62 Asemakaavan muutos 12. kaupunginosan (Kattilansilta) kortteliin 26 / Kattilansillan vanhan koulun tontti

Transkriptio

1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (47) Kaupunginvaltuusto Aika , klo 18:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsiteltävät asiat 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 60 Pöytäkirjan tarkastus 61 Kaupunginvaltuuston kokousten videointi 62 Asemakaavan muutos 12. kaupunginosan (Kattilansilta) kortteliin 26 / Kattilansillan vanhan koulun tontti 63 Kirjaston määrärahamuutokset Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen 65 Mamk Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen 66 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 68 Henkilöstöraportti Mikkelin kaupungin työilmapiiri 70 Valtuustoaloite maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon tueksi 71 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus 2014

2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (47) Kaupunginvaltuusto Osallistujat Satu Taavitsainen, puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, 2. varapuheenjohtaja Satu-Mari Tolonen, sihteeri Eero Aho Markku Aholainen Liisa Ahonen Paavo Barck Rauni Berndt Taina Harmoinen Raimo Heinänen Vesa Himanen Marita Hokkanen Marianne Huoponen Marja Hämäläinen Elina Hölttä Sami Järvinen Markku Kakriainen Marja Kauppi Outi Kauria Harri Kivinen Jyrki Koivikko Tapani Korhonen Seija Kuikka Raine Lehkonen Veli Liikanen Hannu Mielonen Olli Miettinen Pekka Moilanen Olli Nepponen Kalle Nieminen Heikki Nykänen Juhani Oksman Petri Pekonen Matti Piispa Tero Puikkonen Satu Pulkkinen Heikki Pyrhönen Minna Pöntinen Jukka Pöyry Pekka Pöyry Erkki Rantalainen Jari Roivas Armi Salo-Oksa Arto Seppälä Keijo Siitari Markku Siitari Mikko Siitonen Mali Soininen Jaana B. Strandman Petri Tikkanen Lenita Toivakka Hannu Toivonen

3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (47) Kaupunginvaltuusto Hannu Tullinen Markku Turkia Osmo Ukkonen Jaana Vartiainen Juha Vuori Jaakko Väänänen Päivi Ylönen Pekka Heikkilä Juha Kontinen Nina Rasola Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Kimmo Töttölä, henkilöstöjohtaja Hannu Kilkki, kaupunginhallituksen jäsen Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen Sari Teittinen, kaupunginhallituksen jäsen Simone Stevenson, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Pape Purhonen, nuorisovaltuuston 1. varapuheenjohtaja

4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (47) Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo ja Mikkelin Kaupunkilehti

5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (47) Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Jaana Vartiainen ja Eero Aho.

6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 191, Kaupunginvaltuusto, 61, Kaupunginvaltuuston kokousten videointi MliDno Kaupunginhallitus, , 191 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen Juha.ropponen@mikkeli.fi Mikkelin kaupunki on neuvotellut Otavan Opiston kanssa, että se tuottaisi valtuustokokousten videointipalvelut. Videot julkaistaisiin suorina nettilähetyksinä (striimaus) Mikkelin kaupungin verkkosivuilla ( Tämän lisäksi videot tullaan arkistoimaan ja ne voidaan hakea uudelleen katseluun Mikkelin verkkosivuston kautta. Otavan Opistolla on tätä toimintaa varten valmis organisaatio ja kuvauskalusto. Yhden valtuustokokouksen striimaus ja videon arkistointi maksaa 900 /kokous. Palvelu otettaisiin vakituiseen käyttöön pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja videot julkaistaan kokouksesta alkaen. Videointi ja julkaiseminen hankitaan ostopalveluna Otavan Opistolta hintaan 900 /kokous (alv 0%). Hankinta maksetaan kaupunginvaltuuston määrärahoista. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun jälkeen esittelijä täydensi esitystään siten, että seurataan yksi vuosi, minkälaisia katsojamääriä videoiduilla lähetyksillä on ja sen jälkeen tehdään päätös jatkosta. Sopimus tehdään nyt enintään vuodeksi. Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 61 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja videot julkaistaan kokouksesta alkaen. Videointi ja julkaiseminen hankitaan ostopalveluna Otavan Opistolta hintaan 900 /kokous (alv 0%). Hankinta maksetaan kaupunginvaltuuston määrärahoista.

7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (47) Kaupunginvaltuusto Edelleen kaupunginhallitus esittää, että seurataan yksi vuosi, minkälaisia katsojamääriä videoiduilla lähetyksillä on ja sen jälkeen tehdään päätös jatkosta. Sopimus tehdään nyt enintään vuodeksi. Tiedoksi Juha Ropponen, Otavan Opisto

8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 167, Kaupunginvaltuusto, 62, Asemakaavan muutos 12. kaupunginosan (Kattilansilta) kortteliin 26 / Kattilansillan vanhan koulun tontti MliDno Kaupunginhallitus, , 167 Liitteet 1 Liite Asemakaavan muutosehdotus Tekninen lautakunta / 173 Valmistelija kaavoittaja Heikki Manninen, puh Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 1. päivänä lokakuuta 2013 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaava-alue sijaitsee Mikkelin 12. kaupunginosassa (Kattilansilta) n. 2.5 kilometriä etelään Mikkelin keskustasta. Kaavamuutos koskee entistä Kattilansillan koulun aluetta sekä Kattilansillan nuorisotalon aluetta. Alue rajautuu pohjoisessa Laajalammintiehen, idässä Riehtilänpuiston kevyen liikenteen väylään sekä etelässä ja lännessä Kalhupuistoon. Kaava-alueen pinta-ala on n. 1,9 hehtaaria. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa käytöstä poistuneen koulun alue asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. Rakentamisen tulee sopia viereisen omakotitaloalueen ilmeeseen. Nykyinen kaukalo ja sen valaistus on tarkoitus siirtää alueen länsiosaan, nuorisotalon taakse ja kääntää sen suuntaus 90 astetta. Nuorisotalon osalta ei tehdä muutoksia. Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) lähivirkistysaluetta (VL) ja katua. Erillispientalojen korttelialueiden koko on 8578 m 2. Alueelle osoitetaan 11 erillispientalotonttia. Rakennusoikeutta erillispientalojen korttelialueille muodostuu yhteensä 2400 k-m 2. Nuorisotalon alueella säilyy tehokkuusluku e=0,30. lähivirkistysalueen koko on 1598 m 2. Autopaikkamääräys on 1ap/asuinrakennus. Suunnittelualueen omistaa Mikkelin kaupunki. Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Vuoden 1990 oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Kaupunkisuunnittelu laatii parhaillaan uutta yleiskaavaa. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa uuden yleiskaavan alustavien suunnitelmien kanssa. Alue on ajantasaisessa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) sekä nuorisotalon ja muita vapaa-ajan

9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (47) Kaupunginvaltuusto harrastustiloja sisältävän rakennuksen korttelialue (YN). Asemakaava on hyväksytty syksyllä Asemakaavan muutosta alettiin valmistella alkuvuonna Opetustoiminta on loppunut Kattilansillan koululla vuonna Sen jälkeen tiloissa toimi Karikon toimintakeskus vuoden 2012 loppuun asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville tulosta ja asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin sen esilläoloaikana viisi lausuntoa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut pyysi huomioimaan jääkiekkokaukalon siirron yhteydessä tarvittavan tilan valaistukselle, huoltoliikenteelle ja lumen varastoinnille. Liikunta- ja nuorisopalvelulla on kokemuksia lähialueen asukkaiden häiriintymisestä liikuntapaikoilta ja nuorisotaloilta kantautuvista äänistä ja pyytää ottamaan tämän huomioon. Liikuntasalin purkamisen arvellaan vaikeuttavan liikuntaseurojen toimintaa sekä muuttavan alueella tehtävän nuorisotyön luonnetta. Yhdyskuntatekniikan yksikkö pyytää lausunnossaan rajaamaan kaava-alueen avo-ojaan leikkipuiston puolella. Tontin varaajille on kerrottava ennakkoon Kaituentien ja leikkipuiston väliin jäävän kuusikon säilyttämisestä. Kuusikko voi aiheuttaa varjostusta lähitonteille. Sivistystoimi piti tärkeänä, että uudessa asemakaavassa otetaan huomioon ja mahdollisuuksien mukaan turvataan lähiliikuntapaikat ja harrastepaikat. Alueella toimivalle nuorisotyölle on mahdollistettava toimintaympäristö. Eva-Maija Riissanen vastusti kirjeessään alueen kaavoittamista asuinrakennuskäyttöön alueen puistomaisuuden takia. Elina Lintu toivoi liikuntasalin takana olevien koivujen säilyttämistä. Jääkiekkokaukalolle varataan alue kiinteistön länsiosasta siten, että sillä on riittävästi tilaa valaistukselle, huoltoajolle sekä lumen varastoinnille. Huoltoajoa esitetään ajettavaksi nuorisotalon pysäköintialueen kautta. Nuorisotoimen edustajan ja kentän hoitajan kanssa on keskusteltu asiasta ja edellä mainittu kulkuyhteys nuorisotalon tontin kautta on mahdollista toteuttaa. Liikuntasalin ja koulun purkaminen on ollut liikkeelle panevana taustatekijänä kaavaprosessissa, joten sen vaikutuksiin liikuntaseurojen ja nuorisotyön toiminnassa ei voida tällä kaavalla vaikuttaa. Kaavassa ei tulla muuttamaan päiväkodin kaavanmukaisia piha- ja leikkialueita. Alueella on suoritettu puukatselmus huhtikuussa Suunnittelualueen eteläkulmassa oleva metsittynyt alue säilytetään suojapuustona. Päiväkodin pääpiirroksen mukaiset havupuuryhmät liukumäen itäpuolella, avo-ojan vieressä, pyritään säilyttämään. Muuten alueelta ei löytynyt katselmuksessa sellaisia hyväkuntoisia puita, joiden säilyttäminen olisi tarpeen. Ehdotus: Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy 12. kaupunginosaa (Kattilansilta) korttelia 26 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ( ), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää lausunnot rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, pelastustoimelta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksiköltä, Mikkelin Vesilaitokselta, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, museotoimelta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ELY), Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon Energialta.

10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (47) Kaupunginvaltuusto Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Jouni Riihelä ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti 12. kaupunginosaa (Kattilansilta) korttelia 26 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ( ), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää lausunnot rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, pelastustoimelta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö - yksiköltä, Mikkelin Vesilaitokselta, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, museotoimelta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon Energialta. Päätös, Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Jouni Riihelä ilmoitti oma-aloitteisesti vetäytyvänsä asian käsittelystä esteellisenä ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Tekninen lautakunta / 123 Valmistelija kaavoittaja Heikki Manninen p Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä , ja siitä on pyydetty edellä mainitut lausunnot. Nähtävillä olleeseen ehdotukseen saatiin kolme lausuntoa. Lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia asemakaavaehdotukseen. Tämän lisäksi pyydettiin lausunto turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes). Asemakaavaehdotusta on muutoin tarkistettu ja siihen on tehty merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi kaava on tarpeen laittaa uudelleen käsittelyyn ja nähtäville. Kaava-alueen länsi- ja pohjoisreunojen erillispientalotontteja (AO) on yhdistetty muodostamaan kaksi asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Alueille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Katua on jatkettu itään alkuperäiseen kaavaan verrattaessa ja Kasaritien sijasta kadun nimeksi on merkitty Kasarikuja. Kaavaselostukseen on tehty seuraavat muutokset: 2.2 Asemakaava Kappaleeseen on lisätty maininta asuinpientalojen korttelialueesta Rakennettu ympäristö Kappaleeseen on päivitetty viipalekoulun ja liikuntasalin kohtalo.

11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (47) Kaupunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Tekstiin lisättiin maininta yhteistyöstä turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä yhdyskuntatekniikan yksikön kanssa Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kappaleeseen on lisätty seuraava teksti: Yhdyskuntatekniikan yksikön suosituksesta alueelle kuitenkin osoitetaan mahdollisuus rakentaa rivitalo. Jos rivitalolle ei ole kysyntää, voidaan sille osoitetulle alueelle kuitenkin rakentaa kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Teksti Alue osoitetaan omakotitalojen korttelialueeksi. on muutettu muotoon Alue osoitetaan pääosin omakotitalojen korttelialueeksi. Kappaleen loppuun on lisätty teksti kaavan käsittelyn tilanteesta: Asemakaavan muutosehdotus oli teknisen lautakunnan käsiteltävänä ja kaupunginhallituksen käsiteltävänä Kaupunginhallitus päätti asettaa asemakaavan muutoksen nähtäville ja pyytää lausunnot rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, pelastustoimelta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksiköltä, Mikkelin Vesilaitokselta, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, museotoimelta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ELY), Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon Energialta. Tämän lisäksi pyydettiin lausunto TUKESilta liittyen SEVESOdirektiiviin. Etelä-Savon maakuntaliitolla, Museotoimella, Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksella ei ollut kommentoitavaa kaavamuutoksen suhteen. Kaavamuutokseen saatiin yksi muistutus kuntalaiselta mutta se kohdistui alueeseen, mikä ei ole kaavamuutoksen kohteena. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistettiin neuvotteluissa saadun palautteen mukaisesti. Koska muutokset katsotaan merkittäviksi, ehdotus viedään uudestaan teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. 5.1 Kaavan rakenne Rakennusoikeuden määrä on korjattu sisältämään asuinpientalojen korttelialueet Mitoitus Asuintonttien rakennusoikeus osoitetaan tehokkuuslukuna Korttelialueet Tekstiin on lisätty asuinpientalojen korttelialue Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tekstistä on poistettu maininta tonttien lukumäärästä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät

12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (47) Kaupunginvaltuusto Lisätty kappale: Asemakaavan nähtävilläoloaikana kävi ilmi, että kaava-alue sijoittuu osittain SEVESO-direktiivin mukaisen laitoksen vaara-alueelle (1 km), joka saattaa rajoittaa alueen käyttöönottoa. Asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu TUKESin edustajien kanssa eikä käyttöönoton rajoituksia tarvita. Tehtyjen muutosten katsotaan olevan niin merkittäviä, että kaavaehdotus tulee laittaa uudestaan nähtäville. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy hieman, erillispientalojen korttelialueen osittainen muuttaminen asuinpientalojen korttelialueiksi sisältää mahdollisuuden rakentaa korttelialueelle joko rivitalon, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja. 5.6 Nimistö Kadun nimeksi tulee Kasarikuja Kasaritien sijasta. Jouni Riihelä ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Asemakaavan muutosehdotus on luettavissa ohessa. Ehdotus: Kaupungingeodeetti Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy 12. kaupunginosaa (Kattilansilta) korttelia 26 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ( , muutokset , ), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää lausunnot rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, pelastustoimelta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö - yksiköltä, Mikkelin Vesilaitokselta, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, museotoimelta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon Energialta. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Merkitään, että Jouni Riihelä ilmoitti oma-aloitteisesti vetäytyvänsä asian käsittelystä esteellisenä ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä 12. kaupunginosaa (Kattilansilta) korttelia 26 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ( , muutokset , ), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää lausunnot rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, pelastustoimelta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksiköltä, Mikkelin Vesilaitokselta, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, museotoimelta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä- Savon Energia Oy:ltä. Päätös: Kaupunginjohtaja: Hyväksyttiin.

13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (47) Kaupunginvaltuusto Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että Jouni Riihelä ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Valmistelija kaavoittaja Heikki Manninen p Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin kolme lausuntoa ja yksi mielipide. Etelä-Savon maakuntaliitolla ja Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ollut kommentoitavaa tai huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi lausunnon kaavan AP-alueen korttelinumeroon liittyen. Määräys on muutettu korttelinumeron osalta. Muutos on vähäinen eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Vastineet edellisiin sekä Seija ja Seppo Riihelän mielipiteeseen ovat asemakaavaselostuksen liitteessä 6. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelin 26 asemakaavan muutoksen / Kattilansillan koulun tontti. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Esittelijä muutti esitystään siten, että kaavamäärykseen tehdään seuraava muutos: "Korttelin 51 toteutuessa yhtenä rakennusalana, tulee tonttiliittymä järjestää Kasarikujalta." muutetaan muotoon: "AP korttelialueiden toteutuessa yhtenä rakennusalana, tulee tonttiliittymä järjestää Kasarikujalta." Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin. Merkitään, että Jouni Riihelä ilmoitti oma-aloitteisesti vetäytyvänsä asian käsittelystä esteellisenä ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 62 Liitteet 1 Liite kv Asemakaavan muutosehdotus Kattilansilta

14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (47) Kaupunginvaltuusto Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelin 26 asemakaavan muutoksen / Kattilansillan koulun tontti. Tiedoksi Etelä-Savon Ely-keskus, Seija ja Seppo Riihelä

15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (47) Kaupunginvaltuusto Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 28, Kaupunginhallitus, 194, Kaupunginvaltuusto, 63, Kirjaston määrärahamuutokset 2015 MliDno Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, , 28 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi Kirjastolle on osoitettu vuoden 2015 investointibudjetissa euroa uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseen. Lumme-kirjastot ovat päättäneet ottaa käyttöönsä avoimeen lähdekoodiin perustuvan Koha-järjestelmän. Avoimen lähdekoodin järjestelmän käyttöönotto poikkeaa kaupallisen järjestelmän käyttöönotosta. Kohan käyttöönotto ei edellytä lisenssin ostoa, vaan sitä varten tarvitaan ohjelmointija konvertointityötä. Tästä syystä järjestelmän lisenssin ostoon varatut varat tulee siirtää käyttötalouden puolelle. Käyttötaloudesta voidaan maksaa palkka- ja ostopalvelukuluja. Asiasta on neuvoteltu kaupungin johtoryhmän, talouspalveluiden ja Lupaus 2016 hankkeen kanssa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille: (tilapäinen työvoima) (jaksotetut palkat) (Kuel-maksut) (k.eläke ja sair.vak) (työnant. tyött.vak.) (tapaturmavak. Maksut) (muut sos.vak. maksut) (matk. kulj. palv.) (asiantuntijapalv.) (IT-palvelut)

16 Mikkeli Kokouskutsu 16 (47) Kaupunginvaltuusto Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 194 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille: (tilapäinen työvoima) (jaksotetut palkat) (Kuel-maksut) (k.eläke ja sair.vak) (työnant. tyött.vak.) (tapaturmavak. Maksut) (muut sos.vak. maksut) (matk. kulj. palv.) (asiantuntijapalv.) (IT-palvelut) Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 63 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille:

17 Mikkeli Kokouskutsu 17 (47) Kaupunginvaltuusto (tilapäinen työvoima) (jaksotetut palkat) (Kuel-maksut) (k.eläke ja sair.vak) (työnant. tyött.vak.) (tapaturmavak. Maksut) (muut sos.vak. maksut) (matk. kulj. palv.) (asiantuntijapalv.) (IT-palvelut) Tiedoksi Sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

18 Mikkeli Kokouskutsu 18 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 215, Kaupunginvaltuusto, 64, Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen MliDno Kaupunginhallitus, , 215 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Timo Rissanen Liitteet 1 Liite kauppakirja Moisio 2 Liite vuokrasopimus Moisio 3 Liite Yhtiöjärjestys Moisio.pdf 4 Liite osakassopimusluonnos Moisio.pdf Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Y ) on hyväksynyt Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen (osoite: Moisiontie 10, Moisio) myymisen perustettavan yhtiön lukuun. Kauppahinnaksi on sovittu euroa. Perustettavan yhtiön omistajina tulee olemaan Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki. Mikkelin kaupungin tulee päättää yhtiöön mukaan lähtemisestä ja hyväksyä osakassopimus, jolla osakkaiden väliset periaatteet ja yhtiön perustamisesta sovitaan. Yhtiön perustaminen on kaupunkikonsernin laajentamista, jolloin päätöksen tekee valtuusto. ESPER-työnimellä kutsutun hankkeen tavoitteena on yhdistää Mikkelin kaupungin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. psykiatria) sekä soveltuvin osin sosiaalityö yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi samalle alueelle, nykyiselle keskustan sairaalakampukselle. Hankkeella tavoitellaan parempaa ja kustannusvaikuttavampaa palvelua kaikille alueen kunnille ja asukkaille. Hankekokonaisuudesta valmistui tarveselvitys 2013 ja myöhemmin hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma on hyväksytty toteutettavaksi sairaanhoitopiirin valtuustossa toukokuussa Osana tätä kehitystä sairaanhoitopiiri luopuu myymällä Moision sairaalan ja sen maa-alueen perustettavan kehitysyhtiön lukuun, jossa yhtiössä kaupunki on vähemmistöosakkaana. Kaupan yhteydessä sairaanhoitopiiri sitoutuu seitsemän vuoden määräaikaisella vuokra-ajalla, ja tarvittaessa kolmen vuoden optiolla, vuokraamaan nykyisin sairaalakäytössä olevat tilat käyttöönsä. Loput tilat maa-alueineen kehitetään muuhun käyttöön. Sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymät kauppakirja ja vuokrasopimus ovat tämän pykälän liitteenä. Alueen kehittämisestä ja omistamisesta vastaavan yhtiön perustamisesta tulee osakkaiden sopia erillisellä osakassopimuksella (liite). Osakassopimuksessa sovitaan mm. yhtiön toiminnan tavoitteesta, omistuksesta ja jatkorahoituksesta, hallinnosta, osakkeiden luovutuksesta ja kaupungin lunastusoikeudesta.

19 Mikkeli Kokouskutsu 19 (47) Kaupunginvaltuusto Perustettavan yhtiön tavoitteena on luoda Moision sairaala-alueelle hoiva-, vapaa-ajan-, matkailu- ja terveyspalveluiden keskittymä, johon yhdistyy sekä loma- että vakituista asumista. Tämä muodostuu samalla yhtiön toimialaksi. Alueeseen voidaan liittää myöhemmin lisäalueita ja/tai rakennuksia, mikäli ne soveltuvat yhtiön liiketoimintaan. Yhtiön perustamisvaiheessa omistajia on kaksi, joista Kinos Holding Oy:n (Kinos) omistusosuus on 90 prosenttia ja Mikkelin kaupungin 10 prosenttia. Oma pääoma sijoitetaan yhtiöön osapuolten omistusosuuksien suhteessa, mikä tarkoittaa Mikkelin kaupungin osalta euron pääomasijoitusta yhtiöön. Yhtiön hallituksen muodostaa kolme jäsentä, joista kaksi nimittää Kinos ja yhden Mikkelin kaupunki. Kaupungilla on lunastusoikeus Kinos omistusosuuteen seitsemän (7) vuoden kuluessa, jos kehitys ei ole edennyt suunnitellusti ja merkittävä osa alueesta on edelleen ilman selkeää toimintasuunnitelmaa ja käyttötarkoitusta. Perustettavan yhtiön ja Mikkelin kaupungin välille tullaan laatimaan erillinen kehitys- ja maankäyttösopimus, josta päätetään erikseen.onnistuessaan kehityspolku mahdollistaa alueen kiinteistöjen uuden toiminnallisuuden ja jatkorakentumisen, kasvavan palvelu- ja työpaikkatarjonnan sekä sitä kautta kunnalle verotuloja. Hankkeen onnistumisen riskinä on, että sairaala-alue kiinteistöineen ei löydä omaa sisällöllisesti ja taloudellisesti kantavaa liiketoiminta-konseptia. Yleinen matkailuun ja palveluihin liittyvä suhdannekehitys sekä kaavoitukseen liittyvät seikat luovat ulkopuolisen haasteen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy ja esittää valtuustolle hyväksyttäväksi: - kaupunkikonsernin laajentamisen hankkimalla perustettavan yhtiön omistuksesta 10 prosenttia - liitteenä olevan osakassopimuksen euron suuruisen investoinnin ja myöntää sille vastaavan lisämäärärahan osakkeiden ja osuuksien hankintaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään vähäisiä muutoksia osakassopimukseen sekä allekirjoittamaan osakassopimuksen, vuokrasopimuksen ja kauppakirjan odottamatta valtuuston päätöksen lainvoimaisuutta. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Arto Seppälä ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa.

20 Mikkeli Kokouskutsu 20 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto, , 64 Liitteet 1 Liite kv Kauppakirja Moisio 2 Liite kv Vuokrasopimus Moisio 3 Liite kv Yhtiöjärjestys Moisio 4 Liite kv Osakassopimusluonnos Moisio Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunkikonsernin laajentamisen hankkimalla perustettavan yhtiön omistuksesta 10 prosenttia liitteenä olevan osakassopimuksen euron suuruisen investoinnin ja myöntää sille vastaavan lisämäärärahan osakkeiden ja osuuksien hankintaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään vähäisiä muutoksia osakassopimukseen sekä allekirjoittamaan osakassopimuksen, vuokrasopimuksen ja kauppakirjan odottamatta valtuuston päätöksen lainvoimaisuutta. Tiedoksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky, tekninen toimi/ Jouni Riihelä ja Timo Rissanen, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

21 Mikkeli Kokouskutsu 21 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65, Mamk Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen MliDno Kaupunginhallitus, , 214 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä, Virpi Siekkinen Liitteet 1 Liite Aiesopimus Mamk Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella. Aiemmat selvitykset Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu. Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella. Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut

22 Mikkeli Kokouskutsu 22 (47) Kaupunginvaltuusto tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta. Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa. Perusteluja areenalle Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja.

23 Mikkeli Kokouskutsu 23 (47) Kaupunginvaltuusto SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan. Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen. Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa -hankesuunnitelmassa. Aiesopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen

24 Mikkeli Kokouskutsu 24 (47) Kaupunginvaltuusto jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen viimeistään mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään seuraavalla lauseella: Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Veli Liikanen esitti, että aiesopimusta ei tehdä vaan valmistelua jatketaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Jaakko Väänänen esitti Outi Kaurian kannattamana seuraavaa: MAMK on tarjoutunut rakentamaan Areenan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei tule tässä taloudellisessa tilanteessa ryhtyä Areenan osakkaaksi. Kaupunki voi vuosittaisen talousarvion puitteissa ostaa käyttövuoroja.. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaisemista siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän täydennettyä esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Sari Teittinen, Petri Pekonen, Raine Lehkonen, Olli Nepponen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Vesa Himanen, Petri Tikkanen, Arto Seppälä ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Outi Kauria, Veli Liikanen ja Jaakko Väänänen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän täydennetty esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja tekninen johtaja Jouni Riihelä esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, , 65 Liitteet 1 Liite kv Aiesopimus Mamk

25 Mikkeli Kokouskutsu 25 (47) Kaupunginvaltuusto Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja suunnitelman päätöksenteon yhteydessä ja, että jatkovalmistelussa on huomioitava myös muut rahoitus- ja omistusvaihtoehdot. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Tiedoksi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mamk Areena Oy, tekninen toimi/jouni Riihelä, sivistystoimi/virpi Siekkinen, talouspalvelut

26 Mikkeli Kokouskutsu 26 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 206, Kaupunginvaltuusto, 66, Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 MliDno Kaupunginhallitus, , 206 Liitteet 1 Liite Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Kuntalain 71 :n selostusosan mukaan tätä vuosittain valtuustolle esitettävää selvitystä voidaan kutsua arviointikertomukseksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen (Kuntalaki 71 /selostusosa). Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm. arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointimenetelmän valitsemisesta, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan arvioitavan vuoden tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen perusteella. Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 arviointia varten kuullut kokouksissaan mm. kaupungin viranhaltijoita sekä pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Arviointikertomuksen 2014 laatiminen aloitettiin heti huhtikuun 2015 alkupuolella, kun tarkastuslautakunta sai käyttöönsä vuoden 2014 tilinpäätöksen. Arviointikertomusta on valmisteltu ja laadittu 8.4. ja ja ja pidetyissä työkokouksissa sekä pidetyssä varsinaisessa kokouksessa. Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksensa laatimista ja allekirjoittaa sen tässä kokouksessa. Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen:

27 Mikkeli Kokouskutsu 27 (47) Kaupunginvaltuusto kaupunginvaltuusto käy keskustelun vuoden 2014 arviointikertomuksesta sisällöstä ja merkitsee sen tiedoksi; kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle viimeistään kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä; ja kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida tulevassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esiin tuodut havainnot. Arviointikertomus on pöytäkirjaliitteenä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Arviointikertomus on esityslistan liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi. Päätös Merkittiin. Kaupunginvaltuusto, , 66 Liitteet 1 Liite kv Arviointikertomus 2014 Ehdotus Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto käy keskustelun vuoden 2014 arviointikertomuksesta sisällöstä ja merkitsee sen tiedoksi velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle viimeistään kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä ja antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida tulevassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esiin tuodut havainnot.

28 Mikkeli Kokouskutsu 28 (47) Kaupunginvaltuusto Tiedoksi Tulosalueet

29 Mikkeli Kokouskutsu 29 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 125, Kaupunginhallitus, 207, Kaupunginvaltuusto, 67, Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen MliDno Kaupunginhallitus, , 125 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen, Jari Laitinen Liitteet 1 Liite Toimintakertomus 2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen, p , taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, mitä koskien tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin tilinpäätös on muodostettu yhdistämällä liikelaitosten erillistilinpäätökset kaupungin tilinpäätökseen. Kaupungin tase on laadittu yhdistämällä budjettitalouden tase ja liikelaitosten tase siten, että sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu. Kaupungin kirjanpitolain mukainen ulkoinen tuloslaskelma on laadittu siten, että kokonaismenoista ja -tuloista on vähennetty kaupungin sisäiset erät. Kun toimintatuloista ja -menoista eliminoidaan budjettitalouden ja liikelaitosten väliset sisäiset erät, päädytään ulkoisen tuloslaskelman mukaisiin toimintamenoihin ja toimintatuloihin. Yksiköiden määrärahojen käyttöön sisältyy sisäiset erät. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Mikkelin kaupungin tase on tilinpäätöksen 2014 jälkeen 12,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten Mikkelillä ei ole velvoitetta tehdä toimintakertomuksessa selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunki on kuitenkin omaehtoisesti hyväksynyt ja ylläpitänyt Mikkelin kaupungin tasapainoisen

30 Mikkeli Kokouskutsu 30 (47) Kaupunginvaltuusto kasvun ja talouden ohjelmaa, jossa on yksilöity kaupungin tasapainoiseen kasvuun tarvittavia toimenpiteitä. Tilinpäätös on vertailukelpoinen vuoden 2013 tilinpäätökseen. Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymisestä johtuen Toimintakertomuksen 2013 laskelmissa ei ollut vertailutietona vuoden 2012 tilinpäätöslukuja muutoin kuin yhdistyneiden kuntien avaavan taseen osalta. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kaupungin tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja oli 3,715 milj. euroa. Tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttivat toimintakulujen kasvu noin 4,7 milj. euroa, verotulojen kasvu noin 8,9 milj. euroa ja muiden rahoitustuottojen kasvu noin 4,6 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tilikauden 2014 tulos muodostui seuraavasti: euroina Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja - kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tulokseen sisältyi Etelä- Savon Kampuskiinteistöjen ylijäämän palautusta noin 5 miljoonaa euroa sekä myyntivoittoja yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kertyy vuosittain, mutta niiden keskimääräinen taso on noin 2-3 miljoonan euron luokkaa Mikkelin kokoisessa ja rakenteisessa kaupungissa. Tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupunginhallitus esittää tilikaudelle 2014 muodostuneen ,66 euron ylijäämän käsittelyksi: tilikauden tuloslaskelman tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja ,70 euroa. kirjataan tulona suunnitelman mukaan vesilaitoksen poistoeron vähennys ,67 euroa. kirjataan tulona E-S Työterveyshuollon tulospalkkavaraus v ,00 euroa. kirjataan menona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron lisäys ,16 euroa.

31 Mikkeli Kokouskutsu 31 (47) Kaupunginvaltuusto kirjataan tulona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron vähennys ,77 euroa. kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poisto ero 165,68 euroa. kirjataan tilikauden ylijäämä ,66 euroa tilikauden yli/ alijäämän tilille taseeseen. Ylijäämää on taseessa vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen ,14 euroa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja allekirjoittavat Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja jättävät sen jälkeen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus antaa valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Erityisesti konsernitilinpäätöksen osalta tehdään tarkistuksia ja mikäli tilinpäätöksessä ilmenee olennaisia muutoksia tuodaan ne erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että asiantuntijat Jari Laitinen ja Juha Vuorela saapuivat paikalle tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään lisäksi, että Arja-Leena Saastamoinen ja toimialajohtajat esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Veli Liikanen poistui paikalta ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Minna Pöntinen. Kaupunginhallitus, , 207 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tilinpäätös 2014 tekniset korjaukset 2 Liite Tilintarkastuskertomus 2014 Tarkastuslautakunta Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomus 2014

32 Mikkeli Kokouskutsu 32 (47) Kaupunginvaltuusto Tilintarkastaja jättää tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Tarkastuslautakunta valmistelee tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Ehdotus: Tarkastuslautakunta saattaa Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta Tarkastuslautakunnan on kannanottojensa pohjalta tehtävä valtuustolle ehdotuksensa siitä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Kaupunginhallitus allekirjoitti tilinpäätöksen , jätti sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Ehdotus: Puheenjohtaja antaa päätösehdotuksen kokouksessa. Käsittely: Tilintarkastaja on päiväämässään tilintarkastuskertomuksessa lausunut, että Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä ja tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus tilikaudelta Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja liikelaitosten erillistilinpäätökset ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus antoi vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Lista teknisístä korjauksista, muutoksista ja täydennykset on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja

33 Mikkeli Kokouskutsu 33 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi liitteen mukaiset Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen tehdyt tekniset muutokset. Edelleen kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan päätökset: tilintarkastuskertomus ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Päätös Merkittiin. Kaupunginvaltuusto, , 67 Liitteet 1 Liite kv Toimintakertomus ja tilinpäätös Liite kv Tilintarkastuskertomus 2014 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 on lähetetty aiemmin valtuutetuille ja se pyydetään ottamaan mukaan kokoukseen. Ehdotus Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tilintarkastuskertomuksen tietoonsa saatetuksi ja päättää, että vuoden 2014 tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset hyväksytään ja että tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Tiedoksi Tilintarkastaja, tarkastuslautakunta, talouspalvelut

34 Mikkeli Kokouskutsu 34 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 154, Kaupunginvaltuusto, 68, Henkilöstöraportti 2014 MliDno Kaupunginhallitus, , 154 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Töttölä Kimmo.Tottola@mikkeli.fi Henkilöstöraportti 2014 Valmistelija: Kimmo Töttölä, Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Vuosittain noin 130 henkilöä. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Sairauspoissaolojen määrä oli 14,5 päivää/henkilö. Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu

35 Mikkeli Kokouskutsu 35 (47) Kaupunginvaltuusto hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tästä osoituksena on varhemaksujen aleneminen jo toista vuotta peräkkäin. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin ,00 euron hankeraha Tekesiltä. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti ( ) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin Toinen neuvottelu käytiin ja kolmas neuvottelu käytiin Neuvottelut päättyivät yksimielisinä Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipä-palvelut, Esper ja Esso hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta (laskennalliset tiedot), osittain poikkileikkauspäivältä Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa.

36 Mikkeli Kokouskutsu 36 (47) Kaupunginvaltuusto Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee vuoden 2014 henkilöstöraportin tiedoksi sekä saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että kokouksessa asiaa selosti henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä. Kaupunginvaltuusto, , 68 Liitteet 1 Liite kv Henkilöstöraportti 2014 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee vuoden 2014 henkilöstöraportin tiedoksi. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut

37 Mikkeli Kokouskutsu 37 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 119, Kaupunginhallitus, 212, Kaupunginvaltuusto, 69, Mikkelin kaupungin työilmapiiri MliDno Kaupunginhallitus Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, ja hallintojohtaja Ari Liikanen Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 Etelä-Savon Työterveys liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa selvitetään vallitsevat toimintatavat sekä mahdolliset epäasialliset häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa esillä olleet epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä kaupungin työtekijöitä kohtaan. Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin tammikuussa Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi Oy:lta jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna 2014 toteuttamalle selvitykselle. Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty selvittämään, onko Mikkelin kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä ongelmia, mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä tulisi muuttaa. Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM, työyhteisövalmentaja, työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija Interniemi Oy:stä. Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista 23 henkilö tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut toteutettiin välisenä aikana. Haastatteluiden keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti. Haastatteluista laadittu yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa. Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten. Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt olisivat tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään työturvallisuuslaissa määritellyillä perusteilla. VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle. Ehdotus: Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että

38 Mikkeli Kokouskutsu 38 (47) Kaupunginvaltuusto haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella - asia on loppuunkäsitelty Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon: "Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä. Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus Valmistelija/lisätiedot: henkilöstöjohtaja Kimmo kimmo.tottola@mikkeli.fi Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotusten pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt seuraavanlaiseen esitykseen 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.

39 Mikkeli Kokouskutsu 39 (47) Kaupunginvaltuusto Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus kunnallisesta päätöksenteosta keväälle Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan kanssa sovitaan koulutuksen ajankohdasta huhtikuulle ja sisällöstä. Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään toimialojen johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään viikoittain. Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan työntekijöiden työrauha ja oikeus tehdä työtä yhden työnjohdon alaisena (työhyvinvointi) 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua koulutukseen vuoden 2015 aikana. Tehdään koulutuskalenteri ja koulutuksen sisältö sovitaan FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennus. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen johtoryhmissä 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas työpaikkakiusaamisen, syrjinnän ja sukupuolisen häirinnän käsittelyyn. Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas liitteenä. Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen ja ohjeet sopivat tähän päivään Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015 aikana. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön sovittelumenettely Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan arvioitavaksi 4/2015 Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan hyväksyttäväksi 4/2015 Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen kokoukseen hyväksyttäväksi 5/2015

40 Mikkeli Kokouskutsu 40 (47) Kaupunginvaltuusto Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpide-ehdotukset ja esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen arvioinnin tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista ja tästä tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan kaupunginhallitukselle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus, , 212 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Vainion muistio 2 Liite Vastine Antti Vainion selvitykseen.pdf Asianajaja Antti Vainio on luovuttanut muistion oikeudellisesta arvioinnista kaupunginhallituksen puheenjohtajille Liitteenä oleva Vainion muistio on julkinen kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Keskustelun aikana Raine Lehkonen esitti Arto Seppälän kannattamana seuraavaa: "Asianajaja Antti Vainion selvitykseen sisältyy virheellisiä tietoja ja lain tulkintoja. Kaupunginhallitus oikaisee selvityksessä olevan väitteen, ettei valtuuston puheenjohtajalla ole oikeutta saada tietoja kunnan viranomaiselta ja nähtäväkseen haluamiaan asiakirjoja muiden valtuutettujen tapaan. Koska tämä väite on selvästi vaikuttanut joidenkin viranhaltijoiden suhtautumiseen valtuuston puheenjohtajan toimintaan, kaupunginhallitus korostaa, että valtuuston puheenjohtajalla on valtuutettuna oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Tämä koskee kunnan kaikkea toimintaa. Lähtökohtana on, että luottamushenkilö itse arvioi tiedontarpeensa. Luottamushenkilön

41 Mikkeli Kokouskutsu 41 (47) Kaupunginvaltuusto tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi niihin tietoihin, jotka eivät vielä ole julkisia. Esimerkiksi asioiden valmistelutiedot ovat tällaisia. Valtuutetun tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikille säädettyä oikeutta laajempi. (Kuntalaki tausta ja tulkinnat, Harjula & Prättälä, s. 279, ) Selvitykseen liitetään Satu Taavitsaisen vastine ja se merkitään tiedoksi. Selvitystä ei saa esittää julkisuudessa ilman Satu Taavitsaisen laatimaa vastinetta." Keskustelun aikana esittelijä muutti esitystään seuraavasti: "Asia viedään valtuuston tietoon ja siihen liitetään Satu Taavitsaisen vastine." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän muutetusta esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, joka kannattavat Raine Lehkosen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaaääntä (Veli Liikanen, Outi Kauria, Olli Nepponen, Petri Pekonen, Juha Vuori, Seija Kuikka, Markku Siitari, Sari Teittinen, Jaakko Väänänen, Vesa Himanen ja Elina Hölttä), 3 ei-ääntä (Raine Lehkonen, Arto Seppälä ja Petri Tikkanen) ja yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Kaupunginvaltuusto, , 69 Liitteet 1 Liite kv Antti Vainion muistio 2 Liite kv Vastine Antti Vainion selvitykseen Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi liitteinä olevat asianajaja Antti Vainion muistion ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsaisen vastineen.

42 Mikkeli Kokouskutsu 42 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 199, Kaupunginvaltuusto, 70, Valtuustoaloite maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon tueksi MliDno Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite: aluejohtokuntien lausunnot 2 Liite: Tarkastuslista, maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi.pdf Kaupunginvaltuusto Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä esitti valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kehittänyt "Maaseutuvaikutusten arviointi" -välineen, jota voidaan käyttää päätösten vaikutusten arvioinnissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valtioneuvosto on suosittanut kyseisen arvioinnin käyttöönottoa viranomaisvalmistelun tueksi sekä valtakunnallisella että aluetasolla. Tulevan kuntaliitoksen jälkeen Mikkeliin kuuluu laajoja maaseutualueita. Laajan kunnan eri osa-alueiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi Mikkelissä on tarpeen ja tarkoituksenmukaista ottaa päätöksenteossa käyttöön "Maaseutuvaikutusten arviointi" -instrumentti. Sen avulla voidaan arvioida, mitkä ovat kulloisenkin päätöksenteon vaikutukset maaseutuun, maaseudun ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin, työhön, kilpailukykyyn, asumiseen, palveluihin, saavutettavuuteen, yhteyksiin, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen ja pyrkiä ehkäisemään päätösten haitalliset vaikutukset. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että maaseudun arviointi -työkalu otetaan käyttöön Mikkelin kaupungissa päätöksenteon tueksi. Mikkelissä Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä Seija Korhonen Päivi Ylönen Martti Lokka Matti Kunnas Jaana Strandman Kirsi Liukkonen Matleena Pulkkinen Tero Puikkonen Pekka Moilanen Heikki Nykänen

43 Mikkeli Kokouskutsu 43 (47) Kaupunginvaltuusto Heikki Leppänen Pekka Kakriainen Matti Piispa Petri Pekonen Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin, jonka tulee pyytää lausunnot eri toimialoilta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa Päätös, Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Valmistelija kehitysjohtaja Soile Kuitunen ( ) Elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö on valmistellut vastauksen, jossa on huomioitu maaseutuasiamies Kari Mikkosen ja maaseutuasioista vastaavan Ristiinan viranhaltija Jorma Piispasen, seutuvaliokunnan sihteeri, kehityspäällikkö Aki Kaurasen, aluejohtokuntien ja kylien neuvottelukunnan edustajien sekä Ristiinan kunnanjohtaja Virpi Siekkisen ja Suomenniemen kunnanjohtaja Matti Muukkosen lausunnot. Saaduissa lausunnoissa korostetaan maaseutunäkökulman tärkeyttä ja sen korostumista edelleen, kun kuntaliitos Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin kesken astuu voimaan Lausunnoissa todetaan muun muassa, että maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan motivoida uutta kaupunkia aktiiviseen maaseudun kehittämiseen ja sen edistämiseen. Maaseudun moninaisten mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen on yksi uuden Mikkelin potentiaalisista menestyksen tekijöistä. Maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arviointi olisikin saatujen lausuntojen mukaan tärkeää huomioida koko kaupungin päätöksenteossa. Kuten useassa saadussa lausunnossa todetaan, maaseutuvaikutusten arviointi edellyttää asian edistämistä ja johtamista kaupunkiorganisaatiossa. Monien erilaisten vaikutusarviointimenetelmien ja lomakkeiden täyttö saattaa hidastaa ja hankaloittaa asioiden valmistelua. Esimerkiksi yritysvaikutusten arviointi, joka linjattiin kaupunkiorganisaatiossa käyttöönotettavaksi vuonna 2011, on vasta osittain käytössä. Vaikka yritysvaikutusten arviointilomake on sinänsä hyvin yksinkertainen ja siinä on vain muutamia täytettäviä kohtia, on arvioinnin tekeminen kuitenkin koettu paikoitellen vaikeaksi. Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa on tehty päätöksiä myös monien muiden arviointimallien käyttöönotosta. Ne ovat kuitenkin vasta osittain käytössä.

44 Mikkeli Kokouskutsu 44 (47) Kaupunginvaltuusto Jotta arviointimallit todella otettaisiin kaikessa päätöksenteon valmistelussa käyttöön, tarvitaan asioiden valmistelijoille ja myös valtuutetuille koulutusta ja opastusta asiasta. Lausunnoissa todetaan, että tämän lisäksi olisi resursoitava henkilöitä seuraamaan sitä, että arviointi on toteutettu, ja vaikutukset on huomioitu päätöksissä ja toiminnassa. Saatujen lausuntojen perusteella elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö toteaa, että maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeä osa kaupungin päätöksentekoa ja sen valmistelua. Maaseutuun kohdistuvat vaikutukset tulisi kuitenkin kyetä arvioimaan päätöksenteon valmistelussa sen luonnollisena osana, yhtenä tärkeänä näkökulmana ilman erillistä lomakkeen täyttöä ja raportointia. Tämän rinnalla on tärkeää, että maaseudun näkökulma näkyy kaupungin tavoitteissa ja linjauksissa. Näin se ohjaa myös käytännön toimintaa ja kehittämistä. Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan lausunnon vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan lausunnon vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Seija Korhonen esitti valtuutettujen Jaana Strandmanin ja Päivi Ylösen kannattamana, että asia pitää palauttaa uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan ei vastustanut, joten puheenjohtaja totesi, että aloite palautetaan uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus Asiaa on valmistellut kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen ( ) ja kehityspäällikkö Aki Kauranen ( ) Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut on jatkanut asian valmistelua kehityspäällikkö Aki Kaurasen esittämällä toimintamallilla, missä maaseutuvaikutusten arvioinnissa keskeinen rooli olisi aluejohtokunnilla. Aluejohtokuntien toiminta kattaa maantieteellisesti suuren osan Mikkelin maaseutumaisista alueista ja joiden jäsenillä on asiantuntijuutta sekä kykyä arvioida eri asioiden sekä päätösten vaikutuksia taajamissa ja maaseudulla.

45 Mikkeli Kokouskutsu 45 (47) Kaupunginvaltuusto Aluejohtokuntien tekemät arvioinnit/lausunnot tulisi olla koko maaseutua yleisesti koskettavia. Alueelliset erityispiirteet tulisi näin huomioon otetuksi. Käytännössä maaseutuvaikutusten arviointi toteutettaisiin kaupungin toimielinten päätöksissä. Kulloinkin valmisteltavaan asiaan pyydettäisiin maaseutuvaikutusten arviointimallin perusteella eri näkökulmista lausunto. Tarve lausuntopyyntöön sekä maaseutuvaikutusten arviointiin tehdään toimialoilla tapauskohtaisesti asian valmistelun aikana. Aluejohtokuntien lausunnot/arvioinnit liitettäisiin osaksi asian käsittelyä ja ne huomioitaisiin lopullisessa päätöksenteossa. Maaseutuvaikutusten arviointimallissa läpikäytävät näkökulmat noudattavat valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tekemää suositusta. Arvioinnin asiakokonaisuudet ja näkökulmat ovat seuraavat: 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun osaaminen ja innovaatiot 3. Maaseutuasuminen ja palveluiden järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, lähidemokratia ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut on pyytänyt vuoden 2013 syksyllä aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamallin, missä vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinneissa. Aluejohtokunnilta asiaan saadut lausunnot kannattavat esitetyn toimintamallin käyttöön ottoa Mikkelin kaupungissa. Tarkistuslista maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi päätöksenteossa on liitteenä. Liite ohjaa lausunnon/arvioinnin sekä päätöksentekijää, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Liitteessä mainitut asiat ovat vain ohjaavia, joten kaikkiin asioihin ei tarvitsisi lausunnoissa ottaa kantaa. Aluejohtokuntien lausunnot ovat myös liitteenä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön em. mallin mukainen toimintapa. Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ja niille asioita valmistelevat viranhaltijat pyytävät aluejohtokunnilta koko kaupungin aluetta koskeviin valmisteluihin lausunnon/arvioinnin lukien. Lausunnossa tulee arvioida tarvittaessa em. asiaan vaikuttavat tekijät. Asiasta tulee tiedottaa kattavasti valmistelijoille ja eri toimielimille (lautakunnat, johtokunnat, aluejohtokunnat). Ehdotus

46 Mikkeli Kokouskutsu 46 (47) Kaupunginvaltuusto Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen esittämän toimintamallin tukemaan päätöksentekoa maaseutuvaikutusten huomioon ottamisesta päätöksenteossa ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan selvityksen ja toimenpiteet vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 70 Liitteet 1 Liite kv Aluejohtokuntien lausunnot 2 Liite kv Tarkastuslista, maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan selvityksen ja toimenpiteet vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

47 Mikkeli Kokouskutsu 47 (47) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 200, Kaupunginvaltuusto, 71, Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus 2014 MliDno Kaupunginhallitus, , 200 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Etelä-Savon Energia Oy on toimittanut kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle vuosikatsauksensa Se lähetetään esityslistan mukana kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi ja esitetään kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsauksen Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 71 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus lähetetään valtuutetuille esityslistan mukana. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsauksen 2014.

48

49 Kaupunginvaltuusto Liite 1 62 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Heikki Manninen puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0929 KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT , KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI , NÄHTÄVILLÄ , KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

50 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen... 4 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristön tila, luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne... 9 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät- ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

51 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

52 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelia Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mikkelin 12. kaupunginosassa (Kattilansilta), n. 2.5 kilometriä etelään Mikkelin keskustasta. Alue rajautuu pohjoisessa Laajalammintiehen, idässä Riehtilänpuiston kevyen liikenteen väylään sekä etelässä ja lännessä Kalhupuistoon. Kaava-alueen pinta-ala on n. 1,9 hehtaaria. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on Kattilansillan koulun tontti. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa käytöstä poistuneen koulun alue asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. Nykyinen kaukalo ja sen valaistus on tarkoitus siirtää alueen länsiosaan, nuorisotalon taakse ja kääntää sen suuntaus 90 astetta. Nuorisotalon osalta ei tehdä muutoksia. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotus 4. Tilastolomake 5. Vastineet TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) on liitteenä 1. Kaavaprosessi on saanut alkunsa Kattilansillan koulun käytöstä poistumisesta. Koulun toiminta opetuskäytössä lakkasi vuonna Sen jälkeen tiloissa on toiminut väliaikaisesti Karikon toimintakeskus vuoden 2012 loppuun asti jolloin se muutti entisen Siekkilän koulun tiloihin. Kaupungin tilakeskus on tutkinut kiinteistön uusiokäyttömahdollisuuksia ja todennut, että kiinteistön kunto ei anna mahdollisuutta sen kunnostamiseen uusiokäyttöön taloudellisesti järkevällä tavalla. Selvityksen jälkeen kaupunkisuunnittelu alkoi tutkia alueelle sopivaa toimintamallia ja päätyi esittämään kaavoitustyön lähtökohdaksi nykyiseen ympäristöön sopivaa asumista. Kaavaa alettiin valmistella alkuvuodesta 2013 tutkimalla alueen rakentamismahdollisuuksia. Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma lähetettiin osallisille Asemakaava Asemakaavassa muodostuu asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialuetta, katua, yleisten rakennusten korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. Asuinpientalojen ja erillispientalojen 3

53 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos korttelialueilla saa rakentaa tonttikohtaisesti korkeintaan puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia. Pysäköinti on osoitettu omille tonteille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 26 tontin 2 käyttötarkoitus opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta asuinrakentamiselle sopivaksi. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan päiväkodin kaavanmukaiset piha- ja leikkialueet säilyvät ennallaan. Vanhan koulutontin kautta kulkeva kävelyreitti pyritään säilyttämään uudessa kaavassa. Jääkiekkokaukalon siirtoa varten varataan alue kiinteistön länsiosasta. Asuinrakentamisen sijainti tulee suorittaa siten, että mahdollisimman monelta rakennusalalta on näkymä Laajalammelle. Aluetta rakennettaessa on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman moni alueella sijaitsevista elinvoimaisista puista. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueella sijaitsivat entisen Kattilansillan koulun rakennukset, yksikerroksinen viipalekoulu ja liikuntahalli sekä jätekatos, pysäköintialue, leikkialue, nuorisotalo piha-alueineen ja jääkiekkokaukalo valaistuksineen. Alue on pääosin tasaista ja aukeaa. Näkymä alueen lounaiskulmasta syksyllä 2012 Näkymä kaukalosta pohjoiseen maaliskuussa 2013 Nuorisotalon toiminta on vilkasta, samoin liikuntahallin. Viipalekoululla ei ole ollut toimintaa Karikon toimintakeskuksen muutettua vuoden 2012 lopussa Siekkilän entisen koulun tiloihin. Kaukalolla oli lasten korttelikiekkotoimintaa vuonna 2012 mutta tänä vuonna toiminta on siirtynyt Urpolan kentälle Ympäristön tila, luonnonympäristö Alue on hyvin tasaista ja aukeaa. Nuorisotalon tontin korkeus on länsiosastaan ja itäosastaan Viipalekoulun kohdalta korkeus on +93.7, liikuntasalin kohdalta ei ole mittaustietoja. Kaukalon alueen korkeusasema on Maasto nousee nopeasti länteen mennessä. Kaukalon alueen ja Kaituentien väliin jäävän Kalhunpuiston korkein osa on Itään mennessä maasto laskee n korkeuteen Laajalammen rannassa. Etelässä 4

54 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos sijaitsevan päiväkodin piha-alueen muodot ja korkeusasema ovat samankaltaiset koulun tontin kanssa. Osittain koulun tontilla sijaitseva liukumäki on korkeimmillaan Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva omakotitaloalue on myös alavalla maalla jonka takana sijaitseva puistoalue nousee nopeasti korkeuteen. Näkymä Laajalammintieltä itäänpäin syksyllä 2012 Maaston muodot ohjaavat hule- ja sulamisvedet suunnittelualueen luoteiskulmaan ja sieltä ojituksen kautta Laajalampeen. Tämä on otettava huomioon alueen rakentamisessa. Suunnittelualueen länsiosa on keväisin pehmeää aluetta. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Alue on pääosin aukeaa. Puustoa on koulun tontin länsirajaan rajautuvassa Kalhunpuistossa, etelärajaan rajautuvalla päiväkodin alueella, tontin eteläisimmässä kulmassa sekä liikuntasalin eteläpuolella. Alueella tehtiin maastokatselmus kaavoittajan ja kaupungin metsätalousinsinöörin toimesta Alueella ei ole merkittäviä puita. Pysäköintialuetta reunustavat tervalepät ja vaahterat ovat monihaaraisia ja täysi-ikäisiä. Koulurakennuksen ja Opintien väliin jäävä mänty on halki ja kaksihaarainen. Liikuntasalin vierellä olevat vaahterat ovat huonokuntoisia. Jääkiekkokaukalon idän puoleisen päädyn luona olevat raidat ovat kuolemassa. Nuorisotalon ja Kalhunpuiston välisellä alueella sijaitsevat pihlajat ovat huonokuntoisia. Kiinteistön eteläkulmassa sijaitseva metsikkö on luonnontilainen ja on suositeltavaa säilyttää se verhopuustona. Alue on ollut koulukäytössä vuodesta 1971 eikä siten kyseessä ole luonnonympäristö. Luonnon monimuotoisuus on havaittavissa paremmin lähiympäristön puistoissa ja virkistysalueilla. 5

55 0929 Kattilansillan koulun tontti Asemakaavan muutoksen selostus Mikkelin kaupunki muutos Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsi entinen Kattilansillan viipalekoulu ja liikuntasali jotka purettiin vuonna Koulun vieressä on pysäköintialue ja jätekatos. Alueella on myös jääkiekkokaukalo valaisinpylväineen. Alueen luoteiskulmassa on nuorisotalo omalla tontillaan. Jääkiekkokaukalo on alueen asukkaiden ja nuorisotalon asukkaiden harrastekäytössä. Nuorisotalon toiminta on vilkasta. Sen aukioloajat sijoittuvat pääosin iltoihin. Kattilansillan nuorisotalo Laajalammintien pohjoispuolella on vuonna 1966 kaavoitettu omakotitaloalue. Rakennukset ovat yksikerroksisia punatiilitaloja. Kattoratkaisuina on pulpetti- ja tasakattoja sekä matalia harjakattoja. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Laajalammen avoin päiväkoti Punapirtti. Päiväkodin tontilla on pieni, yksikerroksinen harjakattoinen rakennus ja leikkialue varusteineen. Leikkialueella on nelisen metriä korkea kumpare lasten liukumäkeä varten. Kumpare ulottuu puoliksi koulun tontille. Punapirtti huhtikuussa 2013 Alue sijaitsee Kattilansillan ja Laajalammin kaupunginosien rajalla. Kattilansilta on rakentunut luvuilla ja se on rivi- ja omakotitalovaltaista aluetta. Laajalammin alue on rakentunut luvuilla ja se on kerros- ja omakotitalovaltaista aluetta. 6

56 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsevia palveluja ovat mm. kioski, kaksi kauppaa, kahvilaravintola, huoltoasema, seurakuntakoti, nuorisotalo ja kaksi päiväkotia. Urpolan koulu sijaitsee n. kilometrin etäisyydellä. Kattilansillan ja Laajalammin alueella ei ole merkittäviä työpaikkakeskittymiä. Pursialan teollisuusalue sijaitsee reilun kilometrin päässä. Kirjalan ja Pitkäjärven teollisuusalueet sijaitsevat n. 1.5 kilometrin etäisyydellä. Kattilansillasta ja Laajalammelta on hyvät yhteydet virkistysalueille. Urpolan 2.5, 5 ja 10 km valaistut kuntopolut/ladut sijaitsevat puolen kilometrin päässä. Laajalammen rannalla on uimapaikka jonka varustukseen kuuluu pukutilat ja pelastusrengas. Laajalampea reunustaa virkistys- ja puistoalue joka on lähes kokonaan kaupungin omistuksessa. Suosittu Kaihun virkistysalue sijaitsee n. kilometrin päässä. Suunnittelualueella sijaitsee jääkiekkokaukalo, joka on tarkoitus siirtää nuorisotalon taakse. Kattilansillan uimapaikka Alue on ollut koulun käytössä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Jätevesi-, sadevesi- ja vesiputkistot on rakennettu koulurakennusten tarpeen mukaan. Kiinteistön länsi- ja eteläreunalla kulkee hulevesioja. Kevään sulamisvedet keskittyvät alueen länsireunalle. Johtokartta 7

57 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Kattilansillan nuorisotalon toiminta on aktiivista ja painottuu iltoihin. Nuorisotalolla on kaksi jääkiekkokaukalovuoroa talviaikaan ja kaksi vuoroa viereisestä liikuntasalista. Päiväkoti Punapirtti käyttää nuorisotalon tiloja päiväsaikaan Maanomistus Kartassa kaupungin omistamat maa-alueet on rasteroitu. 8

58 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Suunnittelutilanne Vuonna 2010 vahvistetussa maakuntakaavassa alue on taajatoimintojen aluetta. Vuoden 1990 oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Kaupunkisuunnittelu on paraikaa laatimassa uutta yleiskaavaa. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa uuden yleiskaavan alustavien suunnitelmien kanssa. 9

59 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Ajantasaisessa asemakaavassa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) sekä nuorisotalon ja muita vapaa-ajan harrastustiloja sisältävän rakennuksen korttelialue (YN). Asemakaava on hyväksytty syksyllä Alla olevassa ajantasakaavassa on virheellinen merkintä (YN) koulun alueella. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kattilansillan koulu lopetti toimintansa vuonna Sen jälkeen tiloissa on toiminut Karikon toimintakeskus joka muutti Siekkilän koulun tiloihin vuoden 2012 lopussa. Viipalekoulu oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi rakennukseksi. Koulurakennuksen ja liikuntasalin purkupäätösten myötä alue vapautuu sille ajantasakaavassa merkitystä käytöstä. Alueen sijainti kahden omakotitaloalueen välissä tukee alueen kaavoitusta asumisrakentamiselle. Kaavoitusta asumisrakentamiselle tukee myös kaupungin tavoite eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta. Kattilansillan ja Laajalammin alueella ei ole tarvetta opetustoimintaa palveleville rakennuksille. Ilman kaavamuutosta alue jäisi vajaakäytölle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistynyt kaupungin tilakeskuksen aloitteesta. Tilakeskus on tehnyt lupahakemuksen koulun ja liikuntasalin purkamista varten. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. 10

60 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Vireilletulo Osallisille on lähetetty kirje kaavoituksen aloittamisesta Samalla postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mennessä. Määräaikaan mennessä saapuivat mielipiteet Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, liikunta- ja nuorisopalveluilta, yhdyskuntatekniikan yksiköltä, sivistystoimelta ja yhdeltä kuntalaiselta. Mielipiteet otetaan huomioon alueen suunnittelussa Viranomaisyhteistyö Alueen kaavoituksessa on oltu yhteistyössä liikunta- ja nuorisopalvelujen, rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan yksikön, sivistystoimen, metsät ja vesialueet tuotevastuuyksikön ja tilakeskuksen sekä turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kanssa. Liikunta- ja nuorisopalvelut on esittänyt mielipiteensä osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta sekä tarjonnut asiantuntija-apua kaavaehdotusta suunniteltaessa. Rakennusvalvonnan kanssa on suunniteltu rakennusten sijoittelua sekä rakenteita koskevia määräyksiä. Yhdyskuntatekniikan yksikkö on esittänyt mielipiteensä osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta sekä suositellut osoittamaan alueelle mahdollisuuden rakentaa yksi rivitalo. Sivistystoimelta on saatu tietoa alueen aiemmasta käytöstä sekä mielipide osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta. Metsät ja vesialueen-tuotevastuuyksikkö on tarjonnut asiantuntija-apua alueen puiden arvioinnissa. Tilakeskukselta on saatu alueen suunnitteluun liittyvää tietoa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa on neuvoteltu Seveso-direktiivin vaatimien edellytysten täyttymisestä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin tilakeskuksen aloitteesta tarkoituksena muuttaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue asuinrakentamiselle tarkoitetuksi alueeksi. Maanomistajien tavoitteet Kaupunki on ainoa maanomistaja Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 11

61 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Kaava-alueella sijaitseva jääkiekkokaukalo tulee säilyttää alueella. Sille varataan alue kiinteistön länsiosasta. Viereisen päiväkodin kaavanmukaiset piha- ja leikkialueet säilyvät ennallaan. Alueen lävitse kulkee kävelyreitti joka pyritään säilyttämään. Kaavaan ei tehdä muutoksia nuorisotalon alueen osalta (YN, nuorisotalon ja muita vapaa-ajan harrastustiloja sisältävän rakennuksen korttelialue) muuten kuin kaavamerkinnän päivittämisen osalta (Y, yleisten rakennusten korttelialue). Alueen länsi- ja eteläreunalla kulkeva hulevesioja säilytetään mutta sen voi tarvittaessa muuttaa salaojaksi. Uudisrakennusten tulee sopeutua ulkonäöllisesti lähialueen olemassa olevaan rakennuskantaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa. Vuoden 1990 yleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kaupunki on laatimassa uutta yleiskaavaa ja asemakaavan muutos on sen alustavien tavoitteiden mukainen. 12

62 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetuista mielipiteistä johdetut tavoitteet ovat kohdassa Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet. Asemakaavaa suunniteltaessa päädyttiin seuraaviin laadullisiin tavoitteisiin: - Alue rakennetaan siten, että se sopeutuu lähialueen olemassa olevaan rakennuskantaan - Rakennukset sijoitetaan siten, että mahdollisimman monesta on näkymä järvelle 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alueen merkittävimpinä piirteinä voidaan pitää näkymää Laajalammelle, jääkiekkokaukalon, päiväkodin ja nuorisotalon läheisyyttä sekä alueen aiemman käytön kausiluonteisuutta. Koulun piha on rauhoittunut illoiksi, öiksi ja loma-ajoiksi. Nuorisotalon, liikuntasalin ja kaukalon käyttö on taasen painottunut iltoihin. Uudisrakentaminen tulee muuttamaan alueen vakiintuneita käyttöaikoja. Suunnittelualueelle harkittiin alkuvaiheessa kaksikerroksista rivitalorakentamista. Tällaiselle alueelle ei kuitenkaan ole kysyntää eikä se sovi alueen rakenteeseen. Kattilansillan ja Laajalammen kaupunginosien rakennuskanta mataloituu sitä mukaa mitä lähempänä Laajalammen järveä ollaan. Näin ollen kerrostalot ovat myös poissuljettu vaihtoehto. Erillispientalojen korttelialueena suunnittelualueelle mahtuu kymmenkunta taloa. Rakennusten sijoittelulla voidaan varmistaa järvinäköala mahdollisimman monelle Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Omakotitalorakentaminen sopii alueen yhdyskuntarakenteeseen. Laajalammintien pohjoispuolella on jo rakentunut omakotitaloalue. Laajalammin kaupunginosassa, Opintien varrella, on myös omakotitaloalue. Matkaa suunnittelualueelta Laajalammin omakotitaloalueelle on alle puoli kilometriä. Alueen sijainti rannan läheisyydessä tukee matalaa rakentamista. Liikennemäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin se oli koulun ja liikuntasalin toiminnan aikana tai vähentyvän hiukan. Nuorisotalon ja kaukalon läheisyys vaikuttaa alueen viihtyvyyteen. Asuinalueen ja edellä mainittujen alueiden väliin tulee harkita suojavyöhykettä niiden käytön häiriöiden vähentämiseksi asuinalueella. Nuorisotalon ja kahden päiväkodin läheisyys tullee houkuttelemaan asukkaiksi lapsiperheitä. Suunnittelualue sijaitsee Urpolan oppilasalueella. Urpolan koululle on matkaa reilu kilometri. 13

63 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Rivi- ja kerrostalorakentaminen eivät sovi alueen rakenteeseen. Yhdyskuntatekniikan yksikön suosituksesta alueelle kuitenkin osoitetaan mahdollisuus rakentaa rivitalo. Jos rivitalolle ei ole kysyntää, voidaan sille osoitetulle alueelle kuitenkin rakentaa kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja. Omakotitalorakentaminen voidaan toteuttaa talokohtaisilla pihoilla ja pysäköinnillä. Pihajärjestelyt luovat mahdollisuuden vyöhykkeelle asuinalueen ja jääkiekkokaukalon sekä nuorisotalon väliin Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Alue osoitetaan pääosin omakotitalojen korttelialueeksi. Päiväkodin, nuorisotalon, koulun, puistojen ja omakotitaloalueiden läheisyys tukee tätä valintaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tuli määräaikana kuusi mielipidettä. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut pyysi huomioimaan jääkiekkokaukalon siirron yhteydessä tarvittavan tilan valaistukselle, huoltoliikenteelle ja lumen varastoinnille. Liikunta- ja nuorisopalvelulla on kokemuksia lähialueen asukkaiden häiriintymisestä liikuntapaikoilta ja nuorisotaloilta kantautuvista äänistä ja pyytää ottamaan tämän huomioon. Liikuntasalin purkamisen arvellaan vaikeuttavan liikuntaseurojen toimintaa sekä muuttavan alueella tehtävän nuorisotyön luonnetta. Yhdyskuntatekniikan yksikkö pyytää lausunnossaan rajaamaan kaava-alueen avo-ojaan leikkipuiston puolella. Tontin varaajille on kerrottava ennakkoon Kaituentien ja leikkipuiston väliin jäävän kuusikon säilyttämisestä. Kuusikko voi aiheuttaa varjostusta lähitonteille. Sivistystoimi piti tärkeänä, että uudessa asemakaavassa otetaan huomioon ja mahdollisuuksien mukaan turvataan lähiliikuntapaikat ja harrastepaikat. Alueella toimivalle nuorisotyölle on mahdollistettava toimintaympäristö. Eva- Maija Riissanen vastusti kirjeessään alueen kaavoittamista asuinrakennuskäyttöön alueen puistomaisuuden takia. Elina Lintu toivoi liikuntasalin takana olevien koivujen säilyttämistä. Jääkiekkokaukalolle varataan alue kiinteistön länsiosasta siten, että sillä on riittävästi tilaa valaistukselle, huoltoajolle sekä lumen varastoinnille. Huoltoajoa esitetään ajettavaksi nuorisotalon pysäköintialueen kautta. Nuorisotoimen edustajan ja kentän hoitajan kanssa on keskusteltu asiasta ja edellä mainittu kulkuyhteys nuorisotalon tontin kautta on mahdollista toteuttaa. Liikuntasalin ja koulun purkaminen on ollut liikkeelle panevana taustatekijänä kaavaprosessissa joten sen vaikutuksiin liikuntaseurojen ja nuorisotyön toiminnassa ei voida tällä kaavalla vaikuttaa. Kaavassa ei tulla muuttamaan päiväkodin kaavanmukaisia piha- ja leikkialueita. Tontin varaajien tiedottaminen on maankäyttöyksikön vastuulla. Alueella on suoritettu puukatselmus huhtikuussa Suunnittelualueen eteläkulmassa oleva metsittynyt alue säilytetään suojapuustona. Päiväkodin pääpiirroksen mukaiset havupuuryhmät liukumäen itäpuolella, avo-ojan vieressä, pyritään säilyttämään. Muuten alueelta ei löytynyt katselmuksessa sellaisia hyväkuntoisia puita, joiden säilyttäminen olisi tarpeen. Asemakaavan muutosehdotus oli teknisen lautakunnan käsiteltävänä ja kaupunginhallituksen käsiteltävänä Kaupunginhallitus päätti asettaa asemakaavan muutoksen nähtäville ja pyytää lausunnot rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, pelastustoimelta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksiköltä, Mikkelin Vesilaitokselta, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, museotoimelta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon Energialta. Tämän lisäksi pyydettiin lausunto TUKESilta liittyen SEVESO-direktiiviin. Etelä-Savon maakuntaliitolla, Museotoimella, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut kommentoitavaa kaavamuutoksen suhteen. Kaavamuutokseen 14

64 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos saatiin yksi muistutus kuntalaiselta mutta se kohdistui alueeseen, mikä ei ole kaavamuutoksen kohteena. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistettiin neuvotteluissa saadun palautteen mukaisesti. Koska muutokset katsotaan merkittäviksi, asetetaan ehdotus uudestaan nähtäville ns. tarkistettuna ehdotuksena. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue on pääosin erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialuetta. Nuorisotalon tontin merkintä muuttuu nuorisotalon ja muita vapaa-ajan harrastustiloja sisältävän rakennuksen korttelialueesta (YN) yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Asemakaavan muutoksella rakennusoikeuden määrä erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueilla (AO, AP) on k-m 2 Asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta on liitteenä Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 1.9 hehtaaria. Alueen asuintonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,30. Kerrosluku on I½. Autopaikkoja on varattava yksi jokaista asuinhuoneistoa kohti. Yleisten rakennusten korttelialueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,30. Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin asemakaavan tilastolomakkeessa, liite Palvelut Asemakaavan muutos ei tuo alueelle uusia palveluita. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue AP Asuinpientalojen korttelialue Y Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia/rakennelmia ja toimintoja. Nuorisotalon merkintä aiemmassa kaavassa on ollut nuorisotalon ja muita vapaa-ajan harrastustiloja sisältävän rakennuksen korttelialue (YN). Kaavamuutoksella päivitetään kaavamerkintä yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) Muut alueet VL Lähivirkistysalue 15

65 0929 Kattilansillan koulun tontti Mikkelin kaupunki Asemakaavan muutoksen selostus muutos Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla täydennetään ja eheytetään muuttamalla muuten tyhjilleen jäävän alueen käyttötarkoitusta. Uudisrakennuksissa huomioidaan viereisen omakotitaloalueen ilme. Kerrosluvulla mahdollistetaan tilavammat piha-alueet. Väestömäärä ei lisäänny merkittävästi kaupunginosassa kaavamuutoksen seurauksena. Kaavamuutosalue tukeutuu jo olemassa oleviin palveluihin sekä virkistys- ja liikunta-alueisiin. Kaavamuutos ei luo alueelle uusia palveluja tai niiden tarvetta. Alueella on jo yhteys vesi-, viemäri- ja sadevesiverkkoihin. Uudisrakentaminen voi vaikuttaa johtojen uudelleensijoitteluun alueella Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on aiemmin ollut koulukäytössä. Alueen luonne muuttuu oleellisesti sen muuttuessa asuinrakentamisen alueeksi. Tätä muutosta lievitetään ottamalla viereisen omakotitaloalueen ulkonäkö huomioon uusia taloja rakennettaessa. Tonttijako seuraa samaa kaavaa. Koska kyseessä on koulukäytössä ollut alue, ei kyseessä ole luonnonympäristö. Vesitaloudessa on otettava huomioon alueen kautta kulkevat hulevedet ja johdettava ne nykyisen avo-ojan kautta tai rakennettava uusi salaojayhteys. Suunnittelualueen eteläkulmassa oleva metsittynyt alue säilytetään suojapuustona. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Liikunta- ja nuorisopalvelulla on kokemuksia lähialueen asukkaiden häiriintymisestä liikuntapaikoilta ja nuorisotaloilta kantautuvista äänistä. Häiriöiden vähentämiseksi viereisten tonttien piha-alueet muodostavat suojavyöhykkeen nuorisotaloa ja jääkiekkokaukaloa vasten. Pääasiallinen kulku- ja huoltoreitti jääkiekkokaukalolle on nuorisotalon tontin kautta. Asemakaavan nähtävilläoloaikana kävi ilmi, että kaava-alue sijoittuu osittain SEVESOdirektiivin mukaisen laitoksen vaara-alueelle (1 km), joka saattaa rajoittaa alueen käyttöönottoa. Asemakaavan muutoksesta on pyydetty lausunto Tukesilta eikä käyttöönoton rajoituksia tarvita. 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. 5.6 Nimistö Kattilansillan nimistö on perustunut kattiloihin ja astioihin, kuten Pannutie, Tuoppitie, Kiulutie, Riehtilänpuisto jne. On luonnollista jatkaa alueen nimistöä samalla linjalla. Suunnittelun kohteena olevalle alueelle kaavoitetaan yksi uusi katu. Katu sijoittuu alkamaan vastapäätä Pannutietä. Uuden kadun nimeksi tulee Kasarikuja. 16

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm Kaavan nimi 12. kaupunginosa Kattilansilta, koulun tontti Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 929 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,8902 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,8902 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,25 0, A yhteensä 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,30-1, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1598 8,5 0,1598 R yhteensä L yhteensä 0,1328 7,0 0,1328 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

78 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,25 0, A yhteensä 0, , ,30 0, AP 0, , ,30 0, AO 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,30-1, Y 0, , ,30 0, YO -1, YN -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1598 8,5 0,1598 VL 0, ,0 0,1598 R yhteensä L yhteensä 0,1328 7,0 0,1328 Kadut 0, ,0 0,1328 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

79 0929 KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUSVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET 1. Mikkelin kaupungin museot Museotoimella ei ole huomautettavaa Mikkelin kaupungin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelia 26 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta. 2. Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkelin kaupunki on pyytänyt lausuntoa seuraavista kaavamuutoksista. - Mikkelin kaupungin Pitkälahden kylän tilojen Raivio RN:o 12:27 ja Takuuniemi RN:o 12:70 osia koskeva rantayleiskaavan muutos/ Luonterin rantayleiskaava - Mikkelin kaupungin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelia 26 koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Kattilansillan vanhan koulun tontti Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa kaavamuutosten suhteen. 3. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. 4. Anja Ylönen Miksi suunnitellaan kerrostalojen rakentamista luonnonsuojelualueelle? Kattilalahti ja Urpolanjoki ovat ko. tontin ympärillä, jonne ainoa kulkureitti Ristiinan tieltä pyörä/kävelytien yli. VASTINE Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi Asemakaavaehdotuksen kohteena oleva alue ei sijoitu mielipiteessä ilmaistulle alueelle. Merkitään tiedoksi. Maallikon silmin alue on pieni n. 50 perheen asunnoksi. Rakennuksille tulee korkeutta (kuusi kerrosta?) Tien ja parkkipaikkojen käyttöön tulee iso alue ja piha-aluettakin pitää kai olla? Tie alueelle on tällä hetkellä pyörätien yli. Ristiinantien laajentamisen yhteydessä rakennettiin kävely/pyörätie Kattilanlahden rantaan. Rannalla on myös Melapirtti, jonne pääsee ainoastaan kävelytietä pitkin. Tien alitse on rakennettu useita tunneleita, joten

80 reitti on turvallinen. Mikkelissä on runsaasti uudisrakentamista ja asuntomessutkin on suunniteltu. Miksi suunnitellaan tornitaloa alueelle, jossa muut talot ovat 2-3 kerrosta? Käykää katsomassa ja kuuntelemassa luonnonrauhaa melkein kaupungin keskustassa! 5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on vastaanottanut lausuntopyyntönne koskien asemakaavan muutosta Mikkelin kaupungin 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelissa 26. Alue sijaitsee n. 2,5 km Mikkelin keskustasta etelään. Merkitään tiedoksi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa käytöstä poistuneen koulun alue asumisalueeksi. Alue sijaitsee noin 1km etäisyydellä Mölnlycke Health Care Oy:n tuotantolaitoksesta, joka on Seveso-direktiivissä tarkoitettu turvallisuusselvitysvelvollinen laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittava laitos. Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet laitoksella ovat tolueeni-diisosyaniitti (T+) ja etyleenioksidi (F+, T). Molemmista mainituista kemikaaleista on tehty leviämismallinnukset eri onnettomuusskenaarioilla, joiden mukaan päästöt eivät leviäisi kaavamuutosalueelle. Tukesilla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutossuunnitelmiin.

81 0929 KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUSVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET 1. Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa 12. kaupunginosan (Kattilansilta) korttelin 26 asemakaavamuutoksesta. 2. Etelä-Savon pelastuslaitos Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. 3. Seija Riihelä ja Seppo Riihelä Alkuperäisen kaavatyön tavoite oli täydennysrakentaa vanhaa aluetta siten, että se istuu jo olemassa olevaan tasakattoiseen yksikerroksiseen kiinteistökantaan. Näin olisi tapahtunut, jos harjakorkeus olisi ollut ensin nähtävillä olevan kaavan mukainen. Käytännössä nyt tämän uuden kaavan mukainen harjakorkeus on 1 kerrosta korkeammalla, kuin kaikkien muiden, siis yksikerroksisten tasakattoisten alueen omakotitalojen harjakorkeuden yläpuolella. Tällaista korotusta harjakorkeudessa ei voi pitää sellaisena, joka täyttää kaavatyön tavoitteen olemassa olevan rakennuskannan mukaisena täydennysrakentamisena. VASTINE Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 26 käyttötarkoitus opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta asuinrakentamiselle sopivaksi. Alkuperäisessä asemakaavan muutosehdotuksessa oli asetettu tavoitteiksi muuttaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue asuinrakentamiselle tarkoitetuksi alueeksi siten, että alueella sijaitseva jääkiekkokaukalo säilyy ja viereisen päiväkodin kaavanmukaiset piha- ja leikkialueet säilyvät ennallaan. Alueen lävitse kulkee kävelyreitti joka pyritään säilyttämään. Alueen länsi- ja eteläreunalla kulkeva hulevesioja säilytetään mutta sen voi tarvittaessa muuttaa salaojaksi. Uudisrakennusten tulee sopeutua ulkonäöllisesti lähialueen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ne sijoitetaan siten, että mahdollisimman monesta on näkymä järvelle. Alkuperäisessä asemakaavan muutosehdotuksessa kerrosluvuksi oli merkitty sama 1½ kuin nykyisessä muutosehdotuksessa. Osaltaan täydennysrakentamisen tulisi täydentää nykyistä jo olemassa olevaa omakotialuetta. Lähinpiin rivitaloihin on matkaa puoli kilometriä, eikä näköyhteyttä ole. Vastaavasti kaikki kohteen pohjoispuolella olevat kiinteistöt ovat omakotitaloja. Nyt muutetussa kaavassa kohteen ilme ja toteutus on muuttunut lähinnä rivitaloiksi. Ensimmäisessä kaavassa olleet tavoitteet ja merkinnät täydensivät toteutuessaan olemassa olevaa asumiskantaa. Nyt Lähimpiin rivitaloihin on matkaa n. 250 metriä, näköyhteyttä ei ole. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamääräys AP (asuinpientalojen korttelialue) mahdollistaa rakentaa erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja tai rivitalon.

82 rivitalopainotteisuudelle ei löydy tukea lähiympäristöstä, saatikka esimerkkejä. Lisäksi kaavassa on jäänyt huomioimatta koululaisten ja ulkoilijoiden aktiivisesti käyttämä reitti, joka kulki koulutontin lävitse pohjoiseteläsuunnassa. Esitämme, että kaavaehdotus palautetaan uudelleen käsittelyyn vastaamaan kaupunginhallituksen päätöstä. Kaavamerkinnät rivitaloista (AP) poistetaan ja samalla kerroskorkeudet palautetaan kaikilta osin yksikerroksiksi erillispientaloiksi. 4. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Pienenä täsmennyksenä kaavan AP-alueen määräyksiä tulee korjata/muuttaa, kaavahan ei sisällä korttelia 51 kuten em. kohdassa on mainittu. Koululaisten ja ulkoilijoiden reitti alueen läpi on säilytetty asemakaavan muutosehdotuksessa kevyen liikenteen väylällä alueen itäreunassa. Aiemmassa asemakaavan muutosehdotuksessa kevyen liikenteen väylä oli alueen eteläreunassa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotus kokouksessaan Kerroskorkeus on ollut sekä edellisessä että nykyisessä asemakaavan muutosehdotuksessa 1½ joten sitä ei voi palauttaa yksikerroksiseksi. Merkitään tiedoksi ja korjataan kyseinen määräys.

83 Kaupunginvaltuusto Liite Kauppakirja 1. Myyjä 2. Ostaja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y ) Perustettavan yhtiön lukuun, omistajinaan Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki 3. Kaupan kohde Tällä kauppakirjalla myydään Mikkelin kaupungin NN kaupunginosan korttelissa xx oleva tontti xx sekä tontilla olevat myyjän omistamat rakennukset liittymineen. Kaupan kohteen kiinteistörekisteritunnus on Moisio päivätyn kiinteistörekisteriotteen mukaan kaupan kohteen pinta-ala on 23,85 hehtaaria, joka sisältää erottamattomat määräalat Royal House 7460 m2 (Pistetalo 2058 m2, Perhetalo 2729 m2, Autotalli 2034 m2, Pysäköintialue 289 m2, lämmönjakohuone 350 m2) ja Mikkelin kaupunki C- rakennus noin m2, kaikki yhteensä 1,746 ha. Kohteen osoite on Moisiontie 10, Mikkeli. Alueella, jolla myytävä kiinteistö sijaitsee on valmisteilla yleiskaava ja asemakaava. 4. Kauppahinta ja sen maksaminen Kauppahinta on (kaksimiljoonaa satatuhatta) euroa, joka maksetaan mennessä, mikäli valtuuston kaupan hyväksymistä koskeva päätös on saanut siihen mennessä lainvoiman, muussa tapauksessa 30 vuorokauden kuluessa sen jälkeen kun päätös on saanut lainvoiman, ei kuitenkaan ennen Omistusoikeuden siirtyminen Omistusoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle sen jälkeen kun kauppaa koskeva valtuuston päätös on lainvoimainen.

84 2 6. Hallintaoikeuden siirtyminen Osa kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista on vuokrattu myyjälle erillisellä vuokrasopimuksella. Ostaja saa vuokratulon siitä alkaen kun kauppahinta on maksettu ja kaupan hyväksymistä koskevat päätökset ovat saaneet lainvoiman. Ostaja ja myyjä sitoutuvat tämän kauppakirjan allekirjoituksin allekirjoittamaan Liitteenä 1 olevan vuokrasopimuksen, jonka kuntayhtymän hallitus hyväksyy sillä ehdolla, että valtuusto hyväksyy kaupan. Hallintaoikeus vuokrattuihin alueisiin ja rakennuksiin jää myyjälle vuokrasopimuksen voimassaoloajaksi. Muilta osin hallintaoikeus siirtyy ostajalle kun kauppahinta on maksettu. 7. Vaaranvastuu Vaaranvastuu kaupan kohteen vahingoittumisesta siirtyy ostajalle, kun omistusoikeus siirtyy. Myyjä sitoutuu pitämään kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten vakuutukset voimassa kaksi viikkoa vaaranvastuun siirtymisestä lukien, jonka jälkeen ostaja sitoutuu vakuuttamaan ne. 8. Vuokraoikeudesta ja rakennuksista aiheutuvat kustannukset Myyjä vastaa kaupan kohteen kaikista hoito- ja ylläpitokustannuksista omistusoikeuden siirtymiseen saakka. Kaupantekovuodelta maksettavasta kiinteistöverosta vastaa myyjä. Muilta osin vuokrattavien rakennusten ja alueiden kustannusvastuista on sovittu osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa. 9. Kiinteistörasitteet 10. Rasitukset Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, että kaupan kohteeseen ei kohdistu muita rasitteita, kuin mitä päivätystä kiinteistörekisteriotteesta ilmenee. Lisäksi myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei kaupan kohteeseen kohdistu myöskään mitään muita sopimukseen tai suostumukseen perustuvia käyttöoikeuksia. Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei kaupan kohteeseen kohdistu muita rasitteita kuin mitä päivätystä rasitustodistuksesta ilmenee. Ostaja on tietoinen alueen vesi-, viemäri-, lämpö- ja sähköjohdoista, jotka ilmenevät ostajalle luovutetuista piirustuksista.

85 3 Ostaja hyväksyy, että myyjä hakee ostajaa enempää kuulematta kaupanteon jälkeen omalla kustannuksellaan erityisen vuokraoikeuden kirjauksen kaupan kohteeseen erillisessä vuokrasopimuksessa sovitun vuokraoikeutensa pysyvyyden varmistamiseksi. Vuokraoikeuden kirjauksella myyjä varmistaa, että se saa olla vuokralla vuokrasopimuksen kohteessa (liiteluettelon mukaisesti, yhteinen huoneistoala m2) 7 vuoden ajan omistusoikeuden siirtymisestä lukien. Vuokrasopimus on tämän kauppakirjan liitteenä. 11. Kaupan kohteen kunto Ostaja on huolellisesti tutustunut kaupan kohteeseen ja ottaa sen vastaan siinä kunnossa, kuin se viimeksi ostajalle esiteltäessä oli. Myyjä on ilmoittanut kaupan kohteen kunnosta seuraavaa: Rakennukset vaativat huomattavia korjauksia ja ovat osittain alkuperäisessä kunnossaan. Osa rakennuksista on suojelukohteita. Rakennusten kuntoon ja tekniikkaan sisältyy merkittäviä riskejä, joista ostaja on tietoinen. Ostajalle on luovutettu rakennuksia koskeva historiallis-museaalinen selvitys ja sairaanhoitopiirin teknisen puolen aiemmat selvitykset kiinteistön korjaussuunnitelmista. Myyjä ei ole vastuussa sellaisista kaupan kohteen virheistä, vaurioista tai puutteellisuuksista, jotka on ostajalle ilmoitettu tai jotka ostaja on muutoin havainnut tai jotka tämän olisi pitänyt ammattikokemuksensa mukaan havaita. 12. Ostajalle annetut tiedot Ostajalle on luovutettu seuraavat asiakirjat, joihin tämä ilmoittaa tutustuneensa: Lainhuutotodistus KTJ (2 sivua) Kiinteistörekisteriote KTJ kaupan kohteesta (2 sivua) Kiinteistörekisterin karttaote (3 sivua) Rasitustodistus (1) - Moision sairaala-alueen vuokrattavat rakennukset 2015, Moision yksityistien osakasluettelo Sairaanhoitopiirin vuokrattava maa-aluekartta Moision sairaala-alueen tie- ja piha-alueiden kunnossapito Moision sairaala-alueen kaukolämpö ja sähköverkosto , päivitys Moision sairaala-alueen vesi- ja viemäriverkosto , päivitys Moision rakennusten kulutus- ja mittaritiedot Pohjapiirrokset kaikista rakennuksista toimitettu sähköisesti välittäjälle kevät 2014

86 4 Myyjä on kertonut tiedossa olevat myytävän alueen ja sitä lähellä olevan maa-alueen saastumista koskevat tiedot ja näiden korjaamista koskeneet aiemmat toimenpiteet. Myyjä vastaa siitä, että alueella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole saastunutta ja pilaantunutta maata. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan syntyneistä maan saastumisesta aiheutuneista puhdistuskustannuksista omalta osaltaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 13. Myötävaikuttaminen alueen jatkokaavoitukseen Myyjä sitoutuu vuokralaisena edesauttamaan myydyn alueen mahdollista kaavoittamista niissä rajoissa kuin sen voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen myötävaikutusmahdollisuuksiin, ottaen kuitenkin huomioon, että kaavoitus ei voi rajoittaa vuokralaisen oikeutta käyttää vuokran kohdetta vuokrasopimuksessa tarkoitettuun käyttöön. 14. Rakennusten pinta-alatiedot Ostaja on tietoinen, että rakennusten pinta-aloista annetut tiedot perustuvat rakennusvalvonnan käytössä oleviin tietoihin, eikä niitä ole tarkistusmitattu, joten ne saattavat poiketa olennaisestikin nykymääräysten mukaan mitattavista pinta-aloista. Mikäli pinta-alatiedoissa kaupanteon jälkeen havaittaisiin poikkeamia ilmoitettuihin tietoihin, ei osapuolilla ole oikeutta esittää niiden perusteella vaatimuksia toista osapuolta kohtaan. 15. Veroseuraamukset Osapuolet ovat tietoisia tästä kaupasta aiheutuvista veroseuraamuksista. Tästä kaupasta menevästä varainsiirtoverosta ja kirjaamiskustannuksista vastaa ostaja. Mahdollisista välisaannoista menevästä varainsiirtoverosta vastaa myyjä. 16. Sähköliittymän siirto, kaukolämpöliittymäsopimukset sekä vesi- ja viemäriliittymäsopimukset Myyjä siirtää tällä kauppakirjalla Etelä-Savon Energian kanssa solmittuun liittymissopimukseen perustuvat kaikki oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. Sama koskee kaukolämpöliittymäsopimuksia ja vesi- ja viemäriliittymäsopimuksia. Myyjä vakuuttaa, että kaikki mainittuun liittymissopimukseen perustuvat, myyjän hallinta-aikaan kohdistuvat maksut on kaupantekopäivään asti maksettu.

87 5 17. Etuostolain mukainen vakuutus Myyjä ja ostaja vakuuttavat, etteivät he kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ole tehneet sellaisia kiinteistökauppoja, jotka olisi otettava huomioon etuostolain 5 :ssä mainitussa tarkoituksessa. 18. Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä kaupasta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan Etelä- Savon käräjäoikeudessa. Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samasanaista kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle. Mikkeli x.x.201x Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Allekirj.) Ostaja (allekirj.) LIITTEET Liite 1 Vuokrasopimus Kaupanvahvistajan todistus

88

89 Kaupunginvaltuusto Liite Vuokrasopimus 1. Osapuolet Vuokranantaja: Perustettava yhtiö omistajina Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki Vuokralainen: 2. Vuokrattava kohde Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y ) 3. Vuokra-aika Osoitteessa Moisiontie 10, Mikkeli, sijaitsevan Moision sairaalan rakennukset tämän sopimuksen liitteenä 1 olevan luettelon mukaisesti, yhteinen huoneistoala m 2 ) sekä välittömästi sairaalakäyttöä palvelevat ulkoalueet. ( Kohde ) Vuokran kohteena oleva maa-alue ja rakennukset on merkittyinä tämän vuokrasopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Kohde on vuokrasopimuksen allekirjoittamisen hetkellä vuokralaisen käytössä ja kiinteistö on myyty vuokranantajalle erillisellä kauppakirjalla. Kohde vuokrataan sairaalakäyttöön sellaisena kuin se vuokrasopimuksen allekirjoittamisen hetkellä on. Vuokrasopimus on määräaikainen ja se astuu voimaan omistusoikeuden siirtymistä seuraavana päivänä ja on voimassa 7 (seitsemän) vuoden ajan vuokrasuhteen ensimmäisestä päivästä lukien. Vuokrasopimus sitoo vuokranantajaa sen jälkeen kun valtuuston Moision kiinteistöä ja maa-aluetta koskevan päätös on saanut lainvoiman ja omistusoikeus on siirtynyt tässä sopimuksessa tarkoitetulle vuokranantajalle. Vuokralaisella on oikeus jatkaa määräaikaista vuokrasuhdetta kolmen vuoden määräajaksi voimassa olevin ehdoin ilmoittamalla vuokrasuhteen jatkamisesta vuokranantajalle viimeistään kaksi vuotta ennen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymistä. Vuokrasopimus päättyy määräajan kuluttua ilman irtisanomista. Osapuolet sitoutuvat olemaan vaatimatta toiselta osapuolelta minkäänlaista korvausta määräaikaisen vuokrasuhteen päätyttyä vuokrasuhteen päättymisen tai siitä välillisesti tai välittömästi aiheutuvien kustannusten seurauksena. Mikäli jommalla kummalla osapuolella tahansa on tarve päättää sopimussuhde ennen määräajan päättymistä, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen päättämisestä hyvässä hengessä ennen sovittua määräaikaa.

90 2 4. Hallintaoikeus 5. Vuokra Vuokralainen on aikaisemmin omistanut vuokrattavan kohteen ja harjoittanut siinä sairaalatoimintaa. Vuokralainen jää vuokraamaansa kiinteistöön omistusoikeuden siirtymisen jälkeen ja jatkaa niissä toimintaansa. Vuokra on /kuukausi, noin 2,30 /huoneistoneliömetri. Tilojen pintaalaa ei ole tarkistusmitattu eikä vuokran määrää voida muuttaa tarkistusmittauksen perusteella. (pääomavuokra, jolla katetaan pääomakustannukset, jotka muodostuvat kiinteistöön sijoitetun pääoman tuottovaatimusten mukaisesti sekä pääoman erilliskustannukset mm. vakuutuskustannukset) Edellä määritelty vuokran määrä on arvonlisäveroton vuokran määrä. Maksettavaan vuokraan lisätään kulloinkin voimassa olevan arvonlisäverokannan mukainen arvonlisävero. Mikäli tiloja käytetään vähennykseen oikeuttamattomalla tavalla, vuokralainen on velvollinen kuukausittain vuokranmaksun yhteydessä korvaamaan vuokranantajalle siitä aiheutuvan vahingon ja/tai kustannuksen, jonka suuruus määräytyy valtiolle palautettavaksi tulevan veron ja muiden maksujen mukaan. Viivästyneistä vuokraeristä peritään kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen viivästyskorko. Maksuhuomautuksista ja perinnästä aiheutuneet kulut lisätään vuokraan. Vuokranmaksu alkaa vuokra-ajan alkaessa. Vuokra maksetaan etukäteen laskutuskuukauden 3. päivänä. Vuokralaskutus tapahtuu sähköisesti, ellei toisin sovita. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:100). Perusindeksi on elokuun 2014 indeksiluku. Vuokra tarkistetaan vuosittain lokakuun indeksilukuun. Tarkistettua vuokraa maksetaan tammikuun alusta lukien. Ensimmäinen tarkistusajankohta on tammikuu Indeksin laskiessa peritty vuokra ei kuitenkaan laske. Mikäli lainsäädännön muutoksen johdosta indeksiä ei voitaisi soveltaa tai ko. indeksin laskeminen lopetettaisiin, sopivat osapuolet vuokran muusta tarkistamisesta, joka takaa vuokranantajalle indeksiehdon lakkaamisesta eteenpäin vastaavan vuokratuottotason korotuksineen jatkossa. 6. Käyttökustannukset ja kunnossapitovastuu Vuokra-aikana vuokralainen vastaa kaikesta hallitsemiensa ja alueiden käyttökustannuksista, kunnossapidosta, huollosta, korjauksista ja muista kustannuksista ja vastaa siitä, että tilat pysyvät sellaisessa kunnossa, että niissä voidaan

91 3 7. Muut ehdot harjoittaa sairaalatoimintaa. Perusparannuksista vastaa vuokranantaja. (vastuunjakotaulukko) Vuokralainen vastaa erillisen mittauksen mukaan kuluttamastaan sähköstä (tällä hetkellä navettarakennuksessa on yhteinen sähkön mittaus apuvälinekeskuksen kanssa, navetan osuudelta sähkönkulutus sovitaan myöhemmin erikseen), lämmöstä, vedestä ja jätevedestä, jätehuollosta sekä ulkoalueiden tarpeellisesta kunnossapidosta sekä Moision tien hoitomaksusta. Vuokralainen vastaa myös ATK- ja puhelinverkon toimivuudesta sekä tilojen varustamisesta sairaalakäyttöön voimassaolevien viranomaismääräysten mukaiseksi. (ylläpitovuokra ja siihen sisältyvät velvoitteet). Vuokranantaja vakuuttaa kohteen täysarvovakuutuksella sekä maksaa kohteen kiinteistöveron vuosittain 2015 vuodesta alkaen. Vuokranantajalla on oikeus edelleen laskuttaa vuokralaiselta se osa kiinteistöverosta ja kiinteistön täysarvovakuutuksesta, joka kohdistuu vuokralaisen hallinnassa oleviin rakennuksiin ja maa-alueisiin. (ylläpitovuokra ja siihen sisältyvät velvoitteet). Kohde on ollut ennen vuokrakauden alkua vuokralaisen omistuksessa ja hallinnassa, joten vuokralainen vastaanottaa ja hyväksyy kohteen sellaisena kuin se vuokrasopimuksen alkamishetkellä on. Vuokralainen vastaa toimintansa vuokratiloille asettamien viranomaisvaatimusten täyttämisestä. Vuokranantaja ei ole velvollinen korvaamaan vuokralaisen omaisuudelle tai toiminnalle kohteessa aiheutuneista toiminnan keskeytyksistä, häiriöistä tai katkoista aiheutuneita vahinkoja Ellei tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu, vuokrasuhteeseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/95) Vuokralainen on todennut vuokrattavien rakennusten laitteineen olevan siinä kunnossa, kuin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, ja hyväksyy sen siinä kunnossa kuin se vuokrasopimusta allekirjoitettaessa on Vuokralainen on velvollinen hoitamaan kiinteistöä huolellisesti ja huolehtimaan siitä, että kiinteistön käyttäjät noudattavat riittävää huolellisuutta toimiessaan vuokratuissa tiloissa Vuokralainen ei saa suorittaa kiinteistössä muutos- tai parannustöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa.

92 Vuokrasuhteen kestäessä vuokranantaja on oikeutettu tekemään kiinteistössä tavanmukaisia korjaus- ja muutostöitä ilmoitettuaan siitä etukäteen vuokralaiselle Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolloin vuokran kohdetta ei ole voitu käyttää vuokrasopimuksessa tarkoitettuun käyttöön, jos se johtuu siitä, että vuokranantaja ei ole huolehtinut tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan Vuokralainen ei saa ilman vuokranantajan kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeuttaan tai luovuttaa vuokran kohdetta toiselle, ellei tämän johdu terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista Vuokralaisella on oikeus vuokranantajaa enempää kuulematta hakea vuokraoikeutensa vakuudeksi maakaaren 14 luvun 1 :ssä tarkoitettu erityisen oikeuden kirjaaminen Vuokralainen vastaa oman irtaimistonsa ja toimintansa vaatimien vakuutusten (keskeytysvakuutus mukaan lukien) kustannuksista Vuokralaisella on tiedossa alueen ja sitä lähellä olevan maa-alueen saastumista koskevat tiedot ja näiden korjaamista koskeneet aiemmat toimenpiteet. Vuokralainen vastaa kiinteistöä ja maa-aluetta koskevan kaupan perusteella siitä, että alueella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole saastunutta ja pilaantunutta maata. Vuokralainen vastaa aiemmin hallinta-aikanaan syntyneistä maan saastumisista aiheutuneista puhdistuskustannuksista omalta osaltaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Vuokralainen vastaa vuokra-aikana alueelle tai kiinteistöille aiheuttamistaan vahingoista, mikäli ne voidaan osoittaa vuokralaisen toiminnoista aiheutuneiksi Vuokrasuhteen päättyessä vuokralainen luovuttaa kohteen toimintakuntoisena pois lukien vuokran kohteen tavanomaisesta käytöstä johtuva kuluminen ja luovuttaa samalla vuokranantajalle kiinteistöä koskevan dokumentaation.

93 5 Tämä vuokrasopimus on laadittu ja allekirjoitettu kolmena saman sanaisena kappaleena, yksi vuokralaiselle ja kaksi vuokranantajalle. Kinos Property Investment Oy tai Mikkelin kaupunki määräämänsä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Liitteet 1. Vuokrattavat rakennukset Sairaanhoitopiirin vuokrattava maa-aluekartta Moision sairaala-alueen tie- ja piha-alueiden kunnossapito 4. Vastuunjakotaulukko

94

95 Kaupunginvaltuusto Liite 3 64 [ ] OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on [ ]. Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on hallita, omistaa ja kehittää kiinteistöjä sekä [ ] ja muu siihen liittyvä toiminta. 3 Hallitus Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu varsinaisessa yhtiökokouksessa valittavat puheenjohtaja ja kaksi (2) varsinaista jäsentä (ja kaksi (2) varajäsentä). Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu toistaiseksi. Hallituksen kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 4 Toimitusjohtaja Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jonka hallitus nimittää. Toimitusjohtajan tehtävänä on hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti huolehtia yhtiön juoksevasta hallinnosta. Toimitusjohtajalle suoritettavan palkkion määrää hallitus. 5 Yhtiön edustaminen Yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa nimetylle henkilölle oikeuden yhtiön edustamisen yhdessä hallituksen jäsenen tai toisen edustamiseen oikeutetun kanssa. Lisäksi hallitus voi antaa prokuran yhtiön edustamiseen siten, että prokuristi voi edustaa yhdessä hallituksen jäsenen tai edustamiseen oikeutetun kanssa. 6 Tilintarkastajat Yhtiössä on yhdestä kahteen (1-2) varsinainen tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja. Milloin tilintarkastusta toimittamaan valitaan Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa kuitenkaan ole valittava. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 7 Tilinpäätös Tilinpäätös on hyvissä ajoin annettava tilintarkastajalle, jonka tulee viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista yhtiökokousta luovuttaa tilintarkastuskertomus yhtiön hallitukselle. 8 Kokouskutsu Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkaille aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta postittamalla kutsu kirjatuin kirjein kullekin osakkeenomistajalle osoitteella, jonka he ovat ilmoittaneet yhtiön osakeluetteloon tai vaihtoehtoisesti samassa ajassa toimittamalla kokouskutsu muutoin todistettavasti kirjallisesti. 9 Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä yhtiön kotipaikassa. Kokouksessa on: Esitettävä:

96 1. tilinpäätös ja toimintakertomus 2. tilintarkastuskertomus Päätettävä: 3. tilinpäätöksen vahvistamisesta 4. toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta 5. vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle 6. hallituksen jäsenten palkkioista sekä matkakustannusten korvausperusteista 7. tilintarkastajien palkkiosta Valittava: 8. hallituksen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet tarvittaessa 9. varsinaiset tilintarkastajat ja varatilintarkastajat tarvittaessa Käsiteltävä: 10. muut kokouskutsussa ilmoitetut asiat 10 Lunastuslauseke Jos osake siirtyy muulle uudelle omistajalle kuin yhtiölle itselleen, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle ja yhtiön osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa kaikki siirron kohteena olevat osakkeet seuraavin rajoituksin ja seuraavilla ehdoilla: Lunastusoikeus koskee kaikkia vastikkeellisia ja vastikkeettomia saantoja. Lunastusoikeutta ei kuitenkaan synny, milloin siirronsaaja on luovuttajan kanssa kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan samaan konserniin kuuluva yhtiö eikä sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä. Lunastajan tulee sitoutua lunastamaan kaikki samalla saannolla hankitut osakkeet. Jos useammat osakkaat haluavat käyttää lunastusoikeuttaan, on osakkeet jaettava hallituksen toimesta lunastukseen halukkaiden kesken heidän aikaisemmin omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa. Mikäli jako ei näin mene tasan, jaetaan ylijääneet osakkeet lunastusta haluavien kesken arvalla. Lunastettavien osakkeiden hinta on siirtäjän ja siirronsaajan sopima hinta, taikka jos saanto on vastikkeeton tai siten sovittu, ettei se ole yksiselitteisesti rahaksi muutettavissa, osakkeiden todellinen tilinpäätökseen perustuva arvo. Hallituksen tulee antaa tieto osakkeenomistajille osakkeen siirtymisestä neljäntoista (14) päivän kuluessa siirtoilmoituksesta lukien. Tiedoksiannon tulee tapahtua samoin kuin kokouskutsun antamisen. Tiedon tulee sisältää lunastushinta ja päivämäärä, jolloin lunastusvaatimus on viimeistään tehtävä. Osakkeenomistajien tulee esittää lunastusvaatimuksensa kirjallisesti yhtiölle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on ilmoittanut osakkeenomistajille osakkeen siirtymisestä. Lunastushinta on suoritettava yhtiölle käteisenä rahana tai tilisiirtona hallituksen ilmoittamalle pankkitilille. Lunastusoikeutta sekä lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Välimiesoikeutena toimii osapuolten nimeämä yksi välimies tai mikäli hänestä ei voida sopia, Keskuskauppakamarin osakkaan hakemuksesta nimeämä henkilö. 11 Suostumuslauseke Yhtiön osakkeiden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. Suostumusta on haettava kirjallisesti.

97 Kaupunginvaltuusto Liite 4 64 [ ] OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet 1. Kinos Holding Oy, y-tunnus , tai määräämänsä ( Kinos ) 2. Mikkelin kaupunki, y-tunnus ( Kaupunki ) 3. [ ] Oy, y-tunnus [ ] ( Yhtiö ) (Osapuolet yhdessä Osakkaat, kumpikin erikseen Osakas, ja kaikki osapuolet yhteisesti Osapuolet kukin erikseen Osapuoli ) 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Tällä osakassopimuksella ( Sopimus ) Osapuolet sopivat Yhtiön omistuksesta, hallinnosta ja rahoituksesta sekä Osapuolten velvoitteista toisiaan kohtaan. Yhtiön toimialana on nk. Moision sairaala-alueen omistus ja kehittäminen tavoitteenaan luoda alueelle hoiva-, vapaa-ajan-, matkailu- ja terveyspalveluiden keskittymä, johon yhdistyy sekä loma- että vakituinen asuminen. Alueeseen voidaan liittää myöhemmin lisäalueita ja/tai rakennuksia joko sopimuksellisella hallinta- ja/tai kehitysoikeudella tai ostamalla, mikäli ne soveltuvat yhtiön liiketoimintaan ja Osapuolet ovat liittämisen ehdoista yksimielisiä. Yhtiön omistukseen tulevan alueen kehityksessä on ensivaiheessa tarkoitus mahdollistaa monipuolinen kehitystyö ja tulevat käyttötarkoitukset alueen konseptisuunnittelulla ja eri yhteistyötahojen ja toimijoiden aktiivisella kartoituksella. Kaikessa yhtiön kehitystyössä pyritään huomioimaan alueen merkitys maakunnallisesti merkittävänä kehityskohteena ja Osapuolet sitoutuvat parhaan kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan edesauttamaan tätä kehitystä. Osapuolten tarkoituksena on, että Yhtiön liiketoiminta kehitetään pitkäjänteisesti eteenpäin tavoitteena liiketaloudellisiin periaatteisiin nojautuva kannattava yritys, jonka koituu Osakkaiden hyödyksi sekä arvonnousuna, että Yhtiön omistaman alueen kehityksen myötä. Osapuolet ovat itsenäisesti ja huolellisesti arvioineet tämän Sopimuksen heille tuomat oikeudet ja velvollisuudet. Osapuolet toteavat, että tämän Sopimuksen mukaiset määräykset ovat tarpeellisia Yhtiön toiminnan ja kehittämisen kannalta. 3. Osakeomistus sekä yhtiön jatkorahoitus 3.1 Nykyinen osakeomistus Yhtiössä on yksi osakesarja ja jokainen osake tuottaa yhden (1) äänen yhtiön yhtiökokouksissa. Sopimuksen allekirjoituspäivänä Yhtiön omistus jakaantuu seuraavasti: Osakas Osakkeita Omistusosuus Ääniosuus

98 Kinos [900] 90% 90% Kaupunki [100] 10% 10% Yhteensä ,00% 100,00% 3.2 Rahoitus Yhtiö rahoitetaan sopimuksen kohteena olevan nk. Moision sairaalan alueen hankkimiseksi pankkilainalla ja pääomasijoituksella. Pyrkimyksenä on maksimoida kohtuuhintaisen lainan määrä ilman vakuutta tai Yhtiön omin vakuuksin. Mahdollinen oma pääoma yhtiöön sijoitetaan osapuolten omistusosuuksien suhteessa, mutta Osakkailla ei ole velvollisuutta osallistua Yhtiön jatkorahoitukseen omalla pääomalla, vieraalla pääomalla, vakuuksien antamisella tai takauksilla. Yhtiön osakkeiden uusmerkintä (osakeannit), Yhtiön omien osakkeiden luovutukset tai osakeyhtiölain 10 luvun mukaisten optio- ja muiden erityisten oikeuksien liikkeellelasku voi tapahtua ainoastaan käyvästä hinnasta. Yhtiöön saatava ulkopuolinen rahoitus ja kassavirta pyritään järjestämään siten, että Yhtiö kykenee rahoittamaan toimintansa ja kehitystyön Osakkaista riippumattomana ja maksamaan ensisijaisesti takaisin Osakkaiden alkuperäiset pääomasijoitukset ja toissijaisesti alueen ostoon sitoutuneiden pitkäaikaisten lainojen lyhentämiseen. 4. Yhtiön hallinnointi 4.1 Yhtiön hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 3 jäsentä. Kinoksella on oikeus nimetä 2 jäsentä ja kaupungilla 1 jäsen ja Osakkaat sitoutuvat yhtiökokouksissa tekemään näiden nimettyjen tahojen valintojen edellyttämät päätökset. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kinoksen nimeämä jäsen. Elleivät hallituksen jäsenet keskenään sovi toisin, kutsu Yhtiön hallituksen kokoukseen on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään kahdeksan päivää ennen kutsun tarkoittamaa hallituksen kokousta. Kutsuun liitetään kokouksen esityslista sekä päätöksentekoa koskeva liitemateriaali. Kullakin yksittäisellä hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua hallituksen kokous koolle ja saada haluamansa asia kokouksen esityslistalle. Yhtiön hallitus kokoontuu vähintään [kaksi] ([2]) kertaa vuodessa. Yhtiön hallitus voi tehdä päätöksiä puhelinkokouksessa tai muuten kokoontumatta edellyttäen, että kaikki hallituksen jäsenet hyväksyvät allekirjoituksellaan tehdyt päätökset. Yhtiön tilintarkastajana tulee aina olla KHT-tilintarkastaja tai KHT -yhteisö. 4.2 Toimitusjohtaja Yhtiön toimitusjohtajana toimii Arto Korhonen. Yhtiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa. Toimitusjohtajuus sisältyy hallinnointisopimukseen.

99 4.3 Osakkaiden vastuut Yhtiön toiminnassa sekä hallinto- ja muut palvelut Alueen liiketoimintasuunnitelman ja siihen perustuvan yleisen kehityssuunnitelman laatii yhtiön hallitus. Kinos vastaa kehitystyön operatiivisesta toteutuksesta ja kaavoituksen yksityiskohtaisista tavoitteista. Kehityksen tavoitteena on alueen taloudellisen ja toiminnallisuuden kasvattaminen. Alueen kaavoituksesta ja kaavoitusprosessista vastaa kaupunki. Kaupunki pyrkii yhteistyössä Yhtiön kanssa, hyviä kaavoitusperiaatteita noudattaen, luomaan alueelle Mikkelin kaupunkirakenteeseen soveltuvan ja toteutettavissa olevan asemakaavaratkaisun. Yhtiö hyväksyy tämän sopimuksen allekirjoituksin liitteenä 1 olevan sopimuksen hallintopalveluista Kinos Property Investment Oy:n kanssa. Muut käytettävät palveluntuottajat valitaan ensisijaisesti osaamisen ja kokemuksen perusteella Yhtiön johdon toimesta, huomioiden kuitenkin palveluiden järkevä hintataso. 4.4 Tietyt päätökset Ellei tässä Sopimuksessa muuta todeta, Yhtiötä koskeva päätöksenteko, tapahtukoot se sitten yhtiökokouksessa, hallituksessa tai muussa yhteydessä, tehdään osakeyhtiölain ja Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Yhtiön hallitus tekee ja hyväksyy alueen kehityssuunnitelman, jonka perusteella kehitystyötä pääsääntöisesti ohjataan. Suunnitelma ei kuitenkaan ole sitova vaan ohjaava, ja kehityksen lopullisena tavoitteena on alueen taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden ja arvon maksimointi. Ellei tässä Sopimuksessa muuta todeta, seuraavista asioista päättäminen Yhtiön osalta edellyttää kuitenkin kaikkien Osakkaiden kirjallista suostumusta riippumatta siitä, tapahtuuko päätöksenteko Yhtiön yhtiökokouksessa, hallituksessa tai muussa yhteydessä: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) (viii) yhtiöjärjestyksen muuttaminen; yli euron kerta- tai sarjainvestointien tekeminen; kokonaisten rakennusten myynti; normaaliin liiketoimintaan liittymättömät investoinnit ja näitä varten otettava rahoitus; kaikki normaalin liiketoiminnan ulkopuolella olevat sopimukset ja liiketoimet (mukaan lukien käyttöomaisuuden myynti, vuokraaminen, luovuttaminen, panttaaminen tai kiinnittäminen); takausten antaminen ja vierasvelkavakuuksien asettaminen; hakeutuminen selvitystilaan, konkurssiin, yrityssaneeraukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn; kaikki sopimukset ja liiketoimet Yhtiön ja Osakkaiden tai Osakkaiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden välillä;

100 Osakkaan nimittämän Yhtiön hallituksen jäsenen antamaa ja tämän allekirjoittamaan hallituksen kokouksen pöytäkirjaan merkittyä suostumusta pidetään yllä mainittuna osakkaan suostumuksena siltä osin, kuin asia kuluu Yhtiön hallituksen päätäntävaltaan ja Osakkaan yhtiökokousedustajan antamaa ja tämän allekirjoittamaan Yhtiön yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkittyä suostumusta pidetään yllä mainittuna Osakkaan suostumuksena siltä osin, kuin asia kuluu Yhtiön yhtiökokouksen päätäntävaltaan. 5. Osakkeiden luovutukset Tässä kohdassa 5 Yhtiön osakkeilla tarkoitetaan myös Yhtiön osakkeisiin oikeuttavia velkakirjoja, arvopapereita, optioita ja optiotodistuksia sekä Yhtiön osakkeiden merkintäja lunastusoikeuksia samoin kuin muita Yhtiön osakkeisiin oikeuttavia instrumentteja. 5.1 Yhtiöjärjestyksen luovutusrajoitukset [Yhtiön voimassa olevassa yhtiöjärjestyksessä on osakkeita koskeva osakeyhtiölain 3 luvun 7 :n 2 momentin mukainen lunastuslauseke, jonka tarkoitus on turvata osapuolia tämän Sopimuksen vastaisilta luovutuksilta.] [Osapuolet sitoutuvat siihen, että luovutettaessa osakkeita tämän Sopimuksen määräysten mukaisesti yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeeseen ei vedota.] 5.2 Sallitut luovutukset ja yleinen luovutusrajoitus Osapuolet sitoutuvat olemaan myymättä, muutoin luovuttamatta tai panttaamatta Yhtiön osakkeita, optioita, vaihtovelkakirjoja tai muita instrumentteja, jotka voidaan vaihtaa osakkeiksi, muutoin kuin tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti. Yhtiön yhtiöjärjestykseen on otettu lunastuslauseke ( ) ja suostumuslauseke ( ). Päätös suostumuksen antamisesta edellyttää kaikkien Osakkaiden etukäteistä kirjallista hyväksyntää, jota ei ilman perusteltua syytä tule evätä. Vastaavasti osakkaat sitoutuvat olemaan käyttämättä yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen mukaista lunastusoikeutta, mikäli tämän Sopimuksen määräyksiä on noudatettu (ml. edellä mainitulla hallituksen suostumuksella tehdyt luovutukset) osakkeiden luovutuksessa tai siirrossa. Osakkaat sitoutuvat siihen, että osakkeiden luovutusten ehtona tulee kaikissa tilanteissa olla, että luovuttava Osakas hankkii luovutuksensaajalta etukäteen kirjallisen sitoumuksen liittymisestä tämän Sopimuksen osapuoleksi (silloin voimassa olevin ehdoin) välittömästi luovutuksen toteutuessa Myötämyyntioikeus Mikäli Osakkaat, jotka yhdessä omistavat yli 50% Yhtiön osakkeista, saavat kolmannelta taholta kirjallisen ostotarjouksen kaikista Yhtiössä omistamistaan osakkeista, ja kyseiset Osakkaat ovat halukkaita hyväksymään kyseisen tarjouksen, ovat he velvollisia ennen tarjouksen hyväksymistä kirjallisesti ilmoittamaan saamastaan tarjouksesta ja sen ehdoista muille Osakkaille, sekä omistamansa osakkeiden luovuttamisen ehtona järjestämään tarjouksen tehneeltä kolmannelta taholta oikeuden muillekin Osakkaille myydä tälle kolmannelle taholle kaikki Yhtiössä omistamansa osakkeet edellä mainitulla tavalla kirjallisesti tiedoksi annetuilla ehdoilla. 6. Kaupungin lunastusoikeus

101 Mikäli alueen kehitys ei seitsemän (7) vuoden kuluessa tämän Sopimuksen solmimisesta ole edennyt sopimuksen edellyttämällä tavalla ja merkittävä osa alueesta on edelleen ilman selkeää toimintasuunnitelmaa ja käyttötarkoitusta (huomioiden että ESSHP:ltä vapautuvia rakennuksia ei ole voitu ottaa käyttöön sen vuokra-aikana), on Kaupungilla oikeus lunastaa Kinoksen omistusosuutta vastaavat Yhtiön osakkeet niiden alkuperäiseen hankintamenoon, päivitettynä elinkustannusindeksin (pisteluku sopimuksen allekirjoitushetkellä) muutoksella ja lisättynä Kinoksen välittömillä Yhtiöön sijoitetuilla kehitys- ja investointikuluilla. Lunastusilmoitus tulee tehdä kirjallisesti kolmen (3) kuukauden kuluessa ESSHP:n seitsemän (7) vuoden määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymisestä. Lunastusilmoituksen jälkeen lunastus laitetaan täytäntöön ilman aiheetonta viivästystä heti osakkeiden arvonmäärityksen valmistuttua. Mikäli havaitaan jo aiemmin, kuitenkin vähintään kolmen (3) vuoden jälkeen, että alueen kehitystyö ei ole käynnistynyt tai yhteistyö ei ole sujunut sopimuksen edellyttämällä tavalla, Osapuolet sitoutuvat hyvässä hengessä ja parhaan kykynsä mukaan pyrkimään edellä kuvatun lunastustoimenpiteen mahdollistamiseen jo aiemmin. 7. Muita määräyksiä 7.1 Yleisvelvoite Osakkaat sitoutuvat itse, asiamiehensä tai edustajansa välityksellä äänestämään ja toimimaan yhtiökokouksessa, hallituksessa (mikäli he ovat hallituksen jäseniä) ja kaikissa muissa yhteyksissä tavalla, jota tämän Sopimuksen määräysten toteuttaminen noudattaminen edellyttää. 8. Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus sitoo kutakin Osapuolta erikseen sen jälkeen, kun Osapuoli on allekirjoittanut Sopimuksen. Tämä Sopimus on voimassa kunkin Osapuolen osalta niin kauan kuin Osapuoli ja yksikin toinen Osapuoli on Yhtiön osakkeenomistaja. Yhtiön osalta tämä Sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun tämä Sopimus on lakannut olemasta voimassa kaikkien muiden Osapuolten osalta. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän Sopimuksen ehtojen vastainen osakkeiden luovutus ei vapauta luovuttajaa sopimuksen mukaisista velvoitteista. 9. Sopimusrikkomus ja vahingonkorvaus Osakas, joka syyllistyy tämän Sopimuksen mukaisten velvoitteiden olennaiseen rikkomiseen, eikä kehotuksesta korjaa rikkomustaan kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa, on velvollinen korvaamaan sopimusrikkomuksen kohteena olevalle Osapuolelle, tai kyseisen Osapuolen näin päättäessä Yhtiölle, rikkomisesta aiheutuneen välittömän vahingon. Olennaisena sopimusrikkomuksena pidetään mm. Yhtiön osakkeiden Sopimuksen vastaista luovutusta. Sopimuksen purkautuessa syystä tai toisesta tämän sopimuksen osapuolille ei synny korvausvelvollisuutta toisia osapuolia kohtaan.

102 10. Muutokset, sopimuksen tulkinta ja siirtäminen 10.1 Muutosten tekeminen Muutokset tähän Sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja kaikkien Osapuolten allekirjoitettava Aiemmat sopimukset Tämä Sopimus liitteineen käsittää Yhtiötä koskevan Osapuolten välisen sopimuksen ja yhteisymmärryksen kokonaisuudessaan. Aiemmat Yhtiötä koskevat suulliset tai kirjalliset välipuheet ovat mitättömiä Osittainen pätemättömyys Mikäli tämä Sopimus tai tällä Sopimuksella toteutettava järjestely katsotaan osittain tai kokonaisuudessaan pätemättömäksi tai mitättömäksi, on Sopimus muilta osilta yhä voimassa, ellei Sopimuksen osan pätemättömyys tai mitättömyys johda koko Sopimusta ajatellen niin merkittävään muutokseen, että Sopimuksen soveltaminen sen johdosta olisi erittäin kohtuutonta Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen välinen suhde Osapuolet toteavat selvyyden vuoksi, että mahdollisessa ristiriitatilanteissa tämän Sopimuksen ja Yhtiön yhtiöjärjestyksen välillä sovelletaan Osapuolten kesken ensisijaisesti tämän Sopimuksen ehtoja. 11. Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla ja mikäli neuvottelu ei tuota tulosta, yhtiön kotipaikan oikeudessa Eteläsavon käräjäoikeudessa, Mikkelissä. Tätä sopimusta on laadittu [kolme] ([3]) samasanaista kappaletta, yksi (1) kullekin Osapuolelle. [Paikka], [ ]. päivänä [ ]kuuta 2015 KINOS HOLDING OY MIKKELIN KAUPUNKI

103 [YHTIÖ] Liitteet: Hallintopalvelusopimus

104

105 Kaupunginvaltuusto Liite 1 65 AIESOPIMUS 1. Sopijapuolet 1.1. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy (jälj. Mamk ) Yritys- ja yhteisötunnus: Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli, PL 181, Mikkeli 1.2. Mikkelin kaupunki ( Kaupunki ) Yritys- ja yhteisötunnus: Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli, PL 33, Mikkeli 1.3. Mamk Areena Oy ( Yhtiö ) Yritys- ja yhteisötunnus: Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli, c/o Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, PL 181, Mikkeli 1.4. Mamkista, Kaupungista ja Yhtiöstä käytetään yhdessä nimitystä Sopijapuolet ja yksin yksilöimättä nimitystä Sopijaosapuoli. 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus 2.1 Mamk harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa Mikkelin ja Savonlinnan kaupungeissa. Mamk kuuluu tytäryhtiönä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu -konserniin. Mamkin on tarkoitus sulautua Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:hyn Kaupunki omistaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakekannasta 36,15 %:a. Mamk ja Yhtiö eivät kuulu Mikkelin kaupunkikonserniin Mamk ja Mikkelin kaupunki ovat neuvotelleet opetus-, tutkimus-, palvelu- ja liikuntatoimintaa palvelevan monitoimihallin ( Areena ) rakennuttamisesta Mikkelin kaupungin omistamalle kiinteistölle Kalevankankaalle ( Hanke ). Neuvottelujen yhteydessä on laadittu selvityksiä Areenan sijoittamisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista ja käyttökustannuksista, joiden perusteella on laadittu hankesuunnitelma (Mamk Areena toim. Kalevi Niemi Hanna Kuninkaanniemi) Yhtiön toimialana on voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan monitoimihallien ja liikuntatilojen omistaminen, hallinta ja vuokraus. Yhtiö on voittoa tavoittelematon. Mamk omistaa tämän sopimuksen allekirjoitusajankohtana Yhtiön osakekannan, joka jakautuu osakkeeseen, kokonaisuudessaan Mamkin hallitus on päättänyt sijoittaa Hankkeeseen , johon sisältyy Yhtiön perustamisvaiheessa ja tämän jälkeen osakepääoman korotuksessa osakkeista maksetut merkintähinnat yhteensä Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt investointivarauksen Areenaa varten vuoden 2015 talousarviossa. Kaupunki ei ole tehnyt sitovaa päätöstä Hankkeeseen osallistumisesta.

106 2.7. Suomen Nuoriso-opiston ( SNO ) hallitus on päättänyt sijoittaa Hankkeeseen Sitova rahoituspäätös edellyttää, että SNO:n kannatusyhdistyksen kokous hyväksyy päätöksen Tällä sopimuksella Sopijapuolet sopivat - toimenpiteistä Hankkeen edistämiseksi ja toteuttamiseksi; - Hankkeen rahoittamisesta, - Yhtiön nykyisen omistusrakenteen muuttamisesta; ja - Sopijapuolten sitoumisesta Hankkeeseen sekä näiden velvoitteista ja asemasta, 3. Areena 3.1. Yhtiö toimii Areenan rakennuttajana sekä omistaa Areenan kokonaisuudessaan Areenan rakennuttamista ja toimintaa koskevat päätökset tehdään Yhtiön hallituksessa tai yhtiökokouksessa siten kuin osakeyhtiölaki määrää Hankesuunnitelmassa Areenasta esitetyt tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset tiedot ovat tämän hetkisiä arvioita ja tarkentuvat Hankkeen toteuttamisvaiheessa Yhtiö vuokraa Areenan tiloja ja luovuttaa käyttöoikeuksia Mamkin, Kaupungin ja SNO:n lisäksi myös ulkopuolisille käyttäjille Areenan toiminta järjestetään siten, että se on (i) taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja (ii) Yhtiö pystyy vastaamaan taloudellisista sitoumuksistaan. 4. Rahoitus ja omistus 4.1. Mamk sijoittaa Hankkeeseen , josta on maksettu Yhtiölle perustamisvaiheen osakemerkinnässä ja tehdyn osakepääoman korotuksen perusteella Kaupunki sijoittaa Yhtiöön ja sitoutuu vuokraamaan Areenan tiloja ja ostamaan tilojen käyttöoikeuksia ja Yhtiön palveluita erikseen sovittavalla tavalla (alv 0%) per vuosi Areenan valmistumista seuraavan 15 vuoden aikana, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Hankkeeseen osallistumisen SNO sijoittaa Hankkeeseen , mikäli kannatusyhdistyksen kokous hyväksyy hallituksen tekemän rahoituspäätöksen Yhtiön omistus jakautuu edellä mainittujen sijoitusten mukaan seuraavasti: omistaja sijoitus, omistusosuus/ ääniosuus, % Mamk ,9231 Kaupunki ,3846 Suomen Nuoriso-opisto , , Mikäli edellä mainitut sijoitukset muuttuvat, Sopijapuolten omistusosuudet muuttuvat vastaamaan tehtyjä sijoitusosuuksia. Mamkilla on sijoitusten muuttuessa oikeus omistaa ja hallita yli 50,00 % Yhtiön osakekannasta ja niiden tuomasta äänimäärästä. 2

107 4.5. Sijoitukset maksetaan Yhtiölle suunnatussa osakeannissa/-anneissa. Sijoitukset kirjataan osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon siten kuin Yhtiön antipäätöksessä/-päätöksissä määrätään Omistajilla on oikeus lisätä omistusosuuttaan Yhtiössä ja ostaa tätä varten muiden osakkeenomistajien omistamia osakkeita, mikäli nämä tahtovat luovuttaa omistamiaan osakkeita. Yhtiön yhtiöjärjestykseen sisällytetään lunastuslauseke Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että Hankkeen toteuttamiseksi haetaan avustuksia ja tukia Siltä osin kuin Hankeen rahoitusta ei kateta sijoituksilla sekä saadulla avustus- ja tukirahoituksella, se katetaan vieraalla pääomalla Mamk sitoutuu antamaan Yhtiön luotoille omavelkaisen takauksen saakka. Kaupunki ja SNO eivät ole velvollisia antamaan vakuuksia Yhtiön luotoille. 5. Toteutusvaihe 5.1. Toteutusvaihe aloitetaan edellyttäen, että Kaupunki hyväksyy sitovasti osallistumisen Hankkeeseen Toteutusvaiheessa suoritetaan mm. seuraavat toimenpiteet: (i) Yhtiö suuntaa osakeannit Mamkille ( ) ja Kaupungille ( ). Yhtiö suuntaa osakeannin SNO:lle sen jälkeen, kun SNO:n kannatusyhdistyksen kokous on päättänyt sijoittaa Yhtiöön (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) (viii) (ix) (x) Sopijapuolet ja SNO laativat osakassopimuksen, johon sisällytetään mitä tässä sopimuksessa sovittu. SNO:n osalta sopimus tulee sitovasti voimaan vasta, kun SNO:n on tehnyt sitovan osakemerkinnän Yhtiön suuntaamassa osakeannissa. Yhtiön yhtiöjärjestys muutetaan vastaamaan osakassopimuksessa sovittua; Areenan rakennuspaikan maanvuokrasopimuksen tai muun luovutussopimuksen solmimisen Mikkelin kaupungin ja Yhtiön välille; Hankkeen edellyttämän teknisen aineiston laatiminen; Hankkeen edellyttämien rahoitus- ja vakuusjärjestelyjä koskevien sopimusten ja sitoumusten laatiminen; Areenan ja tontin yksityiskohtaisten suunnitelmien laatiminen sekä rakennus- ja muiden viranomaislupien hakeminen; Urakkakilpailutus; Areenan rakentamiseen ja Hankkeen toteutukseen liittyvien sopimusten laatiminen; ja Areenan rakennuttaminen. 3

108 6. Sopijapuolten velvollisuudet 6.1. Sopijapuolet vakuuttavat, että Hanke siihen kuuluvine osioineen tukee kaikilta osin Sopijaosapuolen oman organisaation toimintaa ja sen kehittämistavoitteita. 6.2 Sopijapuolet sitoutuvat (i) (ii) (iii) täyttämään tämän sopimuksen mukaiset sitoumukset ja toimenpiteet; hyväksymään ja allekirjoittamaan Hankkeen toteutusvaiheen sopimukset ja sitoumukset, mikäli toteutusvaiheen edellytykset täyttyvät; olemaan neuvottelematta tämän sopimuksen voimassaoloaikana Hankkeen toteuttamisesta muiden osapuolten kanssa Kaupunki sitoutuu (iv) tekemään päätöksen (kyllä/ei) osallistumisesta Hankkeeseen mennessä, ja mikäli päätöstä ei voida painavista syistä tehdä ao. määräaikaan mennessä viimeistään mennessä; ja päättäessään osallistua Hankkeeseen sitoutuu: (v) (vi) vuokraamaan tai muutoin luovuttamaan Areenan rakentamisessa tarvittavan maapohjan; ja myötävaikuttamaan Hankkeen mahdollisesti tarvitsemia kaavamuutoksia. 7. Yhtiön hallitus 7.1. Hallitukseen valitaan 5-9 varsinaista jäsentä Hallituksen varsinaisista jäsenistä Kaupunki nimeää vähintään yhden (1) varsinaisen jäsenen ja ja Suomen Nuoriso-opisto yhden (1) varsinaisen jäsenen. Mamk nimeää loput hallituksen varsinaisista jäsenistä ja hallituksen puheenjohtajan Sopijapuolet sopivat, että hallituksen varsinaisista jäsenistä enemmän kuin puolet on aina Mamkin nimeämiä 7.4. Hallituksen päätöksentekoon ja toimintaa sovelletaan osakeyhtiölakia. Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että hallitus toimii tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti. 8. Kustannukset 8.1 Kumpikin Sopijapuoli vastaa niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat Sopijapuolelle yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. 8.2 Yhtiö vastaa Hankkeen toteutumisen kannalta välttämättömistä selvityskuluista lukuun ottamatta kohdassa 8.1 mainittuja kuluja. 4

109 9. Sopimuksen voimassaolo 9.1 Tämä sopimus tulee voimaan, kun Sopijapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja Sopijapuolten toimivaltaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet. Tämä sopimus on voimassa asti Sopimuksen voimassaolo päättyy välittömästi ennen määräaikaa, mikäli i) Sopijapuolet laativat osakassopimuksen tai korvaavat tämän sopimuksen muulla sopimuksella; ii) Sopijapuolet toteavat kirjallisella sopimuksella, että Hankkeen toteuttamiselle ei ole edellytyksiä; taikka iii) Mikkelin kaupunginvaltuusto päättää, että Kaupunki ei osallistu Hankkeeseen Sopimuksen päättyessä Sopijapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään vaateita. 10. Erimielisyyksien ratkaiseminen Erimielisyydet, joita Sopijapuolet eivät pysty neuvotteluissa ratkaisemaan ratkaistaan ensiasteen Etelä-Savon käräjäoikeudessa. 11. Jakelu Tätä sopimusta on laadittu kolme (3) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kullekin Sopijapuolelle. 12. Paikka ja aika Mikkelissä xxxxxkuun xx päivänä 2015 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin kaupunki Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Ari Liikanen vt kaupunginjohtaja 5

110

111 Savon Työterveys Liikelaitos, Mikkelin Vesiliikelaitos ja Otavan Opiston Liikelaitos, hallin Olemme tarkastaneet Mikkelin kaupungin mukaan lukien kaupungin liikelaitosten, Etelä- Mikkelin kaupunginvaltunstolle Tilintarkastuskertomus Mikkelin kaupungin tilinpäätös sisältää kaupungin taseen, tuloslaskelman, rahoi PwCJulkistarkastus Oy, JHEfl -yhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), HELSINKI Puh oo, Fuksi , Knhnnikkn Ffrlsinki Y-hinnus Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. kaupunkikonsernin osalta huomioimalla vuoden 2014 aikana päivitetty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus. jestetty asianmukais esti. Riskienhallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä tulee jatkaa koko Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on pääsääntöisesti jär Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kaupungin talou den tasapainottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tarkastuksen tulokset Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidonja tilinpäätöksen sekä liikelaitosten sessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja den saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kirjan pitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. erillistilinpäätökset hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuu havaitsemiseksija raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme lainmukaisuutta. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös tai liikelaitosten erillistilinpäätökset järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuk ja taloudellisesta asemasta. vien säännösten ja määräysten mukaisesti. Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja ovat sen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvon kä konsernivalvonnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta johtaa ja valvoo liikelaitok jauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin oh toimintakertomuksessa tehneet selkoa kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan se vastaavat tiinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koske nan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta vastaa liikelaitoksen erillistiinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta muksen. Lisäksi tiinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, kon tuslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakerto sernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Tilinpäätökseen on tökset sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talous sisällytetty myös liikelaitosten erillistilinpäätökset täydellisinä. Liikelaitosten erillistilinpää non, kirjanpidonja tilinpäätöksen sekä liikelaitosten erillistilinpäätökset tilikaudelta 1.1. arvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. pwc t Kaupunginvaltuusto Liite 2 67

112 pwc 2(2) Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös sekä liikelaitosten erillistilin päätökset on laadittu tilinpäätösten laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukai sesti. Tilinpäätökset antavat oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, ta loudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestäja vastuuvapauden myöntämisestä Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä. Tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus tarkastamaltamme tilikaudelta. Mikkelissä 27. päivänä toukokuuta 2015 PwC Julkistarkastus Oy JHTT-yhteisö Elina Hämäläinen JHTF, KHT

113 Kaupunginvaltuusto Liite 1 68 MIKKELIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Kaupungin johtoryhmä YT-neuvottelukunta Kaupunginhallitus

114 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SELITE ORGANISAATIOMUUTOKSISTA SEKÄ TÄSMENNYS TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄÄN HENKILÖTYÖVUODET TYÖAJAN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT ELÄKÖITYMINEN ELÄKEMAKSUT MÄÄRÄAIKAISET KUNTOUTUSTUET KAUPUNGIN MAKSAMAT ELÄKKEET HENKILÖSTÖN UUDELLEENSIJOITTUMINEN PALKKAUS PALKKAUKSEN RAKENNE VUODELTA PAIKALLISET SOPIMUKSET HENKILÖKUNNAN MUISTAMISJÄRJESTELMÄ PALVELUVUOSISTA HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA

115 1. Johdanto Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Ongelmalliseksi vertailun aiempiin vuosiin tekee vuoden 2013 alussa tapahtunut Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntaliitos. Henkilöstöryhmien palkkaaminen tai luovuttaminen muokkaa henkilöstörakennetta ja vaikeuttaa vuosien välisen henkilöstömäärän vertailua. Henkilöstömuutoksiin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin taulukon 1 selitteessä. Erityisesti muutokset hankaloittavat henkilöstömäärien ja vuosityöajan vertailua ja tätä kautta talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen henkilöstötavoitteiden seurantaa. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama. Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Vuosittain noin 130 henkilöä. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Sairauspoissaolojen määrä oli 14,5 päivää/henkilö. Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin ,00 euron hankeraha Tekesiltä. Koulutuksen keskeiset tavoitteet ovat: Verkostojen luominen yli kuntarajojen verkostojen luominen yli toimialarajojen 3

116 yksiköitten perustehtävän ja kehittämistehtävän selkiyttäminen päivittäisen esimiestyön helpottuminen ja yhdenmukaistuminen johtamisen metatiedon määrittely Mikkelin kaupungin tasolla tavoitteena on kehittää verkostoissa toimimista, älykästä organisaatiota ja tiedolla johtamista. Vuoden 2013 aikana aloitettua työhyvinvointiverkostossa toimimista jatkettiin ja verkostoa laajennettiin YT-neuvottelukunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, Kevan ja KT (Kuntatyönantajat) lisäksi Tampereen yliopistolla. Myös yhteistyötä Järvenpään ja Kouvolan kaupunkien suuntaan tiivistettiin. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti ( ) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin Toinen neuvottelu käytiin ja kolmas neuvottelu käytiin Neuvottelut päättyivät yksimielisinä Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipä-palvelut, Esper ja Esso hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta, osittain poikkileikkauspäivältä Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Selkeänä etuna on, että pystymme tuottamaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoista tietoa. Vuoden 2014 henkilöstöraportin tuottamisen ongelmana on henkilöstöjärjestelmien kehittäminen, joten raportoinnin toiminnalliseen kehittämiseen ei ole vuonna 2014 ollut riittävästi aikaa. HENKILÖSTÖPALVELUT 4

117 2. Henkilöstön lukumäärä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden 2014 lopussa oli kaupunkiin palvelussuhteessa kaikkiaan 3463 henkilöä (2013: 3638), joista vakituista henkilökuntaa oli 2923 (2013: 2983) ja määräaikaisia 511 (2013: 632). Lukuun eivät sisälly kansalaisopiston tuntiopettajat (131 henkilöä tilanteessa ), muiden oppilaitosten sivutoimiset tuntiopettajat (12), oppisopimussuhteiset (19) ja puolivakinaiset sammutusmiehet. Toimialoista henkilöstöä sijoittui sivistystoimeen 1285 henkilöä ja sosiaali- ja terveystoimeen Kuvio 1: Henkilöstön prosentuaalinen jakauma palvelussuhteen luonteen mukaan Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Vuoteen 2013 verrattuna määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli koko kuntasektorilla noin 22 prosenttia henkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuus Mikkelin kaupungilla on 15 % ( %). Määrä on jatkuvasti ollut alhaisempi kuin yleensä kuntasektorilla ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimen puolella on vakinaistettu henkilöstöä. Kuvio 2: Koko- ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kuviossa ei ole mukana työllistettyjä. 5