LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä"

Transkriptio

1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä yhteistä markkinointia ja myyntiä. Hankkeen aikana otetaan reipas sysäys matkailupalveluiden tuotteistamiselle, suunnitelmalliselle markkinoinnille ja tavoitteelliselle myyntityölle. Tavoitteena on, että alueen yrittäjät perustavat matkailutuotteiden markkinointia ja myyntiä hoitavan yrityksen. 1

2 2 Sisällysluettelo 1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen hakija, toteuttajat ja yhteistyökumppanit Kehittämistoiminnan kohderyhmät Ohjausryhmä HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen määrälliset tavoitteet Hankkeen laadulliset tavoitteet Hankkeen tavoitteet suhteessa alueen muuhun elinkeinopolitiikkaan KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Keihäänkärjet kuntakohtaisesti Tuotteistuksen kehittäminen Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen RESURSSIT JA VOIMAVARAT Kustannukset ja rahoitus Laskentaperusteet AIKATAULU JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT Hankkeen aikataulu Toimijoiden tehtävät ja vastuut JATKUVUUS, SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA... 15

3 3 1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE 1.1 Hankkeen hakija, toteuttajat ja yhteistyökumppanit Hankkeen nimi on: Luontomatkailun elinvoimahanke. Kehittämishankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Sisä-Savon seutuyhtymä. Sisä-Savon kuntien lisäksi hankkeeseen osallistuu Keiteleen ja Pielaveden kunnat. Konneveden kuntaa ja yrityksiä on pyydetty myös mukaan, koska Kansallisveden alueelle on luontevaa muodostaa yhteisiä matkailutuotteita ja markkinointia ja yhteistyön rakentaminen koetaan tärkeänä. 1.2 Kehittämistoiminnan kohderyhmät Hanke palvelee erityisesti alueen matkailuyrityksiä ja tahoja, jotka suunnittelevat matkailuyrityksen perustamista ja/ tai investoimista matkailutoimintaan alueella. Erityisesti hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne yritykset ja toimijat, jotka haluavat saada matkailusta pääelinkeinon ja toimijat, jotka ovat kiinnostuneet matkailupalveluiden ammattimaisesta tuottamisesta ja kehittämisestä. Alueen laajuus ja monet mahdollisuudet huomioiden hankkeen toimialueelle mahtuu parikin erilaista luontomatkailukeskittymää. Arvioimme hankkeeseen osallistuvan noin yritystä. 1.3 Ohjausryhmä Hankkeelle valitaan ohjausryhmä, johon tulevat edustajat kaikista mukana olevista kunnista, alueen merkittävimmistä matkailuyrityksistä ja rahoittaja. Kuntien edustajiksi on luontevaa valita elinkeinoasiamies tai kunnanjohtaja, jotta saadaan toimiva yhteys alueen muuhun kehittämiseen ja yrittämiseen. Ohjausryhmän suositeltava koko on noin 10 henkilöä.

4 4 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Sisä-Savon, samoin kuin naapurikuntien Keiteleen, Pielaveden ja Konneveden, alueella matkailuelinkeino on ollut varsin pienimuotoista ja maaseutu- ja lähimatkailupainotteista. Historiallisimmat matkailuyritykset löytynevät Rautalammilta, jonka kartanoissa ja kievareissa on majoitettu matkailijoita jo satoja vuosia sitten. Tältä alueelta on puuttunut selkeä matkailun veturiyritys. Tervon Lohimaa on perustettu vuonna 1983 ja on aiemmin pyrkinyt tähän asemaan. Viimeisten omistajamuutosten myötä Lohimaa on jälleen kehittymässä tasolle, jota siltä on odotettu ja edelleen odotetaan. Alueella on erityisesti luontomatkailuun liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita nyt on ryhdytty jälleen aktiivisesti kehittämään. Yleisesti kehittämistyötä kannattelee eteenpäin nyt laajempi positiivinen tahtotila. Rautalammin ja Konneveden alueella vireillä oleva kansallispuistohanke antaa uusia moninaisia mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. Tervossa kunta ja yrittäjät satsaavat jälleen matkailuelinkeinon kehittämiseen. Luontomatkailuun panostamisesta kertovat esimerkiksi kaksi uutta, hyvän vastaanoton saanutta tapahtumaa; Luontokuvakesä sekä Lohimaan luontomessut, jotka molemmat on nyt järjestetty kaksi kertaa. Tervossa on käynnistymässä myös muita matkailuun liittyviä yrityshankkeita, kuten sisäkarting - ja talviajoharjoittelutoimintaa. Alueen yhteisinä nimittäjinä toimivat mm. luontoaktiviteetit ja ohjelmapalvelut, Kansallisveden alueen vesistömatkailumahdollisuudet, kuten kosket. Kaikissa kunnissa on omaperäisiä tapahtumia, joita kehittämällä alueen matkailutuloa voidaan kasvattaa. Alueen kaikissa kunnissa on runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi kalastus- ja metsästysmatkailuun liittyen. Alueelta haetaan kriittinen massa myytäviä tuotteita ja hyviä toimijoita niitä tekemään. Myytävien tuotekokonaisuuksien aikaansaaminen on tärkeää, että pääsemme mukaan laajempaan maakunnalliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi pelkkien päivätuotteiden myyminen Kuopion alueen hotellien asiakkaille ei riitä yritysten kasvua ajatellen. Asiakkaiden viipymää on saatava pidennettyä.

5 5 3 HANKKEEN TAVOITTEET Tämän hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan voimakas sysäys matkailun kehittämiseen Kuopiosta länteen ja lounaaseen sijaitsevilla alueilla. Matkailutoimijoiden tulee yhdistää voimansa, jotta saadaan kasaan riittävä kriittinen massa tuotteita ja asiakkuuksia. Toimiva yhteistyö alueen sisällä mahdollistaa yhteistyön myös maakunnan muiden matkailutoimijoiden, kuten Kuopion ja Tahkon yritysten kanssa. Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä on matkailupalveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittäminen, sekä alueen omien jakelukanavien uudelleen järjestäminen. Toimenpiteillä uudistetaan alueen matkailullista imagoa ja tiivistetään yhteistyötä. Tavoitteena on hakea matkailulliset kärkituotteet, päivittää ne myyntikuntoon ja vahvistaa niiden tunnettuutta. Tässä hankkeessa ei tavoitella tuotteiden määrää, vaan laatua ja myytävyyttä. Tavoitteena on tiivistää yrittäjien yhteistyötä siten, että alueella saadaan toimimaan yrittäjävetoinen matkailun markkinointia ja myyntiä hoitava organisaatio. Tällainen toimija on alueelle välttämätön, koska pienet matkailuyritykset eivät kykene myymään itse omia tuotteitaan ja suurimmillakaan toimijoilla ei ole toistaiseksi riittävää volyymiä, jotta ne voisivat palkata omia myyjiä. Tämän hankkeen tekemän pohjatyön jälkeen pääsemme toivottavasti jatkamaan kehittämistyötä laajemman kehittämishankkeen kautta, jonka avulla pyritään nostamaan matkailu merkittäväksi elinkeinoksi. Matkailutulon arvioimisessa on käytetty pohjatietona mm. seuraavia asioita: Tervon matkailuelinkeinosuunnitelman tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2023 mennessä matkailutulo 10 miljoonaa euroa. Tämä tavoite on johdettu Lohimaan liikevaihdon pohjalta, jonka arvio on viime vuodelle n. 1 M. Jokaisessa kunnassa on noin 2-5 matkailuyritystä, jotka ovat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yhteen laskien yrityksiä on kuitenkin kpl:tta. Näiden yhteenlasketuksi liikevaihdoksi arvioimme 2-3 miljoonaa euroa tällä hetkellä. Suurimman volyymin arvioimme tulevan kesämökkiasutuksen mukana, koska alueella on noin 7000 kesäasuntoa. Tämän merkitys voi hyvinkin olla 7-10 miljoonaa. Tapahtumien (arvio tapahtumakävijää) mukanaan tuoma liikevaihdon lisäys voinee olla 1 M luokkaa. Pohjois-Savon matkailustrategiassa on matkailutulotiedoksi ilmoitettu koko maakunnassa 130 M, vertailutietona esim. Leppävirta, jonka osuus tästä on 8 M. Näihin pohjatietoihin perustuen tavoitteeksi on asetettu maltillinen 20 M.

6 6 3.1 Hankkeen määrälliset tavoitteet Hankkeen alussa kartoitetaan eri kunnissa olevat nykyiset matkailuyritykset ja niiden tuotteisto. Perusteellisempaan kehittämistoimintaan valitaan kustakin kunnasta 2-5 yritystä, jotka sitoutuvat kehittämään kärkituotteensa yhdessä markkinoitavaan ja myytävään kuntoon. Tällä toimenpiteellä saadaan kasaan noin 25 perustuotetta, jotka ovat markkinoitavissa ja myytävissä tavoitteellisesti yhdestä paikasta. Tavoitteena on myös hankkeen aikana tehdä liiketoimintaedellytysten selvitys ja liiketoimintasuunnitelma myyntiorganisaation toiminnasta. Myynti- ja markkinointipalvelu voi olla matkailuyritysten yhdessä omistama toimija, jossa kunnat voivat halutessaan olla vähemmistöosakkaana. Organisaation omistussuhteet ja tarkempi organisoitumistapa selvitetään hankkeen aikana. 3.2 Hankkeen laadulliset tavoitteet Laadullisessa mielessä hankkeen kannalta tärkeimmiksi tavoitteiksi nousee yrittäjämäinen toimintatapa. Kysymyksiin MITÄ, KENELLE, MITEN täytyy löytyä selkeät vastaukset, jotta hankkeessa voidaan onnistua. Kysymykseen MITÄ vastattaessa täytyy priorisoida alueen potentiaalisimmat matkailutuotteet ja toimintakentät. Tällä hetkellä alueen vahvuuksina ja mahdollisuuksina nähdään seuraavat asiat: Erä- ja luontomatkailutuotteet (ohjelmapalvelut) Yritysmatkailu (yrityksille suunnatut tuotteet) Tapahtumat ja niiden ympärille rakennettavat kokonaisuudet Vapaa-ajan asukkaiden käyttämät palvelut Tämä jako on erittäin karkea ja sen tärkeysjärjestys vaihtelee kunnittain. Nämä teemat on nostettu esille, koska näiden asioiden ympärille voidaan rakentaa ansaintaa. KENELLE kysymyksen kautta voidaan hahmottaa tarkemmin myös hankkeen kohderyhmää tuotteiden loppukäyttäjän näkökulmasta. Lohimaan kaltaisen yrityksen pääkohderyhmä tullee olemaan yritysasiakkuudet ja kansallispuistossa tärkeitä kohderyhmiä ovat yksittäiset perheet ja koulut. Tuotteistuksessa on tärkeää ottaa huomioon, että samaa perustuotetta voidaan tuottaa ja muokata useammalle eri segmentille ja eri toiminnot tukevat toisiaan.

7 7 MITEN kysymyksen osalta keskeinen asia on synnyttää toimiva, keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö, yhteen hiileen puhaltava tiimi. Yhteinen Myyntipalvelu voi auttaa tekemään tuotteistamisesta, markkinoinnista ja myynnistä rutiinia ja helpottaa oleellisesti saavutettavuutta. 3.3 Hankkeen tavoitteet suhteessa alueen muuhun elinkeinopolitiikkaan Kehittämällä matkailuelinkeinoa voidaan tukea myös alueen asuttuna pysymistä. Ohjelmapalvelutarjonnan ja outdoor-lajien harrastuspaikkojen ja mahdollisuuksien myötä meidän on huomattavasti helpompi houkutella alueelle myös uusia asukkaita. Maaseutu kiinnostaa asuinympäristönä erityisesti lapsiperheitä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia hyvätuloisia eläkeläisiä. Nämä ryhmät harrastavat aktiivisesti. Maaseudun aktiiviset kasvuhakuiset yritykset kärsivät työvoimapulasta, erityisesti oman alansa erikoisosaajista. Tämä ongelma näkyy monilla aloilla. Tämän vuoksi matkailuun ja asumiseen satsatut ponnistukset tuottavat hyvää huomattavasti laajemmassa mittakaavassa, kuin matkailuyrityksissä ja niiden ensisijaisissa yhteistyöverkostoissa. Kuntien välinen yhteistyö Sisä-Savon alueella on vuosikymmenien ajalta tuttua, ja ns. Nilakka-alueen kunnat ovat myös tiivistäneet yhteistyötään. On luontevaa kehittää yhteistyötä myös matkailun osalta ja yritysten tasolla, koska alueen yrityksillä on samankaltainen toimintaympäristö ja haasteet. Resursseja yhdistämällä saamme enemmän aikaan.

8 8 4 KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Käytännössä jokaisesta kunnasta valitaan noin 2 5 motivoitunutta yritystä ja yrityksistä muodostetaan 4-6 tiimiä. Näiden toimijoiden kanssa rakennetaan yhteinen tavoitetila, jonka haluamme alueen matkailutoiminnassa saavuttaa 2020 mennessä. Motivoituneisuudella tarkoitetaan sitä, että yrittäjä uskoo toimintaansa niin paljon, että sitoutuu prosessiin ja haluaa aidosti kehittyä matkailupalveluiden tuottajana ja matkailuyrittäjänä. Kehittämishankkeen aikana on saatava innostettua alueelta noin 20 potentiaalista yrittäjää mukaan ammattimaiseen matkailutoimintaan. 4.1 Keihäänkärjet kuntakohtaisesti Kaikissa hankkeeseen mukaan lähtevissä kunnissa on oma ykköstapahtuma, joka on samalla usein kyseisen kunnan tunnetuin kesätapahtuma. Pielavedellä on muikkuvestivaalit, Keiteleellä on Keitele-Messut, Tervossa Lohimaan Luontomessut ja Luontokuvakesä, Vesannolla Reiska MM-turnaus, Suonenjoella Mansikkakarnevaalit, Rautalammilla Pestuumarkkinat ja Konnevedellä Häyrylänranta Blues. Kyseiset tapahtumat keräävät varovaisesti laskien yhteensä noin kävijää. Näiden perinteisten tapahtumien kautta leviää luontaisesti myös matkailutietoa alueesta. Tietoa siirtyy erityisesti sosiaalisen median ja perinteisen puskaradion välityksellä. Alueella on yhteensä yli 7000 vapaa-ajan asuntoa eli noin vapaa-ajan asukasta. Paikalliset tapahtumat palvelevat kesäasukkaita. Olemassa olevia tapahtumia kannattaa uudistaa ja kehittää, mutta hankkeen aikana kannattanee myös selvittää, voidaanko järjestää vesistömatkailuteeman alla isompi alueellinen kesäasukastapahtuma, koska kunnat ovat saman Kansallisveden rannoilla. Rautalammin ja Konneveden matkailulliset mahdollisuudet rakentuvat tulevaisuudessa uuden kansallispuiston ja sen ympärille tuotteistettavien majoitus- ja ohjelmapalveluiden ympärille. Toteutuessaan kansallispuisto vaatii uuden hotellitasoisen majoitusyrityksen perustamista ko. alueelle. Rautalammin vahvuutena ovat myös ratsastukseen, metsästykseen ja kalastukseen liittyvät ohjelmapalvelut. Konnevedellä on vahvuutena ja mahdollisuutena kunnan omistamat kosket, joiden tuotteistaminen kalastusmatkailuun luo erikoistumismahdollisuuksia kilpaileviin matkailualueisiin verrattuna.

9 9 Suonenjoki on tunnettu mansikoistaan ja tätä erittäin vahvaa brändiä tulee hyödyntää matkailupalveluiden kehittämisessä. Mansikkakarnevaalit tuovat alueelle vuosittain noin matkailijaa ja tapahtuma vaikuttaa merkittävästi myös naapurikuntiin. Alueen muita vahvuuksia ovat vesistöihin liittyvät ohjelmapalvelut ja rautatieyhteys, jota ei ole vielä juurikaan hyödynnetty matkailullisesti. Jos aluettamme markkinoidaan suunnitelmallisesti esimerkiksi Venäjälle, niin Suonenjoen asema muodostuu yhdeksi asiakkaiden vastaanottopisteeksi. Vesannon alueella merkittävin matkailullinen toiminto on Reiska MM turnaus, joka tuo alueelle vuosittain noin 1000 ulkopuolista kävijää ja noin 4000 päiväkävijää lähialueilta yhden viikonlopun ajaksi Vesannon keskustaan. Tapahtumaa voi kehittää edelleen mm. jatkamalla sen kestoaikaa, rakentamalla oheistapahtumia ja palveluita muualta tuleville pelaajille ja huoltojoukoille sekä tuotteistamalla peliä ohjelmapalveluksi. Tervossa Lohimaan lähelle on rakenteilla talviajoharjoittelurata, joka toimii kesäaikaan frisbee-golfratana. Kosken äärelle on nousemassa uutta majoitustilaa kesän 2014 alusta alkaen. Alueen Caravan -toiminta on lähtenyt uuteen nousuun muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Tervon teollisuusalueelle on tulossa elämyspainotteista toimintaa. Yhteen teollisuushalliin on syksyllä 2013 aloittanut Pohjois-Savon ainut sisäkartingrata JIRA Karting ja viereiseen halliin suunnitellaan monipuolista harrastustoimintaa palvelevaa monitoimihallia sisältäen mm. sisä-golfia, kiipeilyä, jousiammuntaa, ammuntaa, biljardia, alue palloilulajeille ja erilaisia wellness-palveluja. Eerikkala Golfilla on kehittämissuunnitelmia uuden klubirakennuksen rakentamisesta ja lisäväylien investoimisesta. Keiteleen ja Pielaveden alueella on useita matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä, kuten: Lossisaari, Juhlaranta, Satamaravintola Laivuri, Hotelli Restentti, Lepikon Torppa ja Keilahalli / Ravintola Kaato (keilahalli). Keiteleen ja Pielaveden yhtenä matkailullisena vahvuutena voidaan pitää Sinisen Tien eli tien 77 kulkua aivan keskustojen vieritse. Hankkeen kohdekuntien matkailullista tulevaisuutta yhdistää monet luontomatkailuun liittyvät mahdollisuudet. Kunnat ovat yhteydessä toisiinsa vesireitin välityksellä (Kansallisvesi) ja alueella on erinomaisia retkeily-, kalastus- ja metsästysmatkailumahdollisuuksia. Päivitettäviä tuotteita löytyy mm. seuraavien teemojen ympäriltä: Lohimaan koski- ja majoituspaketit (Tervo) Karting ja talviajorata (Tervo)

10 10 Islanninhevosvaellukset (Rautalampi ja Vesanto) Mökkivuokraus (kaikki kunnat) Metsästys (Rautalampi, Tervo, Vesanto) Mönkkäriretket (Rautalampi) Tapahtumatuotteet: Häyrylänranta Blues, Mansikkakarnevaalit, Reiska MM, Muikkuvestivaalit, Lohimaan Luontomessut, Luontokuvakesä, Pestuumarkkinat, Runon ja laulun Rautalampi jne. Järvikalastustuotteet (kaikki kunnat) Melonta, moottoriveneretket ja souturetket (kaikki kunnat) 4.2 Tuotteistuksen kehittäminen Lähtökohtana tuotteistamisessa on potentiaalisten asiakkaiden maksukyky ja - halukkuus. Alueellisesti keskitytään ydinvahvuuksiin, missä voimme olla kiinnostavampia kuin kilpailijamme. Uusia tuotteita voi alueellamme kehittää esimerkiksi seuraavien asioiden ympärille: Kansallispuiston ympärille rakentuvat ohjelmapalvelut Vesistömatkailuun liittyvät tuotteet (moottorivenetuotteet, wakeboard, risteilyt, melonta, soutu) Talviajorata ja siihen liittyvä muu moottoriurheilutoiminta Erä- ja metsästysmatkailu (hirvi, kanalinnut, jänis, retkeily) Luontokuvaus ja siihen liittyvä näyttely- ja kurssitoiminta Koskikalastus ja sen tuotteistaminen kv-asiakkaille Kalastus järvialtaissa esim. vetouistelu, talvikalastus Metsäluonnon tuotteistaminen esim. erilaiset retket ja vihreiden arvojen hyödyntäminen, green care tyyppiset hyvinvointipalvelut Tapahtumia em. tuotteisiin liittyen

11 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Yritysten sitouttaminen ja innostamistehtävä kuuluu hankkeessa ensisijaisesti palkatun henkilöstön tehtäväksi. Markkinoinnin kehittämiseen liittyvä erityisosaaminen, kuten sähköisten markkinointivälineiden käyttö hankitaan ostopalveluihin varatulla budjetilla. Käytännön toiminnan kannalta merkittävimpiä kehitettäviä toimintoja ovat: www-, hakukone-, sosiaalisessa mediassa tapahtuva-, tapahtuma- ja promootiomarkkinointi. Kaikki edellä lueteltu markkinointi edellyttää, että yritysten tuotteet ovat myyntikunnossa ja tuotteita ja palveluita tuottava henkilöstö toimii ammattimaisesti. Kohderyhmistä merkittävimpiä ovat: yritysasiakkaat, outdoor -harrastajat (kalastus ja metsästys), alueen vapaaajanasukkaat ja tapahtumavieraat. Myyntiä ja markkinointia on jossain mielessä vaikea erottaa toisistaan. Myynnin erityispiirre on, että se sisältää vaihdon tapahtumisen. Hankkeen toimesta selvitetään, millainen toimintamalli toimisi parhaiten alueen yrityksille. Tuotteistamiseen liittyen palvelut on myös testattava ja koekäytettävä ja etsittävä oikeat jakelukanavat ja yhteistyökumppanit. Näiden selvittäminen ja valinta ovat tämän hankkeen keskeisiä tehtäviä. Tämä kokonaisuus sisältää paljon erilaisia haasteita. Kehittämistyötä ei kyetä saamaan valmiiksi lyhyen noin vuoden mittaisen rypistyksen aikana. Tavoitteena on, että alueen yrittäjät tekevät jatkossa yhteistyötä maakunnallisten matkailutoimijoiden kanssa oman myynti- ja markkinointiorganisaation kautta. Ilman seudullista yhteistyötä alueemme pienten ja aloittavien matkailuyritysten on vaikea tehdä yhteistyötä suurempien toimijoiden kanssa. Valmistellaan matkailua tukevien info-pisteiden perustamista 9-tien ja 77-tien (Sininen tie) varrelle. Toimintaa pilotoidaan kesän 2014 sesongin aikana.

12 12 5 RESURSSIT JA VOIMAVARAT 5.1 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta 70 % eli euroa haetaan Pohjois-Savon liitosta, 20,4 % eli euroa tulee kuntien maksuosuutena Sisä-Savon seutuyhtymästä sekä Keiteleen ja Pielaveden kunnista ja 9,6 % eli euroa yksityisrahoitusosuutena kohderyhmäyrityksiltä. Kuntarahoitus sisältyy seutuyhtymän osalta vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan. Keiteleen ja Pielaveden kunnat tekevät kuntarahoituksesta erilliset päätökset. Yksityisrahoituksesta ei ole olemassa sitovia sopimuksia. Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan yritystä, jolloin yrityskohtainen osallistumismaksu on Budjetin pääkulukohdat jakautuvat seuraavasti: Kaksi työntekijää + seutuyhtymän henkilökunnan panostusta yhteensä 15 kk:n ajalta (sis. sivukulut) Ostopalvelut Alueen esittelykierrokset matkanjärjestäjille Matkustuskulut Ilmoitukset, painatus, tiedotus Hallinto, puhelin, postitus, kokoukset, muut kulut Ostopalvelua on tarkoitus käyttää tuotteistuksen-, markkinoinnin- ja myyntitoimintojen kehittämiseen. Ostopalvelukokonaisuus rakennetaan siten, että osa päivistä on yrittäjille yhteisiä ja osa toteutetaan yritystiimeissä. Ostopalvelujen ostoon sisällytetään myös jakelukanavien ja matkanjärjestäjäkontaktien selvitystyötä mm. ISBE:n toimesta Venäjällä. Matkanjärjestäjiä kutsutaan tutustumaan ja testaamaan uusia ja uudistettuja tuotepaketteja. Testauksia järjestetään kolme ja kunkin testaustilaisuuden kuluihin (sisältää mm. vieraiden matkoja ja majoituksia) varataan euroa.

13 13 Testaukset järjestetään heinä- joulukuun aikana, jolloin päästään käytännössä kokeilemaan kesätuotteita, syksyn erä- ja metsästystuotteita sekä talvituotteita. Hankkeen viestintään varataan euroa, joka käytetään mm. lehtiilmoituksiin, esitteisiin/ tiedotteisiin ja yhteisen markkinointi-ilmeen kehittämiseen. Matkakuluja on arvioitu syntyvän vajaa 1000 euroa kuukaudessa eli yhteensä noin euroa hankekaudella. Matkakuluilla katetaan hanketyöntekijöiden matkat ja yrittäjien kanssa tehtävät opinto- ja benchmarking matkat. 5.2 Laskentaperusteet Hankkeen toimihenkilöiden pääasialliset työpisteet sijaitsevat Tervon yritystalossa ja Rautalammin HUBissa. Toimitilojen vuokra Tervon yritystalossa on 11 /m 2, sisältäen huoneenvuokran, siivouksen ja tietoliikenneyhteyden. Rautalammin HUBin työpisteen hinta on 180, sisältäen toimistolaitteiden (kopiokone, tulostin, skanneri) käytön, tietoliikenneyhteyden, näkyvyyden julkisivussa ja rajoittamattoman käyttöoikeuden neuvottelutiloihin. Infopisteiden tilojen käyttökorvaukseksi on arvioitu 300 / piste. Seutuyhtymän henkilösivukulu vuonna 2014 on 21,11 prosenttia.

14 14 6 AIKATAULU JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT 6.1 Hankkeen aikataulu Hanke pyritään aloittamaan mahdollisimman pian keväällä 2014 ja sen kestoksi on suunniteltu 15 kuukautta. 6.2 Toimijoiden tehtävät ja vastuut Projektipäällikön tärkein tehtävä on paikallisten yrittäjien innostaminen ja sitouttaminen kehittämistoimintaan. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toiminnasta kokonaisuutena ja huolehtii siitä, että ostopalveluilla saadaan kohderyhmän tarvitsemat kehittämistoimet tehtyä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Hänen tulee hallita yleisnäkemys matkailusta ja ohjelmapalveluista, siten että alueen tarjonnasta voidaan rakentaa toimiva kokonaisuus. Tehtävän hoitamisessa on eduksi, että hän tuntee alueen. Projektipäällikkö testaa kehitettävät tuotteet ja vastaa yhdessä yrittäjien kanssa, että uudet tuotteet ovat asetettuun määräaikaan mennessä myyntikuntoisia. Projektiassistentti osallistuu ohjelmapalvelutuotteiden rakentamiseen ja testaamiseen. Hänen tärkein tehtävä on rakentaa tuotteet helposti myytävään kuntoon. Tämä tarkoittaa tuotekohtaisten tuotekorttien tekemistä ja niiden muokkaamista eri markkinointivälineitä varten. Hän viimeistelee tuotteet siten, että ne ovat myytävissä mm. netin, sosiaalisen median ja perinteisen tarjouspyyntömenettelyn kautta. Projektipäällikkö, ostopalvelutoimijat ja yrittäjät tukevat assistentin työtä. Ostopalveluiden kautta hankitaan erityisosaamista tuotteistukseen, markkinointiin ja myyntitoimintojen kehittämiseen. Yrittäjistä muodostetaan toimialoittain tiimejä, jotka tuottavat palveluita yhdessä. Tavoitteena on, että alueelle ei tule henkisesti kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita ja että yrittäjien yhteistyölle saadaan rakennettua yhteinen tavoitetila. Kuntien elinkeinoasiamiehet toimivat projektipäällikön, projektiassistentin ja ostopalveluita tuottavien konsulttien sparraajina. Elinkeinoasiamiehillä on hyvä tuntemus alueesta. He voivat nopeasti kartoittaa toimijat, jotka tulee saada mukaan heti hankkeen käynnistysvaiheessa. Hankkeen sisäisen- ja ulkoisen viestinnän onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää koko hankkeen onnistumiselle. Asiat tulee valmistella hyvin ja niistä tulee kertoa avoimesti ja tasapuolisesti.

15 15 7 JATKUVUUS, SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA Tämän hankkeen tehtävänä on päivittää oman alueemme matkailutarjonta sellaiselle tasolle, että voimme tehdä järkevästi yhteistyötä maakunnan muiden matkailutoimijoiden kanssa. Tavoitteena on valmistautua maakunnallisten matkailun kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja kehittämiseen mukaan. Hankkeen suurin riski on yrittäjien sitouttamisessa. Tämä tehtävä on haasteellinen, koska hanke on lyhyt ja toiminta-alue on suuri. Jatkuvuuteen pyritään riittävän käytännönläheisen kehittämistyön kautta. Yrittäjät motivoituvat, kun saavat elinkeinotoiminnalleen lisää tuloa ja kannattavuutta. Motivoituneisuutta lisätään myös tiimityön kautta.

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.2.2015

Matkailualan aamu 11.2.2015 Matkailualan aamu 11.2.2015 Matkailun kärjet Kotimaan Matkailumessut Tampereella 17.-19.4. Esite 2015 Uusi yhteinen markkinointisivusto Huvia meren rannalla esite 2016 SL 11.2.2015 Matkailun kärjet Matkailun

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille

Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Reindeer - Wood Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Kainuun Etu Oy Jari Komulainen, toimialapäällikkö 9.12.2010 Lähtökohta Yritysten tarpeita, joihin haetaan ratkaisua

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013 Viitosväylä Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Pirkko Vallinkoski VIITOSVÄYLÄ Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille

Lisätiedot

Seuratoimijan tutkinto (SPL1) Seuratoiminnan kehittäjän tutkinto (SPL2)

Seuratoimijan tutkinto (SPL1) Seuratoiminnan kehittäjän tutkinto (SPL2) Seuratoimijan tutkinto (SPL1) Seuratoiminnan kehittäjän tutkinto (SPL2) Suomen Palloliitto ry:n seurakoulutus Suomen Palloliitto ry on valmistellut ja tulee auktorisoimaan seuratoiminnan osaamisen kehittämiseksi

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS Jämsä Hyvinkää Vaasa Kuusamo Joensuu ERÄTYS-HANKE Erätyshanke on viiden oppilaitoksen tykehanke (työelämän kehittämishanke), jossa pyritään selvittämään

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot