valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) 3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26.6.2007. valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) 3."

Transkriptio

1 Kunnallinen työmarkkinalaitos Työryhmämuistio 1 (14) Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvistä palvelussuhde ym. kysymyksistä 1 Lainsäädäntötaustaa Sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kuntien sosiaalihuollon tehtäviin kuuluu mm. lain 17 :ssä lueteltujen sosiaalipalvelujen järjestäminen asukkaille kulloinkin tarkemmin säädetyn sisältöisinä ja laajuisina. Sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö 1, lasten ja nuorten huolto, kehitysvammaisten erityishuolto ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huolto. Sosiaalihuoltolain 10 :n 2 momentin mukaan tulee jokaisen kunnan käytettävissä asiakastyössä olla sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden 2 omaavan viranhaltijan palveluja. Kunnan harkinnassa on, mihin sosiaalityön asiakastyöntehtäviin ja missä tilanteissa em. pätevyyden omaavaa viranhaltijaa käytetään 3. Sosiaalihuoltolain 12 :n 2 momentin (037/99) mukaan voi kuitenkin tahdosta riippumatonta huoltoa koskevan päätöksen 4 tehdä vain virkavastuulla toimiva, sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö eli käytännössä virkasuhteinen sosiaalityöntekijä. Säännöksellä pyritään parantamaan tahdosta riippumattomien toimenpiteiden kohteeksi joutuvien oikeusturvaa siten, että toimenpiteestä päättävällä on ammatillista kykyä arvioida toimenpiteen tarve. Tahdosta riippumattomalla huollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tehdään vastoin henkilön nimenomaista tahtoa tai siitä riippumatta tilanteissa, joissa hänen kantansa ei ole selvitettävissä. Tällaisia ovat esim. lastensuojelulain mukainen huostaanotto sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu huoltoon määrääminen ja päihdehuoltolaissa tarkoitettu hoitoon määrääminen 5. Sosiaalihuoltolain 12 :n muutosta koskevissa lainvalmisteluasiakirjoissa on lisäksi todettu, että tärkeitä sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavan viranhaltijan palvelut ovat esimerkiksi myös lastensuojelulain 10 :n 3 momentissa tarkoitetuissa lapsen edun selvittämistä ja puhevaltaa koskevissa asioissa 1 Ks. sosiaalihuoltolain 18, sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. 2 Ks. sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3 ja 14 sekä valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005) 3. 3 Ks. hallituksen esitys 137/1999 sosiaalihuoltolain muuttamisesta. 4 Ks. sosiaalihuoltolain 12 :n 2 mom., lain 10 :n 2 momentissa tarkoitetulla viranhaltijalla, jonka 6 :n 1 momentissa tarkoitettu monijäseninen toimielin on tehtävään määrännyt, on oikeus toimielimen vahvistamin perustein ja yleisten ohjeiden mukaisesti toimielimen puolesta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja näissä tapauksissa käyttää toimielimen puhevaltaa itse tai asiamiehen välityksellä. 5 Ks. lastensuojelulain 18, jos lapsi on lain 16 :ssä mainitusta syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa voidaan hänet ottaa sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta päätöstä lääninoikeuden (hallinto-oikeuden) vahvistettavaksi. Ks. myös tahdosta riippumattoman huollon/hoidon osalta kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32, päihdehuoltolain 10 ja mielenterveyslain 8.

2 KT Työryhmämuistio 2 (14) ja lastensuojeluasetuksen 3 :ssä tarkoitetuissa 6 lapsen huostaanoton valmistelua ja oikeudelle annettavia lausuntoja ym. koskevissa asioissa. Em. sosiaalihuoltolain 10 :n 2 momentissa ei edellytetä, että sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavan henkilön palveluja olisi saatavana ympäri vuorokauden. Kunta on kuitenkin velvollinen huolehtimaan siitä, että kiireelliset tahdosta riippumattomat toimenpiteet (mm. kiireelliset huostaanotot) hoidetaan vuorokauden ajankohdasta tai viikonpäivästä riippumatta eli myös normaalin päiväajan toiminnan ulkopuolella. Minkälaisin järjestelyin palvelutarpeeseen vastataan, on kunnan päätettävissä. Sosiaalihuoltolain voimaan tulleella muutoksella täsmennettiin sosiaalipalvelujen järjestämistä kiireellisissä tapauksissa. Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Kunnat voivat luonnollisesti palvelujen kysynnän tarpeen ja voimavarojensa puitteissa järjestää muitakin kuin kiireellisiä sosiaalipalveluja normaalin päiväajan ulkopuolella. Näiden järjestämistä ei kuitenkaan käsitellä tässä muistossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2005:8 Kiireellinen sosiaalipalvelu, Sosiaalipäivystyksen järjestäminen, on esitelty kiireellisen sosiaalipalvelun järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. 2 Kiireellisten sosiaalipalvelujen käsite tässä muistossa Kiireellisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan tässä muistiossa ensisijaisesti tahdosta riippumattoman hoidon/huollon järjestämistä, jota sen luonteen vuoksi ei voida siirtää ilman, että siitä aiheutuisi merkittävää vaaraa ao. henkilön itsensä tai toisten terveydelle tai turvallisuudelle, ja johon siis pitää palvelutarpeen luonteen vuoksi välttämättä vastata myös normaalin päiväajan toiminnan ulkopuolella. Myös esim. lastensuojeluun ja lapsen edun valvontaan liittyvissä kysymyksissä, perheväkivaltatilanteiden yhteydessä ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden akuuttitilanteissa voi syntyä vastaavankaltaisia sosiaalihuollon välittömiä toimenpiteitä vaativia tilanteita. 6 Lastensuojeluasetuksen 3 :n mukaan lastensuojelun tehtävissä toimiva sosiaalityöntekijä valmistelee mm. lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat yhteistyössä lasten huoltoon perehtyneen toisen työntekijän kanssa. Jos asian kiireellisyys sitä edellyttää tai jos yhteistyö erityisestä syystä on ilmeisen tarpeetonta, sosiaalityöntekijä voi valmistella asian yksin.

3 KT Työryhmämuistio 3 (14) 3 Nykytilanne kunnissa Hätäkeskusten 7 perustaminen ja viranomaisyhteistyön lisääntyminen ovat saattaneet lisätä sosiaalihuollon palvelujen, erityisesti sosiaalityön, kysyntää muutoinkin esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin ei ole kuitenkaan aina kysymys tässä muistossa tarkoitetuista kiireellisistä sosiaalipalveluista. Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä on käytetty esimerkiksi nimityksiä sosiaalipäivystys tai kriisipäivystys. Päivystys-sanan käyttöä tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä harhaanjohtavana, koska päivystyksellä tarkoitetaan vakiintuneen terminologian mukaan työaikalain mukaista varallaoloa. Sosiaalipalveluissa päivystys-nimitystä on käytetty kuitenkin nimenomaan normaalina päiväaikana annetuista kiireellisistä palveluista ja toisaalta päiväajan ulkopuolellakin annetut kiireelliset palvelut on usein järjestetty muutoin kuin henkilöstön varallaolona. Kriisipäivystys yms. sana taas on omaksuttu lähinnä suurten onnettomuuksien ym. varalta muodostettua, vapaaehtoistoimintaan perustuvaa tukitoimintaa varten. Em. syystä on muistiossa päädytty suosittelemaan, että edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuista sosiaalihuollon palveluista, jotka annetaan normaalin päiväajan ulkopuolella, käytettäisiin nimitystä kiireelliset sosiaalipalvelut. Kiireellisten sosiaalipalvelujen kysynnän lisääntyessä ovat kunnat alkaneet järjestää näitä ja muitakin sosiaalipalveluja myös normaalin päiväajan ulkopuolella iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Säännöllisenä toimintamuotona tätä on järjestetty lähinnä suurissa kaupungeissa. Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2006 sosiaalipäivystyksen järjestämisestä tekemän selvityksen mukaan sosiaalipäivystys on asianmukaisesti järjestetty suurimmassa osassa Suomen kuntia. Sen mukaan kunnissa on selkeät järjestelyt siitä, miten sosiaaliviranomaisiin saa yhteyden normaalien aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2006:64 Sosiaalipäivystyksen kehittäminen on kuvattu sosiaalipäivystyksen asiakasprosesseja ja toiminnan kehittämistä sekä annettu näkökulmia toiminnan organisoinnissa ilmeneviin pulmiin. 7 Hätäkeskuslakia (157/2000) sovelletaan pelastus-, poliisi-, sekä sosiaali- ja terveystoiminnan järjestämiseen ja hätäkeskuksiin sekä hätätilanteita koskeviin ilmoituksiin, jollei ilmoitusten käsittelystä muualla laissa toisin säädetä (eräin poikkeuksin). Hätäkeskuksen tehtävänä on mm. vastaanottaa hätäilmoituksia ja toimia pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena sekä tukea ja avustaa em. viranomaisten tehtäviä hoitavia yksiköitä. Lain perustelujen mukaan hätäkeskuksiin tulevat ilmoitukset koskisivat ensisijassa palokunnan apua edellyttäviä hätätilanteita kuten tulipaloja ja muita onnettomuuksia, poliisin toimenpiteitä edellyttäviä rikoksia ja muita kiireellisiä poliisitoimenpiteitä sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisiä toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita kuten tapaturmia ja sairauskohtauksia tai sosiaalihuollon päivystystapauksia. Hätäkeskuslaissa ei ole velvoitetta järjestää esim. ympärivuorokautista sosiaalipäivystystä kiireellisiä tapauksia varten.

4 KT Työryhmämuistio 4 (14) 4 Tapoja ja mahdollisuuksia järjestää kiireellisiä sosiaalipalveluja 4.1 Yleisiä lähtökohtia Se, miten kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuus varmistetaan vuorokauden eri aikoina ja viikon eri päivinä ja miten palvelut järjestetään, riippuu palvelutarpeesta eli kysynnän määrästä, säännönmukaisuudesta, toistuvuudesta ja luonteesta sekä käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä suunniteltaessa on huomattava, että näihin liittyy usein viranomaistehtäviä, joita voivat suorittaa vain viranhaltijat ja jotka lisäksi vaativat sosiaalityöntekijän ym. ammattihenkilön ammattipätevyyttä. Palvelujen tarjontaan liittyviä henkilöstön työaikajärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa luonnollisesti huomioon mm. työaikalain säännökset ja voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen määräykset. Kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuuden asianmukainen turvaaminen edellyttää yleensä seudullista tai alueellista kuntien tai kuntien ja eri viranomaistahojen välistä yhteistyötä, koska yksittäisissä pienehköissä kuntayksiköissä on kiireellisten sosiaalipalvelujen tarve usein lähinnä satunnaista eikä käytettävissä oleva henkilömäärä huomioon ottaen toimivien työ- ja varallaolojärjestelmien luominen ole käytännössä mahdollista. Palvelutarpeen kehitystä on syytä seurata ja järjestellä palveluja tarpeen mukaan uudelleen. Myös mm. teknologian kehitystä on hyvä seurata, jotta sitä voidaan hyödyntää palveluja järjestettäessä. Normaalin päiväajan ulkopuolella voidaan kiireellisiä sosiaalipalveluja järjestää alueellisena yhteistyönä esim. seuraavasti: Kukin kunta sitoutuu vastaamaan vuorollaan kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuudesta koko alueella. Kuten edellä, mutta palvelut keskitetään osittain (esim. viikonloppuna ja/tai yöaikana) tai kokonaan yhteen "toimipisteeseen", josta vastuuvuorossa kulloinkin olevan kunnan viranhaltija on välittömästi tai välillisesti tavoitettavissa. Kyseeseen voi tulla esim. keskitetty puhelinnumero (esim. jokin ympärivuorokauden toiminnassa oleva hoitolaitos), josta pyynnöt ohjataan tai josta ne ohjautuvat automaattisesti esim. varallaolovuorossa olevalle sosiaalityöntekijälle ym. Jos palvelutarve on todella huomattavaa, voi kyseeseen tulla myös keskitetty fyysinen toimipiste, jossa on yövuorossa sosiaalityöntekijä. Yksi kunta sitoutuu järjestämään koko yhteistoiminta-alueen tarvitsemat kiireelliset sosiaalipalvelut osittain (esim. viikonloput) tai kokonaan ja muut kunnat ostavat tarvitsemansa palvelut tältä. Palvelu järjestetään osittain tai kokonaan hätäkeskusten välityksellä tai sen toimintana (esim. vastaavasti kuin edellä keskitetty palvelu). Kun palvelut järjestetään kuntien/kuntien ja muiden viranomaistahojen välisenä yhteistyönä tai ostopalveluina, on järjestelyistä tehtävä osapuolten vä-

5 KT Työryhmämuistio 5 (14) 4.2 Henkilöstön työaikajärjestelyjä 4.3 Henkilöstön varallaolojärjestelmä lillä selkeä sopimus, jotta mm. tehtäviä suorittavien viranhaltijoiden toimivalta toimia koko alueella on selvää 8. Yksityiseltä sektorilta ei kiireellisiä sosiaalipalveluja voida yleensä ostaa, koska em. palveluissa on yleensä myös kyse viranomaistehtävistä, joita voivat suorittaa vain viranhaltijat 9. Palvelut voidaan järjestää esimerkiksi porrastamalla henkilöstön säännöllisiä työaikoja työpäivän kuluessa tai järjestämällä työajat tarvittaessa useampaan vuoroon, joilla katetaan nykyistä suurempi osa vuorokaudesta tai tarvittaessa koko vuorokausi (esim. 2 vuoroa tai 3 vuoroa). Säännönmukaisen työvuoronsa aikana viranhaltijat/työntekijät ovat luonnollisesti velvollisia tekemään kaikkia muitakin virka-/työtehtäviään kuin vain em. kiireellisiä tehtäviä. Em. järjestelyt edellyttävät, että käytettävissä on useita tarvittavan pätevyyden omaavia henkilöitä (yleensä virkasuhteisia sosiaalityöntekijöitä ym.) joko kunnan omassa palveluksessa tai, että useampi kunta on tehnyt yhteistyösopimuksen kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä alueellaan, jolloin koko alueen sosiaalityöntekijöiden ym. työvuorot suunnitellaan alueen palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Määrätyin edellytyksin voidaan em. työtä teettää myös lisä- ja ylityönä, myös työvuoroluetteloon etukäteen suunniteltuna lisä- ja ylityönä. Jos palvelutarve ei edellytä henkilöstön olemista työpaikalla säännönmukaisessa työvuorossa, mutta kokemusperäisesti tiedetään, että tarve kiireellisten sosiaalipalvelujen antamiselle määrättyinä aikoina myös normaalin päiväajan ulkopuolella on suhteellisen säännönmukaista ja toistuvaa, voidaan osa vuorokautta ja/tai viikonlopusta/arkipyhistä tai viikonloppu hoitaa vapaamuotoisella varallaololla (ks. viranhalijan/työntekijän varallaolosta säännöllisen työaikansa ulkopuolella tarkemmin kohta 5.6). Mahdollisuudet varallaolojärjestelmien luomiseen pienissä yksiköissä ovat kuitenkin rajalliset ja järjestely edellyttää yleensä useamman kunnan yhteistyötä esim. siten, että yhteistyöalueeseen kuuluvien kuntien sosiaalityöntekijät ym. ovat varalla kukin vuorollaan. 8 Ks. edellä alaviite 4. 9 Ks. kuntalain 1 luvun 2 :n 3 mom. ja 6 luvun 44, sosiaalihuoltolain 5 :n 2 mom. sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista annetun lain 4.

6 KT Työryhmämuistio 6 (14) 5 Henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä 5.1 Yhteistoimintamenettely Ennen kuin kunta suorittaa esim. sosiaalitoimessa henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia palvelutoiminnan muutoksia tai olennaisia muutoksia henkilöstön työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä, käydään toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoimintamenettelystä tehdyn yleissopimuksen tai paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaiset neuvottelut. (ks. yleissopimuksen 3 ja 4 ) 10. Mm. kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuuden asianmukaiseksi turvaamiseksi rakennettava varallaolojärjestelmä on yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia. Yhteistoimintamenettely ei rajoita työnantajan oikeutta järjestää työt ja toiminnot palvelutarpeen edellyttämällä tavalla, vaikka neuvotteluissa ei saavutettaisikaan yhteisymmärrystä. 5.2 Työaikalain ja KVTES:n alaisuus ja työvuoroluettelon laatimisvelvollisuus Töiden ja työaikojen suunnittelu ja järjestäminen sekä työn tekemispaikka ym. ovat työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluvia työnantajan päätettäviä asioita. Työaikojen suunnittelussa työnantajan tulee luonnollisesti ottaa huomioon mm. työaikalain ja valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräykset. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat pääsääntöisesti työaikalain (605/1996) alaisia ja näin ollen heihin tulee sovellettavaksi työaikalain ehdottomat säännökset kuten ylityön tekemisvelvoitetta ja ylityön enimmäismäärää koskevat säännökset (ks. KVTES:n työaikaluvun 2 ). Pääsääntöisesti sovellettavat työaikamääräykset löytyvät kuitenkin KVTES:sta. KVTES:n työaikaluvun 30 :n mukaan on työnantajan velvollisuutena laatia työaikalain alaisia töitä varten etukäteen työvuoroluettelo, josta ilmennee viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Myös mahdollinen varallaolo on syytä merkitä työvuoroluetteloon, koska näin pystytään seuraamaan mm. työhönsidonnaisuutta (esim. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen) ja vapaapäivien antamista ja toteutumista. Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, edellytetään myös työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista (ovat usein sama asiakirja). Tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa koskevat tarkemmat määräykset näihin liittyvine kuulemismenettelyineen ovat KVTES:n työaikaluvun 29 ja 30 :ssä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jää lain 2 :n 1 kohdan perusteella sosiaalijohtaja tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija. Lisäksi voi työaikalain 2 :n 3 kohdan perusteella lain soveltamisen ulkopuolelle jäädä sel- 10 Uusi laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tulee voimaan (Ks. KT:n yleiskirje 7/2007).

7 KT Työryhmämuistio 7 (14) 5.3 Sosiaalityöntekijöiden säännöllinen työaika lainen olennaisessa määrin kenttätyötä tekevä sosiaalityöntekijä, joka päättää itsenäisesti kenttätyön järjestelyistä. KVTES:n työaikaluvun 4 :n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Näin ollen esim. sosiaalityöntekijää ei voida velvoittaa suorittamaan varallaoloa työpaikallaan tai työpaikaksi katsottavassa muussa työpisteessä, vaan tällöin kyseessä on kokonaan työajaksi luettava työvuoro eikä varallaolo (ks. myös jäljempänä kohta 5.6). Kunnan sosiaalilautakunnan alaisten sosiaalityöntekijöiden ja heidän esimiestensä (lukuun ottamatta sairaaloita, terveyskeskuksia, mielenterveystoimistoja sekä hoito- ja huoltolaitoksia) säännöllinen työaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 8 :n toimistotyöaikajärjestelmän mukaan. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36,25 tuntia viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36,25 tuntia enintään 6 viikon ajanjaksossa. Muiden sosiaalityöntekijöiden säännöllinen työaika on KVTES:n työaikaluvun 10 :ssä määrätty 37 tuntia viikossa tai keskimäärin em. viikkotyöaika enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Näiden sosiaalityöntekijöiden kohdalla myös KVTES:n työaikaluvun 9 :ssä määrätty jaksotyö on mahdollinen sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja huoltolaitoksissa. Sovelletaanko sosiaalityöntekijään em. toimintayksikössä jaksotyöaikaa vai 37 tunnin työaikaa, päättää työnantaja. Sikäli kun työnantajalla on KVTES:n ja työaikalain perusteella valittavana useampia työaikajärjestelmiä (esim. jaksotyö- tai yleistyöaika), päättää työnantaja toiminnan ja virka-/työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman työaikajärjestelmän. Valittua työaikajärjestelmää sovelletaan sellaisenaan. Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä eli mm. sairaaloissa, hoito- ja huoltolaitoksissa ja terveyskeskuksissa. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 3 viikon pituisena työaikajaksona 114,25 tuntia tai 2 viikon työaikajaksossa 76,5 tuntia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden peräkkäisen 2 tai 3 viikon tai kolmen peräkkäisen 2 viikon työaikajakson aikana keskimäärin edellä mainittu. Jaksotyössä ei ole määrätty vuorokautista eikä viikoittaista säännöllistä työaikaa, vaan yksinomaan jakson säännöllinen työaika (ks. kuitenkin esim. työvuorojen enimmäispituuksista jäljempänä kohta 5.8.1). Edellä todetusta poiketen on päihdehuollon ym. tehtävissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden säännöllinen työaika KVTES:n työaikaluvun 7 :ssä määrätty yleistyöaika tai, kun kyseessä on em. hoito- tai huoltolaitos, voi-

8 KT Työryhmämuistio 8 (14) 5.4 Lisä- ja ylityön tekemisvelvollisuus daan noudattaa jaksotyöaikaa. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38,25 tuntia viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38,25 tuntia enintään 6 viikon ajanjaksossa Ylityö Työt suunnitellaan lähtökohtaisesti siten, että ne voidaan tehdä säännöllisenä työaikana ja ylityön tarve on lähinnä poikkeuksellista. Ylityön teettäminen työaikalain alaisella viranhaltijalla/työntekijällä edellyttää työaikalain 18 :n mukaan viranhaltijan/työntekijän erillistä suostumusta (voidaan antaa kertaluontoisesti tai lyhyehköksi ajanjaksoksi määrätehtävää varten). Lain mukaan viranhaltija ei voi kuitenkaan kieltäytyä ylityöstä, joka on välttämätöntä työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi. Kiireellisissä sosiaalipalveluissa on yleensä kyse tällaisesta työstä. Työntekijöiden kohdalla ei vastaavaa poikkeussäännöstä ole, joten ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus. Ylityön enimmäismääriä koskeva ehdoton säännös on työaikalain 19 :ssä. Laissa säädettyyn enimmäismäärään lasketaan mukaan vain laissa tarkoitettu ylityö (keskim. yli 40 tuntia/vko tehty työ), vaikka valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan ylityökorvauksia maksettaisiinkin jo em. alemmasta työajasta Lisätyö Myös lisätyön teettäminen edellyttää työaikalain 18 :n mukaan viranhaltijan/ työntekijän suostumusta. Lisätyöhön suostumus voidaan antaa etukäteen esimerkiksi työsopimuksella tai viranhaltijan kyseessä ollessa erillisellä lomakkeella (esim. virkasuhteen alkamisilmoitus tai virkamääräys), jonka myös viranhaltija allekirjoituksellaan hyväksyy (pysyvä suostumus, vrt. ero ylityöhön). Kuten edellä ylityön kyseessä ollessa, viranhaltija ei voi kieltäytyä lisätyöstä, joka on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Vaikka viranhaltija/työntekijä olisikin jo virka-/työsuhteensa alkaessa sitoutunut lisätyön tekemiseen, hän voi perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinään. Epäselvyyksien välttämiseksi on uutta henkilöstä palkattaessa syytä tuoda selvästi esille mahdollinen lisätyön tekemisvelvollisuus ja ottaa siitä asianmukaiset kirjalliset sitoumukset Hätätyö KVTES:n työaikaluvun 18 :ssä on myös määräys työaikalain 21 :ssä säädetystä hätätyöstä. Sitä voidaan teettää mm. tilanteissa, jolloin ennalta arvaamaton syy uhkaa johtaa hengen ja terveyden vaarantumiseen eikä työtä voida siirtää tehtäväksi myöhemmin. Hätätyöstä ei ole kyse, kun työtä teetetään säännöllisenä työaikana, vaikka hätätyön edellytykset muutoin täyttyisivätkin. Hätätyötä ei lueta työaikalain 19 :ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään eikä viranhaltija/työntekijä voi kieltäytyä hätätyön tekemisestä.

9 KT Työryhmämuistio 9 (14) Myös esimerkiksi viikoittaisen vapaan antamista ja yötyön tekemistä koskevista säännöksistä voidaan poiketa. 5.5 Epämukavan työajan korvaukset sekä lisä-, ylityö- ja hätätyön korvaukset 5.6 Varallaolo Varallaolon määritelmä Ns. epämukavana työaikana tehdyltä työajalta, oli kyseessä sitten säännöllinen työaika taikka lisä- tai ylityö, suoritetaan KVTES:n työaikaluvun :ssä määrätyt työaikakorvaukset. Lisä- ja ylityötä koskevat korvausmääräykset ovat KVTES:n työaikaluvun :ssä ja hätätyön korvausmääräys 18 :ssä. Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden työaikakorvauksia koskevat poikkeusmääräykset ovat KVTES:n työaikaluvun :ssä. Arvioitaessa sitä, onko viranhaltija/työntekijä johtavassa asemassa, kiinnitetään erityisesti huomiota henkilön asemaan organisaatiossa. Itsenäisessä asemassa voidaan viranhaltijan/työntekijän katsoa olevan, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Näitä ovat yleensä esimiesasemassa olevat sekä sellaiset henkilöt, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella (kenttätyössä). Mikäli johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevat viranhaltija/ työntekijä on työaikalain alainen, sovelletaan myös häneen KVTES:n työaikaluvun 2 :n 1 momentissa lueteltuja työaikalain säännöksiä (eli lainsäännökset, joista ei ole erillistä määräystä KVTES:ssa). KVTES:n työaikaluvun 5 :n mukaan varallaololla tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän velvollisuutta olla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaolo on syytä merkitä etukäteen työvuoroluetteloon, vaikka varallaolo voi perustua myös esimiehen erilliseen kirjalliseen määräykseen.

10 KT Työryhmämuistio 10 (14) Varallaolovelvollisuus Varallaolon muoto ja sidonnaisuus Jos viranhaltija/työntekijä on määrätty olemaan työpaikalla tai työpaikaksi katsottavaksi muussa työpisteessä (esim. toisen kunnan sosiaalivirastossa tai poliisilaitoksella), ei kyse ole varallaolosta vaan normaalista säännölliseen työaikaan luettavasta työvuorosta 11. Työaikalain 5 :n mukaan varallaolosta sovitaan työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä. Kuten lisä- ja ylityönkin kohdalla, viranhaltija ei saa kuitenkaan kieltäytyä työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vaatimasta varallaolosta. Työntekijöiden kohdalla varallaolo perustuu yleensä jo työsopimukseen otettuun määräykseen, jossa työntekijä sitoutuu olemaan varalla. Viranhaltijoiden varallaolovelvollisuus taas perustuu joko sopimukseen tai, jos kyseessä on varallaolo, josta viranhaltija ei lain mukaan saa kieltäytyä, myös työnantajan yksipuoliseen määräykseen. Virantoimitusvelvollisuuteen eli virkatehtäviin kuuluva varallaolo on voitu todeta myös esim. jo viranhakuilmoituksessa ja virkamääräyksessä. Tällöinkin on syytä varmistaa, että viranhaltija on viran vastaan ottaessaan ymmärtänyt virantoimitusvelvollisuuteensa liittyvän varallaolovelvollisuuden ja hyväksyy sen. Varallaolosta voidaan luonnollisesti aina sopia erikseen viranhaltijan/työntekijän kanssa esim. kertaluontoisesti tai määrättyä ajanjaksoa/tilannetta varten. Uutta henkilöstöä palkattaessa on epäselvyyksien välttämiseksi syytä tuoda selvästi esille virkaan/työhön liittyvä varallaolovelvollisuus ja ottaa siitä asianmukaiset kirjalliset sitoumukset (ks. kohta Lisätyö). Työnantaja päättää noudatettavan varallaolon muodon, siihen liittyvän sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpaikalle saapumisen enimmäisajat palvelutarpeen ja toimintojen vaatimusten mukaan ottaen huomioon myös käytettävissä oleva työvoima. Varallaolon sidonnaisuutta vuosittain paikallisesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja teknologian kulloistakin kehitystä. Erilaisten 11 Huomaa kuitenkin, että mikäli työnantaja on antanut viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisuuden suorittaa vapaamuotoista varallaoloa hänestä itsestään johtuvasta syystä valintansa mukaan olemalla työpaikalla tai työnantajan osoittamassa muussa tilassa taikka muualla ja viranhaltija/työntekijä oleskelee hänelle määrätyn vapaamuotoisen varallaolon aikana työpaikalla, kyseessä on edelleen vapaamuotoinen varallaolo eikä kokonaan työajaksi luettava aika. Tällainen tilanne voi syntyä esim. silloin, kun viranhaltija/työntekijä asuu niin kaukana työskentelypisteestä, ettei varallaolo tosiasiassa hänen kohdallaan olisi muutoin mahdollista. Vaikka työnantaja ei pääsääntöisesti voikaan määrätä viranhaltijan/työntekijän asuinpaikkaa, ei asuinpaikka kuitenkaan ratkaise toimintojen edellyttämää varallaoloa tai sen muotoa ym., vaan viranhaltijan/työntekijän on asuinpaikastaan huolimatta pystyttävä hoitamaan virka-/työtehtävänsä kuten mahdollisen varallaolon, johon hän on sitoutunut tai johon hänellä lain mukaan on velvollisuus.

11 KT Työryhmämuistio 11 (14) Varallaolosta suoritettavat korvaukset viestintä- ja hälytysjärjestelmien kehitys mahdollistaa oleskelun varallaoloaikana eri paikoissa, kunhan viranhaltija/työntekijä pystyy riittävän nopeasti aloittamaan työskentelyn. Nykyinen teknologia ja kiireellistenkin sosiaalipalvelujen luonne huomioon ottaen esim. asuntovarallaolo on tarpeettoman sidonnainen varallaolon muoto. Henkilöstön varallaoloa järjestettäessä tulee ottaa huomioon mm. työaikalain 5 :n säännös, jonka mukaan varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän/viranhaltijan vapaa-ajan käyttöä. Lisäksi tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että viikoittainen vapaa turvataan (ks. kohta 5.8.2) Varallaolon suunnittelun lähtökohtana yleensä onkin, että varallaolo pyritään jakamaan mahdollisimman tasaisesti kyseeseen tulevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden välillä. Kun uutta toimintaa, esim. kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämiseen liittyvää varallaoloa suunnitellaan eikä henkilöstön tehtäviin ole aiemmin kuulunut varallaoloa, on perusteltua erilaisten toiminnallisten vaihtoehtojen ohella kartoittaa myös henkilöstön valmiuksia varallaoloon (ks. myös kohta 5.1 yhteistoimintamenettelystä). Varallaolo pyritään järjestämään ensisijassa järjestelmän piiriin ilmoittautuneiden henkilöiden avulla, mikäli näin saavutetaan vaadittava varallaolovalmius ottaen huomioon mm. varallaoloa suorittavalta henkilöstöltä edellytetty koulutus ja muu osaaminen 12 sekä se, ettei varallaoloon osallistuvan henkilöstön työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi. Muussa tapauksessa työnantajan tulee määrätä tarvittava määrä ao. koulutuksen omaavia viranhaltijoita lakisääteiseen varallaoloon. Vapaamuotoisen varallaolon korvauksen suuruuteen vaikuttaa mm. viranhaltijalle/työntekijälle määrätty sidonnaisuus- ja valmiusaste (ks. KVTES:n työaikaluvun 5 3 mom. ja 23 1 mom.). Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi. Varallaoloaika päättyy, kun viranhaltija/työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työskentelemään, ja jatkuu, kun työskentely päättyy, mikäli määrättyä varallaoloaikaa on vielä jäljellä. Varallaolokorvaus maksetaan myös työaikaluvun 23 :ssä tarkoitetulle johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle, joka on määrätty kiireellisen sosiaalipalvelun järjestämistä koskevaan varallaoloon. Varallaolosta työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi 13. Työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan. 12 Ennen varallaolon alkamista on perusteltua kartoittaa henkilöstön valmiudet uusiin tehtäviin ja varmistaa se, että heillä on kiireellisten sosiaalipalvelujen varallaolon usein yllättävissä ja akuuteissa asiakkaan kriisitilanteissa edellytetty osaaminen. Sosiaalialan substanssin hallinnan lisäksi osaaminen em. tilanteissa vaatii mm. kykyä nopeaan ja selkeään itsenäiseen päätöksentekoon ja sovellettavien toimintatapojen valintaan sekä hyviä arviointitaitoja ja tilannetajua. Osaaminen on kykyä soveltaa koulutuksessa ja työelämässä opittuja tietoja ja taitoja käytännön työn eri tilanteissa sekä muodostaa näistä kokemuksista uutta, sovellettavaa tietoa. 13 Ks. matka-ajoista ja niiden lukemisesta työajaksi eräissä tapauksissa KVTES:n työaikaluvun 4 :n 2 mom.

12 KT Työryhmämuistio 12 (14) 5.7 Hälytysluontoinen työ Varallaolon aikana työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Koska varallaolo suunnitellaan yleensä säännöllisen työajan lisäksi, muodostuu varallaolon aikana tehty työ yleensä lisä-/ ylityöksi, josta suoritetaan KVTES:n mukaiset korvaukset. Lisäksi työssäolon ajalta voi tulla suoritettavaksi ns. epämukavan työajan korvauksia. Varallaolon aikana mahdollisesti syntyvään lisä- ja ylityöhön ei tarvita viranhaltijan/ työntekijän erillistä suostumusta. Mikäli työnantaja kutsuu viranhaltijan/työntekijän työhön viranhaltijan/työntekijän vapaa-aikana eikä viranhaltijaa/työntekijää ole määrätty olemaan varalla tai hänelle ei ole etukäteen yli 5 tuntia aiemmin ilmoitettu tällaisesta työstä, on viranhaltijalla/työntekijällä KVTES:n työaikaluvun 24 :ssä määritellyin edellytyksin oikeus hälytysrahaan KVTES:n mukaisten muiden työaikakorvausten lisäksi. Myös hälytysluonteisen työn edellyttämät matkakulut korvataan. 5.8 Työaikojen suunnitteluun vaikuttavia eräitä kysymyksiä Vuorokausilepo ja yhtäjaksoisen työvuoron enimmäispituus Viikoittainen vapaa Työaikalain 29 :n 1 momentin mukaan viranhaltijalle/työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin (laissa tarkoitetussa jaksotyössä 9 tunnin) pituinen vuorokausilepo. Vuorokausilepo siis rajoittaa yhtäjaksoisen työvuoron enimmäispituuden käytännössä 13 tuntiin (jaksotyössä 15 h, ks. lisäksi KVTES:n työaikaluvun 12 :n 2 mom. jaksotyön työvuoron pituudesta). Vuorokausilevon antamista koskevista säännöksistä voidaan poiketa lain 29 :ssä sanotuin edellytyksin. Vuorokausileposäännöstä ei sovelleta varallaolon aikana tehtyyn työhön (varallaolo ei ole työvuoro). KVTES:n työaikaluvun 26 :n mukaan työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Varallaolo viranhaltijan/työntekijän viikoittaisen vapaan aikana edellyttää KVTES:n työaikaluvun 5 :n 2 momentin mukaan hänen suostumustaan. Jotta viikoittaisen vapaan antaminen voitaisiin turvata, tulee välttää yhden ja saman viranhaltijan/työntekijän määräämistä varallaoloon esim. koko viikonlopuksi.

13 KT Työryhmämuistio 13 (14) Mikäli työaikalain alainen viranhaltija/työntekijä joutuu viikoittaisen vapaansa aikana työhön KVTES:n 26 :n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, suoritetaan KVTES:n 26 :ssä sanottu viikoittaisen vapaan menettämiskorvaus siltä osin kuin vapaa on menetetty (esim. suunniteltu 24 tunnin vapaa, jonka aikana tehnyt työtä 3 tuntia, korvaus suoritetaan 3 tunnilta). Ks. lisäksi mahdollisuudesta poiketa viikoittaisesta vapaasta KVTES:n 26 ja TAL:n Viikoittaisesta vapaasta ja sen korvaamisesta voidaan myös paikallisesti sopia toisin Yötyön tekemismahdollisuus 5.9 Työaikamääräyksistä poikkeaminen Työaikalain 26 :n 1 momentin mukaan yötyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kello 23:n ja 06:n välisenä aikana. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n 1 momentin mukaan TAL:n 9 :ssä (KVTES:n 7 :ssä) säädetyssä jaksotyössä sekä työssä, joka on järjestetty kolmeen vuoroon. Lisäksi yötyö on mahdollista klo 01:een asti työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon KVTES:n 7 :n mukaisessa yleistyöaikajärjestelmässä. Jaksotyössä voi perättäisten yötyövuorojen lukumäärä olla enintään seitsemän (TAL 27 :n 3 mom.). Jaksotyö tulee kysymykseen käytännössä lähinnä sosiaalihuollon laitoksissa ym. Kaksi- tai kolmivuorotyön tekeminen taas vaatii suuria yksiköitä. Noudatettavasta työaikajärjestelmästä riippumatta voidaan yötyötä kuitenkin teettää KVTES:n työaikaluvun 31 :n mukaan työssä, joka on tarpeen tehdä kello 23:n ja 6:n välisenä aikana lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kiireelliset sosiaalipalvelut. Muissa kuin em. tapauksissa (työaikajärjestelmänä esim. toimistotyö tai yleistyöaika eikä kyse ole em. lakisääteisistä tehtävistä) voidaan yötyön tekemiseen pyytää poikkeuslupaa työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaostolta. Yötyökorvauksia koskevat määräykset ovat KVTES:n työaikaluvun 20 :ssä. Yötyökorvaus maksetaan myös KVTES:n työaikaluvun 23 :ssä tarkoitetulle johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle, joka kiireellisen sosiaalipalvelun järjestämistä koskevan varallaolon aikana tekee sopimuksessa tarkoitettua yötyötä. Kunnallisen pääsopimuksen 13 :n mukaan voidaan paikallisesti sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Kun kysymys on työajoista, työaikajärjestelyistä ja -korvauksista, voidaan käytännössä sopia kaikesta muusta toisin paitsi

14 KT Työryhmämuistio 14 (14) KVTES:ssa määrätystä säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta vuositasolla (ks. KVTES:n yleisen osan 4 ). Lisäksi voivat työnantaja ja viranhaltija/työntekijä sopia KVTES:n työaikaluvun 3 :n mukaan keskenään säännöllisen työajan järjestämisestä KVTES:ssa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti. Jos poikkeava järjestely koskee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, tulee työnantajan sopia asiasta ao. luottamusmiehen tai sopijajärjestön kanssa. Edellä mainitulla tavalla voidaan sopia esimerkiksi KVTES:ssa määrättyä pidemmän työajan tasoittumisjakson käyttämisestä, vuorokautisesta säännöllisestä työajasta tai yhtäjaksoisen työvuoron pituudesta.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen; sovitut työaikamääräysten muutokset (KVTES liite 12)

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN KUNNASSA X A. Päivystyksen osallistuminen Osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipalveluiden järjestämiseen (sosiaalipäivystykseen)

Lisätiedot

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö.

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö. 1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 Lausunnonpyytäjä: Asianosainen: Asia: LAUSUNTO 1.4.2004 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry X:n yliopisto Varallaolovelvollisuus

Lisätiedot

1. VARALLAOLON PERUSTEET

1. VARALLAOLON PERUSTEET HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 Sivu 1 / 7 METSÄLÄN VASTAANOTTOKESKUKSEN, HELSINGIN SÄILÖÖNOTTO- YKSIKÖN JA HELSINGIN VASTAANOTTOKESKUKSEN (PUNAVUORI JA KAARLENKATU) JOHTAJAN, APULAISJOHTAJAN JA VASTAAVIEN

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1459-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 13.10.2014 2/2014 Kotihoitopalvelun työntekijä oli sitoutunut olemaan lauantaina, sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tavoitettavissa

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin.

KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Elokuu 2008 SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN Kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan käymään neuvotteluja kiireellisten sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi. Se on tarpeellinen sekä työajan tehokkaan käytön kannalta että työsuojelullisista syistä. Pääsääntönä

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITORNION KUNTA OHJE TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ 1. Työaika 15.6.2012 Työajasta on säädetty työaikalaissa (605/96). Lisäksi työaikaa koskevia määräyksiä ja ohjeita sisältyy yleiseen

Lisätiedot

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1 (5) SOPIMUS Perusturvalautakunta 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1. Sopimuksen sisältö Hailuodon kunta,

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Erimielisyyden kohteena olevat asiat ja niiden ratkaisut

Erimielisyyden kohteena olevat asiat ja niiden ratkaisut Erimielisyyden kohteena olevat asiat ja niiden ratkaisut III luku 1) 1 :n määräystä työajan pituudesta suhteessa palkkaukseen a) työnantaja myöntänyt palkattomia päiviä ja teettänyt palkattoman päivän

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija Tehy ry / Edunvalvontatoimiala Työnantajan ohjeet

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen. Pöytäkirja 4/2015 1. Henkilöstöjaosto. Aika 15.06.2015 kello 11:00-11:15

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen. Pöytäkirja 4/2015 1. Henkilöstöjaosto. Aika 15.06.2015 kello 11:00-11:15 Pöytäkirja 4/2015 1 Henkilöstöjaosto Aika 15.06.2015 kello 11:00-11:15 Paikka Keskussairaala, talo 7/7 krs neuvotteluhuone Saapuvilla olleet jäsenet Jormanainen Laura Vainikka Pekka Varis Minna Parkkonen

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 Lausunnonpyytäjä: Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Asianosaiset:

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa 1 Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa Taulukossa kuvattuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyjen edellytysten

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET

VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET LUKU 6.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 140 Soveltamisala 1 mom. Seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden työ- ja vapaa-ajasta on voimassa, mitä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 PTY ry Muistio 2 (19) SISÄLLYS 1 TOIMIVAT JA TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT... 3 1.1 Alkusanat... 3 1.2 Työaikasuunnittelu... 4 1.3 Miten lähteä liikkeelle työaikakäytäntöjen

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN Henkilöstöjaosto 30.3.2015 2 2 Sisältö 1. Soveltamisala... 3 2. Virkamatka ja virantoimitusmatka... 3 3. Korvaukset virka ja virantoimitusmatkoista... 3 4. Miten

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1430-08 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 6.11.2008 7/2008

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1430-08 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 6.11.2008 7/2008 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1430-08 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 6.11.2008 7/2008 Lausunnonpyytäjä: Asia: Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työaikalain 5 :n 1 momentin soveltaminen

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1439-10 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.6.2010 4/2010

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1439-10 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.6.2010 4/2010 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1439-10 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.6.2010 4/2010 Viranomaistietojärjestelmien välisten tietoliikenneyhteyksien ylläpito-, huoltoja korjaustehtäviä

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

JAKSOTYÖAIKAKOKEILU Yleisiä määräyksiä

JAKSOTYÖAIKAKOKEILU Yleisiä määräyksiä JAKSOTYÖAIKAKOKEILU Yleisiä määräyksiä III LUKU TYÖAIKA 1 Työajan tehokkaan käytön periaate Viranhaltijan/työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla työtehtävien laadun ja

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee työaikamuodon, joka on toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman

Lisätiedot

Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 19.5.2004/400

Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 19.5.2004/400 1 of 5 27/05/2011 11:54 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 19.5.2004/400 19.5.2004/400 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki työneuvostosta

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 1/2015 (19.1.2015) PUHELINPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KORVAAMINEN

Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 1/2015 (19.1.2015) PUHELINPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KORVAAMINEN Hyväksytty AKIn hallituksen kokouksessa 1/2015 (19.1.2015) PUHELINPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KORVAAMINEN 1. TIIVISTELMÄ Kirkon akateemiset AKI kiinnittää tällä kannanotolla huomiota työajattomassa työssä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 43-48 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seija Korhonen ja Sami Lempinen

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 43-48 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seija Korhonen ja Sami Lempinen Perusturvalautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 6/2015 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Tiistai 20.10.2015 klo 17.30-19.00 Kunnantoimiston uusi kokoushuone.

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot