EUROOPAN PARLAMENTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN PARLAMENTTI"

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2004/2153(INI) MIETINTÖLUONNOS uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (2004/2153(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Claude Turmes PR\ doc PE v02-00

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...7 PE v /26 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (2004/2153(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa (KOM(2004)0366), ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY, annettu 27. syyskuuta 2001 sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla, 1 ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A6 0000/2005), 21 uusiutuvaa energialähdettä 2000-luvulle 1. tunnistaa yli 21 erilaisen uusiutuvaan energiaan perustuvan tekniikan mahdollisuudet, sillä niitä voidaan soveltaa kaikilla maantieteellisillä alueilla ja myös kaikkiin keskeisiin energiankäyttötapoihin; 2. toteaa, että uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energia-alan nopeimmin kasvava sektori Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti ja ne kasvavat yli 20 prosenttia vuodessa tuuli- ja aurinkosähkön osalta, ja että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehittäminen on luonut yli työpaikkaa; 3. toteaa, että uusiutuvaan energiaan perustuvissa eri tekniikoissa on saavutettu huomattavia hinnanalennuksia; 4. pitää myönteisenä, että EU on saavuttanut johtavan aseman maailmassa useimpien energiatekniikoiden aloilla eräiden jäsenvaltioiden ponnistelujen tuloksena ja pyytää EU:lta lisää aloitteita ja direktiivejä; 30 prosenttia vuonna 2020: EU:sta markkinajohtaja uusiutuvien energialähteiden alalla 5. korostaa pakollisten tavoitteiden asettamista vuodeksi 2020 selkeän merkin antamiseksi markkinatoimijoille, kuten suurille energiayhtiöille ja rahoitusyhteisölle, sekä kansallisille poliitikoille siitä, että uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energian tulevaisuus ja osa sen ympäristö- ja teollisuusstrategiaa; 6. pitää myönteisenä parlamentin huhtikuussa 2004 antamaa päätöslauselmaa, jossa sen ylivoimainen enemmistä vaati, että tulee asettaa tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta vuonna 2020; 1 EYVL L 283, , s. 33. PR\ doc 3/26 PE v02-00

4 7. toteaa, että jos energiapolitiikkoja käsiteltäisiin enemmän kokonaisuuden kannalta integroimalla ja nopeuttamalla energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden suuria mahdollisuuksia, voitaisiin uusiutuvien energianlähteiden osuus nostaa jopa 30 prosenttiin EU:n koko energiankulutuksesta vuonna 2020; 8. toteaa myös, että tarvittavien merkkien antamiseksi niinkin erilaisille energiamarkkinoille kuin sähkö-, liikennepolttoaine- sekä lämmitys- ja jäähdytysalalle EU:n tavoite on jaettava alakohtaisiin ja kansallisiin tavoitteisiin; Lämmitys ja jäähdytys: suuret markkinat matalien lämpötilojen uusiutuville energialähteille 9. pitää myönteisenä saavutettua edistystä uusien rakennusten energiasuunnittelussa, jossa aurinkoarkkitehtuurin, eristyksen ja uusiutuvien energiamuotojen yhdistäminen on johtamassa vähäiseen energiankulutukseen, passiiviseen energiaan ja jopa energiaa tuottaviin taloihin, jotka tuottavat vuodessa enemmän energiaa kuin kuluttavat; 10. korostaa huomattavaa tuottavuuden kasvua, joka voitaisiin saavuttaa yhdistämällä tehokkaammin energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet rakennuselementeiksi, kuten katoiksi ja julkisivuiksi; 11. korostaa uusiutuvien energialähteiden, kuten biomassan ja geotermisen energian markkinapotentiaalia kasvavalle kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysalalle, jolla tuotetaan vihreää sähköä ja käytetään matalien lämpötilojen "jäte-energiaa" rakennusten lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen; 12. pyytää EU:n komissiota ulottamaan nykyisen rakennusdirektiivin kaikkiin liikerakennuksiin, joiden pinta-ala on yli 250 m², sekä laatimaan direktiivin lämmityksen ja jäähdytyksen uusiutuvista energialähteistä 13. pyytää komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa passiivisen energian (alle 10 kw/m²) käyttöön perustuvien yksityiskotien rakentamista koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönottamiseksi viimeistään vuonna 2012; 14. pyytää komissiota ja Ecofin-neuvostoa toimimaan nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle haitallisten tukien torjumiseksi lämmityksen ja jäähdytyksen alalla; Sähkö: oikeudenmukaisen markkina-aseman luominen uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle 15. muistuttaa sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä asetetusta uusiutuvien energialähteiden osuutta koko EU:n sähköntuotannosta koskevasta 21 prosentin tavoitteesta; 16. muistuttaa, että kyseinen tavoite on osuus koko sähkönkulutuksesta, ja pyytää kaikkia EU:n toimielimiä muistamaan huomattavat mahdollisuudet vähentää sähkönkulutusta sähkö- ja toimistolaitteita koskevilla aktiivisilla politiikoilla; 17. toteaa, että komissio pitää myönteisenä sitä, että jotkut jäsenvaltiot, erityisesti Saksa ja Espanja, ovat ottaneet käyttöön asianmukaisen poliittisen kehyksen kansallisten PE v /26 PR\ doc

5 tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että muut hallitukset eivät saavuttane kansallisia tavoitteitaan, joihin ovat sitoutuneet, ja kehottaa komissiota käyttämään sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla annetun direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia sitovien kansallisten tavoitteiden käyttöönottamiseksi; 18. toteaa, että tuulienergian kehittäminen muutamassa EU:n jäsenvaltiossa on ollut vaikuttavaa niiden tuotantokapasiteetin saavutettua yli megawattia vuoden 2004 lopussa, mikä ylittää kaikki ennustukset, ja pahoittelee, että biomassaan perustuva sähköntuotanto ei ole kehittynyt ennakoidusti, ja pitää tässä suhteessa myönteisenä komission suunnitelmaa biomassaa koskevasta toimintaohjelmasta; Liikenne: tehokkuus ensin, uusiutuvat polttoaineet toisena 19. tunnistaa sen, että liikenneala aiheuttaa voimakasta riippuvuutta epävakaisen öljyn tuonnista sekä ilmansaasteiden kautta huomattavia terveysongelmia ja vastaa nopeimmin kasvavista hiilidioksidipäästöistä; 20. panee merkille, että liikennealan rakennetoimilla, kuten paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla, siirtymisellä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin tavara- ja henkilöliikenteessä sekä ajoneuvojen ja lentokoneiden asteittain tiukentuvilla hyötysuhdevaatimuksilla, saavutettava lisätehokkuus on välttämätöntä ja täydentää uusiutuvien polttoaineiden strategioita; 21. kehottaa komissiota käyttämään komission yhteisen tutkimuskeskuksen Concawetutkimuksessaan kehittämää polttoaineiden ympäristövaikutusten, niin kutsuttujen well-towheels-energiaketjujen, analyysiä; 22. pyytää komissiota velvoittamaan biomassaa koskevassa toimintaohjelmassaan polttoaineyhtiöt lisäämään asteittain biomassaan perustuvien polttoaineiden osuutta myynnistään; Innovointi: paremman koordinaation merkitys unionin, kansallisen ja alueellisen/paikallisen tason välillä 23. väittää, että johdonmukainen Euroopan unionin uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeva strategia on toteutettavissa vain, jos kaikki keskeiset toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä; korostaa erityisesti alue- ja paikallistason merkitystä kyseisessä strategiassa; 24. vaatii uutta Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa vuosien rahoitusnäkymiin vähintään 200 miljoonan euron vuotuisella rahoituksella parhaisiin käytäntöihin liittyvän verkottumisen vahvistamiseksi ja 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvien yhteisöjen kannustamiseksi; PR\ doc 5/26 PE v02-00

6 Tutkimus ja kehitys: painopistealueena uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus 25. pitää myönteisenä EU:n johtavaa asemaa maailmassa uusiutuviin energialähteisiin perustuvissa tekniikoissa mutta muistuttaa, että kilpailu tekniikan johtoasemasta on kovaa; 26. toteaa, että energia-alalla kaikki epäkypsät energiatekniikat tarvitsevat jonkin verran apua kehityksen alkuvuosina, ja korostaa IEA:n todenneen, että vuosien 1974 ja 2001 välillä vain 8,2 prosenttia OECD-maiden kaikista energiaan liittyvistä tutkimus- ja kehitysvaroista kohdennettiin uusiutuviin energialähteisiin; 27. vaatii, että tulevassa seitsemännessä puiteohjelmassa uusiutuville energialähteille olisi varattava vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa ja energiatehokkuudelle 200 miljoonaa euroa vuodessa EU:n energiatutkimusohjelmien historiallisen vinoutuman korjaamiseksi; 28. teknologiayhteisöjä olisi luotava aurinkosähkön tuotannon, tuulivoiman ja biomassan alalla sekä uusiutuvien energiamuotojen yhdistämiseksi rakennusalan kanssa; Vientistrategia, kehityspolitiikka 29. vaatii EU:ta vastaamaan osaltaan vähiten kehittyneiden maiden avustamisesta sovellettujen uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehittämisessä; 30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /26 PR\ doc

7 Uusiutuvien energialähteiden vuosisata: 21 uusiutuvaa energialähdettä 2000-luvulle PERUSTELUT Tämä valiokunta-aloitteinen Euroopan parlamentin mietintö seuraa EU:n komission tiedonantoa (1), joka esitettiin ennen Bonnissa vuonna 2004 järjestettyä uusiutuvia energialähteitä käsitellyttä konferenssia. Tässä mietinnössä annetaan strateginen yleiskuva uusiutuvia energialähteitä koskevien politiikkojen tilasta Euroopan unionissa luku on uusiutuvien energialähteiden vuosisata. Uusiutuvien energialähteiden merkitys kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Niiden aikaansaama yhteiskunnan ympäristö- ja terveyshaittojen väheneminen, niiden panos epävakaisesta öljystä aiheutuvien konfliktien ja riippuvuuden vähentämiseen ilman, että ne luovat uusia ongelmia, kuten ydinjätettä tai ydinaseiden leviämistä, niiden luomat työpaikat (2) sekä paikalliseen talouteen mahdollisesti tuoma lisäarvo on tunnistettu, mutta usein unohdetaan niiden käytön monipuolisuus (3). Uusiutuvilla energialähteillä on mahdollista kattaa yli 80 prosenttia koko energiatarpeesta tämän vuosisadan lopulla (4). Kuinka nopeasti se tapahtuu, riippuu oikeasta poliittisten välineiden kokonaisuudesta, jota sovelletaan tehokkaasti asiaankuuluvilla tasoilla: EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Se riippuu myös voimakkaasti meidän kyvystämme siirtyä tarjontasuuntautuneesta ja yhden tekniikan hallitsemasta energiakeskustelusta energiapolitiikkoja kokonaisuutena käsittelevään lähestymistapaan, jonka perustana on kolme pilaria: - energiaselvitys: tarjontapuolen (uusiutuvat energialähteet) energioiden olisi aina oltava osa politiikkojen kokonaisuutta, jossa kysyntäpuolen (energiansäästö ja energiatehokkuus) toimet ovat merkittävässä asemassa. - tarkoituksenmukainen energiatiheys: matalien lämpötilojen käyttö, kuten lämmitys ja jäähdytys, olisi aina tuotettava matalan tiheyden energioilla, kuten sähköntuotannon "jäte-energialla" (yhteis- tai kolmoistuotannolla) tai matalien lämpötilojen uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinkolämpökeräimillä. Jalojen energioiden kuten sähkön tai kaasun käyttäminen pelkkään talojen lämmitykseen tai jäähdytykseen ei ole kestävää. - mahdollisimman paikallinen tuotanto: energiantuotannon olisi aina tapahduttava niin lähellä energiankäyttöä kuin mahdollista; se vähentää siirtohävikkiä ja parantaa tuotantoturvallisuutta mutta vahvistaa myös paikallisia ja alueellisia talouksia. Vihreät rakennukset: kestävän energiajärjestelmän perusta Matalien lämpötilojen energiankäytön osuus EU:ssa on vähintään 40 prosenttia koko energiankäytöstä. Matalan tiheyden uusiutuvien energianmuotojen, energiansäästön parhaiden käytäntöjen sekä biomassaan tai korkean lämpötilan geotermiseen lämpöön perustuvaa yhteistai kolmoistuotantoa hyödyntävien lämmitys- ja jäähdytysverkkojen kehittämisen yhdistelmällä voitaisiin nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta rakennusalan energiantarpeesta, vähentää EU:n riippuvuutta öljystä, turhaa sähkönkulutusta sekä kaasun käyttöä rakennuksissa ja siten vapauttaa kaasua sähkömarkkinoille. PR\ doc 7/26 PE v02-00

8 i) Jokainen uusi rakennus on mahdollinen uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä voimalaitos Freiburgin lähellä Saksassa on rakennettu taloja, jotka tuottavat vuodessa enemmän energiaa (5) kuin kuluttavat. Uusien rakennusten standardeja on laskettu 20 viime vuoden aikana yli 150 W/m 2 :sta 10 W/m 2 :iin (passiivisen energian standardit) (6). Yksilöllinen uusiutuvaan energiamuotoon, biomassaan, perustuva lämmitys (7) on saatavilla. Kehittämällä teollisia ratkaisuja, kuten katto- tai julkisivuelementtejä, joissa yhdistetään korkeat eristysvaatimukset integroituun aurinkolämpö- tai aurinkosähköelementtiin, voitaisiin nopeuttaa tällaista käytäntöä ja samalla nostaa rakennusalan tuottavuutta ja leikata kustannuksia. Komission olisi tehtävä EU:n hallitusten kanssa jatkuvaa yhteistyötä rakennusstandardien kehittämiseksi ja perustettava teknologiayhteisö aurinkosähkön ja muiden uusiutuvien energiamuotojen yhdistämiseksi rakennuselementteihin. ii) EU:n nykyisen rakennuskannan "vihertäminen": hiilidioksidin vähentäminen ja "työkultakaivos" Saksan valtiopäivätalon (8) peruskorjaus: Norman Fosterin suunnittelema yhdistelmä energiansäästöä ja rypsiöljyyn perustuvaa yhteistuotantoa osoittaa, että nykyaikainen arkkitehtuuri ja uusiutuvat energialähteet sopivat yhteen. Nykyinen rakennuskanta tarjoaa EU:n ilmastopolitiikalle suuren mahdollisuuden. EU:n rakennusteollisuuden tuottamat uudet tutkimukset (9) osoittavat, että sen päästöjä voidaan vähentää 20 prosenttia ja samalla luoda uusia työpaikkoja. Kysynnän supistamisen rinnalla uudella biomassaan perustuvalla kolmoistuotannolla (sähköntuotanto ja sen hukkalämmön käyttö (10a) lämmitykseen ja jäähdytykseen) on suuri kaupallinen potentiaali. Useimmissa Itä-Euroopan suurkaupungeissa on jo laajat kaukolämpöjärjestelmät (10b), mutta niistä monet on nykyaikaistettava, ja energialähde on vaihdettava hiilestä biomassaan. Myös meneillään oleva moottorien pienentäminen sekä ohjelmistojen kehittäminen älykkäitä verkkojärjestelmiä varten parantavat sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksia pienemmissä rakennuksissa ja muodostavat ensimmäiset potentiaaliset markkinat "vihreään vetyyn" perustuville polttokennoille (11). Pienemmät energialaskut on rahoitettava ennakkoon uudella investoinnilla, ja ratkaisun siihen tarjoavat Euroopan investointipankin koko rahoituksen kattava laina, joka antaa paikallisille ja alueellisille rahoituslaitoksille mahdollisuuden tarjota halvempia lainoja, sekä EU:n markkinoiden kehittäminen energiapalveluyhtiöille (ESCO). iii) Aurinkolämmitys... ja -jäähdytys: edessä oleva haaste Kreikka ja Itävalta osoittavat aurinkolämmityksen valtavan kaupallisen potentiaalin (12). Tehokkaimmat aurinkolämpökeräimet tuottavat nykyään niin paljon lämpöä, että se voidaan muuttaa jäähdytysenergiaksi (13). PE v /26 PR\ doc

9 Sähköön perustuvan jäähdytyksen korvaaminen yhdistämällä ilmastovyöhykkeeseen mukautettu arkkitehtuuri ja aurinkojäähdytys on yksi EU:n suurista energiahaasteista. EU:n tasolla tarvittavat rakennusalaa koskevat uudet poliittiset toimet olisi keskitettävä uuteen direktiiviin uusiutuvista energialähteistä lämmitys- ja jäähdytysalalla sekä EU:n nykyisen rakennusdirektiivin vahvistamiseen ja laajentamiseen. Vihreä sähkö: tavoitteena Euroopan laajuinen 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuva järjestelmä Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ennakoidaan sähköalalle kasvua 15 prosentista vuonna 2000 yli 20 prosenttiin vuonna EU on johtavassa asemassa maailmassa. Uusiutuvat energialähteet ovat tällä hetkellä EU:n nopeimmin kasvava sähkölähde, jonka kasvu sekä tuuli- että aurinkoenergian osalta on yli 20 prosenttia (14). Uusiutuvien energiamuotojen kustannukset laskevat nopeasti (15). Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali on suuri. Biomassaa, tuulta ja geotermistä lämpöä käytetään paljon seuraavina vuotena; aurinkosähkö ja aurinkolämpösähkö sekä meren uusiutuvat energialähteet, kuten merivirtojen energia, vuorovesi- ja aaltoenergia, kehittyvät nopeasti (16). Suuri osa sähköalan uusiutuvista energialähteistä ei ole niinkään tekninen vaan poliittinen ongelma. Siksi keskitymme seuraavassa tarpeellisiin poliittisiin välineisiin: 1) Kysyntäpuolen merkitys sähköalalla Uusiutuvien energiamuotojen osuus koko energiankulutuksesta riippuu tulevaisuudessa kysyntäpuolta koskevista politiikoista. Vakaa sähkön kysyntäpuolta koskeva politiikka on halvin keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja nopein keino parantaa toimitusvarmuutta Euroopan unionissa. 2) Markkinoiden korjaaminen. Ympäristöä vahingoittavien tukien poistaminen Vuosikymmeniä vanhoilla epäoikeudenmukaisilla eduilla, joita on annettu muun muassa hiileen ja ydinvoimaan perustuville sähköntuotantotekniikoille, rangaistaan nykyään uusiutuvien energialähteiden tuottamaa sähköä. Tutkimus ja kehitys. IEA toteaa, että vuosien 1974 ja 2001 välillä vain 8,2 prosenttia OECD-maiden kaikista energia-alan tutkimus- ja kehitysvaroista kohdennettiin uusiutuviin energialähteisiin, kun taas ydinvoima sai yli 80 prosenttia, ja samankaltainen tilanne on vallinnut myös menneissä rahoitusnäkymissä. Suora valtionapu. Hiilialalla Ranska, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia myönsivät viime vuosikymmenen aikana tukia noin 70 miljardia euroa, ja Puola 3,8 miljardia pelkästään vuonna 2003 (17). PR\ doc 9/26 PE v02-00

10 Ympäristökustannusten jättäminen laskuista. Nykyisillä sähkömarkkinoilla hiilellä ja ydinvoimalla on monia etuja. Ensinnäkin lähes kaikki nykyiset ydin- ja hiilivoimalaitokset on rahoitettu monopolistisena aikana, ja niiden pääomakustannukset on suurin piirtein poistettu. Toiseksi hiilivoiman tuottajat eivät maksa täysin hiilidioksidikustannuksiaan. Kolmanneksi ydinsähkön todelliset ja täydet tuotantokustannukset eivät ole avoimesti saatavilla. Ison-Britannian hallitus (ja veronmaksajat) määräsi äskettäin 6 miljardia euroa yksityistetyn ydinlaitosten haltijan British Energyn pelastamiseksi konkurssilta ja 70 miljardia euroa Ison-Britannian radioaktiivisen jätteen käsittelemistä varten. 3) Uusiutuvien energiamuotojen oikeudenmukainen pääsy verkkoon Oikeudenmukainen pääsy sekä jakelu- että siirtoverkkoon sekä täydennysenergian oikeudenmukainen hinnoittelu ovat olleet yhdessä monimutkaisten lupajärjestelmien kanssa EU:n komission mukaan tärkeimmät esteet uusiutuvien energiamuotojen nopeammalle markkinoille pääsylle. Tuulivoiman menestyminen markkinoilla on saanut aikaan vilkasta keskustelua uusiutuvien energialähteiden "epäluotettavuudesta". Keskustelussa liikkuu paljon myyttejä. - uusiutuviin energialähteisiin kuuluu muutakin kuin tuuli. Suurilla vesi-, geotermisillä ja biomassavoimaloilla on myönteinen vaikutus verkon vakauteen; - tulevina vuosina kaasun osuus nousee energiamarkkinoilla yksiköiden vaihdellessa asuintalojen muutaman kilowatin yksiköistä keskikokoisiin megawatin yksiköihin, mikä vapauttaa EU:n verkkojärjestelmän siirtokapasiteettia. Kaasuvoimalaitokset on helppo käynnistää ja pysäyttää, mikä parantaa verkon täydennyskapasiteettia; - Saksassa tehdyt tuoreet perusteelliset tutkimukset (18) osoittavat, ettei edes suurten maalla ja merellä toimivien tuulivoimaloiden kehittäminen aiheuta verkon haltijalle ylipääsemättömiä ongelmia: voidakseen hyödyntää uutta yli megawatin tuulivoimakapasiteettia Saksan on vuoteen 2015 vahvistettava nykyistä kilometrin pituista suurjänniteverkkoaan kahdella 8 kilometrin ja kolmella 80 kilometrin linjalla! Innovatiivisempia ratkaisuja, kuten joidenkin Saksan Pohjanmerellä toimivien tuulivoimaloiden yhdistämistä kaapeleilla Norjaan vaihtelevan tuulivoiman täydentämiseksi vesivoimalla tai vihreän vedyn tuottamista osasta laajaa tuulipotentiaalia, ei ole edes tarkasteltu näissä suunnitelmissa. Energiamarkkinoiden poliittiset painopisteet Lähes 50 prosenttia EU:n koko nykyisestä sähköntuotannosta on korvattava elinkaaren päättymisen takia. Se tarjoaa mahdollisuuden korjata EU:n energiapolitiikka. - EU:n johtoaseman säilyttämiseksi olisi vihreän sähkönkulutuksen vähimmäistavoitteeksi asetettava 35 prosenttia vuonna Uusiutuvien energialähteiden suojelemiseksi nykyisiltä markkinavääristymiltä tämänhetkisten tukijärjestelmien olisi annettava jatkua vuoteen PE v /26 PR\ doc

11 - Biomassaa koskeva toimintaohjelma (19) sekä koordinoitu suurimittainen Pohjanmeren tuulienergiahanke (20) uusiutuvien energialähteiden käytön nopean leviämisen edistämiseksi. - Tutkimuksen ja kehityksen seitsemännessä puiteohjelmassa pitäisi varata mahdollisimman paljon rahoitusta uusiutuville energialähteille ja energiatehokkuudelle (21). 300 miljoonaa euroa uusiutuville energialähteille ja 200 miljoonaa euroa energiatehokkuudelle vaikuttaa riittävältä määrältä epäkypsien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tekniikoiden kehityksen edistämiseksi sekä lähellä markkinoille pääsyä olevien tekniikoiden kustannusten leikkaamisen nopeuttamiseksi. - Tarvitaan kolmas direktiivi sähkö- ja kaasumarkkinoista, jossa on sellaisia toimia kuin täysi omistuksen eriyttäminen, oikeudenmukaiset varastointimahdollisuudet sekä hallitsevien yhtiöiden markkinavoiman rajoittaminen ja täysin erilliset käytöstäpoistorahastot. Liikenne: tehokkuus ensin, uusiutuvat polttoaineet toisena, vety kolmantena Nykyiset liikennepolitiikat aiheuttavat voimakasta riippuvuutta epävakaisen öljyn tuonnista sekä vaikeita terveysongelmia ja vastaavat nopeasti kasvavista hiilidioksidipäästöistä. Ilman merkittäviä uudistuksia liikennejärjestelmien varsinaisessa rakenteessa (järjestelmän tehokkuudessa) sekä niiden merkittävää tehostamista on vaikeaa nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta. 1. Järjestelmän tehostaminen Liikennepolitiikan kestävyys riippuu johdonmukaisesta järjestelmäajattelusta. Tarvitaan lisätehokkuutta, jota saavutetaan rakennetoimilla, kuten paremmalla kaupunki- ja aluesuunnittelulla (22), tavara- ja henkilöliikenteen siirrolla ilmasta ja maanteiltä raiteille, busseilla sekä polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkuvuuden kehittämisellä kaupungeissa. 2. Kevyemmät autot ja parantunut moottorien energiatehokkuus Autojen, bussien, junien ja lentokoneiden asteittain nousevat energiatehokkuusvaatimukset ovat toisena painopisteenä. Energiansäästötoimet, kuten painon pienentäminen sekä suuntaus pienempiin autoihin yhdistettynä hybriditekniikan käyttöönottoon, ovat lyhyen aikavälin kustannustehokkaita energiansäästömahdollisuuksia. Autojen suorituskykyä koskevat pakolliset tavoitteet, kuten vastikään käyttöön otettu Kalifornian malli, ovat tärkeitä selkeiden ja vakaiden puitteiden antamiseksi autonvalmistajille näiden tulevia investointeja varten. 3. Well-to-wheels-energiaketjut tekniikkaa ja polttoainetta koskevien valintojen perustana Ennen kuin EU ja hallitukset ryhtyvät käsittelemään vaihtoehtoisia polttoaineita koskevaa politiikkaa, niiden olisi huolellisesti analysoitava eri polttoainelähteiden ja muuntotekniikoiden ympäristövaikutukset. Komission yhteisen tutkimuskeskuksen Concawetutkimuksessaan (23) kehittämä well-to-wheels-energiaketjuanalyysi on tehtävä eri polttoaineista. PR\ doc 11/26 PE v02-00

12 Notes & Web links: (1) Web Link - COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE COUNCIL AND THE EUROPEAN PARLIAMENT - The share of renewable energy in the EU (2) See Annex I - The proportion of labour force supporting the renewable energy sector in 2010 (3) See Annex II - 21 renewable energy - renewables - technologies for the XXI century & Annex III - pictures of the different technologies (4) Web link - Final report of the German Bundestag Enquete-Commission regarding 'Sustainable energy supply under conditions of globalisation and liberalisation' (Drucksache 14/ ) Chapter 5 - scenario ; also check the web link the Greens / European Free Alliance - (5) Web link - See projects by the solar architecture office of Rolf Disch in Germany (6) See Annex IV - Building trends in Upper Austria - Energy efficiency standards for housing (7) Web link - Various information on energy efficient homes. (8) Web link - Latest technologies and concepts in the German Bundestag and Reichstag allow to cut down energy consumption and emissions of CO2 in particular. (9) Web link - See studies by EURIMA - The European Association of Insulation Manufacturers (10a) & (10b) Web link -Different associations are active in the field of cogeneration (11) Web link - See information on green based hydrogen fuel cells at the website of the Greens / European Free Alliance - (12) See Annex V - The average installed solar thermal capacity in EU-15 (13) Web link - Information on Solar Cooling / Solar Assisted Air conditioning can be found on the website of the Research Task 25 of the IEA's Solar Heating and Cooling Programme: A collection of existing solar cooling installations can be found on the website of the SACE project: This project was financed largely by the EC's 5th Framework Program. PE v /26 PR\ doc

13 (14) See Annex VI - Cumulative wind energy installed capacity & Annex VII - Cumulative photovoltaic installed capacity (15) See Annex VIII - Falling cost of photovoltaic & Annex IX - Prices for different generation technologies (16) See Annexes X & XI - exemplary detailed scenario for electricity (17) Web link - Visit the European Commission website and see the information under 'State Aid' (18) Web link - Research paper Integration into the national grid of onshore and offshore wind energy generated in Germany by the German energy agency (19) Web link - See the study on 'How to increase the use of biomass in an enlarged Europe' by Dr. Ludger Eltrop - available on the Greens/EFA website (20) Web link - Information about a coordinated large scale North Sea wind project available at the Greens/EFA website (21) Web link - Information on the 7 RFP available at the Greens/EFA website (22) See Annexes XII - Impact of urban densities on transport energy demand (23) Web link - [CONCAWE 2004] Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context; EUCAR, CONCAWE, European Commission Joint Research Centre - IES with scientific support by L-B-Systemtechnik GmbH (Well-to-Tank) and Institut Français du Pétrole (Tank-to-Wheel), Januar 2004, PR\ doc 13/26 PE v02-00

14 - ANNEX I - Proportion of labour force supporting renewable energy sector in 2010 EU15 United Kingdom Sweden Finland Portugal Austria Netherlands Luxembourg Italy Ireland France Spain Greece Germany Denmark Belgium Advanced Renewable Strategy Current Policies 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% Source: EC Mitre study, (http://mitre.energyprojects.net/) PE v /26 PR\ doc

15 - ANNEX II - 21 'RenewableS' renewable energy technologies for the 21st century Electricity production 1. Hydro power 2. Biomass (solid, gas, liquid) 3. Wind 4. Geothermal (High temperature) 5. Solar photovoltaic (PVs) 6. Solar thermal electricity 7. Energy from waves 8. Energy from sea currents (tidal energy) 9. Energy from osmoses (difference of pressure between river and salt water) 10. Upwind power stations (power plants which play on the fact that warm air is lighter than cold air and creates a flow of air from the soil to the sky) Heating and cooling 11. Passive solar architecture 12. Surplus low temperature energy from co- or trigeneration plants (based on biomass or geothermal) 13. Solar collectors for heating, cooling and drying (industrial use) 14. Geothermal (low temperature) 15. Wood pellets / wood chips 16. Dried and pressed biomass from energy crops Fuel production 17. Plant oil 18. Biodiesel RME 19. Ethanol 20. Synthetic fuels from biomass Hydrogen 21. Hydrogen from renewable energy sources PR\ doc 15/26 PE v02-00

16 - ANNEX III - Pictures of different technologies - not available- PE v /26 PR\ doc

17 - ANNEX IV - Building trends in Upper Austria Source: O.Ö. Energiesparverband (http://www.esv.or.at) PR\ doc 17/26 PE v02-00

18 ANNEX V The average installed solar thermal capacity per capita in the EU-15 Collector area in operation kwth/1.000 capita GR 184 AT 166 DE 42 DK 39 CH 31 SE 14 NL 12 PT 11 ES 6 IT 5 FR 3 BE 2 UK 2 1 IE 1 PE v /26 PR\ doc

19 kw th /1.000 capita Solar Thermal Capacity per capita in 2003 GR AT DE DK CH SE NL PT ES IT FR BE UK IE The average installed solar thermal capacity per capita in EU-15 is 21,7 kwth/1000 capita (End of 2003) Unfortunately - because of complete lack of data - Luxembourg is not included; on the other hand the diagram shows a column for Switzerland; Source: ESTIF - European Solar Thermal Industry Federation (http://www.estif.org) PR\ doc 19/26 PE v02-00

20 - ANNEX VI - Cumulative wind energy installed capacity (MW) Source: European Wind Energy Association (http://www.ewea.org/) PE v /26 PR\ doc

21 - ANNEX VII - Cumulative photovoltaic installed capacity (MWp) Source: EUREC - European Renewable Energy Centres Agency (http://www.eurec.be/) PR\ doc 21/26 PE v02-00

22 - ANNEX VIII - The falling cost of PV as Shipments increase cost ($/Wp) MW shipped Source: Solar Generation (Greenpeace EPIA) PE v /26 PR\ doc

23 - ANNEX IX - Prices for Different Generation Technologies 0,12 0,11 0,1 0,09 $1500/kW offshore $/kwh 0,08 0,07 0,06 0,05 $1000/kW $700/kW 0,04 0,03 0,02 Nuclear Coal Gas 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 site mean wind speed at hub hight m/s Wind energy Source: EREC, European Renewable Energy Council (http://www.erec-renewables.org/) PR\ doc 23/26 PE v02-00

24 - ANNEX X - Exemplary detailed scenario for electricity Advanced International Policy (AIP) scenario - Source: EREC, European Renewable Energy Council (http://www.erec-renewables.org/publications/scenario_2040.htm) PE v /26 PR\ doc

25 - ANNEX XI - Exemplary detailed scenario for electricity Advanced International Policy (AIP) scenario - Source: EREC, European Renewable Energy Council (http://www.erec-renewables.org/publications/scenario_2040.htm) PR\ doc 25/26 PE v02-00

26 - ANNEX XII - Impact of urban densities on transport energy demand Zusammenhang zwischen Verkehrsaufwand und Dichte Energieverbrauch je Einwohner Dichte Einwohner/ha Urbane Strukturen über Jahrtausende Source: Prof. Dr. Hermann Knoflacher - Institut für Verkehrsplanung und Verkehrstechnik, Technische Universität Wien PE v /26 PR\ doc

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010 Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2, P5_TA(2003)0404 Energiatuotteiden ja sähkön verotus * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma luonnoksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Energiapäivä 5.2.2013 Johtava asiantuntija 1 UE direktiivin sisältö Kokonaistavoitteet kulutuksesta keskimäärin +11,5 % Isot maat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU ja Ydinvoima: Mikä on Brysselin rooli? Sami Tulonen Director Institutional Affairs

EU ja Ydinvoima: Mikä on Brysselin rooli? Sami Tulonen Director Institutional Affairs EU ja Ydinvoima: Mikä on Brysselin rooli? Sami Tulonen Director Institutional Affairs 5.11. 2009 Paradigman muutos: ydinvoimamyönteisyys kasvussa Brysselissä EU:n rooli vähäpäästöisten energialähteiden

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Oikeudellisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2012 2012/2038(INI) MIETINTÖLUONNOS kertomuksesta jälleenmyyntikorvausoikeutta koskevan direktiivin (2001/84/EY) soveltamisesta ja

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari 12.10.2016 Hallitusneuvos Anja Liukko Hallituksen kärkihanke: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0169(CNS) 7. lokakuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Avaus: Ajankohtaista EU:sta

Avaus: Ajankohtaista EU:sta Avaus: Ajankohtaista EU:sta ylijohtaja Riku Huttunen Energiamarkkinavirasto Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä, Helsinki 27.11.2012 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa

Lisätiedot

Kun toimeen tartutaan

Kun toimeen tartutaan Kun toimeen tartutaan Tarja Porkka Knudsen 18.1.2012 1 About the (EEA) EU:n erikoisvirasto, 1994 Kerää ja välittää tietoa ympäristön tilasta, suuntauksista ja tulevaisuudesta poliittisen päätöksenteon

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat. Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta

Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat. Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta 2.2.203 2 Sisältö Eri tason verkkosuunnitelmat Eurooppalaiset tuotanto- ja kulutusvisiot Miten visioista johdetaan siirtotarpeet

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki Kestävä bioenergia EU:ssa Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki 30.11.2016 Biopolttoaineiden nolo tarina 7% katto ruokakasvipohjaisille biopolttoaineille 2015 Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? 1 Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2.5 4 kertaisesti Käytämme nyt maapallon resursseja 1.5 kertaisesti sen mitä se

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo Energiamurroksen mahdollisuudet Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE Maaseutuakatemia 12.13.4.2016, Porvoo Esityksen sisältö 1. Globaali energiamurros 2. Maaseudun mahdollisuudet Suomessa 2 1.

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/2023(INI) 6. joulukuuta 2001 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

EU 2020/2050 kansalliset ja EU-skenaariotarkastelut Energiantuotanto osana metsäsektorin liiketoimintaa?

EU 2020/2050 kansalliset ja EU-skenaariotarkastelut Energiantuotanto osana metsäsektorin liiketoimintaa? EU 2020/2050 kansalliset ja EU-skenaariotarkastelut Energiantuotanto osana metsäsektorin liiketoimintaa? Tiina Koljonen, VTT Maarit Kallio, Metla 4.6.2012 Tiina Koljonen 1 Energiasektorin liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT VTT ja tuulivoiman t&k Tuulivoiman Workshop, Pasila 7.11.2013 Esa Peltola, johtava tutkija, VTT 2 VTT:n palvelut tuulivoimaan liittyvää toimintaa kaikilla lohkoilla 3 WIND POWER KEY COMPETENCES Solutions

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot