Kotiviesti. jouluun. Taas tultiin. tulokset. rukous. Seurakuntavaalien. Rakas. > keskiaukeama. > sivu 3. > sivu 11 13

Transkriptio

1 Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti Seurakuntavaalien tulokset > sivu 3 Rakas rukous > sivu Taas tultiin jouluun > keskiaukeama

2 KOTIVIESTI Joulun tapahtumat keskiaukeama Seurakuntavaalien tulokset 3 IkäArvokas-hankkeen kuulumiset 5 Lasten mediakerho 6 Teemana rukous 11 Kootut menovinkit 15 pääkirjoitus papin silmin Vaaliropakantaa Seurakuntavaalit ovat onnellisesti takana ja uusi kirkkovuosi edessä. Sinänsä kaikki meni hyvin vaikka Varkauden osalta äänestysprosenttiin (15,3) ei voikaan olla täysin tyytyväinen. Vähän jäi mietityttämään olisiko sittenkin pitänyt loppukesästä lähettää kaikille äänioikeutetuille kirje vaaleista ja äänioikeudesta. Toimenpiteen hinnaksi olisi meillä tullut euroa ja se olisi arvioni mukaan saattanut nostaa äänestysprosentin tuonne 17 prosentin kieppeille. Olisiko sitten tuollainen taloudellinen satsaus ollut sen väärti? Omalla kohdallani seurakuntavaalit tuottivat yllätyksen. Lähtiessäni Joroisten listoille arvelin, että ehkä ääntä olisi saavutettavissa. Kun sunnuntai-iltana kuulin, että äänimääräni oli noussut puoleentoista sataan, olin kieltämättä äimänkäkenä. Selitykseksi moiselle määrälle en keksi mitään rationaalista. Olisiko sitten osa urheiluhulluista joroislaisista miehistä ja naisista piirtänyt kasin Teemu Selänteen upean uran kunniaksi. Uudet luottamushenkilöt aloittavat työnsä vuoden 2015 alussa. Heidän yksi tehtävistään on olla linkkinä seurakunnan työntekijöiden ja seurakunnan jäsenten välillä. He välittävät tarvittaessa seurakuntalaisten toiveita työntekijöiden suuntaan. Tuosta nousee mieleeni tapahtuma kaukaa 1960-luvulta kun Olavi Kares oli Kuopion hiippakunnan piispana. Toimittaessaan Varkaudessa piispantarkastusta hän sai palautetta eräältä luottamushenkilöltä. Tämä oli saanut tehtäväkseen saattaa piispan tietoon, että seurakunnan haudankaivaja ei ollut osoittanut tarpeeksi empatiaa surevia kohtaan. Piispa sitten kysyi, että mitenkä on. Hauturi oli vastannut topakasti: Jos minä itkisin jokaista vainajaa, jolle minä haudan kaivan, olisin peräti kuiva mies. Niinpä. Tämä sama koskee myös pappeja. Aikoinaan 1980-luvulla käytännöllisten harjoitusten vetäjä Yrjö Knuuttila opetti meitä teologeja, että työtoimituksessa kyynelehtivä pappi on vastenmielinen näky. Itse en nykypäivänä tuota oppia täysin allekirjoita. Joissain toimituksissa suru ja murhe on niin voimakasta ja läpitunkevaa, että pappikin tunnetasolla joutuu mukaan. Määrätty ammatillisuus pitää kuitenkin säilyttää jotta pystyy kannattelemaan surevia tilaisuuden päätökseen. Tietynlainen pokka pitää säilyttää vähän toisen tyyppisissä tilanteissa. Edellä mainitsemani Knuuttila kertoi esimerkin, jossa täytyy pysyä lujana vaikka naurattaisikin. Hautaan siunaamisessa, hiekanheiton yhteydessä tuo pokka ja ammatillisuus saattaa joutua tulikokeeseen: M. Myyrä, maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun Parhaamme me jokainen, työntekijä ja luottamushenkilö, tässä rakkaassa Varkauden seurakunnassa yritämme kulkea rinnalla ja olla ihmisiä ihmisille, kristittyjä kristityille. Miss ihmiset liikkuvat tuntehin, siell lähell on Jumalakin. Kolmiyhteisen Jumalamme siunausta loppuvuoteenne ja myös alkavaan jouluunne toivotellen, Olli T. Ohjaajakoulutus jatkaa rippikoulun teemoja erilaisuuden kunnioittamisesta yhteiseen toimintaan ja uskon näkymiseen arjessa. Tärkein oppi on hyväksyä muut sellaisena, kuin he ovat. Nuori seurakunta ohjaajakoulutuksessa Teksti: Miina Karasti Kuva: Jussi Vierimaa / Kirkon kuvapankki Kirkkomme laajaan rippikoulutyöhön kuuluu eräs timantti, jota ilman rippikoulut tuskin olisivat näin suosittuja. Tuo timantti on rippikoululeirien ryhmänohjaajat eli isoset. Isostoiminnalla on kirkossamme pitkät perinteet. Ryhmäohjaajat ovat mukana rippikoulujen lisäksi esimerkiksi lastenleireillä ja leiripäivissä. Ryhmäohjaajatoiminta on seurakunnan vapaaehtoistoimintaa parhaimmillaan. Leireillä ohjaajien tehtäviä ovat pelien ja leikkien johtaminen sekä pienryhmien kuten raamisten vetäminen. Ryhmänohjaajat ovat merkittävässä roolissa myös leirin vapaa-ajalla. Ohjaajat ovat esimerkkinä leiriläisille siinä, kuinka leirillä eletään toista kunnioittaen yhdessä. Kirkon isostoiminta perustuu pitkälti vertaisoppimiseen ja siksi isoset ovat leireillä korvaamattomia. Ilman nuoria ohjaajia nykymuotoisia rippikoululeirejä olisikin lähes mahdotonta pitää. Varkaudessa nuorilla on rippikoulun jälkeen mahdollisuus osallistua ohjaajakurssille eli OHKU:lle. Usein oman riparin isosten esimerkki innostaa nuoret koulutukseen. OHKU kestää kolme vuotta ja jo ensimmäisen vuoden jälkeen nuorten on mahdollista päästä erilaisiin ohjaajan tehtäviin. Ensimmäisenä vuonna opetellaan ryhmänohjaajan perustaitoja, toisena vuonna toimitaan käytännössä toteuttamalla esimerkiksi ankkurimessuja ja kolmantena vuonna nuoret tekevät itse suunnittelemiaan projekteja. Nuorten kasvamista ohjaajiksi on ilo seurata. OHKU-koulutuksessa opetellaan muun muassa ryhmänjohtamista, leikkien ja iltaohjelmien vetämistä sekä hartauksien ja raamisten pitämistä. OHKU:ssa perehdytään myös ryhmädynamiikkaan, Raamattuun, jumalanpalveluselämään ja uskon kysymyksiin. Ohjaajat oppivat uusia taitoja, mutta lopulta leirien ohjaajille on vain yksi vaatimus. Nuorisotyöntekijä Emma Kauhasta lainaten, ohjaajan täytyy hyväksyä muut sellaisena kuin he ovat. Ohjaajat ovat leireillä esimerkkejä ja heidän täytyy elää lähimmäisenrakkautta todeksi jokaista leiriläistä ja ohjaajakaveria kunnioittaen. Nuorisotyöstä vastaavana pappina saan olla mukana Ohjaajakoulutuksessa, nuorisotyöntekijöiden kantaessa päävastuun. OHKU on nuorisotyön keskeinen työmuoto ja papille tärkeä paikka, jossa voin tutustua nuoriin ja elää heidän kanssaan. Usein rippikoulun jälkeisten vuosien aikana nuorten ajattelu uskon kysymyksistä syventyy. Nuoret kokevat vahvaa seurakuntayhteyttä sekä oppivat ja ymmärtävät, mitä usko on ja miten se näkyy ihmisen elämässä. Koulutuksen aikana nuorissa tapahtuu huimaa kasvua. Toivon, että Ohjaajakoulutuksessa saatu kokemus seurakunnasta kantaa myöhemminkin elämässä. Tuhannen taalan kysymys kirkossa onkin, kuinka aikuisiksi kasvaneet nuoret löytäisivät oman paikkansa seurakunnasta myös ohjaajatoiminnan jälkeen? Sarjassa seurakuntamme papit kertovat, miten seurakunta on mukana ihmisten arjessa ja tärkeissä vaiheissa syntymästä kuolemaan. 2

3 sana Miika 2:13 Heidän edellään kulkee tien aukaisija, he raivaavat tiensä, murtautuvat portista ja lähtevät. Heidän kuninkaansa kulkee edellä, Herra johtaa heitä. Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Kirkon kuvapankki/aarne Ormio Seurakuntavaalien tulokset Varkauden seurakunnassa toimitetuissa seurakuntavaaleissa äänioikeutetuista 15.3 prosenttia antoi äänensä. Äänestysprosentti jäi hieman valtakunnallisesta, 15.6 prosentista. Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2010 Varkauden äänestysprosentti oli Kirkkovaltuustoon valituksi tulleiden luottamushenkilöiden keski-ikä on 55 vuotta. Nuorimmat valitut luottamushenkilöt ovat Roosa Eronen, 18 ja Sini Asikainen, 19 ja vanhin puolestaan Esko Ropponen, 79. Valituista 27 luottamushenkilöstä 17 on naisia ja 10 miehiä. Varkauden seurakunnan kirkkovaltuustoon varsinaisiksi jäseniksi ovat tulleet valituiksi seuraavat seurakunnan jäsenet: Kirkonväen sosialidemokraatit -ehdokaslista Saraketo Katja 222 uusi Alanen Heikki 156 Aro Jorma 90 Ikonen Jaakko 63 uusi Jumppainen Pauli 60 Asikainen Sini 43 uusi Hedman Pia 40 Hynninen Pirjo 36 uusi Ropponen Esko 30 uusi Voutilainen Nina 30 uusi Tyrväinen Jukka 28 uusi Putkonen Eija 26 uusi Varkauden keskusta -ehdokaslista Pulkkinen Sinikka 104 Ihalainen Anna-Maija 62 uusi Vehmanen Riitta 56 Martikainen Olavi 38 Varkauden Kokoomus -ehdokaslista Laitinen Pertti 110 Selkomaa Minna 54 uusi Hynninen Kati 53 Eronen Roosa 49 uusi Heinonen Riitta-Leena 44 uusi Rundelin Marita 34 Nummela Riitta 29 uusi Yhteistuumin poliittisesti sitoutumattomat -ehdokaslista Paatsola Pauli 72 Toivanen Anne 43 uusi Immonen Ahti 32 uusi Raatikainen Eila 28 uusi Kotiviesti

4 Raamattupiiri nuorten ehdoilla Teksti ja kuva: Krista Väisänen Jos kaikelle on aikansa, millainen on meininki tällä hetkellä omassa elämässä? Onko rahasta puhuminen muuttunut mihinkään vuosituhansien aikana? Kuinka elämän pienet asiat ja toivo voivat kirkastaa synkempääkin mieltä? Tällaisia asioita pohtivat nuoret raamislaiset Kuoppakankaalla syksyisenä torstaiiltana. Syksyn alussa startannut raamattupiiri lähti nuorten omasta innostuksesta. Tunnin aikana tutustutaan nuorten toiveesta johonkin vanhan testamentin kirjaan tai henkilöön. Saarnaajan lisäksi tutuiksi ovat tulleet jo Daavid ja Ruut. Jobin kirja voisi myös olla kiinnostava, sillä itse tutkittuna se tuntuu vähän raskaalta ja vaikealta ymmärtää, toivoo ryhmän perustajajäsen Suua Pöllänen. Hänelle raamis toimii muistin vahvistajana arjen kiireissä. Tulin viime kesänä uskoon ja sain paljon Ryttylän leireiltä. Raamiksessa saa jatkaa asioiden tutkimista porukalla. Pölläsen ystävä Jenni Tavi on myös viihtynyt raamiksessa ja kutsuu mukaan muitakin Raamatusta kiinnostuneita nuoria. Jokaisella on kuitenkin erilainen kanta asioihin ja uudet ihmiset tuovat eri perspektiiviä. Valtavaa kasvua vapaaehtoisuuteen ja omaan kiinnostukseen perustuva ryhmä ei silti hae, sillä pienryhmässä kaikki osallistujat pääsevät helposti ääneen. Suua Pöllänen tutkii Saarnaajan kirjaa. Nuorten raamattupiiriä ohjaa pääasiassa pappi Miina Karasti. Nuorten raamis Kuoppakankaan työkeskuksella torstaisin klo 17. VUODEN KRISTILLINEN KIRJA Vuoden 2014 kristilliseksi kirjaksi on valittu Jouni Tillin teos Pyhä sota, papit jatkosodan julistajina. Kirja kuvaa pappien kokemaa eettistä ristiriitaa jatkosodan aikana: voiko tappaminen olla oikeutettua, vaikka viides käsky sen kieltää? Kilpailun voittajan valinnut kirjailija ja äidinkielenopettaja Pauliina Rauhala perustelee valintaansa muun muassa teoksen ajankohtaisuudella ja kiinnostavalla näkökulmalla jatkosotaan. Palkinnoksi voittaja sai kahden tuhannen euron rahapalkinnon. TEKSTARITUPU KYMMENEN VUOT- TA. Seurakunnan matalan kynnyksen mobiiliauttamispalvelu Tekstaritupu viettää tänä vuonna 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Palvelun idea syntyi vuonna 2004, kun helsinkiläinen erityisnuorisotyönohjaaja huomasi vastailevansa omalla puhelimellaan nuorten lähettämiin kysymyksiin tuntematta lähettäjää. Toiminta on kymmenessä vuodessa laajentunut valtakunnalliseksi ja viesteihin on vastaamassa lähes 250 ev.lut. kirkon kasvatuksen ammattilaista. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä Tekstaritupu on vastaanottanut jo noin viestiä. VUOSI FILIPPIINIEN TAIFUUNISTA tuli täyteen vuosi siitä, kun Filippiineille iski voimakas taifuuni Haiyan. Kirkon Ulkomaanapu toimitti alueelle heti hätäapua. Katastrofi keräyksen kautta saatiin kerättyä miljoona euroa, joilla aluetta on rakennettu uudelleen. Vuoden aikana Kirkon Ulkomaanapu on rakentanut Filippiineil le 47 luokkahuonetta. Koulurakennushanke on saanut kouluilta kiitosta nopeasta toiminnasta ja hyvästä suunnittelusta. KIRKOLLISKOKOUS HYVÄKSYI LA- KIMUUTOKSEN VALTIONRAHOI- TUKSEEN SIIRTYMISESTÄ. Ehdotetun rahoituslain mukaan seurakunnan yhteisövero-osuudesta luovuttaisiin ja sen sijaan valtio alkaisi korvata talousarviomäärärahastaan seurakuntien hoitamia yhteiskunnallisia tehtäviä. Ehdotuksessa tarkoitettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkolliskokous päätti muuttaa kirkkolakia ja järjestystä siten, että niissä huomioidaan ehdotus valtion rahoituksesta. Kirkkolain muutos menee eduskunnan vahvistettavaksi. Muutokset tulevat voimaan uutisia Laulut muuttuvat, Jumala pysyy Teksti ja kuva: Krista Väisänen Pääkirkon iltahämärän lepäävä tunnelma kääntyi tunteiden täysilaidalliseen, kun sopraano Eija Kettunen heläytti ensimmäiset sävelet syyskuun kirkkokonsertissa. Kuopion hiippakunnan diakoniaviranhaltijoiden ja vastaavien teologien neuvottelupäiviin kuulunut iltaohjelma kiinnosti myös varkautelaisia, sillä kirkossa oli noin neljäsataa kuulijaa. Illan konserttiosuus esitteli varkautelaista osaamista, kun Kettusen lisäksi Petri Hervanto sekä Marcus Lång tulkitsivat kolme itse valitsemaansa kappaletta. Laulut liikkuivat muutosten tuulissa ja Sauli Rissasen sykkivä bändi puhalsi tuttuihinkin kappaleisiin raikkaan, iltaan sopivan hengen. Omiksi suosikeikseni nousivat Kettusen bossa novan rytmein keinuva Toiset meistä, Hervannon reipastahtisesti tulkitsema Herra kädelläsi sekä Långin riipaisevan herkkätekstinen Ratapiha. Oman sävynsä esityksiin toi laulajien vahva läsnäolo. Esimerkiksi Kettusen hymy valaisi koko salin ja miehet saivat tulkintoihinsa samanaikaisesti herkkyyttä ja voimaa. Konsertin jälkeisessä freskomessussa hypättiin syvästä synkkyydestä toiveikkaaseen tulevaisuuteen, sillä on Jumala, joka on kiinnostunut ihmisen pelastumisesta koko ajan. Messussa kuvattiin maaseudulla asuvan perheen kautta, miten synkkiin syvyyksiin ihminen voi joutua, jollei tiedä, keltä apua pyytäisi. Toisinaan rinnalla voi kulkea enkeli tai toinen ihminen, mutta muutosten keskellä ainakin Jumala pysyy. Uljaan freskon yksityiskohtia korostaneet valot ja varjot kuvasivat niitä sävyjä, joiden läpi kuljemme kahden maailman ja todellisuuden välillä. Mari Leppäsen urkusoolot markkeerasivat täyteläisesti tarinan tekstejä, joita tulkitsivat rooleihinsa heittäytyen Olli Tynkkynen, Niina Lehmusoksa ja Arja Päivärinta. Illan valoista ja varjoista vastasivat varkautelaiset nuoret taitajat Petteri ja Samuli Ketola. Illasta jäi kiitollinen ja iloinen olo: Varkaudessa ja seurakunnassa on paljon osaamista, ihmiset innostuivat osallistumaan, teimme tämän illan yhdessä. Tervetuloa myös seurakunnan tuleviin tapahtumiin! Freskomessu välitti sanomaa pysyvästä Jumalasta. Vaikka muutokset tulevat ja ottavat omansa, saamme olla turvassa ja tietää: Minulla on merkitystä.

5 kirkonkirjat KASTETUT Ella Hellen Ylelä, Onni Aarni Olavi Tuohimaa, Iklas Onni Juhani Asikainen, Meea Minea Tuovinen, Seppo Johannes Ruokamo, Minea Helena Nissinen, Karo Kiia Charlotta Ruuskanen, Ilari Veikka Valtteri Kaksonen, Elias Antti Ilmari Heljanti, Eelis Olavi Eevertti Remahl, Messukylän seurakunta, Tampere, Isla Kaisla Elina Lavikainen, Nelli Ilona Hatakka, Helmi Aada Marjatta Nykänen, Emmi Lili Maria Lohjala, Taika Lahja Erika Vänninen, Kasper Veeti Oliver Hännikäinen, Eelis Petteri Mikkonen, Pyry Vilius Kinnunen, Peppi Jade Justiina Aaltokoski, Aleksi Pauli-Juho Sergei Massinen, Ilari Valtti Johannes Suna, Eemeli Oliver Vaahterinen, Aarni Juhani Viinikainen, Ilona Erin Annika Holopainen, Pyhäselän seurakunta, Aada Maria Koistinen, Joensuun seurakunta. VIHITYT Toni Mauri Ilmari Rissanen ja Pia Leena Kristiina Luostarinen, Varkauden srk Teemu Tapio Venäläinen ja Heli Sinikka Saarela, Varkauden srk Tuomas Olavi Kosunen ja Satu Maarit Johanna Kärkkäinen, Varkauden srk. HAUTAAN SIUNATUT Airi Mirjam Hahtala 93 v, Helmi Elina Anttila 86 v, Ritva Helena Tirkkonen- Mikkonen 55 v Itä-Suomen maistraatti, Jennika Pauliina Holopainen 26 v Iisalmen srk, Leena Johanna Sallinen 96 v, Kerttu Johanna Korhonen 92 v, Aini Kuhlman 85 v, Kauko Petter Törrönen 85 v, Esko Valter Järveläinen 79 v, Martta Annikki Markkanen 75 v, Mikael Ilmari Qvist 20 v, Elsa Maria Nykänen 95 v, Rauha Tellervo Tartola 95 v, Elsa Partanen 94 v, Uuteranta Aune 89 v, Seppo Ensio Kettunen 67 v, Irja Ilta Orvokki Kosunen 95 v, Tyyne Aliina Taskinen 86 v, Anna Liisa Eronen 85 v, Kai Erik Kiiskinen 60 v, Toimi Johannes Immonen 93 v, Marjatta Lehonmaa 84 v, Leena Immonen 83 v, Joroisten seurakunnasta, Sirkka Pauliina Jyräs 83 v, Helvi Annikki Vammelvirta 75 v, Esa Tapio Kivihalme 64 v, Sirkka Lempi Welin 88 v, Aune Annikki Hentunen 83 v, Arvi Johannes Helminen 75 v, Hilkka Maire Häyrinen 90 v, Pentti Olavi Johannes Nurmi 76 v, Kaija Marja Eronen 75 v, Eila Annikki Kukkanen 84 v. IkäArvokas yksinäisyyden ehkäisyä ja osallisuuden tukemista Teksti ja kuva: Eija Myllymäki Alkuvuonna käynnistynyt IkäArvokas-hanke ( ) pyrkii vanhusten yksinäisyyden ehkäisemiseen ja arvokkaan elämän turvaamiseen. Etsivän työn menetelmiä ja osallistavaa toimintaa on kehitetty yhdessä hankkeen kehittämisryhmän kanssa. Varkauden kehittämisryhmässä on mukana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia vanhustyöstä sekä ikäihmisiä vanhusneuvoston ja eri järjestöjen piiristä. Näin on saatu kehittämistyöhön mukaan myös ikäihmisten edustus. Hoksauta minut! -korttikampanja yksinäisten vanhusten löytämiseksi Kun kohtaat vanhuksia, onko sinulle herännyt huoli, miten joku ikäihminen selviytyy kotona? Oletko kaivannut kättä pidempää, jotain yhteydenottotahoa, josta voisi olla apua kotona asuvalle, yksinäiselle, eristäytyneelle ja kuuntelijaa kaipaavalle vanhukselle? Sosiaali- ja terveyspalvelut kohtaavat enenevässä määrin edellä mainitussa elämäntilanteessa olevia vanhuksia. Tällöin heihin on jo syntynyt jonkunlainen kontakti ja he pääsevät julkisten palvelujen piiriin. Kontaktit voivat olla silti riittämättömät, vanhus voi kokea yksinäisyyttä ja turvattomuutta tai elämäntilanne voi olla muuten haasteellinen monen ikäihmisen kohdalla. Tällöin hänelle voi antaa diakoniatyöhön lähetettävän yhteydenottokortin. Korteissa kehotetaan vanhuksia ottamaan yhteyttä seurakunnan diakoniatyöntekijään tai kortin voi laittaa maksutta postiin, jolloin heihin otetaan yhteyttä. Entä ne vanhukset, jotka eivät ole minkään palvelujen piirissä? Hoksauta minut! - korttikampanja on kohdistettu myös vanhusten arkisiin toimintaympäristöihin kuten taksikuskeille, kauppojen kassoille, kauppakassien viejille, yksityisille palveluntuottajille sekä taloyhtiöihin henkilöstölle. Nämä tahot kohtaavat usein kohderyhmän vanhuksia ja he voivat ottaa jaettavaksi yhteydenottokortteja. Yhteydenottokortteja voi hakea seurakunnan diakoniatoimistosta, diakoniatyöntekijöiltä, palveluohjausyksikkö Pasuunasta ja Hyvinvointi Ankkurista sekä Kangaslammin ystävänkammarilta ja yhteispalvelupisteestä. Lisäksi meistä jokainen voi olla mukana arvokkaan vanhuuden turvaamisessa yksinkertaisesti kysymällä yksinäiseltä ikäihmiseltä mitä sinulle kuuluu? Diakoniatyöntekijä Ellen Väntti ja vertaisohjaaja Irene Happonen alkaneessa Kyllikinkadun korttelikerhossa. Hyvinvointivaltio on luvannut enemmän kuin hengissä säilymisen, se on luvannut arvokkaan elämän (Zygmunt Bauman 1996: Postmodernin lumo) Hankkeen yksi tärkeä tavoite on yksinäisten ikäihmisten osallistaminen. Hankkeessa on perustettu korttelikerhoja, kylätalokerhoja ja järjestetään palvelupäiviä kohderyhmän ikäihmisille. Varkaudessa on aloittanut Kyllikinkadun korttelikerho syyskuussa. Kerho kokoontuu joka toinen viikko kaksi tuntia ja ensimmäisellä kerralla mukana oli 14 ikäihmistä. Kerhon toiminnasta vastaa kolme aktiivista vertaisohjaajaa, seurakunnan diakoniatyö sekä IkäArvokas-hanke toimivat alkuvaiheen käynnistäjänä ja toiminnan taustatukena. Palvelupäiviä toteutetaan yhdessä Savon ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoiden kanssa tulevan talven aikana. Hankkeessa koulutetaan vertaisohjaajia ja rekrytoidaan vapaaehtoisia mukaan Lähde löytöretkelle kampanjan avulla. Haemme rinnalla kulkijoita yksinäisyyttä kokeville vanhuksille sekä vertaisryhmänohjaajia vanhuksille. Vapaaehtoistoiminnassa riittää tavallisen ihmisen tiedot ja taidot, lisäksi tehtäviin saa tukea ja ohjausta. Vapaaehtoinen sitoutuu vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin ja vaitioloon. Vertaisryhmän ohjaamiseen on tulossa kolmen päivän koulutus loka-marraskuussa Tarvittaessa lisätietoja: ikaarvokas-hanke Ellen Väntti, diakoniatyöntekijä, , ellen.vantti@evl.fi Pia Hosio, diakoniatyöntekijä, , pia.hosio@evl.fi Eija Myllymäki, projektityöntekijä, , eija.myllymaki@kirkkopalvelut.fi Anu Silvennoinen, projektikoordinaattori, , anu.silvennoinen@kirkkopalvelut.fi kolumni Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa Teksti: Rosa Ahokas Ei ole ihmisen hyvä yksin. Jumala tarkoitti ihmisen yhteyteensä, ja seurakunnan, Jumalan huoneen, totuuden pylvään rakentumaan rakkaudessaan. Jumala on valmis, oletko sinä? Puheensorina on täyttänyt málagalaisen seurakunnan: messu on alkamaisillaan ei suinkaan kellonlyömällä vaan kun kuulumiset on vaihdettu. Ylistysmusiikki alkaa ja ihmiset löytävät paikkansa, välissä seurakuntalainen rukoilee ääneen ja muut vastaavat aamenellaan, lisää laulua. Pastori saarnaa, pitkään ja antaumuksella. Sitten ovat ehtoollinen, kolehti ja infot. Ja uusi puheensorina, sillä väki ei ryntää kirkosta ulos heti messun loputtua. Seurakuntalaiset osoittavat vilpitöntä välittämistä toisiaan kohtaan kyselemällä kuulumisia, kutsumalla lounaalle, tarjoamalla kyytiä, vaihtamalla puhelinnumeroita ja teroittamalla, että milloin vain voi soittaa, jos tarvitsee apua ja että olisi mukava nähdä viikon mittaan. Teoissa, eleissä ja sanoissa on suuri voima. Siitähän Jeesus ilmoittaa maailman tuntevan meidät Jumalan lapsiksi, että meillä on keskinäinen rakkaus. Ihmiset huomataan ja he kokevat kuuluvansa seurakuntaan. He eivät mene kirkkoon kuluttamaan palvelua, jota ikään kuin ostavat kirkollisverolla. Kullekin on vastuunsa ja paikkansa palvella, sillä seurakunta suuntautuu tavoittamaan niitä, jotka eivät ole vielä ottaneet vastaan Jumalan ihanaa perintöosaa. Seurakuntaan sisältyy valtava potentiaali, joka hukataan, jos keskitytään muuhun kuin ytimeen, Jeesukseen Kristukseen. Kun annamme Jumalan olla Jumala, asiat saavat oikeat mittasuhteet. Ja jos annamme Jumalalle kunnian uskomalla hänen sanansa ja antamalla sen synnyttää uutta elämää ja muodonmuutosta, alamme elää uskoamme todeksi. Jos tällainen liikahdus tapahtuu seurakunnassa, seurakunnan todellinen olemus alkaa kuoriutua esiin. Jumalan virrat ovat vettä täynnä. Hänellä olisi seurakunnalleen paljon enemmän annettavaa. Hän, joka on antanut meille Poikansa, mitä muuta hän ei olisi valmis meille antamaan, jos anomme Hänen tahtonsa mukaan. Jumala on uusien alkujen Jumala, elävä Jumala älkäämme pitäkö halpana pienten alkujen päivää. Jeesuksen, Voittajan nimessä ja sanassa on tosiauktoriteetti julistaa Jumalan tahdon toteutumista, pimeyden väistymistä. Hän on valinnut ja valtuuttanut sinut. Kotiviesti

6 oma tontti Hoivakoti kuntoon periaatteella! Tule asukkaan juttukaveriksi Käpyrinteen palveluasumiseen. Vapaaehtoiset vierailijat tuovat paljon iloa vanhusten arkeen. Yhdessä voi esimerkiksi jutustella mukavia, muistella menneitä, ulkoilla tai istuskella muuten vaan. Tällä hetkellä juttukaveritoiminta pyörii pienellä ryhmällä, lisää vapaaehtoisia tarvitaan ja mukaan toivotaan erityisesti miehiä! Käynnit sovitaan oman aikataulun mukaan esimerkiksi 1 2 kertaa kuukaudessa ja tehtävään saa perehdytyksen. Yksin käyntikerta on noin tunnin mittainen. Paikalle voi mennä yksin/ ryhmänä. Lisätietoja antaa Pia Hosio. Sarjassa esitellään valtakunnallisia ja paikallisia tapoja auttaa. Mediakerho pyörähti käyntiin työkeskuksella Eemeli Turunen, Eemeli Nyyssönen ja Emma Nyyssönen tykkäsivät olla mediakehossa mukana. Teksti ja kuva: Ilona Pietiläinen Torstaina kokoontui ensimmäistä kertaa lasten Mediakerho Kuoppakankaan työkeskuksella Pekka Päivärinnan ja Valtteri Flankkumäen vetämänä. Paikalle oli saapunut kolme kuvaamisesta innostunutta lasta, Emma ja Eemeli Nyyssönen sekä Eemeli Turunen. Idea mediakerhosta syntyi Päivärinnalle tänä syksynä. Ajatuksena on tutustuttaa lapsia kristillisen median tekemiseen ja myös tuottaa seurakunnan nettisivuille ohjelmia. Mediakerhossa pystyy toimimaan monipuolisesti median parissa monissa tehtävissä. Mahdollisuus on kuvata, näytellä ja editoida. Voi myös tehdä animaatioita, äänittää tai vaikkapa luoda taustaääniä. Myös radio-ohjelmien teko on mahdollista, Päivärinta kertoo. Kerhossa saa käyttää luovuutta, mutta hyvän maun rajoissa. Kerhon tarkoitus on myös opettaa ja kasvattaa. Sisällöllä on merkitystä, Päivärinta jatkaa. Mediakerhon ensimmäisellä kerralla päästiin jo kuvaamaan hetken miettimisen jälkeen. Sisarukset Emma ja Eemeli Nyyssönen näyttelivät vauhdikkaita taistelukohtauksia Eemeli Turusen kuvatessa. Pätkiä ehdittiin kuvata useampi ja lasten into loisti läpi. Kun kerhon lopussa kysyttiin oliko ollut kivaa, jokainen vastasi myöntävästi ja sanoi tulevansa uudestaan. Mikä oli parasta? Kaikki! vakuutti Eemeli Turunen. Mediakerho kokoontuu jouluun asti torstaisin Kuoppakankaan työkeskuksen yläkerrassa. Joulun jälkeen kerho siirtynee pääkirkolle vanhan viraston tiloihin. Videot löytyvät Varkauden seurakunnan Arkipyhiksen nettisivuilta Aika on lähteä, aika on tulla Teksti ja kuva: Kaisa Kolehmainen Seurakunnalla oli moninkertaisesti aihetta juhlaan sunnuntaina , kun pääkirkolla siunattiin tehtäväänsä neljä uutta työntekijää ja samalla jätettiin jäähyväisiä kolmelle lähteneelle. Tehtävään siunatuissa oli edustettuna sekä hengellisen työn tekijät että tukitoimet. Kanttorin virkaan siunattiin Tapani Majuri, yleisen seurakuntatyön palvelukseen Valtteri Flankkumäki, siivoojan tehtävään Sanna Ruotsalainen ja erityisammattimiehen tehtävään Jarmo Nykänen. Viralliset jäähyväiset puolestaan sanottiin kanttori Sirkka Häklille, nuorisotyönohjaaja Emma Kauhaselle ja tiedottaja Krista Väisäselle. Juhlan jälkeisenä aamuna tehtävään siunattu Flankkumäki kertoi juhlasta jääneen oikein hyvä mieli. Tämä oli nyt ympyrän sulkeutuminen. Olen ehtinyt työskennellä poika-, lähetys- erityisnuoriso- ja lapsityössä. Nyt yleisen seurakuntatyön kautta pääsen työskentelemään myös ikäihmisten kanssa. Näin tulee koko elämänkaari nähtyä. Kasvot ja maisemat vaihtuvat, mutta sanoma pysyy samana. Flankkumäki haluaa myös korostaa siunaamisen merkitystä. Se on älyttömän iso ja merkityksellinen juttu. Jo Jakob ja Esau saivat riidan aikaan siitä, kuka siunauksen saa ja kuka ei. Ilman siunausta tämä kaikki työ olisi tuuleen puhaltamista, omaa räpistelyä ja rypistelyä. Kaikki ymmärtävät mitä on kirota ja olla kirottu, mutta sen vastakohta usein unohtuu. Siunaukset ja ihmeet käyvät käsi kädessä, se täytyy muistaa. Kauniit kiitokset teille kaikille, jotka monin eri tavoin muistitte minua jäätyäni eläkkeelle kanttorin virasta. Sirkka Häkli 6

7 Kirkon kuvapankki/henna Aaltonen Ihmetellen, tutkistellen äidin sydän riemuitsee. Messiasta, toivon lasta, Simeonkin syleilee. Miksi mulla, miksi sulla sydän yhä kylmenee? Valvovilla paimenilla nyt on kiire seimen luo. Lapsoselle pienoiselle kiitoksen he hartaan tuo. Miksen juokse seimen luokse, miksen kiiruhda kuin nuo? Virsi 28, 2 3 Tarkista joulunajan messut, kauneimmat joululaulut ja muut tapahtumat. Virittäydy joulun tunnelmaan meillä ja muualla. Ota liite talteen! Joululiite Kotiviesti

8 Rauhaa, vain rauhaa joulukonsertti Ensimmäisenä adventtisunnuntaina klo 18 pääkirkossa on mahdollisuus aloittaa joulun odottaminen soinnuin ja sävelin. Konsertissa laulaa Ossi Jauhiainen ja urkuja soittaa Tapio Rekola. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 euroa. Taivas sylissäni -joulukonsertti Eija Kettusen (laulu) ja Tapani Tissarin (piano) konsertti pääkirkossa toisena adventtisunnuntaina klo 18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 euroa. Tervetuloa rauhoittumaan joulukiireiden keskellä! Joulu on täällä, samoin jouluevankeliumit Teksti: Markus Kallatsa, teologian kandidaatti ja opiskelija, Joensuu Kuva: Kirkon kuvapankki/markku Pihlaja Kohta on taas joulu. Mitähän siitä tulisi ajatella? Missä viettäisin joulun? Minkälainen joulu onkaan tulossa? Joulu herättää meissä jokaisessa erilaisia ajatuksia ja merkityksiä. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin ei ole olemassa oikeita ja vääriä vastauksia. On monia tapoja viettää joulua. Olennaista on kysyä itseltä, kelpaako Jeesus mukaan minun jouluuni. Jos Jeesus kelpaa mukaan, niin kyllä se minun jouluni myös kelpaa Jeesukselle. Jouluevankeliumi ja joulun evankeliumit. Tunnetuin ja yleisimmin luettu pyhä jouluevankeliumi on kirjoitettuna Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 2:1-20). Myös Matteuksen evankeliumista (Matt. 1:18-25) löytyy joulun evankeliumi eli kertomus Jeesuksen syntymästä, mutta sitä luetaan selvästi harvemmin kuin Luukkaan versiota ja minun mielessäni se liittyy vahvimmin ortodoksiseen kirkkoon. Miksi näin? Miksi Markuksen ja Johanneksen evankeliumit eivät kerro Jeesuksen syntymästä? Itse asiassa Johanneksen evankeliumin alussa (Joh. 1:1-) kyllä kerrotaan Jumalan pojan ihmiseksi tulosta, mutta todella vertauskuvallisin sanoin. Kokeilepa lukea se teksti ja ajatella tai korvata sanat Sana ja valo nimellä Jeesus. Tällöin siitä saattaa tulla ymmärrettävämpi ja saatat huomata, että sehän kertoo todellakin joulun sanomaa, Jumalan tuloa ihmiseksi. Raamatun evankeliumeista vanhin, Markuksen evankeliumi puolestaan aloittaa suoraan Johannes Kastajasta ja Jeesuksen julkisen toiminnan alkamisesta. Onkin päätelty ja arveltu, että Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeissa olevat kertomukset Jeesuksen syntymästä ovat myöhemmin syntyneitä ja lisättyjä. Markuksen evankeliumissa on korostuneena kärsimyshistoria eli Jeesuksen matka kohti ristinkuolemaa ja ylösnousemusta. Markuksen evankeliumin pohjalta syntyneissä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa se on kuitenkin tarvinnut (tai ainakin joka tapauksessa saanut) tuekseen kertomukset Jeesuksen syntymästä ja varhaisvaiheista. Evankelistat ovat halunneet tuoda esiin Jeesuksen koko elämän ja sen merkityksen Jumalan suuressa suunnitelmassa. Tämä myöhäisempi syntyhistoria voisi myös selittää eroavaisuudet näiden kahden jouluevankeliumin välillä. Onhan täysin luonnollista, että vuosikymmenten päästä ei ole enää välttämättä tarkkoja tietoja tapahtumien kulusta. Kuitenkin näillä jouluevankeliumeilla on lukuisia yhteisiä piirteitä eli Jeesuksen neitseellinen sikiäminen, kihlapari Maria ja Joosef, Juudean Betlehem Jeesuksen syntymäkaupunkina, Joosefin kuuluminen Daavidin sukuun sekä Nasaret Jeesuksen varsinaisena lapsuuskaupunkina. Kaikki nämä yhteiset piirteet löytyvät Vanhan testamentin profetioista, joissa ennustettiin Vapahtajan syntymä jo satoja vuosia aiemmin. On tärkeää huomata, että Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa juuri niin kuin oli kirjoitettu. Kirjoitukset ja profeettojen ennustukset toteutuivat. Luukas on evankeliumia kirjoittaessaan käyttänyt lähteenään muun muassa Markuksen evankeliumia. Jeesuksen syntymäkertomuksen täytyy kuitenkin olla peräisin jostain toisesta lähteestä. Onkin arveltu, että Luukkaalla olisi ollut mahdollisuus kuulla Jeesuksen äitiä Mariaa joko suoraan tai välillisesti. Tätä arviota puoltaa se, että Luukkaan evankeliumissa kerrotaan muutenkin Jeesuksen lapsuudesta sekä myös siitä, kun enkeli Gabriel ilmestyi Marialle. Marian näkökulma pääsee vahvasti esille. Mistä muualta Luukas olisikaan voinut paremmin saada tietoa näistä asioista kuin Marialta, joka ehkä eli vielä pitkään Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen ja saattoi siten olla elossa vielä evankeliumien kirjoitusaikaan tai ainakin vähää ennen sitä. Luukkaan jouluevankeliumia lukiessa tuntuu joskus, että Jeesus olisi sivuroolissa. Itse asiassa Jeesusta ei mainita lainkaan nimeltä. Evankelista kertoo vain lapsesta, joka syntyy. Pääroolissa ovat sen sijaan aluksi Joosef, sitten Maria sekä lopuksi enkelit ja paimenet. Toisaalta voi ajatella, että Jeesus on ehkä sittenkin pääroolissa, sillä kertomuksen kaikki muut henkilöt ja tapahtumat saavat merkityksensä nimenomaan Jeesuksen kautta. Jos syntynyt lapsi ei olisi ollut ihmiseksi tullut Jumala, ei tällä Raamatun kertomuksella olisi näin suurta merkitystä. Tuskin se olisi edes päätynyt Raamattuun. Näin ollen joulunakin suuntamme katseen kohti pääsiäisaikaa eli ristiä ja hautaa kohti. Joulun kertomukset saavat merkityksensä pääsiäisen tyhjän ristin ja tyhjän haudan kautta. 8

9 Miesten joulujuhla Kuoppakankaan työkeskuksella pe klo 18. Mukana Pekka Päivärinta ja Tapio Rekola. Illassa lauletaan jouluvirsiä ja kauneimpia joululauluja. Ohjelmassa myös vapaita puheenvuoroja ja jouluevankeliumin lukeminen. Ruokana voileivät ja joulupuuro. Lopuksi vapaata seurustelua ja torttukahvit. Tervetuloa! Joulu piti laittaa itse, jos jotain halusi Teksti: Kaisa Kolehmainen Kuva: Kirkon kuvapankki/ Henna Aaltonen Mitä joulu on ollut ennen ja millainen on ikäihmisen joulu nykyään? Kolme naista, yhteensä noin 260 joulun kokemuksella, valotti nimettömästi asiaa Kotiviestin lukijoille. Mitä joulusuunnitelmiinne kuuluu? Minä vietän joulua lasten luona, en yksin milloinkaan. Eivät he jätä minua yksin. Vietetään perhejoulua, johon kuuluu olennaisena osana hautausmaalla käynti. Minä taas vietän yksin tämän joulun ja käyn ainakin kirkossa. Ei se ole ikävää viettää joulua yksinkään. Laulelen joululauluja ja sytyttelen kynttilöitä. Ennen olin jouluaattona aina töissä, ihmiset olivat aina jouluna kohteliaita, niin oli mukava olla töissä. Minä olen sellainen kotijoulun viettäjä, en lähde lasten luokse. Kyllähän se joulu muuttuu ajan myötä, lapsuuden joulut olivat toista. Kuinka joulua vietettiin lapsuudessanne? Joulu alkoi siitä, kun kuusi tuotiin tupaan. Itsenäisyyspäivän aikaan aloitettiin jouluvalmistelut sian teurastamisella. Siitä sitten tehtiin kinkku ja alatoopia, ja suolet otettiin talteen makkaran tekoa varten. Syksyllä siivottiin perusteellisesti, mutta jouluksi uudestaan! Joulu piti laittaa itse, jos jotain halusi. Kerran löydettiin tien varrelta karemellipapereita, likaisiahan ne oli, mutta vietiin kotiin. Isä teki meille vaneripaloja, joita käärittiin paperiin. Niin oli meilläkin karamellikoristeita kuusessa! Onko jokin joulu jäänyt erityisesti mieleen? Minä muistan kun yhtenä jouluna tuli kummitädiltä Helsingistä paketti, enkä minä malttanut olla avaamatta sitä. Sieltä löytyi nukke! En muista sainko selkääni vai mitä, kun etukäteen avasin. Vuonna 1939 taas sitten alkoi talvisota. Sinä vuonna me vietettiin joulu kellarissa, meillä oli ruoatkin siellä. Minulle jäi mieleen kun isän hautajaiset oli ihan joulun alla. Se oli vähän surullinen joulu. Minulle taas syntyi poika ihan joulun alla! Kaipaatteko entisajan joulusta jotain tähän päivään? Maalla oli ihanan rauhallista, siellä metsän keskellä. Nykyään joulu alkaa liian aikaisin, siitä menee jo osa tunnelmaa. No niitä koulun joulujuhlia kaipaan, mutta nyt voi järjestellä joulun niin kuin haluaa, eikä tarvitse huomioida suurta perhettä. Mikä tekee joulusta tärkeän juhlan? No se, että se on Jeesuksen syntymäjuhla! Joulu tuo ihanan rauhan ja keskeyttää talven mukavasti. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tervetuloa laulamaan itsellesi joulutunnelmaa! Kauneimmat joululaulut kajahtavat seuraavasti: Käpykankaan palvelukeskuksessa 1. adventtisunnuntaina klo 13.30; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Könönpellon seurakuntatalolla 2. adventtisunnuntaina klo 15; Miina Karasti, Mari Marjokorpi, Könönpellon lauluryhmä. Luttilan kappelissa Tiistaina klo 18; Jarkko Piippo, Mari Marjokorpi. Harjurannan kylätuvalla Torstaina klo 18; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Kuoppakankaan työkeskuksessa Keskiviikkona klo 14 (opiskelijoiden kauneimmat joululaulut); Tiina Taavitsainen, Mari Marjokorpi, Kimmo Pöllänen (kitara). 3. adventtisunnuntaina klo 15; Olli Tynkkynen, Tapani Majuri, seurakuntakuoro. 3. adventtisunnuntaina klo 18 (nuorten joulu); Mari Marjokorpi ja bändi. Viljolahden Toukolassa Torstaina klo 18; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Pääkirkossa 4. adventtisunnuntaina klo 18; Miina Karasti, Tapani Majuri. Kangaslammin kirkossa 4. adventtisunnuntaina klo 18; Kari Iivarinen, Mari Marjokorpi, Kangaslammin kuoro. Lasten kauneimmat joululaulut Pääkirkossa tiistaina klo 18; Arja Päivärinta, Mari Marjokorpi, lapsikuoro Pisarat. Kauneimmat joululaulut vielä kerran Kuoppakankaan työkeskuksella sunnuntaina klo 12; Tapani Majuri. Kotiviesti

10 Joulukahvit Tervetuloa yhteisille joulukahveille, sinä varkautelainen, luottamushenkilö, vapaaehtoinen! Seurakuntavirastolla tarjolla kuppi kuumaa jouluisten tarjoilujen kera torstaina kello Ohjelmassa vapaata juttelua sekä hartaus. Joulurauhan julistus Kirkkoherra Olli Tynkkynen julistaa joulurauhan Ahlströminkadulla seurakuntaviraston parvekkeelta ke kello 14. Neljäntenä adventtisunnuntaina kappalainen Jarkko Piippo julistaa joulurauhan Luontokirkossa kello 15. JOULUNAJAN MESSUT JA HARTAUDET Jouluaattona Hartaus Käpykankaan työpisteellä klo 13; Arja Päivärinta, Tapani Majuri. Hartaus Kangasl. palvelukeskuksessa klo 13; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Aattohartaus Kangasl. kirkossa klo 14; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Aattohartaus Kuoppak. työkesk. klo 14; Miina Karasti, Tapani Majuri. Joulurauhan julistus Ruukin Majakalta klo 14; Olli Tynkkynen. Hartaus Luttilan kappelissa klo 15; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Hartaus Pirttiniemen hautausmaalla klo 15; Olli Tynkkynen. Aattohartaus pääkirkossa klo 16; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Aattohartaus Könönpellon kirkkosalissa klo 16; Miina Karasti, Tapio Rekola. Jouluyön kirkko pääkirkossa klo 23; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola. Joulupäivänä Jouluaamun sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 8; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Jouluaamun messu pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa, Tapani Majuri, srk-kuoro. Tapaninpäivänä Iltakirkko pääkirkossa klo 18; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. JOULUNAJAN TAPAHTUMIA LAPSIPERHEILLE Lasten joulukirkot Kangaslammin kirkossa klo 9:30; Kari Iivarinen, Mari Marjokorpi. Könönpellon seurakuntatalolla klo 9:30; Miina Karasti, Mari Marjokorpi. Rauhanyhdistyksen toimitalossa klo 9:30; Tapani Majuri. Kuoppakankaan työkeskuksessa klo 9:30; Miina Karasti, Tapani Majuri. Symboliikka kukkii joulunakin Teksti: Kaisa Kolehmainen Kuva: kukkainfo.fi Joulukukat ovat merkityksellinen tunnelmanluoja monessa suomalaisessa kodissa. Kukat luovat viihtyisyyttä ja tuoksu levittää joulumieltä. Harva kuitenkaan tietää suosituimpien joulukukkien symbolista merkitystä. Seuraava tietopaketti auttaa sinua näkemään joulukukat uusin silmin. Hyasintti on alkuaan jalokivi, joka mainitaan toisessa Mooseksen kirjassa (28: 17 20) rintakilven koristeluohjeissa: Kiinnitä siihen korukiviä neljään riviin: ensimmäiseen riviin karneoli, topaasi ja smaragdi, toiseen riviin turkoosi, safiiri ja kalsedoni, kolmanteen riviin hyasintti, akaatti ja ametisti sekä neljänteen riviin krysoliitti, onyksi ja jaspis. Ne on kiinnitettävä paikoilleen kultapunoksin. Hyasintin katsotaan koristavan jalokivenä taivaallista Jerusalemia, ja siten kuvaavan Kristuksen kuninkuutta. Väreillään hyasintti kuvaa Neitsyt Mariaa: sininen Mariaa taivaan kuningattarena, valkoinen hänen neitsyyttään ja puhtauttaan ja punainen äidinrakkautta. Kaunishan sen kukan pitää olla Joulutähti muistuttaa nimensä mukaisesti tähteä, joka johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen seimelle. Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. (Matt. 2:9,10) Betlehemin tähti symboloi Jeesuksen ainutlaatuisuutta ja toimii Jumalan sanan vertauskuvana. Punainen joulutähti muistuttaa Jumalan rakkaudesta, joka tulee osaksemme Kristuksen kautta. Valkoinen joulutähti puolestaan kuvastaa Jeesuksen äidin, Marian, neitsyyttä ja Jeesus-lapsen synnittömyyttä sekä joulun mukanaan tuomaa iloa. Tulppaani kuvastaa täydellistä rakkautta eli Kristuksen rakkautta. Muodoltaan tulppaani puolestaan muistuttaa Kristuksen kärsimyksen maljaa. Lasten kauneimmat joululaulut Pääkirkossa tiistaina klo 18; Arja Päivärinta, Mari Marjokorpi. Raija Peräkylä Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Peräkylästä, onko joulukukkien myynti muuttunut vuosien saatossa? Joulukukkien myynti riippuu taloudellisesta tilanteesta, mutta ei siinä ole isompia heittoja ollut huonompinakaan vuosina. Kukka on kuitenkin edullinen hankinta verrattuna moneen muuhun. Mitkä tekijät vaikuttavat joulukukkien valintaan? Perinteet pitävät pintansa joulukukkien suhteen. Suosituimpia ovat edelleen joulutähti, amaryllis, hyasintti ja leikkokukkina esimerkiksi tulppaani. Asetelmiin halutaan usein havuja, tonttuja, enkeleitä ja muuta jouluista rekvisiittaa. Väreissäkin on trendejä. Esimerkiksi pari vuotta sitten kaiken piti olla valkeaa. Hyasintin tuoksua halutaan jouluksi kotiin antamaan tunnelmaa. Useimmiten asiakkaat eivät ole tietoisia kukkien symboliikasta, joten sillä ei ole vaikutusta valintaan. Ennemmin mietitään sitä, mitä kukalla halutaan viestiä ja kaunishan sen pitää olla kun lahjaksi annetaan. Jos tekee mieli kokeilla jotain muuta kuin perinteisiä joulukukkia, mitä se voisi olla? Kaikki kukat käyvät joulukukiksi, jokaisen oman mieltymyksen mukaan. Ruusua, gerberaa, anemonea sidotaan paljon joulukimpuiksi, koristeina kanelia, omenoita ym. Asiakkaat esittävät paljon toiveita ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Mikä on oma suosikki kukkasi jouluksi? Omat suosikkini ovat valkea amaryllis leikkokukkana ja joulutähti valkoisena. 10

11 minun rukoukseni Sinun tahtosi tapahtukoon jatkossakin Isä kiitos siitä, että olen saanut oppia virheistäni. Kiitos, että olen ne saanut anteeksi. Sinä toit elämääni sellaisen rakkaan ihmisen, jonka rinnalla haluan itsekin elää paremmin. Haluan rakastaa aidommin, Isän rakkauden kautta, niin paljon kuin ihmissydämellä on mahdollista. Sinä annoit minulle enemmän kuin rukouksissani pyysin, sain rakkaan ihmisen lisäksi tutustua paremmin Sinuun. Tiesit mitä tarvitsen, paremmin kuin minä itse. Jatkossakin haluan pyytää: tapahtukoon Sinun tahtosi. Sarjassa ihmiset kertovat rukousvastauksistaan. Rukouskello on varmin herättäjä Annikki Heikkinen ja Eila Vepsäläinen kohtaavat Kuoppakankaan työkeskuksen sakastissa aurinkoisena syyskuun aamuna ennen seitsemää. Näin he ovat tehneet joka arkiaamu vuodesta 1992 alkaen ympäri vuoden, kesät talvet. Teksti: Krista Väisänen Kuva: Sanna Krook On Jumalan suurta armoa, että aamurukouspiirimme on vielä voimissaan. Tällä on selvästi oma paikkansa, Annikki Heikkinen iloitsee ja kertoo, että aluksi piiri piti rukoushetkeä alttarilla suuren suosion tähden. Väkeä oli kaikista Varkauden seurakunnista ja moni piipahti paikalle ennen työpäiväänsä. Nyt piiri on pienentynyt, mutta säännöllisten kävijöiden lisäksi piirissä poikkeaa ihmisiä omien, tärkeiden asioidensa ja elämäntilanteidensa kanssa. Rukousapua on pyydetty esimerkiksi avioeron kipuihin ja moni on saanut vuosien saatossa kutsua Jeesuksen elämäänsä. jät ja tuvalle on tervetullut jokainen rukouksesta kiinnostunut ja rukousta tarvitseva. Kirkkokuntien opetuksellisiin eroihin ei kokoontumisissa kiinnitetä huomiota, vaan keskitytään Jumalan Sanaan ja Jeesuksen sovitustyöhön, jotka yhdistävät. Toiminnassa on säännöllisesti mukana kymmenkunta ihmistä ja paikalle saapuu välillä myös aivan uusia kasvoja. Kaikkien seurakunnan verkkosivujen kautta lähetettyjen pyyntöjen puolesta rukoillaan erikseen ja muistetaan niin piiriläisten omia kuin maailman asioita. Vakikävijöistä on muodostunut lämmin ja läheinen porukka, joka tuntee toistensa asiat ja läheiset jo kuuden vuoden takaa. Kesän alusta osallistunut Pirjo Lampi-Sevanto kokee kuitenkin, että yhdessä rukoilu yhdistää myös uuden tulijan. Samoin kokevat Eeva- Liisa Turunen ja Hilkka Hiltunen, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Vaikka olen välillä ollut väsynyt tänne lähtiessä, olen aina virkistynyt. Täällä on ollut hyvä käydä ja on saanut tulla sellaisena kuin on. Rukousyhteydessä viihtyvät myös Samuel Autio ja Vesa Hahtala. Täällä tulee puhdas ja kevyt olo. Itse saa kaikista eniten, kun saa oppia tuntemaan Jumalan ja Pyhän Hengen. Rukouspiirejä järjestetään myös Könönpellon seurakuntatalolla keskiviikkoisin kello 8.30 ja Hannun salissa parittomilla viikoilla torstaisin kello 18. Mukaan on tervetullut jokainen iloineen ja huolineen säännöllisesti tai tarpeen mukaan. Aamurukouspiiri Kuoppakankaan työkeskuksen sakastissa arkiaamuisin kello 7 ja Könönpellon seurakuntatalolla keskiviikkoisin kello Yhteiskristillinen rukoustupa helluntaiseurakunnan tiloissa (Osmajoentie 9) keskiviikkoisin kello Ylistämme laulaen ja rukoillen Hannun salissa parittoman viikon torstaisin kello 18. Rukouspyyntöjä voit lähettää seurakunnan verkkosivuilla tai varkaudenrukoustupa@gmail.com. Naiset kokevat, että rukous liikuttaa Jumalan kättä ja auttaa ihmisiä konkreettisesti heidän asioissaan. Siksi myös herääminen on helppoa ja pitkien pyhien jälkeen rukouspiiriin pääsy melkein polttelee rinnuksissa. Jumalalla ei ole pallo hukassa yhdenkään ihmisen eikä kansan kohdalla. Rukous on etuoikeus, johon kätkeytyy salaisuus: Kun rukoilen toisen puolesta, tulen itse siunatuksi, Heikkinen uskoo. Aamurukouspiirissä rukoilu ei vaikuta kuivalta sanahelinältä, vaan jännittävältä seikkailulta. Sakastin pöydälle on levitetty karttoja maailman eri laidoilta, lehtileikkeitä ajankohtaisasioista ja kaaviokuvia eduskunnasta. Rukouspyyntöjä tulee sähköpostiin ja kännykkään lähes päivittäin. Kaikki se hätä, mikä meidän kansassa on, muuttuu täällä rukoukseksi. Jumala jakaa oikeutta seurakunnissamme, hallituksessamme ja maailmassa. Sydämellämme ovat erityisesti lapset ja nuoret, ettei heiltä vietäisi koulumaailmassa pois Jumalan Sanaa, Eila Vepsäläinen kertoo. Piirissä rukoillaan säännöllisesti myös kristillisten järjestöjen, Israelin kansan, herätyksen ja perheiden puolesta. Rukousyhteyttä vaalitaan myös helluntaiseurakunnalla, jossa toimii nykyään Varkauden kristillisten seurakuntien yhteinen Rukoustupa. Toimintaa pyörittävät seurakuntien lähettämät vapaaehtoiset päivystä- Rukouspiireissä on tilaa niin kävijöiden omille kysymyksille kuin maailman ongelmille ja esirukouspyynnöille. Monissa piireissä luetaan aluksi pätkä Raamattua ja toisinaan lauletaan. Kotiviesti

12 Messuissa käyttöön 1. sävelmäsarja Teksti: Mari Marjokorpi Uusi kirkkovuosi alkaa taas 1. adventtisunnuntaina ja samalla Varkauden seurakunnan messuissa palataan käyttämään 1. sävelmäsarjaa. Kaikkiaan jumalanpalveluksissa on valittavana neljä eri sävelmäsarjaa, jotka on otettu käyttöön adventtina vuonna Sarjat sisältävät jumalanpalveluksen laulettavat osat, kuten papin ja seurakunnan väliset vuorolaulut, Herra armahda, Kunnia, Pyhä ja Jumalan Karitsa. Jumalanpalvelukset toimitetaan kirkkokäsikirjan mukaan. Kirkkojärjestyksen mukaan päiväjumalanpalveluksessa käytetään kirkolliskokouksen hyväksymää virsikirjaa ja messusävelmistöä. Jumalanpalvelusten kirjassa on neljä vaihtoehtoista sävelmäsarjaa. Meillä on ollut käytössä kaikki neljä sävelmäsarjaa ja nyt palataan siihen ensimmäiseen. Jumalanpalvelusten kaavat ja sävelmät nuotteineen löytyvät virsikirjojen liiteosasta. Niiden avulla on helppo seurata jumalanpalveluksen kulkua. kirja-arviointi Suomalaisen iltarukous Lähteet: Taivas varjele joka äijän rukouskirja. LK-kirjat / Lasten Keskus, Helsinki Taivas auki suomalaisen naisen rukouksia. Kirjapaja, Helsinki Teksti: Krista Väisänen Kuva: Henri Kähkönen Isä tai äiti, hekumallinen tai hylätty, irtisanoja tai irtisanottu. Rukous kantaa koko elämän kirjon. Ja punaisena lankana juoksee kokemus: kaikesta selvitään. Lasten Keskuksen LK-kirjat julkaisi vuonna 2012 teoksen, jossa 37 suomalaista miestä tunnustaa tunteitaan Jumalan edessä. Taivas varjele joka äijän rukouskirja sisältää suoraa puhetta Jumalalle, joka ei lavertele, ei puhu selän takana, ei juoruile eikä muista pahalla. Kirjan toimittaneet Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen kuvailevat suomalaisen miehen rukousta usein lyhyeksi, näkymättömäksi ja kätketyksi. Se on yksityinen, salainen viesti Jumalalle, jolta pyydetään, jolle purnataan ja jolle kannetaan syyllisyyttä, murheita ja ahdistusta omasta elämästä, lähimmäisistä, lapsista, lapsenlapsista, puolisosta. Mutta siinä sivussa sujahtaa myös kiitos, kun huojennus on vallannut mielen. Pahin ei ole tapahtunut, solmut ovat auenneet, riita on saatu sovituksi. Rukoukset on jaettu teemoihin etsin paikkaani, olen isä, kiitos tästä, armahda minua ja sinne päin. Suurin osa teoksen 145 runosta on uusia ja ennen julkaisemattomia. Tänä keväänä miesten rukouskirja sai rinnalleen kuplivan kumppanin, kun Kirjapajalta julkaistiin Aino-Kaarina Mäkisalon toimittama Taivas auki Suomalaisten naisten rukouksia. Teos sisältää 28 naisen ryöpytystä, viisauspuhetta, väljiä maisemia ja sanattomia huokauksia. Teos kulkee spiraalimaisesti ulkokehältä sisäänpäin. Ensin puhutaan luonnosta ja yhteiskunnasta, ystävyydestä ja työkaveruudesta sekä rakkaudesta ja parisuhteesta. Sitten siirrytään kuvaamaan äitiyden iloja ja suruja ja lopuksi pohditaan suhdetta omaan itseen ja Jumalaan. Naisen sydän ei vain riemuit- 12 se. Siihen koskee, kun on vaikeaa. Rukouksessa on kuitenkin mahdollisuus olla rehellinen, kun ei tarvitse esittää kenellekään mitään, kuvailee Mäkisalo naisen rukouksen lähtökohtia. Vaikka rukous on hyvin henkilökohtaista, on sen jakaminen Mäkisalon mukaan elintärkeää. Parhaimmillaan tulee tunne, kuin kertoisi asioita hyvässä ystäväjoukossa. Tulee helpottunut olo, kun tunnistan toisten kertomuksista omia kokemuksiani. Joku sanoo puolestaan asioita, joita en ole tullut ajatelleeksi ja antaa sanat minussa vielä piilossa Ihmismieli voi olla samanaikaisesti väljä ja vapautunut sekä suljettu ja käpristelevä. Jos ongelmat tuovat varjoja arkeen, olevalle. voi rukouksella pyytää apua ja voimaa. Ymmärryksen lisäksi toisten rukousten lukeseen, vaikka teoksista löytyy ru- si ystävältä, joka muistaa mainita luotojen, poukamien, sataman ja kiviröykkiöidenkin, minen voi nostattaa myös myötä- kouksia esimerkiksi lastenpsykiat- aina vain omista huolistaan: Kutuntoa: Näin sinä asian koet, tä- ri Jari Sinkkoselta, kansanedusta- ka minusta huolehtii? Kuka välit- kun minä, pieni ihminen rämmin vajavaisen, mä on sinulle totta. ja Seppo Kääriäiseltä ja sanoittaja tää, miten minä jaksan? rujon elämäni kimpussa Pekka Ruuskalta. Mutta me olemme hiljaa ja huoahtaassa kaupunkiasunnossani Kyselyä. Valitusta. Rehellistä kaisemme asiamme Jumalalle. kynsiäni pureskellen. parkua ja onnen ylisanoja. Ruko- Rukousten äärellä tulee myös Kuule Sinä meitä! Täällä ovat ne ihmiset, uksia teoksiin kirjanneet ovat sel- tukala olo. Jos rehellisyys, ymmärjotka minulle annoit, keästi jättäneet jakkupukunsa ko- retyksi tuleminen ja yhteys ovat Rukous ulkosaaristosta palattua täällä sovitut tapaamiset, tiin ja päästäneet pyhän arkisiin yksiä ihmisen kipeimpiä tarpeita, Kiitos Jumala, että sain nähdä isoa työt, kirjoitukset. Punainen almanakkani. ajatuksiinsa. miksi niitä kohti ei kuljeta päättä- taivasta, sain kulkea kallioita, tuntea tuulen Sekä naiset että miehet kirjoit- väisemmin? Mutta Jumala, tavat läheisistä ihmissuhteista, Katsoisiko vaimo pitkäksi veny- pyyhkivän poskeani. luonnosta sekä supisuomalaises- neen illan jälkeen miestään lem- Avaruutta, tilaa, lintuja, kanervia, Jumala mutta näyttäisitkö minulle kuinka avata ti saunasta. Omiakin juttuja löy- peämmin, jos jääkaappimagneetit ilmaa, kaarta ja meren muotoja ikkunoita tyy, kun nainen esimerkiksi rie- huokaisivat myyntiemiehen miet- hiekkatöyräillä, kipeisiin ihmissuhteisiin, muitsee uudesta vihreäkukkaises- tein: Kelvollisen elämän mitat riutalla, rantapenkereellä! kuinka houkutella pelosta koloonsa ta mekostaan ja mies löytää itsen- ovat kovia./ Miksi maailma on ra- Linnut tanssivat sumussa. kyyristynyt lapsi takaisin sä lasin ääreltä tai kadehtii esimie- kennettu vahvoille ja menestyvil- Kuulin yhteyteen, tsuit-dyit-dii-dii-tsirp-tsirphensä katumaasturia. le, eikä heikoille ja avuttomille? kuinka rakastaa, tsirp ja jotain kimeää! Lukija löytää kirjoittajien arkientä jos saunan kiuas sihisikuinka elää taivaan valossa, vaikka sisätiloissa sista sattumuksista ja todellisis- si ilmoille riitoihinsa väsyneen pöydän ja pöydän välissä, ta tunteista helposti myös itsen- toiveen: Jos pääsisi löylyissä al- Mutta Jumala kuinka puhaltaa kipeää kättä sä, mitä korostaa rukousten ano- kuun./ Kun saisi jotenkin puhut- Jumala mutta saari elää huhtikuutaan, joka käpertyy nyymius. Kirjoittajat on listat- tua tai edes kuunneltua. taivas kaartuu sen ylle, niin karien, simpukkana sisäänpäin. tu proosallisesti aakkosjärjestyktai jos puhelinvastaaja tivai-

13 ruisnappi Kuinka Pyhä koskettaa? Teksti: Raili Gothóni Pyhän kosketus edellyttää sisäistä hiljaisuutta ja tilaa dialogille Jumalan kanssa. Dialogisessa vuorovaikutuksessa jotain tehdään yhteiseksi ja jaetaan. Ei se, että kuulee itsensä puhuvan, ole rukousta, vaan se on rukousta, että on vaiti ja odottaa, kunnes kuulee Jumalan puhuvan. Hiljaisuus on ladattu kärsivällisyydellä. Jumalan kosketuksen voi hiljaisuuden lisäksi tuntea esimerkiksi sakramenteissa, luonnossa ja kauneudessa, arjessa ja elämän rytmissä, Raamatun kertomuksissa sekä rajallisuudessa ja kärsimyksessä. Pyhän kosketus on aina lahja ja mysteeri, sitä ei voi käskeä. Silti meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja meihin on puhallettu elävä henki. Siksi pyhä koskettaa tavalla tai toisella kaikkia. Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki Ai kuinka joulukortti tekeekään hyvää! Teksti ja kuva: Kaisa Kolehmainen Joulukorteilla ja niihin liimattavilla joulumerkeillä on tehty hyvää jo 1900-luvun alkupuolelta. Esimerkiksi Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistys tilasi taiteilija Väinö Blomstedtilta kortin, jonka tuotto ohjattiin tuberkuloosin vastaiseen työhön. Ensimmäisen maailmansodan aikaan puolestaan kerättiin varoja maamme lasten kouluruokaan. Itellan vuonna 2012 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ilahtuvat edelleen eniten perinteisestä postikortista, vaikka niiden lähettäminen on kääntynyt laskuun sähköisten tervehdysten myötä. Joulukortiksi toivotaan joulun tunnelman, sanoman ja henkilökohtaisen viestin välittävää korttia. Vastaanottajaa ilahduttaa myös, jos kortti on valittu juuri häntä ajatellen. Lähetyspiiri Asante askartelee kortteja ympäri vuoden erilaisten teemojen mukaan. Merja Määttä sai vuonna 2009 kuulla siskoltaan 3D-korteista ja päätyi kertomaan ideasta myös työkaverilleen Merja Loikkaselle. Innostus levisi työporukassa ja kortteja päätettiinkin ryhtyä tekemään Lähetysjuhlien tukemiseksi. Juhlien jälkeen Majakan naiset eivät malttaneet lopettaa korttien askartelua ja hyvän tekemistä, vaan halusivat etsiä tuotoille uuden kohteen. Riitta Niemisen kautta mieleinen avustuskohde löytyi. Lähetysjuhlien jälkeen korttien myyntituloilla on avustettu vammaisten lasten päiväkotitoimintaa Moshin kaupungissa, Tansaniassa. Korteista saadut tuotot tekevät hyvää päiväkotityötä koordinoivan Shaeli Urasan ja lähetystyötä tekevän Riitta Niemisen kautta. Tähän mennessä avustuksilla on ostettu muun muassa arkisia tarvikkeita, apuvälineitä, sänkyjä sekä mahdollistettu toimintaa rakentamalla tiloja. Lokakuun alkupuolelta lähtien Asanten korttien myyntitelineissä tilaa ovat hiljalleen vallanneet toinen toistaan viehättävämmät joulukortit. Asanten naiset kertovat hullaantuneensa sekä korttien askarteluun että hyvän tekemiseen. Siinä unohtaa kaiken muun, se on hyvä rentoutumismuoto työstä irrottautumiseen, tuumaavat Merjat kuin yhdestä suusta. Myös yhdessä tekeminen, ilon tuottaminen ja auttaminen ovat naisten motiiveja askarteluun. Korteissa on mistä valita. Askartelijoiden mukaan ideat syntyvät omasta päästä, netistä, messuilta, kirjastosta, lehdistä ja vaikka mistä! Jaamme myös ideoita keskenämme ja ihastelemme toistemme tekemiä kortteja, jokaisella meillä on oma tyylimme, kertoo Tiina Suomalainen. Ahlströminkatu 10, Varkaus Puh lakimajakka@lakimajakka.fi Asanten kortteja voi ostaa ja ihastella seurakuntavirasto Majakan aulassa sen aukioloaikoina (ma-pe 8:30 15:30). Kortti on hinnaltaan neljä euroa, josta puolet menee lähetystyölle ja toinen puoli kattaa materiaalikulut. Tule valitsemaan omat korttisi! Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, Varkaus puh. (017) Kotiviesti

14 HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh Kun läheinen on poissa... Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kotitalousvähennys -45 % Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Kauppakatu 50, p Savontie 39, p Kauppakatu 50, p Savontie 39, p Surun kohdatessa Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, Varkaus p , , TAKSI Varkauden Aluetaksi Oy Rauhaisaa Joulua ja lukuisia ilonhetkiä vuodelle 2015! Puheluhinnat: ma-pe klo 6-20 ja la klo ,99 + 0,08 /24 sek + pvm/mpm muut ajat: 1,15 + 0,16 /10 sek + pvm/mpm Puhelut nauhoitetaan tapahtumia JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Su Messu pääkirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Adventtihartaus Kangasl. kirkossa klo 12; Niina Lehmusoksa, Tapani Majuri, Varkauden srk-kuoro. Ke Hartaus Kangasl. palvelukeskuksessa klo ; Valtteri Flankkumäki. La Karjalaisen kansan messu ja kirkkokahvit Kangasl. kirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Miina Karasti, Mari Marjokorpi, Kangaslammin kuoro, Kimmo Pöllänen (kitara), Esa Tiitinen (basso). Seppeleen lasku sankarihaudalla Kangaslammilla klo 11.30; Kari Iivarinen, Mari Marjokorpi. Kunniakäynnit sankarihaudoilla klo Ylä-Kankku ja klo 12 Pirttiniemi; Tapani Majuri, Miina Karasti. Su Messu pääkirkossa klo 10; Arja Päivärinta, Tapani Majuri. Messu Kuoppak. työkesk. klo 12; Arja Päivärinta, Tapani Majuri. Su Messu pääkirkossa klo 10, Gideoneiden kirkkopyhä; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Ti Joulurauhanjulistys eläimille klo 18 laivanrakentajien patsaalla. Su Messu pääkirkossa klo 10; Pekka Päivärinta, Tapani Majuri. Joululaulumessu Kuoppak. työkesk. klo 12; Pekka Päivärinta, Mari Marjokorpi, Laalajat. Joulurauhan julistus Luontokirkossa klo 15 ; Jarkko Piippo Ke Hartaus Käpykankaan työpisteellä klo 13; Arja Päivärinta, Tapani Majuri. Hartaus Kangasl. palvelukeskuksessa klo 13; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Aattohartaus Kangasl. kirkossa klo 14; Jarkko Piippo, Tapio Rekola. Aattohartaus Kuoppak. työkesk. klo 14; Miina Karasti, Tapani Majuri. Joulurauhan julistus Ruukin Majakalta klo 14; Olli Tynkkynen. Hartaus Luttilan kappelissa klo 15; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Hartaus Pirttiniemen hautausmaalla klo 15; Olli Tynkkynen. Aattohartaus pääkirkossa klo 16; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Aattohartaus Könönpellon kirkkosalissa klo 16; Miina Karasti, Tapio Rekola. Jouluyön kirkko pääkirkossa klo 23; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola, Mika Riikonen To Jouluaamun sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 8; Kari Iivarinen, Tapani Majuri. Jouluaamun messu pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa, Tapani Majuri, srk-kuoro. Pe Iltakirkko pääkirkossa klo 18; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Su Messu pääkirkossa klo 10. To 1.1. Messu pääkirkossa klo 10. Su 4.1. Messu pääkirkossa klo 10. Ti 6.1. Messu pääkirkossa klo 10. Messu Viljolahden Toukolassa klo 13. Su Messu pääkirkossa klo 10. Messu Kangasl. kirkossa klo 12. Vauvakirkko pääkirkossa klo 16. Su Messu pääkirkossa klo 10. Pyhäpäivän hartaus Kangasl. kirkossa klo 12. Ankkurimessu Kuoppak. työkesk. klo 18. Su Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10, jumalanpalvelus radioidaan. Messu pääkirkossa klo 16, rippikoulusunnuntai. LÄHETYS- JA KANSAINVÄLINEN VASTUU Tiina Taavitsainen, p Lähetyksen joulumyyjäiset la Kuoppakankaan työkeskuksella klo Käsitöitä, leivonnaisia, arpoja ja laatikkoruoat. Lisäksi kahvio ja keittolounas (paikan päällä tai mukaan omiin astioihin). Lähetyspiirit käynnistyvät tammikuussa seuraavasti: Kommilan lähetyspiiri (Leena Välisalo p ) Pääkirkon Hannun salilla klo 13. Könönpellon lähetyspiiri (Taimi Kankkunen ) Köpen seurakuntatalolla 7.1. klo Kuoppakankaan lähetyspiiri (Riitta Nieminen ) Työkeskuksella klo 13. Puutyöpiiri (Raimo Holopainen ) työkeskuksella ma klo 12. Käpylähetys (Irja Hämäläinen ) Käpykankaan työpisteellä 7.1. klo 14. Naisten aamupäiväkahvit Ravintola Kaks Ruusussa la klo 10 Marketta Takku ja vapaaehtoistyö Näkymättömät tähdet. Tarjoilu 8. Naisten pankin vapaaehtoistoiminnan koulutus Puurtilan srk-kodilla to Ilm mennessä tiina.taavitsainen@evl.fi. DIAKONIA Toimistosihteeri Reijo Leppänen, p Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, p Diakoniatyöntekijät Pia Hosio, p Heli Kylmänen, p Antero Saarelainen, p Ellen Väntti, p Kehitysvammaisten ja heidän perheittensä joulujuhla pääkirkon srk-salissa ke klo 18. Jouluista ohjelmaa, puuro ja kahvitarjoilu. Diakoniatyön vapaaehtoisten joulukahvit pe klo 11 pääkirkon srk-sali. Kahveilla mukana Arja, Ellen, Pia ja Valtteri. Ilm. (ruokarajoitteet) Reijolle tekstiviestillä tai soittamalla viimeistään Tervetuloa! Kappelin alueen ikäihmisten joulujuhla Kangaslammin srk-salilla klo 13. Pääkirkon ikäihmisten kerhon joulujuhla pääkirkolla klo 13. Kuoppakankaan ikäihmisten kerhon joulujuhla Kuoppak. työkesk klo 12. Könönpellon ikäihmisten kerhon joulujuhla Könönpellon srk-talolla klo Omaishoitajien jouluateria Puurtilassa klo 10 14, ilm mennessä diakoniatoimistoon. Osallistumismaksu 10 euroa. Mielenterveyskuntoutujien jouluinen tuokio klo Puurtilan srk-kodilla. Romanien joulujuhla to klo 17 Puurtilan srk-kodilla; joululauluja, ohjelmaa, puuro- ja kahvitarjoilu. Lisätiedot ja ilm. Antero Saarelainen. Kaiken kansan peli- ja saunailta klo 17. Yhdessäoloa, pelejä, saunomista, iltahartaus. Sählärit Kuoppak. työkesk. torstaisin klo Leivänjako vähävaraisille maanantaisin Kuoppak. työkesk. ja pääkirkolla torstaisin klo Arkiateria vähävaraisille tiistaisin klo Kuoppak. työkesk. Aterian hinta 3. Viimeinen kerta ennen joulua Diakoniatyö avoimet ovet klo 10 12; kahvittelua, hartaus, seurustelua. Diakoniatyön kirpputori avoinna ja klo Kissakoskenkatu 5. Kirppis pyörii lahjoitustavaroin, joten jos sinulla on ylimääräistä ehjää ja puhdasta kaikkea kodin tavaraa, huonekaluja ja vaatetta, otamme ilolla vastaan. Lahjoitustavaran voi viedä kirpputorin aukioloaikoina tai sopia erillisen ajan. Tuotto menee diakoniatyön avustusvaroihin.lisätiedot Pia Hosio. 14

15 Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 55. vuosikerta Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa Oy Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p Toimitus: Tiedottaja Suvi Pitkänen p Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu Varkaus Taitto: Jakeluhuomautukset: Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p , Seuraava Kotiviesti ilmestyy to Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen klo 13 mennessä sähköpostilla Kannen kuva: Aarne Ormio/KT LAPSET JA PERHEET Kasvatustyön toimistosihteeri Minna Riihimäki-Sutinen, p Vastaava lastenohjaaja Paula Boman, p Mahdollisia vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella Paula Bomanilta ja muskaripaikkoja Raija Rautaselta, Päiväkerhot toimivat saakka, jatkuen tammikuussa Säännöllinen toiminta Perhekerhot Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Perhekerhot toimivat saakka, jatkuen tammikuussa menovinkki Yhteisvastuuta yhdessä ideoimaan Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 % käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksellä laajennetaan Suurella Sydämellä vapaaehtoisverkostoa koko maahan ja autetaan Haitissa lapsia kouluun. Perinteisten lipas- ja listakeräysten lisäksi Yhteisvastuun nimissä on muun muassa jumpattu, vaihdettu autonrenkaita, leivottu kakkuja, järjestetty muotinäytöksiä ja kaikkea muuta mahtavaa maan ja taivaan väliltä. Miltä Yhteisvastuukeräys voisi näyttää vuonna 2015 täällä Varkaudessa? Yhteinen ideointipalaveri on maanantaina klo Kuoppakankaan työkeskuksella. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Palaverissa mukana Tiina Taavitsainen ja Pia Hosio. Kauneimmat joululaulut Su klo Käpykankaan palvelukeskuksessa. Su klo 15 Könönpellon seurakuntatalolla. Ti klo 18 Luttilan kappelissa. Ke klo 14 Kuoppakankaan työkeskuksessa (opiskelijoiden kauneimmat joululaulut). To klo 18 Harjurannan kylätuvalla. Su klo 15 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Su klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksessa (Nuorten joulu). Ti klo 18 pääkirkossa lasten kauneimmat joululaulut. To klo 18 Viljolahden Toukolassa. Su klo 18 pääkirkossa ja Kangaslammin kirkossa. Su klo 12 Kuoppakankaan työkeskuksessa. TAPAHTUMAT Kirkkovaltuuston kokous Puurtilan srk-kesk. ti klo 18. PIENPIIRIT toivottavat levollista joulua ja innokasta toimintakauden 2015 alkua! Piirit jäävät vähitellen joulutauolle ja alkuvuoden ensimmäisistä kokoontumisista ilmoitetaan lähempänä Warkauden lehdessä. Tervetuloa mukaan myös uudet piiriläiset! JALKOJEN TERVEYDENHOITOA Perus-ja hemmotteluhoidot Kynsi- ja iho-ongelmat Päkiä- ja kantapääkivut Varpaiden virheasennot Diabeetikon jalkatutkimukset Parafiinihoito Intialainen päähieronta Koti-ja laitoskäynnit LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus Pääkirkolla ma klo Puurtilan srk-kodilla ti klo Könönpellossa ke klo Luttilassa to klo Kaura-ahossa to klo Kuoppak. työkesk. pe klo Käpykankaalla pe klo Perhepäiväkerhot: Kangasl. kirkon kerhotiloissa ma klo Harjurannalla ma klo kerho 4-6 lk tytöille ja pojille tiistaisin klo Kuoppak. työkesk. NUORET Nuorten Ilpo torstaisin klo Kuoppak. työkesk. viimeisen kerran tänä vuonna jatkuen taas Nuorten kohtaamispaikka ja Ankkurimessu su klo 18 Kuoppak. työkesk. Kasvatustyön väki toivottaa Rauhaisaan joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta Adventtina sytytän pienen kynttilän; ensin yhden, sitten toisen, kolmannen ja neljännen. Silloin on jo ovella juhla Jeesuksen. NUORET AIKUISET Tiina Taavitsainen, YSTÄVÄNKAMMARI Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9 13 os. Kangaslammintie 7. Lämpimästi tervetuloa! Huom! lähtien Ystävänkammari on avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo LOUNASKULJETUS KOTIIN JOKA PÄIVÄ - PERHEJUHLAPALVELUT - MUISTOTILAISUUDET TILAUKSET p / Tarja Mikkonen p / Markku Mikkonen Pyhäkoulujen säännöllinen toiminta Käpykankaalla sunnuntaisin klo 16 Könönpellon Söndaggsskolan klo 14 su 7.12 ja Tapahtumat Lasten joulukirkot klo 9.30 seuraavasti: ma Kangaslammin kirkko, ke Könönpellon srk-talo, to Rauhanyhdistyksen toimitila pe Kuoppakankaan työkeskus. Lasten kauneimmat joululaulut ti klo Pääkirkossa. Tervetuloa koko perhe, mummit, ukit ja kummit. Vauvakirkko pääkirkossa Urkukonsertti pääkirkossa Tytöt ja pojat ALPO avointen ovien toiminta- Kappelin alueen nuorteniltoja järjestetään Kangasl. kirkolla joka toinen pe klo jälleen ja Tekstaritupu Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p Viesteihin vastataan koulupäivinä klo Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. Muut tapahtumat Nuorten adventtileiri Puurtilassa. Kysy vielä vapaita paikkoja Kaijalta p Nuorten joulu su klo 18 Kuoppak. työkesk; Kauneimmat joululaulut bändisäestyksellä ja joulupuurolla. Rippikoulusunnuntai su klo 16 pääkirkossa vuoden 2015 rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Kirkon jälkeen vanhemmille kahvitarjoilu ja hetki aikaa jutella rippikouluun liittyvistä asioita rippikouluopettajien kanssa. Kokkailuilta pääkirkolla klo Käsityö- ja askartelutreffit Kuoppakankaan työkeskuksella la klo MUSIIKKI Kuorokonsertti Sibelius-Akatemian kamarikuoro esiintyy Varkauden pääkirkossa perjantaina klo 18. Kuoroa johtaa Heikki Liimola. Rauhaa, vain rauhaa -joulukonsertti sunnuntaina klo 18 pääkirkossa. Konsertissa laulaa Ossi Jauhiainen ja urkuja soittaa Tapio Rekola. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 euroa. Taivas sylissäni- joulukonsertti Eija Kettusen (laulu) ja Tapani Tissarin (piano) joulukonsertti pääkirkossa sunnuntaina klo 18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 euroa. Kotiviesti

16 Etsijä Sekavin tuntein harhailen - nousen pilviin - maahan romahdan. Mistä löytyy rauha - tyyni satama? Kaipaus repii sydämeni tuhansiksi kappaleiksi. Näen ihmisten tuskan, ilmeet kireät - huolen selviämisestä. Mitä tehdä voin? - Mitä pitäisi? Ohitse kuljen -kukaan ei kuule. Vailla keinoja auttaako yritän? Liikoja luulen itsestäni - en ole vahva - vain niin yksin kuin ainoa ihminen maan päällä. Pääni painan pyytäen hiljaa - Jeesus Kristus - ole kanssani täällä. Teksti: Marja Sten lukijalta Elämäni tarina Junamatkailija ja muita Jumalan ihmeitä Teksti: Kyllikki Kujanpää Kuva: Harriet Urponen / Kirkon kuvapankki Onpa Taivaassa tarjona lapsillekin, jotka Jeesusta rakastavat, kultakruunut ja valkeat vaattehetkin, harput joilla he soittelevat. Pyhäkoulu on ollut yksi parhaista asioista elämässäni. Se toi ihanan tuulahduksen toisesta maailmasta arjen keskelle. Pyhäkouluopetus oli selkeä, jonka ymmärsin, vaikka olin alle kouluikäinen. Sitä pidettiin pappilassa, jonka naapurissa asuimme Pohjanmaalla. Päällimmäisenä jäi mieleeni, että on olemassa kaksi tietä, joista jokaisen on valittava. Kaita tie, joka vie Taivaaseen Jeesuksen luo ikuiseen elämään tai lavea tie, joka vie ikuiseen eroon Jumalasta eli kadotukseen. Itselleni oli valinta helppo. Halusin jo silloin kuulua Jeesukselle. Muistan hyvin lämpimän ilmapiirin ja syttyvän ja sammuvan kynttilän tuoksun. Lasten hengellisten laulujen puhuttelevat sanat ja iltarukous loivat turvallisen lapsuuden. Myöhemmin uskoni joutui kuitenkin koetukseen, kuten jokaisen usko tulee koetelluksi. Jostakin tuli ajatuksia mieleeni, että on paljon muitakin uskontoja. Ehkä Taivaaseen on muitakin teitä. Onhan maailmassa paljon tietoa ja erilaisia käsityksiä tästäkin asiasta. Kun sitten muutin nuorena Helsinkiin, tuli mahdollisuus tutustua niihin, valitettavasti. Elämästäni meni hukkaan lähes 15 vuotta kaikenlaisten harhaoppien parissa. Yritin vertailla eri uskontoja, mikä oli niiden pääidea ja mitä ne pitivät sisällään. Pelastusta ne eivät luvanneet armosta kuten kristinusko. Täytyi vain yrittää tulla paremmaksi ihmisenä ja tehdä hyviä tekoja. Eihän siinä mitään pahaa olisi, jos ihminen pystyisi siihen. Totesin kuitenkin, että se on uuvuttavaa enkä voi muuttaa itseäni tai toista. Kaiken lisäksi menin hatha-joogaan, jota luulin voimisteluksi. Siellä maailmankuvani muuttui. Jumala ei ollut henkilö, vaan jotain energiaa. Seuraavaksi siirryin raja-joogaan eli kuninkaalliseen joogaan. Siellä mietiskeltiin, jälkeenpäin tiedän, esimerkiksi muiden jumalien nimiä. Myös hengitystä säädeltiin ja muutamia ihmisiä sairastui mieleltään, ehkä siitä syystä, etteivät saaneet tarpeeksi happea aivoihin. Jumala kuitenkin seurasi tuhlaajatytön tou- Lapsuuden pyhäkouluopit voivat jäädä syvälle lapsen mieleen. Lämpimän ja turvallisen olon voi saavuttaa myös aikuisena. huja ja teki kaiken mahdollisen saadakseen minut tajuamaan eksymykseni. Jumala lähetti junamatkalleni japanilaisen lähetyssaarnaajan kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla olin murtanut käteni ja toisella jalkani. Ei voi olla sattumaa, että kun menen junaan, viereeni tulee henkilö, joka kertoo, ettei jooga ole mikään vastaus etsintääni. Japanilaisillekin on vain yksi tapa löytää ratkaisu ongelmaan. Jeesus Kristus, Jumalan ainoa Poika, joka on kukistanut kuoleman. Vielä toinen lähetyssaarnaaja tarvittiin, ennen kuin lähdin kyselemään kirkkoherralta Pohjanmaalta, pelastuuko hyvä ihminen ja millä se mitataan. Hän sanoi suoraan, ettei Taivaaseen ole hyvän ihmisen tietä, sinne pääsee vain armahdetut syntiset. Sain hyvän ohjeen lukea Lutherin Katekismusta kaksi viikkoa rukoillen. Kun sitten tein niin, aloin käsittää, etten omilla ansioilla tule koskaan paremmaksi, vaan Jumala on antanut oman Poikansa syntiemme sovitukseksi. Mihin armoa tarvittaisiin, jos emme olisi rikkoneet Jumalaa vastaan? Kun tunnustin, että olen itse valinnut väärät polkuni ja pyysin sitä anteeksi, minulle julistettiin kaikki synnit anteeksi. Silloin sain sen yliluonnollisen rauhan ja ilon takaisin jonka olin omistanut lapsenakin. Nyt haluan pysyä seurakunnan yhteydessä yhdessä toisten kanssa. Psalmi 139 loppujakeet ovat rukoukseni: Tutki minua Jumala ja tunne ajatukseni ja jos minun tieni on vaivaan vievä, johdata minut iankaikkiselle tielle. Millainen on sinun elämäsi tarina? Kirjoita Kotiviestiin joko varkauden.kotiviesti@evl.fi tai kirjeitse Kotiviesti/Varkauden seurakunta, Ahlströminkatu 19, Varkaus. 16