Transforming. strategies. Päivitetty alueellinen strategia. Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys. Pietarsaaren seutu

Transkriptio

1 Transforming strategies Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys Päivitetty alueellinen strategia Pietarsaaren seutu Jari Puhakka, Mia Örså Capful Oy Kaj Boström, Niclas Dahl, Michael Djupsjöbacka, Mikael Jakobsson, Gun Kaptens, Tomas Knuts, Asko Lamminen, Maria Nybäck, Carl-Anders Nygård, Curt Nyman, Mikael Sandås Pietarsaaren seutu

2 Capful copyright Tämä aineisto sisältää luottamuksellista tietoa. Aineistoa suojaavat suomalaiset ja kansainväliset tekijänoikeuslait eikä sitä saa käyttää eikä välittää kolmannelle osapuolelle ilman Capful Oy:n suostumusta. 2

3 SISÄLTÖ OSA 1 OSA 2 OSA 3 OSA 4 OSA 5 OSA 6 Päivityshankkeen tavoitteet, organisointi ja prosessi Seutu nykyään toimialat ja kilpailukyvyn osatekijät Trendit Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Strateginen tahto ja visio Strategiaohjelma 3

4 Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys OSA 1 Päivityshankkeen tavoitteet, organisointi ja prosessi 4

5 EVA:n skenaarioiden hyödyntäminen Pietarsaaren seudulla Alueen skenaariotyön lähtökohdat Viitekehys, tavoitteet, resursointi jne. Lisätiedon hankinta Nettikysely Strategiset analyysit Alueen nykytila-analyysit Referenssiskenaariot EVA:n globaalit skenaariot lähtökohtana Alueen Kohtalonkysymykset Muutostekijät Menestystekijät Fokusoidut skenaariot Alueen tilanteeseen ja strategisiin kysymyksiin räätälöidyt skenaariot Fokusointi alueen tilanteeseen Keskeiset logiikat ja muutostekijät Skenaarioiden vaikutukset Mahdollisuudet ja riskit Nykystrategian muutostarpeet Välttämättömät toimenpiteet Varautumissuunnitelmat 5

6 Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys OSA 2 Seutu nykyään toimialat ja kilpailykyvyn osatekijät 6

7 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Suomi 5 % Pietarsaaren seutu 11 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut 58 % 37 % 33 % 55 % Alkutuotannon, jalostuksen ja palvelualan työntekijöiden määrä vuonna 2007 Lähde: Toimiala Online (Tilastokeskus) Alojen kolmijaon perustana TOL 2008 Kokkola Vaasa Seinäjoki Varkaus 4 % 5 % 8 % 10 % 51 % 41 % 49 % 47 % 46 % 44 % 40 % 55 % 7

8 KASVUPONTENTIAALI Seudun kilpailualueet ja niiden kasvupotentiaali 2009 Tilasto yrityksistä ja työntekijöistä Yritysten lukumäärä Pallojen koko kuvaa työntekijöiden määrää seudulla < >151 ISO Tiedotus ja viestintä Yrityspalvelut Sähkö, kaasu ja lämpö Majoitus ja ravintola Kauppa Kiinteistöpalvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Elintarvike Luovat alat Metalli Kumi ja muovi Vene Konevalmistus Me Saha- ja puutuotteet Paperi Metsätalous Maatalous Logistiikka Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Turkis PIENI Rakentaminen SUPPEA SEUDUN OSAAMINEN LAAJA (Lähde: Tilastokeskus, 2007) 8

9 KASVUPOTENTIAALI Seudun osaamisalueet ja niiden kasvupotentiaali 2009 Tilasto yrityksistä ja työntekijöistä Pallojen koko kuvaa työntekijöiden määrää seudulla Alkutuotanto Jalostus Palvelut ISO Tiedotus ja viestintä Yrityspalvelut Sähkö, kaasu ja lämpö Majoitus ja ravintola Kauppa Kiinteistöpalvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Elintarvike Luovat alat Metalli Kumi ja muovi Vene Konevalmistus Saha- ja puutuotteet Paperi Metsätalous Maatalous Logistiikka Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Turkis PIENI Rakentaminen SUPPEA SEUDUN OSAAMINEN LAAJA (Lähde: Tilastokeskus, 2007) 9

10 Pietarsaaren seudun alueellisen strategiasuunnitelman päivitys OSA 3 Trendit 10

11 Skenaarioiden dynamiikka Muutosvoimia ja kehitysprosesseja Sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten painopiste Maailmantalous Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Ilmastonmuutos Energia ja raaka-aineet Innovaatiot Ympäristöteknologia Internet-teknologia Kilpailu osaajista Arvot, uskonnot ja kulttuuri Terrorismi Yhdysvaltojen kehitys Venäjän kehitys EU:n kehitys Kiinan kehitys Vientimarkkinat Liikkuvuus (ihmiset, tieto, tavarat) Muutostekijöiden syyseuraus -suhteet ja kokonaisvaikutukset Suomen elinkeinoelämän kehitys Energia- ja luonnonvarapolitiikka Alueiden välinen kilpailu Koulutusjärjestelmien muutokset Kaksikielisyys Suomessa SKENAARIO 1 Länsi luo nahkansa SKENAARIO 2 Kiinalainen kapitalismi SKENAARIO 3 Blokkien taistelu SKENAARIO 4 Stimulus ja romahdus Markkinatalouden ja demokratian liitto on vahva, samoin Yhdysvaltojen ja EU:n yhteistyö. Yhdysvallat on merkittävä kansainvälinen toimija, mutta hegemonian aika on ohi. Osaajista kilpaillaan enemmän kuin raaka-aineista. Venäjä on WTO:n jäsen ja öljyn korkea hinta tukee sen talouskasvua, mutta maa ei ole onnistunut monipuolistamaan taloutta. Perusteollisuuden alojen ja alkutuotannon osuus vähenee Suomessa edelleen ja yritykset siirtyvät tietointensiivisiin kokonaispalveluihin. Kapitalismia ilman demokratiaa. Osaamiskeskukset ja verkostot ovat tärkeämpiä talouden toimijoita kuin valtiot. Länsi toipuu hitaasti Aasian perässä. Avoin maailmankauppa toimii Kiinan ja sen kasvavan keskiluokan ehdoilla. EU on poliittisesti toimintakyvytön. Venäjä suuntautuu vauhdikkaasti kehittyville Kiinan ja Intian markkinoille ja välit EU:n kanssa kiristyvät. Kansainväliset investoijat omistavat hyvinvointipalvelujen suurimmat tuottajat. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden merkitys korostuu. Kaupan, politiikan ja talouden blokit kilpailevat keskenään. Venäjän ja EU:n yhteistyö toimii hyvin. Maailman painopiste on siirtynyt Eurooppaan. Maailmantalouden kriisi syvenee ja pitkittyy. Paikallinen tuotanto, palvelut ja kauppa tulevat tärkeämmiksi. Suomessa tuotetaan jälleen kappaletavaraa. Itämeren alue on Euroopan uusi valtatekijä. Finanssikriisi johtaa alhaisen talouskasvun maailmaan. Yhdysvaltojen kansainvälinen asema on luhistunut eikä mikään maa tai blokki pysty täyttämään johtajan paikkaa. Venäjällä on hyvin epävakaat olosuhteet, mutta Suomen ja Venäjän väliset investoinnit kuitenkin jatkuvat. Vientimäärät jäävät vuosien tasolle. Omavarainen tuotanto luo paikallisia kasvumahdollisuuksia. Julkinen sektori on valtavissa vaikeuksissa. Aluepoliittisen tuen avulla luodut alueet kärsivät voimakkaasti. 11

12 Trendit (1/2) Globalisaatio jatkuu Globalisaatio on edelleen jatkuva prosessi, jolla on taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen, ympäristöllinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Tuotannon kilpailukyky heikkenee etenkin bulkkituotteiden osalta. Globalisaation vastavoimat kuitenkin vahvistuvat resurssien vähäisyyden ja kestävään kehitykseen pyrkimisen seurauksena. Globaali väestönkasvu jatkuu muuttoliike Väestö lisääntyy koko maailmassa, mutta eri tahtiin eri alueilla. Länsimaiden odotetaan vastaavan ainoastaan 3 %:sta väestönkasvua vuoteen 2025 mennessä. Eri alueiden epätasainen kasvutahti johtaa yhteiskunnalliseen paineeseen ja suuriin muuttoliikkeisiin. Energiantarve kasvaa Globaalin väestönkasvun myötä energiantarve lisääntyy samalla kun uusiutumattomat energianlähteet vähenevät. Energiahuollon merkitys kasvaa ja sekä energiantuotannon että kulutuksen tehokkuuspaineet kasvavat. Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisestä tulee yhä tärkeämpää. Vihreät arvot lisääntyvät Kestävä kehitys kaikissa muodoissaan (talous, ympäristö, sosiaali, kulttuuri) vahvistuu kaiken toiminnan perustana. Ympäristöystävälliset ratkaisut yleistyvät energian ja kulutustavaroiden tuotannossa. Ympäristölainsäädäntöä lisätään, mikä asettaa lisää vaatimuksia tuotantoyhtiöille ja korottaa tuotantokustannuksia. Tiedon saatavuus lisääntyy Informaatioteknologian kehityksen kautta voidaan yhä suurempi määrä tietoa levittää yhä suuremmalle alueelle aikaisempaa nopeammin, myös langattomasti. Tietoverkkojen ja sosiaalisten online-yhteisöjen merkitys kasvaa maailmankylä Tietoverkkojen saatavuuden ja tiedon hallinnan merkitys korostuu. Internetin sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Verkostoja, kuten Facebook ja Twitter, käytetään yhä enemmän mainonnan, kaupankäynnin, tiedonvälityksen ja poliittisen viestinnän välineenä. Yksilön valta/vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät asiakaskeskeisyys korostuu Sosiaalisten medioiden ja tietoverkkojen kehitys lisäävät yksilön vaikuttamismahdollisuuksia sekä hyvässä että pahassa. Esim. blogien avulla kuka tahansa voi tavoittaa suuren määrän ihmisiä reaaliajassa. Asiakaskeskeisyydestä tulee tärkeämpää kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille. Opetuksen yksilöllistyminen lisääntyy, mikä lisää vaatimusta suuremmista yksiköistä/keskittymisestä ja asettaa suuria vaatimuksia esim. Optimalle. Liikemallit uudistuvat Verkostoituminen yhä tärkeämpää globaalissa tuotanto- ja kulutusverkossa. Internetin merkitys liiketoiminnassa lisääntyy ja sähköiset palvelut lisääntyvät. Turvattomuuden tunne lisääntyy Terrorismi, luonnonkatastrofit, pandemiat ja yleinen epävakaus lisäävät ihmisten turvattomuuden tunnetta. Turvattomuuden tunne kriteerinä asumispaikan valinnassa ja yritysten sijoittumispäätöksissä tulee tärkeämmäksi. 12

13 Trendejä (2/2) Palvelujen tarve lisääntyy Palvelujen tarve lisääntyy elinkeinoelämässä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yksityistalouksissa. Kuntiin kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntyminen ja niukat resurssit johtavat suureen tehokkuuspaineeseen kunnissa. Tilanteesta selviytyminen edellyttää uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja esimerkiksi sähköisesti, sekä rakenteellisia uudistuksia. Sosiaalinen vastuu lisääntyy Sosiaalisen vastuunoton merkitys lisääntyy myös liiketoiminnassa ja yritysten odotetaan toimivan eettisesti ympäristön, työolojen ja toimitusolosuhteiden suhteen. Yritykset eivät ole vastuussa ainoastaan viranomaisille, työntekijöille, omistajille ja kuluttajille, vaan myös laajemmalle ryhmälle, joka käsittää median, aatteelliset järjestöt ja paikalliset yhteisöt. Liikenneväylien ympärille syntyy kehityskäytäviä rautatie varat. rautatielle tie maaliikenneyhteys vesikulkuväylä satama lentoasema matkakeskus tavara-asema Yrittäjät ikääntyvät Alueen yrittäjät ikääntyvät etenkin eräissä avainryhmissä. Pula osaavasta työvoimasta lisääntyy ulkomaalainen työvoima lisääntyy Kansainvälinen kilpailu asiantuntijoista ja osaajista kiristyy. Ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa sekä matalapalkka-aloilla että korkeakoulutusta ja huippuosaamista vaativissa tehtävissä. Kyky tulkita ympäristön muutoksia ja reagoida niihin nopeasti korostuu (sekä yksityisesti että kunnissa) Ympäristöministeriö,

14 Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys OSA 4 Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat 14

15 Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Länsi luo nahkansa Panostus työvoiman saatavuuteen, työmuutto Yritykset vahvasti mukana EU:ta kehittävässä verkostossa Yrityksissä ja julkisella sektorilla tuetaan kykyä ottaa riskejä ja hyväksyä epäonnistumiset nopeat kokeilut Blokkien taistelu Venäjän-kaupan kehittäminen ja Suomen ja Venäjän lisääntyneiden suhteiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Panostus innovaatiotoimintaan tappion korvaamiseksi (USA) Palvelualalla tarvittavien yrityspalvejujen korostaminen entisestään Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet Elinkeinoelämän kehittäminen Innovaatiorakenteiden vahvistaminen, kasvuyrityksiin panostaminen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen elikeinoelämän kilpailukyvyn parantuminen Elinkeinoelämän monipuolistamisen suunnitelma; erityisesti tietointensiiviset palvelut yrityksille. Yrityspalvelujen voimakas markkinointi ja paketointi. Paikalliseen kauppaan panostaminen. Aktiivinen rekrytointi ja strukturoitu työvoiman maahanmuutto. Foorumien luominen nuorten (ja muiden) ideoiden hyödyntämiseksi. Näkyvyys Seudun imagon vahvistaminen ja täsmentäminen kansallisella tasolla. Sosiaalisen pääoman vaaliminen ja ilmiön hyödyntäminen alueellisessa markkinoinnissa. Seudun aktiivinen tuotteistaminen ja markkinointi uusien yritysten paikkakunnalle asettumista varten. Koulutus Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen (uudelleenkoulutus) alueellinen suunnitelma takaamaan yrityksille niiden tarvitseman koulutuksen. Aktiivinen koulutuspolitiikka, joka fokusoi arvonnousuun liittyviin toimenpiteisiin. Yhteistyö Yhteistyölautakunnan toiminnan kehittäminen. Yhteistyölautakunnan valinta- ja resurssointiohjelma, joka takaa jatkuvan demokraattisen vaikutusvallan. Vaativimpien tehtävien koordinointi. Avainalueiden strategiset toiminnalliset allianssit. Ennakkoluuloton ote yhteistyöhön sekä seudun sisällä että naapurialueiden kanssa. Julkiset palvelut ja hallinto Julkisten palvelujen tehokkuusohjelma. Palvelutuotannon vaihtoehtoisten mallien ja työnjakojen etsiminen. Julkisen hallinnon tehokkuusohjelma, infrastruktuurin oikea resursointi. Infrastruktuuri Logistiikkaan ja infrastruktuuriin panostaminen. Valmius alueen lentokentän ylläpitämiseen. Maansuunnittelu aluetasolla. Yrityksille edellytykset toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kiinalaista kapitalismia Panostus aasialaisen liiketavan, kulttuurien ja kielten tuntemukseen Tiiviimpi oppilaitosten välinen yhteistyö Kiinan ja muiden Aasian maiden kanssa Julkisten palvelujen ulkoistamiseen liittyvän prosessiosaamisen kehittäminen Stimulus ja romahdus Paikallisesti tuotetut tavarat paikallisiin ja Suomen markkinoihin keskittyminen Paikalliseen elintarviketuotantoon panostaminen ja sen kehittäminen Varautuminen valtion ohjauksen huomattavaan lisääntymiseen Uutta toimintaa kyettävä aloittamaan pysähtyneessä elinkeinoelämässä 15

16 Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivittäminen OSA 5 Strateginen tahto ja visio 16

17 Seudun strateginen tahto Korkea TAHTO 2020 Useita keskisuuria (20-50 henkilöä) kansainvälisesti suuntautuneita kärkiyrityksiä Syvempi yhteistyö seudun sisällä ja alueiden välillä Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikenneyhteydet Alue on avoin, näkyvä ja vetovoimainen Jatkuva muutosvalmius Jäsennelty yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä Sosiaalisesti vastuun ottava alue laajassa merkityksessä Teollisuuden, palvelujen ja kaupan sekä koulutuksen välinen tasapaino Hyvä palveluympäristö uusille yrityksille Hyväksyttävä Kasvu Korkea NYKYISYYS Laaja vientiin suuntautunut paikallisomisteinen elinkeinoelämä, mutta vähän keskisuuria yrityksiä (>50 työntekijää) Elinkeinokehityksessä toimijoiden välinen koordinointi huono, palvelutarjonta epäselvä Luottamuksen puute Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen välillä, yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssa voidaan kehittää Kolmannen asteen teknillistä koulutusta ei ole, yrityksiltä pienet tutkimus- ja kehityspanostukset Hyvä ammatillisen koulutuksen tarjonta Hyvin rakennettu ja toimiva julkinen palvelurakenne, laajemman alueellisen yhteistoiminnan potentiaali Vähän palveluja tuottavia yrityksiä, erityisesti IT-yrityksiä Matala kynnys yrityksen perustamiseen Hyvin voiva alue, hyvä terveys, vahva sosiaalinen pääoma Vetovoimnaisuus Alhainen 17

18 Pietarsaaren seudun visio 2020 Pietarsaaren seutu on ennakoiva, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Seutu, jossa onnistutaan ja voidaan hyvin. 18

19 Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys OSA 6 Strategiaohjelma 19

20 Pietarsaaren seudun strategiaohjelma prioriteetti 2. prioriteetti Yrittäjyys Uudet yritykset Kasvuyritykset Vientiyritykset Palveluyritykset Kolmas sektori Suurempi jalostusaste ja useita keskisuuria (20-50 henkilöä) vientiin suuntautuneita kärkiyrityksiä Kasvu ja kilpailukyky Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät Lisää huomiota palveluihin ja kauppaan Tiiviimpi yhteistyö seudulla ja seutujen välillä Työvoiman saatavuus Osaaminen ja innovaatiokehitys Parempi julkisen hankerahoituksen ja hankkeiden johtamisen tuntemus Luovuus- ja innovaatioympäristöjen edistäminen Yrityskeskusten ja yrityshautomoiden perustaminen Sosiaalinen pääoma Laajempi yhteistyö yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä Avoimuuden, suvaitsevaisuuden ja moninaisuuden edistäminen Näkyvyys ja vetovoimaisuus Luodaan vetovoimaiset työpaikat ja asuinympäristöt sekä perustamisympäristöt yrityksille Alueen näkyvyyden lisääminen markkinointi ja brändäys Kestävän kehityksen edellytysten luominen 20

21 Strategiaohjelma Kasvu ja kilpailukyky (1/2) Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonaistalousarvio Toimijat Suurempi jalostusaste ja useita keskisuuria (20-50 henkilöä) vientiin suuntautuneita kärkiyrityksiä 15 % lisää yrityksiä (toimintapaikkoja), joissa on yli 20 työntekijää vuonna 2020 (2006: :115) 65 % alueen teollisuuden bruttoarvosta viedään maasta 2020 (UPM:n oletetaan olevan muuttumaton) Luovien alojen potentiaalin järjestelmällinen hyödyntäminen Yritysten kehittämishankkeita, uudistumishankkeet, tuotteiden ja palvelujen kehittämismenetelmät Seudullisia foorumeja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Säännölliset tapaamiset yrityksille, koulutusjärjestäjille ja kunnallisille päätöksentekijöille. Fact finding ja kansainvälistymistä aloille, joiden kansainvälistymisaste on alhainen Yrityspalvelujen tarjonnan koordinointifoorumi Hankkeita, jotka koordinoivat ja kehittävät luovia tuotekehitysympäristöjä ja kokoontumispaikkoja, esim. kampusalue keur keur keur Viexpo keur keur Concordia, TEkeskus, Kauppakamari Optima, Concordia, Kauppakamari, yrittäjäyhdistykset TE-keskus, TEM, Concordia ÅA, yhteistyölautakunta 2015 on: %:n laajakaistapeitto - paikallinen lentokenttä ( matkustajaa) - yleiset tiet ilman painorajoituksia (100 %) - rautatie (tärkeät henkilöjunat pysähtyvät) - satama (2,2 milj. tonnia) Edunvalvonnalle seudullinen rakenne, joka tukee mm. koulutuksen, infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittämistä Logistiikan kehittämishanke, käsittää mm. joukkoliikenteen-/kimppakyytimahdollisuuksien selvittelyn keur keur Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät Yhteistyölautakunta, Concordia Concordia/Kosek, Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan liitto 21

22 Strategiaohjelma Kasvu ja kilpailukyky (2/2) Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Lisää huomiota palveluihin ja kauppaan Tiiviimpi yhteistyö seudulla ja seutujen välillä Työvoiman saatavuus Edsevön > m2:n kauppapaikan mahdollistava kaava valmis 2012 Tehokkaan maansuunnittelun avulla kootaan 100 % alueen ostovoiman kehityksestä, myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa ja autokauppa Pietarsaaren ratapihan siirto aloitetaan % työntekijöistä työskentelee yksityisissä palveluyrityksissä vuonna 2020 Ala-Jepuan alueen kauppapaikan kaava valmis 2015 Neljä uutta yhteistyöfoorumia ennen vuotta 2015 Lukioon ja ammattikoulutukseen hakijoiden suhde on tasapainossa, 50 % +/- 5 % 21 %:lla työkykyisestä väestöstä on kolmannen asteen koulutus vuonna 2015 Seudulla ei ole työvoimapulaa 2020 Alueellinen työryhmä kehittämään alueen kauppaa Yrittäjyys- ja kehittämishankkeita sosiaalija terveyspalvelualan yrityksille Parlamentti alueen päättäjille, säännölliset suunnittelukokoukset naapuriseutujen kanssa, yhteistoimintaa kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa Seudullisen päätöksenteon vakiinnuttaminen Työllisuusohjelmia, jotka edistävät alueelle muuttaneiden työllistymismahdollisuuksia ja osaamista Työperäistä maahanmuuttoa tukevat toimenpiteet Työryhmä kehittämään verkkolukioita Kokonaistalousarvio keur keur keur 22 Toimijat Kunnat, Cityryhmä, Kauppakamari Concordia/Markkinointi Concordia, ÅA, Pietarsaari Concordia, yhteistyölautakunta keur Yhteistyölautakunta keur keur COU, TE-toimisto, TE-keskus, yritykset, kauppakamari, koulutusorganisaatiot TE-toimisto, Concordia

23 Strategiaohjelma Osaaminen ja innovaatiokehitys (1/2) Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonaistalousarvio Toimijat Parempi julkisen hankerahoituksen ja hankkeiden johtamisen tuntemus Seudulla 1 uusi EU-hanke vuosittain (yhteensä EUR) vuodesta 2012 Seudulla 4-6 hankeasiantuntijaa 2011 Seudullinen foorumi edistämään hankerahoitusta keur Concordia, Optima, Pohjanmaan liitto ym. Luovuus- ja innovaatioympäristön edistäminen Strengbergin talo on täydessä käytössä 2011 Tutkimuslaitos perustettu 2012 Juthbackan osaamiskeskus 2012 Alueellisen aivoriihen perustaminen innovaatioympäristön nostamiseksi alueelliseksi kehityskysymykseksi, uusien palvelumallien ja pilottikonseptien testaaminen Yritysten mentorointi ja Advisory Board -palvelut Tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen liittyvän tutkimuslaitoksen perustaminen sekä seudun innovaatiotekniikka, joka voi mm. tukea palveluja innovaatiotehtaana ja lisätä yliopistojen ja korkeakoulujen näkyvyyttä seudulla keur keur keur Concordia, kansalliset innovaatioverkot, yrityskoulutusorganisaatiot, kauppakamari, Pietarsaaren Tulevaisuus (nuorkauppakamari ym.) Concordia, TEkeskus Pohjanmaan liitto, T&E, koulutusorganisaatiot, Juthbacka Vertailuhanke, jonka tarkoituksena on lisätä korkeasti koulutettujen määrää ja kannustaa yrityksiä kehittämistyön lisäämiseen keur Concordia, TE-keskus, ÅA, yritykset 23

24 Strategiaohjelma Osaaminen ja innovaatiokehitys (2/2) Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonaistalousarvio Toimijat Yrityskeskusten ja yrityshautomoiden perustaminen Hautomotilat ovat valmiina 2010 Hautomoyrityksiä kaikista kunnista kaksi uutta/suunnitteilla olevaa yrityskeskusta 2015 vähintään kolmasosa hautomoyrityksistä on naisyrityksiä 15 % enemmän asiakkaita vuosittain yrityskeskuksissa 2015 Luovien ympäristöjen, yrityskeskusten ja hautomotilojen perustaminen hyvin kehitettyine yritys- ja kehittämispalveluineen keur Etätyön pilottiympäristö keur Concordia, Juthbacka, kampus Concordia, Pohjanmaan liitto 24

25 Strategiaohjelma Sosiaalinen pääoma (1/1) Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonaistalousarvio Toimijat Laajempi yhteistyö yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä Kolmannen sektorin tukirakenne toteutunut 2011 Tukirakenne kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi ja hyvinvoinnin edellytysten ylläpitämiseksi keur Concordia, yhteistyölautakunta, Svenska Kulturfonden, Pohjanmaan liitto Edistää avoimuutta, suvaitsevaisuutta ja moninaisuutta Vähiten rasistisia rikoksia Suomessa 2015 After Eight toteuttaa alueellisesti rahoitettua paikallistoimintaa 2012 Kaksi sukupolvien välistä kohtauspaikkaa Seudulliseen yrittäjäkasvatushankkeeseen osallistuminen. Naisten, nuorten ja maahanmuottajien yrittäjyyden edistämistoimet. Eri kansalaisuuksien ja sukupolvien kohtaamispaikkoja keur keur Concordia, TEtoimisto, TE-keskus, Pohjanmaan liitto, VAMK Yhdistykset, seurakunnat, koulutusorganisaatiot, yhteistyölautakunta, After Eight, Aktion ÖB 25

26 Strategiaohjelma Näkyvyys ja vetovoimaisuus (1/1) Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Luoda vetovoimaiset työpaikat ja asuinympäristöt sekä perustamisympäristöt yrityksille Seudulla on 150 hengen vuotuinen nettomuutto ja jatkuva myönteinen 1 %:n vuotuinen väestönkasvu vuoteen yrityksen vuosittainen nettolisäys seudulla Kehittämishanke (esim. instituutti) ennakoinnin lisäämiseksi sekä tulevaisuuden työpaikkoja ja palveluja varten Kehityskäytävät, maankäyttö ja muu kauaskantoinen alueellinen kehittämistyö ja strateginen kansallinen yhteistoiminta Kokonaistalousarvio keur keur Toimijat Optima, TEkeskus, Concordia, Juthbacka, Pohjanmaan liitto Yhteistyölautakunta Lisätä alueen näkyvyyttä markkinointi ja brändäys Seudun brändäyshanke päätökseen vuoden 2012 lopussa Alueen tuntemus on lisääntynyt valituissa kohderyhmissä 20 % vuodesta 2010 vuoteen 2014 Seudun brändäys keur Concordia Yritys- ja henkilöstörekrytointi sekä aluemarkkinointi Alueellisen viestintäkoordinaattorin toiminnan vakiinnuttaminen keur keur Concordia, Pohjanmaan liitto, Svenska kulturfonden Concordia, Yhteistyölautakunta Luoda edellytyksiä kestävälle kehitykselle 5 biokaasulaitosta seudulla 2015 Luodonjärven tilanne parempi Alueen ekologisen jalanjäljen pienentäminen Alueellisen ilmastostrategian laatiminen ja käyttöönotto Life-hanke (EU), happamat sulfaattimaat, toimenpidesuositukset Pienimuotoisen uusiutuvan energian hanke Helppokäyttöinen jalanjälkilaskennan mukautettu malli keur keur keur keur Työryhmä, Concordia Suomen ympäristökeskus, GTK, ÅA jne. Yhteistyölautakunta, Merinova Merinova, Concordia 26