Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, Helsinki 61 Puh Postisiirtotili Hki Auki torstaisin klo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, 00610 Helsinki 61 Puh. 90-793 796 Postisiirtotili Hki 30636-4 Auki torstaisin klo 16.30 18."

Transkriptio

1 inkerilaisten viesti

2 inkerilaisten viesti TOIMITUS : Paatoimittaja: Matti Vironmaki, puh Toimitussihteeri: Anja Luoma, puh (iltaisin ja viikonloppuisin) Koivikkotie 6, Vantaa 62 (toimituksen osoite) KONTTORI: Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, Helsinki 61 Puh Postisiirtotili Hki Auki torstaisin klo TILAUSHINTA : 40 mk/vsk. kotimaassa, Ruotsissa 45 kr ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu mk 400, 1/2»» 250, 1/4»» 150, Kuolinilmoitukset 50, Kiitos- ym. ilm. 40, Kuva ilmoituksessa 70, PAAASIAMIES RUOTSISSA: Armas Paafckonen Tingsgatan Boras. Puh. 033/ Postisiirtotili PAAASIAMIES SUOMESSA : Harmu Vironmaki PL 362, Helsinki 12 Puh Postisiirtotili Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa Kustantaja ja julkaisija: INKERILAISTEN YHDISTYS R.Y. KANSIKUVA KERTOO: Munkkivuoren kirkko, jossa pidetaan taman vuoden Helsingin kesajuhlien juhlajumalanpa>l>velus.

3 Vuosikatselmus Marianpaivana Inkerilaisten yhdistys ry:n perustava kokous pidettiin aikoinaan vuosikymmenia sitten Marianpaivana. Siitako lienee johtunut, etta Marianpaiva on nykyvuosinakin ollut yhdistyksen saantomaaraisen vuosikatselmuksen paiva. Nain tapahtui tanakin vuonna. Aurinkoisena, joskin koleana Marianpaivana Inkeri-koti Helsinglssa tayttyi jalleen vuosikokousvaesta, joka eri puolilta maatamme oli saapunut paattamaan yhteisista asioistamme. Yhdistyksen monivuotisen puheenjohtajan, rovasti Ma'tti Vironmaen, avattua kokouksen valittiin sille puheenjohtajaksi Turun paikallisosaston puheenjohtaja, pastori Vilho Mustonen. Sihteerlna toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Rannali. Kokous, josta oli ilmoitettu saantojen mukaisesti Inkerilaisten Viestissa, todettiln oikein koollekutsutuksi ja paatosva'ltaiseksi. Kokouksen tyojarjestykseksi hyvaksyttiin saannoissa mainitut asiat. Menneen vuoden 1980 toimlntakertomuksessa todettiin, etta hyvaksyttya toimintasuunnitelmaa noudattaen yhdistyksen toiminnan kehltys oli ollut myonteinen. PaikaMsosastot Helsingissa, Turussa ja Lahdessa olivat toimineet varsin aktiivisesti. Kesajuhlat Turussa olivat onn'is'tuneet kaikin puolin yli odotuksien. JuMakansaa oli ollut runsaasti ja ohjelma antoisaa seka taloudellinenkin tulos erittain hyva. Julkaisutoiminnan kohdalla todettiin, etta oma lehti, Inkerilaisten Viesti, on voinut ilmestya saannollisesti kuukausittain ja sen sisalto on ollut monipuolisen pirtea. Lehden talous kohonneiden painatus-, kuvalaatta-, ym. kustannusten vuoksi on ollut vaikeuksissa, jopa lahella kriittisca rajiaa, mutta silti on onneksi selviydytty. Inkerilaisten Sivistyssaatio on seka lainalla etta lahjoituksel'la tukenut lehtea. Myoskin on saatu paikallisosastoilta, ISKrn kerhoilta ym. la'hjoittajilta tukea, josta ollaan kiitollisia. Yhteyksis'ta eraisiin heimoj:a kulttuurijarjestoihin (Inkerinsuomalaisten Keskusliitto Ruotsissa, Kalevalaiset Naiset, Karjalan Sivistysseura, Karjalan L'iitto ym.) myoskin oltiin kiitollisia. Yhdistyksen tilikertomuksesta ilmeni, etta tulot ovat olleet hiukan menoja suuremimat. Tuloista, joissa kokonaissumma oli m'k , oli Inkerilaisten Viestin tilaus- ym. maksuja mk 38199, lahjoi'tuksia mk ja kesajuhlatuloja Turusta mk Jasenmaksuja oli saatu vain mk 689 ja myyntituloja mk 749. Menoista huomattavimmat olivat Inkerilaisten Viestin painatus-, kuvalaatta- ja postituskulut, jotka olivat mk Palkat, matkakustannukset, toimituskulut ym. menot olivat yhteensa m!k Tilikauden ylijaama oli vaatimaton n. mk Tilikertomus ja tllintarkas'tajien lausunto hyvaksyttiin, ja tilivelvollisihe myonnettiin tili- ja vastuuvapaus yksimielisesti. Johtokunnan erovuoroiset jasenet rehtori Heikki Myllari Turusta, maalarimestari Yrjo Korkkinen Vantaalta ja merikonomi Matti Rannali Helsingista seka varajasen hum. kand. Anja Luoma V-antaalta valittiin yksimielisesti uudelleen. Heidan toi'mikau'tensa kestaa v Tilintarkastajiksi valittiin myos yksimielisesti uudelleen samat eli varsinaisiksi toim.johtaja Seppo Kekki ja sos.paaltikko Eino Rannali seka varalle varatuomari Toivo Iho, kaikki Helsingista. Jasenmaksu, joka on ollut 10 mk hengelta, paatettiln sailyttaa ennallaan toivoen, etta mahdollisimman monet yhdistyksemme tyota arvostavat muistaisivat suorittaa jasenmaksunsa. Suoritus tapahtuu helpoimmin Inkerilaisten Viestin yhteydessa jaettavalla postisiirtokortilla. Toimintasuunnitelmaan v:lle 1981 merkittiin, etta Inkerilaisten Viesti ilmestyy, kuten tahankin asti, 12-numeroisena, jolsta heina-elokuun numero on kalksoisnumero. Paatoimittaja on

4 Kesajuhlat Helsingissa Irikerilaisten Yhdistys ry:n jarjestamat valtafcunnalliset kesajuhlat pidetaan tulevana kesana ja'lleen Helsingissa. Juhla-aika on heinakuun paivina Juhlapaikkana, jossa sijaitsevat kanslia-, ruokadlu- ym. tila't, on Karjalatalo Kapylankuja 1. Sinne tie on tuttu jo aikaisemmilta kerroilta. Juhlat alkavat lauantaina Aamupaivasta lla'htien on ilmoittautuminen In'keri-kodissa. Klo 15 on alkajaisjuhla huom. aika! Karjalatalon juhlasalissa. Sunnuntaina on klo 10 juhlajumalanpalvelus Munkkivuoren kirkossa, jossa on oltu usein aikaisemmin'kin. Paivajuhla sunnuntaina klo 14 on Karjalatalon juhlasalissa. JuMien ohjelmasta pyritaan tdkemaan jalleen rnahdollisim>man antoisa. Ohje'lman suorittajiksi jo taihan mennessa ovat lupautuneet: fil.lis. Aili Nenola- Kallio, paajototaja Erkki Tuuli, teol.tri Juhani Jaaskelainen, rov. Matti Vironmaki, rouva Annikkl Smolander-Hauvonen (kanteleensoitto), Inkeri-kuoro Kerttu Hiltusen johtaman'a ym. Juhlasaarnan kirkossa on lupautunut pitamaan Ruo'tsin inkerinsuomalaisten»oma poika» pastori Jussi Janis Borasista. Juhlista lahemmin seuraavassa nxunerossamme. Tervetuloa suurella joukolla jalleen virkistymaan! Juhlatoimikunta edelleen Matti Vironmaki ja toimitussihteeri Anja Luoma. Lehden osoiteym. raha-asiat hoitaa yhdistyksen rahastonhoitaja Anneli Korkkinen. Lehti painetaan edelleen Vamimalan Kirjapainossa. Tilaushinta v on 40 mk/ vsk. Kun viimemainittu summa nipin napin riittanee painatus- ja postitusym. fcuilujen peittamiseksi, paatettiin yksimielisesti hyvaksya johtofcunnan eh'dotus, etta Inkerilaisten Viestin tilausmaksu v on Suomessa 50 mk/ vsk. ja Ruotsissa 55 kr/vsk. Tolmintasuunnitelman mukaan kesajuhlat pidetaan heinakuun paivina Helsingissa. Juhlapaikkoina ovat Karjalatalo ja Munkkivuoren kirkko. Juhlaesitelman aiheesta»inkerin itkuvirret» on lupautunut pitamaan Turun yliopiston Folkloristisen laitoksen opettaja, fil.lis. Aili Nenola-Kallio. Lisaksi on tiedossa paljon muuta hyvaa ohjelmaa. Suunnitekriiin kuuluu myos yhteyksien yllapitaminen inkerilaisten asioista kiinnostuneisiin jarjestoihin samalla tavalla kuin tahankin asti. Naista jarjestoista tarkeimmat ovat Inkerilaisten Sivistyssaatio ja Ruotsin inkerinsuomalaisten keskusliitto (ISK), j'onka jarjestam'iin juhannusjuhliin Eskilstunaan on tarkoitus tehda linja-autoretki. Kunniajaseriia jo'htokunta oli ehdottanut nelja: Turusta Maria Leini, Maria Peutokuri ja Anja P&lla seka Lohjalta Liisa Makara. Heidat kaikk'i hyvaksyttiin yksimielisesti. Vuosikatselmuksen yhteydessa lausuttiin luonnollisesti suuret kiitokset kaikllle paikall'isosastojen toimihenkiloille ja muille yhdistyksemme jasenille seka monille tyomme ys'tavi'lle tahanastisesta tuesta ja esitettiin harras toivomus, etta i'tsekukin jaksaisi jatkuvasti o'lla aktilvinen osallistuja yhteisessa hyvassa asiassa. MaVi

5 Veljeni vartija Qleriko veljeni vartija? Kuinka usein kuuleakaan tuon vanhan raamatunaikaisen huudahduksen erinaisten asioiden yhteydessa. Esimefkiksi, kun jollekin lahimmaisellemme on kaynyt huonosti. Me paivititelemme ja surkuttelemme. Kuoleman mag'estee'tin edessa sentaan kumarramme paam>me ja vaikenemme. Ehka olisimme voineet jatkaakdn jonkun onnettoman paivia? Enta miten monta rikkinaista tai suorastaan vakivallloin k"jtkaistua ihmissuhdetta olisimmekaan voineet estaa olemalla veljemme vaiilti'j'oita. MeillS on kuitenkin niin kiire ja omassa elamassamme tarpeeksi tekemista, etta emme enaa ehdi odemaan veljemme vartij'oita. Ja sitapaitsi miten monesti onkaan vaaranlaisia veljensa vartijoita. SuoraStaan pahansuopaisesti o'llaan urkkimassa ja panettelemassa, neuvomassa, missa neuvoja ei tarvilta. Tai sitten uikutamme:»ka sillekin raukalle on kaynyt niin, eiko se nyt ymmartanyt omaa etuaan.» Ename kuitenkaan tule aja'telleeksi, etta maailma on kiusauksia taynna. Jo oma olohuoneemme nudklka-tv saa^taa olla eras kimmoke tai nopeasti kasillla oleva puhelin voi houkutella soitta.maan ajattelemattomasti tai nykyaikainen kulkuvalineemme, mika tahansa, autos'ta lenstokoneeseen. Talla en tafkoita, etta palaisimme kivifcauteen tai vaikkapa siihen kauteen, kun isa lampun osti. Kiitolllisena edi'sbj'ikselle nama mukavuudet omistetltuamniie meilla pi'taisi olla viela aikaa la'himmaisellemme, olla viela joskus velj'emme vantijoi'ta, ettei tulisi niin paljon sarlkyneita ktfteja, onne'tbomia orpoja, yksin jatettyja avio/avlopuolisoja, tyottomiksi jaaneita entisia tyotovereita, yksinaisia vanhuksia, sairaita. Toisinaan jopa kasittamafttomilta tuntuvia asioi'ta voi tapahtua lahiymparistossamme. Paivittetemme ja pyorittelemme paatamme:»se on vi'eraista satua, ei se voi olla tobta! Vasta'han he tassa yhdessa touhusivat, rakensivat..» Niin Baattaa kayda: Totea!mme, vastahan he dlivat yhdessa j>a nyt sen toisen vierella onkin itoinen. Tama toinen on tul/lut ja niittanyt kypsan vlljan. Se toinen, jdka maan muokkasi, kylvi ja kitki, raatoi ja rshki, nyit jossakin yksin itki. Missa? Kuka tietaa hanen tuskansa? Kuka tietaa miita tun'tuu, kun on rakentanut ja yhtakkia kuin salama kirkkaailta taivaalta tuleekin sanoma, e'fta kailkflti on pois pyyhkaisty sinun osadltasi. Me vain paivsttelemme ja pyorittelemme paaltamme. Be'tlken saatamme myotaelaa IShimniaisemme tusfcan, mutta kohta on taas oma elamaimme niin taynna tata elamaa kaikkine mukavuuksineen, etta jatamme heikomman kanssavaeltajan omaan onnensa nojaan kaperifcymaan yksinomaan yksinaisyyteensa. Toteamnie vain: Olenko mina veljeni vartija? Oi ystdvat sanokaa: onko oikeus toisellal toistal niin pahasti jarkyttaa, etta toisen perusmind hajoaa. Oikeus, missa, se on? Onko laki sydamen oikeudeton? Eiko se, mita sydameen kylvda, kannakaan aina kypsad viljaa. Ella Ojala

6 Muutamia ruokia ja leivonnaisia Inkerissa ennen muinoin»hyva on sydneen nalkaistd puhutella.» Joka heimolla on perinteisia ruokia joilla herkutellaan. Inkerissa keitettiin C-vitamiinipitoista hapankaalia. Tattaripuuro, ja ohrapuuro uunissa haudu'ttaen oil yleista. Lanttua ja perunaa kaytettiiin monin tavoin. Rosolli ja syltty kuuluivat pitoruokiin. Kaurakiisselia teh'ti'in nain: Kaurarouheet panltiin illalsla lampoiseen veteen yoksi happanemaan. Run kuoret ollvat aamulla nousseet pinnalle, siila'ttiin ne pois ja annettiin hieman laskeutua. Ensimmainen vesi kaadettiin varovasti pois, ja uuibta vetita lisattiin jon'kun verran. Si'tten sakka pantiin rautapataan ja keitettiin fcoko ajan sekoittaen kunnes sakeni. Maustettiin sualalla maun mukaan. Kaadettiin lautasijle jaahtymaan. Karpalokiisseli oli suosi'ttua. Rahka paiste'ttiin uunissa, vesi valutettiin poib, ja rahika syotiin sokerin ja maidon kanssa. Tama oli erikoisesti lasten herkkua. Leivonnaisista mainittakoon kaalipurakka, rahkapiirakka, perunapiirakka eli vatruska ja varenja- eli hill'opiirakka. Pustoipiirakka eli tyhja piirakka tehtiin nain: Tavallinen vehnataikina hiivalla. Paistdtti'in tulen loisteessa hiilloksella. Ohuita. Ristiviilto. Syodessa pantiin voita paalle. Paasiaispoydassa saa'btoi nahda kulitsan, fcoris'tettuna paperiruusuha. Sukkapuifcolla kiharrettiin ruusun teralehdet. Se oli komeaa. Pashaa tehtiin niyos. Pranikoita eli siirappipiparkakkuja sai kuostina virpomisen pallkaksi. Samoin kovaksi keite'tltyja niunia, jioiden kuoret varjattiin sipulin kuorilla ja vastan lehdilla. Poydalla nialjakossa oli pajunoksia paasiaisen aikaan, ja muulloin Taivaanavaimia eli kevatesik-oita, haransilmia eli kulleroi'ta, paivan'kakkaroi'ta, kellokukkia, ruiskukikia ym. Jos Sina muistat enemman, kerro meillekin. Toivoo»Mari» JUHANNUSMATKA RUOTSIIN Ruotsin kesajuhlat pidetaan tana kesana Eskilstunassa, jonne teemme jalleen yhteisen bussimatkan. Lahto Helsingista torstaina klo Aurorankatu 7:n edesta, josta ajetaan bussilla Turkuun, ja matka Tukholmaan tehdaan yolautalla. Hyttipaikkoja laivalla on saatavana. Matkalle voi liittya niyos Turusta. Paluu on sunmmtaina paivalaivalla Tukholmasta, joten lahto Eskilstunasta tapabtuu varhain aamulla. Tunkuun saavutaan sunnuntai-iltana, josta edslleen paluu Helsinkiin. Matkan hinta edestakaisin ilman hyttia on 250 mk. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Ida Riipinen, os. Linnankoskenk. 8 B, Helsinki 25, puh seka Yrjo Korkkinen, os. Vehkatie 15, Vantaa 30, puh Lahdetaanpa taas joukolla yhteiselle juhannusmatkalle!

7 Piparjuuresta pelastus Ensimmainen pitka ja raslkas sotatalvi oli takana. Kaiifcki vahankin syotavaksi kelpaava oli kaytet'ty: kaivettu taistelussa kaatunest hevosetikin keva'tpuolella haudoista ja tasaifctu kristillibesti kylalaisten kesken. Vanhoja nathk'ojakaan ei enaa missaan ollut ja kevat ei ottanu't tudlafcseen tosissaan. Toukokuussa oli Villasinjarvessa jaita. Kukaan ei muis'tanut vastaavaa. Pelloilta korjattiin tarlklkaan edel'lisena sykisyna jaaneet kaalin lehdet, paleltuneet perunat ja kaalin kotsanatkin. Buoho ei vain kasvanut... Eraana paivana aiti kulki pienen lapionsa ja amparinsa kanissa pellolle, jos kummin'kin jotakin... Podku osui entisen fcolhoosin ikellarin ohi. KeTlarista oli jalella vain ikuoppa ja pieni kumpare vieressa. MeHkein vaistonvaraisesti aiiti koukkasi kasaa. Esille tuli kohta valkoista jauhebta tai sen tapaiata. K'oeteltaessa se tuntui perunajauheelta. Han kaivoi varovasti lisaa ja sai esille kdkonaisia perunoitakin jauhdksi muuhtuneiina. Saadis ampariin ja ja'lj'st huolellisesti piilloon. Loytoa ei saanut paljas'taa kenellekaan! Ties vaikka tassa olisi pelastus... Nalkaisia ihmisia HiKkui jatkuvasti: poh3btyneita tai luukisi ja nahaksi laihtuneita. He vadsivat Viroa kohti... Ajatuksiin ei mahtunut enaa muulta kuin ruoka. Vasymys ali jatikuva. Tyossa maantiella kaytiin pakosta ja leipapalasta. Kevaalla nalka muuttui piinaavafesi. Milloin teiki mitakin mieli. Kerran taki mieli kauheaati sokieria. Luulin siihen asti, etta soikeria syotiin ylellisyydesta, herkutelitiin. Nyt tunsin sen kipean tarpeen ja'tlkuvana hiukovana jomotuksena. Elimistosta oli vat varmaan kuluneet jo kaifcki varastot. Yht'a'kkia muistin piparjuuren marjapensaan vi'erella. Isa oli joskus istuttanut omaan tarpeeseensa. Siita pai'kasta menin niita kaivamaan. Enemman kuin elavasti on painunut mieleen se, kun seisoin avoimen ikkunan aaressa ja raastoin juuren pa'tkaa. Vedet juaksiva't silmista eika millaan malt'tanut raastaa loppuun asti. Siina ikkunan aaressa aidin kanssa soimme pelkkaa piparjuurta. Kurkkua polbti, silmat sokeina imeskeltiin kuin elaman eliksiiria. Ei ystavaa Ei ystavaa minulle suotu ei puolisoa rinnalle luotu, joka kestaisi vikani vammat kaikki luonteeni kulmat ja sarmat, joista iloita voi vain vajaat ja rammat minun yksin on kannettava eloni taakka ja perille vietava syntieni sakka, mina tielle ja kadulle jouduin vaikka metsiin halasin hiljaiseen korven katkoon minun korvani kaipaavat vaan kadun metelin hurjan ne taalla kuulevat, en lintujen lauluun aamulla mina vuoteessa herata saa en kukkien tuoksusta tieda en kodin rauhasta silla talon niin pienen ja sievan, jonka unelmista rakensin toinen tuli ja ryosti ja todella asusti. Piilon piika Ei sita kerralla paljoa voinut syoda, se polt'ti valtsassakin, mutta virlkistysta se antoi. Aiti meni peruna-aarteelleen niin aikaisin kuin uskalsi. Kaivoi sen paivan tarpeen ja kafiki aina jail jet. Elama alkoi tuntua toivori'kkaalta... Lahin naapuri huomasi savun nousevan ja tuli kiireesti kysymaan mi'ta meilla keiiteltiin. Oli aidilua selititelemista, mita milloinkin paislteli. Naapuri vain ihmetteli e"ttei ban saanut ruohoistaan saman tuoksuista tulemaan... Ties kuinka monta vuotta ne perunat olivat siina kasassa. Savinen maa asettui ilmatiiviis,ti ja esti pilaarvtumisen. Tottakai niissa oli hajua ja sivumakukin. Mutta silloin ne tun'tuivat ruohon kanssa paistettuina taivaan mannalta. Varastoa riitti melkein fedko kesaksi ja se oli meidan varma pelastuksemme... Monta kertaa aiti tuskaili, eitta ei saitunut loytamaan aikaisemmin: ei olisi kolmen tarvinnut lahtea varmaa nalkalkuolemaa pakoon. Kiitos niinkin... H.O.

8 Massina tulloo Viime kesana eras suomenmuakkoinen kysyi minulita, missa m'ina opin suomea puhumaan. Miha vahan suuibuin tusahuin ja sanoin, jot pu-hutaan suomea muuallakin ei airiiastaan Savossa ja Naantaldssa. Mie nias olen ylpea ett dlen inkerinsuomalainen. Ja miun oikein hyva prijattbelj sanoi, jot me inkerilaiset puhutaan hyvaa suomea. A mie sanoinkin, ett me ollaan 360 vuotta varihoja. Hia nauroi. A vott, sitt miull.telefoonais ylks emanta ja 'kutsui minnuu iltaibohville, ja mie laksin. Kun myo Sstuimme kloffpoytaa, nil isanta sanoi tussa'tti:»somalias ja puhutaan su!o:mea». A sita mie en tietant. Sen mie tiesin, ett Brazilias puhutaan suomea, a en tietant ett Somalias, nyt tiijen senkin. Kun tuo isanta ituollail sanoi, sitjsaas mie piasin peri'lle, ett kukalie juoruis. Ko mie vua sanoin, ett puhutaan suomea muuallakin ei ainoasitaan Savoss ja Naanialissa. A sitt mie uafctelin eitt otan ja kirutan Inkerilaisten Viestiin, miuaill myo siell Tuutariss luai'ttiin. Mie ko olin pien poika, taisin olla seitsamanvudbias. Me'in nuapurln poika kuaskuis ko hia kai linnas. Hanta kutsuttiin Ivantsan Jussiksi. Miull jai mieleen, ko hia san'oi, massina ko mannj Puikkalan miaes ei muutako vakonat mannlit kahen puolen. Ja sittko massina tullj linnaa, se mannj pimiaa porsituaa. Meill toisill pojill olj ihme kuunneflla. Mie muistan, ko kysyin, ett miten tyo piasiltte pois sielt pimiast porstuast. Mi'ten tyo nailtte siell kavella. Han sanoi, ett siell pantiin kynittilat palamaan. Sitkb ;mie tulin kottiin sanoin aitillein, ett mie ja tahon manna linnaa. Aitin sanoi:»k'o tulloo aika, sitt piaset.» No sitt kohfit tuljkii piasiaisenaiika, ja aitin sanoi, ett ko ituon virpoviitsoi sitt p'iasen linnaa. No myo pojat kaikk yhes l^ksimme virpovitsoi taittelemmaa, tulitiin kottii ja tehtii putsjufcoiks. Koko yon miull ei tullt urit silmaa, uottelin vua uamuu. No noustiin varrain yllaa ja mantiin stantsall. Myo oiltiin platlormal ja uoteltiin ko massina tu'liloo. Kohtt ma'itoammat sanoivat, ett massin tulloo. S'itt fco se tull li'kemmaks mie ko katsoin se Baravosa olj suur ja musta, minnuu alkoi hirvibtaa. Mie pifcistin silmiain kiin j.a fcasillain pi tin korvistain ja ualttelin, ko vua Baravosa ei kuatuis piall, ei muutako manj nominall sivuitsen ja massina seisattui, myo nous'tiin va'konaan, massina laks liikkeell'l. Mieko katsoin ikkunast, telefonapaltsaalt mannii't sivuitse viuh vauh. A se vast olj miull ihmetta, ko massina mannj Sopolan sfflan alllt ei se olt ko viuh. A totta se Ivantsan Jussi sanoi, too massina manj Pulkkalan miaes ne vakonat katjsaisiit tutaa ja su'taa. Sibt ko myo tul'tiin linnaa, kaikk vakonoist pois. Mie ko kaltsoin, ei se oltkaa miklkaa pinnmee porstua mihin se massina mannj, se o'ljko suur sarra'in ympyrlainen katto ja mondt reljtsit Sisas siell seisoi yks massina, mie kysyin:»aiti mihin tuo massina mann66?» Hia sanoi:»mmihlie skapskoikuperni.» Siitt fco niyo -tultiin vaksaalalt ulos, siell vellaset huusivat:»baabuski, Baabuski itii sutaa, itii sutaa.» No. Maitoammat panniit niaitokufesinat yhen vellasen rattaiffl. Si'in tais olla sata kuksinaa. Mie ihmettelin miten se jaksaa veittaa. Nils rattais olliit suuret pyorat. Mie sanoin, ett mita varten nuo pyorat pittaa olla niin suuret. Ukot sannoit, jot minka suuremmat pyorat siba helpommin mannost. A mie sit uattelin, ne saisiit olla niin suuret ett manisit itsestaan. Sitt myo kaveltiin niihen rat'tai peras ja kohta tulitiin perime. Aitini laks maitoo viemaa paikkoihin, a mie jain myomaa virpovitsoi, ko mie seisoin siin paneldl ja ko katsoin tuol mikalie tulloo. Se ko tullj lifcemmsks se oiljkii karhu, ja kaiks vellaista talutti sita. Ne jaiva't vahan malbkan piahan miust seisomaan ja alkoit soittaa kalakalkoi. Karhu nous takajailoillleen ja alkoi tanittssii. Silll karlhull idljiit pai'tset pias ja turvan ymparilla ressjorika, se ei sua purra 8

9 Sylvi kai kinos Maailmaa enemman nahneet kertoilivat kylassa seliaisi'sta liiikfcuvisita kuvista. Niita voitii nayittaa sekialle. Mein amma sanoi niita pahohais'en keksinnolks eika olis meita paastanyt ka'tsomaan. Sivis'tys teki tuloaan kylaan... Kerran sitten kulovalkean tavoin levisi tieto jot kinlo tulj. Sita naytelttaisi mein talon vastapaaita pravlenjas, siin palosarraimen vieres. Hurstin tuoja luvabtii paastaa iilmaiseksi. Tuojia loy'tyd. Takapenkkiin keskelle ruuvabtiin sellainen massina, mi'ta kammesta kierriettiin. Kieritajatkin paasivat ilmaiseksi. Olisi sita pedkasta uteliaisuudestakin kiertanyt! PenKkien kanssa oli niin ja nain, ja Ivan Petrova kerran totesikin sisaan tullessaan:...»ja ies istuu riaty rakanennii.» illtasil sita tietysti naytet'tii. Juonen jannitysta ei vidla osa'ttu odottaa, enka muistakaan yhdenkaan juonfta. Tarvinneeko lisata, etlta aani oli omas'ta takaa: laulettiin alkua odoiteliessa ja kiekkioja vaihdettaessa. Lakana seinaillle ja pyoribys alikoi: riu, riiu, riiu, riiuu, riiuu, riiiiuuuu... Sita mukaa kun kammessa isbuja vasyi tai vaihitui, kulki kuvakin: mihoin vinhaa vauhtia, milloin madellen. Yhta hauskaa se oli. Muistin yhden laulun jota odotellessa laulettiin mm: xmrtsas mie kaveeli, meitsas mie kaveelin, metsas mie, metsas mie...» Ensikertalaiset tavallisesti kurkkivat lakanan taakse arwoitulksen raitikaisemiseksi, mubta heidat palau'tettiin pian jarjes'tykseen. Se, joka ei sanaa toteljut, nostettiin vain utos. Loppuikesalla taas sitten levisi tieto kinosta. Lapset mankuivat rahaa paasylippuun ja saivafckin. Oldsiko malksanut viisi kope'kkaa... Sylvikin tah'toi piassa katsomaa. Aiti yritti estella, ebta et sina vma ymmarra, sitten rnyohemmin josik-us... Hanen piti pa^sta juuri nyt. No, mane sitten... Aiti jai, j'onlkun kylaan pistaytyneen kanssa, viettamaan hyvin ansaiteemaansa rupatteluhetikea. Ei kestanyt kauaakaa kun ulkoa alkoi kuulua itlkun ulinaa. Mita ihmetta?! Sylvi siellta lymigteli itkee huutaen:»emmie ennaa konsaa mane kinnoo, ko siel tulj matbora pial...» Auto oli ajanut valkokankaalla suoraan yleisoa kohti. Aidille olisi kelvannut nauru, mutta han nauroi sen vasita paljon, paljon jalkeen pain, kun kertoi meme Siita. Vahaksi aikaa menivat Sylvilta kinohalut. Helvi kettaa. Ja sitjsaas siin ollj paljon nar<3tuu katsomas sita karhun tantsimist. Ja mie kaikk si'lma't haravallaan p'ias katsoi ko se karhu tantts. Sitt ko se jai seisomaa, vellaiset mitallie antoit sill kaifeull, se tais olla sokurii. Sitt itullj miun aiti; hanel olj rnaito myoty ja miull virpovitsat. Si't kaytii viel klinskoi ri'tka's ja tul'biin kahen tunnin massinas kottii. Myo ko oltii kottii tulos, ammat kuaskusiit siin vafconas ja yks soi leipaa ja vahan ajan perast hia saaoi:»ka'tsolia, koko leipa manj.» Toinen amma sanoi:»no soitko sie sen fcaklo leivan?» Hia sanoi, jot miita tuos Buffarifkas on syomista. Avot sibko mie olin Ikerran Suomes Kylmakoskell, siell asemalla ihmiset odottivat junaa. Asemahuone oli ihmisia taynna ja joukiko laitunilla. Yhtakkiaa yksi emanita huusi kovalla aandlla:»mari, Mari ota kuksina, massina tulloo!» Silloin nauru hela'hlti Antti

10 Onnittelemme A en elant konsaa yksinain Nain sanoi vuobta tayttanyt Katri Hullkfco. Katri on synitynyt Inkerissa, Luukikasin kylassa, Venjoen seurakunnassa, missa han on viettanyt elamastaan 52 vuotta. Luukkasin fcyla ei ollutlkaan milka tahansa kyilapahanen. Siella oli sentruuminsantrat, kylapuoti, koulut, meijeri, kunnaritalo ja massa'teh'das, minka yhteydessa toimi komunaarilla oleva paperitehdas.»eika Luukkasin fcyla ohuit kovin pienifcaan, noin kuusikymmenta taloa», sanoi tytar Maija.»Kuusiikymmeritanelja», korjasi Ka'tri. Na'in ottlen 90 vuotiaan muisti on viela hyva. Han jatkaa:»se ei alt pien kyla, eika Venjooen seurakuntakaan ollut pieni. 84 evankelisluterilaista feylaa, seurakuntalaista, Inkerinmaan suurin seuurakunita». Ka'tri istui pehmealla nojatuolilla ja Juki jotain kirjaa. Hanella ei ollut edes silmalaseja. Kun kysyin, naikeeiko han viela lukea ilman silmalaseja, han vastasi:»a en ostaan ko yhet silmalasit elamassaa'in.b Ka'trin olemus on hyvin tyyni ja rauhallinen. Vaikka elama onkin koetellut valilla kovalkouraisesti, niin si'ttenkin han jaksaa hymyilla ja kertoa hauskoja. Hanen perheeseensa kuului 'tasapuoliisesti naisvakea kuten miehialkln, mutta miehet siir'tyivat ajasta ijaisyyteen jo aja't sitten. Miehensa Matjvei Mihaits kuoli jo, kun he kaikfci viela olwait Luufckaisissa v. 1842, vanhin poika Vaino kuoli myos Inkerissa v. 1965, ja nuorin poilka Antti lepaa Ra'ision klrfeon kupeella, han kuoli Rikasta on allut sinunkin elamasi, sanoin Katrille; lapsenpiiasta kunnanjohitajan vaim'oksi.»siina valilla monta muu'ta», sanoi vavypoika Aritti, luoden lampiman katseen anoppiinsa. Katri asuu tytjtarensa ja vavypoikansa rakentamassa omakotitallossa, haneflla on oma huone, jota koristava't monenmoiset ralkkaat muistot kuten valdkuvat ja seinalla raamatunlauseet ja mone't muut ralkkaat muistot. Varihin tytar Anni asuu Liedossa, ja hanlkin fcay usein aitiaan tervehtimassa. Tuntui hyvalta kokea, ja nahda tuo ihana sopusointu, anopin ja vavypojan valiset suhteet kuin myos tytar Maijankin. Sellaista on elama, 'toiselle se aritaa ja toiselta se ottaa. Vaiikka pojat ja mles meniva'tjkin nuorina, niin me emme voi muuta kuin sanoa: Matkan miaaraa emme itse tieda, ylin riemu vailko munhe lie. Luojamme vain elon paivat laslkee, niista emme ifcse paattaa ^oi. Helena Susi Inkerilaisten VieSti onriittelee kunnioittavasti nain jalkilkateen piriteaa ja rikkaan elamanscdkemuksen saavuttanutta Ka'tri Hulkkoa. 10

11 Liekkulauluja Inkerin Hietamaelta Ldhetdd tytot Tyrroin kirkkoo aamumassinassa, kiiltdvissd kengissd ja silkkiesliinoissa. Kaikkii ryytii rannall' kasvaa, ei van kasva lanttuu, tulkoohaa nyt auttamaa, vaik' Pukerolta Anttu. Tules kultain tana iltan, kdy hevoisen selkddn, issdd, ditii ei ou koton, vsikkoo aid pelkdd. Mitds poika vilkuilet ja nostelet hattujasi, luulet sie jot' mie en tiijd sinun tuumiasi. Kultain miulle kirjeen laittoi siin ol ii ja dlld, siitdhdn mie tietdd sain et had on ikdvdlld. Taitaa tulla ilman muutos kun Idnsi ruskottelloo. Ei se poika tyttod ota, vaikka se uskottelloo. Voi jos mie saisin takaisin sen ajan jonka elin, ja sen pojan kullakseni, jota rakastelin. Liekutaa ja lauletaa, liekku mdnndij suoraa, meil on vahva lauta alia eikd taitu nuora. Muisio menneisyydesta Pois vieri vuosi hetkikddn ei palata nyt vois, kuin kohottaen siipiddn pois lensi pdivdt, pois. Ja muistot, lapi kyynelten kuin luona lapsuuten ne katsoo kaikkeen menneeseen, ei herdd hetket sen. Ma fcatson niin nyt menneeseen kuin eilispdivd ois. Vain kaipuu tdyttdd syddmen, pois lensi pdivdt, pois. Helena Susi In memoriam Rovasti Reino Ylanen kuoli yli 70-vuotiaana Kuopiossa. Toimittuaan ensin pappina Suonenjoella nan meni suomalaiseksi papiksi Narvaan, johon seurakuntaan kuului Viron itsenaistymisesta alkaen osa Kosemkinan seurakunnan suomalaisia kylia. Taalla han toimi pappina vuosina Neuvosto-Venajan miehitettya Viron talvisodan aikoihin han j'outui venalaisten vangiksi Pietariin, jossa oli vangittuna valirauhaan aakka. Han tuli Suomeen v ja oli ensin pappina Karttulassa. Vuonna 1943 hanet lahetettiin papiksi kahden niuun papin kanssa Inkeriin suomalaisen siviilivaen keskuuteen. Palattuaan sodan loppupuolella Inkerista Suomeen hanesta tuli mm. inkerilaisten pataljoonan Er. P 6:n pastori. Reino Ylanen toimi sittemmin eo'tavammasairaalan pappina, ja vuosina Kuopion hiippakunnan diakoniapappina. Monet inkerinsuomalaiset muistavat kiitollisina hanen toimintaansa pappina Inkerin suomalaisen luterilaisen vaen keskuudessa. J. Jaaskelainen 11

12 RUOTSIN PUOLELTA Linja-auto Eskilstunan kesajuhlille Haluan muistuttaa linja-autosta Eskilstunaan. Tilauksla otetaan vastaan aina juhannukseen saakka, mikali vapaita paikkoja riittaa. Hinta kaikilta 120 kr. Ilmoita tilatessasi tarvitsetko majoitusta Eskilstunassa. Reitti ja alustava aikataulu: Goteborg Heden 19/6. klo 09.00, Molnlycken vanha bussiasema 09.15, Borasin keskusasema ja Haga industriomrade, Jonkoping klo 11.00; taalla pidetaan lyhyempi tauko. Paluumatka heti juhlien jalkeen sunnuntaina. Paikkavarauksia: Goteborg: Aarni Kahari, puh Boras: Toivo Jaaskelainen, puh Jonkoping: Alfred Saklantti, puh A.K. ISK:n vuosikokous pidetaan perjantaina klo Fors'in seurakuntakoti, Kyrkogatan 5. Eskilstuna. Kirjallinen kutsu ja paivajarjestys jasenseuroille. Kaikki inkerilaisssta toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Johtokunta Lahjoituksia Viestin tukemiseksi Elisabet Tuvene, Norrkoping 50 kr Liisa Ihalainen, Boras 5 kr Joukostamme poistuneita Maria Polho, synt , kuoli Molndalissa Svenska spalten Skrivet om ingermanlandare Jag har under vin'tern deltagit i en 20 poangs hogskole'kurs i Invandrar- och minori'teltsfragor. I den digra litteraturen som vi plojt igenom har ingernianlandarna namnts vid tva tillfalien. Widgren Jonas: Svensk invandrarpalitik, Liber 1980 sid 79:»Bland den invandrade finsksprakiga befolkningen i Sverige finns tva minoritetsgrupper. Strax efter krigsslufrat loom ungefar finslksprakiga ingermanlandare till Sverige. De ar aittlingar till de finnar som overfiyttades fran Savolax till Ingermanland (vid Finska viken) efter freden i Sbdlbova Finsk-mgermanlanderna har sedan 1965 et't eget centralfb'rbund, med safce i Boras.» Tryckfetenisse tycks ha varit framme ity Finsk-ingarmanlandarnas Centralforbund grundades Melander Goran (red.): Flykting i Norden, Norstedts 19V(8. I en artilkel Skriven av Lauri Tarasti, Politiska filyildtingars stallning i Finland star det pa sid 55:»Ar 1978 fanns i Finland ca 650 personer med finskt framlingspass. 288 av dessa hade beviljats personer, vilka fiyttat till Finland pa talet fran Ingerrnanland i Sovjetunionen» Tarasti ar lagstiftningisrad i ju'stitieministeriet, medlem i 1976 firs utlanningskommission. Armas Paakkonen 12

13 INKERINSUOMALAISTEN 34. KESAJUHLA ESKILSTUNASSA Perjantaina (juhannusaatto) Klo ISK:n vuosiko'kous Forssin seurakuntakodissa Klo juhlan avajaiset» Avajaisten jalkeen piirileikkia Lauantaina (juhannuspaiva) Klo 8.00 juhlajumalanpalvelus Forssln kirkossa Klo urhellukilpaitut Tunavallenilla Klo inkeri-ilta Folkets Husissa Sunnuntaina Klo 8.00 jumalanpalvelus ja HPE Forssin kirkossa Valittomasti jumalanpa'lveluksen jalkeen juhlan paattajaiset Forssin seurakuntakodissa Ruokailu ja majoitus: Hotell SMEDEN: Hinta 80 kr/vuorokausi/henfcilo (2 hengen huone); hintaan sisaltyy aamiainen Hotell CITY: 75 kr/henk. (2 hengen huone), 65 kr/henk. (3 hengen huone) ja 60 kr/henk. (4 hengen huone) Juhlapuhu j at: Kirkkoherra Matti Vironmaki Pastori Jussi Jariis» Lauri Pihlajamaa Juhlakanslia on Forssin seurakuntata'lossa Tervetuloa joukolla! EISK:n juhlatoimikunta Eskilstunan Inkerinsuomalaisten Kerhon juhlatoimikunta: Puheenjohtaja: Juho Kemppi Kassanhoitaja ja majoitukset: Paavo Vainikka Mag^istervagen EsMlstuna puh. 016/ Sihteeri: Vaino Kemppi Ohjelman laatijat: lima Kemppi lisakki Sutelainen Urheilu: Paavo Tiittonen EmannoitSija: Katri Tiittonen (Osoitteet ja puh., ks. helmikuun Viesti) 13

14 Anna Hayhanen in memoriam Anna Hayhanen (o.s. Hynninen) syntynyt Humalasaaren (Hynnisen) kylassa, Ita-Inkerin rovastikuntaan kuuluvan Venjoen seurakunnassa. Kuoli (siis 84-vuotiaana) Vasterasissa Ruotsissa. Anna Hayhanen oli yksi meidan inkerilaisystavistamme, joka omalla toiminnallaan kotiseudullaan Inkerissa jo nuorena tyttona tuli tunnetuksi uutterana suomalaisen kulttuurin tyontekijana. On kai aihetta taman yhteydessa hiukan kertoa, etta ystavamme Annan kotipaikka Venjoki sijaitsee Keski-Inkerissa, noin 30 kni:n paassa Lenlngradista. Seurakunnan keskella on silloinen Tsarskoje Selon kaupunki, Pavlovsik. Venjoen seurakunta Inkerissa oli vakirikkaimpia seurakuntia. Vuonna seurakunnan vakiluku oli tietojeni mukaan suunnilleen henkea. Seurakuntaan kuului 85 kylaa, jotka olivat kaikki puhtaasti suomenkielisia. Viimeaikainen kivikirkko oli rakennettu vuonna Viimeinen pappi ennen Venajan vallankuniousta ( ) oli A. Kajanti. Vuosina , niinkuin monesti olemme lukeneet Inkerin historiaa koskevista tiedoista, oli Inkerissa silloin inkerilaisten keskuudessa kanssakayminen, taloudellisesti seka kulttuurisesti nousuaikaa. Olihan seurakunnan keskella Tsarskoje Selon kaupunki, joka myoskin oli osaksi vaikuttamassa kehitykseen. Samalla kirkollinen toiminta Inkerissa naina vuosina oli hyvin aktiivista ja vilkasta. Ei tarvitse unhoittaa sitakaan seikkaa, etta Kolppanan seminaarin lahettyvilla olevat seurakunnat saivat hyvin suurta apua ja tukea toiminnalleen. Anna Hayhanen oli yksi niista nuorista, jotka ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti suomalaisten toimintaan ja suomalaisen kulttuurin kehittamiseen talla aikakaudella. Niinkuin tiedamnie Venajan vallankumous toi mukanaan mullistuksia ja suuria karsimyiksia ei vain Venajan kansalle vaan myos pienelle inkerdn-suomaiaiselle vaestolle Inkerissa. Naihin pyorteisiin joutui silloin ystavamme Anna Hayhanenkin. Han oli naimisissa Alexander Hayhasen kanssa Kaskisaaren kylassa, joka kuuluu samaan seurakuntaa-n. Anna ja Alexander Hayhanen kuuluivat taloudellisesti varakkaimpien inkerinsuomalaisten piiriin niilla seuduilla. Taman heidan hyvin vahvan varallisuutensa silloisissa olosuhteissa aiheutti sen, etta heidat karkoitebtiin paltakotoihin Murmanskin alueelle jo niin ai'kaisin kuin vuonna Heidan pikkutybtarensa jatettlin sukulaisten hoidefctavaksi kylaan. Myohemmassa va'iheessa tama heidan pskku tyttarensa Nelli kuoli vanhempiaan tapaamatta. Suornen talvisodan paatyttya oli Anna ja Alexander Hayhasella mahdollisuus paasta Murmanskin alueelta siirtymaan Sortavalaan, jonne he asettuivat asumaan. Jatkosodan aikana, kun suomalaiset valloittivat taman alueen, oli Hayhasen perheella mahdolhisuus siirtya muitten Karjalan siirtolaisten mukana sisa- Suomeen Siilinjarvelle. Myohemmin he saivat tiedon etta heidan sukulaisiaan (Hynnisen kylasta) asuu Littoisissa, johon hekin sitten muuttivat siella oleviin tehdastoihin. Niinkuin monet tuhannet inkerinsuomalaisista, joutuivat Anna ja Alexander Hay- 14

15 Arvoisat Inkerilaisten Yhdistys rym jasenet Arvoisat Viestin tilaajat Viime numerossa oil liitteena jasenmaksun tiltllepanokortti, jolla voitte maksaa taman vuoden jasenmaksun. Pyydamme tayttamaan kortin huolellisesti ja vastaamaan siina oleviln syntymaaikaa ja -paikkaa koskeviin kysymyksiin. Jasenmaksun suuruus vuodelle 1981 on 10 nik. Niita jaseniamme, jotka ovat jo vuoden 1981 jasenmaksunsa maksaneet, esim. paikallisyhdistyksensa asiamiehetle (pai'kallisosaston jasenmaksuun s'isaltyy yhdistyksen jasenmaksu), pyydamme kuitenkin vastaamaan syntymaaikaa ja -paikkaa koskeviin kysymyksiin, merkitsemaan korttiin nimensa seka osoittesnsa ja palauttamaan sen postitse yhdistyksen toimistcon. Koska kortis'to on edelleenkin puutteellinen, toivomme etta ette pelastyisi tata ylimaaraista vaivaa, vaan auttaisitte meita nain saamaan sen asianmukaiseen kuntoon. Vaivannaostanne etukateen kiittaen Inkerilaisten yhdistys ry Pyydamme Teita ystaval'iisesti tarkistamaan, etta olette taman vuoden Viestia maksaessanne muistaneet maksukorttiin merkita nimenne ja osoitteenne. Jos arvelette sen unohtuneen, pyydamme valittomasti ottamaan yhteyden (puhe'limitse tai kirjeitse) yhdistyksen toimistoon Inkerikotiin (puh.numero, osoite ja aukioloaika lehtemme etukannen sisasivulla), jotta valttyisitte turhilta karhukirjeilta. Kiittaen Anneli Korkkinen toimistonhoita j a hanen jattamaan taas jo rakkaaksi kayneen Suomen maan ja siirtyimaan pohjoisen kautta Ruotsiin. Pi'tlkien vae'mulksien jalkeen taalla Ruo'tsissa asetltui Anna miehensa A'lexanderin kanssa asumaan Vasterasiin, jossa he asuivat lanes koqmekymmenta vuotta. Me Vasterasissa seka muualla taalla Ruotsissa asuvat inkerinsuomalaiset seka hyvin suuri joukko Suomesta tanne Ruotsiin siirtyneita Suomen kantasuomalaisia tulemme kunnialla muistelemaan Annaa seka tassa yhteydessa myos hanen aviopuolisoaan Alexanderia, joka on aikaisemmin poistunut taalta iaisyyteen. Uskon ja toivon, etta meidan nuorempi polvemme tulisi viela taalla Ruotsissakin viemaan eteenpain ja vaalimaan niita suomalaisia perinteitamme, jotka olivat niin lahella sydanta ystavillemme Anna ja Alexander Hayhaselle niin siella kotilkonnuilla Humalasaarella kuin taalla Ruotsissakin. Aappo Bjorn Vasteras 15

16 RA^ATAMMI AuiNA MYLLYPADONTIE 6 G "0 HELSINKI S2 Ajankohtaisia ilmoituksia HELSINGIN PAIKALLISOSASTO Taman kevatkauden viimeinen tilaisuus on 24. toukokuuta klo Inkerikodissa. Tervetuloa. SEUKKOSEURA Susanna Kossi, puh , vastaa Seukkoseuran toimintaa koskeviin tiedusteluihin. TURUN PAIKALLISOSASTO Vuoden 1981 tilaisuudet pidetaan Karjalaistentalossa Itapellontie 2: Helluntaina 7. 6., Mikkelina 4.10., Pyhainpaivana (klo 13), 2. Joulupaivana Ruissalon Birkassa: Sunnuntaisin 28.6., , Tilaisuudet alkavat klo 14. Tervetuloa. Johtokunta LAHDEN SEUDUN INKERI-KERHO kokoontuu maalis-, huhti- ja toukokuussa kuukauden toisena maanantaina klo Lahden Diakonissalaitoksen huoneistossa. inkerilaisten viesti Osoiteosasto, Inkerikoti, Kapylankuja 1, Helsinki 61. Puh , torstaisin klo Osoitteenmuutos 5 ink. MUUTATTEKO? Kiinnittakaa tahan osoite viimeksi saamastanne Inkerilaisten Viestista. Kirjoittakaa alle uusi osoitteenne ja postittakaa meille ensi tilassa. MUISTAKAA testamentcilla ja lahjoituksilla Inkerilaisten Sivistyssaatiota. Testamenttiasioissa voi kysya neuvoja paatoimittajalta, rovasti Matti Vironmaelta, puh NIMI UUSI LAHIOSOITE UUSI POSTITOIMIPAIKKA Vammala 1981, Vammalan Klrjapaino Oy

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18:01.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18:01. LINNAINMAAN KOTI JA KOULU ry PÖYTÄKIRJA Linnainmaankatu 12 33580 TAMPERE 14.9.2015 VUOSIKOKOUS Aika Keskiviikko 14.9.2016 klo 18 Paikka Linnainmaan koulu, ruokasali LÄSNÄ Helen Chambers, puheenjohtaja

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

KIRJA➍. IB4_Insides_FIN.indd :56:21

KIRJA➍. IB4_Insides_FIN.indd :56:21 KIRJA➍ IB4_Insides_FIN.indd 1 2.6.2014 12:56:21 Lizille ja Morganille, lapsenvahdille ja lapsivahdittavalle A. B. Callumille ja Harrisonille S. B. Twinsy Copyright suomenkielinen painos 2014 Twinsy www.twinsy.fi

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 10.12.2009 39 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 KOKOUSAIKA torstaina 10. päivänä joulukuuta 2009 kello 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Haataja Markku Huttunen Eino Piippo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09)

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09) KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PÖYTÄKIRJA Aika: 11.2.2009 16:16 Paikka: Kemian tekniikan rakennuksen luentosali Ke 2 Läsnäolijat: Liite 1 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta Etelä-Suomen Kerhopiiriliiton vuosikokouksessa Helsingissä 1970 Hyvät kutsuvieraat Arvoisat Kokousedustajat On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja.

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. 2 Toiminta-alue Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2010 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KOKOUSAIKA Tiistai kello

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2010 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KOKOUSAIKA Tiistai kello KOKOUSAIKA Tiistai 14.12.20010 kello 18.00-19.47 KOKOUSPAIKKA Outokummun seurakunnan seurakuntasali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Irja Alho Liisa Hiltunen Väinö Hintikka Matti Honkavaara Tuomo Kuokkanen Pekka

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 2/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Vuosikokouksen pöytäkirja

Vuosikokouksen pöytäkirja Vuosikokouksen pöytäkirja Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 07.08.2008 Viimeksi päivitetty 05.11.2009 PÖYTÄKIRJA 1(3) VUOSIKOKOUS Aika la 19.7.2008 klo 13.00-14.35 Paikka Iisalmi, hotelli-ravintola Seurahuone

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Valittiin Aleksi Järvenpää ja Petteri Koskenniemi molempiin tehtäviin.

Valittiin Aleksi Järvenpää ja Petteri Koskenniemi molempiin tehtäviin. PÖYTÄKIRJA Sampsa ry:n vaalikokous Paikka: Luentosali C1, (Latokartanonkaari 5, 00790 Helsinki) Aika: 23.11.2016 klo 14.00 Läsnä: (piilotettu) 1. Kokouksen avaus Kokous avattiin ajassa 14.09. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot