JOHDATUS KOULUTUKSEN UUDISTUVAAN ARVIOINTIKULTTUURIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS KOULUTUKSEN UUDISTUVAAN ARVIOINTIKULTTUURIIN"

Transkriptio

1 1 JOHDATUS KOULUTUKSEN UUDISTUVAAN ARVIOINTIKULTTUURIIN Ritva Jakku-Sihvonen Sari Heinonen Arviointi2/2001

2 2 Taitto Pirjo Hilkku ISBN ISSN Yliopistopaino Oy

3 3 Sisällys LUKIJALLE ARVIOINNIN KEHITTYMINEN OSAKSI JULKISHALLINTOA JA KOULU- TUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ (R. J-S.) Koulutusjärjestelmässä ja hallinnossa tapahtuneet muutokset Koulutuksen arvioinnin juuret tarkastustoiminnassa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä Arviointi osaksi koulutuksen ohjausjärjestelmää Opetustoimen arviointistrategia arviointitiedon tuottamiseksi Kansainvälisen yhteistyön merkitys arvioinnin kehittymiselle Yhteenvetoa Pohdittavaksi ARVIOINNIN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA (S. H.) Johdatusta arviointiin Arvioinnin käsitteistöä Arviointi, tutkimus ja arviointitutkimus Arvioinnin logiikka Sidosryhmät arvioinnissa Osallistava arviointi Arvioinnin lähestymistapoja Yhteenvetoa Pohdittavaksi ARVIOINTI KOULUTUKSEN ERI TASOILLA (S. H.) Arvioinnin tarkoitus Tilivelvollisuuden osoittaminen Toiminnan kehittäminen Tiedon tuottaminen Koulutuksen arvioinnin tasot ja kohteet Kansainvälinen koulutusjärjestelmien vertailu Koulutusjärjestelmäarviointi... 53

4 Koulutuspoliittisten toimintalinjausten arviointi Koulutusmuotokohtainen arviointi Koulutuksen arviointi paikallistasolla ja yksilötasolla Esimerkkejä arvioinnin toteutuksesta Koulutusjärjestelmien vertailua Tapauskuvaus koulutusjärjestelmäarvioinnista Tapauskuvaus koulutuspoliittisten toimintalinjausten arvioinnista Tapauskuvaus koulutusmuotokohtaisesta arvioinnista Yhteenvetoa Pohdittavaksi PAIKALLISTASOLLA TAPAHTUVA KOULUTUKSEN ARVIOINTI (R. J-S. & S. H.) Koulutuksen ylläpitäjän tekemä arviointi Oppilaitoksien itsearviointi Yhteenvetoa ja lisätietoa Pohdittavaksi OPISKELIJA-ARVIOINTI (R. J-S. & S. H.) Oppimiskäsitysten kehitys ja yhteys oppimisen arviointiin Oppijalähtöinen arviointi Opiskelija-arvioinnin käytänteitä Oppilasarviointi perusopetuksessa Opiskelija-arviointi lukiossa Opiskelija-arviointi ammatillisessa koulutuksessa Opiskelija-arviointi aikuiskoulutuksessa Esimerkkejä tehtävätyypeistä Yhteenvetoa Pohdittavaksi KOULUTUKSEN ARVIOINNIN ETIIKKA (S. H. & R. J-S.) Mitä arvioinnin etiikalla tarkoitetaan? Eettiset periaatteet ja standardit koulutuksen arvioinnissa Koulutuksen arvioijan monet roolit ja ammatillinen etiikka Yhteenvetoa

5 6.5. Pohdittavaksi ARVIOINTITIEDON LUOTETTAVUUDEN OSOITTAMINEN (R. J-S.) Validiteetti-käsitteen määrittelyä Arvioinnin läpiviennin luotettavuus Arvioijan asema Koulutuksen arviointityypit luotettavuuden kannalta Kriteeriperustaisuus luotettavuuden kannalta Arvioinnin raportointi Tutkimusmenetelmällisten valintojen yhteys validiteettiin Kvantitatiiviseen aineistoon perustuvien tulosten luotettavuuden arvioinnista Kvalitatiiviseen aineistoon perustuvien tulosten validiuden arvioinnista Arvioivien johtopäätösten luotettavuus Arvioivien johtopäätösten evidenssiperustaisuuden osoittaminen Arvioivien johtopäätösten hyötyarvon osoittaminen Yhteenvetoa Pohdittavaksi ARVIOINNIN HYÖDYNTÄMINEN (S. H. & R. J-S.) Arviointitiedon käyttö Arviointitiedon käyttötavat Arviointitiedon käytön edistäminen Arviointitiedon väärinkäyttö Arviointitieto koulutuksen kehittämisessä Arviointitiedon käyttö koulutuksen ohjausjärjestelmässä Yhteenvetoa Pohdittavaksi KOULUTUKSEN UUDISTUVA ARVIOINTIKULTTUURI (S. H. & R. J-S.) Yhteenvetoa Koulutuksen uudistuvan arviointikulttuurin haasteet LÄHTEET LIITE

6 6

7 7 Lukijalle Tämä kirja on tarkoitettu johdatukseksi koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Teoksessa luodaan yleiskuvaa koulutuksen arvioinnista, sen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista, arvioinnin teoreettisista perusteista, yhteiskunnallisista kytkennöistä ja käytännön arviointitoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kirja tarjoaa sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa koulutuksen arvioinnista. Kirja soveltuu oppimateriaaliksi esimerkiksi opettajankoulutukseen sekä muuhun opetus- ja koulutusalan perus- ja täydennyskoulutukseen. Kirja sisältää yhdeksän lukua. Jokaisen luvun alussa on tiivistelmä luvun sisällöstä. Kunkin luvun loppuun olemme laatineet tehtäviä, joiden tarkoituksena on edistää koulutuksen arviointia koskevan ajattelun syventymistä ja sitä kautta myös arvioinnin toimintamallien kehittymistä. Lähdeluettelosta lukija voi löytää virikkeitä jatko-opiskeluun. Lisäksi olemme koonneet liitteeseen luettelon kansainvälisistä arviointialan yhdistyksistä ja järjestöistä. Opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen on kirjoittanut kansallisen arviointitoiminnan kehitystä analysoivan luvun sekä arvioinnin luotettavuuskysymyksiä pohtivan luvun. Arviointikonsultti Sari Heinonen on kirjoittanut arvioinnin teoreettisia lähtökohtia analysoivan luvun ja arvioinnin käytänteitä koulutuksen eri tasoilla käsittelevän luvun. Paikallistasolla tapahtuvaa koulutuksen arviointia, opiskelija-arviointia ja arvioinnin eettisiä kysymyksiä sekä arviointitiedon hyödyntämistä ja käyttöä tarkastelevat luvut olemme kirjoittaneet yhdessä. Kirjan viimeisessä luvussa teemme yhteenvetoa koulutuksen arvioinnin nykytilasta ja pohdimme koulutuksen arviointikulttuurin kehittymisen edellytyksiä. Olemme pyrkineet kartoittamaan sekä kansallisessa että kansainvälisessä koulutuksen arviointiin liittyvässä keskustelussa esille nousseita teemoja. Toivomme kirjamme avaavan myös uusia näkökulmia ja hyödyntävän erityisesti opettajaksi opiskelevia sekä kaikkia koulutuksen arvioinnista kiinnostuneita, sen parissa työskenteleviä tai koulutuksen arviointitietoa muutoin tarvitsevia. Helsingissä, joulukuussa 2000 Tekijät

8 8

9 9 1. Arvioinnin kehittyminen osaksi julkishallintoajakoulutuksen ohjausjärjestelmää Ritva Jakku-Sihvonen Tässä luvussa käsitellään niitä keskeisiä suomalaisen julkishallinnon kehityspiirteitä, jotka ovat johtaneet arviointitoiminnan vilkastumiseen. Opetustoimessa arviointitoiminnan asema on vahvistunut viime vuosina. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut uusi koululainsäädäntö on merkinnyt arviointitoiminnan aseman voimistumista opetustoimen ohjausjärjestelmän osana Koulutusjärjestelmässä ja hallinnossa tapahtuneet muutokset Koulutuksen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina tullut entistä selvemmäksi. Useimmat ammatit edellyttävät systemaattista ammatin tietoperustan hallintaa. Tieteellinen ja taiteellinen toiminta samoin kuin niissä tarpeellinen luovuus edellyttävät laajaa perussivistystä, johon koulutuksen on tarkoitus valmentaa. Myös arkielämässä tarpeellisen perhettä ja yhteiskunnan eri palvelutoimintoja koskevan tiedon omaksuminen edellyttää asiantuntevaa opetusta. Kaikkea opetusta ei kuitenkaan ole järkevää tai mahdollistakaan organisoida koulutusjärjestelmän kautta. Entistä enemmän joukkotiedotusvälineet ja sähköiset viestimet kykenevät välittämään sellaista tietoa, joka toimii itsenäisen opiskelun ja yksilöllisen tieto-taidon kehittymisen virikkeenä. Näidenkin toimintojen organisoinnissa on koulutuksen asiantuntemuksella tärkeä merkitys. Yhteiskuntakehitykseen kiinteästi kuuluva koulutuksen kehittäminen on vaikuttanut eri koulutusmuotojen tehtävien muotoutumiseen monin tavoin. Erityisesti 1980-luvun lopulla kasvanut ammattitaitoisen työvoiman tarve on aikaansaanut kehityksen, joka näkyy 1990-luvulla tapahtuneena koulutusmuotojen toimintastrategioiden päällekkäistymisenä. Aikuiskoulutus on laajentunut ja monimuotoistunut. Aiemmin puhtaasti vapaan sivistystyön tarpeisiin suuntautuneet oppilaitokset, esimerkiksi kansanopistot ja kansalaisopistot ovat ottaneet hoitaakseen ammatillisen koulutuksen tehtäviä. Korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksissa on tuotettu akateemisen tutkinnon suorittaneille ammatillisesti orientoitunutta täydennyskoulutusta. Erityisesti vaikeasti työllistyville

10 10 yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen koulutuksen saaneille maistereille koulutusta on kustannettu valtion varoin. Aikuiskoulutuksen työelämäperustaiset vaatimukset ovat lisänneet aikuiskoulutuskeskuksissa ja ammatillisten oppilaitosten täydennyskoulutuskeskuksissa vieraiden kielten ja kulttuurien opetusta. Peruskouluun vastaava kehitys on heijastunut pyrkimyksenä lisätä valinnaisten opintojen mahdollisuutta. Kouluja on myös kannustettu profiloitumaan paikallisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Jopa lukiokoulutukseen kehittyneen kurssimuotoisuuden, nimenomaan valinnaisuuden ja painottamismahdollisuuksien lisääntymisen, voidaan nähdä liittyvän tähän kehitystrendiin. Yleissivistävässä koulutuksessa yksilöllisten, valinnaisuuteen perustuvien koulutusohjelmien mahdollisuudet ovat olleet käytännössä kuitenkin suhteellisen rajallisia. Niiden ideologinen merkitys on ollut tärkeä koulutuspolitiikan mahdollisuuksien luvulla. Yksilöllisten ohjelmien mahdollisuutta on korostettu myös ammatillisessa peruskoulutuksessa lisäämällä joustavuutta ja valinnaisuutta. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sama kehitys näkyy äärimmilleen vietynä; säädettynä oikeutena henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja järjestelmätasolla uutena näyttöperustaisena ammatillisen pätevyyden osoittamisen mahdollisuutena. Opetustoimen hallintokulttuurin muutokset ovat myötäilleet ja tukeneet luvulla muun yhteiskuntakehityksen toimintaa. Päätösvallan delegoiminen paikallisille toimijoille on opetustoimessa tapahtunut rinta rinnan muiden julkisen sektorin toimintojen kanssa. Vuoden 1999 alusta voimaan astunut uudistunut koululainsäädäntö on kirjannut koko vuosikymmenen aikana tapahtuneen kehityksen. Jos ja lukuja voisi luonnehtia suomalaisessa koulutuspolitiikassa suunnittelun ja normiohjauksen vuosikymmeniksi, voisi 1990-lukua hyvin luonnehtia yksilöllisten mahdollisuuksien koulutuspolitiikan vuosikymmeneksi. Julkisen vallan toimintapolitiikan muutos paikallisten päättäjien mahdollisimman suuren toimintavaltuuden kasvattamiseksi on johtanut siihen, että valtiovallan mahdollisuudet ohjata ja valvoa julkisten palvelujen laatua ovat siirtyneet toimintaohjeilla säätelystä toiminnan tuloksellisuuden seuraamiseen. Tämä kehitystrendi näkyy luvulla Suomen koko valtionhallinnossa. Konkreettinen osoitus tästä on valtiovarainministeriön Tuottavuusprojektin suositus Julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävä toimintamalli (Valtiovarainministeriö 1991). Toinen merkittävä linjaus on kirjoitettu valtionvarainministeriön käynnistämään hallinnon toiminnan laadun kehittämishankkeeseen, jonka raportti Julkisen sektorin laatulinjauksia (1998) sisältää strategian ja suosituksia palvelujen laadun parantamiseksi. Kyseisten raporttien merkitys koko julkisen sektorin toimintatapojen muuttamisessa kohti tuloskeskeistä ajattelutapaa hallinnon toiminnan suunnittelussa ja seurannassa on ollut hyvin merkityksellinen. Opetustoimessa tulosohjauskulttuuriin siirtyminen on toteutunut hallinnon toimintatapojen uudistamisena. Tämä kehitys näkyy myös uuden lainsäädännön toiminnan tavoitteellisuutta korostavassa kirjoittamistavassa.

11 Koulutuksen arvioinnin juuret tarkastustoiminnassa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä Suomessa kuten muuallakin Euroopassa koulutuksen arviointiin on läheisesti liittynyt tarkastustoiminta ja tieteellinen tutkimus. Perimmältään arviointitiedon tuottamistarve perustuu siihen, että arvioinnilla on toimintana ainakin kolme keskeistä funktiota: 1) kontrollointi, 2) motivointi ja 3) valikointi. Kontrollin tehtävänä on todeta, miten hyvin toiminta vastaa asetettuja tavoitteita ja noudattaa voimassaolevia sääntöjä. Motivoinnin tehtävänä on nimenomaan tuottaa kannustavaa tai kriittistä tietoa toiminnan jatkon kannalta: miten kannattaa toimia ja millaiset piirteet ovat hyödyllisiä ja arvokkaita. Valikointitehtävä tarkoittaa sitä, että arviointitietoon perustuen suositaan niitä toiminnallisia tavoitteita ja menettelytapoja, jotka osoittautuvat tuloksellisimmiksi. Tarkastuksella ja valvonnalla on hallinnossa hyvin samansuuntaiset tavoitteet. Tarkastustoimintaa on edelleen myös opetussektorilla kaikissa Euroopan maissa Suomea lukuun ottamatta. Esimerkiksi Englannissa, Skotlannissa ja Hollannissa arvioinnin ja tarkastuksen välinen yhteistyö on saumatonta. Suomessa oli 1990-luvulle saakka hyvin monipuoliseksi kehittynyt koulujen tarkastustoiminta. Tarkastustoiminnasta vastasivat keskushallinnon ylitarkastajat sekä läänien koulutoimentarkastajat ja ammattikasvatustarkastajat. Vuonna 1991 toimintansa aloittanutta Opetushallitusta edelsi kaksi keskusvirastoa, Ammattikasvatushallitus ja Kouluhallitus, joiden tehtävänä oli opetussuunnitelman laatiminen, koulutuksen kehittäminen ja tarkastustoiminta. Keskusvirastojen lisäksi oli kaikissa silloisissa lääneissä jokaisessa oma kouluosastonsa, jonka tehtävänä oli läänin sivistystoimen tarkastaminen. Läänien koulutoimentarkastajat ja ammattikasvatustarkastajat kiersivät kouluissa nimenomaan valvomassa toiminnan laatua. Heidän arvioivat kertomuksensa toimivat palautteena sekä oppilaitoksille että keskushallinnolle. Tarkastustoiminnan tavoitteena oli paitsi laillisuusvalvonta myös toiminnan ohjaaminen. Vuodelta 1968 olevassa laissa Kouluhallituksesta sen tehtäväksi määrättiin oppivelvollisuudesta johtuvien toimenpiteiden, yleissivistävien oppilaitosten, opettajainvalmistuslaitosten, kirjaston ja vapaan sivistystyön valvominen (Laki 534/1968 2). Vielä vuodelta 1970 olevassa Lääninhallitusten kouluosastoja koskevassa asetuksessa tarkastuksen osalta jäivät voimaan kansakoulujen tarkastajille määrätyt valvontaja tarkastustehtävät, jotka on määritelty kansakouluasetuksessa vuodelta 1958 ( 183). Kansakoululaissa vuodelta 1957 määriteltiin valtion tehtäväksi koulujen valvonta. Tarkastajien tehtävänä oli (Kansakouluntarkastajan) tulee jatkuvasti valvoa ja ohjata koulun opetustointa ja tarkkailla koulun taloudenhoitoa. Mikäli asetuksella ei ole toisin säädetty, hänellä on oikeus olla läsnä johtokunnan ja kansakoululautakunnan kokouksissa sekä osallistua niissä keskusteluun, mutta ei äänestyksiin. Jos (kansakouluntarkastaja) on todennut, että kunta kansakoulutointa hoitaessaan on menetellyt lain,

12 12 asetuksen tai ohjesäännön vastaisesti, hänen on pyydettävä lääninhallituksen virkatoimenpidettä kunnan velvoittamiseksi korjaamaan menettelynsä. (Laki 247/ ). Tarkastustoiminta on edelleen olennainen osa opetustointa kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa. Toiminnan tuloksien arvioinnin alueella opetustoimi on ollut monella tapaa edelläkävijä. Oppimisen tuloksia ryhdyttiin arvioimaan osana kansainvälistä yhteistyötä jo luvulla. Laukkanen (1998) pitää suomalaisen arviointikulttuurin merkittävimpänä virstanpylväänä Suomen osallistumista ensimmäiseen kansainväliseen matematiikan oppimissaavutusten tutkimusprojektiin 1960-luvulla. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitos (nykyinen Koulutuksen tutkimuslaitos) vastasi tutkimuksen toimeenpanosta Suomessa. Sen teoreettinen kehittäminen tapahtui kansainvälisen IEAyhteisön (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) toimesta. (Kuusinen 1967 ja Laukkanen 1998.) Tämän jälkeen alkoi tietoisuus kansainvälisen vertailun ja koulusaavutuksien arvioinnin tarpeellisuudesta levitä tutkijoiden ja hallinnon piirissä. Suuri hanke, jossa Suomi oli mukana oli moniaineinen koulusaavutustutkimus Tässä hankkeessa vertailtiin koulusaavutuksia lukutaidossa, kirjallisuudessa, luonnontieteissä, englannissa vieraana kielenä ja kansalaistaidoissa (civics). Seuraavassa merkittävässä arvioinnissa 1980-luvun alussa suomalaisten peruskoululaisten lukutaito osoittautui parhaaksi mukana olleista maista (Linnakylä 1993 ja 1995). Esikouluun liittyvä vertaileva arviointi tehtiin 1990-luvun taitteessa. OECD:n aktiivinen arviointitoiminnan kehittämispyrkimys on heijastunut myös Suomen opetustoimen hallinnon arviointitoimintaan. Suomessa on toteutettu OECD:n nimeämien ulkomaisten asiantuntijoiden tekemä koulutuspolitiikan arviointi vuonna 1981 ja korkeakoulupolitiikan arviointi vuonna Vuoden 1981 arvioinnilla on ollut tärkeä merkitys suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitykselle. Esiopetukseen liittyvä selvitys on raportoitu (Ojala) Näiden arviointien merkitys paitsi koulutuksen kehittämiselle myös toimintapolitiikka-arviointien menetelmille on ollut tärkeä. Nykyisen kaltainen arviointitoiminta on sidoksissa koko hallintokulttuurin muutokseen. Arviointi on kehittynyt nimenomaan kansainvälisen yhteistyön myötävaikutuksella. Varsinainen toimintatapojen arviointi on tullut opetustoimeen lähinnä OECDyhteistyön kautta Arviointi osaksi koulutuksen ohjausjärjestelmää Kansallisen opetustoimen arviointistrategian kehittymisen tarpeellisuus tiedostettiin opetustoimen keskushallinnossa jo 1970-luvulla. Merkittävä oli Leimun ja Saaren toimittama muistio Arviointi- ja koulukoetoiminnan kehittäminen Suomessa vuodelta 1976, missä kartoitettiin nimenomaan sitä, miten arviointitietoa tulisi tuottaa ja hyödyntää peruskoulun kehittämisessä.

13 13 Valtionhallinnossa tavoitejohtaminen ja tulosjohtaminen suuntasivat keskustelua toiminnan tuloksiin 1980-luvulla. Silloisessa Kouluhallituksessa perustettiin työryhmiä selvittämään, millaista tietoa koulutuksen tuloksista ja opetustoimen vaikuttavuudesta oli käytettävissä ja miten arviointitietoa tuottava järjestelmä voisi toimia. Työstä on laadittu raportti nimellä Kouluhallituksen alaisen koulutoimen ja vapaan sivistystyön tuloksellisuutta käsittelevän työryhmän raportti Samoihin aikoihin julkaistiin kokoomaraportti, jossa tutkijat kartoittivat koulutuksen tuloksellisuutta tutkimuksiin perustuen (Hämäläinen 1986). Nämä raportit ovat asiallisesti ottaen opetustoimen tilan selvityksiä, vaikkakaan ne eivät muodollisesti ehkä kaikilta osin sisällä arvioinnin keskeisenä tuntomerkkinä pidettyä toiminnan hyödyn ja arvon puntarointia. Siihen, että arviointi on muodostunut osaksi poliittisen ohjauksen järjestelmää on johtanut yleinen, kaikkea julkista hallintoa koskenut päätäntävallan delegoimispolitiikka. Ulkoapäin katsoen julkishallinnon kehittyminen on ollut viime vuosikymmeninä tempoilevaa, tiukasti taloudellisten perusratkaisujen ohjailemaa. Erityisesti 1970-luvulla voimakas julkisen hallinnon paisuminen alkoi hiipua jo 1980-luvulla ja taittui taloudellisen laman vaikutuksesta 1990-luvun alussa. Julkishallinnossa koko 1990-luvun loppupuoli oli leimallisesti toiminnan sopeuttamista taloudellisiin raameihin. Julkishallinnon palveluja on supistettu ja toimintaa pyritty tehostamaan keventämällä hallinnon normiohjausta. Käsitteet tulosvastuu, tilivelvollisuus, kehysbudjetointi ja organisaatioiden sisäinen kehittäminen kuvastavat hyvin sitä toimintaa, jolla hallinto pyrki eroon raskaista ja aikaa vievistä ylemmän viranomaisen ohjaus- ja valvontamenettelyistä. Ohjausjärjestelmän keventämisen strategisesta johtamisesta on valtioneuvoston tehtäväjaon mukaan vastannut valtiovarainministeriö, joka on panostanut tulosohjauskulttuuriin juurruttamiseen ja palvelujen laadun kehittämistä tukevaan toimintaan. Arviointi on julkishallinnon toimintaa, joka on saanut merkittävän aseman valvonnan ja tarkastuksen rinnalla. Julkisten palvelujen laatustrategian laatineen työryhmän julkaisu määrittelee arvioinnin asemaa seuraavasti: Valvonnalla, tarkastuksella ja arvioinnilla on tärkeä osa julkisen hallinnon taloudellisuuden, tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden edistämisessä. Valvonta- ja tarkastustoimi ovat julkisissa palveluissa kohtalaisen tuttuja kysymyksiä, mutta sen sijaan arviointi on uusi tulokas palvelujen laadun kehittämisvälineenä. (Julkisen sektorin laatulinjauksia 1998, 50.) Julkisen sektorin laatulinjauksia -kirjasessaan valtiovarainministeriö ottaa kantaa siihen, millaisia arvostuksia julkishallinnon palvelujen järjestäjältä edellytetään ja millaisin käytännön toimin laatua voidaan kehittää. Hyvin keskeinen asema tässä toiminnassa on arvioinnilla. Julkisen sektorin laatustrategiana todetaan olevan muun muassa se, että julkisten palvelujen (mukaan lukien koulutus, kirjoittajan huom.), tuottavuuden ja tulosten mittaaminen ja seurannan kehittäminen edellyttävät laadun työkalujen, arviointimenetelmien ja -mittareiden käyttöä. Edelleen todetaan, että laatua toteutetaan asiakaslähtöisesti mutta laatutyöllä ei tavoitella uutta keskitettyä normijärjestelmää. (Emt., 42.) Arvioinnin asema korostuu monella tapaa ohjausjärjestelmän tärkeimpänä mekanismina, jolla tuotetaan poliittiseen päätöksentekoon tarvittavaa julkisten palvelujen tuloksellisuutta koskevaa tietoa.

14 14 Mainitun kirjasen laatineen työryhmän mukaan arviointitoiminta on: arviointikriteerien valintaa tietojen hankintaa päätöksenteon tueksi asiantilan vertaamista tiettyyn kriteeriin arvioivan päätelmän toteuttamista (arvottaminen) soveltavaa ja tuloksia välittömästi hyväksikäyttävää käytännönläheistä toimintaa, jossa voidaan hyväksikäyttää tutkimuksen menetelmiä ensisijaisesti toiminnan ohjauksen ja kehittämisen väline osa toiminnan ja tuloksellisuuden tarkastamista. (Emt., 50.) Erityistä huomiota määritelmässä kiinnittää se, että arviointi nähdään osana tuloksellisuuden tarkastustoimintaa. Laatujohtamisen korostaminen ja sekä yksityisen että julkisen sektorin piirissä lamavuosien jälkeen virinnyt keskustelu palvelujen laadusta on entisestään tuonut esiin arvioinnin merkitystä. Arvioinnista on tullut koulutuksen laadun kehittämiseksi välttämätöntä. Arviointitoiminnan vilkastuminen on johtanut myös entistä kriittisempään keskusteluun arviointien hyödyllisyydestä. Opetustoimessa arviointitoiminnan kehittämisen keskeisin periaate on ollut se, että arviointijärjestelmän tulee olla mahdollisimman tehokas tuottamaan kehittämistä palvelevaa, hyödyllistä ja uskottavaa tietoa (vrt. House 1980 ja Patton 1997). Arviointitiedon merkitys opetustoimessa voidaan kiteyttää seuraavasti: arviointitieto on käytännön kehittäjää, opettajaa ja poliittishallinnollista prosessia palvelemaan tuotettua laadukasta ja monipuolista tietoa, jonka tarkoituksena on toimia evidenssinä kehittämistarpeiden määrittämisessä Opetustoimen arviointistrategia arviointitiedon tuottamiseksi Opetustoimessa varsinainen toiminnan tuloksellisuuden aktiivinen arviointi alkoi luvulla. Vuodelta 1991 olevaan lakiin (182/1991) perustuen Opetushallituksen tehtäviin on kuulunut koulutuksen tuloksellisuuden edistäminen ja koulutuksen järjestämisen seuranta. Opetushallituksessa käynnistyi vuoden 1992 alusta opetustoimen arviointistrategian valmistelu. Lähtökohtana oli tuottaa koulutuksen arviointia varten toimiva, valtiohallinnon yleisen tuloksellisuuden arviointikulttuurin mukainen viitekehys ja järjestelmä, jolla opetustoimen tuloksellisuudesta tuotetaan tietoa kansallisiin tarpeisiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi vahvistettu Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli, joka julkaistiin vuonna 1996 ja tarkistetussa muodossa vuonna Siinä määritellään opetustoimen käyttöön tuloksellisuuden arvioinnissa käytetyt käsitteet vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus siten, että viime mainitusta käytetään käsitettä tehokkuus.

15 15 TULOKSELLISUUS TEHOKKUUS VAIKUTTAVUUS TALOUDELLISUUS koulutustarjonta koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus koulutuksen vaihtoehtoiset tuotantotavat ajankohtaisuus ja reagointikyky pedagogiset järjestelyt opetuksen laatu ja yhteistyötahot koulutuspituudet keskeyttäminen/ koulutuksen läpäisy oppimistulosten saavuttaminen oppimaan oppimisvalmiudet kommunikaatiovalmiudet elinikäinen oppiminen koulutusresurssien määrä, kohdentuminen ja käytön tehokkuus koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja rahoituslähteet moninkertainen koulutus ja hyväksilukeminen henkilöstö voimavarana tilat ja laitteet säädökset ja sopimukset oppilaitoksen johtamiskulttuuri Kuvio 1. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli.

16 16 Arviointimalli määrittelee tuloksellisuuden arvioinnin tehtävät taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi ulottuvuuksina ja sisältää kuvauksen ja määrittelyt siitä, millaista tietoa arviointia varten tarvitaan ja mitä keskeisillä käsitteillä tarkoitetaan. Arviointimallissa kuvataan myös arviointikohteittain se, millaisiin seikkoihin kunkin kohteen käytännön arvioinnissa voidaan keskittyä. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin mukaan koulutus on tuloksellista silloin, kun se samaan aikaan on vaikuttavaa, tehokasta ja taloudellista. Tuloksellisuus on siis yläkäsite, joka määritellään seuraavasti: Tuloksellista koulutus on silloin, kun kansallisesti ja kansainvälisesti koulutusjärjestelmän kullekin organisaatiomuodolle, oppilaitokselle ja yksilön oppimistoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. Vaikuttavaa koulutus on silloin, kun sen tuottamat valmiudet laadullisesti ja määrällisesti edistävät yksilön henkistä kasvua sekä yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän kehitystä. Vaikuttavuuden arviointikohteet ovat: koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus oppiainekohtaisten oppimistulosten saavuttaminen oppimaan oppimisvalmiudet kommunikaatiovalmiudet motivaatio elinikäiseen oppimiseen. Tehokasta koulutus on silloin, kun koulutusjärjestelmän, opetushallinnon ja opetusjärjestelyn toimivuus, joustavuus ja ajoitus ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja opetuksen laatu hyvä. Tehokkuuden arviointikohteina arvioidaan: koulutustarjonta ajankohtaisuus ja reagointikyky pedagogiset järjestelyt, opetuksen laatu ja yhteistyötahot koulutuspituudet keskeyttäminen/koulutuksen läpäisy moninkertainen koulutus ja hyväksi lukeminen henkilöstö voimavarana tilat ja laitteet säädökset ja sopimukset oppilaitoksen johtamiskulttuuri. Taloudellista koulutus on silloin, kun koulutusresurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on tarkoituksenmukainen tuotettujen koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta.

17 17 Taloudellisuuden kohteina arvioidaan: koulutuksen vaihtoehtoiset tuotantotavat koulutusresurssien määrä, kohdentuminen ja käytön tehokkuus koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja rahoituslähteet. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli perustuu toisaalta valtionhallinnossa käytettyyn tuloksellisuuskäsitteistön tulkintaan, toisaalta käsitteiden sisällölliseen kuvaukseen on saatu runsaasti vaikutteita tilivelvollisuussuuntauksesta (accountability) (esim. Wagner 1989) ja ennen kaikkea kasvatustieteen piirissä käydystä keskustelusta ymmärtää koulutuksen vaikuttavuus toisaalta yksilön ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan kannalta (esim. Vaherva 1983, 173). Arviointimalliin perustuen Opetushallituksessa käynnistyi hankemuotoinen arviointitoiminta ja sen rinnalle kehitetty oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä. (Kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä 1998). Opetushallitus on julkaissut ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa koskevan suosituksen, joka on tarkoitettu ohjaamaan ammattioppilaitosten laadun kehittämistä ja sitä edistävän toiminnan arviointia (Opetushallitus, Arviointi 4/1999). Arviointitoiminta sai ratkaisevan tärkeän aseman opetustoimen ohjausjärjestelmässä vuoden 1999 koululakien tultua voimaan. Lain perusteella kaikkien oppilaitosten tulee itse arvioida omaa toimintaansa ja antaa tietoja arviointia varten opetusministeriön valtuuttamalle arvioijalle. Myös koulutuksen ylläpitäjiä koskee sama velvoite. Opetushallituksesta tuli merkittävä kansallinen arviointien toimeenpanija. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat säädöksien mukaan merkittäviä arviointitiedon tuottajia. Etenkin kansainvälisissä arviointitutkimuksissa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella on ollut keskeinen rooli. Koordinoinnista ja arviointia koskevista perustepäätöksistä sekä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vastaa opetusministeriö. Samanaikaisesti koululakien valmistelun kanssa valmisteltiin opetustoimeen kansallinen arviointistrategia tuloksellisuuden arvioinnin järjestämistä varten. Opetustoimen arviointistrategia astui voimaan vuonna Arviointistrategian lähtökohtana on sittemmin laissa vahvistettu ministeriöjohtoinen verkostoyhteistyöhön pohjautuva malli, jossa monipuolista laadullista ja määrällistä arviointitietoa tuotetaan siten, että keskushallinto, paikallinen koulutuksen järjestäjä ja oppilaitos arvioivat toimintaa. Arviointistrategian mukaan arviointitietoa tuotetaan seuraavista lähteistä: kansalliset ja kansainväliset indikaattorit arviointitutkimukset kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä laajat koulutuksen tilan arvioinnit temaattiset arvioinnit sekä kansainväliset arviointihankkeet. Arviointitiedon merkityksestä keskusteltiin hallinnossa laajasti uusien koululakien

18 18 käsittelyn yhteydessä. Keskustelussa painotettiin arviointitietoon kohdistuvia suuria laatuvaatimuksia. Erityisesti nykyisenlaisessa ohjausjärjestelmässä, jossa poliittishallinnollinen ohjaus perustuu laajasti paikallistasolle painottuvaan delegoituun ja luottavaan päätöksentekojärjestelmään, ovat kansallisen päätöksenteon tueksi tarkoitetun arviointitiedon laatuvaatimukset korkeat. Nykyisin arviointitietoa tuotetaan opetustoimessa kansallisella tasolla lähinnä kolmella tapaa. Opetusministeriö tekee tulossopimuksia arviointitiedon tuottamiseksi Opetushallituksen, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja lääninhallitusten kanssa. (Lakiuudistus määrää läänien tehtäväksi peruspalvelujen arvioinnin.) Opetusministeriö voi tilata tutkimuslaitoksista, vapailta tutkijoilta tai yksityisistä arviointiyrityksistä tietoa omaan käyttöönsä. Suomi osallistuu myös kansainvälisiin arviointeihin opetusministeriön päättämällä tavalla. Kansallisen arviointitiedon tuottamisen lisäksi koulutuksen järjestäjät tuottavat tietoa myös omasta toiminnastaan, jota ne voivat omien halujensa mukaan saattaa myös opetusministeriön tietoon. Koulutuksen ylläpitäjillä (siis käytännössä kunnilla ja kuntayhtymillä) ja oppilaitoksilla on vuoden 1999 alusta voimaan tulleiden koululakien perusteella velvollisuus itsearviointiin, mutta niillä ei ole velvoitetta raportoida siitä valtiohallinnolle. Itsearvioinnista onkin tullut opetustoimessa merkittävä uusi toimintamuoto, jonka tukemiseksi keskushallinto ja monet opetusalan toimijat ja täydennyskoulutusorganisaatiot ovat tuottaneet erilaista tukimateriaalia ja koulutusta. Arviointipolitiikkaa maassamme johtava opetusministeriö on lainsäädännön valtuuttamana antanut määräyksen Opetusministeriön määräys koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista Näissä perusteissa kiinnitetään huomiota ainakin kolmeen arvioinnin kannalta oleelliseen asiaan, muiden muassa seuraaviin: Koulutusta tulee arvioida säännöllisesti ja koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Arvioinnin tulee olla menetelmiltään monipuolista ja arvioinnin kohteisiin nähden oikeudenmukaista ja tasapuolista. --- Arviointityö tulee järjestää siten, etteivät ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet tavoitteiden ja sisältöjen valmisteluun, toimi saman koulutuksen arvioijina. --- Arvioinnin tulosten julkistaminen tulee toteuttaa siten, ettei arviointi vahingoita arvioinnin piirissä olevaa koulutuksen järjestäjää, oppilaitosta, henkilöstöä tai muita tahoja. Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaa koskevat toiminnan perusteet sisältyvät lakiin ja asetukseen (465/1998) sekä johtosääntöön, jonka Korkeakoulujen arviointineuvosto on itse valmistellut. Korkeakoulujen arviointitoiminta on perustunut toisaalta korkeakoulujen tekemiin itsearviointeihin ja ulkopuolisten arvioitsijoiden yhteistyöhön.

19 Kansainvälisen yhteistyön merkitys arvioinnin kehittymiselle Koulutuksen ja koko Suomen julkishallinnon arviointitoiminnan kehittymisen kannalta on OECD:n merkitys ollut tärkeä. Erityisesti PUMA-projekti (Public Management) on tähdentänyt arvioinnin merkityksellistä osuutta julkisen hallinnon kehittämistyössä. Arvioinnin tarkoituksena on PUMA:n mukaan päätöksentekoedellytysten parantaminen, budjetoinnin ja resurssien allokoinnin tukeminen ja julkisen hallinnon tilivelvollisuuden eli tulosvastuun vahvistaminen (OECD 1997, 6). Koulutuksen alueella merkittävimpiin saavutuksiin on yltänyt INES-projekti (International Education Indicators Programme), joka on koulutuksen indikaattorituotantoa varten luotu hanke. Sen laaja kansainvälinen asiantuntijaverkosto on johtanut suureen määrään vertailevia arviointihankkeita, joiden perustalta ilmestyvä Education at a Glance -julkaisu sisältää monipuolista koulutukseen liittyvää vertailutietoa. Raportteja on julkaistu vuodesta 1994 lähtien ja niiden sisältö on koko ajan laajentunut. Suomi on mukana PISA-hankkeessa (Program for International Student Assessment), jossa arvioidaan kolmessa syklissä 15-vuotaiden oppimistuloksia luonnontieteissä, matematiikassa ja äidinkielessä. Tämä hanke on suunniteltu kestämään kymmenen vuotta ja siinä on mukana 34 maata. Myös aikuisväestöä koskien on OECD:n johdolla toteutettu funktionaalisen lukutaidon arviointi, johon Suomikin osallistui. (Raportti: Linnakylä, Malin-Blomqvist ja Sulkunen: Lukutaito työssä ja arjessa 2000). Euroopan unionin piirissä virisi aktiivinen kiinnostus koulutuksen arviointiyhteistyöhön juuri siinä vaiheessa, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sekä korkeakoulujen että lasten- ja nuorten koulutuksen alueella toimivat EU-jäsenmaiden yhteistyöverkostot (ks. European Network of Quality Assurance, Euroopan unionin piirissä on myös kehitetty menetelmiä ennen muuta ohjelmaarviointien käyttöön. Kirjasarja on julkaistu nimellä Evaluating socio-economic programmes Yhdessä kehitettyjä periaatteita noudatetaan laajasti erilaisten jäsenmaiden yhteisten tai EU:n rahoittamien ohjelmien arvioinnissa. Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 1999 Euroopan unionin opetusministerikokous käsitteli koulutuksen laatua ja siinä yhteydessä myös arviointia (Hämäläinen ja Jakku-Sihvonen 1999). Arviointia ja seurantaa varten on suunnitteilla jäsenmaiden käyttöön myös määrällisiä ja laadullisia koulutusindikaattoreita, joiden tarkoituksena on lisätä eri maiden koulutusjärjestelmiä koskevaa avointa tiedonvaihtoa. Merkittävän yleissivistävän koulutuksen alueella tehty yhteistyöprojekti on ollut Pilot Project on the Quality of Education, johon osallistui 101 eurooppalaista koulua. Projektin tarkoituksena oli kerätä itsearvioinnin parhaita käytänteitä ja levittää niistä tietoa eurooppalaisiin kouluihin. Projektin loppuraportti on ilmestynyt vuonna 1999.

20 20 Korkeakoulujen välinen arviointiyhteistyö on ollut vilkasta. Arvioijakuntaa on kielitaitoiseen korkeakoulumaailmaan helppo saada ja arvioitavien instituutioiden määrä on siinä määrin kohtuullinen, että ulkomaisilla arvioijilla on mahdollisuus tutustua henkilökohtaisesti arvioinnin kohteena olevaan korkeakouluun tai sen ohjelmaan. Pohjoismainen arviointiyhteistyö on selvästi vilkastumassa. Pohjoismaiden kesken on laadittu muun muassa arvioiva katsaus koulun johtajien työoloihin, jonka tarkoituksena on toimia virikkeenä nimenomaan itsearviointikulttuurin kehittämisessä (Skolledelse i Norden 2000). Yhteistyössä on valmistunut myös OECD:tä varten kerättyyn indikaattoritietoon perustuva syventävien artikkeleiden sarja (Nordisk utbildning i fokus) ja Suomen ja Ruotsin ammatillisen koulutuksen ennakointikäytänteitä kuvaileva selvitys (Dimensionering för vem). Liitteessä on tietoja alan kansainvälisistä yhteisöistä Yhteenvetoa Koulutuksen arviointi on nykyisellään osa julkisen hallinnon ohjausjärjestelmää. Kehitys alkoi kulkea tähän suuntaan 1980-luvulla. Siihen asti suunnittelua korostava hallintokulttuuri alkoi osoittaa liiallisesta normistosta johtuvia kankeuden merkkejä. Hallinnon hajauttaminen hyväksyttiin 1990-luvulla kaikilla hallinnon aloilla tavoiteltavaksi periaatteeksi. Kansalaisten saamien palvelujen laatu nousi huomion kohteeksi paikallishallinnon poliittisten päättäjien keskuudessa. Nykyisin Suomen opetushallinnossa arviointitietoa tuotetaan kansallisena arviointituotetuotantona, josta vastaavat pääasiassa Opetushallitus, Korkeakoulujen arviointineuvosto, lääninhallitukset sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset ministeriön määräämällä tavalla. Paikallistasolla arviointitietoa tuottavat koulutuksen ylläpitäjät ja oppilaitokset. Kansainvälisellä yhteistyöllä on arviointitietotuotannossa ja menetelmäkehityksessä keskeinen merkitys Pohdittavaksi 1. Mitkä yhteiskunnan kehityspiirteet ovat yhteydessä arviointikulttuurin kehitykseen? 2. Miten voimassa olevat säädökset vaikuttavat arvioinnin käytäntöjen kehittymiseen? 3. Etsi tietoa kansainvälisten arviointiyhdistysten toiminnasta kirjan liitteessä esitettävien Internet-sivustojen kautta (Liite 1). Millä tavoin hyödyntäisit tätä kautta saatavaa tietoa koulutuksen kehittämisessä?

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo 1.11.2007 Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI

KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI Arviointi 7/98 OPETUSHALLITUS 1998 Opetushallitus Graafinen suunnittelu ja taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-0271-2 ISSN 1238-4453 Yliopistopaino,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi vuonna 2015 Opetusneuvos

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tietoperustainen johtaminen

Tietoperustainen johtaminen Tietoperustainen johtaminen Alustus 26.2. 2007 Helsingissä 1 Evidence based policy making Poliitiikan tekoa, jota ohjaa pyrkimys monipuolisen tiedon hyväksikäyttöön. (Ks. Davies 2004) Mahdollistaa politiikan

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

Virpi Hannula ARVIOINTITUTKIMUS TYÖVOIMAPOLIITTISEN NUORTEN OHJAAVAN KOULUTUKSEN VÄLITTÖMÄSTÄ VAIKUTTAVUUDESTA SIDOSRYHMÄPERUSTEINEN NÄKÖKULMA

Virpi Hannula ARVIOINTITUTKIMUS TYÖVOIMAPOLIITTISEN NUORTEN OHJAAVAN KOULUTUKSEN VÄLITTÖMÄSTÄ VAIKUTTAVUUDESTA SIDOSRYHMÄPERUSTEINEN NÄKÖKULMA Virpi Hannula ARVIOINTITUTKIMUS TYÖVOIMAPOLIITTISEN NUORTEN OHJAAVAN KOULUTUKSEN VÄLITTÖMÄSTÄ VAIKUTTAVUUDESTA SIDOSRYHMÄPERUSTEINEN NÄKÖKULMA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2014 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot