OKM/11/591/2015 Kysely: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen uudet linjaukset

Transkriptio

1 OKM/11/591/2015 Kysely: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen uudet linjaukset Valmistelijat: Anna Grönlund, Tuija Koponen, Jarkko Pirkkalainen, Kari Pitkänen, Timo Taskinen 1. Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen vaatii nykyisessä resurssitilanteessa aiempaa enemmän ja aiempaa harkitumpaa/vahvempaa kansallista yhteistyötä. Kansalliset toimijamme ovat kansainvälisessä toimintaympäristössä pieniä ja kilpailevat keskenään useissa eri toiminnoissa (mm. koulutusvienti, opiskelijoiden rekrytointi, tutkimustoiminta). Verkostomaisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tulee vahvistua korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimintaympäristöjen muutosten vuoksi ja laadun varmistamiseksi. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen voi olla myös yhteiskunnallinen haaste: pullonkaulana yritystoiminnan kansainväliselle kasvulle eivät saa olla asenteet, kielitaitovajeet, kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämisen tai globaalin markkinaymmärryksen puute. Kysymys: Millaisia korkeakoulunne strategiaan perustuvia kansainvälisen toiminnan kehittämistoimia korkeakoulunne toteuttaa? Kansainvälistyminen on sisällytetty läpäisevästi Jyväskylän yliopiston strategiaan ja sen toimenpideohjelmaan sekä strategiaa toteuttaviin muihin ohjelmiin, kuten esimerkiksi kielipolitiikkaan ja sen toimenpideohjelmaan sekä globaalin vastuun ohjelmaan. Kansainvälisyys liittyy läpäisevästi ja luontevasti yliopiston kaikkeen toimintaan. Yliopisto on tunnistanut tutkimuksen kansainvälisyyteen liittyviä kehittämistavoitteita, jotka on sisällytetty vuosille ulottuvaan toimenpideohjelmaan. Toimenpidekauden lähestyessä puoliväliä seurannassa on voitu todeta, että muutamaa kohtaa lukuun ottamatta kaikissa kohteissa on saavutettu vähintään alkava ja monissa jo kehittyvä taso. - Kansainvälistä liikkuvuutta tuetaan tutkimuskausia lisäämällä ja kehittämällä tutkimushenkilökunnan liikkuvuusohjelmaa (1-3 kuukauden tutkimusvierailut). Tutkimuskausien tarkoituksena on antaa tutkijoille mahdollisuus keskittyä täysipainoisesti tutkimustyöhön ja näin tiivistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja lisätä tutkimuksen tieteellistä näkyvyyttä. - Tohtorikoulutus arvioidaan ja arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon kansainvälisten tohtoriopiskelijoiden ja kansainvälisen ohjaushenkilökunnan näkökulmat. - Tutkijanuralle aikovien hakeutumista tutkijatohtoriksi (post doc) korkeatasoisiin ulkomaisiin tutkimusryhmiin tuetaan. 1 / 6

2 - Tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön (HRS4R) toteutumista edistetään yliopiston laatiman toimintasuunnitelman mukaisesti. - Yliopisto monipuolistaa tiedeviestintäänsä ja tarjoaa tutkijoille sekä tohtorikoulutettaville aiheeseen liittyvää koulutusta. Painopiste on erityisesti tutkimuksen kansainvälisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämisessä. Yliopisto on tunnistanut koulutuksen kansainvälisyyteen liittyviä kehittämistavoitteita, jotka on sisällytetty vuosille ulottuvaan toimenpideohjelmaan. Toimenpidekauden lähestyessä puoliväliä seurannassa on voitu todeta, että muutamaa kohtaa lukuun ottamatta kaikissa kohteissa on saavutettu vähintään alkava ja monissa jo kehittyvä taso. - Yliopistosta valmistuvien asiantuntijoiden työelämän edellyttämän monipuolisen ja tieteenalarelevantin kieli-, viestintä- ja kansainvälistymisosaamisen kehittyminen varmistetaan integroimalla kandidaattivaiheen viestintä- ja kieliopinnot pääaineen opintoihin kaikilla ainelaitoksilla. - Osana yliopiston Student Life -toimintamallia kehitetään tällä kaudella erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointiohjausta ja -palveluita. - Ulkomaisille opintojaksoille määritetään osaamistavoitteet ja partneriyliopistoverkostoa kehitetään suunnitelmallisesti siten, että ulkomaan opintojakson opinnot tukevat ja täydentävät kotiyliopistossa suoritettavia opintoja. - Yliopisto lisää koulutuksen kehittämisen tutkimuskausia ja etusijalle asetetaan esitykset, joihin liittyy tutkimusteemaa tukeva vierailu ulkomaiseen yliopistoon. Lisäksi yliopisto on tunnistanut useita muita kansainvälisyyteen liittyviä kehittämistarpeita, jotka tukevat yliopiston kuluvan strategiakauden tavoitteiden toteutumista ja joita ollaan toteuttamassa. Keinona näiden tavoitteiden toteuttamiseksi yliopisto käyttää sen voimavaroista erotettua strategisen rahoituksen erää, joka kohdennetaan yksiköille strategisena rahoituksena. Näillä kohdennuksilla tuetaan muun muassa yliopiston kansainvälistymistä. - Jyväskylän yliopisto on valinnut profiloitumisaloja, joiden arvioivaan tulevaisuudessa nousevan kansainvälisesti merkittäviksi tutkimusalueiksi. Yliopisto ohjaa näille alueille uusia resursseja alueiden kasvattamiseksi ja tukee ulkopuolisen rahoituksen hankkimista näille alueille. Resursseja käytetään muun muassa rekrytoimalla kansainvälisiä alan huippututkijoita alueille ja siten vahvennetaan yliopistossa tehtävää omaa tutkimusta ja kansainvälisiä verkostoja. Käynnissä olevat profilointialueet ovat fysiikan kiihdytinlaboratorio, oppimisvaikeuksien tutkimus ja kyberturvallisuus. Seuraavassa vaiheessa profiloitumista jatketaan liikuntatieteisiin, soveltavaan kielitieteeseen ja nanotutkimukseen. - Yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut neuvoo ja avustaa yliopiston laitoksia ja tutkimusryhmiä hakemaan rahoitusta esimerkiksi Euroopan yhteisön Horisontti ohjelmasta ja muistakin kansainvälisistä rahoituslähteistä. Tämän lisäksi yliopiston tiedeneuvosto myöntää apurahoja kilpaillun tutkimusrahoituksen valmisteluun ja 2 / 6

3 matkoihin, joiden tavoitteena on muodostaa yhteiskonsortioita hankkeisiin. European Research Councilista haettavaa rahoitusta tiedeneuvosto tukee asiantuntijapalveluiden avulla. Näitä tutkijat voivat käyttää esimerkiksi omien tutkimussuunnitelmiensa selkeyttämiseen tai tutkimusaiheiden tarkentamiseen. - Aiemmin etenkin kansalliseen julkaisutoimintaan keskittyneitä tieteenaloja on tuettu strategisella rahoituksella, jotta ne voivat lisätä kansainvälisiä yhteyksiään ja näin muodostuneiden kontaktien kautta kansainvälistä julkaisutoimintaansa. - Kansainvälisyytensä arvioimiseksi ja kehittämiseksi yliopisto kehittää kansainvälistymisen tila -raporttia, joka tarkastelee yliopiston toimintaa erilaisten kansainvälisyyteen liittyvien rahoitus- ja sopimusindikaattoreiden taustatietoja ja - tekijöitä selvittämällä. Tavoitteena on luoda monipuolisempi ja syvempi tarkastelu yliopiston kansainvälisyyden tilasta, kehityssuunnista ja -potentiaalista. Tämän työn pohjalta yliopiston tavoitteena on kehittää kansainvälisen toiminnan arviointi- ja raportointityökalu, joka tuodaan mahdollisesti myös muiden korkeakoulujen käyttöön. - Yliopiston vuonna 2015 uusittu kielipolitiikka ( ennakoi monikielisen ja monikulttuurisen sekä kansainvälistyneen yhteiskunnan yliopistolle asettamia haasteita ja täsmentää yliopiston strategisia tavoitteita ja tukee yliopistoa tavoitteiden saavuttamisessa aina kahdeksi vuodeksi laadittavan toimenpideohjelman ( kautta. - Yliopiston vuonna 2014 valmistunut globaalin vastuun ohjelmassa ( yliopisto sitoutuu käyttämään asiantuntemustaan ja tutkimuskapasiteettiaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen, vahvistamaan kehitysmaiden korkeakoulujen osaamista yhteistyö- ja vaihtosopimusten sekä yhteistyöhankkeiden puitteissa, tukemaan opiskelijoidensa ja henkilökuntansa valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä sekä seuraamaan ja arvioimaan oman toimintansa globaaleja vaikutuksia. - Yliopisto jatkaa englanninkielisen maisteriohjelmakoulutuksensa voimakasta kehittämistä osana yliopiston meneillään olevaa rakenteellista uudistamista. Lisäksi yliopisto kehittää kansainvälisiä kaksois- ja yhteistutkinto-ohjelmia sekä pitää yllä käytettävien resurssien puitteissa monipuolista englanninkielistä kurssitarjontaa kandidaattitasolla. - Yliopisto kehittää keskitettyjä kansainvälisen työskentelyn tukipalveluita siten, että palvelut kattavat sekä yliopistoon saapuvan kansainvälisen henkilöstön että yliopistosta ulkomaankomennuksille lähtevän henkilöstön palvelut sekä kansainvälisten apurahatutkijoiden ja vierailijoiden palvelut. - Yliopisto tukee kansainvälisten opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja -yhteyksien kehittymistä tarjoamalla muun muassa erityisesti heille räätälöityjä työelämävalmiuksia kehittäviä opintoja ja systemaattisesti toteutettuja tilaisuuksia verkostoitua ja tehdä yhteistyötä alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Lisäksi ESR-rahoitteisessa ETENE! -hankkeessa yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tuodaan eri 3 / 6

4 alojen ja eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden osaaminen ja verkostot paremmin alueen yritysten käyttöön. Hankkeessa mm. hyödynnetään monitieteisestä työelämäprojektikurssista saatuja hyviä kokemuksia oikeille asiakkaille toteutettavista monialaisista projekteista ja pilotoidaan samankaltainen, monikulttuuriseen projektityöhön perustuva kurssi. - Yliopisto osallistuu alueen Team Finland -verkoston toimintaan ja tukee omalta osaltaan alueen yritysten kansainvälistymistä tuomalla henkilökunnan ja opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen ja verkostot yritysten käyttöön. 2. Suomalaisen talouden ja kilpailukyvyn haasteet sekä nousevien talouksien kasvavat panostukset koulutukseen ja tutkimukseen vaativat suomalaisilta korkeakouluilta ja muilta toimijoilta (kuten ministeriöt, CIMO, Suomen Akatemia ja tutkimuslaitokset, yritykset) uudenlaisia toimintamuotoja uudessa, pysyvässä, globaalissa korkeakouluopiskelijoiden ja osaajien kilpailutilanteessa, jossa maailmassa on noin kolme miljoonaa liikkuvaa opiskelijaa ja jossa Suomessa tuotettavan tieteellisen tiedon suhteellinen määrä vähenee sitä mukaan kuin nousevien talouksien panostukset osaamiseen kasvavat. Kysymys: Millaisia toimia korkeakoulut odottavat ministeriöltä ja kansallisen tason yhteistyöltä kansainvälistymisen tavoitteiden saavuttamiseksi? Korkeakoulujen roolia ja asemaa suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen tukena tulee täsmentää ja korkeakouluille asetettujen strategisten tavoitteiden tulee olla linjassa niin yliopistojen ohjauksen ja rahoituksen kuin lainsäädännön ja käytäntöjenkin osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet (kuten Suomen ulkomaanedustustot, kulttuuri- ja tiedeinstituutit sekä Finpron ja Tekesin toimipisteet) ovat suomalaisen korkeakoulutuksen viennin sekä korkeakoulujen ulkomaisten opiskelijoiden ja ulkomaisen henkilökunnan rekrytoinnin kannalta tärkeitä tahoja, joiden välinen saumaton yhteistyö on erittäin tärkeää ja edellyttää jatkuvaa kehittämistä niin lainsäädännöllisen valmistelutyön kuin erilaisten palveluiden kehittämisen näkökulmastakin. Jos korkeakoulujen toiminnan halutaan edistävän osaavan ulkomaisen työvoiman rekrytointia Suomeen, on maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen oltava linjassa tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi ulkomaisen henkilökunnan ja opiskelijoiden integrointiin liittyvää kieli- ja kulttuuriosaamisen sekä muiden työelämävalmiuksien kehittämistä on tuettava maahanmuuttopolitiikan ja lupakäytäntöjen muutoksin ja yhteiskunnan eri toimijoiden tulee toimia korkeakoulujen kanssa entistä tiiviimmässä yhteistyössä ulkomaalaisen henkilökunnan ja opiskelijoiden integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi koulutusosaamisen kansainvälisen liiketoiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi tulisi tehdä konkreettisia tukitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi nimittää ns. koulutusattaseat tärkeimpien kohdealueiden Suomen ulkomaanedustustoihin. 4 / 6

5 Team Finland -sateenvarjon alle on jo koottu Suomen taloudellisia ulkosuhteita, kansainvälistymistä sekä maakuvatyötä edistävien toimijoiden verkostoa, jonka päätehtäväksi on täsmentynyt yritysten kansainvälisyyden ja ulkomaankaupan kasvattaminen. Team Finland -verkoston toiminta ei näin ollen parhaalla mahdollisella tavalla tue korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteiden saavuttamisen tueksi. Tällä hetkellä tarvittaisiin tukitoimia erityisesti korkeakoulujen kansainvälisen verkostoitumisen, näkyvyyden ja houkuttelevuuden lisäämiseen. CIMOn toiminta vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmien toteuttajana ja EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisena toimeenpanijana tukee yliopiston kansainvälistymistä hyvin. CIMO ei kuitenkaan ole kyennyt nykyresurssein riittävästi tukemaan sen toista tärkeää tehtävää eli suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointia ja opiskelijarekrytointia. Yliopistoille ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoinnin kehittäminen on sekä niiden omien että kansallisten kansainvälistymiseen liittyvien strategisten tavoitteiden kannalta erittäin tärkeää erityisesti siinä tapauksessa, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta on alettava periä lukuvuosimaksuja. Kansallisen tason tukea ja koordinaatiota tulee täsmentää ja terävöittää. Myös kansainvälisten opiskelijoiden hakuprosessin integrointi Opintopolkuun tarvitsee voimakasta ja ripeää kehittämistä. Samalla on myös pidettävä huolta, että suomalaisesta koulutuksesta kiinnostuneet ja koulutukseen hakeutuvat saavat kaikilta osin laadukasta asiakaspalvelua. Lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi korkeakoulujen laadukkaisiin koulutusohjelmiin ei saa kompastua nikottelevaan rekrytointi-, haku- ja valintaprosessiin tai epäjohdonmukaiseen maahantuloprosessiin. Tutkimuksen kansainvälisen näkyvyyden kehittämisessä Suomen Akatemia voisi toimia vahvempana koordinoivana tahona yliopistokentän tukena. Myös tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin kehittämisessä Akatemia voisi toimia koordinoivana tahona yhteistyössä ministeriön kanssa. Suomen akatemia on päättänyt toteuttaa avoimen tieteen strategiaohjelman toimenpiteitä ja siten noudattaa samoja periaatteita kuin esimerkiksi mitä Euroopan laajuisesti Horisontti ohjelmassa noudatetaan. CSC:n roolia tulisi täsmentää juuri kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin kannalta keskeisen bibliometrisen laskentapalvelun osalta. Kansallisena palveluntarjoajana se voisi tarjota keskitetysti räätälöityjä bibliometrisia analyyseja korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Valtioiden välisissä sopimuksissa tulisi koulutusta ja tutkimusta koskevista sisällöistä neuvotella ja sopia entistä enemmän korkeakoulujen näkökulmat huomioiden. Tiedot erilaisista neuvotteluista ja taustamateriaalipyynnöt tulevat usein valitettavan myöhään korkeakouluihin, ja siten ne eivät kenties pysty tukemaan ministeriöitä ja valtionjohtoa parhaalla mahdollisella tavalla neuvotteluissa. Lisäksi korkeakoulujen näkökulmasta olisi toivottavaa, että ministeriö keskittyisi selkeästi kohdennettujen uusien yhteistyö- tai kohdealueiden ja merkittävien rahoituslähteiden avaamiseen lyhyiden ja pintapuolisten delegaatiovierailujen sijaan. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville korkeakouluille olisi lisäksi tärkeää, että kansainvälisten delegaatioiden vierailuja ulotettaisiin myös näille alueille ja että ministeriö järjestäisi osan laajemmista tapahtumista eri puolilla maata. 5 / 6

6 3. Ovatko korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimusta koskevassa luonnoksessa mainitut kansainvälistymiseen liittyvät asiakokonaisuudet korkeakoulujen strategioiden valossa oikeita? Mistä muusta korkeakoulujen ja ministeriön välisissä neuvotteluissa tulisi sopia kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi? Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskauden valmisteluohjeiden liitteessä 7 käsitellyt korkeakoulujen kansainvälisyyttä koskevien linjausten luonnokset ovat Jyväskylän yliopiston näkemyksen mukaan relevantteja ja niistä suurimpaan osaan on otettu kantaa tämän kyselyn muissa vastauksissa. Erityisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvun osalta korkeakouluilta edellytettävien toimenpiteiden käynnistämiseksi ministeriöltä odotetaan selkeitä linjauksia. 6 / 6