EUROOPAN PARLAMENTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN PARLAMENTTI"

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2004/2153(INI) MIETINTÖLUONNOS uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (2004/2153(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Claude Turmes PR\ doc PE v02-00

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...7 PE v /26 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (2004/2153(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa (KOM(2004)0366), ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY, annettu 27. syyskuuta 2001 sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla, 1 ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A6 0000/2005), 21 uusiutuvaa energialähdettä 2000-luvulle 1. tunnistaa yli 21 erilaisen uusiutuvaan energiaan perustuvan tekniikan mahdollisuudet, sillä niitä voidaan soveltaa kaikilla maantieteellisillä alueilla ja myös kaikkiin keskeisiin energiankäyttötapoihin; 2. toteaa, että uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energia-alan nopeimmin kasvava sektori Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti ja ne kasvavat yli 20 prosenttia vuodessa tuuli- ja aurinkosähkön osalta, ja että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehittäminen on luonut yli työpaikkaa; 3. toteaa, että uusiutuvaan energiaan perustuvissa eri tekniikoissa on saavutettu huomattavia hinnanalennuksia; 4. pitää myönteisenä, että EU on saavuttanut johtavan aseman maailmassa useimpien energiatekniikoiden aloilla eräiden jäsenvaltioiden ponnistelujen tuloksena ja pyytää EU:lta lisää aloitteita ja direktiivejä; 30 prosenttia vuonna 2020: EU:sta markkinajohtaja uusiutuvien energialähteiden alalla 5. korostaa pakollisten tavoitteiden asettamista vuodeksi 2020 selkeän merkin antamiseksi markkinatoimijoille, kuten suurille energiayhtiöille ja rahoitusyhteisölle, sekä kansallisille poliitikoille siitä, että uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energian tulevaisuus ja osa sen ympäristö- ja teollisuusstrategiaa; 6. pitää myönteisenä parlamentin huhtikuussa 2004 antamaa päätöslauselmaa, jossa sen ylivoimainen enemmistä vaati, että tulee asettaa tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta vuonna 2020; 1 EYVL L 283, , s. 33. PR\ doc 3/26 PE v02-00

4 7. toteaa, että jos energiapolitiikkoja käsiteltäisiin enemmän kokonaisuuden kannalta integroimalla ja nopeuttamalla energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden suuria mahdollisuuksia, voitaisiin uusiutuvien energianlähteiden osuus nostaa jopa 30 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta vuonna 2020; 8. toteaa myös, että tarvittavien merkkien antamiseksi niinkin erilaisille energiamarkkinoille kuin sähkö-, liikennepolttoaine- sekä lämmitys- ja jäähdytysalalle EU:n tavoite on jaettava alakohtaisiin ja kansallisiin tavoitteisiin; Lämmitys ja jäähdytys: suuret markkinat matalien lämpötilojen uusiutuville energialähteille 9. pitää myönteisenä saavutettua edistystä uusien rakennusten energiasuunnittelussa, jossa aurinkoarkkitehtuurin, eristyksen ja uusiutuvien energiamuotojen yhdistäminen on johtamassa vähäiseen energiankulutukseen, passiiviseen energiaan ja jopa energiaa tuottaviin taloihin, jotka tuottavat vuodessa enemmän energiaa kuin kuluttavat; 10. korostaa huomattavaa tuottavuuden kasvua, joka voitaisiin saavuttaa yhdistämällä tehokkaammin energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet rakennuselementeiksi, kuten katoiksi ja julkisivuiksi; 11. korostaa uusiutuvien energialähteiden, kuten biomassan ja geotermisen energian markkinapotentiaalia kasvavalle kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysalalle, jolla tuotetaan vihreää sähköä ja käytetään matalien lämpötilojen "jäte-energiaa" rakennusten lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen; 12. pyytää EU:n komissiota ulottamaan nykyisen rakennusdirektiivin kaikkiin liikerakennuksiin, joiden pinta-ala on yli 250 m², sekä laatimaan direktiivin lämmityksen ja jäähdytyksen uusiutuvista energialähteistä 13. pyytää komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa passiivisen energian (alle 10 kw/m²) käyttöön perustuvien yksityiskotien rakentamista koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönottamiseksi viimeistään vuonna 2012; 14. pyytää komissiota ja Ecofin-neuvostoa toimimaan nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle haitallisten tukien torjumiseksi lämmityksen ja jäähdytyksen alalla; Sähkö: oikeudenmukaisen markkina-aseman luominen uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle 15. muistuttaa sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä asetetusta uusiutuvien energialähteiden osuutta koko EU:n sähköntuotannosta koskevasta 21 prosentin tavoitteesta; 16. muistuttaa, että kyseinen tavoite on osuus koko sähkönkulutuksesta, ja pyytää kaikkia EU:n toimielimiä muistamaan huomattavat mahdollisuudet vähentää sähkönkulutusta sähkö- ja toimistolaitteita koskevilla aktiivisilla politiikoilla; 17. toteaa, että komissio pitää myönteisenä sitä, että jotkut jäsenvaltiot, erityisesti Saksa ja Espanja, ovat ottaneet käyttöön asianmukaisen poliittisen kehyksen kansallisten PE v /26 PR\ doc

5 tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että muut hallitukset eivät saavuttane kansallisia tavoitteitaan, joihin ovat sitoutuneet, ja kehottaa komissiota käyttämään sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla annetun direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia sitovien kansallisten tavoitteiden käyttöönottamiseksi; 18. toteaa, että tuulienergian kehittäminen muutamassa EU:n jäsenvaltiossa on ollut vaikuttavaa niiden tuotantokapasiteetin saavutettua yli megawattia vuoden 2004 lopussa, mikä ylittää kaikki ennustukset, ja pahoittelee, että biomassaan perustuva sähköntuotanto ei ole kehittynyt ennakoidusti, ja pitää tässä suhteessa myönteisenä komission suunnitelmaa biomassaa koskevasta toimintaohjelmasta; Liikenne: tehokkuus ensin, uusiutuvat polttoaineet toisena 19. tunnistaa sen, että liikenneala aiheuttaa voimakasta riippuvuutta epävakaisen öljyn tuonnista sekä ilmansaasteiden kautta huomattavia terveysongelmia ja vastaa nopeimmin kasvavista hiilidioksidipäästöistä; 20. panee merkille, että liikennealan rakennetoimilla, kuten paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla, siirtymisellä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin tavara- ja henkilöliikenteessä sekä ajoneuvojen ja lentokoneiden asteittain tiukentuvilla hyötysuhdevaatimuksilla, saavutettava lisätehokkuus on välttämätöntä ja täydentää uusiutuvien polttoaineiden strategioita; 21. kehottaa komissiota käyttämään komission yhteisen tutkimuskeskuksen Concawetutkimuksessaan kehittämää polttoaineiden ympäristövaikutusten, niin kutsuttujen well-towheels-energiaketjujen, analyysiä; 22. pyytää komissiota velvoittamaan biomassaa koskevassa toimintaohjelmassaan polttoaineyhtiöt lisäämään asteittain biomassaan perustuvien polttoaineiden osuutta myynnistään; Innovointi: paremman koordinaation merkitys unionin, kansallisen ja alueellisen/paikallisen tason välillä 23. väittää, että johdonmukainen Euroopan unionin uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeva strategia on toteutettavissa vain, jos kaikki keskeiset toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä; korostaa erityisesti alue- ja paikallistason merkitystä kyseisessä strategiassa; 24. vaatii uutta Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa vuosien rahoitusnäkymiin vähintään 200 miljoonan euron vuotuisella rahoituksella parhaisiin käytäntöihin liittyvän verkottumisen vahvistamiseksi ja 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvien yhteisöjen kannustamiseksi; PR\ doc 5/26 PE v02-00

6 Tutkimus ja kehitys: painopistealueena uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus 25. pitää myönteisenä EU:n johtavaa asemaa maailmassa uusiutuviin energialähteisiin perustuvissa tekniikoissa mutta muistuttaa, että kilpailu tekniikan johtoasemasta on kovaa; 26. toteaa, että energia-alalla kaikki epäkypsät energiatekniikat tarvitsevat jonkin verran apua kehityksen alkuvuosina, ja korostaa IEA:n todenneen, että vuosien 1974 ja 2001 välillä vain 8,2 prosenttia OECD-maiden kaikista energiaan liittyvistä tutkimus- ja kehitysvaroista kohdennettiin uusiutuviin energialähteisiin; 27. vaatii, että tulevassa seitsemännessä puiteohjelmassa uusiutuville energialähteille olisi varattava vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa ja energiatehokkuudelle 200 miljoonaa euroa vuodessa EU:n energiatutkimusohjelmien historiallisen vinoutuman korjaamiseksi; 28. teknologiayhteisöjä olisi luotava aurinkosähkön tuotannon, tuulivoiman ja biomassan alalla sekä uusiutuvien energiamuotojen yhdistämiseksi rakennusalan kanssa; Vientistrategia, kehityspolitiikka 29. vaatii EU:ta vastaamaan osaltaan vähiten kehittyneiden maiden avustamisesta sovellettujen uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehittämisessä; 30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /26 PR\ doc

7 Uusiutuvien energialähteiden vuosisata: 21 uusiutuvaa energialähdettä 2000-luvulle PERUSTELUT Tämä valiokunta-aloitteinen Euroopan parlamentin mietintö seuraa EU:n komission tiedonantoa (1), joka esitettiin ennen Bonnissa vuonna 2004 järjestettyä uusiutuvia energialähteitä käsitellyttä konferenssia. Tässä mietinnössä annetaan strateginen yleiskuva uusiutuvia energialähteitä koskevien politiikkojen tilasta Euroopan unionissa luku on uusiutuvien energialähteiden vuosisata. Uusiutuvien energialähteiden merkitys kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Niiden aikaansaama yhteiskunnan ympäristö- ja terveyshaittojen väheneminen, niiden panos epävakaisesta öljystä aiheutuvien konfliktien ja riippuvuuden vähentämiseen ilman, että ne luovat uusia ongelmia, kuten ydinjätettä tai ydinaseiden leviämistä, niiden luomat työpaikat (2) sekä paikalliseen talouteen mahdollisesti tuoma lisäarvo on tunnistettu, mutta usein unohdetaan niiden käytön monipuolisuus (3). Uusiutuvilla energialähteillä on mahdollista kattaa yli 80 prosenttia koko energiatarpeesta tämän vuosisadan lopulla (4). Kuinka nopeasti se tapahtuu, riippuu oikeasta poliittisten välineiden kokonaisuudesta, jota sovelletaan tehokkaasti asiaankuuluvilla tasoilla: EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Se riippuu myös voimakkaasti meidän kyvystämme siirtyä tarjontasuuntautuneesta ja yhden tekniikan hallitsemasta energiakeskustelusta energiapolitiikkoja kokonaisuutena käsittelevään lähestymistapaan, jonka perustana on kolme pilaria: - energiaselvitys: tarjontapuolen (uusiutuvat energialähteet) energioiden olisi aina oltava osa politiikkojen kokonaisuutta, jossa kysyntäpuolen (energiansäästö ja energiatehokkuus) toimet ovat merkittävässä asemassa. - tarkoituksenmukainen energiatiheys: matalien lämpötilojen käyttö, kuten lämmitys ja jäähdytys, olisi aina tuotettava matalan tiheyden energioilla, kuten sähköntuotannon "jäte-energialla" (yhteis- tai kolmoistuotannolla) tai matalien lämpötilojen uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinkolämpökeräimillä. Jalojen energioiden kuten sähkön tai kaasun käyttäminen pelkkään talojen lämmitykseen tai jäähdytykseen ei ole kestävää. - mahdollisimman paikallinen tuotanto: energiantuotannon olisi aina tapahduttava niin lähellä energiankäyttöä kuin mahdollista; se vähentää siirtohävikkiä ja parantaa tuotantoturvallisuutta mutta vahvistaa myös paikallisia ja alueellisia talouksia. Vihreät rakennukset: kestävän energiajärjestelmän perusta Matalien lämpötilojen energiankäytön osuus EU:ssa on vähintään 40 prosenttia koko energiankäytöstä. Matalan tiheyden uusiutuvien energianmuotojen, energiansäästön parhaiden käytäntöjen sekä biomassaan tai korkean lämpötilan geotermiseen lämpöön perustuvaa yhteistai kolmoistuotantoa hyödyntävien lämmitys- ja jäähdytysverkkojen kehittämisen yhdistelmällä voitaisiin nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta rakennusalan energiantarpeesta, vähentää EU:n riippuvuutta öljystä, turhaa sähkönkulutusta sekä kaasun käyttöä rakennuksissa ja siten vapauttaa kaasua sähkömarkkinoille. PR\ doc 7/26 PE v02-00

8 i) Jokainen uusi rakennus on mahdollinen uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä voimalaitos Freiburgin lähellä Saksassa on rakennettu taloja, jotka tuottavat vuodessa enemmän energiaa (5) kuin kuluttavat. Uusien rakennusten standardeja on laskettu 20 viime vuoden aikana yli 150 W/m 2 :sta 10 W/m 2 :iin (passiivisen energian standardit) (6). Yksilöllinen uusiutuvaan energiamuotoon, biomassaan, perustuva lämmitys (7) on saatavilla. Kehittämällä teollisia ratkaisuja, kuten katto- tai julkisivuelementtejä, joissa yhdistetään korkeat eristysvaatimukset integroituun aurinkolämpö- tai aurinkosähköelementtiin, voitaisiin nopeuttaa tällaista käytäntöä ja samalla nostaa rakennusalan tuottavuutta ja leikata kustannuksia. Komission olisi tehtävä EU:n hallitusten kanssa jatkuvaa yhteistyötä rakennusstandardien kehittämiseksi ja perustettava teknologiayhteisö aurinkosähkön ja muiden uusiutuvien energiamuotojen yhdistämiseksi rakennuselementteihin. ii) EU:n nykyisen rakennuskannan "vihertäminen": hiilidioksidin vähentäminen ja "työkultakaivos" Saksan valtiopäivätalon (8) peruskorjaus: Norman Fosterin suunnittelema yhdistelmä energiansäästöä ja rypsiöljyyn perustuvaa yhteistuotantoa osoittaa, että nykyaikainen arkkitehtuuri ja uusiutuvat energialähteet sopivat yhteen. Nykyinen rakennuskanta tarjoaa EU:n ilmastopolitiikalle suuren mahdollisuuden. EU:n rakennusteollisuuden tuottamat uudet tutkimukset (9) osoittavat, että sen päästöjä voidaan vähentää 20 prosenttia ja samalla luoda uusia työpaikkoja. Kysynnän supistamisen rinnalla uudella biomassaan perustuvalla kolmoistuotannolla (sähköntuotanto ja sen hukkalämmön käyttö (10a) lämmitykseen ja jäähdytykseen) on suuri kaupallinen potentiaali. Useimmissa Itä-Euroopan suurkaupungeissa on jo laajat kaukolämpöjärjestelmät (10b), mutta niistä monet on nykyaikaistettava, ja energialähde on vaihdettava hiilestä biomassaan. Myös meneillään oleva moottorien pienentäminen sekä ohjelmistojen kehittäminen älykkäitä verkkojärjestelmiä varten parantavat sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksia pienemmissä rakennuksissa ja muodostavat ensimmäiset potentiaaliset markkinat "vihreään vetyyn" perustuville polttokennoille (11). Pienemmät energialaskut on rahoitettava ennakkoon uudella investoinnilla, ja ratkaisun siihen tarjoavat Euroopan investointipankin koko rahoituksen kattava laina, joka antaa paikallisille ja alueellisille rahoituslaitoksille mahdollisuuden tarjota halvempia lainoja, sekä EU:n markkinoiden kehittäminen energiapalveluyhtiöille (ESCO). iii) Aurinkolämmitys... ja -jäähdytys: edessä oleva haaste Kreikka ja Itävalta osoittavat aurinkolämmityksen valtavan kaupallisen potentiaalin (12). Tehokkaimmat aurinkolämpökeräimet tuottavat nykyään niin paljon lämpöä, että se voidaan muuttaa jäähdytysenergiaksi (13). PE v /26 PR\ doc

9 Sähköön perustuvan jäähdytyksen korvaaminen yhdistämällä ilmastovyöhykkeeseen mukautettu arkkitehtuuri ja aurinkojäähdytys on yksi EU:n suurista energiahaasteista. EU:n tasolla tarvittavat rakennusalaa koskevat uudet poliittiset toimet olisi keskitettävä uuteen direktiiviin uusiutuvista energialähteistä lämmitys- ja jäähdytysalalla sekä EU:n nykyisen rakennusdirektiivin vahvistamiseen ja laajentamiseen. Vihreä sähkö: tavoitteena Euroopan laajuinen 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuva järjestelmä Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ennakoidaan sähköalalle kasvua 15 prosentista vuonna 2000 yli 20 prosenttiin vuonna EU on johtavassa asemassa maailmassa. Uusiutuvat energialähteet ovat tällä hetkellä EU:n nopeimmin kasvava sähkölähde, jonka kasvu sekä tuuli- että aurinkoenergian osalta on yli 20 prosenttia (14). Uusiutuvien energiamuotojen kustannukset laskevat nopeasti (15). Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali on suuri. Biomassaa, tuulta ja geotermistä lämpöä käytetään paljon seuraavina vuotena; aurinkosähkö ja aurinkolämpösähkö sekä meren uusiutuvat energialähteet, kuten merivirtojen energia, vuorovesi- ja aaltoenergia, kehittyvät nopeasti (16). Suuri osa sähköalan uusiutuvista energialähteistä ei ole niinkään tekninen vaan poliittinen ongelma. Siksi keskitymme seuraavassa tarpeellisiin poliittisiin välineisiin: 1) Kysyntäpuolen merkitys sähköalalla Uusiutuvien energiamuotojen osuus koko energiankulutuksesta riippuu tulevaisuudessa kysyntäpuolta koskevista politiikoista. Vakaa sähkön kysyntäpuolta koskeva politiikka on halvin keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja nopein keino parantaa toimitusvarmuutta Euroopan unionissa. 2) Markkinoiden korjaaminen. Ympäristöä vahingoittavien tukien poistaminen Vuosikymmeniä vanhoilla epäoikeudenmukaisilla eduilla, joita on annettu muun muassa hiileen ja ydinvoimaan perustuville sähköntuotantotekniikoille, rangaistaan nykyään uusiutuvien energialähteiden tuottamaa sähköä. Tutkimus ja kehitys. IEA toteaa, että vuosien 1974 ja 2001 välillä vain 8,2 prosenttia OECD-maiden kaikista energia-alan tutkimus- ja kehitysvaroista kohdennettiin uusiutuviin energialähteisiin, kun taas ydinvoima sai yli 80 prosenttia, ja samankaltainen tilanne on vallinnut myös menneissä rahoitusnäkymissä. Suora valtionapu. Hiilialalla Ranska, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia myönsivät viime vuosikymmenen aikana tukia noin 70 miljardia euroa, ja Puola 3,8 miljardia pelkästään vuonna 2003 (17). PR\ doc 9/26 PE v02-00

10 Ympäristökustannusten jättäminen laskuista. Nykyisillä sähkömarkkinoilla hiilellä ja ydinvoimalla on monia etuja. Ensinnäkin lähes kaikki nykyiset ydin- ja hiilivoimalaitokset on rahoitettu monopolistisena aikana, ja niiden pääomakustannukset on suurin piirtein poistettu. Toiseksi hiilivoiman tuottajat eivät maksa täysin hiilidioksidikustannuksiaan. Kolmanneksi ydinsähkön todelliset ja täydet tuotantokustannukset eivät ole avoimesti saatavilla. Ison-Britannian hallitus (ja veronmaksajat) määräsi äskettäin 6 miljardia euroa yksityistetyn ydinlaitosten haltijan British Energyn pelastamiseksi konkurssilta ja 70 miljardia euroa Ison-Britannian radioaktiivisen jätteen käsittelemistä varten. 3) Uusiutuvien energiamuotojen oikeudenmukainen pääsy verkkoon Oikeudenmukainen pääsy sekä jakelu- että siirtoverkkoon sekä täydennysenergian oikeudenmukainen hinnoittelu ovat olleet yhdessä monimutkaisten lupajärjestelmien kanssa EU:n komission mukaan tärkeimmät esteet uusiutuvien energiamuotojen nopeammalle markkinoille pääsylle. Tuulivoiman menestyminen markkinoilla on saanut aikaan vilkasta keskustelua uusiutuvien energialähteiden "epäluotettavuudesta". Keskustelussa liikkuu paljon myyttejä. - uusiutuviin energialähteisiin kuuluu muutakin kuin tuuli. Suurilla vesi-, geotermisillä ja biomassavoimaloilla on myönteinen vaikutus verkon vakauteen; - tulevina vuosina kaasun osuus nousee energiamarkkinoilla yksiköiden vaihdellessa asuintalojen muutaman kilowatin yksiköistä keskikokoisiin megawatin yksiköihin, mikä vapauttaa EU:n verkkojärjestelmän siirtokapasiteettia. Kaasuvoimalaitokset on helppo käynnistää ja pysäyttää, mikä parantaa verkon täydennyskapasiteettia; - Saksassa tehdyt tuoreet perusteelliset tutkimukset (18) osoittavat, ettei edes suurten maalla ja merellä toimivien tuulivoimaloiden kehittäminen aiheuta verkon haltijalle ylipääsemättömiä ongelmia: voidakseen hyödyntää uutta yli megawatin tuulivoimakapasiteettia Saksan on vuoteen 2015 vahvistettava nykyistä kilometrin pituista suurjänniteverkkoaan kahdella 8 kilometrin ja kolmella 80 kilometrin linjalla! Innovatiivisempia ratkaisuja, kuten joidenkin Saksan Pohjanmerellä toimivien tuulivoimaloiden yhdistämistä kaapeleilla Norjaan vaihtelevan tuulivoiman täydentämiseksi vesivoimalla tai vihreän vedyn tuottamista osasta laajaa tuulipotentiaalia, ei ole edes tarkasteltu näissä suunnitelmissa. Energiamarkkinoiden poliittiset painopisteet Lähes 50 prosenttia EU:n koko nykyisestä sähköntuotannosta on korvattava elinkaaren päättymisen takia. Se tarjoaa mahdollisuuden korjata EU:n energiapolitiikka. - EU:n johtoaseman säilyttämiseksi olisi vihreän sähkönkulutuksen vähimmäistavoitteeksi asetettava 35 prosenttia vuonna Uusiutuvien energialähteiden suojelemiseksi nykyisiltä markkinavääristymiltä tämänhetkisten tukijärjestelmien olisi annettava jatkua vuoteen PE v /26 PR\ doc

11 - Biomassaa koskeva toimintaohjelma (19) sekä koordinoitu suurimittainen Pohjanmeren tuulienergiahanke (20) uusiutuvien energialähteiden käytön nopean leviämisen edistämiseksi. - Tutkimuksen ja kehityksen seitsemännessä puiteohjelmassa pitäisi varata mahdollisimman paljon rahoitusta uusiutuville energialähteille ja energiatehokkuudelle (21). 300 miljoonaa euroa uusiutuville energialähteille ja 200 miljoonaa euroa energiatehokkuudelle vaikuttaa riittävältä määrältä epäkypsien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehityksen edistämiseksi sekä lähellä markkinoille pääsyä olevien tekniikoiden kustannusten leikkaamisen nopeuttamiseksi. - Tarvitaan kolmas direktiivi sähkö- ja kaasumarkkinoista, jossa on sellaisia toimia kuin täysi omistuksen eriyttäminen, oikeudenmukaiset varastointimahdollisuudet sekä hallitsevien yhtiöiden markkinavoiman rajoittaminen ja täysin erilliset käytöstäpoistorahastot. Liikenne: tehokkuus ensin, uusiutuvat polttoaineet toisena, vety kolmantena Nykyiset liikennepolitiikat aiheuttavat voimakasta riippuvuutta epävakaisen öljyn tuonnista sekä vaikeita terveysongelmia ja vastaavat nopeasti kasvavista hiilidioksidipäästöistä. Ilman merkittäviä uudistuksia liikennejärjestelmien varsinaisessa rakenteessa (järjestelmän tehokkuudessa) sekä niiden merkittävää tehostamista on vaikeaa nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta. 1. Järjestelmän tehostaminen Liikennepolitiikan kestävyys riippuu johdonmukaisesta järjestelmäajattelusta. Tarvitaan lisätehokkuutta, jota saavutetaan rakennetoimilla, kuten paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla (22), tavara- ja henkilöliikenteen siirrolla ilmasta ja maanteiltä raiteille, busseilla sekä polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkuvuuden kehittämisellä kaupungeissa. 2. Kevyemmät autot ja parantunut moottorien energiatehokkuus Autojen, bussien, junien ja lentokoneiden asteittain nousevat energiatehokkuusvaatimukset ovat toisena painopisteenä. Energiansäästötoimet, kuten painon pienentäminen sekä suuntaus pienempiin autoihin yhdistettynä hybriditekniikan käyttöönottoon, ovat lyhyen aikavälin kustannustehokkaita energiansäästömahdollisuuksia. Autojen suorituskykyä koskevat pakolliset tavoitteet, kuten vastikään käyttöön otettu Kalifornian malli, ovat tärkeitä selkeiden ja vakaiden puitteiden antamiseksi autonvalmistajille näiden tulevia investointeja varten. 3. Well-to-wheels-energiaketjut tekniikkaa ja polttoainetta koskevien valintojen perustana Ennen kuin EU ja hallitukset ryhtyvät käsittelemään vaihtoehtoisia polttoaineita koskevaa politiikkaa, niiden olisi huolellisesti analysoitava eri polttoainelähteiden ja muuntotekniikoiden ympäristövaikutukset. Komission yhteisen tutkimuskeskuksen Concawetutkimuksessaan (23) kehittämä well-to-wheels-energiaketjuanalyysi on tehtävä eri polttoaineista. PR\ doc 11/26 PE v02-00

12 Notes & Web links: (1) Web Link - COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT - The share of renewable energy in the EU (2) See Annex I - The proportion of labour force supporting the renewable energy sector in 2010 (3) See Annex II - 21 renewable energy - renewables - technologies for the XXI century & Annex III - pictures of the different technologies (4) Web link - Final report of the German Bundestag Enquete-Commission regarding 'Sustainable energy supply under conditions of globalisation and liberalisation' (Drucksache 14/ ) Chapter 5 - scenario ; also check the web link the Greens / European Free Alliance - (5) Web link - See projects by the solar architecture office of Rolf Disch in Germany (6) See Annex IV - Building trends in Upper Austria - Energy efficiency standards for housing (7) Web link - Various information on energy efficient homes. (8) Web link - Latest technologies and concepts in the German Bundestag and Reichstag allow to cut down energy consumption and emissions of CO2 in particular. (9) Web link - See studies by EURIMA - The European Association of Insulation Manufacturers (10a) & (10b) Web link -Different associations are active in the field of cogeneration (11) Web link - See information on green based hydrogen fuel cells at the website of the Greens / European Free Alliance - (12) See Annex V - The average installed solar thermal capacity in EU-15 (13) Web link - Information on Solar Cooling / Solar Assisted Air conditioning can be found on the website of the Research Task 25 of the IEA's Solar Heating and Cooling Programme: A collection of existing solar cooling installations can be found on the website of the SACE project: This project was financed largely by the EC's 5th Framework Program. PE v /26 PR\ doc

13 (14) See Annex VI - Cumulative wind energy installed capacity & Annex VII - Cumulative photovoltaic installed capacity (15) See Annex VIII - Falling cost of photovoltaic & Annex IX - Prices for different generation technologies (16) See Annexes X & XI - exemplary detailed scenario for electricity (17) Web link - Visit the European Commission website and see the information under 'State Aid' (18) Web link - Research paper Integration into the national grid of onshore and offshore wind energy generated in Germany by the German energy agency (19) Web link - See the study on 'How to increase the use of biomass in an enlarged Europe' by Dr. Ludger Eltrop - available on the Greens/EFA website (20) Web link - Information about a coordinated large scale North Sea wind project available at the Greens/EFA website (21) Web link - Information on the 7 RFP available at the Greens/EFA website (22) See Annexes XII - Impact of urban densities on transport energy demand (23) Web link - [CONCAWE 2004] Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context; EUCAR, CONCAWE, European Commission Joint Research Centre - IES with scientific support by L-B-Systemtechnik GmbH (Well-to-Tank) and Institut Français du Pétrole (Tank-to-Wheel), Januar 2004, PR\ doc 13/26 PE v02-00

14 - ANNEX I - Proportion of labour force supporting renewable energy sector in 2010 EU15 United Kingdom Sweden Finland Portugal Austria Netherlands Luxembourg Italy Ireland France Spain Greece Germany Denmark Belgium Advanced Renewable Strategy Current Policies 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% Source: EC Mitre study, (http://mitre.energyprojects.net/) PE v /26 PR\ doc

15 - ANNEX II - 21 'RenewableS' renewable energy technologies for the 21st century Electricity production 1. Hydro power 2. Biomass (solid, gas, liquid) 3. Wind 4. Geothermal (High temperature) 5. Solar photovoltaic (PVs) 6. Solar thermal electricity 7. Energy from waves 8. Energy from sea currents (tidal energy) 9. Energy from osmoses (difference of pressure between river and salt water) 10. Upwind power stations (power plants which play on the fact that warm air is lighter than cold air and creates a flow of air from the soil to the sky) Heating and cooling 11. Passive solar architecture 12. Surplus low temperature energy from co- or trigeneration plants (based on biomass or geothermal) 13. Solar collectors for heating, cooling and drying (industrial use) 14. Geothermal (low temperature) 15. Wood pellets / wood chips 16. Dried and pressed biomass from energy crops Fuel production 17. Plant oil 18. Biodiesel RME 19. Ethanol 20. Synthetic fuels from biomass Hydrogen 21. Hydrogen from renewable energy sources PR\ doc 15/26 PE v02-00

16 - ANNEX III - Pictures of different technologies - not available- PE v /26 PR\ doc

17 - ANNEX IV - Building trends in Upper Austria Source: O.Ö. Energiesparverband (http://www.esv.or.at) PR\ doc 17/26 PE v02-00

18 ANNEX V The average installed solar thermal capacity per capita in the EU-15 Collector area in operation kwth/1.000 capita GR 184 AT 166 DE 42 DK 39 CH 31 SE 14 NL 12 PT 11 ES 6 IT 5 FR 3 BE 2 UK 2 1 IE 1 PE v /26 PR\ doc

19 kw th /1.000 capita Solar Thermal Capacity per capita in 2003 GR AT DE DK CH SE NL PT ES IT FR BE UK IE The average installed solar thermal capacity per capita in EU-15 is 21,7 kwth/1000 capita (End of 2003) Unfortunately - because of complete lack of data - Luxembourg is not included; on the other hand the diagram shows a column for Switzerland; Source: ESTIF - European Solar Thermal Industry Federation (http://www.estif.org) PR\ doc 19/26 PE v02-00

20 - ANNEX VI - Cumulative wind energy installed capacity (MW) Source: European Wind Energy Association (http://www.ewea.org/) PE v /26 PR\ doc

21 - ANNEX VII - Cumulative photovoltaic installed capacity (MWp) Source: EUREC - European Renewable Energy Centres Agency (http://www.eurec.be/) PR\ doc 21/26 PE v02-00

22 - ANNEX VIII - The falling cost of PV as Shipments increase cost ($/Wp) MW shipped Source: Solar Generation (Greenpeace EPIA) PE v /26 PR\ doc

23 - ANNEX IX - Prices for Different Generation Technologies 0,12 0,11 0,1 0,09 $1500/kW offshore $/kwh 0,08 0,07 0,06 0,05 $1000/kW $700/kW 0,04 0,03 0,02 Nuclear Coal Gas 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 site mean wind speed at hub hight m/s Wind energy Source: EREC, European Renewable Energy Council (http://www.erec-renewables.org/) PR\ doc 23/26 PE v02-00

24 - ANNEX X - Exemplary detailed scenario for electricity Advanced International Policy (AIP) scenario - Source: EREC, European Renewable Energy Council (http://www.erec-renewables.org/publications/scenario_2040.htm) PE v /26 PR\ doc

25 - ANNEX XI - Exemplary detailed scenario for electricity Advanced International Policy (AIP) scenario - Source: EREC, European Renewable Energy Council (http://www.erec-renewables.org/publications/scenario_2040.htm) PR\ doc 25/26 PE v02-00

26 - ANNEX XII - Impact of urban densities on transport energy demand Zusammenhang zwischen Verkehrsaufwand und Dichte Energieverbrauch je Einwohner Dichte Einwohner/ha Urbane Strukturen über Jahrtausende Source: Prof. Dr. Hermann Knoflacher - Institut für Verkehrsplanung und Verkehrstechnik, Technische Universität Wien PE v /26 PR\ doc

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EU:n ilmastopolitiikka luo taloudellisen tilaisuuden uusiutuvan energian edelläkävijöille

EU:n ilmastopolitiikka luo taloudellisen tilaisuuden uusiutuvan energian edelläkävijöille EU:n ilmastopolitiikka luo taloudellisen tilaisuuden uusiutuvan energian edelläkävijöille Eduskunta, Pikkuparlamentin auditorio 24.1.2008 MEP Satu Hassi www.satuhassi.net EU:n huippukokous 9.3.2007 Maapalloa

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Hiilineutraalius = ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu 25.4.2006 II Millenium Forum Maailman energiatulevaisuudet 1.1 Year when half the conventional oil is gone

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/2108(INI) 12.6.2015 MIETINTÖLUONNOS sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamisesta ja Euroopan sähköverkon

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen

Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen Professori Peter Lund Teknillinen Korkeakoulu Pikkuparlamentti, 24.1.2008 Peter Lund 2007 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

K O T K A. Uusiutuva energia globaalisti ja liiketoimintamahdollisuudet Maailmanlaajuisen kartan maalaaminen. Miten tulkita tämän ajan merkkejä?

K O T K A. Uusiutuva energia globaalisti ja liiketoimintamahdollisuudet Maailmanlaajuisen kartan maalaaminen. Miten tulkita tämän ajan merkkejä? Uusiutuva energia globaalisti ja liiketoimintamahdollisuudet Maailmanlaajuisen kartan maalaaminen Prof. Peter Lund Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu peter.lund@tkk.fi Miten tulkita markkinasignaaleja

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN INTEGROINTI

RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN INTEGROINTI RAKENNUSTEN JA ALUEIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN INTEGROINTI Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Jouni Kivirinne 8.10.2015 JOUNI KIVIRINNE 1 SUOMEN ENERGIAHUOLLON NYKYTILA VALINNOILLA ON VÄLIÄ Kulutus ja

Lisätiedot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet

Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet Jarek Kurnitski, Aalto- yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto FInZEB- työpaja 5.6.2014 5.6.2014 1 nzeb laskentamenetelmä D3 2012 mahdolliset

Lisätiedot

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Maapallon energiavarat

Maapallon energiavarat Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Yrityksen sopeutuminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin Anne Brunila, Yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Fortum

Yrityksen sopeutuminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin Anne Brunila, Yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Fortum Yrityksen sopeutuminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin, Yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Fortum Kestävä kehitys ja muuttuva maailmamme kurssi 15.4.2010, Helsingin yliopisto 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot