Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto. Tilinpäätös 2014 Tasekirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto. Tilinpäätös 2014 Tasekirja"

Transkriptio

1 Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto Tilinpäätös 2014 Tasekirja Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä v Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Taloussuunnitelman toteutuminen Taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyys TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Aluelautakunta Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Sataman johtokunta Sivistyspalvelukeskus Perusturvatoimikunta Toiminnan tavoitteet vuodelle Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase

3 9.4 Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Katse horisontissa Talouden laskusuhdanne on jatkunut useita vuosia, eikä sen päättymistä ole näköpiirissä. Jos välillä onkin nähty pientä valonpilkahdusta, seuraavat ennusteet ovat olleet jos mahdollista entistä synkempiä. Maaliskuussa valtiovarainministeriön virkamiehet julkistivat oman arvionsa seuraavan vaalikauden aikana tarvittavista "sopeuttamistoimista", joiden avulla valtion ja kuntien taloudet saataisiin edes siedettävään tasapainoon. Esitettyjen leikkausten yhteissumma ylittää kuusi miljardia euroa, josta kuntien osuus olisi kaksi miljardia. Poliittisella rintamalla sopeuttamiskuuria on pidetty yleisesti liian rajuna. Nähtäväksi jää, mihin suuruusluokkaan lopulta päädytään. Raahessa talouden tasapainottamistoimia jatkettiin vuonna 2014 edellisvuosien tapaan. Vuoden 2014 tilinpäätökseen muodostui 7,3 milj. euron ylijäämä. Satamatoimintojen yhtiöittämisestä kirjattu 4,9 milj. euron satunnaiserä pois lukien viivan alle jää 2,4 milj. euroa. Toimintakuluissa saatiin säästettyä noin 0,9 milj. euroa, ja laskennallista kasvua näissä kuluissa oli edelliseen vuoteen verrattuna vain yksi prosentti. Korkokuluissa syntyi säästöä korkotason pysytellessä edelleen matalana. Kiitokset positiivisesta tuloksesta kuuluvat myös kuntayhtymälle, joka on pystynyt alittamaan merkittävästi ennalta arvioidut menonsa. Kulukehityksemme on siis ollut maltillista, eikä mitään hallitsemattomia ryöpsähdyksiä ole tapahtunut. Säästötoimenpiteet on toteutettu niin, että emme ole joutuneet tekemään mitään radikaaleja rakennemuutoksia. Pääosin säästöt on saatu aikaan omilla toimilla, eli on käytetty "juustohöylää" aina, kun se on ollut mahdollista. Virkojen täyttöön on myös suhtauduttu hyvin kriittisesti. Tilinpäätöksen perusteella voidaan sanoa, että kaupungin talous on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka talouden tasapainottamisessa riittää vielä tekemistä. Jatko riippuu paljon siitä, miten maailman- ja maan talous kehittyvät. Todellisuutta on se, että runsauden ajat ovat ohitse. Hyvästä tuloksesta huolimatta mekään emme saa jäädä laakereille lepäilemään, vaan katseen on aina oltava horisontissa. Kaupungin keskustan kehittäminen jatkuu edelleen, samoin toimenpiteet teollisuutemme monipuolistamiseksi. Myös hallintorakenteen tarkastelu jatkuu. Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia tuloksen tekemiseen osallistuneita ja siihen vaikuttaneita. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja -3-

5 1.2 Kunnan hallinto Raahe on perustettu Vuonna 1329 perustettu Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin v. 1973, Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki fuusioituivat Raahen kaupungiksi vuonna 2003 ja Raahen kaupunki ja Vihannin kunta yhdistyivät Raahen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma oli vuoden 2014 lopussa seuraava: KESK 17, VAS 10, SDP 6, PS 4, KOK, KD 1 ja TASA-ARVO 1. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2014 toimi kansanedustaja Inkeri Kerola (KESK), I varapuheenjohtajana kansanedustaja Katja Hänninen (VAS), II varapuheenjohtajana radiotoimittaja Paavo Törmi (SDP) ja III varapuheenjohtajana taiteilija Pertti Vuori (PS). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunginhallituksen toimikaudeksi kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 toimi yrittäjä Kari Malkamäki (KESK) ja varapuheenjohtajana eläkeläinen Unto Valpas (VAS). Lautakuntien puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat vuonna 2014: Aluelautakunta puheenjohtaja Marjo Törmikoski (KESK), varapuheenjohtaja Jouko Vasankari (VAS) Hallintolautakunta puheenjohtaja Pirkko Valtanen (SDP), varapuheenjohtaja Pasi Parkkila (KESK) Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Merja Honkakoski (KESK), varapuheenjohtaja Sirkka Kankaala (VAS) Kulttuurilautakunta puheenjohtaja Pertti Vuori (PS), varapuheenjohtaja Arja Maliniemi (SDP) Liikuntalautakunta puheenjohtaja Alpo Ohenoja (VAS), varapuheenjohtaja Virve Hautamaa (KOK) Maaseutu- ja aluelautakunta puheenjohtaja Jari Törmikoski (KESK), varapuheenjohtaja Urpo Viitala (PS) Nuorisolautakunta puheenjohtaja Jesper Uunila (VAS), varapuheenjohtaja Katja Viinikangas (KESK), alkaen Leila Oikarinen (KESK) Opetuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Myllymäki (KESK), varapuheenjohtaja Niko Peltokangas (VAS) Perusturvatoimikunta puheenjohtaja Virpi Aho (SDP), varapuheenjohtaja Katja Viinikangas (KESK), alkaen Kaarina Pehkonen (KESK) Sataman johtokunta puheenjohtaja Timo Rytinki (KESK), varapuheenjohtaja Asser Siuvatti (VAS) -4-

6 Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Pyry Suonsivu (KESK), varapuheenjohtaja Saila Salonsaari (KD) Tekninen lautakunta puheenjohtaja Niilo Ojala (VAS), varapuheenjohtaja Eero Siniluoto (KESK) Ympäristölautakunta puheenjohtaja Harri Leppänen (KOK), varapuheenjohtaja Matti Laurila (KESK) Raahen seutukunnan seutulautakunta puheenjohtaja Raili Lampela (KESK), Siikajoki, I varapuheenjohtaja Pasi Parkkila (KESK), II varapuheenjohtaja Matti Tyybäkinoja (VAS), alkaen Risto Rautio (VAS) ja III varapuheenjohtaja Matti Honkala (KOK). Raahessa toimii lisäksi nuorisovaltuusto, jonka puheenjohtajistoon kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtaja Aki Nikkinen, vaikuttamisesta vastaava varapuheenjohtaja Krista Pyy, viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Ella Kallela ja toiminnasta vastaava varapuheenjohtaja Antti Mattila. Keskushallinto sekä palvelukeskukset ja niiden johtajat vuonna 2014: Keskushallinto Hallintopalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Liikelaitokset Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen, kaupunginlakimies Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri saakka Päivi Määttä, talouspäällikkö Raija Eskelinen, kehittämispäällikkö Ritva Mattila, rehtori Pasi Alatalo, johtaja Ilmo Arvela, apulaiskaupunginjohtaja -5-

7 ORGANISAATIOKAAVIO Tarkastuslautakunta 7 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Vaalilautakunnat Vaalitoimikunnat Kaupunginvaltuusto 43 jäsentä Kaupunginhallitus 11 jäsentä Keskushallinto johtaminen kehittäminen edunvalvonta taloussuunnittelu Puheenjohtajisto Perusturvatoimikunta 7 jäsentä Riskienhallintajaosto 5 jäsentä Seutulautakunta Hallintolautakunta 9 jäsentä Maaseutu- ja aluelautakunta 7 jäsentä Opetuslautakunta 11 jäsentä Kulttuurilautakunta 9 jäsentä Liikuntalautakunta 9 jäsentä Nuorisolautakunta 9 jäsentä Aluelautakunta 9 jäsentä Tekninen lautakunta 11 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Sataman johtokunta 7 jäsentä Hallintopalvelukeskus hallinto- ja tukipalvelut palvelutoimisto ruokapalvelut ATK työllistäminen maaseutupalvelut Sivistyspalvelukeskus opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuritoimi liikuntatoimi nuorisotoimi Kehittämiskeskus Yhdistymissopimuksen mukaiset Vihannin kunnan alueella toteutettavat toimenpiteet. Tekninen palvelukeskus tukipalvelut kuntatekniikka tilahallinta kaavoitus ja maankäyttö valvonta ja ympäristö Satama Kaupungissa toimii erillinen nuorisovaltuusto Päivitetty

8 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittymisessä näkyy kasvun merkkejä. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vuoden 2015 kasvuennusteet ovat kolmen prosentin luokkaa. Euroalueella kasvu oli vuonna 2014 noin prosentin luokkaa ja vuoden 2015 kasvun ennustetaan olevan vain hieman paremman. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja jäävät seuraavan kahden vuoden aikana puoleentoista prosenttiin. Ruotsin kasvun ennustetaan jatkuvan euroaluetta nopeampana. Suomen talouskasvu on kahden negatiivisen vuoden jälkeen kivunnut plussan puolelle vuonna 2014, sillä valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvun tulee olemaan -0,1 prosentin luokkaa. Vuonna 2015 talouden ennakoidaan lähtevän 0,9 prosentin kasvuun. Kotitalouksien säästämisaste hieman laskee ja yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 0,3 prosentilla huolimatta siitä, että reaalitulot pysyvät lähes ennallaan. Viennin kasvun ennakoidaan jäävän edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettämien jatkuu. Yksityiset investoinnit hieman lisääntyvät lähinnä kone- ja laiteinvestointien, sekä tutkimus- ja kehitystoimintainvestointien vetäminä. Vuoden 2016 talouskasvun arvioidaan olevan jo 1,3 prosentin luokkaa. Kotimaisen kysynnän merkitys nousee edellisvuosia suuremmaksi. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan lähes prosenttiin työllisyystilanteen ja kotitalouksien luottamuksen palautumisen myötä. Yksityisten investointien ennustetaan piristyvän neljän prosentin kasvuun. Rakennusinvestointien ennakoidaan kasvavan, mutta nettoviennin vaikutuksen talouskasvuun arvioidaan olevan kahta edellisvuotta vähäisemmän. Työllisyys Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on pitänyt työmarkkinat alhaisena, ja tilanteen arvioidaan pysyvän samalla tasolla vielä vuoden 2015, jonka aikana Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työttömyysaste nousee 8,8 prosenttiin. Vuonna 2014 työttömyysasteen arvioidaan olevan 8,6 prosenttia (7,7 % vuonna 2012 ja 8,2 vuonna 2013). VM:n ennusteen mukaan vuoden 2016 työttömyysaste palautuisi vuoden 2014 tasolle (8,6 %). Työllisten määrä vähenee 0,4 prosenttia vuonna 2014, minkä jälkeen työllisten määrän ennustetaan lisääntyvän 0,1 prosenttia vuonna 2015 ja 0,3 prosenttia vuonna Ansiotaso ja inflaatio Ansiotaso nousee ansiotasoindeksillä mitattuna 1,4 prosenttia vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna Ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä ei ole yllättävää hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen oloissa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2014 inflaatioksi muodostuu 1,1 prosenttia. Tähän on vaikuttanut muun muassa energiahyödykkeiden ja raakaöljyn sekä tuore-elintarvikkeiden hintojen lasku. Vuoden alussa tehtyjen välillisten verojen korotusten vaikutukset inflaatioon ovat 0,5 prosenttiyksikköä. VM:n ennusteen mukaan vuoden 2015 inflaatio jää noin 0,8 prosenttiin. Tähänkin vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Matalaa inflaatiota tukee myös korkotason pysyminen ennätyksellisen matalalla, mikä näkyy selvästi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikoroissa. Myös vuoden 2013 syksyllä saavutetun matalan palkkaratkaisun ja työllisyystilanteen vuoksi vaisuksi jäävän kotimaisen kysynnän ja ostovoimakehityksen oletetaan hillitsevän hintojen nousua. -7-

9 Kuntatalouden näkymät Kuntasektori on ollut suurten muutosten ytimessä, sillä samanaikaisesti valmistelussa on ollut valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, kuntarakenteen muutos sekä rakennepoliittinen ohjelma. Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain, jonka on tarkoitus tulla voimaan Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Sote-uudistus jäi ratkaisematta, sillä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kokouksessaan , ettei sillä ole edellytyksiä jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain käsittelyä tällä vaalikaudella. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätös toi kunnille 2 miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin pitemmän ajan tehostamistavoitteen. Hallitusohjelman ja hallituksen kehysriihien päätösten mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan siten, että vuosien aikana kunnilla jää valtionosuuksia saamatta yhteensä 6,9 mrd. euroa. Laskennallisesti 1,1 miljardin leikkaus tarkoittaa kunnallisveroprosentin keskimääräistä nostoa noin 1,25 prosenttiyksiköllä. Kunnat ovat joutuneet reagoimaan talouteen kohdistuviin paineisiin aktiivisesti. Ne ovat sopeuttaneet talouttaan toimintoja tehostamalla, menoja karsimalla ja veroja korottamalla. Noin kolmannes eli 98 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttejaan vuodelle 2015 ja valtionosuusuudistuksessa valtionosuuksiaan menettäneet kunnat nostivat kunnallisveroprosenttejaan keskimääräistä enemmän. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,10 prosenttiyksiköllä ollen 19,84 prosenttia vuonna Kiinteistöverolain muutos, koskien kiinteistöveroprosenttien lakisääteisiä ala- ja ylärajoja, pakotti 63 kuntaa nostamaan kiinteistöveroprosenttejaan. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnille tilitetään kunnallisveroja vuonna 2015 yhteensä 18,5 mrd. euroa, mikä on 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Saman ennusteen mukaan yhteisöverotilitysten on arvioitu jäävän vuoden 2014 tasosta, mikä johtuu osittain vuoden 2015 ennakoiden maltillisesta kehityksestä ja siitä, että edellisen verovuoden veroja tilitetään kunnille viime vuosia vähemmän. Kiinteistöverojen tilitysten arvioidaan kasvavan 100 milj. euroa eli 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Kasvusta suurin osa selittyy veroprosenttien nostolla. Kuntien toimintamenot kasvoivat 2,8 prosenttia vuonna 2013 ja olivat 34,8 mrd. euroa. Vastaavasti kuntien toimintatulot kasvoivat 1,8 prosenttia ja olivat 7,7 mrd. euroa. Verotulot kasvoivat 6,9 prosenttia ja käyttötalouden valtionosuudet 2,7 prosenttia. Kuntatalous on olosuhteisiin nähden vielä kohtalaisessa kunnossa, johtuen mm. tehdyistä sopeutustoimista. Tuloksella mitattuna vuosi 2014 tulee kuntien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan olemaa ylijäämäinen keskimäärin noin 311 euroa asukasta kohden, kun edellisen vuoden asukaskohtainen ylijäämä oli 68 euroa. Ylijäämän kasvu johtuu satunnaisten erien kasvusta, jonka taustalla ovat lakimuutoksen velvoittamat yhtiöittämiset. Vaikka kuntatalous onkin vielä kohtalaisessa kunnossa, tulee vuosi 2015 olemaan kunnille jälleen haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee Kuntaliiton arvion mukaan heikkenemään noin 220 milj. euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat kunnille konkreettisia vaikeuksia, kun rahat puuttuvat ja palvelut on järjestettävä. Talouden tasapainottamishaasteet ovat jo nyt arkipäivää yhä useammassa kunnassa ja uuden kuntalain tuomat kiristävät tasapainottamisvelvoitteet hankaloittavat tilannetta entisestään. Nähtäväksi jää, tuoko rakennepoliittisen ohjelman kuntataloudenohjausjärjestelmä helpotusta kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. -8-

10 1.4 Oman talousalueen kehitys Raahen kaupungin talousalueella on edelleen positiivinen vire, mikä näkyy rakentamisena ja yleisenä toimeliaisuutena. Kaupungin keskustaan on rakenteilla useita kerrostaloja, ja myös yksityistä rakentamista on kiitettävästi kaupungin eri alueilla. Raahen kaupunki pyrkii vastaamaan elinkeinoelämän ja yksityisen rakentamisen tonttikysyntään hankkimalla ja kaavoittamalla uusia rakennusalueita. Talousalueelle on suunnitteilla merkittäviä investointihankkeita, mm. ydinvoimalahanke Pyhäjoelle ja Mustavaaran sulattohanke kaupungin satama-alueelle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnittain seutukunnan alueelle perustettujen ja lakkautettujen yritysten määrä, sekä niiden nettoperustanta Raahe Siikajoki Pyhäjoki seutukunta yht. Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus Vaikka seutukunnan alueella yritysten nettolisäys on 67 yritystä, ei sillä näytä olevan positiivista vaikutusta seutukunnan työllisyyskehitykseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston ilmoittamat, sekä Raahen seutukunnan kuntien että seutukunnan työttömyysasteet vuosilta Työttömyysaste % 12/ / / /2014 Raahe 10,1 11,4 14,0 14,4 Pyhäjoki 8,2 9,7 12,5 11,7 Siikajoki 10,1 11,4 12,7 13,4 Seutukunta 9,9 11,3 13,6 14,0 Taulukosta voidaan todeta, että seutukunnan työttömyysaste on vuoden 2011 lopusta vuoden 2014 loppuun mennessä noussut 4,1 prosenttiyksiköllä. Tarkastelujaksolla työttömyysaste on noussut vuosittain kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Pyhäjoen kuntaa, jossa työttömyysaste laski 0,8 prosenttiyksiköllä vuonna Vuoden 2014 lopussa seutukunnassa oli alle 25 vuotiaita työttömiä 397. Kun edellisen vuoden lopussa heitä oli 406, on heidän määränsä vähentynyt yhdeksällä. Raahen työttömyysaste on noussut 4,3 prosenttiyksiköllä vuodesta 2011 vuoteen Viimeisen vuoden aikana työttömyysaste nousi 0,4 prosenttiyksiköllä. Raahessa työttömiä oli vuoden 2014 lopussa (2013 lopussa 1.576), joista on miehiä 892 (878 vuonna 2013) ja naisia 706 (698 vuonna 2013). Kun alle 25 vuotiaiden työttömien määrä vuoden 2014 lopussa oli 330 ja vuoden 2013 lopussa 343, on heidän määränsä vähentynyt 13:lla. Työttömistä yli 50-vuotiaita on 444 (452 vuonna 2013) ja yli vuoden työttömänä olleita 294 (272 vuonna 2013), joten pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 22:lla. Tilastokeskuksen julkaiseman tiedon mukaan joulukuun 2014 työttömyysaste koko maassa oli 8,8 prosenttia ja vuoden 2013 joulukuussa 7,9 prosenttia. Koko maan lukuihin verrattuna Raahen työttömyysaste on merkittävästi eli 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Seutukunnan työttömyysaste on tammikuulta 2015 valmistuneen tilaston mukaan pysynyt samalla 13,8 prosentin tasolla kuin edellisen vuoden tammikuussakin. Tosin Raahen työttömyysaste näyttää huolestuttavalta, sillä se on noussut tammikuussa 0,1 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna, ollen 14,2 prosenttia. Tilastokeskuksen julkaiseman tiedon mukaan koko maan työttömyysaste oli vuoden 2015 tammikuussa 8,8 prosenttia ja edellisen vuoden tammikuussa 8,5 prosenttia. -9-

11 Alla olevassa taulukossa on esitetty Raahen asukasluvun kehitys vv Vuosien osalta on esitetty Raahen ja Vihannin yhteenlasketut asukasmäärät. Taulukosta ilmenee, että Raahen asukasmäärä on pysynyt kohtalaisen tasaisena vuosien ajan, minkä jälkeen asukasmäärä on lähtenyt laskuun. Vuoden 2013 aikana asukasmäärä laski 152 ja vuoden 2014 aikana 124. Raahen asukasluku vuosina Kaupungin talouden kannalta työttömyysasteen heikkeneminen ja asukasmäärän laskeminen tuo lisää haasteita, sillä ne vaikuttavat suoranaisesti kaupungin verotulojen vähenemiseen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yritysten menestykseen, ja sitä kautta välillisesti kaupungin tuloperustaan. Asukasmäärän vähentyminen vaikuttaa myös valtionosuuksien vähenemiseen. 1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Raahen kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaupungin satamatoimintojen yhtiöittämisestä Tätä varten perustettiin Raahen Satama Oy, jonka osakkeet Raahen kaupunki merkitsi sataprosenttisesti. Toiminta siirtyi yhtiölle käytännössä vuoden 2015 alusta lukien, joten toiminnan siirtämisellä ei ole ollut varsinaista toiminnallista merkitystä vielä vuonna Taloudellisesti toiminnan siirtäminen yhtiöön merkitsi vuonna 2014 kaupungille myyntivoittojen tuloutuksia noin 4,9 milj. eroa, mikä näkyy tuloslaskelman satunnaisissa erissä. Järjestely aiheutti muutoksia tase-eriin: sataman alueella sijaitsevat rakennukset siirtyivät yhtiön omistukseen, mikä vähensi rakennusten tasearvoa noin 4,0 milj. euroa. Antolainasaamiset lisääntyivät 8,0 milj. eurolla ja osakkeisiin tuli lisäystä 1,1 milj. euroa. Vuodesta 2015 lähtien satamatoimintojen yhtiöittäminen merkitsee kaupungille nettona noin 2,0 milj. euron tulomenetyksen vuosittain. -10-

12 1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Peruspalvelujen valtionosuusuudistus: Peruspalvelujen valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Raahen kaupungille uusi järjestelmä merkitsee noin 6,7 milj. euron lisäystä entisen järjestelmän vuoden 2014 tasoon verrattuna. Uuden järjestelmän mukainen asukaskohtainen laskennallisten perusteiden lisäys on 51 euroa, lisäosien lisäys 13 euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasauksen lisäys 196 euroa. Uuden järjestelmän siirtymäaika on viisi vuotta ja Raahe saa täysimääräisenä uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet vuonna Valtionosuusleikkaukset: Kuntien valtionosuuksien leikkaukset vuodelle 2014 olivat milj. euroa (noin 205 euroa/asukas) vuoden 2011 tasoon nähden. Tämä vaikutti Raahen kaupungin laskennallisiin valtionosuuksiin vuonna 2014 noin 5,2 milj. euroa. Hallituksen kehysriihien mukaisia lisäleikkauksia on tulossa vuodelle milj. euroa, vuodelle milj. euroa ja vuodelle milj. euroa. Näin kunnilta jää vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 miljardia euroa. Raahen osalta leikkaukset merkitsevät yhteensä 32 milj. euron valtionosuusmenetyksiä vuosien aikana, kun leikkausten määrää verrataan vuoden 2011 valtionosuustasoon. Kuntien yhdistymisavustus ja valtionosuuksien menetysten korvaus: Valtiovarainministeriön maksama 0,9 milj. euron kuntien yhdistymisavustus tulee viimeisen kerran vuonna 2015 ja kuntien yhdistymisestä johtuva valtionosuuksien menestysten korvaus 1,2 milj. euroa, tulee viimeisen kerran vuonna Erityinen kuntajakoselvitys: Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen teki päätöksen määrätä kuntarakennelain mukaisesti toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Selvityksen määräajaksi annettiin Kuntajakoselvittäjäksi määrättiin Kaarina Daavittila. Myöhemmin Valtiovarainministeriö jatkoi kuntajakoselvityksen ja selvittäjän toimikautta saakka. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila on saanut selvityksen päätökseen ja toimittanut loppuraportin sekä yhdistymissopimusluonnoksen Valtiovarainministeriöön ja kunnille päätöksentekoa varten. Kuntajakoselvittäjä on loppuraportissaan ehdottanut Pyhäjoen kunnanvaltuustolle, Raahen kaupunginvaltuustolle ja Siikajoen kunnanvaltuustolle kunkin kunnan lakkauttamista ja uuden kunnan perustamista alkaen. Kunnanhallitukset ovat käsitelleet loppuraportin ja yhdistymissopimuksen ja asettaneet sen kuntalaisten nähtäville. Kuntien valtuustot tekevät päätöksensä asiassa kevään 2015 aikana. Ammatillisen- ja lukiokoulutuksen järjestäminen: Meneillään ovat seutukunnan kuntien sekä Merijärven kunnan toimenpiteet Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy:n ja Raahen koulutuskuntayhtymän toimintojen yhdistämiseksi. Kuntien välisiä yhteistyötilaisuuksia on pidetty myös lukiokoulutuksen järjestämisen osalta. Raahen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen ylijäämä on 7,3 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa ennakoitua parempi. Erittäin positiivista talouden kehityksen kannalta on, että tilinpäätökseen olisi muodostunut ylijäämää 2,4 milj. euroa ilman satamatoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä syntyneitä satunnaisia tuloja. Kaupungin tilinpäätös on ollut ylijäämäinen viimeksi vuonna 2010, joten siihen nähden tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Tilinpäätöksessä taseeseen jää kumulatiivista alijäämä 2,2 milj. euroa, joka täytyy pyrkiä kattamaan taloussuunnitelmakaudella. Voimassa olevaan taloussuunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. -11-

13 Vaikka vuoden 2015 talousarviossa on 2,8 milj. euron alijäämä, on valtuusto asettanut tavoitteeksi positiivisen tuloksen. Tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja edellyttää talousarviossa esitettyjen tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista sekä tiukkaa taloudenhoitoa kaikilla osa-alueilla. Tavoitteen saavuttamista auttaa merkittävästi se, että nykyisten päätösten mukaan valtionosuuksia tulee yli miljoona euroa ennakoitua enemmän. Työttömyysasteen nouseva, ja asukasmäärä laskeva kehityssuunta vaikuttavat kaupungin tulopohjaan heikentävästi. Satamatoimintojen yhtiöittämisen myötä syntyneen tulovajeen kattaminen jatkossa tuottaa oman haasteensa. Nykyisen taloussuunnitelman mukaan velan määrä tulee lisääntymään, sillä investointiohjelmaan sisältyy muun muassa merkittäviä kouluhankkeita; Merikadun koulukeskus 3,2 milj. euroa vuonna 2015 ja Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakentaminen 14,3 milj. euroa vuosina Kunnan henkilöstö Raahen kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2013 lopussa, joten henkilöstömäärä lisääntyi 17 henkilöllä. Vuonna 2014 henkilöstömenot olivat 46,8 milj. euroa ja 46,5 milj. euroa vuonna 2013, joten henkilöstömenot kasvoivat 0,3 milj. eurolla. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 keskimäärin 14,1 pv/henkilö. Vastaava edellisen vuoden luku oli 14,5, joten sairauspoissaolot vähenivät keskimäärin 0,4 päivällä henkilöä kohden. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään toimialakohtainen selvitys henkilöstömäärästä. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. 1.8 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ovat tulleet voimaan vuonna Lain mukaan valtuustojen tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raahen kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisen perusteet. Näiden perusteiden lisäksi kaupunginhallitus antaa asiasta tarkemmat ohjeet, jotka ovat parhaillaan virkamiesvalmistelussa. Ohjeistuksen tarkoituksena on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulevat jatkuvaksi ja systemaattiseksi toimintatavaksi. Kaupungin eri toimialoilla on tehty riskikartoitukset vuosien aikana, joista seuraavassa yhteenvetona esitetään merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät: - Joidenkin kiinteistöjen huono kunto ja sisäilmaongelmat on merkittävä riski, jonka toimenpiteinä on tehty kiinteistöjen kunnostuksia resurssien puitteissa sekä päätöksiä mm. koulu- ja päiväkotitilaratkaisuista. - Tilojen vuokrauksen kannattamattomuus ja kiinteistöjen ylläpitokulujen kasvu on taloudellinen riski. - Henkilöstön vaihtuvuus ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on koettu riskinä, jota pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan ennakoinnilla. -12-

14 - Päätöksentekoon koetaan liittyvän riskiä, sillä siihen liittyvä valitusmahdollisuus hidastaa päätösten voimaantuloa. - Asiakastyöhön liittyvät uhkatilanteet luovat riskiä, jota pyritään välttämän ennakkoarvioinnilla. - Tietoturvallisuuden heikentyminen tai verkkohyökkäykset, joiden avulla voidaan hankaloittaa tai estää väliaikaisesti keskeisiä toimintoja tai tuhota merkittävää aineistoa, on tunnistettu ja niitä on pyritty estämään omia valmiuksia ja järjestelmiä kehittämällä. - Hanketoimintaan liittyvä keskeisin epävarmuustekijä on, että hankeresursseja ei kyetä kohdentamaan niihin palveluihin, joihin asiakasyrityksillä on tarpeita. Riskin toteutuminen ehkäistään valmistelemalla hankkeiden rahoitushakemukset ja toimenpiteet asiakastarpeiden mukaisesti. Kaupungin merkittäviä riskejä ovat myös talouteen liittyvät riskit. Kaupungin talouden tunnusluvut ovat heikot ja kaupungin taloudellinen tila on edelleen haasteellinen, joskin vuoden 2014 aikana tapahtui muutos parempaan suuntaan. Lainakannan hoitamiseen liittyviä riskejä ovat lähinnä korko- ja jälleenrahoitusriskit, joskin velan saatavuudessa ei ole esiintynyt ongelmia viime vuosina. Korkojen osalta ei tällä hetkellä ole ennusteita nopeasta nousukehityksestä. Sijoitetun varallisuuden osalta riski liittyy sijoitusten tuottoon ja sijoitusten markkinahintojen heilahteluun, mikä voi ainakin tilapäisesti johtaa pääomien menetykseen. Laina- ja sijoitusasioita seurataan säännöllisesti riskienhallintajaostossa ja tarvittaessa on mahdollisuus nopeaankin reagointiin. Kaupungin talouteen liittyviä riskejä ovat myös valtion toimenpiteet, joista esimerkkinä valtionosuusleikkaukset ja tuleva sote-ratkaisu. Kaupungin tulopohjan, lähinnä yhteisöverotulojen, suuri heilahtelu aiheuttaa riskin kaupungin tuloksen ja alijäämän muodostumiseen. Heilahtelu johtuu lähinnä siitä, että kaupungin toimialueella toimii suhdannevaihteluille herkkiä toimialoja, kuten metalli- ja terästeollisuutta sekä kaivosteollisuutta. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Raahen kaupungin voimassa olevien sisäisen valvonnan ohjeiden (KH ) mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelukeskusten johtajat vastaavat, että palvelukeskusten sisäinen valvonta on riittävästi järjestetty ja hoidettu. Erityisesti palvelukeskusten johtajien on järjestettävä tuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kannalta tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Tulosalueiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Sisäinen valvonta jakautuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on johtamisen osa, ja se kuuluu jokaisen johtovastuussa olevan perustehtäviin. Sisäisen tarkkailun menetelmiä ovat raportointi ja tulosten seuranta, hyväksymisvaltuudet, henkilökunnan työajan suunnittelu ja tarkkailu, tehtävä- ja vastuujako, tehtäväkuvat ja työnkulkukaaviot sekä tulon- että menonmuodostuksen seuranta. Sisäisen tarkkailun toteutuminen on pyritty varmistamaan systemaattisen johtamisjärjestelmän avulla ja havaittuihin puutteisiin on pyritty reagoimaan viipymättä. Palvelukeskukset ovat antaneet selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä: Keskushallinnossa sisäinen valvonta on osa johtamis- ja esimiestyötä. Kaupunginhallitus valvoo kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa. Kunnallisvalitusten osalta on annettu asianmukaiset vastauslausumat ja toimittu tuomioistuimen päätösten mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä. Talouden toteutumisesta raportoidaan puheenjohtajistolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Kehittämiskeskuksessa käytäntönä ovat säännölliset asia- -13-

15 kaspalaverit sekä raportointi seutulautakunnalle. Riskikartoitus on toiminnan osalta tekemättä. Rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä riskejä arvioidaan, minimoidaan ja seurataan riskienhallintajaostossa. Talouden toteutumiseen liittyviä riskejä arvioidaan johtoryhmässä ja saatetaan tarvittaessa kaupunginhallituksen- ja valtuuston tietoon. Sopimusten seuraaminen on toimialueen vastuuhenkilön vastuulla. Sopimustenhallintaa ollaan kehittämässä tietojärjestelmäpohjaiseksi. Hallintopalvelukeskuksessa sisäistä valvontaa hoidetaan johtoryhmien kautta, myös tulosalueiden ja yksiköiden esimiehet toteuttava sisäistä valvontaa toimialueellaan. Toimintaa kehitetään tehostamalla talouden seurantaa ja arvioimalla viranhaltijapäätösten riittävyyttä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvotaan johtoryhmien kautta. Päätöksistä ei ole esitetty korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutumista ja tuloksellisuuden pätevyyttä ja luotettavuutta arvioidaan johtoryhmien, tiimipalavereiden ja työpaikkakokousten kautta. Riskit on kartoitettu tulosalueittain vuonna 2013 ja riskienhallintavastuu on esimiehillä. Omaisuuden hankinnoista on viranhaltijapäätökset, eikä kilpailutuksista ole aiheutunut valituksia. Sopimustoimintaa seurataan sopimustenhallintajärjestelmän kautta ja tulosalueiden esimiehet vastaavat toimialansa sopimuksista ja niiden seurannasta. Liikelaitoksissa sisäistä valvontaa on hoidettu palvelukeskusjohtajan ja satamajohtajan välisten keskustelujen kautta. Palvelukeskusjohtaja on hyväksynyt liikelaitosten laskut. Säännösten ja määräysten noudattaminen: satamassa on kuluneena vuotena ollut kansainvälisten määräysten mukainen ISPS päivystys ja määräysten mukaiset turva-alueet, joille pääsy on rajoitettu. Tavoitteiden toteutumista on seurattu johtokunnassa. Myös hankkeista ja tapahtumista on johtokuntaa informoitu. Sataman toiminta on sertifioitu ja toimittu sen mukaisesti. Sopimukset on luetteloitu, mikä helpottaa niiden seuraamista. Kaupungin sosiaalipalveluiden sisäinen valvonta on hoidettu siten, että palvelukeskusjohtaja on tarkistanut pistokokein hyväksyttyjä laskuja. Työmarkkinatuen kuntaosuutta on seurattu kuukausittain ja kasvun johdosta on käyty neuvotteluja TE-keskuksen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan osalta lainsäädännön muutokset tuovat merkittäviä lisävelvoitteita, kun samalla valtion puolelta lakisääteisten yhteistyövelvoitteiden osalta resurssit kapenevat. Sivistyspalvelukeskuksessa sisäinen valvonta on normaalia esimiestyötä, joskin kehitettävää on toimintatavan saamisessa systemaattiseksi. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyviä asioita käsitellään johtoryhmissä, joskin systemaattisessa seurannassa on parannettavaa. Valituksia on ollut koulukyydityksistä ja opettajan toimista, näistä vastineet on annettu Aviin ja kaikki valitukset ovat menneet nurin. Tavoitteiden toteutumista on seurattu johtoryhmissä, jossa esimiehet raportoivat omien sektoreidensa tuloksista. Riskikartoituksia ollaan parhaillaan tekemässä, aiempi kartoitus on vuodelta Kartoitukset tehdään kattavasti ja seuranta on vastuutettu. Omaisuuden hankintaan, luovutukseen ja hoitoon on ohjeet. Kilpailutuksista tai sopimuksiin liittyviä valituksia, vaatimuksia tai menetyksiä ei ole tullut. Sopimusten seurannan osalta on kuitenkin parannettavaa, yhtenäisiä seurantaohjeita ei ole. Teknisessä palvelukeskuksessa sisäinen valvonta on järjestetty kaupungin ohjeiden mukaan ja työnjohto ohjeistettu sen mukaisesti. Johtoryhmän kokoukset kerran kuukaudessa, muistiot Loovassa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista siten, että asioiden valmistelu on jaettu useammalle henkilölle. Valtionapuhankkeiden osalta päätöksissä olevaa ohjeistusta ja maksatusta seurataan hankevastaavan toimesta. Tavoitteiden toteutumista ja lautakunnan hyväksymiä työohjelmia seurataan ja raportoidaan lautakunnalle kuukausittain. Tulosaluejohtajat seuraavat Webraportoinnin kautta omia tulosalueitaan. Riskikartoitus on tehty toukokuussa 2013 ja seuranta vastuutettu tulosaluejohtajille. Omaisuuden hankintaa liittyvät toimet tehdään palvelukeskuksen johtajan tai toimielimen valtuutuksen/delegointipäätösten mukaisesti. Sopimusten vanhentumista seurataan yhteistyössä hankintatoimen kanssa. -14-

16 Luottamushenkilöiden suorittamaa seurantaa varten on toimitettu säännöllisesti raportteja talouden ja toiminnan toteutumisesta ja annettu informaatiota heidän pyytämistään asioista. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa; se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Kaupunginjohtaja on päätöksellään vastuuttanut sisäisen tarkastuksen hankintapäällikkö Pekka Similän hoidettavaksi. Tehtävä on ollut hänen hoidettavanaan jo aiemminkin kaupunginjohtajan vastuualuejakopäätöksellä ( ). Hankintapäällikkö Pekka Similä on sanoutunut irti tehtävästä lukien. Kaupunginhallitus antoi luvan täyttää sisäisen toiminnan tarkastajan toimi ulkoisella hakumenettelyllä lukien. Toimeen valittu Harri Tuomikoski aloitti tehtävässä Similän ja Tuomikosken vuodelta 2014 antamien raporttien mukaan keskeisiä havaintoja ovat: - Puhelupalveluiden osalta on tapahtunut kustannusten kasvua. - Hankinta- ja osto-osaamisen osalta esitetään, että hankinta keskitetään harvemmille ja heidän osto-osaamistaan tulee kehittää. - Toimielimistä vain kulttuuri-, liikunta- ja tekninen lautakunta ovat toteuttaneet kaupunginhallituksen antamien vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisen käyttösuunnitelmien ja talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutumisen seurantavelvoitteen (neljännesvuosittain). Muiden lautakuntien osalta seuranta on ollut puutteellista tai seurantaa ei ole suoritettu ollenkaan. Tarkastajien raportit on käsitelty palvelutuotannon johtoryhmässä ja päätetty, että puhelinkustannusten kasvu selvitetään, minkä jälkeen päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Hankintaan liittyvien asioiden osalta on jo aiemmin päätetty, että laaditaan niitä koskeva kokonaisvaltainen ohjeistus. Lisäksi todettiin, että valmistelijat huolehtivat siitä, että lautakunnissa käsitellään käyttösuunnitelmien ja talousarvioon asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta neljännesvuosittain kaupunginhallituksen antaman ohjeen mukaisesti. Ohje on voimassa myös vuonna Kaupunginhallituksen valitsema riskienhallintajaosto valvoo varainhoidon, lainasalkun ja korkosuojausten kehittymistä ja on tältä osin toteuttanut sisäisen valvonnan. Kaupunginhallituksen valitsemat kassantarkastajat ovat tarkastaneet kaupungin kassan sekä jätehuollon, Palvelukeskus Kotirannan ja ruokapalvelujen kanttiinin alitilityskassat. -15-

17 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vuoden 2014 tuloksen muodostumiseen vaikutti merkittävästi kaupungin sataman toimintojen yhtiöittäminen, jonka seurauksena kirjattiin noin 5,0 milj. euron myyntivoitto ja noin 93 teuron myyntitappiot. Erät näkyvät tuloslaskelman riveillä Satunnaiset tuotot ja kulut. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoinen Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot satunnaiset kulut -93 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,9 16,5 Vuosikate/Poistot, % 137,1 45,3 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

18 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Raahen kaupungin toimintatuotot vuonna 2014 olivat 15,9 prosenttia toimintakuluista. Vuonna 2013 Raahen luku oli 16,5 ja kuntien keskimääräinen arvo 24,0 prosenttia. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on tulorahoitus riittävä. Tällöin tunnusluvun arvo on 100 prosenttia. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Nämä väittämät pitävät kuitenkin paikkansa vain, jos poistot vastaavat nettoinvestointien määrää. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävän, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan seuraavan tunnusluvun avulla: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/asukas, on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan, kun keskimääräinen vuotuinen investointitaso jaetaan asukasmäärällä. Raahen kaupungin tavoitearvoksi saadaan voimassaolevan taloussuunnitelman mukaan noin 300 euroa/as. Vuonna 2014 asukaskohtainen vuosikate on 333 euroa, minkä osalta voidaan todeta tulorahoituksen olevan riittävän. Tavoitearvon saavuttaminen suunnitelmakaudella vaatii vuosittain noin 7,6 milj. euron vuosikatteen. Nykyisen taloussuunnitelman toteutuessa tavoite saavutetaan seuraavan kerran vuonna Asukasmäärä: Asukasmääränä ilmoitetaan väestölaskennan mukainen asukasmäärä tilikauden lopussa (31.12.). Toimintatuotot Ulkoisia toimintatuottoja toteutui 24,4 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa (2,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin muihin tuottoihin kirjattiin 0,9 milj. euroa osakkeiden myyntivoittoja. Myyntituotot ovat toimintatuottojen suurin erä. Niitä toteutui lähes 12,5 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa (8,2 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat lisäykset ovat; hallintolautakunta 0,4 milj. euroa, satamassa 0,5 milj. euroa ja teknisessä lautakunnassa 0,1 milj. euroa. Maksutuotot pysyivät edellisen vuoden eli 1,9 milj. euron tasolla. Kaupunki sai tukia ja avustuksia yhteensä 4,6 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa (10,3 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä 0,3 milj. euroa johtuu valtiovarainministeriön maksaman, kuntaliitoksesta johtuva yhdistymisavustuksen pienenemisestä. Avustuksiin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisavustus 0,9 milj. euroa sekä kuntien yhdistymisen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta 1,3 milj. euroa. Vuokratuottoja toteutui 4,5 milj. euroa, mikä on lähes 0,1 milj. euroa (1,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Muita tuottoja kertyi vajaat 0,9 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa (56,4 %) edellisvuotta vähemmän. Muihin tuottoihin sisältyy pysyvien vastaavien erien myyntivoittoja yhteensä 0,5 milj. euroa, joka kertyi lähinnä maa-alueiden myynneistä. Vuonna 2013 maa-alueiden myyntivoittoja oli 0,6 milj. euroa ja osakkeiden myyntivoittoja 0,9 milj. euroa. -17-

19 Toimintakulut Ulkoisia toimintakuluja toteutui 153,6 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 1,5 milj. euroa (1 %). Kaupungin oman toiminnan osalta menojen kasvu edelliseen vuoteen nähden on 0,5 prosenttia ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvu 1,5 prosenttia. Henkilöstökuluja toteutui 46,8 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa (0,7 %) edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostoihin käytettiin 91,7 milj. euroa, joten ne lisääntyivät 0,9 milj. eurolla (1,0 %) edellisestä vuodesta. Palvelujen ostojen suurin yksittäinen erä on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle maksettava sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntaosuus, joka vuonna 2014 oli 78,0 milj. euroa. Vuonna 2013 maksuosuus oli 76,9 milj. euroa, joten kasvua syntyi 1,1 milj. euroa (1,5 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin 6,9 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa (4,3 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksia maksettiin 6,1 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa (4,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin yksittäinen avustuserä on lasten kotihoidon tuki 3,3 milj. euro (3,4 milj. euroa vuonna 2013). Vuokria ja muita kuluja toteutui yhteensä 2,0 milj. euroa, jossa on 0,2 milj. euroa (13,4 %) kasvua edelliseen vuoteen nähden. -18-

20 -19-

21 Verotulot Verotuloja kertyi yhteensä 90,6 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloverokertymä jäi 1,7 milj. euroa edellisvuotta pienemmäksi. Vuoden 2013 verokertymään sisältyy noin 0,8 milj. euron kertaerän luonteinen suoritus, joka liittyy vuonna 2013 voimaan tulleeseen verotilityslain muutokseen. Yhteisöverotilitysten määrä kasvoi lähes 1,0 milj. eurolla. Kiinteistöverotilitykset lisääntyivät lähes 1,7 milj. eurolla, mistä suuri osa johtuu kiinteistöveroprosenttien korotuksesta. Alla olevassa kuvassa on esitetty verotulojen kehitys vv VEROTULOT VUOSINA ,77% ,80% ,10% ,01% ,91% ,99% ,35% ,46% ,69% ,89% ,51% +43,99% Kunnallisvero 2. Yhteisövero 3. Kiinteistövero Verot yht. -20-

22 Valtionosuudet Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15,5 prosenttia eli 6,1 milj. euroa. Tästä peruspalvelujen valtionosuuden osuus on 0,8 milj. euroa, verotulotasauksen osuus 5,1 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden osuus 0,2 milj. euroa. Alla erittely valtionosuuksien toteutumisesta vv Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Valtionosuudet vv Ero 2014 (1.000 ) TP TA TP TP/TA Yleinen osa (yleinen valtionosuus) Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen sekä kultt.palv. lask. kustann Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yht Väh. ed. elatustuen takaisinperinnän palautukset Laskennallinen valtionosuus yhteensä Vähennetään kunnan rahoitusosuus: ,92 /asukas x asukasta ,86 /asukas x asukasta ,99 /asukas x asukasta Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Verotulotasaus (+/-) Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet *) Valtionosuudet yhteensä Valtionosuus /asukas Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisen perusteella valtiovarainministeriö maksaa Raahen kaupungille yhdistymisavustusta vuosina yhteensä 3,2 milj. euroa sekä valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina yhteensä 6,3 milj. euroa. Nämä erät eivät kuulu varsinaiseen valtionosuusrahoitukseen, ne käsitellään tuloslaskelman toimintatulojen avustuksina. Vuonna 2014 kaupunginvaltuuston kohdalle avustustuloihin sisältyy ko. eriä yhteensä 2,2 milj. euroa. Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja kertyi 3,1 milj. euroa, mikä on 0,4 milj. euroa (14,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitustuloihin sisältyy korkotuloja 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2013). Muita rahoitustuloja kertyi 2,8 milj. euroa, josta oli sijoitusten myyntivoittoja 1,8 milj. euroa (1,6 milj. euroa vuonna 2013), osinkotuloja ja osuuspääoman korkoja 0,6 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2013) ja lainantakausprovisioita 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2013). -21-

23 Rahoitusmenoja toteutui 2,2 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa (11,9 %) vähemmän kuin edellisen vuoden 2,5 milj. euroa. Korkokulujen osuus rahoitusmenoista oli 0,8 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on koko vuoden alhaisena pysyneen korkotason ansiota. Vuonna 2014 kaupungin maksama keskipääomalla painotettu keskikorko kuntatodistusten osalta oli 0,2 prosenttia ja velkakirjalainojen osalta 1,2 prosenttia. Muihin rahoitusmenoihin sisältyy koronvaihtosopimusten korkomenoja 1,1 milj. euroa (1,2 milj. euroa vuonna 2013) ja sijoitusten myyntitappioita 0,2 milj. euroa. Vuosikate Vuoden 2014 vuosikate on 8,5 milj. euroa. Kun vuoden 2013 vuosikate oli 2,8 milj. euroa, parani vuosikate 5,7 milj. eurolla (202 %). Merkittävin tekijä vuosikatteen paranemiseen on valtionosuuksien 6,1 milj. euron kasvu. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Kun vuoden 2014 vuosikate on 8,5 milj. euroa, voidaan todeta tulorahoituksen olleen ylijäämäisen Aiemmin tuloslaskelman tunnuslukujen yhteydessä todettiin, että mikäli vuosikate prosenttia poistoista tunnusluvun arvo on vähintään 100 prosenttia, katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Kun Raahen kaupungin tunnusluvun arvo vuonna 2014 on 137,1 prosenttia (45,3 vuonna 2013), joten tulorahoitus on ollut riittävä. Toisin kuin vuonna 2013, jolloin investoinneista on yli puolet jouduttu kattamaan omaisuutta myymällä tai lainarahoituksella. Raahen kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 6,2 milj. euroa ja poistot 6,2 milj. euroa. Tässä nettoinvestoinnilla tarkoitetaan investointien omahankintahintaa (=investointimenot investointeihin saadut rahoitusosuudet). Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että tarkastelujaksolla vv vuosikate on riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen vuosina 2010 ja

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto. Tilinpäätös 2014 Tasekirja

Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto. Tilinpäätös 2014 Tasekirja Kuvat: Raahen kaupungin kuva-arkisto Tilinpäätös 2014 Tasekirja Kaupunginhallitus 30.3.2015 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto... 4 1.3 Yleinen taloudellinen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuvat: Raahen seutukunta, Leena Harju. Tilinpäätös 2015 Tasekirja

Kuvat: Raahen seutukunta, Leena Harju. Tilinpäätös 2015 Tasekirja Kuvat: Raahen seutukunta, Leena Harju Tilinpäätös 2015 Tasekirja Kaupunginhallitus 29.3.2016 Kaupunginvaltuusto 23.5.2016 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.2 Kunnan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot