SEURAKUNTATALOUDET TIUKOILLA OLE VALPPAANA!

Transkriptio

1 Uutiskirje 8 /2016 SEURAKUNTATALOUDET TIUKOILLA OLE VALPPAANA! Se on taas se aika vuodesta, kun työpaikoilta kantautuu tietoja henkilöstön vähentämissuunnitelmista. Kun työpaikalla ryhdytään toimiin, joilla valmistellaan henkilöstön vähentämistä, näiden asioiden kanssa tulee olla valppaana. Monta virhettä voidaan välttää ja jopa estää henkilöstövähennykset, kun toimitaan yhdessä, oikein ja ajoissa. Valppaana oleminen koskee ihan jokaista työntekijää, mutta erityisesti luottamusmiehiä, jotka käyvät yt-sopimuksen mukaiset neuvottelut. Jos henkilöstön vähennyssuunnitelmat tulevat esille yht äkkiä ilman, että seurakunnan taloustilanne olisi ollut aiemmin vaikea, se antaa jo lähtökohdan olettaa, että muita talouden tasapainottamistoimia ei ole tehty. Henkilöstön vähentäminen tulisi olla viimesijainen toimi, kun muut vaihtoehdot on ensin käytetty. Jos työpaikallasi, seurakunnassa tai muissa työpaikoissa, suunnitellaan henkilöstön vähentämistä lähiaikoina tai pitemmällä aikataululla, ole hyvissä ajoin yhteydessä liittoon ja/tai omaan luottamusmieheen tästä tilanteesta. Tieto oman viran osa-aikaistamisesta tai lakkauttamisesta on usein henkilökohtaisesti järisyttävä asia, mutta sen asian kanssa ei kannata jäädä yksin. Paljon voidaan tehdä, kun asioihin päästään vaikuttamaan oikeaan aikaan. Kun asia on hallintoelinten kuten kirkkoneuvoston tai -valtuuston esityslistalla ja kokouksen alkuun muutama tunti aikaa, silloin päätösesityksen muuttamiseen on vähän vaihtoehtoja. Kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti henkilöstöä koskevissa muutoksissa on järjestettävä henkilöstön kuuleminen. Isoissa työyhteisöissä, se voi olla työpaikkakokouksen luonteinen, mutta tilaisuuden kutsussa ja ko. tilanteessa tulee osallistujalle tehdä tiettäväksi, että kyseessä on henkilöstön kuuleminen. Sitä ei voi jälkikäteen todeta. Kuulemiskeskustelut voidaan käydä myös henkilökohtaisesti.

2 Pienissä seurakunnissa, joissa ei ole luottamusmiestä, henkilöstön kuuleminen on henkilökohtainen keskustelu työnantajan edustajan kanssa. Tähän keskusteluun työntekijällä on oikeus ottaa mukaan luottamusmies tai henkilöstöedustaja tai muu avustaja, kun siitä sovitaan työnantajan kanssa. Tässä on linkki toimintaohjeisiin, jos seurakunnassasi valmistellaan yt-neuvotteluiden käynnistämistä. Tämä ohje on tarkoitettu erityisesti luottamusmiehille, mutta tieto käytänteistä on hyödyksi kaikille työntekijöille. Lue lisää: TULEEKO VIESTIT PERILLE? PALVELUPARANNUKSIA ON TEHTY Tiedottaminen on vaikea laji. Jos se joskus harvoin onnistuu harvoin, silloinkin se puoleksi vahinko. Näin vitsaillaan tiedotuksesta vastaavien kesken. Viime keväänä liitto teki jäsenkyselyn, jos selvitettiin liiton viestinnän kehittämistarpeita. KNT:n viestintä on monipuolista. Siihen kuuluvat kuukausittain julkaistava uutiskirje, jäsenlehti Dino, verkkosivut, sosiaalisen median palvelut ja tekstiviestit. Viestintää tapahtuu lisäksi perinteisen maapostin, sähköpostin, mainosten ja esitteiden muodossa. Tutkimuksen mukaan uutiskirje tavoitti jäsenet hyvin ja sitä pidettiin tärkeimpänä viestinnän kanavana jatkossakin. Uutiskirjeessä kerromme aina ajankohtaisimmat uutiset jäsenen ja hänen työn kannalta. Avoimissa vastuksissa tuli esille, että sähköpostin kautta lähetettävä uutiskirje ei kuitenkaan tavoita kaikkia, vaikka se lähetetään jäsenen antamaan osoitteeseen. Tämä tuli konkreettisesti esille kesäkuun alussa, kun tiedotimme neuvottelutuloksen valmistumisesta. Liiton fb-seinälle laitettiin viesti, jossa kerrottiin, että neuvottelutuloksesta kerrotaan uutiskirjeessä, joka tulee sähköposteihin lähituntien aikana. Seinälle alkoi ilmestyä viestejä, jotta uutiskirjettä ei ollut tullutkaan. Palvelun parantamiseksi ryhdyttiin heti toimiin. KNT:lla on uutiskirjeyhteistyö Mainostoimisto Synergian kanssa. Kirkkoverkossa on tiukat suodattimet, jotka tulkitsevat mainostoimiston palvelimen kautta tulleen postin roskapostiksi. KNT uutiskirjeen lähettäjänä on samalla roskapostilistalla, koska se ei ole kirkon sisäinen toimija. Kirkkoverkko on nyt hyväksynyt KNT:n turvalliseksi lähettäjäksi. Synergian ja DNA:n kanssa on palvelimien asetuksia muutettu niin, että uutiskirjeiden pitäisi tulla sähköposteihinne. Näistä parannustöistä huolimatta voi olla, että vastaanottajan koneen suodattimet ovat niin korkeassa tasossa, että uutiskirje ei vieläkään tavoita. Jos kuitenkin haluat saada kirjeen, sinun tulee muuttaa oman koneen asetuksia niin, että valitset KNT:n turvalliseksi lähettäjäksi. Se tapahtuu niin outlookissa niin, että kursori viedään lähettäjän nimen päälle ja painetaan hiiren oikean puoleista painiketta. Sieltä avautuvasta valikosta valitaan kohta roskaposti, josta valitaan kaikki ne kohdat, jotka alkavat Älä koskaan estä Uutiskirjeitä lähetetään kerran kuukaudessa, pois lukien kesä ja heinäkuun. Yleensä uutiskirje lähetetään kuun viimeisellä viikolla ellei jonkin ajankohtaisen uutisen (esim. neuvottelutulos) odottelu sitä toisin muuta. Pyydämme palautetta tästä uudistuksesta. Tuleeko uutiskirje nyt perille? Uutiskirjeitä on lähetetty syksystä 2011 lähtien. Onko uutiskirjeiden tulossa ollut katkoksia? Onko sinulla sisällöllisiä kehittämisideoita? Lähetä palautetta osoitteeseen Kaikkia koskettavampaa viestintää Suomalaisten viestintävalmius, viestinnän tarve ja viestinnän muodot muuttuvat jatkuvasti. Viestintä on globaali-ilmiö, jonka osana suomalaiset ovat. Usein pääsääntönä on enemmän, tiiviimmin ja nopeammin. Nämä yleiset toiveet viestinnästä heijastuvat myös KNT:n tuottaman jäsenkyselyn tutkimustuloksiin. Nykyisellään KNT:n tuottaman viestinnän määrä on valtaosan (90 %) mielestä sopivaa, joillekin viestintää oli tarjolla jopa liikaa (9 %) ja vain pieniosa (1 %) vastaajista koki viestintää olevan liian vähän. Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskuudessa parhaiten liiton viestintämuodoista tavoittaa erityisesti verkkosivut, tekstiviesti, kotiin tuleva kirje tai puhelu (KUVIO 1). Sähköinen uutiskirje tavoitti noin kolmasosan jäsenistöstä. Tarkempia tuloksia viestintämuotojen tavoitettavuudesta saatiin, kun varsinaiset jäsenet, opiskelijajäsenet ja eläkeläisjäsenet erotettiin toisistaan. Varsinaiset jäsenet kokivat nimittäin parhaimmiksi viestintäkanavikseen sähköisen uutiskirjeen, jäsenlehti Dinon ja sosiaalisen median palvelut, kun taas opiskelijajäsenten kahden tavoittavimman joukossa näkyivät verkkosivut ja kotiin tuleva kirje. Eläkeläisjäsenet jatkoivat samaa linjaa varsinaisten jäsenten kanssa.

3 (KUVIO 1 Mikä viestintäkanavista tavoittaa sinut parhaiten (kaikki vastanneet)? Viestinnän kehittämisideoissa tuotiin esille muun muassa huomio siitä, miten tärkeää liiton on viestittää jäsenilleen vertaistuen ja neuvonnan mahdollisuutta. Kentällä kaivataan kollegoita, jotka tietävät liiton asioista ja osaavat neuvoa ammattijärjestöllisissä asioissa. Tarkalleen ottaen eniten viestintää kaivataan kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken palkkaus- ja muissa palvelussuhdeasioissa. Varsinaiset jäsenet halusivat näiden lisäksi viestintää muun muassa koulutuksesta. Opiskelijajäsenet puolestaan korostivat edellä mainittujen lisäksi erityisesti opiskelija-asioita sekä tietoa jäseneduista. Juuri opiskelijat kaipasivat viestintään myös ytimekkyyttä ja kuvallista kerrontaa. Eläkeläiset luonnollisesti kaipasivat viestintää eläkeläisasioissa, mutta myös jäseneduista ja virkistyksestä. Viestinnältä odotetaan tavoitettavuutta kaikille ikäryhmille koskettavalla tavalla. KNT:n viestintä muuttuu ja kehittyy sinun mielipiteidesi avulla. Etsi sinun tapasi olla osa liiton viestintää! Nuorisotyöläiset ovat ihmeen taitavaa porukkaa! Kesän rippikoulut ja leirit alkavat olla taakse jäänyttä elämää. Tätä kirjoittaessa, hämmästelen jälleen kuinka hyvin leirit ovat sujuneet. Tätä asiaa me pidämme itsestään selvyytenä vuodesta toiseen. Ajatellaanpas asiaa tarkemmin. Joka kesä kirkon nuorisotyö tavoittaa arviolta ainakin lasta ja nuorta (luku on päästä heitetty, mutta ei ole varmaankaan ihan pielessä). Se on valtava määrä ihmisiä! Jos tarkastellaan tilastollisesti tuota joukkoa, niin siinä on kaikki edellytykset suuriinkin katastrofeihin. On mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa kokeneita, päihteiden käyttöä, kiusaamista, yksinäisyyttä yms Mutta kas! Vuodesta toiseen leirit sujuvat käsittämättömän hyvin. Mistä se johtuu? Minäpäs kerron: Taitavista ja työhön sitoutuneista työntekijöistä. Nuorisotyönohjaajat osaavat työnsä hyvin. He osaavat suunnitella leirit ja varautua kriiseihin. He osaavat pitää ohjat käsissään niin, että kaikkien on turvallista olla. Mitä tapahtuisikaan, jos leireillä ei olisi nuorisotyönohjaajia? En uskalla edes ajatella. Nuorisotyö saa paljon kiitosta kesätoiminnasta. Leiriläisten vanhemmat kiittelevät, yhteistyökumppanit kiittelevät ja työnantajakin kiittelee. Kiitosta on kiva saada, sitä ei voi kukaan kiistää. Moni meistä kulkee kiitoksella, sillä jaksaa taas puurtaa vuoden. Kiitoksista huolimatta, en laittaisi pahakseni, jos työnantaja arvostaisi työtämme vielä aavistuksen lisää. Ylimääräinen leirivapaa on annettava kaikille automaattisesti ja palkkausjärjestelmän puitteissa kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. Toivossa on ihan hyvä elää Jussi Maasola Erityisnuorisotyönohjaaja Jyväskylän seurakunta jussi.maasola@evl.fi

4 PHT: Tilannekatsaus kuluvaan vuoteen. Lue

5 ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT... Osoitelähde: Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton rekisteri Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT ry Y-tunnus: Rautatieläisenkatu Helsinki puhelin