Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, Helsinki 61 Puh Postisiirtotili Hki Auki torstaisin klo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, 00610 Helsinki 61 Puh. 90-793 796 Postisiirtotili Hki 30636-4 Auki torstaisin klo 16.30 18."

Transkriptio

1 inkerilaisten viesti

2 inkerilaisten viesti TOIMITUS : Paatoimittaja: Matti Vironmaki, puh Toimitussihteeri: Anja Luoma, puh (iltaisin ja viikonloppuisin) Koivikkotie 6, Vantaa 62 (toimituksen osoite) KONTTORI: Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, Helsinki 61 Puh Postisiirtotili Hki Auki torstaisin klo TILAUSHINTA : 40 mk/vsk. kotimaassa, Ruotsissa 45 kr ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu mk 400, 1/2»» 250, 1/4»» 150, Kuolinilmoitukset 50, Kiitos- ym. ilm. 40, Kuva ilmoituksessa 70, PAAASIAMIES RUOTSISSA: Armas Paafckonen Tingsgatan Boras. Puh. 033/ Postisiirtotili PAAASIAMIES SUOMESSA : Harmu Vironmaki PL 362, Helsinki 12 Puh Postisiirtotili Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa Kustantaja ja julkaisija: INKERILAISTEN YHDISTYS R.Y. KANSIKUVA KERTOO: Munkkivuoren kirkko, jossa pidetaan taman vuoden Helsingin kesajuhlien juhlajumalanpa>l>velus.

3 Vuosikatselmus Marianpaivana Inkerilaisten yhdistys ry:n perustava kokous pidettiin aikoinaan vuosikymmenia sitten Marianpaivana. Siitako lienee johtunut, etta Marianpaiva on nykyvuosinakin ollut yhdistyksen saantomaaraisen vuosikatselmuksen paiva. Nain tapahtui tanakin vuonna. Aurinkoisena, joskin koleana Marianpaivana Inkeri-koti Helsinglssa tayttyi jalleen vuosikokousvaesta, joka eri puolilta maatamme oli saapunut paattamaan yhteisista asioistamme. Yhdistyksen monivuotisen puheenjohtajan, rovasti Ma'tti Vironmaen, avattua kokouksen valittiin sille puheenjohtajaksi Turun paikallisosaston puheenjohtaja, pastori Vilho Mustonen. Sihteerlna toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Rannali. Kokous, josta oli ilmoitettu saantojen mukaisesti Inkerilaisten Viestissa, todettiln oikein koollekutsutuksi ja paatosva'ltaiseksi. Kokouksen tyojarjestykseksi hyvaksyttiin saannoissa mainitut asiat. Menneen vuoden 1980 toimlntakertomuksessa todettiin, etta hyvaksyttya toimintasuunnitelmaa noudattaen yhdistyksen toiminnan kehltys oli ollut myonteinen. PaikaMsosastot Helsingissa, Turussa ja Lahdessa olivat toimineet varsin aktiivisesti. Kesajuhlat Turussa olivat onn'is'tuneet kaikin puolin yli odotuksien. JuMakansaa oli ollut runsaasti ja ohjelma antoisaa seka taloudellinenkin tulos erittain hyva. Julkaisutoiminnan kohdalla todettiin, etta oma lehti, Inkerilaisten Viesti, on voinut ilmestya saannollisesti kuukausittain ja sen sisalto on ollut monipuolisen pirtea. Lehden talous kohonneiden painatus-, kuvalaatta-, ym. kustannusten vuoksi on ollut vaikeuksissa, jopa lahella kriittisca rajiaa, mutta silti on onneksi selviydytty. Inkerilaisten Sivistyssaatio on seka lainalla etta lahjoituksel'la tukenut lehtea. Myoskin on saatu paikallisosastoilta, ISKrn kerhoilta ym. la'hjoittajilta tukea, josta ollaan kiitollisia. Yhteyksis'ta eraisiin heimoj:a kulttuurijarjestoihin (Inkerinsuomalaisten Keskusliitto Ruotsissa, Kalevalaiset Naiset, Karjalan Sivistysseura, Karjalan L'iitto ym.) myoskin oltiin kiitollisia. Yhdistyksen tilikertomuksesta ilmeni, etta tulot ovat olleet hiukan menoja suuremimat. Tuloista, joissa kokonaissumma oli m'k , oli Inkerilaisten Viestin tilaus- ym. maksuja mk 38199, lahjoi'tuksia mk ja kesajuhlatuloja Turusta mk Jasenmaksuja oli saatu vain mk 689 ja myyntituloja mk 749. Menoista huomattavimmat olivat Inkerilaisten Viestin painatus-, kuvalaatta- ja postituskulut, jotka olivat mk Palkat, matkakustannukset, toimituskulut ym. menot olivat yhteensa m!k Tilikauden ylijaama oli vaatimaton n. mk Tilikertomus ja tllintarkas'tajien lausunto hyvaksyttiin, ja tilivelvollisihe myonnettiin tili- ja vastuuvapaus yksimielisesti. Johtokunnan erovuoroiset jasenet rehtori Heikki Myllari Turusta, maalarimestari Yrjo Korkkinen Vantaalta ja merikonomi Matti Rannali Helsingista seka varajasen hum. kand. Anja Luoma V-antaalta valittiin yksimielisesti uudelleen. Heidan toi'mikau'tensa kestaa v Tilintarkastajiksi valittiin myos yksimielisesti uudelleen samat eli varsinaisiksi toim.johtaja Seppo Kekki ja sos.paaltikko Eino Rannali seka varalle varatuomari Toivo Iho, kaikki Helsingista. Jasenmaksu, joka on ollut 10 mk hengelta, paatettiln sailyttaa ennallaan toivoen, etta mahdollisimman monet yhdistyksemme tyota arvostavat muistaisivat suorittaa jasenmaksunsa. Suoritus tapahtuu helpoimmin Inkerilaisten Viestin yhteydessa jaettavalla postisiirtokortilla. Toimintasuunnitelmaan v:lle 1981 merkittiin, etta Inkerilaisten Viesti ilmestyy, kuten tahankin asti, 12-numeroisena, jolsta heina-elokuun numero on kalksoisnumero. Paatoimittaja on

4 Kesajuhlat Helsingissa Irikerilaisten Yhdistys ry:n jarjestamat valtafcunnalliset kesajuhlat pidetaan tulevana kesana ja'lleen Helsingissa. Juhla-aika on heinakuun paivina Juhlapaikkana, jossa sijaitsevat kanslia-, ruokadlu- ym. tila't, on Karjalatalo Kapylankuja 1. Sinne tie on tuttu jo aikaisemmilta kerroilta. Juhlat alkavat lauantaina Aamupaivasta lla'htien on ilmoittautuminen In'keri-kodissa. Klo 15 on alkajaisjuhla huom. aika! Karjalatalon juhlasalissa. Sunnuntaina on klo 10 juhlajumalanpalvelus Munkkivuoren kirkossa, jossa on oltu usein aikaisemmin'kin. Paivajuhla sunnuntaina klo 14 on Karjalatalon juhlasalissa. JuMien ohjelmasta pyritaan tdkemaan jalleen rnahdollisim>man antoisa. Ohje'lman suorittajiksi jo taihan mennessa ovat lupautuneet: fil.lis. Aili Nenola- Kallio, paajototaja Erkki Tuuli, teol.tri Juhani Jaaskelainen, rov. Matti Vironmaki, rouva Annikkl Smolander-Hauvonen (kanteleensoitto), Inkeri-kuoro Kerttu Hiltusen johtaman'a ym. Juhlasaarnan kirkossa on lupautunut pitamaan Ruo'tsin inkerinsuomalaisten»oma poika» pastori Jussi Janis Borasista. Juhlista lahemmin seuraavassa nxunerossamme. Tervetuloa suurella joukolla jalleen virkistymaan! Juhlatoimikunta edelleen Matti Vironmaki ja toimitussihteeri Anja Luoma. Lehden osoiteym. raha-asiat hoitaa yhdistyksen rahastonhoitaja Anneli Korkkinen. Lehti painetaan edelleen Vamimalan Kirjapainossa. Tilaushinta v on 40 mk/ vsk. Kun viimemainittu summa nipin napin riittanee painatus- ja postitusym. fcuilujen peittamiseksi, paatettiin yksimielisesti hyvaksya johtofcunnan eh'dotus, etta Inkerilaisten Viestin tilausmaksu v on Suomessa 50 mk/ vsk. ja Ruotsissa 55 kr/vsk. Tolmintasuunnitelman mukaan kesajuhlat pidetaan heinakuun paivina Helsingissa. Juhlapaikkoina ovat Karjalatalo ja Munkkivuoren kirkko. Juhlaesitelman aiheesta»inkerin itkuvirret» on lupautunut pitamaan Turun yliopiston Folkloristisen laitoksen opettaja, fil.lis. Aili Nenola-Kallio. Lisaksi on tiedossa paljon muuta hyvaa ohjelmaa. Suunnitekriiin kuuluu myos yhteyksien yllapitaminen inkerilaisten asioista kiinnostuneisiin jarjestoihin samalla tavalla kuin tahankin asti. Naista jarjestoista tarkeimmat ovat Inkerilaisten Sivistyssaatio ja Ruotsin inkerinsuomalaisten keskusliitto (ISK), j'onka jarjestam'iin juhannusjuhliin Eskilstunaan on tarkoitus tehda linja-autoretki. Kunniajaseriia jo'htokunta oli ehdottanut nelja: Turusta Maria Leini, Maria Peutokuri ja Anja P&lla seka Lohjalta Liisa Makara. Heidat kaikk'i hyvaksyttiin yksimielisesti. Vuosikatselmuksen yhteydessa lausuttiin luonnollisesti suuret kiitokset kaikllle paikall'isosastojen toimihenkiloille ja muille yhdistyksemme jasenille seka monille tyomme ys'tavi'lle tahanastisesta tuesta ja esitettiin harras toivomus, etta i'tsekukin jaksaisi jatkuvasti o'lla aktilvinen osallistuja yhteisessa hyvassa asiassa. MaVi

5 Veljeni vartija Qleriko veljeni vartija? Kuinka usein kuuleakaan tuon vanhan raamatunaikaisen huudahduksen erinaisten asioiden yhteydessa. Esimefkiksi, kun jollekin lahimmaisellemme on kaynyt huonosti. Me paivititelemme ja surkuttelemme. Kuoleman mag'estee'tin edessa sentaan kumarramme paam>me ja vaikenemme. Ehka olisimme voineet jatkaakdn jonkun onnettoman paivia? Enta miten monta rikkinaista tai suorastaan vakivallloin k"jtkaistua ihmissuhdetta olisimmekaan voineet estaa olemalla veljemme vaiilti'j'oita. MeillS on kuitenkin niin kiire ja omassa elamassamme tarpeeksi tekemista, etta emme enaa ehdi odemaan veljemme vartij'oita. Ja sitapaitsi miten monesti onkaan vaaranlaisia veljensa vartijoita. SuoraStaan pahansuopaisesti o'llaan urkkimassa ja panettelemassa, neuvomassa, missa neuvoja ei tarvilta. Tai sitten uikutamme:»ka sillekin raukalle on kaynyt niin, eiko se nyt ymmartanyt omaa etuaan.» Ename kuitenkaan tule aja'telleeksi, etta maailma on kiusauksia taynna. Jo oma olohuoneemme nudklka-tv saa^taa olla eras kimmoke tai nopeasti kasillla oleva puhelin voi houkutella soitta.maan ajattelemattomasti tai nykyaikainen kulkuvalineemme, mika tahansa, autos'ta lenstokoneeseen. Talla en tafkoita, etta palaisimme kivifcauteen tai vaikkapa siihen kauteen, kun isa lampun osti. Kiitolllisena edi'sbj'ikselle nama mukavuudet omistetltuamniie meilla pi'taisi olla viela aikaa la'himmaisellemme, olla viela joskus velj'emme vantijoi'ta, ettei tulisi niin paljon sarlkyneita ktfteja, onne'tbomia orpoja, yksin jatettyja avio/avlopuolisoja, tyottomiksi jaaneita entisia tyotovereita, yksinaisia vanhuksia, sairaita. Toisinaan jopa kasittamafttomilta tuntuvia asioi'ta voi tapahtua lahiymparistossamme. Paivittetemme ja pyorittelemme paatamme:»se on vi'eraista satua, ei se voi olla tobta! Vasta'han he tassa yhdessa touhusivat, rakensivat..» Niin Baattaa kayda: Totea!mme, vastahan he dlivat yhdessa j>a nyt sen toisen vierella onkin itoinen. Tama toinen on tul/lut ja niittanyt kypsan vlljan. Se toinen, jdka maan muokkasi, kylvi ja kitki, raatoi ja rshki, nyit jossakin yksin itki. Missa? Kuka tietaa hanen tuskansa? Kuka tietaa miita tun'tuu, kun on rakentanut ja yhtakkia kuin salama kirkkaailta taivaalta tuleekin sanoma, e'fta kailkflti on pois pyyhkaisty sinun osadltasi. Me vain paivsttelemme ja pyorittelemme paaltamme. Be'tlken saatamme myotaelaa IShimniaisemme tusfcan, mutta kohta on taas oma elamaimme niin taynna tata elamaa kaikkine mukavuuksineen, etta jatamme heikomman kanssavaeltajan omaan onnensa nojaan kaperifcymaan yksinomaan yksinaisyyteensa. Toteamnie vain: Olenko mina veljeni vartija? Oi ystdvat sanokaa: onko oikeus toisellal toistal niin pahasti jarkyttaa, etta toisen perusmind hajoaa. Oikeus, missa, se on? Onko laki sydamen oikeudeton? Eiko se, mita sydameen kylvda, kannakaan aina kypsad viljaa. Ella Ojala

6 Muutamia ruokia ja leivonnaisia Inkerissa ennen muinoin»hyva on sydneen nalkaistd puhutella.» Joka heimolla on perinteisia ruokia joilla herkutellaan. Inkerissa keitettiin C-vitamiinipitoista hapankaalia. Tattaripuuro, ja ohrapuuro uunissa haudu'ttaen oil yleista. Lanttua ja perunaa kaytettiiin monin tavoin. Rosolli ja syltty kuuluivat pitoruokiin. Kaurakiisselia teh'ti'in nain: Kaurarouheet panltiin illalsla lampoiseen veteen yoksi happanemaan. Run kuoret ollvat aamulla nousseet pinnalle, siila'ttiin ne pois ja annettiin hieman laskeutua. Ensimmainen vesi kaadettiin varovasti pois, ja uuibta vetita lisattiin jon'kun verran. Si'tten sakka pantiin rautapataan ja keitettiin fcoko ajan sekoittaen kunnes sakeni. Maustettiin sualalla maun mukaan. Kaadettiin lautasijle jaahtymaan. Karpalokiisseli oli suosi'ttua. Rahka paiste'ttiin uunissa, vesi valutettiin poib, ja rahika syotiin sokerin ja maidon kanssa. Tama oli erikoisesti lasten herkkua. Leivonnaisista mainittakoon kaalipurakka, rahkapiirakka, perunapiirakka eli vatruska ja varenja- eli hill'opiirakka. Pustoipiirakka eli tyhja piirakka tehtiin nain: Tavallinen vehnataikina hiivalla. Paistdtti'in tulen loisteessa hiilloksella. Ohuita. Ristiviilto. Syodessa pantiin voita paalle. Paasiaispoydassa saa'btoi nahda kulitsan, fcoris'tettuna paperiruusuha. Sukkapuifcolla kiharrettiin ruusun teralehdet. Se oli komeaa. Pashaa tehtiin niyos. Pranikoita eli siirappipiparkakkuja sai kuostina virpomisen pallkaksi. Samoin kovaksi keite'tltyja niunia, jioiden kuoret varjattiin sipulin kuorilla ja vastan lehdilla. Poydalla nialjakossa oli pajunoksia paasiaisen aikaan, ja muulloin Taivaanavaimia eli kevatesik-oita, haransilmia eli kulleroi'ta, paivan'kakkaroi'ta, kellokukkia, ruiskukikia ym. Jos Sina muistat enemman, kerro meillekin. Toivoo»Mari» JUHANNUSMATKA RUOTSIIN Ruotsin kesajuhlat pidetaan tana kesana Eskilstunassa, jonne teemme jalleen yhteisen bussimatkan. Lahto Helsingista torstaina klo Aurorankatu 7:n edesta, josta ajetaan bussilla Turkuun, ja matka Tukholmaan tehdaan yolautalla. Hyttipaikkoja laivalla on saatavana. Matkalle voi liittya niyos Turusta. Paluu on sunmmtaina paivalaivalla Tukholmasta, joten lahto Eskilstunasta tapabtuu varhain aamulla. Tunkuun saavutaan sunnuntai-iltana, josta edslleen paluu Helsinkiin. Matkan hinta edestakaisin ilman hyttia on 250 mk. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Ida Riipinen, os. Linnankoskenk. 8 B, Helsinki 25, puh seka Yrjo Korkkinen, os. Vehkatie 15, Vantaa 30, puh Lahdetaanpa taas joukolla yhteiselle juhannusmatkalle!

7 Piparjuuresta pelastus Ensimmainen pitka ja raslkas sotatalvi oli takana. Kaiifcki vahankin syotavaksi kelpaava oli kaytet'ty: kaivettu taistelussa kaatunest hevosetikin keva'tpuolella haudoista ja tasaifctu kristillibesti kylalaisten kesken. Vanhoja nathk'ojakaan ei enaa missaan ollut ja kevat ei ottanu't tudlafcseen tosissaan. Toukokuussa oli Villasinjarvessa jaita. Kukaan ei muis'tanut vastaavaa. Pelloilta korjattiin tarlklkaan edel'lisena sykisyna jaaneet kaalin lehdet, paleltuneet perunat ja kaalin kotsanatkin. Buoho ei vain kasvanut... Eraana paivana aiti kulki pienen lapionsa ja amparinsa kanissa pellolle, jos kummin'kin jotakin... Podku osui entisen fcolhoosin ikellarin ohi. KeTlarista oli jalella vain ikuoppa ja pieni kumpare vieressa. MeHkein vaistonvaraisesti aiiti koukkasi kasaa. Esille tuli kohta valkoista jauhebta tai sen tapaiata. K'oeteltaessa se tuntui perunajauheelta. Han kaivoi varovasti lisaa ja sai esille kdkonaisia perunoitakin jauhdksi muuhtuneiina. Saadis ampariin ja ja'lj'st huolellisesti piilloon. Loytoa ei saanut paljas'taa kenellekaan! Ties vaikka tassa olisi pelastus... Nalkaisia ihmisia HiKkui jatkuvasti: poh3btyneita tai luukisi ja nahaksi laihtuneita. He vadsivat Viroa kohti... Ajatuksiin ei mahtunut enaa muulta kuin ruoka. Vasymys ali jatikuva. Tyossa maantiella kaytiin pakosta ja leipapalasta. Kevaalla nalka muuttui piinaavafesi. Milloin teiki mitakin mieli. Kerran taki mieli kauheaati sokieria. Luulin siihen asti, etta soikeria syotiin ylellisyydesta, herkutelitiin. Nyt tunsin sen kipean tarpeen ja'tlkuvana hiukovana jomotuksena. Elimistosta oli vat varmaan kuluneet jo kaifcki varastot. Yht'a'kkia muistin piparjuuren marjapensaan vi'erella. Isa oli joskus istuttanut omaan tarpeeseensa. Siita pai'kasta menin niita kaivamaan. Enemman kuin elavasti on painunut mieleen se, kun seisoin avoimen ikkunan aaressa ja raastoin juuren pa'tkaa. Vedet juaksiva't silmista eika millaan malt'tanut raastaa loppuun asti. Siina ikkunan aaressa aidin kanssa soimme pelkkaa piparjuurta. Kurkkua polbti, silmat sokeina imeskeltiin kuin elaman eliksiiria. Ei ystavaa Ei ystavaa minulle suotu ei puolisoa rinnalle luotu, joka kestaisi vikani vammat kaikki luonteeni kulmat ja sarmat, joista iloita voi vain vajaat ja rammat minun yksin on kannettava eloni taakka ja perille vietava syntieni sakka, mina tielle ja kadulle jouduin vaikka metsiin halasin hiljaiseen korven katkoon minun korvani kaipaavat vaan kadun metelin hurjan ne taalla kuulevat, en lintujen lauluun aamulla mina vuoteessa herata saa en kukkien tuoksusta tieda en kodin rauhasta silla talon niin pienen ja sievan, jonka unelmista rakensin toinen tuli ja ryosti ja todella asusti. Piilon piika Ei sita kerralla paljoa voinut syoda, se polt'ti valtsassakin, mutta virlkistysta se antoi. Aiti meni peruna-aarteelleen niin aikaisin kuin uskalsi. Kaivoi sen paivan tarpeen ja kafiki aina jail jet. Elama alkoi tuntua toivori'kkaalta... Lahin naapuri huomasi savun nousevan ja tuli kiireesti kysymaan mi'ta meilla keiiteltiin. Oli aidilua selititelemista, mita milloinkin paislteli. Naapuri vain ihmetteli e"ttei ban saanut ruohoistaan saman tuoksuista tulemaan... Ties kuinka monta vuotta ne perunat olivat siina kasassa. Savinen maa asettui ilmatiiviis,ti ja esti pilaarvtumisen. Tottakai niissa oli hajua ja sivumakukin. Mutta silloin ne tun'tuivat ruohon kanssa paistettuina taivaan mannalta. Varastoa riitti melkein fedko kesaksi ja se oli meidan varma pelastuksemme... Monta kertaa aiti tuskaili, eitta ei saitunut loytamaan aikaisemmin: ei olisi kolmen tarvinnut lahtea varmaa nalkalkuolemaa pakoon. Kiitos niinkin... H.O.

8 Massina tulloo Viime kesana eras suomenmuakkoinen kysyi minulita, missa m'ina opin suomea puhumaan. Miha vahan suuibuin tusahuin ja sanoin, jot pu-hutaan suomea muuallakin ei airiiastaan Savossa ja Naantaldssa. Mie nias olen ylpea ett dlen inkerinsuomalainen. Ja miun oikein hyva prijattbelj sanoi, jot me inkerilaiset puhutaan hyvaa suomea. A mie sanoinkin, ett me ollaan 360 vuotta varihoja. Hia nauroi. A vott, sitt miull.telefoonais ylks emanta ja 'kutsui minnuu iltaibohville, ja mie laksin. Kun myo Sstuimme kloffpoytaa, nil isanta sanoi tussa'tti:»somalias ja puhutaan su!o:mea». A sita mie en tietant. Sen mie tiesin, ett Brazilias puhutaan suomea, a en tietant ett Somalias, nyt tiijen senkin. Kun tuo isanta ituollail sanoi, sitjsaas mie piasin peri'lle, ett kukalie juoruis. Ko mie vua sanoin, ett puhutaan suomea muuallakin ei ainoasitaan Savoss ja Naanialissa. A sitt mie uafctelin eitt otan ja kirutan Inkerilaisten Viestiin, miuaill myo siell Tuutariss luai'ttiin. Mie ko olin pien poika, taisin olla seitsamanvudbias. Me'in nuapurln poika kuaskuis ko hia kai linnas. Hanta kutsuttiin Ivantsan Jussiksi. Miull jai mieleen, ko hia san'oi, massina ko mannj Puikkalan miaes ei muutako vakonat mannlit kahen puolen. Ja sittko massina tullj linnaa, se mannj pimiaa porsituaa. Meill toisill pojill olj ihme kuunneflla. Mie muistan, ko kysyin, ett miten tyo piasiltte pois sielt pimiast porstuast. Mi'ten tyo nailtte siell kavella. Han sanoi, ett siell pantiin kynittilat palamaan. Sitkb ;mie tulin kottiin sanoin aitillein, ett mie ja tahon manna linnaa. Aitin sanoi:»k'o tulloo aika, sitt piaset.» No sitt kohfit tuljkii piasiaisenaiika, ja aitin sanoi, ett ko ituon virpoviitsoi sitt p'iasen linnaa. No myo pojat kaikk yhes l^ksimme virpovitsoi taittelemmaa, tulitiin kottii ja tehtii putsjufcoiks. Koko yon miull ei tullt urit silmaa, uottelin vua uamuu. No noustiin varrain yllaa ja mantiin stantsall. Myo oiltiin platlormal ja uoteltiin ko massina tu'liloo. Kohtt ma'itoammat sanoivat, ett massin tulloo. S'itt fco se tull li'kemmaks mie ko katsoin se Baravosa olj suur ja musta, minnuu alkoi hirvibtaa. Mie pifcistin silmiain kiin j.a fcasillain pi tin korvistain ja ualttelin, ko vua Baravosa ei kuatuis piall, ei muutako manj nominall sivuitsen ja massina seisattui, myo nous'tiin va'konaan, massina laks liikkeell'l. Mieko katsoin ikkunast, telefonapaltsaalt mannii't sivuitse viuh vauh. A se vast olj miull ihmetta, ko massina mannj Sopolan sfflan alllt ei se olt ko viuh. A totta se Ivantsan Jussi sanoi, too massina manj Pulkkalan miaes ne vakonat katjsaisiit tutaa ja su'taa. Sibt ko myo tul'tiin linnaa, kaikk vakonoist pois. Mie ko kaltsoin, ei se oltkaa miklkaa pinnmee porstua mihin se massina mannj, se o'ljko suur sarra'in ympyrlainen katto ja mondt reljtsit Sisas siell seisoi yks massina, mie kysyin:»aiti mihin tuo massina mann66?» Hia sanoi:»mmihlie skapskoikuperni.» Siitt fco niyo -tultiin vaksaalalt ulos, siell vellaset huusivat:»baabuski, Baabuski itii sutaa, itii sutaa.» No. Maitoammat panniit niaitokufesinat yhen vellasen rattaiffl. Si'in tais olla sata kuksinaa. Mie ihmettelin miten se jaksaa veittaa. Nils rattais olliit suuret pyorat. Mie sanoin, ett mita varten nuo pyorat pittaa olla niin suuret. Ukot sannoit, jot minka suuremmat pyorat siba helpommin mannost. A mie sit uattelin, ne saisiit olla niin suuret ett manisit itsestaan. Sitt myo kaveltiin niihen rat'tai peras ja kohta tulitiin perime. Aitini laks maitoo viemaa paikkoihin, a mie jain myomaa virpovitsoi, ko mie seisoin siin paneldl ja ko katsoin tuol mikalie tulloo. Se ko tullj lifcemmsks se oiljkii karhu, ja kaiks vellaista talutti sita. Ne jaiva't vahan malbkan piahan miust seisomaan ja alkoit soittaa kalakalkoi. Karhu nous takajailoillleen ja alkoi tanittssii. Silll karlhull idljiit pai'tset pias ja turvan ymparilla ressjorika, se ei sua purra 8

9 Sylvi kai kinos Maailmaa enemman nahneet kertoilivat kylassa seliaisi'sta liiikfcuvisita kuvista. Niita voitii nayittaa sekialle. Mein amma sanoi niita pahohais'en keksinnolks eika olis meita paastanyt ka'tsomaan. Sivis'tys teki tuloaan kylaan... Kerran sitten kulovalkean tavoin levisi tieto jot kinlo tulj. Sita naytelttaisi mein talon vastapaaita pravlenjas, siin palosarraimen vieres. Hurstin tuoja luvabtii paastaa iilmaiseksi. Tuojia loy'tyd. Takapenkkiin keskelle ruuvabtiin sellainen massina, mi'ta kammesta kierriettiin. Kieritajatkin paasivat ilmaiseksi. Olisi sita pedkasta uteliaisuudestakin kiertanyt! PenKkien kanssa oli niin ja nain, ja Ivan Petrova kerran totesikin sisaan tullessaan:...»ja ies istuu riaty rakanennii.» illtasil sita tietysti naytet'tii. Juonen jannitysta ei vidla osa'ttu odottaa, enka muistakaan yhdenkaan juonfta. Tarvinneeko lisata, etlta aani oli omas'ta takaa: laulettiin alkua odoiteliessa ja kiekkioja vaihdettaessa. Lakana seinaillle ja pyoribys alikoi: riu, riiu, riiu, riiuu, riiuu, riiiiuuuu... Sita mukaa kun kammessa isbuja vasyi tai vaihitui, kulki kuvakin: mihoin vinhaa vauhtia, milloin madellen. Yhta hauskaa se oli. Muistin yhden laulun jota odotellessa laulettiin mm: xmrtsas mie kaveeli, meitsas mie kaveelin, metsas mie, metsas mie...» Ensikertalaiset tavallisesti kurkkivat lakanan taakse arwoitulksen raitikaisemiseksi, mubta heidat palau'tettiin pian jarjes'tykseen. Se, joka ei sanaa toteljut, nostettiin vain utos. Loppuikesalla taas sitten levisi tieto kinosta. Lapset mankuivat rahaa paasylippuun ja saivafckin. Oldsiko malksanut viisi kope'kkaa... Sylvikin tah'toi piassa katsomaa. Aiti yritti estella, ebta et sina vma ymmarra, sitten rnyohemmin josik-us... Hanen piti pa^sta juuri nyt. No, mane sitten... Aiti jai, j'onlkun kylaan pistaytyneen kanssa, viettamaan hyvin ansaiteemaansa rupatteluhetikea. Ei kestanyt kauaakaa kun ulkoa alkoi kuulua itlkun ulinaa. Mita ihmetta?! Sylvi siellta lymigteli itkee huutaen:»emmie ennaa konsaa mane kinnoo, ko siel tulj matbora pial...» Auto oli ajanut valkokankaalla suoraan yleisoa kohti. Aidille olisi kelvannut nauru, mutta han nauroi sen vasita paljon, paljon jalkeen pain, kun kertoi meme Siita. Vahaksi aikaa menivat Sylvilta kinohalut. Helvi kettaa. Ja sitjsaas siin ollj paljon nar<3tuu katsomas sita karhun tantsimist. Ja mie kaikk si'lma't haravallaan p'ias katsoi ko se karhu tantts. Sitt ko se jai seisomaa, vellaiset mitallie antoit sill kaifeull, se tais olla sokurii. Sitt itullj miun aiti; hanel olj rnaito myoty ja miull virpovitsat. Si't kaytii viel klinskoi ri'tka's ja tul'biin kahen tunnin massinas kottii. Myo ko oltii kottii tulos, ammat kuaskusiit siin vafconas ja yks soi leipaa ja vahan ajan perast hia saaoi:»ka'tsolia, koko leipa manj.» Toinen amma sanoi:»no soitko sie sen fcaklo leivan?» Hia sanoi, jot miita tuos Buffarifkas on syomista. Avot sibko mie olin Ikerran Suomes Kylmakoskell, siell asemalla ihmiset odottivat junaa. Asemahuone oli ihmisia taynna ja joukiko laitunilla. Yhtakkiaa yksi emanita huusi kovalla aandlla:»mari, Mari ota kuksina, massina tulloo!» Silloin nauru hela'hlti Antti

10 Onnittelemme A en elant konsaa yksinain Nain sanoi vuobta tayttanyt Katri Hullkfco. Katri on synitynyt Inkerissa, Luukikasin kylassa, Venjoen seurakunnassa, missa han on viettanyt elamastaan 52 vuotta. Luukkasin fcyla ei ollutlkaan milka tahansa kyilapahanen. Siella oli sentruuminsantrat, kylapuoti, koulut, meijeri, kunnaritalo ja massa'teh'das, minka yhteydessa toimi komunaarilla oleva paperitehdas.»eika Luukkasin fcyla ohuit kovin pienifcaan, noin kuusikymmenta taloa», sanoi tytar Maija.»Kuusiikymmeritanelja», korjasi Ka'tri. Na'in ottlen 90 vuotiaan muisti on viela hyva. Han jatkaa:»se ei alt pien kyla, eika Venjooen seurakuntakaan ollut pieni. 84 evankelisluterilaista feylaa, seurakuntalaista, Inkerinmaan suurin seuurakunita». Ka'tri istui pehmealla nojatuolilla ja Juki jotain kirjaa. Hanella ei ollut edes silmalaseja. Kun kysyin, naikeeiko han viela lukea ilman silmalaseja, han vastasi:»a en ostaan ko yhet silmalasit elamassaa'in.b Ka'trin olemus on hyvin tyyni ja rauhallinen. Vaikka elama onkin koetellut valilla kovalkouraisesti, niin si'ttenkin han jaksaa hymyilla ja kertoa hauskoja. Hanen perheeseensa kuului 'tasapuoliisesti naisvakea kuten miehialkln, mutta miehet siir'tyivat ajasta ijaisyyteen jo aja't sitten. Miehensa Matjvei Mihaits kuoli jo, kun he kaikfci viela olwait Luufckaisissa v. 1842, vanhin poika Vaino kuoli myos Inkerissa v. 1965, ja nuorin poilka Antti lepaa Ra'ision klrfeon kupeella, han kuoli Rikasta on allut sinunkin elamasi, sanoin Katrille; lapsenpiiasta kunnanjohitajan vaim'oksi.»siina valilla monta muu'ta», sanoi vavypoika Aritti, luoden lampiman katseen anoppiinsa. Katri asuu tytjtarensa ja vavypoikansa rakentamassa omakotitallossa, haneflla on oma huone, jota koristava't monenmoiset ralkkaat muistot kuten valdkuvat ja seinalla raamatunlauseet ja mone't muut ralkkaat muistot. Varihin tytar Anni asuu Liedossa, ja hanlkin fcay usein aitiaan tervehtimassa. Tuntui hyvalta kokea, ja nahda tuo ihana sopusointu, anopin ja vavypojan valiset suhteet kuin myos tytar Maijankin. Sellaista on elama, 'toiselle se aritaa ja toiselta se ottaa. Vaiikka pojat ja mles meniva'tjkin nuorina, niin me emme voi muuta kuin sanoa: Matkan miaaraa emme itse tieda, ylin riemu vailko munhe lie. Luojamme vain elon paivat laslkee, niista emme ifcse paattaa ^oi. Helena Susi Inkerilaisten VieSti onriittelee kunnioittavasti nain jalkilkateen piriteaa ja rikkaan elamanscdkemuksen saavuttanutta Ka'tri Hulkkoa. 10

11 Liekkulauluja Inkerin Hietamaelta Ldhetdd tytot Tyrroin kirkkoo aamumassinassa, kiiltdvissd kengissd ja silkkiesliinoissa. Kaikkii ryytii rannall' kasvaa, ei van kasva lanttuu, tulkoohaa nyt auttamaa, vaik' Pukerolta Anttu. Tules kultain tana iltan, kdy hevoisen selkddn, issdd, ditii ei ou koton, vsikkoo aid pelkdd. Mitds poika vilkuilet ja nostelet hattujasi, luulet sie jot' mie en tiijd sinun tuumiasi. Kultain miulle kirjeen laittoi siin ol ii ja dlld, siitdhdn mie tietdd sain et had on ikdvdlld. Taitaa tulla ilman muutos kun Idnsi ruskottelloo. Ei se poika tyttod ota, vaikka se uskottelloo. Voi jos mie saisin takaisin sen ajan jonka elin, ja sen pojan kullakseni, jota rakastelin. Liekutaa ja lauletaa, liekku mdnndij suoraa, meil on vahva lauta alia eikd taitu nuora. Muisio menneisyydesta Pois vieri vuosi hetkikddn ei palata nyt vois, kuin kohottaen siipiddn pois lensi pdivdt, pois. Ja muistot, lapi kyynelten kuin luona lapsuuten ne katsoo kaikkeen menneeseen, ei herdd hetket sen. Ma fcatson niin nyt menneeseen kuin eilispdivd ois. Vain kaipuu tdyttdd syddmen, pois lensi pdivdt, pois. Helena Susi In memoriam Rovasti Reino Ylanen kuoli yli 70-vuotiaana Kuopiossa. Toimittuaan ensin pappina Suonenjoella nan meni suomalaiseksi papiksi Narvaan, johon seurakuntaan kuului Viron itsenaistymisesta alkaen osa Kosemkinan seurakunnan suomalaisia kylia. Taalla han toimi pappina vuosina Neuvosto-Venajan miehitettya Viron talvisodan aikoihin han j'outui venalaisten vangiksi Pietariin, jossa oli vangittuna valirauhaan aakka. Han tuli Suomeen v ja oli ensin pappina Karttulassa. Vuonna 1943 hanet lahetettiin papiksi kahden niuun papin kanssa Inkeriin suomalaisen siviilivaen keskuuteen. Palattuaan sodan loppupuolella Inkerista Suomeen hanesta tuli mm. inkerilaisten pataljoonan Er. P 6:n pastori. Reino Ylanen toimi sittemmin eo'tavammasairaalan pappina, ja vuosina Kuopion hiippakunnan diakoniapappina. Monet inkerinsuomalaiset muistavat kiitollisina hanen toimintaansa pappina Inkerin suomalaisen luterilaisen vaen keskuudessa. J. Jaaskelainen 11

12 RUOTSIN PUOLELTA Linja-auto Eskilstunan kesajuhlille Haluan muistuttaa linja-autosta Eskilstunaan. Tilauksla otetaan vastaan aina juhannukseen saakka, mikali vapaita paikkoja riittaa. Hinta kaikilta 120 kr. Ilmoita tilatessasi tarvitsetko majoitusta Eskilstunassa. Reitti ja alustava aikataulu: Goteborg Heden 19/6. klo 09.00, Molnlycken vanha bussiasema 09.15, Borasin keskusasema ja Haga industriomrade, Jonkoping klo 11.00; taalla pidetaan lyhyempi tauko. Paluumatka heti juhlien jalkeen sunnuntaina. Paikkavarauksia: Goteborg: Aarni Kahari, puh Boras: Toivo Jaaskelainen, puh Jonkoping: Alfred Saklantti, puh A.K. ISK:n vuosikokous pidetaan perjantaina klo Fors'in seurakuntakoti, Kyrkogatan 5. Eskilstuna. Kirjallinen kutsu ja paivajarjestys jasenseuroille. Kaikki inkerilaisssta toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Johtokunta Lahjoituksia Viestin tukemiseksi Elisabet Tuvene, Norrkoping 50 kr Liisa Ihalainen, Boras 5 kr Joukostamme poistuneita Maria Polho, synt , kuoli Molndalissa Svenska spalten Skrivet om ingermanlandare Jag har under vin'tern deltagit i en 20 poangs hogskole'kurs i Invandrar- och minori'teltsfragor. I den digra litteraturen som vi plojt igenom har ingernianlandarna namnts vid tva tillfalien. Widgren Jonas: Svensk invandrarpalitik, Liber 1980 sid 79:»Bland den invandrade finsksprakiga befolkningen i Sverige finns tva minoritetsgrupper. Strax efter krigsslufrat loom ungefar finslksprakiga ingermanlandare till Sverige. De ar aittlingar till de finnar som overfiyttades fran Savolax till Ingermanland (vid Finska viken) efter freden i Sbdlbova Finsk-mgermanlanderna har sedan 1965 et't eget centralfb'rbund, med safce i Boras.» Tryckfetenisse tycks ha varit framme ity Finsk-ingarmanlandarnas Centralforbund grundades Melander Goran (red.): Flykting i Norden, Norstedts 19V(8. I en artilkel Skriven av Lauri Tarasti, Politiska filyildtingars stallning i Finland star det pa sid 55:»Ar 1978 fanns i Finland ca 650 personer med finskt framlingspass. 288 av dessa hade beviljats personer, vilka fiyttat till Finland pa talet fran Ingerrnanland i Sovjetunionen» Tarasti ar lagstiftningisrad i ju'stitieministeriet, medlem i 1976 firs utlanningskommission. Armas Paakkonen 12

13 INKERINSUOMALAISTEN 34. KESAJUHLA ESKILSTUNASSA Perjantaina (juhannusaatto) Klo ISK:n vuosiko'kous Forssin seurakuntakodissa Klo juhlan avajaiset» Avajaisten jalkeen piirileikkia Lauantaina (juhannuspaiva) Klo 8.00 juhlajumalanpalvelus Forssln kirkossa Klo urhellukilpaitut Tunavallenilla Klo inkeri-ilta Folkets Husissa Sunnuntaina Klo 8.00 jumalanpalvelus ja HPE Forssin kirkossa Valittomasti jumalanpa'lveluksen jalkeen juhlan paattajaiset Forssin seurakuntakodissa Ruokailu ja majoitus: Hotell SMEDEN: Hinta 80 kr/vuorokausi/henfcilo (2 hengen huone); hintaan sisaltyy aamiainen Hotell CITY: 75 kr/henk. (2 hengen huone), 65 kr/henk. (3 hengen huone) ja 60 kr/henk. (4 hengen huone) Juhlapuhu j at: Kirkkoherra Matti Vironmaki Pastori Jussi Jariis» Lauri Pihlajamaa Juhlakanslia on Forssin seurakuntata'lossa Tervetuloa joukolla! EISK:n juhlatoimikunta Eskilstunan Inkerinsuomalaisten Kerhon juhlatoimikunta: Puheenjohtaja: Juho Kemppi Kassanhoitaja ja majoitukset: Paavo Vainikka Mag^istervagen EsMlstuna puh. 016/ Sihteeri: Vaino Kemppi Ohjelman laatijat: lima Kemppi lisakki Sutelainen Urheilu: Paavo Tiittonen EmannoitSija: Katri Tiittonen (Osoitteet ja puh., ks. helmikuun Viesti) 13

14 Anna Hayhanen in memoriam Anna Hayhanen (o.s. Hynninen) syntynyt Humalasaaren (Hynnisen) kylassa, Ita-Inkerin rovastikuntaan kuuluvan Venjoen seurakunnassa. Kuoli (siis 84-vuotiaana) Vasterasissa Ruotsissa. Anna Hayhanen oli yksi meidan inkerilaisystavistamme, joka omalla toiminnallaan kotiseudullaan Inkerissa jo nuorena tyttona tuli tunnetuksi uutterana suomalaisen kulttuurin tyontekijana. On kai aihetta taman yhteydessa hiukan kertoa, etta ystavamme Annan kotipaikka Venjoki sijaitsee Keski-Inkerissa, noin 30 kni:n paassa Lenlngradista. Seurakunnan keskella on silloinen Tsarskoje Selon kaupunki, Pavlovsik. Venjoen seurakunta Inkerissa oli vakirikkaimpia seurakuntia. Vuonna seurakunnan vakiluku oli tietojeni mukaan suunnilleen henkea. Seurakuntaan kuului 85 kylaa, jotka olivat kaikki puhtaasti suomenkielisia. Viimeaikainen kivikirkko oli rakennettu vuonna Viimeinen pappi ennen Venajan vallankuniousta ( ) oli A. Kajanti. Vuosina , niinkuin monesti olemme lukeneet Inkerin historiaa koskevista tiedoista, oli Inkerissa silloin inkerilaisten keskuudessa kanssakayminen, taloudellisesti seka kulttuurisesti nousuaikaa. Olihan seurakunnan keskella Tsarskoje Selon kaupunki, joka myoskin oli osaksi vaikuttamassa kehitykseen. Samalla kirkollinen toiminta Inkerissa naina vuosina oli hyvin aktiivista ja vilkasta. Ei tarvitse unhoittaa sitakaan seikkaa, etta Kolppanan seminaarin lahettyvilla olevat seurakunnat saivat hyvin suurta apua ja tukea toiminnalleen. Anna Hayhanen oli yksi niista nuorista, jotka ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti suomalaisten toimintaan ja suomalaisen kulttuurin kehittamiseen talla aikakaudella. Niinkuin tiedamnie Venajan vallankumous toi mukanaan mullistuksia ja suuria karsimyiksia ei vain Venajan kansalle vaan myos pienelle inkerdn-suomaiaiselle vaestolle Inkerissa. Naihin pyorteisiin joutui silloin ystavamme Anna Hayhanenkin. Han oli naimisissa Alexander Hayhasen kanssa Kaskisaaren kylassa, joka kuuluu samaan seurakuntaa-n. Anna ja Alexander Hayhanen kuuluivat taloudellisesti varakkaimpien inkerinsuomalaisten piiriin niilla seuduilla. Taman heidan hyvin vahvan varallisuutensa silloisissa olosuhteissa aiheutti sen, etta heidat karkoitebtiin paltakotoihin Murmanskin alueelle jo niin ai'kaisin kuin vuonna Heidan pikkutybtarensa jatettlin sukulaisten hoidefctavaksi kylaan. Myohemmassa va'iheessa tama heidan pskku tyttarensa Nelli kuoli vanhempiaan tapaamatta. Suornen talvisodan paatyttya oli Anna ja Alexander Hayhasella mahdollisuus paasta Murmanskin alueelta siirtymaan Sortavalaan, jonne he asettuivat asumaan. Jatkosodan aikana, kun suomalaiset valloittivat taman alueen, oli Hayhasen perheella mahdolhisuus siirtya muitten Karjalan siirtolaisten mukana sisa- Suomeen Siilinjarvelle. Myohemmin he saivat tiedon etta heidan sukulaisiaan (Hynnisen kylasta) asuu Littoisissa, johon hekin sitten muuttivat siella oleviin tehdastoihin. Niinkuin monet tuhannet inkerinsuomalaisista, joutuivat Anna ja Alexander Hay- 14

15 Arvoisat Inkerilaisten Yhdistys rym jasenet Arvoisat Viestin tilaajat Viime numerossa oil liitteena jasenmaksun tiltllepanokortti, jolla voitte maksaa taman vuoden jasenmaksun. Pyydamme tayttamaan kortin huolellisesti ja vastaamaan siina oleviln syntymaaikaa ja -paikkaa koskeviin kysymyksiin. Jasenmaksun suuruus vuodelle 1981 on 10 nik. Niita jaseniamme, jotka ovat jo vuoden 1981 jasenmaksunsa maksaneet, esim. paikallisyhdistyksensa asiamiehetle (pai'kallisosaston jasenmaksuun s'isaltyy yhdistyksen jasenmaksu), pyydamme kuitenkin vastaamaan syntymaaikaa ja -paikkaa koskeviin kysymyksiin, merkitsemaan korttiin nimensa seka osoittesnsa ja palauttamaan sen postitse yhdistyksen toimistcon. Koska kortis'to on edelleenkin puutteellinen, toivomme etta ette pelastyisi tata ylimaaraista vaivaa, vaan auttaisitte meita nain saamaan sen asianmukaiseen kuntoon. Vaivannaostanne etukateen kiittaen Inkerilaisten yhdistys ry Pyydamme Teita ystaval'iisesti tarkistamaan, etta olette taman vuoden Viestia maksaessanne muistaneet maksukorttiin merkita nimenne ja osoitteenne. Jos arvelette sen unohtuneen, pyydamme valittomasti ottamaan yhteyden (puhe'limitse tai kirjeitse) yhdistyksen toimistoon Inkerikotiin (puh.numero, osoite ja aukioloaika lehtemme etukannen sisasivulla), jotta valttyisitte turhilta karhukirjeilta. Kiittaen Anneli Korkkinen toimistonhoita j a hanen jattamaan taas jo rakkaaksi kayneen Suomen maan ja siirtyimaan pohjoisen kautta Ruotsiin. Pi'tlkien vae'mulksien jalkeen taalla Ruo'tsissa asetltui Anna miehensa A'lexanderin kanssa asumaan Vasterasiin, jossa he asuivat lanes koqmekymmenta vuotta. Me Vasterasissa seka muualla taalla Ruotsissa asuvat inkerinsuomalaiset seka hyvin suuri joukko Suomesta tanne Ruotsiin siirtyneita Suomen kantasuomalaisia tulemme kunnialla muistelemaan Annaa seka tassa yhteydessa myos hanen aviopuolisoaan Alexanderia, joka on aikaisemmin poistunut taalta iaisyyteen. Uskon ja toivon, etta meidan nuorempi polvemme tulisi viela taalla Ruotsissakin viemaan eteenpain ja vaalimaan niita suomalaisia perinteitamme, jotka olivat niin lahella sydanta ystavillemme Anna ja Alexander Hayhaselle niin siella kotilkonnuilla Humalasaarella kuin taalla Ruotsissakin. Aappo Bjorn Vasteras 15

16 RA^ATAMMI AuiNA MYLLYPADONTIE 6 G "0 HELSINKI S2 Ajankohtaisia ilmoituksia HELSINGIN PAIKALLISOSASTO Taman kevatkauden viimeinen tilaisuus on 24. toukokuuta klo Inkerikodissa. Tervetuloa. SEUKKOSEURA Susanna Kossi, puh , vastaa Seukkoseuran toimintaa koskeviin tiedusteluihin. TURUN PAIKALLISOSASTO Vuoden 1981 tilaisuudet pidetaan Karjalaistentalossa Itapellontie 2: Helluntaina 7. 6., Mikkelina 4.10., Pyhainpaivana (klo 13), 2. Joulupaivana Ruissalon Birkassa: Sunnuntaisin 28.6., , Tilaisuudet alkavat klo 14. Tervetuloa. Johtokunta LAHDEN SEUDUN INKERI-KERHO kokoontuu maalis-, huhti- ja toukokuussa kuukauden toisena maanantaina klo Lahden Diakonissalaitoksen huoneistossa. inkerilaisten viesti Osoiteosasto, Inkerikoti, Kapylankuja 1, Helsinki 61. Puh , torstaisin klo Osoitteenmuutos 5 ink. MUUTATTEKO? Kiinnittakaa tahan osoite viimeksi saamastanne Inkerilaisten Viestista. Kirjoittakaa alle uusi osoitteenne ja postittakaa meille ensi tilassa. MUISTAKAA testamentcilla ja lahjoituksilla Inkerilaisten Sivistyssaatiota. Testamenttiasioissa voi kysya neuvoja paatoimittajalta, rovasti Matti Vironmaelta, puh NIMI UUSI LAHIOSOITE UUSI POSTITOIMIPAIKKA Vammala 1981, Vammalan Klrjapaino Oy

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA VÄRTSILÄN TAPAHTUMAKALENTERI VÄRT SI LÄN KYL ÄT IEDO T E t alvi 2013 /20 14 www. vart sila.f i Värtsilän kirkossa tapahtuu! 04.12. klo 18 Jouluaskartelu perheille seurakuntakodilla. 08.12. klo 17-19 Myyjäiset

Lisätiedot

Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry Tulliportinkatu 25 B 20 II krs pihan puoli 2/2015 70100 KUOPIO 13.4.2015 HYVÄT JÄSENET

Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry Tulliportinkatu 25 B 20 II krs pihan puoli 2/2015 70100 KUOPIO 13.4.2015 HYVÄT JÄSENET Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry JÄSENKIRJE Tulliportinkatu 25 B 20 II krs pihan puoli 2/2015 70100 KUOPIO 13.4.2015 HYVÄT JÄSENET PÄIVYSTYSAJAT TOIMISTOLLA Kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12.00-14.00

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot