Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden"

Transkriptio

1 Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen alustava kartoitus Kuva: Irene Roos PIRKKO KASANEN (toim.) TYÖTEHOSEURA Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 NURMIJÄRVI 2006 KOTITALOUS

2 Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus Esiselvitys (VAPES) Ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen alustava kartoitus Pirkko Kasanen (toim) Kirsti Ahlqvist Hanna Aho Juhani Heljo Virpi Komulainen Jarek Kurnitski Pekka Lahti Ilmo Massa Adriaan Perrels Heikki Reijonen Arja Rytkönen Erkki Santala Riikka Vilpas Juha Vinha Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2006

3 TYÖTEHOSEURA PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) / Authors Pirkko Kasanen (toim), Kirsti Ahlqvist, Hanna Aho, Juhani Heljo, Virpi Komulainen, Jarek Kurnitski, Pekka Lahti, Ilmo Massa, Adriaan Perrels, Heikki Reijonen, Arja Rytkönen, Erkki Santala, Riikka Vilpas, Juha Vinha Julkaisun nimi / Title Ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen alustava kartoitus / Survey of eco-efficient innovations and practices Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Marraskuu 2006 Toimeksiantaja / Commissioner Ympäristöministeriö / Ministry of the Environment Tutkimuksen nimi / Name of research Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus. Esiselvitys (VAPES) / Leisure living and eco-efficiency. Pre-study Tiivistelmä Raportti on osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvaa esiselvitystä Vapaa-ajan asuminenja ekotehokkuus (VAPES). Raportissa tarkastellaan ekotehokkaita innovaatioita ja käytäntöjä. Tarkastellut tekniset käytännöt ja vaihtoehdot vapaa-ajan asunnon ja ympäristön varusteluun liittyvät lämmitykseen ja kuivanapitoon, pakkaskestävän vesihuoltojärjestelmän kehittämiseen, kodinhoitoon sekä mökki-infraan ja liikenteeseen. Raportissa käsitellään myös vaihtoehtoja omalle "perinteiselle" vapaa-ajan asunnolle ja innovatiivisia käytäntöjä vapaa-ajan asumisessa. Näihin kuuluvat vapaa-ajan asunnon vuokraus, yhteisomistus ja yhteiskäyttö, paikallisten palvelujen käyttö ja etätyö. Kaikkien tarkasteltujen innovaatioiden ja käytäntöjen osalta kiinnitetään huomiota niiden ekotehokkuuspotentiaaliin sekä niiden hyväksyttävyyteen ja hyväksymisedellytyksiin. Tämän kartoituksen perusteella on tehty rajauksia ja painotuksia esiselvityksen tuloksena tuotettuun tutkimussuunnitelmaan. Abstract The report is a part of the pre-study Leisure Living and Eco-efficiency (VAPES). It focuses on eco-efficient innovations and practices. The technical alternatives for equiping the leisure home and its environment concern heating and keeping the house dry, water systems that tolerate freezing, housekeeping as well as infrastructure and transport. The report also discusses alternatives to the "traditional" way of owning one's cottage, and innovative practices in leisure living. Such alternatives and practices are e.g. renting or sharing a cottage, using local services, and telecommuting (working at the cottage). Each innovation and practice is evaluated in terms of its potential for eco-efficiency, its acceptability and conditions for acceptability among consumers. This survey has served to focus the research proposal that was the result of the pre-study. Avainsanat / keywords apaa-ajan asuminen, ekotehokkuus, vesihuolto, lämmitys, kuivanapito, etätyö, yhteiskäyttö, vuokraus, kodinhoito, kotitalouskoneet, paikalliset palvelut, innovaatiot, käytännöt, liikenne, mökki-infra / leisure living, eco-efficiency, water system, heating, keeping dry, telecommuting, sharing, renting, housekeeping, home appliances, local services, innovations, practices, transport, infrastructure ISBN ISSN Yksikkö Työtehoseura, Kotitalousosasto PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Kieli / Language Suomi / Finnish Sivuja / Pages 54 Myynti Työtehoseura PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta / Price (vain verkkoversiona)

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Vapaa-ajan asuminen ja haasteet ekotehokkuudelle Vapaa-ajan asuminen nykyisin Vapaa-ajan asumisen muuttumisen aiheuttamat haasteet Vapaa-ajan asumisen aiheuttama liikenne Tarve uusille ratkaisuille ja palveluille Merkitys mökkikunnissa Raportti osana ekotehokkaan vapaa-ajan asumisen tutkimusta EKOTEHOKKAITA TEKNISIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA VAIHTOEHTOJA VAPAA-AJAN ASUNNON JA YMPÄRISTÖN VARUSTELUUN Lämmitys ja kuivanapito Vapaa-ajan asuntojen lämmityksen merkitys Suomen energiataloudessa Tarkastelun kohdentuminen Kosteusongelmien syntymekanismit sisäilman kosteuteen liittyen ja ohjeet kosteusongelmien välttämiseksi Vakiotehoinen kuivanapitolämmitys Pakkaskestävän vesihuoltojärjestelmän kehittäminen trendit ja innovaatiot Taustaa Vapaa-ajan asuntojen kehitystrendejä PAVEn kannalta tarkasteltuna PAVEn innovaatiot ja vastaaminen vallalla oleviin kehitystrendeihin Pakkaskestävään vesihuoltojärjestelmään (PAVE) liittyvät osa-alueet Kodinhoito Kylmäsäilytys ja ruoanvalmistus Astianpesu ja vaatehuolto Kotitalouskoneiden säilytys ja kunnossapito vapaa-ajan asunnoilla Vanhojen laitteiden kierrätys Siivous Peseytyminen Mökki-infraan ja liikenteeseen sekä asumistapaan liittyvät innovatiiviset ratkaisut VAIHTOEHTOJA OMALLE "PERINTEISELLE" VAPAA-AJAN ASUNNOLLE JA INNOVATIIVISIA KÄYTÄNTÖJÄ Taustaa Vapaa-ajan asunnon vuokraus Vuokrattavien vapaa-ajan asuntojen tarjonta Vuokratun vapaa-ajan asunnon kysyntä Yhteisomistus ja yhteiskäyttö Paikallisten palvelujen käyttö Soveltuvuus eri tyyppisille kotitalouksille Etätyö maaseudulla kakkosasunnolla sosiaalisena innovaationa Ansiotyö kesämökillä vielä harvinaista Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 3

5 3.6.2 Mökkietätyön jaksotus ja fyysiset olosuhteet Mökkietätyön hyödyt ja haitat Mökkietätyö ja ympäristö Maaseutu- ja kaupunkielämä lomittuvat LÄHTEET...51 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 4

6 ALKUSANAT Tämä raportti on osa Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvaa esiselvitystä Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus (VAPES). Raportissa tarkastellaan ekotehokkaita innovaatioita ja käytäntöjä. Tämän kartoituksen perusteella on tehty rajauksia ja painotuksia esiselvityksen tuloksena tuotettuun tutkimussuunnitelmaan. Raportin tekijöitä ovat tutkimusryhmän jäsenet, jotka on lueteltu alla. Selvitystyö on jakaantunut tarkemmin seuraavasti: Luku 2.1 Juhani Heljo, Juha Vinha ja Hanna Aho (Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustuotannon ja -talouden laitos ja Rakennetekniikan laitos) Luku 2.2 Riikka Vilpas ja Erkki Santala, (SYKE); Heikki Reijonen (Ins. Tsto Heikki Reijonen ky) ja Jarek Kurnitski (TKK) Luku 2.3 Arja Rytkönen (Työtehoseura) Luku 2.4 Pekka Lahti (VTT) Luvut Kirsti Ahlqvist (Tilastokeskus) Luku 3.6 Virpi Komulainen (Helsingin yliopisto) Lokakuussa 2006 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 5

7 1 JOHDANTO 1.1 Vapaa-ajan asuminen ja haasteet ekotehokkuudelle Vapaa-ajan asuminen nykyisin Vapaa-ajan asuntojen määrä on nykyisin noin puoli miljoonaa. Joka neljäs kotitalous omistaa vapaa-ajan asunnon ja joka kolmannella on sellainen käytettävissään. Vapaa-ajan asuntojen säännöllisiä käyttäjiä on yhteensä noin 1,8 miljoonaa. Mökkiläisiä asuu haja-asutusalueella osa-aikaisesti enemmän kuin vakinaisia asukkaita, joita on noin miljoona (Sisäministeriö 2001). Vapaa-ajan asunnolla vietetään keskimäärin lähes 2,5 kuukautta vuodessa ja omistajien lisäksi sitä käyttää moni vierailija. Väestörakenteen muutoksen ja kansantalouden kehityksen vuoksi on odotettavissa, että vapaa-ajan asunnon omistus yleistyy vielä merkittävästi. Vapaa-ajan asuntojen määrä (kuva 1) on viisinkertaistunut 1960-luvulta lähtien (Melasniemi-Uutela 2004, ) Mökkikanta on suhteellisen vanhaa, sillä noin 40 % mökeistä on yli 30 vuotta vanhoja (Sisäasiainministeriö 2001). Moni erityisesti luvuilla rakennetuista mökeistä on peruskorjattava lähivuosina. 600 tuhansia Kuva 1. Mökkien lukumäärä vuosina Lähde: Tilastokeskus Vapaa-ajan asunnot ovat yleensä perinteisiä kesäloman viettoon rakennettuja kesämökkejä, joista nykyisellään vajaa kolmannes soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Vanhojen vapaa-ajan rakennusten varustetaso on melko vaatimatonta ja niitä pidetään usein kylmänä silloin, kun niitä ei käytetä. Viime vuosien merkittävimpiä kehitystrendejä on kuitenkin ollut usein mökkien mukavuustasoa ja käyttöaikaa nostamaan tarkoitettu peruskorjaustoiminta, joka ei välttämättä tapahdu ekologisesti järkevällä tavalla. Nykyään jo noin kaksi kolmasosaa mökeistä on sähköistettyjä, noin joka kuudennessa on pyykinpesukone sekä sisäkäymälä ja astianpesukonekin kuuluu melkein joka kymmenennen vapaa-ajan asunnon varustukseen (Nieminen 2004). Mukavuustason noustessa mökin käyttötarve laajenee usein pelkästä kesämökistä myös muiden vuodenaikojen käyttöön, jolloin niitä lämmitetään yhä enemmän ympäri vuoden, vaikka käyttö jäisikin vähäiseksi. Myös matkat kodin ja mökin välillä lisääntyvät, kun siellä käydään useammin. Vapaa-ajan tulevaan kehittymiseen vaikuttavat väestön ikärakenteen muutokset, elämäntapoihin liittyvät muutokset sekä esimerkiksi työn luonteeseen ja työmarkkinoi- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 6

8 den joustavoitumiseen liittyvät muutokset. On oletettavissa, että vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä enemmän ns. kakkosasumiseksi, jolloin vapaa-ajan asunnolla vietetty aika lisääntyy. Tällöin keskeisiksi ekotehokkuuteen vaikuttaviksi asioiksi tulevat mm. asumisen kokonaisuuden järjestäminen, työnteon mahdollisuuksien järjestäminen vapaa-ajan asunnolla sekä palveluiden saatavuus läheltä vapaa-ajan asuntoa. Ekotehokkuuden lisääminen edellyttääkin teknologisten innovaatioiden lisäksi erilaisten sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä Vapaa-ajan asumisen muuttumisen aiheuttamat haasteet Mökin elinkaaren aikana sen käytössä voidaan tunnistaa erilaisia vaiheita, joita voivat olla esimerkiksi osa-aikainen käyttö kesällä ja/tai talvella, jatkuva asuminen tai mökin pitäminen vuosia asumattomana. Mökin teknisten ratkaisujen, kuten lämmitys- ja vesihuoltojärjestelmän, on sopeuduttava erilaisiin käyttötarpeisiin mökin koko elinkaaren aikana tai ainakin peruskorjausjakson ajan. Energiatilastojen mukaan vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutus oli 500 GWh/a vuonna Karkeasti arvioiden vuonna 2010 mökkien sähkönkulutus saattaa olla suuruusluokaltaan jo n GWh/a, mikä olisi jo noin 10 % sekä sähkölämmityksen että kotitaloussähkön määrästä. Todennäköisesti kesämökeillä on saavutettavissa yhtä suuret sähkönsäästöt kuin sähkölämmityksessä muissa rakennuksissa. Vaikka vapaaajan asuntojen osuus koko maan energiankulutuksesta ei vielä ole kovin suuri, niiden merkitys kasvaa, mikäli mökkien varustelu, sähkönkäyttö ja käyttötapojen muutokset jatkuvat yhtä nopeina kuin viime vuosina (Melasniemi-Uutela 2004, 152.). Varustetason kasvu, erityisesti vesikäymälä ja astianpesukone, lisää vapaa-ajan asunnon lämmitystarvetta ja jätevesien käsittelytarvetta. Omakotitasoisesti varustelluissa mökeissä nykyiset yksinkertaiset jätevesiratkaisut eivät riitä täyttämään uuden jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimuksia. Ongelmaksi muodostuu usein mökkien osaaikainen käyttö, jolloin jatkuvaan käyttöön suunnitellut biologisiin prosesseihin perustuvat järjestelmät eivät toimi vaaditulla tavalla. Mökkien liittäminen kunnan viemäriverkkoon ei välttämättä ole kustannustehokasta, koska vanhat mökkialueet ovat yleensä kaukana verkostoista ja harvaan rakennettuja. Kesämökkien rakentaminen on huomattavasti vähemmän valvottua ja opastettua kuin omakotitalojen rakentaminen. Energiakustannukset voivat kasvaa tietämättömyydenkin takia, kun tehdään harkitsemattomia valintoja mm. vettä käyttävien järjestelmien ja laitteiden osalta. Jos vapaa-ajan asunnot varustetaan ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetulla vesihuoltojärjestelmällä, niissä joudutaan pitämään yllä ns. peruslämpöä laitteiden toimivuuden varmistamiseksi ja putkien jäätymisvaurioiden välttämiseksi. Osaaikaiseen käyttöön hyvin soveltuvaa ja riittävät mukavuusvaatimukset täyttävää vesihuoltojärjestelmää ei ole yleisesti käytössä eikä sellaista osata vaatia. Tällöin sähkökatkot voivat muodostaa merkittävän riskin vesihuoltolaitteille. Mahdollinen vesijohtojen jäätyminen ja rikkoutuminen saattavat jäädä pitkäksi aikaa huomaamatta, mikä lisää vahinkojen vakavuutta. Tiloja lämmitetään turhan paljon myös varusteiden ja laitteiden turmeltumista sekä homeriskejä pelättäessä. Intensiivisten käyttöjaksojen ulkopuolella valitaan peruslämpötaso (esim. 10 astetta), josta seurauksena on lämmitysenergian suuri kulutus. Mökkiläinen maksaa korkeat energiakulut, mutta homevaurioiden riski ei välttämättä edes pienene. Mökeillä peruslämmitysenergiana käytetään melkein aina sähköä. Lämmityksen säätö peruslämpötilalle lisää sähköntuotannossa huippusähkön käyttöä, mikä aiheuttaa mm. voimakkaimmat kasvihuonekaasupäästöt. Kovilla pakkasilla aiheutuva tehontarvepiikki on myös erittäin hankala sähköntuotantojärjestelmälle. Sähköntuotannon kannalta tasainen sähkönkäyttö olisi sekä taloudellisuuden että päästöjen kannalta parempi ratkaisu. Useissa tapauksissa tasainen, nykyistä alhaisempi sähkönkäyttö voidaan toteuttaa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 7

9 Mökkimatkoja tehdään aikaisempaa enemmän. Energiansäästötutkimuksen mukaan (1999) kaksi kolmesta mökistä sijaitsee alle 100 km:n etäisyydellä asunnosta. Eniten viikonloppumatkoja tehtiin alle 50 km:n etäisyydellä sijaitseville ja vähiten yli 200 km:n päässä sijaitseville mökeille. Mökin käyttäjien keskimääräinen ajokertymä viikonloppumatkoista oli km vuodessa. (Melasniemi-Uutela 2004, 156.) Sekä vapaaajan asuntojen käyttömuodot että sinne niille tehtävien matkojen pituudet eroavat kuitenkin suuresti toisistaan. Vapaa-ajan asunnolle tehtävien matkojen lukumäärän ja keskipituuden muutoksiin vaikuttavat monet tekijät, joista tarvitaan lisätietoa. Mökkien käyttöä, sinne liikkumiseen käytettävää autokantaa sekä liikkumisen vaivattomuutta ja turvallisuutta koskevat muutokset heijastuvat myös mökkiteiden rakentamis-, parannusja kunnossapitotarpeisiin Vapaa-ajan asumisen aiheuttama liikenne Mökkiliikenne on merkittävä osa vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutuksista. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilö-km (HLT ), mikä kuluttaa energiaa noin GWh/a eli yli kaksi kertaa enemmän kuin mökkien sähkönkäyttö (n. 500 GWh/a) 1. Vakituisessa asumisessa asunnon lämmitys on liikenteen ohella merkittävin ekotehokkuuteen vaikuttava tekijä, mutta kesämökkien vuosittaisen käyttöajan/lämmityskauden lyhyys ja mökkimatkojen pituus vaikuttavat siihen, että vapaa-ajan asumisessa liikenteen osuus on selvästi suurempi kuin vakituisessa asumisessa. Mitä useammin mökillä vuosittain käydään, sitä merkittävämmäksi liikenteen osuus kasvaa (kuva 2). Mökkimatkat ovat pisin matkaryhmä kaikista henkilöliikenteen matkatyypeistä Suomessa (kuva 3). Mökkimatkojen keskipituus vaihtelee kuitenkin suuresti alueittain. Pisimmät matkat tehdään pääkaupunkiseudulta (yli 100 km/matka), sen reuna-alueilta (lähes 100 km/matka) ja keskisuurilta työssäkäyntialueilta (yli 80 km/matka). Lyhimmät matkat tehdään haja-asutusalueilta, pieniltä työssäkäyntialueilta ja muiden työssäkäyntialueiden reunoilta (alle 40 km/matka). Mökkiliikenteen henkilömatkasuorite on nykyisin noin 2,6 km/vrk eli noin 950 km/v asukasta kohti. (Henkilöliikennetutkimus HLT ). Mökkimatkoja tehdään aikaisempaa enemmän. Energiansäästötutkimuksen mukaan (1999) kaksi kolmesta mökistä sijaitsee alle 100 km:n etäisyydellä asunnosta. Eniten viikonloppumatkoja tehtiin alle 50 km:n etäisyydellä sijaitseville ja vähiten yli 200 km:n päässä sijaitseville mökeille. Mökin käyttäjien keskimääräinen ajokertymä viikonloppumatkoista oli km/talous vuodessa (Melasniemi-Uutela 2004, 156). Tämä vastaa em. HLT tietoa, mikäli oletetaan, että keskimääräinen kuormitus ajomatkalla on noin 2,3 henkilöä/ajoneuvo. Sekä vapaa-ajan asuntojen käyttömuodot että sinne niille tehtävien matkojen pituudet vaihtelevat kuitenkin suuresti. Vakituisen asunnon sijainti (suurissa vai pienissä keskuksissa, keskuskunnissa, reunakunnissa vai haja-asutusalueilla) vaikuttaa siihen kuinka kaukana mökki keskimäärin sijaitsee, kuinka usein siellä käydään ja kuinka suureksi matkasuorite lopulta kasvaa (kuvat 3 4) 1 Tämän tyyppiset ekotehokkuusarviot tullaan tekemään tarkemmin vasta tutkimushankkeessa, mutta tätä suunnitelmaa varten tehtiin karkea vertailuarvio perustuen henkilöauton keskimääräiseen ominaisenergiankulutukseen ja oletettuun henkilöautojen keskikuormitukseen: mökkiliikenteen energiakulutus v = 2,6 km/hlö,vrk*5,2 milj.asukasta*365 vrk*0,5 kwh/ajoneuvo-km/2,3 hlöä/ajoneuvo = 1070 GWh/a eli yli kaksinkertainen verrattuna mökkien sähkönkäyttöön (500 GWh/a vuonna 2003). Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 8

10 Matkasuorite km/henkilö/vrk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi muu vapaa-aika 9,5 8,7 10,6 11,3 10,4 14,9 20,1 15,9 13,5 11,1 6,9 9,3 11,8 mökki 1,2 1,0 2,9 1,3 3,9 4,4 5,5 4,2 3,5 2,0 1,1 1,0 2,6 vierailu 7,4 7,5 10,9 9,4 9,2 9,7 10,2 8,2 7,7 8,7 7,7 8,3 8,7 ostos, asiointi 4,0 5,0 4,3 7,1 6,0 6,3 6,3 6,1 6,3 5,8 5,2 6,9 5,8 työasia 3,9 2,6 4,0 5,6 2,4 3,3 3,3 3,1 6,5 3,6 4,8 3,2 3,9 koulu, opiskelu 2,0 2,2 2,0 1,6 0,9 0,1 0,8 1,4 1,9 2,2 3,3 1,0 1,6 työ 5,9 7,5 7,3 7,8 7,4 9,3 5,5 7,8 8,0 7,9 8,3 5,9 7,4 Kuva 2. Mökkiliikenteen (matkasuoritteen) jakautuminen vuoden eri kuukausille (Henkilöliikennetutkimus ). Mökkiliikenne kasautuu kesäkuukausille, mutta maaliskuu on nousemassa seuraavaksi suosituimmaksi ajankohdaksi. Talviaikainen matkailu lisää mökkiasumisen ekotehokkuusvaatimuksia, koska lämmitystarve kasvaa, mutta myös sen takia, että sekä teiden talvikunnossapito että muiden verkostojen toimintakyky pakkasella on varmistettava. Matkan keskipituus haja-asutus-alue 120 pienet TKA,keskukset 100 pienet TKA, reuna km/matka keskisuuret TKA,keskuskun ta keskisuuret TKA,reuna 40 Turku, Tampere 20 Turun ja Tampereen TKA reuna 0 työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaaaika kaikki PKS PKS reuna Kuva 3. Mökkimatkat ovat pisin matkaryhmä kaikista henkilöliikenteen matkatyypeistä Suomessa. Mökkimatkojen keskipituus (km/matka) vaihtelee kuitenkin suuresti alueittain. Pisimmät matkat tehdään pääkaupunkiseudulta (yli 100 km/matka), sen reuna-alueilta (lä- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 9

11 hes 100 km/matka) ja keskisuurilta työssäkäyntialueilta (yli 80 km/matka). Lyhimmät matkat tehdään haja-asutusalueilta, pieniltä työssäkäyntialueilta ja muiden työssäkäyntialueiden reunoilta (alle 40 km/matka). (Henkilöliikennetutkimus ). Matkasuorite km/henkilö/vrk haja-asutusalue pienet TKA,keskuk set pienet TKA, reuna keskisuuret TKA,kesku skunta keskisuuret TKA,reuna Turku, Tampere Turun ja Tampereen TKA reuna PKS PKS reuna kaikki muu vapaa-aika 13, , , , , , , , , ,78848 mökki 1, , ,0983 3, , , , , , ,64799 vierailu 10, , , , , , , , , , ostos, asiointi 7, , , , , , , , , , työasia 3, , , , , , , , , ,86496 koulu, opiskelu 2, , , , , , , , , , työ 7, , , , , , , , , ,3546 yhteensä 45, , , , , , , , , , Kuva 4. Mökkiliikenteen määrä matkasuoritteena (km/henkilö, vrk) on keskimäärin 2,6 km/henkilö, vrk. Suurin alueittainen keskiarvo on pääkaupunkiseudulla 4,6 km/henkilö, vrk ja pienin pienten työssä-käyntialueiden reunakunnissa 1,1 km/henkilö, vrk. Yllättäen hajaasutusalueilla mökkimatkoja tehdään enemmän (1,3 km/henkilö, vrk) kuin pienten tai keskisuurten keskusten reunakunnissa (1,1 1,2 km/henkilö, vrk). Keskusten reuna-alueilla mökkimatkoja tehdään selvästi (jopa puolet) vähemmän kuin keskuskunnissa. (Henkilöliikennetutkimus ) Tarve uusille ratkaisuille ja palveluille Vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen ja vanhojen asuntojen peruskorjaukseen tarvitaan uusia ekotehokkaita ja vähemmän energiaa kuluttavia vaihtoehtoja lämmityksen sekä vesi- ja jätehuollon osalta. Mökkien turhan ympärivuotisen lämmityksen vähentämiseksi tarvitaan pakkaskestävä, osa-aikaisen käytön tarpeisiin räätälöity vesihuoltojärjestelmä, jonka avulla mökki voidaan jättää kylmäksi tai hyvin vähäiselle lämmitykselle käytön väliajoiksi. Pakkaskestävä vesihuoltojärjestelmä voi sisältää erilaisia mukavuustasoja "huussitasosta" kylpyhuonetasoon. Järjestelmä voidaan koota erilaisista elementeistä ja toteuttaa useassa osassa käyttäjän tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Mikään taho ei nykyisin ohjaa yksityisten omassa käytössä olevien kesämökkien energiankulutusta. Niitä eivät koske energiamääräykset, niille ei vaadita energiatodistuksia eikä myöskään käyttö- ja huolto-ohjetta. Huonon eristystason takia kesämökin sähkölämmityksen ominaisenergiankulutus voi kuitenkin olla samaa luokkaa kuin uudistuotannon omakotitalon, jos peruslämmitystä ylläpidetään koko talven. Pulaa on paitsi tekniikasta myös tiedosta. Tasaiseen sähkönkäyttöön perustuvan vakioteholämmityksen mahdollisuudet, edut ja soveltuvuus muiden laitteiden kannalta mökkien talviajan kuivana pitoon tulisi selvittää. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 10

12 Koska mökeissä ja niiden irtaimistossa on nykyisin kiinni merkittäviä rahasummia, niin luotettavan ohjeistuksen saaminen peruslämpötilojen säätöön on välttämätöntä. Oikein toteutetulla lämmityksellä on mahdollista vähentää homeen kasvun riskejä mökeissä oleellisesti. Tällöin saavutetaan merkittäviä säästöjä energiankulutuksen vähenemisen lisäksi myös mökkien korjauskustannuksissa ja irtaimiston uusimiskustannuksissa. Lisäksi mökkien sisäilma paranee. Lämmityksen sekä vesi-, jätevesi- ja käymäläratkaisujen lisäksi vapaa-ajan asumisen ekotehokkuuteen vaikuttavat muut asunnon varustamisessa tehdyt, esim. valaistusta, kodinhoitoa ja jätehuoltoa ja mökkiteitä koskevat valinnat. Myös sosiaaliset innovaatiot, kuten henkilökohtaiset palvelut, sähköiset palvelut, etätyö, yhteiset tilat sekä tavaroiden yhteiskäyttö ja vuokraus, antavat mahdollisuuksia ekotehokkuuden parantamiselle Merkitys mökkikunnissa Vapaa-ajan asumisella on suuri merkitys haja-asutusalueiden elinkelpoisuuden ja palvelutarjonnan säilyttämisessä. Kakkosasumista ja maallemuuttoa tuetaan valtakunnan tasolla osana aluekehittämistä. Mökkikunnissa vapaa-ajan asumista tuetaan suhtautumalla myönteisesti vapaa-ajan asuntojen talviasuttavaksi muuttamiseen ja rantarakentamiseen. (Pitkänen & Kokki 2005.) Hinnaltaan kilpailukykyiset tekniset vaihtoehdot voisivat vauhdittaa mökkien peruskorjausta. Pienet korjaus- ja saneerauskohteet tuovat työtä mökkiseuduille. Mökkitiet ovat osa yksityistieverkkoa, joka on pääosin yksityisten tiekuntien hoidossa, mutta jota valtio (tiehallinto) avustaa tietyiltä osin. Vapaa-ajan asuminen lisää yksityisteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia kustannuksia, mutta vahvistaa samalla kysyntää kulkukelpoiselle pientieverkolle ja maksaa siitä. Sitä kautta vapaa-ajan asuminen tukee maaseudun vakituista asumista. Jos investoinnit mökkeihin kasvaisivat esimerkiksi puolitoistakertaisiksi, merkitsisi se vuosittain n henkilötyövuoden lisäystä. Asukkaiden käden taitojen vähentyessä ja mökkiläisten ikääntyessä palvelujen kysyntä kasvaa. Mökkiläisten palvelutarpeita on selvitetty monissa paikallisissa projekteissa sekä Mökkibarometrissa (Luoma 1997, Nieminen 2004, Ollikainen 2000, Riepponen 2003, Ruottinen 1990, Tanttu 2001). Mökkiläiset haluavat ostaa työpalveluja, joista halutuimpia ovat rakentamis- ja korjauspalvelut sekä vartiointi-, siivous- ja lämmityspalvelut (Nieminen 2004). Vapaaajanasunnon käytön lisääntyessä myös mökkipaikkakunnan muu palvelutarjonta tulee aikaisempaa tärkeämmäksi. Tähän kuuluvat päivittäis- ja muiden kulutustavaroiden saatavuus, mutta myös erilaiset vapaa-ajan ja terveydenhoidon palvelut sekä niin sanotut mökkitalkkari-palvelut esimerkiksi jätevesijärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon. 1.2 Raportti osana ekotehokkaan vapaa-ajan asumisen tutkimusta Tämän raportin tuottanut tutkijaryhmä valmistelee Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan yhteistä projektia, jonka yleisenä tarkoituksena on vapaa-ajan asumisen ekotehokkuuden edistäminen. Osaprojektien tavoitteina on selvittää teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden ja käytäntöjen tarjoama ekotehokkuuspotentiaali ja tuottaa suosituksia ja ohjeistuksia näiden innovaavioiden ja käytöntöjen toteuttamiseksi. Raportti on osa esiselvitystä, jonka tavoitteena on laatia neljän erillisen hankekokonaisuuden yhdistävä suunnitelma. Suunnitelman tueksi on tehty markkinaselvitys (Perrels & Kangas 2006) ja nyt käsillä oleva innovaatioiden kartoitus. Tätä kartoitusta tehtäessä on jo otettu huomioon rajauksia, joita suunniteltavan projektin toteutusmahdollisuudet edellyttävät. Tässä ei esimerkiksi tarkastella aurinkosähköä tai -lämpöä, koska niitä ei ole tarkoitus tutkia suunniteltavassa projektissa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 11

13 Innovaatioiden tarkastelu jakautuu kahteen pääryhmään. Teknisiä innovaatioita ja käytäntöjä selvitetään ensin. Ne koskevat lämmitystä, vesi- ja jätehuoltojärjestelmiä, kodinhoidon laitteita ja välineitä sekä infrastruktuuria. Toinen kokonaisuus käsittelee vaihtoehtoisia tapoja vapaa-ajan asumisen järjestämiseksi sekä innovatiivisia käytäntöjä vapaa-ajan asumisen yhteydessä. Hankkeen teknologisia ja sosiaalisia innovaatiota koskevat osat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Teknologiset innovaatiot edellyttävät sosiaalisia innovaatiota ja sosiaaliset innovaatiot vaativat taas usein teknologisia innovaatioita. Tämä ajatus oli esillä jo 1960-ja 1970-luvuilla Fred Emeryn avoimien sosioteknisen systeemin teoriassa (/open socio-technical systems theory/) sekä myös innovaatioiden diffuusiota ja elinkaarta koskevissa tutkimuksissa (Huber 2004, ). Sosiaaliset innovaatiot ymmärretään hankkeessa laajasti taloudellisina, lainsäädännöllisinä, hallinnollisina ja kulttuurisina innovaatioina. Esimerkkinä vapaa-ajan asuntojen etätyö on yleistyäkseen vaatinut tietoteknologian ja laajakaistatiedonsiirron läpimurtoa. Ympäristötietoisuuden leviäminen on esimerkki kulttuurisesta innovaatiosta, joka useimmiten on edellytys ympäristöteknologisten innovaatioiden hyväksymiselle. Kaikkien tarkasteltujen innovaatioiden ja käytäntöjen kohdalla arvioidaan alustavasti ja laadullisesti niihin liittyvää ekotehokkuuspotentiaalia ja muita hyötyjä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin vapaa-ajan asuntoihin tai erilaisten mökinkäyttäjien tarpeisiin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 12

14 2 EKOTEHOKKAITA TEKNISIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA VAIHTOEHTOJA VAPAA-AJAN ASUNNON JA YMPÄRISTÖN VARUSTELUUN 2.1 Lämmitys ja kuivanapito Vapaa-ajan asuntojen lämmityksen merkitys Suomen energiataloudessa Kesämökeillä kulutetaan noin 10 % sähkölämmitteisten varsinaisten asuinrakennusten sähkölämmityksen sähkönkäytöstä Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella Suomessa on Energiatilastojen mukaan alle 14 GW. Sähkölämmitystalojen sähkölämmityksen tehontarve on lähes 4 GW. Kesämökkien tarvitsemaksi tehontarpeeksi on karkeasti arvioitu yli 0,5 GW. Kesämökeillä on mahdollista saavuttaa käytännössä suuruusluokaltaan yhtä suuret sähkötehon ja sähkön säästöt kuin sähkölämmitystaloissa. Kesämökeillä sähkölämmitystehoa ja sähköä on huomattavasti helpompi ja halvempi vähentää kuin sähkölämmitystaloissa. Säästö kohdistuu pääasiassa yhteistuotannon ja lauhdetuotannon sähköön. Kuvassa 5 on kuvattu kesämökkien sähkönkäytön kehittymistä. Sähkönkäyttö on kasvamassa voimakkaasti. Mökkibarometrin 2003 mukaan mökeillä käytettiin sähkömaksuihin 80,9 milj. vuodessa. Sähkön oletetulla keskihinnalla 10 snt/kwh muodostuisi kokonaiskulutukseksi kuvassa esitetty n. 800 GWh/a vuosikulutus, jota tukee myös Heidi Melasniemi-Uutelan tekemä arvio mökkisähkön kulutuksesta. Nämä vahvistavat sitä näkemystä, että energiatilastoissa esitetty loma-asuntojen sähkönkulutus on liian alhainen. Kesämökeillä olisi suhteellisen helposti saavutettavissa erittäin halvoilla toimenpiteillä esim. 20 % sähkönsäästö tulevasta ennustetusta kulutuksesta. Tämä tarkoittaisi n. 200 GWh/a sähkönsäästöä vuodessa ja noin tonnia CO2-ekv kasvihuonekaasujen vuosittaista päästövähennystä. EREL:in tavoitteena on merkittävä sähkönsäästö, sähkötehonsäästö sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähennys Vähennys kohdistuu vanhoihin, uusiin ja korjattaviin mökkeihin 800 Mökkisähkö 1 Tuulisähkö mökkisähkön korkeampi arvio MW? 800 GWh/a EREL tavoite mökkisähkö Tuulivoimaloiden tuottama sähkö luvun lama Kuva 5. Kesämökkien sähkönkäyttö kasvaa voimakkaasti. Samalla kasvaa myös sähkötehon tarve, mikä on suuruusluokkaa 500 MW. Kesämökeillä on mahdollista vähentää lämmityssähkön käyttöä huomattavasti, koska mökkejä lämmitetään yhä enemmän silloinkin kun siellä ei olla. Todennäköisesti kesämökeillä kulutetaan huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä Energiatilastoissa on esitetty. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 13

15 2.1.2 Tarkastelun kohdentuminen Kesämökkien lämmityksen ja kuivanapidon kehittämiseen liittyy lukuisia mahdollisia innovaatioita. Tässä kartoituksessa käsitellään vain niitä innovaatioita, joista valitaan aiheet suunniteltuun EREL -tutkimukseen. Merkittävimmät innovaatiot koskevat pääosin kuvassa 6 esitetyn kohderakennusten ryhmittelyn mukaista "mökkityyppiä" 2. Useita tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää rakennuskannassa laajasti lämmittämättömissä tai epäjatkuvassa lämmityksessä olevissa rakennuksissa tai tiloissa. MÖKKI 1 Käyttö viikonloppuisin ja hyvillä ilmoilla kesällä. Talvella hyvin harvoin. Ei sähköverkossa. Ei pyykinpesua. Vesi kantaen sisälle. Vaatimaton ulkohuussi. Vähäiset vaatimukset jäteveden käsittelylle. Kohderakennusten ryhmittely teknisin ominaisuuksin Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset MÖKKI 2 Käyttö viikonloppuisin ja mahdollisesti koko lomakauden. Talvella satunnaisesti. Sähköverkossa. Ei pyykinpesua. Vesi voi tulla sisälle. Laadukas kompostikäymälä sisällä tai ulkona. MÖKKI 3 Käyttö mahdollista läpi vuoden. Sähköverkossa. Pyykinpesukone. Vesi tulee sisälle. Vesivessa sisällä. Tiukat vaatimukset jäteveden käsittelylle. Talousrakennukset varastot ym. epäjatkuvassa käytössä ja/tai haja-asutusalueella Tarkemmat ominaisuudet Lämmitys: talvella kylmänä aurinkopanelit Vesi ja jätevesi: Ilmanvaihto: painovoimainen ilmanvaihto Muu talotekniikka liesi ja jääkaappi kaasulla 12 V sähköjärjestelmä Varusteet Infra Ympäristön palvelut Tarkemmat ominaisuudet Lämmitys: talvella kuivanapitolämmitys Vesi ja jätevesi: Ilmanvaihto: koneellinen poistoilmanvaihto Muu talotekniikka Varusteet Infra Ympäristön palvelut pääkohde Tarkemmat ominaisuudet Taso Omakotitalotasoa? Lämmitys: talvella valmiuslämmitys mahdollisesti ilmalämpöpumppu Vesi ja jätevesi: Ilmanvaihto: sisäänpuhallus- poistoilmanvaihto Muu talotekniikka valvontajärjestelmä Varusteet runsas varustelu Infra voi olla verkostoja käytössä Ympäristön palvelut Näissä muissa rakennuksissa voidaan soveltaa monia teknisiä ratkaisuja Juhani Heljo Kuva 6. EREL -suunnitelmaan liittyvät merkittävimmät innovaatiot kohdistuvat ensisijassa vapaa-ajan asuntoihin, joissa on sähkölämmitysmahdollisuus, mutta käyttö talviaikana on suhteellisen vähäistä (joitakin viikonloppuja ja jokin talvilomajakso). Epäjatkuva lämmitys tarkoittaa tässä lämmitystä, jossa sisälämpötila vaihtelee selvästi enemmän kuin usein käytetyssä yöajan ja viikonlopun lämpötilapudotuksessa. Tiloissa voi olla jokin peruslämpötila, tilat voivat olla osan aikaa lämmittämättömiä tai lämpötila on jokin muu. Merkittävimmät innovaatiot liittyvät tai ovat edellytyksenä kuivanapitolämmitykseen loma-asunnoissa. Ekotehokkuuden kannalta oleellista on sähkön ja sähkötehon säästö sekä kosteusvaurioiden ja homeenkasvun esto mökin rakenteissa ja irtaimistossa. Samanaikaisesti pystytään vähentämään sähkönkulutusta, sähkötehon käyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä sekä rakenteiden ja laitteiden kosteus- ja homevaurioriskiä. Huomioitavaa on, että tällä hetkellä kosteusvaurioiden esto ei välttämättä aina onnistu, vaikka mökeissä pidettäisiinkin yllä suhteellisen paljon sähköä kuluttavaa ja huomattavan sähkötehontarpeen aiheuttavaa peruslämpöä talvella Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 14

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Kotitalouskoneiden käytön edellytykset mökeillä, Arja Rytkönen

Kotitalouskoneiden käytön edellytykset mökeillä, Arja Rytkönen Kotitalouskoneiden käytön edellytykset mökeillä, 30.3. 2010 Arja Rytkönen Mökkejä koneellistetaan Koneiden ja laitteiden yleisyys v. 2003/2008: Jääkaappi 87/91 % Kylmäkellari 27/29 % Pyykinpesukone 12/14

Lisätiedot

MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT

MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT MÖKKILIIKENTEEN EKOTEHOKKUUS Pekka Lahti johtava tutkija VTT 2 Mökkikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla maallepako samalla kun kaupungistuminen kiihtyi maaltapako 2000-luvulla mökinrakennusinnostus

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

MÖKKI Mökkeilykulttuuri - Suomalaisen työn liitto

MÖKKI Mökkeilykulttuuri - Suomalaisen työn liitto MÖKKI 2016 1 Mitä tutkimuksella haluttiin selvittää? Mökkien omistaminen nyt ja miten omistussuhde mökkiin tulevaisuudessa tulee kehittymään? Miten mökeillä vietetään aikaa ja miten ajankäyttö tulee kehittymään?

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja YLEISTÄ monen toimijan vastuulla (LVM, YM, kaupungit ja sen organisaatiot, taloyhtiöt, vakuutusyhtiöt) kaavoituksen rooli on tärkeä poliittinen päätöksenteko voi kaataa hyvät suunnitelmat koordinoiva taho

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot