valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) 3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26.6.2007. valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) 3."

Transkriptio

1 Kunnallinen työmarkkinalaitos Työryhmämuistio 1 (14) Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvistä palvelussuhde ym. kysymyksistä 1 Lainsäädäntötaustaa Sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kuntien sosiaalihuollon tehtäviin kuuluu mm. lain 17 :ssä lueteltujen sosiaalipalvelujen järjestäminen asukkaille kulloinkin tarkemmin säädetyn sisältöisinä ja laajuisina. Sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö 1, lasten ja nuorten huolto, kehitysvammaisten erityishuolto ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huolto. Sosiaalihuoltolain 10 :n 2 momentin mukaan tulee jokaisen kunnan käytettävissä asiakastyössä olla sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden 2 omaavan viranhaltijan palveluja. Kunnan harkinnassa on, mihin sosiaalityön asiakastyöntehtäviin ja missä tilanteissa em. pätevyyden omaavaa viranhaltijaa käytetään 3. Sosiaalihuoltolain 12 :n 2 momentin (037/99) mukaan voi kuitenkin tahdosta riippumatonta huoltoa koskevan päätöksen 4 tehdä vain virkavastuulla toimiva, sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö eli käytännössä virkasuhteinen sosiaalityöntekijä. Säännöksellä pyritään parantamaan tahdosta riippumattomien toimenpiteiden kohteeksi joutuvien oikeusturvaa siten, että toimenpiteestä päättävällä on ammatillista kykyä arvioida toimenpiteen tarve. Tahdosta riippumattomalla huollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tehdään vastoin henkilön nimenomaista tahtoa tai siitä riippumatta tilanteissa, joissa hänen kantansa ei ole selvitettävissä. Tällaisia ovat esim. lastensuojelulain mukainen huostaanotto sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu huoltoon määrääminen ja päihdehuoltolaissa tarkoitettu hoitoon määrääminen 5. Sosiaalihuoltolain 12 :n muutosta koskevissa lainvalmisteluasiakirjoissa on lisäksi todettu, että tärkeitä sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavan viranhaltijan palvelut ovat esimerkiksi myös lastensuojelulain 10 :n 3 momentissa tarkoitetuissa lapsen edun selvittämistä ja puhevaltaa koskevissa asioissa 1 Ks. sosiaalihuoltolain 18, sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. 2 Ks. sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3 ja 14 sekä valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) 3. 3 Ks. hallituksen esitys 137/1999 sosiaalihuoltolain muuttamisesta. 4 Ks. sosiaalihuoltolain 12 :n 2 mom., lain 10 :n 2 momentissa tarkoitetulla viranhaltijalla, jonka 6 :n 1 momentissa tarkoitettu monijäseninen toimielin on tehtävään määrännyt, on oikeus toimielimen vahvistamin perustein ja yleisten ohjeiden mukaisesti toimielimen puolesta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja näissä tapauksissa käyttää toimielimen puhevaltaa itse tai asiamiehen välityksellä. 5 Ks. lastensuojelulain 18, jos lapsi on lain 16 :ssä mainitusta syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa voidaan hänet ottaa sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta päätöstä lääninoikeuden (hallinto-oikeuden) vahvistettavaksi. Ks. myös tahdosta riippumattoman huollon/hoidon osalta kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32, päihdehuoltolain 10 ja mielenterveyslain 8.

2 KT Työryhmämuistio 2 (14) ja lastensuojeluasetuksen 3 :ssä tarkoitetuissa 6 lapsen huostaanoton valmistelua ja oikeudelle annettavia lausuntoja ym. koskevissa asioissa. Em. sosiaalihuoltolain 10 :n 2 momentissa ei edellytetä, että sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavan henkilön palveluja olisi saatavana ympäri vuorokauden. Kunta on kuitenkin velvollinen huolehtimaan siitä, että kiireelliset tahdosta riippumattomat toimenpiteet (mm. kiireelliset huostaanotot) hoidetaan vuorokauden ajankohdasta tai viikonpäivästä riippumatta eli myös normaalin päiväajan toiminnan ulkopuolella. Minkälaisin järjestelyin palvelutarpeeseen vastataan, on kunnan päätettävissä. Sosiaalihuoltolain voimaan tulleella muutoksella täsmennettiin sosiaalipalvelujen järjestämistä kiireellisissä tapauksissa. Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Kunnat voivat luonnollisesti palvelujen kysynnän tarpeen ja voimavarojensa puitteissa järjestää muitakin kuin kiireellisiä sosiaalipalveluja normaalin päiväajan ulkopuolella. Näiden järjestämistä ei kuitenkaan käsitellä tässä muistossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2005:8 Kiireellinen sosiaalipalvelu, Sosiaalipäivystyksen järjestäminen, on esitelty kiireellisen sosiaalipalvelun järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. 2 Kiireellisten sosiaalipalvelujen käsite tässä muistossa Kiireellisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan tässä muistiossa ensisijaisesti tahdosta riippumattoman hoidon/huollon järjestämistä, jota sen luonteen vuoksi ei voida siirtää ilman, että siitä aiheutuisi merkittävää vaaraa ao. henkilön itsensä tai toisten terveydelle tai turvallisuudelle, ja johon siis pitää palvelutarpeen luonteen vuoksi välttämättä vastata myös normaalin päiväajan toiminnan ulkopuolella. Myös esim. lastensuojeluun ja lapsen edun valvontaan liittyvissä kysymyksissä, perheväkivaltatilanteiden yhteydessä ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden akuuttitilanteissa voi syntyä vastaavankaltaisia sosiaalihuollon välittömiä toimenpiteitä vaativia tilanteita. 6 Lastensuojeluasetuksen 3 :n mukaan lastensuojelun tehtävissä toimiva sosiaalityöntekijä valmistelee mm. lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat yhteistyössä lasten huoltoon perehtyneen toisen työntekijän kanssa. Jos asian kiireellisyys sitä edellyttää tai jos yhteistyö erityisestä syystä on ilmeisen tarpeetonta, sosiaalityöntekijä voi valmistella asian yksin.

3 KT Työryhmämuistio 3 (14) 3 Nykytilanne kunnissa Hätäkeskusten 7 perustaminen ja viranomaisyhteistyön lisääntyminen ovat saattaneet lisätä sosiaalihuollon palvelujen, erityisesti sosiaalityön, kysyntää muutoinkin esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin ei ole kuitenkaan aina kysymys tässä muistossa tarkoitetuista kiireellisistä sosiaalipalveluista. Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä on käytetty esimerkiksi nimityksiä sosiaalipäivystys tai kriisipäivystys. Päivystys-sanan käyttöä tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä harhaanjohtavana, koska päivystyksellä tarkoitetaan vakiintuneen terminologian mukaan työaikalain mukaista varallaoloa. Sosiaalipalveluissa päivystys-nimitystä on käytetty kuitenkin nimenomaan normaalina päiväaikana annetuista kiireellisistä palveluista ja toisaalta päiväajan ulkopuolellakin annetut kiireelliset palvelut on usein järjestetty muutoin kuin henkilöstön varallaolona. Kriisipäivystys yms. sana taas on omaksuttu lähinnä suurten onnettomuuksien ym. varalta muodostettua, vapaaehtoistoimintaan perustuvaa tukitoimintaa varten. Em. syystä on muistiossa päädytty suosittelemaan, että edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuista sosiaalihuollon palveluista, jotka annetaan normaalin päiväajan ulkopuolella, käytettäisiin nimitystä kiireelliset sosiaalipalvelut. Kiireellisten sosiaalipalvelujen kysynnän lisääntyessä ovat kunnat alkaneet järjestää näitä ja muitakin sosiaalipalveluja myös normaalin päiväajan ulkopuolella iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Säännöllisenä toimintamuotona tätä on järjestetty lähinnä suurissa kaupungeissa. Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2006 sosiaalipäivystyksen järjestämisestä tekemän selvityksen mukaan sosiaalipäivystys on asianmukaisesti järjestetty suurimmassa osassa Suomen kuntia. Sen mukaan kunnissa on selkeät järjestelyt siitä, miten sosiaaliviranomaisiin saa yhteyden normaalien aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2006:64 Sosiaalipäivystyksen kehittäminen on kuvattu sosiaalipäivystyksen asiakasprosesseja ja toiminnan kehittämistä sekä annettu näkökulmia toiminnan organisoinnissa ilmeneviin pulmiin. 7 Hätäkeskuslakia (157/2000) sovelletaan pelastus-, poliisi-, sekä sosiaali- ja terveystoiminnan järjestämiseen ja hätäkeskuksiin sekä hätätilanteita koskeviin ilmoituksiin, jollei ilmoitusten käsittelystä muualla laissa toisin säädetä (eräin poikkeuksin). Hätäkeskuksen tehtävänä on mm. vastaanottaa hätäilmoituksia ja toimia pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena sekä tukea ja avustaa em. viranomaisten tehtäviä hoitavia yksiköitä. Lain perustelujen mukaan hätäkeskuksiin tulevat ilmoitukset koskisivat ensisijassa palokunnan apua edellyttäviä hätätilanteita kuten tulipaloja ja muita onnettomuuksia, poliisin toimenpiteitä edellyttäviä rikoksia ja muita kiireellisiä poliisitoimenpiteitä sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisiä toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita kuten tapaturmia ja sairauskohtauksia tai sosiaalihuollon päivystystapauksia. Hätäkeskuslaissa ei ole velvoitetta järjestää esim. ympärivuorokautista sosiaalipäivystystä kiireellisiä tapauksia varten.

4 KT Työryhmämuistio 4 (14) 4 Tapoja ja mahdollisuuksia järjestää kiireellisiä sosiaalipalveluja 4.1 Yleisiä lähtökohtia Se, miten kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuus varmistetaan vuorokauden eri aikoina ja viikon eri päivinä ja miten palvelut järjestetään, riippuu palvelutarpeesta eli kysynnän määrästä, säännönmukaisuudesta, toistuvuudesta ja luonteesta sekä käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä suunniteltaessa on huomattava, että näihin liittyy usein viranomaistehtäviä, joita voivat suorittaa vain viranhaltijat ja jotka lisäksi vaativat sosiaalityöntekijän ym. ammattihenkilön ammattipätevyyttä. Palvelujen tarjontaan liittyviä henkilöstön työaikajärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa luonnollisesti huomioon mm. työaikalain säännökset ja voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen määräykset. Kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuuden asianmukainen turvaaminen edellyttää yleensä seudullista tai alueellista kuntien tai kuntien ja eri viranomaistahojen välistä yhteistyötä, koska yksittäisissä pienehköissä kuntayksiköissä on kiireellisten sosiaalipalvelujen tarve usein lähinnä satunnaista eikä käytettävissä oleva henkilömäärä huomioon ottaen toimivien työ- ja varallaolojärjestelmien luominen ole käytännössä mahdollista. Palvelutarpeen kehitystä on syytä seurata ja järjestellä palveluja tarpeen mukaan uudelleen. Myös mm. teknologian kehitystä on hyvä seurata, jotta sitä voidaan hyödyntää palveluja järjestettäessä. Normaalin päiväajan ulkopuolella voidaan kiireellisiä sosiaalipalveluja järjestää alueellisena yhteistyönä esim. seuraavasti: Kukin kunta sitoutuu vastaamaan vuorollaan kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuudesta koko alueella. Kuten edellä, mutta palvelut keskitetään osittain (esim. viikonloppuna ja/tai yöaikana) tai kokonaan yhteen "toimipisteeseen", josta vastuuvuorossa kulloinkin olevan kunnan viranhaltija on välittömästi tai välillisesti tavoitettavissa. Kyseeseen voi tulla esim. keskitetty puhelinnumero (esim. jokin ympärivuorokauden toiminnassa oleva hoitolaitos), josta pyynnöt ohjataan tai josta ne ohjautuvat automaattisesti esim. varallaolovuorossa olevalle sosiaalityöntekijälle ym. Jos palvelutarve on todella huomattavaa, voi kyseeseen tulla myös keskitetty fyysinen toimipiste, jossa on yövuorossa sosiaalityöntekijä. Yksi kunta sitoutuu järjestämään koko yhteistoiminta-alueen tarvitsemat kiireelliset sosiaalipalvelut osittain (esim. viikonloput) tai kokonaan ja muut kunnat ostavat tarvitsemansa palvelut tältä. Palvelu järjestetään osittain tai kokonaan hätäkeskusten välityksellä tai sen toimintana (esim. vastaavasti kuin edellä keskitetty palvelu). Kun palvelut järjestetään kuntien/kuntien ja muiden viranomaistahojen välisenä yhteistyönä tai ostopalveluina, on järjestelyistä tehtävä osapuolten vä-

5 KT Työryhmämuistio 5 (14) 4.2 Henkilöstön työaikajärjestelyjä 4.3 Henkilöstön varallaolojärjestelmä lillä selkeä sopimus, jotta mm. tehtäviä suorittavien viranhaltijoiden toimivalta toimia koko alueella on selvää 8. Yksityiseltä sektorilta ei kiireellisiä sosiaalipalveluja voida yleensä ostaa, koska em. palveluissa on yleensä myös kyse viranomaistehtävistä, joita voivat suorittaa vain viranhaltijat 9. Palvelut voidaan järjestää esimerkiksi porrastamalla henkilöstön säännöllisiä työaikoja työpäivän kuluessa tai järjestämällä työajat tarvittaessa useampaan vuoroon, joilla katetaan nykyistä suurempi osa vuorokaudesta tai tarvittaessa koko vuorokausi (esim. 2 vuoroa tai 3 vuoroa). Säännönmukaisen työvuoronsa aikana viranhaltijat/työntekijät ovat luonnollisesti velvollisia tekemään kaikkia muitakin virka-/työtehtäviään kuin vain em. kiireellisiä tehtäviä. Em. järjestelyt edellyttävät, että käytettävissä on useita tarvittavan pätevyyden omaavia henkilöitä (yleensä virkasuhteisia sosiaalityöntekijöitä ym.) joko kunnan omassa palveluksessa tai, että useampi kunta on tehnyt yhteistyösopimuksen kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä alueellaan, jolloin koko alueen sosiaalityöntekijöiden ym. työvuorot suunnitellaan alueen palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Määrätyin edellytyksin voidaan em. työtä teettää myös lisä- ja ylityönä, myös työvuoroluetteloon etukäteen suunniteltuna lisä- ja ylityönä. Jos palvelutarve ei edellytä henkilöstön olemista työpaikalla säännönmukaisessa työvuorossa, mutta kokemusperäisesti tiedetään, että tarve kiireellisten sosiaalipalvelujen antamiselle määrättyinä aikoina myös normaalin päiväajan ulkopuolella on suhteellisen säännönmukaista ja toistuvaa, voidaan osa vuorokautta ja/tai viikonlopusta/arkipyhistä tai viikonloppu hoitaa vapaamuotoisella varallaololla (ks. viranhalijan/työntekijän varallaolosta säännöllisen työaikansa ulkopuolella tarkemmin kohta 5.6). Mahdollisuudet varallaolojärjestelmien luomiseen pienissä yksiköissä ovat kuitenkin rajalliset ja järjestely edellyttää yleensä useamman kunnan yhteistyötä esim. siten, että yhteistyöalueeseen kuuluvien kuntien sosiaalityöntekijät ym. ovat varalla kukin vuorollaan. 8 Ks. edellä alaviite 4. 9 Ks. kuntalain 1 luvun 2 :n 3 mom. ja 6 luvun 44, sosiaalihuoltolain 5 :n 2 mom. sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista annetun lain 4.

6 KT Työryhmämuistio 6 (14) 5 Henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä 5.1 Yhteistoimintamenettely Ennen kuin kunta suorittaa esim. sosiaalitoimessa henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia palvelutoiminnan muutoksia tai olennaisia muutoksia henkilöstön työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä, käydään toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoimintamenettelystä tehdyn yleissopimuksen tai paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaiset neuvottelut. (ks. yleissopimuksen 3 ja 4 ) 10. Mm. kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuuden asianmukaiseksi turvaamiseksi rakennettava varallaolojärjestelmä on yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia. Yhteistoimintamenettely ei rajoita työnantajan oikeutta järjestää työt ja toiminnot palvelutarpeen edellyttämällä tavalla, vaikka neuvotteluissa ei saavutettaisikaan yhteisymmärrystä. 5.2 Työaikalain ja KVTES:n alaisuus ja työvuoroluettelon laatimisvelvollisuus Töiden ja työaikojen suunnittelu ja järjestäminen sekä työn tekemispaikka ym. ovat työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluvia työnantajan päätettäviä asioita. Työaikojen suunnittelussa työnantajan tulee luonnollisesti ottaa huomioon mm. työaikalain ja valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräykset. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat pääsääntöisesti työaikalain (605/1996) alaisia ja näin ollen heihin tulee sovellettavaksi työaikalain ehdottomat säännökset kuten ylityön tekemisvelvoitetta ja ylityön enimmäismäärää koskevat säännökset (ks. KVTES:n työaikaluvun 2 ). Pääsääntöisesti sovellettavat työaikamääräykset löytyvät kuitenkin KVTES:sta. KVTES:n työaikaluvun 30 :n mukaan on työnantajan velvollisuutena laatia työaikalain alaisia töitä varten etukäteen työvuoroluettelo, josta ilmennee viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Myös mahdollinen varallaolo on syytä merkitä työvuoroluetteloon, koska näin pystytään seuraamaan mm. työhönsidonnaisuutta (esim. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen) ja vapaapäivien antamista ja toteutumista. Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, edellytetään myös työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista (ovat usein sama asiakirja). Tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa koskevat tarkemmat määräykset näihin liittyvine kuulemismenettelyineen ovat KVTES:n työaikaluvun 29 ja 30 :ssä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jää lain 2 :n 1 kohdan perusteella sosiaalijohtaja tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija. Lisäksi voi työaikalain 2 :n 3 kohdan perusteella lain soveltamisen ulkopuolelle jäädä sel- 10 Uusi laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tulee voimaan (Ks. KT:n yleiskirje 7/2007).

7 KT Työryhmämuistio 7 (14) 5.3 Sosiaalityöntekijöiden säännöllinen työaika lainen olennaisessa määrin kenttätyötä tekevä sosiaalityöntekijä, joka päättää itsenäisesti kenttätyön järjestelyistä. KVTES:n työaikaluvun 4 :n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Näin ollen esim. sosiaalityöntekijää ei voida velvoittaa suorittamaan varallaoloa työpaikallaan tai työpaikaksi katsottavassa muussa työpisteessä, vaan tällöin kyseessä on kokonaan työajaksi luettava työvuoro eikä varallaolo (ks. myös jäljempänä kohta 5.6). Kunnan sosiaalilautakunnan alaisten sosiaalityöntekijöiden ja heidän esimiestensä (lukuun ottamatta sairaaloita, terveyskeskuksia, mielenterveystoimistoja sekä hoito- ja huoltolaitoksia) säännöllinen työaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 8 :n toimistotyöaikajärjestelmän mukaan. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36,25 tuntia viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36,25 tuntia enintään 6 viikon ajanjaksossa. Muiden sosiaalityöntekijöiden säännöllinen työaika on KVTES:n työaikaluvun 10 :ssä määrätty 37 tuntia viikossa tai keskimäärin em. viikkotyöaika enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Näiden sosiaalityöntekijöiden kohdalla myös KVTES:n työaikaluvun 9 :ssä määrätty jaksotyö on mahdollinen sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja huoltolaitoksissa. Sovelletaanko sosiaalityöntekijään em. toimintayksikössä jaksotyöaikaa vai 37 tunnin työaikaa, päättää työnantaja. Sikäli kun työnantajalla on KVTES:n ja työaikalain perusteella valittavana useampia työaikajärjestelmiä (esim. jaksotyö- tai yleistyöaika), päättää työnantaja toiminnan ja virka-/työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman työaikajärjestelmän. Valittua työaikajärjestelmää sovelletaan sellaisenaan. Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä eli mm. sairaaloissa, hoito- ja huoltolaitoksissa ja terveyskeskuksissa. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 3 viikon pituisena työaikajaksona 114,25 tuntia tai 2 viikon työaikajaksossa 76,5 tuntia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden peräkkäisen 2 tai 3 viikon tai kolmen peräkkäisen 2 viikon työaikajakson aikana keskimäärin edellä mainittu. Jaksotyössä ei ole määrätty vuorokautista eikä viikoittaista säännöllistä työaikaa, vaan yksinomaan jakson säännöllinen työaika (ks. kuitenkin esim. työvuorojen enimmäispituuksista jäljempänä kohta 5.8.1). Edellä todetusta poiketen on päihdehuollon ym. tehtävissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden säännöllinen työaika KVTES:n työaikaluvun 7 :ssä määrätty yleistyöaika tai, kun kyseessä on em. hoito- tai huoltolaitos, voi-

8 KT Työryhmämuistio 8 (14) 5.4 Lisä- ja ylityön tekemisvelvollisuus daan noudattaa jaksotyöaikaa. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38,25 tuntia viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38,25 tuntia enintään 6 viikon ajanjaksossa Ylityö Työt suunnitellaan lähtökohtaisesti siten, että ne voidaan tehdä säännöllisenä työaikana ja ylityön tarve on lähinnä poikkeuksellista. Ylityön teettäminen työaikalain alaisella viranhaltijalla/työntekijällä edellyttää työaikalain 18 :n mukaan viranhaltijan/työntekijän erillistä suostumusta (voidaan antaa kertaluontoisesti tai lyhyehköksi ajanjaksoksi määrätehtävää varten). Lain mukaan viranhaltija ei voi kuitenkaan kieltäytyä ylityöstä, joka on välttämätöntä työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi. Kiireellisissä sosiaalipalveluissa on yleensä kyse tällaisesta työstä. Työntekijöiden kohdalla ei vastaavaa poikkeussäännöstä ole, joten ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus. Ylityön enimmäismääriä koskeva ehdoton säännös on työaikalain 19 :ssä. Laissa säädettyyn enimmäismäärään lasketaan mukaan vain laissa tarkoitettu ylityö (keskim. yli 40 tuntia/vko tehty työ), vaikka valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan ylityökorvauksia maksettaisiinkin jo em. alemmasta työajasta Lisätyö Myös lisätyön teettäminen edellyttää työaikalain 18 :n mukaan viranhaltijan/ työntekijän suostumusta. Lisätyöhön suostumus voidaan antaa etukäteen esimerkiksi työsopimuksella tai viranhaltijan kyseessä ollessa erillisellä lomakkeella (esim. virkasuhteen alkamisilmoitus tai virkamääräys), jonka myös viranhaltija allekirjoituksellaan hyväksyy (pysyvä suostumus, vrt. ero ylityöhön). Kuten edellä ylityön kyseessä ollessa, viranhaltija ei voi kieltäytyä lisätyöstä, joka on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Vaikka viranhaltija/työntekijä olisikin jo virka-/työsuhteensa alkaessa sitoutunut lisätyön tekemiseen, hän voi perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinään. Epäselvyyksien välttämiseksi on uutta henkilöstä palkattaessa syytä tuoda selvästi esille mahdollinen lisätyön tekemisvelvollisuus ja ottaa siitä asianmukaiset kirjalliset sitoumukset Hätätyö KVTES:n työaikaluvun 18 :ssä on myös määräys työaikalain 21 :ssä säädetystä hätätyöstä. Sitä voidaan teettää mm. tilanteissa, jolloin ennalta arvaamaton syy uhkaa johtaa hengen ja terveyden vaarantumiseen eikä työtä voida siirtää tehtäväksi myöhemmin. Hätätyöstä ei ole kyse, kun työtä teetetään säännöllisenä työaikana, vaikka hätätyön edellytykset muutoin täyttyisivätkin. Hätätyötä ei lueta työaikalain 19 :ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään eikä viranhaltija/työntekijä voi kieltäytyä hätätyön tekemisestä.

9 KT Työryhmämuistio 9 (14) Myös esimerkiksi viikoittaisen vapaan antamista ja yötyön tekemistä koskevista säännöksistä voidaan poiketa. 5.5 Epämukavan työajan korvaukset sekä lisä-, ylityö- ja hätätyön korvaukset 5.6 Varallaolo Varallaolon määritelmä Ns. epämukavana työaikana tehdyltä työajalta, oli kyseessä sitten säännöllinen työaika taikka lisä- tai ylityö, suoritetaan KVTES:n työaikaluvun :ssä määrätyt työaikakorvaukset. Lisä- ja ylityötä koskevat korvausmääräykset ovat KVTES:n työaikaluvun :ssä ja hätätyön korvausmääräys 18 :ssä. Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden työaikakorvauksia koskevat poikkeusmääräykset ovat KVTES:n työaikaluvun :ssä. Arvioitaessa sitä, onko viranhaltija/työntekijä johtavassa asemassa, kiinnitetään erityisesti huomiota henkilön asemaan organisaatiossa. Itsenäisessä asemassa voidaan viranhaltijan/työntekijän katsoa olevan, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Näitä ovat yleensä esimiesasemassa olevat sekä sellaiset henkilöt, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella (kenttätyössä). Mikäli johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevat viranhaltija/ työntekijä on työaikalain alainen, sovelletaan myös häneen KVTES:n työaikaluvun 2 :n 1 momentissa lueteltuja työaikalain säännöksiä (eli lainsäännökset, joista ei ole erillistä määräystä KVTES:ssa). KVTES:n työaikaluvun 5 :n mukaan varallaololla tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän velvollisuutta olla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaolo on syytä merkitä etukäteen työvuoroluetteloon, vaikka varallaolo voi perustua myös esimiehen erilliseen kirjalliseen määräykseen.

10 KT Työryhmämuistio 10 (14) Varallaolovelvollisuus Varallaolon muoto ja sidonnaisuus Jos viranhaltija/työntekijä on määrätty olemaan työpaikalla tai työpaikaksi katsottavaksi muussa työpisteessä (esim. toisen kunnan sosiaalivirastossa tai poliisilaitoksella), ei kyse ole varallaolosta vaan normaalista säännölliseen työaikaan luettavasta työvuorosta 11. Työaikalain 5 :n mukaan varallaolosta sovitaan työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä. Kuten lisä- ja ylityönkin kohdalla, viranhaltija ei saa kuitenkaan kieltäytyä työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vaatimasta varallaolosta. Työntekijöiden kohdalla varallaolo perustuu yleensä jo työsopimukseen otettuun määräykseen, jossa työntekijä sitoutuu olemaan varalla. Viranhaltijoiden varallaolovelvollisuus taas perustuu joko sopimukseen tai, jos kyseessä on varallaolo, josta viranhaltija ei lain mukaan saa kieltäytyä, myös työnantajan yksipuoliseen määräykseen. Virantoimitusvelvollisuuteen eli virkatehtäviin kuuluva varallaolo on voitu todeta myös esim. jo viranhakuilmoituksessa ja virkamääräyksessä. Tällöinkin on syytä varmistaa, että viranhaltija on viran vastaan ottaessaan ymmärtänyt virantoimitusvelvollisuuteensa liittyvän varallaolovelvollisuuden ja hyväksyy sen. Varallaolosta voidaan luonnollisesti aina sopia erikseen viranhaltijan/työntekijän kanssa esim. kertaluontoisesti tai määrättyä ajanjaksoa/tilannetta varten. Uutta henkilöstöä palkattaessa on epäselvyyksien välttämiseksi syytä tuoda selvästi esille virkaan/työhön liittyvä varallaolovelvollisuus ja ottaa siitä asianmukaiset kirjalliset sitoumukset (ks. kohta Lisätyö). Työnantaja päättää noudatettavan varallaolon muodon, siihen liittyvän sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpaikalle saapumisen enimmäisajat palvelutarpeen ja toimintojen vaatimusten mukaan ottaen huomioon myös käytettävissä oleva työvoima. Varallaolon sidonnaisuutta vuosittain paikallisesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja teknologian kulloistakin kehitystä. Erilaisten 11 Huomaa kuitenkin, että mikäli työnantaja on antanut viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisuuden suorittaa vapaamuotoista varallaoloa hänestä itsestään johtuvasta syystä valintansa mukaan olemalla työpaikalla tai työnantajan osoittamassa muussa tilassa taikka muualla ja viranhaltija/työntekijä oleskelee hänelle määrätyn vapaamuotoisen varallaolon aikana työpaikalla, kyseessä on edelleen vapaamuotoinen varallaolo eikä kokonaan työajaksi luettava aika. Tällainen tilanne voi syntyä esim. silloin, kun viranhaltija/työntekijä asuu niin kaukana työskentelypisteestä, ettei varallaolo tosiasiassa hänen kohdallaan olisi muutoin mahdollista. Vaikka työnantaja ei pääsääntöisesti voikaan määrätä viranhaltijan/työntekijän asuinpaikkaa, ei asuinpaikka kuitenkaan ratkaise toimintojen edellyttämää varallaoloa tai sen muotoa ym., vaan viranhaltijan/työntekijän on asuinpaikastaan huolimatta pystyttävä hoitamaan virka-/työtehtävänsä kuten mahdollisen varallaolon, johon hän on sitoutunut tai johon hänellä lain mukaan on velvollisuus.

11 KT Työryhmämuistio 11 (14) Varallaolosta suoritettavat korvaukset viestintä- ja hälytysjärjestelmien kehitys mahdollistaa oleskelun varallaoloaikana eri paikoissa, kunhan viranhaltija/työntekijä pystyy riittävän nopeasti aloittamaan työskentelyn. Nykyinen teknologia ja kiireellistenkin sosiaalipalvelujen luonne huomioon ottaen esim. asuntovarallaolo on tarpeettoman sidonnainen varallaolon muoto. Henkilöstön varallaoloa järjestettäessä tulee ottaa huomioon mm. työaikalain 5 :n säännös, jonka mukaan varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän/viranhaltijan vapaa-ajan käyttöä. Lisäksi tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että viikoittainen vapaa turvataan (ks. kohta 5.8.2) Varallaolon suunnittelun lähtökohtana yleensä onkin, että varallaolo pyritään jakamaan mahdollisimman tasaisesti kyseeseen tulevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden välillä. Kun uutta toimintaa, esim. kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämiseen liittyvää varallaoloa suunnitellaan eikä henkilöstön tehtäviin ole aiemmin kuulunut varallaoloa, on perusteltua erilaisten toiminnallisten vaihtoehtojen ohella kartoittaa myös henkilöstön valmiuksia varallaoloon (ks. myös kohta 5.1 yhteistoimintamenettelystä). Varallaolo pyritään järjestämään ensisijassa järjestelmän piiriin ilmoittautuneiden henkilöiden avulla, mikäli näin saavutetaan vaadittava varallaolovalmius ottaen huomioon mm. varallaoloa suorittavalta henkilöstöltä edellytetty koulutus ja muu osaaminen 12 sekä se, ettei varallaoloon osallistuvan henkilöstön työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi. Muussa tapauksessa työnantajan tulee määrätä tarvittava määrä ao. koulutuksen omaavia viranhaltijoita lakisääteiseen varallaoloon. Vapaamuotoisen varallaolon korvauksen suuruuteen vaikuttaa mm. viranhaltijalle/työntekijälle määrätty sidonnaisuus- ja valmiusaste (ks. KVTES:n työaikaluvun 5 3 mom. ja 23 1 mom.). Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi. Varallaoloaika päättyy, kun viranhaltija/työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työskentelemään, ja jatkuu, kun työskentely päättyy, mikäli määrättyä varallaoloaikaa on vielä jäljellä. Varallaolokorvaus maksetaan myös työaikaluvun 23 :ssä tarkoitetulle johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle, joka on määrätty kiireellisen sosiaalipalvelun järjestämistä koskevaan varallaoloon. Varallaolosta työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi 13. Työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan. 12 Ennen varallaolon alkamista on perusteltua kartoittaa henkilöstön valmiudet uusiin tehtäviin ja varmistaa se, että heillä on kiireellisten sosiaalipalvelujen varallaolon usein yllättävissä ja akuuteissa asiakkaan kriisitilanteissa edellytetty osaaminen. Sosiaalialan substanssin hallinnan lisäksi osaaminen em. tilanteissa vaatii mm. kykyä nopeaan ja selkeään itsenäiseen päätöksentekoon ja sovellettavien toimintatapojen valintaan sekä hyviä arviointitaitoja ja tilannetajua. Osaaminen on kykyä soveltaa koulutuksessa ja työelämässä opittuja tietoja ja taitoja käytännön työn eri tilanteissa sekä muodostaa näistä kokemuksista uutta, sovellettavaa tietoa. 13 Ks. matka-ajoista ja niiden lukemisesta työajaksi eräissä tapauksissa KVTES:n työaikaluvun 4 :n 2 mom.

12 KT Työryhmämuistio 12 (14) 5.7 Hälytysluontoinen työ Varallaolon aikana työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Koska varallaolo suunnitellaan yleensä säännöllisen työajan lisäksi, muodostuu varallaolon aikana tehty työ yleensä lisä-/ ylityöksi, josta suoritetaan KVTES:n mukaiset korvaukset. Lisäksi työssäolon ajalta voi tulla suoritettavaksi ns. epämukavan työajan korvauksia. Varallaolon aikana mahdollisesti syntyvään lisä- ja ylityöhön ei tarvita viranhaltijan/ työntekijän erillistä suostumusta. Mikäli työnantaja kutsuu viranhaltijan/työntekijän työhön viranhaltijan/työntekijän vapaa-aikana eikä viranhaltijaa/työntekijää ole määrätty olemaan varalla tai hänelle ei ole etukäteen yli 5 tuntia aiemmin ilmoitettu tällaisesta työstä, on viranhaltijalla/työntekijällä KVTES:n työaikaluvun 24 :ssä määritellyin edellytyksin oikeus hälytysrahaan KVTES:n mukaisten muiden työaikakorvausten lisäksi. Myös hälytysluonteisen työn edellyttämät matkakulut korvataan. 5.8 Työaikojen suunnitteluun vaikuttavia eräitä kysymyksiä Vuorokausilepo ja yhtäjaksoisen työvuoron enimmäispituus Viikoittainen vapaa Työaikalain 29 :n 1 momentin mukaan viranhaltijalle/työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin (laissa tarkoitetussa jaksotyössä 9 tunnin) pituinen vuorokausilepo. Vuorokausilepo siis rajoittaa yhtäjaksoisen työvuoron enimmäispituuden käytännössä 13 tuntiin (jaksotyössä 15 h, ks. lisäksi KVTES:n työaikaluvun 12 :n 2 mom. jaksotyön työvuoron pituudesta). Vuorokausilevon antamista koskevista säännöksistä voidaan poiketa lain 29 :ssä sanotuin edellytyksin. Vuorokausileposäännöstä ei sovelleta varallaolon aikana tehtyyn työhön (varallaolo ei ole työvuoro). KVTES:n työaikaluvun 26 :n mukaan työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Varallaolo viranhaltijan/työntekijän viikoittaisen vapaan aikana edellyttää KVTES:n työaikaluvun 5 :n 2 momentin mukaan hänen suostumustaan. Jotta viikoittaisen vapaan antaminen voitaisiin turvata, tulee välttää yhden ja saman viranhaltijan/työntekijän määräämistä varallaoloon esim. koko viikonlopuksi.

13 KT Työryhmämuistio 13 (14) Mikäli työaikalain alainen viranhaltija/työntekijä joutuu viikoittaisen vapaansa aikana työhön KVTES:n 26 :n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, suoritetaan KVTES:n 26 :ssä sanottu viikoittaisen vapaan menettämiskorvaus siltä osin kuin vapaa on menetetty (esim. suunniteltu 24 tunnin vapaa, jonka aikana tehnyt työtä 3 tuntia, korvaus suoritetaan 3 tunnilta). Ks. lisäksi mahdollisuudesta poiketa viikoittaisesta vapaasta KVTES:n 26 ja TAL:n Viikoittaisesta vapaasta ja sen korvaamisesta voidaan myös paikallisesti sopia toisin Yötyön tekemismahdollisuus 5.9 Työaikamääräyksistä poikkeaminen Työaikalain 26 :n 1 momentin mukaan yötyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kello 23:n ja 06:n välisenä aikana. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n 1 momentin mukaan TAL:n 9 :ssä (KVTES:n 7 :ssä) säädetyssä jaksotyössä sekä työssä, joka on järjestetty kolmeen vuoroon. Lisäksi yötyö on mahdollista klo 01:een asti työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon KVTES:n 7 :n mukaisessa yleistyöaikajärjestelmässä. Jaksotyössä voi perättäisten yötyövuorojen lukumäärä olla enintään seitsemän (TAL 27 :n 3 mom.). Jaksotyö tulee kysymykseen käytännössä lähinnä sosiaalihuollon laitoksissa ym. Kaksi- tai kolmivuorotyön tekeminen taas vaatii suuria yksiköitä. Noudatettavasta työaikajärjestelmästä riippumatta voidaan yötyötä kuitenkin teettää KVTES:n työaikaluvun 31 :n mukaan työssä, joka on tarpeen tehdä kello 23:n ja 6:n välisenä aikana lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kiireelliset sosiaalipalvelut. Muissa kuin em. tapauksissa (työaikajärjestelmänä esim. toimistotyö tai yleistyöaika eikä kyse ole em. lakisääteisistä tehtävistä) voidaan yötyön tekemiseen pyytää poikkeuslupaa työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaostolta. Yötyökorvauksia koskevat määräykset ovat KVTES:n työaikaluvun 20 :ssä. Yötyökorvaus maksetaan myös KVTES:n työaikaluvun 23 :ssä tarkoitetulle johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle, joka kiireellisen sosiaalipalvelun järjestämistä koskevan varallaolon aikana tekee sopimuksessa tarkoitettua yötyötä. Kunnallisen pääsopimuksen 13 :n mukaan voidaan paikallisesti sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Kun kysymys on työajoista, työaikajärjestelyistä ja -korvauksista, voidaan käytännössä sopia kaikesta muusta toisin paitsi

14 KT Työryhmämuistio 14 (14) KVTES:ssa määrätystä säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta vuositasolla (ks. KVTES:n yleisen osan 4 ). Lisäksi voivat työnantaja ja viranhaltija/työntekijä sopia KVTES:n työaikaluvun 3 :n mukaan keskenään säännöllisen työajan järjestämisestä KVTES:ssa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti. Jos poikkeava järjestely koskee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, tulee työnantajan sopia asiasta ao. luottamusmiehen tai sopijajärjestön kanssa. Edellä mainitulla tavalla voidaan sopia esimerkiksi KVTES:ssa määrättyä pidemmän työajan tasoittumisjakson käyttämisestä, vuorokautisesta säännöllisestä työajasta tai yhtäjaksoisen työvuoron pituudesta.

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA

INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA Inarin ja Utsjoen kunnat ovat sopineet alueellisen sosiaalipäivystyksen, virka-ajan ulkopuolisen

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa 1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02)

Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02) Kaupunginhallitus 340 17.10.2016 Johtavassa asemassa olevien määrittely 1663/01.01.00/2016 Kaupunginhallitus 17.10.2016 340 Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, christina.soderlund@salo.fi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1439-10 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.6.2010 4/2010

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1439-10 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.6.2010 4/2010 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1439-10 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.6.2010 4/2010 Viranomaistietojärjestelmien välisten tietoliikenneyhteyksien ylläpito-, huoltoja korjaustehtäviä

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat lähtien

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat lähtien Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat 1.12.2016 lähtien Taustaa Henkilöstölautakunta kokouksessaan 18.6.1991 76 on päättänyt johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1430-08 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 6.11.2008 7/2008

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1430-08 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 6.11.2008 7/2008 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1430-08 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 6.11.2008 7/2008 Lausunnonpyytäjä: Asia: Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työaikalain 5 :n 1 momentin soveltaminen

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kuntalain muuttamisesta

Lisätiedot

Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016

Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit. Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 Lomituspäivän kesto, lomittajan tehtävät, varallaolo ja valvontakäynnit Lomituspalveluiden Päivityspäivät 2016 2 koskee sekä kunnan lomituspalveluja käyttäviä että itse järjestettyä lomitusta koskee vain

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

14 JOHTAVASSA JA ITSENÄISESSÄ ASEMASSA OLEVIEN MÄÄRITTÄMINEN

14 JOHTAVASSA JA ITSENÄISESSÄ ASEMASSA OLEVIEN MÄÄRITTÄMINEN Henkilöstöjaosto 2 27.04.2016 Yhteistyötoimikunta 14 03.05.2016 Kunnanhallitus 14 11.05.2016 14 JOHTAVASSA JA ITSENÄISESSÄ ASEMASSA OLEVIEN MÄÄRITTÄMINEN HENKJA 27.04.2016 2 Valmistelija: vt.hallintojohtaja

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

HE 89/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta

HE 89/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta HE 89/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorista työntekijöistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nuorista työntekijöistä annettua

Lisätiedot

HE 136/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain. edempänä liikennöiviin aluksiin. Soveltamisalapoikkeuksissa

HE 136/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain. edempänä liikennöiviin aluksiin. Soveltamisalapoikkeuksissa HE 136/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merityöaikalain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain soveltamisalaa ja soveltamisalapoikkeuksia

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000) 1 (8) Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000) Työneuvoston lausunto palolaitoksen viranhaltijoiden oikeudesta kieltäytyä varallaolosta työaikalain (605/1996) perusteella. Annettu Mikkelin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 TES: 291203 PL: 07 1 Sovittiin, että Helsingin yliopiston ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n

Lisätiedot

Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin.

Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin. Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu 23.2.2015 Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin. Ks. myös työtuomioistuimen päätös TT 2015:74. Oikaisuvaatimuksen tekijä:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2012 1 1 Soveltamisala 1. Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ TALENTUM Helsinki 2014 4., uudistettu painos Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2176-1 ISBN 978-952-14-2177-8 (sähkökirja) Kansi: Lauri

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat SISÄLTÖ TYÖAIKALAIN MUUTOS 3 Työaikalain muutos ei uhkaa perhepäivähoitopalvelujen

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ Yhteistoimintasopimuksen sopijapuolet: Säkylän kunta Punkalaitumen kunta Huittisten kaupunki 1 Sopimuksen kohde ja sisältö Tämä sopimus

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

SOITEN SOSIAALIPÄIVYSTYSSOPIMUS 2017

SOITEN SOSIAALIPÄIVYSTYSSOPIMUS 2017 SOITEN SOSIAALIPÄIVYSTYSSOPIMUS 2017 1. Päivystykseen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipäivystykseen perustuu viranhaltijoiden ja työntekijöiden sitä

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot