LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä"

Transkriptio

1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen tarkoituksena on saada Kuopion länsipuolella toimivat matkailutoimijat kehittämään yhteisiä tuotteita sekä yhteistä markkinointia ja myyntiä. Hankkeen aikana otetaan reipas sysäys matkailupalveluiden tuotteistamiselle, suunnitelmalliselle markkinoinnille ja tavoitteelliselle myyntityölle. Tavoitteena on, että alueen yrittäjät perustavat matkailutuotteiden markkinointia ja myyntiä hoitavan yrityksen. 1

2 2 Sisällysluettelo 1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE Hankkeen hakija, toteuttajat ja yhteistyökumppanit Kehittämistoiminnan kohderyhmät Ohjausryhmä HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen määrälliset tavoitteet Hankkeen laadulliset tavoitteet Hankkeen tavoitteet suhteessa alueen muuhun elinkeinopolitiikkaan KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Keihäänkärjet kuntakohtaisesti Tuotteistuksen kehittäminen Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen RESURSSIT JA VOIMAVARAT Kustannukset ja rahoitus Laskentaperusteet AIKATAULU JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT Hankkeen aikataulu Toimijoiden tehtävät ja vastuut JATKUVUUS, SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA... 15

3 3 1 LUONTOMATKAILUN ELINVOIMAHANKE 1.1 Hankkeen hakija, toteuttajat ja yhteistyökumppanit Hankkeen nimi on: Luontomatkailun elinvoimahanke. Kehittämishankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Sisä-Savon seutuyhtymä. Sisä-Savon kuntien lisäksi hankkeeseen osallistuu Keiteleen ja Pielaveden kunnat. Konneveden kuntaa ja yrityksiä on pyydetty myös mukaan, koska Kansallisveden alueelle on luontevaa muodostaa yhteisiä matkailutuotteita ja markkinointia ja yhteistyön rakentaminen koetaan tärkeänä. 1.2 Kehittämistoiminnan kohderyhmät Hanke palvelee erityisesti alueen matkailuyrityksiä ja tahoja, jotka suunnittelevat matkailuyrityksen perustamista ja/ tai investoimista matkailutoimintaan alueella. Erityisesti hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne yritykset ja toimijat, jotka haluavat saada matkailusta pääelinkeinon ja toimijat, jotka ovat kiinnostuneet matkailupalveluiden ammattimaisesta tuottamisesta ja kehittämisestä. Alueen laajuus ja monet mahdollisuudet huomioiden hankkeen toimialueelle mahtuu parikin erilaista luontomatkailukeskittymää. Arvioimme hankkeeseen osallistuvan noin yritystä. 1.3 Ohjausryhmä Hankkeelle valitaan ohjausryhmä, johon tulevat edustajat kaikista mukana olevista kunnista, alueen merkittävimmistä matkailuyrityksistä ja rahoittaja. Kuntien edustajiksi on luontevaa valita elinkeinoasiamies tai kunnanjohtaja, jotta saadaan toimiva yhteys alueen muuhun kehittämiseen ja yrittämiseen. Ohjausryhmän suositeltava koko on noin 10 henkilöä.

4 4 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Sisä-Savon, samoin kuin naapurikuntien Keiteleen, Pielaveden ja Konneveden, alueella matkailuelinkeino on ollut varsin pienimuotoista ja maaseutu- ja lähimatkailupainotteista. Historiallisimmat matkailuyritykset löytynevät Rautalammilta, jonka kartanoissa ja kievareissa on majoitettu matkailijoita jo satoja vuosia sitten. Tältä alueelta on puuttunut selkeä matkailun veturiyritys. Tervon Lohimaa on perustettu vuonna 1983 ja on aiemmin pyrkinyt tähän asemaan. Viimeisten omistajamuutosten myötä Lohimaa on jälleen kehittymässä tasolle, jota siltä on odotettu ja edelleen odotetaan. Alueella on erityisesti luontomatkailuun liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita nyt on ryhdytty jälleen aktiivisesti kehittämään. Yleisesti kehittämistyötä kannattelee eteenpäin nyt laajempi positiivinen tahtotila. Rautalammin ja Konneveden alueella vireillä oleva kansallispuistohanke antaa uusia moninaisia mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. Tervossa kunta ja yrittäjät satsaavat jälleen matkailuelinkeinon kehittämiseen. Luontomatkailuun panostamisesta kertovat esimerkiksi kaksi uutta, hyvän vastaanoton saanutta tapahtumaa; Luontokuvakesä sekä Lohimaan luontomessut, jotka molemmat on nyt järjestetty kaksi kertaa. Tervossa on käynnistymässä myös muita matkailuun liittyviä yrityshankkeita, kuten sisäkarting - ja talviajoharjoittelutoimintaa. Alueen yhteisinä nimittäjinä toimivat mm. luontoaktiviteetit ja ohjelmapalvelut, Kansallisveden alueen vesistömatkailumahdollisuudet, kuten kosket. Kaikissa kunnissa on omaperäisiä tapahtumia, joita kehittämällä alueen matkailutuloa voidaan kasvattaa. Alueen kaikissa kunnissa on runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi kalastus- ja metsästysmatkailuun liittyen. Alueelta haetaan kriittinen massa myytäviä tuotteita ja hyviä toimijoita niitä tekemään. Myytävien tuotekokonaisuuksien aikaansaaminen on tärkeää, että pääsemme mukaan laajempaan maakunnalliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi pelkkien päivätuotteiden myyminen Kuopion alueen hotellien asiakkaille ei riitä yritysten kasvua ajatellen. Asiakkaiden viipymää on saatava pidennettyä.

5 5 3 HANKKEEN TAVOITTEET Tämän hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan voimakas sysäys matkailun kehittämiseen Kuopiosta länteen ja lounaaseen sijaitsevilla alueilla. Matkailutoimijoiden tulee yhdistää voimansa, jotta saadaan kasaan riittävä kriittinen massa tuotteita ja asiakkuuksia. Toimiva yhteistyö alueen sisällä mahdollistaa yhteistyön myös maakunnan muiden matkailutoimijoiden, kuten Kuopion ja Tahkon yritysten kanssa. Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä on matkailupalveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittäminen, sekä alueen omien jakelukanavien uudelleen järjestäminen. Toimenpiteillä uudistetaan alueen matkailullista imagoa ja tiivistetään yhteistyötä. Tavoitteena on hakea matkailulliset kärkituotteet, päivittää ne myyntikuntoon ja vahvistaa niiden tunnettuutta. Tässä hankkeessa ei tavoitella tuotteiden määrää, vaan laatua ja myytävyyttä. Tavoitteena on tiivistää yrittäjien yhteistyötä siten, että alueella saadaan toimimaan yrittäjävetoinen matkailun markkinointia ja myyntiä hoitava organisaatio. Tällainen toimija on alueelle välttämätön, koska pienet matkailuyritykset eivät kykene myymään itse omia tuotteitaan ja suurimmillakaan toimijoilla ei ole toistaiseksi riittävää volyymiä, jotta ne voisivat palkata omia myyjiä. Tämän hankkeen tekemän pohjatyön jälkeen pääsemme toivottavasti jatkamaan kehittämistyötä laajemman kehittämishankkeen kautta, jonka avulla pyritään nostamaan matkailu merkittäväksi elinkeinoksi. Matkailutulon arvioimisessa on käytetty pohjatietona mm. seuraavia asioita: Tervon matkailuelinkeinosuunnitelman tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2023 mennessä matkailutulo 10 miljoonaa euroa. Tämä tavoite on johdettu Lohimaan liikevaihdon pohjalta, jonka arvio on viime vuodelle n. 1 M. Jokaisessa kunnassa on noin 2-5 matkailuyritystä, jotka ovat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yhteen laskien yrityksiä on kuitenkin kpl:tta. Näiden yhteenlasketuksi liikevaihdoksi arvioimme 2-3 miljoonaa euroa tällä hetkellä. Suurimman volyymin arvioimme tulevan kesämökkiasutuksen mukana, koska alueella on noin 7000 kesäasuntoa. Tämän merkitys voi hyvinkin olla 7-10 miljoonaa. Tapahtumien (arvio tapahtumakävijää) mukanaan tuoma liikevaihdon lisäys voinee olla 1 M luokkaa. Pohjois-Savon matkailustrategiassa on matkailutulotiedoksi ilmoitettu koko maakunnassa 130 M, vertailutietona esim. Leppävirta, jonka osuus tästä on 8 M. Näihin pohjatietoihin perustuen tavoitteeksi on asetettu maltillinen 20 M.

6 6 3.1 Hankkeen määrälliset tavoitteet Hankkeen alussa kartoitetaan eri kunnissa olevat nykyiset matkailuyritykset ja niiden tuotteisto. Perusteellisempaan kehittämistoimintaan valitaan kustakin kunnasta 2-5 yritystä, jotka sitoutuvat kehittämään kärkituotteensa yhdessä markkinoitavaan ja myytävään kuntoon. Tällä toimenpiteellä saadaan kasaan noin 25 perustuotetta, jotka ovat markkinoitavissa ja myytävissä tavoitteellisesti yhdestä paikasta. Tavoitteena on myös hankkeen aikana tehdä liiketoimintaedellytysten selvitys ja liiketoimintasuunnitelma myyntiorganisaation toiminnasta. Myynti- ja markkinointipalvelu voi olla matkailuyritysten yhdessä omistama toimija, jossa kunnat voivat halutessaan olla vähemmistöosakkaana. Organisaation omistussuhteet ja tarkempi organisoitumistapa selvitetään hankkeen aikana. 3.2 Hankkeen laadulliset tavoitteet Laadullisessa mielessä hankkeen kannalta tärkeimmiksi tavoitteiksi nousee yrittäjämäinen toimintatapa. Kysymyksiin MITÄ, KENELLE, MITEN täytyy löytyä selkeät vastaukset, jotta hankkeessa voidaan onnistua. Kysymykseen MITÄ vastattaessa täytyy priorisoida alueen potentiaalisimmat matkailutuotteet ja toimintakentät. Tällä hetkellä alueen vahvuuksina ja mahdollisuuksina nähdään seuraavat asiat: Erä- ja luontomatkailutuotteet (ohjelmapalvelut) Yritysmatkailu (yrityksille suunnatut tuotteet) Tapahtumat ja niiden ympärille rakennettavat kokonaisuudet Vapaa-ajan asukkaiden käyttämät palvelut Tämä jako on erittäin karkea ja sen tärkeysjärjestys vaihtelee kunnittain. Nämä teemat on nostettu esille, koska näiden asioiden ympärille voidaan rakentaa ansaintaa. KENELLE kysymyksen kautta voidaan hahmottaa tarkemmin myös hankkeen kohderyhmää tuotteiden loppukäyttäjän näkökulmasta. Lohimaan kaltaisen yrityksen pääkohderyhmä tullee olemaan yritysasiakkuudet ja kansallispuistossa tärkeitä kohderyhmiä ovat yksittäiset perheet ja koulut. Tuotteistuksessa on tärkeää ottaa huomioon, että samaa perustuotetta voidaan tuottaa ja muokata useammalle eri segmentille ja eri toiminnot tukevat toisiaan.

7 7 MITEN kysymyksen osalta keskeinen asia on synnyttää toimiva, keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö, yhteen hiileen puhaltava tiimi. Yhteinen Myyntipalvelu voi auttaa tekemään tuotteistamisesta, markkinoinnista ja myynnistä rutiinia ja helpottaa oleellisesti saavutettavuutta. 3.3 Hankkeen tavoitteet suhteessa alueen muuhun elinkeinopolitiikkaan Kehittämällä matkailuelinkeinoa voidaan tukea myös alueen asuttuna pysymistä. Ohjelmapalvelutarjonnan ja outdoor-lajien harrastuspaikkojen ja mahdollisuuksien myötä meidän on huomattavasti helpompi houkutella alueelle myös uusia asukkaita. Maaseutu kiinnostaa asuinympäristönä erityisesti lapsiperheitä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia hyvätuloisia eläkeläisiä. Nämä ryhmät harrastavat aktiivisesti. Maaseudun aktiiviset kasvuhakuiset yritykset kärsivät työvoimapulasta, erityisesti oman alansa erikoisosaajista. Tämä ongelma näkyy monilla aloilla. Tämän vuoksi matkailuun ja asumiseen satsatut ponnistukset tuottavat hyvää huomattavasti laajemmassa mittakaavassa, kuin matkailuyrityksissä ja niiden ensisijaisissa yhteistyöverkostoissa. Kuntien välinen yhteistyö Sisä-Savon alueella on vuosikymmenien ajalta tuttua, ja ns. Nilakka-alueen kunnat ovat myös tiivistäneet yhteistyötään. On luontevaa kehittää yhteistyötä myös matkailun osalta ja yritysten tasolla, koska alueen yrityksillä on samankaltainen toimintaympäristö ja haasteet. Resursseja yhdistämällä saamme enemmän aikaan.

8 8 4 KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET Käytännössä jokaisesta kunnasta valitaan noin 2 5 motivoitunutta yritystä ja yrityksistä muodostetaan 4-6 tiimiä. Näiden toimijoiden kanssa rakennetaan yhteinen tavoitetila, jonka haluamme alueen matkailutoiminnassa saavuttaa 2020 mennessä. Motivoituneisuudella tarkoitetaan sitä, että yrittäjä uskoo toimintaansa niin paljon, että sitoutuu prosessiin ja haluaa aidosti kehittyä matkailupalveluiden tuottajana ja matkailuyrittäjänä. Kehittämishankkeen aikana on saatava innostettua alueelta noin 20 potentiaalista yrittäjää mukaan ammattimaiseen matkailutoimintaan. 4.1 Keihäänkärjet kuntakohtaisesti Kaikissa hankkeeseen mukaan lähtevissä kunnissa on oma ykköstapahtuma, joka on samalla usein kyseisen kunnan tunnetuin kesätapahtuma. Pielavedellä on muikkuvestivaalit, Keiteleellä on Keitele-Messut, Tervossa Lohimaan Luontomessut ja Luontokuvakesä, Vesannolla Reiska MM-turnaus, Suonenjoella Mansikkakarnevaalit, Rautalammilla Pestuumarkkinat ja Konnevedellä Häyrylänranta Blues. Kyseiset tapahtumat keräävät varovaisesti laskien yhteensä noin kävijää. Näiden perinteisten tapahtumien kautta leviää luontaisesti myös matkailutietoa alueesta. Tietoa siirtyy erityisesti sosiaalisen median ja perinteisen puskaradion välityksellä. Alueella on yhteensä yli 7000 vapaa-ajan asuntoa eli noin vapaa-ajan asukasta. Paikalliset tapahtumat palvelevat kesäasukkaita. Olemassa olevia tapahtumia kannattaa uudistaa ja kehittää, mutta hankkeen aikana kannattanee myös selvittää, voidaanko järjestää vesistömatkailuteeman alla isompi alueellinen kesäasukastapahtuma, koska kunnat ovat saman Kansallisveden rannoilla. Rautalammin ja Konneveden matkailulliset mahdollisuudet rakentuvat tulevaisuudessa uuden kansallispuiston ja sen ympärille tuotteistettavien majoitus- ja ohjelmapalveluiden ympärille. Toteutuessaan kansallispuisto vaatii uuden hotellitasoisen majoitusyrityksen perustamista ko. alueelle. Rautalammin vahvuutena ovat myös ratsastukseen, metsästykseen ja kalastukseen liittyvät ohjelmapalvelut. Konnevedellä on vahvuutena ja mahdollisuutena kunnan omistamat kosket, joiden tuotteistaminen kalastusmatkailuun luo erikoistumismahdollisuuksia kilpaileviin matkailualueisiin verrattuna.

9 9 Suonenjoki on tunnettu mansikoistaan ja tätä erittäin vahvaa brändiä tulee hyödyntää matkailupalveluiden kehittämisessä. Mansikkakarnevaalit tuovat alueelle vuosittain noin matkailijaa ja tapahtuma vaikuttaa merkittävästi myös naapurikuntiin. Alueen muita vahvuuksia ovat vesistöihin liittyvät ohjelmapalvelut ja rautatieyhteys, jota ei ole vielä juurikaan hyödynnetty matkailullisesti. Jos aluettamme markkinoidaan suunnitelmallisesti esimerkiksi Venäjälle, niin Suonenjoen asema muodostuu yhdeksi asiakkaiden vastaanottopisteeksi. Vesannon alueella merkittävin matkailullinen toiminto on Reiska MM turnaus, joka tuo alueelle vuosittain noin 1000 ulkopuolista kävijää ja noin 4000 päiväkävijää lähialueilta yhden viikonlopun ajaksi Vesannon keskustaan. Tapahtumaa voi kehittää edelleen mm. jatkamalla sen kestoaikaa, rakentamalla oheistapahtumia ja palveluita muualta tuleville pelaajille ja huoltojoukoille sekä tuotteistamalla peliä ohjelmapalveluksi. Tervossa Lohimaan lähelle on rakenteilla talviajoharjoittelurata, joka toimii kesäaikaan frisbee-golfratana. Kosken äärelle on nousemassa uutta majoitustilaa kesän 2014 alusta alkaen. Alueen Caravan -toiminta on lähtenyt uuteen nousuun muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Tervon teollisuusalueelle on tulossa elämyspainotteista toimintaa. Yhteen teollisuushalliin on syksyllä 2013 aloittanut Pohjois-Savon ainut sisäkartingrata JIRA Karting ja viereiseen halliin suunnitellaan monipuolista harrastustoimintaa palvelevaa monitoimihallia sisältäen mm. sisä-golfia, kiipeilyä, jousiammuntaa, ammuntaa, biljardia, alue palloilulajeille ja erilaisia wellness-palveluja. Eerikkala Golfilla on kehittämissuunnitelmia uuden klubirakennuksen rakentamisesta ja lisäväylien investoimisesta. Keiteleen ja Pielaveden alueella on useita matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä, kuten: Lossisaari, Juhlaranta, Satamaravintola Laivuri, Hotelli Restentti, Lepikon Torppa ja Keilahalli / Ravintola Kaato (keilahalli). Keiteleen ja Pielaveden yhtenä matkailullisena vahvuutena voidaan pitää Sinisen Tien eli tien 77 kulkua aivan keskustojen vieritse. Hankkeen kohdekuntien matkailullista tulevaisuutta yhdistää monet luontomatkailuun liittyvät mahdollisuudet. Kunnat ovat yhteydessä toisiinsa vesireitin välityksellä (Kansallisvesi) ja alueella on erinomaisia retkeily-, kalastus- ja metsästysmatkailumahdollisuuksia. Päivitettäviä tuotteita löytyy mm. seuraavien teemojen ympäriltä: Lohimaan koski- ja majoituspaketit (Tervo) Karting ja talviajorata (Tervo)

10 10 Islanninhevosvaellukset (Rautalampi ja Vesanto) Mökkivuokraus (kaikki kunnat) Metsästys (Rautalampi, Tervo, Vesanto) Mönkkäriretket (Rautalampi) Tapahtumatuotteet: Häyrylänranta Blues, Mansikkakarnevaalit, Reiska MM, Muikkuvestivaalit, Lohimaan Luontomessut, Luontokuvakesä, Pestuumarkkinat, Runon ja laulun Rautalampi jne. Järvikalastustuotteet (kaikki kunnat) Melonta, moottoriveneretket ja souturetket (kaikki kunnat) 4.2 Tuotteistuksen kehittäminen Lähtökohtana tuotteistamisessa on potentiaalisten asiakkaiden maksukyky ja - halukkuus. Alueellisesti keskitytään ydinvahvuuksiin, missä voimme olla kiinnostavampia kuin kilpailijamme. Uusia tuotteita voi alueellamme kehittää esimerkiksi seuraavien asioiden ympärille: Kansallispuiston ympärille rakentuvat ohjelmapalvelut Vesistömatkailuun liittyvät tuotteet (moottorivenetuotteet, wakeboard, risteilyt, melonta, soutu) Talviajorata ja siihen liittyvä muu moottoriurheilutoiminta Erä- ja metsästysmatkailu (hirvi, kanalinnut, jänis, retkeily) Luontokuvaus ja siihen liittyvä näyttely- ja kurssitoiminta Koskikalastus ja sen tuotteistaminen kv-asiakkaille Kalastus järvialtaissa esim. vetouistelu, talvikalastus Metsäluonnon tuotteistaminen esim. erilaiset retket ja vihreiden arvojen hyödyntäminen, green care tyyppiset hyvinvointipalvelut Tapahtumia em. tuotteisiin liittyen

11 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Yritysten sitouttaminen ja innostamistehtävä kuuluu hankkeessa ensisijaisesti palkatun henkilöstön tehtäväksi. Markkinoinnin kehittämiseen liittyvä erityisosaaminen, kuten sähköisten markkinointivälineiden käyttö hankitaan ostopalveluihin varatulla budjetilla. Käytännön toiminnan kannalta merkittävimpiä kehitettäviä toimintoja ovat: www-, hakukone-, sosiaalisessa mediassa tapahtuva-, tapahtuma- ja promootiomarkkinointi. Kaikki edellä lueteltu markkinointi edellyttää, että yritysten tuotteet ovat myyntikunnossa ja tuotteita ja palveluita tuottava henkilöstö toimii ammattimaisesti. Kohderyhmistä merkittävimpiä ovat: yritysasiakkaat, outdoor -harrastajat (kalastus ja metsästys), alueen vapaaajanasukkaat ja tapahtumavieraat. Myyntiä ja markkinointia on jossain mielessä vaikea erottaa toisistaan. Myynnin erityispiirre on, että se sisältää vaihdon tapahtumisen. Hankkeen toimesta selvitetään, millainen toimintamalli toimisi parhaiten alueen yrityksille. Tuotteistamiseen liittyen palvelut on myös testattava ja koekäytettävä ja etsittävä oikeat jakelukanavat ja yhteistyökumppanit. Näiden selvittäminen ja valinta ovat tämän hankkeen keskeisiä tehtäviä. Tämä kokonaisuus sisältää paljon erilaisia haasteita. Kehittämistyötä ei kyetä saamaan valmiiksi lyhyen noin vuoden mittaisen rypistyksen aikana. Tavoitteena on, että alueen yrittäjät tekevät jatkossa yhteistyötä maakunnallisten matkailutoimijoiden kanssa oman myynti- ja markkinointiorganisaation kautta. Ilman seudullista yhteistyötä alueemme pienten ja aloittavien matkailuyritysten on vaikea tehdä yhteistyötä suurempien toimijoiden kanssa. Valmistellaan matkailua tukevien info-pisteiden perustamista 9-tien ja 77-tien (Sininen tie) varrelle. Toimintaa pilotoidaan kesän 2014 sesongin aikana.

12 12 5 RESURSSIT JA VOIMAVARAT 5.1 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta 70 % eli euroa haetaan Pohjois-Savon liitosta, 20,4 % eli euroa tulee kuntien maksuosuutena Sisä-Savon seutuyhtymästä sekä Keiteleen ja Pielaveden kunnista ja 9,6 % eli euroa yksityisrahoitusosuutena kohderyhmäyrityksiltä. Kuntarahoitus sisältyy seutuyhtymän osalta vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan. Keiteleen ja Pielaveden kunnat tekevät kuntarahoituksesta erilliset päätökset. Yksityisrahoituksesta ei ole olemassa sitovia sopimuksia. Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan yritystä, jolloin yrityskohtainen osallistumismaksu on Budjetin pääkulukohdat jakautuvat seuraavasti: Kaksi työntekijää + seutuyhtymän henkilökunnan panostusta yhteensä 15 kk:n ajalta (sis. sivukulut) Ostopalvelut Alueen esittelykierrokset matkanjärjestäjille Matkustuskulut Ilmoitukset, painatus, tiedotus Hallinto, puhelin, postitus, kokoukset, muut kulut Ostopalvelua on tarkoitus käyttää tuotteistuksen-, markkinoinnin- ja myyntitoimintojen kehittämiseen. Ostopalvelukokonaisuus rakennetaan siten, että osa päivistä on yrittäjille yhteisiä ja osa toteutetaan yritystiimeissä. Ostopalvelujen ostoon sisällytetään myös jakelukanavien ja matkanjärjestäjäkontaktien selvitystyötä mm. ISBE:n toimesta Venäjällä. Matkanjärjestäjiä kutsutaan tutustumaan ja testaamaan uusia ja uudistettuja tuotepaketteja. Testauksia järjestetään kolme ja kunkin testaustilaisuuden kuluihin (sisältää mm. vieraiden matkoja ja majoituksia) varataan euroa.

13 13 Testaukset järjestetään heinä- joulukuun aikana, jolloin päästään käytännössä kokeilemaan kesätuotteita, syksyn erä- ja metsästystuotteita sekä talvituotteita. Hankkeen viestintään varataan euroa, joka käytetään mm. lehtiilmoituksiin, esitteisiin/ tiedotteisiin ja yhteisen markkinointi-ilmeen kehittämiseen. Matkakuluja on arvioitu syntyvän vajaa 1000 euroa kuukaudessa eli yhteensä noin euroa hankekaudella. Matkakuluilla katetaan hanketyöntekijöiden matkat ja yrittäjien kanssa tehtävät opinto- ja benchmarking matkat. 5.2 Laskentaperusteet Hankkeen toimihenkilöiden pääasialliset työpisteet sijaitsevat Tervon yritystalossa ja Rautalammin HUBissa. Toimitilojen vuokra Tervon yritystalossa on 11 /m 2, sisältäen huoneenvuokran, siivouksen ja tietoliikenneyhteyden. Rautalammin HUBin työpisteen hinta on 180, sisältäen toimistolaitteiden (kopiokone, tulostin, skanneri) käytön, tietoliikenneyhteyden, näkyvyyden julkisivussa ja rajoittamattoman käyttöoikeuden neuvottelutiloihin. Infopisteiden tilojen käyttökorvaukseksi on arvioitu 300 / piste. Seutuyhtymän henkilösivukulu vuonna 2014 on 21,11 prosenttia.

14 14 6 AIKATAULU JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT 6.1 Hankkeen aikataulu Hanke pyritään aloittamaan mahdollisimman pian keväällä 2014 ja sen kestoksi on suunniteltu 15 kuukautta. 6.2 Toimijoiden tehtävät ja vastuut Projektipäällikön tärkein tehtävä on paikallisten yrittäjien innostaminen ja sitouttaminen kehittämistoimintaan. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toiminnasta kokonaisuutena ja huolehtii siitä, että ostopalveluilla saadaan kohderyhmän tarvitsemat kehittämistoimet tehtyä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Hänen tulee hallita yleisnäkemys matkailusta ja ohjelmapalveluista, siten että alueen tarjonnasta voidaan rakentaa toimiva kokonaisuus. Tehtävän hoitamisessa on eduksi, että hän tuntee alueen. Projektipäällikkö testaa kehitettävät tuotteet ja vastaa yhdessä yrittäjien kanssa, että uudet tuotteet ovat asetettuun määräaikaan mennessä myyntikuntoisia. Projektiassistentti osallistuu ohjelmapalvelutuotteiden rakentamiseen ja testaamiseen. Hänen tärkein tehtävä on rakentaa tuotteet helposti myytävään kuntoon. Tämä tarkoittaa tuotekohtaisten tuotekorttien tekemistä ja niiden muokkaamista eri markkinointivälineitä varten. Hän viimeistelee tuotteet siten, että ne ovat myytävissä mm. netin, sosiaalisen median ja perinteisen tarjouspyyntömenettelyn kautta. Projektipäällikkö, ostopalvelutoimijat ja yrittäjät tukevat assistentin työtä. Ostopalveluiden kautta hankitaan erityisosaamista tuotteistukseen, markkinointiin ja myyntitoimintojen kehittämiseen. Yrittäjistä muodostetaan toimialoittain tiimejä, jotka tuottavat palveluita yhdessä. Tavoitteena on, että alueelle ei tule henkisesti kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita ja että yrittäjien yhteistyölle saadaan rakennettua yhteinen tavoitetila. Kuntien elinkeinoasiamiehet toimivat projektipäällikön, projektiassistentin ja ostopalveluita tuottavien konsulttien sparraajina. Elinkeinoasiamiehillä on hyvä tuntemus alueesta. He voivat nopeasti kartoittaa toimijat, jotka tulee saada mukaan heti hankkeen käynnistysvaiheessa. Hankkeen sisäisen- ja ulkoisen viestinnän onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää koko hankkeen onnistumiselle. Asiat tulee valmistella hyvin ja niistä tulee kertoa avoimesti ja tasapuolisesti.

15 15 7 JATKUVUUS, SEURANTA JA RISKIEN HALLINTA Tämän hankkeen tehtävänä on päivittää oman alueemme matkailutarjonta sellaiselle tasolle, että voimme tehdä järkevästi yhteistyötä maakunnan muiden matkailutoimijoiden kanssa. Tavoitteena on valmistautua maakunnallisten matkailun kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja kehittämiseen mukaan. Hankkeen suurin riski on yrittäjien sitouttamisessa. Tämä tehtävä on haasteellinen, koska hanke on lyhyt ja toiminta-alue on suuri. Jatkuvuuteen pyritään riittävän käytännönläheisen kehittämistyön kautta. Yrittäjät motivoituvat, kun saavat elinkeinotoiminnalleen lisää tuloa ja kannattavuutta. Motivoituneisuutta lisätään myös tiimityön kautta.

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy Matkailustrategia 2016-2021 Kari Turunen Momentti Oy Taustaa Tämän strategiaprosessin tavoitteena on ollut löytää Savogrow Oy:n alueelle yhteinen visio alueen matkailun tulevaisuudesta, keinoja vision

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon

DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailuparlamentti 6.10.2016 Finnish Lapland Tourist

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuopion kaupunki 1 (6) SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sopimuksen osapuolet Kuopion kaupunki Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet PL 227 70101 Kuopio Juankosken

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Webbiseminaari 20.3.2017 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto reijo.martikainen@mavi.fi Koulutushankkeet (toimenpide 1) Muun yritystoiminnan koulutus, 70 % Yritysryhmän

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet)

Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Karoliina korpela Tourism Development in

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

PALVELEVA PIELAVESI. Hakijan nimi ja yhteystiedot. 1. Hankkeen tausta ja tarve HANKESUUNNITELMA 27.5.2013

PALVELEVA PIELAVESI. Hakijan nimi ja yhteystiedot. 1. Hankkeen tausta ja tarve HANKESUUNNITELMA 27.5.2013 HANKESUUNNITELMA 27.5.2013 PALVELEVA PIELAVESI Hakijan nimi ja yhteystiedot Pielaveden kunta, Puustellintie 18, 72400 PIELAVESI Yhteyshenkilö: Kunnanjohtaja Mika Sivula, puh. 0400-668 211 Sähköposti: mika.sivula@pielavesi.fi

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Case Tervo

PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Case Tervo PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Case Tervo Petteri Ristikangas Kunnanjohtaja Tervon kunta Tervo Tervo on vajaan 1700 asukkaan kunta keskellä järvirikasta Pohjois-Savoa. Sijainti

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalvelut Katriina Säisä, Etelä-Savon ELY-keskus

ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalvelut  Katriina Säisä, Etelä-Savon ELY-keskus ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalvelut www.yritystenkehittamispalvelut.fi Katriina Säisä, Etelä-Savon ELY-keskus 15.11.2016 1 Pk-yrityksen palvelutarjotin Etelä-Savon ELY-keskus 2 Yritysten kehittämisen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Iin kuntastrategia 2020 / Toukokuu 2014 Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Toukokuussa 2014 strategian valmistelutyön tueksi avattiin nettiin kuntalaiskysely, jonka tarkoituksena oli koota iiläisiltä toimenpide-ehdotuksia

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta LUONNOS 1 (5) SAIMAA-SOPIMUS 2017-2019 Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta 1. Sopimusosapuolet 1. Imatran

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta Katsaus Satakunnan matkailuun 22.11.2016 Satakuntavaltuuskunta Matkailuala Satakunnassa 2015 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 393 049 matkailijaa (0,1% enemmän kuin vuonna 2014) 85% 15% kotimaisia ulkomaisia

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat Metsähallituksen hanke Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi on toteutettu 1.8.2013-31.12.2014 Euroopan

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi Matkailualan nykytilanne ja kehittämisen lähtökohdat -selvitys

Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi Matkailualan nykytilanne ja kehittämisen lähtökohdat -selvitys Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi Matkailualan nykytilanne ja kehittämisen lähtökohdat -selvitys Kaustisen seutukunta 3.2.26 Minna Kauppinen Mikko Hänninen 2 Hanke Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

KANSALLISPUISTOT LAPIN MATKAILUN KÄRKITUOTTEIKSI

KANSALLISPUISTOT LAPIN MATKAILUN KÄRKITUOTTEIKSI KANSALLISPUISTOT LAPIN MATKAILUN KÄRKITUOTTEIKSI Hanke 1.8.2013 31.12.2014 Tavoitteena lisätä kansallispuistojen käyttöä matkailun tuotekehityksessä ja markkinoinnissa kaikilla tasoilla. Luodaan kokemusten

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot