COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit Teknologiaohjelmaraportti 4/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit 2003 2007. Teknologiaohjelmaraportti 4/2007"

Transkriptio

1 COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit Teknologiaohjelmaraportti 4/2007 Loppuraportti

2 COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Toimitus: Info Plus tmi Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy

4 Esipuhe Terveydenhuollon biomateriaalit -teknologiaohjelma (COMBIO, Commercialisation of Biomaterials) painottui materiaali- ja bioteknologiaan, jotka kuuluvat Tekesin määrittämiin teknologioiden painopistealueisiin. Näiden painopistealueiden tavoitteita ovat teknologioiden soveltaminen ja kehittäminen. Biomateriaalialan kansainvälisellä kentällä Suomi on noussut yhdeksi huippuosaajaksi biomateriaalien kehittämisessä ja soveltamisessa. Sen sijaan tuotteiden kaupallistaminen menestystuotteiksi ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ole onnistunut. COMBIO-teknologiaohjelman tavoitteiksi asetettiin Suomen vahvan biomateriaaliosaamisen kehittäminen entistäkin vahvemmaksi sekä tutkimustulosten kaupallistamisen tehostaminen. Ohjelmassa asetettiin suuri painoarvo lisäarvoa tuottaville palveluille. Ohjelmapalvelut suunniteltiin sellaisiksi, että niistä koituva hyöty ja oppi sekä lisäisivät tutkimustulosten siirtymistä yrityksiin että nopeuttaisivat yritysten omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja kaupallistamisprosesseja. Palvelujen tavoitteena oli edistää tutkimustyön suoritusta regulatorisesti oikein, jolloin jo tehdyn tutkimuksen toistamista yrityksissä voitaisiin välttää. Yrityksille lisäarvopalveluja tarjottiin strategiaan, regulaatioon, patentointiin, lisensointiin, laatujärjestelmiin ja kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista. Ohjelman visio määritettiin vuodelle Vision mukaan vuonna 2010 Suomessa on 3 5 globaalisti toimivaa alan yritystä ja maamme biomateriaaliyritysten liikevaihto on noin 500 miljoonaa euroa. Harkitusti korkealle asetettu tavoite arvioitiin realistiseksi alan laajan tutkimuspohjan ja yritysten painopistealueiden perusteella. Teknologiaohjelman neljän vuoden aikana alan yrityksissä on tapahtunut paljon ja edelleen kehittymistä on odotettavissa lähivuosina. Kuitenkin vasta vuonna 2010 päästään mittaamaan, onko vuonna 2003 määritetty visio toteutunut. COMBIO-teknologiaohjelman painopistealueiksi valittiin ohjelman alkaessa implantit, lääkeannostelun uudet materiaalit sekä kudosteknologia. Erityisesti biohajoavien implanttien kehittäjänä Suomi oli tuolloin monilla osa-alueilla edelläkävijä globaalistikin tarkasteltuna. Myös lääkeannostelun materiaaleissa suomalainen tutkimus oli korkeatasoista. Ohjelman käynnistysvaiheessa oli nähtävissä, että implantit ja lääkeannostelu muodostavat yhdessä seuraavan sukupolven implanttituotteet. Uutena avauksena mukaan otettiin kudosteknologia, jonka potentiaali perinteisen kirurgian ja lääkehoidon rinnalla arvioitiin huomattavaksi.

5 Teknologiaohjelma kokosi hyvin yhteen Suomen biomateriaalitutkimuksen tutkimusyksiköt ja yritykset. Ohjelman aikana syntyi lukuisia uusia yhteistyörakenteita, joista saadut synergiaedut ovat jo selvästi nähtävissä. Erityisen myönteistä oli myös yritysten vahva panostus omiin tuotekehitysprojekteihin, joita käynnistyi ohjelman aikana ennakoitua enemmän. Myös lisäarvoa tuottavat ohjelmapalvelut otettiin hyvin vastaan. Moni yritys on ilmoittanut toteuttaneensa muun muassa koulutuspalveluina tarjottuja oppeja käytännössä yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Julkisten organisaatioiden tutkimusyksiköissä yritysten tarpeiden ymmärtäminen on selvästi lisääntynyt. Tekes kiittää kaikkia COMBIO-teknologiaohjelmaan osallistuneita yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, jotka panoksellaan ovat mahdollistaneet ohjelman tavoitteiden saavuttamisen. Parhain kiitoksemme ohjelman johtoryhmälle aktiivisesta työstä, ohjelman eteenpäin suuntaamisesta ja tärkeiden lisäarvopalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Erityiskiitos kuuluu ohjelmapäällikkö Ph.D, MBA Heikki Laurilalle, jonka vahvuus on eri vaiheissa toimivien yritysten tarpeiden tunnistaminen ja lisäarvoa tuottavien ohjelmapalveluiden tarjoaminen. Kiitos myös tämän raportin työstämiseen osallistuneille henkilöille. Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

6 Tiivistelmä COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit -teknologiaohjelma perustettiin vahvistamaan ja nopeuttamaan suomalaisen terveydenhuollon biomateriaalialan kaupallista kehitystä tilanteessa, jossa biomateriaaleja oli tutkittu Suomessa parikymmentä vuotta. Maamme biomateriaalialan teknologisen osaamisen arvioitiin jo tuolloin edustavan kansainvälistä kärkeä. Muun muassa uusien kudos- ja kantasoluteknologioiden nähtiin lisäävän mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita. Maahamme oli perustettu muutamia alan uranuurtajayrityksiä, mutta osaamisen kaupallistamisen todettiin etenevän liian hitaasti. Maailmanlaajuisesti biomateriaaliala oli 2000-luvun alussa voimakkaan kasvun alkuvaiheessa. Vuosina toteutetulla teknologiaohjelmalla Tekes halusi varmistaa aloittelevien uranuurtajayritysten kehittymisen sekä mahdollistaa uuden kansainvälisesti ja taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan luomisen terveydenhuollon biomateriaalialalle maahamme. Lisäksi ohjelman tavoitteeksi asetettiin uusien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusverkostojen luominen alalle ja olemassa olevien verkostojen vahvistaminen. Myös alan tutkimuspalveluyksiköiden ja -yritysten kilpailukykyä haluttiin parantaa. Pitkän aikajänteen tavoitteena oli luoda Suomeen kansainvälisesti arvostettu korkean tason biomateriaaliklusteri. COMBIO-teknologiaohjelman johtoajatukseksi määritettiin kaupallistamisen tehostaminen. Tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota jo valittaessa projekteja ohjelmaan. Ennen ohjelman käynnistämistä järjestettiin aiehaku, jossa esiin nousseiden aihealueiden tulevaisuuden näkymät, kaupallistamisen haasteet, lisäarvoa tuottavien palvelujen tarve ja alan skenaariot kartoitettiin. Ohjelman painopistealueiksi muodostuivat implantit, lääkeaineluovutus ja kudosteknologia. Yksittäisiä tutkimushankkeita valittaessa arvioitiin myös niiden mahdollisuudet olla ohjelman päättyessä sellaisessa vaiheessa, jossa ne voivat edetä yritysvetoisesti. Koko ohjelman aikana COMBIO-teknologiaohjelmassa toteutettiin yhteensä 31 projektia. Näistä 13 oli julkisen tutkimuksen projekteja, 1 sairaanhoitopiirin projekti ja 17 yritysprojekteja. Ohjelmaan valitut julkisen tutkimuksen projektit olivat useamman tutkimusryhmän ryhmähankkeita, joihin osallistui myös yrityksiä. Aihealueittain projektit jakautuivat seuraavasti: implantit 19 projektia, lääkeaineluovutus 9 projektia ja kudosteknologia 3 projektia. COMBIO-teknologiaohjelman kokonaisvolyymi vuosina oli 30,3 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitus tästä oli 21,3 miljoonaa euroa. Ohjelmaan osallistui yhteensä 31 tutkimusyksikköä 10 eri organisaatiosta sekä 22 yritystä. COMBIO-teknologiaohjelmassa asetettiin alusta lähtien huomattava painoarvo biomateriaalien kaupallistamisen nopeuttamiseen tähtääville ohjelmapalveluille. Ohjelmaan osallistuneille järjestettiin koulutusta ja konsultointia muun muassa seuraavilta alueilta: patentointi, laatujärjestelmät, regulaatio-osaaminen, strategisen johtamisen osaaminen, lisensiointi ja kansainvälistyminen. Tukitoimintoja hyödynnettiin aktiivisesti. Erityisesti räätälöityjä koulutustilaisuuksia arvostettiin, sillä pitkälle erikoistuneella biomateriaalialalla on vaikea löytää riittävän kohdennettua koulutusta. COMBIO-teknologiaohjelman ansiosta Suomen biomateriaalikenttä on jäsentynyt hyvin ja alan toimijoilla on selkeä käsitys maamme vahvuuksista ja osaajista. Alan kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen vahvistui ohjelman aikana merkittävästi. Alan toimijat muodostavat tänään suomalaisen biomateriaalialan klusterin. Ohjelma edesauttoi Suomen biomateriaalialan kehittymistä teollisuudenhaaraksi, jolle voi asettaa mittavia tulevaisuudenodotuksia.

7 Summary The COMBIO Commercialisation of Biomaterials technology programme was established to fuel commercial development of the health care biomaterials industry in Finland. At the start of the programme, biomaterials had been researched for two decades in Finland. Even back then, our technological competence in biomaterials was high by international standards. New tissue and stem cell technologies sped up the development of new products. A number of trailblazing companies were established in Finland, but the commercialisation of expertise lagged behind. Globally, the biomaterials industry was expanding rapidly by early With the COMBIO programme , Tekes wanted to ensure the development of startup pioneering companies, while enabling the creation of new internationally and financially profitable business in the health care biomaterials industry in Finland. Another aim for the programme was to create new Finnish and international research networks in the field and to build on the existing networks. The competitive edge of the research service units and existing companies in the field also needed boosting. The long-term goal was to create an internationally-acknowledged, high-quality biomaterials cluster in Finland. The basic principle for the COMBIO programme was to accelerate commercialisation. Projects were selected for the programme with respect to the commercialisation potential of their research results. Before the launch of the programme, a call for proposals was issued, and the prospects, commercialisation challenges, need for addedvalue services, and scenarios that emerged from the proposals were surveyed. The programme focused on three key themes: implants, drug delivery, and tissue engineering. When selecting individual research projects, one of the decisive factors was whether they had the potential to proceed as viable companies as soon as the programme was over. A total of 31 projects were conducted within the COMBIO programme: 13 in public research, 17 enterprise projects, and one project in a hospital district. The public projects were joint projects by several research teams, including those from companies. The topics were divided as follows: implants, 19 projects; drug delivery, 9 projects; and tissue engineering, 3 projects. The total volume of the programme amounted to 30.3 million, of which Tekes financed 21.3 million. The participants included 31 research units from ten different organisations, and 22 companies. From the very beginning, emphasis was on programme services that would accelerate the commercialisation of biomaterials. Seminars and consultations were organised for the participants on the following subjects: patenting, quality systems, regulation, strategic leadership, licensing, and internationalisation. Support services were widely used. Tailored seminars were much appreciated as the biomaterials field is so highly specialised that targeted training is few and far between. Thanks to COMBIO, the Finnish biomaterials industry is now well-organised, and the players in the field are familiar with the strengths and competence available in Finland. National and international networking improved considerably during the programme. Today we have a biomaterials cluster in our country. COMBIO helped the biomaterials field to develop into an industry with great expectations.

8 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Teollisuuden näkökulma COMBIO-teknologiaohjelman toimintaan.. 1 Auvo Kaikkonen 2 COMBIO-teknologiaohjelman yleiskuvaus Biomateriaaleja kasvaville markkinoille Mitä biomateriaalit ovat Teknologiaohjelman tavoitteet Kaupalliselle hyödynnettävyydelle painoa projektien valinnassa Projektien rahoitus ja jakaantuminen aihealueittain Teknologiaohjelman organisaatio Teknologiaohjelman viestintä ja tapahtumat Kansainvälinen toiminta Case-esimerkki: Ohjelma vauhditti kansainvälistyneen yrityksen tuotekehitystä Teknologiaohjelman ohjelmapalvelut Patentointi Laatujärjestelmät Regulaatio-osaaminen Strategisen johtamisen osaaminen Kansainvälistyminen Muu palvelutoiminta Asiakaspalaute ohjelmapalveluista Teknologiaohjelman tulokset Kudosteknologian materiaalit ja menetelmät Case-esimerkki: Rustovaurioiden korjaaminen rustosoluilla, kantasoluilla ja biomateriaaleilla Kudosteknologia: julkisen tutkimuksen projektien päätulokset Lääkeaineluovutuksen uudet materiaalit Case-esimerkki: Fotopolymeroituvat geelit Lääkeaineluovutus: julkisen tutkimuksen projektien päätulokset Implantit Case-esimerkki: Biomateriaaleja silmäkirurgiaan Implantit: julkisen tutkimuksen projektien päätulokset... 28

9 Liitteet 1 Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot Yritysprojektit Julkisen tutkimuksen projektit Julkaisut Opinnäytteet...49 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....51

10 1 Teollisuuden näkökulma COMBIOteknologiaohjelman toimintaan Auvo Kaikkonen Biomateriaaliala on kehittynyt Suomessa teollisuudenhaaraksi, johon asetetaan mittavia tulevaisuudenodotuksia. Viime vuosikymmenten määrätietoinen panostus tutkimustyöhön suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa on tuottanut hedelmää ja niinpä uusia materiaaleja ja niiden sovelluksia suojataankin nykyisin patentein ennätysvauhtia. Alalle opiskelemaan ja opintojen jälkeen työskentelemään haluavien nuorten määrä on noussut nopeasti ja siten alan teknisistä osaajista ei enää ole puutetta. Teknistieteellisen osaamisen lisäksi myös yritystoiminta biotekniikan ja lääketieteen tekniikan alalla on vilkastunut kansainvälisestikin katsoen merkittäväksi. Myös riskejä pelkäämätöntä rahoitusta sekä kotimaisista rahoituslähteistä että ulkomailta on virrannut suomalaisiin start up -yrityksiin. Pärjätäkseen kovassa kansainvälisessä kilpailussa on sekä pienten alkavien että jo alalla toimivien suomalaisyritysten oltava monitaitoisia ja erikoistuneita. COMBIO-teknologiaohjelmaa käynnistettäessä tunnustettiin tosiasiaksi, että vain ani harva biomateriaalialan suomalaiskeksintö etenee kaupalliseksi menestystuotteeksi. Tämän oletettiin johtuvan alan toimijoiden riittämättömästä kosketuksesta kaupalliseen sektoriin sekä sellaisten menestysyhtiöiden puuttumisesta, joista kaupallista osaamista olisi ollut monistettavissa. COMBIO-teknologiaohjelmaa käynnistettäessä suuri osa sen piiriin sijoittuvista yrityksistä oli pieniä, vahvasti teknologiavetoisia muutaman hengen yrityksiä. Näin ollen ohjelmalle ja sen luomille mahdollisuuksille nähtiin selkeä tilaus. Teollisuuden edustajat näkivät tarpeen muodostaa suurempia kokonaisuuksia ja sitä kautta edellytyksiä konsolidaatiolle, joka on ollut menestyksen kulmakivi myös rajojemme ulkopuolella. Ohjelman johtoryhmän teollisuusedustajat ohjasivatkin hankkeita suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joilla kaupallistamismahdollisuudet olivat näköpiirissä, ehkäpä 3 5 vuoden aikaperspektiivillä. Iso osa ohjelmatyöstä käytettiin alan toimijoiden kouluttamiseen kaupallisesti relevanteilla osa-alueilla, joita olivat IPR-osaaminen, laatu- ja regulaatioasiat sekä verkottuminen. Ohjelman ansiosta useita hankkeita, joiden kaupallistamismahdollisuudet olivat hyvät, vietiin yritysten ja tutkimusryhmien vetäminä eteenpäin. Sitä kautta kynnystä kaupallistamiseen saatiin madallettua huomattavasti. Lähtökohtana olikin osoittaa, että hankkeella on onnistuessaan riittävä kaupallinen potentiaali. Tältä osin teollisuusyritysten ohjelmaan asettamat odotukset täyttyivät poikkeuksellisen hyvin. Aiemmin varsin pirstaloitunut Suomen biomateriaalikenttä on ohjelman seurauksena jäsentynyt hyvin ja alan toimijoilla on selkeä käsitys maamme vahvuuksista ja osaajista. Näin ollen päällekkäisten toimintojen riski on vähentynyt huomattavasti. Samanaikaisesti täydentävien toimintojen verkosto on saatu muodostettua ja useassa hankkeessa mukana olleet teollisuuden ja tutkimusryhmien edustajat ovat oivaltaneet mahdollisuuden raottaa salaisuuden verhoa oman teknologiapohjansa vahvistamiseksi. Pelko ideoiden joutumisesta varkaiden käsiin on hälventynyt, kun on opittu tuntemaan asianmukaiset käytännöt ja ymmärretty muun muassa salassapitosopimusten välttämättömyys. Ensimmäistä kertaa voidaan aidosti puhua suomalaisesta biomateriaalialan klusterista. Kansainvälisten arvioiden mukaan biomateriaaliala kasvaa lähivuosina erittäin voimakkaasti. Vuonna 2012 sen ennustetaan olevan jo usean miljardin euron kokoluokkaa suomalaisten yritysten osaamisaloilla. Tässä on mahdollisuus, johon yksittäisen toimijan on vaikea yksin vastata. 1

11 Myös resurssien rajallisuus, olipa kyse sitten osaajista, rahasta tai muista edellytyksistä, tulee useimmiten jossain vaiheessa vastaan. Uskon, että COMBIO-teknologiaohjelmalla on luotu edellytykset rakentaa suurempia, omiin vahvuuksiimme pohjautuvia kokonaisuuksia, jotka pystyvät tasavertaisesti kilpailemaan amerikkalaisten tai suurten eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Toimiala on vasta muotoutumassa ja yrityksillämme on erinomainen tilaisuus luoda oma leimansa lääketieteen biomateriaalien julkisuuskuvalle ja kaupalliselle menestykselle. Minulla on ollut iso ilo toimia COMBIO-teknologiaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana ja tehdä työtä yhdessä alan parhaiden kotimaisten asiantuntijoiden kanssa yhteisen asiamme eteenpäin viemiseksi. Ohjelman tarkoituksena oli avata ikkuna yhteistyölle ja yhteisten osaamisresurssien rakentamiselle. Lähivuodet näyttävät, kuinka moni rahoitetuista hankkeista saavuttaa kaupalliset tavoitteensa. Perusrakenne on joka tapauksessa kunnossa. En hämmästy lainkaan, jos biomateriaaliala alkaa ensi vuosikymmenellä lunastaa koko bioteknologia-alaan asetettuja lupauksia. COMBIO-teknologiaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimi Inion Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen. 2

12 2 COMBIO-teknologiaohjelman yleiskuvaus 2.1 Biomateriaaleja kasvaville markkinoille Materiaaliteknologia ja bioteknologia ovat Tekesin avainteknologioita. Terveydenhuollon biomateriaalien kehittäminen edellyttää näiden molempien monitieteellistä soveltamista luvun alussa Suomessa oli tutkittu biomateriaaleja parikymmentä vuotta. Sinä aikana muutamia uranuurtajayrityksiä oli perustettu maahamme. Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä ala oli kehittynyt voimakkaasti. Sen tuloksena oli syntynyt joukko uusia biomateriaaliyrityksiä. Alkavien yritysten ja mahdollisen uuden, kansainvälisesti kilpailukykyisen toimialan kehittymisen varmistamiseksi Tekes käynnisti uuden teknologiaohjelman valmistelutyön. Biomateriaalialalla innovaatioiden kaupallistamisen tiedettiin toteutuvan odotettua hitaammin. Siksi jo valmisteluvaiheessa mahdollisesti perustettavan teknologiaohjelman punaiseksi langaksi määritettiin kaupallistamisnäkökulma. Alusta lähtien huomattava painoarvo asetettiin ohjelman oheispalveluille, joita kohdistettaisiin erityisesti tutkimustulosten kaupallistamisen tehostamiseen, yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen ja yritysten yhteistyöverkostojen, etenkin kansainvälisten yhteyksien vahvistamiseen. Ohjelman valmisteluselvitys tilattiin Frux Advisors Oy:ltä. Selvitystyön tavoitteena oli luoda ohjelmalle visio ja tarkentaa ohjelmapalvelujen tarvetta. Tekes käynnisti myös muutamia kansainvälisiä selvityksiä, joilla kartoitettiin biomateriaalitutkimuksen tilaa maailmalla. Biomateriaalimarkkinoiden kokoa ja markkinoiden kasvuvauhtia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti arvioitiin kaupallisista selvityksistä. Näillä kaikilla pyrittiin arvioimaan markkinoiden kokoa, kasvuvauhtia sekä aihealueita, jotka kasvavat nopeimmin ja joihin suomalaisilla olisi mahdollisuus tunkeutua. Etukäteisarvioinnissa Suomen biomateriaalialan teknologisen osaamisen todettiin edustavan kansainvälistä kärkeä. Muun muassa uusien kudos- ja kantasoluteknologioiden nähtiin lisäävän mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita. Maailmanlaajuisesti biomateriaaliala oli luvun alussa voimakkaan kasvun alkuvaiheessa. Kasvavien lääkkeiden kehittämiskulujen ja siihen liittyvien riskien kanssa painiskeleva lääketeollisuus ulkoisti toimintojaan ja lisäsi alihankintojaan, mikä vähensi lääketeollisuudesta alalle kohdistuvaa uhkaa. Lisäksi väestön ikääntymisen nähtiin kasvattavan markkinoita tulevina vuosina. Suomen suhteellinen kilpailukyky alalla arvioitiin hyväksi. Ohjelmavalmistelun alkuvaiheessa teetettiin selvitys Suomessa toimivista biomateriaalialan tutkimusryhmistä ja yrityksistä. Tutkimusryhmille järjestetyn aiehaun avulla kartoitettiin alaa eniten kiinnostavat tutkimusalueet. Aiehakemuksia saatiin yli 50. Niiden perusteella kiinnostavimpia aihealueita olivat implantit, lääkeaineluovutus ja kudosteknologia. Aihealueista järjestettiin kustakin oma työpajansa, jossa kartoitettiin muun muassa aihealueen tulevaisuuden näkymät, kaupallistamisen haasteet, ohjelmapalvelujen tarve ja alan skenaariot. Aiehaun esiin nostamat aihealueet pysyivät ohjelman painopistealueina myös ohjelman saatua käynnistysluvan Tekesin hallitukselta. COMBIO Terveydenhuollon biomateriaalit -teknologiaohjelma toteutettiin vuosina

13 2.2 Mitä biomateriaalit ovat Biomateriaali määritellään eri yhteyksissä eri tavoin. COMBIO-teknologiaohjelmassa keskityttiin terveydenhuollossa käytettäviin biomateriaaleihin. Tällaisia ovat: Kemiallisista tai fysikaalisista ominaisuuksistaan riippumatta ja lääkeaineita lukuun ottamatta kaikki sellaiset terveydenhuollon materiaalit, jotka voidaan sijoittaa ihmisen kehoon siten että niiden haitallisten ominaisuuksien vaikutus on hoidolliseen hyötyyn verrattuna pieni. 2.3 Teknologiaohjelman tavoitteet COMBIO-teknologiaohjelman tavoitteeksi asetettiin suomalaisen terveydenhuollon biomateriaalialan kaupallisen kehityksen vahvistaminen ja nopeuttaminen, uusien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusverkostojen luominen alalle ja olemassa olevien verkostojen vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena oli parantaa alan tutkimuspalveluyksiköiden ja -yritysten kilpailukykyä sekä luoda uutta kansainvälistä ja taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa terveydenhuollon biomateriaalialalla maassamme. Pitkän aikajänteen tavoitteena oli luoda Suomeen kansainvälisesti arvostettu korkean tason biomateriaaliklusteri. Ohjelman vision mukaan klusterin yritysten kaupallinen osaaminen on vahva, ne ovat kannattavia ja vankasti kansainvälisesti verkostoituneita. 2.4 Kaupallisella hyödynnettävyydellä painoa projektien valinnassa COMBIO-teknologiaohjelman kokonaisvolyymiksi päätettiin aiehakemusten perusteella noin 26 miljoonaa euroa. Ohjelma käynnistyi , johon mennessä Tekesiin oli pyydetty aiehakemusten perusteella varsinaiset hakemukset. Varsinaisia hakemuksia saatiin 28. Jo hakuvaiheessa COMBIO-teknologiaohjelma uraauurtavasti edellytti, että hakemuksissa tuodaan esille miten tutkimustuloksia aiotaan hyödyntää, ovatko mahdollisesti syntyvät tuotteet patentoitavissa, millaista kilpailuetua tutkimuksen odotetaan tuottavan, minkä kokoisille ja kuinka nopeasti kasvaville markkinoille pyritään. Tutkimusryhmien ja yritysten verkostoitumisen edistämiseksi julkisen tutkimuksen hankkeiden edellytettiin olevan useamman tutkimusryhmän ryhmähankkeita, joihin osallistuu myös yrityksiä. Yrityksiltä edellytettiin myös työ-, materiaali- ja/tai rahallista panostusta hankkeisiin. Projekteja pyydettiin osoittamaan etukäteen myös selkeät välitavoitteet, joiden avulla projektien etenemistä pystytään seuraamaan. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin kahdeksan tutkimushanketta. Seuraavana vuonna mukaan liitettiin viisi uutta hanketta. Ideana oli, että uudet hankkeet tukevat ensimmäisessä vaiheessa käynnistyneitä hankkeita. Uusia avauksia otettiin ainoastaan kudosteknologia-painopistealueelle, joka nähtiin erityisen merkittäväksi tulevaisuuden alaksi. Valtaosa tutkimushankkeista valittiin siten, että ne olisivat viimeistään ohjelman päättyessä sellaisessa vaiheessa jossa niillä olisi mahdollisuus edetä yritysvetoisesti. 2.5 Projektien rahoitus ja jakaantuminen aihealueittain COMBIO-teknologiaohjelman kokonaislaajuudeksi vuosina budjetoitiin 26,2 miljoonaa euroa. Yritysten t&k-projekteja käynnistyi ohjelman aikana arvioitua enemmän, joten ohjelman kokonaislaajuus nousi noin 30,3 miljoonaan euroon. Tekesin rahoituksen osuus tästä oli 21,3 miljoonaa euroa. Rahoitus jakautui taulukon 1 mukaisesti eri vuosille. 4

14 Taulukko 1. Tekesin rahoitus COMBIO-teknologiaohjelmassa vuosina Ohjelman päättymisvuonna 2007 projektirahoitusta ei ollut. Vuosi Tekesin rahoitus, euroa Julkisen tutkimuksen projektit Yritysprojektit Tekesin rahoitus yhteensä Yhteensä Taulukko 2. COMBIO-teknologiaohjelman projektien lukumäärät aihealueittain. Kudosteknologian materiaalit ja menetelmät Lääkeaineluovutuksen uudet materiaalit Implantit Julkisen tutkimuksen projektit Sairaanhoitopiirin projektit Julkisen tutkimuksen projektit Julkisen tutkimuksen projektit Yritysprojektit Yritysprojektit Yritysprojektit COMBIO-teknologiaohjelmaan osallistui yhteensä 31 tutkimusyksikköä 10 eri organisaatiosta sekä 25 yritystä. Kuudella yrityksellä oli ohjelmassa omia projekteja. Lisäksi ohjelmaan osallistui kolme sairaanhoitopiiriä. Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot on lueteltu liitteessä 1. COMBIO-teknologiaohjemassa toteutettiin koko ohjelman aikana yhteensä 31 projektia. Näistä 13 oli julkisen tutkimuksen projekteja, 17 yritysprojekteja ja 1 sairaanhoitopiirin projekti. Yhteistyökumppaneina sairaanhoitopiirejä osallistui myös kahteen muuhun projektiin. Taulukossa 2 on esitetty projektien jakautuminen aihealueittain. Projektien ryhmittely eri aihealueille perustuu tutkimuksen pääasialliseen sisältöön; moneen projektiin sisältyy kahteen tai jopa kaikkiin kolmeen aihealueeseen luokiteltavissa olevia osatutkimuksia. 2.6 Teknologiaohjelman organisaatio COMBIO-teknologiaohjelmaa johti Tekesin nimeämä johtoryhmä, johon kuului yritysten, yliopistojen, Tekesin ja muiden sidosryhmien edustajia. Yritysten edustajien valinnassa ohjelman johtoryhmään painoivat ihmisten henkilökohtaiset meriitit yritysnimien sijasta. Yliopistojen edustajiksi Tekes kutsui johtoryhmään kudosteknologiaa tuntevan professorin ja kaupallistamisalueen professorin. Johtoryhmän tehtävänä oli suunnata ohjelman strategisia painotuksia Tekesin hallituksen vahvistaman ohjelmasuunnitelman mukaisesti. Johtoryhmä hyväksyi ohjelman vuosittaisen toteutussuunnitelman ja valvoi sen toteutumista muun muassa ottamalla kantaa ohjelman päälinjauksiin, 5

15 seuraamalla ohjelman edistymistä sekä sitouttamalla ja aktivoimalla yrityskenttää. Johtoryhmä myös koordinoi ohjelman arviointia. Johtoryhmä kokoontui ohjelman aikana yhteensä 15 kertaa. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Auvo Kaikkonen, Inion Oy, johtoryhmän puheenjohtaja Malin Brännback, Åbo Akademi Harry Jalonen, DelsiTech Oy Juha Koivurinta, FibroGen Europe Oy Heikki Laurila, FruxAdvisors Oy, johtoryhmän sihteeri Aila Maijanen, Tekes Risto Penttilä, Bioretec Oy Petri Pommelin / Kimmo Linnavuori, Lääkelaitos Mart Saarma, Biotekniikan Instituutti Mika Sievi-Korte, Tekes Henrikki Tikkanen, Helsingin kauppakorkeakoulu Tekesin nimeämänä ohjelmapäällikkönä toimi Heikki Laurila FruxAdvisors Oy:stä. Ohjelmapäällikön tehtävänä oli aktivoida ohjelmaa ja sen toimintoja, hoitaa yhteydenpitoa eri ryhmien välillä, vastata ohjelman sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä toimia johtoryhmän sihteerinä. 2.7 Teknologiaohjelman viestintä ja tapahtumat COMBIO-teknologiaohjelman pääasiallisina viestintäkanavina toimivat ohjelman www-sivut, sähköpostitse lähetetyt uutiskirjeet, ohjelmaesite, lehdistötiedotteet ja seminaarit. Ohjelman www-sivuilla julkaistiin ohjelmaan liittyviä uutisia, ohjelmaa esittelevää kalvoaineistoa sekä seminaarien esitelmäkalvoja. Ohjelmaan osallistuvilta julkisen tutkimuksen projekteilta edellytettiin avoimuutta ja valmiutta antaa pyydettäessä informaatiota ohjelman tiedotustarpeisiin. Ohjelman aikana julkaistiin ohjelmaa koskevia tiedotteita, englanninkielinen ohjelmaesite (2003), japaninkielinen ohjelmaesite (2004) sekä uutisia ohjelman edistymisestä ja ohjelman projektien saavutuksista ohjelman www-sivuilla. Ohjelmasta pidettiin lehdistötilaisuus otsikolla Hyvinvointia biomateriaaleilla. Uutisia kirjoitettiin erityisesti seminaarien aihepiireistä. Ohjelmaviestintä toteutettiin yhteistyössä Tekesin viestintäyksikön kanssa. Nordicum-lehti julkaisi numerossaan 2/2004 artikkelin COMBIO-teknologiaohjelmasta. Lehteä jaetaan muun muassa pohjoismaisilla lentokentillä. Suomen biomateriaalitutkimuksen kaupallistaminen -nimellä järjestettiin seuraavat vuosiseminaarit: ohjelman avaus ja katsaus toimialan tulevaisuuteen liiketoimintateemana jakelutiestrategiat, teknologiateemana implantit liiketoimintateemana biomateriaaliyritysten rahoitusstrategiat, teknologiateemana lääkeannostelu liiketoimintateemana biomateriaalialan markkinakehitys sekä regulaatio- ja laatujärjestelmät, teknologiateemana kombinaatioimplantit ohjelman päätös, katsaus saavutuksiin ja alan tulevaisuuteen. COMBIO-teknologiaohjelman ohjelmapalveluina järjestetyistä koulutustilaisuuksista kerrotaan luvussa 3 (s. 9). 2.8 Kansainvälinen toiminta Suomalaisten biomateriaaliyritysten kansainvälistyminen oli COMBIO-teknologiaohjelman keskeisiä tavoitteita. Biomateriaalialan tärkeimmät markkina-alueet ovat USA ja Eurooppa. Ohjelmaan osallistuneilla yliopistoilla ja yrityksillä oli näillä alueilla hyvät verkostot. COMBIOohjelmassa keskityttiin luomaan uusia verkostoja nopeasti markkinoitaan kasvattaviin Aasian maihin. Ohjelmapalveluihin kuului kansainvälistymistä edistävää koulutusta, markkinaselvityksiä ja opintomatkoja. Näistä kerrotaan luvussa 3.5 (s. 11). 6

16 2.8.1 Case-esimerkki: Ohjelma vauhditti kansainvälistyneen yrityksen tuotekehitystä Biohajoavien implanttien kaupallistamisen uranuurtajiin kuuluva tamperelaisyritys, nykyiseltä nimeltään ConMed Linvatec Biomaterials Oy, kehitti COMBIO-teknologiaohjelman projektissaan anisotrooppista itselujittumisteknologiaa. Kehitystyön tuloksena syntyi aikaisempaa lujempi, muotoiltavuusominaisuuksiltaan kehittyneempi ja vaurioituneen kudoksen kasvua hyvin edistävä uuden sukupolven biohajoava materiaali, josta voidaan valmistaa luuvaurioiden hoidossa käytettäviä implantteja. Jo ohjelman aikana yritys toi markkinoille ensimmäisen projektissa kehitetystä uuden sukupolven materiaalista valmistetun tuotteen, Matryx Interference Screw -ruuvin. Sovelsimme materiaalin kehitystyössä itselujitustekniikkaa komposiittipuolelle. Saimme aikaan luun rakennetta hyvin jäljittelevän trikalsiumfosfaattipartikkeleita sisältävän materiaalin, joka on yhtä aikaa sekä luja että huokoinen. Pystymme säätelemään materiaalin huokoskokoa ja valmistamaan siitä esimerkiksi juuri ruuvin siten, että trikalsiumfosfaattipartikkeleita on myös aivan ruuvin pinnassa. Tämä yhdessä huokoisuuden kanssa edistää luusolujen kiinnittymistä ruuviin ja luun kasvuun lähtöä, selittää tutkimus- ja kehityspäällikkö Kimmo Lähteenkorva ConMed Linvatec Biomaterials Oy:stä. Projektissa kehitetyn innovatiivisen materiaalin sekä muun COMBIO-ohjelmaan osallistumisen kautta kasvaneen tietotaidon Kimmo Lähteenkorva odottaa poikivan yritykselle lisää kaupallistettavaa nopeaan tahtiin. Tuotekehitysputkessamme on jo pari tuotetta, jotka tavoitteenamme on saattaa markkinoille vuoden sisällä. Lisäksi jatkamme ohjelmassa aloittamaamme kehitystyötä ja sen kautta syntynee useampiakin tuotteita muutaman vuoden sisällä. Amerikkalaisomistus vauhdittaa suomalaista kehitystyötä ConMed Linvatec Biomaterials Oy:n koko osakekannan omistaa amerikkalainen terveydenhuoltotuotteisiin erikoistunut ConMed Corporation. Iso emokonserni parantaa mahdollisuuksiamme investoida sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan että tuotantopuolelle. Myös COMBIOohjelmassa käynnistämäämme kehitystyötä pystymme ison emokonsernin tuella viemään mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin ja tuottamaan uusia implanttimateriaalisukupolvia ja uusia implantteja, toteaa ConMed Linvatec Biomaterialsin toimitusjohtaja Kaj Koskinen. Yritys yhdistyi amerikkalaiskonserniin maaliskuussa 2003, COMBIO-ohjelma puolestaan käynnistyi huhtikuussa Suomalaisen tytäryhtiön toiminta sijoittuu laaja-alaisen emokonsernin artroskopia-sektorille. ConMed Linvatec Biomatrials Oy:n tuotteita käytetään paljon muun muassa urheilulääketieteessä, esimerkiksi nivelten tähystyskirurgiassa. Materiaaliosaaminen ja pitkäaikainen kokemus artroskopian alueen absorboituvista implanteista ConMed Linvatec Biomaterialsilla, Tampereella, tuo tärkeän lisän ConMed Corporationin liiketoimintaan ja näemme sen tulevaisuuden merkittävänä kasvualueena ja investointien kohteena, sanoo tuotekehitysjohtaja Brett Poole emoyhtiöstä, ConMed Linvatecista. Emoyhtiössä nähdään etuna myös suomalaisen tytäryhtiön kotimaansa tutkimus- ja yritysyhteisön kanssa luoma vankka yhteistyöverkosto, joka osaltaan sitoo yrityksen toiminnan tukevasti Tampereelle. Vuosia sitten käynnistynyt verkostoituminen jatkuu yhä. Kaj Koskinen toteaa yrityksen solmineen uusia hyödyllisiä yliopisto- ja yrityskontakteja myös COMBIO-ohjelman toimintoihin osallistuessaan. Ohjelma saattoi yhteen koko maan parhaan tietotaidon biomateriaalien alalla. Patentoinnin ja kaupallistamisen uranuurtaja ConMed Linvatec Biomaterials Oy:n osaaminen juontaa juurensa 1970-luvun lopulle, jolloin professorit Pertti Törmälä ja Pentti Rokkanen alkoivat kehittää Tampereen teknillisessä korkeakoulussa bioabsorboituvia hoitoja luuvaurioihin Muutamassa vuodessa kehitystyö poiki 7

17 Matryx Interference Screw -ruuvissa yhdistyvät lujuus, huokoisuus ja luun kasvua edistävä vaikutus. Kuva: Matias Uusikylä, Promedia Elektronimikroskooppikuva halkaistusta Matryx-eturistisideruuvista. Itselujittuvassa matriisissa sijaitsevien mikrohuokoisten trikalsiumfosfaattipartikkeleiden reunoilla olevat huokoset on aikaansaatu patentoidulla tekniikalla. Osteokonduktiivinen materiaali on kehitetty COMBIO-ohjelmassa. Kuva: ConMed Linvatec Biomaterials Oy kaupallistettavaa. Ulkopuolisia kaupallistajia oli kuitenkin vaikea löytää, joten Törmälä yhteistyökumppaneineen perusti tätä varten yrityksen Tampereelle. Virstanpylväitä matkalla biomateriaalien kehitystyön käynnistämisestä ConMed Linvatec Biomaterialsin nykyiseen liiketoimintaan ovat olleet: Bioscience Oy:n perustaminen 1984 Ensimmäinen kirurginen operaatio, jossa käytettiin yrityksen kehittämää BioFix SR-PGA Pin -tuotetta, Helsingin yliopistollisessa sairaalassa 1984 Meniscus Arrow -läpimurtotuote markkinoille 1994 Yhteistyön käynnistäminen amerikkalaisen investoijaryhmän kanssa 1992 Bionx Implants Oy:n perustaminen 1996 Bionx Implantsin listautuminen Nasdaqiin 1997 Bionx Implantsin yhdistyminen ConMed Corporationiin 2003; tytäryhtiölle nimi Linvatec Biomaterials Oy 2006 nimenmuutos ConMed Linvatec Biomaterials Oy:ksi. Tamperelaisyrityksen patenttisalkku on erittäin kattava. Innovaatioita on patentoitu 1970-luvulta alkaen; osa patenteista on jo rauennutkin. Alkuvuonna 2007 ConMed Linvatec Biomaterials Oy omisti liki 500 patenttia ja patenttihakemusta. COMBIO-teknologiaohjelman tutkimus tuotti yritykselle useita patentteja ja patenttihakemuksia. Tekes on rahoittanut ConMed Linvatec Biomaterials Oy:n ja sen edeltäjäyritysten innovaatioihin johtanutta tutkimusta 1980-luvulta lähtien. 8

18 3 Teknologiaohjelman ohjelmapalvelut Biomateriaalien kaupallistamisen nopeuttamiseen tähtäävinä ohjelmapalveluina COMBIOteknologiaohjelmassa järjestettiin ohjelmaan osallistuneille koulutusta ja konsultointia seuraavilta pääalueilta: patentointi laatujärjestelmät regulaatio-osaaminen strategisen johtamisen osaaminen kansainvälistyminen lisensiointiosaaminen. Kehittämistarpeet näillä alueilla kartoitettiin COMBIO-teknologiaohjelman etukäteisarvioinnin yhteydessä. 3.1 Patentointi Etukäteisarvioinnissa todettiin biomateriaalialalla selkeää tarvetta kehittää osaamista patentointiasioissa. Osa alan toimijoista koki patenttiasiat vähämerkityksellisiksi ja helposti hoidettaviksi. Kaikkia tutkijoita patentointi ei kiinnostanut. Organisaatioissa henkilökunnan lisääntynyt vaihtuvuus synnytti uhan, että ideat toteuttaakin kilpailija. Patenttihakemuksiin liittyviä käytäntöjä ja eri maiden tulkintoja niistä ei tunnettu riittävästi. Kehittämistarvetta ilmeni myös organisaatioiden ylimmän johdon patentointistrategiaosaamisessa. Muutoksia tarvittiin myös laboratoriohenkilökunnan tapaan toimia päivittäisessä työssään, jotta kehitettävien innovaatioiden suojaamisedellytyksiä ei vaarannettaisi. COMBIO-teknologiaohjelmassa järjestettiin seuraavat patentointiin liittyvät koulutustilaisuudet: Intellectual property basics Bioalan keksintöjen suojaaminen / AEL Elinkeinoelämän koulutuspalvelut; yhteistyössä Tekesin Lääke 2000-, NeoBio-, Elintarvikkeet ja terveys- ja Diagnostiikkateknologiaohjelmien kanssa. Vuonna 2003 toteutettiin yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa pilottihankkeena patentin uutuuden ja tekniikan tason selvitys. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudet auttaa yliopistoja määrittämään tutkimuksensa tasoa. Turun Biomateriaalipäivien 2003 yhteydessä järjestetyssä tutkijaseminaarissa patenttiasiamies Annikki Hakkila Forssen & Salomaa Oy:stä luennoi toimivasta käytännöstä dokumentoida laboratoriotyötä oikein myöhäisempää viranomaishyväksyntää ajatellen. Ohjelmaan osallistuneiden projektien käyttöön hankittiin Nerac-patenttitietokanta. Tietokannasta voi patenttiasiantuntijoiden avustuksella hakea tietoja annetut ehdot täyttävistä patenteista. Kiinnostuksen kohteena olevat patentit voi myös jättää seurantaan, jolloin järjestelmä ilmoittaa käyttäjän sähköpostiin tiedot kaikista uusista julkistetuista asetetut ehdot täyttävistä patenteista ja patenttihakemuksista. Nerac-tietokannan käytön toivottiin vähentävän todennäköisyyttä tehdä tutkimusta, jonka tuloksia on jo patentoitu. Euroopassa tällaista tutkimusta tehdään paljon. Yhtenä syynä tähän on tutkijoiden tottumattomuus selvittää ennen tutkimuksen käynnistämistä aihealueelta julkaistut patentit vastaavalla tavalla kuin tieteelliset julkaisut. 3.2 Laatujärjestelmät Etukäteisarviointi osoitti, että yritysten lisäksi tarvetta rakentaa toiminnot kattavia laatujärjestelmiä on myös tutkimuslaitoksilla, mukaan lukien yliopistojen laitokset. Laatujärjestelmällä voidaan muun muassa nostaa tehokkuutta, alentaa kustannuksia, varmistaa tuotteiden jäljitettävyys ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Myös monet asiakkaat tai viranomaiset edellyttävät, että tuotteiden tai palvelujen toimittajilla on laatujärjes- 9

19 telmä. Esimerkiksi regulaatioviranomaiset edellyttävät laatujärjestelmää terveydenhuollon laitevalmistajilta. Laatujärjestelmästä on myös kilpailuetua; esimerkiksi tilauspalvelujen asiakkaat suosivat tutkimuslaitoksia, joilla on laatujärjestelmä. Laatujärjestelmä lisää todennäköisyyttä tehdä asiat kerralla oikein. Aikaisemmin yritysten on täytynyt viranomaisvaatimukset täyttääkseen toistaa tutkimuksiaan laatujärjestelmän mukaisesti. COMBIO-teknologiaohjelmassa kannustettiin yliopistojen laitoksia hankkimaan kilpailuvaltikseen laatujärjestelmiä. Ohjelman aikana sellainen valmistui Tampereen teknillisen yliopiston Biomateriaalitekniikan laitokselle. Järjestelmän pystyttämiskokemuksista ja järjestelmän hyödyistä kertoi Tampereen teknillisen yliopiston biomateriaalilaitoksen tutkija Mika Pelto ohjelman tutkijakokouksessa Regulaatio-osaaminen Etukäteisarvioinnissa todettiin, että regulaatioosaamista biomateriaalialalla Suomessa voidaan vielä lisätä. Suunniteltaessa ohjelmapalveluja regulaatio-osaamisesta kuultiin muun muassa Lääkelaitosta ja kahta kansainvälistä regulaatiokonsultointia tarjoavaa yritystä, RCC Ltd:tä ja Quintiles Oy:tä, jolla on Suomessa 40 hengen toimisto. Lääkelaitos toivoi suomalaisyrityksiltä aktiivista osallistumista EU:n standardointitoimintaan sekä regulaatioalan konsultoinnin osaamisen kasvattamista. COMBIO-teknologiaohjelmassa järjestettiin regulaatio-osaamisesta koulutustilaisuus Biocompatibility testing according to ISO Koulutus pidettiin Turussa ja Tampereella Ohjelman käynnistysvaiheessa yksi keskeinen ongelma oli, ettei regulaation vaikutuksia huomioitu tutkimussuunnitelmia tehtäessä. Tästä johtuen kokeita jouduttiin uusimaan ja täydentämään lisäkokeilla, tutkimus hidastui ja kustannukset nousivat. RCC:n kanssa tehtiin sopimus, joka tarjosi COMBIO-teknologiaohjelmaan osallistuville tutkimusryhmille ja yrityksille mahdollisuuden teettää RCC:llä ilmaiseksi määrityksen tekijöistä, jotka on huomioitava jotain tuotetta tietyille markkinoille kehitettäessä. Palvelua käytettiin jonkin verran, ei kuitenkaan toivotussa määrin. Kiinnostus palvelua kohtaan kasvoi hieman ohjelman loppua kohden. Biomateriaalialan regulaatiosta teetettiin laaja katsaus professori Yrjö Konttisen (Helsingin yliopisto, Biomedicum Helsinki) johdolla. Katsaus julkaistaan Lääkelaitoksen www-sivuilla keväällä Katsausta on tarkoitus päivittää jatkuvasti ja se palvelee tutkijoita ja yrityksiä. Biomateriaaliklusterissa on suunnitteilla järjestää jatkossa regulaatioasioiden koulutusta tutkijakoulussa. Mikäli koulutus toteutuu, voivat yritykset lähettää kurssille henkilökuntaansa ja yliopisto-opiskelijoille kurssista kertyy opintoviikkoja. 3.4 Strategisen johtamisen osaaminen Etukäteisarvioinnin yhteydessä suunniteltiin ennen kaikkea yrityksille ja perustettaville yrityksille kohdennettavaa strategisen johtamisen koulutusta. COMBIO-teknologiaohjelman aikana toteutettiin seuraavat koulutustilaisuudet: Value driven project and portfolio management -nimellä kaksi kurssia reaalioptioiden käytöstä päätöksenteossa ja yrityksen arvon määrityksessä, ja Fundamentals in Business Plan Development -nimellä kaksi kurssia strategisesta suunnittelusta, ja Talousasiat tutuksi bioteknologiayrityksissä -nimellä järjestettiin useita yhden päivän yrityspelitilaisuuksia. Tavoitteena oli antaa aiheesta havainnolliset perusteet henkilöille, joilla ei ole taloudellista koulutusta. Biomateriaaliyritysten strategiaprosessi -kurssi syksyllä Vetäjänä Mika Kamensky Consulting. Licencing workshop Koulutus sisälsi periaatteet sisään- ja uloslisensioinnista. Osallistujat saivat materiaalia lisensointineuvottelujen suunnittelusta. 10

20 Kurssi pääomasijoittamisesta ja sen haasteista Osallistujat saivat kurssilta noin sadan kalvon tietopaketin, jota voi hyödyntää rahoituskierrosten yhteydessä. Esiintymiskoulutustilaisuudet ja Tavoitteena oli kouluttaa osallistujatutkijat myyvempään esiintymiseen. COMBIO-teknologiaohjelmaan osallistuvien yritysten ja tutkimusryhmien käyttöön hankittiin selvitys biomateriaalialan innovaatioprosesseista ja syistä prosessin hitauteen (Oy Trio Consulting Group Ab: Biomateriaalit selvitys, ). Myös joitakin markkinatutkimuksia hankittiin projektiryhmien käyttöön. Kahdelle yritykselle tarjottiin konsultointiapua strategian formuloinnissa yhteistyössä Quintiles Ltd:n kanssa. Vain toinen yrityksistä kiinnostui. Tämä yritys loi uuden strategian sekä uusia toimivia liikesuhteita. Ohjelman alussa järjestettiin yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa seminaareja uusien tuoteideoiden synnyttämiseksi eri projekteille. Viimeisen ohjelmavuoden aikana järjestettiin useimmissa projekteissa aivoriihi siitä, miten projektia kannattaisi jatkaa ohjelman jälkeen. Lähes jokaisessa niistä syntyi täysin uusia eteenpäin vietäviä ideoita, jotka näkyvät uusina Tekes-rahoituksen hakemuksina lähitulevaisuudessa. Ohjelmassa kannustettiin yrityksiä ja tutkijoita osallistumaan kansainvälisiin partnerointitilaisuuksiin. Yrityksille järjestettiin niihin muun muassa alennettuja osallistumismaksuja. Erään yrityksen edustaja on kertonut yrityksensä sittemmin saaneen kaikki merkittävät asiakkaansa tällaisten partnerointitilaisuuksien kautta. Partnerointiilaisuuksiin ei kuitenkaan haluttu osallistua suomalaisena ryhmänä. Ilmeisesti oman yrityksen toiminnoista ei haluttu kertoa muiden yritysten edustajille. Ohjelman viimeisinä kuukausina valmisteltiin viikonloppuisin toteutettavaa vuoden mittaista Biomaterial Vocational Qualification of Business Administration (VQBA) -kurssia. Tällaisen niin kutsutun Mini MBA -koulutuksen tavoitteena on kehittää tutkijoiden tietotaitoa palvella aikaisempaa paremmin yrityksiä. Ohjelma käynnistyi maalikuussa Kansainvälistyminen Suomen Akatemian teettämässä, 2002 julkaistussa, Suomen biotekniikan evaluaatiossa (Biotechnology in Finland. Impact of public research funding. Evaluation Report. Publications of the Academy of Finland 11/02) suositellaan autettavan Suomen biotekniikkayritysten voimakkaampaa verkottumista kansainvälisen lääketeollisuuden kanssa. COMBIO-teknologiaohjelman etukäteisarvioinnin yhteydessä biomateriaalialan kansainvälistymisen edistämisen mahdollisuuksista keskusteltiin Finpron sekä sveitsiläisen Debio-yritysryhmän johdon kanssa. Debio on erikoistunut kehittämään laboratorioissaan tutkijoiden tai yritysten ideoita eteenpäin, hankkimaan kehitystyölle rahoitusta sekä etsimään jakelukanavia uusille biomateriaali- tai lääketuotteille. COMBIO-teknologiaohjelma kutsui Debioyritysryhmän pääjohtajan Piero Orsolinin tutustumaan Suomen biomateriaalialaan BioTech Helsinki -tapahtuman yhteydessä Useat ohjelmaan osallistuneet yritykset ja tutkimusryhmät tapasivat Orsolinin. Kiinteää yhteyttä Orsoliniin pidettiin aina hänen vuonna 2005 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Ohjelman kansainvälistymistä edistävissä toiminnoissa keskityttiin kasvavien talouksien alueelle, sillä alan toimijoilla todettiin jo entuudestaan olevan hyvät suhteet Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoille ja tutkijayhteisöihin. Ohjelman aikana teetettiin osallistujien käyttöön: selvitys Kiinan biotekniikasta, China Business Solutions Ltd.: Regulatory and IPR Environment for Biotech R&D in China, selvitys Kiinan biomateriaalialasta, China Business Solutions Ltd.: A Biomaterials Study in China, selvitys biomateriaalialan jakelukanavista USA:ssa ja Euroopassa, Finpro: Distribution Channels and Development Trends for Biomaterials, 01/

21 selvitys Singaporen biomateriaalimarkkinoista, Finpro: Emerging Business Models in Regenerative Medicine the Singapore Experience, June 2005 selvitys Intian biomateriaalimarkkinoista, Finpro: Introduction to the country and its health care system, selvitys Intian biomateriaalimarkkinoista ja potentiaalisista yhteistyökumppaneista, Finpro: Internationalization of Finnish Biomaterials in India, March 2006 ohjelmaan osallistuneiden yritysten ja tutkijoiden tarpeiden mukainen selvitys Singaporesta ja alan kontakteista siellä, Finpro: Bone Materials for Bone Applications and Implants The Singapore Experience, July Ohjelman aikana järjestettiin seuraavat matkat: Tekesin Tokion toimiston aloitteesta vietiin ohjelman valmisteluvaiheessa Japaniin tietoa biomateriaalialan tutkimuksesta Suomessa. Matkalle osallistui kaksi Tekesin ja kaksi yliopistotutkimuksen edustajaa. Tokiossa järjestettiin yhteinen Suomi-Japani-seminaari, jossa molempien maiden edustajat esittelivät tutkimuksiaan. Tutustumismatka Kiinaan, Matkalle osallistui neljä henkilöä. Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot ovat hyödyntäneet matkalla luotuja yhteyksiä kiinnostuksen Kiinaa kohtaan voimistuttua ohjelman loppua kohden. Yhteistyösopimuksia Kiinan toimijoiden kanssa on solmittu. Kiinan matkan yhteydessä osallistuttiin biomateriaalialan maailmankonferenssiin, World Biomaterial Congress, Sydney, Australia, Paluumatkalla Kiinasta tutustuttiin lyhyellä vierailulla Singaporen bioteollisuuteen, Tutustumismatka Singaporeen Osallistujia oli kahdeksan ja matkan tuloksena käynnistyi yhteistyötutkimuksia. Matka Nantesiin Ranskaan syyskuussa Matkalla osallistuttiin Euroopan biomateriaalikonferenssiin, 20 th European Conference on Biomaterials, , sekä tutustuttiin Ranskan bio- ja biomateriaaliteollisuuteen Pariisissa. Yritysvierailut sekä Nantesin konferenssin messuille järjestetty kuuden suomalaisen organisaation yhteinen Suomi-paviljonki järjestettiin yhteistyössä Finpron kanssa. Vuoden 2008 maailmankokoukseen varattiin tapahtuman yhteydessä kymmenen paikkaa. Singaporessa vierailtiin myös Osallistujia oli seitsemän. Matkan tuloksena muun muassa Turun Biomateriaalikeskus suunnittelee toimiston perustamista Singaporeen. Matkan aikana neuvoteltiin yhteistyömahdollisuuksista singaporelaisten alan toimijoiden kanssa järjestettiin matka Intiaan. Matkan tutustumiskohteita olivat Delhin ja Mumbain yliopistot, yritykset ja yksityissairaala. Osallistujia oli kuusi. Yhteistyöneuvotteluja on käynnistynyt potentiaalisten intialaisten kumppaneiden kanssa. Suomessa järjestettiin: Kiinan biotekniikan tutkimusta ja yhteistyömahdollisuuksia esittelevä tilaisuus Singaporen tutkimusta esittelevä tilaisuus Tekesissä. Kesäkuussa 2006 professori Jackie Y. Ying kutsuttiin Suomeen kertomaan biomateriaalialan tutkimuksesta Singaporessa. Ying toimii professorina sekä Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa (Massachusetts Institute of Technology, MIT) Bostonissa että Singaporen yliopistossa, National University of Singapore (NUS). Professori Yingin keskeinen viesti oli Singaporen tutkimuksen korkea taso. Hän totesi painopisteen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä olevan siirtymässä Aasiaan. Ohjelman viimeisenä vuonna selvitettiin yritysten ja tutkijoiden kiinnostusta opinto- ja kumppaneidenetsintämatkaan Singaporeen. Business opportunities and business culture in Asia -nimiseksi kaavaillun viikon mittaisen matkan järjestäisivät Finpro ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Matkasta kolme päivää käytettäisiin koulutukseen Helsingin kauppakorkeakoulun tiloissa Singaporessa ja kaksi päivää paikallisten alan toimijoiden tapaamisiin. Finpro avustaisi tapaamisten järjestämisessä. 12

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net Tervetuloa jäseneksi www.finbio.net Suomen Bioteollisuus kokoaa bioalan yritykset Suomen Bioteollisuus ry. FIB on suomalaisen biotekniikkateollisuuden toimialayhteisö. Toiminnassa on mukana noin 60 yritystä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä. Kari Häyrinen 16.04.2010

Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä. Kari Häyrinen 16.04.2010 Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä Kari Häyrinen 16.04.2010 Finpron Missio Finpro s Mission Building successful Finland in global economy Finpro s Identity As a window to global change Finpro challenges

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes

Rakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes Rakennettu ympäristö Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010 DM Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tavoitteet: Kehittää rakennetun ympäristön palvelukykyä käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeista

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot