Focus. Seulonnan yksityistäminen oli virhe SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Matti Hakama. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Focus. Seulonnan yksityistäminen oli virhe SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Matti Hakama. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat"

Transkriptio

1 Tävlingen hör till saken Flunssasta syövän tappaja Testamentit nopeasti apurahoiksi SYÖPÄTUTKIMUS NYT SYÖPÄSÄÄTIÖ Focus 2008 Professori Matti Hakama Seulonnan yksityistäminen oli virhe Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat

2 KANNEN KUVA JYRKI LUUKKONEN SISÄLTÖ 3 PÄÄKIRJOITUS Kultahippuja hiekasta 4 LYHYET Elämä jatkuu Tiedon pirstaloituminen uhkaa seulontoja Professori Matti Hakama on tehnyt pitkän uran seulontojen parissa. Nyt hän on huolestunut syöpäseulontojen tehokkuudesta. Hakaman mielestä keskitetyn järjestelmän purkamiseen liittyy suuria riskejä. Flunssasta koulutetaan syövän tappajaa Tassut siirtävät syöpää Kasvain nääntyy nälkään Syövän jälkeen isäksi Syöpähoidot saattavat vaurioittaa kiveksiä. Lisääntymiskyvyn säilyttäminen on yksi potilaiden suurista huolenaiheista. Eturauhasen syöpä kasvaa salaa Solujen ohjausjärjestelmän salaisuus Raha ei riitä kaikkiin hyviin hankkeisiin Syöpäsäätiöt jakavat vuosittain satoja stipendejä ja avustuksia. Niiden talous nojaa yksityishenkilöiden lahjotuksiin, yritysten osuus kasvaa. 34 Testamentit tukevat tutkimusta 36 Tävling hör till saken när pengar delas ut Pengar är ett bra styrinstrument, säger professor emeritus Carl-Gustaf Standertsjöld-Nordenstam. 40 KASVO WWW Ajantasaiset tiedot Syöpäsäätiöiden myöntämistä apurahoista ja apurahan saaneiden esittely löytyvät osoitteesta Jorma Keski-Oja, apurahalautakunnan tuore puheenjohtaja 1

3 .... PÄÄKIRJOITUS Kultahippuja hiekasta Mikä sinulle on arvokasta? Mitä, jos pyytäisit läheisiäsi ja ystäviäsi kunnioittamaan merkkipäivääsi lahjoituksella kotimaiselle syöpätutkimukselle? Lahjoituksen tuoman hyvän mielen lisäksi vaikutatte yhdessä siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi syöpä voidaan ennaltaehkäistä tai hoitaa. Ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme (09) , Focus on Syöpäsäätiön julkaisema aikakauslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Focuksen tavoitteena on esitellä kiinnostavasti suomalaista syöpätutkimusta. Julkaisija Syöpäsäätiö Liisankatu 21 B Helsinki alkaen Pieni Roobertinkatu Helsinki Puhelin (09) Päätoimittaja Satu Lipponen Toimitus Juttutoimisto Helmi Marika Javanainen Ulkoasu Taina Ilomäki-Virta Kirjoittajat Tuula Ketola Päivi Lehtinen Mardy Lindqvist Petri Nieminen Merja Perttula Tuula Vainikainen Kuvaajat Jouko Keski-Säntti Jyrki Luukkonen Karl Vilhjálmsson Vesa-Matti Väärä Paino Miktor, Helsinki 2008 ISSN Suomalaiset luottavat vahvasti tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmia. Vuoden 2007 Tiedebarometrin mukaan luottamus on erityisen suurta sairauksien voittamisen suhteen: peräti 86 prosenttia ihmisistä piti tieteen mahdollisuuksia syövän ja aidsin voittamisessa erittäin hyvinä tai melko hyvinä. Luottamus on lisääntynyt hiljalleen 2000-luvulla. Suomalaisen lääketieteen tasoa pidetään hyvänä, jopa parempana kuin teknologian tasoa. Ihmiset seuraavat tarkasti tieteeseen ja erityisesti lääketieteeseen liittyviä asioita tiedotusvälineistä. Naiset ovat selvästi kiinnostuneempia kuin miehet. Mediassa tiede on tärkeä sisältö, ja tieteessä esiintyvien erilaisten tutkimustulosten ja näkemysten vastakkainasettelu tarjoaa kiinnostavia aiheita uutisille. Kolmannes ihmisistä on sitä mieltä, että syöpää koskevaa tietoa on liian vähän tarjolla. Suomalainen syöpätutkimus on monilla mittareilla mitattuna korkea tasoista. Usein menestymistä tieteen sisällä mitataan julkaistujen raporttien laadulla ja määrällä. Eurooppalaisen arvioinnin mukaan suomalaisten tutkijoiden tehokkuus on tässä suhteessa mainio: tutkimuksen voima varoihin suhteutettuna syöpätutkimusta tuotetaan meillä paljon useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Monella alalla tieto kaksinkertaistuu lyhyessä ajassa. Pullonkaulaksi osoittautuu kuitenkin olennaisen tiedon erottaminen vähemmän tärkeästä. Tämäkään ei vielä riitä, vaan suuresta tutkimustiedon määrästä pitäisi voida poimia myös heikkoja signaaleja, tiedon siruja, jotka voivat avata uusia näköaloja. Syöpäsäätiön tärkeä tehtävä on tukea Suomessa tehtävää syöpä tutkimusta. Samalla sen pitää keskittyä välittämään tutkimustietoa ymmärrettävässä muodossa sekä lahjoittajille että kaikille tietoa tarvitseville Nyt ensimmäistä kertaa ilmestyvä Focus-aikakauslehti kertoo, millaisia tutkimushankkeita Syöpäsäätiö tukee. Lehti on osa Syöpäsäätiön 60-vuotisjuhlan viestintää. Juhlavuotenaan säätiö järjestää tiedetoimittajille ja tutkijoille suunnattuja tilaisuuksia, joissa etsitään nykyisiäkin parempia tapoja saada tutkimustieto suomalaisten tietoon ja käyttöön. Harri Vertio, pääsihteeri 3 C Syöpäjärjestöt Syöpäsäätiöt

4 Koonnut Satu Lipponen LYHYESTI Täsmälääke ja kasvainsolukko ottavat mittaa toisistaan Mikä ihmeen systeemibiologia? Miten lapsuuden syöpä näkyy aikuisena? 4 RINTASYÖPÄ. Nykyisin tiedetään, että rintasyöpä on ryhmä hyvin erilaisia sairauksia. Erityisen hankalaa on hoitaa naisia, joilla on HER2/neu-geenitekijä. Tämäntyyppisille syöpätapauksille on kuitenkin kehitetty vasta-aine, trastutsumabi. Aine on otettu käyttöön myös Suomessa. HER2/neu on syöpägeeni, johon rintasyövän tutkijat ovat tutustuneet tarkasti. Tiedetään, että aktivoitunut geeni lisää solunjakautumista ja syöpäsolujen leviämiskykyä. Syöpägeenin toiminta ilmenee elimistössä tietynlaisena valkuaisaineena. Siksi sairaus voidaan tunnistaa ja hoitaa. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa hyötyä trastutsumabista. Täsmälääkkeellä toteutettu hoito ei tehoa noin kolmannekseen potilaista. Syytä ei vielä tiedetä. Kyse on solu- ja molekyylitason mekanismeista. Vasta-aineen vaikutusta tutkiva professori Jorma Isola yrittää selvittää, miksi aine ei nujerra kaikkia kasvaimia. Mikä saa tietyt syövät kehittämään puolustuskyvyn täsmälääkkeelle? Vastausta etsitään kasvainsolukosta, jota tutkitaan yhtä aikaa monissa laboratorioissa ympäri maailmaa. Kasvainsolukko on kehitetty potilaalta, joka sairasti ärhäkkää rintasyöpää eikä saanut apua täsmälääkkeestä. Tutkijat arvelevat, että lääkeresistenssin voisi kumota esimerkiksi usean lääkeaineen yhdistelmällä. I Syöpä synnyttää tiedonjanoa Nämä kiinnostavat eniten n uudet hoidot n hoitojen sivuvaikutukset n oireet n taudin ennuste n syövän synnyn syyt Näistä samoista aiheista oli potilaiden ja heidän läheistensä mielestä myös vähiten tietoa saatavilla. Valtaosa vastauksista (1140) kerättiin syöpäklinikoilta Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa. Jorma Isola TIETOLÄHTEET. Se oli ollut aina utelias nainen, mutta syövän saatuaan se suorastaan villiintyi. Näin moni tuttava voisi kertoa sairastuneesta ystävästään. Sairastuminen laukaisee joissakin ihmisissä tiedonjanon. Heille esimerkiksi internet tarjoaa hyvän tuen. Toiset taas haluavat sulkea korvansa koko asialta. He luottavat siihen, että hoito on hyvää ja luottamus kantaa. Suomen Syöpäyhdistyksen ja Lääketietokeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että tiedonjano on suurinta, kun potilas on saanut tiedon sairaudesta. GEENIT. Systeemibiologian tutkimusmenetelmät paljastavat, kuinka monimutkainen ilmiö ihminen on. Nykyisin tunnetaan jo yli 300 syöpään liittyvää geeniä. Niiden toimintaa on kuitenkin vaikea kuvailla. Sitä mekanismia, jolla nämä geenit vaikuttavat syövälle tyypillisiin solujen toiminnan muutoksiin, ei useimmissa tapauksissa tunneta. Systeemibiologia on uusi tutkimusala, joka pyrkii mallintamaan useiden geenien vaikutusta samaan ilmiöön. Systeemibiologiaa syöpätutkimukseen soveltavan tutkijan pitää selvittää ensiksi, mitkä geenit ja geenituotteet liittyvät syövän keskeisiin ilmiöihin, kuten hallitsemattomaan solunjakautumiseen. Geenien etsiminen tapahtuu tehoseulontamenetelmillä, joissa seurataan kemiallisten yhdisteiden tai geenien lisääntyneen tai heikentyneen toiminnan vaikutusta soluihin. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on muodostaa malli, jonka avulla voidaan ennustaa solujen toimintaa normaalitilassa sekä ympäristön, geneettisten mutaatioiden ja lääkeaineiden vaikutusta. I Syöpäsäätiö myönsi euron suurstipendin systeemibiologian professori Jussi Taipaleelle vuonna Tietoa tarvitaan myös silloin, kun syöpä uusiutuu. Tutkimuksessa yllättävää oli se, että myös potilaan lähimmäisellä on suuri tiedontarve. Oma lääkäri on sairastuneiden mielestä luotettavin tietolähde. Luotettavina pidettiin myös muuta terveydenhuollon henkilöstöä, potilasoppaita ja muuta neuvontamateriaalia. Arvokasta on myös omien ystävien kautta tuleva tieto. Entä media? Laatu on hyvää, tuumailivat tutkitut potilaat. Vain hyvin harva piti syövästä uutisointia sensaationhakuisena. I ELÄMÄN LAATU. Lapsena syövän kokenutta ihmistä odottaa yleensä pitkä elämä. Varhaisten hoitojen vaikutukset kuitenkin tuntuvat tulevien vuoden aikana, vaikka ihminen olisi terve. Nykyisin kolme neljästä lapsipotilaasta selviää syövästään. Sairauden vaikutus omaan ja perheen elämään on kuitenkin valtava. Parantunut ennuste on tehnyt mahdolliseksi tutkia, miten lapsisyöpäpotilaat selviävät aikuisena. Kuinka pitkään lapsisyöpäpotilaita pitäisi seurata? Osa asiantuntijoista on elinikäisen seurannan kannalla, koska monet vaikeudet tulevat ilmi vasta vuosien kuluttua. Toisten mielestä lapsuuden syöpä on takana ja edessä elämä, jota seuranta turhaan varjostaa. Yhtenäisestä aikuistuvien lapsisyöpäpotilaiden seurantamallista ei ole Suomessa vielä päätetty. Syöpäsäätiö on rahoittanut muun muassa turkulaisen Päivi Lähteenmäen tutkimusta lapsisyöpäpotilaista. Lähteenmäki on kehittänyt työvälineitä seurantaan ja sairauden jälki hoitoon. Koulussa yhtä hyviä Tutkimukset ovat osoittaneet, että syövän sairastaneet pärjäävät koulussa samalla tavalla kuin muutkin. Sairauden pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu vertaamalla syöpälapsen ja kaltaistetun verrokin peruskoulun päästötodistuksen arvosanoja. Päästötodistuksen sai 97 prosenttia syöpälapsista ja 99 prosenttia verrokeista. Pieni ero johtui pääosin aivokasvainpotilaista, joista 94 prosenttia sai päästötodistuksen. Muissa diagnoosiryhmissä ei todettu merkittäviä eroja. Niiden syöpälasten koulumenestys, joiden hoito ei sisältänyt keskushermoston sädetystä tai lääkehoitoa, oli yhtä hyvä kuin verrokkien. Lääkehoidon saaneet leukemiapotilaat menestyivät myöskin verrokkien kaltaisesti Lapsuusajan syövästä selvinneellä on edessään vuosikymmenien elämä. alle kouluikäisenä sairastuneita leukemiatyttöjä lukuunottamatta. Heillä todettiin pieni, mutta merkitsevä arvosanojen lasku. Aivokasvaimen sairastaneiden arvosanat olivat yleisesti hieman heikompia hoitoryhmästä riippumatta. Selvimmin tämä näkyi hyvin nuorena sädehoitoa saaneilla, joiden arvo sanat olivat yhden yksikön heikommat kuin muilla. Suurimmat erot todettiin vieraan kielen arvosanoissa. Tämä voi osin selittyä työmuistin häiriöillä. Oppimiskyvyn arvioiminen olisi tärkeää ennen koulun aloittamisikää, jotta lapselle voitaisiin tarvittaessa laatia yksilöllinen opetussuunnitelma tai opastaa opettajaa ja vanhempia tukemaan lapsen oppimista. Erään arvion mukaan vuonna 2010 jokaisen 250 aikuisen joukossa on yksi henkilö, joka on kokenut lapsuudessa syövän. Pohjoismaissa lapsipotilaiden selviytyminen on maailman huippua. Tämä avaa harvinaisen hyvän mahdollisuuden arvioida taakse jääneen syövän vaikutuksia. I MIKAEL ANDERSSON/GORILLA 5

5 LYHYESTI 2,7 miljoonaa eurooppalaista syynissä Reippailu voi vähentää hoitojen haittoja 6 TILASTOT. Sairaudesta selviytymiseen liittyvä tieto on kiinnostavaa niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Viime vuonna julkistettiin laaja syöpärekistereihin perustuva tutkimus, joka vertaili eri maiden tilanteita. Tähän Eurocare 4 -tutkimukseen osallistui 83 syöpärekisteriä 23 maasta. Vertailua varten tutkittiin yhteensä 2,7 miljoonan eurooppalaisen syöpäpotilaan tilastotiedot. Suomi ylsi hoitotulosten vertailussa huippumaiden joukkoon. Syövän hoitoon käytetyissä kuluissa Suomi oli kuitenkin vertailun keskikastia, joten suomalaiset pystyivät tuottamaan hyvät tuloksensa pienemmällä rahalla kuin esimerkiksi norjalaiset. Suomessa käytössä oleva kansallinen syöpärekisteri puuttuu monesta muusta maasta kokonaan. Joissakin maissa syöpärekisteröinti ei kosketa kaikkia kansalaisia. Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Timo Hakulinen on yksi Eurocare-tutkijoista. Hakulisen mukaan 13 Euroopan maassa rekisteröinti kattaa koko väestön. Tällaisia maita ovat Itävalta, Suomi, Ruotsi, Tanska, Irlanti, Malta, Slovenia ja Ruotsi. Ranskassa tutkimuksen kannalta riittävän laadukas syöpärekisteröinti kattaa 17 prosenttia väestöstä, Puolassa 9 prosenttia ja Saksassa vain yhden prosentin. Ainakin Italian kohdalla alueellisuus parantaa tuloksia, sillä rekisteröinti toteutuu vauraassa Pohjois-Italiassa, Hakulinen sanoo. Jos koko maa eteläosineen olisi katettu, tilanne olisi toinen. Eurocare on tehty aiemmin vuosina 1995, 1999 ja Vaikka erot ovat kaventuneet, syöpäpotilaiden selviytyminen vaihtelee yksittäisissä syöpätaudeissa, maiden välillä ja eri alueiden välillä. Esimerkiksi Tanska erottuu pohjoismaisista naapureistaan huonommilla hoitotuloksillaan. Myös Britannian tulokset ovat eronneet yllättävästi muista samankaltaisista maista. I Euroopassa on yhä suuria eroja siinä, kuinka syövästä eri maissa selviydytään. Enemmistö syövän sairastaneista palaa työelämään TAUDIN JÄLKEEN. Useat syöpään sairastuneet ovat halukkaita palaamaan työelämään sairautensa jälkeen. He voivat kuitenkin kohdata sairautensa takia työelämässä sekä fyysisiä että sosiaalisia hankaluuksia. Taina Taskila on selvittänyt väitöstutkimuksessaan syövän vaikutusta työllisyyteen, työkykyyn ja työelämässä saatuun tukeen ja sen tarpeeseen. Syövän vaikutusta työllisyyteen selvitettiin rekisteritutkimuksella. Tutkimusaineistoista ensimmäisessä oli ja toisessa työikäistä syöpään sairastunutta sekä saman verran syöpää sairastamattomia vertailuhenkilöitä. Sairastuneidenkin keskuudessa työllisyys vaihteli selvästi koulutuksen ja syöpätyypin mukaan. Korkean koulutuksen saaneet olivat muita enemmän työssä. Syöpään sairastuneista eläkkeellä oli 34 prosenttia ja vertailuhenkilöistä 27 prosenttia. Eri syöpiä sairastavien väliset eläköitymisen erot olivat kuitenkin suuret. I DAVID NIBLACK LIIKUNTA. Liikunta vaikuttaa myönteisesti monien sairauksien ehkäisyyn. Mutta voiko liikunnasta olla hyötyä syöpäpotilaalle, joka yhä useammin selviytyy taudistaan tehokkaiden liitännäishoitojen avulla? Liitännäishoidoilla tarkoitetaan leikkauksen jälkeen annettavia lääkeja sädehoidon eri yhdistelmiä. Liitännäishoidot eivät ole ongelmattomia, kun hoidetaan esimerkiksi rintasyöpää: estrogeenin vaikutus elimistössä vähenee ja seurauksena on vaihdevuosien kaltaisia sivuvaikutuksia, kuten luukatoa, veren rasva-arvojen nousua, hikoilua, kuumia aaltoja, painonnousua ja väsymystä. Sairastuminen ja raskaat hoidot vaikuttavat myös mielialaan. Paksusuolen syöpä vaanii vähän liikkuvaa n Paljon liikkuvien vaara sairastua paksusuolen syöpään on noin puolta pienempi kuin vähän liikkuvilla n Ylipainoisten ja vähän liikkuvien vaara on erityisen suuri Papilloomatutkimus kantaa hedelmää KOHDUNKAULAN SYÖPÄ. Professori Matti Lehtinen sai Syöpäsäätiöltä kymmenen vuotta sitten markkaa tutkimukseensa Papilloomavirus ja kohdun kaulaosan syöpä. Sen jälkeen markkinoille on tullut kaksi rokotetta, joiden avulla kohdunkaulan syöpä voi joskus siirtyä historiaan. Ennen kuin rokotteiden tehosta saadaan näyttöä, on jatkettava kohdunkaulan syövän seulontoja, joiden tiedetään varmuudella estävän syövän syntyä. Liikunnalla on monipuolisia terveysvaikutuksia, jotka kohdistuvat valtaosin samoihin osa-alueisiin kuin rintasyövän liitännäishoitojen haitat, kertoo dosentti Tiina Saarto. Liikunnan vaikutuksia on kuitenkin tutkittu melko vähän rintasyöpään sairastuneilla naisilla. Voiko säännöllinen liikunta estää tai vähentää liitännäishoitojen aiheuttamia pitkäaikaishaittoja ja rintasyövän uusinnan riskiä? Jos tällainen yhteys havaittaisiin, se olisi sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti merkittävä asia. Vastausta odoteltaessa kannattaa lähteä lenkille vaikka huvin ja virkistyksen vuoksi. I n Liikunnalla saattaa olla merkitystä myös rintasyövän ja naisten hormoniriippuvaisten syöpien (munasarjojen, kohdunrungon ja -kaulan ja emättimen syöpä) ehkäisyssä Papilloomavirus on edelleen ajankohtainen asia Syöpäsäätiön apurahojen jaossa. Vuoden 2007 apurahoilla tutkitaan papilloomavirusten tartuntatapoja perheessä ja etsitään virusperäisen syövän syntymekanismeja. Hyvä uutinen on se, että kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus Suomessa on maailman alhaisimpia. Huono uutinen koskee kehitysmaita. Niissä on 80 prosenttia kohdunkaulan syöpään sairastuvista naisista ja heikot mahdollisuudet rokotteiden ostamiseen. I Apua, onko se perinnöllistä? GEENIT. Entä jos sairastan perinnöllistä syöpää? Useimmiten näin ei ole, sillä perinnöllinen syöpä on harvinainen. Vain noin 5 10 prosenttia syövistä on periytyviä. Huoli hälvenee usein esimerkiksi Syöpäjärjestöjen periytyvyysneuvonnan avulla. Jos jatkotutkimuksiin on syytä, henkilö ohjataan geenitestaukseen. Sen tulos voi osoittaa, että henkilö kuuluu esimerkiksi sukuun, jossa periytyy alttius ei-polypoottiseen paksusuolen syöpään (HNPCC). Paksusuolen syövän ensimmäinen merkki on polyyppi, joka voidaan poistaa. Tietyissä suvuissa tarkastuksissa täytyy käydä tiheään, koska polyyppeja ilmaantuu paljon. Tieto syövästä aiheuttaa monille ahdistusta. Siksi ei olekaan itsestään selvää, miten syövästä tulisi kertoa ja miten se eri ihmisiin vaikuttaa. Psykososiaalinen tutkimus antaa vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka tieto kulkee sukupolvelta toiselle. Esimerkin paksusuolen syöpää sairastavassa suvuissa kulkeva mutaatio on yli 500 vuotta vanha. HNPCC-oireyhtymää voidaan pitää todennäköisenä, jos kolme ensimmäisen asteen sukulaista on sairastunut paksusuolen syöpään ja ainakin yksi heistä on ollut alle 50-vuotias. I Miten geenitestauksen tulos vaikuttaa myöhempään elämään? Espoolaisen Kaija Aktan-Collanin tutkimus informaation kulusta on yksi vuoden 2007 Syöpäsäätiön apurahan saaneista hankkeista. 7

6 TEKSTI xxx xxxxxxx TEKSTI I KUVAT Merja Perttula xxxxx xxxxxxxx KUVAT Jyrki Luukkonen Tiedon pirstaloituminen 8 uhkaa seulontoja Professori Matti Hakama on huolissaan syöpäseulontojen tehokkuudesta. Hakaman mielestä keskitetyn järjestelmän purkamiseen liittyy suuria riskejä. 9

7 Yleinen seulontajärjestelmä on kymmenen kertaa tehokkaampi kuin spontaani toiminta. PROFIILI MATTI HAKAMA Syntynyt 1939 Oulussa Perhe Kolme lasta ja viisi lastenlasta Harrastus Vaimon kanssa soutelu ympäri Suomen vesistöjä n M.Sc Minnesotan yliopisto 1966 n VTT Helsingin yliopisto 1970 n Tampereen yliopiston epidemiologian professori n Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisterin johtaja n Lukuisia kansainvälisiä tehtäviä, mm. yli 20 vuoden ajan WHO:n neuvonantajana n Yli 300 tieteellistä julkaisua erityisesti syöpäepidemiologian alalta n Vuoden 2004 epidemiologi Matti Hakama katselee nyt huolestuneena keskitetyn järjestelmän purkamista. Hänen mielestään seulontojen toimintaedellytykset heikkenevät, kun yleinen ohjaus kevenee. Hakama pitää virheenä yleisiä suosituksia ja ohjeita antaneen lääkintöhallituksen lakkauttamista. Hän arvostelee myös Syöpäjärjestöjä syövän ja rintasyövän seulontakeskusten myymisestä yksityisille yrittäjille. Hakama epäilee, etteivät yritykset kanna samanlaista yhteiskuntavastuuta kuin kolmannen sektorin järjestöt. Pirstoutumisesta on aiheutunut myös lisää työtä, hän sanoo. Joukkotarkastusrekisterin arviointityö on hankaloitunut. Sinne pitäisi saada lisää resursseja, jotta kuntia voitaisiin neuvoa, mitä kaikkea seulontoihin liittyy. Se on paljon muutakin kuin vain sitä, kuinka monta euroa yhden ihmisen seulonta maksaa. Hakama on pannut merkille, että kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on alkanut uudestaan suurentua seulonnan Meidän täytyy varautua samaan kuin terveydenhuollossa yleensäkin. Eurolla saatu hyöty pienenee ja pienenee. kohteena olevissa ikäryhmissä, erityisesti alle 45-vuotiailla. Emeritusprofessori laskee, että suunnanmuutokseen on vaikuttanut osaltaan seulontajärjestelmän löystyminen. Spontaani seulonta ei toimi Intiakin tarvitsi Hakaman Emeritusprofessori Matti Hakama sanoo painokkaasti, ettei lääketiede saa olla tiedettä tieteen takia. Ensisijainen tavoite on parantaa ihmisten terveyttä. Jokainen vastuullinen tutkija hakee tutkimusaiheita, joilla on vaikuttavuutta terveyteen, Hakama sanoo. Hakama pitää Joukkotarkastusrekisterin johtajan paikkaa tutkijalle ihanteellisena: tutkimus ja käytännön työ ovat selkeästi limittyneet toisiinsa. Jos ei tee käytännön työtä hyvin, ei ole mitään, mitä tutkia. Hakamalle hyvin tärkeä on ollut intialaisten syöpäepidemio logien koulutus, joka alkoi vuonna 1990 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella. Sittemmin koulutusta on laajennettu myös muiden kehitysmaiden opiskelijoihin. Hakama sai herätteen asiaan, kun hän oli WHO:n asian tuntijana perustamassa Intian syöpärekisterien verkostoa. Tällainen koulutus puuttui siihen aikaan Intiasta kokonaan. Hakama on työskennellyt syöpäepidemiologina Yhdys valloissa, Saksassa ja Ranskassa. Hän tekee edelleen tiivistä tieteellistä yhteistyötä intialaisten syöpäepidemiologien kanssa. Intian värikäs kulttuuri on tarjonnut Hakamalle mieleenpainuvia elämyksiä. Hakama sanoo kuitenkin, että epidemiologille riittää, että häntä tarvitaan jossakin. Kohdemaata ei valita kokemusten tai eksotiikan vuoksi. Hakaman tuorein tieteellinen työ arvioi Intian syöpätilannetta. Vuosittain noin intialaista sairastuu syöpään, mutta heistä vain saa hoitoa. 10 Suomi on syöpäseulontojen maailmanmestari. Tutkimus ja tietojärjestelmät ovat huippuluokkaa. Tietosuojalainsäädäntö on suvaitsevainen ja tutkimusmyönteinen. Tämä kehikko alkaa väestörekisteristä ja päättyy sairaalan portille, epidemiologian emeritusprofessori Matti Hakama sanoo. Professori Hakama on tehnyt pitkän uran seulontojen hyväksi. Hakama työskenteli seulontaohjelmia arvioivan Joukkotarkastusrekisterin johtajana sen perustamisvuodesta 1968 lähtien aina vuoteen 2004 asti. Hän on ollut mukana käynnistämässä kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulontaa. Hakaman mielestä seulontojen pitäisi nojata valtakunnallisesti ja yhtenäisesti organisoituun toimintaan. Suomalaisen seulontajärjestelmän tehokkuus on perustunut juuri voimakkaaseen keskittämiseen. Järjestelmän avulla on löydetty tasapaino hyödyn ja haitan eli kuolemien estämisen ja toisaalta yliseulonnan tai hinnan välillä. Tämä on ollut ainoa oikea linja vaikka joukkotarkastustoimintaa on syytetty holhoamisesta ja vaadittu, että ihmisillä pitäisi olla valinnanvapautta. Kohdunkaulan syövän ja rintasyövän seulonnan osallistumisprosentit pysyivät hyvin korkeina yleisen seulontajärjestelmän aikana. Professori Matti Hakama pelkää tämänkin saavutuksen rapautumista. Jos osallistuminen laskee, niin se iskee juuri niihin naisiin, jotka eniten tarvitsisivat sen seulan. Ne naiset, joiden syöpävaara on muutenkin alhainen, käyvät puolestaan jopa tarpeettoman usein tutkimuksissa. Hakama kertoo tutkimuksesta, joka selvitti yleisen seulontaorganisaation ja spontaanisti seulontoihin hakeutumiseen perustuvan systeemin välistä eroa. Se osoittautui dramaattisen suureksi. Spontaanin toiminnan teho on vain yksi kymmenesosa yleisesti organisoidun järjestelmän tehosta, Hakama sanoo. Omatoimisesti tutkimuksiin hakeutuvat edustavat sen sijaan valistunutta ryhmää, joka huolehtii hyvin terveydestään. Yleisessä järjestelmässä mukaan saadaan myös he, jotka muuten laiminlöisivät tutkimuksia. Hakama ottaa esimerkiksi papa-näytteen. Se otetaan gynekologisen tarkastuksen yhteydessä kerran vuodessa tai kahdessa mutta yleisen seulontajärjestelmän puitteissa vain kerran viidessä vuodessa. Yleinen järjestelmä torjuu siitä huolimatta tehokkaammin syövän vaaraa. Pienemmällä rahalla saadaan enemmän terveyttä. Osa seulontojen hienoista tuloksista johtuu naisten valistuneisuudesta. Seulonnat ovat saaneet naisten lähes varauksettoman hyväksynnän. Jos vallalle olisi päässyt ilmapiiri, että seulonnat ovat vain huono-osaisten armopaloja, niin tilanne olisi varmasti toinen. Tasa-arvo kuuluu suomalaisen yhteiskunnan suuriin etuihin. Asenteet ovat vaikuttaneet myös siihen, miten todettuihin tautitapauksiin suhtaudutaan ja miten niitä hoidetaan. Kun ennen mammografia-aikaa huomattiin rinnassa kyhmy, odotettiin, kasvaako se. Jos näin tapahtui, vasta sitten kyhmy leikattiin. Nykyisin moinen asenne ei tulisi kysymykseen. Kyhmy leikataan heti, kun seulonnassa näkyy jotakin hälyttävää. Sitten suolistosyövän kimppuun Matti Hakama ei ole jättänyt työtään, vaikka onkin emeritus. Hän suuntaa lähes päivittäin kulkunsa Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselle, jossa hän tekee tutkimusta ja ohjaa väitöskirjan tekijöitä. Keskiviikkoisin ohjelmassa on käynti Helsingissä Suomen Syöpärekisterin toimistossa. 11

8 SEULONNAN MERKKIPAALUJA Kohdunkaulan syöpä Rintasyöpä Suolistosyöpä n Kohdunkaulan syövän seulonta aloitettiin Suomessa 1963 ensimmäisten maiden joukossa. n Kohdunkaulan syöpää ehkäiseviin joukkotarkastuksiin kutsutaan kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein, joissakin kunnissa myös hieman tätä nuoremmat tai vanhemmat naiset. Vuosittain seulontakutsun saa noin naista. n Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä. Kaikista syövistä kohdunkaulan syöpä on parhaiten estettävissä: syöpää edeltäviä esiasteita osataan etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista syöpää ei kehity. n Rintasyövän seulontaohjelma alkoi kokeiluna 1981 ja laajeni valtakunnalliseksi n Kunnat järjestävät maksuttoman seulonnan vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Seulontakutsun saa vuosittain yli naista. n Rintasyöpä on ollut suomalaisten naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien. Syövän esiintyvyys on alhainen alle 30-vuotiailla ja alkaa kasvaa 45. ikävuoden jälkeen. Vuonna 2006 rintasyöpään sairastui Suomessa yli naista. n Suomessa kohdunkaulan syövän rutiiniseulon - n Mammografiaseulontatutkimuksilla voidaan noilla voidaan estää 80 prosenttia kuolemista. estää noin 25 prosenttia kuolemista n Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä. Ne ovat eturauhasja rintasyövän jälkeen yleisimpiä syöpätauteja Suomessa. n Suolistosyövän joukkotarkastus käynnistyi syksyllä 2004, ja se laajenee vähitellen kunnissa ja kohdeväestössä. Maksuttomaan seulontaan kutsutaan vuotiaita miehiä ja naisia. Seulonta perustuu itse kotona otettavaan ulostenäytteeseen. n Satunnaistettujen seulontakokeiden mukaan kuolleisuus paksu- ja peräsuolen syöpään vähenee noin 15 prosentilla johtanut siihen, että myös tutkimuksen verrokkimiehet menevät otattamaan PSA-näytteen, eikä tutkijoilla ole mitään, mihin verrata. Hakama ihmettelee siksi esimerkiksi työterveyshuollon hanakkuutta tarjota mittauksia. PSA-tutkimusten haitat tunnetaan, mutta ei hyötyä. Haitoista vakavin on ylidiagnostiikka eli löydetään syöpäkasvaimia, jotka olisivat jääneet oireettomiksi miehen koko elinajaksi. Ylidiagnostiikka ja ylihoito johtavat moniin ongelmiin. Eturauhassyövän leikkaus- ja sädehoitoon liittyy potilaan elämänlaatua heikentäviä haittavaikutuksia, kuten impotenssia, virtsanpidätyskyvyn häiriöitä ja ruoansulatuskanavan oireita. Siksi emme voi suositella seulontaa, ennen kuin asia varmistuu. Joskus voi tulla vastaan sellainenkin tilanne, että hyötyvaikutus on niin pieni, ettei toimintaan pidä ryhtyä. Hakama painottaa, että ennen kuin päätetään eturauhassyövän rutiiniseulonnasta, on odotettava kiltisti tuloksia, joita tuskin saadaan vielä tänä vuonna. Kurkkimaan ei saa mennä, sillä se vaikuttaa sekä tietoisesti että alitajuisesti johtopäätöksiin. 12 Keskiviikko oli aikoinaan myös Syöpärekisterin sivutoimisena johtajana toimineen professori Erkki Saxenin vakiopäivä. Muistan, miten hän tuli toimistoon ja halusi tarkan selonteon viikon töistä. Hän valvoi ja ohjasi jämäkästi, mutta kannustaen, Matti Hakama kertoo pilke silmäkulmassa selittäessään omaksumansa käytännön taustaa. Tänä keväänä keskiviikkokäynneillä pohditaan muun muassa suolistosyövän ja kohdunkaulan syövän seulontojen kehittämistä. Rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulonnat ovat käytössä jo lukuisissa maissa. Suomi on kuitenkin ainoa maa, missä tehdään suolistosyövän seulontoja. Tällä hetkellä suolistosyövän seulonta on vielä arpapeliä. Seulontaa laajennetaan muutaman vuoden ajan satunnaistamalla ja ottamalla mukaan uusia kuntia. Tämä on ainoa oikea tapa. Kun laajennus tehdään tieteellisillä säännöillä, pystytään myös ennen pitkää kertomaan, onko rutiiniseulonnasta hyötyä vai ei. Matti Hakama on tyytyväinen siihen, että seulonnat käynnistettiin Suomessa niin kuin ne olisivat tieteellistä tutkimusta. Heitettiin siis arpaa siitä, kuka ensimmäisenä pääsee seulaan, eikä valikoitu ihmisiä mukaan esimerkiksi heidän asemansa perusteella. Tällä tavalla saatiin mahdollisimman paljon vertailtavuutta seulottujen ja verrokeiksi jäävien seulomattomien välille. Tämän jälkeen on voitu arvioida toiminnan vaikuttavuutta, ja laajentaa arviointia uusiin ikäluokkiin ja valtakunnalliselle tasolle. Nuorten seulonta on kyseenalaista Vaarattomien kasvainten leikkaukset heikentävät elämänlaatua. Useissa muissa maissa joukkotarkastuksia ei ole käynnistetty samalla tavoin. On seulottu vuosikymmeniä, mutta varmuus siitä, onko seulonnasta ollut hyötyä, on puuttunut. Näin on käynyt muun muassa Englannissa. Tällaiseen tilanteeseen joudutaan, kun seulonta tapahtuu spontaanisti: ihmisille kerrotaan, että tällaista olisi tarjolla, tulkaa. Mukaan on valikoitunut ihmisiä, joiden pohjariskistä ei tiedetä yhtään mitään. Viime aikoina Suomessa on siirrytty mammografiaseulonnoissa digitaaliseen aikaan. Matti Hakama olisi toivonut, että ennen digitaalisen menetelmän käyttöönottoa asia olisi varmennettu satunnaistamalla: joka toinen nainen olisi kuvattu vanhalla tavalla ja joka toinen uudella. Digitaalimammografialla löytyy aikaisempaa enemmän tiloja, jotka luokitellaan syöviksi, Hakama sanoo. Kuitenkaan ei tiedetä, olisivatko ne kehittyneet naisen tappavaksi syöväksi vai olisivatko ne pysytelleet harmittomina. Nyt jäi saamatta tieto siitä, onko lisääntynyt herkkyys vain ylidiagnostiikkaa. Mammografiaseulontoja on laajennettu 69-vuotiaisiin vuoden 2007 alussa. Matti Hakaman mielestä yläikärajasta ja samalla omista rahoista päättäminen kuuluu ilman muuta kunnalle. Rintasyöpäseulonta puree myös vanhempiin ikäluokkiin. Vaikeampi on arvioida, mihin alaikäraja pitäisi laittaa. Se kuitenkin tiedetään, että mitä pitemmälle alle 50 vuoden mennään, sitä vähemmän on vaikuttavuutta. Samalla sädehaittavaara kasvaa. Varoitus PSA-seulonnoista Viime vuosina on keskusteltu vilkkaasti PSA-mittauksiin perustuvista eturauhassyöpäseulonnoista. Selvyyttä asiaan haetaan vuonna 1996 aloitetusta kansainvälisestä tutkimuksesta, jota toteutetaan samanaikaisesti seitsemässä maassa. Suomalaisten osuus muodostaa tutkimuksen laajimman osan. Tutkimusväestönä ovat vuotiaat miehet Helsingissä ja Tampereella sekä niiden lähialueilla. Seulontaryhmään kuuluvat satunnaistetut miehet kutsutaan PSA-kokeeseen neljän vuoden välein. Matti Hakaman mielestä satunnaistettu tieteellinen koe aloitettiin liian myöhään. Monta vuotta meni hukkaan, kun tutkijat kiistelivät sen tarpeellisuudesta. Miesten kiinnostus oman syöpäriskin selvittämiseen PSA:n avulla on selvästi lisääntynyt. Tämä on Hakaman mukaan Läpimurtoja tulee harvoin Seulonta on suuri tutkimushaaste ja kiinnostava bisnes. Seulontakongressien yhteydessä esitellään usein kymmeniä uusia testejä, jotka pitäisi ottaa käyttöön. Toistaiseksi testeistä on osoitettu vaikuttaviksi vain papanäyte, kehitysmaissa kohdunkaulan syövän etikka- tai joditesti, mammografia ja suolistosyövän paljastava ulosteen piilevä veritesti. Hyödyttömäksi on osoitettu muun muassa keuhkosyövän testi, joka perustuu yskösnäytteestä otettuun irtosolukokeeseen ja röntgenkuvaan. Lähes kaikista muista tarjolla olevista testeistä ei ole näyttöä puoleen eikä toiseen. Matti Hakama sanoo, että jos tulevaisuudessa otetaan uusia massatestejä käyttöön, niillä todennäköisesti seulotaan pienempiä vaikutuksia kuin tähän asti. Hyödyllisiä keksintöjä syntyy hyvin harvakseltaan. En usko, että nurkan takana on jotakin aivan mullistavaa. Meidän täytyy varautua samaan kuin terveydenhuollossa yleensäkin. Eurolla saatu hyöty pienenee ja pienenee. I WWW Lisää tietoa seulonnoista, niiden kattavuudesta ja tuloksista sekä 13

9 TEKSTI xxx xxxxxxx TEKSTI Päivi Lehtinen KUVAT I KUVAT Jouko xxxxx Keski-Säntti xxxxxxxx 14 Idea on vanha. Tutkijat keksivät jo 1950-luvulla, että syöpäkasvain pienenee, kun siihen ruiskutetaan adenoviruksia. Havainto osoitti, että virus tuhoaa syöpäsoluja. Virusten käyttöön perustuvan hoidon kehittäminen unohtui kuitenkin vuosikymmeniksi, kun solunsalpaajista löytyi uusi ja ennennäkemättömän tehokas ase syöpää vastaan. Aikaa myöten on kuitenkin ymmärretty, ettei mikään yksittäinen hoitomuoto voi nujertaa kaikkia syöpiä. Syövän vastaisessa taistelussa tarvitaan monia erilaisia lähestymistapoja, ja siksi myös virusten käyttö on alkanut kiinnostaa uudelleen, professori Akseli Hemminki sanoo. Professori Hemmingin laboratoriossa käytetään adenoviruksia taistelussa syöpää vastaan. Syöpäsoluihin päästyään adenovirukset alkavat jakaantua nopeasti ja lopulta räjäyttävät syöpäsolut. Ongelmana on, että adenovirukset tunkeutuvat myös terveisiin soluihin. Meidän tavoitteemme on muokata sellaisia viruksia, jotka eivät pysty jakautumaan terveissä soluissa, mutta jotka tartuttavat ja tuhoavat syöpäsoluja, Hemminki kertoo. Syöpä avaa solun suojauksen Virusten muokkaaminen ei ole erityisen vaikeaa nykyisillä menetelmillä. On kuitenkin tiedettävä tarkkaan, mitä ominaisuuksia viruksista kannattaa poistaa, jotta se tuhoaa syöpäsoluja ja on vaaraton terveille soluille. Kun adenovirus tunkeutuu ihmisen soluun, sen täytyy inaktivoida solukasvua rajoittavat tekijät, jotta se voi jakautua. Solukasvua rajoittavat tekijät lakkaavat toimimasta itsestään, kun solu muuttuu syöpäsoluksi. Hemminki vertaa solua muurin ympäröimään linnaan, jonne pääsee vain tiettyjä reittejä pitkin. Terveeseen soluun päästäkseen virus tarvitsee avaimet portteihin. Akseli Hemminki kehittää virusta, joka tuhoaa pahat solut ja säästää hyvät. PROFIILI AKSELI HEMMINKI Syntynyt 1973 Helsingissä Perhe Naimisissa, 2,5-vuotias poika Harrastukset Basson soitto, lenkkeily ja hiihto n Tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimus - ohjelmassa ja HUSLABissa n Yksityisen Docrates-klinikan syöpälääkäri Uran ikimuistoisin hetki Ensimmäisen potilaan hoitaminen onkolyytti sellä viruksella, jonka olimme itse rakentaneet Motto Ei pidä valittaa, jos ei ole parannusehdotuksia. Flunssasta koulutetaan syövän tappajaa 15

10 Syöpää ei saa suvaita TEKSTI xxx xxxxxxx I KUVAT xxxxx xxxxxxxx 16 Tutkijat palaavat laboratorioon kehittämään hoitoa, jos se ei ole kliinisissä tutkimuksissa riittävän tehokas, sanoo professori Akseli Hemminki. Syöpäsoluissa portit ovat kuitenkin vaurioituneet ja valmiiksi avoinna tunkeilijalle, joka pääsee sinne ilman avaimiakin. Olemme havainneet, että pystyäkseen jakautumaan solussa viruksen täytyy inaktivoida esimerkiksi kasvunrajoitetekijä p53. Syöpäsolussa p53 ei enää toimi, joten viruksen ei tarvitse välittää siitä. Näin ollen voimme esimerkiksi poistaa viruksesta sen ominaisuuden, jota se tarvitsee p53-tekijän inaktivoimiseen. Vauhtia tutkimuksen kiertoon Hemmingin tutkimusryhmä on nyt rakentanut ensimmäisen sukupolven muokatut adenovirukset. Niitä on testattu soluviljelmissä, rintasyöpäkudoksesta Työskentelen tutkimustyön lisäksi myös syöpälääkärinä. Olen monta kertaa kohdannut esimerkiksi laajasti levinnyttä rintasyöpää sairastavan pienten lasten äidin, jonka sairauteen ei ole parannuskeinoa. En voi hyväksyä sitä, eikä sitä pidäkään hyväksyä. Meidän on taisteltava syöpää vastaan. Meillä pitää olla mahdollisuus etsiä ja tutkia myös uusia lähestymistapoja syövän nujertamiseen. Hyödyntävän ja kliinisen tutkimuksen tekemisen pitää olla niin edullista ja helppoa, että se kannustaa ottamaan käyttöön uusia hoitomuotoja. ote tuissa näytteissä, ihmisen maksakudoksessa ja hiirissä. Tulokset ovat lupaavia. Solu- ja eläinmalleissa saadut lupaavat tulokset eivät tietenkään takaa sitä, että hoito tehoaa tai on turvallista myös ihmisille, sillä adenovirus ei juuri jakaannu muissa eläimissä kuin hiirissä. Tarkemmat tiedot on mahdollista saada ainoastaan potilaista, Hemminki sanoo. Huolellisesti tehdyissä kliinisissä kokeissa tai hoitokokeiluissa saattaa selvitä nopeasti, miten hoitoa tai tässä tapauksessa virusta voidaan parantaa. Jos hoito näyttää toimivan, mutta ei tarpeeksi tehokkaasti, tutkijat palaavat laboratorioon kehittämään menetelmää. Sen jälkeen jatketaan kliinisiä kokeita. Professori Hemminki kaipaa prosessiin lisää vauhtia. Laboratoriossa ja klinikalla tehtävän kliinisen tutkimuksen välinen sykli pitäisi saada paljon nopeammaksi. Potilasturvallisuuden nimissä kliinisen tutkimuksen aloittaminen on tehty nykyisin niin vaikeaksi ja kalliiksi, että se saattaa kuihtua kokonaan pois akateemisesta ympäristöstä. Tällöin perustutkimuksen tekemisen motivaatio kärsii. Säteileviä viruksia? Akseli Hemminki ei usko, että syöpä voitetaan lopullisesti virusten avulla. Tutkimusten ja kehitystyön jälkeen viruksista voi kuitenkin tulla yksi hyvä hoitomenetelmä muiden joukkoon. Usein parhaita tuloksia saavutetaan eri hoitomuotojen yhdistelmällä. Sädehoito on tehokas syövän hoitokeino. Sitä ei kuitenkaan voi kohdentaa pelkkiin syöpäsoluihin, vaan se tuhoaa myös hoidettavalla alueella olevia terveitä soluja. Säde hoidon teho voitaisiin moninkertaistaa, jos se voitaisiin kohdistaa pelkästään syöpäsoluihin. Kilpirauhasen syövässä näin on jo voitu tehdä, koska kilpirauhanen varastoi jodia. Hoidossa käytetään radiojodia, joka kerääntyy vain kilpirauhaseen ja tuhoaa säteilyllään syöpäsolut. Kilpirauhasen kyky sitoa jodia perustuu sen soluissa olevaan jodinkuljetuskanavaan. Hemmingin tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, onko samanlaisen jodinkuljetuskanavan rakentaminen mahdollista myös adenovirukseen. Kun virus kuljettaisi jodinkuljetuskanavan syöpäsoluihin, niiden tuhoamiseen voisi käyttää radiojodia kuten myös kilpirauhasen syövässä. Tässä hoitomallissa yhdistyisivät sädehoito ja virusten käyttö. Samalla hyödynnettäisiin sitä seikkaa, että viruksen infektoima syöpäsolu on tavallista herkempi säteilylle. I Akseli Hemminki on ollut vuodesta 2007 Suomen Syöpäinstituutissa K. Albin Johanssonin säätiön nimikkoprofessori. Lahjoitusprofessuuri on viisivuotinen. Hemminki sai 2007 Syöpäsäätiön suurapurahan, euroa. 17

11 Turussa on erittäin hyvät olosuhteet lääkkeiden kehittäiseen tähtäävälle tutkimukselle, sanoo professori Jyrki Heino. PROFIILI JYRKI HEINO Syntynyt1958 Raumalla Perhe Vaimo anestesiologian erikoislääkäri Tyksissä, poika opiskelee lääketiedettä ja tytär lukiossa Harrastukset Lukeminen ja viinien maistelu TEKSTI Päivi Lehtinen KUVA Vesa-Matti Väärä 18 Tassut siirtävät syöpää Integriinit ovat tassuja, joilla solu tarttuu ympäristöönsä. Tutkijat kehittävät integriinien salpaajista täsmäasetta, joka estää syövän leviämisen. Solut kiinnittyvät ympäristöönsä integriinien eli solun pinnan reseptoreiden avulla. Integriinit ovat otollisia kohteita lääkkeille, koska kaikki solut tarvitsevat niitä. Turun yliopistossa työskentelevä professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä tutkii neljän integriinin muodostamaa alaryhmää, kollageenireseptoreita. Niillä näyttää olevan keskeinen rooli monen syövän leviämisessä. Integriineihin vaikuttavia lääkkeitä hyödynnetään jo useiden sairauksien hoidossa. Verihiutaleiden integriinejä salpaavat lääkkeet auttavat sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa, ja tulehdussolujen integriinien salpaajat lääkitsevät psoriaasia. Joitakin samalla periaatteella toimivia syöpälääkkeitä on viety potilaskokeisiin, mutta kollageenireseptoreiden salpaajat ovat vielä tutkimusvaiheessa. Jyrki Heino uskoo, että myös tästä ryhmästä voi löytyä tehokkaita syöpälääkkeitä. Siitä on jo selvää näyttöä, että ainakin yhdellä tai kahdella tutkimistamme kollageenireseptoreista on tärkeä rooli monen syöpäkasvaimen leviämisessä. Suosikki-integriinimme alfa2-beeta1 osallistuu ainakin melanooman, eturauhasen syövän, mahasyövän ja munasarjan syövän leviämiseen, Heino kertoo. Heinon tutkimusryhmän perusajatus on, että kollageenireseptorin salpaaminen estää syövän leviämisen. Joissakin olosuhteissa se saattaa jopa tappaa syöpäsolun. Kahdella tutkituista kollageenireseptoreista on ilmeisesti tärkeä rooli myös kasvaimen verisuonten muodostumisessa. Koe-eläintutkimusten mukaan näiden kahden reseptorin salpaaminen estää kasvaimen verisuonituksen kehittymistä. Ilman verisuonitusta kasvain ei saa ravintoa, jolloin se tavallaan kuolee nälkään. Uusia täsmälääkkeitä? Reseptorin rakenne pitää tuntea yksityiskohtaisesti ennen kuin voidaan kehittää siihen sitoutuva ja sen toiminnan salpaava lääkemolekyyli. Juuri tätä selvitystyötä professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä tekee. Samalla Heinon tiimi selvittää, mitä solutasolla tapahtuu, kun syöpä tunkeutuu ympäröivään kudokseen. Professori Heino ei usko, että kollageenireseptoreita salpaavista molekyyleistä tulee syövän yleislääkkeitä. Ne sopivat pikemminkin muita hoitoja tukeviksi täsmälääkkeiksi tiettyjen syöpäsairauksien tai niiden alatyyppien taltuttamiseen. Lääke, joka estää kasvaimen verisuonituksen muodostumista salpaamalla siihen osallistuvat kollageenireseptorit, voisi tosin tehota moniin syöpäsairauksiin. Heinon tutkimusryhmän työ etenee hyvin. Ryhmä on Uran ikimuistoisin hetki Työskentelin 1980-luvun lopulla professori Joan Massaguén tutkimusryhmässä. Hän on nykyään maailman johtavia syöpä biologeja. Jälkikäteen olen arvostanut tätä mahdollisuutta yhä enemmän ja tutkimusryhmässä vietetty aika kulkee mukana kuin a moveable feast. Motto Simplify, simplify julkaissut useita uusia havaintoja ensimmäisenä maailmassa ja sen jäsenet ovat tehneet 13 väitöskirjaa. Kaiken kaikkiaan maailmalla on kymmenkunta ryhmää, jotka tutkivat kollageenireseptoreita. Turussa on erittäin hyvät olosuhteet lääkkeiden kehittämiseen tähtäävälle tutkimukselle. Ketju toimii saumattomasti peruslöydöksistä aina kliinisiin tutkimuksiin asti, Heino kehuu.i Jyrki Heino sai vuonna 2005 Syöpäjärjestöiltä euron rahoituksen hankkeeseen Integriinien välittämä syöpäsolujen ja kollageenin vuorovaikutus, vuonna 2007 hän sai euron apurahan. Nanolääketiede tutkii pienistä pienintä Professori Jyrki Heino ja Turun yliopiston muut nano - lääketieteen tutkijat näkevät syvälle elävien solujen sisään. Uuden atomivoima- ja kerroskuvausmikroskoopin yhdistelmän avulla solujen rakennetta voi tarkastella atomin tarkkuudella. Turussa oleva laite on Suomessa ainutlaatuinen. Nanolääketieteen avulla voidaan kehittää entistä tehokkaampia ja turvallisempia diagnostisia menetelmiä ja hoitoja. Kun lääke saadaan kohdistettua tarkasti tiettyyn kudokseen tai solutyyppiin, lääkettä voidaan annostella vähemmän ja sivuvaikutusten määrä vähenee. Nanolääketieteen odotetaan tuottavan myös kustannussäästöjä. Monet lääkesovellukset liittyvät nanokokoluokkaa olevien partikkelien eli nanopartikkelien käyttöön. Nanopartikkelien käyttäytymisestä soluissa ja elimistössä tiedetään vasta vähän. Nyt haasteena on kohdistaa nanopartikkelit haluttuun kudokseen tai solutyyppiin. Tutkijat selvittävät, miten nanopartikkelit kulkeutuvat solujen sisälle ja miten niitä voi ohjata oikeaan kohteeseen solun sisällä. Ehkä tulevaisuudessa voidaan tehdä jopa älykkäitä nanopartikkeleita, jotka vapauttavat lääkettä tarpeen mukaan tai lähettävät palautetta lääkkeen tehosta. Kiehtova ajatus! Marika Javanainen 19

12 TEKSTI Päivi Lehtinen KUVA Vesa-Matti Väärä 20 Syöpä nääntyy nälkään Verisuonet tuovat ravintoa nälkäiselle kasvaimelle. Suonien kasvua estävät lääkkeet saattavat saada tärkeän roolin syövän hoidossa. Potilaat ovat saaneet viisi kuukautta lisää elinaikaa. Tutkijalle tämä kertoo, että lääke on lupaava. Syöpäkasvain tarvitsee happea ja ravintoa kasvaakseen. Kasvain kehittää sisäänsä uusia verisuonia, jotta se voisi käyttää näitä enemmän ja enemmän. Jos verisuonten syntyminen pystytään estämään, kasvain kuolee nälkään. Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmä selvittää verisuonten ja imusuonten osuutta syövän kehittymisessä ja etäpesäkkeiden syntymisessä. Tutkimuksen juurille on yli viidentoista vuoden matka. Löysimme ensimmäiset verisuonten kasvuun vaikuttavat tekijät, VEGFt, 1990-luvun alussa. Löydöstä on kasvanut laaja tutkimuskokonaisuus, jossa selvitetään veri- ja imusuonten kasvua sekä niiden yhteyttä syöpäkasvaimen syntyyn, kasvuun ja leviämiseen, Alitalo kertoo. Verisuonten uuskasvun eli angiogeneesin estoon perustuvia syöpälääkkeitä kehitetään innokkaasti eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset tämäntyyppiset lääkkeet ovat jo tulleet potilaiden saataville. Suomessa angiogeneesin estoon perustuvalla lääkkeellä hoidetaan levinnyttä paksusuolen syöpää. Lääke on pidentänyt näiden potilaiden eliniän odotetta jopa viitisen kuukautta, Alitalo sanoo. Viisi kuukautta ei ehkä tunnu ulkopuolisista mullistavalta asialta, mutta potilaalle ja hänen läheisilleen se voi merkitä arvaamattoman paljon. Syöpätutkijalle eliniän pidentyminen kertoo, että lääke on lupaava. Uudet lääkkeet otetaan yleensä ensimmäiseksi käyttöön vaikeimmin sairastuneilla, joita muut lääkkeet eivät ole auttaneet. Jos uusi lääke pidentää näiden potilaiden elinaikaa useita kuukausia, sen teho saattaa olla huomattavasti parempi liitännäishoitona tai tarkemmin valituilla potilailla. Imusuonet syöpäsolujen valtatienä Kari Alitalon ryhmä on tutkinut viime vuosina erityisesti imusuonien kasvutekijöitä. Imusuonet muodostavat tärkeän kanavan syöpäsolujen leviämiselle muualle elimistöön, joten niiden kasvutekijät saattavat vaikuttaa myös syövän paikalliseen kehitykseen. Olemme onnistuneet selvittämään imusuonien kasvuprosessin, mikä on ollut aikaisemmin tuntematon. Samalla olemme osoittaneet, että syövän kasvuun liittyy usein uusien imusuonien kasvua. Se puolestaan saa syövän leviämään helpommin, Alitalo kertoo. Suomen tunnetuimpien tiedemiesten joukkoon kuuluva Alitalo uskoo, että imusuonten kasvua estävät lääkkeet voivat nousta merkittävään rooliin syövän hoidossa. Koe-eläintutkimuksissa imusuonien muodostumisen estäminen on vähentänyt etäpesäkkeiden kehittymistä imusolmukkeisiin jopa prosenttia. Mutta vaikuttaako imusuonten kasvun estäminen myös alkuperäiseen syöpäkasvaimeen? Asia kiinnostaa myös professori Alitalon tutkimusryhmää. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia. Nämä ovat kuitenkin vasta koemalleja, joiden perusteella on liian varhaista sanoa mitään varmaa. Tutkimuksemme on erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Byrokratia tuhoaa luovan ajattelun Professori Kari Alitalon, 55, taistelu syöpää vastaan alkoi 1980-luvun alussa. Syöpägeenitutkimus oli tuolloin hyvin nuori tutkimusala. Syöpägeenejä tutkitaan laboratoriossani edelleen, vaikka alkuperäisestä tutkimuksesta on versonut myös uusia suuntia, Alitalo sanoo. Alitalon tutkimusryhmä toimii Biomedicum Helsingissä. Ryhmä muodostaa osan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syöpäbiologian tutkimusohjelmasta, jossa työskentelee yhteensä 120 henkilöä kymmenessä eri laboratoriossa. Näistä tiimeistä koottu neljän laboratorion ryhmä muodostaa puolestaan Suomen Akatemian syövän biologian huippuyksikön. Kari Alitalo on kohtuullisen tyytyväinen tutkimuksen rahoitukseen, josta peräti 95 prosenttia tulee kilpailun kautta ja puolet Suomen ulkopuolelta. Huippututkijan huolenaiheita ovat perusrahoituksen niukkuus, nuorille tutkijoille tarkoitettujen tutkimusvirkojen puute ja turhauttava paperisota. Byrokratian lisääntyminen on aivan silmitöntä. Se tuhoaa tätä menoa luovan tieteellisen ajattelun kokonaan. Yhä suurempi osa tutkijan ajasta kuluu turhien tekstien kirjoittamiseen, turhien matkojen tekemiseen ja turhissa kokouksissa istumiseen. Alitalon mielestä EU pitää tutkimusrahoitusta teknologiapanostuksena, josta yritetään puristaa mahdollisimman nopeasti taloudellista tuottoa. Tällainen yrityskulttuurista peräisin oleva ajattelutapa ei tuota aina innovaatioita. Professori vertaa tutkimuksen tekemistä puuhun kiipeämiseen. Etukäteen ei voi tietää, mikä oksa kantaa ja mitä kautta löytyy reitti mahdollisimman ylös. Huippututkimus pyrkii kaikkein korkeimmalle, latvaan asti. Joka päivä on voitava tehdä uusia valintoja. Jos pystyy etukäteen sanomaan, mitä tekee ja mihin on päässyt kolmen vuoden kuluttua, kysymys on kehitystyöstä. Huippututkimusta se ei ole, Alitalo kärjistää. I Kari Alitalo ja hänen tutkimusryhmänsä on saanut vuonna 2005, 2006 ja 2007 Syöpä järjestöiltä euron apurahan. Alitalo on saanut suurapurahan vuosina 1983, 1991 ja Byrokratian lisääntyminen on aivan silmitöntä, professori Kari Alitalo sanoo. Se tuhoaa tätä menoa luovan tieteellisen ajattelun kokonaan. Yhä suurempi osa tutkijan ajasta kuluu turhien tekstien kirjoittamiseen, turhien matkojen tekemiseen ja turhissa kokouksissa istumiseen. 21

13 TEKSTI Päivi Lehtinen KUVAT Jouko Keski-Säntti 22 Syövän jälkeen isäksi Syöpähoidot saattavat vaurioittaa kiveksiä. Lisääntymiskyvyn säilyttäminen on yksi potilaiden suurista huolenaiheista. Yhä useammat syöpään sairastuneet lapset paranevat. Rankoilla hoidoilla on kuitenkin sivuvaikutuksia, joista yksi on sukusolujen vaurioituminen ja sitä mahdollisesti seuraava hedelmättömyys. Dosentti Kirsi Jahnukainen Turun yliopistosta kehittää menetelmiä syöpään sairastuneiden poikien lisääntymiskyvyn säilyttämiseksi. Lapsen hengen pelastaminen on tietenkin tärkeintä. On myös tärkeää turvata hänelle hyvä elämä sairaudesta toipumisen jälkeen, Jahnukainen sanoo. Suurin osa sairastuneista säilyttää hedelmällisyytensä syöpähoidoista huolimatta. Lääkärit eivät kuitenkaan aina tiedä ennen hoidon aloittamista, joudutaanko käyttämään menetelmiä, joihin liittyy lisääntymiskyvyn menettämisen riski. Ongelmana on, että lisääntymiskyvyn säilyttämiseen tähtäävät toimet pitää tehdä ennen kuin mahdollisesti vaurioittavat hoidot aloitetaan. Potilaalle pitäisi aina tarjota mahdollisuutta sperman pakastamiseen, dosentti Kirsi Jahnukainen sanoo. Alkuvaiheessa ei aina tiedetä, miten vahvoja hoitoja joudutaan käyttämään. Eikä siitäkään tiedetä vielä tarpeeksi, missä kehityksen vaiheessa kivekset vaurioituvat kaikkein herkimmin. Arka asia murrosikäiselle Sukusolujen säilyttämiseen on olemassa useita menetelmiä. Niiden käytöstä syöpää sairastavien lasten hoitoon ei kuitenkaan ole olemassa suosituksia. Kirsi Jahnukainen toivoo, että asiasta saataisiin tehtyä yhteispohjoismaiset suositukset. 23

14 Eturauhasen syöpä kasvaa salaa 24 Puberteetti-ikäisiltä pojilta voidaan ottaa siemennäyte ennen hoitojen aloittamista ja pakastaa se mahdollista myöhempää tarvetta varten. Näytteen antamiseen vaikuttaa pojan kypsymisen vaihe, mutta useimmiten asia onnistuu jo 13-vuotiailta pojilta. Vanhemmat ja yllättävän usein myös varsin nuoret pojat tietävät, että syöpähoidot voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä. Asia pitää aina ottaa esille mutta hyvin hienovaraisesti, Jahnukainen sanoo. Minun mielestäni pitäisi aina tarjota mahdollisuutta sperman pakastamiseen, jos poika on sopivan ikäinen. Sukukypsyys ja spermanäytteen antaminen ovat nuorille pojille herkkiä asioita. Epäonnistunut näytteenantoyritys on yleensä murrosikäiselle pojalle suuri pettymys. Tällaisessa tapauksessa pojalta voidaan ottaa kiveksestä koepala eli biopsia. Pakastetusta koepalasta voidaan aikanaan eristää siittiöitä koeputkihedelmöitystä varten. Tämänkin menetelmän avulla on hyvät mahdollisuudet tulla isäksi. Toimenpiteen ehdottamista pitää kuitenkin harkita tapauskohtaisesti, koska kysymyksessä on leikkaus, ja Syöpä ja seksuaalinen hyvinvointi Helsingissä tehdään Jahnukaisen projektiin liittyvä psykiatrinen tutkimus, joka kartoittaa syövästä toipuneiden aikuisten miesten seksuaalista hyvinvointia. Tutkimukseen osallistuu noin 70 leukemiasta parantunutta miestä. Suurin osa mukaan pyydetyistä miehistä lähti mielellään mukaan tutkimukseen. Osallistujien määrä osoittaa, että seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat askarruttaneet miehiä itseäänkin, Kirsi Jahnukainen kertoo. Teemme tutkimusta Turun ja Helsingin yliopistoissa, Tyksin lastenklinikalla, Astrid Lindgrenin lastensairaalassa ja Huddingen sairaalassa, Kirsi Jahnukainen kertoo. potilas voi olla syövän takia huonokuntoinen. Nuorimpien potilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen voitaisiin teoriassa turvata ottamalla talteen spermatogeneettisiä kantasoluja, jotka aikanaan siirrettäisiin takaisin kivekseen. Tällä menetelmällä saadaan koe-eläinten kivesten siittiötuotanto käynnistymään uudelleen. Menetelmä ei kuitenkaan sovi vielä syöpäpotilaiden käyttöön. Vielä ei ole olemassa tekniikkaa, jolla syöpäsolut voitaisiin puhdistaa siirteestä. Syövän uusiutumisriski on liian suuri, jos puhdistamattomia kiveksen kantasoluja siirretään takaisin potilaan kivekseen, Jahnukainen kertoo. Ensin selville riskit Kirsi Jahnukainen haluaa kehittää menetelmän, jolla syöpäsolut erotetaan spermatogeneettisistä kantasoluista. Jahnukaisen projekti selvittää myös, miten voidaan tunnistaa potilaat, joille kivesbiopsian ottamista voidaan suositella jo sairauden alkuvaiheessa. Tämä tutkimuksen osa tehdään yhteistyössä professori Outi Hovatan tutkimusryhmän kanssa ruotsalaisen Huddingen sairaalan hedelmällisyysklinikalla. Tutkimme kivesbiopsiaan liittyviä riskejä sekä sitä, onko turvallista lykätä sukusolujen talteenottoa siihen vaiheeseen, kun lopulliset hoitolinjaukset ja potilaan hedelmällisyyteen liittyvät riskit ovat paremmin tiedossa, Jahnukainen kertoo. I Kirsi Jahnukainen sai vuonna 2004 Syöpäjärjestöiltä euroa tutkimushankkeeseen Fertiliteetin säilyttämiseen tähtäävät menetelmät syöpään sairastuneilla pojilla. Useimmat eturauhasen syövät voidaan parantaa, jos ne löydetään varhain. Eturauhasen syöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Se on keuhkosyövän ohella miesten yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Sairaus on salakavala, koska se kehittyy hitaasti ja huomaamattomasti. Oireiden perusteella löydetyistä syövistä prosenttia on jo levinnyt pitkälle. Eturauhasen syöpien esiintyminen on lisääntynyt niiden parinkymmenen vuoden aikana, jonka olen työskennellyt niiden diagnostiikan parissa, kliinisen kemian professori Ulf-Håkan Stenman sanoo. Kaikkia ilmiön lisääntymisen syitä ei vielä tunneta täysin. Tärkein syy on kuitenkin herkkä diagnostinen PSA-testi ja sen lisääntynyt käyttö. Ulf-Håkan Stenman ja hänen tutkimusryhmänsä saivat vuonna 2005 Syöpäjärjestöiltä euron suurstipendin eturauhasen syövän diagnostisten ja ennusteeseen liittyvien hoitojen kehittämiseen. Stenmanin ryhmä etsii menetelmiä, joiden avulla eturauhasen syöpä voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se on varmemmin parannettavissa. Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitoksella toimivassa ryhmässä työskentelee 15 tutkijaa. PSA eli prostataspesifinen antigeeni on herkkä merkkiaine, joka tunnistaa eturauhassyövän verestä. Valtaosa kohonneen PSA-tason perusteella löydetyistä eturauhasen syövistä on paikallisia. Professori Stenman haluaisi porrastaa potilaiden iän mukaisen PSA-rajan, joka ohjaisi heidät jatkotutkimuksiin. Stenman uskoo, että tällä tavalla saataisiin esille enemmän tulevaisuudessa vakavaksi äityviä syöpiä ja myös vääriä hälytyksiä eli kilttejä syöpiä, jotka eivät ehdi kehittyä vakaviksi miehen elinaikana. Näitä kilttejä syöpiä on tälläkin hetkellä jo puolet löydetyistä eturauhassyövistä, Stenman kertoo. Tällainen syöpädiagnoosi aiheuttaa kantajalleen usein vain tarpeetonta huolta. Hoidon tehokkuutta parantaisivat menetelmät, joilla nopeasti kehittyvät syövät voitaisiin löytää ajoissa. Samalla voitaisiin välttää hitaasti kasvavien ja vaarattomien syöpien ylihoitaminen. Ideaalitilanne olisi, jos ihminen voitaisiin säästää sellaisen syövän diagnoosilta, joka ei tulisi koskaan aiheuttamaan hänelle oireita. Tähän päästään tarkentamalla nykyisiä PSA-arvoja eli mittaamalla kokonais-psa:n lisäksi myös niin sanottu vapaa PSA, jonka matala arvo ennustaa syöpää. Ulf-Håkan Stenman FAKTAT Eturauhassyöpä uutta sairastunutta vuodessa 7 14 prosenttia suomalaismiehistä saa elämänsä aikana eturauhassyöpädiagnoosin Noin 650 miestä kuolee vuosittain eturauhassyöpään, se on 2 3 prosenttia 60-vuotiaista potilaista 70 prosenttia PSA-seulonnoissa löydetyistä syöpätapauksista voidaan parantaa Joka kolmas eturauhasen syöpä uusiutuu hoidoista huolimatta Stenmanin ryhmän kehittämä vapaa PSA on otettu laajasti käyttöön ympäri maailmaa. Tunnustuksena toiminnastaan immunokemiallisten määritysten standardoimiseksi Ulf- Håkan Stenman sai vuonna 2007 arvostetun Roche Award -tunnustuspalkinnon. Valkuaisaine paljastaa syövän Stenman sanoo, että hänen ryhmänsä kehittää ja arvioi jatkossa sellaisia merkkiaineita, jotka antavat tietoa taudin ennusteesta. PSA:n lisäksi Stenmanin ryhmä tutkii muun muassa istukkagonadotropiini-beetan ja valkuaista hajottavan entsyymin estäjän käyttöä eturauhassyövän diagnostiikassa. Haussa on myös uusia syövän havaitsemiseen liittyviä merkkiaineita, joita etsitään virtsan peptideistä eli valkuaisaineen osasia. Kasvaessaan ja levitessään syöpä rikkoo ympäröiviä kudoksia, jolloin valkuaisaine hajoaa peptideiksi, jotka puolestaan erittyvät virtsaan. Entistä parempien ennustemallien avulla pystymme valitsemaan kullekin potilaalle parhaan mahdollisen hoidon, Stenman sanoo. Olemme etsineet uusia hoitomenetelmiä myös kehittämällä keinotekoisia peptidejä, jotka sitoutuvat eturauhasen tuottamiin proteaaseihin eli proteiineja hajottaviin entsyymeihin. Eläinmalleissa nämä peptidit ovat jarruttaneet syövän kasvua. Toivoa eturauhasen syövän nujertamiseen saattaa siis löytyä tältäkin rintamalta. I TEKSTI Tuula Vainikainen KUVA Jouko Keski-Säntti 25

15 TEKSTI Päivi Lehtinen KUVAT Jouko Keski-Säntti PROFIILI JORMA KESKI-OJA Syntynyt 1949 Kokkolassa Perhe Viisi aikuista lasta Harrastukset Kuntourheilu ja toiminta Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa n Helsingin yliopiston syöpäbiologian professori n Tutkimusryhmä on osa Suomen Akatemian syöpäbiologian huippuyksikköä, se työskentelee Biomedicum Helsingissä ja on mukana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syöpäbiologian tutkimusohjelmassa lopussa. Keski-Ojaa on pitkään kiinnostanut varsinkin se, millä tavoin TGF-beetan toimintaa voidaan ohjata. Se on työkalu, jota voi käyttää hyvin monella tavalla ja monessa paikassa. Olennaista on, miten se saadaan toimimaan tietyssä kohdassa tietyllä tavalla luvulta lähtien Keski-Ojan tutkimusryhmän pääasiallisena kohteena ovatkin olleet TGF-beeta-kasvutekijöiden ohjaajina toimivat LTB-proteiinit. LTB-proteiineja on tähän mennessä löydetty neljä. Näistä viimeisimmän, LTBP-4:n, kloonasi vuonna 1998 Keski-Ojan väitöskirjaoppilas Juha Saharinen. LTBP-4 on osoittautunut muun muassa keskeiseksi kehityshäiriöiden ja epiteliaalisten syöpien kehityksen säätelijäksi. Proteiinin puuttuminen johtaa elimistössä dramaattisiin muutoksiin. Elastisten säikeiden muodostuminen keuhkoihin häiriintyy, mikä aiheuttaa keuhkolaajentumaa muistuttavan kehityshäiriön ja sydämen suurenemisen. Saman proteiinin puuttuminen aiheuttaa myös paksusuolen syövän. Erilaiset muutokset johtuvat siitä, että LTBP-4 on tärkeä ohjaustekijä keuhkokudoksen säikeiden muodostumisessa, ja samalla se ohjaa myös ohjaa TGF-beetaa, joka jarruttaa solun jakautumista paksusuolessa. Ohjauksen puutteen takia jarrumolekyyli ei toimi ja solut kasvavat liikaa, mikä johtaa syöpään, Keski-Oja kertoo. Uusi hoito ei synny tyhjästä Molekyylitason tutkimus saattaa kuulostaa syöpäpotilaan mielestä teoreettiselta ja etäiseltä asialta. Jokaisen uuden syöpälääkkeen ja hoitomenetelmän kehittämiseen on kuitenkin tarvittu määrätietoista, kärsivällisyyttä vaativaa ja usein verkkaisen näköistä perustutkimusta, jota tehdään sadoissa laboratorioissa eri puolilla maailmaa. Lopullisena tavoitteena on aina löytää uusia keinoja sairauden nujertamiseen, Keski-Oja muistuttaa. I Jorma Keski-Oja sai vuonna 2004 Syöpäsäätiön euron suurstipendin tutkimushankkeeseensa TGF-beeta-kasvutekijän vaikutukset syöpäsolujen kasvuun. Ohjaus petti, jarrut katosivat Tutkijan ammatti on elämänasenne 26 Syöpä syntyy, kun elimistö erehtyy. Jorma Keski-Oja selvittää solujen ohjausjärjestelmän salaisuutta. Syöpä saa alkunsa, kun solun säätelyjärjestelmä pettää. Jotta voisimme ymmärtää syövän syntyä, meidän täytyisi selvittää, mistä järjestelmän pettäminen johtuu. Näin päädymme tutkimaan solujen keskinäistä vuorovaikutusta. Mistä ja milloin tulee se virheellinen signaali, joka ohjaa solun kehityksen väärille raiteille, Helsingin yliopiston syöpäbiologian professori Jorma Keski-Oja kysyy. Keski-Oja tutkii muun muassa TGF-beeta-kasvutekijöitä, jotka osallistuvat useimpiin solun kasvun ja kehityksen keskeisiin prosesseihin. Ne estävät kasvua ja säätelevät solun invasiivista kasvua sekä sidekudosproteiinien tuotantoa. Lähes kaikissa syövissä on todettu häiriöitä näiden kasvutekijöiden ohjaamissa säätelyjärjestelmissä. TGF-beeta on hyvin monikäyttöinen säätelijä. Joissakin tilanteissa se kääntää geenin päälle, toisissa tilanteissa se voi lopettaa geenin toiminnan. Esimerkiksi jos se normaalitilanteessa jarruttaa solukasvua, häiriötilanteessa se puolestaan kiihdyttää kasvua, Keski-Oja havainnollistaa. Koska TGF-beeta on keskeinen solujen kasvussa ja kehittymisessä, se on samalla tärkeä syöpälääkkeiden kohdemolekyyli. Proteiinin vaarallinen puute TGF-beetaa on tutkittu maailmalla innokkaasti siitä lähtien, kun amerikkalainen Joseph E. De Larco löysi sen 1970-luvun Jorma Keski-Ojan ura alkoi samalla tavalla kuin monen muunkin nuoren tutkijan. Hän teki väitöskirjan, sai post doc -paikan ulkomailta, palasi Suomeen akatemiatutkijaksi, lähti uudelleen ulkomaille ja palasi lopulta kokonaan kotiyliopistoon. Välissä hän sai viisi lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Keski-Ojan mielestä jokaisen tutkijan pitää lähteä ulkomaille laajentamaan tutkimuskenttäänsä. Ulkomaankierros olisi hyvä tehdä ennen 35. ikävuotta. Asiat eivät kirkastu, jos istuu koko ajan yhden pöydän ääressä, Keski-Oja painottaa. Avoimuus ja akateemisuus ovat Keski-Ojan tärkeitä arvoja. Tutkimusyhteisölle karttuvasta tiedosta tulee maailmanlaajuista omaisuutta. 27

16 TEKSTI Petri Nieminen, Tuula Ketola GRAFIIKKA Taina Ilomäki-Virta 28 1,6 1,3 1,1 1,2 1,1 2,3 2,3 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Raha ei riitä kaikkiin hyviin hankkeisiin Syöpäsäätiöiden talous nojaa yksityishenkilöiden lahjoituksiin. Yritysten osuus on pieni, mutta sen odotetaan kääntyvän lähivuosina selvään kasvuun. Syövän vastainen taistelu vaatii rahaa ja raakaa työtä. Syöpäsäätiöt jakavat vuosittain satoja stipendejä ja avustuksia. Syöpätutkimusta ne ovat tukeneet tämän vuosikymmenen aikana jo 20 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden potti kohoaa yli neljään miljoonaan euroon, uuteen ennätykseen. Hyviä tutkimushankkeita on tarjolla aina enemmän kuin rahaa on jaossa, Syöpäsäätiön talouspäällikkö Eero Keränen sanoo. Keräsen mukaan lopulliset päätökset apurahapäätöksistä tekee säätiön hallitus, tutustuttuaan ensin maan parhaista asiantuntijoista koostuvan apurahalautakunnan ehdotuksiin. Säätiö edellyttää tutkijoilta ja tutkimusryhmiltä rahoituksen vastineeksi tarkkaa Eero Keränen raportointia varojen käytöstä ja tutkimusten etenemisestä. Hyvä raportointi ja tuloksekas toiminta auttavat tutkijaa jatkorahoituksen saamisessa. 1,7 1,3 1,9 vain pääoman tuotto käytetään syöpätyöhön. Siksi säätiöillä on myös kiinteistöomistuksia ja osakkeita. Keräsen mukaan useimpien testamenttien tai lahjoitusten varat määrätään käytettäväksi yleisesti syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen. Lahjoitusten määrä vaihtelee vuosittain. Säätiöt ovat kuitenkin pitäneet apurahojen virran varsin tasaisena. Ei ole ollut ongelmia pitää avustusten tasoa ja jopa nostaa sitä vähitellen. Edes lama-aikana apurahojen määrä ei tarvinnut juurikaan laskea, vaikka omaisuuden tuotto heikkeni, Keränen kertoo. Hän uskoo, että säätiöiden tuki syöpätutkimukselle jatkuu tulevaisuudessakin tasaisena ja jopa kasvaa nykyisestä. Pätkätyö turhauttaa tutkijoita Sodan jälkeen perustettu Syöpäsäätiö on ollut tärkeä liikkeellepaneva voima viime vuosikymmenten syöpätutkimuksessa. Säätiö rahoitti 1960-luvulla poikkeuksellisen laajamittaisten joukkotarkastusten käynnistämistä naisten kohdunkaulan syövän toteamiseksi luvulla säätiö rahoitti ensimmäisten saattohoitoyksiköiden rakentamisen. Nyt säätiö panostaa erityisesti eturauhassyöpien seulontoihin ja suolistosyöpien määrän vähentämiseen. Tutkimuksen ohella syöpäsäätiöt rahoittavat vuosittain useilla sadoilla tuhansilla euroilla syöpäyhdistysten järjestötoimintaa. Säätiöiden rahoituksen varassa toimii myös valtakunnallinen syöpäasioihin keskittynyt 3,6 3, Syöpäsäätiöiden tutkimusrahoitus perustuu lahjoituksiin ja omaisuuden tuottoihin. Säätiöiden vuosittaiset tulot ovat noin 10 miljoonaa euroa, josta lähes puolet tulee testamenttilahjoituksista. Säätiöiden hallinnoiman omaisuuden arvo on 45 miljoonaa euroa. Omaisuuden tuotot ovat olleet viime vuosina 1,5 2 miljoonaa euroa. Yritykset lahjoittavat syöpäsäätiöille vuosittain vain pari sataa tuhatta euroa, ja saman verran tulee erilaisista kampanjoista. Yrityslahjoitusten osuuden odotetaan kuitenkin kasvavan lähivuosina, koska yritysten ja yhteisöjen yleishyödyllisille säätiöille tekemien lahjoitusten verovähennysoikeus kohosi tänä vuonna eurosta euroon. Syöpäsäätiöt eivät pyri keräämään uutta omaisuutta. Yleensä testamentattu omaisuus myydään, ja rahat käytetään tutkimusprojektien tukemiseen. Joskus testamentin tekijä on kuitenkin halunnut, ettei omaisuutta realisoida vaan Suomen Syöpäyhdistyksen, Syöpäsäätiön ja Syöpätautien tutkimussäätiön jakamat apurahat, milj. euroa 4,0 neuvontapuhelin. Suomen Syöpärekisteriä syöpäsäätiöt tukevat yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Syöpäsäätiö osallistuu usein tutkimushankkeisiin osarahoittajana. Valtaosa tutkimusavustuksista on pieniä muutaman tuhannen euron suuruisia apurahoja, mutta Tutkimushankkeet ovat pitkiä projekteja, joihin tarvitaan kärsivällistä rahoitusta. joukossa on myös eturauhassyöpätutkimuksen kaltaisia merkittäviä taloudellisia panostuksia. Eturauhassyövän arvoituksia penkoo muun muassa tamperelainen professori Tapio Visakorpi, jonka tutkimusryhmää Syöpäsäätiö on rahoittanut usean vuoden ajan. Syöpäsäätiön myöntämä euron summa muodostaa kymmenen prosentin osuuden meneillään olevan kaksivuotisen hankkeen kokonaisrahoituksesta. Tutkimushankkeet ovat pitkiä projekteja, joihin tarvitaan kärsivällistä rahoitusta. Visakorven ryhmä on puurtanut eturauhassyövän mekanismien parissa jo kymmenen vuotta. Apurahoja haetaan kuitenkin Suomessa useimmiten vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. SYÖPÄSÄÄTIÖ 29

17 Kotimaisen rahoituksen lyhytjänteisyys huolestuttaa tutkijoita. Suomi poikkeaa tässä suhteessa monista länsimaista, Visakorpi sanoo. Meillä rahoitus pitää kasata pienissä pätkissä ja useista lähteistä. Myös rahoituksen pirstaleisuus on iso ongelma. Kun valtio ei Suomessa tue suoraan syöpätutkimusta eikä maassa ole suuria yksityisiä rahastoja, rahoitus on aina epävarmaa ja teettää ylimääräistä paperityötä. Raportointiin ja hakemusten tekemiseen menee paljon aikaa. Suomessa ei ole julkista tahoa, joka pystyisi rahoittamaan tämäntyyppistä tutkimusta riittävästi. Tutkimusrahat tulevat pienissä pätkissä ja useista lähteistä. Siksi säätiöiden rooli korostuu, Visakorpi sanoo. Toisaalta pirstaloitunut rahoituskenttä tuo tutkimukseen markkinaehtoisuutta ja lisää kilpailua. Se tuo tutkimusrahoitukseen myös moniarvoisuutta. Säätiöt voivat etsiä julkista rahoittajaa joustavammin uusia innovaatioita ja uusia ratkaisuja. Järjestöt avaavat tietä Syöpätapausten määrä kasvaa Suomessa, koska väestö ikääntyy muita länsimaita nopeammin. Silti riski sairastua tai kuolla syöpään laskee. Syöpätapauksia on kolmanneksen enemmän kuin 1960-luvulla, mutta syöpäkuolleisuus on vähentynyt liki 50 prosenttia. Syöpätutkimus on parantanut selvästi kansalaisten terveyttä ja pidentänyt elinikää. Tästä huolimatta JATKUU SIVULLA 32 Lahjoitus voi olla pieni tai suuri ASIANTUNTIJA. Asianajajasta voi olla hyötyä, jos yksityishenkilö haluaa testamentata omaisuuttaan Syöpäsäätiölle. Asiakkaat ovat valveutuneita ja haluavat tukea esimerkiksi Syöpäjärjestöjä mutta ajatus testamentin tekemisestä tuntuu monesta työläältä, sanoo asianajaja Pirkko Kemppainen. Kemppainen on tehnyt jo vuosien ajan testamentteja Syöpäsäätiölle. Hänen mukaansa asiakkaan ei ole aina helppo mennä tuntemattoman asianajan luo keskustelemaan testamentista. Päätöksentekoa lykätään helposti myös siksi, että testamentintekijä haluaa olla täysin varma päätöksestään. Pirkko Kemppaisen mielestä jokaisen pitäisi miettiä etukäteen sitä, kenelle haluaa omaisuuttaan siirtää. Kun asiakas tietää, mitä hän haluaa, hänen on helpompi alkaa valmistella testamenttiaan asianajajan kanssa. Juristi kertoo, että aluksi hän selvittää asiakkaan perhesuhteet ja omaisuuden määrän. Perhesuhteilla on merkitystä, koska avio-oikeus menee testamentin edelle. Selvitän, mitä testamentti itse kunkin tilanteessa merkitsee. Sitten selvitän asiakkaan tavoitteet ja toiveet. Jotkut testamentintekijät tulevat juristin puheille epätietoisina siitä, mille taholle he haluavat testamentata omaisuutensa. Testamentinlaatijan velvollisuutena on esitellä asiakkaalle yleishyödylliset tahot, joille testamentin voi tehdä. Mahdollisuuksia on useita. Keskustelun jälkeen moni jää vielä miettimään itselleen mieluista testamentinsaajaa. Tarvittaessa lähetän Erityisesti naiset tekevät tarkkoja suunnitelmia, sanoo asianajaja Pirkko Kemppainen heille lisämateriaalia eri tahoista, sanoo Kemppainen. Hän korostaa, että keskeistä on aina ihmisen oman tahdon toteutuminen. Asianajaja voi kertoa eri vaihtoehdoista, mutta hän ei saa koskaan ohjata asiakasta mihinkään suuntaan. Testamentin voi tehdä pienestä tai isosta omaisuudesta tai osasta omaisuuttaan. Syöpäsäätiölle ja muille tahoille testamentataan suurimmillaan miljoonia euroja. Testamentin tekemiselle ei ole alarajaa. Testamentintekijä voi määritellä testamentissa monia asioita pesänselvityksestään. Siinä voi esimerkiksi määrätä, miten irtaimisto seulotaan tai annetaanko muisto- tai muita lahjoja. Syöpäjärjestöille sopii sekin, että järjestö hoitaa hautauksen ja muistotilaisuuden. Jotkut tekevät tarkkoja suunnitelmia, erityisesti naiset. Miehiä ei kiinnosta, mihin yksittäiset esineet menevät. Tuula Ketola Näin alkuun testamentin kanssa 1 Mieti, kenelle haluat omaisuutesi siirtää tai mitä haluat rahoillasi tukea. 2 Jos harkitset testamentin tekemistä Syöpäjärjestöille, voit ottaa yhteyttä lakimieheen tai suoraan Syöpäjärjestöihin. Syöpäjärjestöt laatii pyydettäessä testamenttiasiakirjan maksutta. JOUKO KESKI-SÄNTTI 7,0 6,6 30 4,2 4,3 4,1 2,8 3,0 3,0 2,6 2,4 1,9 0, Syöpäsäätiön ja Syöpätautien tutkimussäätiön saamat testamenttilahjoitukset, milj. euroa 31

18 yhteiskunnan suorat panostukset syöpätutkimukseen näyttävät Suomessa vähäisiltä. Tilanne ei huolestuta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäkeä. Kansliapäällikkö uskoo, että Suomessa saa rahoitusta hyville lääketieteellisille hankkeille. Järjestöillä ja säätiöillä on ollut omilla erikoisalueillaan perinteisesti uranuurtajan rooli. Ministeriö ei rahoita suoraan tautikohtaista tutkimusta, mutta on selvää, että myös valtion rahaa käytetään syöpätutkimukseen, Välimäki sanoo. Välimäki muistuttaa, että yhteiskunnan rahoittamaa tutkimusta tehdään erityisesti yliopistollisissa keskussairaaloissa. Suomen Akatemian rahoitusta Ministeriö ei suoraan rahoita tautikohtaista tutkimusta. 32 käytetään lukuisiin hankkeisiin, ja Kansanterveyslaitos sekä Stakes tekevät tutkimusta omilla tahoillaan. Järjestöt ja julkinen sektori ovat tehneet tuloksekasta yhteistyötä esimerkiksi tupakan sekä asbestin käytön osalta. Monissa muissa maissa ollaan paljon Suomea jäljessä. Kansliapäällikkö Välimäki uskoo, että valtiovallan toimet sosiaali- ja terveyspalveluissa painottuvat tulevaisuudessa entistä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. Tämä koskee myös syöpien vastaista taistelua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettava enemmän, kun väestö ikääntyy. Muuten käytettävissä olevat resurssit eivät riitä. Petri Nieminen Syöpävakuutus on herkkä bisnes YRITYSLAHJOITTAJAT. Syöpävakuutuksen suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Brittiläinen vakuutusyhtiö ACE European Group toi syöpävakuutuksensa Suomeen vuonna Viime vuoden loppuun mennessä jo kymmenettuhannet suomalaiset ovat ostaneet syöpävakuutuksen. Myös amerikkalainen AIG myy syöpävakuutuksia Suomessa. ACE lahjoitti vakuutusmaksuista Syöpäsäätiölle euroa loppuvuonna Haluamme tukea korkeatasoista suomalaista syöpä- tutkimusta, ACE European Groupin Suomen toimitusjohtaja Maria Sanmark sanoo. ACE on yksi maailman suurimpia vakuutusyhtiöitä ja se toimii 50 maassa. Yrityksellä on ollut toimintaa ja asiakkaita Suomessa jo vuodesta ACE kantaa yhteiskuntavastuuta sekä globaalisti että paikallisesti, ja yhteistyö Syöpäjärjestöjen kanssa on yksi osa tätä. Vapaaehtoista turvaa Vakuutus ei tietenkään paranna sairautta, mutta se antaa asiakkaalle mahdollisuuden keskittyä toipumiseen. Asiakas voi käyttää vakuutusrahat parhaaksi katsomallaan tavalla vaikka lomailuun, sanoo toimitusjohtaja Maria Sanmark. Toimitusjohtaja Sanmark sanoo, että ACE haluaa tarjota suomalaisille kuluttajille vakuutuksia, joista nämä ovat aidosti kiinnostuneita. ACE:n uusi vakuutus herätti kovasti huomiota mediassa. Monet halusivat tietää, mitä syöpävakuutus kattaa. Jotkut olivat sitä mieltä, että vakuutusta markkinoidaan syövän pelolla. Maria Sanmark muistuttaa, että ihminen ostaa vakuutuksen aina ikävää asiaa varten. On asiakkaita, jotka pitävät tarpeellisena varautua syöpäriskiin. Aihe on herkkä, ja siksi olemme panostaneet paljon hienotunteiseen ja asiantuntevaan myyntitilanteeseen. Voimavarat toipumiseen Syöpävakuutuksia voivat ostaa ACE:n yhteistyökumppaneiden asiakkaat, esimerkiksi Stockmannin ja Diners Clubin kortin omistavat. Tyypillisin vakuutuksenottaja on keski-ikäinen ja -tuloinen nainen tai mies, joskin asiakkaina on myös yllättävän paljon nuoria naisia, toimitusjohtaja Sanmark kertoo. ACE:lla on kuusi erilaista syöpään liittyvää vakuutusta. Ne on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat turvaa syöpäriskin varalta. Esimerkiksi Stockmannin kanta-asiakkaille tarjottavasta vakuutuksesta maksetaan euroa, mikäli asiakkaalla diagnosoidaan syöpä. Vakuutuksesta korvataan lisäksi eurolla kotiapua sekä euroa ansionmenetystä, mikäli vakuutettu on pois töistä kuukauden ajan syövän takia. Tuula Ketola JOUKO KESKI-SÄNTTI 33

19 Syöpäsäätiö ohjaa lahjoitukset ripeästi tutkijoiden käyttöön. Periaatteena on, että jokainen sukupolvi kerää ja käyttää omat rahansa. Testamentit tukevat tutkimusta TEKSTI Satu Lipponen PIIRROS Gua Vainio 34 Suomalaiset testamenttaavat Syöpäjärjestöille rahaa, asuntoja, autoja ja antiikkia. Syöpäjärjestöjen talouspäällikkö Eero Keränen tunnustaa huolehtineensa kerran jopa vainajan koirasta, jolle piti etsiä uusi koti. Jos Syöpäsäätiöllä on tieto testamentista, omaisuuden hoitoon osataan varautua. Mutta läheskään aina testamentista ei ole tietoa vaan hyväntekeväisyys paljastuu vasta viranomaisten, ystävien tai omaisten yhteydenoton myötä. Testamentin tie apurahaksi on nopea tai erittäin nopea, riippuen siitä, millaista omaisuutta tieteen hyväksi lahjoitetaan. Jos testamentattu omaisuus on kerrostalo-osake tai sijoitustili, lahjoitus voi olla jaossa apurahoina jo samana vuonna. Syöpäsäätiön työ voi alkaa jo hautajaisista Kuolinpesän hoito alkaa hautajaisista. Ei ole tavatonta, että Syöpäsäätiö järjestää hautajaiset, jos hyväntekijänä on yksinäinen ihminen, jolla ei ole omaisia tai läheisiä ystäviä. Säätiön velvollisuuksiin saattaa kuulua myös arkunkanto tai uurnan vieminen kotiseudulle. Testamenttia seuraa perunkirjoitus, jossa lakimääräiset perilliset todetaan. Perunkirjoitusta varten tarvitaan muun muassa tieto siitä, mitä omaisuutta ja velkaa kuolinpesään kuuluu. Samoin selvitetään kuolinpesän osakkaat ja heidän sukulaisuussuhteensa vainajaan. Näissä selvityksissä voi vierähtää kuukausia. Tänä aikana testamentattua omaisuutta hoidetaan niin, että sen arvo säilyy. Omaisuus muutetaan rahaksi Kun testamentti on saanut lainvoiman, Syöpäsäätiölle tuleva omaisuus muutetaan rahaksi. Raha talletetaan Syöpäsäätiön tilille ja käytetään testamentin tekijän tahdon mukaisesti. Yleisimmin testamentattu omaisuus on osoitettu syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen. Joskus hyväntekijä haluaa omaisuutensa perustettavaan nimikkorahastoon, joskus hän taas toivoo rahojaan käytettävän aivan tietyntyyppiseen tutkimukseen, kuten lasten syöpiin tai nimettyyn syöpätyyppiin. Syöpäsäätiö ei makuuta lahjoituksia pankkitileillä vaan varat jaetaan apurahoina heti, kun se on mahdollista. Jos testamentti ei toisin määrää, koko lahjoitus jaetaan tutkimukseen. Koska Syöpäsäätiön tehtävänä on tukea tieteellistä tutkimusta, se ei kerää varoja itselleen vaan toimii testamentin tekijän tahdon välittäjänä. Raha sijoitetaan, jos testamentti määrää Toisinaan testamentti määrää, että lahjoitus pitää ohjata sijoituksiin, joiden tuotto käytetään tutkimuksen tukemiseen. Silloin omaisuus sijoitetaan asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. Sijoitusten hyvän hoidon varmistamiseksi Syöpäsäätiön hallituksessa toimii useita rahoitusalan huippuammattilaisia. Sijoitusten hoitamisesta vastaavat muiden muassa Nordea Private Wealth Management ja Aktia. Talouspäällikkö Eero Keränen kuvaa Syöpäsäätiön sijoitustoimintaa varovaiseksi ja pitkäjänteiseksi. Säätiöiden pitää säilyttää toimintakykynsä kaikissa tilanteissa, joten pikavoittojen varaan ei lasketa mitään. Varovaisuus tarkoittaa sitä, että varallisuuden painopiste on korkosijoituksissa. Osakkeiden paino on vähäisempi. Säätiöiden käyttämät sijoitusrahastot tavoittelevat vakautta ja välttävät korkean riskin markkinoita, kuten tällä hetkellä Venäjää. Jo säätiölaki velvoittaa siihen, että omaisuus sijoitetaan tuottavasti ja turvallisesti, Keränen huomauttaa. Hyvä hallinto maksaa Syöpäsäätiön kaltaiset yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintö- tai lahjaveroja. Valtio siis luopuu verotuloistaan hyväntekeväisyyden hyväksi. Tämäkin merkitsee velvoitetta Syöpäsäätiölle: yhteisiä varoja on hoidettava ja käytettävä huolellisesti. Syöpäsäätiön luottamusmiehet hallituksessa ja apurahalautakunnissa antavat aikaansa ja asiantuntemustaan ilmaiseksi, joten hallintoasiat on hoidettava tarkasti. Sidosryhmien pitää voida luottaa siihen, että säätiön hallinto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja että kulut pysyvät aisoissa. Hyvä hallinto maksaa jonkin verran. Syöpäsäätiön tilit ja hallinnon tarkastaa Deloitte, yksi suurimmista tilintarkastustoimistoista. Tilintarkastus on ryhmätyötä, jossa käydään läpi taloudenhoitoa ja varmistetaan kulujen todennettavuus. Tilintarkastajat kiinnittävät huomiota myös asioihin, joiden avulla toiminnan tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Hallitus päättää apurahojen määrän Syöpäsäätiön apurahat julistetaan haettavaksi keväällä ja syksyllä. Keväällä jaetaan psykososiaalisen tutkimuksen apurahat ja syksyllä valtaosa eli perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen sekä epidemiologisen tutkimuksen apurahat. Apurahojen määrän päättää vuosittain hallitus apurahalautakunnan esityksestä. Tämän vuoden apurahoista tehtiin päätös tammikuussa talousarvion yhteydessä: Syöpäsäätiö jakaa juhlavuotenaan neljä miljoonaa euroa apurahoina, enemmän kuin koskaan ennen. Tiukka seula, satoja hakemuksia Apurahahakemuksia kertyy vuosittain satoja. Ne ovat paksuja dokumentteja, joissa on tarkoin kuvattu tutkimusryhmien toiminta ja suunnitelma rahoitettavasta tutkimuksesta. Apurahalautakuntaa johtaa helsinkiläinen professori Jorma Keski-Oja, jäseniä on yhdeksän. Apurahalautakunnan työtä valmistelevat kliinisen tutkimuksen ja epidemiologian arviointitoimikunta, perustutkimuksen arviointitoimikunta sekä psykososiaalisten ja hoivatutkimusten erityisasiantuntijat. Löysillä toiveilla ei irtoa rahaa Syöpäsäätiöstä, koska tuettavat tutkimukset käyvät läpi tiukan vertaisarvioinnin. Arvioijat toimivat toisistaan tietämättä ja keskittyvät vain omaan työhönsä. Sokkojärjestelmä takaa arvioinnin puolueettomuuden. Apurahalautakuntien työ on kuumeisimmillaan syyslokakuussa. Tämä on kiireistä aikaa myös Syöpäjärjestöissä, jonka henkilökunta hoitaa Syöpäsäätiön hallintoa. Apurahat julkistetaan marraskuussa. Varoja kerätään samassa yhteydessä järjestettävällä tiedegaalalla. Huomio kiinnittyy tuolloin suurapurahoihin, joiden arvo on euroa. Valtaosa syöpätutkimuksen tuesta menee kuitenkin suurstipendejä pienempiin apurahoihin. Julkisuuden valtakeilan ulkopuolella kasvaa uusi syöpätutkijoiden sukupolvi niistä nuorista lääketieteilijöistä, joiden väitöskirjatyö saa tukea Syöpäsäätiöltä. I 35

20 TEXT Mardy Lindqvist FOTO Karl Vilhjálmsson 36 Tävling hör till saken när pengar delas ut En viss friktion och tävling hör till saken, det ska det egentligen alltid finnas, säger professor Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam. När professor emeritus Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam ser tillbaka på sina år som ordförande för Cancerstiftelsen döljer han inte att känslorna kunde svalla ibland. Grundforskarna, som jobbar med celler och molekyler, är i regel väl organiserade och vana vid att ha pengar att röra sig med medan den kliniska forskningen riskerar komma i andra hand, delvis för att klinikerna själva först och främst tar hand om patienter. Och medan grundforskningen ofta får stora pengar, och ändå klagar över resursbrist för ju mer pengar man har, desto fler forskare kan man anställa så finns det alltför få forskartjänster inom den kliniska forskningen i Finland. Men han skulle inte säga att uppdraget att fördela resurserna så balanserat som möjligt på något sätt var negativt även om han i egenskap av kliniker ofta fick hålla på den kliniska delen för jämviktens skull. Personligen anser han alltså inte att det är något problem att det saknas en uttalad policy för vilken typ av forskning stiftelsen ska stöda. Flexibilitet Tvärtom, jag tycker att flexibiliteten är värdefull. Dessutom finns det ju en klar grundprincip, att all forskning vi stöder ska handla om cancer på ett eller annat sätt. Och så krävs det att forskningen tål en kritisk utvärdering. Varje projekt evalueras ju av sakkunniga. Först när det nålsögat har passerats öppnas pengkranarna för grundforskning som riktar in sig på cancercellernas uppbyggnad och egenskaper till exempel listar ut mekanismerna bakom cancertumörernas blodförsörjning, alltså hur de den parasiterande tumören riktigt gör för att få näring och kunna växa. Eller för kliniska undersökningar med mer direkt koppling till cancerbehandling av patienter. Forskningen kan antingen fokusera på specifika problem eller kartlägga frågor som rör stora befolkningsgrupper. Ett projekt under mina år som stiftelsens ordförande på 90-talet handlade om dricksvatten. Först tyckte man att det där är lite väl utopiskt. Men det finns alla möjliga beståndsdelar i vatten och plötsligt blev det också intressant för oss. Styrning Den finansiering som Cancerstiftelsen står för är inte bara betydelsefull för enskilda forskare och forskargrupper utan påverkar cancerforskningens inriktning i Finland. Pengar är ett bra styrinstrument, säger Standertskjöld- Nordenstam. Man kan ju påverka forskningen genom att ge eller inte ge stipendier. Forskningsstiftelsen eftersträvar så stor täckning inom forskningen som möjligt. De stipendier som Cancerstiftelsen delar ut finansierar en betydande del av det arbete som de så kallade spetsforskningsgrupperna utför. För mottagarna är storstipendierna av mycket stor betydelse. Men man ska inte heller underskatta betydelsen av doktorandstipendierna. De gör det möjligt att koppla av från kliniskt arbete och ägna sig åt forskning en kortare eller längre tid. Ska man skriva sin avhandling är det just det som behövs. Och forskningen ger ju resultat. Det är inte längre lika med döden att ha cancer. När någon får diagnosen cancer tänker man ofta att spelet är förlorat, men cancer kan besegras. Allt fler överlever den första femårsperioden. Het mammografidebatt Förutom att Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam i många år var den som hade sista ordet när det gällde vem som skulle få forskningsstiftelsens forskningsbidrag satt han i Cancerstiftelsens styrelse från 1987 till år Han avgick först när han blev pensionerad från posten som överläkare vid Helsingfors universitetscentralsjukhus och professuren i radiologi vid Helsingfors universitet. I efterskott tycker han att det var mest dramatik när mammografidebatten svallade som värst. Själv var han redan på 1980-talet en varm förespråkare av mammografi som sållningsmetod för bröstcancer. Det gick så hett till att det ett slag var fråga om att Cancerstiftelsen skulle dra sig ur hela sållningsprojektet. Lyckligtvis gjorde stiftelsens forskare en utvärdering som visade en klar Man kan påverka forskningen genom att ge eller inte ge stipendier. nytta med mammografi som sållningsmetod och cancerföreningen fortsatte med sin sållning. Men fortfarande debatteras det vilka åldersgrupper sållningen ska omfatta. Det har ju konsekvenser också för kommunernas resurser om man väljer åldersgruppen eller Allmänt taget kan man säga att bröstkörtelns konstruktion gör att mammografin som metod inte fungerar lika bra för yngre kvinnor som för lite äldre. Det beror på att körtelvävnaden minskar med åren och ersätts med fett så att eventuella tumörer framträder bättre. Namnvarianterna många Intervjun görs en ovanligt mörk vardagsförmiddag på ett populärt café i Munksnäs i Helsingfors. Professor Standertskjöld-Nordenstam ser lätt överraskad ut när jag efter en klunk kaffe frågar hur det är att leva med ett så krångligt namn. Du gör väl inte någon stor affär av det, säger han lite tveksamt, men svarar artigt: 37

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

VÄESTÖ. Hyvinvoiva. on kansallinen voimavara JAANA RUUTH Kuvat JUKKA UOTILA. Suomen Syöpäyhdistys täyttää 70 vuotta

VÄESTÖ. Hyvinvoiva. on kansallinen voimavara JAANA RUUTH Kuvat JUKKA UOTILA. Suomen Syöpäyhdistys täyttää 70 vuotta Suomen Syöpäyhdistys täyttää 70 vuotta Hyvinvoiva VÄESTÖ on kansallinen voimavara JAANA RUUTH Kuvat JUKKA UOTILA Presidentti Tarja Halonen pohtii, että suomalaiset joutuvat nyt ensimmäistä kertaa yhteiskuntansa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot