1 / The Group ry verkkolehti

Transkriptio

1 1 / 2012 The Group ry verkkolehti 1

2 SISÄLMYKSET JÄRJESTÄMÄSSÄ KAUTTA AIKAIN PARASTA LAN-TAPAHTUMAA 12 IN MEMORIAM: NUORTEN PELTISEURAHANKE 8 G-PISTE 1 / 2012 PÄÄTOIMITTAJA ROOPE SANDBERG YHTEISTYÖ PELITALON KANSSA VISUAALINEN ILME JA TAITTO TARU REINI TOIMITUS MIIKKA VENTO JANI KORHONEN JARMO KETO VALOKUVAT JENNI MAJURI MIKAEL PELTOMAA KATRI RISTINIEMI JOHANNA KETO 4 PUHEENJOHTAJAN SANASET 10

3 TEKSTI MIIKKA VENTO KUVAT KATRI RISTINIEMI, JENNI MAJURI & JOHANNA KETO Puheenjohtajan sanaset maailmasta, jossa moni työntekijä on yksinkertaisesti palkan perässä. Yrityksen kehittäminen ja eteenpäin vienti ei ole varastomiehen prioriteetti numero yksi. MILLAISTA ON JOHTAA YHDISTYSTÄ? Pitelet tällä hetkellä käsissäsi aivan uudenlaista G-PiSTEttä. Itseasiassa kyseessä on yhdistyksen sisäisen lehden kolmas inkarnaatio, jonka toivomme nyt lujittuvan tähän muotoon ja jatkumaan mahdollisimman kauas. Tässä lehdessä en toimi päätoimittajana, kuten aikaisemmassa verkkojulkaisussa, vaan sen roolin on ottanut rakas Roope ropse Sandberg. Minua pyydettiin kirjoittamaan lehteen ajatuksia puheenjohtajuudesta, johon mielelläni suostuinkin. ERILAISIA JOHTAJUUKSIA Oma näkemykseni puheenjohtajuudesta ja johtajuudesta ylipäätään muodostuu pitkälti oman kokemukseni kautta. En ole (vielä) opiskellut minkäänlaisia johtamistieteitä, mutta uskon törmääväni niitä opiskellessani paljon niihin ilmiöihin, joita näen nyt toimiessani tässä tehtävässä. Nykyisellään puheenjohtajuusjärjestelmämme on jokseenkin demokratisoitunut erityisesti yhdistyksemme alkuajoilta; erityisesti puheenjohtajan valtuuksia toimia yksin on karsittu runsaasti. Olo on kuin kuohitulla Kekkosella. Liioittelut sikseen, yhdistys, jossa kaikki toiminta on vapaaehtoista, eikä ketään välttämättä haluta pakottaa toimimaan omaa etuaan tai haluaan vastaan, asettaa puheenjohtajalle erikoisia paineita. Ketään jäsentä ei voi yksinkertaisesti käskeä toimimaan, vaan kaiken auktoriteetin takana on oma henkilökohtainen karisma sekä yhteinen agenda tehdä yhdistyksessä sellaisia asioita, joista itsekin saa iloa irti. Toisaalta etuna on lähtökohtainen vapaaehtoisuus: ketään ei ole pakotettu mukaan (poislukien ehkä alkuaikoina joitakin grouppareita on rekrytoitu lanien aikana kantamalla heidän koneensa adminhuoneeseen, mutta palaamme siihen joskus), vaan jokainen yhdistysläinen on lähtenyt mukaan omasta innostuksestaan. Vastakohta tähän löytyy esimerkiksi yritys- Yhdistyksen johtamiseen voi upottaa juuri niin paljon aikaa kuin tahtoo. Siinä on jälleen yksi hyvä ja huono puoli yhdistyksenjohtamisessa: joskus saattaa tuntua, että vaikka kuinka paljon siihen laittaisi aikaa, jatkuvasti on lisää tekemistä. Siinä juju piileekin: tässä hommassa ei työ tekemällä lopu. Aikaisemmilla puheenjohtajakausilla, erityisesti Korhosen kaudella, puheenjohtaja saattoi syrjäyttää oikeastaan koko muun elämänsä ja keskittyi täysillä yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Myönnettäköön, kyseessä lienee tehokkain kausi, jonka yhdistyksemme on koskaan nähnyt, mutta merkittävillä kustannuksilla. Vaikka itse tahtoisin pystyä samaan, pahoittelen, sillä oma henkilökohtainen arvojärjestykseni ei valittettavasti ala: 1. The Group ry. Yhdistyksen toiminta ja sen sujuvuus on kuitenkin tärkeä asia minulle, siitä ei ole epäilystäkään. Omien menojen sovittaminen ja yhdistyksen vaatima aika on arkipäivää, johon jokaisen puheenjohtajan on valmistauduttava ja totuttava. Joskus yhdistys vie aikaa juuri silloin, kun olisi parempaa tekemistä ja toisaalta välillä yhdistyksen asioiden eteenpäin ajaminen tuo tylsille päiville mielekästä ajanvietettä. Myönnettäköön, että stressiä tässä hommassa kertyy. Stressin hallitseminen on kuitenkin ominaisuus, jonka kehitettyään sitä jatkuvasti käyttääkin. Paineensietokyky ja erilaisten tilanteiden tulkinta ja sen pohjalta nopea päätöksenteko helpottaa toimimista missä tahansa tulevassakin työympäristössä. Puheenjohtajuus vaatii paljon, mutta se myös kehittää ihmisenä. ISON PÖYDÄN TAKAA Omaa johtamistyyliä on varmasti vaikea analysoida objektiivisesti. Monet groupparit kuitenkin ovat nähneet useampia puheenjohtajakausia, joten yritän heijastaa omaa 4 5

4 toimintaani edellisiin puheenjohtajuuksiin. Käytän esimerkkinä kahta ääripäätä, populistia ja järjestelijää. Populisti edustaa äärimmäisen karismaattista johtometodia, jossa päätöksiä tehdään joskus radikaaleinkin perustein, jonka jälkeen ne esitetään positiivisessa valossa. Tämä johtamistapa toimii erittäin hyvin silloin, kun vastuu on keskitetty johtajalle. Keto edusti aikanaan yhdistyksen isähahmona juuri sitä vastuuta: kaikki oli lopulta hänen käsissään. Järjestelijä sen sijaan johti äärimmäisen loogisella tavalla, suorastaan konemaisesti. Tämä tapa perustuu pitkälti tehokkaaseen organisaatioon, jossa jokainen yksikkö toimii tehokkaasti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vastuu on viime kädessä johtajalla, mutta hän onnistuu välittämään tunteen vastuusta ja siten myös motivaatiota muille organisaation jäsenille. Korhonen aikanaan käytti tämän tyylistä johtamismallia erinomaisin tuloksin. Oma johtamismallini sijoittuu jokseenkin näiden väliin: en käytä samalla tavalla omaa karismaani radikaalien päätöksien tukemiseksi, mutta en myöskään aina valitse loogisinta, konemaista vaihtoehtoa. Oma johtamistapani on hyvin ihmisläheinen, mahdollisimman monen osapuolen kannan huomioon ottava. Se ei ole paras johtamistyyli, kun tarvitsee tehdä radikaaleja ratkaisuja, mutta se on toistaiseksi osoittautunut päätöstilanteissa tehokkaaksi. Sitä voisi kutsua rauhan ajan johtamiseksi. TULE VILLE PUHEENJOHTAJILLE Oma puheenjohtajakauteni ja myös hallitustoimintani tulee loppumaan tämän kauden jälkeen, kun siirryn valtion palvelukseen toivottavasti harjoittelemaan syvän johtamisen menetelmiä mallia SA-INT. Tahtoisin jo tässä vaiheessa jättää terveisiä tulevalle puheenjohtajalle, joka tälläkin hetkellä varmaankin lukee tätä tekstiä. Puheenjohtajuus antaa paljon, todella paljon. Siitä on hyötyä tulevaisuudessa opittujen taitojen muodossa, vastuutehtävämerkintänä CV:ssä sekä kehuskelussa jätkien kanssa saunassa. Johtajuus ei ole varattu vain jollekin eliitille. Se ei ole muutaman ihmisen, vaan usean kutsumus. Alexandre Havard Vitsailematta: puheenjohtajuus on kokemus, josta rikastuu. Olen nyt toiminut tehtävässä reilun puoli vuotta ja nämä kuusi kuukautta yhdessä edellisen kauden varapuheenjohtajuuden kanssa ovat tuoneet taitoarsenaaliini lyömättömiä uudistuksia. Puheenjohtajuus tuo itsevarmuutta, auktoriteettiä sekä viisautta. Aion nyt jo suoraan sanoa tämän jokaiselle yhdistyksen jäsenelle: hae puheenjohtajaksi. Siitä hyötyvät sinä, yhdistys ja kaikki yhdistyksen jäsenet. 6 7

5 TEKSTI JANI KORHONEN KUVA MIKAEL PELTOMAA Järjestämässä kautta aikain parasta LAN-tapahtumaa Oma lapsi on tietenkin aina se hiekkalaatikon kiltein, komein ja paras taapertaja. Muilla voi olla eriäviä mielipiteitä, mutta ne ovat vääriä. Me The Group ry:ssä järjestämme vähintäänkin Suomen kautta aikain parhaita LAN-tapahtumia. Itseasiassa järjestönäkin olemme vähintään asuttamamme kivipallon ykkösiä. Miksi tyytyisimme vähempään, kun vaihtoehtona on paras? Vuonna 2004 järjestettiin The Group ry:n ensimmäinen LANtapahtuma. Olimme hyvin pieniä ja äärimmäisen viattomia nörttejä, jotka halusivat päästä tekemään jotain samankaltaisien näpertäjien kanssa. Eihän se ensimmäinen LAN-tapahtuma mikään Rodoksen kolossi ollut, mutta toisaalta se oli opettavainen kokemus pienille natiaisille. Vaikka tuon ensimmäisen tapahtuman järjestämisen jälkeen olimmekin jonkinmoisissa ES-huuruissa (itseasiassa hittituote tuolloin tapahtumassamme oli Pepsi X), huomasimme ettei tapahtumanjärjestäminen olekaan pelkkää lasten leikkiä. Teimme jo yhdistyksemme alkutaipaleella päätöksen siitä, että emme missään nimessä halua jättää yhden ja ainaisen saman henkilön vastuulle tapahtuman pääjärjestämistä tai myöhemmin yhdistyksemme puheenjohtajuutta. Alkoi The Group ry:n koulutuskausi. YHDITYS NYKYISIN Tänä päivänä, kun yhdistyksemme on juuri äskettäin täyttänyt yhdeksän kokonaista vuotta, on yhdistyksemme hallituksessa hiipparoinut historiamme aikana 20 eri henkilöä, joista tosin kaksi kappaletta on vaihtunut varajäsenen paikalta varsinaiseksi jäseneksi kesken hallituskauden. Taakse jääneitä LANtapahtumia taasen on huimat 15 kappaletta, ja niissä on pelkästään pääjärjestäjinä toiminut 17 eri henkilöä. Omasta mielestäni edellä mainitut luvut on hurjia. Ne kertoo tarinaansa The Group ry:n halusta kouluttaa omaa joukkoaan olemaan oman alansa eliittiä. The Group ry on kouluttanut itsensä täyteen huippuammattilaisia. Edellä mainituissa luvuissa on vain pääjärjestäjät ja hallituksen jäsenet sekä puheenjohtajat, mutta samanlaista vaihtuvuutta on LANtapahtumien eri tiimeissä. Valtaosa The Group ry:n jäsenistä, eli tapahtumiemme järjestäjistä, on kokenut tapahtumajärjestämistä useammassa kuin yhdessä tiimissä. Suuri osa on päässyt halutessaan kokeilemaan myös vastuutehtäviä. Loistavien tapahtumien järjestämistä edesauttaa myös se, että yhdistyksemme, sekä sen jäsenet, haluavat haastaa itsensä tekemään jatkuvasti jotain uutta. Uuden kokeminen ei jää pelkästään toimimiseen eri asemissa. Tapahtumissamme on aivan syystäkin tähän mennessä vaihtunut tapahtumapaikka useaan kertaan. Emme ole aina vaihtaneet isompaan, vaan välillä olemme halunneet vain kokea jotain uutta. Olemme järjestäneet LAN-tapahtumia tähän mennessä kahdeksassa eri paikassa. Se on siis lähestulkoon yksi uusi tila joka vuosi. Kun vanha alkaa käydä liian helpoksi, otetaan uusi aluevaltaus! Liian helppoa on myös toimia aina samalla teemalla, tai jopa ilman teema teemaa. Jokaisessa LANtapahtumassamme tähän asti on ollut vahvasti esillä jokin graafinen teema-alue. Tähän mennessä se on vaihdellut muunmuassa armeijasta piraatteihin, mafiasta sci-fiin ja ydinsodasta supersankareihin. Olemme ylpeitä siitä, että graafikkomme pääsevät toteuttamaan itseään miellekkään työn parissa jokaisessa järjestämässämme tapahtumassamme. Oma lapsi on aina parempi kuin muiden lapset. Näin se menee hiekkalaatikon reunalla, ja näin sen voi nähdä menevän myös muualla. Toisinaan kyse voi olla äidinrakkaudesta, toisinaan taas asiaan vaikuttaa muutkin tekijät. Oli miten oli, toivotan teidät kaikki tervetulleeksi Maailman Kautta Aikain Parhaaseen Tapahtumaan, Solid Legendsiin! 8 9

6 TEKSTI JANI KORHONEN KUVA THE GROUP RY VAIHTOKAUPPAA Yhteistyö Pelitalon kanssa The Group ry:n historiankirjojen mukaan järjestömme on puhjennut puhjennut kukkaan nuorisoasiainkeskuksen siipien suojissa. Yksikään alkuaikojen grouppareista ei tosin ollut mitään nuorisotalojen aktiivikuluttajia, mutta jotenkin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus onnistui haalimaan meidät. Aikojen alusta lähtien NK on ollut The Group ry:n merkittävimpiä tukijoita. Ensimmäistä tapahtumaa järjestäessämme nuorisoasiainkeskuksen työntekijät ja nykyiset yhdistyksemme kunniajäsenet, Sebastian Sihvola ja Tero Huttunen, ottivat meihin yhteyttä ja halusivat meidät järjestämään tapahtumaa Laajasalon nuorisotalolla. Saimme näiden kahden tietokonekulttuuriin perehtyneen nuoriso-ohjaajan avulla järjestettyä loistavat lanit, ja myöhemmin useita onnistuneita tapahtumia. Sebua ja Teroa mietitytti kovasti, miksi emme olleet nuorisotalojen asiakkaita. Naurahdimme ääneen ja kerroimme näkemyksemme nuorisotaloista: Biljardipöytä, kaksi sohvaa, TV ja Salatut elämät. Pelaajina meidät olisi houkutellut nuorisotalolle jonkinlainen nuorten pelikahvila, jossa voisimme keskityä omaan harrastukseemme. Kahdeksan vuoden jälkeen Helsinkiin oli saapunut Pelitalo, nuorisoasiainkeskuksen pelikahvila. The Group ry on antanut näkemystään pelaamisesta Pelitalon suuntaan jatkuvasti aina Pelitalon perustamisesta lähtien. MIKÄ PELITALO? Pelitalo on ilmainen paikka nuorille, kuten mikä tahansa muukin nuorisotalo. Sen ikähaarukka on muita nuorisotaloja korkeampi, ja Pelitalo palveleekin nuoria aina 25 vuotiaiksi asti. Toisaalta taas Pelitalolla ei ole toimintaa alle 15-vuotiaille, mutta se on ymmärrettävää, sillä suurin osa Pelitalon peleistä on suunnattu yli 15-vuotiaille. Pelitalon 30 tuliterää peli-pc:tä täynnä erilaisia pelejä, nippu konsoleita, lautapelejä, korttipelejä ja pelaamista harrastavat nuoriso-ohjaajat vetävät aina Pelitalon avoimissa illoissa tuvan täyteen. Sen lisäksi, että Pelitalolla pelataan, tehdään siellä paljon muutakin mielenkiintoista. Pelitalon peliohjelmointiklubiin osallistuu viikoittain kymmeniä nuoria tulevia pelialan ammattilaisia, tottakai nykyisten ammattilaisten ohjeistuksella. Hetki sitten Pelitalolla rakenneltiin jopa robotteja legoista, ja ohjelmoitiin niitä toimimaan halutulla tavalla. The Group ry on antanut näkemystään pelaamisesta Pelitalon suuntaan jatkuvasti aina Pelitalon perustamisesta lähtien. Olemme myös tarjonneet heille paljon osaamistamme myös teknisiin ongelmiin ja nykyään joitain grouppareita on päässyt Pelitalolle aivan oikeisiin palkkatöihinkin. Vastineeksi tarjoamastamme, yhdistyksemme on saanut Pelitalon tiloista itselleen toimiston. Pelitalo lainaa myös tapahtumiimme tietokoneitansa, ja sen ansiosta olemmekin päässeet järjestämään paljon ammattipelaamista tapahtumissamme. Pelitalo on ollut iso avun antaja The Groupille, mutta yhteistyö ei ole yksipuolista. Uskallan väittää, että The Group ry ei olisi nykyisessä asemassaan ilman Pelitaloa, mutta uskallan myös väittää ettei Pelitaloa välttämättä olisi ilman The Group ry:tä. Suuri kiitos Pelitalolle siitä, että ovat uskaltaneet ottaa aimo harppauksen nuorisotyössä eteenpäin. Se tie ei ole ollut helppo, mutta uskon sen olevan tärkeä nykynuorisolle. Ainakin se on ollut tärkeä askel esportsille. 10

7 TEKSTI JARMO KETO KUVAT JOHANNA KETO & JENNI MAJURI In memoriam: Nuorten Peltiseurahanke Mikä yhdistää Tuomas althalus Vellingiä, Jarmo Minttu Ketoa ja Lauri Aikakaali Häggmania? Vastaus ei liity Virokompojen tapahtumiin, vaan siihen, että he kaikki ovat työskennelleet Nuorten peliseurahankkeen, ystävien kesken vain Hanken tai Karl Hanken, palveluksessa. Nämä veijarit ovat saaneet toimestaan palkkaa, mutta lisäksi Peliseurahanke on työllistänyt tavalla tai toisella lähes kaikkia grouppareita suurinta osaa heidän tietämättään. Miksi Hankea kutsutaan Karl Hankeksi? Tämän kummallisen yhteyden historia periytyy toiselta toimintavuodelta: kun Tuomas ja Jarmo käynnistelivät toista toimintavuotta, he pohtivat, onko kyseessä hanke vaiko projekti? The Groupissa on täysin tavallista käyttää työaikaa tällaiseen totaalisen tyhjänpäiväiseen kinasteluun, joten selvittääkseen välinsä pojat ottivat avuksi Googlen. Mahtava hakukone tiesi kertoa, että hanke on projekti. Mitä muuta hanke voisi olla? No ainakin Karl Hanke, fanaattinen natsi toisen maailmansodan ajalta. Miksikö tämä äärettömän makaaberi yhteys sitten kuulosti pojista niin nasevalta? Sitä emme tiedä. Joka tapauksessa tuosta hetkestä eteenpäin Peliseurahanketta on kutsuttu Hankeksi, ja myös taivutus on ollut nimen Hanke mukainen: siis Hanken, Hankelle, Hankelta jne. 1. VUOSI: HAE TA AN FYRKKAA JOSTAIN Peliseurahankke on muuttanut kulkunsa aikana suuntaansa moneen otteeseen. Aivan ensimmäinen hakemus kertoo, että tarkoitus oli tehdä kartoitusta erilaisille toimintamalleille ja järjestää nuorille omia kehityskeskusteluja sekä leirejä yhdessä Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen Pelitalo-projektin kanssa. Leirit ja nuorten kehityskeskustelut eivät taida olla ihan sitä, mitä todellisuudessa haluttiin tehdä. Ensimmäisen kauden suunnitelma puhuu nuorten henkisen ja fyysisen jaksamisen kuntokäyrän kohottamisesta ja helposti tuntuu, että alkuun hakemuksista haluttiin kadottaa pelaaminen taka-alalle. Hanken alkuvaihe ja Tuomas Velling olivat yhtä: ilman Tuomasta Hanke ei olisi ikinä käynnistynyt ja ensimmäisen vuoden ajan tri. Velling toimikin Hanken itseoikeutettuna ainoana työntekijänä. Ensimmäisenä vuonnaan Hanke keskittyi tekemiseen: työresursseja laitettiin tapahtumien turnausten pyörittämiseen, lan-tapahtumien järkkäämiseen ja siihen tavalliseen työhön, mitä olemme aina tehneet. Suomeksi sanottuna: Hanke järjesti ensimmäisenä vuonna groupille laneja ja Peliliigalle turnauksia. Lanien ja turnausten järjestäminen on tärkeää työtä, mutta ei jätä jälkeen mitään pysyvää ja konkreettisesti mitattavaa. Viimeisen vuoden lopuksi tuntui, että Hankella oli tarve runnoa nopeasti kasaan jotain konkreettista. Tätä tarkoitusta varten pyöräytettiin nopeasti kasaan pelaajakysely, jolla haisteltiin pelaajien kiinnostusta edunvalvontatoiminnan käynnistämiseen. Tässä kyselyssä osoitettu kiinnostus varmasti vaikutti siihen, miten Hanke jatkoi toimintaansa seuraavana vuonnaan. Katkeroituneet äänet Oulusta antoivat Hankelle satikutia Painetta muutokseen oli olemassa, sillä The Groupista oli alkanut kohota ääniä kritisoimaan Hanken suoraa tukea Peliliigalle. Osakeyhtiömallinen Peliliiga koettiin huonoksi tukikohteeksi, etenkin kun neuvottelut Groupin omistusosuudesta Peliliigassa kariutuivat. Yhteisöpuolueeksi itseään kutsunut joukko, äänitorvenaan silloin liikaa vapaa-aikaa haalinut Jarmo Minttu Keto, ajoikin yhdistyksen siihen tilaan, että suora työresurssien allokointi Hankkeelta Peliliigalle kiellettiin. Hanken oli etsittävä uutta suuntaa: se suunta oli oleva Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry. 2. VUOSI: LE T S SEUL Toinen kausi lähti liikkeelle puhtailta pöydiltä. Selvää testamenttia tulevaisuuden suunnista ei ollut, joten homma saatettiin levitellä pöydälle kuin nuori grouppityttö ja katsoa touhua aivan alusta saakka. Kesän 2010 ajan Tuomas Velling ja Jarmo Keto hieroivat puolipäiväisinä työntekijöinä aivonystyröitään yhteen ja miettisivät, millainen yhdistymismalli olisi paras edistämään peliskenen kehitystä mahdollisimman pitkäjänteisesti. Sitten tavattiin väkeä: Hanke etsi käsiinsä voimanaamat usean eri pelin skeneistä ja järjesti yhteisiä tapaamisia, joissa se keräsi tietoa voimamiesten toiveista ja suunnitelmista. Samoissa tilaisuuksissa rakennettiin myös yhdessä suunnitelmaa siitä, millainen tulevaisuuden Suomen elektronisen urheilun liitto voisi olla. Hanke tuli liiton perustamissuunnitelmien kanssa ensimmäistä kertaa julkisuuteen, ja tässä vaiheessa se se sai kokea myös ensimmäiset julkiset haukkunsa. Katkeroituneet äänet Oulusta antoivat Hankelle satikutia, kun myöhemmin SEUL ry:n toiminnassa kunnostautunut Mikael athimus Lehtonen hyökkäsi julkisuudessa rajusti luonnosvaiheessa olleita liittosuunnitelmia vastaan. Lopulta vaurioiltaan pieneksi jäänyt julkinen pyykinpesu teki hankejohdosta myös varovaisemman: aiemmin omaksutusta täyden avoimuuden periaatteesta luovuttiin ja ymmärrettiin, että Hanke oli peliskenessä merkittävä rahankäyttäjä. Raha aiheuttaa ihmisissä aina kateutta, kateus taas katkeruutta ja katkeruus vihaa. Vihahan tunnetusti johtaa pimeälle puolelle. Sama varovaisen julkisuuden politiikka periytyi myöhemmin myös liiton rahankäyttöön. Tässä vaiheessa Hanke teki ratkaisun, joka tuli määrittämään ske

8 nen järjestäytymistä kenties vuosikymmeniksi eteenpäin: ketä SEUL ry:hyn otetaan mukaan? Kapeampi segmentti on helpompi hallinnoida, mutta laaja kenttä tarjoaa isot muskelit julkisen sektorin suuntaan. Hanke päätti, että suunnitteluvaiheessa pidetään mukana kaikki, ja liittoon saavat liittyä ne, joiden yhtiömuoto sen sallii. Käytännössä siis rekisteröidyt yhdistykset ja osakeyhtiöt. Pitkä valmistelutyö liiton perustamiseksi vedettiin osin viemäristä perustamiskokouksessa joulukuussa 2012, kun porilainen Insomnia ry oli valmistellut perustamiskokoukseen oman, kilpailevan sääntöluonnoksensa. Pattitilanne johti usean tunnin vääntöön, joka jätti jälkeensä marginaalisesti paremmat säännöt, kaunaa jäsenyhdistysten välille sekä raskaan toimintakulttuurin, jossa pieniäkin asioita käsitellään liittokokouksessa, eikä valmistelijoiden tekemään työhön luoteta. Perustamisestaan asti SEUL ry oli sillisalaatti, johon kuului uutissivustoja, peliorganisaatioita ja tapahtumajärjestäjiä. Siis aivan kaikkia skenen toimijoita. Alusta alkaen korkeimman päätösvallan nappasivat tapahtumajärjestäjät, johdossaan samainen Insomnia ry. Miksi tapahtumajärjestäjät sitten tulivat mukaan niin vahvasti? Vastaus on todella yksinkertainen: tapahtumajärjestäjät olivat ainoa taho, jotka olivat järjestäytyneet edes välttävästi, joten näiden mukaan ottaminen on helppoa. Viimeisen kauden loppuun mennessä kävi yhä selvemmäksi, että Hanke on sidottu SEULin kehitykseen kuin sukeltaja laitteistoonsa. Pimeän skenen kentässä SEUL oli oleva valo, jota Hanke työntää eteenpäin valitettavan sokeasti. Pitkäaikainen unelma, yhteinen esport-liitto oli todellisuutta. Siitä huolimatta Hanken oli vuoden lopussa todettava, että sillä oli käsissään repaleinen liitto täysin epäpätevällä hallituksella varustettuna. 3. VUOSI: REPALEINA Kolmannen vuoden näkymät olivat ristiriitaiset. Hanken lippulaivaan, Suomen elektronisen urheilun liittoon, oli pesiytynyt alusta alkaen paljon huonoja käytäntöjä, heikko hallitus, riitaisuus, huono tekemisen kulttuuri ja selkeä näköalattomuuden puute. Toisaalta rahaa taas oli käytettävissä enemmän kuin koskaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli nostanut Hanken budjettia euroon viimeiselle vuodelle. Pelimerkkejä oli siis olemassa, joten tilanne ei ollut täysin toivoton. Rikkinäisiä asioita oli lähdettävä korjaamaan yksi kerrallaan: hallituksen heikkoa työskentelyä haluttiin parantaa palkkaamalla liitolle toiminnanjohtaja, liiton näkyvyyttä haluttiin nostaa vierailemalla tapahtumissa ja rahoituspohjaa parantaa hakemalla liitolle omaa rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Verkkonuorisotyön kansalliselta kehittämiskeskukselta, VERKEltä. Suuret suunnitelmat onnistuivat vaihtelevasti: liitto sai tapahtumia kiertämällä lisää näkyvyyttä ja rahoituspohja tulevaisuuteen saatiin hoidettua hyvään suuntaan. Tämä kaikki työ kuitenkin tehtiin Hanken voimavaroin. Kaikessa muussa heijastui jatkuvasti heikosti motivoituneiden ja epäpätevien hallituslaisten toiminta. Insomnian toiminta sai hallituksen pelkäämään liiton jäsenistöä, eikä heikosti motivoitunut hallitus saanut luotua uuteen toiminnanjohtajaan hyvää ohjaussuhdetta. Hanke joutuikin tekemään rajusti liiton sisäisiä asioita ja töitä itse. Todellisuus oli Hanken työväelle välillä kauhistuttava ettekö te tätäkään saa kuntoon -kummitusjuna. Liiton toiminta saatiin lopulta paremmille uomille, kun osa sen hallituksesta uudistui syksyn 2011 liittokokouksessa. Ensimmäisen liki menetetyn vuoden jälkeen asioita alkoi tapahtua ketterämmin ja aiemmin Hanken hiukset harmaannuttanut Mikael athimus Lehtonen nousi yhdeksi SEULin kantavista voimista. Perusrakenteet eivät ole silti täysin korjaantuneet: jäsenistö on edelleen riitaisaa, toimintaympäristö haastava ja hallitus joutuu yhä pelkäämään jäsenistöä. Mitä jos Peliliiga Oy olisi myöntynyt antamaan omistusosuuden The Group ry:lle? Hanke päättyy maaliskuussa 2012 lopussa ja jättää taaksensa monia asioita. Liitto elää kohtalonvuottansa, ja myös The Group ry:llä on Hanken synnyttämän Supersunnuntain suhteen miettimisen paikka. Entä kuinka käy tapahtumajärjestämisen kurssin? Jatkuuko PeliTV-projekti johonkin? Hanke on ollut toimeenpanijana niin monessa asiassa, että yhden aikakauden päättyminen aiheuttaa varmasti muutoksia. Vasta tulevaisuus kertoo, mitkä rakenteet todella jäävät pysyviksi. DON T FORGE T HANKE! Pidämme siitä tai emme, Hanke on koskettanut meistä jokaista. Se on julkisen sektorin ensimmäinen merkittävä peliyhteisöille myönnetty tuki, ja juuri ainutkertaisuutensa ja oikean ajoituksensa vuoksi se on saanut aikaan valtavan paljon. Hanke on joukko onnistumisia, rämpimisiä ja epäonnistumisia, mutta silti peliseurahankkeen merkittävyys koko skenelle paljastuu viimeistään pienen mitä jos analyysin kautta: Mitä jos Peliliiga Oy olisi myöntynyt antamaan omistusosuuden The Group ry:lle ja turnauskoulutusta, standardointia ja aktiivista turnaustoimintaa olisi jatkettu Peliliigassa Hanken varoin? Mitä jos Hankea ei olisi? Miten Pelitalo olisi kehittynyt? Olisiko The Group ry:lle hankittu toimistoa, jos Hanken käyttö ei olisi sitä vaatinut? Vastaavia kysymyksiä riittää. Hanke ei näy kovin monelle, mutta Hanke tuntuu kaikille

9 The Group ry Sörnäisten rantatie Helsinki