ovat liian suuria ja katu on liian leveä. Yhtenäinen kevytliikenneväylä puuttuu hautausmaan puolelta. Kevyen liikenteen ylitykset ja yhteydet puistoon ovat suojattomia, koska suojateitä ei ole riittävästi. Hautausmaan pysäköintialue on avoin alue, joten toimintojen selkeyttäminen on ollut tarpeen pysäköintialueen kohdalla, sanoo suunnittelutyöryhmässä mukana oleva vastaava suunnittelija Kaarina Laine. Aleksis Kiven tien yleissuunnitelma kirkon edestä. Historia huomioitu. Nurmijärven kirkonseutu on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Alueen lähistöllä on useita arvorakennuksia. Suunnittelun aikana on käyty keskustelua Keski-Uudenmaan maakuntamuseon kanssa alueen ratkaisuista. Tavoitteena on ollut ratkaisu, joka on hautausmaan toimintoja tukeva, rauhallinen kokonaisuus ja jossa on huomioitu jalankulun yhteydet ja oleskelualueet. Aleksis Kiven tien leveydeksi on uudessa suunnitelmassa esitetty 6.5 m ja uuden kevytliikenneväylän leveydeksi 3.5 m. Suojatiet alueella on korostettu nupukiviraidoilla. Kadun valaistus on esitetty uusittavaksi ja myös erilliselle kevyen liikenteen väylälle on osoitettu oma valaistus Suunnitelmaan on esitetty kirkon puolelle 2.5 m levyinen kevytväylä Keskustien liittymästä sankarihaudoille saakka. Keskustien liittymässä on korostettu kirkon edustan kevytväylän osuutta noppakiviverhoilulla ja suojatie ajoradalle on osoitettu nupukivillä huomioiden esteettömyysvaatimukset. Myös Pappilantien ja Ojakkalantien välille on esitetty rakennettavaksi kevyen liikenteen väylä. Hautausmaan pysäköintialuetta järjestetään uudelleen. Autopaikkojen merkintä alueella toteutetaan mahdollisimman vähäeleisesti. Pysäköintiruudut ja inva-paikat Leena Valkonen Nurmijärven kirkon ympäristö on kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Kevytliikenneväylä- ja pysäköintijärjestelyissä on huomioitu alueen luonne. merkitään kiveämällä. Polkupyörien paikoitus on mahdollistettu pääsisäänkäyntien yhteyteen. Suunnittelua ohjaavassa työryhmässä ovat olleet mukana seurakunnasta Raimo Vuoriheimo, Tuomo Hyvärinen ja Veli Forssell sekä kunnasta Kaarina Laine, Tapio Peltonen ja Riitta Manka. Suunnitelmat on tehnyt Sito Oy. Kirkonseudun liikennejärjestelyjen rakennuskustannukset ovat noin euroa. Rajamäen uusi kirjasto avataan heinäkuussa Rajamäen laajennettu ja peruskorjattu kirjasto avataan 2.7. klo 10. Tilat piti ottaa käyttöön jo kesäkuun alkupuolella, mutta korjausurakka viivästyi suunnitellusta. Kirjasto löytyy entisestä osoitteesta, Rajamäentie 1, mutta sisäänkäynti on 4 siirtynyt rakennuksen päätyyn. Uudet tilat ovat kaksinkertaiset entiseen verrattuna. Kirjasto sai lisätilaa, kun entisen esikoulun tilat liitettiin kirjastoon. Neliöitä on kirjaston käytössä 435. Rajamäen kirjaston asiakkaat saavat laajennuksen myötä kaipaamansa lehtien lukutilat ja lisää atk-työasemia. Lisäksi kirjastossa on käytössä langaton verkko. Langaton verkko tulee myös pääkirjastoon ja Klaukkalan kirjastoon. Tilojen lisäksi korjaantuvat myös Rajamäen kirjaston aukioloajat. Kirjasto avataan joka päivä jo kello 10. Aikaisemmin kirjasto avattiin kolmena päivänä viikossa vasta klo 13. Asiasta tuli usein valituksia, koska se haittasi mm. koululaisten ja lehtien lukijoiden kirjastonkäyttöä. Rajamäen kirjaston avaamisen jälkeen kaikki Nurmijärven kirjastot toimivat palvelukykyisissä ja viihtyisissä tiloissa. Sattumoisin kirjastot voivat myös viettää vaikka synttäreitään samanaikaisesti. Pääkirjasto avattiin ja Klaukkalan kirjasto Rajamäen kirjaston aukioloajat: ma, ti ja to klo 10 19, ke ja pe klo 10 17, la ja aattoina klo

5 Hankintalainsäädäntö uudistui Kunnat ostavat yhä enemmän yksityisiltä yrityksiltä palveluja kuntalaisille. Hankintalainsäädäntöä uudistettiin kesäkuun alusta. Laki antaa määräyksiä ja ohjeita julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Laki julkisista hankinnoista säätelee mm. kuntien ja valtion hankintoja. Lisäksi erityisalojen hankintalaki säätelee vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien julkisten ja yksityisten yksiköiden hankintoja. Molemmilla on yhteinen hankinta-asetus. Julkisella hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen hankintaa rakennustyön tai -urakan toteuttamista oli hankinnan rahoitusmuoto mikä tahansa: osto, leasing tai vuokraus, käyttöoikeusurakka tai palvelun käyttöoikeussopimus. Yleisen hankintalain alaisia ovat kaikki julkisen sektorin toimijat. Julkiset hankinnat kilpailutettava. Julkiset hankinnat on kilpailutettava, ellei ole jotain lainsäädännöstä tulevaa perustetta olla kilpailuttamatta. Suoraostot ja erilainen shoppailu kunnan rahoilla on pääsääntöisesti kiellettyä. Olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyväksikäyttö ja avoimuus tarkoittavat sitä, että tarjouspyyntöjä lähetetään riittävä määrä ja riittävän laajalle, jotta aito kilpailutilanne syntyy. Vaihtoehtoisesti tarjouspyyntö tai ilmoitus siitä tulee olla avoimesti kenen tahansa nähtävillä esimerkiksi kunnan kotisivuilla tai valtakunnallisessa Hilmahankintailmoitusjärjestelmässä. Lain mukaan ketään tarjouksentekijää ei saa syrjiä. Esimerkiksi paikallisen yrittäjän tai tietyn tuotemerkin suosiminen on lain kieltämää toisten syrjintää. Kunnan omaa yksikköä on kohdeltava tarjouksen tekijänä samalla tavalla kuin yrityksiä. Tavaroiden ja palvelujen hankinnat ja investoinnit ovat kunnissa yleensä merkittävin kuluerä heti henkilöstökulujen jälkeen. Vuonna 2006 Nurmijärven kunnan käyttötalouskuluista noin 39,5 % oli tavaroiden ja palvelujen hankkimista. Kun mukaan otetaan vielä investointiluonteiset hankinnat, niin laskennallisesti yli 40 % kuntaorganisaatiosta ulos virtaavasta rahasta käytettiin erilaisten tavaroiden ja palvelujen hankintaan ja investointeihin. Osaamisen yhdistäminen hankinnoissa. Hankintalainsäädäntö on tekninen ja vaikea lainsäädännön alue. Pelkkä toimialakohtainen osaaminen ei riitä pätevään kilpailuttamiseen. Lisäksi pitää olla hankintaosaamista ja tuntemus asiaan, mikä pitäisi kilpailuttaa. Parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä osaamisalueita eli tekemällä yhteistyötä kunnan sisällä ja kuntien kesken. Kansallinen kynnysarvo hankinnoissa on Tämä tarkoittaa sitä, että kynnysarvon ylittävästä hankinnasta on ilmoitettava valtakunnallisessa, sähköisessä Hilma-hankintailmoitusjärjestelmässä. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ilmoitellaan Suomessa ja EU:n virallisessa tiedotuslehdessä kuten aiemminkin. Jos hankinnan kokonaisarvo jää alle kansallisen kynnysarvon, ei hankintaan sovelleta hankintalakia, vaan kunnan hankintaohjeita ja hankintalainsäädännön pääperiaatteita. Lainsäädäntö määrittelee tarjouspyynnön minimisisällöt ja ohjaa näin hankintaprosessia. Tarjouspyyntövalmisteluun on pakko panostaa ja nähdä vaivaa. Hyvä tarjouspyyntö on edellytys hyvälle lopputulokselle eli laadukkaalle ja oikeusvarmalle hankintapäätökselle. Uuteen lainsäädäntöön on ladattu paljon odotuksia ja aika näyttää, miten ne toteutuvat. Kaiken kaikkiaan uusi hankintalainsäädäntö näyttää vanhaa tehokkaammalta ja monipuolisemmalta työvälineeltä. Kari Ylitie Hankintapäällikkö Säännöllistä yrittäjäyhteistyötä Kunta järjesti huhtikuussa yrittäjille julkisia hankintoja ja hankintalain uudistusta koskevan te lan. Paikalla oli runsaat 20 kiinnostunutta. Illan aikana käytiin läpi kilpailuttamiseen liittyviä asioita, tarjouspyyntöjä ja hankintaprosesseja. Nurmijärven kunnan Internetsivuilla ylläpidetään hankintarekisteriä, josta yrittäjät saavat tietoa kunnassa vireillä olevista hankinnoista ja tarjouspyynnöistä. Kunnan tarjouspyynnöt ja hankintakalenteri löytyvät osoitteesta: tarjouspyynnot/. Yhteistyö kunnan ja yritysten välillä on säännöllistä, mm. yhteisiä aamukahvitilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista kunnan ja elinkeinoelämän asioista. Yrittäjälounaat ja koulutustilaisuudet ovat myös yhteistoiminnanmuotoja. Yrityselämä on kehittynyt kunnassa myönteisesti. Tilastokeskuksen selvityksen perusteella Nurmijärvi kuuluu vuosina kahdenkymmenen nopeimmin työpaikkamäärää kasvattaneiden kuntien joukkoon Suomessa. Kasvu oli tällä aikavälillä noin 35 prosenttia. KUUMA-palvelustrategia tulossa kuntakäsittelyyn Kuuma-kunnat ovat laatineet yhdessä palvelustrategian, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia tuottaa ja toteuttaa kuntapalveluja yhdessä. Samanaikaisesti on valmisteltu liiketoimintasuunnitelmia yhdessä valituille kärkihankkeille. Kuuman esitykset tulevat kuntien käsittelyyn kesän aikana. Kuuma-palvelustrategia on laadittu vastaukseksi valtiovallalle puitelain mukaiseen Paras-hankkeeseen. Hanke edellyttää kuntia tarkastelemaan palveluitaan ja miettimään niille taloudellista ja tehokasta toimintatapaa sekä riittävän suurta väestöpohjaa. Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula harjoittavat yhteistyötä Kuuman nimissä nyt viidettä vuotta. Yhteisen palvelustrategian laadinta pohjautuu kuntien omiin strategioihin ja niissä hyväksyttyihin linjauksiin, sanoo Kuuma-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen. Palvelustrategian ydinajatuksia on se, että sovitut palvelut ovat asukkaiden käytössä kuntarajoista riippumatta. Yhteistyöllä parannetaan ja turvataan kuntien kykyä järjestää palveluja. Yhteistyöllä haetaan myös alueellista näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta, jotta työvoiman saantia voidaan turvata. Kärkihankkeista liiketoimintasuunnitelmat. Erikseen nimettyjä kärkihankkeita Kuumassa ovat mm. tukipalvelut, joissa yhteistyötä haetaan aluksi talous- ja tietohallinnon, hankintojen ja henkilöstötoimintojen alueella. Kärkihankkeita on myös sosiaali- ja terveystoimen alalla mm. ensihoito ja sairaankuljetus, laboratoriotoiminnot ja kuvantaminen eli röntgen, päihdeja mielenterveystyö, yhteinen terveyskeskuspäivystys sekä perusturvapalvelujen yhdistäminen. Lisäksi selvitetään perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Ympäristöpuolella tarkastelussa on seudullisen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävien yhdistäminen. Samoin keskustelua on ollut vesihuollon ja vesiensuojelutoimintojen yhdistämisestä. Elinkeinopalveluissa selvitetään mm. yritysneuvonnan järjestämistä, työvoiman saatavuuden varmistamista, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämistä, alueellista elinkeinomarkkinointia sekä edunvalvontaa. Maankäytölle suuntaviivat. Kuuman ympäristö- ja kehityskuva valmistui toukokuussa ja siinä visioidaan alueen maankäyttöä vuoteen Alueen väestömäärän arvioidaan olevan v enintään asukasta eli noin enemmän kuin nyt. Asukasluvun kasvu merkitsee 2-4 miljoonan kerrosneliön rakentamista alueelle. Kehityskuvan mukaan kaupunkimaista pientaloasumista lisätään ja taajamia tiivistetään. Kuntien raja-alueiden rakentamisessa tehdään yhteistyötä naapureiden kesken. Elinkeinoelämän osalta kehityskuvassa halutaan vahvistaa keskustojen kaupallista vetovoimaa. Kuuma-alueen työpaikkaomavaraisuuden halutaan vuonna 2030 olevan 80 prosenttia, mikä tarkoittaa noin uutta työpaikkaa. Liikenteessä tavoiteltavaa on poikittaisyhteyksien parantaminen alueella sekä taajamien ohikulkuteiden rakentaminen. Muun muassa Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen sisältyy kehityskuvaan. Joukkoliikenteessä halutaan varmistaa liikenteen saavutettavuus ja toimivuus ja yhtenäistää lippujärjestelmät. Luonto ja ympäristö on otettu kehityskuvassa huomioon. Tulevaisuudessa halutaan, että virkistys ja kulttuuri profiloivat aluetta nykyistä enemmän. Arvokkaat maisemakokonaisuudet halutaan säilyttää ja niistä tulee olennainen osa Kuumaimagoa. Kuuman kehitys- ja ympäristökuvaa on valmisteltu kolme vuotta ja sen aikana on kuultu laajasti kuntalaisia ja maankäyttöön liittyviä yhteistyötahoja. Osa Kuumakunnista on jo käynnistänyt yleiskaavayhteistyötä. Lisäksi alueelle laaditaan yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa, Mononen summaa. 5

6 Kunnan organisaatiota uudistetaan Esitykset kunnan organisaation uudistuksesta ovat tulossa päätöksentekoon. Organisaation tarkastelu alkoi viime vuoden elokuussa ja selvitystyötä on edistetty seminaarein ja henkilökunnan haastatteluin. Valtuuston käsittelyssä organisaatiouudistus on Nurmijärvi tiedottaa -lehden painatuspäivänä. Keskushallinnon toimiala Hallintojohtaja Kuntakehitys Kuntakehitysjohtaja Sivistystoimen toimiala Sivistystoimenjohtaja Kunnanjohtaja Talouskeskus Talous ja hankinnat Talousjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Toimialajohtaja Tekninen toimiala Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kimmo Behmin mukaan yksi näkyvistä muutoksista on luopuminen palvelualueajattelusta ja siirtyminen toimialajakoon. Toimialoja uudessa organisaatiossa olisi neljä: keskushallinto, sivistystoimi-, sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Uutta olisi myös kunnanjohtajan alaisuudessa toimivien kuntakehitys- ja talouskeskus - nimisten toimintayksiköiden perustaminen. Lisäksi valmisteilla on esitys, jonka mukaan määräaikaisesta palvelualue- ja tulosaluepäällikköjärjestelmästä luovutaan. Järjestelmää on käytetty vuodesta 1995 virkanimityksissä. Kunnanjohtajan mukaan Nurmijärvellä kaivataan lisää panostuksia kuntakehitykseen mm. maankäytön, kaavoituksen ja elinkeinotoiminnan suunnitteluun. Kuntakehitys -toimintayksikkö toimisi esimerkiksi yleiskaavoitusta, maapolitiikkaa, yhdyskuntatekniikkaa ja investointeja koordinoivana ja valmistelevana yksikkönä. Siihen kuuluisi myös seutuyhteistyö. Elinkeino- ja viestintäyksikkö aiotaan liittää kuntakehitys -toimintayksikköön. Kunnassa on pitkään pohdittu sosiaalija terveystoimen yhdistämistä ja se sisältyy uudistusesitykseen. Viime vaiheessa keskusteluun nousi päivähoidon ja esiopetuksen kokonaisuus, jota esitetään siirrettäväksi sivistystoimen yhteyteen. Nyt päivähoito ja esiopetus ovat sosiaalitoimen alaisuudessa. Hallintopalvelualueen nimi esitetään muutettavaksi keskushallinnon toimialaksi, ja siihen perustettaisiin uusi liikelaitospalvelut -niminen yksikkö. Liikelaitospalveluihin kootaan nykyiset kunnan liikelaitokset vesilaitosta lukuun ottamatta, ja siihen liitetään myös kiinteistöjen kunnossapito sekä siivouspalveluista ja ruokapalveluista mahdollisesti muodostettavat liikelaitokset. Lliikelaitokset aloittaisivat toimintansa vuoden 2009 alusta. Hallintokeskus Henkilöstö- ja HRkehittämiskeskus Tietotekniikkapalvelut Liikelaitospalvelut Hallintopalvelualueelta nuorisotoimi esitetään siirrettäväksi sivistystoimen toimialaan ja sen tehtäviin on liitetty kansalaisvaikuttaminen. Liikuntatoimi aiotaan siirtää uuteen sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuitenkin niin, että liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito on siirretty teknisen toimialan toiminnoiksi. Liikuntatoimen sijoittamista sosiaalija terveystoimeen perustellaan sillä, että se luo tiiviimmän yhteyden terveysliikunnan asiakkaisiin, jolloin yhteisellä koordinoinnilla saavutetaan paras tulos aikuisja vanhusliikuntapalveluiden tuottamiselle. Järjestötyö liikuntatoimen yhteydessä on uusi toiminto koko järjestökentän tukemiseen. Ympäristöpalvelualueen nimi aiotaan muuttaa tekniseksi toimialaksi. Kunnan Talous, hallinto ja johdon tuki Nuorisotoimi ja kansalaisvaikuttaminen Koulutuspalveluiden opetustoiminta Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Päivähoito ja esiopetus Esitys Nurmijärven kunnan uudeksi toimintaorganisaatioksi. Talous, hallinto ja johdon tuki Perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Liikunta- ja järjestötyö Sosiaalipalvelut Psykososiaaliset palvelut teknisiin palveluihin on keskitetty sekä kunnallistekninen että talonrakennustekninen rakentaminen ja kunnallistekninen kunnossapito. Toimintaorganisaation muutoksella ei tavoitella luottamustoimielinten paikkojen vähentämistä, mutta se mahdollistaa myös lautakuntien ja perutettavien liikelaitosten johtokuntien luottamuspaikkojen uudelleenjärjestelyjä. Esityksen mukaan toimintaorganisaation muutosta selvittänyt ohjausryhmä jatkaa työtään ja tekee esityksen mahdollisista luottamushenkilöorganisaation muutoksista vuoden 2007 loppuun mennessä. Nurmijärven nykyinen organisaatiomalli on pääosin peräisin vuodelta Aikataulu Valtuustossa on käsiteltävänä Talous, hallinto ja johdon tuki Yhteiskuntatekniikan suunnittelukeskus Tekninen keskus Ympäristökeskus Vesilaitos perusratkaisu organisaatiomuutoksesta, mm. toimiala-, toimintayksikköjen määritys ja liikelaitosratkaisut sekä periaatteet alustavasta tulosaluejaosta. Alkusyksyllä Tehdään päätös mahdollisista muutoksista määräaikaiseen johtamisjärjestelmään, valitaan toimialajohtajat sekä muut päälliköt sekä päätetään uusista viroista ja niiden täyttämistavasta. Lisäksi kunnanhallitus valitsee tulosaluepäälliköt. Loppuvuonna Tarkistetaan hallintosääntö ja muut johtosäännöt valtuustossa sekä toimintasäännöt kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Laaditaan koko henkilöstölle ajantasainen toimenkuva. Kunnan kulut pysyivät kurissa Kunnanjohtaja Kimmo Behm on tyytyväinen kunnan viimevuoden tilinpäätökseen. Menot pysyivät raameissaan ja tulos oli 6,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Velkaantuminen on pysähtynyt. Kunnan voimakas väestönkasvu taittui viime vuonna tavoitteiden mukaiseksi ollen 1,6 % ja tämä helpotti menokehitystä. Palvelutarjonta pystyttiin hoitamaan tavoitteiden mukaisesti ja lainamäärä asukasta kohden pysyi entisellä tasollaan. Lisäksi tulorahoitus kasvoi positiivisesti, verotulot ylittivät ennakkoarvion 0,5 miljoonalla eurolla. Luvuista Kimmo Behm mainitsee, että kunnallisveron tuotto oli viime vuonna 108 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 11,8 %. Myös kiinteistöveron tuotto oli 5 % parempi, kuin aiemmin. Kiinteistöverosta kunnan kassaan tuli 3,9 miljoonaa euroa. Ainoastaan yhteisöverotulot laskivat jonkin verran. Kunta korotti veroprosenttiaan viime vuonna 0,50 prosenttiyksiköllä, mutta ilman veronkorotustakin tuloja olisi kertynyt 8 % edellisvuotta enemmän. Ilahduttavinta on ollut työpaikkojen määrän nopea kasvu ja tonttien ja kiinteistöjen myynnistä saadut tulot. Työpaikkojen määrän kasvussa on päästy noin 4 % vuosittaiseen nousuun. Yritysten perustamisinnostus on myös noussut. Vuoden 2006 aikana kunnan alueella perustettiin 231 uutta yritystä, kun vuonna 2005 luku oli 188. Tonttimyynnistä kertyi viime vuodelta 5,9 miljoonan euron tulot, mikä on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen. Myyntitavoitteet ylittyivät senkin vuoksi, että teollisuusja yritystontteja myytiin yhteensä yksitoista kappaletta, kunnanjohtaja toteaa. Kunnan rakennusinvestoinnit olivat viime vuonna 23 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä kasvoi 37 vakanssilla. Koko henkilöstömäärä oli viimevuoden lopussa Nurmijärven kunnanvaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun kokouksessaan. 6

7 KAAVOITUSKATSAUS 2007 Vuonna 2007 vireillä olevat ja lähiaikoina mahdollisesti vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnan valtuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Vaikutuksiltaan muut kuin merkittävät kaavat hyväksyy kunnan kaavoituslautakunta. Alueellinen ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja se antaa tilanne- ja kokonaiskuvan Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Lisäksi kaavoituskatsauksen yhteydessä on arvioitava asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella tonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin toteutunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnalla on tonttivarantoa talousarvion yhteydessä esitetyn kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin siten, että vuosittain kunta pystyy luovuttamaan omakotitonttia sekä ne tontit, joita tarvitaan tehokkaampaan, yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään vastaamaan paremmin kysyntää erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Mikä asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. 7

8 TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotusym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston maankäytön asiakaspalvelusta. Uusien kaavahankkeiden vireilletulosta tiedotetaan erikseen, mikäli ne eivät ole sisältyneet kaavoituskatsaukseen. KAAVAJÄRJESTELMÄ Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laajaalaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. Uudenmaan ensimmäinen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä ja Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta ( Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia joko strategisena maankäytön suunnitelmana tai suoraan rakentamista ohjaavana aluevarauskaavana yksityiskohtaisen kaavoituksen tai rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat laaditaan kunnan toimesta sellaisille alueille, joiden rakentamisen ja muun maankäytön yksityiskohtainen järjestäminen on tarpeellista. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan YLEISKAAVOITUS KUUMA-alueen kehityskuva Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Keravan ja Mäntsälän ja Pornaisten kunnat ovat osana KUUMA -kuntayhteistyötä sopineet koko aluetta koskevan aluerakenteen ja maankäytön strategisen kehitysja ympäristökuvan laatimisesta. Kehityskuvalla luodaan yhteinen käsitys KUU- MA-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva palvelee myös kuntien keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistämistä ja YTV-alueen kuntien kanssa käytävää jatkuvaa seudun kehittämistä koskevaa vuoropuhelua. Lisäksi kehityskuva on merkittävä väline suhteutettaessa KUUMA-alueen kehityskysymyksiä koko Helsingin metropolialueen kaupunkipoliittisiin haasteisiin. Edelleen kehityskuva on KUUMA-kuntien aluetta koskeva valmisteleva osa Uudenmaan liiton koko Uudenmaan kehityskuvaa. Kehityskuva hyväksytään KUUMA- yhteistyöasiakirjana ja se ohjaa kuntien suunnittelua pidemmällä tähtäimellä. Koko kunnan kehityskuva (strateginen yleiskaava) Koko kunnan kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet. Kehityskuva ohjaa osayleiskaavojen laadintaa ja se toimii periaatepäätöksenä sitä jatkossa toteuttaville osayleiskaavoille. Kehityskuvaa ei tehdä aluevarauskaavana, vaan se valmistellaan valtuustolle strategisena maankäytöllisenä päätöksenä. Kehityskuvan laadinta jatkuu vuonna 2007 kunnan osa-alueittaisen väestösuunnitteen laadinnalla. Taajamien osayleiskaavat Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi Klaukkalan maankäytön ja liikenneverkon kehittämisperiaatteet, jotka sisältävät kaavaa varten tehtyjen selvitysten analyysin ja synteesin ja muodostavat niistä johdonmukaisen kehittämispolun. Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksen laadintaa jatketaan kehittämisperiaatteita koskevan päätöksen pohjalta. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on v käynnistetty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. Rajamäki-Herunen osayleiskaava (taajama) 2008/2009 Rajamäki-Herunen osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on v käynnistetty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi Kirkonkylän osayleiskaavan jälkeen. Maaseutualueiden osayleiskaavat Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa määritellään samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja siihen liittyvät työmenetelmät. Lepsämän kylän osayleiskaavan laadintaa varten on jatkettu mitoitusperiaatteiden määrittämistä ja emätilaselvityksen tarkistamista. Osayleiskaavaluonnos valmistuu Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palveleva emätilaselvitys pyritään käynnistämään vuoden 2007 aikana. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on lainvoimainen ja tiesuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Tiesuunnitelma valmistuu loppuvuodesta Hanke odottaa rahoituksen varmistumista osana valtakunnallista taajamatiepakettia. 8

9 ASEMAKAAVOITUS KLAUKKALA ASUIN-/LIIKEALUEET 1. S-marketin kaavamuutos, vireillä Klaukkalan keskustan alueelle Klaukkalantien ja Lepsämäntien kulmaukseen on laadittu asemakaava, joka sallii nykyisen myymälärakennuksen merkittävän laajentamisen. Kaavaehdotus laitetaan uudelleen julkisesti nähtäville. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. KLAUKKALA 2. Ristipakan länsiosa, vireillä Kaavan laatiminen on selvitysvaiheessa. Kaavalla ratkaistaan mm. Ristipakantien liittyminen Lahnuksentielle. Muutosaluetta suunnitellaan pääasiassa työpaikkaalueena. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. Alueella on rakennuskielto. 3. Klaukkalan keskusta Ylitilantien itäpuoli, vireillä Klaukkalan kirkkoa vastapäätä sijaitsevan alueen asemakaavoitus. Aluetta suunnitellaan asuntoalueena. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 4. Klaukkalan keskusta, Kisakujan ympäristö, vireillä Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittaman alueen asemakaavan tarkistaminen. Aluetta suunnitellaan asuntoalueena. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 5. Ropakon alueen laajennus Kaavan laatiminen on selvitysvaiheessa. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. 6. Kiikkaistenkujan kaavamuutos, vireillä Kiikkaistenkujan korttelin 86 tontille 4 on esitetty kaavamuutosta siten, että alueelle voitaisiin rakentaa asuinkerrostaloja. Kaavamuutos on ilmoitettu vireille tulleeksi syksyllä Muutosalue sijaitsee Kiikkaistenkujan alkupäässä. 7. Tornimäentien länsiosa, vireillä Klaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on todettu tarpeelliseksi uusi tieyhteys Lahnuksentieltä Klaukkalantielle Tornimäen eteläpuolelta. Kaavamuutos on ilmoitettu vireilletulleeksi. 8. Lintumetsän alueen laajennus Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 9. Lepsämäntien ja Isosuon välinen alue Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 10. Järvihaantien länsipuoleinen alue Alue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. TYÖPAIKKA-ALUEET 11. Lahnuksentien varsi Alue kaavoitetaan pääosin työpaikkaalueeksi. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavoitus on selvitysvaiheessa. 12. Metsäkyläntien ja maantien 130 (Vanha Hämeenlinnantie) välinen alue sekä maantien 130 ja moottoritien välinen alue. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. 9

10 KIRKONKYLÄ ASUINALUEET 1. Laidunalueen laajennus Laidunalueen asemakaavaa laajennetaan pääosin kunnan omistamalle alueelle Laidunkaaren pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan n. 500 asukkaan asuinalue. Hämeenlinnantien varteen osoitetaan työpaikkarakentamista. Laidunkaarta jatketaan Hämeenlinnantielle. Alueelle on laadittu kaavarunko, jonka pohjalta parhaillaan laaditaan kaavaluonnosta. 2. Krannilan alue (Perttulantien ja Rajamäentien kulmaus) Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Kaavamuutoksessa tutkitaan aluetta pääasiassa asuntorakentamiseen. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Alueella on rakennuskielto. Alueelle laaditaan parhaillaan maaperäselvitystä. 3. Sorvankaaren koulu Sorvankaaren päiväkodin viereen sijoitetaan yhtenäiskoulu. Suunnittelu aloitettaneen syksyllä Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 4. Puontilanmäen ja Ahjolantien ympäristön asemakaavan muutos Alueen maankäyttöä tarkistetaan mm. kevyen liikenteen yhteyksien, rakennussuojelun sekä asuinkortteleiden rakentamistavan osalta. Muutosalue käsittää Kyläjoentien, Punamullantien, Krannilantien ja Nahkurintien välisen alueen. Alueella on rakennuskielto. Suunnittelu aloitettaneen syksyllä KIRKONKYLÄ 5. Keskustan asemakaavan muutoksen 2. vaihe Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueella on rakennuskielto. Suunnittelu aloitetaan valituskäsittelyssä olevan keskustan asemakaavan muutoksen 1. vaiheen (nk. Perloksen alue) saatua lainvoiman. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kaavamuutostarpeita on mm. Ilvesvuoren teollisuusalueella, jossa tällä hetkellä olisi kysyntää nykyistä pienemmistä yritystonteista. RAJAMÄKI ASUINALUEET 1. Ns. etuostoalueen muut kaavamuutokset Kaavamuutoksia laaditaan mm. Saunatien varteen ja kirkon eteläpuolella sijaitsevalle alueelle. Kaavamuutokset laaditaan osaalueittain vuosien aikana. Alueella on rakennuskielto. 2. Kissalantien korttelin kaavamuutos, vireillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä Aluetta suunnitellaan pientaloalueena. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. 3. Metistön ja Vahtolammen alueet Asemakaavaa muutetaan ja laajennetaan RAJAMÄKI Metistön ja Vahtolammen alueilla. Alue kaavoitetaan pientaloalueeksi. 4. Pinnintien Katajatien alueen kaavamuutos, vireillä Alueelle on laadittu kaavaluonnos, jossa kunnan omistamalle alueelle tulee muutamia omakotitontteja. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. 5. Asemakaavan tarkistaminen Aleksinkujan-Kinopolun ympäristössä Asemakaavaa tarkistetaan vaiheittain mm. Aleksinkujan, Kinopolun, Ylisjoentien ja Veikontien ympäristössä. Alueelta on useita kaavamuutoshakemuksia. Kaavamuutos saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. Muut kaavamuutokset Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. RÖYKKÄ Laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisempiä asemakaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. HERUNEN Alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaisuus arvioidaan v. 2007, minkä jälkeen kaavojen tarkistaminen vaiheittain aloitetaan kiireellisyysjärjestyksessä resurssien puitteissa. SÄÄKSJÄRVI Metsähallituksen loma-asuntoalueen maankäytön ohjaamista varten käynnistetään ranta-asemakaavan laatiminen. YHTEYSTIEDOT Ympäristöpalvelualue, Maankäyttö Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Asiakaspalvelu puh , fax Kaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo, suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut to-pe) puh Junttila Arja, kaavoitusteknikko (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset hajaasutusalueella) puh Jääskeläinen Jonna, yleiskaavavalmistelija puh Kilpi Ritva, kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh Kononen Aarno, kaavoituspäällikkö puh Kotilainen Ritva, kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Rajamäki, Herunen) puh Lehtinen Timo, kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Klaukkala, Röykkä) puh Nurmi Juha, kaavoitusinsinööri (asemakaavat: Kirkonkylä) puh Pihala Anita, kaavoitusinsinööri (yleiskaavoitus) puh Laakso-Mäki Pirkko, kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh Vuorio Riitta, toimistosihteeri puh kaavoituslautakunnan sihteeri Kurvinen Soile, hallintosihteeri puh Kaavoittajat ovat parhaiten tavoitettavissa puhelinaikoina maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo

11 Rajamäellä luodaan yhteishenkeä kyläyhdistyksen avulla Rajamäen kyläyhdistys on iältään nuori, se on perustettu huhtikuussa Yhdistyksen juuret ovat kuitenkin lähtöisin vanhemmasta historiasta, se perustettiin elvyttämään entisen Pohjoisen Nurmijärvi-Seuran toimintaa. Leena Valkonen Rajamäen kyläyhdistys pitää huolta niin perinteistä kuin nykyisyydestä, sanovat kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Salo (vas) ja jäsenet Marja-Leena Sandelin, Irja Välimäki ja Saara Welin. Rajamäki on tunnettu Alkon tehdashistoriasta. Kylä alkoi kasvaa vuonna 1888 perustetun hiivatehtaan ja viinanpolttimon ympärille. Alkon myötävaikutuksella Rajamäelle syntyi asutusta ja paljon muutakin yritystoimintaa. Myös Hangon ja Hyvinkään välinen rautatie kulki kylän kautta. Rajamäen kyläyhdistyksen jäsenet Saara Welin ja Irja Välimäki ovat syntyperäisiä rajamäkeläisiä. He kehuvat Rajamäen rauhallisuutta, vehmasta luontoa, isoja metsiä sekä hyviä marja- ja sienimaita. Irja Välimäki on jo kolmannen polven rajamäkeläinen. Hänen mielestään parasta kylässä on sen kodikkuus ja turvallisuus. Saara Welin sanoo, että Rajamäki on hiukan kaukana Helsingistä ja kirkonkylästä katsoen, mutta kulkuyhteydet linjaautolla ovat olleet toimivat. Rajamäelle on tullut uutta asutusta, mutta kylän historiallinen ilme on säilynyt. Erikoisliikkeitä Rajamäelle kaivattaisiin lisää, mutta toisaalta ymmärrämme yrittäjiä, että he eivät vielä halua tänne tulla. Kyläläiset tekevät ostoksensa joko Hyvinkäällä tai Helsingin seudun kauppakeskuksissa ja paikallisille yrittäjille ei riitä sen vuoksi riittävästi asiakkaita. Historian vaalimista ja nykyisyyden kehittämistä. Rajamäen kyläyhdistyksen perustajajäsen Marja-Leena Sandelin kertoo, että kyläyhdistys on tärkeä linkki asukkaiden, eri yhteisöjen, yritysten ja kunnan välillä. Jäseniä yhdistyksessä on noin 50. Toiminnan vakiintuneita muotoja ovat siivoustalkoot, joihin tänä vuonna toukokuussa osallistui runsaat 40 henkeä. Lisäksi pidämme kesäkuussa kylän historiaa ja nykyisyyttä esille tuovan perinnepäivän. Kesällä on jälleen opastettuja kävelyjä ja niiden yhteydessä pidämme Rajamäentalolla kahviota. Keskeistä on myös kyläyhteisön etujen valvominen päätöksenteossa. Teemme aloitteita, annamme lausuntoja ja pyrimme turvaamaan kylän kehitystä, palvelutarjontaa ja vaalimaan kulttuuria. Olemme osallisena myös Varpu-projektissa eli varhaisen puuttumisen alueneuvonpidossa, joka on kunnan, koulujen, seurakunnan ja poliisin välistä yhteistoimintaa. Projektissa seurataan nuorten tarpeita ja pyritään yleisen turvallisuuden ja väkivallattomuuden lisäämiseen sekä lasten ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseen. Marja-Leena Sandelin on itse asunut Rajamäellä 23 vuotta. Hänen tunnelmansa on, että pohjoinen kylä on usein jäänyt lapsipuolen asemaan kunnan päätöksenteossa. Viime vuosina alueeseen on kiinnitetty uutta huomiota varsinkin sen jälkeen, kun kunta käytti etuosto-oikeuttaan historiallisella tehtaan asuinalueella. Vanhoja rakennuksia on myyty ja kunnostettu ja uutta rakentamista on tullut vanhan rinnalle. Toivoisi, että tämä idylli voisi säilyä, eikä sitä hävitettäisi liian massiivisella täydennysrakentamisella. Omalla pihallani ja viereisessä metsikössä kulkevat fasaanit ja laulurastaat laulavat. Keväisin valkovuokot kukkivat laajoina mattoina. Rajamäellä on vielä sellaista luonnon tunnelmaa, mikä suuremmista kylistä ja kaupungeista alkaa kadota. Hyvät harrastusmahdollisuudet. Rajamäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Salo perheineen osti isotätinsä vanhan talon Tykkimäentieltä. Olemme viihtyneet hyvin ja lasten kannalta Rajamäki on ernomaisen hyvä paikka. Täällä on koulut ja oma lukio. On oma uimahalli ja aktiivista urheiluseuratoimintaa. Lisäksi Sääksin upea uimaranta on lähellä. Yhteisöllisyys on tärkeää, tunnemme naapurit ja kyläyhdistyksen talkoissa ja juhlissa käy mukavasti väkeä. Kirsi Salo on mukana myös kylätiimissä, joka järjestää yhdessä paikallisten yritysten kanssa joulunalusmarkkinat ilotulituksineen. Rajakaaren kulmalla on kasvamassa kylän oma joulukuusi, joka koristellaan ja valaistaan joulun alla. Puuhaan on tarkoitus ottaa mukaan päiväkotilapsia tai koululaisia. Elokuussa pidetään kylätiimin kanssa yhteistyössä Rajamäen kyläpäivä, joka on Nurmijärven suurimpia ulkoilmatapahtumia. Kyläyhdistyksen kehittämistoiveissa ykkössijalla on kevyen liikenteen väylän rakentaminen Rajamäen ja Kirkonkylän välille. Liikenneoloihin tulisi muutenkin kiinnittää huomiota, että liikkuminen olisi kaikille turvallista, niin lapsille, aikuisille kuin vanhuksille. Keskustan ilme halutaan pitää siistinä ja hoidettuna, sellaisena, että siitä näkee, että kylästä välitetään. Istutukset ja nurmet tulee pitää hoidettuina. Lisäksi yhdistykset tarvitsisivat kokoontumis- ja toimintatiloja kylän keskustaan, summaa Marja-Leena Sandelin rajamäkeläisten odotuksia. Lisätietoa kyläyhdistyksestä: FAKTA Rajamäki Rajamäki on teollisuusvaltainen runsaan 6000 asukkaan taajama Nurmijärven pohjoisosassa. Rajamäki on kasvanut 1888 perustetun hiivatehtaan ja viinanpolttimon ympärille. Alkon, nykyisen Altian tehtaat ovat vaikuttaneet oleellisesti kylän toimintaan. Altia Oyj on edelleen kunnan suurimpia työnantajia. Rajamäellä on tehtaan jäljiltä työväenasuntoyhdyskunta, jonka rakennukset kuuluvat suojelun piiriin. Yksi kylän maamerkeistä on 1938 valmistunut kirkko, jonka on suunnitellut Erkki Huttunen. Rajamäellä on peruskoulu, lukio, uimahalli ja vireää harrastustoimintaa. 11

12 Klaukkalan keskustaan lisää kaupunkimaista ilmettä Klaukkalan ydinkeskustassa alkaa syksyn aikana torialueen ja Myllärintien laajamittainen kunnostus. Tavoitteena on kehittää kasvavan taajaman yleiskuvaa toiminnallisesti viihtyisäksi ja korkeatasoiseksi ympäristöksi. Toteutus perustuu kunnan aiemmin järjestämään Klaukkalan keskusta-alueen ympäristösuunnittelun ideakilpailuun ja sen pohjalta laadittuun yleissuunnitelmaan. Kunnostuksen kohteena on Myllärintie Ylitilantien ja Gunnarintien välillä, Myllärinaukio eli Klaukkalan tori ja Torikuja. Myllärintien luoteispäässä sijaitsee Klaukkalan kirkko ja kaakkoispäässä uusi, rakenteilla oleva Ratsutilan asuinalue. Suunnitelman mukaan Myllärintie varustetaan graniittisin reunakivin. Kadun molemmilla puolille rakennetaan erilliset kevyen liikenteen väylät, jotka erotetaan ajoradasta välikaistoilla. Osaan välikaistoista tulee istutuksia ja osalle rakennetaan pysäköintipaikkoja. Lisää toritilaa. Toritoiminnan edellytyksiä parannetaan avaamalla toiminnalle lisätilaa. Suurin osa nykyisistä puista ja pensaista poistetaan ja torille varataan 30 myyntipaikkaa. Puista säilyvät kolmen männyn ryhmä ja kolme yksittäistä jalavaa. Säilyvien mäntyjen juurelle muodostetaan oleskeluryhmä. Torin pinta uusitaan remontin yhteydessä kokonaan. Pintamateriaaliksi tulee betonikivi ja osittain luonnonkivilaatoitus. Materiaaleissa ja rakentamisessa huomioidaan esteetön liikkuminen. Torikuja on merkitty paikoitusalueeksi, jonka läpi on ajoyhteys torin eteläpuolella sijaitsevalle korttelialueelle. Pintamateriaaleiltaan Torikuja liitetään muuhun Klaukkalan torin ympäristöön on suunnitteilla kaupunkimainen yleisilme. toriin. Suunnitelma kattaa myös Viirintien kunnostuksen. Penkkejä ja valaisimia. Myllärintien varrelle ja toriaukiolle sijoitetaan käsi- ja selkänojallisia penkkejä levähdystä ja oleskelua varten. Samoin alueen valaistus järjestetään uudelleen. Pysäköintipaikkoja on tulossa Torikujalle 24 autopaikkaa ja Myllärintien pysäköintitaskuihin 28 autopaikkaa. Torin alueella ei saa pysäköidä toriajan ulkopuolella. Rakennussuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa. Rakentaminen Klaukkalassa alkaa syksyllä ja työ etenee vaiheittain. Alueen toteuttaminen aloitetaan näillä näkymin torin rakentamisesta, kertoo vastaava suunnittelija Kaarina Laine Nurmijärven kunnallistekniikan suunnittelusta. Ilvesvuoren yritysaluetta rakennetaan Helsinki-Tampere -moottoritien varteen sijoittuvalla Ilvesvuoren yritysalueella on katurakentaminen käynnissä. Kevättalven ja kevään aikana Ilveskaaren tienpohjaa on louhittu ja tasoitettu ajokelpoiseksi. Syksymmällä alkaa Ilveskaaresta erkanevan Ilveskujan rakentaminen, kertoo työmaapäällikkö Leo Nousiainen. Työt ovat edenneet Nousiaisen mukaan aikataulussaan. Ilveskaarta pitkin pääsee nyt tonteille katsomaan maastoa. Kunnallistekniikkaan liittyvät putkija kaapelityöt tehdään kesälomakauden 12 jälkeen. Kaikki tarpeellinen upotetaan maahan jalkakäytävien alle samanaikaisesti. Näin vältytään tarpeettomilta katujen aukaisuilta myöhemmin. Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehörin mukaan tonttimyyntipäätöksiä Ilvesvuoresta on tehty kymmenkunta nykyiset yritykset mukaan luettuna. Alueelle on tulossa monipuolista yritystoimintaa mm. puu-, metalli-, turkis- ja elintarviketeollisuutta. Gehörin mukaan yritystoiminnan kasvu on Nurmijärvellä ollut voimakasta myös kaupan ja palveluiden alalla. Viime vuonna kuntaan perustettiin uusia yrityksiä eniten, mitä kymmeneen vuoteen, kaikkiaan 231 yritystä. Yritystoiminnan kasvu on jatkunut samansuuntaisena alkuvuoden aikana.

13 Puska 2007 tuo ympäristötaiteen Taaborille Grand Slamissa soittavat Ilkka Loueranta, Vesa Sytelä, Antti Tammilehto, Anssi Tikanmäki, Hannu Valtonen ja Jari Yliaho. Grand Slam muistelee Juicea Taaborilla Juice Leskisen legendaarinen bändi Grand Slam esiintyy 4.8.Taaborinvuori soi konsertissa. Grand Slam on se yhtye, jonka kanssa Juice keikkaili ahkerasti 1980-luvulla. Bändi muistetaan lavashow sta, johon kuului musiikin lisäksi teatraalisuutta. Juice piti Grand Slamia soittotaidollisesti tasokkaimpana taustayhtyeenään. Vuonna 1991 telakalle nostettu Grand Slam palaa kesäkuussa keikkalavoille perinteistään kiinni pitäen. Bändin soittolista on sama kuin 80-luvulla. Grand Slam tekee kesäkeikkansa joulun alla joukostamme poistunutta Juicea muistellen. Taaborin konsertti on siinä mielessä nostalginen, että juuri Juice Leskinen esiintyi vuonna 1996 järjestetyssä ensimmäisessä Taaborinvuori soi -konsertissa Taaborinvuori soi la 4.8. klo Liput 10 aikuiset, alle 7-vuotiaat maksutta vanhemman seurassa. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa, tiedustelut. Suomen kesään avautuu uudenlainen taidetapahtuma, kun maamme eturivin nuoret kuvataiteilijat rakentavat ympäristötaidenäyttelyn historialliseen Taaborin ympäristöön. Näyttelyn kuraattori Harri Kivi on kutsunut mukaan runsaat kymmenen taiteilijaa, joita yhdistää kokeellisuus ja perinteisen taiteen kerronnan rikkominen. Puska 2007 ja Kohtupesä ovat osa Nurmijärven taidekesää. Taaborinvuoren ympäristötaidekesässä esittäytyvät Harri Kiven ohella Niran Baibulat, Maria Duncker, Kaarina Haka, Timo Heino, Anssi Kasitonni, Kaisu Koivisto, Miika Nyyssönen, Kalle Turakka Purhonen, Aarno Rankka, Seppo Renvall, Jenni Tieaho ja Maaria Wirkkala. Teemanäyttelyiden taakoista ja pönäköistä äijävaluista vapaat huumorisulakkeiden käräyttäjät tuovat uudenlaista taidekuvastoa tehden pyhiinvaelluksen Taaborinvuorelle, kuvailee Harri Kivi kutsumaansa taiteilijajoukkoa. Kekseliäät kokeilut nostavat mm. arkisen brutaalit materiaalit toiseen yhteyteen, jonka seurauksena kaiken nähnyt nuorisokin kokee myötämäkistä kutinaa vatsan pohjassaan, hän jatkaa. Harri Kiven ajatuksena on tuottaa Puskan kautta uusi ja erilainen kesätapahtuma, joka perustuu elämyksellisiin, eri taiteenlajeja yhdistäviin elementteihin. Taideteokset saattavat muuttaa muotoaan näyttelyn aikana, ne voivat esimerkiksi kuihtua pois. Puska-ympäristötaidenäyttelyn avajaiset pidetään Taaborilla klo Avajaisiin on luvassa änkyrätaidesirkusta, jota ylläpitävät mm. Maria Duncker, Vera Nevalinna ja Janne Lastumäki, Seppo Renvall, Miika Nyyssönen, Reetta Ristimäki ja Eero Saunamäki. Näyttelyn avaa pääministeri Matti Vanhanen. Leena Valkonen Harri Kiven pitsiplaneettoja on esillä Nurmijärven kirjaston kesänäyttelyssä. Taidetta arkeen. Kuvataiteilija Harri Kivi on tunnettu tapahtumantekijä, joka on rohkeasti tuonut taidetta keskelle tavallisten ihmisten arkea kaduille, kauppakeskuksiin, työpaikoille ja yksityiskoteihin. Hän korostaa taiteen hyvää oloa tuottavaa voimaa. Taiteesta voi nauttia kukin omalla tavallaan. Harri Kiven omat työt ovat sekatekniikalla toteutettuja installaatioita. Kiven syntymäkotiin hän toteuttaa yhdessä Maaria Wirkkalan kanssa ääni- ja kuvataideteoksen, jossa yhtenä aiheosana on Aleksis Kiven Oravainen runo. Nurmijärven kirjastogalleriassa on kesän ajan esillä Harri Kiven omien töiden näyttely Kohtupesä. Näyttelyssä leikittelee poika avaruuden silmässä pitsiplaneettojen keskellä. Näyttelyn myötä Kivi palaa lapsuusmaisemaansa. Hän asui Rajamäellä viisivuotiaaksi. Kohtupesä-näyttely on avoinna kirjastogalleriassa Molemmat näyttelyt avaa pääministeri Marri Vanhanen. Lue lisää ja Taaborin toimintaviikoilla yli 3500 vierailijaa Taaborinvuoren museoalueen toukokuinen toimintaviikko on suosittu retkikohde. Kävijöitä oli jälleen yli Taaborin toimintaviikot tarjoavat vauhdikasta menoa 4-8 -vuotiaille. Ohjelmassa on kiven hiontaa, musiikkileikkejä, luontopolkua ja erilaisia askartelu- ja taidepisteitä. Päivän kohokohtiin kuuluu luonnollisesti käynti Aleksis Kiven syntymäkodilla. Toimintaviikoille osallistuvat pääasiassa päiväkoti- ja koululaisryhmät, mutta periaatteessa tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Ennakkoilmoittautuminen tosin vaaditaan, sillä kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan. Toimintaviikoille on jo vuosia ollut enemmän tulijoita kuin on voitu ottaa vastaan. Päivää kohden lapsikävijöitä on noin 440. Suurin osa tämän vuoden osallistujista oli muualta kuin Nurmijärveltä. Nurmijärveläisiä oli 955, muut tulivat lähikunnista. Ryhmiä on varsinkin Vantaalta ja Tuusulasta. Ilmoittautuminen alkaa syksyllä. Toimintaviikot järjestetään seuraavan kerran ja Ilmoittautumisia otetaan alkaen vastaan kulttuuripalveluiden numerossa (09) Ilmoittautumiset ovat sitovia. Tuusulanjärven ammattiopiston opiskelijoiden toteuttama teemapolku innosti lapsia ratkomaan tehtäviä luonnon helmassa. Mia Fagerström 13

14 Puhtaat palikat - voittaja harjaa kahdesti Suuhygienian parantamiseen tähtäävä Puhtaat palikat -hanke on saanut innostuneen vastaanoton Nurmijärvellä. Kuuma-kuntien yhteisprojektin avulla tietoisuus hampaiden ja suun hoidon tärkeydestä on kasvanut. Nurmijärven Maaniitun koulun 5 B palkittiin toukokuussa ala-asteiden sarjassa kilpailussa, jossa hankkeelle haettiin omaa slogania. Viime syksynä alkaneessa projektissa lähdettiin kehittämään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varsinkin lasten ja nuorten hammaskunnon ylläpitoon. Nurmijärven vastaava hammaslääkäri Ari Sarkkinen sanoo, että lasten ja nuorten hampaiden ja suun kunnossa pääsi tapahtumaan notkahdus vuosituhannen vaihteessa, mutta pahimmasta aallonpohjasta ollaan jo menossa kohti parempaa. Projektin myötä Kuuma-kuntiin palkattiin lisää suuhygienisteja, jotka ovat kiertäneet kouluissa ja päiväkodeissa jakamassa tiedotusmateriaalia ja kertomassa hampaiden harjaamisen ja suun hoidon tärkeydestä. Keulakuvana Puhtaat palikat -projektille on toiminut uinnin maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä. Illalla hip, aamulla hop, hampaiden harjaus on nyt Pop! Kuuma-kunnissa järjestettiin hankkeeseen liittyen ala- ja yläkoulujen oppilaille kilpailu, jolla etsittiin iskulausetta, slogania, joka muistuttaa päivittäisen puhdistuksen ja terveellisen ruokavalion merkityksestä hampaille. Palkintona kummassakin sarjassa oli 200 Nurmijärven messuilla hammashuoltoa edustivat suuhygienistit Seija Puikkonen (vas), Riitta Kiljunen, Anu Aatola ja Rauni Hägglund. Hanna-Maria Seppälä toimii Puhtaat palikat -hankkeen keulakuvana ja Riitta Kiljunen on kiertänyt Nurmijärvellä kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa suun hyvinvoinnista. euroa. Voittajat valitsi hankkeen Hanna- Maria Seppälä ja ala-asteiden palkinto ojennettiin toukokuussa Maaniitun koulun 5 B luokalle. Heidän sloganinsa on: "Illalla hip, aamulla hop, hampaiden harjaus on nyt Pop!" Yläasteen voitto meni Keravalle Nikkarin koulun 8 E -luokalle lauseella: "Kun hampaiden harjauksen kahdesti toistat, hymyillessäsi sä aina loistat" Nurmijärvellä ennaltaehkäisevää hammashoitotyötä päätettiin laajentaa kutsumalla kaikki neljäsluokkalaiset vanhempineen neuvontakäynnille hammashoitolaan. Koululaisille ja heidän vanhemmilleen on opetettu oikeaa hampaiden harjaustapaa ja kerrottu suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Jokainen ikäluokka on voitettava erikseen ja tulokset vaikuttavat heidän loppuelämänsä. Syömis- ja juomistavat syntyvät lapsina ja ratkaisevat hampaiden tulevan kunnon, vastaava hammaslääkäri Ari Sarkkinen sanoo. Nurmijärvellä on suunnitteilla, että neuvontakäytäntöä jatketaan ja juuri neljäsluokkalaiset ovat sopiva kohderyhmä. Nyt ikäluokassa oli noin 650 oppilasta. Nurmijärvellä kunnan kouluista on poistettu virvoitusjuoma- ja karkkiautomaatit ja päiväkodeissa sekä alakouluissa jaetaan ksylitolipastilleja ruokailun yhteydessä. Positiivista palautetta kentältä. Projektissa mukana oleva osastonhoitaja Seija Puikkonen kertoo, että kouluista ja päiväkodeista on tullut runsaasti myönteistä palautetta hankkeesta, tietoiskut on otettu mielellään vastaan. Suun terveydestä on kerrottu myös vanhempainilloissa ja äitilapsi -kerhoissa. Neljäsluokkalaisten neuvonnassa mukana olleet hammashoitajat ja suuhygienistit ovat todenneet, että koululaisten opastaminen on tuonut henkilökunnan työhön lisää vaihtelua. Kampanjan mukana tullut materiaali on antanut oman, piristävän lisänsä ennaltaehkäisevään hammashuoltotyöhön. Nurmijärven messuilla hammashoidon asiat kiinnostivat, arvontalipukkeita täytettiin lähes 600 ja messuvieraat kyselivät sekä Puhtaat palikat -projektista että kaikesta muusta hammashuoltoon liittyvästä, Seija Puikkonen tiivistää. 14 Ilmaisteatteria Taaborilla Taaborinvuoren kesä tarjoaa tasokkaita ilmaistapahtumia. Kesäkuussa esiintyy Nälkäteatteri Kivi & Kilpi -matineassa Ohjelmistossa on Aleksis Kiveä, Volter Kilpeä, Oskar Merikannon musiikkia ja Puupää-monologi. Kaikkiin näytäntöihin on vapaa pääsy. Taaborinvuoren avajaisissa nähdään Nälkäteatterin esittämänä mm. Aleksis Kiven Kihlaus. Ammattinäyttelijöistä koostuva Nälkäteatteri tuo suomalaisia klassikkotekstejä näyttämölle kunnianhimoisella otteella. Tärkeily ja sovinnaiset ratkaisut eivät kuulu tekstien näkemykselliseen tulkintaan panostavan ryhmän tapoihin. Tästä kertoo sekin, että Aleksis Kiven Kihlauksen Herrojen-Eevana koketeeraa ohjaaja Hurme itse. Kihlaus avaa Kivi & Kilpi - matinean lauantaina Kihlausta seuraa Juha Hurmeen ja Kristian Smedsin käsikirjoittama Puupäämonologi. Puupää pohjautuu löyhästi Pekka Puupää -tarinoihin ja Suomen Filmiteollisuuden parissa työskennelleiden ihmisten kohtaloihin. Monologissa koomisuus limittyy traagisuuteen, todellisuus fiktioon ja mennyt nykyisyyteen. Puupään näyttelee Juha Hurme. Lauantain päättää Aleksis Kiven tragedia Kullervo, joka nähdään nyt ensimmäistä kertaa Nurmijärvellä Nälkäteatterin tulkitsemana. Kilpi naurattaa ja koskettaa. Saaristolaiselämän väkevän kuvaajan Volter Kilven tuotannosta mukana ovat Albatrossin tarina ja Jällävaeltaja. Juha Hurmeen tyylikkäästi dramatisoimat katkelmat perustuvat Kilven proosateksteihin. Albatrossin tarina on huumorilla maustettu kuvaus laivansa maailman merille lähettävästä miehestä, joka joutuu elämään vuosia epätietoisena omaisuutensa kohtalosta. Koskettava Jäällävaeltaja kertoo ikänsä kovaa työtä tehneen miehen elämän tarinan nuoruuden iloista vanhuuden pettymyksiin. Kiven & Kilven päättää tunnelmallinen Oskar Merikanto -konsertti, jossa kuullaan kansallisromanttisen säveltäjän tunnettuja lauluja. Mukana ovat muun muassa Anniina Vallinkorvan laulu. Juha Hurme kertoo musiikkiesitysten välissä tarinoita Merikannosta ja runoilijoista, joiden tekstejä tämä on säveltänyt. Kivi & Kilpi Taaborinvuoren museoalueen avajaisissa La klo Aleksis Kivi: Kihlaus, klo Juha Hurme ja Kristian Smeds: Puupää, klo Aleksis Kivi: Kullervo. Su klo Volter Kilpi: Albatrossin tarina, klo Volter Kilpi: Jäällävaeltaja, klo Oskar Merikanto konsertti. Taaborinvuoren museoalue, Palojoentie 272, Palojoki. Vapaa pääsy..

15 Jukka Jusslin Seitsemän veljeksen reitti patikointikunnossa Nurmijärvellä Alueelliseen Seitsemän veljeksen vaellusreittiin liittyvä lähireitti Maaniitusta Myllykoskelle avattiin virallisesti toukokuun 12. päivä, jolloin vietettiin perinteistä Vantaanjoen Lohi- ja Perhetapahtumaa. Virallinen avaus pidettiin reitin varrella Pikkukosken ulkoilusillalla. Antero Lempiö Kunta mukana Nurmijärven messuilla Nurmijärven kunta esittäytyi omalla osastolla Nurmijärven messuilla toukokuussa. Klaukkalan jäähallissa järjestetyt messut keräsivät uuden yleisöennätyksen noin 3500 kävijää. Näytteilleasettajia oli 62. Kunta pyrkii olemaan kuntalaisten tavattavissa siellä, missä he liikkuvat, sanoo elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör. Messuille osallistuminen on yksi tapa tehdä kunnan toimintaa tunnetuksi. Kesällä olemme mukana myös kyläpäivillä. Näyttelypäällikkö Ismo Nurmi kertoo, että Nurmijärven messujen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä, sillä asiakkaita riitti ja kauppakin kävi. Tämä vuoden teemana oli Koti kuntoon ja samalla teemalla jatketaan ensi vuonnakin. Seitsemän veljeksen vaellusreitin avasi valtuuston puheenjohtaja Erkki Kalmi. Mukana olivat myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (oik) ja kunnanjohtaja Kimmo Behm. Reittiä olivat avaamassa kunnanhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä, valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi, liikuntalautakunnan puheenjohtaja Erkki Partanen sekä kunnanjohtaja Kimmo Behm. Alueelle on rakennettu pitkospuita ja olemassa olevia luontopolkuja on paranneltu. Poluille on asennettu opasteita ja loput infotaulut laitetaan paikoilleen kesän aikana. Olemassa olevia polkuverkkoja on yhdistetty toisiinsa ja tavoitteena on saada avattua vielä tämän vuoden aikana reitti Kirkonkylästä Rajamäelle. Tällöin voisi Rajamäeltä patikoida kirkonkylän kautta Myllykoskelle ja toisinpäin, kertoo liikuntapäällikkö Antero Lempiö. Luonnonkaunis reitistö on houkutellut jo runsaasti kävijöitä. Vaellukselle voi lähteä esimerkiksi Ihantolan liikuntapuistosta, jonka osoite on Väinöläntie 20 A tai Kirkonkylän keskustasta, jolloin reitti kulkee Maaniitun puiston kautta Ihantolaan ja siitä eteenpäin. Reitin pituus Ihantolasta Myllykoskelle on noin 3,5 kilometriä. Tarkoitus on, että Seitsemän veljeksen reitin osat toimivat myös lähivirkistyskäytössä, Lempiö toteaa. Helsingistä Hyvinkäälle kulkeva Seitsemän veljeksen ulkoilureitti on usean kunnan ja Uudenmaan liiton yhteishanke ja sitä on rakennettu vaiheittain. Lempiön mukaan kuntien rakentamisaikataulut eivät ole täysin kohdanneet ja reitin jatko Nurmijärveltä eteenpäin Tuusulan ja Vantaan suuntaan on vielä avoin. Pohjoiseen päin Herusista Hyvinkäälle reitti valmistunee parin vuoden sisällä. Kirkonkylä Myllykoski reitin kartta löytyy liikuntatoimen sivuilta osoitteesta Sääksin uimaranta on kesäisin suosittu. Ismo Vainio Virkisty ja viihdy Sääksin uimarannalla Sääksin kesä avautui 4.6. ja toimintaa sekä valvontaa rannalla on saakka. Kunnan liikuntatoimi vastaa rannan ylläpidosta. Sääksjärveä kuvaillaan Etelä-Suomen helmeksi ja parhaina kesäpäivinä rannalla vierailee tuhansia ihmisiä. Rantaa ja sen palveluita on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitetty ja palvelu on saatu hyvälle tasolle, toteaa liikuntapäällikkö Antero Lempiö. Uimavalvontaa on laiturialueella välisenä aikana klo Uimavalvojilta saa lainata panttia vastaan mm. liitokiekkoja, lentopalloja, frisbeetä, soft-jalkapalloja ja bech-ball -mailoja. Rantajumppia pidetään viikoilla tiistai-iltapäivisin. Ikäjumppaa on klo ja rantajumppaa klo Sauvakävelytreenejä pidetään torstaisin klo Rajamäen rykmentti on rakentanut Sääksiin kiintorastit ja karttoja on saatavana uimavalvojilta. Rannalla toimii kahvio ja pukeutumistilat, suihkut ja wc:t ovat yleisön käytössä. Pienille lapsille on oma hoitohuone. Rannalla on pelikenttiä ja lasten leikkipaikkoja. Sääksissä järjestetään kesäkaudella lapsille luontouintikerhoja. Ilmoittautumisaika päättyi 8.6., mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella liikuntatoimesta. Tiedot uintikerhoista löytyvät liikuntatoimen nettisivuilta Kunnan muut uimarannat/-paikat Herusten uimapaikka, Palkkisillantie, Herunen Tiiran uimaranta, Klaukkala Röykän uimapaikka, Kotolahdentie, Röykkä Vaaksin uimapaikka, Vaaksintie, Röykkä Rajamäen uimahalli on suljettu

16 Nurmijärvellä tapahtuu kesä - elokuussa KESÄKUU Näyttelyt Nurmijärven kuvataidekoulun näyttely Kirjastogalleria, Punamullantie 1 Harri Kivi: Kohtupesä Kirjastogalleria, Punamullantie 1 PUSKA 2007 Taaborinvuoren ympäristötaidekesä Mukana ovat mm. Niran Baibulat, Maria Duncker, Kaarina Haka, Timo Heino, Anssi Kasitonni, Harri Kivi, Kaisu Koivisto, Miika Nyyssönen, Kalle Turakka Purhonen, Aarno Rankka, Seppo Renvall, Jenni Tieaho, ja Maaria Wirkkala. Moottorointi kuvataiteilija Harri Kivi. Vapaa pääsy. Tapahtumat PUSKA 2007 ja Kohtupesä HEINÄKUU Näyttelyt Harri Kivi: Kohtupesä Kirjastogalleria, Punamullantie 1 Lasten Taabori: Kaunotar ja Hirviö klo Lastennäytelmiin erikoistunut VekaraTeatteri esittää näytelmän Kaunotar ja hirviö. Liput 10, kimppalippu viidelle 40. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa. Leskistä muistellen. Liput 10 euroa, alle 7-vuotiaat maksutta. Museoalueella on esillä PUSKA 2007 Taaborinvuoren ympäristötaidekesä. Näyttelyn kuraattori Harri Kivi esittelee teokset konserttipäivänä klo Lippujen ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa. Kivi-juhlat: Kullervo Aleksis Kiven näytelmä Kullervo Taaborinvuoren museoalueella. Sovitus ja ohjaus Timo Bergholm, sävellys Janne Storm. Lipunmyynti Lippupalvelun myyntipisteissä kautta maan, puh (1,50 / min+pvm). Avoinna joka päivä klo Lipun voi lunastaa lähimmältä R-kioskilta. Kivi-juhlat (09) Rajamäen kyläpäivä la klo Rajamäen keskustan alue Loppukesän juhlaa ja markkinahumua jälleen Rajamäessä. Rajamäen Kylätiimi /Kirsi Salo Klaukkalan yritysten yö pe (09) , PUSKA 2007 avajaishässäkkä to klo Avajaishässäkässä änkyrätaidesirkus klo : Maria Duncker, Vera Nevalinna, Janne Lastumäki, Seppo Renvall, Miika Nyyssönen, Reetta Ristimäki, Eero Saunamäki ja moni muu. Moottorointi Harri Kivi. Museoalueen avajaiset ja Kivi & Kilpi klo Klo opastuksia ja ohjelmaa koko perheelle, mm. toiminnallista tutustumista museorakennuksiin, leikkejä, lauluja ja kädentaitajia työssään. Klo PUSKA-näyttelyn kuraattori Harri Kivi esittelee teokset, klo Nälkäteatteri esiintyy Juha Hurmeen johdolla. Kesäkahvila Puolmatkan Krouvi ja museokauppa ovat avoinna. Kirjasto- ja kulttuuripalvleut Kivi & Kilpi Taaborinvuoren museoalue La Aleksis Kivi: klo Kihlaus, klo Juha Hurme:Puupää, klo Kullervo. Su Volter Kilpi: klo Albatrossin tarina, klo Jäällävaeltaja, klo Oskar Merikanto -konsertti. Palojoentie 272, Palojoki. Vapaa pääsy. 16 PUSKA 2007 Taaborinvuoren ympäristötaidekesä Mukana ovat mm. Niran Baibulat, Maria Duncker, Kaarina Haka, Timo Heino, Anssi Kasitonni, Harri Kivi, Kaisu Koivisto, Miika Nyyssönen, Kalle Turakka Purhonen, Aarno Rankka, Seppo Renvall, Jenni Tieaho, ja Maaria Wirkkala. Moottorointi kuvataiteilija Harri Kivi. Vapaa pääsy. Tapahtumat Kivi-juhlat: Nummisuutarit ja Aleksis Kiven näytelmä Nummisuutarit Taaborinvuoren museoalueella. Sovitus ja ohjaus Kai Lehtinen. Lipunmyynti Lippupalvelun myyntipisteissä kautta maan puh (1,50 / min+pvm). Avoinna joka päivä klo Lipun voi lunastaa lähimmältä R-kioskilta. Kivi-juhlat (09) Suomalainen Messu la klo Nurmijärven Helluntaiseurakunnan järjestämässä kesätapahtumassa Lasse Heikkilän säveltämä Suomalainen Messu. Helluntaiseurakunta ELOKUU Näyttelyt Harri Kivi: Kohtupesä Kirjastogalleria, Punamullantie 1 PUSKA 2007 Taaborinvuoren ympäristötaidekesä Mukana ovat mm. Niran Baibulat, Maria Duncker, Kaarina Haka, Timo Heino, Anssi Kasitonni, Harri Kivi, Kaisu Koivisto, Miika Nyyssönen, Kalle Turakka Purhonen, Aarno Rankka, Seppo Renvall, Jenni Tieaho, ja Maaria Wirkkala. Näyttelyn moottorointi kuvataiteilija Harri Kivi. Vapaa pääsy. Nurmijärveläisen taiteen vuosinäyttely Kirjastogalleria, Punamullantie 1 Nurmijärven Taideyhdistyksen järjestämä näyttely. Tapahtumat Taaborinvuori soi: Grand Slam la 4.8. klo Grand Slam keikalla kapteeniaan Juice Museot Aleksis Kiven syntymäkoti ja Puupiirtäjän työhuone Palojoentie 271, Palojoki Avoinna ti-su klo , suljettu juhannuksena Nurmijärven museo (09) kesäkahvila Puolmatkan Krouvi ja museokauppa, Palojoki Avoinna ti-su klo , suljettu juhannuksena Nurmijärven museo (09) Elokuvat Kino Juha Keskustie 7, Nurmijärvi Liput ja tiedustelut Tanssit Ruusulinna Aspinniituntie 80, Nurmijärvi Tiedustelut (09) Muutokset mahdollisia. Lisätietoja tapahtumista kunnan verkkosivulta ja Nurmijärven kirjastoista, puh..