Syksy Syksy 2006

Transkriptio

1

2 2 Julkaisija n teemaryhmä Päätoimittaja Raija Wirekoski Sortavalankatu Joensuu gsm raija.wirekoski@ncp.fi Toimitus Susanna Markkola susanna.markkola@ippnet.fi Reijo Martikainen Maa- ja metsätalousministeriö reijo.martikainen@mmm.fi Kuvat Keltainen toukokuu Layout ja taitto Ben Rydman Keltainen toukokuu Tässä numerossa... Pääkirjoitus MATKAILU-lehti muuttuu Kysymyksiä ja vastauksia uudesta laista majoitusja ravitsemistoiminnasta un lisää vauhtia Suomen matkailustrategian valmistumisen myötä Kylämatkailun kehittämisohjelma palveluita kansainvälisille markkinoille Outdoors Finland luontoliikuntaa maailmalle Satunnaisia havaintoja kuluneesta hankekaudesta Suomen matkailuyrittäjät ry, hallituksen esittely matkailun majoitustilojen luokitustoiminnan kehittäminen 16 Laadun portaat Kevään 2006 ja kaikki aiemmatkin numerot ovat luettavissa myös netissä: Suunnitteluun Hankeviidakosta Suunnitelmat ja strategiat näyttävät itsetarkoitukselta Seuraavaa EU-ohjelmakautta työstetään nyt monella taholla. Jos muuta ei EU-kehittämisessä ole opittu, niin ainakin erilaisten suunnitelmien tekoa. Suunnitelmat ja strategiat näyttävät itsetarkoituksel - ta. Niiden ei aina muisteta olevan vain välineitä ongelmien ratkaisemiseen ja asioiden eteenpäin viemiseen. Suunnitelma tai strategia kertoo keinot, mikä on suunta ja millä se saavutetaan. Se ei siis voi nousta tyhjästä. Ensin täytyy olla selkeä tavoite, suunta, ja sen jälkeen tahto lähteä tavoitetta toteuttamaan. Tulevaisuutta ei voi rakentaa, jos unohtaa menneen. Mitä opittavaa meillä onkaan edellisistä hankekausista? Mitä tulisi tehdä toisin? Mitä ainakaan ei kannata enää tehdä? Paljon on opittu, mutta opit eivät välttämättä ole levinneet riittävän laajalle; samoja tuulimyllyjä vastaan ryhdytään taistelemaan seuraavalla ohjelmakaudella entisin, tehottomin asein. Ja taas keksitään pyörä. Tulevalla kaudella toivottavasti emme enää törmää jyrkkiin ohjelma-alueiden rajoihin, vaan voisimme kehittää Suomessa matkailua riippumatta siitä, toimimmeko etelässä, idässä tai pohjoisessa. Tätä korostetaan myös Suomen uudessa matkailustrategiassa. On ollut suorastaan naurettavaa huomata, että rajan toisella puolella oleva yritys on päässyt mukaan kehittämishankkeeseen ja saanut oman toimintaansa kehittämistukia, kun taas rajan toisella puolella oleva on jäänyt lähes nuolemaan näppejään. Näin on tuo näkymätön raja syntynyt myös yrittäjien välille, vaikka matkailun liiketoiminta ei todellakaan noita rajoja tarvitse. Toivottavasti emme enää törmää jyrkkiin ohjelma-alueiden rajoihin. On ollut suorastaan naurettavaa huomata, että rajan toisella puolella oleva yritys on päässyt mukaan, kun toisella puolella oleva on jäänyt lähes nuolemaan näppejään. Eri alueilla on lisäksi ollut hyvin eri käytännöt rahoituksessa ja hankehallinnossa. Eri alueilla on lisäksi ollut hyvin eri käytännöt rahoituksessa ja hankehallinnossa. Tämä on osaltaan ollut aiheuttamassa hankaluutta hyvienkin kehittämiskeinojen levittämiseen. Vaikka päämäärien olisi kuvitellut olevan sama, eri tahot ovat kuitenkin lukeneet tekstiä hyvin eri tavoin. Näistä on kuultu lukuisia esimerkkejä kehittäjien tapaamisissa, missä toinen on voinut toiselle kateellisena todeta: Kyllä teillä siellä x-suomessa on paljon yksinkertaisempaa toimia kuin meillä! Kehittäjien ja hankevetäjien yhteistyö on välttämätöntä. Nyt jos koskaan tulisi unohtaa yrittäjien päänahkojen metsästys ja keskittyä toimimaan yhdessä. Yrittäjät ovat olleet haluttua riistaa hankkeissa: on saatu lisää osallistujia, lisää tuloksia ja jopa lisää yksityisrahan tuojiakin. Tässä metsästyksessä monesti itse tavoitteet ovat unohtuneet, ja yrittäjät tuskastuneet koko hanketoimintaan. Kilpailu yrittäjistä on vääristänyt tilannetta myös siten, että hanke on voinut lähes hakea yrittäjän kotoa koulutukseen, jotta lukuja saadaan paremmaksi. Eikä mikään ole maksanut juuri mitään, kun hankkeen varoilla on voitu maksaa osa koulutuksesta, markkinoinnista ja muusta kehittämistoiminnasta. Nyt jos koulutuspäivä maksaa yrittäjälle vain omat ruoat, sekin tuntuu jo liian kalliilta. Edellä vuodatettu arvostelu ei ole suunnattu hankevetäjiä kohtaan. He ovat enimmäkseen rautaisia ammattilaisia, jotka ovat olosuhteiden pakosta joutuneet työskentelemään edellä kuvatuissa olosuhteissa, yrittäen samalla kulkea tuulta päin vuosia etuajassa. Silti, on paljon heitä, jotka työllistyvät vain siksi, että taustaorganisaatio haluaa itselleen projektin. Kysymys, millaisen hankkeen seuraavaksi kirjoittaisimme, on tarpeeton, kun tiedämme alueen ja yrittäjien todelliset tarpeet suhteessa siihen, mihin olemme menossa. On siis aika palata alussa kirjoitettuun. Tästä eteenpäin tarvitaan rutkasti lisää aitoa ja pitkäjänteistä suunnittelua. Tarvitaan kehittämisohjelmia, joista suoraan voi lukea, mitkä ovat alueen ja yrittäjien todelliset tarpeet suhteessa tavoitteisiin, ja joihin rahoittajat ja yrittäjät ovat sitoutuneita. Tämän jälkeen on sitten hyvä kirjoittaa hankesuunnitelmia. Ja toteuttaa selkeät suunnitelmat. Haasteita siis riittää, mutta mikäs sen parempi lähtötilanne seuraavalle kaudelle. Ei käy ainakaan kehittäjän aika pitkäksi! Raija Wirekoski Reijo Martikainen n teemaryhmä

3 4 muuttuu 5 -lehti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät viime keväänä -lehden kehittämistarpeita. Lehti kaipaa uudistusta ja uudistamista, mutta selvityksen mukaan kaupalliseksi julkaisuksi lehdestä ei tässä vaiheessa ole. Lehden pitäisi toimia vain virallisena valistajana. Lähes kolmen tuhannen lukijan joukosta saimme kyselyymme vain alle sata vastausta, joista yli 60 prosenttia matkailualan hallinto-, projekti- ja yhdistysväeltä sekä opettajilta. Yrittäjistä, joiden ammattilehdeksi lehteä haluttiin kehittää, vastaajia oli vain parikymmentä. Uudistuvan -lehden olisi kiinnostunut tilaamaan kaksi kolmasosaa vastanneista. Koska suurin osa vastaajista oli hallintoväkeä, he eivät todennäköisesti itse joutuisi maksamaan tilausmaksua. Kukaan vastanneista ei ollut halukas mainostamaan suomenkielisessä lehdessä heillä ei ole todennäköisesti mitään mainostettavaa. Lisäksi monet totesivat, että lehden pitäisi toimia vain virallisena valistajana. Kun lukijoilta kysyttiin, olisivatko he kiinnostuneet mainostamisesta vieraskielisissä erillispainoksissa, sitä kannatettiin jonkin verran. Mainoksia ja tarjouksia lehdessä ei pitänyt kovin tärkeänä tai ollenkaan tärkeänä yli 70 % kysymykseen vastanneista. Suurin osa vastaajista piti kuitenkin tarpeellisena lehden uudistamista sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan. Vastaajat haluavat lukea lehdestä omaa alaa käsitteleviä artikkeleita, kotimaanmatkailua ja matkailua yleisesti käsitteleviä aiheita, luontoa käsitteleviä juttuja sekä matkailu- ja palveluyrittämiseen liittyviä aiheita Yrityksistä kertovia puffi-juttuja eli markkinointia lehteen toivottiin jonkin verran. Lehteen kaivattiin uusia tuulia haistelevia juttuja, menestystarinoita erikokoisista matkailuyrityksistä, rohkaisua alalla jo toimiville ja alalle aikoville yrittäjille sekä esimerkkejä muille alan toimijoille. Muita toivottuja juttuaiheita olivat hankkeista kertovat jutut, turvallisuuteen ja tuotekehitykseen liittyvät asiat, lähtömaa-analyysit sekä muut tutkimukset, joista saisi apua arjen yrittämiseen. Tärkeinä asioina vastaajat tuntuivat pitävän sitä, että pyrittäisiin keskittymään maaseutumatkailun kannattavuuteen ja monipuoliseen asioiden esilletuontiin. Myös asiantuntijapalstoja tai muita vastaavia ammattiaiheisiin liittyviä juttuja toivottiin. Lehteen kaivattiin uusia tuulia haistelevia juttuja, menestystarinoita erikokoisista matkailuyrityksistä, rohkaisua alalla jo toimiville ja alalle aikoville yrittäjille Aikoinaan tiedotteesta lehdeksi muuttuneen n tulevaisuus kaupallisena julkaisuna ei kyselyn perusteella edennyt mihinkään, eli politiikan yhteistyöryhmän n teemaryhmä jatkaa lehden julkaisemista. Teemaryhmän kokouksissa asiasta on keskusteltu runsaasti, ja yleinen mie- lipide näyttää olevan se, että lehden paperiversiosta luovutaan. Nyt selvitetään, voitaisiinko painetun lehden sijaan julkaista vaikkapa neljä kertaa vuodessa matkailun asiantuntijoille ja kehittäjille tarkoitettua ajankohtaista tiedotetta, jonka jutut ovat luettavissa joko tulostettavina pdf -tiedostoina tai suoraan koneelta. Saattaakin olla, että tämä numero on tältä erää viimeinen painettu! Mutta tiedonvälitys jatkuu. Raija Wirekoski n teemaryhmä raija.wirekoski@ncp.fi

4 6 Uusi laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta tuo Muutoksia matkustajailmoitukseen Kysymyksiä ja vastauksia uudesta laista majoitus- ja ravitsemistoiminnasta, joka tuli voimaan Majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistuu alkaen. Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006) korvaa nykyisen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (727/1991). Uusi laki laajentaa majoitusliikkeen asiakkaasta tehtävää ilmoitusvelvollisuutta. Matkustajailmoituksen (nykyisen matkustajakortin) tekemisestä vastuussa ovat hotellien lisäksi nyt myös aamiaismajoitusta, maatilamatkailua ja muita majoitustiloja, kuten loma-asuntoja, tarjoavat elinkeinonharjoittajat sekä leirintäalueen pitäjät. Matkustajailmoituksen sisältöä on myös uudistettu. Matkustajailmoituksessa annettaviin tietoihin on lisätty matkustajan mukana olevan puolison ja alaikäisten lasten henkilötiedot. Majoitustoiminnan harjoittaja voi pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai manuaalisesti matkustajatiedoista matkustajarekisteriä. Matkustajan on vahvistettava matkustajailmoituksen tiedot allekirjoituksellaan. Puolison ja lasten allekirjoituksia ei vaadita ilmoitukseen. Ryhmämatkan johtaja voi antaa tiedot kaikista matkalle osallistuvista matkustajista yhteisellä matkustajailmoituksella. Myös majoitustoiminnan harjoittaja tai majoitusliikkeen työntekijä voi jo etukäteen ennen ryhmän majoittumista matkanjohtajan antamien tietojen perusteella tehdä yhteisen matkustajailmoituksen. Yhteisen matkustajailmoituksen allekirjoittaa matkalle osallistuvien matkustajien puolesta matkanjohtaja. Laissa on asetettu majoitustoiminnan harjoittajalle tai liikkeen henkilökunnalle velvollisuus varmistua majoittumisen yhteydessä matkustajan henkilöllisyydestä. Henkilöllisyys varmistetaan passista tai muulla luotettavalla tavalla. Poikkeuksena on kuitenkin ryhmämatkalle osallistuvat matkustajat, jos heistä on laadittu yhteinen matkustajailmoitus. Tällöin riittää, että vain ryhmämatkan johtajan henkilöllisyys todennetaan. Henkilöllisyyden todentaminen ei kuitenkaan koske matkustajan mukana olevaa puolisoa ja alaikäisiä lapsia eikä matkustajaa, jonka asuinpaikka on Suomi. Majoitustoiminnan harjoittajan on toimitettava ulkomaalaista koskevat matkustajatiedot viivytyksettä sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella toiminnanharjoittajan majoitusliike sijaitsee. Matkustajatiedot voidaan toimittaa poliisille myös sähköisesti. Matkustajailmoitukset ja -tiedot on säilytettävä vuoden ajan matkustajailmoituksen allekirjoittamispäivästä, minkä jälkeen ne on hävitettävä. Matkustajarekisterissä olevat matkustajatiedot on säilytettävä vuoden ajan niiden merkitsemisestä, minkä jälkeen ne on hävitettävä. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske asiakaspalveluun ja suoramarkkinointiin käytettäviä asiakasrekisteritietoja, joiden osalta sovelletaan henkilötietolakia. Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut matkustajailmoitusmallin sekä mallin ryhmämatkalle osallistuvista matkustajista tehtävää yhteistä matkustajailmoitusta varten, joita elinkeinonharjoittajat voivat halutessaan käyttää. Lomakkeet löytyvät KTM:n nettisivulta osoitteesta: > Yritykset > elinkeinona > ajankohtaista > Hotellit ja ravintolat. Lomakemallit on tulostettavissa myös palvelusta pdf-muodossa. Palvelusta ne löytyvät nimellä Matkustajailmoitus ja Matkustajailmoitus ryhmämatkalle. Valmista mallia ei ole pakollista käyttää, vaan laissa vaaditut matkustajatiedot voidaan kirjata myös muulle paperille, joka on matkustajan allekirjoitettava. Lähde: KTM:n tiedote Kauppa- ja teollisuusministeriölle on tullut runsaasti kysymyksiä uuden majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain johdosta. Ohessa vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Matkustajailmoitus ja matkustajan henkilöllisyyden todentaminen Miksi tarvitaan matkustajakortteja ja mitä tarkoitetaan matkustajan henkilöllisyyden varmistamisella? Majoitusliikkeissä käytettävän matkustajakorttijärjestelmän merkitys ulkomaalaisvalvonnan osalta kasvoi Suomen ryhtyessä soveltamaan Schengenin säännöstöä, jolloin sisärajatarkastukset poistettiin Suomen ja muiden Schengenin säännöstöä soveltavien maiden välisiltä rajoilta. Sopimuspuolet sitoutuivat toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet taatakseen Schengenin yleissopimuksen 45 artiklassa tarkoitetun niin sanotun hotellikontrollin. Yleissopimuksen 45 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että majoitusliikkeen johtaja tai hänen alaisensa valvovat, että heidän liikkeeseensä majoittuneet ulkomaalaiset sekä muiden sopimuspuolten ja muiden Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaiset lukuun ottamatta mukana matkustavia puolisoita tai alaikäisiä lapsia taikka ryhmämatkalle osallistuvia täyttävät Majoitustoiminnan harjoittajan tai liikkeen henkilökunnan on majoittumisen yhteydessä varmistettava matkustusasiakirjasta tai muulla luotettavalla tavalla todennettava matkustajan henkilöllisyys ja allekirjoittavat omakätisesti ilmoituslomakkeet ja todistavat majoitusliikkeen johtajalle tai tämän alaiselle henkilöllisyytensä voimassa olevalla henkilöllisyystodistuksella. Hotellikontrollia koskevia määräyksiä sovelletaan varsin erityyppisiin yrityksiin, jotka harjoittavat majoitustoimintaa. Esimerkiksi teltoissa ja asuntovaunuissa tapahtuva majoittuminen kuuluu 45 artiklan soveltamisalaan. Sen vuoksi matkustajailmoitusmenettely koskee uuden lain mukaan leirintäalueilla tapahtuvaa majoittumista. Matkustajailmoituksen tekemisestä vastuussa ovat myös maatilamatkailua ja aamiaismajoitusta tarjoavat elinkeinonharjoittajat. Matkustajailmoitusmenettely koskee myös muiden majoitustilojen, esimerkiksi loma-asuntojen, ammattimaista tarjoamista. Schengenin yleissopimuksen 45 artiklan mukaisesta menettelystä säädetään majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 6 :ssä, jossa säädetään matkustajailmoituksesta, matkustajatiedoista sekä matkustajan henkilöllisyyden varmistamisesta. Lain 10 :n mukaan leirintäalueen pitäjään ja leirintäalueelle saapuvaan henkilöön sovelletaan majoitustoiminnan harjoittajaa ja matkustajaa koskevia säännöksiä. Lain 6 : mukaan majoitustoiminnan harjoittaja on vastuussa siitä, että matkustajasta tehdään matkustajailmoitus. Ryhmämatkalle osallistuvista matkustajista voidaan tehdä yhteinen matkustajailmoitus. Matkustajailmoituksessa on mainittava 6 :ssä säädetyt matkustajatiedot. Majoitustoiminnan harjoittajan tai liikkeen henkilökunnan on majoittumisen yhteydessä varmistettava matkustusasiakirjasta tai muulla luotettavalla tavalla todennettava matkustajan henkilöllisyys tai, jos matkustajista on laadittu yhteinen matkustajailmoitus, ainoastaan ryhmämatkan johtajan henkilöllisyys. Henkilöllisyyden todentaminen ei koske matkustajaa, jonka asuinpaikka on Suomi, eikä matkustajan mukana olevaa puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Miksi matkustusasiakirjan numero vaaditaan matkustajailmoituksessa Schengen-sopimuksen alaisten maiden kansalaisilta, vaikka heidän ei tarvitse välttämättä näyttää passia rajalla? Sopimuksen keskeisenä sisältönä oleva henkilöiden rajatarkastusten poistaminen on eri asia kuin velvollisuus pitää mukanaan matkustusasiakirjoja. Schengenin yleissopimus ei vapauta Schengen-alueelta matkustavia henkilöitä pitämästä mukanaan kunkin valtion vaatimia matkustusasiakirjoja, olivatpa ne sitten passeja tai henkilökortteja. Lain mukaan Pohjoismaan kansalaisen ei tarvitse ilmoittaa matkustusasiakirjansa numeroa matkustajailmoituksessa. Sama koskee myös Suomessa asuvia matkustajia.

5 8 9 Pääperiaatteet Suomeen matkustettaessa Pohjoismaiden kansalaisilla ei tarvitse olla mukanaan passia matkustaessaan suoraan toisesta Pohjoismaasta Suomeen. Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten maahantulon edellytyksenä on, että unionialueelta tulevalla henkilöllä on voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai passi. Muiden ulkomaalaisten maahantulon edellytyksenä on voimassa oleva passi ja tarvittaessa viisumi. Majoitustoiminta ja majoitustoiminnan harjoittaja Kuka on ammattimaisesti majoitustoimintaa harjoittava ja kuka ei? Majoitustoiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti tapahtuvaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille. Lain perustelujen mukaan ammattimaisuutta arvioitaessa olennaista on, että toiminnalla tähdätään taloudelliseen tulokseen. Merkitystä ei ole sillä, tuottaako toiminta tosiasiallisesti voittoa. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jää sellainen toiminta, jota harjoitetaan taloudellista hyötyä tavoittelematta. Laki ei myöskään koske toimintaa, joka on luonteeltaan satunnaista. Toimintaa voidaan pitää satunnaisena, jos on kertaluonteista tai hyvin harvoin toistuvaa. Jos esimerkiksi kesätapahtuman yhteydessä yksityishenkilö tarjoaa maksullista majoitusta, tällainen luonteeltaan satunnainen toiminta ei kuulu lain soveltamisalaan. Majoitustoiminnan harjoittajalla tarkoitetaan sitä, joka harjoittaa majoitustoimintaa. Majoitustoiminnan harjoittaja voi olla esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yhtiö taikka kunta. Matkustaja ja matkustajan puoliso Matkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka saapuu majoittumistarkoituksessa majoitusliikkeeseen. Matkustajan puolisolla tarkoitetaan matkustajan aviopuolisoa tai henkilöä, joka elää matkustajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Majoitustoiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti tapahtuvaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille. Matkustajailmoitus on aina matkustajan allekirjoitettava. Allekirjoitusvelvollisuus ei koske matkustajan mukana olevaa puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Ryhmämatka, ryhmämatkan johtaja ja yhteinen matkustajailmoitus Ryhmämatkalla tarkoitetaan etukäteen järjestettyä matkaa, jolle osallistuu matkustajien muodostama ryhmä. Ryhmämatkan johtajalla tarkoitetaan matkustajaa, joka toimii ryhmämatkalle osallistuvien matkustajien johtajana tai henkilöä, joka toimii matkanjärjestäjän edustajana. Kuinka pieni voi olla ryhmämatkalle osallistuvien matkustajien muodostama ryhmä? Laissa ei ole ryhmän kokoa määritelty. Ryhmä voi siten olla hyvinkin pieni, esimerkiksi ryhmämatkan johtaja ja 2 matkustajaa. Jos ryhmässä osa on ulkomaalaisia ja osa suomalaisia, pitääkö majoittajan varmistaa kaikkien ryhmämatkalle osallistuvien henkilöllisyys? Pitääkö hänen toimittaa poliisille vain ulkomaalaisten tiedot? Jos ryhmämatkalle osallistuvista matkustajista tehdään laissa tarkoitettu yhteinen matkustajailmoitus, vaaditaan sen osalta vain ryhmämatkan johtajan allekirjoitus. Jos matkanjohtaja ja ryhmämatkalle osallistuvat matkustajat tulevat Suomen ulkopuolelta, ainoastaan matkanjohtajan henkilöllisyys on varmistettava, yleensä passista, mutta koska pohjoismaalaisten osalta on olemassa passivapaus, ei heiltä voida passia vaatia. Pohjoismaalaisten osalta laissa tarkoitettu muu luotettava tapa on esim. kuvallinen henkilökortti. Muiden ryhmämatkalle osallistuvien henkilöllisyyden varmistamista laki ei edellytä. Tämä kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että matkustajista tehdään yhteinen matkustajailmoitus. Poliisille on toimitettava kaikkia ulkomaalaisia, myös Suomessa asuvia, koskevat 6 :n 1 momentissa tarkoitetut matkustajatiedot. Poliisilla on oikeus saada majoitustoiminnan harjoittajalta myös Suomen kansalaisia koskevia matkustajatietoja, jos ne ovat virkatehtävien hoitamiseksi tarpeen. Lain noudattamista valvovat kihlakunnan poliisilaitokset toimialueellaan. Matkustajailmoituslomakkeet Onko matkustajakortti-lomaketta saatavissa sähköisessä muodossa? Kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivuilla ( ja www. lomake.fi -palvelussa (hakusana matkustajailmoitus ) on matkustajailmoituslomakkeista mallit, joita yrittäjät voivat halutessaan käyttää. Valmista lomaketta ei kuitenkaan ole pakko käyttää. Voiko majoitustoiminnan harjoittaja ottaa kopion passista ja lisätä kopioon muut matkustajailmoituksessa vaadittavat tiedot ja pyytää siihen sitten matkustajan allekirjoituksen? Passikopion henkilötietoja voidaan käyttää pohjana matkustajailmoitusta laadittaessa. Puuttuvat matkustaja- tiedot on lisättävä näin laadittuun ilmoitukseen, joka on matkustajan allekirjoitettava. Lisäksi matkustajailmoituksesta on käytävä ilmi majoitustoiminnan harjoittajan toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä majoitusliikkeen käyntiosoite. Nyt lomakemallit ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Onko mahdollista saada venäjänkielistä ja espanjankielistä versiota? Espanjankielistä versiota ei ole olemassa. Restamark on painattanut ilmoituksensa mukaan myös venäjänkielisen lomakkeen ja niitä voi tiedustella heiltä: restamark@shr.fi. Tietojen toimittaminen poliisille Miten matkustajatiedot toimitetaan poliisille? Mitä tarkoitetaan sähköisellä toimittamisella? Ulkomaalaista koskevat matkustajatiedot on toimitettava viivytyksettä sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella toiminnanharjoittajan majoitusliike sijaitsee. Tiedot voidaan toimittaa poliisille postitse tai sähköisesti, esim. sähköpostitse tai faxilla. Matkustajatietojen toimittamiseen liittyvien asioiden osalta kannattaa olla yhteydessä poliisiin. Keskusvaraamot Kummalla on lopullinen vastuu, että matkustajailmoitus tulee täytettyä, keskusvaraamolla vai mökin omistajalla? Voivatko he keskenään sopia kumpi kerää tiedot ja toimittaa ne edelleen? Jos mökkiyrittäjä tekee sopimuksen keskusvaraamon kanssa siitä, että keskusvaraamo ja sen työntekijät toimivat matkustajailmoitusmenettelyssä yrittäjän lukuun, on tämä täysin laillista. On kuitenkin huomattava se, että vastuu lain velvoitteiden noudattamisesta on tällöinkin mökkiyrittäjällä. Pitääkö ilmoitus tehdä myös pitkäaikaisista yöpyjistä kuten komennusmiehistä? Laki koskee majoitustoimintaa harjoittavia yrittäjiä, jotka ovat vastuussa siitä, että komennusmiehistä ja muistakin matkustajista tehdään matkustajailmoitus. Vain siinä tapauksessa, että asiakkaan kanssa tehdään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukainen huoneenvuokrasopimus, matkustajailmoitusta ei tehdä.

6 10 11 un lisää vauhtia Suomen matkailustrategian valmistumisen myötä Kylämatkailun kehittämisohjelma - palveluita kansainvälisille markkinoille Kesäkuussa 2006 julkaistu Suomen matkailustrategia on koottu laajassa yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa. Strategiatyöryhmän lisäksi sen sisältöä on ollut luomassa pari tuhatta aktiivista toimijaa ympäri Suomen. Mukana oli myös paljon maaseutumatkailuyrittäjiä ja kehittäjiä. Julkaistu raportti koostuu varsinaisesta matkailustrategiasta, joka luo matkailun kehittämisen pitkäntähtäimen suuntaviivat vuoteen 2020 sekä konkreettisemmasta matkailun toimenpideohjelmasta vuosille , jolla strategiset päämäärät toteutetaan. Julkaisu löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) nettisivulta linkkinä Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & toimenpideohjelma vuosille , KTM Julkaisuja 21/2006 ja Julkaisut Julkaisurekisteri. Suomen matkailustrategian päämääränä on luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle. Strategian mukaan matkailun kannattava kasvu tullaan hakemaan voimakkaasti ulkomailta. Kotimaanmatkailun kehittymiseen on myös panostettava, sillä se luo Suomen matkailun perustan. Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kahteen strategiseen painopistealueeseen - matkailukeskusten ja niiden vaikutusalueiden sekä teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tällöin erilaisten ja erikokoisten yritysten toimintaa kehittämällä saadaan aikaan lumipallomaista, voimakasta kasvua. matkailun kehittäminen onnistuu parhaiten teemapohjaisesti mutta myös verkostoitumalla matkailukeskusten kanssa. n kilpailukyvyn perusedellytys on sujuva ja kattava saavutettavuus Suomeen ja Suomen sisällä. Päämääränä on myös kehittää vetovoimaisia, puhtaaseen luontoon ja suomalaiseen kulttuuriin perustuvia korkealaatuisia ja helposti ostettavia strategian toteutuminen edellyttää kaikkien matkailutoimijoiden eli keskushallinnon eri ministeriöiden ja virastojen, aluetason, paikallisten toimijoiden ja matkailuyritysten hyväksyntää sekä sitoutumista strategian toimenpiteisiin. Toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Joidenkin tavoitteiden toteutuminen edellyttää lisäpanostuksia matkailun rahoitukseen. Osa toimenpiteistä vaatii vain toimintatapojen muutosta ja olemassa olevien resurssien tehokkaampaa kohdentamista. Strategian toimeenpano on käynnissä, mutta kuitenkin vasta alussa. Pitää muistaa, että vastuu strategian toteutumisesta on meillä kaikilla. KTM on omalta osaltaan käynnistänyt strategian toimeenpanon kesän aikana. strategian pohjalta valmistellaan Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta. Periaatepäätös hyväksytään syksyn aikana. matkailutuotteita ja -palveluja sekä kansainvälisille että kotimaisille matkailijoille. n klusterimaisuuden takia on tärkeää luoda myös tuloksellinen verkostomainen, hallinto- ja aluerajat ylittävä, ennakoiva ja pitkäntähtäimen matkailun kehittämisen toimintatapa. Kehittämisen toimenpiteet, joilla strategiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan, ovat Suomi-maakuvan vahvistaminen, katkeamattoman palveluketjun - tuotekehityksestä jälkimarkkinointiin - varmistaminen, sujuvan saavutettavuuden varmistaminen, korkean ammattitaidon vahvistaminen, toimivan infrastruktuurin luominen, yritystoimintaa tukevan säädösympäristön aikaansaanti sekä selkeä matkailutoimijoiden työnjako ja tehokas rahoituksen kohdentaminen. Nina Vesterinen KTM nina.vesterinen@ktm.fi Strategian toteutumisesta ja päivityksistä tiedotetaan KTM:n vuosittaisessa matkailupoliittisessa seminaarissa. Strategian toteutumisen varmistamiseksi ja sen ajan tasalla pysymiseksi perustetaan ensi vuoden alkupuoliskolla seurantaryhmä. Jäseninä tulevat olemaan keskushallinnon, aluehallinnon, elinkeinon ja muiden matkailutoimijoiden edustajat. Seurantaryhmä kokoontuu kerran vuodessa. Pitää kuitenkin muistaa, että strategian valmistuminen on vasta pohja pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Nyt on meidän kaikkien aika ryhtyä tosi toimiin! Suomalaisen kylämatkailun kehittäminen on matkailun teemaryhmän ideoima, koko tulevan ohjelmakauden kestävä kehittämisohjelma. Ohjelma on osa valtakunnallisen matkailustrategian mukaista teemapohjaista kehittämislinjaa. Tässä ei kuitenkaan ole suoranaisesti kyse teematuotteiden kehittämistyöstä, kuten toisaalla tässä lehdessä esiteltävässä Outdoors Finland-ohjelmassa (OF), vaan enemmänkin koko maan kattavaan kehittämisverkostoon perustuvasta uudenlaisesta työtavasta. Molemmat ohjelmat tulevat kytkeytymään toisiinsa: jotkut OF-tuotteista ja monet niiden osat soveltuvat kylissä tuotettavaksi. Suomalaisen kylämatkailun lähtökohtana on, että asiakas on, ei vain matkailuyrityksen, vaan koko kylän asiakas. Vieras otetaan lämpimästi mukaan kylän arkielämään. Tämän kokeminen on itse asiassa sitä, jota asiakas usein haluaisi vieraassa maassa kokea. Kylämatkailulla on siis koko matkailuelinkeinon yhteisen tavoitteen mukaisesti tarkoitus lisätä ulkomaalaisten asiakkaiden määrää. Kyläläisten kannalta asiakas koko kylän asiakkaana tarkoittaa, että matkailijoilta saatavat eurot tuovat toimeentuloa mahdollisimman monelle kylän asukkaalle. Tähän tarvitaan monen toimialan yritysten hyvin laajaa ja syvää yhteistyötä. Tavanomaisesta yritysverkostosta kylämatkailu eroaa kuitenkin siinä, että koko yhteisö otetaan mukaan, myös yhdistykset ja harrastustoimijat. Kylämatkailu on, kuten maaseutumatkailukin, kehittämistyön arvopohjaa ja ympäristöä kuvaava kehittämistermi. Sen käyttämistä markkinoinnissa täytyy harkita tarkkaan, koska kylämatkailu ja matkailukylä ovat vakiintuneita käsitteitä mm. Keski-Euroopassa. Suomalainen kylä ei vastaa, eikä sen pidäkään vastata, esimerkiksi saksalaisten käsitystä matkailukylästä. Toki voimme hakea paljonkin oppia muualta. Kylämatkailu ei siis ole tuote, jota markkinoidaan. Tuote voisi olla vaikkapa hirvenmetsästysviikko. Metsästyslomat sopivat erinomaiseksi esimerkiksi kylämatkailutuotteista, koska niihin tarvitaan koko kylän hyväksyntä ja mukanaolo palveluiden tarjoamisessa. Majoitus-, ruoka, opas- ja kuljetuspalveluiden lisäksi ainakin maanomistajat ja metsästysseura on saatava tuotteen tekijöiksi. Toinen esimerkki voisi olla vaikka lavatanssiperinteeseen pohjautuva ohjelmatuote, jossa edellä kerrottujen matkailun ammattilaisten avuksi tarvitaan kylän harrastajanäyttelijät ja paikalliset parkettien partaveitset. Tuotteiden ideoinnille asettaa rajoja vain mielikuvitus. Kylämatkailu ei sovellu kylän kehittämisen alkupotkuksi. Jo alkuun pääsemiseksi tarvitaan matkailuyrityksiä, yhteinen tahtotila tehdä yhdessä asioita ja vahva kylän identiteetti. Tällaisia kyliä Suomessa on jo kuitenkin varmasti kymmeniä ja kylien kehittämistyön edetessä syntyy yhä lisää. Liian suuria odotuksia ei kylämatkailulle tässä haluta luoda. tulee soveltumaan ansiolähteeksi vain murto-osalle Suomen tuhansista kylistä. Realistista lienee silti asettaa tavoitteeksi, että kymmenen vuoden päästä meillä olisi vaikkapa 50 kylää, jotka saavat melkoisen osan toimeentulostaan matkailijoista. Tavoitteeseen pääsemiseksi kehittämistyötä kannattaisi tehdä rullaavasti. Alussa kehittämisrenkaassa voisi olla mukana kymmenkunta kylää, joissa samaan aikaan rakennettaisiin tuotteita ja opeteltaisiin kehittämisen menetelmiä. Kun ensimmäiset tuotteet olisivat markkinoilla ja yhdessä olisi opittu tarpeeksi, otettaisiin mukaan seuraava joukko kyliä. Koko ajan osaamista ja hyviä käytäntöjä levitettäisiin ja siirrettäisiin kehittämisrenkaan sisällä. Olennaista tässä on, että kehittämisrengas toimii valtakunnallisesti, koko Suomessa. Kylämatkailun kehittämisohjelma koostetaan käyttäen vähän vanhaa, vähän lainattua, paljon muualta opittua sekä sitä varten kerättyä tietoa, tutkimuksia ja selvityksiä. Tarkoitus on edetä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kylämatkailun kehittämisohjelma tulee yhdistämään kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaamisen sekä ottamaan huomioon aidosti kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Suomalainen kylä voi tarjota matkailijalle suomalaisuutta aidoimmillaan. Juuri sitä, jota vierasmaalainen Suomesta on etsimässä. Näillä eväillä on hyvä hakea menestystä. Reijo Martikainen n teemaryhmä, MMM reijo.martikainen@mmm.fi

7 12 13 Outdoors Finland - luontoliikuntaa maailmalle Uuden valtakunnallisen matkailustrategian mukaan teemapohjainen kehittäminen on toinen Suomen matkailun kehittämistyön päälinjoista. Jo tällä ohjelmakaudella maaseudun matkailuyrityksille on haettu uutta kysyntää kehittämällä ja markkinoimalla ylimaakunnallisena yhteistyönä pyöräily-, vaellus- ja melontatuotteita. Luonto, luonnossa liikkuminen ja luontopohjaiset aktiviteetit kiinnostavat ulkomaisia asiakkaita. Lähes kaikki aktiviteetit ovat asioita, joita asiakkaat harrastavat myös kotimaassaan, joten niistä kiinnostuneet on myös helpompi löytää: segmentit markkinointia varten ovat jo valmiina. Aktiviteettituotteiden kehittäminen, markkinointi ja myynti kansainvälisille markkinoille on valittu tulevan ohjelmakauden yhdeksi teemapohjaisen kehittämistyön kohteeksi. Aktiviteettiperheeseen otetaan mukaan vaelluksen, pyöräilyn, melonnan sekä muun vesillä liikkumisen lisäksi ainakin hevoslomat, kalastus sekä mahdollisesti metsästys ja muita, lähinnä lihasvoimalla liikkumiseen perustuvia tuotteita. Lähtökohtana on tuotteen soveltuvuus teemapohjaiseen markkinointiin ja myyntiin. Paljonhan erilaisia aktiviteetteja myydään myös osana matkailukeskusten palveluja tai muuten oheistuotteina. MEK ja n teemaryhmä ovat yhdessä ryhtyneet suunnittelemaan laajaa aktiviteettien kehittämis- ja markkinointiohjelmaa, jolle on annettu komea ulkomaankielinen nimi OUTDOORS FINLAND. Luultavasti arkikielessä kohta puhutaan OF-ohjelmasta tai ooäffästä. OF tullaan kokoamaan tiiviissä vuorovaikutuksessa alueellisten matkailun kehittäjätahojen kanssa. Työ on aloitettu selvityksellä, jossa Ellare Oy:n asiantuntijat MEKin toimeksiannosta käyvät neuvottelut maakunnittain keräten tiedot vientikelpoisista pyöräily-, vaellus- ja melontatuotteista sekä reiteistä ja kartoista. Tarkastelun pohjana käytetään MEKin hyväksymiä tuotekriteereitä. MEK tulee käyttämään kerättyjä tietoja vientimarkkinoinnissaan. Kalastuksen osalta nykytilanne selvitetään myöhemmin erikseen. Maakunnittain käytävissä neuvotteluissa on tarkasteltu ja tarkastellaan myös sitä, mitkä aktiviteettituotteet (pyöräily, vaellus, melonta, soutu, hevoslomat jne.) soveltuisivat kullekin alueelle parhaiten, mitä valmista ja minkä tasoista infrastruktuuria alueella on, ja mitä kehittämistyötä tarvittaisiin vientikelpoisten tuotteiden aikaansaamiseksi. Tämän työn tavoitteena on tuottaa maakunnille aineksia tulevan ohjelmakauden matkailun kehittämisohjelmiensa suunnitteluun. Viimeistään ensi vuoden alussa lähdetään selvityksen pohjalta rakentamaan koko tulevan ohjelmakauden mittaista kehittämistyön runkosuunnitelmaa. Suunnitelma täydentyy kehittämisohjelmaksi alueiden omiin kehittämisohjelmiinsa sisällyttämillä toimenpiteillä sekä yhteisesti sovittavilla valtakunnallisilla toimilla. Koko ajan suunnitelmat nivelletään MEK:n markkinointisuunnitelmiin ja -strategioihin. OF-kehittämisohjelman toteuttamiseen käytetään kaikkia mahdollisia rahoituslähteitä. Varsinainen kehittämistyö tehdään luonnollisesti yrityksissä ja alueellisissa kehittämishankkeissa, mutta niiden tueksi tarvitaan myös valtakunnallisia hankkeita. Operatiivisia toimenpiteitä saattaa olla järkevää toteuttaa myös useiden maakuntien yhteishankkeilla tai jopa valtakunnallisesti. Näitä asioita pohditaan suunnittelutyön edetessä. Tavoitteena on löytää saumaton yhteistyön malli. Eri aktiviteettituotteiden osalta on tarkoitus edetä rullaavasti. Jo valmiina olevia tuotteita (esimerkiksi pyöräily) lähdetään heti ohjelman käynnistyttyä viemään ulkomaanmarkkinoille. Samaan aikaan ryhdytään hakemaan tietoa uusien tuotteiden (esimerkiksi metsästyslomat) kehittämistyön pohjaksi ja käynnistetään uusia tuotekehitysprosesseja. Toinen olennainen periaate tulee olemaan työnjako. Jokaiselle alueelle tulee löytää parhaiten sen omiin olosuhteisiin soveltuva aktiviteettitarjonta. Alue ei ole tässä kuitenkaan maakuntaa tai muu hallinnollinen alue. Valtakunnallisen matkailustrategian linjauksen mukaan hallinnollisia rajoja opetellaan vihdoinkin ylittämään. Vesiaktiviteetteja on kehitettävä vesistökohtaisesti ja pyöräilyreitit suunniteltava tuotteen ja asiakkaan lähtökohdista! Teemapohjainen kehittämistyö on haaste koko maan laajuiselle yhteistyölle. Tämän ohjelmakauden kokemukset kuitenkin rohkaisevat harppaamaan pitkän askelen eteenpäin. Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Ensin vain katsomme riittävän pitkälle ja sitten määrätietoisesti etenemme kohti päämäärää. Reijo Martikainen n teemaryhmä, MMM reijo.martikainen@mmm.fi

8 14 15 Satunnaisia havaintoja kuluneesta hankekaudesta n kehittäminen on ollut yksi suosituimpia toimialoja, joita kuluneella hankekaudella on rahoitettu. Toimialan kehitysnäkymät ovat olleet positiiviset ja yritysten liikevaihto on viime vuosina kasvanut tasaisesti. matkailun kehitty- Yritystoimintaan minen seuraakin yleensä koko matkailusektorin kehitystä ja siinä tapah- ammattimaisesti panostavat ovat kasvattaneet liikevaihtoaan sekä käyttöastettaan, sillä kysyntää laadukkaalle ja hyvin tuotteistetulle palvelulle on olemassa. tuvat muutokset heijastuvat myös maaseudun yrityksiin. Yritystoimintaan ammattimaisesti panostavat ovat kasvattaneet liikevaihtoaan sekä käyttöastettaan, sillä kysyntää laadukkaalle ja hyvin tuotteistetulle palvelulle on olemassa. n kehittäminen on edelleen ollut usein hajanaista. Lisäksi on keskitytty liian suppean alueen (esim. kunta) matkailupalveluihin, joita on lähdetty markkinoimaan mahdollisesti jopa ulkomaisille messuille. Keskitetyllä hanketyön koordinoinnilla jo hankkeiden valmisteluvaiheessa on päästy hyviin tuloksiin. Siten voidaan varmistaa, että esim. markkinointitoimenpiteet ovat yhdensuuntaisia ja myös vaikuttavuus on parempi. Koordinoidusti toteutetut kampanjat, kuten esim. Kurkistus maalle, ovat herättäneet laajaa mielenkiintoa ja kampanjoihin osallistuneissa yrityksissä onkin vieraillut teemapäivinä runsaasti asiakkaita. Yritysten verkostoituminen on ollut myös keskeinen teema hankkeissa. Usein verkostoitumisen taso on jäänyt siihen, että on käyty opintomatkalla ja opittu tuntemaan toisensa. Se on tietysti yksi verkostoitumisen esiaste, mutta tavoitteena tulisi selkeämmin olla myös yhteistyöllä saavuttava taloudellinen lisäarvo. Yhteistyön syventäminen liiketoiminnan tasolle vaatii jo yrittäjiltä merkittävästi enemmän sekä taloudellista että henkistä panostusta ja asennetta. Siinä tarvitaan usein myös sopimuksiin perustuvia yhteisiä pelisääntöjä mm. tuotekehityksestä, markkinoinnista, myynnistä ja ennen kaikkea laadusta. tuotteen paketoiminen asiakkaalle on vaativa prosessi ja edellyttää tuotteeseen mukaan lähteviltä yrityksiltä ja myyntiorganisaatiolta saumatonta yhteistyötä. Tuotepaketointi kuulostaa terminä kätevältä ja asiakkaan kannalta houkuttelevalta. Hankkeiden aikana paketit onkin usein saatu esitteen muotoon. Sitten on vain ryhdytty myymään tuotetta. Helppoa eikö totta? Todellisuus on usein kuitenkin se, että hankkeen päätyttyä ei ole enää paketoijaa saati myyjää, joka valmistaisi lopputuotteen asiakkaalle. tuotteen paketoiminen asiakkaalle on vaativa prosessi ja edellyttää tuotteeseen mukaan lähteviltä yrityksiltä ja myyntiorganisaatiolta saumatonta yhteistyötä. Usein kuulee että maaseudun matkailutuotteiden myynti ei ole kannattavaa tai se on vaikeaa. Herää tietysti kysymys, onko vika hinnoittelussa vai mahdollisesti tuotteen laadussa. Tuotekehityskulut mielletään usein yrityksen kannalta pelkäksi kulueräksi vaikka se on yrityksen kannalta nähtävä investointina, jolle saadaan tietyllä aikajänteellä myös tuottoa. Ennen paketin pääsyä markkinoille on vielä muistettava tärkein eli tuotteen testaus, jolloin sen laatuun ja toimivuuteen voidaan vielä vaikuttaa. Myyntikanavien kehittämistä on myös tehty runsaasti ja paikoin siinä on onnistuttukin. Internet on tullut yhä tärkeämmäksi markkinointija myyntikanavaksi. Nykyaikainen tekniikka on maaseudun hajanaisille matkailukohteille tehokas kanava tuoda palvelut esille. Paikkatietosovellukset ja niistä mobiilipäätelaitteisiin internetistä ladattava kohdeinformaatio voivat olla tulevaisuudes- sa myös satunnaisen matkailijan tietolähde tien päällä. Sähköisten kanavien käytön edistämiseen ja yritysten koulutukseen niihin liittyen on jatkossakin kiinnitettävä huomiota. Ulkomaan markkinointi yhteistyössä ja matkatoimistojen kanssa on tuloksellista, mikäli tuote on valmis ja asiakassegmentti tarkkaan määritelty. Hyviä tuloksia on saatu esim. kalastusmatkailussa silloin, kun on keskitytty oikeaan ja usein kapeaan asiakassegmenttiin. Osallistuminen ulkomaan yleismatkamessuille hankkeena tai matkatoimiston kanssa antaa usein laihat tulokset. Panostusten vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, koska messukontaktien tuloksista todellisten kauppojen muodossa ei ole tietoa. Ulkomaanmarkkinointi vaatii koordinoitua suuralueyhteistyötä näkyvyyden aikaansaamiseksi. Ulkomaan nointi yhteistyössä ja matkatoimistojen kanssa on tuloksellista, mikäli tuote on valmis ja asiakassegmentti tarkkaan määritelty. Varma kesätuote on pitkään ollut laadukas ja hyvin varusteltu mökki. Niiden vuokraamien kesäaikaan ei ole ongelma. Kustannustaso rakentamisessa on kuitenkin koko ajan noussut ja se tietysti syö myös kannattavuutta. Toisaalta laadukas ja hyvä varustelu luo paremmat mahdollisuudet hyödyntää mökkejä myös sesonkiaikojen ulkopuolella ja näin parantaa käyttöastetta. markki- Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuosille julkaistiin kesän alussa ja se antaa suuntaviivat alan kehittämiselle. Strategian läpikulkevat arvot eli kannattava ja tuottava elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen sekä suomalaisuus ovat hyvä lähtökohta suunnitella tulevaa kehittämistoimintaa. Hankkeet eivät saa olla kuitenkaan itseisarvo vaan yritysten ja elinkeinon tarpeet. Kehittämistyön hedelmät tulevat matkailussa usein viiveellä. Pitkäjänteinen sekä määrätietoinen kehittäminen näkyy lopulta kasvavina asiakasmäärinä ja lisääntyneenä liikevaihtona. Jaakko Ryymin Keski-Suomen TE-keskus jaakko.ryymine@te-keskus.fi

9 16 17 Suomen matkailuyrittäjät ry. Hallituksen jäsenet Puheenjohtaja Mikko Lindell, Mäkelän Lomatuvat Ulkomaan myynnin kehittämistahot on saatava yhteiseen tahtotilaan ja aktiiviseen ulkomaan myyntityöhön. Myynnin suuntautuessa yhä enemmän ulkomaille, saadaan matkailuun kasvua ja enemmän ympärivuotista matkailua. Varapuheenjohtaja Heli Kavalto, Kavalton Tila Paras markkinointikonsti ja myös halvin on se, kun tekee asiakkaan kanssa sopimansa asian niin hyvin kuin suinkin. Jäsenet Ari Hyvölä, Hyvölän Talo Kannattava ja kehittyvä liiketoiminta, joka tarjoaa asiakkaille yksilöllistä, hyvää palvelua turvallisessa ja laadukkaassa toimintaympäristössä. Riikka-Leena Lappalainen, Haapaniemen haapaniemenmatkailu.fi ssa ihminen ja työpanos näyttelevät erittäin suurta roolia. kaipaa ihmisiä, maal- la asuvia aitoja, kiireettömiä, persoonallisia ihmisiä, vieraiden jututtajia! Matalapalkkatuen alimmaisrajan poistaminen helpottaisi osa-aikatyöllistämistä, vähentäisi pimeän työvoiman käyttöä ja maalta poismuuttoa ja edistäisi yrittäjien jaksamista. Markku Leväsvirta, Linnahotelli Rantalinna Venäläisistä saa uskollisen asiakaskunnan. Heille on tärkeää, että isäntä ottaa heidät vastaan tai ainakin esittäytyy. Kaisu Merilä, Merilän Kartano Timo Niinimäki, Kievari Rantapirtti Kannattava yritystoiminta edellyttää, että yrityksen laskentatoimi on muutakin kuin menojen ja tulojen kirjaamista jälkikäteen. Etukäteissuunnittelu, budjetointi, kustannuslaskenta ym. tulisi olla itsestäänselvyys myös maaseutumatkailuyrityksissä. Ohjelmapalvelutoiminnassa erilaiset reitistöt ovat tärkeässä asemassa. Liikuttiinpa sitten jalan, hevosilla, koiravaljakoilla, on toimiva ja turvallinen reitti laadukkaan palvelun lähtökohta. Parhaimmillaan hyvät ulkoilu- ja harrastereitit palvelevat kaikkia sidosryhmiä. Tarja Veisto, Särkijärven Majat Haluamme vaalia todellisia suomalaisia ja alueellisia perinteitä ja siirtää sitä hyvää myös meidän asiakkaillemme. Merja Ylismäki-Nerjanto, Nuhjalan Kartano Maatiloilla ja varsinkin kartanoissa on ylläpidettävänä lukuisia joskus turhiakin - rakennuksia ja tuotantotiloja. Kiinteistöveroa tulisi laskea. Se olisi osaltaan auttamassa tiloja säilyttämään yhteistä kulttuuriperintöämme. Mikael Ågren, Ilmajoen & Ohjelmapalvelut T:mi Mikael Ågren matkailuneuvonta@ilmajoki.fi Ikuisena perusasiana on aina yrityksen kannattavuus. Eri tunnuslukujen seuranta jää arjen aherruksen keskellä usein liian vähäiseksi. Kustannusten kuitenkin koko ajan noustessa tulisi pyrkiä vaikutusten siirtämiseen hintatasoon.

10 18 19 matkailun majoitustilojen luokitustoiminnan kehittäminen - Muutoksia ja lisäyksiä luokitusohjeistoon matkailun majoitustilojen valtakunnallista luokitustoimintaa on toteutettu jo vuodesta 1993 lähtien. Luokituksia on tehty kaikkiaan noin 1700 yrityksessä. Vuoden 2005 toukokuussa käynnistettiin luokitustoiminnan kehittämishanke, jossa arvioitiin käytössä olevaa järjestelmää ja sen kehittämistarpeita. Selvitysten perusteella tehtiin jäljempänä kerrottuja muutoksia ja täydennyksiä luokitusperusteisiin. Luokitustoiminnan kehittämishankkeen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat tahot: ProAgria keskusten Liitto (pj), MMM, MEK, MTK, matkailuyrittäjien yhdistys ry, Lomalaidun ry, Lomarengas Oy, Suoma ry ja ProAgria SLF. Luokitustoiminnalle seuraavat tavoitteet: hyväksyttiin - Määritellä ja kuvata majoitustilojen tekninen taso ja erotella ne tiettyjen yhtenäisesti sovittujen ja noudatettavien kriteerien perusteella eri luokkiin. - Helpottaa majoitustilojen myyntiä ja markkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla ja toimia myynti-/välittäjäorganisaatioiden apuvälineenä. - Vähentää epäselvyyksiä ja lisätä kuluttajansuojaa - Ohjata majoitustilojen rakennussuunnittelua ja rakentamista - Ohjata maaseutumatkailun majoitustilojen laadun kehittämistä majoitustilojen asumismuka-vuuden ja -tason osalta. Asumismukavuus määräytyy samojen normien mukaisesti kuin muussakin asumisessa. Asumisen mukavuutta ja tasoa lisäävät mm. väljyys, tekniset laitteet ja yleisilme, kuten sisustaminen, ympäristö ja turvallisuus. - Seurata maaseutumatkailun majoitustilojen teknisen laatutason kehitystä maassamme - Vaikuttaa osaltaan maaseudun kehittämiseen luomalla laadukasta maaseutumatkailua ottamalla huomioon muutokset asiakkaiden vaatimuksissa. Luokitusohjeiston keskeiset muutosten kohteet: 1. Majoitustilojen teknisiä vaatimuksia koskevat muutokset erityisesti mökkiluokituksen osalta 2. Erillisen huoneistoluokituksen kehittäminen 3. Aamiaismajoitus- ja maatilalomaluokitusten yhdistäminen ja luokkien vähentäminen kolmeen 4. Yleisvaikutelman sekä ympäristön ja turvallisuuden arviointiperusteiden kehittäminen ja lisääminen luokitusperusteisiin voimaan tulevat muutokset Kehittämishankkeessa pohdittiin ja käsiteltiin perusteellisesti makuuhuoneiden kokovaatimuksia, jotka ovat jatkuvasti aiheuttaneet jonkin verran keskustelua ja ongelmia. Nyt, kun laskettelu- ym. urheilu- ja ulkoilukeskusten liepeillä olevia mökkejä on tulossa paljon mukaan, makuuhuoneiden kokovaatimukset Rakennuslaissa ovat nousseet jälleen esille. joitustilojen olevat vaatimukset ovat myös maaseutumatkailun ma- rakentamisessa perusteena Makuuhuoneiden kokovaatimusten osalta katsottiin, että rakennuslaissa olevat vaatimukset ovat myös maaseutumatkailun majoitustilojen rakentamisessa perusteena. Aina ja kaikissa tapauksissa tulee olla tavoitteena rakentaa makuuhuoneet siten, että yhden hengen makuuhuone on vähintään 7 m² ja kahden hengen makuuhuone vähintään 10 m². Makuuhuoneiden vähimmäiskokovaatimukset päätettiin siten jättää perusvaatimuksiin rakennuslain mukaisina. Luokitusperusteisiin tehtiin kuitenkin seuraava edellä mainitusta päätöksestä poikkeava muutos sekä samalla huojennus: Kun voimassa olleessa luokitusohjeistossa 3. luokassa on vaadittu vähintään yksi kahden hengen (siis vähintään 10 m²) makuuhuone, hyväksytään jatkossa 3. luokassa kahden hengen makuuhuoneeksi myös vähintään 7 neliön huone. Tämä on merkittävä muutos aiempaan, mutta ei missään nimessä saa muodostua jatkossakaan tavoitteeksi. Huojennus tulee voimaan vain mökkiluokituksen osalta. Niiden yritysten, joiden jo luokiteltu mökki on jäänyt makuuhuoneen koon takia 2. luokkaan tulee ottaa yhteyttä luokittelijaan ja pyytää uusintaluokitusta, mikäli majoitustilan luokka halutaan nostaa. Luokitusperusteisiin päätettiin lisätä myös seuraava poikkeusmenettely. Kun voimassa olleessa luokitusohjeistossa 5. luokassa on vaadittu vähintään kaksi kahden hengen makuuhuonetta (siis vähintään 10 m²), voidaan jatkossa hyväksyä 5. luokkaan myös mökki, jossa on vain yksi vähintään kahden hengen makuuhuone, mutta kaikki muut 5. luokkaan kuuluvat vaatimukset täyttyvät. Tällöin puhutaan ns. kahden hengen mökistä, jossa varsinaisten vuodepaikkojen lukumäärä on kaksi. Niiden yritysten, joiden jo luokiteltu mökki voitaisiin nostaa 5. luokkaan em. muutoksen perus-teella, tulee ottaa yhteyttä luokittelijaan ja pyytää uusintaluokitusta, mikäli luokkaa halutaan muuttaa. Erillistä huoneistoluokitusta ei päätetty kehittää. Huoneistojen, kuten pari- ja rivitalohuoneistot, luokitteluun käytetään samoja perusteita mökkiluokituksen kanssa. Mökit ja huoneistot erotellaan kuitenkin jatkossa toisistaan ja luokituslomakkeeseen tehdään siitä merkintä. Aamiaismajoitus- ja maatilalomaluokitukset päätettiin säilyttää edelleen erillisinä. Luokkien määrä päätettiin niin ikään säilyttää viitenä. Yleisvaikutelman, ympäristön ja turvallisuuden arviointi vaativat vielä lisävalmistelua Nykyisiin luokitusperusteisiin on sisältynyt myös kohta Muu arviointi, jossa on katsottu mm. yleisvaikutelmaa, ympäristöä ja rannan laatua. Tämä arviointi ei ole kuitenkaan vaikuttanut majoitustilan luokkaan. Luokitusjärjestelmän kehittämistä koskeneissa kyselyissä nousi esille tarve ottaa luokitukseen mukaan myös muita kuin selvästi mittavissa olevia tekijöitä, kuten yleisvaikutelman, ympäristön ja turvallisuuden arviointi. Luokitusperusteisiin päätettiin sisällyttää jatkossa myös ns. yleisvaikutelman arviointi. Alustavasti luonnosteltu yleisvaikutelman arviointi- ja pisteytyslomake vaatii vielä kehittämistä ja testaamista. Alustavasti on kaavailtu, että tätä yleisvaikutelman arviointia voitaisiin tietyissä tilanteissa käyttää myös majoitustilan luokan laskuun tai nostoon. Arviointi toivotaan saatavan käyttöön vuoden 2007 alussa. Arvioinnin käyttöönotto vaatii ohjeistusta ja kouluttamista niin luokit-telijoille kuin myös yrittäjille. Majoitustilojen turvallisuuden arviointia ei päätetty sisällyttää luokitusperusteisiin. Se katsottiin voitavan toteuttaa yrittäjän tekemänä itsearviointina. Arviointia varten kehitettiin lomake, jota jaetaan yrittäjille esim. luokituskäynnin yhteydessä. Se on jatkossa saatavana myös luokitustoiminnan nettisivuilta. Lomaketta testataan vielä ennen lopullista käyttöön ottoa. Lomakkeelle pyritään saamaan hyväksyntä myös tuoteturvallisuutta valvovalta viranomaiselta. Luokitusperusteisiin päätettiin sisällyttää jatkossa myös ns. yleisvaikutelman arviointi. Tiettyjen ympäristönäkökohtien, kuten jätehuollon järjestämisen, katsottiin hoituvan lakisääteisten määräysten nojalla. Sen sijaan ympäristön yleiseen viihtyvyyteen, siisteyteen ja muuhun hoitamiseen liittyviä arviointeja sisällytetään em. yleisarviointiin. Tarja Jutila Maa- ja kotitalousnaisten keskus tarja.jutila@proagria.fi

11 20 21 Laadun Portaat Laatutyöryhmä on politiikan yhteistyöryhmän n teemaryhmän koolle kutsuma asiantuntijaryhmä, jossa keskustellaan laatutyökalujen ja merkkien yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta. Työryhmässä mukana ovat Anne Lukkarila Laatutonnista, Isa Pelttari Maakuntien Parhaista, Tuula Sundberg-Komppa ja Tarja Tammia Palvelua Sydämellä -valmennuksesta sekä Raija Wirekoski n teemaryhmästä sekä tarvittavia asiantuntijoita aina kokouskohtaisesti. Miten eri järjestelmillä voisimme parhaiten johdattaa yrittäjät kokonaislaadun hallintaan? Jo ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa 2005 todettiin, että ryhmän jäsenillä on toisilleen paljon annettavaa, ja mahdollisuuksia yhteistyöhön nähtiin useita. Ensimmäisenä vuonna järjestettiin neljä yhteistä koulutuspäivää valmentajille. Näiden päivien tavoitteena oli tehdä osallistujille selväksi, mitä eri valmennukset, merkit, ja auditoinnit sisältävät. Lisäksi eri merkkien valmentajien kokoontuminen toi esille uusia kehittämisehdotuksia, joiden pohjalta mm. järjestettiin koulutus uusille Laatutonnivalmentajille. Keskeinen kysymys työryhmässä on ollut, miten eri järjestelmillä voisimme parhaiten johdattaa yrittäjät kokonaislaadun hallintaan. Tärkeää on myös ollut toisten ajan tasalla pitäminen eri laatumerkkien ja valmennusten suhteen. Erityyppisille ja -kokoisille yrityksille sopivat tu, että erityyppisille ja Ryhmässä on huomat- eri valmennukset. -kokoisille yrityksille sopivat eri valmennukset. Sen vuoksi onkin tärkeää, että eri valmentajien ja valmennusten välillä vallitsee hyvä ja syvä yhteistyö, jotta yrittäjien on helpoin valita oma tiensä kokonaislaadun hallintaan ja laatujohtamiseen. Yrittäjällä tulee perustyökaluina olla hygienia- ja alkoholipassi sekä tarvittavat ensiapukoulutukset Oheisten Laadun Portaiden mukaisesti yrittäjällä tulee perustyökaluina olla hygienia- ja alkoholipassi (riippuen palveluista) sekä tarvittavat ensiapukoulutukset. Tulevaisuudessa näihin ensi askeliin kuuluu myös Turvallisuuspassi. Majoittajilla tulisi olla majoitustilojen Malo-luokitus. Seuraavalla askelmalla yrittäjä hankkii itselleen valmiuksia kehittää toimintaansa, ja yritys osallistuu mahdollisesti Palvelua Sydämellä valmennukseen, jossa sille valmistuu asiakaspalautejärjestelmä ja yrityksen kehittämissuunnitelma. Tunne- Turvaa koulutuksessa syvennytään turvallisuusajatteluun ja tehdään yrityksen turvallisuusasiakirja. Kolmannella tasolla ollaan jo jatkuvan kehittämisen vaiheessa, jolloin yritys voi mennä mukaan Maakuntien Parhaisiin, joka on valtakunnallinen pienyritysten laatumerkki. ProAgria keskusten Liitto myöntää merkin hakemuksesta osaaville elintarvike-, käsityö- ja maaseutumatkailuyrittäjille. Maakuntien Parhaat on vaativin kotimaisuusmerkki, koska se edellyttää korkean kotimaisuusasteen lisäksi hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä

12 22 23 tuotteiden ja palveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa. Samalla askelmalla Laadun portailla toimii myös Laatutonni, jossa valmennuksen avulla rakennetaan laatujärjestelmä yritykselle. Lisäksi valmennuksessa syntyy dokumentoitu jatkuvan parantamisen malli ja runko yrityksen laatukäsikirjalle. Itsenäinen, jatkuva laadunkehittäminen valmennuksen jälkeen pohjautuu vuosittain tehtävälle itsearvioinnille sekä aktiiviselle asiakkaan ja henkilöstön kuuntelulle LaatuVerkon avulla. Polku Laatutonniin menee samalla tavalla kuin Laatutonnissa, mutta koulutukseen ei sisälly yhtään yrityskohtaista valmennusta, vaan kaikki 6 pv on lähiopetusta. Kohderyhmänä ovat alle kolme henkilötyövuotta työllistävät yritykset. Polku Laatutonniin on siis Laatutonniohjelmaan valmistava koulutus. Laatuosaajakoulutuksessa koulutus on sama kuin Polku Laatutonniin koulutuksessa, mutta sisältä myös muuta koulutusta ja perustuu matkailun perustutkintoon näyttötutkintona. Neljännellä tasolla tulisi yrityksellä olla valmiudet menestyä kansainvälisellä tasolla. Yrittäjällä on osaamista kokonaislaadun hallinnasta ja yritys toimii laatujohtamisen periaatteilla. Ammattimaisesti toimiva ja laadukas matkailuyritys on kaiken tavoitteena, portaat perille voivat olla yrityksillä hieman erilaiset. Raija Wirekoski n teemaryhmä raija.wirekoski@ncp.fi

13 24 Teemaryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Reijo Martikainen maa- ja metsätalousministeriö Pääsihteeri Raija Wirekoski Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jäsenet Liisa Hentinen n edistämiskeskus MEK liisa.hentinen@mek.fi Tarja Jutila Maa- ja kotitalousnaisten keskus tarja.jutila@proagria.fi Maija Kaijanmäki Lomalaidun ry maija.kaijanmaki@lomalaidun.fi Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriö eija.kirjavainen@mmm.fi Sami Laakkonen Lapin liitto sami.laakkonen@lapinliitto.fi Jorma Leppänen Saaristoasiain neuvottelukunta jorma.leppanen@intermin.fi Mikko Lindell Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry mikko.lindell@makelanlomatuvat.com Vesa Malila Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vesa.malila@mtk.fi Juha-Pekka Olkkola Lomarengas Oy varalla Mia Lipponen juha-pekka.olkkola@lomarengas.fi Unto Palminkoski Yrityskummit ry unto.palminkoski@luukku.com Aija Pekkinen Suoma ry varalla Raija Forsman saimaan.matkailu@ilis.fi Jaakko Ryymin Keski-Suomen TE-kekus jaakko.ryymin@te-keskus.fi Marja Taskinen sisäasiainministeriö marja.taskinen@intermin.fi Maria Tigerstedt Suomen viiniyrittäjät ry varalla Seppo Söderberg mustila.viini@co.inet.fi Pekka Tuunanen ympäristöministeriö pekka.tuunanen@vyh.fi Nina Vesterinen kauppa- ja teollisuusministeriö nina.vesterinen@ktm.fi