TEUVAN KUNTA PARRAN JA SOTKAN ALUEIDEN MASTER PLAN 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVAN KUNTA PARRAN JA SOTKAN ALUEIDEN MASTER PLAN 2020"

Transkriptio

1 TEUVAN KUNTA PARRAN JA SOTKAN ALUEIDEN MASTER PLAN 2020 LUONNOS

2 2 SISÄLTÖ ALKUSANAT MAANKÄYTÖN NYKYTILA Parran maankäyttö Sotkan maankäyttö KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI Kehittämiseen vaikuttavat suunnitelmat Sotka ja Parra Suomen matkailun aluerakenteessa Kysyntä Parran lammen laajentaminen Kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia Arvio kehittämispotentiaalista VISIO JA TAVOITTEET...26 Visio ja strategiset tavoitteet TOIMINNALLISET KONSEPTIT...26 Parran ja Sotkan kehittämiskonseptit Yhteistyö Yhteismarkkinointi Seuranta MAANKÄYTTÖ JA INFRASTRUKTUURI...26

3 3 ALKUSANAT JOHANNA PELTONIEMI KIRJOITTAA? (HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET, RA- HOITTAJAT JNE.) 1 MAANKÄYTÖN NYKYTILA Parran alue sijaitsee Teuvan kunnassa ja Sotkan alue Kauhajoen kaupungissa Suupohjan seutukunnassa, jossa asuu noin asukasta. Alueiden välinen etäisyys on noin km. Parran alue koostuu kolmesta osa-alueesta: Snowpark Parra (laskettelukeskus) Luonto-Parra (reitistöjä, ravintola- ja juhlarakennus, kokoustiloja yms.) Mökki-Parra (noin 60 mökin kasvava mökkialue) Sotkan alueella toimii mm.: Rinnehiihtokeskus Sotkanrinteet ja rinnekahvila Sotkan Pirtti Hiihto- ja ampumahiihtostadion Reitistöjä (kuntorata, latuverkko, suunnistusalue Kesäteatteri Moottoriurheilukeskus Lisäksi seutukunnassa Parran ja Sotkan lähialueilla on runsaasti muuta matkailun ja vapaa-ajan tarjontaa (mm. kansallispuistot, golf-kenttä), joilla on synergiaa suunnittelualueen kanssa. Maakuntakaava Kauhajoki ja Teuva kuuluvat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen (2005). Maakuntakaavan mukaisesti Kauhajoen Sotkan alueella on mm. seuraavia aluevarauksia: Virkistysalue Moottoriurheilurata Sotkan lounaispuolella sijaitsee alue joka on määritelty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Ohjeellinen ulkoilureitti Luoteisosaltaan Sotka rajoittuu taajamatoimintojen alueeseen

4 4 Maakuntakaavan mukaisesti Teuvan Parran alueella on mm. seuraavia aluevarauksia: Loma-asuntoalue Virkistysalue, Parran rinteet Turvetuotantovyöhykkeen raja kulkee Parran alueen kaakkoispuolitse Alueen eteläpuolella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Alueen eteläpuolella sijaitsee myös luonnonsuojelualue Ohjeellinen Teuvan keskustaan, Karijoelle ja Kauhajoelle johtava ulkoilureitti Ote maakuntakaavasta Kauhajoen ja Teuvan osalta. Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asema- tai rantaasemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Parran alueelle on laadittu osayleiskaava vuonna 2000 (liite 1).

5 5 1.1 Parran maankäyttö Parran alue sijaitsee Teuvan keskustaajamasta 7 km matkan päässä. Alue on rakennettu asumattomalle metsäiselle seudulle ja on sivussa pääväyliltä. Luonto- Parran alue koostuu Snow-Parran rinnealueen eteläpuolelle laskeutuvasta alueesta, jonka laajuus on n. 40 ha. Parran mökkialueelle on rakennettu n. 60 vapaa-ajan asuntoa ja kaavoitettuna on vapaita tontteja noin 15 kpl. Mökkitonttialueen omistaa Suupohjan Osuuspankki. Lisäksi SOP:n omistuksessa on kaavoittamatta ja rakentamatta kaksi aluetta mökkialueen läheisyydessä, yhteensä noin 30 ha. Yleiskaavoitetun alueen itärajalta alkavat yksityisten maanomistajien omistamat maa-alueet, jotka rajoittaa alueen maankäyttöä. Lännessä alue rajoittuu maantiehen. Alueen pohjois- ja etelä rajoilla sijaitsevat pohjaveden hankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Parran rinteitä rajaa itä- ja länsipuolella luonnonsuojelualueet. Rinteen itäpuoli on suhteellisen jyrkkä. Luonto-Parran alueelle saavuttaessa alueen päärakennukset vastaanottavat tulijan, taustalla siintää viehättävä lampi. Päärakennuksia vastapäätä sijaitsee Parran asuntovaunualue. Alueella on 12 sähköpaikkaa, Parran päärakennuksessa sijaitsee saunat ja leirikeittiö. Alueella on tilaa noin sadalle vaunulle.

6 6 Lampi muodostaa kauniin näkymän Parran alueelle. Lampi sijaitsee Luonto-Parran keskeisellä alueella, joskin näkymättömissä loma-asuntoalueeseen nähden. Parran alueen kehittämisen suurimpia kysymyksiä on, minne mahdollinen uusi vesiaihe sijoitetaan. Vettä tarvitaan tykkilumetukseen. Vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina on tullut esiin lammen koillispuolinen alue ja alue loma-asuntoalueen Haltijantien ja Pyökkitien välisellä suoalueella. Lammen rannassa on uimaranta hiekkarantoineen. Päärakennuksen kupeessa on lapsille leikkipaikka ja laituri.

7 7 Parran Caravan-alue, näkymä päärakennukselta. Parran rinteen suotovedet laskevat Parran lampeen. Maisemallisesti ja maankäytöllisesti lampi muodostaa alueen sydämen, jolla on myös virkistyksellisesti merkitystä alueelle. Lammen ympäristö on nykyisellään rakentamaton ja jäsentymätön. Puustoa alueella ei juurikaan ole, mikä antaa alueesta keskeneräisen vaikutelman.

8 8 Maanteitse Snow-Parran ja luontoparran välinen etäisyys on n. 2,5 km, mikä antaa mielikuvan että alueet ovat toisistaan erillään, vaikkakin Luonto-Parra sijoittuu heti laskettelurinteiden takana sijaitsevalle alueelle. Rinteiden kaakkoispuolella on runsaasti tilaa, mutta ympäristö ei nykyisellään ole kesäisin houkutteleva. Taustalla näkyy Keihäsparran alue muistomerkkeineen. Alue on laaja rakentamaton aukio, joka kaipaisi jäsentelyä ja erilaisin elementein esim. istutuksilla tai puustolla muodostettavaa tilantuntua. Parran luontokeskuksen ja rinteiden väliin jäävällä alueella on asemakaavassa osoitettu alue yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Nykyisellään alue on rakentamatonta. Kuvan oton jälkeen aluetta on siistitty risukoista. Parran loma-asuntoalue on osin toteutunut. Alue on rauhallinen vapaaajanviettopaikka luonnon helmassa. Alueesta on muodostunut tiivis kokonaisuus rakennusten sijoittuessa alueella risteilevien tonttikatujen varrelle. Lomaasuntoalueen laajentumissuunta on alueesta lounaaseen, uusia tiejärjestelyjä on hahmoteltu alueelle.

9 SUUNNITTELUKESKUS OY Sotkan maankäyttö Saavutettavuuden kannalta Sotkan alue sijoittuu erinomaisesti Kauhajoen keskustaan nähden. Alueelle saavutaan helposti kantatieltä 44, rinteet näkyvät laajalle alueelle. Rinne pysäköintialueineen vastaanottaa alueelle tulijan. Rinteiden takana saavutaan varsinaiselle toiminta-alueelle joka on muodostunut hyvin tiiviiksi maankäytöltään. Maasto on korkeuksiltaan vaihtelevaa, alue on lähes kauttaaltaan rinnettä. Sotkan alueen kartta.

10 10 Näkymä Sotkan rinteille. Sotkan rinteet näkyvät näyttävästi kantatielle 44. Rinteiden saavutettavuus on erinomaisen hyvä niiden sijaitessa lähellä Kauhajoen keskustaa, näkyvällä paikalla ohikulkijoihin nähden.

11 11 Maisemahäiriö Sotkan rinteiden pysäköintialueen laidalla Sotkan ulkoilmateatterin näyttämöä. Teatteri sijaitsee laskettelukeskuksesta ja moottoriurheilukeskuksesta erillään. Sotkan alueelle on rakennettu moottoristadion: Mikroautorata, Jokamies- ja rallycross rata. Moottoriurheilukeskuksen viereisellä alueella on myös hiihtostadionin

12 12 ampumahiihdon suorituspaikat. Melua aiheuttavat toiminnot ovat sijoittuneet yhtenäiselle alueelle. Sotkan moottoristadionin lähtöruudut. Sotkan mikroautorata. Sotkan alue on kauttaaltaan rinnealuetta. Moottoriurheiluradat, laskettelukeskus ja ampumahiihtostadion muodostavat tiiviin kokonaisuuden jotka kartalta tarkasteltuna ovat selkeitä kokonaisuuksia. Alueelle saavuttaessa on kuitenkin vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa alueesta, toimintojen sijaitessa metsäisessä rinnemaastos-

13 13 sa. Maaston korkeuseroja voidaan pitää jonkin verran maankäyttöä rajoittavana tekijänä.

14 14 2 KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI 2.1 Kehittämiseen vaikuttavat suunnitelmat Alueen kehittäminen liittyy tiiviisti sovittuihin valtakunnallisiin matkailun kehittämisen päälinjoihin, Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittämiseen sekä Suupohjan matkailun kehittämisen painopisteisiin. Suomen valtakunnallinen matkailustrategia 1 1) Luoda edellytykset ympärivuotiseen matkailun ja ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle 2) Hakea matkailualan kasvua ulkomailta ja panostaa kotimaan matkailun kehittymiseen 3) Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen kilpailuetu 4) Kehittää vetovoimaisia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille 5) Aikaansaada tuloksellinen, verkostomainen ja ennakoiva matkailun kehittämisen pitkän tähtäimen toimintatapa Matkailun kasvun strategiset painopistealueet ovat: Matkailukeskusten kehittäminen Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Matkailustrategian kärkituoteteemojen toteutuksessa huomioidaan seuraavat osa-alueet: lumi- ja joulutuotteet, vesistötuotteet, hyvinvointimatkailutuote, tapahtumat, kokous-, kongressi- ja incentivematkailu, lyhytlomat, kiertomatkailu Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2 Visio: Etelä-Pohjanmaa tunnetaan aitoa pohjalaisuutta ja alueen kulttuuria tarjoavana laadukkaana matkailualueena, jonka vetovoimaiset tapahtumat, monipuoliset kokousmahdollisuudet, hyvät majoituspaikat ja persoonalliset käyntikohteet tarjoavat niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yritys- ja vapaa-ajanmatkailijoille runsaasti vaihtoehtoisia matkailukohteita ympäri vuoden Strategiset tavoitteet vuoteen 2013: 1 Kauppa- ja teollisuusministeriö (2006): Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja Toimenpideohjelma vuosille Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille MATKO Matkailun koordinaatiohanke.

15 15 Matkailun kasvutavoite 3 % vuodessa Ulkomaisten matkailijoiden osuus 7 8 % (nyt 4 %) Kehittämisen painopistealueet: Matkailukeskittymien edelleen kehittäminen Teemapohjaiset tuotteet ja palvelut Matkailustrategian maakunnallisiksi matkailukeskittymiksi ei ole listattu Sotkaa eikä Parraa. Parhaillaan on menossa alueella kahden matkailun alueorganisaation Pohjanmaan Matkailu ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n toimintojen yhdistämiseen tähtäävä selvitystyö. Strategian tavoitteena on maakuntarajat ylittävän yhteisen alueorganisaation syntyminen sekä seutukohtaisten matkailuyhdyshenkilöiden nimeäminen. Suupohjan matkailun kehittämisen painopisteet 3 1) Veturikohteen / matkailukeskittymän kehittäminen alueelle 2) Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: - luontomatkailu (Lauhavuori ja Parra), - maaseutumatkailu, - tapahtumat ja teemamatkailu: urheilu (Sotka ja Botniaring), ruoka ja ravinto sekä pohjalainen kulttuuri Valtakunnallinen matkailustrategia tukee Sotkan ja Parran kehittämistä ympärivuotisena ja verkostomaisesti toimivanna matkailukeskuksena. Valtakunnallisten linjausten vaikutuksesta kilpailutilanteen voidaan odottaa kiristyvän koko maassa: matkailukeskuksien kehittämiseen panostetaan paljon ja nykyiset kohteet kehittyvät jatkuvasti Kaikissa matkailustrategioissa korostetaan matkailukeskusten ja teemamatkailun kehittämistä 3 E_P:n Matkailun Koordinaatiohanke MATKO (2006). Suupohjan Matkailun Painopisetalueet

16 Kauhajoki ja Teuva Suomen matkailun aluerakenteessa Suomen matkailun aluerakennetta on selvitetty luokittelemalla kunnat matkailutarjonnan ja kysynnän mukaan. Matkailun tarjontaa voidaan tarkastella jakamalla kuntien vetovoimatekijät luonnonvetovoimaan, kulttuurivetovoimaan, majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluihin sekä ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin. MEK:in 4. selvityksessä kunnat ryhmiteltiin hierarkkisesti neljään matkailukuntaluokkaan A, B, C ja D sen mukaan, kuinka monipuolista ja runsasta kuntien matkailutarjonta eli vetovoimatekijät ja palvelut olivat vuonna Ylimmän A-tason matkailukuntia ovat 20 kuntaa, joihin lukeutuvat useat Lapin ja Järvi-Suomen kunnat sekä eteläisen Suomen ja länsirannikon kaupunkikeskukset. Suurin osa Suomen kunnista sijoittuu B- ja C-luokkiin. Vaatimattomimmalle D-tasolle luokitellut kunnat edustavat potentiaalisia matkailukuntia. Teuva sijoittuu D-tasolle ja Kauhajoki C-tasolle. Vetovoimaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunta sijoittuu D-tasolle. Suuressa osassa Suomen kuntia ja maakuntia matkailun kysyntä vastaa tarjontaa. Länsiosassa maata tarjonta ja kysyntä jäävät muuta Suomea vaatimattomammaksi. Lisäksi selvitettiin yksityiskohtaisemmin eri näkökulmista alueiden vetovoimaa asteikolla 1 4. MEK:in selvityksessä luonnonvetovoimaindikaattoreita olivat sijainti, korkokuva, vesiindikaattorit, ilmastotekijät, matkailullisesti tärkeät suojelualueet sekä erityiset luonnonnähtävyydet. Pohjois-Suomi erottuu selvästi luonnonvetovoimaisimpana alueena. Luonnonvetovoimaltaan vaatimattomimmat kunnat ovat Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa on vähäiset korkeuserot, niukasti vesistöjä ja useita pinta-alaltaan pieniä kuntia. Teuva ja Kauhajoki sijoittuvat toisiksi alimpaan luonnonvetovoimaluokkaan. Kulttuurivetovoimaindikaattoreita olivat luostarit ja kirkot, rakennukset, museot ja historiakohteet, näyttämö- ja konserttitoiminta sekä pysyvät näyttelyt. Kulttuurillisesti vetovoimaisimmat kunnat sijaitsevat Etelä-Suomessa. Yhteensä 21 kuntaa jäi kokonaan ilman pisteitä kulttuurivetovoimaa mittaavilla indikaattoreilla. Teuva sijoittui kulttuurivetovoimaltaan alimpaan luokkaan ja Kauhajoki toiseksi alimpaan luokkaan. Majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden tarjontaa arvioitiin seuraavilla indikaattoreilla: majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä liikennepalvelut. Korkeimpaan luokkaan sijoittuneet kunnat sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Järvi-Suomessa ja rannikolla. Suuret kaupungit ja Pohjois-Suomen vahvat matkailukunnat nousevat tarjonnassa esiin. Palvelutarjonnaltaan vaatimattomia kuntia on runsaasti Pohjanmaalla ja muualla Länsi-Suomessa. Teuva sijoittui majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden vetovoimaltaan alimpaan luokkaan ja Kauhajoki toiseksi alimpaan luokkaan. Ohjelmapalveluiden ja tapahtumien indikaattoreita olivat kiinteät ohjelmapalvelut sekä tapahtumat. Ohjelmapalvelu- ja tapahtumarikkaimmat kunnat sijaitsevat pääosin 4 MEK A:155 (2007). Suomen matkailun aluerakenne 2005: Tutkimusraportti.

17 17 Pohjois-Suomessa, Järvi-Suomessa ja rannikolla. Palvelutarjonnaltaan vaatimattomimpia kuntia on runsaasti Pohjanmaalla ja muualla Länsi-Suomessa. Teuva sijoittui ohjelmapalvelu- ja tapahtumatarjonnallaan toiseksi alimpaan luokkaan ja Kauhajoki toiseksi ylimpään luokkaan. MEK:n tutkimuksen kriteereiden mukaan Etelä-Pohjanmaan matkailun vetovoima on heikko Kauhajoki arvioitiin vetovoimaltaan hieman paremmaksi kuin Teuva Heikoimmaksi Kauhajoki ja Teuva arvioitiin luonnonvetovoimassa, parhaiten sijoituttiin ohjelmapalvelujen ja tapahtumien arvioinnissa 2.3 Kysyntä Seuraavassa on tarkasteltu Sotkan ja Parran matkailupalvelujen kysyntää yleisten matkailun trendien sekä alueellisen kysynnän näkökulmasta. Kysyntä trendien näkökulmasta Seuraavaan on koottu Sotkan ja Parran kehittämisen kannalta keskeisiä matkailun trendejä. Maailma pienenee ja ns. äärimatkat lisääntyy Osa matkailijoista haluaa kokea äärielämyksiä turvallisissa olosuhteissa. Kestävä kehitys on matkailun perusedellytys Kestävä kehitys saattaa vaikuttaa jopa joidenkin matkustuspäätöksiin. Alueen jätehuolto- ja energiaratkaisut kiinnostavat matkailijoita. Matkailun painopiste siirtyy peruspalveluista yksilöllisiin elämyksiin Ryhmän jäsenetkin ovat yksilöitä, joiden tarpeet tulee huomioida. Eri asiakkailla on erilainen käsitys peruspalveluista. Tieto- ja viestintäteknologia muokkaa tiedonvälitystä, jakelua ja tuotantoa Sähköiset jakelutiet kehittyvät ja kaupankäynti niiden kautta kasvaa. Asiakas haluaa koota omat pakettinsa netin kautta. Matkantekoprosessi nopeutuu varauksesta itse matkalle lähtöön Matkailu arkipäiväistyy ja matkapäätöksiä voidaan tehdä hetken mielijohteesta, esim. messutarjousten johdosta. Äkkilähdöt. Ei haluta sitoutua ennakkovarauksiin.

18 18 Tietojärjestelmillä saadaan tietoa matkailuasiakkaista, jolloin matkailumarkkinoinnin kohdentaminen tarkentuu Asiakkaiden tunteminen ja heidän tarpeiden tunnistaminen on edellytys tehokkaalle markkinoinnille. Matkailukysyntä sirpaloituu erilaisiksi ns. life-style tyyppisiksi matkailijaryhmiksi Demograafisten tekijöiden lisäksi erilaiset heimot tulee huomioida markkinoinnissa. Esim. Golffarit, Lautailijat, Koiraihmiset jne. Matkailijoilla on yhä korkeampi hinta-laatutietoisuus Matkailijat ovat kokeneempia, he haluavat yhä enemmän laatua ja ovat myös valmiimpia siitä maksamaan Varttuneempi väestö muodostuu yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi Entistä varakkaampia ja hyväkuntoisempia ja valmiimpia matkustamaan myös sesonkien ulkopuolella. Matkailukeskusten imagomerkitys kasvaa Matkailukeskuksista on tullut muotituotteita, joiden brändeihin samaistutaan mielellään. Lyhytlomat yleistyvät (3-4 pvää) Entistä enemmän ja entistä useammin. Lyhyemmässä ajassa halutaan maksimimäärä elämyksiä, joka on haaste tuotteistamiselle. Kokousmatkailu lisääntyy Tietotekniikka mahdollistaa etätyöskentelyn > voidaankin osallistua helpommin kokouksiin sen sijaan, että tehtäisiin töitä toimistolla. Luonto- ja kulttuurimatkailu kasvavat Halutaan kokea aitoja elämyksiä ja saada vastapainoa kaupungistuneella arjelle. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa Kiinnostus omasta hyvinvoinnista kasvaa, esim. terveellisempien ruokien suosio, kuntoilu, hemmottelu. Teemamatkat lisääntyvät Saman henkilön lyhytlomilla voi olla eri teemoja: golf, laskettelu, ratsastus, kalastus. Peurungalla on edellytykset tarjota korkealaatuisia teemalomia. Lyhytlomien yleistyminen, luonto- ja kulttuurimatkailun lisääntyminen, terveysja hyvinvointipalvelujen kasvu sekä teemamatkat luovat mahdollisuuksia Sotkalle ja Parralle Haasteena ovat imagon merkityksen kasvu sekä vaatimustason nousu kaikissa palveluissa. Haasteena on myös löytää omat asiakasryhmät sekä erilaistua muista vastaavista keskuksista.

19 19 Kysyntä alueellisesta näkökulmasta Suupohja Suupohjan seudulla ei ole valtakunnallisesti merkittäviä matkailukohteita, jotka loisivat suurta yksittäistä kysyntää. Alueen pääkohteet ovat Lauhavuoren luontomatkailualue, Parran alue, Sotka ja Botniaring Jurvassa. Merkittävin vuosittainen tapahtuma ovat Ruokamessut Kauhajoella. Seuraavassa nykyinen ja tavoiteltu kysyntä Suupohjan kunnissa. 5 SUUPOHJA Lähtötilanne Tavoite Kasvu Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ( + 58 %) Matkailutulo, milj. 16 milj. 25 milj. 9 milj. Ulkomaisten osuus 4 % 8 % 4 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan alueen majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2006 kasvoivat edellisvuodesta + 6,6 %. Suurin kasvu yöpymisvuorokausissa oli Kuusiokuntien alueella yöpymistä, eli kasvua jopa + 30 %. Yöpymiset jakaantuvat matkan tarkoituksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla seuraavasti: vapaa-aika 76 % (vuonna %) ammattiin liittyvä 23 % muu 1 % Ulkomaisia yöpymisiä oli vain 4 %, joista eniten Saksasta, Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Koko maan ulkomaalaisyöpymisten osuus oli 27 %. Kesällä 2006 majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät + 9,8 % edellisvuodesta, kun taas talven yöpymiset vähenivät - 2,6 %. 5 Etelä-Pohjanmaan Matkailun Koordinaatiohanke (2007), Matkailun kehittämisen painopisteet Suupohjassa.

20 Parran lammen laajentaminen Parran lammelle on ehdotettu uusia laajentamismahdollisuuksia. Esille on tullut kaksi vaihtoehtoista sijaintia: 1) toinen lampi olemassa olevan rinnalle, uusi lampi sijoittuisi olemassa olevan koillispuolelle, tilansa verran koilliseen. 2) toinen lampi loma-asutusalueen keskelle, Haltijantien ja Pyökkitien väliselle suoalueelle. Parran aluetta rajaa etelässä ja pohjoisessa pohjavesien hankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Molemmissa sijaintivaihtoehdoissa ennen hankkeen eteenpäin viemistä on pyydettävä lausunto ympäristöviranomaisilta. Lammen rakentamisessa on syytä suosia suuria yksittäisiä vesialueita. Pienten lammikoiden ylläpito on hankalaa. Molemmissa vaihtoehdoissa on syytä laatia maaperätutkimus turpeen alla olevan maa-aineksen ja sen vedenläpäisevyyden tutkimiseksi. Mikäli maaperä on hyvin vettä läpäisevää, lammen vesi saattaa suotautua pohjavedeksi. Vaihtoehdossa 1 karttatarkastelun pohjalta voidaan todeta maanpinnan korkeudeksi 117 m. Vaihtoehdossa 2 karttatarkastelun pohjalta voidaan todeta maanpinnan korkeudeksi 121 m. Lisäksi maa viettää pohjavesialuetta kohden, jolloin on mahdollista että lammen vesi suotautuu pohjavesialueelle. Pohjavesien ja maanpinnan muotojen kannalta voidaan pitää vaihtoehtoa 1 edullisempana, siksi että alue on 4 m vaihtoehdon 2 maanpintaa alempana. Lisäksi maaston muodot vaihtoehdossa 1 pohjoiseen pohjavesialueeseen nähden ovat edullisemmat sillä pohjavesialue sijaitsee kukkulan takana. Mahdollisia muita vaihtoehtoja tarkasteltuna voidaan todeta että maastonmuoto muodostaa koillis - lounaissuunnassa akselin jonka luoteispuolelta laskeutuva rinne muodostaa akselin kaakkoispuolelle alavan vyöhykkeen, jolle lammen sijoittaminen voi tulla kysymykseen. Alueen muita mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja tarkasteltaessa voidaan todeta: 3) Kirkon ja kodan koillispuolinen alue soveltuisi lammen laajennusalueeksi hyvin. 4) Hautaharjuntien varrella Pyökkitien ja Kelotien kulmaukseen jäävä asuntoalueen laajennusalueeksi suunniteltu alue. Alue sijaitsee puolittain alueen eteläisellä pohjavesialueella ja siksi ei ole tarkoitukseen hyvin soveltuva. 5) Keihäsparran ja loma-asuntoalueen jäävä alue sijaitsee rinteessä ja ei siksi ole tarkoitukseen hyvin soveltuva. Vesialueen laajuudella on merkitystä alueen vetovoimaan ja merkittävyyteen virkistysalueena. Vesiaiheen laajuutta ajatellen parhaiten lammen sijoituspaikaksi soveltu-

21 21 via alueita 1,2 ja 3 voidaan tarkastella myös siten että niistä toteutettaisiin esille tuotuja vaihtoehtoja laajempikin kokonaisuus. Esm. vaihtoehdot 1. ja 2. tai vaihtoehto 1. yhtenä kokonaisuutena ilman lampia erottavaa maa-aluetta tai laajennettuna etelään kodan ja kirkon viereiselle alueelle. Laajemman vesialueen toteuttaminen vaatii kuitenkin veden riittävyyden tutkimisen lampien veden riittä 2.5 Kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia Tähän on koottu lähdeaineistosta, tähän menneissä tehdyistä haastatteluista ja kyselyistä keskeisiä kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia. Esitetyt asiat ovat eritasoisia, mutta tässä vaiheessa kirjattu tiedoksi ja suunnittelun pohjaksi. Heikkoudet Yhteiset Sijainti valtaväylistä sivussa Valtakunnallisesti vetovoimaisten matkailukohteiden puuttuminen Tuotteistaminen (Yhteis)markkinointi ja myynti Reitistöjen perustaminen onnistuu, mutta huolto ja hoito huonoa Hiihtoreittejä ei hyödynnetä kesäkäytössä Reitistökartat puutteellisia ja huonosti saatavilla Karavaanareiden vaikea saada talvella vaunupaikkoja, sähköpaikkoja ei ole Majoituksesta pulaa Etäisyys keskuksien välillä liian pitkä Sotka Reitisöt tehty kilpaolosuhteisiin liian suppea laadullinen tarjonta Moottoriurheilun melu kuuluu jopa 5 km:n säteellä Uimapaikka puuttuu Majoituskapasiteetti puuttuu Alueella ei jätevesiverkostoa Puutteellinen jätehuolto Vaikea ja mutkainen tie korkeilla autoilla (bussit), koska suorin tie kulkee rautatien alituksen kautta. Ongelmana suoremman reitin huono kunto (yksityinen metsätie, jonka käytöstä pitäisi maksaa korvaus) Parra Majoitustarjonnan vähäisyys ja laatu Kesäajan toiminnot Luonto-Parrassa pysähtyneisyyden tila, kesällä hiljaista

22 22 Parra ei ole löytänyt yhtenäistä näkemystä toiminnoista Pysäköintialue riittämätön mikäli järjestetään suuria tapahtumia Vahvuudet Yhteiset Luonto Sotka Moottorikelkkareitistöt ja kilpareitistöt Toiminnan monipuolisuus Luonto lähellä Moottoriurheilu keskittynyt samalle alueelle ja se on tunnettu Moottoriurheilualue on toimiva ja sijainti on hyvä Kesäteatteri Kajo, kaunis paikka ja hyvä äänentoisto Kansallisten ja kansainvälisten ampumakisojen järjestämisen osalta rata-alue hyvä: voisi laajentaa aluetta Parra Nuotiopaikat Reitistöt Luonto ja monipuolisuus Jyrkkä rinne Kehittämisen mahdollisuuksia Yhteiset Urheilumatkailuun perustuvat tapahtumat Selkeät kohderyhmittäiset tuotteet ja tapahtumat Teemapohjaiset tuotteet (tapahtuma-, luonto-, urheilumatkailu) Verkostoituminen Pohjalaisen kulttuurin hyödyntäminen Luokitellut reitit, myös helppokulkuisia reittejä Koirille mahdollisuus päästä pururadalle Aktiivinen tiedottaminen paikallisväestölle mm. lehtijutut Rullaluistelu, lumikenkäily Ympäristön vesiaiheiden hyödyntäminen Sotkaa ja Parraa yhdistävä patikkareitti Yhteinen reittien tuotteistus ja markkinointi Yhteismarkkinointi (mm. nettisivut, TV- mainonta), asiakassegmentit, markkinaalueena Länsi-Suomi

23 23 Viipymän pidentäminen, nyt heti tapahtuman jälkeen lähdetään pois Sotkan ja Parran välille uusi tie tai vanhan parantaminen, (ravintolabussi, ohjelmapalveluna moottorikelkkakuljetus) Paikat on laitettava kuntoon Tasokkaita moottoriurheilukilpailuja, vaikeutena syrjäinen sijainti Kulttuuriyhteistyö esim. kiertävä kesäteatteri, konsertit ym. Kulttuuritarjonnan paketointi Ulkomaiset matkailijat Metsästysmatkojen markkinointi Teuvan Rivakan ja Kauhajoen Karhun kilpailutoiminnan yhteistyö (hiihto, suunnistus) Opastus ja viitoitus, myös 8-tie ja kantatie 67 Sotka Kauhajoen jokialueiden hyödyntäminen mm. kanoottivuokraus Moottoriurheilun yleisötilojen kehittäminen Yhteismarkkinointi ja yhteistyö moottoriurheilujärjestöjen kanssa Yhteinen huoltohalli moottoriurheilulle Cross-radan rakentaminen moottorikelkkailijoille Laavupaikkoja lisää moottorikelkkareitin varrelle Carting-radan korjaus tai uuden rakentaminen Moottorikerhon oman maaradan rakentaminen Kaupallinen mökkikylä ja caravan alue Kansainvälisen tason täyttävät moottoriurheilun rakennukset ja huoltotilat Talkootyön rinnalle tarvitaan muitakin toimijoita ja investoreita Kesäteatterin puutteet korjattava: pieni paikoitusalue, pieni katos, kahvila- ja WCtilat Ampumaradoilta puuttuvat kovavaippaiset radat Oheispalvelut: savusauna, uima-allas Koirien koulutuskeskus: koulutuskenttä ja varusteiden säilytystilat koiraharrastajille, Sotkan hiekkamontun ruoppaus vesipelastusharjoitteluun soveltuvaksi Lumetusveden saannin varmistaminen Vaellus- ja moottorikelkkareitistöjen kytkeminen rinnekahvioon Reitit kuntoon ja kytkeminen osaksi laajempaa verkostoa Tiet pinnoitettava Kisakuja-Erähovi sekä läpikulku ja ajonopeudet kuriin Rakennettava pyöräreitti, virallinen kelkkareitti Pysäköinti riittäväksi Parra Try-on näytöskisan järjestäminen Parran rinteillä Kaupallisia mökkejä välitykseen, huoneistohotelli, leirimajoitus Palvelujen kehittäminen: luonnonsuojelualueet, extreme-lajit Katettu esiintymispaikka (sos.tilat ja akustiikka), joka voisi toimia ympärivuotisesti Metsäkirkon korjaus

24 24 Parran tuvassa taidenäyttelyt Vuori-alueella mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan Pauli Nevalan salissa kulttuuritapahtumia Jousiampumarata Parraan Parrasta TYKY-toiminna keskus Luonto-Parrasta talviurheilupuisto läntisen Suomen hiihtoharjoittelun Mekka (valmennus, huolto, välinevuokraus jne.) Liikuntapainotteiset ohjelmapaketit yrityksille Eri toimijoiden työnjako selkeäksi Kunnan vastuunotto alueen kunnosta vastuuhenkilö nimettävä kunnassa Luonto-Parra voi tarjota ohjelmapalveluyrittäjille tiloja Veden riittävyyden varmistaminen kaikille toimijoille Valokuituyhteys mökkeihin Kevyen liikenteen väylä Leveät ladut pitkille reiteille Alueen viihtyisyys, kiinteistöjen kunnostus ja hoito Opastuspalvelut Ravitsemuspalvelut (aukiolo, anniskeluoikeudet) Ohjelmapalvelujen tarjonta Erilliset saunatilat Matkamuisto / käsityömyymälä Jatkuva asiakaspalautteen keräys Perhematkailijat kohderyhmäksi Perheiden Parra Uintilammen kunnostus Ratsastus- ja rippileirit

25 Arvio kehittämispotentiaalista Matkailukeskuksen yleiset menestystekijät voidaan karkeasti jaotella ensisijaisiin, toissijaisiin ja muihin tekijöihin. Massamatkailussa kohteen keskeisemmäksi elementiksi on ymmärretty saavutettavuus. Se ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös vetovoimatekijöitä ja palveluja. Sekundaarista tekijöistä erityisesti markkinointi ja liiketaitoosaaminen ovat tärkeitä. Kaikki tekijät ovat kytköksissä toisiinsa ja menestyvässä matkailukeskuksessa ovat nämä kaikki tekijät kunnossa. 6 Seuraavassa on koottu taulukkoon Sotkan ja Parran yhteistä kehittämispotentiaalia näiden tekijöiden valossa. Ensisijaiset tekijät Saavutettavuus Lähisaavutettavuus melko hyvä (100 km) Kaukosaavutettavuus huono Maakunnallinen kohde, paitsi erikoistuneissa teematuotteissa potentiaalia valtakunnalliseksi kohteeksi Vetovoimatekijät Ei valtakunnallisia luonnon eikä kulttuurin vetovoimatekijöitä Maakunnallisina vetovoimatekijöinä laskettelurinteet Maakunnallinen kohde Palvelut Reitistöt ja rinteet maakunnallisesti merkittäviä Sotkan moottoriurheilussa ja ampumaharrastuksessa potentiaalia vahvistaa valtakunnallista merkittävyyttä Majoitus- ja ravitsemuspalvelut puutteellisia Maakunnallinen kohde, paitsi erikoistuneissa teematuotteissa potentiaalia valtakunnalliseksi kohteeksi Toissijaiset tekijät Markkinointi Kohteiden markkinointi erillään ja kohteiden sisällä erillismarkkinointia Tuotteiden ollessa kunnossa, paljon hyödynnettävää koordinoidusta yhteismarkkinoinnista Liiketaito-osaaminen Sekä Sotkan että Parran toiminta perustuu osin talkootyöhön Liiketaito-osaamisen kehittäminen tärkeää Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset osassa toimintaa pienet talkootyön avulla Talkootyön ja ammattitaitoisen matkailuosaamisen taitava yhdistäminen toisi kilpailuetua Muut tekijät Osaava henkilökunta Henkilöstön osaamistaso vaihtelee eri toiminnoissa Yhteistyö Seinäjoen / Kauhajoen ammattikorkeakoulun henkilöstön koulutuksessa ja osaavan henkilöstön rekrytoinnissa Tutkimustiedon hyödyntäminen Asiakasseuranta satunnaista Säännöllinen asiakasseuranta kehittämisen edellytys Kytkennät paikalliskulttuuriin ja talouteen Sotkan kesäteatteri vahvuus Parran ja Sotkan kulttuuritarjonnan yhteistyö mahdollisuus Pohjalaisen kulttuurin kytkeminen palveluihin luo imagoa jolla erottua muista 6 Saarinen (2006). Matkailu ja paikallisuus. Alue ja Ympäristö 2 / 2006.

26 26 3 VISIO JA TAVOITTEET Visio ja strategiset tavoitteet 4 TOIMINNALLISET KONSEPTIT Parran ja Sotkan kehittämiskonseptit Parra: Tuotekehitys- ja investointihankkeet Sotka: Tuotekehitys- ja investointihankkeet Yhteistyö Yhteismarkkinointi Seuranta Investoinnit Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 5 MAANKÄYTTÖ JA INFRASTRUKTUURI

27 27 LIITE 1 Parran alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuodelta 2000.

28 28

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

SALLAN KUNTA SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS

SALLAN KUNTA SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS KESELMÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.9.2009 0615-D12577 Näkymä kaava-alueelta Keselmäjärven yli tunturiin 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (Drno 20/2016) RUKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 140, 141 JA 142, YLEISELLÄ PYSÄKÖINTIALUEELLA JA NIIHIN LIITTYVILLÄ KATU-, URHEILU-, JA VIRKISTYS-, VESI- SEKÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUEILLA

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILUN ALUERAKENNE 2005: Keskeiset tulokset

SUOMEN MATKAILUN ALUERAKENNE 2005: Keskeiset tulokset SUOMEN MATKAILUN ALUERAKENNE 2005: Keskeiset tulokset Riikka Leinonen, Pekka Kauppila ja Jarkko Saarinen Matkailun edistämiskeskus Tiivistelmä Suomen matkailun aluerakenne 2005: Keskeiset tulokset Riikka

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Suunnittelun lähtökohdat, aiemmat suunnitelmat, laaditut ja laadittavat selvitykset

Suunnittelun lähtökohdat, aiemmat suunnitelmat, laaditut ja laadittavat selvitykset Teuva, Äystön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 TEUVA ÄYSTÖN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ÄYSTÖN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA

KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA MITOITUSPERUSTEET 4.12.2018 Page 1 TAVOITTEET 4.12.2018 Page 2 MITOITUKSEN TAVOITTEET Mustasaaren strategisessa yleiskaavassa Koivulahden alueelle määritetty väestönkasvutavoite

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen 29.11.2017 Suvi Ahonen 1 Koko maassa yöpymiset lisääntyivät tammi-syyskuussa 5,1 %. Kasvua tuli kotimaasta 1,4 % ja ulkomailta 14,8 %. Keski-Suomen majoitusliikkeiden

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset

Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 16.8.2016 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Kempeleen seurakunta Viite Suomen Lähikauppa Oy:n aloite uuden lähikaupan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Mansikkaniemen asemakaava

Mansikkaniemen asemakaava Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELIT Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELIT Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELIT 8216 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8054 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen

Lisätiedot

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Vetovoimaa kestävästä matkailusta Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PELKOSENNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS PYHÄTUNTURI / OSA-ALUE C SOUTAJAN RANNAN ALUE Pyhätunturin matkailualueella korttelissa 582 kiinteistöjen 583-403-77-1, 583-403-77-45 ja 583-403-77-46 alueilla OSALLISTUMIS-

Lisätiedot