EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2004/2153(INI) MIETINTÖLUONNOS uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (2004/2153(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Claude Turmes PR\ doc PE v02-00

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...7 PE v /26 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (2004/2153(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa (KOM(2004)0366), ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY, annettu 27. syyskuuta 2001 sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla, 1 ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A6 0000/2005), 21 uusiutuvaa energialähdettä 2000-luvulle 1. tunnistaa yli 21 erilaisen uusiutuvaan energiaan perustuvan tekniikan mahdollisuudet, sillä niitä voidaan soveltaa kaikilla maantieteellisillä alueilla ja myös kaikkiin keskeisiin energiankäyttötapoihin; 2. toteaa, että uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energia-alan nopeimmin kasvava sektori Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti ja ne kasvavat yli 20 prosenttia vuodessa tuuli- ja aurinkosähkön osalta, ja että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehittäminen on luonut yli työpaikkaa; 3. toteaa, että uusiutuvaan energiaan perustuvissa eri tekniikoissa on saavutettu huomattavia hinnanalennuksia; 4. pitää myönteisenä, että EU on saavuttanut johtavan aseman maailmassa useimpien energiatekniikoiden aloilla eräiden jäsenvaltioiden ponnistelujen tuloksena ja pyytää EU:lta lisää aloitteita ja direktiivejä; 30 prosenttia vuonna 2020: EU:sta markkinajohtaja uusiutuvien energialähteiden alalla 5. korostaa pakollisten tavoitteiden asettamista vuodeksi 2020 selkeän merkin antamiseksi markkinatoimijoille, kuten suurille energiayhtiöille ja rahoitusyhteisölle, sekä kansallisille poliitikoille siitä, että uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energian tulevaisuus ja osa sen ympäristö- ja teollisuusstrategiaa; 6. pitää myönteisenä parlamentin huhtikuussa 2004 antamaa päätöslauselmaa, jossa sen ylivoimainen enemmistä vaati, että tulee asettaa tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta vuonna 2020; 1 EYVL L 283, , s. 33. PR\ doc 3/26 PE v02-00

4 7. toteaa, että jos energiapolitiikkoja käsiteltäisiin enemmän kokonaisuuden kannalta integroimalla ja nopeuttamalla energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden suuria mahdollisuuksia, voitaisiin uusiutuvien energianlähteiden osuus nostaa jopa 30 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta vuonna 2020; 8. toteaa myös, että tarvittavien merkkien antamiseksi niinkin erilaisille energiamarkkinoille kuin sähkö-, liikennepolttoaine- sekä lämmitys- ja jäähdytysalalle EU:n tavoite on jaettava alakohtaisiin ja kansallisiin tavoitteisiin; Lämmitys ja jäähdytys: suuret markkinat matalien lämpötilojen uusiutuville energialähteille 9. pitää myönteisenä saavutettua edistystä uusien rakennusten energiasuunnittelussa, jossa aurinkoarkkitehtuurin, eristyksen ja uusiutuvien energiamuotojen yhdistäminen on johtamassa vähäiseen energiankulutukseen, passiiviseen energiaan ja jopa energiaa tuottaviin taloihin, jotka tuottavat vuodessa enemmän energiaa kuin kuluttavat; 10. korostaa huomattavaa tuottavuuden kasvua, joka voitaisiin saavuttaa yhdistämällä tehokkaammin energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet rakennuselementeiksi, kuten katoiksi ja julkisivuiksi; 11. korostaa uusiutuvien energialähteiden, kuten biomassan ja geotermisen energian markkinapotentiaalia kasvavalle kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysalalle, jolla tuotetaan vihreää sähköä ja käytetään matalien lämpötilojen "jäte-energiaa" rakennusten lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen; 12. pyytää EU:n komissiota ulottamaan nykyisen rakennusdirektiivin kaikkiin liikerakennuksiin, joiden pinta-ala on yli 250 m², sekä laatimaan direktiivin lämmityksen ja jäähdytyksen uusiutuvista energialähteistä 13. pyytää komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa passiivisen energian (alle 10 kw/m²) käyttöön perustuvien yksityiskotien rakentamista koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönottamiseksi viimeistään vuonna 2012; 14. pyytää komissiota ja Ecofin-neuvostoa toimimaan nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle haitallisten tukien torjumiseksi lämmityksen ja jäähdytyksen alalla; Sähkö: oikeudenmukaisen markkina-aseman luominen uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle 15. muistuttaa sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä asetetusta uusiutuvien energialähteiden osuutta koko EU:n sähköntuotannosta koskevasta 21 prosentin tavoitteesta; 16. muistuttaa, että kyseinen tavoite on osuus koko sähkönkulutuksesta, ja pyytää kaikkia EU:n toimielimiä muistamaan huomattavat mahdollisuudet vähentää sähkönkulutusta sähkö- ja toimistolaitteita koskevilla aktiivisilla politiikoilla; 17. toteaa, että komissio pitää myönteisenä sitä, että jotkut jäsenvaltiot, erityisesti Saksa ja Espanja, ovat ottaneet käyttöön asianmukaisen poliittisen kehyksen kansallisten PE v /26 PR\ doc

5 tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että muut hallitukset eivät saavuttane kansallisia tavoitteitaan, joihin ovat sitoutuneet, ja kehottaa komissiota käyttämään sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla annetun direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia sitovien kansallisten tavoitteiden käyttöönottamiseksi; 18. toteaa, että tuulienergian kehittäminen muutamassa EU:n jäsenvaltiossa on ollut vaikuttavaa niiden tuotantokapasiteetin saavutettua yli megawattia vuoden 2004 lopussa, mikä ylittää kaikki ennustukset, ja pahoittelee, että biomassaan perustuva sähköntuotanto ei ole kehittynyt ennakoidusti, ja pitää tässä suhteessa myönteisenä komission suunnitelmaa biomassaa koskevasta toimintaohjelmasta; Liikenne: tehokkuus ensin, uusiutuvat polttoaineet toisena 19. tunnistaa sen, että liikenneala aiheuttaa voimakasta riippuvuutta epävakaisen öljyn tuonnista sekä ilmansaasteiden kautta huomattavia terveysongelmia ja vastaa nopeimmin kasvavista hiilidioksidipäästöistä; 20. panee merkille, että liikennealan rakennetoimilla, kuten paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla, siirtymisellä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin tavara- ja henkilöliikenteessä sekä ajoneuvojen ja lentokoneiden asteittain tiukentuvilla hyötysuhdevaatimuksilla, saavutettava lisätehokkuus on välttämätöntä ja täydentää uusiutuvien polttoaineiden strategioita; 21. kehottaa komissiota käyttämään komission yhteisen tutkimuskeskuksen Concawetutkimuksessaan kehittämää polttoaineiden ympäristövaikutusten, niin kutsuttujen well-towheels-energiaketjujen, analyysiä; 22. pyytää komissiota velvoittamaan biomassaa koskevassa toimintaohjelmassaan polttoaineyhtiöt lisäämään asteittain biomassaan perustuvien polttoaineiden osuutta myynnistään; Innovointi: paremman koordinaation merkitys unionin, kansallisen ja alueellisen/paikallisen tason välillä 23. väittää, että johdonmukainen Euroopan unionin uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeva strategia on toteutettavissa vain, jos kaikki keskeiset toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä; korostaa erityisesti alue- ja paikallistason merkitystä kyseisessä strategiassa; 24. vaatii uutta Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa vuosien rahoitusnäkymiin vähintään 200 miljoonan euron vuotuisella rahoituksella parhaisiin käytäntöihin liittyvän verkottumisen vahvistamiseksi ja 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvien yhteisöjen kannustamiseksi; PR\ doc 5/26 PE v02-00

6 Tutkimus ja kehitys: painopistealueena uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus 25. pitää myönteisenä EU:n johtavaa asemaa maailmassa uusiutuviin energialähteisiin perustuvissa tekniikoissa mutta muistuttaa, että kilpailu tekniikan johtoasemasta on kovaa; 26. toteaa, että energia-alalla kaikki epäkypsät energiatekniikat tarvitsevat jonkin verran apua kehityksen alkuvuosina, ja korostaa IEA:n todenneen, että vuosien 1974 ja 2001 välillä vain 8,2 prosenttia OECD-maiden kaikista energiaan liittyvistä tutkimus- ja kehitysvaroista kohdennettiin uusiutuviin energialähteisiin; 27. vaatii, että tulevassa seitsemännessä puiteohjelmassa uusiutuville energialähteille olisi varattava vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa ja energiatehokkuudelle 200 miljoonaa euroa vuodessa EU:n energiatutkimusohjelmien historiallisen vinoutuman korjaamiseksi; 28. teknologiayhteisöjä olisi luotava aurinkosähkön tuotannon, tuulivoiman ja biomassan alalla sekä uusiutuvien energiamuotojen yhdistämiseksi rakennusalan kanssa; Vientistrategia, kehityspolitiikka 29. vaatii EU:ta vastaamaan osaltaan vähiten kehittyneiden maiden avustamisesta sovellettujen uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehittämisessä; 30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /26 PR\ doc

7 Uusiutuvien energialähteiden vuosisata: 21 uusiutuvaa energialähdettä 2000-luvulle PERUSTELUT Tämä valiokunta-aloitteinen Euroopan parlamentin mietintö seuraa EU:n komission tiedonantoa (1), joka esitettiin ennen Bonnissa vuonna 2004 järjestettyä uusiutuvia energialähteitä käsitellyttä konferenssia. Tässä mietinnössä annetaan strateginen yleiskuva uusiutuvia energialähteitä koskevien politiikkojen tilasta Euroopan unionissa luku on uusiutuvien energialähteiden vuosisata. Uusiutuvien energialähteiden merkitys kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Niiden aikaansaama yhteiskunnan ympäristö- ja terveyshaittojen väheneminen, niiden panos epävakaisesta öljystä aiheutuvien konfliktien ja riippuvuuden vähentämiseen ilman, että ne luovat uusia ongelmia, kuten ydinjätettä tai ydinaseiden leviämistä, niiden luomat työpaikat (2) sekä paikalliseen talouteen mahdollisesti tuoma lisäarvo on tunnistettu, mutta usein unohdetaan niiden käytön monipuolisuus (3). Uusiutuvilla energialähteillä on mahdollista kattaa yli 80 prosenttia koko energiatarpeesta tämän vuosisadan lopulla (4). Kuinka nopeasti se tapahtuu, riippuu oikeasta poliittisten välineiden kokonaisuudesta, jota sovelletaan tehokkaasti asiaankuuluvilla tasoilla: EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Se riippuu myös voimakkaasti meidän kyvystämme siirtyä tarjontasuuntautuneesta ja yhden tekniikan hallitsemasta energiakeskustelusta energiapolitiikkoja kokonaisuutena käsittelevään lähestymistapaan, jonka perustana on kolme pilaria: - energiaselvitys: tarjontapuolen (uusiutuvat energialähteet) energioiden olisi aina oltava osa politiikkojen kokonaisuutta, jossa kysyntäpuolen (energiansäästö ja energiatehokkuus) toimet ovat merkittävässä asemassa. - tarkoituksenmukainen energiatiheys: matalien lämpötilojen käyttö, kuten lämmitys ja jäähdytys, olisi aina tuotettava matalan tiheyden energioilla, kuten sähköntuotannon "jäte-energialla" (yhteis- tai kolmoistuotannolla) tai matalien lämpötilojen uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinkolämpökeräimillä. Jalojen energioiden kuten sähkön tai kaasun käyttäminen pelkkään talojen lämmitykseen tai jäähdytykseen ei ole kestävää. - mahdollisimman paikallinen tuotanto: energiantuotannon olisi aina tapahduttava niin lähellä energiankäyttöä kuin mahdollista; se vähentää siirtohävikkiä ja parantaa tuotantoturvallisuutta mutta vahvistaa myös paikallisia ja alueellisia talouksia. Vihreät rakennukset: kestävän energiajärjestelmän perusta Matalien lämpötilojen energiankäytön osuus EU:ssa on vähintään 40 prosenttia koko energiankäytöstä. Matalan tiheyden uusiutuvien energianmuotojen, energiansäästön parhaiden käytäntöjen sekä biomassaan tai korkean lämpötilan geotermiseen lämpöön perustuvaa yhteistai kolmoistuotantoa hyödyntävien lämmitys- ja jäähdytysverkkojen kehittämisen yhdistelmällä voitaisiin nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta rakennusalan energiantarpeesta, vähentää EU:n riippuvuutta öljystä, turhaa sähkönkulutusta sekä kaasun käyttöä rakennuksissa ja siten vapauttaa kaasua sähkömarkkinoille. PR\ doc 7/26 PE v02-00

8 i) Jokainen uusi rakennus on mahdollinen uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä voimalaitos Freiburgin lähellä Saksassa on rakennettu taloja, jotka tuottavat vuodessa enemmän energiaa (5) kuin kuluttavat. Uusien rakennusten standardeja on laskettu 20 viime vuoden aikana yli 150 W/m 2 :sta 10 W/m 2 :iin (passiivisen energian standardit) (6). Yksilöllinen uusiutuvaan energiamuotoon, biomassaan, perustuva lämmitys (7) on saatavilla. Kehittämällä teollisia ratkaisuja, kuten katto- tai julkisivuelementtejä, joissa yhdistetään korkeat eristysvaatimukset integroituun aurinkolämpö- tai aurinkosähköelementtiin, voitaisiin nopeuttaa tällaista käytäntöä ja samalla nostaa rakennusalan tuottavuutta ja leikata kustannuksia. Komission olisi tehtävä EU:n hallitusten kanssa jatkuvaa yhteistyötä rakennusstandardien kehittämiseksi ja perustettava teknologiayhteisö aurinkosähkön ja muiden uusiutuvien energiamuotojen yhdistämiseksi rakennuselementteihin. ii) EU:n nykyisen rakennuskannan "vihertäminen": hiilidioksidin vähentäminen ja "työkultakaivos" Saksan valtiopäivätalon (8) peruskorjaus: Norman Fosterin suunnittelema yhdistelmä energiansäästöä ja rypsiöljyyn perustuvaa yhteistuotantoa osoittaa, että nykyaikainen arkkitehtuuri ja uusiutuvat energialähteet sopivat yhteen. Nykyinen rakennuskanta tarjoaa EU:n ilmastopolitiikalle suuren mahdollisuuden. EU:n rakennusteollisuuden tuottamat uudet tutkimukset (9) osoittavat, että sen päästöjä voidaan vähentää 20 prosenttia ja samalla luoda uusia työpaikkoja. Kysynnän supistamisen rinnalla uudella biomassaan perustuvalla kolmoistuotannolla (sähköntuotanto ja sen hukkalämmön käyttö (10a) lämmitykseen ja jäähdytykseen) on suuri kaupallinen potentiaali. Useimmissa Itä-Euroopan suurkaupungeissa on jo laajat kaukolämpöjärjestelmät (10b), mutta niistä monet on nykyaikaistettava, ja energialähde on vaihdettava hiilestä biomassaan. Myös meneillään oleva moottorien pienentäminen sekä ohjelmistojen kehittäminen älykkäitä verkkojärjestelmiä varten parantavat sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksia pienemmissä rakennuksissa ja muodostavat ensimmäiset potentiaaliset markkinat "vihreään vetyyn" perustuville polttokennoille (11). Pienemmät energialaskut on rahoitettava ennakkoon uudella investoinnilla, ja ratkaisun siihen tarjoavat Euroopan investointipankin koko rahoituksen kattava laina, joka antaa paikallisille ja alueellisille rahoituslaitoksille mahdollisuuden tarjota halvempia lainoja, sekä EU:n markkinoiden kehittäminen energiapalveluyhtiöille (ESCO). iii) Aurinkolämmitys... ja -jäähdytys: edessä oleva haaste Kreikka ja Itävalta osoittavat aurinkolämmityksen valtavan kaupallisen potentiaalin (12). Tehokkaimmat aurinkolämpökeräimet tuottavat nykyään niin paljon lämpöä, että se voidaan muuttaa jäähdytysenergiaksi (13). PE v /26 PR\ doc

9 Sähköön perustuvan jäähdytyksen korvaaminen yhdistämällä ilmastovyöhykkeeseen mukautettu arkkitehtuuri ja aurinkojäähdytys on yksi EU:n suurista energiahaasteista. EU:n tasolla tarvittavat rakennusalaa koskevat uudet poliittiset toimet olisi keskitettävä uuteen direktiiviin uusiutuvista energialähteistä lämmitys- ja jäähdytysalalla sekä EU:n nykyisen rakennusdirektiivin vahvistamiseen ja laajentamiseen. Vihreä sähkö: tavoitteena Euroopan laajuinen 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuva järjestelmä Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ennakoidaan sähköalalle kasvua 15 prosentista vuonna 2000 yli 20 prosenttiin vuonna EU on johtavassa asemassa maailmassa. Uusiutuvat energialähteet ovat tällä hetkellä EU:n nopeimmin kasvava sähkölähde, jonka kasvu sekä tuuli- että aurinkoenergian osalta on yli 20 prosenttia (14). Uusiutuvien energiamuotojen kustannukset laskevat nopeasti (15). Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali on suuri. Biomassaa, tuulta ja geotermistä lämpöä käytetään paljon seuraavina vuotena; aurinkosähkö ja aurinkolämpösähkö sekä meren uusiutuvat energialähteet, kuten merivirtojen energia, vuorovesi- ja aaltoenergia, kehittyvät nopeasti (16). Suuri osa sähköalan uusiutuvista energialähteistä ei ole niinkään tekninen vaan poliittinen ongelma. Siksi keskitymme seuraavassa tarpeellisiin poliittisiin välineisiin: 1) Kysyntäpuolen merkitys sähköalalla Uusiutuvien energiamuotojen osuus koko energiankulutuksesta riippuu tulevaisuudessa kysyntäpuolta koskevista politiikoista. Vakaa sähkön kysyntäpuolta koskeva politiikka on halvin keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja nopein keino parantaa toimitusvarmuutta Euroopan unionissa. 2) Markkinoiden korjaaminen. Ympäristöä vahingoittavien tukien poistaminen Vuosikymmeniä vanhoilla epäoikeudenmukaisilla eduilla, joita on annettu muun muassa hiileen ja ydinvoimaan perustuville sähköntuotantotekniikoille, rangaistaan nykyään uusiutuvien energialähteiden tuottamaa sähköä. Tutkimus ja kehitys. IEA toteaa, että vuosien 1974 ja 2001 välillä vain 8,2 prosenttia OECD-maiden kaikista energia-alan tutkimus- ja kehitysvaroista kohdennettiin uusiutuviin energialähteisiin, kun taas ydinvoima sai yli 80 prosenttia, ja samankaltainen tilanne on vallinnut myös menneissä rahoitusnäkymissä. Suora valtionapu. Hiilialalla Ranska, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia myönsivät viime vuosikymmenen aikana tukia noin 70 miljardia euroa, ja Puola 3,8 miljardia pelkästään vuonna 2003 (17). PR\ doc 9/26 PE v02-00

10 Ympäristökustannusten jättäminen laskuista. Nykyisillä sähkömarkkinoilla hiilellä ja ydinvoimalla on monia etuja. Ensinnäkin lähes kaikki nykyiset ydin- ja hiilivoimalaitokset on rahoitettu monopolistisena aikana, ja niiden pääomakustannukset on suurin piirtein poistettu. Toiseksi hiilivoiman tuottajat eivät maksa täysin hiilidioksidikustannuksiaan. Kolmanneksi ydinsähkön todelliset ja täydet tuotantokustannukset eivät ole avoimesti saatavilla. Ison-Britannian hallitus (ja veronmaksajat) määräsi äskettäin 6 miljardia euroa yksityistetyn ydinlaitosten haltijan British Energyn pelastamiseksi konkurssilta ja 70 miljardia euroa Ison-Britannian radioaktiivisen jätteen käsittelemistä varten. 3) Uusiutuvien energiamuotojen oikeudenmukainen pääsy verkkoon Oikeudenmukainen pääsy sekä jakelu- että siirtoverkkoon sekä täydennysenergian oikeudenmukainen hinnoittelu ovat olleet yhdessä monimutkaisten lupajärjestelmien kanssa EU:n komission mukaan tärkeimmät esteet uusiutuvien energiamuotojen nopeammalle markkinoille pääsylle. Tuulivoiman menestyminen markkinoilla on saanut aikaan vilkasta keskustelua uusiutuvien energialähteiden "epäluotettavuudesta". Keskustelussa liikkuu paljon myyttejä. - uusiutuviin energialähteisiin kuuluu muutakin kuin tuuli. Suurilla vesi-, geotermisillä ja biomassavoimaloilla on myönteinen vaikutus verkon vakauteen; - tulevina vuosina kaasun osuus nousee energiamarkkinoilla yksiköiden vaihdellessa asuintalojen muutaman kilowatin yksiköistä keskikokoisiin megawatin yksiköihin, mikä vapauttaa EU:n verkkojärjestelmän siirtokapasiteettia. Kaasuvoimalaitokset on helppo käynnistää ja pysäyttää, mikä parantaa verkon täydennyskapasiteettia; - Saksassa tehdyt tuoreet perusteelliset tutkimukset (18) osoittavat, ettei edes suurten maalla ja merellä toimivien tuulivoimaloiden kehittäminen aiheuta verkon haltijalle ylipääsemättömiä ongelmia: voidakseen hyödyntää uutta yli megawatin tuulivoimakapasiteettia Saksan on vuoteen 2015 vahvistettava nykyistä kilometrin pituista suurjänniteverkkoaan kahdella 8 kilometrin ja kolmella 80 kilometrin linjalla! Innovatiivisempia ratkaisuja, kuten joidenkin Saksan Pohjanmerellä toimivien tuulivoimaloiden yhdistämistä kaapeleilla Norjaan vaihtelevan tuulivoiman täydentämiseksi vesivoimalla tai vihreän vedyn tuottamista osasta laajaa tuulipotentiaalia, ei ole edes tarkasteltu näissä suunnitelmissa. Energiamarkkinoiden poliittiset painopisteet Lähes 50 prosenttia EU:n koko nykyisestä sähköntuotannosta on korvattava elinkaaren päättymisen takia. Se tarjoaa mahdollisuuden korjata EU:n energiapolitiikka. - EU:n johtoaseman säilyttämiseksi olisi vihreän sähkönkulutuksen vähimmäistavoitteeksi asetettava 35 prosenttia vuonna Uusiutuvien energialähteiden suojelemiseksi nykyisiltä markkinavääristymiltä tämänhetkisten tukijärjestelmien olisi annettava jatkua vuoteen PE v /26 PR\ doc

11 - Biomassaa koskeva toimintaohjelma (19) sekä koordinoitu suurimittainen Pohjanmeren tuulienergiahanke (20) uusiutuvien energialähteiden käytön nopean leviämisen edistämiseksi. - Tutkimuksen ja kehityksen seitsemännessä puiteohjelmassa pitäisi varata mahdollisimman paljon rahoitusta uusiutuville energialähteille ja energiatehokkuudelle (21). 300 miljoonaa euroa uusiutuville energialähteille ja 200 miljoonaa euroa energiatehokkuudelle vaikuttaa riittävältä määrältä epäkypsien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehityksen edistämiseksi sekä lähellä markkinoille pääsyä olevien tekniikoiden kustannusten leikkaamisen nopeuttamiseksi. - Tarvitaan kolmas direktiivi sähkö- ja kaasumarkkinoista, jossa on sellaisia toimia kuin täysi omistuksen eriyttäminen, oikeudenmukaiset varastointimahdollisuudet sekä hallitsevien yhtiöiden markkinavoiman rajoittaminen ja täysin erilliset käytöstäpoistorahastot. Liikenne: tehokkuus ensin, uusiutuvat polttoaineet toisena, vety kolmantena Nykyiset liikennepolitiikat aiheuttavat voimakasta riippuvuutta epävakaisen öljyn tuonnista sekä vaikeita terveysongelmia ja vastaavat nopeasti kasvavista hiilidioksidipäästöistä. Ilman merkittäviä uudistuksia liikennejärjestelmien varsinaisessa rakenteessa (järjestelmän tehokkuudessa) sekä niiden merkittävää tehostamista on vaikeaa nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta. 1. Järjestelmän tehostaminen Liikennepolitiikan kestävyys riippuu johdonmukaisesta järjestelmäajattelusta. Tarvitaan lisätehokkuutta, jota saavutetaan rakennetoimilla, kuten paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla (22), tavara- ja henkilöliikenteen siirrolla ilmasta ja maanteiltä raiteille, busseilla sekä polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkuvuuden kehittämisellä kaupungeissa. 2. Kevyemmät autot ja parantunut moottorien energiatehokkuus Autojen, bussien, junien ja lentokoneiden asteittain nousevat energiatehokkuusvaatimukset ovat toisena painopisteenä. Energiansäästötoimet, kuten painon pienentäminen sekä suuntaus pienempiin autoihin yhdistettynä hybriditekniikan käyttöönottoon, ovat lyhyen aikavälin kustannustehokkaita energiansäästömahdollisuuksia. Autojen suorituskykyä koskevat pakolliset tavoitteet, kuten vastikään käyttöön otettu Kalifornian malli, ovat tärkeitä selkeiden ja vakaiden puitteiden antamiseksi autonvalmistajille näiden tulevia investointeja varten. 3. Well-to-wheels-energiaketjut tekniikkaa ja polttoainetta koskevien valintojen perustana Ennen kuin EU ja hallitukset ryhtyvät käsittelemään vaihtoehtoisia polttoaineita koskevaa politiikkaa, niiden olisi huolellisesti analysoitava eri polttoainelähteiden ja muuntotekniikoiden ympäristövaikutukset. Komission yhteisen tutkimuskeskuksen Concawetutkimuksessaan (23) kehittämä well-to-wheels-energiaketjuanalyysi on tehtävä eri polttoaineista. PR\ doc 11/26 PE v02-00

12 Notes & Web links: (1) Web Link - COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT - The share of renewable energy in the EU (2) See Annex I - The proportion of labour force supporting the renewable energy sector in 2010 (3) See Annex II - 21 renewable energy - renewables - technologies for the XXI century & Annex III - pictures of the different technologies (4) Web link - Final report of the German Bundestag Enquete-Commission regarding 'Sustainable energy supply under conditions of globalisation and liberalisation' (Drucksache 14/ ) Chapter 5 - scenario ; also check the web link the Greens / European Free Alliance - (5) Web link - See projects by the solar architecture office of Rolf Disch in Germany (6) See Annex IV - Building trends in Upper Austria - Energy efficiency standards for housing (7) Web link - Various information on energy efficient homes. (8) Web link - Latest technologies and concepts in the German Bundestag and Reichstag allow to cut down energy consumption and emissions of CO2 in particular. (9) Web link - See studies by EURIMA - The European Association of Insulation Manufacturers (10a) & (10b) Web link -Different associations are active in the field of cogeneration (11) Web link - See information on green based hydrogen fuel cells at the website of the Greens / European Free Alliance - (12) See Annex V - The average installed solar thermal capacity in EU-15 (13) Web link - Information on Solar Cooling / Solar Assisted Air conditioning can be found on the website of the Research Task 25 of the IEA's Solar Heating and Cooling Programme: A collection of existing solar cooling installations can be found on the website of the SACE project: This project was financed largely by the EC's 5th Framework Program. PE v /26 PR\ doc

13 (14) See Annex VI - Cumulative wind energy installed capacity & Annex VII - Cumulative photovoltaic installed capacity (15) See Annex VIII - Falling cost of photovoltaic & Annex IX - Prices for different generation technologies (16) See Annexes X & XI - exemplary detailed scenario for electricity (17) Web link - Visit the European Commission website and see the information under 'State Aid' (18) Web link - Research paper Integration into the national grid of onshore and offshore wind energy generated in Germany by the German energy agency (19) Web link - See the study on 'How to increase the use of biomass in an enlarged Europe' by Dr. Ludger Eltrop - available on the Greens/EFA website (20) Web link - Information about a coordinated large scale North Sea wind project available at the Greens/EFA website (21) Web link - Information on the 7 RFP available at the Greens/EFA website (22) See Annexes XII - Impact of urban densities on transport energy demand (23) Web link - [CONCAWE 2004] Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context; EUCAR, CONCAWE, European Commission Joint Research Centre - IES with scientific support by L-B-Systemtechnik GmbH (Well-to-Tank) and Institut Français du Pétrole (Tank-to-Wheel), Januar 2004, PR\ doc 13/26 PE v02-00

14 - ANNEX I - Proportion of labour force supporting renewable energy sector in 2010 EU15 United Kingdom Sweden Finland Portugal Austria Netherlands Luxembourg Italy Ireland France Spain Greece Germany Denmark Belgium Advanced Renewable Strategy Current Policies 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% Source: EC Mitre study, ( PE v /26 PR\ doc

15 - ANNEX II - 21 'RenewableS' renewable energy technologies for the 21st century Electricity production 1. Hydro power 2. Biomass (solid, gas, liquid) 3. Wind 4. Geothermal (High temperature) 5. Solar photovoltaic (PVs) 6. Solar thermal electricity 7. Energy from waves 8. Energy from sea currents (tidal energy) 9. Energy from osmoses (difference of pressure between river and salt water) 10. Upwind power stations (power plants which play on the fact that warm air is lighter than cold air and creates a flow of air from the soil to the sky) Heating and cooling 11. Passive solar architecture 12. Surplus low temperature energy from co- or trigeneration plants (based on biomass or geothermal) 13. Solar collectors for heating, cooling and drying (industrial use) 14. Geothermal (low temperature) 15. Wood pellets / wood chips 16. Dried and pressed biomass from energy crops Fuel production 17. Plant oil 18. Biodiesel RME 19. Ethanol 20. Synthetic fuels from biomass Hydrogen 21. Hydrogen from renewable energy sources PR\ doc 15/26 PE v02-00

16 - ANNEX III - Pictures of different technologies - not available- PE v /26 PR\ doc

17 - ANNEX IV - Building trends in Upper Austria Source: O.Ö. Energiesparverband ( PR\ doc 17/26 PE v02-00

18 ANNEX V The average installed solar thermal capacity per capita in the EU-15 Collector area in operation kwth/1.000 capita GR 184 AT 166 DE 42 DK 39 CH 31 SE 14 NL 12 PT 11 ES 6 IT 5 FR 3 BE 2 UK 2 1 IE 1 PE v /26 PR\ doc

19 kw th /1.000 capita Solar Thermal Capacity per capita in 2003 GR AT DE DK CH SE NL PT ES IT FR BE UK IE The average installed solar thermal capacity per capita in EU-15 is 21,7 kwth/1000 capita (End of 2003) Unfortunately - because of complete lack of data - Luxembourg is not included; on the other hand the diagram shows a column for Switzerland; Source: ESTIF - European Solar Thermal Industry Federation ( PR\ doc 19/26 PE v02-00

20 - ANNEX VI - Cumulative wind energy installed capacity (MW) Source: European Wind Energy Association ( PE v /26 PR\ doc

21 - ANNEX VII - Cumulative photovoltaic installed capacity (MWp) Source: EUREC - European Renewable Energy Centres Agency ( PR\ doc 21/26 PE v02-00

22 - ANNEX VIII - The falling cost of PV as Shipments increase cost ($/Wp) MW shipped Source: Solar Generation (Greenpeace EPIA) PE v /26 PR\ doc

23 - ANNEX IX - Prices for Different Generation Technologies 0,12 0,11 0,1 0,09 $1500/kW offshore $/kwh 0,08 0,07 0,06 0,05 $1000/kW $700/kW 0,04 0,03 0,02 Nuclear Coal Gas 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 site mean wind speed at hub hight m/s Wind energy Source: EREC, European Renewable Energy Council ( PR\ doc 23/26 PE v02-00

24 - ANNEX X - Exemplary detailed scenario for electricity Advanced International Policy (AIP) scenario - Source: EREC, European Renewable Energy Council ( PE v /26 PR\ doc

25 - ANNEX XI - Exemplary detailed scenario for electricity Advanced International Policy (AIP) scenario - Source: EREC, European Renewable Energy Council ( PR\ doc 25/26 PE v02-00

26 - ANNEX XII - Impact of urban densities on transport energy demand Zusammenhang zwischen Verkehrsaufwand und Dichte Energieverbrauch je Einwohner Dichte Einwohner/ha Urbane Strukturen über Jahrtausende Source: Prof. Dr. Hermann Knoflacher - Institut für Verkehrsplanung und Verkehrstechnik, Technische Universität Wien PE v /26 PR\ doc