TEUVAN KUNTA PARRAN JA SOTKAN ALUEIDEN MASTER PLAN 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVAN KUNTA PARRAN JA SOTKAN ALUEIDEN MASTER PLAN 2020"

Transkriptio

1 TEUVAN KUNTA PARRAN JA SOTKAN ALUEIDEN MASTER PLAN 2020 LUONNOS

2 2 SISÄLTÖ ALKUSANAT MAANKÄYTÖN NYKYTILA Parran maankäyttö Sotkan maankäyttö KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI Kehittämiseen vaikuttavat suunnitelmat Sotka ja Parra Suomen matkailun aluerakenteessa Kysyntä Parran lammen laajentaminen Kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia Arvio kehittämispotentiaalista VISIO JA TAVOITTEET...26 Visio ja strategiset tavoitteet TOIMINNALLISET KONSEPTIT...26 Parran ja Sotkan kehittämiskonseptit Yhteistyö Yhteismarkkinointi Seuranta MAANKÄYTTÖ JA INFRASTRUKTUURI...26

3 3 ALKUSANAT JOHANNA PELTONIEMI KIRJOITTAA? (HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET, RA- HOITTAJAT JNE.) 1 MAANKÄYTÖN NYKYTILA Parran alue sijaitsee Teuvan kunnassa ja Sotkan alue Kauhajoen kaupungissa Suupohjan seutukunnassa, jossa asuu noin asukasta. Alueiden välinen etäisyys on noin km. Parran alue koostuu kolmesta osa-alueesta: Snowpark Parra (laskettelukeskus) Luonto-Parra (reitistöjä, ravintola- ja juhlarakennus, kokoustiloja yms.) Mökki-Parra (noin 60 mökin kasvava mökkialue) Sotkan alueella toimii mm.: Rinnehiihtokeskus Sotkanrinteet ja rinnekahvila Sotkan Pirtti Hiihto- ja ampumahiihtostadion Reitistöjä (kuntorata, latuverkko, suunnistusalue Kesäteatteri Moottoriurheilukeskus Lisäksi seutukunnassa Parran ja Sotkan lähialueilla on runsaasti muuta matkailun ja vapaa-ajan tarjontaa (mm. kansallispuistot, golf-kenttä), joilla on synergiaa suunnittelualueen kanssa. Maakuntakaava Kauhajoki ja Teuva kuuluvat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen (2005). Maakuntakaavan mukaisesti Kauhajoen Sotkan alueella on mm. seuraavia aluevarauksia: Virkistysalue Moottoriurheilurata Sotkan lounaispuolella sijaitsee alue joka on määritelty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Ohjeellinen ulkoilureitti Luoteisosaltaan Sotka rajoittuu taajamatoimintojen alueeseen

4 4 Maakuntakaavan mukaisesti Teuvan Parran alueella on mm. seuraavia aluevarauksia: Loma-asuntoalue Virkistysalue, Parran rinteet Turvetuotantovyöhykkeen raja kulkee Parran alueen kaakkoispuolitse Alueen eteläpuolella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Alueen eteläpuolella sijaitsee myös luonnonsuojelualue Ohjeellinen Teuvan keskustaan, Karijoelle ja Kauhajoelle johtava ulkoilureitti Ote maakuntakaavasta Kauhajoen ja Teuvan osalta. Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asema- tai rantaasemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Parran alueelle on laadittu osayleiskaava vuonna 2000 (liite 1).

5 5 1.1 Parran maankäyttö Parran alue sijaitsee Teuvan keskustaajamasta 7 km matkan päässä. Alue on rakennettu asumattomalle metsäiselle seudulle ja on sivussa pääväyliltä. Luonto- Parran alue koostuu Snow-Parran rinnealueen eteläpuolelle laskeutuvasta alueesta, jonka laajuus on n. 40 ha. Parran mökkialueelle on rakennettu n. 60 vapaa-ajan asuntoa ja kaavoitettuna on vapaita tontteja noin 15 kpl. Mökkitonttialueen omistaa Suupohjan Osuuspankki. Lisäksi SOP:n omistuksessa on kaavoittamatta ja rakentamatta kaksi aluetta mökkialueen läheisyydessä, yhteensä noin 30 ha. Yleiskaavoitetun alueen itärajalta alkavat yksityisten maanomistajien omistamat maa-alueet, jotka rajoittaa alueen maankäyttöä. Lännessä alue rajoittuu maantiehen. Alueen pohjois- ja etelä rajoilla sijaitsevat pohjaveden hankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Parran rinteitä rajaa itä- ja länsipuolella luonnonsuojelualueet. Rinteen itäpuoli on suhteellisen jyrkkä. Luonto-Parran alueelle saavuttaessa alueen päärakennukset vastaanottavat tulijan, taustalla siintää viehättävä lampi. Päärakennuksia vastapäätä sijaitsee Parran asuntovaunualue. Alueella on 12 sähköpaikkaa, Parran päärakennuksessa sijaitsee saunat ja leirikeittiö. Alueella on tilaa noin sadalle vaunulle.

6 6 Lampi muodostaa kauniin näkymän Parran alueelle. Lampi sijaitsee Luonto-Parran keskeisellä alueella, joskin näkymättömissä loma-asuntoalueeseen nähden. Parran alueen kehittämisen suurimpia kysymyksiä on, minne mahdollinen uusi vesiaihe sijoitetaan. Vettä tarvitaan tykkilumetukseen. Vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina on tullut esiin lammen koillispuolinen alue ja alue loma-asuntoalueen Haltijantien ja Pyökkitien välisellä suoalueella. Lammen rannassa on uimaranta hiekkarantoineen. Päärakennuksen kupeessa on lapsille leikkipaikka ja laituri.

7 7 Parran Caravan-alue, näkymä päärakennukselta. Parran rinteen suotovedet laskevat Parran lampeen. Maisemallisesti ja maankäytöllisesti lampi muodostaa alueen sydämen, jolla on myös virkistyksellisesti merkitystä alueelle. Lammen ympäristö on nykyisellään rakentamaton ja jäsentymätön. Puustoa alueella ei juurikaan ole, mikä antaa alueesta keskeneräisen vaikutelman.

8 8 Maanteitse Snow-Parran ja luontoparran välinen etäisyys on n. 2,5 km, mikä antaa mielikuvan että alueet ovat toisistaan erillään, vaikkakin Luonto-Parra sijoittuu heti laskettelurinteiden takana sijaitsevalle alueelle. Rinteiden kaakkoispuolella on runsaasti tilaa, mutta ympäristö ei nykyisellään ole kesäisin houkutteleva. Taustalla näkyy Keihäsparran alue muistomerkkeineen. Alue on laaja rakentamaton aukio, joka kaipaisi jäsentelyä ja erilaisin elementein esim. istutuksilla tai puustolla muodostettavaa tilantuntua. Parran luontokeskuksen ja rinteiden väliin jäävällä alueella on asemakaavassa osoitettu alue yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Nykyisellään alue on rakentamatonta. Kuvan oton jälkeen aluetta on siistitty risukoista. Parran loma-asuntoalue on osin toteutunut. Alue on rauhallinen vapaaajanviettopaikka luonnon helmassa. Alueesta on muodostunut tiivis kokonaisuus rakennusten sijoittuessa alueella risteilevien tonttikatujen varrelle. Lomaasuntoalueen laajentumissuunta on alueesta lounaaseen, uusia tiejärjestelyjä on hahmoteltu alueelle.

9 SUUNNITTELUKESKUS OY Sotkan maankäyttö Saavutettavuuden kannalta Sotkan alue sijoittuu erinomaisesti Kauhajoen keskustaan nähden. Alueelle saavutaan helposti kantatieltä 44, rinteet näkyvät laajalle alueelle. Rinne pysäköintialueineen vastaanottaa alueelle tulijan. Rinteiden takana saavutaan varsinaiselle toiminta-alueelle joka on muodostunut hyvin tiiviiksi maankäytöltään. Maasto on korkeuksiltaan vaihtelevaa, alue on lähes kauttaaltaan rinnettä. Sotkan alueen kartta.

10 10 Näkymä Sotkan rinteille. Sotkan rinteet näkyvät näyttävästi kantatielle 44. Rinteiden saavutettavuus on erinomaisen hyvä niiden sijaitessa lähellä Kauhajoen keskustaa, näkyvällä paikalla ohikulkijoihin nähden.

11 11 Maisemahäiriö Sotkan rinteiden pysäköintialueen laidalla Sotkan ulkoilmateatterin näyttämöä. Teatteri sijaitsee laskettelukeskuksesta ja moottoriurheilukeskuksesta erillään. Sotkan alueelle on rakennettu moottoristadion: Mikroautorata, Jokamies- ja rallycross rata. Moottoriurheilukeskuksen viereisellä alueella on myös hiihtostadionin

12 12 ampumahiihdon suorituspaikat. Melua aiheuttavat toiminnot ovat sijoittuneet yhtenäiselle alueelle. Sotkan moottoristadionin lähtöruudut. Sotkan mikroautorata. Sotkan alue on kauttaaltaan rinnealuetta. Moottoriurheiluradat, laskettelukeskus ja ampumahiihtostadion muodostavat tiiviin kokonaisuuden jotka kartalta tarkasteltuna ovat selkeitä kokonaisuuksia. Alueelle saavuttaessa on kuitenkin vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa alueesta, toimintojen sijaitessa metsäisessä rinnemaastos-

13 13 sa. Maaston korkeuseroja voidaan pitää jonkin verran maankäyttöä rajoittavana tekijänä.

14 14 2 KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI 2.1 Kehittämiseen vaikuttavat suunnitelmat Alueen kehittäminen liittyy tiiviisti sovittuihin valtakunnallisiin matkailun kehittämisen päälinjoihin, Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittämiseen sekä Suupohjan matkailun kehittämisen painopisteisiin. Suomen valtakunnallinen matkailustrategia 1 1) Luoda edellytykset ympärivuotiseen matkailun ja ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle 2) Hakea matkailualan kasvua ulkomailta ja panostaa kotimaan matkailun kehittymiseen 3) Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen kilpailuetu 4) Kehittää vetovoimaisia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille 5) Aikaansaada tuloksellinen, verkostomainen ja ennakoiva matkailun kehittämisen pitkän tähtäimen toimintatapa Matkailun kasvun strategiset painopistealueet ovat: Matkailukeskusten kehittäminen Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Matkailustrategian kärkituoteteemojen toteutuksessa huomioidaan seuraavat osa-alueet: lumi- ja joulutuotteet, vesistötuotteet, hyvinvointimatkailutuote, tapahtumat, kokous-, kongressi- ja incentivematkailu, lyhytlomat, kiertomatkailu Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2 Visio: Etelä-Pohjanmaa tunnetaan aitoa pohjalaisuutta ja alueen kulttuuria tarjoavana laadukkaana matkailualueena, jonka vetovoimaiset tapahtumat, monipuoliset kokousmahdollisuudet, hyvät majoituspaikat ja persoonalliset käyntikohteet tarjoavat niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yritys- ja vapaa-ajanmatkailijoille runsaasti vaihtoehtoisia matkailukohteita ympäri vuoden Strategiset tavoitteet vuoteen 2013: 1 Kauppa- ja teollisuusministeriö (2006): Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja Toimenpideohjelma vuosille Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille MATKO Matkailun koordinaatiohanke.

15 15 Matkailun kasvutavoite 3 % vuodessa Ulkomaisten matkailijoiden osuus 7 8 % (nyt 4 %) Kehittämisen painopistealueet: Matkailukeskittymien edelleen kehittäminen Teemapohjaiset tuotteet ja palvelut Matkailustrategian maakunnallisiksi matkailukeskittymiksi ei ole listattu Sotkaa eikä Parraa. Parhaillaan on menossa alueella kahden matkailun alueorganisaation Pohjanmaan Matkailu ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n toimintojen yhdistämiseen tähtäävä selvitystyö. Strategian tavoitteena on maakuntarajat ylittävän yhteisen alueorganisaation syntyminen sekä seutukohtaisten matkailuyhdyshenkilöiden nimeäminen. Suupohjan matkailun kehittämisen painopisteet 3 1) Veturikohteen / matkailukeskittymän kehittäminen alueelle 2) Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: - luontomatkailu (Lauhavuori ja Parra), - maaseutumatkailu, - tapahtumat ja teemamatkailu: urheilu (Sotka ja Botniaring), ruoka ja ravinto sekä pohjalainen kulttuuri Valtakunnallinen matkailustrategia tukee Sotkan ja Parran kehittämistä ympärivuotisena ja verkostomaisesti toimivanna matkailukeskuksena. Valtakunnallisten linjausten vaikutuksesta kilpailutilanteen voidaan odottaa kiristyvän koko maassa: matkailukeskuksien kehittämiseen panostetaan paljon ja nykyiset kohteet kehittyvät jatkuvasti Kaikissa matkailustrategioissa korostetaan matkailukeskusten ja teemamatkailun kehittämistä 3 E_P:n Matkailun Koordinaatiohanke MATKO (2006). Suupohjan Matkailun Painopisetalueet

16 Kauhajoki ja Teuva Suomen matkailun aluerakenteessa Suomen matkailun aluerakennetta on selvitetty luokittelemalla kunnat matkailutarjonnan ja kysynnän mukaan. Matkailun tarjontaa voidaan tarkastella jakamalla kuntien vetovoimatekijät luonnonvetovoimaan, kulttuurivetovoimaan, majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluihin sekä ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin. MEK:in 4. selvityksessä kunnat ryhmiteltiin hierarkkisesti neljään matkailukuntaluokkaan A, B, C ja D sen mukaan, kuinka monipuolista ja runsasta kuntien matkailutarjonta eli vetovoimatekijät ja palvelut olivat vuonna Ylimmän A-tason matkailukuntia ovat 20 kuntaa, joihin lukeutuvat useat Lapin ja Järvi-Suomen kunnat sekä eteläisen Suomen ja länsirannikon kaupunkikeskukset. Suurin osa Suomen kunnista sijoittuu B- ja C-luokkiin. Vaatimattomimmalle D-tasolle luokitellut kunnat edustavat potentiaalisia matkailukuntia. Teuva sijoittuu D-tasolle ja Kauhajoki C-tasolle. Vetovoimaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunta sijoittuu D-tasolle. Suuressa osassa Suomen kuntia ja maakuntia matkailun kysyntä vastaa tarjontaa. Länsiosassa maata tarjonta ja kysyntä jäävät muuta Suomea vaatimattomammaksi. Lisäksi selvitettiin yksityiskohtaisemmin eri näkökulmista alueiden vetovoimaa asteikolla 1 4. MEK:in selvityksessä luonnonvetovoimaindikaattoreita olivat sijainti, korkokuva, vesiindikaattorit, ilmastotekijät, matkailullisesti tärkeät suojelualueet sekä erityiset luonnonnähtävyydet. Pohjois-Suomi erottuu selvästi luonnonvetovoimaisimpana alueena. Luonnonvetovoimaltaan vaatimattomimmat kunnat ovat Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa on vähäiset korkeuserot, niukasti vesistöjä ja useita pinta-alaltaan pieniä kuntia. Teuva ja Kauhajoki sijoittuvat toisiksi alimpaan luonnonvetovoimaluokkaan. Kulttuurivetovoimaindikaattoreita olivat luostarit ja kirkot, rakennukset, museot ja historiakohteet, näyttämö- ja konserttitoiminta sekä pysyvät näyttelyt. Kulttuurillisesti vetovoimaisimmat kunnat sijaitsevat Etelä-Suomessa. Yhteensä 21 kuntaa jäi kokonaan ilman pisteitä kulttuurivetovoimaa mittaavilla indikaattoreilla. Teuva sijoittui kulttuurivetovoimaltaan alimpaan luokkaan ja Kauhajoki toiseksi alimpaan luokkaan. Majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden tarjontaa arvioitiin seuraavilla indikaattoreilla: majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä liikennepalvelut. Korkeimpaan luokkaan sijoittuneet kunnat sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Järvi-Suomessa ja rannikolla. Suuret kaupungit ja Pohjois-Suomen vahvat matkailukunnat nousevat tarjonnassa esiin. Palvelutarjonnaltaan vaatimattomia kuntia on runsaasti Pohjanmaalla ja muualla Länsi-Suomessa. Teuva sijoittui majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluiden vetovoimaltaan alimpaan luokkaan ja Kauhajoki toiseksi alimpaan luokkaan. Ohjelmapalveluiden ja tapahtumien indikaattoreita olivat kiinteät ohjelmapalvelut sekä tapahtumat. Ohjelmapalvelu- ja tapahtumarikkaimmat kunnat sijaitsevat pääosin 4 MEK A:155 (2007). Suomen matkailun aluerakenne 2005: Tutkimusraportti.

17 17 Pohjois-Suomessa, Järvi-Suomessa ja rannikolla. Palvelutarjonnaltaan vaatimattomimpia kuntia on runsaasti Pohjanmaalla ja muualla Länsi-Suomessa. Teuva sijoittui ohjelmapalvelu- ja tapahtumatarjonnallaan toiseksi alimpaan luokkaan ja Kauhajoki toiseksi ylimpään luokkaan. MEK:n tutkimuksen kriteereiden mukaan Etelä-Pohjanmaan matkailun vetovoima on heikko Kauhajoki arvioitiin vetovoimaltaan hieman paremmaksi kuin Teuva Heikoimmaksi Kauhajoki ja Teuva arvioitiin luonnonvetovoimassa, parhaiten sijoituttiin ohjelmapalvelujen ja tapahtumien arvioinnissa 2.3 Kysyntä Seuraavassa on tarkasteltu Sotkan ja Parran matkailupalvelujen kysyntää yleisten matkailun trendien sekä alueellisen kysynnän näkökulmasta. Kysyntä trendien näkökulmasta Seuraavaan on koottu Sotkan ja Parran kehittämisen kannalta keskeisiä matkailun trendejä. Maailma pienenee ja ns. äärimatkat lisääntyy Osa matkailijoista haluaa kokea äärielämyksiä turvallisissa olosuhteissa. Kestävä kehitys on matkailun perusedellytys Kestävä kehitys saattaa vaikuttaa jopa joidenkin matkustuspäätöksiin. Alueen jätehuolto- ja energiaratkaisut kiinnostavat matkailijoita. Matkailun painopiste siirtyy peruspalveluista yksilöllisiin elämyksiin Ryhmän jäsenetkin ovat yksilöitä, joiden tarpeet tulee huomioida. Eri asiakkailla on erilainen käsitys peruspalveluista. Tieto- ja viestintäteknologia muokkaa tiedonvälitystä, jakelua ja tuotantoa Sähköiset jakelutiet kehittyvät ja kaupankäynti niiden kautta kasvaa. Asiakas haluaa koota omat pakettinsa netin kautta. Matkantekoprosessi nopeutuu varauksesta itse matkalle lähtöön Matkailu arkipäiväistyy ja matkapäätöksiä voidaan tehdä hetken mielijohteesta, esim. messutarjousten johdosta. Äkkilähdöt. Ei haluta sitoutua ennakkovarauksiin.

18 18 Tietojärjestelmillä saadaan tietoa matkailuasiakkaista, jolloin matkailumarkkinoinnin kohdentaminen tarkentuu Asiakkaiden tunteminen ja heidän tarpeiden tunnistaminen on edellytys tehokkaalle markkinoinnille. Matkailukysyntä sirpaloituu erilaisiksi ns. life-style tyyppisiksi matkailijaryhmiksi Demograafisten tekijöiden lisäksi erilaiset heimot tulee huomioida markkinoinnissa. Esim. Golffarit, Lautailijat, Koiraihmiset jne. Matkailijoilla on yhä korkeampi hinta-laatutietoisuus Matkailijat ovat kokeneempia, he haluavat yhä enemmän laatua ja ovat myös valmiimpia siitä maksamaan Varttuneempi väestö muodostuu yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi Entistä varakkaampia ja hyväkuntoisempia ja valmiimpia matkustamaan myös sesonkien ulkopuolella. Matkailukeskusten imagomerkitys kasvaa Matkailukeskuksista on tullut muotituotteita, joiden brändeihin samaistutaan mielellään. Lyhytlomat yleistyvät (3-4 pvää) Entistä enemmän ja entistä useammin. Lyhyemmässä ajassa halutaan maksimimäärä elämyksiä, joka on haaste tuotteistamiselle. Kokousmatkailu lisääntyy Tietotekniikka mahdollistaa etätyöskentelyn > voidaankin osallistua helpommin kokouksiin sen sijaan, että tehtäisiin töitä toimistolla. Luonto- ja kulttuurimatkailu kasvavat Halutaan kokea aitoja elämyksiä ja saada vastapainoa kaupungistuneella arjelle. Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa Kiinnostus omasta hyvinvoinnista kasvaa, esim. terveellisempien ruokien suosio, kuntoilu, hemmottelu. Teemamatkat lisääntyvät Saman henkilön lyhytlomilla voi olla eri teemoja: golf, laskettelu, ratsastus, kalastus. Peurungalla on edellytykset tarjota korkealaatuisia teemalomia. Lyhytlomien yleistyminen, luonto- ja kulttuurimatkailun lisääntyminen, terveysja hyvinvointipalvelujen kasvu sekä teemamatkat luovat mahdollisuuksia Sotkalle ja Parralle Haasteena ovat imagon merkityksen kasvu sekä vaatimustason nousu kaikissa palveluissa. Haasteena on myös löytää omat asiakasryhmät sekä erilaistua muista vastaavista keskuksista.

19 19 Kysyntä alueellisesta näkökulmasta Suupohja Suupohjan seudulla ei ole valtakunnallisesti merkittäviä matkailukohteita, jotka loisivat suurta yksittäistä kysyntää. Alueen pääkohteet ovat Lauhavuoren luontomatkailualue, Parran alue, Sotka ja Botniaring Jurvassa. Merkittävin vuosittainen tapahtuma ovat Ruokamessut Kauhajoella. Seuraavassa nykyinen ja tavoiteltu kysyntä Suupohjan kunnissa. 5 SUUPOHJA Lähtötilanne Tavoite Kasvu Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ( + 58 %) Matkailutulo, milj. 16 milj. 25 milj. 9 milj. Ulkomaisten osuus 4 % 8 % 4 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan alueen majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2006 kasvoivat edellisvuodesta + 6,6 %. Suurin kasvu yöpymisvuorokausissa oli Kuusiokuntien alueella yöpymistä, eli kasvua jopa + 30 %. Yöpymiset jakaantuvat matkan tarkoituksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla seuraavasti: vapaa-aika 76 % (vuonna %) ammattiin liittyvä 23 % muu 1 % Ulkomaisia yöpymisiä oli vain 4 %, joista eniten Saksasta, Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Koko maan ulkomaalaisyöpymisten osuus oli 27 %. Kesällä 2006 majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät + 9,8 % edellisvuodesta, kun taas talven yöpymiset vähenivät - 2,6 %. 5 Etelä-Pohjanmaan Matkailun Koordinaatiohanke (2007), Matkailun kehittämisen painopisteet Suupohjassa.

20 Parran lammen laajentaminen Parran lammelle on ehdotettu uusia laajentamismahdollisuuksia. Esille on tullut kaksi vaihtoehtoista sijaintia: 1) toinen lampi olemassa olevan rinnalle, uusi lampi sijoittuisi olemassa olevan koillispuolelle, tilansa verran koilliseen. 2) toinen lampi loma-asutusalueen keskelle, Haltijantien ja Pyökkitien väliselle suoalueelle. Parran aluetta rajaa etelässä ja pohjoisessa pohjavesien hankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Molemmissa sijaintivaihtoehdoissa ennen hankkeen eteenpäin viemistä on pyydettävä lausunto ympäristöviranomaisilta. Lammen rakentamisessa on syytä suosia suuria yksittäisiä vesialueita. Pienten lammikoiden ylläpito on hankalaa. Molemmissa vaihtoehdoissa on syytä laatia maaperätutkimus turpeen alla olevan maa-aineksen ja sen vedenläpäisevyyden tutkimiseksi. Mikäli maaperä on hyvin vettä läpäisevää, lammen vesi saattaa suotautua pohjavedeksi. Vaihtoehdossa 1 karttatarkastelun pohjalta voidaan todeta maanpinnan korkeudeksi 117 m. Vaihtoehdossa 2 karttatarkastelun pohjalta voidaan todeta maanpinnan korkeudeksi 121 m. Lisäksi maa viettää pohjavesialuetta kohden, jolloin on mahdollista että lammen vesi suotautuu pohjavesialueelle. Pohjavesien ja maanpinnan muotojen kannalta voidaan pitää vaihtoehtoa 1 edullisempana, siksi että alue on 4 m vaihtoehdon 2 maanpintaa alempana. Lisäksi maaston muodot vaihtoehdossa 1 pohjoiseen pohjavesialueeseen nähden ovat edullisemmat sillä pohjavesialue sijaitsee kukkulan takana. Mahdollisia muita vaihtoehtoja tarkasteltuna voidaan todeta että maastonmuoto muodostaa koillis - lounaissuunnassa akselin jonka luoteispuolelta laskeutuva rinne muodostaa akselin kaakkoispuolelle alavan vyöhykkeen, jolle lammen sijoittaminen voi tulla kysymykseen. Alueen muita mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja tarkasteltaessa voidaan todeta: 3) Kirkon ja kodan koillispuolinen alue soveltuisi lammen laajennusalueeksi hyvin. 4) Hautaharjuntien varrella Pyökkitien ja Kelotien kulmaukseen jäävä asuntoalueen laajennusalueeksi suunniteltu alue. Alue sijaitsee puolittain alueen eteläisellä pohjavesialueella ja siksi ei ole tarkoitukseen hyvin soveltuva. 5) Keihäsparran ja loma-asuntoalueen jäävä alue sijaitsee rinteessä ja ei siksi ole tarkoitukseen hyvin soveltuva. Vesialueen laajuudella on merkitystä alueen vetovoimaan ja merkittävyyteen virkistysalueena. Vesiaiheen laajuutta ajatellen parhaiten lammen sijoituspaikaksi soveltu-

21 21 via alueita 1,2 ja 3 voidaan tarkastella myös siten että niistä toteutettaisiin esille tuotuja vaihtoehtoja laajempikin kokonaisuus. Esm. vaihtoehdot 1. ja 2. tai vaihtoehto 1. yhtenä kokonaisuutena ilman lampia erottavaa maa-aluetta tai laajennettuna etelään kodan ja kirkon viereiselle alueelle. Laajemman vesialueen toteuttaminen vaatii kuitenkin veden riittävyyden tutkimisen lampien veden riittä 2.5 Kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia Tähän on koottu lähdeaineistosta, tähän menneissä tehdyistä haastatteluista ja kyselyistä keskeisiä kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia. Esitetyt asiat ovat eritasoisia, mutta tässä vaiheessa kirjattu tiedoksi ja suunnittelun pohjaksi. Heikkoudet Yhteiset Sijainti valtaväylistä sivussa Valtakunnallisesti vetovoimaisten matkailukohteiden puuttuminen Tuotteistaminen (Yhteis)markkinointi ja myynti Reitistöjen perustaminen onnistuu, mutta huolto ja hoito huonoa Hiihtoreittejä ei hyödynnetä kesäkäytössä Reitistökartat puutteellisia ja huonosti saatavilla Karavaanareiden vaikea saada talvella vaunupaikkoja, sähköpaikkoja ei ole Majoituksesta pulaa Etäisyys keskuksien välillä liian pitkä Sotka Reitisöt tehty kilpaolosuhteisiin liian suppea laadullinen tarjonta Moottoriurheilun melu kuuluu jopa 5 km:n säteellä Uimapaikka puuttuu Majoituskapasiteetti puuttuu Alueella ei jätevesiverkostoa Puutteellinen jätehuolto Vaikea ja mutkainen tie korkeilla autoilla (bussit), koska suorin tie kulkee rautatien alituksen kautta. Ongelmana suoremman reitin huono kunto (yksityinen metsätie, jonka käytöstä pitäisi maksaa korvaus) Parra Majoitustarjonnan vähäisyys ja laatu Kesäajan toiminnot Luonto-Parrassa pysähtyneisyyden tila, kesällä hiljaista

22 22 Parra ei ole löytänyt yhtenäistä näkemystä toiminnoista Pysäköintialue riittämätön mikäli järjestetään suuria tapahtumia Vahvuudet Yhteiset Luonto Sotka Moottorikelkkareitistöt ja kilpareitistöt Toiminnan monipuolisuus Luonto lähellä Moottoriurheilu keskittynyt samalle alueelle ja se on tunnettu Moottoriurheilualue on toimiva ja sijainti on hyvä Kesäteatteri Kajo, kaunis paikka ja hyvä äänentoisto Kansallisten ja kansainvälisten ampumakisojen järjestämisen osalta rata-alue hyvä: voisi laajentaa aluetta Parra Nuotiopaikat Reitistöt Luonto ja monipuolisuus Jyrkkä rinne Kehittämisen mahdollisuuksia Yhteiset Urheilumatkailuun perustuvat tapahtumat Selkeät kohderyhmittäiset tuotteet ja tapahtumat Teemapohjaiset tuotteet (tapahtuma-, luonto-, urheilumatkailu) Verkostoituminen Pohjalaisen kulttuurin hyödyntäminen Luokitellut reitit, myös helppokulkuisia reittejä Koirille mahdollisuus päästä pururadalle Aktiivinen tiedottaminen paikallisväestölle mm. lehtijutut Rullaluistelu, lumikenkäily Ympäristön vesiaiheiden hyödyntäminen Sotkaa ja Parraa yhdistävä patikkareitti Yhteinen reittien tuotteistus ja markkinointi Yhteismarkkinointi (mm. nettisivut, TV- mainonta), asiakassegmentit, markkinaalueena Länsi-Suomi

23 23 Viipymän pidentäminen, nyt heti tapahtuman jälkeen lähdetään pois Sotkan ja Parran välille uusi tie tai vanhan parantaminen, (ravintolabussi, ohjelmapalveluna moottorikelkkakuljetus) Paikat on laitettava kuntoon Tasokkaita moottoriurheilukilpailuja, vaikeutena syrjäinen sijainti Kulttuuriyhteistyö esim. kiertävä kesäteatteri, konsertit ym. Kulttuuritarjonnan paketointi Ulkomaiset matkailijat Metsästysmatkojen markkinointi Teuvan Rivakan ja Kauhajoen Karhun kilpailutoiminnan yhteistyö (hiihto, suunnistus) Opastus ja viitoitus, myös 8-tie ja kantatie 67 Sotka Kauhajoen jokialueiden hyödyntäminen mm. kanoottivuokraus Moottoriurheilun yleisötilojen kehittäminen Yhteismarkkinointi ja yhteistyö moottoriurheilujärjestöjen kanssa Yhteinen huoltohalli moottoriurheilulle Cross-radan rakentaminen moottorikelkkailijoille Laavupaikkoja lisää moottorikelkkareitin varrelle Carting-radan korjaus tai uuden rakentaminen Moottorikerhon oman maaradan rakentaminen Kaupallinen mökkikylä ja caravan alue Kansainvälisen tason täyttävät moottoriurheilun rakennukset ja huoltotilat Talkootyön rinnalle tarvitaan muitakin toimijoita ja investoreita Kesäteatterin puutteet korjattava: pieni paikoitusalue, pieni katos, kahvila- ja WCtilat Ampumaradoilta puuttuvat kovavaippaiset radat Oheispalvelut: savusauna, uima-allas Koirien koulutuskeskus: koulutuskenttä ja varusteiden säilytystilat koiraharrastajille, Sotkan hiekkamontun ruoppaus vesipelastusharjoitteluun soveltuvaksi Lumetusveden saannin varmistaminen Vaellus- ja moottorikelkkareitistöjen kytkeminen rinnekahvioon Reitit kuntoon ja kytkeminen osaksi laajempaa verkostoa Tiet pinnoitettava Kisakuja-Erähovi sekä läpikulku ja ajonopeudet kuriin Rakennettava pyöräreitti, virallinen kelkkareitti Pysäköinti riittäväksi Parra Try-on näytöskisan järjestäminen Parran rinteillä Kaupallisia mökkejä välitykseen, huoneistohotelli, leirimajoitus Palvelujen kehittäminen: luonnonsuojelualueet, extreme-lajit Katettu esiintymispaikka (sos.tilat ja akustiikka), joka voisi toimia ympärivuotisesti Metsäkirkon korjaus

24 24 Parran tuvassa taidenäyttelyt Vuori-alueella mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan Pauli Nevalan salissa kulttuuritapahtumia Jousiampumarata Parraan Parrasta TYKY-toiminna keskus Luonto-Parrasta talviurheilupuisto läntisen Suomen hiihtoharjoittelun Mekka (valmennus, huolto, välinevuokraus jne.) Liikuntapainotteiset ohjelmapaketit yrityksille Eri toimijoiden työnjako selkeäksi Kunnan vastuunotto alueen kunnosta vastuuhenkilö nimettävä kunnassa Luonto-Parra voi tarjota ohjelmapalveluyrittäjille tiloja Veden riittävyyden varmistaminen kaikille toimijoille Valokuituyhteys mökkeihin Kevyen liikenteen väylä Leveät ladut pitkille reiteille Alueen viihtyisyys, kiinteistöjen kunnostus ja hoito Opastuspalvelut Ravitsemuspalvelut (aukiolo, anniskeluoikeudet) Ohjelmapalvelujen tarjonta Erilliset saunatilat Matkamuisto / käsityömyymälä Jatkuva asiakaspalautteen keräys Perhematkailijat kohderyhmäksi Perheiden Parra Uintilammen kunnostus Ratsastus- ja rippileirit

25 Arvio kehittämispotentiaalista Matkailukeskuksen yleiset menestystekijät voidaan karkeasti jaotella ensisijaisiin, toissijaisiin ja muihin tekijöihin. Massamatkailussa kohteen keskeisemmäksi elementiksi on ymmärretty saavutettavuus. Se ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös vetovoimatekijöitä ja palveluja. Sekundaarista tekijöistä erityisesti markkinointi ja liiketaitoosaaminen ovat tärkeitä. Kaikki tekijät ovat kytköksissä toisiinsa ja menestyvässä matkailukeskuksessa ovat nämä kaikki tekijät kunnossa. 6 Seuraavassa on koottu taulukkoon Sotkan ja Parran yhteistä kehittämispotentiaalia näiden tekijöiden valossa. Ensisijaiset tekijät Saavutettavuus Lähisaavutettavuus melko hyvä (100 km) Kaukosaavutettavuus huono Maakunnallinen kohde, paitsi erikoistuneissa teematuotteissa potentiaalia valtakunnalliseksi kohteeksi Vetovoimatekijät Ei valtakunnallisia luonnon eikä kulttuurin vetovoimatekijöitä Maakunnallisina vetovoimatekijöinä laskettelurinteet Maakunnallinen kohde Palvelut Reitistöt ja rinteet maakunnallisesti merkittäviä Sotkan moottoriurheilussa ja ampumaharrastuksessa potentiaalia vahvistaa valtakunnallista merkittävyyttä Majoitus- ja ravitsemuspalvelut puutteellisia Maakunnallinen kohde, paitsi erikoistuneissa teematuotteissa potentiaalia valtakunnalliseksi kohteeksi Toissijaiset tekijät Markkinointi Kohteiden markkinointi erillään ja kohteiden sisällä erillismarkkinointia Tuotteiden ollessa kunnossa, paljon hyödynnettävää koordinoidusta yhteismarkkinoinnista Liiketaito-osaaminen Sekä Sotkan että Parran toiminta perustuu osin talkootyöhön Liiketaito-osaamisen kehittäminen tärkeää Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset osassa toimintaa pienet talkootyön avulla Talkootyön ja ammattitaitoisen matkailuosaamisen taitava yhdistäminen toisi kilpailuetua Muut tekijät Osaava henkilökunta Henkilöstön osaamistaso vaihtelee eri toiminnoissa Yhteistyö Seinäjoen / Kauhajoen ammattikorkeakoulun henkilöstön koulutuksessa ja osaavan henkilöstön rekrytoinnissa Tutkimustiedon hyödyntäminen Asiakasseuranta satunnaista Säännöllinen asiakasseuranta kehittämisen edellytys Kytkennät paikalliskulttuuriin ja talouteen Sotkan kesäteatteri vahvuus Parran ja Sotkan kulttuuritarjonnan yhteistyö mahdollisuus Pohjalaisen kulttuurin kytkeminen palveluihin luo imagoa jolla erottua muista 6 Saarinen (2006). Matkailu ja paikallisuus. Alue ja Ympäristö 2 / 2006.

26 26 3 VISIO JA TAVOITTEET Visio ja strategiset tavoitteet 4 TOIMINNALLISET KONSEPTIT Parran ja Sotkan kehittämiskonseptit Parra: Tuotekehitys- ja investointihankkeet Sotka: Tuotekehitys- ja investointihankkeet Yhteistyö Yhteismarkkinointi Seuranta Investoinnit Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 5 MAANKÄYTTÖ JA INFRASTRUKTUURI

27 27 LIITE 1 Parran alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuodelta 2000.

28 28

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Petpolis - Paltamon koira- ja hevoskylän esiselvitys Liite: Paltamon koira- ja hevoskyläalueiden mahdolliset sijoitusalueet

Petpolis - Paltamon koira- ja hevoskylän esiselvitys Liite: Paltamon koira- ja hevoskyläalueiden mahdolliset sijoitusalueet Petpolis - Paltamon koira- ja hevoskylän esiselvitys Liite: Paltamon koira- ja hevoskyläalueiden mahdolliset sijoitusalueet Tarkastelussa on kartoitettu ja arvioitu suunnittelun yhteydessä esiin nousseiden

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy Matkailustrategia 2016-2021 Kari Turunen Momentti Oy Taustaa Tämän strategiaprosessin tavoitteena on ollut löytää Savogrow Oy:n alueelle yhteinen visio alueen matkailun tulevaisuudesta, keinoja vision

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta Katsaus Satakunnan matkailuun 22.11.2016 Satakuntavaltuuskunta Matkailuala Satakunnassa 2015 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 393 049 matkailijaa (0,1% enemmän kuin vuonna 2014) 85% 15% kotimaisia ulkomaisia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot