Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden"

Transkriptio

1 Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen alustava kartoitus Kuva: Irene Roos PIRKKO KASANEN (toim.) TYÖTEHOSEURA Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 NURMIJÄRVI 2006 KOTITALOUS

2 Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen alustava kartoitus Pirkko Kasanen (toim) Kirsti Ahlqvist Hanna Aho Juhani Heljo Virpi Komulainen Jarek Kurnitski Pekka Lahti Ilmo Massa Adriaan Perrels Heikki Reijonen Arja Rytkönen Erkki Santala Riikka Vilpas Juha Vinha Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2006

3 TYÖTEHOSEURA PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) / Authors Pirkko Kasanen (toim), Kirsti Ahlqvist, Hanna Aho, Juhani Heljo, Virpi Komulainen, Jarek Kurnitski, Pekka Lahti, Ilmo Massa, Adriaan Perrels, Heikki Reijonen, Arja Rytkönen, Erkki Santala, Riikka Vilpas, Juha Vinha Julkaisun nimi / Title Ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen alustava kartoitus / Survey of eco-efficient innovations and practices Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Marraskuu 2006 Toimeksiantaja / Commissioner Ympäristöministeriö / Ministry of the Environment Tutkimuksen nimi / Name of research Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus. Esiselvitys (VAPES) / Leisure living and eco-efficiency. Pre-study Tiivistelmä Raportti on osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvaa esiselvitystä Vapaa-ajan asuminenja ekotehokkuus (VAPES). Raportissa tarkastellaan ekotehokkaita innovaatioita ja käytäntöjä. Tarkastellut tekniset käytännöt ja vaihtoehdot vapaa-ajan asunnon ja ympäristön varusteluun liittyvät lämmitykseen ja kuivanapitoon, pakkaskestävän vesihuoltojärjestelmän kehittämiseen, kodinhoitoon sekä mökki-infraan ja liikenteeseen. Raportissa käsitellään myös vaihtoehtoja omalle "perinteiselle" vapaa-ajan asunnolle ja innovatiivisia käytäntöjä vapaa-ajan asumisessa. Näihin kuuluvat vapaa-ajan asunnon vuokraus, yhteisomistus ja yhteiskäyttö, paikallisten palvelujen käyttö ja etätyö. Kaikkien tarkasteltujen innovaatioiden ja käytäntöjen osalta kiinnitetään huomiota niiden ekotehokkuuspotentiaaliin sekä niiden hyväksyttävyyteen ja hyväksymisedellytyksiin. Tämän kartoituksen perusteella on tehty rajauksia ja painotuksia esiselvityksen tuloksena tuotettuun tutkimussuunnitelmaan. Abstract The report is a part of the pre-study Leisure Living and Eco-efficiency (VAPES). It focuses on eco-efficient innovations and practices. The technical alternatives for equiping the leisure home and its environment concern heating and keeping the house dry, water systems that tolerate freezing, housekeeping as well as infrastructure and transport. The report also discusses alternatives to the "traditional" way of owning one's cottage, and innovative practices in leisure living. Such alternatives and practices are e.g. renting or sharing a cottage, using local services, and telecommuting (working at the cottage). Each innovation and practice is evaluated in terms of its potential for eco-efficiency, its acceptability and conditions for acceptability among consumers. This survey has served to focus the research proposal that was the result of the pre-study. Avainsanat / keywords apaa-ajan asuminen, ekotehokkuus, vesihuolto, lämmitys, kuivanapito, etätyö, yhteiskäyttö, vuokraus, kodinhoito, kotitalouskoneet, paikalliset palvelut, innovaatiot, käytännöt, liikenne, mökki-infra / leisure living, eco-efficiency, water system, heating, keeping dry, telecommuting, sharing, renting, housekeeping, home appliances, local services, innovations, practices, transport, infrastructure ISBN ISSN Yksikkö Työtehoseura, Kotitalousosasto PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Kieli / Language Suomi / Finnish Sivuja / Pages 54 Myynti Työtehoseura PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta / Price (vain verkkoversiona)

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Vapaa-ajan asuminen ja haasteet ekotehokkuudelle Vapaa-ajan asuminen nykyisin Vapaa-ajan asumisen muuttumisen aiheuttamat haasteet Vapaa-ajan asumisen aiheuttama liikenne Tarve uusille ratkaisuille ja palveluille Merkitys mökkikunnissa Raportti osana ekotehokkaan vapaa-ajan asumisen tutkimusta EKOTEHOKKAITA TEKNISIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA VAIHTOEHTOJA VAPAA-AJAN ASUNNON JA YMPÄRISTÖN VARUSTELUUN Lämmitys ja kuivanapito Vapaa-ajan asuntojen lämmityksen merkitys Suomen energiataloudessa Tarkastelun kohdentuminen Kosteusongelmien syntymekanismit sisäilman kosteuteen liittyen ja ohjeet kosteusongelmien välttämiseksi Vakiotehoinen kuivanapitolämmitys Pakkaskestävän vesihuoltojärjestelmän kehittäminen trendit ja innovaatiot Taustaa Vapaa-ajan asuntojen kehitystrendejä PAVEn kannalta tarkasteltuna PAVEn innovaatiot ja vastaaminen vallalla oleviin kehitystrendeihin Pakkaskestävään vesihuoltojärjestelmään (PAVE) liittyvät osa-alueet Kodinhoito Kylmäsäilytys ja ruoanvalmistus Astianpesu ja vaatehuolto Kotitalouskoneiden säilytys ja kunnossapito vapaa-ajan asunnoilla Vanhojen laitteiden kierrätys Siivous Peseytyminen Mökki-infraan ja liikenteeseen sekä asumistapaan liittyvät innovatiiviset ratkaisut VAIHTOEHTOJA OMALLE "PERINTEISELLE" VAPAA-AJAN ASUNNOLLE JA INNOVATIIVISIA KÄYTÄNTÖJÄ Taustaa Vapaa-ajan asunnon vuokraus Vuokrattavien vapaa-ajan asuntojen tarjonta Vuokratun vapaa-ajan asunnon kysyntä Yhteisomistus ja yhteiskäyttö Paikallisten palvelujen käyttö Soveltuvuus eri tyyppisille kotitalouksille Etätyö maaseudulla kakkosasunnolla sosiaalisena innovaationa Ansiotyö kesämökillä vielä harvinaista Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 3

5 3.6.2 Mökkietätyön jaksotus ja fyysiset olosuhteet Mökkietätyön hyödyt ja haitat Mökkietätyö ja ympäristö Maaseutu- ja kaupunkielämä lomittuvat LÄHTEET...51 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 4

6 ALKUSANAT Tämä raportti on osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvaa esiselvitystä Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus (VAPES). Raportissa tarkastellaan ekotehokkaita innovaatioita ja käytäntöjä. Tämän kartoituksen perusteella on tehty rajauksia ja painotuksia esiselvityksen tuloksena tuotettuun tutkimussuunnitelmaan. Raportin tekijöitä ovat tutkimusryhmän jäsenet, jotka on lueteltu alla. Selvitystyö on jakaantunut tarkemmin seuraavasti: Luku 2.1 Juhani Heljo, Juha Vinha ja Hanna Aho (Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustuotannon ja -talouden laitos ja Rakennetekniikan laitos) Luku 2.2 Riikka Vilpas ja Erkki Santala, (SYKE); Heikki Reijonen (Ins. Tsto Heikki Reijonen ky) ja Jarek Kurnitski (TKK) Luku 2.3 Arja Rytkönen (Työtehoseura) Luku 2.4 Pekka Lahti (VTT) Luvut Kirsti Ahlqvist (Tilastokeskus) Luku 3.6 Virpi Komulainen (Helsingin yliopisto) Lokakuussa 2006 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 5

7 1 JOHDANTO 1.1 Vapaa-ajan asuminen ja haasteet ekotehokkuudelle Vapaa-ajan asuminen nykyisin Vapaa-ajan asuntojen määrä on nykyisin noin puoli miljoonaa. Joka neljäs kotitalous omistaa vapaa-ajan asunnon ja joka kolmannella on sellainen käytettävissään. Vapaa-ajan asuntojen säännöllisiä käyttäjiä on yhteensä noin 1,8 miljoonaa. Mökkiläisiä asuu haja-asutusalueella osa-aikaisesti enemmän kuin vakinaisia asukkaita, joita on noin miljoona (Sisäministeriö 2001). Vapaa-ajan asunnolla vietetään keskimäärin lähes 2,5 kuukautta vuodessa ja omistajien lisäksi sitä käyttää moni vierailija. Väestörakenteen muutoksen ja kansantalouden kehityksen vuoksi on odotettavissa, että vapaa-ajan asunnon omistus yleistyy vielä merkittävästi. Vapaa-ajan asuntojen määrä (kuva 1) on viisinkertaistunut 1960-luvulta lähtien (Melasniemi-Uutela 2004, ) Mökkikanta on suhteellisen vanhaa, sillä noin 40 % mökeistä on yli 30 vuotta vanhoja (Sisäasiainministeriö 2001). Moni erityisesti luvuilla rakennetuista mökeistä on peruskorjattava lähivuosina. 600 tuhansia Kuva 1. Mökkien lukumäärä vuosina Lähde: Tilastokeskus Vapaa-ajan asunnot ovat yleensä perinteisiä kesäloman viettoon rakennettuja kesämökkejä, joista nykyisellään vajaa kolmannes soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Vanhojen vapaa-ajan rakennusten varustetaso on melko vaatimatonta ja niitä pidetään usein kylmänä silloin, kun niitä ei käytetä. Viime vuosien merkittävimpiä kehitystrendejä on kuitenkin ollut usein mökkien mukavuustasoa ja käyttöaikaa nostamaan tarkoitettu peruskorjaustoiminta, joka ei välttämättä tapahdu ekologisesti järkevällä tavalla. Nykyään jo noin kaksi kolmasosaa mökeistä on sähköistettyjä, noin joka kuudennessa on pyykinpesukone sekä sisäkäymälä ja astianpesukonekin kuuluu melkein joka kymmenennen vapaa-ajan asunnon varustukseen (Nieminen 2004). Mukavuustason noustessa mökin käyttötarve laajenee usein pelkästä kesämökistä myös muiden vuodenaikojen käyttöön, jolloin niitä lämmitetään yhä enemmän ympäri vuoden, vaikka käyttö jäisikin vähäiseksi. Myös matkat kodin ja mökin välillä lisääntyvät, kun siellä käydään useammin. Vapaa-ajan tulevaan kehittymiseen vaikuttavat väestön ikärakenteen muutokset, elämäntapoihin liittyvät muutokset sekä esimerkiksi työn luonteeseen ja työmarkkinoi- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 6

8 den joustavoitumiseen liittyvät muutokset. On oletettavissa, että vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä enemmän ns. kakkosasumiseksi, jolloin vapaa-ajan asunnolla vietetty aika lisääntyy. Tällöin keskeisiksi ekotehokkuuteen vaikuttaviksi asioiksi tulevat mm. asumisen kokonaisuuden järjestäminen, työnteon mahdollisuuksien järjestäminen vapaa-ajan asunnolla sekä palveluiden saatavuus läheltä vapaa-ajan asuntoa. Ekotehokkuuden lisääminen edellyttääkin teknologisten innovaatioiden lisäksi erilaisten sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä Vapaa-ajan asumisen muuttumisen aiheuttamat haasteet Mökin elinkaaren aikana sen käytössä voidaan tunnistaa erilaisia vaiheita, joita voivat olla esimerkiksi osa-aikainen käyttö kesällä ja/tai talvella, jatkuva asuminen tai mökin pitäminen vuosia asumattomana. Mökin teknisten ratkaisujen, kuten lämmitys- ja vesihuoltojärjestelmän, on sopeuduttava erilaisiin käyttötarpeisiin mökin koko elinkaaren aikana tai ainakin peruskorjausjakson ajan. Energiatilastojen mukaan vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutus oli 500 GWh/a vuonna Karkeasti arvioiden vuonna 2010 mökkien sähkönkulutus saattaa olla suuruusluokaltaan jo n GWh/a, mikä olisi jo noin 10 % sekä sähkölämmityksen että kotitaloussähkön määrästä. Todennäköisesti kesämökeillä on saavutettavissa yhtä suuret sähkönsäästöt kuin sähkölämmityksessä muissa rakennuksissa. Vaikka vapaaajan asuntojen osuus koko maan energiankulutuksesta ei vielä ole kovin suuri, niiden merkitys kasvaa, mikäli mökkien varustelu, sähkönkäyttö ja käyttötapojen muutokset jatkuvat yhtä nopeina kuin viime vuosina (Melasniemi-Uutela 2004, 152.). Varustetason kasvu, erityisesti vesikäymälä ja astianpesukone, lisää vapaa-ajan asunnon lämmitystarvetta ja jätevesien käsittelytarvetta. Omakotitasoisesti varustelluissa mökeissä nykyiset yksinkertaiset jätevesiratkaisut eivät riitä täyttämään uuden jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimuksia. Ongelmaksi muodostuu usein mökkien osaaikainen käyttö, jolloin jatkuvaan käyttöön suunnitellut biologisiin prosesseihin perustuvat järjestelmät eivät toimi vaaditulla tavalla. Mökkien liittäminen kunnan viemäriverkkoon ei välttämättä ole kustannustehokasta, koska vanhat mökkialueet ovat yleensä kaukana verkostoista ja harvaan rakennettuja. Kesämökkien rakentaminen on huomattavasti vähemmän valvottua ja opastettua kuin omakotitalojen rakentaminen. Energiakustannukset voivat kasvaa tietämättömyydenkin takia, kun tehdään harkitsemattomia valintoja mm. vettä käyttävien järjestelmien ja laitteiden osalta. Jos vapaa-ajan asunnot varustetaan ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetulla vesihuoltojärjestelmällä, niissä joudutaan pitämään yllä ns. peruslämpöä laitteiden toimivuuden varmistamiseksi ja putkien jäätymisvaurioiden välttämiseksi. Osaaikaiseen käyttöön hyvin soveltuvaa ja riittävät mukavuusvaatimukset täyttävää vesihuoltojärjestelmää ei ole yleisesti käytössä eikä sellaista osata vaatia. Tällöin sähkökatkot voivat muodostaa merkittävän riskin vesihuoltolaitteille. Mahdollinen vesijohtojen jäätyminen ja rikkoutuminen saattavat jäädä pitkäksi aikaa huomaamatta, mikä lisää vahinkojen vakavuutta. Tiloja lämmitetään turhan paljon myös varusteiden ja laitteiden turmeltumista sekä homeriskejä pelättäessä. Intensiivisten käyttöjaksojen ulkopuolella valitaan peruslämpötaso (esim. 10 astetta), josta seurauksena on lämmitysenergian suuri kulutus. Mökkiläinen maksaa korkeat energiakulut, mutta homevaurioiden riski ei välttämättä edes pienene. Mökeillä peruslämmitysenergiana käytetään melkein aina sähköä. Lämmityksen säätö peruslämpötilalle lisää sähköntuotannossa huippusähkön käyttöä, mikä aiheuttaa mm. voimakkaimmat kasvihuonekaasupäästöt. Kovilla pakkasilla aiheutuva tehontarvepiikki on myös erittäin hankala sähköntuotantojärjestelmälle. Sähköntuotannon kannalta tasainen sähkönkäyttö olisi sekä taloudellisuuden että päästöjen kannalta parempi ratkaisu. Useissa tapauksissa tasainen, nykyistä alhaisempi sähkönkäyttö voidaan toteuttaa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 7

9 Mökkimatkoja tehdään aikaisempaa enemmän. Energiansäästötutkimuksen mukaan (1999) kaksi kolmesta mökistä sijaitsee alle 100 km:n etäisyydellä asunnosta. Eniten viikonloppumatkoja tehtiin alle 50 km:n etäisyydellä sijaitseville ja vähiten yli 200 km:n päässä sijaitseville mökeille. Mökin käyttäjien keskimääräinen ajokertymä viikonloppumatkoista oli km vuodessa. (Melasniemi-Uutela 2004, 156.) Sekä vapaaajan asuntojen käyttömuodot että sinne niille tehtävien matkojen pituudet eroavat kuitenkin suuresti toisistaan. Vapaa-ajan asunnolle tehtävien matkojen lukumäärän ja keskipituuden muutoksiin vaikuttavat monet tekijät, joista tarvitaan lisätietoa. Mökkien käyttöä, sinne liikkumiseen käytettävää autokantaa sekä liikkumisen vaivattomuutta ja turvallisuutta koskevat muutokset heijastuvat myös mökkiteiden rakentamis-, parannusja kunnossapitotarpeisiin Vapaa-ajan asumisen aiheuttama liikenne Mökkiliikenne on merkittävä osa vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutuksista. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilö-km (HLT ), mikä kuluttaa energiaa noin GWh/a eli yli kaksi kertaa enemmän kuin mökkien sähkönkäyttö (n. 500 GWh/a) 1. Vakituisessa asumisessa asunnon lämmitys on liikenteen ohella merkittävin ekotehokkuuteen vaikuttava tekijä, mutta kesämökkien vuosittaisen käyttöajan/lämmityskauden lyhyys ja mökkimatkojen pituus vaikuttavat siihen, että vapaa-ajan asumisessa liikenteen osuus on selvästi suurempi kuin vakituisessa asumisessa. Mitä useammin mökillä vuosittain käydään, sitä merkittävämmäksi liikenteen osuus kasvaa (kuva 2). Mökkimatkat ovat pisin matkaryhmä kaikista henkilöliikenteen matkatyypeistä Suomessa (kuva 3). Mökkimatkojen keskipituus vaihtelee kuitenkin suuresti alueittain. Pisimmät matkat tehdään pääkaupunkiseudulta (yli 100 km/matka), sen reuna-alueilta (lähes 100 km/matka) ja keskisuurilta työssäkäyntialueilta (yli 80 km/matka). Lyhimmät matkat tehdään haja-asutusalueilta, pieniltä työssäkäyntialueilta ja muiden työssäkäyntialueiden reunoilta (alle 40 km/matka). Mökkiliikenteen henkilömatkasuorite on nykyisin noin 2,6 km/vrk eli noin 950 km/v asukasta kohti. (Henkilöliikennetutkimus HLT ). Mökkimatkoja tehdään aikaisempaa enemmän. Energiansäästötutkimuksen mukaan (1999) kaksi kolmesta mökistä sijaitsee alle 100 km:n etäisyydellä asunnosta. Eniten viikonloppumatkoja tehtiin alle 50 km:n etäisyydellä sijaitseville ja vähiten yli 200 km:n päässä sijaitseville mökeille. Mökin käyttäjien keskimääräinen ajokertymä viikonloppumatkoista oli km/talous vuodessa (Melasniemi-Uutela 2004, 156). Tämä vastaa em. HLT tietoa, mikäli oletetaan, että keskimääräinen kuormitus ajomatkalla on noin 2,3 henkilöä/ajoneuvo. Sekä vapaa-ajan asuntojen käyttömuodot että sinne niille tehtävien matkojen pituudet vaihtelevat kuitenkin suuresti. Vakituisen asunnon sijainti (suurissa vai pienissä keskuksissa, keskuskunnissa, reunakunnissa vai haja-asutusalueilla) vaikuttaa siihen kuinka kaukana mökki keskimäärin sijaitsee, kuinka usein siellä käydään ja kuinka suureksi matkasuorite lopulta kasvaa (kuvat 3 4) 1 Tämän tyyppiset ekotehokkuusarviot tullaan tekemään tarkemmin vasta tutkimushankkeessa, mutta tätä suunnitelmaa varten tehtiin karkea vertailuarvio perustuen henkilöauton keskimääräiseen ominaisenergiankulutukseen ja oletettuun henkilöautojen keskikuormitukseen: mökkiliikenteen energiakulutus v = 2,6 km/hlö,vrk*5,2 milj.asukasta*365 vrk*0,5 kwh/ajoneuvo-km/2,3 hlöä/ajoneuvo = 1070 GWh/a eli yli kaksinkertainen verrattuna mökkien sähkönkäyttöön (500 GWh/a vuonna 2003). Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 8

10 Matkasuorite km/henkilö/vrk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi muu vapaa-aika 9,5 8,7 10,6 11,3 10,4 14,9 20,1 15,9 13,5 11,1 6,9 9,3 11,8 mökki 1,2 1,0 2,9 1,3 3,9 4,4 5,5 4,2 3,5 2,0 1,1 1,0 2,6 vierailu 7,4 7,5 10,9 9,4 9,2 9,7 10,2 8,2 7,7 8,7 7,7 8,3 8,7 ostos, asiointi 4,0 5,0 4,3 7,1 6,0 6,3 6,3 6,1 6,3 5,8 5,2 6,9 5,8 työasia 3,9 2,6 4,0 5,6 2,4 3,3 3,3 3,1 6,5 3,6 4,8 3,2 3,9 koulu, opiskelu 2,0 2,2 2,0 1,6 0,9 0,1 0,8 1,4 1,9 2,2 3,3 1,0 1,6 työ 5,9 7,5 7,3 7,8 7,4 9,3 5,5 7,8 8,0 7,9 8,3 5,9 7,4 Kuva 2. Mökkiliikenteen (matkasuoritteen) jakautuminen vuoden eri kuukausille (Henkilöliikennetutkimus ). Mökkiliikenne kasautuu kesäkuukausille, mutta maaliskuu on nousemassa seuraavaksi suosituimmaksi ajankohdaksi. Talviaikainen matkailu lisää mökkiasumisen ekotehokkuusvaatimuksia, koska lämmitystarve kasvaa, mutta myös sen takia, että sekä teiden talvikunnossapito että muiden verkostojen toimintakyky pakkasella on varmistettava. Matkan keskipituus haja-asutus-alue 120 pienet TKA,keskukset 100 pienet TKA, reuna km/matka keskisuuret TKA,keskuskun ta keskisuuret TKA,reuna 40 Turku, Tampere 20 Turun ja Tampereen TKA reuna 0 työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaaaika kaikki PKS PKS reuna Kuva 3. Mökkimatkat ovat pisin matkaryhmä kaikista henkilöliikenteen matkatyypeistä Suomessa. Mökkimatkojen keskipituus (km/matka) vaihtelee kuitenkin suuresti alueittain. Pisimmät matkat tehdään pääkaupunkiseudulta (yli 100 km/matka), sen reuna-alueilta (lä- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 9

11 hes 100 km/matka) ja keskisuurilta työssäkäyntialueilta (yli 80 km/matka). Lyhimmät matkat tehdään haja-asutusalueilta, pieniltä työssäkäyntialueilta ja muiden työssäkäyntialueiden reunoilta (alle 40 km/matka). (Henkilöliikennetutkimus ). Matkasuorite km/henkilö/vrk haja-asutusalue pienet TKA,keskuk set pienet TKA, reuna keskisuuret TKA,kesku skunta keskisuuret TKA,reuna Turku, Tampere Turun ja Tampereen TKA reuna PKS PKS reuna kaikki muu vapaa-aika 13, , , , , , , , , ,78848 mökki 1, , ,0983 3, , , , , , ,64799 vierailu 10, , , , , , , , , , ostos, asiointi 7, , , , , , , , , , työasia 3, , , , , , , , , ,86496 koulu, opiskelu 2, , , , , , , , , , työ 7, , , , , , , , , ,3546 yhteensä 45, , , , , , , , , , Kuva 4. Mökkiliikenteen määrä matkasuoritteena (km/henkilö, vrk) on keskimäärin 2,6 km/henkilö, vrk. Suurin alueittainen keskiarvo on pääkaupunkiseudulla 4,6 km/henkilö, vrk ja pienin pienten työssä-käyntialueiden reunakunnissa 1,1 km/henkilö, vrk. Yllättäen hajaasutusalueilla mökkimatkoja tehdään enemmän (1,3 km/henkilö, vrk) kuin pienten tai keskisuurten keskusten reunakunnissa (1,1 1,2 km/henkilö, vrk). Keskusten reuna-alueilla mökkimatkoja tehdään selvästi (jopa puolet) vähemmän kuin keskuskunnissa. (Henkilöliikennetutkimus ) Tarve uusille ratkaisuille ja palveluille Vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen ja vanhojen asuntojen peruskorjaukseen tarvitaan uusia ekotehokkaita ja vähemmän energiaa kuluttavia vaihtoehtoja lämmityksen sekä vesi- ja jätehuollon osalta. Mökkien turhan ympärivuotisen lämmityksen vähentämiseksi tarvitaan pakkaskestävä, osa-aikaisen käytön tarpeisiin räätälöity vesihuoltojärjestelmä, jonka avulla mökki voidaan jättää kylmäksi tai hyvin vähäiselle lämmitykselle käytön väliajoiksi. Pakkaskestävä vesihuoltojärjestelmä voi sisältää erilaisia mukavuustasoja "huussitasosta" kylpyhuonetasoon. Järjestelmä voidaan koota erilaisista elementeistä ja toteuttaa useassa osassa käyttäjän tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Mikään taho ei nykyisin ohjaa yksityisten omassa käytössä olevien kesämökkien energiankulutusta. Niitä eivät koske energiamääräykset, niille ei vaadita energiatodistuksia eikä myöskään käyttö- ja huolto-ohjetta. Huonon eristystason takia kesämökin sähkölämmityksen ominaisenergiankulutus voi kuitenkin olla samaa luokkaa kuin uudistuotannon omakotitalon, jos peruslämmitystä ylläpidetään koko talven. Pulaa on paitsi tekniikasta myös tiedosta. Tasaiseen sähkönkäyttöön perustuvan vakioteholämmityksen mahdollisuudet, edut ja soveltuvuus muiden laitteiden kannalta mökkien talviajan kuivana pitoon tulisi selvittää. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 10

12 Koska mökeissä ja niiden irtaimistossa on nykyisin kiinni merkittäviä rahasummia, niin luotettavan ohjeistuksen saaminen peruslämpötilojen säätöön on välttämätöntä. Oikein toteutetulla lämmityksellä on mahdollista vähentää homeen kasvun riskejä mökeissä oleellisesti. Tällöin saavutetaan merkittäviä säästöjä energiankulutuksen vähenemisen lisäksi myös mökkien korjauskustannuksissa ja irtaimiston uusimiskustannuksissa. Lisäksi mökkien sisäilma paranee. Lämmityksen sekä vesi-, jätevesi- ja käymäläratkaisujen lisäksi vapaa-ajan asumisen ekotehokkuuteen vaikuttavat muut asunnon varustamisessa tehdyt, esim. valaistusta, kodinhoitoa ja jätehuoltoa ja mökkiteitä koskevat valinnat. Myös sosiaaliset innovaatiot, kuten henkilökohtaiset palvelut, sähköiset palvelut, etätyö, yhteiset tilat sekä tavaroiden yhteiskäyttö ja vuokraus, antavat mahdollisuuksia ekotehokkuuden parantamiselle Merkitys mökkikunnissa Vapaa-ajan asumisella on suuri merkitys haja-asutusalueiden elinkelpoisuuden ja palvelutarjonnan säilyttämisessä. Kakkosasumista ja maallemuuttoa tuetaan valtakunnan tasolla osana aluekehittämistä. Mökkikunnissa vapaa-ajan asumista tuetaan suhtautumalla myönteisesti vapaa-ajan asuntojen talviasuttavaksi muuttamiseen ja rantarakentamiseen. (Pitkänen & Kokki 2005.) Hinnaltaan kilpailukykyiset tekniset vaihtoehdot voisivat vauhdittaa mökkien peruskorjausta. Pienet korjaus- ja saneerauskohteet tuovat työtä mökkiseuduille. Mökkitiet ovat osa yksityistieverkkoa, joka on pääosin yksityisten tiekuntien hoidossa, mutta jota valtio (tiehallinto) avustaa tietyiltä osin. Vapaa-ajan asuminen lisää yksityisteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia kustannuksia, mutta vahvistaa samalla kysyntää kulkukelpoiselle pientieverkolle ja maksaa siitä. Sitä kautta vapaa-ajan asuminen tukee maaseudun vakituista asumista. Jos investoinnit mökkeihin kasvaisivat esimerkiksi puolitoistakertaisiksi, merkitsisi se vuosittain n henkilötyövuoden lisäystä. Asukkaiden käden taitojen vähentyessä ja mökkiläisten ikääntyessä palvelujen kysyntä kasvaa. Mökkiläisten palvelutarpeita on selvitetty monissa paikallisissa projekteissa sekä Mökkibarometrissa (Luoma 1997, Nieminen 2004, Ollikainen 2000, Riepponen 2003, Ruottinen 1990, Tanttu 2001). Mökkiläiset haluavat ostaa työpalveluja, joista halutuimpia ovat rakentamis- ja korjauspalvelut sekä vartiointi-, siivous- ja lämmityspalvelut (Nieminen 2004). Vapaaajanasunnon käytön lisääntyessä myös mökkipaikkakunnan muu palvelutarjonta tulee aikaisempaa tärkeämmäksi. Tähän kuuluvat päivittäis- ja muiden kulutustavaroiden saatavuus, mutta myös erilaiset vapaa-ajan ja terveydenhoidon palvelut sekä niin sanotut mökkitalkkari-palvelut esimerkiksi jätevesijärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon. 1.2 Raportti osana ekotehokkaan vapaa-ajan asumisen tutkimusta Tämän raportin tuottanut tutkijaryhmä valmistelee Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan yhteistä projektia, jonka yleisenä tarkoituksena on vapaa-ajan asumisen ekotehokkuuden edistäminen. Osaprojektien tavoitteina on selvittää teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden ja käytäntöjen tarjoama ekotehokkuuspotentiaali ja tuottaa suosituksia ja ohjeistuksia näiden innovaavioiden ja käytöntöjen toteuttamiseksi. Raportti on osa esiselvitystä, jonka tavoitteena on laatia neljän erillisen hankekokonaisuuden yhdistävä suunnitelma. Suunnitelman tueksi on tehty markkinaselvitys (Perrels & Kangas 2006) ja nyt käsillä oleva innovaatioiden kartoitus. Tätä kartoitusta tehtäessä on jo otettu huomioon rajauksia, joita suunniteltavan projektin toteutusmahdollisuudet edellyttävät. Tässä ei esimerkiksi tarkastella aurinkosähköä tai -lämpöä, koska niitä ei ole tarkoitus tutkia suunniteltavassa projektissa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 11

13 Innovaatioiden tarkastelu jakautuu kahteen pääryhmään. Teknisiä innovaatioita ja käytäntöjä selvitetään ensin. Ne koskevat lämmitystä, vesi- ja jätehuoltojärjestelmiä, kodinhoidon laitteita ja välineitä sekä infrastruktuuria. Toinen kokonaisuus käsittelee vaihtoehtoisia tapoja vapaa-ajan asumisen järjestämiseksi sekä innovatiivisia käytäntöjä vapaa-ajan asumisen yhteydessä. Hankkeen teknologisia ja sosiaalisia innovaatiota koskevat osat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Teknologiset innovaatiot edellyttävät sosiaalisia innovaatiota ja sosiaaliset innovaatiot vaativat taas usein teknologisia innovaatioita. Tämä ajatus oli esillä jo 1960-ja 1970-luvuilla Fred Emeryn avoimien sosioteknisen systeemin teoriassa (/open socio-technical systems theory/) sekä myös innovaatioiden diffuusiota ja elinkaarta koskevissa tutkimuksissa (Huber 2004, ). Sosiaaliset innovaatiot ymmärretään hankkeessa laajasti taloudellisina, lainsäädännöllisinä, hallinnollisina ja kulttuurisina innovaatioina. Esimerkkinä vapaa-ajan asuntojen etätyö on yleistyäkseen vaatinut tietoteknologian ja laajakaistatiedonsiirron läpimurtoa. Ympäristötietoisuuden leviäminen on esimerkki kulttuurisesta innovaatiosta, joka useimmiten on edellytys ympäristöteknologisten innovaatioiden hyväksymiselle. Kaikkien tarkasteltujen innovaatioiden ja käytäntöjen kohdalla arvioidaan alustavasti ja laadullisesti niihin liittyvää ekotehokkuuspotentiaalia ja muita hyötyjä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin vapaa-ajan asuntoihin tai erilaisten mökinkäyttäjien tarpeisiin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 12

14 2 EKOTEHOKKAITA TEKNISIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA VAIHTOEHTOJA VAPAA-AJAN ASUNNON JA YMPÄRISTÖN VARUSTELUUN 2.1 Lämmitys ja kuivanapito Vapaa-ajan asuntojen lämmityksen merkitys Suomen energiataloudessa Kesämökeillä kulutetaan noin 10 % sähkölämmitteisten varsinaisten asuinrakennusten sähkölämmityksen sähkönkäytöstä Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella Suomessa on Energiatilastojen mukaan alle 14 GW. Sähkölämmitystalojen sähkölämmityksen tehontarve on lähes 4 GW. Kesämökkien tarvitsemaksi tehontarpeeksi on karkeasti arvioitu yli 0,5 GW. Kesämökeillä on mahdollista saavuttaa käytännössä suuruusluokaltaan yhtä suuret sähkötehon ja sähkön säästöt kuin sähkölämmitystaloissa. Kesämökeillä sähkölämmitystehoa ja sähköä on huomattavasti helpompi ja halvempi vähentää kuin sähkölämmitystaloissa. Säästö kohdistuu pääasiassa yhteistuotannon ja lauhdetuotannon sähköön. Kuvassa 5 on kuvattu kesämökkien sähkönkäytön kehittymistä. Sähkönkäyttö on kasvamassa voimakkaasti. Mökkibarometrin 2003 mukaan mökeillä käytettiin sähkömaksuihin 80,9 milj. vuodessa. Sähkön oletetulla keskihinnalla 10 snt/kwh muodostuisi kokonaiskulutukseksi kuvassa esitetty n. 800 GWh/a vuosikulutus, jota tukee myös Heidi Melasniemi-Uutelan tekemä arvio mökkisähkön kulutuksesta. Nämä vahvistavat sitä näkemystä, että energiatilastoissa esitetty loma-asuntojen sähkönkulutus on liian alhainen. Kesämökeillä olisi suhteellisen helposti saavutettavissa erittäin halvoilla toimenpiteillä esim. 20 % sähkönsäästö tulevasta ennustetusta kulutuksesta. Tämä tarkoittaisi n. 200 GWh/a sähkönsäästöä vuodessa ja noin tonnia CO2-ekv kasvihuonekaasujen vuosittaista päästövähennystä. EREL:in tavoitteena on merkittävä sähkönsäästö, sähkötehonsäästö sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähennys Vähennys kohdistuu vanhoihin, uusiin ja korjattaviin mökkeihin 800 Mökkisähkö 1 Tuulisähkö mökkisähkön korkeampi arvio MW? 800 GWh/a EREL tavoite mökkisähkö Tuulivoimaloiden tuottama sähkö luvun lama Kuva 5. Kesämökkien sähkönkäyttö kasvaa voimakkaasti. Samalla kasvaa myös sähkötehon tarve, mikä on suuruusluokkaa 500 MW. Kesämökeillä on mahdollista vähentää lämmityssähkön käyttöä huomattavasti, koska mökkejä lämmitetään yhä enemmän silloinkin kun siellä ei olla. Todennäköisesti kesämökeillä kulutetaan huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä Energiatilastoissa on esitetty. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 13

15 2.1.2 Tarkastelun kohdentuminen Kesämökkien lämmityksen ja kuivanapidon kehittämiseen liittyy lukuisia mahdollisia innovaatioita. Tässä kartoituksessa käsitellään vain niitä innovaatioita, joista valitaan aiheet suunniteltuun EREL -tutkimukseen. Merkittävimmät innovaatiot koskevat pääosin kuvassa 6 esitetyn kohderakennusten ryhmittelyn mukaista "mökkityyppiä" 2. Useita tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää rakennuskannassa laajasti lämmittämättömissä tai epäjatkuvassa lämmityksessä olevissa rakennuksissa tai tiloissa. MÖKKI 1 Käyttö viikonloppuisin ja hyvillä ilmoilla kesällä. Talvella hyvin harvoin. Ei sähköverkossa. Ei pyykinpesua. Vesi kantaen sisälle. Vaatimaton ulkohuussi. Vähäiset vaatimukset jäteveden käsittelylle. Kohderakennusten ryhmittely teknisin ominaisuuksin Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset MÖKKI 2 Käyttö viikonloppuisin ja mahdollisesti koko lomakauden. Talvella satunnaisesti. Sähköverkossa. Ei pyykinpesua. Vesi voi tulla sisälle. Laadukas kompostikäymälä sisällä tai ulkona. MÖKKI 3 Käyttö mahdollista läpi vuoden. Sähköverkossa. Pyykinpesukone. Vesi tulee sisälle. Vesivessa sisällä. Tiukat vaatimukset jäteveden käsittelylle. Talousrakennukset varastot ym. epäjatkuvassa käytössä ja/tai haja-asutusalueella Tarkemmat ominaisuudet Lämmitys: talvella kylmänä aurinkopanelit Vesi ja jätevesi: Ilmanvaihto: painovoimainen ilmanvaihto Muu talotekniikka liesi ja jääkaappi kaasulla 12 V sähköjärjestelmä Varusteet Infra Ympäristön palvelut Tarkemmat ominaisuudet Lämmitys: talvella kuivanapitolämmitys Vesi ja jätevesi: Ilmanvaihto: koneellinen poistoilmanvaihto Muu talotekniikka Varusteet Infra Ympäristön palvelut pääkohde Tarkemmat ominaisuudet Taso Omakotitalotasoa? Lämmitys: talvella valmiuslämmitys mahdollisesti ilmalämpöpumppu Vesi ja jätevesi: Ilmanvaihto: sisäänpuhallus- poistoilmanvaihto Muu talotekniikka valvontajärjestelmä Varusteet runsas varustelu Infra voi olla verkostoja käytössä Ympäristön palvelut Näissä muissa rakennuksissa voidaan soveltaa monia teknisiä ratkaisuja Juhani Heljo Kuva 6. EREL -suunnitelmaan liittyvät merkittävimmät innovaatiot kohdistuvat ensisijassa vapaa-ajan asuntoihin, joissa on sähkölämmitysmahdollisuus, mutta käyttö talviaikana on suhteellisen vähäistä (joitakin viikonloppuja ja jokin talvilomajakso). Epäjatkuva lämmitys tarkoittaa tässä lämmitystä, jossa sisälämpötila vaihtelee selvästi enemmän kuin usein käytetyssä yöajan ja viikonlopun lämpötilapudotuksessa. Tiloissa voi olla jokin peruslämpötila, tilat voivat olla osan aikaa lämmittämättömiä tai lämpötila on jokin muu. Merkittävimmät innovaatiot liittyvät tai ovat edellytyksenä kuivanapitolämmitykseen loma-asunnoissa. Ekotehokkuuden kannalta oleellista on sähkön ja sähkötehon säästö sekä kosteusvaurioiden ja homeenkasvun esto mökin rakenteissa ja irtaimistossa. Samanaikaisesti pystytään vähentämään sähkönkulutusta, sähkötehon käyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä sekä rakenteiden ja laitteiden kosteus- ja homevaurioriskiä. Huomioitavaa on, että tällä hetkellä kosteusvaurioiden esto ei välttämättä aina onnistu, vaikka mökeissä pidettäisiinkin yllä suhteellisen paljon sähköä kuluttavaa ja huomattavan sähkötehontarpeen aiheuttavaa peruslämpöä talvella Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 14

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Vapaa-ajan asunnon vesihuollon ekotehokkuus

Vapaa-ajan asunnon vesihuollon ekotehokkuus Vapaa-ajan asunnon vesihuollon ekotehokkuus Erkki Santala ja Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Ekotehokas loma-asuminen seminaari Pähkinälehdon loma-asuntomessualueella Mäntyharjussa 21.6.2011 Miksi

Lisätiedot

Tutkittua tietoa sähkölämmityksestä

Tutkittua tietoa sähkölämmityksestä 1 Tutkittua tietoa sähkölämmityksestä Sähkölämpöseminaari 2010 Vakiotehoinen kuivanapitolämmitys lisää vapaa-ajan rakennusten energiatehokkuutta Kuinka pitkälle energiansäästössä kannattaa mennä 20.10.2010

Lisätiedot

Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus

Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus SUOMEN YMPÄRISTÖ 6 2010 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Arja Rytkönen ja Anna-Maija Kirkkari (toim.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 6 2010 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus

Lisätiedot

Ekopassi ja Kyläpassi. 21.06.2011 Jyri Nieminen, VTT Appu Haapio, VTT Kimmo Lylykangas, Aalto-yliopisto

Ekopassi ja Kyläpassi. 21.06.2011 Jyri Nieminen, VTT Appu Haapio, VTT Kimmo Lylykangas, Aalto-yliopisto Ekopassi ja Kyläpassi 21.06.2011 Jyri Nieminen, VTT Appu Haapio, VTT Kimmo Lylykangas, Aalto-yliopisto 2 sisältö Loma-asumisen ekotehokkuus Ekopassi Kyläpassi Lähde: Vapet-tutkimus 2006-2009 21.6.2011

Lisätiedot

Vesi- ja jätevesihuoltoa koskevat tavoitteet tarkastelu Ekopassin kannalta. 17.3.2010 Otaniemi Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö

Vesi- ja jätevesihuoltoa koskevat tavoitteet tarkastelu Ekopassin kannalta. 17.3.2010 Otaniemi Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö Vesi- ja jätevesihuoltoa koskevat tavoitteet tarkastelu Ekopassin kannalta 17.3.2010 Otaniemi Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö Miten loma-asunnon vesihuolto voidaan järjestää? Toteuttamisvaihtoehdot

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT

MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT 2 Mökkikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla maallepako samalla kun kaupungistuminen kiihtyi maaltapako 2000-luvulla mökinrakennusinnostus

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut

Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut Ekopassi Loma-asumisen ekotehokkuusratkaisut Ekotehokkaan loma-asumisen ratkaisut Jyri Nieminen, VTT Sisältö Loma-asumisen kehittäminen: Tuleva lainsäädäntö Ajurit ja esteet Viitekehys Uuden lomakylän

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 145. Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 145. Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 145 Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä Anna Sahari Adriaan Perrels VATT Tutkimukset 145 huhtikuu 2009 VATT TUTKIMUKSET 145 Ekotehokkuutta

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka -

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka - Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen - Älykäs, hallittu talotekniikka - Agenda Mistä on kyse? Hyödyt Älykäs talotekniikan ohjaus käytännössä Miksi HomeSoft? Tekninen ratkaisu

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama. Vuosaaren satama

Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama. Vuosaaren satama Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama Vuosaaren satama Helsinki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Sataman ympäristöperiaatteisiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013

Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013 Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013 PERUSTETTU 1999 JÄSENIÄ 1.12.2012 191 KPL LIITTYMIÄ 104 KPL TOIMINTA VAPAAEHTOISPOHJAISTA OSK OSUUSMAKSU 84,09 VEDEN MYYNTI 2011 18 000 M 3 LIIKEVAIHTO 2011 63 000 LAINAT

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan asumispalveluyksikköä 1 Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan Vuokralainen vastaa ja maksaa itse KIINTEISTÖYHTIÖN HALLINTO Hallinnollinen isännöinti KiinteistöOy hallinto Kirjanpito ja maksuliikenne

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

5 Mökkiliikenteen energiaja ekotehokkuus

5 Mökkiliikenteen energiaja ekotehokkuus 5 Mökkiliikenteen energiaja ekotehokkuus Pekka Lahti Mökkiliikenteen energia- ja ekotehokkuutta tarkastellaan tässä arvioimalla ensin mökkiliikenteen määrä Suomessa (henkilö- ja ajoneuvokilometreinä) ja

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot