LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä

Transkriptio

1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä yhteistä markkinointia ja myyntiä. Hankkeen aikana otetaan reipas sysäys matkailupalveluiden tuotteistamiselle, suunnitelmalliselle markkinoinnille ja tavoitteelliselle myyntityölle. Tavoitteena on, että alueen yrittäjät perustavat matkailutuotteiden markkinointia ja myyntiä hoitavan yrityksen. 1

2 2 Sisällysluettelo 1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen hakija, toteuttajat ja yhteistyökumppanit Kehittämistoiminnan kohderyhmät Ohjausryhmä HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen määrälliset tavoitteet Hankkeen laadulliset tavoitteet Hankkeen tavoitteet suhteessa alueen muuhun elinkeinopolitiikkaan KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Keihäänkärjet kuntakohtaisesti Tuotteistuksen kehittäminen Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen RESURSSIT JA VOIMAVARAT Kustannukset ja rahoitus Laskentaperusteet AIKATAULU JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT Hankkeen aikataulu Toimijoiden tehtävät ja vastuut JATKUVUUS, SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA... 15

3 3 1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE 1.1 Hankkeen hakija, toteuttajat ja yhteistyökumppanit Hankkeen nimi on: Luontomatkailun elinvoimahanke. Kehittämishankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Sisä-Savon seutuyhtymä. Sisä-Savon kuntien lisäksi hankkeeseen osallistuu Keiteleen ja Pielaveden kunnat. Konneveden kuntaa ja yrityksiä on pyydetty myös mukaan, koska Kansallisveden alueelle on luontevaa muodostaa yhteisiä matkailutuotteita ja markkinointia ja yhteistyön rakentaminen koetaan tärkeänä. 1.2 Kehittämistoiminnan kohderyhmät Hanke palvelee erityisesti alueen matkailuyrityksiä ja tahoja, jotka suunnittelevat matkailuyrityksen perustamista ja/ tai investoimista matkailutoimintaan alueella. Erityisesti hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne yritykset ja toimijat, jotka haluavat saada matkailusta pääelinkeinon ja toimijat, jotka ovat kiinnostuneet matkailupalveluiden ammattimaisesta tuottamisesta ja kehittämisestä. Alueen laajuus ja monet mahdollisuudet huomioiden hankkeen toimialueelle mahtuu parikin erilaista luontomatkailukeskittymää. Arvioimme hankkeeseen osallistuvan noin yritystä. 1.3 Ohjausryhmä Hankkeelle valitaan ohjausryhmä, johon tulevat edustajat kaikista mukana olevista kunnista, alueen merkittävimmistä matkailuyrityksistä ja rahoittaja. Kuntien edustajiksi on luontevaa valita elinkeinoasiamies tai kunnanjohtaja, jotta saadaan toimiva yhteys alueen muuhun kehittämiseen ja yrittämiseen. Ohjausryhmän suositeltava koko on noin 10 henkilöä.

4 4 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Sisä-Savon, samoin kuin naapurikuntien Keiteleen, Pielaveden ja Konneveden, alueella matkailuelinkeino on ollut varsin pienimuotoista ja maaseutu- ja lähimatkailupainotteista. Historiallisimmat matkailuyritykset löytynevät Rautalammilta, jonka kartanoissa ja kievareissa on majoitettu matkailijoita jo satoja vuosia sitten. Tältä alueelta on puuttunut selkeä matkailun veturiyritys. Tervon Lohimaa on perustettu vuonna 1983 ja on aiemmin pyrkinyt tähän asemaan. Viimeisten omistajamuutosten myötä Lohimaa on jälleen kehittymässä tasolle, jota siltä on odotettu ja edelleen odotetaan. Alueella on erityisesti luontomatkailuun liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita nyt on ryhdytty jälleen aktiivisesti kehittämään. Yleisesti kehittämistyötä kannattelee eteenpäin nyt laajempi positiivinen tahtotila. Rautalammin ja Konneveden alueella vireillä oleva kansallispuistohanke antaa uusia moninaisia mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. Tervossa kunta ja yrittäjät satsaavat jälleen matkailuelinkeinon kehittämiseen. Luontomatkailuun panostamisesta kertovat esimerkiksi kaksi uutta, hyvän vastaanoton saanutta tapahtumaa; Luontokuvakesä sekä Lohimaan luontomessut, jotka molemmat on nyt järjestetty kaksi kertaa. Tervossa on käynnistymässä myös muita matkailuun liittyviä yrityshankkeita, kuten sisäkarting - ja talviajoharjoittelutoimintaa. Alueen yhteisinä nimittäjinä toimivat mm. luontoaktiviteetit ja ohjelmapalvelut, Kansallisveden alueen vesistömatkailumahdollisuudet, kuten kosket. Kaikissa kunnissa on omaperäisiä tapahtumia, joita kehittämällä alueen matkailutuloa voidaan kasvattaa. Alueen kaikissa kunnissa on runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi kalastus- ja metsästysmatkailuun liittyen. Alueelta haetaan kriittinen massa myytäviä tuotteita ja hyviä toimijoita niitä tekemään. Myytävien tuotekokonaisuuksien aikaansaaminen on tärkeää, että pääsemme mukaan laajempaan maakunnalliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi pelkkien päivätuotteiden myyminen Kuopion alueen hotellien asiakkaille ei riitä yritysten kasvua ajatellen. Asiakkaiden viipymää on saatava pidennettyä.

5 5 3 HANKKEEN TAVOITTEET Tämän hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan voimakas sysäys matkailun kehittämiseen Kuopiosta länteen ja lounaaseen sijaitsevilla alueilla. Matkailutoimijoiden tulee yhdistää voimansa, jotta saadaan kasaan riittävä kriittinen massa tuotteita ja asiakkuuksia. Toimiva yhteistyö alueen sisällä mahdollistaa yhteistyön myös maakunnan muiden matkailutoimijoiden, kuten Kuopion ja Tahkon yritysten kanssa. Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä on matkailupalveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittäminen, sekä alueen omien jakelukanavien uudelleen järjestäminen. Toimenpiteillä uudistetaan alueen matkailullista imagoa ja tiivistetään yhteistyötä. Tavoitteena on hakea matkailulliset kärkituotteet, päivittää ne myyntikuntoon ja vahvistaa niiden tunnettuutta. Tässä hankkeessa ei tavoitella tuotteiden määrää, vaan laatua ja myytävyyttä. Tavoitteena on tiivistää yrittäjien yhteistyötä siten, että alueella saadaan toimimaan yrittäjävetoinen matkailun markkinointia ja myyntiä hoitava organisaatio. Tällainen toimija on alueelle välttämätön, koska pienet matkailuyritykset eivät kykene myymään itse omia tuotteitaan ja suurimmillakaan toimijoilla ei ole toistaiseksi riittävää volyymiä, jotta ne voisivat palkata omia myyjiä. Tämän hankkeen tekemän pohjatyön jälkeen pääsemme toivottavasti jatkamaan kehittämistyötä laajemman kehittämishankkeen kautta, jonka avulla pyritään nostamaan matkailu merkittäväksi elinkeinoksi. Matkailutulon arvioimisessa on käytetty pohjatietona mm. seuraavia asioita: Tervon matkailuelinkeinosuunnitelman tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2023 mennessä matkailutulo 10 miljoonaa euroa. Tämä tavoite on johdettu Lohimaan liikevaihdon pohjalta, jonka arvio on viime vuodelle n. 1 M. Jokaisessa kunnassa on noin 2-5 matkailuyritystä, jotka ovat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yhteen laskien yrityksiä on kuitenkin kpl:tta. Näiden yhteenlasketuksi liikevaihdoksi arvioimme 2-3 miljoonaa euroa tällä hetkellä. Suurimman volyymin arvioimme tulevan kesämökkiasutuksen mukana, koska alueella on noin 7000 kesäasuntoa. Tämän merkitys voi hyvinkin olla 7-10 miljoonaa. Tapahtumien (arvio tapahtumakävijää) mukanaan tuoma liikevaihdon lisäys voinee olla 1 M luokkaa. Pohjois-Savon matkailustrategiassa on matkailutulotiedoksi ilmoitettu koko maakunnassa 130 M, vertailutietona esim. Leppävirta, jonka osuus tästä on 8 M. Näihin pohjatietoihin perustuen tavoitteeksi on asetettu maltillinen 20 M.

6 6 3.1 Hankkeen määrälliset tavoitteet Hankkeen alussa kartoitetaan eri kunnissa olevat nykyiset matkailuyritykset ja niiden tuotteisto. Perusteellisempaan kehittämistoimintaan valitaan kustakin kunnasta 2-5 yritystä, jotka sitoutuvat kehittämään kärkituotteensa yhdessä markkinoitavaan ja myytävään kuntoon. Tällä toimenpiteellä saadaan kasaan noin 25 perustuotetta, jotka ovat markkinoitavissa ja myytävissä tavoitteellisesti yhdestä paikasta. Tavoitteena on myös hankkeen aikana tehdä liiketoimintaedellytysten selvitys ja liiketoimintasuunnitelma myyntiorganisaation toiminnasta. Myynti- ja markkinointipalvelu voi olla matkailuyritysten yhdessä omistama toimija, jossa kunnat voivat halutessaan olla vähemmistöosakkaana. Organisaation omistussuhteet ja tarkempi organisoitumistapa selvitetään hankkeen aikana. 3.2 Hankkeen laadulliset tavoitteet Laadullisessa mielessä hankkeen kannalta tärkeimmiksi tavoitteiksi nousee yrittäjämäinen toimintatapa. Kysymyksiin MITÄ, KENELLE, MITEN täytyy löytyä selkeät vastaukset, jotta hankkeessa voidaan onnistua. Kysymykseen MITÄ vastattaessa täytyy priorisoida alueen potentiaalisimmat matkailutuotteet ja toimintakentät. Tällä hetkellä alueen vahvuuksina ja mahdollisuuksina nähdään seuraavat asiat: Erä- ja luontomatkailutuotteet (ohjelmapalvelut) Yritysmatkailu (yrityksille suunnatut tuotteet) Tapahtumat ja niiden ympärille rakennettavat kokonaisuudet Vapaa-ajan asukkaiden käyttämät palvelut Tämä jako on erittäin karkea ja sen tärkeysjärjestys vaihtelee kunnittain. Nämä teemat on nostettu esille, koska näiden asioiden ympärille voidaan rakentaa ansaintaa. KENELLE kysymyksen kautta voidaan hahmottaa tarkemmin myös hankkeen kohderyhmää tuotteiden loppukäyttäjän näkökulmasta. Lohimaan kaltaisen yrityksen pääkohderyhmä tullee olemaan yritysasiakkuudet ja kansallispuistossa tärkeitä kohderyhmiä ovat yksittäiset perheet ja koulut. Tuotteistuksessa on tärkeää ottaa huomioon, että samaa perustuotetta voidaan tuottaa ja muokata useammalle eri segmentille ja eri toiminnot tukevat toisiaan.

7 7 MITEN kysymyksen osalta keskeinen asia on synnyttää toimiva, keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö, yhteen hiileen puhaltava tiimi. Yhteinen Myyntipalvelu voi auttaa tekemään tuotteistamisesta, markkinoinnista ja myynnistä rutiinia ja helpottaa oleellisesti saavutettavuutta. 3.3 Hankkeen tavoitteet suhteessa alueen muuhun elinkeinopolitiikkaan Kehittämällä matkailuelinkeinoa voidaan tukea myös alueen asuttuna pysymistä. Ohjelmapalvelutarjonnan ja outdoor-lajien harrastuspaikkojen ja mahdollisuuksien myötä meidän on huomattavasti helpompi houkutella alueelle myös uusia asukkaita. Maaseutu kiinnostaa asuinympäristönä erityisesti lapsiperheitä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia hyvätuloisia eläkeläisiä. Nämä ryhmät harrastavat aktiivisesti. Maaseudun aktiiviset kasvuhakuiset yritykset kärsivät työvoimapulasta, erityisesti oman alansa erikoisosaajista. Tämä ongelma näkyy monilla aloilla. Tämän vuoksi matkailuun ja asumiseen satsatut ponnistukset tuottavat hyvää huomattavasti laajemmassa mittakaavassa, kuin matkailuyrityksissä ja niiden ensisijaisissa yhteistyöverkostoissa. Kuntien välinen yhteistyö Sisä-Savon alueella on vuosikymmenien ajalta tuttua, ja ns. Nilakka-alueen kunnat ovat myös tiivistäneet yhteistyötään. On luontevaa kehittää yhteistyötä myös matkailun osalta ja yritysten tasolla, koska alueen yrityksillä on samankaltainen toimintaympäristö ja haasteet. Resursseja yhdistämällä saamme enemmän aikaan.

8 8 4 KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Käytännössä jokaisesta kunnasta valitaan noin 2 5 motivoitunutta yritystä ja yrityksistä muodostetaan 4-6 tiimiä. Näiden toimijoiden kanssa rakennetaan yhteinen tavoitetila, jonka haluamme alueen matkailutoiminnassa saavuttaa 2020 mennessä. Motivoituneisuudella tarkoitetaan sitä, että yrittäjä uskoo toimintaansa niin paljon, että sitoutuu prosessiin ja haluaa aidosti kehittyä matkailupalveluiden tuottajana ja matkailuyrittäjänä. Kehittämishankkeen aikana on saatava innostettua alueelta noin 20 potentiaalista yrittäjää mukaan ammattimaiseen matkailutoimintaan. 4.1 Keihäänkärjet kuntakohtaisesti Kaikissa hankkeeseen mukaan lähtevissä kunnissa on oma ykköstapahtuma, joka on samalla usein kyseisen kunnan tunnetuin kesätapahtuma. Pielavedellä on muikkuvestivaalit, Keiteleellä on Keitele-Messut, Tervossa Lohimaan Luontomessut ja Luontokuvakesä, Vesannolla Reiska MM-turnaus, Suonenjoella Mansikkakarnevaalit, Rautalammilla Pestuumarkkinat ja Konnevedellä Häyrylänranta Blues. Kyseiset tapahtumat keräävät varovaisesti laskien yhteensä noin kävijää. Näiden perinteisten tapahtumien kautta leviää luontaisesti myös matkailutietoa alueesta. Tietoa siirtyy erityisesti sosiaalisen median ja perinteisen puskaradion välityksellä. Alueella on yhteensä yli 7000 vapaa-ajan asuntoa eli noin vapaa-ajan asukasta. Paikalliset tapahtumat palvelevat kesäasukkaita. Olemassa olevia tapahtumia kannattaa uudistaa ja kehittää, mutta hankkeen aikana kannattanee myös selvittää, voidaanko järjestää vesistömatkailuteeman alla isompi alueellinen kesäasukastapahtuma, koska kunnat ovat saman Kansallisveden rannoilla. Rautalammin ja Konneveden matkailulliset mahdollisuudet rakentuvat tulevaisuudessa uuden kansallispuiston ja sen ympärille tuotteistettavien majoitus- ja ohjelmapalveluiden ympärille. Toteutuessaan kansallispuisto vaatii uuden hotellitasoisen majoitusyrityksen perustamista ko. alueelle. Rautalammin vahvuutena ovat myös ratsastukseen, metsästykseen ja kalastukseen liittyvät ohjelmapalvelut. Konnevedellä on vahvuutena ja mahdollisuutena kunnan omistamat kosket, joiden tuotteistaminen kalastusmatkailuun luo erikoistumismahdollisuuksia kilpaileviin matkailualueisiin verrattuna.

9 9 Suonenjoki on tunnettu mansikoistaan ja tätä erittäin vahvaa brändiä tulee hyödyntää matkailupalveluiden kehittämisessä. Mansikkakarnevaalit tuovat alueelle vuosittain noin matkailijaa ja tapahtuma vaikuttaa merkittävästi myös naapurikuntiin. Alueen muita vahvuuksia ovat vesistöihin liittyvät ohjelmapalvelut ja rautatieyhteys, jota ei ole vielä juurikaan hyödynnetty matkailullisesti. Jos aluettamme markkinoidaan suunnitelmallisesti esimerkiksi Venäjälle, niin Suonenjoen asema muodostuu yhdeksi asiakkaiden vastaanottopisteeksi. Vesannon alueella merkittävin matkailullinen toiminto on Reiska MM turnaus, joka tuo alueelle vuosittain noin 1000 ulkopuolista kävijää ja noin 4000 päiväkävijää lähialueilta yhden viikonlopun ajaksi Vesannon keskustaan. Tapahtumaa voi kehittää edelleen mm. jatkamalla sen kestoaikaa, rakentamalla oheistapahtumia ja palveluita muualta tuleville pelaajille ja huoltojoukoille sekä tuotteistamalla peliä ohjelmapalveluksi. Tervossa Lohimaan lähelle on rakenteilla talviajoharjoittelurata, joka toimii kesäaikaan frisbee-golfratana. Kosken äärelle on nousemassa uutta majoitustilaa kesän 2014 alusta alkaen. Alueen Caravan -toiminta on lähtenyt uuteen nousuun muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Tervon teollisuusalueelle on tulossa elämyspainotteista toimintaa. Yhteen teollisuushalliin on syksyllä 2013 aloittanut Pohjois-Savon ainut sisäkartingrata JIRA Karting ja viereiseen halliin suunnitellaan monipuolista harrastustoimintaa palvelevaa monitoimihallia sisältäen mm. sisä-golfia, kiipeilyä, jousiammuntaa, ammuntaa, biljardia, alue palloilulajeille ja erilaisia wellness-palveluja. Eerikkala Golfilla on kehittämissuunnitelmia uuden klubirakennuksen rakentamisesta ja lisäväylien investoimisesta. Keiteleen ja Pielaveden alueella on useita matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä, kuten: Lossisaari, Juhlaranta, Satamaravintola Laivuri, Hotelli Restentti, Lepikon Torppa ja Keilahalli / Ravintola Kaato (keilahalli). Keiteleen ja Pielaveden yhtenä matkailullisena vahvuutena voidaan pitää Sinisen Tien eli tien 77 kulkua aivan keskustojen vieritse. Hankkeen kohdekuntien matkailullista tulevaisuutta yhdistää monet luontomatkailuun liittyvät mahdollisuudet. Kunnat ovat yhteydessä toisiinsa vesireitin välityksellä (Kansallisvesi) ja alueella on erinomaisia retkeily-, kalastus- ja metsästysmatkailumahdollisuuksia. Päivitettäviä tuotteita löytyy mm. seuraavien teemojen ympäriltä: Lohimaan koski- ja majoituspaketit (Tervo) Karting ja talviajorata (Tervo)

10 10 Islanninhevosvaellukset (Rautalampi ja Vesanto) Mökkivuokraus (kaikki kunnat) Metsästys (Rautalampi, Tervo, Vesanto) Mönkkäriretket (Rautalampi) Tapahtumatuotteet: Häyrylänranta Blues, Mansikkakarnevaalit, Reiska MM, Muikkuvestivaalit, Lohimaan Luontomessut, Luontokuvakesä, Pestuumarkkinat, Runon ja laulun Rautalampi jne. Järvikalastustuotteet (kaikki kunnat) Melonta, moottoriveneretket ja souturetket (kaikki kunnat) 4.2 Tuotteistuksen kehittäminen Lähtökohtana tuotteistamisessa on potentiaalisten asiakkaiden maksukyky ja - halukkuus. Alueellisesti keskitytään ydinvahvuuksiin, missä voimme olla kiinnostavampia kuin kilpailijamme. Uusia tuotteita voi alueellamme kehittää esimerkiksi seuraavien asioiden ympärille: Kansallispuiston ympärille rakentuvat ohjelmapalvelut Vesistömatkailuun liittyvät tuotteet (moottorivenetuotteet, wakeboard, risteilyt, melonta, soutu) Talviajorata ja siihen liittyvä muu moottoriurheilutoiminta Erä- ja metsästysmatkailu (hirvi, kanalinnut, jänis, retkeily) Luontokuvaus ja siihen liittyvä näyttely- ja kurssitoiminta Koskikalastus ja sen tuotteistaminen kv-asiakkaille Kalastus järvialtaissa esim. vetouistelu, talvikalastus Metsäluonnon tuotteistaminen esim. erilaiset retket ja vihreiden arvojen hyödyntäminen, green care tyyppiset hyvinvointipalvelut Tapahtumia em. tuotteisiin liittyen

11 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Yritysten sitouttaminen ja innostamistehtävä kuuluu hankkeessa ensisijaisesti palkatun henkilöstön tehtäväksi. Markkinoinnin kehittämiseen liittyvä erityisosaaminen, kuten sähköisten markkinointivälineiden käyttö hankitaan ostopalveluihin varatulla budjetilla. Käytännön toiminnan kannalta merkittävimpiä kehitettäviä toimintoja ovat: www-, hakukone-, sosiaalisessa mediassa tapahtuva-, tapahtuma- ja promootiomarkkinointi. Kaikki edellä lueteltu markkinointi edellyttää, että yritysten tuotteet ovat myyntikunnossa ja tuotteita ja palveluita tuottava henkilöstö toimii ammattimaisesti. Kohderyhmistä merkittävimpiä ovat: yritysasiakkaat, outdoor -harrastajat (kalastus ja metsästys), alueen vapaaajanasukkaat ja tapahtumavieraat. Myyntiä ja markkinointia on jossain mielessä vaikea erottaa toisistaan. Myynnin erityispiirre on, että se sisältää vaihdon tapahtumisen. Hankkeen toimesta selvitetään, millainen toimintamalli toimisi parhaiten alueen yrityksille. Tuotteistamiseen liittyen palvelut on myös testattava ja koekäytettävä ja etsittävä oikeat jakelukanavat ja yhteistyökumppanit. Näiden selvittäminen ja valinta ovat tämän hankkeen keskeisiä tehtäviä. Tämä kokonaisuus sisältää paljon erilaisia haasteita. Kehittämistyötä ei kyetä saamaan valmiiksi lyhyen noin vuoden mittaisen rypistyksen aikana. Tavoitteena on, että alueen yrittäjät tekevät jatkossa yhteistyötä maakunnallisten matkailutoimijoiden kanssa oman myynti- ja markkinointiorganisaation kautta. Ilman seudullista yhteistyötä alueemme pienten ja aloittavien matkailuyritysten on vaikea tehdä yhteistyötä suurempien toimijoiden kanssa. Valmistellaan matkailua tukevien info-pisteiden perustamista 9-tien ja 77-tien (Sininen tie) varrelle. Toimintaa pilotoidaan kesän 2014 sesongin aikana.

12 12 5 RESURSSIT JA VOIMAVARAT 5.1 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta 70 % eli euroa haetaan Pohjois-Savon liitosta, 20,4 % eli euroa tulee kuntien maksuosuutena Sisä-Savon seutuyhtymästä sekä Keiteleen ja Pielaveden kunnista ja 9,6 % eli euroa yksityisrahoitusosuutena kohderyhmäyrityksiltä. Kuntarahoitus sisältyy seutuyhtymän osalta vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan. Keiteleen ja Pielaveden kunnat tekevät kuntarahoituksesta erilliset päätökset. Yksityisrahoituksesta ei ole olemassa sitovia sopimuksia. Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan yritystä, jolloin yrityskohtainen osallistumismaksu on Budjetin pääkulukohdat jakautuvat seuraavasti: Kaksi työntekijää + seutuyhtymän henkilökunnan panostusta yhteensä 15 kk:n ajalta (sis. sivukulut) Ostopalvelut Alueen esittelykierrokset matkanjärjestäjille Matkustuskulut Ilmoitukset, painatus, tiedotus Hallinto, puhelin, postitus, kokoukset, muut kulut Ostopalvelua on tarkoitus käyttää tuotteistuksen-, markkinoinnin- ja myyntitoimintojen kehittämiseen. Ostopalvelukokonaisuus rakennetaan siten, että osa päivistä on yrittäjille yhteisiä ja osa toteutetaan yritystiimeissä. Ostopalvelujen ostoon sisällytetään myös jakelukanavien ja matkanjärjestäjäkontaktien selvitystyötä mm. ISBE:n toimesta Venäjällä. Matkanjärjestäjiä kutsutaan tutustumaan ja testaamaan uusia ja uudistettuja tuotepaketteja. Testauksia järjestetään kolme ja kunkin testaustilaisuuden kuluihin (sisältää mm. vieraiden matkoja ja majoituksia) varataan euroa.

13 13 Testaukset järjestetään heinä- joulukuun aikana, jolloin päästään käytännössä kokeilemaan kesätuotteita, syksyn erä- ja metsästystuotteita sekä talvituotteita. Hankkeen viestintään varataan euroa, joka käytetään mm. lehtiilmoituksiin, esitteisiin/ tiedotteisiin ja yhteisen markkinointi-ilmeen kehittämiseen. Matkakuluja on arvioitu syntyvän vajaa 1000 euroa kuukaudessa eli yhteensä noin euroa hankekaudella. Matkakuluilla katetaan hanketyöntekijöiden matkat ja yrittäjien kanssa tehtävät opinto- ja benchmarking matkat. 5.2 Laskentaperusteet Hankkeen toimihenkilöiden pääasialliset työpisteet sijaitsevat Tervon yritystalossa ja Rautalammin HUBissa. Toimitilojen vuokra Tervon yritystalossa on 11 /m 2, sisältäen huoneenvuokran, siivouksen ja tietoliikenneyhteyden. Rautalammin HUBin työpisteen hinta on 180, sisältäen toimistolaitteiden (kopiokone, tulostin, skanneri) käytön, tietoliikenneyhteyden, näkyvyyden julkisivussa ja rajoittamattoman käyttöoikeuden neuvottelutiloihin. Infopisteiden tilojen käyttökorvaukseksi on arvioitu 300 / piste. Seutuyhtymän henkilösivukulu vuonna 2014 on 21,11 prosenttia.

14 14 6 AIKATAULU JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT 6.1 Hankkeen aikataulu Hanke pyritään aloittamaan mahdollisimman pian keväällä 2014 ja sen kestoksi on suunniteltu 15 kuukautta. 6.2 Toimijoiden tehtävät ja vastuut Projektipäällikön tärkein tehtävä on paikallisten yrittäjien innostaminen ja sitouttaminen kehittämistoimintaan. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toiminnasta kokonaisuutena ja huolehtii siitä, että ostopalveluilla saadaan kohderyhmän tarvitsemat kehittämistoimet tehtyä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Hänen tulee hallita yleisnäkemys matkailusta ja ohjelmapalveluista, siten että alueen tarjonnasta voidaan rakentaa toimiva kokonaisuus. Tehtävän hoitamisessa on eduksi, että hän tuntee alueen. Projektipäällikkö testaa kehitettävät tuotteet ja vastaa yhdessä yrittäjien kanssa, että uudet tuotteet ovat asetettuun määräaikaan mennessä myyntikuntoisia. Projektiassistentti osallistuu ohjelmapalvelutuotteiden rakentamiseen ja testaamiseen. Hänen tärkein tehtävä on rakentaa tuotteet helposti myytävään kuntoon. Tämä tarkoittaa tuotekohtaisten tuotekorttien tekemistä ja niiden muokkaamista eri markkinointivälineitä varten. Hän viimeistelee tuotteet siten, että ne ovat myytävissä mm. netin, sosiaalisen median ja perinteisen tarjouspyyntömenettelyn kautta. Projektipäällikkö, ostopalvelutoimijat ja yrittäjät tukevat assistentin työtä. Ostopalveluiden kautta hankitaan erityisosaamista tuotteistukseen, markkinointiin ja myyntitoimintojen kehittämiseen. Yrittäjistä muodostetaan toimialoittain tiimejä, jotka tuottavat palveluita yhdessä. Tavoitteena on, että alueelle ei tule henkisesti kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita ja että yrittäjien yhteistyölle saadaan rakennettua yhteinen tavoitetila. Kuntien elinkeinoasiamiehet toimivat projektipäällikön, projektiassistentin ja ostopalveluita tuottavien konsulttien sparraajina. Elinkeinoasiamiehillä on hyvä tuntemus alueesta. He voivat nopeasti kartoittaa toimijat, jotka tulee saada mukaan heti hankkeen käynnistysvaiheessa. Hankkeen sisäisen- ja ulkoisen viestinnän onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää koko hankkeen onnistumiselle. Asiat tulee valmistella hyvin ja niistä tulee kertoa avoimesti ja tasapuolisesti.

15 15 7 JATKUVUUS, SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA Tämän hankkeen tehtävänä on päivittää oman alueemme matkailutarjonta sellaiselle tasolle, että voimme tehdä järkevästi yhteistyötä maakunnan muiden matkailutoimijoiden kanssa. Tavoitteena on valmistautua maakunnallisten matkailun kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja kehittämiseen mukaan. Hankkeen suurin riski on yrittäjien sitouttamisessa. Tämä tehtävä on haasteellinen, koska hanke on lyhyt ja toiminta-alue on suuri. Jatkuvuuteen pyritään riittävän käytännönläheisen kehittämistyön kautta. Yrittäjät motivoituvat, kun saavat elinkeinotoiminnalleen lisää tuloa ja kannattavuutta. Motivoituneisuutta lisätään myös tiimityön kautta.