Kaasugrilli lämpimäksi!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaasugrilli lämpimäksi!"

Transkriptio

1 Biokaasu on puhdasta energiaa Maakaasu matkaa nesteytettynä putkiverkon ulkopuolelle Gasum-konsernin sidosryhmälehti Markku Tuominen: Kaasugrilli lämpimäksi!

2 Biokaasulla kohti puhtaampaa liikennettä KUVA: GASUM Tässä lehdessä kerromme Gasumin ja Biovakan aloittamasta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on tuottaa biokaasua siirrettäväksi maakaasuverkon kautta liikenteen polttoaineeksi. Gasum ja Biovakka arvioivat, että tavoite toteutuu viimeistään vuonna Tällä hetkellä pisimmällä on Nastolaan suunnitteilla oleva biokaasun tuotantolaitos. Maakaasun siirtoverkon avulla puhdistettua biokaasua voidaan hyödyntää liikenteen polttoaineena. Jatkossa biokaasua voi tankata Gasumin tankkausasemilla. Gasumin tavoitteena on kattaa tulevaisuudessa valtaosa liikennekäytön tarvitsemasta kaasumäärästä biokaasulla. Biokaasu ja maakaasu ovat päästöiltään puhtaita liikennepolttoaineita. Taajamien ja kaupunkien ilman laadun kannalta erityisen merkittäviä pienhiukkaspäästöjä kaasuautoilla ei ole käytännössä lainkaan. Biokaasu on 100-prosenttisesti kotimainen, uusiutuva ja sen käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Raaka-aineena käytettävä biomassa tulee pääasiassa maatalouden ja teollisuuden sivuvirroista sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdis- tamoilta. Ruokaketjun ulkopuolisena polttoaineena biokaasun osuus huomioidaan kaksinkertaisena, kun lasketaan Euroopan unionin Suomelle asettamia tavoitteita uusiutuvien polttoaineiden osuudeksi liikenteen polttoaineista. EU-tavoite on 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Selvityksiemme perusteella tästä tavoitteesta 16 prosenttia voidaan täyttää maakaasuverkoston tuntumassa olevalla biokaasulla. Biokaasulla on muitakin käyttökohteita. Muun muassa biokaasulla tuotetulle sähkölle on ehdotettu syöttötarifi a. Tällä takuuhinnalla halutaan taata laitosten rakentajien kiinnostus investoida biokaasulla toimiviin voimalaitoksiin. Sähkön tuotannossa biokaasun osuus kuitenkin sähkön käyttövolyymeista johtuen jää marginaaliseksi ainakin EU-tavoitteiden kannalta. Paikallisesti voimalaitosinvestoinnilla voi tietysti olla isokin merkitys esimerkiksi työllisyyden kannalta. Myös biokaasun ohjaaminen liikennekäyttöön voi olla paikallisestikin katsottuna toimiva ratkaisu. Se tuo niin kuluttajille kuin yrittäjillekin uuden, edullisen ja puhtaan polttoainevaihtoehdon, jonka imagoarvoa ei ole syytä väheksyä. Gasum haluaa olla mukana rakentamassa puhtaampaa maailmaa. Kesän aikana otamme käyttöön kaksi uutta tankkausasemaa. Jatkamme myös aktiivista työtä biokaasun hyväksi. Raikasta kesää kaikille! Pasi Torri Energiakaasujen liiketoimintayksikön päällikkö Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila, Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress

3 Sisältö 6 vuotta 20 sitten Putken varrelta 1/1989 Porvoon kaupunki maakaasun käyttäjäksi: Neste Oy ja Porvoon kaupungin energialaitos ovat allekirjoittaneet maakaasun toimitussopimuksen Harabackaan rakennettavalle maakaasuvoimalaitokselle. Syksyllä 1991 valmistuva laitos käyttää maakaasua alkuvaiheessa milj. m 3 vuodessa. 4 Ajankohtaista Gasumilla 5 Maailmalta Maakaasu matkaa LNG:nä 6 putkiverkon ulkopuolelle 9 EU:n ja Venäjän kaasudialogia Berliinissä 10 Ekoteko 11 Vieraskynä M2010-uudistus hinnoittelussa 12 lisää maakaasun käytettävyyttä 14 Biokaasu uusiutuvaa ja puhdasta energiaa 16 Nyt alkoi grillauskesä! GasumPRO-koulutuksessa 18 puhdasta asiaa 19 Gasumin maakaasurahaston apurahat jaettu 20 Sinunkaupat 21 Arton palsta 22 Lyhyesti 22 Kotisaari Volkswagenin maakaasukäyttöinen Passat 1.4 TSI Ecofuel on saanut ensimmäisenä autona viisi tähteä autojen ympäristövaikutuksia mittaavassa EcoTest-testissä. Tulos on paras testin historiassa. Helsingin sanomat Auto-sivuillaan [IEA:n asiantuntija] Thomas Kerr, laski että Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt ovat yhteistuotannon ansiosta 2,7 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vastaavassa erillistuotannossa. Tällöin edellytetään, että polttoaineena käytettäisiin nykyiseen tapaan pääasiassa maakaasua ja kivihiiltä. Helsingin Sanomien uutinen otsikolla Helsingin energiamalli sai vaihteeksi kehuja. Maakaasuputki luikertelee pian läpi Makkaranselän Vanajaveden alitustöistä kertovan uutisen otsikko Hämeen Sanomissa Gasetti

4 KOONNUT: JUKKA ISOKOSKI KUVA: JUKKA ISOKOSKI Gasum järjesti toukokuussa Vanajaveden rannalla maanomistajille ja kesämökkeilijöille suunnatun infotilaisuuden, jossa kerrottiin rakennustöiden vaikutuksista järven virkistyskäyttöön kesän aikana. Maakaasuputken rakentaminen aloitettiin Vanajavedellä Gasum rakentaa kuluvan kesän aikana maakaasun siirtoputken Vanajaveden Makkaranselän alitse. Gasetti-lehden numerossa 3/2008 kerrottiin, kuinka vesistön alitustöihin valmistauduttiin jo viime syksynä, mutta rakennustöihin tarvittava vesilupa oli vielä viranomaiskäsittelyssä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto teki myönteisen lupapäätöksen maaliskuussa. Rakennustöiden valmistelut Vanajavedellä aloitettiin maaliskuun lopussa. Kevään aikana on porattu ja louhittu pohjan kiviä sekä aloitettu maanrakennustyöt putken rantautumispaikoissa. Putken uitto- ja asennustyö saadaan päätökseen heinäkuun loppuun mennessä. Vesistön alituksen pituus on 3,9 kilometriä. Rakennustöiden ympäristövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Gasum on muun muassa sitoutunut tarkkailemaan rakennustöiden vaikutuksia vesistöön ottamalla vesinäytteitä ja suorittamalla koekalastuksia ja -ravustuksia. Vanajaveden vesistön alitus on osa Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettavaa maakaasun rinnakkaisputkea, jonka rakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa 2008 Lempäälän Kuljusta. Uusi 43 kilometriä pitkä rinnakkaisputki otetaan käyttöön syksyllä Jakeluverkkoa laajennetaan Kouvolan seudulla Gasum aloitti Elimäen Teuroisten paineenvähennysasemalta Iitin Kausalaan ulottuvan putken rakennustyöt maaliskuussa Uuden jakeluputken kautta kaasua saa muun muassa vuonna 2010 toimintansa aloittava Lacell Oy:n kuitukangastehdas. Lisäksi uusi putkiyhteys tuo Kausalan alueen muulle teollisuudelle ja asukkaille mahdollisuuden siirtyä maakaasun käyttöön. Rakennettava putki on pituudeltaan noin 11 kilometriä. Muovinen jakeluputki on halkaisijaltaan 160 millimetriä ja sen maksimikäyttöpaine on 4 baria. Putkilinja kulkee noin 20 yksityisen maanomistajan sekä seurakunnan ja Iitin kunnan maa-alueilla. Gasum on solminut sopimukset kaikkien maanomistajien kanssa putken sijoittamisesta ja maa-alueiden käyttöoikeudesta. Putkiyhteys valmistuu marraskuun 2009 loppuun mennessä. 4 Gasetti

5 Aiesopimus maakaasun toimittamisesta Kangasalle ja Sahalahteen Gasum, Kangasalan Lämpö ja Ruoka-Saarioinen allekirjoittivat Sahalahdella maaliskuun alussa maakaasun toimittamista koskevat aiesopimukset. Aiesopimuksilla sovitaan maakaasun siirtoyhteyden selvittämisestä Lempäälä Kangasala Sahalahti-välille ja osapuolten valmisteluista varsinaisten maakaasun liittymis- ja toimitussopimusten allekirjoittamiseen syksyllä Gasum on tehnyt esiselvityksen putkiyhteyden reittivaihtoehdoista. Toukokuussa käynnistettiin jatkosuunnittelu, jonka aikana määritellään putkilinjan lopullinen sijoitus ja aloitetaan vuorovaikutus maanomistajien kanssa. Gasumin tavoitteena on aloittaa rakennustyöt putkilinjalla vuoden 2010 aikana. Putken rakentaminen kestää noin vuoden. Toteutuessaan kaasuputki-investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Ruoka-Saarioinen tarvitsee maakaasua Sahalahden tehtaiden höyryn- ja lämmöntuotannon polttoaineeksi sekä energiaksi ruokatehtaan paistouuneihin. Tavoitteena on korvata tehtaiden nykyisin käyttämät raskas polttoöljy ja nestekaasu maakaasulla, mikä vähentää huomattavasti tehtaan hiilidioksidi- ja rikkipäästöjä. Kangasalan Lämpö käyttää maakaasua kaukolämmön tuotannossaan ja toimittaa maakaasua jakeluverkostonsa kautta loppukäyttäjille muun muassa teollisuudelle, kauppapuutarhoille, kiinteistöyhtiöille ja yksittäisille kotitalouksille. Uudella siirtoyhteydellä parannetaan maakaasun saatavuutta Kangasalan alueella ja varmistetaan käytön kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: PHOTOSTOGO GDF SUEZIN OSAKEPALKKIOT JOHTIVAT LAKKOON MAAKAASUN NESTEYTYSLAITOKSELLA GDF Suezin, eli ranskalaisen Gaz De Francen ja ranskalais-belgialaisen Suezin fuusiosta syntyneen energiajätin johtajat Gerard Mestrallet ja Francois Cirelli luopuivat kumpikin osakkeen optioerästä. Päätöstä luopumisesta nopeutti lakko yhtiön Ranskassa sijaitsevilla maakaasun nesteytyslaitoksilla. Taloudellisen tilanteen heikkenemisestä johtuvat muutokset johtivat Ranskassa maaliskuun lopussa muissakin yhtiöissä työntekijöiden koviin painostustoimiin. Yhtiöiden johtoa on muun muassa pidetty panttivankeina. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on esittänyt, että valtion apua saavien yhtiöiden tulisi luopua johdon osakepohjaisista palkkioista kokonaan. EU ETSII SITKEÄSTI VARMUUTTA KAASUNTOIMITUKSILLE Euroopan unioni haluaa varmistaa unionimaiden kaasun tuontia useilla hankkeilla. Euroopan unioni ja Ukraina tiedottivat yhteisellä julkilausumalla suunnitelmastaan Ukrainan kaasuputkiverkon modernisoimiseksi. Osapuolet arvioivat uudistuksen hinnaksi 3,4 miljardia dollaria. Sekä Ukrainan pääministeri Julia Timoshenko että Gazpromin edustajat totesivat, että sovittu summa ei tule riittämään. Myös Venäjä on kiinnostunut Ukrainan verkoston uudistamisesta joko Ukrainan kanssa tai Ukrainan, Venäjän ja EU:n yhteistyönä. Prahan huippukokouksessa toukokuussa EU kiirehti Nabucco-kaasuputken toteuttamista. Tavoitteena on tuoda maakaasua Euroopan unioni alueelle Kaspianmereltä noin 31 miljardia m 3 vuodessa. Myös Egyptin, Georgain, Turkin ja Azerbaijanin kanssa on neuvoteltu kaasuyhteistyöstä. Venäjä taas edistää Nabuccon kanssa kilpailevaa South Stream -hankettaan, ja on saanut yhteistyökumppanikseen EU-maista Italian. EU:N KAASUN KULUTUS KASVOI KAHDELLA PROSENTILLA VUONNA 2008 Eurogasin julkaiseman alustavan arvion mukaan Euroopan unionin 27 jäsenmaan maakaasun kulutus oli vuonna 2008 yhteensä 517 miljardia m 3. Tämä tarkoittaa 2,1 prosentin kasvua vuoden 2007 kulutukseen verrattuna. Samalla aikajaksolla kaasuverkkoon liittyneiden asiakkaiden määrä kasvoi yhdellä prosentilla. EU:n oma kaasuntuotanto oli päättyneenä vuonna 202 miljardia m 3, mikä tarkoittaa 1,8 prosentin kasvua vuoden takaisiin lukemiin. Gasetti

6 TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Kun maakaasun siirto teräsputkea pitkin ei ole mahdollista, se nesteytetään ja toimitetaan perille rekoilla. Voimalaitosten ja laivojen kaasumoottoreita valmistavalle Wärtsilälle on kuljetettu Vaasaan maanteitse moottoreiden koeajoon ja tuotekehitykseen tarvittavaa maakaasua jo kolmentoista vuoden ajan. Wärtsilä koeajaa moottorit maakaasulla Maakaasu matkaa LNG:nä putkiverkon ulkopuolelle Maakaasun matka Vaasaan alkaa Porvoon Kilpilahdesta, jossa sijaitsee AGA:n omistama ja operoima LNG:n tuotantolaitos. Laitoksen tuotevarastosäiliöiden viereen on ajanut rekka, jonka kyljestä erottuvat selvästi isokokoiset kirjaimet LNG. Kyseessä on toinen Gasumin kahdesta nesteytetyn maakaasun kuljetusrekasta, jotka otettiin käyttöön helmikuun alussa. Rekan kuljettaja Kiitosimeon Oy:n Veijo Kaasinen on aloittanut säiliöperävaunun täyttämisen jäätävän kylmällä LNG:llä. AGA:n laitoksella maakaasun lämpötilaa lasketaan nestemäisen typen avulla -160 asteeseen, jolloin kaasu nesteytyy ja puristuu kuudessadasosaan tilasta, jonka tuote normaalipaineessa kaasumaisena vie. Rekan säiliö vetää noin 20 tonnia LNG:tä ja sen täyttäminen kestää tunnin verran. Lastaaminen on melko suoraviivaista. Kun maadotus ja lastauslinjat on kiinnitetty sekä linjat typetetty, avaan vain lastausventtiilit ja annan pumpun hoitaa loput. Toki koko lastauksen ajan täytyy tarkkailla mittareita ja paineita, Kaasinen kuvailee. Ammattikuljettajat ratissa Vaikka Veijo Kaasinen saa rekan lastauksen kuulostamaan yksinkertaiselta, ei kuka tahansa voi tarttua LNG-rekan rattiin. Kiitosimeonilla LNG:n kuljettajat on koulutettu erikseen. Perehtyneisyyttä edellytetään niin lastaus- kuin myös tuotteen purkupäässä. Tien päällä rekan ajo ei suuresti eroa muiden suurten yhdistelmien ajamisesta. Varovaisesti tähän tulee suhtautua kuten kaikkeen muuhunkin kuljettamiseen. Erityispiirteensä tuo ainoastaan kuljetettavan tuotteen nestemäinen olomuoto. Säiliötä ei koskaan lastata ihan täyteen, joten neste elää hieman, mikä tuntuu ajaessa, Kaasinen analysoi. Kun säiliö on täytetty ja lasti punnittu, suuntaa Veijo Kaasinen rekan keulan kohti Vaasaa. Matkan puolivälin kieppeillä ohitetaan muun muassa Ikaalisten kaupunki, joka on tällä hetkellä Suomen maakaasuverkon läntisin piste. Tästä eteenpäin kaasutoimitukset hoituvat kumipyörien avulla. Turvallisuus tärkeää Wärtsilän Vaasan tehtaille Gasumin rekka saapuu seuraavana aamuna. Auton lasti puretaan tehtaan kaasukentän laidalla oleviin LNG:n tuotevarastosäiliöihin. Säiliöiden vieressä olevalla höyrystimellä LNG palautetaan kaasumaiseen muotoon ja jaellaan putkiverkkoa pitkin käyttökohteisiin tehdasalueen sisällä. Tällä hetkellä meillä on kaksi 15 tonnia vetävää säiliötä. Varastointikapasiteettia on tarkoitus lisätä lähitulevaisuu- 6 Gasetti

7 AGA:n LNG:n tuotantolaitos aloitti toimintansa vuonna Gasum rakentaa nykyisen, kapasiteetiltaan pieneksi jääneen laitoksen viereen merkittävästi suuremman LNG:n tuotantoyksikön ja tuotevaraston. Tuotanto uudella laitoksella käynnistyy kesällä dessa, kertoo Wärtsilän koeajon automaatiopäällikkö Bengt Holm. LNG:n purkamisen aikana kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. Alue on esimerkiksi rajattu lippusiimalla. Paikalla on rekan kuljettajan lisäksi koko ajan myös yksi Wärtsilän työntekijä, joka vastaa venttiilien avaamisesta kaasukentällä. Toimitusvarmuus kohdallaan Wärtsilä tarvitsee maakaasua Vaasan tehtailla valmistettavien kaasumoottoreiden testaukseen ja tuotekehitykseen. Koska maakaasua ei ole saatavilla putkiverkon kautta, on ainoa vaihtoehto toimittaa kaasu paikalle LNG:nä. Näin on tehty vuodesta 1996 saakka, jolloin kaasumoottoreiden valmistus aloitettiin Vaasassa. Kaasuputken puuttuminen ei ole estänyt toimintaamme täällä Vaasassa. Toki putkiyhteyttä pitkin tuotu kaasu olisi edullisin vaihtoehto, mutta täällä Vaasassa LNG on ainoa mahdollinen tapa. LNG:n toimitusvarmuus on ollut kohdallaan. Jos ongelmia on ollut, niin asiat on pystytty hyvin ratkaisemaan Gasumin kanssa, Holm kiittelee. Vuonna 2008 Wärtsilän LNG:n kulutus oli noin 720 tonnia. Kaasumoottoreiden tuotannon ollessa normaalitasolla rekkatoimituksia tulee Vaasan tehtaille kaksi viikossa. Noin neljä viidesosaa tehtaalle toimitetusta LNG:stä menee tuotannon koeajoihin ja loput uusien kaasumoottorien tuotekehitykseen. Jatkuu sivulla 8 LNG:n tankkauksessa täytyy käyttää kunnon suojavarusteita myös kesähelteillä. Neste putken sisällä on noin -160 c asteen lämpötilassa. Kiitosimeonin kuljettajalla Veijo Kaasisella on kymmenien vuosien kokemus kuljetusalalta. LNG:n toimittamiseen hän on saanut erityisen koulutuksen. Gasetti

8 Jatkuu sivulta 7 Sata moottoria vuodessa Koeajaminen on kaasumoottorin valmistuksen viimeisimpiä työvaiheita. Moottori kytketään testauslaitteistoon ja sen toimintaa kokeillaan erilaisilla ajo-ohjelmilla. Tavoitteena on tarkastaa, että moottori toimii odotetulla tavalla tehtaalta lähtiessä. Koeajon viimeisessä vaiheessa, eli niin sanotussa luovutusajossa myös asiakkaan edustaja voi olla paikalla varmistamassa, että moottorin suorituskyky on kunnossa. Gasumin toimittama maakaasu on huomattavasti parempilaatuista, kuin mitä se on monissa käyttökohteissa, jonne moottoreita toimitamme. Siksi meillä on laboratorio, jossa voimme sekoittaa kaasuseoksia ja koekäyttää moottoreita asiakkaan käyttötarpeita vastaavalla seoksella. Wärtsilän Vaasan tehtailla valmistetaan vuodessa noin sata kaasumoottoria. Nämä voidaan jakaa kahteen tyyppiin moottorin toimintaperiaatteen mukaan. Suurin osa on niin sanottuja SG-moottoreita, jotka toimivat ottomoottoriperiaatteella, ja joissa on tavallisen bensiinimoottorin tapaan sytytystulpat. Tämän lisäksi Vaasassa valmistetaan dual-fuel-moottoreita, joissa sytytykseen käytetään dieselöljyä. Kaasuputken puuttuminen ei ole estänyt toimintaamme Vaasassa. Suurin osa SG-moottoreista menee voimalaitoksiin. Dual-fuel-moottoreita myydään myös laivakäyttöön, Bengt Holm kertoo. Pääosa Wärtsilän tuotteista viedään ulkomaille. Tosin löytyy Vaasassa rakennettuja kaasumoottoreita myös Suomesta muun muassa Valkeakoskelta ja Ikaalisista, jossa ne tuottavat sähköä ja lämpöä yhdyskunnan tarpeisiin. Kaasumoottoreille kysyntää Tällä hetkellä kaasumoottoreiden markkinatilanne on maailmalla haastava. Talouden taantuma on kurittanut Suomessa erityisesti vientiteollisuutta, eikä Wärtsiläkään ole jäänyt täysin tämän ilmiön ulkopuolelle. Laivamoottoreiden puolella ollaan taantuman myötä tultu hieman takapakkia. Tilauksia on jonkun verran peruttu. Jos laivaa ei rakenneta, ei tarvita moottoriakaan. Mutta voimalapuolella näyttää vielä hyvältä. Tilauskantakanta on normaalitasolla, Holm toteaa. Katsottaessa pidemmälle tulevaisuuteen Holm uskoo, että kaasumoottoreiden kysyntä pysyy korkealla tasolla. Kaasumoottoreiden vahvin puoli on niiden vähäpäästöisyys. Tämä korostuu jatkossa vielä enemmän, kun päästövaatimukset kiristyvät entisestään. Tämän vuoksi tuotekehityksemme painopisteenä on moottorin hyötysuhteen parantaminen ja päästöjen vähentäminen jopa nykyistä tasoa matalammaksi. LNG (*engl. liqueied natural gas): Lämpötila on noin -160 C. Tiheys nestemäisenä on 421 kg/m 3 ja kaasumaisena: 0,73 kg/m. Yksi tonni LNG:tä vastaa 1370 m 3 maakaasua. Mahdollisia käyttökohteita Suomessa: saaristolauttojen polttoaine, biokaasulaitosten varapolttoaine, liikennekäytön satelliittitankkausasemat kaasuverkon ulkopuolella. Maakaasulla koeajettu kaasumoottori nostetaan siirtolavetilta lopputarkastusta ja viimeistelymaalausta varten. Kuvan 20-sylinterinen maakaasumoottori jatkaa matkaansa Turkkiin. Yksi 20-sylinterinen kaasu moottori tuottaa noin 10 MW sähköä. Wärtsilän koeajon automaatiopäällikkö Bengt Holm uskoo, että kaasu moottoreilla on jatkossa kysyntää erityisesti niiden matalan päästötason vuoksi. 8 Gasetti

9 TEKSTI JA KUVA: MINNA OJALA Luottamusta luomassa Maakaasua Berliinin katukuvassa. Mainos kannustaa vaihtamaan maakaasu- ja aurinkolämmitykseen ja säästämään näin energiaa. Luottamus oli päivän sana Russian Gas Societyn järjestämässä seminaarissa Berliinissä toukokuussa. Venäjän ja Euroopan unionin energiasuhteita erityisesti kaasun kannalta tarkastelevassa seminaarissa yksi tärkeimmistä puheenaiheista oli tammikuun Ukraina-kriisi syineen ja seurauksineen ja sen synnyttämän luottamuspulan korjaaminen. Venäjän, eurooppalaisten kaasuyhtiöiden ja Euroopan unionin puheenvuoroissa maakaasu oli edelleen tärkeässä roolissa. Saksassa uskotaan vahvasti Nord Streamiin. Russian Gas Societyyn kuuluu 136 Venäjällä toimivaa kaasuyhtiötä. Järjestön puheenjohtajana toimii Valeri Jaszev, joka on Venäjän duuman varapuheenjohtaja ja duuman energia-, liikenne- ja viestintäkomitean puheenjohtaja. Berliinissä Gazpromin puheenvuoron käyttänyt yhtiön varapääjohtaja Aleksander Medvedev ei juurikaan peitellyt närkästystään EU:n toiminnasta Ukrainan kriisin aikana. EU ja tuolloin puheenjohtajana toiminut Tsekki tyytyivät passiivisen tarkkailijan rooliin ja antoi meidän hoitaa kaiken, vaikka Ukrainan kiristystoimet kohdistuivat Gazpromiin, ja välillisesti edelleen EU:n jäsenmaihin. Medvedevin mielestä EU:lla on kaksoisstandardit: se vaatii kaasulle yhtenäistä markkinahintaa, mutta ei ollut valmis tukemaan Gazpromia Ukrainan kaasuhintojen yhdenmukaistamisessa. Medvedev muistutti, että Ukrainan teollisuus on hyötynyt edullisesta kaasusta. Hänen mukaansa Venäjä on kaiken kaikkiaan myynyt kaasua Eurooppaan edullisemmilla hinnoilla kuin kilpailijansa. Öljyn hintapiikki nosti hintaa vain tilapäisesti. Kriisin vaikutus minimoitiin EU-päätöksenteko sai kyytiä myös eurooppalaisilta kaasuyhtiöiltä. Periaatteessa ajatusta yhtenäisistä, avoimista kilpailluista markkinoista pidetään hyvänä, mutta myös kansalliset erot tulisi ottaa huomioon. E.ON Ruhrgasin toimitusjohtaja Bernhard Reutersberg totesi, että EU-parlamentin jäsenet ja kansalliset poliitikot eivät tiedä läheskään tarpeeksi kaasun hinnoittelumekanismeista ja pitkäaikaisten hankintasopimuksien toimintaperiaatteista. EU-komission energia- ja liikenneosaston pääjohtaja Matthias Ruete vastasi Medvedeville, että unioniin kuuluu erilaisia maita, ja luottamus on saavutettava kaikkien kanssa. Ruete kiitti kaasualaa siitä, että se yhteistoimin minimoi tammikuun kriisin vaikutukset. Hän totesi erityisen painokkaasti, että sen kummemmin EU:n tavoitteet, joilla tähdätään ilmastonmuutoksen hidastamiseen, kuin tavoitteet energian tuonnin monipuolistamiseksikaan eivät ole Venäjää vastaan. Taantuma laskee kulutusta Puheenvuoroissa tarkasteltiin myös kansainvälisen talouden taantuman vaikutuksia kaasun menekkiin. Suuntaus on sama kuin Suomessakin: kaasun teollinen käyttö on viime vuoden lopulta lähtien vähentynyt selvästi. GSF Suezin Jean- Marie Dauger arvioi, että kyseessä on tilapäinen, suhdanteesta johtuva pudotus. Energian ja kaasun tarve tulee edelleenkin kasvamaan. Dauger totesi, että monipuolistamista ei pidä ymmärtää vain hankinnan monipuolistamisena, vaan siihen kuuluvat myös vaihtoehtoiset toimitusreitit. Dauger korosti, että siirtoreitti Ukrainan läpi tulee olemaan vielä pitkään Venäjän kaasun pääreitti Euroopaan. Hän arvioi, että ratkaisu löytyy Ukrainan kaasuverkon modernisoinnista, joka hoidetaan Ukrainan, Venäjän ja Euroopan unionin yhteistyönä. Nord Stream etenee Halvan ja "helpon" kaasun aika on ohi. Se kävi ilmi viimeistään Juri Komarovin esitellessä Barentsin alueen Shtokman-hankkeen haasteita. Kaasukenttä löydettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Komorov arvioi, että tuotanto Shtokmanin alueella alkaisi vuonna Maakaasu lähtisi sieltä markkinoille nesteytettynä eli LNG:nä. Shtokmanista on luvassa kaasua myös Nord Stream-putkeen, mutta Shtokmanin ja Nord Streamin välille tarvitaan vielä putkiyhteys. Nord Streamiin viitattiin useammassakin puheenvuorossa, yhtiön oman puheenvuoron käytti talousjohtaja Paul Corcoran, joka kertoi ympäristöselvityksistä ja viittasi Itämeren rantavaltioita koskevaan Espoo-prosessiin. Corcoran piti varmana, että hanke etenee aikataulun mukaisesti, ja ensimmäinen putki on käyttövalmiina lokakuussa Talousjohtaja kertoi, että noin 70 prosenttia rahoituksesta hankitaan markkinoilta. Neuvottelut pankkien kanssa alkavat kesällä. Ongelmista huolimatta usko maakaasun rooliin Euroopassa on edelleen vahva. Kaasu ei ole enää yhtä selkeä suosikki kuin aiemmin, ja sekä ydinvoiman että uusiutuvan energian asema on parantunut. Puhtaus ja energiatehokkuus ovat kuitenkin edelleen kaasun valtteja. Kaasun hankinnan monipuolistaminen näkyi Berliinissä ennen kaikkea uusina vaihtoehtoisina siirtoreitteinä. Venäjällä toimivat Wingas ja E.ON korostivat, että yhteistyötä Venäjän kanssa kannattaa kehittää koko ketjussa: niin kaasun tuotannossa, siirrossa, jakelussa kuin myös lopputuotannossa, esimerkiksi voimalaitoksissa. Gasetti

10 TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: TULLI Tullin huumekoirien ilmastotassunjälki pienemmäksi maakaasulla Suomen tullin huumekoirat ovat vaihtaneet pääkaupunki seudulla maakaasukäyttöiseen kulkupeliin. Tullilaitoksen koirakoulu sai maaliskuussa käyttöönsä uuden VW Caddy Kombi -pakettiauton, johon mahtuvat niin työvuoron koirat, koiraohjaajat kuin tarvikkeetkin. Julkiselle sektorille maakaasuautoja ovat tähän mennessä hankkineet kunnat ja maakaasuauto on käytössä muun muassa Kouvolan kiinteistötoimella sekä Lappeenrannassa. Tulli on tienraivaaja valtion viranomaisten joukossa. Tullilaisten käyttäjäkokemuksia hyödynnetään jatkossa koko valtionhallintoa koskevissa ajoneuvohankintojen kilpailutuksissa. Tullia kannusti vaihtoehtoisen, puhtaamman polttoaineen valintaan myös maailman tullijärjestön WCO:n tämänvuotinen ympäristönsuojeluteema. Ympäristön suojelu on Tullin tehtävien ytimessä jo ennestään. Valvomme tuonti- ja vientirajoituksia ja torjum- me sillä vaarallisten aineiden ja tarttuvien tautien pääsyä suomalaiseen luontoon sekä suojelemme uhanalaisia eläimiä ja kasveja kaikkialla. Tullit valvovat myös jätteiden vientiä, tuontia ja kauttakuljetuksia, tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck muistuttaa. Tarkkakuonoiset huumekoirat isäntineen kulkevat maakaasukäyttöisellä autolla. 10 Gasetti Oikea kalusto ja ajotapa Tulli ei toki ole ainoa ympäristötietoinen julkisella sektorilla. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy on valmistellut uuden hankintaratkaisun, jolla valtion toimijat voisivat jatkossa valita työssään tarkoituksenmukaiset ajoneuvot diesel- ja bensiinikäyttöisten autojen lisäksi maakaasuautojen, hybridien ja sähköautojen joukosta. Haluamme osaltamme edistää ympäristöystävällistä näkökulmaa julkisissa hankinnoissa, sanoo Hansel Oy:n ajoneuvo- ja kuljetushankinnat -toimialan päällikkö Mika Saarinen. Kaluston vaihto ei yksin riitä. Oikealla ajotavalla voi säästää energiaa ja torjua ympäristönmuutosta. Kilpailutammekin nyt myös taloudellisen ajon koulutusratkaisun koko valtionhallinnon hyödynnettäväksi. Tankkauspaikkoja riittämiin Tulliylitarkastaja Ari Nieminen Tullilaitoksen koirakoululta on innostunut uudesta työkalusta. Meidän työmatkamme pääkaupunkiseudulla kulkevat lentokentältä satamiin ja sieltä koirakoululle Veikkolaan. Maakaasun tankkauspaikkoja on riittämiin. Ja tavallista autoa hajuttomampi meno tietysti sopii tarkkakuonoisille koirillemme, Nieminen arvelee. Tullin huumekoirat tekevät vuosittain noin tarkastusta, joista 400:ssä eli keskimäärin kerran päivässä, löytyy huumeita. Huumeiden ohella Tulli kouluttaa parhaillaan myös tupakkakoiria luvattomien tupakan maahantuontiyritysten paljastamiseen. Suomen tullin toimipisteissä eri puolilla maata työskentelee noin 40 ohjaaja-huumekoiraparia. Periaatteessa huumekoiraksi sopii mikä rotu vaan. Pääosa Suomen tullin huumekoirista on labradorinnoutajia. Vuoden ikäisenä sopivaksi testeissä todettu koira aloittaa opinnot Tullin koirakoululla. Eläkkeelle huumekoira siirtyy keskimäärin seitsemän työvuoden jälkeen.

11 Energiaratkaisuilla suuri merkitys metsäteollisuuden menestykselle TEKSTI: STEFAN SUNDMAN, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖJOHTAJA, METSÄTEOLLISUUS RY KUVA: METSÄTEOLLISUUS RY Metsäteollisuutta koettelee samanaikaisesti globaali rakennemuutos ja vakava suhdannetaantuma. Tässä tilanteessa kustannuskilpailukyvyn merkitys korostuu entisestään. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset ja tehtaat, jotka toimivat tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Jatkossa myös eri toimintamaiden toimintaympäristöt joutuvat yhtä tiukempaan vertailuun haettaessa optimaalisia olosuhteita. Suomen metsäteollisuudella on hyvät edellytykset selviytyä taantumasta voittajana. Suomessa on korkeaa osaamista ja teknolo giaa sekä moderni tuotantokapasiteetti. Lisäksi yritykset ovat jo sopeuttaneet kapasiteettiaan mittavin toimin sekä parantaneet tuottavuuttaan ja kustannustehokkuuttaan. Metsäteollisuuden toimintaympäristönä Suomi on haasteellinen. Kaikki keskeiset kustannukset energia, kuljetukset, raaka-aine, työvoima ovat nousseet Suomessa kilpailijamaita nopeammin koko 2000-luvun ajan. Tässä juoksussa Suomi on menettänyt kilpailukykyään metsäteollisuuden toimintamaana ja investointikohteena. Hallituksen viimeaikaiset energiapoliittiset ratkaisut heikentävät kilpailuasemaamme edelleen. Hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset nostaa teollisuuden energiaveroja olivat hätiköityjä ja huonosti perusteltuja. Niiden vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn tai Suomen kansantalouteen ei ole selvitetty. Koska energiavaltainen teollisuus on EU:n päästökaupan piirissä, kansalliset sähkö- ja muut energiaverot pitää kohdistaa päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. On kovin lyhytnäköistä viedä poliittisilla päätöksillä pohja pois teollisen toiminnan perusedellytyksiltä Suomessa. Teollisuus maksaa Suomessa jo nyt merkittävästi korkeampaa sähköveroa kuin missään keskeisistä kilpailijamaistamme. Teollisuuden sähkövero ehdotetaan kolminkertaistettavan ja maakaasun vero ne- linkertaistettavan vuodesta Käytännössä siis Suomen fossiilista polttoaineista puhtaimman kilpailukykyä heikennetään eniten. Samaan aikaan lähimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa teollisuus on vapautettu sähkön käyttöverosta ja maakaasun verotasoksi ehdotetaan nollaa vuoden 2011 alusta alkaen. Jos näin käy, Ruotsin metsäteollisuus saa noin 240 miljoonan euron kustannusedun. Lyhytjänteisellä energiapolitiikalla on kauaskantoisia vaikutuksia. Energiaintensiivinen teollisuus suunnittelee tulevaisuuttaan kussakin toimintamaassa sen mukaan, kuinka varma se voi olla pitkän aikavälin energian saannista kilpailukykyiseen hintaan. Metsäteollisuuden johtamana Suomesta voi tulla modernin biotalouden suunnannäyttäjä, mikäli tähän pyritään johdonmukaisin toimin. Ala on materiaali- ja energiatehokas uusiutuvien luonnonvarojen käyttäjä sekä johtava uusiutuvan energian tuottaja. Tuotteet on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta ja ne ovat sekä kierrätettäviä että biohajoavia. Kansallisessa energiapäätöksenteossa on otettava huomioon olemassa olevat rakenteet ja Suomen vahvuudet. Meillä tuotetaan ja käytetään paljon uusiutuvaa energiaa sekä energiantuotantomme on monipuolista ja luotettavalla perustalla. Kustannustehokkuus ja luotettavuus ovat olleet avaintekijöitä energiainfrastruktuurimme menestykseen. Kaikki uudet mahdollisuudet lisätä ilmastoystävällistä energian tuotantoa on syytä hyödyntää, mutta sitä ei saa tehdä tunnustettujen vahvuuksiemme kustannuksella. Esimerkiksi tuulivoiman syöttötarifi maksujen kerääminen metsäteollisuudelta olisi tulonsiirtoa korkean hyötysuhteen bioenergiatuotannolta tuulivoiman tuotannolle. Maakaasu ja sen ympärille rakentunut infrastruktuuri tarjoaa ratkaisuja myös biokaasun hyödyntämiseen ja jakeluun. Nämä ratkaisut ovat hyödynnettävissä, jos tahto vain löytyy. Gasetti

12 TEKSTI: JUKKA KAIJANSINKKO KUVAT: ARI NAKARI JA PHOTOS TO GO M2010-järjestelmän rakenne julkistettiin Uudistus hinnoittelussa lisää maakaasun käytettävyyttä Gasum julkisti asiakastilaisuudessaan toukokuun alussa uuden hinnoittelu järjestelmänsä rakenteen. M2010 on hyvin pitkälle edeltäjänsä kaltainen. Lisänä on lukuisia joustavia elementtejä, joiden toivotaan parantavan kaasun käytettävyyttä polttoaineena. Maakaasun hinnoittelun rakenne on asiakaspalautteen perusteella todettu pääosin toimivaksi. Näin kehitystyön lähtökohtana on ollut havaittujen ongelmien poistaminen sekä joustavuuden lisääminen, ei niinkään kokonaan uuden hinnoittelujärjestelmän kehittäminen. Asiakkaat ovat myös aktiivisesti osallistuneet kehitystyöhön asiakastyöryhmien kautta, josta kerrottiin Gasetin numerossa 1/2009. Rakenteellisesti hinnoitteluun jakaantuu maakaasun siirtoon ja energiakauppaan ja näiden hinnoittelussa käytettäviin yleistarifi in tai pienkulutustarifiin sekä näitä täydentäviin lisäkomponentteihin. Hinnoittelujärjestelmässä on määritelty myös jälkimarkkinakauppaa. Pienkulutustarifi n voivat valita käyttäjät, joiden vuotuinen kaasun käyttö on alle 50 GWh eli 5 miljoonaa kuutiometriä kaasua ja sopimusteho on pienempi kuin 40 MW. Yleistarifi ssa ostaja voi tilata kaasua vuosituotteena ja kuukausituotteena. 12 Gasetti

13 Jatkossa maakaasun hinta seuraa nopeammin muiden polttoaineiden hintojen kehitystä. Maakaasun kilpailukyinen hinta on tärkeää erityisesti metsäteollisuudelle, joka on merkittävä maakaasun käyttäjä Suomessa. Siirron hinnoitteluun ei ole tulossa muutoksia, vaan muutokset kohdistuvat energiamaksun osuuteen. Uusi hinnoittelujärjestelmä astuu voimaan ja se on voimassa neljä vuotta. Energiaindeksin rakenne muuttuu Maakaasun energiahinta on sidottu muiden polttoaineiden eli raskaan polttoöljyn ja hiilen hintaan sekä Tilastokeskuksen julkaisemaan kotimarkkinoiden perushintaindeksiin, joka seuraa sähkö-, kaasuja lämpöhuollon ja jäähdytysliiketoiminnan kehitystä Suomessa. Maakaasun energiahinnan laskennassa sovelletaan näiden kolmen indeksin kuuden kuukauden keskiarvoja. Energiahintojen kehittymistä Suomessa on kuvattu Tilastokeskuksen tuottamalla E40-indeksillä. Tilastokeskus korvaa E40-indeksin uuden toimialaluokituksen TOL2008 mukaisella indeksillä D35. Indeksissä painorakenteita on muutettu siten, että lämmöntuotannon sekä sähkön tuonnin painoarvo on kasvanut, kun taas sähkön Nordpool-hinnan painoarvo on laskenut. M2010-hinnoittelujärjestelmässä siirrytään käyttämään kyseistä indeksiä. Toisena muutoksena indeksoinnissa on se, että h-arvon sekä E40 (D35) laskennassa viive indeksien sovellusarvojen ja kuukausiarvojen välillä lyhenee kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Tämä on mahdollista, koska Tilastokeskus toimittaa h-arvon aiempaa nopeammin. Jatkossa maakaasun hinta seuraa siten nopeammin muiden polttoaineiden hintojen kehitystä. Vuosituotteen rinnalle kuukausituote Maakaasun maahantuonnissa eräänä rajoitteena on vuorokautinen maksimiosto, minkä takia uutena hinnoitteluperusteena M2010:ssa on maakaasun käytön tasaisuus. Tätä varten lanseerataan ns. vuosituote, jossa asiakas tilaa kiinteän vuotuisen tehon. Hinnoittelun perustana on jako siirtohintaan ja energiamaksuun. Hinnoittelukomponentit ovat samoja kuin M2006:n yleistarifissa eli tehomaksu ja kaasun käyttömäärään perustuva energiamaksu. Vuosituotteen tehomaksu on nykyisen M2006:n yleistarifi a alhaisempi. Kuukausituote vastaa nykyistä M2006:n yleistarifi a. Alhaisemmasta tehomaksusta johtuen vuosituote tulee olemaan kuukausituotetta halvempaa. Samassa yhteydessä energiamaksun yksikköhinnat yhtenäistetään. Lisää joustavuutta tehon määrittelyyn Kuukausituotteessa asiakas tilaa kuukausikohtaisen tehon. Aiemmin asiakkaalla oli mahdollista muuttaa tilaamaansa tehoa neljä kertaa vuodessa. Jatkossa kuukausituotteessa asiakas voi muuttaa tilaustehoaan 20. päivään mennessä ennen alkavaa kuukautta. Tämän toivotaan tuovan kaivattua joustavuutta asiakkaille, joille on ollut vaikeaa arvioida kaasun tarvettaan ennakkoon. Muutoksia hinnastoihin Gasum vahvistaa siirron hinnaston vuosittain mennessä, mikä on sama periaate kuin voimassa olevassa hinnoittelujärjestelmässä. Muutoksena on se, että energiakaupan hinnasto on jatkossa erillinen dokumentti ja se on voimassa toistaiseksi. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kolme kuukautta ennen niiden voimaantuloa. Jälkimarkkinakauppa tunnin päähän Sekä Gasumin että Kaasupörssin asiakkaiden toiveena on ollut saada jälkimarkkinakauppa sekä Gasum Plussa -kauppa toimimaan tunnin päähän kaupantekohetkestä nykyisen kahden tunnin sijaan. Tätä varten tarvitaan muutos työ- ja elinkeinoministeriön maakaasukauppojen tiedonvälitystä ja tasehallintaa koskevaan asetukseen. Tämän muutoksen toivotaan lisäävän asiakkaiden mahdollisuutta käydä jälkimarkkinakauppaa sekä Gasum Plussa -kauppaa. Lopullinen versio M2010-hinnoittelujärjestelmästä sekä siirron ja energiakaupan hinnastot julkistetaan elokuun lopussa asiakastilaisuudessa. Samassa yhteydessä julkistetaan hinnoittelujärjestelmään liittyvät ehdot. Gasetti

14 TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TIMO JAKONEN JA JUKKA ISOKOSKI Biokaasu uusiutuvaa ja puhdasta energiaa Biovakka ja Gasum alkavat yhdessä tuottaa biokaasua liikennepolttoaineeksi. Biokaasua voidaan puhdistettuna ja paineistettuna siirtää maakaasuverkostossa. Yritykset suunnittelevat ensimmäisen yhteisen tuotantolaitoksen rakentamista Nastolaan. Jyrki Heilä uskoo, että biokaasun tuotantoa tullaan lähitulevaisuudessa lisäämään voimakkaasti. Biokaasu on aidosti kotimainen ja uusiutuva energianlähde, jonka tuotannossa syntyvää kiinteää ainesta voidaan käyttää maanviljelyksessä kierrätysravinteena. Gasum on hankkinut vähemmistöosuuden Turussa ja Vehmaalla toimivasta Biovakka Suomi Oy:stä. Yritys tuottaa biokaasua ja lannoitteina käytettäviä kierrätysravinteita maatalouden ja teollisuuden sivuvirroista eli biohajoavista jätteistä ja lietteistä sekä puhdistamolietteistä. Nykyinen tekniikka soveltuu myös energiakasvien hyödyntämiseen kaasuntuotannossa. Biovakka on biokaasun laajamittaisen tuotannon uranuurtaja Suomessa. Ensimmäinen tuotantolaitos valmistui Vehmaalle 2004 parinkymmenen viljelijän yhteistyönä. Vehmaan laitos käyttää pääraaka-aineena maataloudesta syntyviä lietteitä. Viime vuoden lopulla Turussa otettiin käyttöön moderni biokaasulaitos, joka tuottaa yhden megawatin sähköä valtakunnan sähköverkkoon tunnissa. Laitoksen tarvitsema energia tuotetaan myös itse. Turun laitos käyttää raaka-aineena Turun Kakolan ja lähialueen kuntien jätevedenpuhdistamojen lietteitä. Laitoksen jätteidenkäsittelykapasiteetti on tonnia. Biokaasu on kokonaan kotimainen, uusiutuva ja CO 2 -neutraali polttoaine, jonka avulla pystytään vähentämään ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Biokaasu sopii hyvin Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan, jonka tavoitteena on uusiutuvien ja biopohjaisten polttoaineiden energiakäytön lisääminen. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan 10 prosenttia liikennepolttoaineista on uusiutuvia vuonna 2020, toteaa energiakaasujen liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri Gasumilta. Biokaasua syntyy biologisessa hajoamisessa Biokaasun valmistus perustuu luonnolliseen, biologiseen hajoamiseen hapettomissa olosuhteissa. Liete kuljetetaan meille autoilla, ja massa menee sellaisenaan kolmeksi viikoksi mädättämöön. Vapautuva metaani otetaan talteen ja varastoidaan kaasukelloon. Kiintoaines ja neste erotetaan myös massasta. Kiinteän aineksen ph muutetaan lannoitteeksi sopivaksi. Neste menee puhdistamoon, tiivistää Biovakan hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heilä prosessin pääpiirteet. Talteenotetusta metaanista tehdään höyryn avulla sähköä ja lämpöä oman laitoksen käyttöön ja sähköverkkoon. CHP-yksikkö tuottaa sähköä noin 35 prosenttia ja lämpöä noin 50 prosenttia. Biovakka myy kaasun Höyrytys Oy:lle, joka vastaa energian tuotannosta. 14 Gasetti

15 Esimerkiksi kompostointiin verrattuna biokaasun tuotanto on mädättämällä tehokkaampaa ja lopputuotteet saadaan monipuolisesti käyttöön, toteaa Heilä. Gasum jatkojalostaa biokaasun liikennekäyttöön Gasumin ja Biovakan suunnitelmissa on saada biokaasu laaja-alaisesti jakeluun maakaasun tankkausverkoston kautta, tulevaisuudessa kaasuautot kulkevat puhtaan ja uusiutuvan biokaasun voimalla. Ensimmäinen maakaasu-suomen alueelle rakennettava biokaasulaitos on suunnitteilla Nastolaan. Jos rakentamaan päästään ensi vuonna, olisi laitos käyttökunnossa vuonna Maakaasuverkoston läheisyyteen on tarkoitus rakentaa neljä laitosta. Biovakalla on Nastolan laitoksen lisäksi hankkeet vireillä Lapualla ja Jämsänkoskella. Biokaasu pitää puhdistaa liikennekäyttöä varten ja paineistaa siirtoa varten. Biokaasussa on metaania noin 65 prosenttia ja liikennekäyttöä varten kaasussa pitää olla tasaisesti 95 prosenttia metaania. Yhteistyön roolijaossa me tuotamme biokaasun ja Gasum jalostaa sen liikennekäyttöön sopivaksi, toteaa Jyrki Heilä. Olemassa oleva maakaasuverkosto kykenee vastaanottamaan kaiken biokaasun ja jakelemaan sen liikennekäyttöön verkossa jo olevien ja tulevien tankkausasemien kautta, jatkaa Pasi Torri. Puhdas ja uusiutuva polttoaine Heilän ja Torrin mielestä biokaasu soveltuu erinomaisesti liikennekäyttöön. On taloudellisesti kannattavaa ja ympäristöystävällistä jalostaa jätteet uusiutuvaksi liikennepolttoaineeksi. Bensiini- ja dieselkäyttöisiin autoihin verrattuna bioja maakaasuautot pienentävät olennaisesti typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat laskennallisesti nolla. Tariffeja tarvitaan, mutta niiden pitää olla oikeudenmukaisia kaikille biopolttoaineille, miettii Jyrki Heilä ajankohtaista energiapoliittista keskustelua. Biokaasun syöttötarifin pitäisi tukea yhtälailla myös liikennekäyttöä, painottaa Pasi Torri. Biovakassa on oltu tyytyväisiä siihen, että Gasumin kautta on voitu syventää ja laajentaa yhteistyötä esimerkiksi viranomaisiin päin. Lisävoimat tulevaisuuden polttoaineen tunnetuksitekemisessä ovat tarpeen. Kiinnostus biokaasuun onkin viimeaikoina lisääntynyt muun muassa tiukentuneiden päästötavoitteiden takia. Biovakan Turun biokaasulaitos otettiin käyttöön loppuvuodesta Gasumilla ja Biovakalla on suunnitteilla vastaavanlainen laitos Nastolaan, maakaasuverkoston läheisyyteen. Pyöreän kaasukellon takana on kaksi reaktoria eli siiloa, joissa mädätetään biohajoavaa ainesta. Biokaasulaitoksesta ei synny hajuhaittoja, koska vastaanotettava liete puretaan autoista alipaineistetussa hallissa. Pasi Torrin (vas.) ja Jyrki Heilän tavoitteena on tuottaa biokaasua kaasuautojen polttoaineeksi. Turussa biokaasulaitoksen CHP-yksikkö tuottaa sähköä ja lämpöä laitoksen omaan käyttöön ja sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Laitoksen energiateho on 3 MW. Gasetti

16 Kaasugrilli kuumenee nopeasti, lämpö on tasainen ja sitä on helppo säätää. Rosmariininippu toimii hyvin grillaussutina. Hyvät raaka-aineet, kunnolliset laitteet ja suunnittelu ovat Loisto Cateringin Jyrki Lahden ja Markku Tuomisen mielestä grillauksen kolme tärkeintä asiaa. Kaasugrillillä valmistuvat niin vihannekset, kevätkananpojat kuin perunavartaatkin. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Nyt alkoi Grillaus on miesten puuhaa. Toimitusjohtaja Jyrki Lahti ja keittiöpäällikkö Markku Tuominen ovat huomanneet, että kun grillin pystyttää esimerkiksi yritysjuhlien ruokailualueelle, alkaa sen ympärillä parveilla miehiä. Ensin kysytään, onko se Weber ja toiseksi, saadaanko me noita. Grillintuoksu lisää odotuksia ja antaa lisäarvoa juhlaan, tiivistää Markku Tuominen. Gasetin lukijoille ammattilaiset ehdottavat grillattavaksi nieriää ja sen lisukkeeksi parsasalaattia ja tillicremeä. Kuvauspäivänä kaasugrillissä valmistui kevätkananpoikaa, lammasmakkaraa, parsaa ja muita vihanneksia sekä perunavartaita. Toisessa grillissä nieriäilee savustui hitaasti ja lempeästi. Kaasugrilli on oiva laite Markku Tuomisen mielestä kaasugrilli on oiva laite kesäjuhlien järjestäjälle, koska se ei tarvitse voimavirtaa. Jos maakaasuliittymää ei ole tarjolla, käytetään nestekaasua pullosta. Grilli kuumenee nopeasti, sen lämpöä on helppo säätää ja isommissa grilleissä on ritilät, joissa voi ruokaa pitää lämpimänä. Ammattilaisgrilleissä on myös infrapunasäteilijät ja sähkökäyttöiset vartaat. Jyrki Lahti kertoo Loisto Cateringin toiminnan painottuvan yritystilaisuuksien ruokailun järjestämiseen. Yksi alkaneen kesän isoimmista tilaisuuksista on Madonnan konsertin VIP-teltan cateringtarjoilu. Toisaalta juhlaillallinen voidaan kattaa myös vain kahdelle. Tärkeintä on hyvä ruoka. Meillä ei ole valmiita menuja, vaan jokainen tilaisuus suunnitellaan ainutkertaiseksi. Olemme kokkilähtöinen catering. Grillaus on yksi tapa erottautua muista. Grillisesonki on alkukesästä juhannukseen ja toinen kausi on elokuussa. Varsinkin yritykset järjestävät paljon tapahtumia elokuussa, toteaa Jyrki Lahti. Hän kertoo, että grillauskurssit ovat suosittuja. Kursseja järjestetään hengen ryhmille. Kurssilla oppii niksejä ja saa kokeilta apua ja ohjausta. Grillaus ei ole ihan helppo laji. Grillaus onnistuu, kun on malttia mukana. Raaka-aineet tulee ottaa valmiiksi esille, koska grillatessa ei voi välillä juosta sisälle, sanoo Markku Tuominen. Hyvä ruoka on aina trendikästä Markku Tuominen ja Jyrki Lahti toteavat, että kesän grillaustrendeissä voi noudattaa skandinaavisia puhtaita makuja tai ottaa lisäelementtejä pohjois-afrikkalaisesta keittiöstä. Grilliin voi laittaa kypsymään nieriää, karitsan lihavartaita ja tuoremakkaroita. Kasvissyöjille voi grillata vuohen- 16 Gasetti

17 Grillintuoksu lisää odotuksia ja antaa lisäarvoa juhlaan. TILLICREME 1 dl smetanaa 1 nippu tilliä sitruunankuorta sitruunanmehua 3 4 tippaa tabascoa suolaa valkopippuria Vatkaa smetana vaahdoksi, lisää hienonnettu tilli, raastettu sitruunankuori ja loput mausteet. KEVYESTI SAVUSTETTU NIERIÄ 1 2 kokonaista nieriää suolaa pippuria tillin oksia (jää cremestä) foliota Loisto Catering haluaa erottautua muista. Markku Tuominen (vas.) ja Jyrki Lahti suunnittelevat jokaiseen tilaisuuteen ainutkertaisen tarjoilun. Grillaus on kesällä suosittua esimerkiksi yritysten järjestämissä tilaisuuksissa. grillauskesä! juusto-rucolaquesadilloja tai vihannesvartaita. Helpon ja maukkaan grilliaterian lisäkkeen saa varhaisperunoista tehdyistä vartaista. Trendeistä puhutaan ehkä liikaakin. Hyvä ruoka on aina trendikästä. Pitää olla hyvät raaka-aineet, kunnolliset valmistusvälineet, homma pitää suunnitella etukäteen, miettii Markku Tuominen ja lisää, ettei aavistus taitoa ole haitaksi. MAAKAASUGRILLIT LÄMPIÄMÄÄN Gasumin valikoimassa on maakaasukäyttöisiä grillejä, jotka sopivat talouksiin, joissa on maakaasuliitäntä. Grilli on kätevä ottaa käyttöön. Gasum on virallinen Weber-maakaasugrillien jälleenmyyjä. Markkinoilla on kaksi maakaasulla toimivaa mallia: Genesis E-310 ja Genesis E-320. Hinnat ja ominaisuudet ovat samat kuin vastaavilla nestekaasugrilleillä. Maakaasugrillin edut: kaasu ei koskaan lopu kesken grillauksen, maakaasu on noin 50 prosenttia halvempaa kuin nestekaasu, pullojen roudaaminen on historiaa. Valtuutetun kaasuasentajan on helppo liittää grilli kaasun jakeluverkkoon, jos kiinteistössä on maakaasuliittymä. Kuivaa avattu nieriä talouspaperilla, suolaa ja pippuroi päältä ja sisältä. Laita tillicremestä jääneet tillin varret kalan sisälle. Kääri foliosta pitkulainen nyytti kalan sisälle niin, että kala pysyy pystyssä uivassa asennossa. Laita savustuspurut kuumaan savustuspönttöön (savustavaan grilliin) ja anna savun muodostua 2 3 minuuttia eli siihen asti, kun savu ei ole enää keltaista. Aseta kalat pönttöön ja savusta minuuttia kunnes kalan selkälihat tuntuvat pehmeiltä nahan päältä sormella painettaessa. Kala kypsyy vielä hieman savustuspöntöstä ottamisen jälkeen. GRILLATTU PARSASALAATTI Vihreää ja valkoista parsaa 2 3 kpl/ruokailija salaattia 1 rs kirsikkatomaatteja 1 pieni nippu kevätsipulia limeä balsamicoa oliiviöljyä parmesanlastuja suolaa pippuria Kuori parsat ja leikkaa tyvestä puinen osa pois. Grillaa parsoja grillissä kunnes ne ovat notkean kypsiä, jäähdytä ja leikkaa viistosti siivuiksi. Mausta siivut limen mehulla, suolalla ja pippurilla. Leikkaa kevätsipulit ja tomaatit siivuiksi sekä revi pesty salaatti. Asettele kaikki ainekset tarjoiluastiaan kerroksittain ja mausta balsamicolla ja oliiviöljyllä juuri ennen ruokailua. Gasetti

18 GasumPROkoulutuksessa puhdasta asiaa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TAPANI LEPISTÖ Gasumin Hyvinkään toimipisteen uusissa koulutustiloissa on syksystä lähtien järjestetty räätälöityä GasumPRO-koulutusta jälleenmyyjille, asentajille, suunnittelijoille, jakeluyhtiöille ja omalle henkilökunnalle. Laitetekniikkaan painottuva koulutus on osoittautunut tarpeelliseksi. Huhtikuun lopulla Hyvinkään huoltokoulutustilassa oli keskittynyt tunnelma, kun Kangasalan Putkilämpö Oy:n Seppo Vuorinen ja Jouni Lehtonen, Kotkan Lämpö- ja Vesityön Olli Laiho ja Jani Honkonen sekä Lappeenrannan Energian Matti Soljasalo tutustuivat maakaasukäyttöisten kondenssikattiloiden ohjelmointiin ja huoltoon. Kattiloita säädettiin millimetrin tarkasti ja tulos mitattiin savukaasuanalysaattorilla. Kouluttajina olivat Pauli Hakanen ja Harri Mielonen Gasumilta. Syynättävinä olivat Oertilin GVR 140 Condens ja GMR Condens -mallit. Kyseinen Gasum- Pro-koulutus oli kaksipäiväinen kokonaisuus, jossa oli sopivassa suhteessa teoriaa ja käytännön harjoittelua. Keskusteluissa käytiin läpi kentällä esiin tulleita tilanteita. Käytännön koulutusta Seppo Vuorinen ja Jouni Lehtonen tulivat kurssille päivittämään tietojaan. Tampereen seudulla on maakaasu ollut käytössä jo yli 30 vuotta eli polttoaine ja laitteet ovat miehille ennestään tuttuja. Laitteita asennetaan nyt aikaisempaa enemmän. Nämä ovat helppoja ja siistejä asentaa ja huoltovapaita, miehet tuumivat. Vaikka koulutuksen yhtenä osa-alueena oli kondenssikattilan purkaminen ja uudelleen kasaus, olivat Vuorinen ja Lehtonen sitä mieltä, ettei maakaasukattiloita ole tarvinnut asennuskohteissa koskaan kokonaan purkaa huoltotöiden takia. Tavoitteenamme on, että edustamamme kaasulaitteet asennetaan oikein, niiden käyttöön saadaan opastusta ja huolto toimii. Koulutuksessa onkin tärkeää se, ettei asentajien tarvitse harjoitella asiakkaan luona, vaan laitteet käydään läpi täällä. Esimerkiksi ohjelmoinnissa säädetään kattila niin, että se palaa mahdollisimman puhtaasti, jotta päästöt saadaan kohdalleen, totesi Harri Mielonen. Monia käyttökohteita GasumPro-koulutus- ja valmennusohjelma on tärkeä osa Gasumin tarjoamaa kokonaispalvelua, johon kuuluu maakaasun toimittamisen lisäksi erilaisia laitekokonaisuuksia, lämmitys- ja kaasulaitteita sekä asennus- ja huoltopalveluja. Esimerkiksi kondenssikattiloita on tarjolla omakotitalojen lämmityksen ja veden lämmityksen lisäksi pienien ja suurien teollisuushallien ja toimistojen lämmitykseen. Gasumilla on myös suuriin kiinteistöihin soveltuvia ratkaisuja. Gasum Energiapalvelut on toteuttanut esimerkiksi 4,5 MW:n lämpökeskuksen, jossa on kondenssikattilat. Laitevalikoimassa on lisäksi rakennustyömaiden lämmittimiä. Kotitalouksille ja suurkeittiöille on tarjolla liesiä, grillejä ja terassilämmittimiä. Niin pieniin kuin suuriinkin halleihin löytyy lämmitysratkaisu ilmalämmit-mittimistä ja mustaputkisäteilijöistä, joiden asennukseen ja huoltoon voi kouluttau-tautua Hyvinkäällä, toteaa tuotepäällikkö Petri Nikkanen. 18 Gasetti

19 Huhtikuussa kaasukäyttöisten kondenssikattiloiden ohjelmointiin tutustuivat Seppo Vuorinen (vas.), Jouni Lehtonen, Harri Mielonen, Olli Laiho, Jani Honkonen, Matti Soljasalo ja Pauli Hakanen. TEKSTI: SARI SIITONEN MAAKAASURAHASTON NEUVOTTELUKUNNAN SIHTEERI Gasumin maakaasurahaston apurahat jaettu Gasum Oy:n maakaasurahaston apurahojen saajat julkistettiin Tekniikan edistämissäätiön 60-vuotisjuhlassa 27. toukokuuta. Eikä pidä unohtaa maakaasun liikennekäyttöä. Tankkausverkosto laajenee koko ajan. Tankkauslaitteet voi hankkia myös kotiin tai yritykseen, jos on maakaasun jakelualueella. Tuotekoulutuksessa voidaan hyödyntää yhdessä Maakaasuyhdistyksen kanssa varustettua RoadShow-vaunua, jossa on kondenssikattila, kaasuliesi ja -grilli ja kotitankkauslaitteet. Vaunun avulla esitellään maakaasun käyttömahdollisuuksia erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja tapahtumissa. Vaunun voi tilata Maakaasuyhdistyksen kautta. Järjestelmällisiä koulutuspaketteja Petri Nikkanen ker- too Gasumilla olevan käytössä monta erilaista koulutuspakettia. Paikallisjakeluyhtiöille ja suunnittelijoille tarkoitettua materiaalia tehdään parhaillaan ja koulutukset alkavat loppukesästä. Savukaasuanalysaattori näyttää, että kondenssikattilan palokaasujen lämpötilat ovat alhaiset maksimitehollakin. Hiilidioksidi on säädetty 9 prosenttiin. Petri Nikkasen mielestä on tärkeää, että yhtenäisessä, mutta eri käyttäjäryhmille muokatussa GasumPRO-koulutusohjelmassa on mukana niin teoriaa kuin käytännön harjoittelua. Hyvinkään toimipisteessä on uudistetut, asianmukaiset laitekoulutus- ja luentotilat. Maakaasualaa ei voi opiskella ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa, joten monesti esimerkiksi rakennusten teknisiin piirustuksiin ei huomata suunnitella maakaasulle sopivia ratkaisuja. On harmillista, jos tehokas ja puhdas energiavaihtoehto jää vaille huomiota koulutuspuutteen ja tietämättömyyden takia, toteaa Nikkanen. Tavoitteenamme on, että edustamamme kaasulaitteet asennetaan oikein, niiden käyttöön saadaan opastusta ja huolto toimii. Hyvinkään koulutustiloissa on mahdollista tutustua useisiin laitteisiin ensin teoriassa luokassa ja huoltokoulutustilassa oikeassa ympäristössä. GasumPro-koulutuskonseptin avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa monipuolisesti Gasumin koulutus- ja valmennusohjelmia. Olemme kasvattaneet voimakkaasti jälleenmyyjäverkostoa, joten koulutustakin tarvitaan lisää. Tärkeää myös se, että oman talon väkeä koulutetaan säännöllisesti, painottaa Petri Nikkanen. Gasumin maakaasurahastosta myönnettiin viisi apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Nyt apurahat painottuivat maakaasun energiatehokkaaseen käyttöön ja päästöjen vähentämismahdollisuuksiin. Petri Uusi-Kyynyn tutkimusryhmä TKK:lla tutkii hiilidioksidin ja rikkivedyn liukoisuuksia amiini/vesi-seoksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi biokaasun puhdistuksessa käytettävien absorptiokolonnien mitoitukseen. Ismo Roiha tekee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitöskirjatyötä HiTAC-poltosta (High Temeperature Air Combustion, liekitön poltto) ja sen soveltuvuudesta energiantuotantoon. Polttoprosessin tutkimista varten on rakennettu koelaitteisto, jolla tutkitaan muun muassa maakaasun ja biokaasujen HiTAC-polttoa. Markus Rautanen tekee VTT:llä väitöskirjaa kiinteäoksidipolttokennojen kennostokehityksestä. Tavoitteena on suunnitella ja valmistaa ensimmäinen suomalainen kiinteäoksidipolttokennosto. Tämän teknologian merkittävin etu verrattuna muihin polttokennoteknologioihin on mahdollisuus hyödyntää vaikeasti saatavan ja käsiteltävän vedyn sijaan perinteisiä polttoaineita, kuten maakaasua. Kim Talus tutkii oikeustieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatyössään pitkien maakaasusopimusten roolia EU:n energiamarkkinoilla. Talus tarkastelee erityisesti tukkumarkkinoiden sopimuksia sekä huoltovarmuuden ja markkinoiden avaamisen välistä tasapainoa. Marjut Penttinen tekee TKK:lla diplomityötä aiheesta Exergiahäviöiden minimointi polttoprosessin entropian generointia vähentämällä. Tutkimuksessa pyritään itsepaineistuvan polton avulla lisäämään polttoaineen palamisesta saatavaa hyödynnettävissä olevaa energiaa eli exergiaa. Teknologiaa hyödyntämällä paineen aikaansaamiseksi ei tarvittaisi kompressoria, mikä parantaisi maakaasukombiprosessin hyötysuhdetta selvästi ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjä. Lisätietoja: Gasetti

20 TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Vuoden gasumlaisen valintaperusteissa todetaan, että Arto Riikonen (vas.) on vuosien saatossa levittänyt väsymättömästi hyvää sanomaa maakaasusta. Onnittelijoina Antero Jännes ja Anne Poikolainen. sinunkaupat ARTON kanssa Vuoden gasumlainen Arto Riikonen tietää kaiken maakaasusta Ei tarvitse edes arvata, kun kysytään, kuka tietää Suomessa eniten maakaasusta. Vuoden gasumlaisen valintaperusteissa todetaankin, että asiakaspalvelupäällikkö Arto Riikonen on pitkän linjan maakaasulainen, todellinen pioneeri. ki osa-alueet ovat tulleet jotenkin tutuiksi. 40 kaasuvuotta tuli täyteen helmikuussa. Riikonen on ollut mukana monissa kaasualan kehityshankkeissa, viimeksi LNG- ja liikennekäyttö-projekteissa. Olen saanut elää kaasumaailmassa erittäin rikasta elämää. Riikosen työpiste on Espoossa, mutta työ vie hänet ympäri Suomea ja maailmaa. Matkapäiviä kertyy vuodessa yli sata. Arto Riikonen on itse mielissään valinnasta. Hän ei uskonut, että jatkuvasti reissussa oleva myyntimies saisi työyhteisöltä tunnustuksen. Uolevi-patsaan hän on pokannut Neste-aikoinaan. Vuoden gasumlainen 2009 julkistettiin Huollon Paikassa toukokuussa. En ole kovin sosiaalinen. Nyt täytyy varmaan skarpata kaverisuhteissa ja osallistua käytäväkeskusteluihin. Mutta eikös se sovikin parin vuoden päästä eläkkeelle jäävälle, toteaa Arto Riikonen ilkikurisesti. Gasetin lukijat tuntevat Arto Riikosen humoristisista, mutta asiantuntevista Arton palsta -kirjoituksista. Gasumin omien julkaisujen lisäksi hänen artikkeleitaan on ilmestynyt runsaasti alan lehdissä. Kyllä minut aika hyvin tunnetaan. Sen huomaa messuilla, kun niin monet käyvät tervehtimässä. Maakaasua Arto Riikonen on tehnyt tunnetuksi laskujensa mukaan yli esitelmä- ja koulutustilaisuudessa. Riikonen on tuttu ja värikäs puhuja oppilaitoksissa, korkeakouluissa, asiakastilaisuuksissa, Martta-kerhoissa ja seminaareissa. Kun opettaa, oppii itsekin. Potkua tekniikasta Tekniikka on kiinnostanut Riikosta pikkupojasta lähtien. Kotitilalla oli vain yksi hevosvoima ja sekin hevosessa, joten tekniikkaa piti lähteä opiskelemaan maailmalle. Kun nuorelta insinööriltä kysyttiin, onko hän kiinnostunut nestekaasusta, oli vastaus varma. Tietysti kiinnosti, vaikken edes tarkkaan tiennyt, mitä se tarkoitti. Kaikki uusi oli mielenkiintoista. Nyt Arto Riikonen kutsuu itseään kaasualan sekatyömieheksi, koska alan kaik- Onnellinen ukki Arto Riikosella on kaasualaan muutaman kuukauden lyhyempi suhde kuin vaimoonsa, johon hän tutustui Pohjois-Karjalassa vuonna Perheeseen syntyi kaksi tytärtä. Olin 70-luvulla kiireinen, eikä lapsille jäänyt tarpeeksi aikaa. Nyt olen onneksi saanut toisen tilaisuuden, toteaa vajaan vuoden ikäisen, 1,5-vuotiaan ja 2,5- sekä 4,5-vuotiaiden lasten ukki. Nuorille, kiireisille isille voi neuvoa, että kannattaa varata aikaa myös lapsille. Se tilaisuus menee nopeasti ohi. Vapaa-aikanaan Arto Riikonen golffaa, moottorikelkkailee ja ajaa moottoripyörää. Lapsuuden kotitila Pohjois-Karjalassa on loma-asuntona. Teen puutöitä, ja nyt olen saanut tehdä lastenlapsille puuleluja, kertoo Arto Riikonen, joka on rakentanut lapsille myös piparkakkutaloa muistuttavat leikkimökit. 20 Gasetti

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS

MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS Maakaasun toimitussopimus 1(7) MAAKAASUN TOIMITUSSOPIMUS (Y- tunnus 1233567-8), jäljempänä Ostaja ja Gasum Oy (Y- tunnus 0969819-3), jäljempänä Myyjä, ovat solmineet keskenään seuraavan sopimuksen koskien

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.1.2014 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot