Maaningan kunta TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaningan kunta TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 Maaningan kunta TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus... 2 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernirahoituslaskelma Konserniyhteisöt Tilinpäätöksen liitetiedot Toteutumisvertailut Toteutumisvertailu käyttötalous tulosalueittain Toteutumisvertailu investoinnit hankkeittain Laskennallisesti eriytetty vesihuolto Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastajan tarkastusmerkintä

4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Keskushallinto Terveydenhoito Maaseututoimi Ruokahuolto Sosiaalilautakunta Toimeentuloturva Sosiaalipalvelut Sivistyslautakunta Peruskoulutus Aikuiskoulutus Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi Varhaiskasvatus Ympäristölautakunta Tekninen toimi Ympäristötoimi Vesihuoltolaitos Kaikki toimielimet yhteensä Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Talouden tunnusluvut Tavoitteiden toteutuminen... 55

5 3 TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Toimintaympäristön muutokset Vuosi 2014 oli useiden edellisvuosien tapaan kuntasektorilla valtakunnallisesti merkittävien linjausten ja päätösten vuosi. Valtioneuvoston hallitusohjelman mukainen hanke Suomen kuntarakenteen uudistamiseksi toteutui lopulta kuntien näkökulmasta tarkasteltuna alkuperäisiä lähtökohtia lievemmässä muodossa. Edellisvuonna voimaan tulleen kuntarakennelain perusteella tehtiin maassa lukuisia kuntaliitosselvityksiä ja selvitysten tekoa jatkettiin vuoden 2014 puolella. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, kuinka moni kuntaliitosselvitys tulee johtamaan kuntaliitokseen. Kuntaliitosselvityksiin osallistuneista kunnissa useissa on voimakas tahto kunnan itsenäisyyden säilyttämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä on selvitetty edellisvuonna peruspalveluministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin asettaman selvitysryhmän toimesta. Työryhmän sote-alueista ja erityisvastuualueista antaman selvityksen pohjalta on ryhdytty lainsäädäntövalmisteluun. Valmisteltu lakipaketti kuitenkin kaatui Eduskunnan käsittelyssä ja lainsäädännöstä päättäminen jää vaalien jälkeiselle uudelle Eduskunnalle. Näiden toimenpiteiden ja ratkaisujen pohjalta muodostettavien sosiaali- ja terveysalueiden palveluiden tuottamisen käytännön tason organisointi on vielä avoinna. Organisoinnin mahdolliset välilliset vaikutukset Suomen tulevaan kuntarakenteeseen ovat vielä epäselvät. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää on uudistettu valtioneuvoston huhtikuussa 2014 tekemän päätöksen pohjalta. Uudistuksen lähtökohtana oli yksinkertaistaa ja selkeyttää kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksessa laskentakriteereitä on vähennetty ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Valtionosuudet määräytyvät jatkossakin pitkälti kunnan ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien päivittämisen ja uudistamisen vuoksi valtionosuuden määrään tulee kuitenkin kuntakohtaisia muutoksia porrastetusti siirtymäajan kuluessa vanhaan järjestelmään verrattuna. Uudet valtionosuuden määräytymisperusteet tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Maaningan kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2012 Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen. Sopimuksen mukaan Maaningan kunta liittyy Kuopion kaupunkiin Maaningan kunnanvaltuuston päätökseen haettiin kunnallisvalituksella muutosta. Kuopion hallinto-oikeus hylkäsi syksyllä 2013 valituksen ja hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen. Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2014 esityksensä uudeksi kuntalaiksi. Sitä ennen lakiluonnos on käynyt lausuntokierroksella, jonka perusteella valtiovarainministeriö täydensi ja muutti sen sisältöä. Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluna. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana. Kuopion kaupunki on tuottanut vuoden 2013 alusta alkaen kuntien välisen kaksivuotisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaninkalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toinen tuottamisvuosi toteutui hyvin. Kunnan toiminta Kunnan toiminnassa näkyi koko vuoden ajan valmistautuminen tapahtuvaan kuntaliitokseen Kuopion kaupungin kanssa. Tämä asia vaati etenkin kunnan hallinnon henkilöstöltä paljon venymiskykyä. Valmisteluprosessia toteutettiin kaiken muun toiminnan ohessa ja loppuvuotta kohti yhä ohenevin hallinnon henkilöstöresurssein. Sinänsä kuntaliitosvalmistelu eteni hyvin aikataulussaan ja kaikki asiaan liittyvät olennaiset asiakokonaisuudet saatiin vuoden aikana hoidettua. Maaningan kunnanvaltuuston joulukuussa 2011 hyväksymää kuntalain 65 :n mukaista toimenpideohjelmaa talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämään kattamiseksi toteutettiin koko vuoden 2014 ajan. Toimenpideohjelman sisältämät eri hallintokunnilta edellytetyt säästötoimet sisältyivät vuoden 2014 talousarvioon ja ovat siten vaikuttaneet täysimääräisesti koko vuoden ajan, pois lukien valtuuston toimenpideohjelmaan myöhemmin tekemät rajaukset. Toimenpideohjelmaan sisältyvät kertaluonteiset toimenpiteet on toteutettu pääsääntöisesti jo ennen vuotta 2014.

6 Keskisaaren uuden asuntoalueen yleiskaavoitus- sekä asemakaavan laajennuskaavoitusprosessit etenivät suunnitellusti siten, että alueen yleiskaava valmistui kesällä 2014 ja asemakaavan laajennus valmistui syksyllä Yleiskaavassa osoitettiin yksityisomistuksissa oleville alueille asuinrakennuspaikkoja ja asemakaava rajattiin kunnan omistamille maa-alueille, johon asuinrakennustontteja kaavoitettiin lähes 30 kpl. Yleiskaava on lainvoimainen, mutta asemakaavan laajennuksesta on kahden yksityishenkilön tekemä valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Luonnonvarakeskuksen (entinen MTT) Maaningan Halolan tutkimuspihaton edellisvuonna uusitun kattorakenteen kustannusten maksuvelvollisuuskiista eteni alkuperäisen investoinnin toteuttaneen rakennusliikkeen kanssa hovioikeusvaiheeseen. Kunnan näkemyksen mukaan kyseessä oli lopputarkastuksessa havaittujen ja asiallisesti reklamoitujen vaurioiden korjaaminen. Tutkimuspihaton suunnittelusta vastannut suunnittelutoimisto on myöntänyt suunnitteluvirheen ja kunta on tehnyt suunnittelutoimiston kanssa sovintosopimuksen. Suunnittelutoimiston vahingonkorvausvastuu rajoittui suunnittelukustannusten määrään. Sovintosopimuksen mukainen korvaussumma on maksettu kunnalle jo alkuvuodesta Koska korjaamisesta ja korjauskustannuksista käydyt neuvottelut rakennusliikkeen kanssa eivät johtaneet tulokseen, Maaningan kunta päätti nostaa vahingonkorvauskanteen rakennusliikettä vastaan. Pohjois-Savon käräjäoikeus hyväksyi osittain kunnan ajaman kanteen joulukuussa Sekä kunta kantajana että rakennusliike vastaajana valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Itä-Suomen hovioikeus antoi tuomionsa riidasta joulukuussa Hovioikeus hyväksyi tuomiossaan kunnan vaatimukset myös euromääräisesti kaikilta osin. Rakennusliike on maksanut kunnalle hovioikeuden tuomion mukaisen korvauksen korkoineen. Rakennusliike on kuitenkin hakenut valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta, joten hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Kuopion seudullisen hankintatoimen (Halo-yhteisöt) ja TeliaSonera Oyj:n välinen riita telepalvelusopimuksen purkamisesta oli vuonna 2014 käräjäoikeuskäsittelyssä. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi TeliaSonera Oyj:n maksamaan korvauksia Halo-yhteisön jäsenille. TeliaSonera Oyj on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Kunnan investoinnit vuonna 2014 kohdistuivat niin lukumäärältään kuin euromääräisesti mitattuna pääosin kunnan omistamien kiinteistöjen peruskorjauksiin. Euromääräisesti suurin korjauskohde oli terveysaseman remontin loppuunsaattaminen. Myös useisiin muihin kunnan omistamiin kiinteistöihin tehtiin sisäilmakorjauksia. Vuoden aikana myös modernisoitiin tori vastaaman tämän hetken käyttövaatimuksia ja kirkonkylän tiestöä peruskorjattiin. Kunta teki myös useita vesihuoltoinvestointeja. Suunnittelukohteina merkittävimmät olivat urheilu- ja nuorisotalon peruskorjauksen suunnittelun käynnistäminen sekä Käärmelahden uuden koulun suunnittelu. Kunnan talous Kunnan talous heikkeni vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Kunnan taloutta useana peräkkäisenä vuotena kiristäviä seikkoja olivat valtionosuuksien leikkaus sekä erikoissairaanhoidon kustannusten voimakas kasvu. Maaningan kunnan valtionosuudet laskivat edellisvuodesta 0,2 % eli noin euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat edellisvuodesta 7,1 % eli noin euroa. Kunnan verotulot laskivat edellisvuodesta 4,8 % eli lähes euroa. Verotulojen alenemisen keskeisenä tekijänä oli kunnallisverotuottojen aleneminen 6,9 % eli yli euroa, jota kiinteistöverotuottojen ja yhteisöverotuottojen nousu eivät riittäneet kompensoimaan. Rahoitustuotot olivat euroa ja rahoitustuottojen merkittävin yksittäinen tuloerä kunnan tilinpäätöksessä oli Savon Energiaholding Oy:n maksama osinko. Kunnan rahoitustuotot olivat noin euroa rahoituskuluja suuremmat. Kunnan toimintakate nousi edellisvuodesta 11,2 % eli yli euroa. Kunnan vuosikate vuonna 2014 oli euroa, kun se edellisvuonna oli euroa. Vuosikate kattoi lainanlyhennykset ja poistot ainoastaan osittain, joten kunnanhallituksen tavoite talouden pitämiseksi tasapainossa ei näiltä osin kokonaan toteutunut. Vuoden 2014 tulos heikkeni selvästi edellisvuodesta ja oli alijäämäinen lähes euroa. Kunnan käyttötalouden tasapainossa pitäminen olisi edellyttänyt talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman toteuttamista kaikilta osin tai muiden uusien tasapainottamistoimenpiteiden toteuttamista. Kunnan vuoden 2014 avaavassa taseessa on kumulatiivista ylijäämää edellisiltä tilikausilta yli 1,6 miljoonaa euroa, joten tilikauden alijäämän kattamisen jälkeenkin ylijäämää jää yhdisteltäväksi Kuopion kaupungin seuraavan vuoden avaavaan taseeseen yli miljoona euroa. Näin ollen kuntalain 65,3 :n vaatimus kunnan alijäämien kattamisvelvollisuudesta on toteutunut. 4

7 Kunnan lainakanta laski edellisvuodesta ollen euroa asukasta kohti, kun se edellisvuonna oli euroa asukasta kohti. Esitän lämpimät kiitokseni Maaningan kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille työntäyteisestä, mutta toimintaympäristön haasteet huomioon ottaen tuloksekkaasta vuodesta Näihin sanoihin päätän Maaningan kunnan viimeisen tilinpäätöksen kunnanjohtajan katsauksen. Timo Kiviluoma kunnanjohtaja 5

8 6 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Nimi Ammatti Lähiosoite Postitoimipaikka Puh. Puolue Kunnanvaltuusto Parviainen Marjatta, pj emäntä Tervarannantie Kinnulanlahti KESK Häiväläinen Jorma, I vpj maanviljelijä Metsäharjuntie Kinnulanlahti KESK Blom Aarne, II vpj talouspäällikkö Keskustie Maaninka SIT Blom Ville opiskelija Keskustie Maaninka KESK Haapalainen Raimo maatalousyrittäjä Käänninniementie Ahkionlahti KESK Jaakkola Hanna maatalousyrittäjä Haatalantie Tuovilanlahti KESK Kaunisaho Jorma maanviljelijä Murtomäentie Käärmelahti PS Kukkonen Minna ymp. tekn. insinööri Vehkalantie 18 A Maaninka KESK Kuosmanen Jari autonkuljettaja Kotikalliontie Kinnulanlahti PS Manninen Esa kiinteistönhoitaja Alapitkäntie 520 as Kinnulanlahti SIT Mensonen Heikki tilitoimistoyrittäjä Ruissuontie Tuovilanlahti KESK Pietarinen Eija suntio Tavinsalmentie Tavinsalmi SDP Punkki Pia agrologi Lapinjärventie Kinnulanlahti PS Pylkkönen Antti yrittäjä, tj Hallitie Hamula KESK Pääkkönen Auli palveluesimies Liesjoentie Kurolanlahti KESK Rantonen Saana sairaanhoitaja Pistekankaantie Käärmelahti SDP Rekonen Merja yrittäjä, sairaanhoitaja Virranniementie Käärmelahti KOK Siidorow Aki maanviljelijä Iisalmentie Ahkionlahti KESK Solehmainen Matti vanh. konstaapeli Keskustie Maaninka SDP Tolonen Pauli yrittäjä Ahvensaarentie Haatala KESK Tähtinen Aila KM, erit. luokanopettaja Tervehaudantie Käärmelahti KESK Kunnanhallitus Mensonen Heikki, pj tilitoimistoyrittäjä Ruissuontie Tuovilanlahti KESK Punkki Pia, I vpj agrologi Lapinjärventie Kinnulanlahti PS Pääkkönen Auli, II vpj perheneuv. esimies Liesjoentie Kurolanlahti KESK Eskelinen Jaana toimistosihteeri Pistekankaantie 157B Käärmelahti KESK Rantonen Saana sairaanhoitaja Pistekankaantie Käärmelahti SDP Siidorow Aki maanviljelijä Iisalmentie Ahkionlahti KESK Tolonen Pauli yrittäjä Ahvensaarentie Haatala KESK Esittelijät Kiviluoma Timo kunnanjohtaja Ranto Mauno 1 hallintojohtaja saakka Tilivelvolliset viranhaltijat Kiviluoma Timo kunnanjohtaja Ranto Mauno 1 hallintojohtaja Jestoi Mirja lomatoimenjohtaja saakka Sivistyslautakunta Paldanius Jussi, pj maatalousyrittäjä Rantatie Maaninka KESK Saarinen Irma, vpj fysioterapeutti Norontie Käärmelahti SDP Blom Ville opiskelija Keskustie Maaninka KESK Haapalainen Raimo maatalousyrittäjä Käänninniementie Ahkionlahti KESK Heikura Kati tekninen harjoittelija Kiviharjuntie Käärmelahti PS Rekonen Merja sairaanhoitaja Virranniementie Käärmelahti KOK Tähtinen Aila KM, erit. luokanopettaja Tervehaudantie Käärmelahti KESK Tilivelvolliset viranhaltijat Loponen Kari sivistystoimenjohtaja, rehtori

9 Nimi Ammatti Lähiosoite Postitoimipaikka Puh. Puolue Keskusvaalilautakunta Hirsaho Markku, pj rahoituspäällikkö Iisalmentie Ahkionlahti KESK Kuosmanen Tuula, vpj yrittäjä Kalliotie Käärmelahti PS Asikainen Mervi pankkitoimihenkilö Rantatie Maaninka KOK Manninen Esa kiinteistönhoitaja Alapitkäntie 520 as Kinnulanlahti SIT Martikainen Marja-Leena talousjohtaja Onkivedentie 52B Maaninka SDP Tarkastuslautakunta Solehmainen Matti, pj vanh. konstaapeli Keskustie Maaninka SDP Kuosmanen Jari, vpj autonkuljettaja Kotikalliontie Kinnulanlahti PS Antila Katri merkonomi Pihlajatie Maaninka KESK Tikkanen Eevaliisa pankkitoimihenkilö Pihtisalmentie 6 A Maaninka KESK Väänänen Seppo maanviljelijä Jynkänniementie Ahkionlahti KESK Ympäristölautakunta Häiväläinen Jorma, pj maanviljelijä Metsäharjuntie Kinnulanlahti KESK Pylkkönen Antti, vpj yrittäjä, tj Hallitie Hamula KESK Huttunen Marko vartija Teeripellontie Käärmelahti PS Jaakkola Hanna maatalousyrittäjä Haatalantie Tuovilanlahti KESK Kukkonen Minna ymp. tekn. insinööri Vehkalantie 18 A Maaninka KESK Pietarinen Eija suntio Tavinsalmentie Tavinsalmi SDP Virkkunen Matti rinnetyöntekijä Iisalmentie Ahkionlahti KESK Tilivelvolliset viranhaltijat Pelkonen Juho tekninen johtaja

10 8 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli joulukuussa 0,5 prosenttia. Marraskuussa se oli 1,0 prosenttia. Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten vuokrankorotukset ja tupakkatuotteiden vähittäishintojen sekä kerrostalojen kunnossapitopalvelujen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi joulukuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja käytettyjen autojen halpeneminen. Marraskuusta joulukuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,1 prosenttia, mikä johtui lähinnä polttonesteiden halpenemisesta. Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia vuonna Suurimmat arvonlisäyksen pudottajat vuoden 2014 aikana olivat elektroniikkateollisuus, rakentaminen sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Arvonlisäystä kasvattivat vuonna 2014 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut. Viennin volyymi pieneni 0,4 prosenttia tuonnin volyymin vähentyessä 1,4 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Investointien volyymi väheni 5,1 prosenttia ja erityisesti asuinrakennusinvestoinnit ja toimitilarakentaminen supistuivat: niiden volyymi pienentyi 9,8 prosenttia. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 10,0 prosenttia, koska ulkomaisten sijoitusten arvioitiin tuottaneen aiempaa paremmin ja korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna yhteisöveron alentamisen vuoksi ja osinkoja 5 prosenttia enemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät viime vuonna 6,0 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7,0 miljardia euroa alijäämäinen. EU:n kasvuja vakaussopimuksen mukainen alijäämä oli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna yli 121 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se oli 59,3 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2014 nimellisesti 0,4 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,7 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,6 prosentin ja sosiaalietuudet 4,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,9 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia ja jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,8 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 122 prosenttia eli se kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Alueen taloudellinen kehitys Maaningan työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 11,8 % (10,0 %) ja työttömien määrä oli 200 (169) henkilöä, mistä yli vuoden työttömänä olleita oli 51 (38) henkilöä. Kuopion seutukunnan työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 13,3 % (11,9 %). Kuopion työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 13,9 % (12,5 %). Siilinjärven työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 10,5 % (9,1 %). Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 15 kunnassa. Korkeimmat työttömien osuudet työvoimasta olivat Kaavilla 18,9 % ja Sonkajärvellä 18,7 %. Matalimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä 10,5 %, Keiteleellä 11,2 % ja Maaningalla 11,8 %. Iisalmen työttömyysaste oli 17,0 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli Kuopion seutukunnassa 13,3 %. Pohjois-Savon väkiluku jatkoi kasvamistaan vuonna Pohjois-Savon väestön kokonaismuutos oli kasvua 108 henkilöä. Kaikissa Pohjois-Savon seutukunnissa paitsi Kuopion seutukunnassa väestömäärä laski. Kuopion seutukunnassa väestömäärä kasvoi henkilöä. Kuopion seutukunnan väestömäärä kasvoi Kuopion ja Siilinjärven kunnissa. Maaningan kunnassa väestömäärä laski 19 henkilöä.

11 Aluebarometrin mukaan Pohjois-Savon kehitysnäkymät ovat heikentyneet muiden maakuntien tavoin vuoden 2014 aikana. Näkymien heikentymiseen ovat vaikuttaneet pienemmät verotulo-odotukset ja heikot työllisyysodotukset. Suurin osa alueen kunnista ennakoi tilinpäätöstensä yli- tai alijäämien heikentyvän seuraavan 2-3 vuoden aikana. Myös verotulojen ja valtionosuuksien määrän ennakoidaan kiristyvän maakunnassa. Aluetalouskatsauksen mukaan vuoden 2014 työllisyys kehittyi myönteisesti työttömyyden noususta huolimatta. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työttömyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2014 edelleen valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. ETLAn viimeisimmän alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi edelleen tasaisesti seuraavien 3-4 vuoden aikana noin 69 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui suhdannetilanteen johdosta voimakkaampana. Nousua edellisvuoteen oli n. 10,5 %. Kaupan alan rakentamisen ohella julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti maakunnassa. Teollisuudessa ei ole toteutunut merkittäviä työpaikkoja luoneita investointeja, joskaan ei myöskään uusia supistuksia. Aluebarometrin mukaan kuntatalouden tasapainottamisessa korostetaan erityisesti maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta, investointien vähentämistä ja käyttöomaisuuden realisoimista. Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia ei ole maakunnassa laajasti suunnitteilla Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan asukasluku vuodenvaihteessa oli 3.752, muutos edellisvuodesta vähennystä 19 henkilöä, prosentuaalinen muutos oli 0,50 %. Kunnalle verovuodelta 2013 maksettava ansiotulovero kasvoi 0,9 % edellisvuodesta. Pohjois-Savon muutos oli 3,9 % ja koko maan muutos oli 4,3 %. Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 20,58 ja koko maan 19,74 (painotettu keskiarvo). Kunnan verotulot yhteensä olivat 10,8 milj. euroa, mistä kunnan tulovero 9,6 milj. euroa, yhteisövero 0,5 milj. euroa ja kiinteistövero 0,7 milj. euroa. Edellisvuonna verotuloja kertyi 11,4 milj. euroa, mistä kunnan tuloveron kertymä oli 10,4 milj. euroa, yhteisöveron 0,4 milj. euroa ja kiinteistöveron 0,6 milj. euroa. Tilikaudella tapahtui muutamia merkittäviä talousarvion ylityksiä. Keskushallinnon tulosalueen nettomeno ylittyi talousarvioon verrattuna ,86 euroa. Ylityksen aiheuttivat pääasiassa toimintatuottojen alittuminen, henkilöstökulut ja ostopalvelut. Toimintatuotoissa alitusta aiheutti ennakoitua laimeampi asuinrakennustonttien kauppa, mihin osaltaan vaikutti Keskisaaren asuinalueen kaavoituksen viivästyminen ja asemakaavan laajennuksesta tehty valitus. Henkilöstökuluja nosti muun muassa vuoden loppupuolella toteutettu asiakaspalvelun määräaikainen lisäresursointi. Perusopetuksen tulosalueella oli talouden ylitystä ,27 euroa. Merkittävimmin ylittyivät palvelujen ostot, johon keskeisenä syynä olivat ennakoitua suuremmat kuntaliitokseen valmistautumiskulut oppilasverkon osalta. Myös merkittävä poikkeama talousarvioon, ,99 euroa tapahtui rahoituksen tulosalueella. Tämä johtui lähes yksinomaan merkittävästi ennakoitua suuremmasta kunnallisveron tuoton laskusta, jollaista ei ole kunnan historiassa tapahtunut vuosikymmeniin. Vuosikate laski edellisvuodesta ,88 euroa ollen ,80 euroa. Poistojen jälkeen tulos on ,33 euroa alijäämäinen. Lainakanta oli 5,7 milj. euroa eli euroa/asukas (edellisvuonna euroa/asukas). Lainakannasta pitkäaikaisen määrä oli 4,3 milj. euroa ja lyhytaikaisen 1,4 milj. euroa. Lainakanta jatkoi laskuaan edellisvuosien tapaan. Rahoitustuotot olivat n euroa suuremmat kuin rahoituskulut. Pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista maksettiin korkoa n euroa.

12 Kunnan henkilöstö Vuoden 2014 aikana Maaningan kunnan organisaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kunnan henkilöstöpolitiikassa otettiin huomioon lähestyvä kuntaliitos tavanomaista tiukemmalla uuden vakituisen henkilöstön rekrytointitarpeen arviointina. Kunnan henkilöstön tilasta laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Kunnan alijäämäinen tilinpäätös heikentää kunnan rahoitusasemaa. Kunnan avaavassa taseessa ei ole kattamatonta edellisten tilikausien alijäämää ja taseessa oleva edellisten tilikausien ylijäämä riittää kattamaan tilikauden alijäämän. Valtiontalouden epätasapaino ja sen korjaamiseksi tehtävät toimet kiristänevät kuntataloutta tulevina vuosina entisestään. Vuoden 2015 alusta Maaningan kunta on liittynyt Kuopion kaupunkiin, joten Maaningan kunnan riskien arviointi päättyy vuoden 2014 loppuun. Vuoden 2014 vuosikate riitti kattamaan poistot sekä lainanlyhennykset vain osittain. Poistot vuodelta 2013 olivat euroa ja vuonna 2014 yhteensä euroa. Asukasta kohti poistojen määrä vuonna 2013 oli 229 euroa/asukas ja 241 euroa/asukas vuonna Poistojen määrä nousi jonkin verran jo ennestään melko korkealta tasolta. Tähän keskeisenä syynä olivat kunnan omistaman rakennuskannan vaatimat isot peruskorjaukset. Kunnan talouden tasapainottamiseksi on laadittu kuntalaissa tarkoitettu talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma vuosille Kunnanvaltuusto on hyväksynyt toimenpideohjelman Ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan täysimääräisesti vuonna 2012 ja ne sisältyivät myös kyseisen vuoden talousarvioon. Ohjelman lähtökohtana on, että sen voimassaoloaikana kunnan talous saadaan tasapainotettua ja taseeseen kertyneet alijäämät saadaan katettua. Tasapainottamisohjelmaan on valtuusto tehnyt myöhemmin joitakin rajauksia, kuten liikekiinteistöjen myynnin keskeyttämisen ja kiinteistöverokantojen nostosta luopumisen. Tasapainottamisohjelma on osoittautunut toimivaksi työkaluksi kunnan talouden tasapainottamiseksi ja sillä on ollut selvästi positiivista merkitystä vaikutus myös vuoden 2014 tulokseen. Tästä huolimatta etenkin kunnan tulopohjan heikkeneminen on vaikuttanut kunnan tilinpäätöksen kääntymiseen uudelleen alijäämäiseksi. Tilanteen korjaaminen olisi vaatinut tasapainottamisen toimenpideohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan tai uusien, riittävän vaikuttavien talouden tasapainottamistoimien toteuttamista tilikauden aikana. 1.7 Ympäristötekijät Kunnan toimintaan vaikuttavia merkittäviä ympäristötekijöitä ei ole tiedossa. 2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Maaningan kunnan hallintokuntien raportointien mukaan kunnan toimintaa on toteutettu annettujen säädösten ja ohjeiden sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Kuntaan, kunnan toimielimeen tai viranhaltijaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita tai oikeusseuraamuksia, joiden perusteena olisi kunnan lakisääteisten tehtävien laiminlyönti. Tällä hetkellä kunnan osalta on kaksi keskeneräistä hallinnollista valitusprosessia: Harjualueen yleiskaavasta sekä Keskisaaren asemakaavan laajennuksesta. Maaningan kunnan osalta on kesken myös kaksi oikeusprosessia, joissa molemmissa kunta on mukana kantajana: Kuopion seudullisen hankintatoimen (Halo-yhteisöt) vahingonkorvauskanne TeliaSonera Oyj:tä vastaan epäonnistuneesta puhelinpalvelujen toimittamisesta sekä Maaningan kunnan kanne Rakennusliike Niilo Huttunen Oy:tä vastaan luonnonvarakeskuksen (ent. MTT) tutkimusnavetan kattovaurioiden korjauskustannuksista. Ensiksi mainitussa prosessissa Halo-yhteisö on voittanut kanteen käräjäoikeudessa ja TeliaSonera Oyj on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Jälkimmäisessä jutussa Maaningan kunnan kanne on hyväksytty hovioikeudessa ja vastaaja on hakenut muutoksenhakulupaa korkeimmalta oikeudelta.

13 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN, VAROJEN KÄYTÖN VALVONTA, TULOKSELLI- SUUDEN ARVIONNIN PÄTEVYYS JA LUOTETTAVUUS Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin kunnan tilinpäätöksen toimintakertomuksen hallintokuntia koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Kunnan käyttötalousmenot nousivat vuonna 2014 edellisvuodesta 1,57 %, mikä oli melko maltillista ottaen huomioon esimerkiksi kuntaliitokseen valmistautumisesta aiheutuneet kertaluontoiset kulut. Talousarviossa hallintokunnat ovat pysyneet keskimäärin hieman edellisvuotta paremmin. Kunnan budjetista suuri osa kohdistuu yhteistoimintaalueilla tuotettujen palvelujen ostoon. Näiden palvelujen kustannustehokkuuteen ei kunta tosiasiallisesti pystynyt merkittävästi vaikuttamaan. Pääsääntöisesti tavoitteet on asetettu taloussuunnitelmassa valtuustotasolla. Lautakuntatasolla ei lähtökohtaisesti ole tehty tavoiteasetantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi ei ole systemaattista, vaikkakin asiassa on tapahtunut pientä positiivista kehittymistä. Tuloksellisuuden arvioinnin perustaksi olisi ollut tarpeen vaikuttavuuden arvioinnin ja kunnan sisäisen laskennan edelleen kehittäminen. Tähän asiaan rajoittavana tekijänä ovat varsin niukat taloustoimiston resurssit. Toiminnan tuloksellisuuden seurantaan on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Vuodesta 2010 lähtien on tarkasteltu toiminnallisten tavoitteiden toteumista myös puolivuotiskatsauksen yhteydessä. 11 RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Kunnan riskienhallintaa on kuvattu kunnan sisäisen valvonnan ohjeessa sekä Maaningan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa. Ohjeiden mukaisen riskienhallinnan toteutuksen arvioidaan olevan riittävän kattavan. Sen sijaan ohjeen kattavassa toteuttamisessa on kehitettävää. Osaltaan tämä johtuu tiettyjen ohjeen vaatimusten aiheuttamista käytännön haasteista suhteessa kunnan organisaatioon. Tästä esimerkkinä voidaan mainita sisäisen valvonnan ohjeen vaatimus toimintaketjujen ja vaarallisten työyhdistelmien eliminoinnista ja varmistuksesta, jonka käytännön toteutus kunnan ohuessa keskushallinnon organisaatiossa on haasteellista. Tilanteeseen on reagoitu suunnittelemalla prosessien aikaisempaa parempaa läpinäkyvyyttä kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista annetun ohjeen pohjalta. Tilannetta on osittain osaltaan selkeyttänyt myös kuntaorganisaatiossa tapahtunut yhteistoiminta-alueella tuotettujen palveluiden käytön lisääntyminen, mikä on johtanut valvonnan rajapinnan muuttumiseen. Omat vaikutuksensa valvonnan rajapintoihin on myös kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon ulkoistamisella. Vakuutuksella katettavissa olevat toiminnan vastuuriskit ja omaisuusriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset käydään kattavasti ja systemaattisesti läpi ja tehdään tarvittavat muutokset vuosittain vakuutusyhtiön edustajan kanssa ja merkittävien yksittäisten asioiden tai kohteiden osalta heti muutostarpeen synnyttyä. Vakuutusturva on ajantasainen ja riittävän kattava sekä laajuudeltaan että määrältään. Kiinteistöissä mahdollisesti toteutettuihin toimimattomiin rakennusratkaisuihin liittyvät riskit eivät ole vakuutuksella katettavissa. Näissä tilanteissa riskit realisoituvat kunnalle, mikäli niiden aiheuttajaa ei ole mahdollista saada vastuuseen. Useissa kunnan kiinteistöissä on ollut viimevuosina epäilyjä heikosta sisäilman laadusta. Näihin kiinteistöihin on hankittu akuuttien ongelmien helpottamiseksi ilmanpuhdistimia. Tilojen tarkempi tutkiminen, korjaussuunnittelu ja korjaus tapahtuvat lähtökohtaisesti ongelmien ilmenemistä seuraavana vuonna. Tämän tyyppisiä riskejä voidaan eliminoida sisäisen valvonnan näkökulmasta lähinnä huolehtimalla rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikaisen valvontaketjun riittävästä osaamistasosta, aukottomuudesta ja tiiviydestä. Tarkemmissa kunnan kiinteistöjen kuntotutkimuksissa on todettu useiden kiinteistöjen osalta sisäilmaongelmia. Kunta on vuoden aikana korjannut mittavasti kiinteistöjään sisäilmaongelmien vuoksi. Suurimpana heikosta rakentamisen laadusta johtuvana konkretisoituneena riskinä oli terveysasema, jonka sisäilmaongelmat vaativat kuluvan vuoden kuluessa loppuun saatetun massiivisen peruskorjauksen. Rahoitusriskit liittyvät lähinnä lainanhoitokustannusten poikkeuksellisen voimakkaaseen kohoamiseen tai ääritapauksessa lainarahan saatavuuden heikkenemiseen. Korkotason kohoamiseen liittyvää riskiä on eliminoitu sitomalla osa luotoista pitkään, viiden vuoden viitekorkoon tai kiinteään korkoon ja osa luottokannasta on hajautettu sitomalla ne 6 tai 12 kuukauden viitekorkoihin. Lainasalkun suojaukseen ei ole käytetty erillisiä suojausinstrumentteja, kuten koronvaihtosopimuksia. Osaltaan sekä mahdollisten uusien luottojen korkotasoon että saatavuuteen liittyvää riskiä on minimoitu Kuntarahoitus Oyj:n osakkuudella. Kunnan velkamäärän useita vuosia jatkunut lasku on myös osaltaan pienentänyt rahoitusriskiä.

14 Henkilöriskeistä merkittävä riski liittyy kunnan henkilöstöorganisaation ohuudesta johtuvaan haavoittumisherkkyyteen. Käytännössä tämä riski voi konkretisoitua avainhenkilötasolla esimerkiksi työpaikan vaihdos- tai pitkissä sairas poissaolotilanteissa ilmenevänä resurssi- ja osaamisvajeena. Tähän riskiin on pyritty osittain vastaamaan ulkoistamalla taloushallinto kuntien omistamaan palvelukeskukseen. Henkilöriskiä on kunnan hallintokunnissa hallintohenkilöstön osalta nostanut myös kuntaliitoksen ennakointiin liittyvä rekrytointikielto toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin. Yksittäisissä tapauksissa tällainen henkilöriski on tilikauden aikana aktualisoitunut. Toisaalta riskiä on saatu myös pienennettyä työpanoksen ostolla Kuopion kaupungilta. Vaikka kunnan talouden tai toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna ei ole aikaisemmin mainittujen lisäksi muita vakavia riskejä realisoitunut, kunnassa olisi ollut tarvetta suunnitella kokonaisvaltainen riskikartoituksen toteutus etenkin toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta. Riskikartoituksen toteuttamistavan huolellisella valinnalla olisi mahdollista palvella riittävästi myös sisäisen valvonnan näkökulmaa. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Kunnassa on noudatettu hankintalakia, sitä tarkentavaa Suomen Kuntaliiton laatimaa yleistä hankintaohjetta ja kunnassa vahvistettua seudullista hankintaohjetta. IS-Hankinta Oy:n kilpailuttamien hankintojen osalta on hankinnat tehty IS-Hankinta Oy:n kautta, muilta osin kunta on hoitanut hankintojensa kilpailutuksen itse. Omaisuuden myynnistä päättää kunnanvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kunnanhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Varastoja kunnalla on käytössä ainoastaan teknisessä toimessa. Käyttöomaisuuskirjanpito hoidetaan atk-ohjelmalla. Ohjelmalla seurataan vain käyttöomaisuusarvoja. Vastuu omaisuusluettelojen pitämisestä on kullakin toimintayksiköllä. Kunnan hankintatoimet on hoidettu hankintaa koskevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut kilpailuvirastosta langettavia päätöksiä. Kuntaan ei ole myöskään kohdistunut virheellisestä menettelystä johtuvia valtionosuuksien takaisinperimisiä eikä virheellisestä menettelystä omaisuuden luovutuksessa johtuvia arvonlisäveroseuraamuksia. Kunnan omaisuudessa ei ole tapahtunut sellaisia menetyksiä tai arvon alenemisia, joiden osalta olisi voitu osoittaa, että ne johtuisivat merkittäviltä osin omaisuuden hoidossa ja huollossa tapahtuneista virheistä tai laiminlyönneistä. 12 SOPIMUSTOIMINTA Kunnan solmimiin sopimuksiin ei ole liittynyt merkittäviä ennakoimattomia negatiivisia seuraamuksia tai ongelmia. Sopimusten valvonta on vastuutettu sopimuksista vastaaville tahoille. ARVIO KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Maaningan kunnan päivitetyn (kv /24 ) hallintosäännön 29 :n mukaan valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa ja kuntakonsernissa. Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen ja muut ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Hallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Lauta- ja johtokunnat raportoivat hallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat (kunnanjohtaja, osastopäälliköt, talous- ja elinkeinojohtaja ja lomituspalvelujohtaja) vastaavat sisäisen valvonnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastaavalle toimielimelle.

15 Konsernijohto (kunnanhallitus ja kunnanjohtaja) vastaa konserniyhtiöiden ohjauksesta ja niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuuden valvonnasta kunnan konserniohjeen mukaisesti. Valtuusto on määritellyt ( / 93 ) Maaningan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet. Ohjeessa ohjeistetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusperiaatteet. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen (kh /231 ) mukaan sisäinen tarkastus tehdään toimivan johdon alaisuudessa. Sisäisen valvonnan ohjeessa sisäistä tarkastusta ei ole ohjeistettu erikseen tarkemmin, vaan sitä käsitellään osana sisäistä valvontaa. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö. Toimielin nimeää kullekin tulosalueelle/tulosyksikölle vastuuhenkilön. Kunnassa eikä kuntakonsernissa ei ole tehty tilikauden aikana sisäistä tarkastusta, koska sisäisessä valvonnassa siihen ei ole ilmennyt aihetta. Sisäinen valvonta on toiminut, koska merkittävä osa valtuuston asettamista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut tehtäviensä hoitoon liittyviin oikeudellisiin tai merkittäviin taloudellisiin korvausvastuisiin. Maaningan kunnan kuntakonserniin kuuluu yksi tytäryhtiö, Maaningan Vuokrahuoneistot Oy. Kunnan konserniohjaus tapahtuu valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Konserniohjeen luvussa 7 käsitellään muun muassa konsernin sisäistä valvontaa. Tytäryhteisö raportoi kunnanhallitukselle toiminnastaan ja taloudestaan suhteessa valtuuston asettamiin tavoitteisiin konsernijohdon ja kunnan taloushallinnon antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti vähintään kerran vuodessa tytäryhteisön tilinpäätöksen valmistuttua. Tytäryhteisö on velvollinen antamaan tarvittaessa kunnalle sen pyytämät tiedot ja selvitykset osakeyhtiölain määrittämissä rajoissa. Tytäryhteisön raportoinnin näkökulmasta tarkasteltuna konsernivalvonta on toiminut. 13

16 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 14 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 (ulkoinen) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä(alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,9 26,3 49,8 49,8 51,6 47,0 Vuosikate/Poistot, % 28,1 25,2 100,9 44,8 325,1 33,7 Vuosikate, auroa/asukas Asukasmäärä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT % Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp eur Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, auroa/asukas RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0,5 Milj. eur 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 Muut rahoituskulut Korkokulut Muut rahoitustuotot Korkotuotot

17 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. 15 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävän. Vuosikate eur/asukas Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla vuotuinen keskimääräinen investointitaso asukasmäärällä

18 3.2 Toiminnan rahoitus 16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 (ulkoinen) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Tp-2013 Tp-2014 Toiminnan ja investointien rahavirta -595,6-444,1 310,2 203,8 2387,6-2616,6 Investointien tulorahoitus, % 28,6 11,0 101,1 137,7 212,6 9,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 17,3 7,5 58,6 28,8 124,0 7,2 Lainanhoitokate 0,6 0,4 1,0 0,5 2,7 0,4 Kassastamaksut/vuosi, Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 3, ,5 2,0 1,5 1,0 0, % ,0 Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus, %

19 3.2 Toiminnan rahoitus 17 Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan, miten kunnan menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. Toiminnan ja investointien rahavirta Tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden investointien omahankintamenon kattamiseen. Negatiivinen luku ilmoittaa, että tulorahoitus ei kata investointien omahankintamenoa. Investointien tulorahoitus-% Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys, pv Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

20 4. Rahoitusasema ja sen muutokset 18 V A S T A A V A A V A S T A T T A V A A A. PYSYVÄT VASTAAVAT , ,0 A. OMA PÄÄOMA , ,5 I. Aineettomat hyödykkeet 1 391, ,1 I Peruspääoma , ,3 1. Aineettomat oikeudet 6,5 II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot 3. Muut pitkävaikutteiset menot 1 384, ,1 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä -365, ,1 4. Ennakkomaksut V Tilikauden yli/alijäämä 1 979,2-598,9 II Aineelliset hyödykkeet , ,0 B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0,0 0,0 1. Maa- ja vesialueet 1 255, ,0 VARAUKSET 2. Rakennukset 9 306, ,1 1. Poistoero 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 117, ,3 2. Vapaaehtoiset varaukset 4. Koneet ja kalusto 51,3 107,9 5. Muut aineelliset hyödykkeet 4,1 4,1 C. PAKOLLISET VARAUKSET 0,0 0,0 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 907,8 804,8 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset 2 812, ,9 1. Osakkeet ja osuudet 2 763, ,4 D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 121,1 29,8 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Valtion toimeksiannot 3. Muut lainasaamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 121,1 29,8 4. Muut saamiset 48,5 74,5 3. Muut toimeksiantojen pääomat B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,0 0,0 E. VIERAS PÄÄOMA , ,2 1. Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen 5 837, ,8 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1. Joukkovelkakirjalainat 3. Muut toimeksiantojen varat 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi 5 217, ,0 3. Lainat julkisyhteisöiltä C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 192, ,5 4. Lainat muilta luotonantajilta I Vaihto-omaisuus 18,9 15,1 5. Saadut ennakot 1. Aineet ja tarvikkeet 6. Ostovelat 2. Keskeneräiset tuotteet 7. Liittymismaksut ja muut velat 619,8 712,8 3. Valmiit tuotteet/tavarat 8. Siirtovelat 4. Muu vaihto-omaisuus 18,9 15,1 5. Ennakkomaksut II Lyhytaikainen 5 027, ,4 1. Joukkovelkakirjalainat II Saamiset 2 022, ,2 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi 959, ,8 Pitkäaikaiset saamiset 197,2 0,0 3. Lainat julkisyhteisöiltä 1. Myyntisaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta 2. Lainasaamiset 5. Saadut ennakot 3. Muut saamiset 197,2 6. Ostovelat 996, ,0 4. Siirtosaamiset 7. Liittymismaksut ja muut velat 269,8 328,3 Lyhytaikaiset saamiset 1 825, ,2 8. Siirtovelat 2 800, ,3 1. Myyntisaamiset 565,9 634,8 2. Lainasaamiset 10,0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,5 3. Muut saamiset 506,2 434,3 VALVONTATILIT 4. Siirtosaamiset 753,3 353,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Tp-2013 Tp-2014 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,0 0,0 Omavaraisuusaste, % 52,3 49,8 1. Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus-% 26,9 29,9 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrume Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 1,6 1,0 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Muut arvopaperit Lainakanta , milj Lainakanta , /asukas IV Rahat ja pankkisaamiset 2 151,3 643,2 Lainasaamiset, milj VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,5 Asukasmäärä

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Sisällysluettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 2. Henkilöstö 3. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot