JOHDATUS KOULUTUKSEN UUDISTUVAAN ARVIOINTIKULTTUURIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS KOULUTUKSEN UUDISTUVAAN ARVIOINTIKULTTUURIIN"

Transkriptio

1 1 JOHDATUS KOULUTUKSEN UUDISTUVAAN ARVIOINTIKULTTUURIIN Ritva Jakku-Sihvonen Sari Heinonen Arviointi2/2001

2 2 Taitto Pirjo Hilkku ISBN ISSN Yliopistopaino Oy

3 3 Sisällys LUKIJALLE ARVIOINNIN KEHITTYMINEN OSAKSI JULKISHALLINTOA JA KOULU- TUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ (R. J-S.) Koulutusjärjestelmässä ja hallinnossa tapahtuneet muutokset Koulutuksen arvioinnin juuret tarkastustoiminnassa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä Arviointi osaksi koulutuksen ohjausjärjestelmää Opetustoimen arviointistrategia arviointitiedon tuottamiseksi Kansainvälisen yhteistyön merkitys arvioinnin kehittymiselle Yhteenvetoa Pohdittavaksi ARVIOINNIN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA (S. H.) Johdatusta arviointiin Arvioinnin käsitteistöä Arviointi, tutkimus ja arviointitutkimus Arvioinnin logiikka Sidosryhmät arvioinnissa Osallistava arviointi Arvioinnin lähestymistapoja Yhteenvetoa Pohdittavaksi ARVIOINTI KOULUTUKSEN ERI TASOILLA (S. H.) Arvioinnin tarkoitus Tilivelvollisuuden osoittaminen Toiminnan kehittäminen Tiedon tuottaminen Koulutuksen arvioinnin tasot ja kohteet Kansainvälinen koulutusjärjestelmien vertailu Koulutusjärjestelmäarviointi... 53

4 Koulutuspoliittisten toimintalinjausten arviointi Koulutusmuotokohtainen arviointi Koulutuksen arviointi paikallistasolla ja yksilötasolla Esimerkkejä arvioinnin toteutuksesta Koulutusjärjestelmien vertailua Tapauskuvaus koulutusjärjestelmäarvioinnista Tapauskuvaus koulutuspoliittisten toimintalinjausten arvioinnista Tapauskuvaus koulutusmuotokohtaisesta arvioinnista Yhteenvetoa Pohdittavaksi PAIKALLISTASOLLA TAPAHTUVA KOULUTUKSEN ARVIOINTI (R. J-S. & S. H.) Koulutuksen ylläpitäjän tekemä arviointi Oppilaitoksien itsearviointi Yhteenvetoa ja lisätietoa Pohdittavaksi OPISKELIJA-ARVIOINTI (R. J-S. & S. H.) Oppimiskäsitysten kehitys ja yhteys oppimisen arviointiin Oppijalähtöinen arviointi Opiskelija-arvioinnin käytänteitä Oppilasarviointi perusopetuksessa Opiskelija-arviointi lukiossa Opiskelija-arviointi ammatillisessa koulutuksessa Opiskelija-arviointi aikuiskoulutuksessa Esimerkkejä tehtävätyypeistä Yhteenvetoa Pohdittavaksi KOULUTUKSEN ARVIOINNIN ETIIKKA (S. H. & R. J-S.) Mitä arvioinnin etiikalla tarkoitetaan? Eettiset periaatteet ja standardit koulutuksen arvioinnissa Koulutuksen arvioijan monet roolit ja ammatillinen etiikka Yhteenvetoa

5 6.5. Pohdittavaksi ARVIOINTITIEDON LUOTETTAVUUDEN OSOITTAMINEN (R. J-S.) Validiteetti-käsitteen määrittelyä Arvioinnin läpiviennin luotettavuus Arvioijan asema Koulutuksen arviointityypit luotettavuuden kannalta Kriteeriperustaisuus luotettavuuden kannalta Arvioinnin raportointi Tutkimusmenetelmällisten valintojen yhteys validiteettiin Kvantitatiiviseen aineistoon perustuvien tulosten luotettavuuden arvioinnista Kvalitatiiviseen aineistoon perustuvien tulosten validiuden arvioinnista Arvioivien johtopäätösten luotettavuus Arvioivien johtopäätösten evidenssiperustaisuuden osoittaminen Arvioivien johtopäätösten hyötyarvon osoittaminen Yhteenvetoa Pohdittavaksi ARVIOINNIN HYÖDYNTÄMINEN (S. H. & R. J-S.) Arviointitiedon käyttö Arviointitiedon käyttötavat Arviointitiedon käytön edistäminen Arviointitiedon väärinkäyttö Arviointitieto koulutuksen kehittämisessä Arviointitiedon käyttö koulutuksen ohjausjärjestelmässä Yhteenvetoa Pohdittavaksi KOULUTUKSEN UUDISTUVA ARVIOINTIKULTTUURI (S. H. & R. J-S.) Yhteenvetoa Koulutuksen uudistuvan arviointikulttuurin haasteet LÄHTEET LIITE

6 6

7 7 Lukijalle Tämä kirja on tarkoitettu johdatukseksi koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Teoksessa luodaan yleiskuvaa koulutuksen arvioinnista, sen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista, arvioinnin teoreettisista perusteista, yhteiskunnallisista kytkennöistä ja käytännön arviointitoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kirja tarjoaa sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa koulutuksen arvioinnista. Kirja soveltuu oppimateriaaliksi esimerkiksi opettajankoulutukseen sekä muuhun opetus- ja koulutusalan perus- ja täydennyskoulutukseen. Kirja sisältää yhdeksän lukua. Jokaisen luvun alussa on tiivistelmä luvun sisällöstä. Kunkin luvun loppuun olemme laatineet tehtäviä, joiden tarkoituksena on edistää koulutuksen arviointia koskevan ajattelun syventymistä ja sitä kautta myös arvioinnin toimintamallien kehittymistä. Lähdeluettelosta lukija voi löytää virikkeitä jatko-opiskeluun. Lisäksi olemme koonneet liitteeseen luettelon kansainvälisistä arviointialan yhdistyksistä ja järjestöistä. Opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen on kirjoittanut kansallisen arviointitoiminnan kehitystä analysoivan luvun sekä arvioinnin luotettavuuskysymyksiä pohtivan luvun. Arviointikonsultti Sari Heinonen on kirjoittanut arvioinnin teoreettisia lähtökohtia analysoivan luvun ja arvioinnin käytänteitä koulutuksen eri tasoilla käsittelevän luvun. Paikallistasolla tapahtuvaa koulutuksen arviointia, opiskelija-arviointia ja arvioinnin eettisiä kysymyksiä sekä arviointitiedon hyödyntämistä ja käyttöä tarkastelevat luvut olemme kirjoittaneet yhdessä. Kirjan viimeisessä luvussa teemme yhteenvetoa koulutuksen arvioinnin nykytilasta ja pohdimme koulutuksen arviointikulttuurin kehittymisen edellytyksiä. Olemme pyrkineet kartoittamaan sekä kansallisessa että kansainvälisessä koulutuksen arviointiin liittyvässä keskustelussa esille nousseita teemoja. Toivomme kirjamme avaavan myös uusia näkökulmia ja hyödyntävän erityisesti opettajaksi opiskelevia sekä kaikkia koulutuksen arvioinnista kiinnostuneita, sen parissa työskenteleviä tai koulutuksen arviointitietoa muutoin tarvitsevia. Helsingissä, joulukuussa 2000 Tekijät

8 8

9 9 1. Arvioinnin kehittyminen osaksi julkishallintoajakoulutuksen ohjausjärjestelmää Ritva Jakku-Sihvonen Tässä luvussa käsitellään niitä keskeisiä suomalaisen julkishallinnon kehityspiirteitä, jotka ovat johtaneet arviointitoiminnan vilkastumiseen. Opetustoimessa arviointitoiminnan asema on vahvistunut viime vuosina. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut uusi koululainsäädäntö on merkinnyt arviointitoiminnan aseman voimistumista opetustoimen ohjausjärjestelmän osana Koulutusjärjestelmässä ja hallinnossa tapahtuneet muutokset Koulutuksen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina tullut entistä selvemmäksi. Useimmat ammatit edellyttävät systemaattista ammatin tietoperustan hallintaa. Tieteellinen ja taiteellinen toiminta samoin kuin niissä tarpeellinen luovuus edellyttävät laajaa perussivistystä, johon koulutuksen on tarkoitus valmentaa. Myös arkielämässä tarpeellisen perhettä ja yhteiskunnan eri palvelutoimintoja koskevan tiedon omaksuminen edellyttää asiantuntevaa opetusta. Kaikkea opetusta ei kuitenkaan ole järkevää tai mahdollistakaan organisoida koulutusjärjestelmän kautta. Entistä enemmän joukkotiedotusvälineet ja sähköiset viestimet kykenevät välittämään sellaista tietoa, joka toimii itsenäisen opiskelun ja yksilöllisen tieto-taidon kehittymisen virikkeenä. Näidenkin toimintojen organisoinnissa on koulutuksen asiantuntemuksella tärkeä merkitys. Yhteiskuntakehitykseen kiinteästi kuuluva koulutuksen kehittäminen on vaikuttanut eri koulutusmuotojen tehtävien muotoutumiseen monin tavoin. Erityisesti 1980-luvun lopulla kasvanut ammattitaitoisen työvoiman tarve on aikaansaanut kehityksen, joka näkyy 1990-luvulla tapahtuneena koulutusmuotojen toimintastrategioiden päällekkäistymisenä. Aikuiskoulutus on laajentunut ja monimuotoistunut. Aiemmin puhtaasti vapaan sivistystyön tarpeisiin suuntautuneet oppilaitokset, esimerkiksi kansanopistot ja kansalaisopistot ovat ottaneet hoitaakseen ammatillisen koulutuksen tehtäviä. Korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksissa on tuotettu akateemisen tutkinnon suorittaneille ammatillisesti orientoitunutta täydennyskoulutusta. Erityisesti vaikeasti työllistyville

10 10 yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen koulutuksen saaneille maistereille koulutusta on kustannettu valtion varoin. Aikuiskoulutuksen työelämäperustaiset vaatimukset ovat lisänneet aikuiskoulutuskeskuksissa ja ammatillisten oppilaitosten täydennyskoulutuskeskuksissa vieraiden kielten ja kulttuurien opetusta. Peruskouluun vastaava kehitys on heijastunut pyrkimyksenä lisätä valinnaisten opintojen mahdollisuutta. Kouluja on myös kannustettu profiloitumaan paikallisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Jopa lukiokoulutukseen kehittyneen kurssimuotoisuuden, nimenomaan valinnaisuuden ja painottamismahdollisuuksien lisääntymisen, voidaan nähdä liittyvän tähän kehitystrendiin. Yleissivistävässä koulutuksessa yksilöllisten, valinnaisuuteen perustuvien koulutusohjelmien mahdollisuudet ovat olleet käytännössä kuitenkin suhteellisen rajallisia. Niiden ideologinen merkitys on ollut tärkeä koulutuspolitiikan mahdollisuuksien luvulla. Yksilöllisten ohjelmien mahdollisuutta on korostettu myös ammatillisessa peruskoulutuksessa lisäämällä joustavuutta ja valinnaisuutta. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sama kehitys näkyy äärimmilleen vietynä; säädettynä oikeutena henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja järjestelmätasolla uutena näyttöperustaisena ammatillisen pätevyyden osoittamisen mahdollisuutena. Opetustoimen hallintokulttuurin muutokset ovat myötäilleet ja tukeneet luvulla muun yhteiskuntakehityksen toimintaa. Päätösvallan delegoiminen paikallisille toimijoille on opetustoimessa tapahtunut rinta rinnan muiden julkisen sektorin toimintojen kanssa. Vuoden 1999 alusta voimaan astunut uudistunut koululainsäädäntö on kirjannut koko vuosikymmenen aikana tapahtuneen kehityksen. Jos ja lukuja voisi luonnehtia suomalaisessa koulutuspolitiikassa suunnittelun ja normiohjauksen vuosikymmeniksi, voisi 1990-lukua hyvin luonnehtia yksilöllisten mahdollisuuksien koulutuspolitiikan vuosikymmeneksi. Julkisen vallan toimintapolitiikan muutos paikallisten päättäjien mahdollisimman suuren toimintavaltuuden kasvattamiseksi on johtanut siihen, että valtiovallan mahdollisuudet ohjata ja valvoa julkisten palvelujen laatua ovat siirtyneet toimintaohjeilla säätelystä toiminnan tuloksellisuuden seuraamiseen. Tämä kehitystrendi näkyy luvulla Suomen koko valtionhallinnossa. Konkreettinen osoitus tästä on valtiovarainministeriön Tuottavuusprojektin suositus Julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävä toimintamalli (Valtiovarainministeriö 1991). Toinen merkittävä linjaus on kirjoitettu valtionvarainministeriön käynnistämään hallinnon toiminnan laadun kehittämishankkeeseen, jonka raportti Julkisen sektorin laatulinjauksia (1998) sisältää strategian ja suosituksia palvelujen laadun parantamiseksi. Kyseisten raporttien merkitys koko julkisen sektorin toimintatapojen muuttamisessa kohti tuloskeskeistä ajattelutapaa hallinnon toiminnan suunnittelussa ja seurannassa on ollut hyvin merkityksellinen. Opetustoimessa tulosohjauskulttuuriin siirtyminen on toteutunut hallinnon toimintatapojen uudistamisena. Tämä kehitys näkyy myös uuden lainsäädännön toiminnan tavoitteellisuutta korostavassa kirjoittamistavassa.

11 Koulutuksen arvioinnin juuret tarkastustoiminnassa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä Suomessa kuten muuallakin Euroopassa koulutuksen arviointiin on läheisesti liittynyt tarkastustoiminta ja tieteellinen tutkimus. Perimmältään arviointitiedon tuottamistarve perustuu siihen, että arvioinnilla on toimintana ainakin kolme keskeistä funktiota: 1) kontrollointi, 2) motivointi ja 3) valikointi. Kontrollin tehtävänä on todeta, miten hyvin toiminta vastaa asetettuja tavoitteita ja noudattaa voimassaolevia sääntöjä. Motivoinnin tehtävänä on nimenomaan tuottaa kannustavaa tai kriittistä tietoa toiminnan jatkon kannalta: miten kannattaa toimia ja millaiset piirteet ovat hyödyllisiä ja arvokkaita. Valikointitehtävä tarkoittaa sitä, että arviointitietoon perustuen suositaan niitä toiminnallisia tavoitteita ja menettelytapoja, jotka osoittautuvat tuloksellisimmiksi. Tarkastuksella ja valvonnalla on hallinnossa hyvin samansuuntaiset tavoitteet. Tarkastustoimintaa on edelleen myös opetussektorilla kaikissa Euroopan maissa Suomea lukuun ottamatta. Esimerkiksi Englannissa, Skotlannissa ja Hollannissa arvioinnin ja tarkastuksen välinen yhteistyö on saumatonta. Suomessa oli 1990-luvulle saakka hyvin monipuoliseksi kehittynyt koulujen tarkastustoiminta. Tarkastustoiminnasta vastasivat keskushallinnon ylitarkastajat sekä läänien koulutoimentarkastajat ja ammattikasvatustarkastajat. Vuonna 1991 toimintansa aloittanutta Opetushallitusta edelsi kaksi keskusvirastoa, Ammattikasvatushallitus ja Kouluhallitus, joiden tehtävänä oli opetussuunnitelman laatiminen, koulutuksen kehittäminen ja tarkastustoiminta. Keskusvirastojen lisäksi oli kaikissa silloisissa lääneissä jokaisessa oma kouluosastonsa, jonka tehtävänä oli läänin sivistystoimen tarkastaminen. Läänien koulutoimentarkastajat ja ammattikasvatustarkastajat kiersivät kouluissa nimenomaan valvomassa toiminnan laatua. Heidän arvioivat kertomuksensa toimivat palautteena sekä oppilaitoksille että keskushallinnolle. Tarkastustoiminnan tavoitteena oli paitsi laillisuusvalvonta myös toiminnan ohjaaminen. Vuodelta 1968 olevassa laissa Kouluhallituksesta sen tehtäväksi määrättiin oppivelvollisuudesta johtuvien toimenpiteiden, yleissivistävien oppilaitosten, opettajainvalmistuslaitosten, kirjaston ja vapaan sivistystyön valvominen (Laki 534/1968 2). Vielä vuodelta 1970 olevassa Lääninhallitusten kouluosastoja koskevassa asetuksessa tarkastuksen osalta jäivät voimaan kansakoulujen tarkastajille määrätyt valvontaja tarkastustehtävät, jotka on määritelty kansakouluasetuksessa vuodelta 1958 ( 183). Kansakoululaissa vuodelta 1957 määriteltiin valtion tehtäväksi koulujen valvonta. Tarkastajien tehtävänä oli (Kansakouluntarkastajan) tulee jatkuvasti valvoa ja ohjata koulun opetustointa ja tarkkailla koulun taloudenhoitoa. Mikäli asetuksella ei ole toisin säädetty, hänellä on oikeus olla läsnä johtokunnan ja kansakoululautakunnan kokouksissa sekä osallistua niissä keskusteluun, mutta ei äänestyksiin. Jos (kansakouluntarkastaja) on todennut, että kunta kansakoulutointa hoitaessaan on menetellyt lain,

12 12 asetuksen tai ohjesäännön vastaisesti, hänen on pyydettävä lääninhallituksen virkatoimenpidettä kunnan velvoittamiseksi korjaamaan menettelynsä. (Laki 247/ ). Tarkastustoiminta on edelleen olennainen osa opetustointa kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa. Toiminnan tuloksien arvioinnin alueella opetustoimi on ollut monella tapaa edelläkävijä. Oppimisen tuloksia ryhdyttiin arvioimaan osana kansainvälistä yhteistyötä jo luvulla. Laukkanen (1998) pitää suomalaisen arviointikulttuurin merkittävimpänä virstanpylväänä Suomen osallistumista ensimmäiseen kansainväliseen matematiikan oppimissaavutusten tutkimusprojektiin 1960-luvulla. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitos (nykyinen Koulutuksen tutkimuslaitos) vastasi tutkimuksen toimeenpanosta Suomessa. Sen teoreettinen kehittäminen tapahtui kansainvälisen IEAyhteisön (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) toimesta. (Kuusinen 1967 ja Laukkanen 1998.) Tämän jälkeen alkoi tietoisuus kansainvälisen vertailun ja koulusaavutuksien arvioinnin tarpeellisuudesta levitä tutkijoiden ja hallinnon piirissä. Suuri hanke, jossa Suomi oli mukana oli moniaineinen koulusaavutustutkimus Tässä hankkeessa vertailtiin koulusaavutuksia lukutaidossa, kirjallisuudessa, luonnontieteissä, englannissa vieraana kielenä ja kansalaistaidoissa (civics). Seuraavassa merkittävässä arvioinnissa 1980-luvun alussa suomalaisten peruskoululaisten lukutaito osoittautui parhaaksi mukana olleista maista (Linnakylä 1993 ja 1995). Esikouluun liittyvä vertaileva arviointi tehtiin 1990-luvun taitteessa. OECD:n aktiivinen arviointitoiminnan kehittämispyrkimys on heijastunut myös Suomen opetustoimen hallinnon arviointitoimintaan. Suomessa on toteutettu OECD:n nimeämien ulkomaisten asiantuntijoiden tekemä koulutuspolitiikan arviointi vuonna 1981 ja korkeakoulupolitiikan arviointi vuonna Vuoden 1981 arvioinnilla on ollut tärkeä merkitys suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitykselle. Esiopetukseen liittyvä selvitys on raportoitu (Ojala) Näiden arviointien merkitys paitsi koulutuksen kehittämiselle myös toimintapolitiikka-arviointien menetelmille on ollut tärkeä. Nykyisen kaltainen arviointitoiminta on sidoksissa koko hallintokulttuurin muutokseen. Arviointi on kehittynyt nimenomaan kansainvälisen yhteistyön myötävaikutuksella. Varsinainen toimintatapojen arviointi on tullut opetustoimeen lähinnä OECDyhteistyön kautta Arviointi osaksi koulutuksen ohjausjärjestelmää Kansallisen opetustoimen arviointistrategian kehittymisen tarpeellisuus tiedostettiin opetustoimen keskushallinnossa jo 1970-luvulla. Merkittävä oli Leimun ja Saaren toimittama muistio Arviointi- ja koulukoetoiminnan kehittäminen Suomessa vuodelta 1976, missä kartoitettiin nimenomaan sitä, miten arviointitietoa tulisi tuottaa ja hyödyntää peruskoulun kehittämisessä.

13 13 Valtionhallinnossa tavoitejohtaminen ja tulosjohtaminen suuntasivat keskustelua toiminnan tuloksiin 1980-luvulla. Silloisessa Kouluhallituksessa perustettiin työryhmiä selvittämään, millaista tietoa koulutuksen tuloksista ja opetustoimen vaikuttavuudesta oli käytettävissä ja miten arviointitietoa tuottava järjestelmä voisi toimia. Työstä on laadittu raportti nimellä Kouluhallituksen alaisen koulutoimen ja vapaan sivistystyön tuloksellisuutta käsittelevän työryhmän raportti Samoihin aikoihin julkaistiin kokoomaraportti, jossa tutkijat kartoittivat koulutuksen tuloksellisuutta tutkimuksiin perustuen (Hämäläinen 1986). Nämä raportit ovat asiallisesti ottaen opetustoimen tilan selvityksiä, vaikkakaan ne eivät muodollisesti ehkä kaikilta osin sisällä arvioinnin keskeisenä tuntomerkkinä pidettyä toiminnan hyödyn ja arvon puntarointia. Siihen, että arviointi on muodostunut osaksi poliittisen ohjauksen järjestelmää on johtanut yleinen, kaikkea julkista hallintoa koskenut päätäntävallan delegoimispolitiikka. Ulkoapäin katsoen julkishallinnon kehittyminen on ollut viime vuosikymmeninä tempoilevaa, tiukasti taloudellisten perusratkaisujen ohjailemaa. Erityisesti 1970-luvulla voimakas julkisen hallinnon paisuminen alkoi hiipua jo 1980-luvulla ja taittui taloudellisen laman vaikutuksesta 1990-luvun alussa. Julkishallinnossa koko 1990-luvun loppupuoli oli leimallisesti toiminnan sopeuttamista taloudellisiin raameihin. Julkishallinnon palveluja on supistettu ja toimintaa pyritty tehostamaan keventämällä hallinnon normiohjausta. Käsitteet tulosvastuu, tilivelvollisuus, kehysbudjetointi ja organisaatioiden sisäinen kehittäminen kuvastavat hyvin sitä toimintaa, jolla hallinto pyrki eroon raskaista ja aikaa vievistä ylemmän viranomaisen ohjaus- ja valvontamenettelyistä. Ohjausjärjestelmän keventämisen strategisesta johtamisesta on valtioneuvoston tehtäväjaon mukaan vastannut valtiovarainministeriö, joka on panostanut tulosohjauskulttuuriin juurruttamiseen ja palvelujen laadun kehittämistä tukevaan toimintaan. Arviointi on julkishallinnon toimintaa, joka on saanut merkittävän aseman valvonnan ja tarkastuksen rinnalla. Julkisten palvelujen laatustrategian laatineen työryhmän julkaisu määrittelee arvioinnin asemaa seuraavasti: Valvonnalla, tarkastuksella ja arvioinnilla on tärkeä osa julkisen hallinnon taloudellisuuden, tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden edistämisessä. Valvonta- ja tarkastustoimi ovat julkisissa palveluissa kohtalaisen tuttuja kysymyksiä, mutta sen sijaan arviointi on uusi tulokas palvelujen laadun kehittämisvälineenä. (Julkisen sektorin laatulinjauksia 1998, 50.) Julkisen sektorin laatulinjauksia -kirjasessaan valtiovarainministeriö ottaa kantaa siihen, millaisia arvostuksia julkishallinnon palvelujen järjestäjältä edellytetään ja millaisin käytännön toimin laatua voidaan kehittää. Hyvin keskeinen asema tässä toiminnassa on arvioinnilla. Julkisen sektorin laatustrategiana todetaan olevan muun muassa se, että julkisten palvelujen (mukaan lukien koulutus, kirjoittajan huom.), tuottavuuden ja tulosten mittaaminen ja seurannan kehittäminen edellyttävät laadun työkalujen, arviointimenetelmien ja -mittareiden käyttöä. Edelleen todetaan, että laatua toteutetaan asiakaslähtöisesti mutta laatutyöllä ei tavoitella uutta keskitettyä normijärjestelmää. (Emt., 42.) Arvioinnin asema korostuu monella tapaa ohjausjärjestelmän tärkeimpänä mekanismina, jolla tuotetaan poliittiseen päätöksentekoon tarvittavaa julkisten palvelujen tuloksellisuutta koskevaa tietoa.

14 14 Mainitun kirjasen laatineen työryhmän mukaan arviointitoiminta on: arviointikriteerien valintaa tietojen hankintaa päätöksenteon tueksi asiantilan vertaamista tiettyyn kriteeriin arvioivan päätelmän toteuttamista (arvottaminen) soveltavaa ja tuloksia välittömästi hyväksikäyttävää käytännönläheistä toimintaa, jossa voidaan hyväksikäyttää tutkimuksen menetelmiä ensisijaisesti toiminnan ohjauksen ja kehittämisen väline osa toiminnan ja tuloksellisuuden tarkastamista. (Emt., 50.) Erityistä huomiota määritelmässä kiinnittää se, että arviointi nähdään osana tuloksellisuuden tarkastustoimintaa. Laatujohtamisen korostaminen ja sekä yksityisen että julkisen sektorin piirissä lamavuosien jälkeen virinnyt keskustelu palvelujen laadusta on entisestään tuonut esiin arvioinnin merkitystä. Arvioinnista on tullut koulutuksen laadun kehittämiseksi välttämätöntä. Arviointitoiminnan vilkastuminen on johtanut myös entistä kriittisempään keskusteluun arviointien hyödyllisyydestä. Opetustoimessa arviointitoiminnan kehittämisen keskeisin periaate on ollut se, että arviointijärjestelmän tulee olla mahdollisimman tehokas tuottamaan kehittämistä palvelevaa, hyödyllistä ja uskottavaa tietoa (vrt. House 1980 ja Patton 1997). Arviointitiedon merkitys opetustoimessa voidaan kiteyttää seuraavasti: arviointitieto on käytännön kehittäjää, opettajaa ja poliittishallinnollista prosessia palvelemaan tuotettua laadukasta ja monipuolista tietoa, jonka tarkoituksena on toimia evidenssinä kehittämistarpeiden määrittämisessä Opetustoimen arviointistrategia arviointitiedon tuottamiseksi Opetustoimessa varsinainen toiminnan tuloksellisuuden aktiivinen arviointi alkoi luvulla. Vuodelta 1991 olevaan lakiin (182/1991) perustuen Opetushallituksen tehtäviin on kuulunut koulutuksen tuloksellisuuden edistäminen ja koulutuksen järjestämisen seuranta. Opetushallituksessa käynnistyi vuoden 1992 alusta opetustoimen arviointistrategian valmistelu. Lähtökohtana oli tuottaa koulutuksen arviointia varten toimiva, valtiohallinnon yleisen tuloksellisuuden arviointikulttuurin mukainen viitekehys ja järjestelmä, jolla opetustoimen tuloksellisuudesta tuotetaan tietoa kansallisiin tarpeisiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi vahvistettu Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli, joka julkaistiin vuonna 1996 ja tarkistetussa muodossa vuonna Siinä määritellään opetustoimen käyttöön tuloksellisuuden arvioinnissa käytetyt käsitteet vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus siten, että viime mainitusta käytetään käsitettä tehokkuus.

15 15 TULOKSELLISUUS TEHOKKUUS VAIKUTTAVUUS TALOUDELLISUUS koulutustarjonta koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus koulutuksen vaihtoehtoiset tuotantotavat ajankohtaisuus ja reagointikyky pedagogiset järjestelyt opetuksen laatu ja yhteistyötahot koulutuspituudet keskeyttäminen/ koulutuksen läpäisy oppimistulosten saavuttaminen oppimaan oppimisvalmiudet kommunikaatiovalmiudet elinikäinen oppiminen koulutusresurssien määrä, kohdentuminen ja käytön tehokkuus koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja rahoituslähteet moninkertainen koulutus ja hyväksilukeminen henkilöstö voimavarana tilat ja laitteet säädökset ja sopimukset oppilaitoksen johtamiskulttuuri Kuvio 1. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli.

16 16 Arviointimalli määrittelee tuloksellisuuden arvioinnin tehtävät taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi ulottuvuuksina ja sisältää kuvauksen ja määrittelyt siitä, millaista tietoa arviointia varten tarvitaan ja mitä keskeisillä käsitteillä tarkoitetaan. Arviointimallissa kuvataan myös arviointikohteittain se, millaisiin seikkoihin kunkin kohteen käytännön arvioinnissa voidaan keskittyä. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin mukaan koulutus on tuloksellista silloin, kun se samaan aikaan on vaikuttavaa, tehokasta ja taloudellista. Tuloksellisuus on siis yläkäsite, joka määritellään seuraavasti: Tuloksellista koulutus on silloin, kun kansallisesti ja kansainvälisesti koulutusjärjestelmän kullekin organisaatiomuodolle, oppilaitokselle ja yksilön oppimistoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. Vaikuttavaa koulutus on silloin, kun sen tuottamat valmiudet laadullisesti ja määrällisesti edistävät yksilön henkistä kasvua sekä yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän kehitystä. Vaikuttavuuden arviointikohteet ovat: koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus oppiainekohtaisten oppimistulosten saavuttaminen oppimaan oppimisvalmiudet kommunikaatiovalmiudet motivaatio elinikäiseen oppimiseen. Tehokasta koulutus on silloin, kun koulutusjärjestelmän, opetushallinnon ja opetusjärjestelyn toimivuus, joustavuus ja ajoitus ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja opetuksen laatu hyvä. Tehokkuuden arviointikohteina arvioidaan: koulutustarjonta ajankohtaisuus ja reagointikyky pedagogiset järjestelyt, opetuksen laatu ja yhteistyötahot koulutuspituudet keskeyttäminen/koulutuksen läpäisy moninkertainen koulutus ja hyväksi lukeminen henkilöstö voimavarana tilat ja laitteet säädökset ja sopimukset oppilaitoksen johtamiskulttuuri. Taloudellista koulutus on silloin, kun koulutusresurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on tarkoituksenmukainen tuotettujen koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta.

17 17 Taloudellisuuden kohteina arvioidaan: koulutuksen vaihtoehtoiset tuotantotavat koulutusresurssien määrä, kohdentuminen ja käytön tehokkuus koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja rahoituslähteet. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli perustuu toisaalta valtionhallinnossa käytettyyn tuloksellisuuskäsitteistön tulkintaan, toisaalta käsitteiden sisällölliseen kuvaukseen on saatu runsaasti vaikutteita tilivelvollisuussuuntauksesta (accountability) (esim. Wagner 1989) ja ennen kaikkea kasvatustieteen piirissä käydystä keskustelusta ymmärtää koulutuksen vaikuttavuus toisaalta yksilön ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan kannalta (esim. Vaherva 1983, 173). Arviointimalliin perustuen Opetushallituksessa käynnistyi hankemuotoinen arviointitoiminta ja sen rinnalle kehitetty oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä. (Kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä 1998). Opetushallitus on julkaissut ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa koskevan suosituksen, joka on tarkoitettu ohjaamaan ammattioppilaitosten laadun kehittämistä ja sitä edistävän toiminnan arviointia (Opetushallitus, Arviointi 4/1999). Arviointitoiminta sai ratkaisevan tärkeän aseman opetustoimen ohjausjärjestelmässä vuoden 1999 koululakien tultua voimaan. Lain perusteella kaikkien oppilaitosten tulee itse arvioida omaa toimintaansa ja antaa tietoja arviointia varten opetusministeriön valtuuttamalle arvioijalle. Myös koulutuksen ylläpitäjiä koskee sama velvoite. Opetushallituksesta tuli merkittävä kansallinen arviointien toimeenpanija. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat säädöksien mukaan merkittäviä arviointitiedon tuottajia. Etenkin kansainvälisissä arviointitutkimuksissa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella on ollut keskeinen rooli. Koordinoinnista ja arviointia koskevista perustepäätöksistä sekä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vastaa opetusministeriö. Samanaikaisesti koululakien valmistelun kanssa valmisteltiin opetustoimeen kansallinen arviointistrategia tuloksellisuuden arvioinnin järjestämistä varten. Opetustoimen arviointistrategia astui voimaan vuonna Arviointistrategian lähtökohtana on sittemmin laissa vahvistettu ministeriöjohtoinen verkostoyhteistyöhön pohjautuva malli, jossa monipuolista laadullista ja määrällistä arviointitietoa tuotetaan siten, että keskushallinto, paikallinen koulutuksen järjestäjä ja oppilaitos arvioivat toimintaa. Arviointistrategian mukaan arviointitietoa tuotetaan seuraavista lähteistä: kansalliset ja kansainväliset indikaattorit arviointitutkimukset kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä laajat koulutuksen tilan arvioinnit temaattiset arvioinnit sekä kansainväliset arviointihankkeet. Arviointitiedon merkityksestä keskusteltiin hallinnossa laajasti uusien koululakien

18 18 käsittelyn yhteydessä. Keskustelussa painotettiin arviointitietoon kohdistuvia suuria laatuvaatimuksia. Erityisesti nykyisenlaisessa ohjausjärjestelmässä, jossa poliittishallinnollinen ohjaus perustuu laajasti paikallistasolle painottuvaan delegoituun ja luottavaan päätöksentekojärjestelmään, ovat kansallisen päätöksenteon tueksi tarkoitetun arviointitiedon laatuvaatimukset korkeat. Nykyisin arviointitietoa tuotetaan opetustoimessa kansallisella tasolla lähinnä kolmella tapaa. Opetusministeriö tekee tulossopimuksia arviointitiedon tuottamiseksi Opetushallituksen, Korkeakoulujen arviointineuvoston ja lääninhallitusten kanssa. (Lakiuudistus määrää läänien tehtäväksi peruspalvelujen arvioinnin.) Opetusministeriö voi tilata tutkimuslaitoksista, vapailta tutkijoilta tai yksityisistä arviointiyrityksistä tietoa omaan käyttöönsä. Suomi osallistuu myös kansainvälisiin arviointeihin opetusministeriön päättämällä tavalla. Kansallisen arviointitiedon tuottamisen lisäksi koulutuksen järjestäjät tuottavat tietoa myös omasta toiminnastaan, jota ne voivat omien halujensa mukaan saattaa myös opetusministeriön tietoon. Koulutuksen ylläpitäjillä (siis käytännössä kunnilla ja kuntayhtymillä) ja oppilaitoksilla on vuoden 1999 alusta voimaan tulleiden koululakien perusteella velvollisuus itsearviointiin, mutta niillä ei ole velvoitetta raportoida siitä valtiohallinnolle. Itsearvioinnista onkin tullut opetustoimessa merkittävä uusi toimintamuoto, jonka tukemiseksi keskushallinto ja monet opetusalan toimijat ja täydennyskoulutusorganisaatiot ovat tuottaneet erilaista tukimateriaalia ja koulutusta. Arviointipolitiikkaa maassamme johtava opetusministeriö on lainsäädännön valtuuttamana antanut määräyksen Opetusministeriön määräys koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista Näissä perusteissa kiinnitetään huomiota ainakin kolmeen arvioinnin kannalta oleelliseen asiaan, muiden muassa seuraaviin: Koulutusta tulee arvioida säännöllisesti ja koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Arvioinnin tulee olla menetelmiltään monipuolista ja arvioinnin kohteisiin nähden oikeudenmukaista ja tasapuolista. --- Arviointityö tulee järjestää siten, etteivät ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet tavoitteiden ja sisältöjen valmisteluun, toimi saman koulutuksen arvioijina. --- Arvioinnin tulosten julkistaminen tulee toteuttaa siten, ettei arviointi vahingoita arvioinnin piirissä olevaa koulutuksen järjestäjää, oppilaitosta, henkilöstöä tai muita tahoja. Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaa koskevat toiminnan perusteet sisältyvät lakiin ja asetukseen (465/1998) sekä johtosääntöön, jonka Korkeakoulujen arviointineuvosto on itse valmistellut. Korkeakoulujen arviointitoiminta on perustunut toisaalta korkeakoulujen tekemiin itsearviointeihin ja ulkopuolisten arvioitsijoiden yhteistyöhön.

19 Kansainvälisen yhteistyön merkitys arvioinnin kehittymiselle Koulutuksen ja koko Suomen julkishallinnon arviointitoiminnan kehittymisen kannalta on OECD:n merkitys ollut tärkeä. Erityisesti PUMA-projekti (Public Management) on tähdentänyt arvioinnin merkityksellistä osuutta julkisen hallinnon kehittämistyössä. Arvioinnin tarkoituksena on PUMA:n mukaan päätöksentekoedellytysten parantaminen, budjetoinnin ja resurssien allokoinnin tukeminen ja julkisen hallinnon tilivelvollisuuden eli tulosvastuun vahvistaminen (OECD 1997, 6). Koulutuksen alueella merkittävimpiin saavutuksiin on yltänyt INES-projekti (International Education Indicators Programme), joka on koulutuksen indikaattorituotantoa varten luotu hanke. Sen laaja kansainvälinen asiantuntijaverkosto on johtanut suureen määrään vertailevia arviointihankkeita, joiden perustalta ilmestyvä Education at a Glance -julkaisu sisältää monipuolista koulutukseen liittyvää vertailutietoa. Raportteja on julkaistu vuodesta 1994 lähtien ja niiden sisältö on koko ajan laajentunut. Suomi on mukana PISA-hankkeessa (Program for International Student Assessment), jossa arvioidaan kolmessa syklissä 15-vuotaiden oppimistuloksia luonnontieteissä, matematiikassa ja äidinkielessä. Tämä hanke on suunniteltu kestämään kymmenen vuotta ja siinä on mukana 34 maata. Myös aikuisväestöä koskien on OECD:n johdolla toteutettu funktionaalisen lukutaidon arviointi, johon Suomikin osallistui. (Raportti: Linnakylä, Malin-Blomqvist ja Sulkunen: Lukutaito työssä ja arjessa 2000). Euroopan unionin piirissä virisi aktiivinen kiinnostus koulutuksen arviointiyhteistyöhön juuri siinä vaiheessa, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sekä korkeakoulujen että lasten- ja nuorten koulutuksen alueella toimivat EU-jäsenmaiden yhteistyöverkostot (ks. European Network of Quality Assurance, Euroopan unionin piirissä on myös kehitetty menetelmiä ennen muuta ohjelmaarviointien käyttöön. Kirjasarja on julkaistu nimellä Evaluating socio-economic programmes Yhdessä kehitettyjä periaatteita noudatetaan laajasti erilaisten jäsenmaiden yhteisten tai EU:n rahoittamien ohjelmien arvioinnissa. Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 1999 Euroopan unionin opetusministerikokous käsitteli koulutuksen laatua ja siinä yhteydessä myös arviointia (Hämäläinen ja Jakku-Sihvonen 1999). Arviointia ja seurantaa varten on suunnitteilla jäsenmaiden käyttöön myös määrällisiä ja laadullisia koulutusindikaattoreita, joiden tarkoituksena on lisätä eri maiden koulutusjärjestelmiä koskevaa avointa tiedonvaihtoa. Merkittävän yleissivistävän koulutuksen alueella tehty yhteistyöprojekti on ollut Pilot Project on the Quality of Education, johon osallistui 101 eurooppalaista koulua. Projektin tarkoituksena oli kerätä itsearvioinnin parhaita käytänteitä ja levittää niistä tietoa eurooppalaisiin kouluihin. Projektin loppuraportti on ilmestynyt vuonna 1999.

20 20 Korkeakoulujen välinen arviointiyhteistyö on ollut vilkasta. Arvioijakuntaa on kielitaitoiseen korkeakoulumaailmaan helppo saada ja arvioitavien instituutioiden määrä on siinä määrin kohtuullinen, että ulkomaisilla arvioijilla on mahdollisuus tutustua henkilökohtaisesti arvioinnin kohteena olevaan korkeakouluun tai sen ohjelmaan. Pohjoismainen arviointiyhteistyö on selvästi vilkastumassa. Pohjoismaiden kesken on laadittu muun muassa arvioiva katsaus koulun johtajien työoloihin, jonka tarkoituksena on toimia virikkeenä nimenomaan itsearviointikulttuurin kehittämisessä (Skolledelse i Norden 2000). Yhteistyössä on valmistunut myös OECD:tä varten kerättyyn indikaattoritietoon perustuva syventävien artikkeleiden sarja (Nordisk utbildning i fokus) ja Suomen ja Ruotsin ammatillisen koulutuksen ennakointikäytänteitä kuvaileva selvitys (Dimensionering för vem). Liitteessä on tietoja alan kansainvälisistä yhteisöistä Yhteenvetoa Koulutuksen arviointi on nykyisellään osa julkisen hallinnon ohjausjärjestelmää. Kehitys alkoi kulkea tähän suuntaan 1980-luvulla. Siihen asti suunnittelua korostava hallintokulttuuri alkoi osoittaa liiallisesta normistosta johtuvia kankeuden merkkejä. Hallinnon hajauttaminen hyväksyttiin 1990-luvulla kaikilla hallinnon aloilla tavoiteltavaksi periaatteeksi. Kansalaisten saamien palvelujen laatu nousi huomion kohteeksi paikallishallinnon poliittisten päättäjien keskuudessa. Nykyisin Suomen opetushallinnossa arviointitietoa tuotetaan kansallisena arviointituotetuotantona, josta vastaavat pääasiassa Opetushallitus, Korkeakoulujen arviointineuvosto, lääninhallitukset sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset ministeriön määräämällä tavalla. Paikallistasolla arviointitietoa tuottavat koulutuksen ylläpitäjät ja oppilaitokset. Kansainvälisellä yhteistyöllä on arviointitietotuotannossa ja menetelmäkehityksessä keskeinen merkitys Pohdittavaksi 1. Mitkä yhteiskunnan kehityspiirteet ovat yhteydessä arviointikulttuurin kehitykseen? 2. Miten voimassa olevat säädökset vaikuttavat arvioinnin käytäntöjen kehittymiseen? 3. Etsi tietoa kansainvälisten arviointiyhdistysten toiminnasta kirjan liitteessä esitettävien Internet-sivustojen kautta (Liite 1). Millä tavoin hyödyntäisit tätä kautta saatavaa tietoa koulutuksen kehittämisessä?

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kehittävä arviointi. Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman.

Kehittävä arviointi. Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman. Kehittävä arviointi Peurunka 14.9.2017 Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman paivi.kamppi@karvi.fi, jani.goman@karvi.fi Karvi Perustettu 2014 Toimii OKM:n hallinnonalalla Siirretään vuoden 2018

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation

Lisätiedot

Arviointitieto kehittämisen perustaksi. Tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen klo 10.15

Arviointitieto kehittämisen perustaksi. Tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen klo 10.15 Arviointitieto kehittämisen perustaksi Tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen 19.3. klo 10.15 Mitä arviointitieto on? Arviointitoiminnan tarkoitus on tuottaa tulkinnallista informaatiota kehittämistä

Lisätiedot

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT Oppimistulosten arvioinnin kannalta Opetusneuvos Anu Räisänen 24.9.2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ARVIOINTI TEHTÄVÄ, LUONNE JA VAATIMUKSET Tulkinnallinen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014

TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 LAATUYMPYRÄ JA Päämäärä ja suunnitelma MENETELMÄT Suunnittelu LAATUYMPYRÄ Prosessit,

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa 1. valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen kehittämisen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI

AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Opetusneuvos 14.2.2011 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Laadunarvioinnin kulmakivet

Laadunarvioinnin kulmakivet Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010 TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI

KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIMALLI Arviointi 7/98 OPETUSHALLITUS 1998 Opetushallitus Graafinen suunnittelu ja taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-0271-2 ISSN 1238-4453 Yliopistopaino,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA

KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo 1.11.2007 Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki Aira Rajamäki Opetushallituksen valtionavustustoiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot