1. Tehtävä ja tutkimusmenetelmät

Transkriptio

1 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 43 (Kauppatori 5) Kokkola 1/11 Kälviän terveysasema NEUVOLAN TILOJEN SISÄILMAKATSELMUS 1. Tehtävä ja tutkimusmenetelmät Tehtävänä on ollut arvioida Kälviän terveysaseman sisäilman laatua sekä mahdollisten lisätutkimusten ja sisäilman laatuun vaikuttavien korjaustoimenpiteiden tarvetta ensisijaisesti neuvolan tilojen osalta. Katselmuksen lähtökohtana olivat tiloissa työskentelevän henkilökunnan kokemukset huonosta sisäilman laadusta. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan ainakin ilmanvaihto on koettu riittämättömäksi. Katselmuskäynti kohteeseen suoritettiin , jolloin läsnä oli tiloissa työskentelevää henkilökuntaa. Katselmuksen yhteydessä haastateltiin myös rakennuksen kiinteistönhoitaja Mauri Niskalaa ilmanvaihtojärjestelmään liittyen. Katselmuksen suorittivat Jukka Huttunen ja Hannanoora Junttila IdeaStructura Oy:stä. Katselmukseen liittyen neuvolan huonetilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja lisäksi tilojen lattiapinnat tarkastettiin kauttaaltaan pintakosteusilmaisimella (GANN Hydrotest LG 3 + aktiivielektrodi B60) mahdollisten piilevien kosteusvaurioiden varalta. Tilojen ilmanvaihdon toimivuutta ja painesuhteita mitattiin paineeromittarilla Swema 3000 md sekä ns. huppumittarilla (SwemaFlow 125 D). Rakenteiden kautta tapahtuvia vuotoilmavirtauksia havainnoitiin lähinnä aistinvaraisesti sekä myös lämpökameran (FLIR E8) avulla. Katselmuksen pääpaino oli neuvolan sisätilojen kosteusteknisen kunnon ja sisäilmaolosuhteiden arvioinnissa. Katselmukseen liittyen ei tarkastettu rakennuksen muiden sisätilojen eikä esimerkiksi julkisivujen, ikkunoiden, vesikaton tai salaojajärjestelmien kuntoa muuten kuin pintapuolisesti. 2. Lähtötiedot ja yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista Tutkitut tilat sijaitsevat 1960-luvulla valmistuneen tiiliverhotun 1-kerroksisen rakennuksen vuonna 1985 rakennetussa kellarillisessa laajennusosassa (kuva 1). Rakennuksessa on tehty sisäilmaongelmien korjaamiseksi laajoja ulkovaipparakenteiden tiivistyskorjauksia viimeksi vuonna Samassa yhteydessä on uusittu mm. vaurioituneita lattianpinnoitteita, ulkoseinien alaosien puurakenteita sekä maanpinnan kallistuksia, rakennuksen ulkopuolista salaojitusta ja sadevesiviemäröintiä. Vuonna 2012 on myös tehty muutoksia rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään korvaamalla huonetilojen ja käytävän välillä olleet siirtoilmareitit suoraan huonetiloihin kanavoiduilla tuloilmaelimillä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on säädetty saatujen tietojen mukaan edellisen kerran lokakuussa etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

2 2/11 Kuva 1. Tutkitut tilat sijaitsevat 1960-luvulla valmistuneen rakennuksen vuonna 1985 rakennetussa kellarillisessa laajennusosassa. Kuva on otettu rakennuksen koillispuolelta neuvolan sisäänkäynnin luota. Tätä muistiota laadittaessa lähtötietoina ovat olleet käytettävissä rakennuksen pohjapiirustukset vuodelta 1985 sekä ilmanvaihtopiirustus vuodelta Lisäksi käytettävissä on ollut lukuisia tutkimuksen tilaajalta saatuja dokumentteja rakennuksessa aikaisemmin tehdyistä sisäilman laatuun liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä vuosilta Vuonna 2011 tehdyn sisäilma- ja kosteusteknisen tutkimuksen (JW-Inspect Oy Ab, Tutkimusraportti ) jälkeen rakennuksessa on saatujen tietojen mukaan tehty kaikki kyseiseen tutkimukseen liittyvässä erillisessä dokumentissa (JW-Inspect Oy Ab, Toimenpidesuositukset raportin pohjalta ) suositellut korjaustoimenpiteet sisäilmaongelmien korjaamiseksi. Korjaustoimenpiteiden valmistuttua koko rakennuksen tulo- ja poistoilmamäärät on mitattu ja säädetty lokakuussa Käytettävissä olleen mittauspöytäkirjan (Kokkolan ilmastointiasennus, ) mukaan rakennuksen neuvolatilojen tuloilmamäärät ovat säätöjen jälkeen olleet pääasiassa suunnitelmien mukaiset tai hiukan pienemmät. Poistoilmamäärät ovat olleet säätöjen jälkeen osassa tiloista suunniteltuja arvoja suurempia ja osassa pienempiä. Suurin osa vastaanottohuoneista on ollut ilmamäärien säädön jälkeen hiukan alipaineisia. Ilmamäärien mittauspöytäkirjassa esitettyjä suunniteltuja poistoilmamääriä ei ole merkitty käytettävissä olleeseen ilmanvaihtopiirustukseen. Työterveyshuollon lausunnon (Työplus, ) mukaan työntekijöiden sisäilmaoireilu on jatkunut rakennuksessa vuonna 2012 tehtyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen. Henkilökunnalla on esiintynyt mm. silmiin ja limakalvoihin liittyviä oireita sekä päänsärkyä ja vähäisen ilmanvaihtuvuuden aiheuttamaa ras- Y-tunnus

3 3/11 kasta oloa. Lausunnossa on suositeltu rakennuksen sisäilman ja rakenteiden tutkimista. Alkuvuodesta 2015 rakennuksessa on suoritettu ilmanvaihdon kuntokartoitus (Insinööritoimisto Ylitalo Oy, ) nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän puutteiden ja ongelmien selvittämiseksi. Kuntokartoituksen yhteydessä ei ole mitattu tulo- ja poistoilmamääriä. Kuntokartoituksen raportissa todetaan, että hammashuollon tiloja lukuun ottamatta työskentelytilojen ilmamäärät on mitoitettu keskimäärin 25 % Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoja pienemmiksi. Toisaalta raportissa mainitaan, että ilmanvaihtokoneet on oikein mitoitettu suunnitelluille ilmamäärille. Edelleen raportissa todetaan, että nykyiset toteutuneet ilmamäärät ovat riittäviä tiloissa oleskelevaan henkilömäärään nähden, mutta kuitenkaan ilmanvaihto ei ole riittävää tiloissa harjoitettavaan toimintaan nähden. Ilmanvaihdon kuntokartoitusraportin mukaan rakennuksen ilmamääriä voisi nykyisellä ilmanvaihtojärjestelmällä kasvattaa vähintään määräysten mukaiselle tasolle ilman, että ilmanvaihtokone joutuisi toimimaan maksimitehollaan. Silti ilmanvaihtuvuutta ei kuntokartoitusraportin mukaan välttämättä koettaisi aistinvaraisesti paremmaksi. Tilojen käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan vastaanotto- ja toimenpidehuoneiden ilmanvaihtuvuus on koettu niin riittämättömäksi, että jatkuva ikkunatuuletus on välttämätöntä. Vastaanottoaikana neuvolan vastaanottohuoneissa (pinta-alat m 2 ) oleskelee samanaikaisesti vähintään 2-3 henkilöä ja saatujen tietojen mukaan pahimmillaan jopa lähes 10 henkilöä yhdessä huonetilassa. Työn luonteesta johtuen vastaanottohuoneiden ovia ei voida pitää päivisin auki ilmanvaihtuvuuden lisäämiseksi. Lisäksi käytävä- ja huonetilojen sisäilma on koettu aamuisin töihin tullessa tunkkaiseksi. Aiempien ilmanvaihtojärjestelmään tehtyjen muutos- / korjaustöiden ei ole koettu parantaneen tilojen ilmanvaihtuvuutta merkittävästi. Osassa huonetiloista on toisaalta koettu myös vedon tunnetta ja kylmyysongelmia kesäaikanakin. 3. Havainnot ja mittaustulokset 2.1 Ilmanvaihto ja sen toimivuus Katselmusajankohtana sisäilman laatu vaikutti jo aistinvaraisestikin arvioituna heikolta niissä tiloissa, joissa oli oleskeltu ennen katselmusta. Tiloissa oli havaittavissa lähinnä vähäiseen ilmanvaihtuvuuteen viittaavaa, tilojen käytöstä aiheutuvaa tunkkaisuutta. Suurimmassa osassa huonetiloista tuuletusikkunat olivat olleet auki jo pidempään ennen katselmusta, vaikka ulkoilman lämpötila oli ainoastaan noin ºC. Käytävä- ja aulatiloissa sisäilma oli jo aistivaraisestikin havainnoituna raikkaampaa ja ilmanvaihto tehokkaampaa verrattuna varsinaisiin vastaanottohuoneisiin. Rakennuksessa on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto ja tutkimuskohteena olleita neuvolan tiloja palveleva ilmanvaihtokone (Systemair) sijaitsee rakennuksen luoteispäädyn pienessä varastotilassa 146 (kuva 2). Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsevia hammashoidon tiloja palvelee eri ilmanvaihtokone. Vanhat siirtoilmareitit vastaanottohuoneiden ja käytävätilojen välillä on suljettu aiempien remonttien yhteydessä ja tuloilmaelimet on kanavoitu suoraan vastaanottohuoneisiin. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

4 IdeaStructura 4/11 Neuvolan tiloja palveleva ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä, mikä ei ole suositeltava ratkaisu terveydenhoidon tiloissa. Lisäksi rakennuksen likaisten tilojen (wc-, välinehuolto- ja laboratoriotilat) poistoilmanvaihtoa ei ole eriytetty muiden tilojen poistoilmanvaihdosta, jolloin on mahdollista, että epäpuhdasta poistoilmaa sekoittuu lämmönsiirtimessä tiloihin puhallettavaan puhtaaseen tuloilmaan. Kiinteistönhoitajalta saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtokoneen suodattimet on vaihdettu 2 kertaa vuodessa (kuva 3). Ilmanvaihtojärjestelmän edellisestä nuohousajankohdasta ei ole tietoa, mutta järjestelmä on ilmeisesti säädetty edellisen kerran lokakuussa Kuva 2. Rakennuksessa on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto ja tutkimuskohteena olleita neuvolan tiloja palveleva ilmanvaihtokone (Systemair) sijaitsee rakennuksen luoteispäädyn pienessä varastotilassa 146. Ilmanvaihtokone on varustettu sähkölämmitysvastuksilla, vaikka kiinteistössä on muuten kaukolämpöön kytketty lämmitys. Kuva 3. Kiinteistönhoitajalta saatujen tietojen mukaan neuvolan tiloja palvelevan ilmanvaihtokoneen suodattimet on vaihdettu 2 kertaa vuodessa. Katselmushetkellä suodattimien vaihtaminen alkoi havaintojen mukaan olemaan jälleen ajankohtaista. IdeaS tr uc tura O y Ku to mo tie H elsi nki Sa ta ma tie 3 30 / PL Kokkola etu ni mi.suk uni mi@ideas tructura.co m tructura.co m Y - tun nus

5 5/11 Ilmanvaihdon käyntiajat on asetettu siten, että kone käy arkisin 90 %:n teholla klo ja muuna aikana 70 %:n teholla. Viikonloppusin kone käy 90 %:n teholla klo ja muuna aikana 70 %:n teholla. Taulukossa 1 on esitetty kohteessa tehtyjen ilmamäärämittausten tulokset. Taulukko 1. Neuvolan tilojen ilmamäärämittausten tulokset. Mittaukset tehtiin SwemaFlow 125 D -huppumittarilla. Suunnitelmissa ei ole esitetty tilakohtasia poistoilmamääriä (taulukossa?-merkki). Mittaushetkellä ilmanvaihtokone oli toiminnassa 90 %:n teholla. Huonetila Tuloilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Poistoilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Mitattu tuloilmavirta / tilan pinta-ala [dm 3 /s,m²] Toimisto / /? 1,6 Terveydenhoitaja 138 Laboratorio 139 ja wc 140 Terveydenhoitaja 141 Terveydenhoitaja 142 Erityistyöntekijä / /? 1,0 +8 / /? 0,6 +23 / /? 1,2 +23 / /? 1,3 +20 / /? 1,4 Lääkäri / /? 1,1 Taulukossa 1 esitettyjen ilmamäärämittausten tulosten perusteella ilmanvaihtojärjestelmä on suurimmassa osassa vastaanottohuoneista suhteellisen hyvässä tasapainossa. Ilmamäärät eivät sitä vastoin ole alkuunkaan riittäviä tilojen todellista käyttötarkoitusta ajatellen. Vertailuksi todettakoon, että Sisäilmaluokitus 2008:n mukaiset hyvän tason (S2-luokka) ohjearvot lääkäriaseman ilmamäärälle ovat 2 3 dm 3 /s,m 2. Toimistotilalle suurella tilatehokkuudella hyvän tason (S2-luokka) ohjearvot ovat 1,5 dm 3 /s,m 2 tai 11 dm 3 /s,henkilö ja tyydyttävän tason (S3-luokka) 1,5 dm 3 /s,m 2. S3-luokan ilmamäärä vastaa tämänhetkisissä rakentamismääräyksissä esitettyä ohjearvoa. Toimistotilassa 130 työskentelee 3 henkilöä, joten sen ilmamäärä on mittausten mukaan riittävä, vaikka tuloilman määrä ei vastaakaan suunniteltua arvoa. Sen sijaan kaikkien tutkittujen vastaanottohuoneiden ilmamäärät ovat tällä hetkellä ainoastaan noin % ohjearvoista. Ilmamäärämittausten jälkeen ilmanvaihtokone säädettiin heti toimimaan 100 %:n teholla, mutta tämän todettiin kasvattavan ilmamääriä ainoastaan noin 5 %. Ilmamäärämittausten tulosten sekä ilmanvaihtokoneen nykyisten käyntiaikojen ja -tehojen perusteella neuvolan tiloja nykyisin palvelevan ilmanvaihtokoneen teho ei ole riittävä tiloissa tarvittaviin ilmamääriin nähden. Lisäksi kiinteistönhoitajalta saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtokoneen tuloilman sähkölämmityspatterin teho ei riitä talvisaikaan lämmittämään tarvittavaa ilmamää- etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

6 6/11 rää ulkoilman lämpötilan laskiessa alle -10 C:n, joten ilmamääriä joudutaan pakkaskaudella pienentämään entisestään kylmyysongelmien ehkäisemiseksi. Talviaikana ongelmana on myös se, että tuloilma jäähtyy yläpohjatilaan sijoitetuissa kanavissa huomattavan alhaiseksi virratessaan rakennuksen keskiosan tiloihin, kauimmaksi ilmanvaihtokoneelta. Ilmanvaihtoon liittyvänä epäkohtana todettiin myös, että toimistossa / infopisteessa 130 tilan ainoan tuloilmaelimen sijainnista ja puuttuvista säätömahdollisuuksista aiheutuu ilmeisiä vetohaittoja. Tuloilmaelin sijaitsee suoraan yhden työpisteen takana ja nykyinen ilman säätömahdollisuuksia oleva kattohajottaja suuntaa tuloilmavirran haitalliseen suuntaan. Kyseisen tuloilmaelimen tilalle paremmin sopiva, käännettävillä suuttimilla varustettu käyttämätön kattohajottaja on kiinteistönhoitajan mukaan hankittu jo aikaisemmin, mutta sitä ei ole jostain syystä asennettu vielä paikoilleen (kuva 4). Tuuletusikkunoiden kautta tehtyjen paine-eromittausten mukaan tutkitut huonetilat olivat tutkimusajankohtana tuuliolosuhteista riippuen noin 3 5 Pa alipaineisia suhteessa ulkoilmaan, eli tilanne on tältä osin varsin tavanomainen koneellisella tulo-/poistoilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle (kuva 5). Paine-ero käytävään 143 nähden vaihteli välillä Pa. Alipaineen kasvaessa edellä mainitusta rakenteiden kautta tapahtuvat ilmavuodot voimistuvat merkittävästi ja samalla myös epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutumisen riski kasvaa. Kuva 4. Toimistossa / infopisteessä 130 tilan ainoan tuloilmaelimen sijainnista aiheutuu käyttäjien mukaan vetohaittoja. Tuloilmaelin sijaitsee suoraan yhden työpisteen takana ja nykyinen kattohajottaja suuntaa tuloilmavirran haitalliseen suuntaan, pääasiassa alaspäin suoraan vastaanottopisteellä istuvan henkilön niskaan. Kyseisen tuloilmaelimen tilalle paremmin sopiva, käännettävillä suuttimilla varustettu käyttämätön kattohajottaja on kiinteistönhoitajan mukaan hankittu jo aikaisemmin, mutta sitä ei ole jostain syystä asennettu vielä paikoilleen etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

7 7/11 Kuva 5. Tuuletusikkunoiden kautta tehtyjen paine-eromittausten mukaan tutkitut huonetilat olivat tutkimusajankohtana tuuliolosuhteista riippuen noin 3 5 Pa alipaineisia suhteessa ulkoilmaan, eli tilanne on tältä osin tavanomainen koneellisella tulo- /poistoilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle. Kuva on otettu lääkärin huoneesta 145. Tuloilman lämpötila oli katselmushetkellä ilmanvaihtokoneen lämpömittarin mukaan +20 C ulkoilman lämpötilan ollessa noin +15 C. Suoraan tuloilmaelimistä mitattuna tuloilman lämpötila oli tutkituissa huonetiloissa +19,9 +20,5 C. Yleisenä suosituksena on, että tuloilman lämpötilan tulisi lämmityskaudella olla välillä C tuloilmaelimistä mitattuna. Liian lämmin tuloilma aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja tuloilman ollessa huoneilmaa lämpimämpää jää se katon rajaan ja kulkeutuu poistoilmaventtiileihin ilman, että puhdas tuloilma pääsee huuhtelemaan varsinaista oleskeluvyöhykettä. Mittausten mukaan huoneilman lämpötila vaihteli eri tiloissa tutkimushetkellä välillä +22,0 C +22,9 C. Sisäilmaluokituksen asettamien tavoitearvojen mukaan sisäilman lämpötila koetaan viihtyisäksi sen ollessa C. Tehtyjen mittausten perusteella sekä mittaushetkellä vallinneet ulkoilman olosuhteet huomioon ottaen tilojen tuloilman ja sisäilman lämpötiloissa ei ole juurikaan huomautettavaa. Tutkituissa tiloissa ei ole keinotekoista jäähdytystä, joten kesäaikana huonelämpötila nousee väistämättä ajoittain suosituslämpötiloja korkeammaksi. Ylilämpenemistä vähentää kuitenkin se, että kaikkien tutkittujen tilojen ikkunoissa on sälekaihtimet. Muutamassa huonetilassa (142 ja 144) lämmityspatterit olivat tutkimushetkellä päällä ja käyttäjien kertoman mukaan osassa tiloista on kesälläkin liian viileää. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

8 8/ Kosteuskartoituksen tulokset Lattianpäällysteenä tutkituissa vastaanottohuoneissa on kokomuoviset muovimatot. Vuoden 2012 korjaustöiden yhteydessä lattianpäällysteet on uusittu kaikissa neuvolan vastaanottohuoneissa lukuun ottamatta tilaa 141, jonka muovimatto on vaihdettu jo kesällä Uudet muovimatot on asennettu myös kiintokalusteiden alle. Tilojen lattiapinnoille suoritetussa pintakosteuskartoituksessa ei löydetty tavanomaista kosteampia alueita, jotka viittaisivat rakenteissa piileviin kosteusvaurioihin Neuvolan vastaanottohuoneiden lattiapinnoilla pintakosteusilmaisimen (GANN) lukemat vaihtelivat välillä (asteikolla ), minkä perusteella tilojen lattiarakenteet ovat täysin kuivia. Ainoastaan pieneltä alueelta wc:n 140 muovimattopäällysteiseltä lattiapinnalta wc-istuimen vierestä mitattiin hieman korkeampia, mutta kuitenkin edelleen hyväksyttävällä tasolla olevia pintakosteusilmaisimen lukemia välillä (asteikolla ) (kuva 7). Asialla ei ole vaikutusta sisäilman laatuun, mutta tilannetta on syytä tarkkailla tulevina vuosina kostean alueen mahdollisen laajenemisen varalta. Mikrobiperäisiä tai muita rakenteiden kosteusvaurioitumiseen viittaavia hajuja ei havaittu missään tutkitussa tilassa. Tilojen kattopinnoilla ja muissa rakenteissa ei myöskään havaittu vesivuotojälkiä eikä muita viitteitä kosteusvaurioista. Kuva 6. Yleiskuva neuvolan vastaanottohuoneesta 142. Vuoden 2012 remontin yhteydessä tilan lattianpäällyste on uusittu ja uusi muovimatto on asennettu myös kiintokalusteiden alle eli myös kiintokalusteet ovat olleet irrotettuna niiden taustan tarkistamista ja ilmatiivistystoimenpiteitä varten. Neuvolan vastaanottohuoneiden lattiapinnoille suoritetussa pintakosteuskartoituksessa ei löydetty tavanomaista kosteampia alueita, jotka viittaisivat rakenteissa piileviin kosteusvaurioihin. Y-tunnus

9 9/11 Kuva 7. Pieneltä kuvaan merkityltä alueelta wc:n 140 muovimattopäällysteiseltä lattiapinnalta wc-istuimen vierestä mitattiin muihin lattiapintoihin verrattuna hieman korkeampia pintakosteusilmaisimen lukemia välillä (asteikolla ). Mahdollisesti kysellä kohdalla on tehty uusia betonivaluja tai tasoitustöitä. Mahdollisesti myös viemärin ja muovimaton liitoksessa tai istuimen kiinnikereikien kohdilla voi olla pieniä vuotokohtia. 2.3 Rakenteiden ilmatiiviys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Neuvolan vastaanottohuoneissa on seinä- ja lattiapinnoille tiiviisti kiinnitetyt L- malliset muovijalkalistat lukuun ottamatta tilaa 141, jossa on puiset jalkalistat. Saatujen tietojen mukaan lattianrajat, yläpohjan läpiviennit, verhokotelorakenteet sekä seinissä olevat pistorasioiden kohdat on tiivistetty osana rakennuksessa vuonna 2012 tehtyjä korjaustoimenpiteitä. Rakenneliittymien kautta ei aistinvaraisesti eikä myöskään lämpökameran avulla havaittu tapahtuvan hallitsemattomia vuotoilmavirtauksia, eikä lattia- ja seinärakenteiden liittymissä havaittu lainkaan rakoja, joista olisi ilmayhteys lattian alapuolisiin kellaritiloihin, perustusrakenteisiin tai maaperään. Tältä osin aiemmin tehdyt korjaustoimenpiteet on tehty ilmeisen huolellisesti ja kattavasti. Sisäilman laatuun liittyvänä yleisenä havaintona todettiin, että pölyä keräävän irtaimiston ja tekstiilipintojen määrä tiloissa on varsin vähäinen eikä viherkasveja ole tiloissa lainkaan. Tilojen siisteys on hyvällä tasolla eikä tasopinnoilla havaittu sisäilman laadun kannalta merkittäviä määriä pölyä. Sisätiloissa ei myöskään ole mahdollisina mineraalivillakuitulähteinä toimivia akustiikkalevyjä. Havaintojen mukaan ainakin uudet tuloilmaelimet ovat sisäpinnoiltaan puhtaita ja pölyttömiä sekä niissä käytetyt käytetyt äänenvaimennusmateriaalit ovat polyesterikuitueristettä (Dacron tms.). Y-tunnus

10 10/11 4. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Katselmuksen perusteella neuvolan vastaanottohuoneissa koetut sisäilmaongelmat johtuvat ensisijaisesti tiloihin suunnitelluista jo lähtökohtaisesti liian pienistä ilmanvaihdon ilmamääristä, mistä aiheutuu tunkkaisuutta. Tunkkaisuus on seurausta ihmisistä, toiminnasta sekä rakennusmateriaaleista ja irtaimistosta jo normaalistikin peräisin olevista erilaisista epäpuhtauksista. Vastaanottohuoneissa oletettavasti myös jo pelkästään hiilidioksidipitoisuuden nousu käytön aikana aiheuttaa selviä oireita. Korkea hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa aiheuttaa mm. tunkkaisuuden tunnetta, väsymystä ja päänsärkyä. Katselmuksen perusteella suosittelemme seuraavia sisäilman laatuun vaikuttavia rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä toimenpiteitä: Väliaikaistoimenpiteenä neuvolan tiloja palvelevan ilmanvaihtokoneen käyntiaikojen muuttaminen siten, että ilmanvaihto toimii jatkuvasti täydellä tehollaan. Tämä toimenpide ei merkittävästi paranna sisäilman laatua päiväsaikaan, mutta varsinaista käyttöajan ulkopuolista ilmanvaihtoa tehostamalla voidaan minimoida ainakin materiaalipäästöjen ja muiden epäpuhtauksien pitoisuutta sisäilmassa. Väliaikaistoimenpiteenä on mahdollista harkita myös odotusaulojen ja käytävien tuloilmamäärien pienentämistä, jolloin vastaanottohuoneisiin ja muihin varsinaisiin työskentelytiloihin ohjautuu vastaavasti nykyistä enemmän tuloilmaa. Neuvolan vastaanottohuoneiden ilmanvaihdon ilmamäärien kasvattaminen vähintään ohjearvojen (2 3 dm 3 /s,m 2 ) mukaisiksi. Tämä edellyttäisi käytännössä nykyisen tilassa 146 sijaitsevan ilmanvaihtokoneen korvaamista selvästi tehokkaammalla ilmanvaihtokoneella. Vaihtoehtoisesti ja ensisijaisesti suositeltavana toimenpiteenä nykyinen ilmanvaihtokone voidaan jättää palvelemaan esimerkiksi neuvolan tiloja , jolloin rakennuksen keskiosan tiloja varten tulee asentaa kokonaan uusi ilmanvaihtokone. Tällöin ehkäistään samalla kasvaneiden ilmamäärien aiheuttamia meluhaittoja sekä varmistetaan koneen lämmitystehon riittävyys myös kylmimpänä talviaikana. Ilmanvaihtokoneisiin ja -kanavointeihin kohdistuvien muutostöiden yhteydessä kaikkien tilojen ilmamäärät on luonnollisesti säädettävä ja tasapainotettava uudestaan. Harkinnan mukaan nykyisen ilmanvaihtokoneen pyörivän lämmönsiirtimen korvaaminen muulla ratkaisulla tai wc- ja laboratoriotilojen poistoilmanvaihdon eriyttäminen muiden, puhtaampien tilojen poistoilmanvaihdosta. Pyörivän lämmönsiirtimen käyttäminen terveydenhoidon tiloissa ei ole lähtökohtaisesti suositeltava ratkaisu. Toimiston / infon 130 nykyisen tuloilmaelimen vaihtaminen käännettävillä suuttimilla varustettuun malliin vetohaittojen vähentämiseksi. Ilmanvaihtokoneen suodattimien osalta suositellaan, että suodattimet tulisi jatkossa vaihtaa nykyiseen tapaan vähintään 2 kertaa ja mieluiten 3 kertaa vuodessa, mutta kuitenkin mahdollisimman säännöllisin väliajoin. Sisäilman laadun kannalta suositeltavin ajankohta suodattimien vaihdolle on alkukesästä pahimman siitepölykauden päätyttyä ja etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

11 11/11 myöhään syksyllä / alkutalvesta, jolloin ulkoilman sisältämän pölyn määrä on jo vähäinen. Likaiset suodattimet pienentävät ilmamääriä ja aiheuttavat tunkkaista hajua. Lämpöpatteriverkoston säätäminen ja/tai sen lämmitystehon nostaminen talviaikaisten mahdollisten kylmyysongelmien esiintyessä. Tavoitteena on se, että kylmyysongelmien esiintyessä ja ylipäätään talviaikana lämmittäminen tapahtuu ensisijaisesti lämpöpattereiden eikä ilmanvaihdon avulla. Tilan 140 wc-istuimen viemärin muovimattoliitoksen ja kiinnitysruuvien läpivientikohtien tiiviyden tarkastaminen mahdollisten vesivuotojen varalta Katselmuksessa ei todettu tarkastetuissa tiloissa viitteitä sellaisista piilevistä kosteusvaurioista tai muista ongelmista, jotka edellyttäisivät tarkemman kosteusja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tai muun selvityksen teettämistä ainakaan vielä tässä vaiheessa ennen kuin edellä esitetyt suurimmat sisäilman laatua heikentävät puutteet on ensin korjattu. Kokkolassa IdeaStructura Oy Hannanoora Junttila, DI Jukka Huttunen, DI etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus