Focus. Seulonnan yksityistäminen oli virhe SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Matti Hakama. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Focus. Seulonnan yksityistäminen oli virhe SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Matti Hakama. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat"

Transkriptio

1 Tävlingen hör till saken Flunssasta syövän tappaja Testamentit nopeasti apurahoiksi SYÖPÄTUTKIMUS NYT SYÖPÄSÄÄTIÖ Focus 2008 Professori Matti Hakama Seulonnan yksityistäminen oli virhe Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat

2 KANNEN KUVA JYRKI LUUKKONEN SISÄLTÖ 3 PÄÄKIRJOITUS Kultahippuja hiekasta 4 LYHYET Elämä jatkuu Tiedon pirstaloituminen uhkaa seulontoja Professori Matti Hakama on tehnyt pitkän uran seulontojen parissa. Nyt hän on huolestunut syöpäseulontojen tehokkuudesta. Hakaman mielestä keskitetyn järjestelmän purkamiseen liittyy suuria riskejä. Flunssasta koulutetaan syövän tappajaa Tassut siirtävät syöpää Kasvain nääntyy nälkään Syövän jälkeen isäksi Syöpähoidot saattavat vaurioittaa kiveksiä. Lisääntymiskyvyn säilyttäminen on yksi potilaiden suurista huolenaiheista. Eturauhasen syöpä kasvaa salaa Solujen ohjausjärjestelmän salaisuus Raha ei riitä kaikkiin hyviin hankkeisiin Syöpäsäätiöt jakavat vuosittain satoja stipendejä ja avustuksia. Niiden talous nojaa yksityishenkilöiden lahjotuksiin, yritysten osuus kasvaa. 34 Testamentit tukevat tutkimusta 36 Tävling hör till saken när pengar delas ut Pengar är ett bra styrinstrument, säger professor emeritus Carl-Gustaf Standertsjöld-Nordenstam. 40 KASVO WWW Ajantasaiset tiedot Syöpäsäätiöiden myöntämistä apurahoista ja apurahan saaneiden esittely löytyvät osoitteesta Jorma Keski-Oja, apurahalautakunnan tuore puheenjohtaja 1

3 .... PÄÄKIRJOITUS Kultahippuja hiekasta Mikä sinulle on arvokasta? Mitä, jos pyytäisit läheisiäsi ja ystäviäsi kunnioittamaan merkkipäivääsi lahjoituksella kotimaiselle syöpätutkimukselle? Lahjoituksen tuoman hyvän mielen lisäksi vaikutatte yhdessä siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi syöpä voidaan ennaltaehkäistä tai hoitaa. Ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme (09) , Focus on Syöpäsäätiön julkaisema aikakauslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Focuksen tavoitteena on esitellä kiinnostavasti suomalaista syöpätutkimusta. Julkaisija Syöpäsäätiö Liisankatu 21 B Helsinki alkaen Pieni Roobertinkatu Helsinki Puhelin (09) Päätoimittaja Satu Lipponen Toimitus Juttutoimisto Helmi Marika Javanainen Ulkoasu Taina Ilomäki-Virta Kirjoittajat Tuula Ketola Päivi Lehtinen Mardy Lindqvist Petri Nieminen Merja Perttula Tuula Vainikainen Kuvaajat Jouko Keski-Säntti Jyrki Luukkonen Karl Vilhjálmsson Vesa-Matti Väärä Paino Miktor, Helsinki 2008 ISSN Suomalaiset luottavat vahvasti tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmia. Vuoden 2007 Tiedebarometrin mukaan luottamus on erityisen suurta sairauksien voittamisen suhteen: peräti 86 prosenttia ihmisistä piti tieteen mahdollisuuksia syövän ja aidsin voittamisessa erittäin hyvinä tai melko hyvinä. Luottamus on lisääntynyt hiljalleen 2000-luvulla. Suomalaisen lääketieteen tasoa pidetään hyvänä, jopa parempana kuin teknologian tasoa. Ihmiset seuraavat tarkasti tieteeseen ja erityisesti lääketieteeseen liittyviä asioita tiedotusvälineistä. Naiset ovat selvästi kiinnostuneempia kuin miehet. Mediassa tiede on tärkeä sisältö, ja tieteessä esiintyvien erilaisten tutkimustulosten ja näkemysten vastakkainasettelu tarjoaa kiinnostavia aiheita uutisille. Kolmannes ihmisistä on sitä mieltä, että syöpää koskevaa tietoa on liian vähän tarjolla. Suomalainen syöpätutkimus on monilla mittareilla mitattuna korkea tasoista. Usein menestymistä tieteen sisällä mitataan julkaistujen raporttien laadulla ja määrällä. Eurooppalaisen arvioinnin mukaan suomalaisten tutkijoiden tehokkuus on tässä suhteessa mainio: tutkimuksen voima varoihin suhteutettuna syöpätutkimusta tuotetaan meillä paljon useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Monella alalla tieto kaksinkertaistuu lyhyessä ajassa. Pullonkaulaksi osoittautuu kuitenkin olennaisen tiedon erottaminen vähemmän tärkeästä. Tämäkään ei vielä riitä, vaan suuresta tutkimustiedon määrästä pitäisi voida poimia myös heikkoja signaaleja, tiedon siruja, jotka voivat avata uusia näköaloja. Syöpäsäätiön tärkeä tehtävä on tukea Suomessa tehtävää syöpä tutkimusta. Samalla sen pitää keskittyä välittämään tutkimustietoa ymmärrettävässä muodossa sekä lahjoittajille että kaikille tietoa tarvitseville Nyt ensimmäistä kertaa ilmestyvä Focus-aikakauslehti kertoo, millaisia tutkimushankkeita Syöpäsäätiö tukee. Lehti on osa Syöpäsäätiön 60-vuotisjuhlan viestintää. Juhlavuotenaan säätiö järjestää tiedetoimittajille ja tutkijoille suunnattuja tilaisuuksia, joissa etsitään nykyisiäkin parempia tapoja saada tutkimustieto suomalaisten tietoon ja käyttöön. Harri Vertio, pääsihteeri 3 C Syöpäjärjestöt Syöpäsäätiöt

4 Koonnut Satu Lipponen LYHYESTI Täsmälääke ja kasvainsolukko ottavat mittaa toisistaan Mikä ihmeen systeemibiologia? Miten lapsuuden syöpä näkyy aikuisena? 4 RINTASYÖPÄ. Nykyisin tiedetään, että rintasyöpä on ryhmä hyvin erilaisia sairauksia. Erityisen hankalaa on hoitaa naisia, joilla on HER2/neu-geenitekijä. Tämäntyyppisille syöpätapauksille on kuitenkin kehitetty vasta-aine, trastutsumabi. Aine on otettu käyttöön myös Suomessa. HER2/neu on syöpägeeni, johon rintasyövän tutkijat ovat tutustuneet tarkasti. Tiedetään, että aktivoitunut geeni lisää solunjakautumista ja syöpäsolujen leviämiskykyä. Syöpägeenin toiminta ilmenee elimistössä tietynlaisena valkuaisaineena. Siksi sairaus voidaan tunnistaa ja hoitaa. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa hyötyä trastutsumabista. Täsmälääkkeellä toteutettu hoito ei tehoa noin kolmannekseen potilaista. Syytä ei vielä tiedetä. Kyse on solu- ja molekyylitason mekanismeista. Vasta-aineen vaikutusta tutkiva professori Jorma Isola yrittää selvittää, miksi aine ei nujerra kaikkia kasvaimia. Mikä saa tietyt syövät kehittämään puolustuskyvyn täsmälääkkeelle? Vastausta etsitään kasvainsolukosta, jota tutkitaan yhtä aikaa monissa laboratorioissa ympäri maailmaa. Kasvainsolukko on kehitetty potilaalta, joka sairasti ärhäkkää rintasyöpää eikä saanut apua täsmälääkkeestä. Tutkijat arvelevat, että lääkeresistenssin voisi kumota esimerkiksi usean lääkeaineen yhdistelmällä. I Syöpä synnyttää tiedonjanoa Nämä kiinnostavat eniten n uudet hoidot n hoitojen sivuvaikutukset n oireet n taudin ennuste n syövän synnyn syyt Näistä samoista aiheista oli potilaiden ja heidän läheistensä mielestä myös vähiten tietoa saatavilla. Valtaosa vastauksista (1140) kerättiin syöpäklinikoilta Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa. Jorma Isola TIETOLÄHTEET. Se oli ollut aina utelias nainen, mutta syövän saatuaan se suorastaan villiintyi. Näin moni tuttava voisi kertoa sairastuneesta ystävästään. Sairastuminen laukaisee joissakin ihmisissä tiedonjanon. Heille esimerkiksi internet tarjoaa hyvän tuen. Toiset taas haluavat sulkea korvansa koko asialta. He luottavat siihen, että hoito on hyvää ja luottamus kantaa. Suomen Syöpäyhdistyksen ja Lääketietokeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että tiedonjano on suurinta, kun potilas on saanut tiedon sairaudesta. GEENIT. Systeemibiologian tutkimusmenetelmät paljastavat, kuinka monimutkainen ilmiö ihminen on. Nykyisin tunnetaan jo yli 300 syöpään liittyvää geeniä. Niiden toimintaa on kuitenkin vaikea kuvailla. Sitä mekanismia, jolla nämä geenit vaikuttavat syövälle tyypillisiin solujen toiminnan muutoksiin, ei useimmissa tapauksissa tunneta. Systeemibiologia on uusi tutkimusala, joka pyrkii mallintamaan useiden geenien vaikutusta samaan ilmiöön. Systeemibiologiaa syöpätutkimukseen soveltavan tutkijan pitää selvittää ensiksi, mitkä geenit ja geenituotteet liittyvät syövän keskeisiin ilmiöihin, kuten hallitsemattomaan solunjakautumiseen. Geenien etsiminen tapahtuu tehoseulontamenetelmillä, joissa seurataan kemiallisten yhdisteiden tai geenien lisääntyneen tai heikentyneen toiminnan vaikutusta soluihin. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on muodostaa malli, jonka avulla voidaan ennustaa solujen toimintaa normaalitilassa sekä ympäristön, geneettisten mutaatioiden ja lääkeaineiden vaikutusta. I Syöpäsäätiö myönsi euron suurstipendin systeemibiologian professori Jussi Taipaleelle vuonna Tietoa tarvitaan myös silloin, kun syöpä uusiutuu. Tutkimuksessa yllättävää oli se, että myös potilaan lähimmäisellä on suuri tiedontarve. Oma lääkäri on sairastuneiden mielestä luotettavin tietolähde. Luotettavina pidettiin myös muuta terveydenhuollon henkilöstöä, potilasoppaita ja muuta neuvontamateriaalia. Arvokasta on myös omien ystävien kautta tuleva tieto. Entä media? Laatu on hyvää, tuumailivat tutkitut potilaat. Vain hyvin harva piti syövästä uutisointia sensaationhakuisena. I ELÄMÄN LAATU. Lapsena syövän kokenutta ihmistä odottaa yleensä pitkä elämä. Varhaisten hoitojen vaikutukset kuitenkin tuntuvat tulevien vuoden aikana, vaikka ihminen olisi terve. Nykyisin kolme neljästä lapsipotilaasta selviää syövästään. Sairauden vaikutus omaan ja perheen elämään on kuitenkin valtava. Parantunut ennuste on tehnyt mahdolliseksi tutkia, miten lapsisyöpäpotilaat selviävät aikuisena. Kuinka pitkään lapsisyöpäpotilaita pitäisi seurata? Osa asiantuntijoista on elinikäisen seurannan kannalla, koska monet vaikeudet tulevat ilmi vasta vuosien kuluttua. Toisten mielestä lapsuuden syöpä on takana ja edessä elämä, jota seuranta turhaan varjostaa. Yhtenäisestä aikuistuvien lapsisyöpäpotilaiden seurantamallista ei ole Suomessa vielä päätetty. Syöpäsäätiö on rahoittanut muun muassa turkulaisen Päivi Lähteenmäen tutkimusta lapsisyöpäpotilaista. Lähteenmäki on kehittänyt työvälineitä seurantaan ja sairauden jälki hoitoon. Koulussa yhtä hyviä Tutkimukset ovat osoittaneet, että syövän sairastaneet pärjäävät koulussa samalla tavalla kuin muutkin. Sairauden pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu vertaamalla syöpälapsen ja kaltaistetun verrokin peruskoulun päästötodistuksen arvosanoja. Päästötodistuksen sai 97 prosenttia syöpälapsista ja 99 prosenttia verrokeista. Pieni ero johtui pääosin aivokasvainpotilaista, joista 94 prosenttia sai päästötodistuksen. Muissa diagnoosiryhmissä ei todettu merkittäviä eroja. Niiden syöpälasten koulumenestys, joiden hoito ei sisältänyt keskushermoston sädetystä tai lääkehoitoa, oli yhtä hyvä kuin verrokkien. Lääkehoidon saaneet leukemiapotilaat menestyivät myöskin verrokkien kaltaisesti Lapsuusajan syövästä selvinneellä on edessään vuosikymmenien elämä. alle kouluikäisenä sairastuneita leukemiatyttöjä lukuunottamatta. Heillä todettiin pieni, mutta merkitsevä arvosanojen lasku. Aivokasvaimen sairastaneiden arvosanat olivat yleisesti hieman heikompia hoitoryhmästä riippumatta. Selvimmin tämä näkyi hyvin nuorena sädehoitoa saaneilla, joiden arvo sanat olivat yhden yksikön heikommat kuin muilla. Suurimmat erot todettiin vieraan kielen arvosanoissa. Tämä voi osin selittyä työmuistin häiriöillä. Oppimiskyvyn arvioiminen olisi tärkeää ennen koulun aloittamisikää, jotta lapselle voitaisiin tarvittaessa laatia yksilöllinen opetussuunnitelma tai opastaa opettajaa ja vanhempia tukemaan lapsen oppimista. Erään arvion mukaan vuonna 2010 jokaisen 250 aikuisen joukossa on yksi henkilö, joka on kokenut lapsuudessa syövän. Pohjoismaissa lapsipotilaiden selviytyminen on maailman huippua. Tämä avaa harvinaisen hyvän mahdollisuuden arvioida taakse jääneen syövän vaikutuksia. I MIKAEL ANDERSSON/GORILLA 5

5 LYHYESTI 2,7 miljoonaa eurooppalaista syynissä Reippailu voi vähentää hoitojen haittoja 6 TILASTOT. Sairaudesta selviytymiseen liittyvä tieto on kiinnostavaa niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Viime vuonna julkistettiin laaja syöpärekistereihin perustuva tutkimus, joka vertaili eri maiden tilanteita. Tähän Eurocare 4 -tutkimukseen osallistui 83 syöpärekisteriä 23 maasta. Vertailua varten tutkittiin yhteensä 2,7 miljoonan eurooppalaisen syöpäpotilaan tilastotiedot. Suomi ylsi hoitotulosten vertailussa huippumaiden joukkoon. Syövän hoitoon käytetyissä kuluissa Suomi oli kuitenkin vertailun keskikastia, joten suomalaiset pystyivät tuottamaan hyvät tuloksensa pienemmällä rahalla kuin esimerkiksi norjalaiset. Suomessa käytössä oleva kansallinen syöpärekisteri puuttuu monesta muusta maasta kokonaan. Joissakin maissa syöpärekisteröinti ei kosketa kaikkia kansalaisia. Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Timo Hakulinen on yksi Eurocare-tutkijoista. Hakulisen mukaan 13 Euroopan maassa rekisteröinti kattaa koko väestön. Tällaisia maita ovat Itävalta, Suomi, Ruotsi, Tanska, Irlanti, Malta, Slovenia ja Ruotsi. Ranskassa tutkimuksen kannalta riittävän laadukas syöpärekisteröinti kattaa 17 prosenttia väestöstä, Puolassa 9 prosenttia ja Saksassa vain yhden prosentin. Ainakin Italian kohdalla alueellisuus parantaa tuloksia, sillä rekisteröinti toteutuu vauraassa Pohjois-Italiassa, Hakulinen sanoo. Jos koko maa eteläosineen olisi katettu, tilanne olisi toinen. Eurocare on tehty aiemmin vuosina 1995, 1999 ja Vaikka erot ovat kaventuneet, syöpäpotilaiden selviytyminen vaihtelee yksittäisissä syöpätaudeissa, maiden välillä ja eri alueiden välillä. Esimerkiksi Tanska erottuu pohjoismaisista naapureistaan huonommilla hoitotuloksillaan. Myös Britannian tulokset ovat eronneet yllättävästi muista samankaltaisista maista. I Euroopassa on yhä suuria eroja siinä, kuinka syövästä eri maissa selviydytään. Enemmistö syövän sairastaneista palaa työelämään TAUDIN JÄLKEEN. Useat syöpään sairastuneet ovat halukkaita palaamaan työelämään sairautensa jälkeen. He voivat kuitenkin kohdata sairautensa takia työelämässä sekä fyysisiä että sosiaalisia hankaluuksia. Taina Taskila on selvittänyt väitöstutkimuksessaan syövän vaikutusta työllisyyteen, työkykyyn ja työelämässä saatuun tukeen ja sen tarpeeseen. Syövän vaikutusta työllisyyteen selvitettiin rekisteritutkimuksella. Tutkimusaineistoista ensimmäisessä oli ja toisessa työikäistä syöpään sairastunutta sekä saman verran syöpää sairastamattomia vertailuhenkilöitä. Sairastuneidenkin keskuudessa työllisyys vaihteli selvästi koulutuksen ja syöpätyypin mukaan. Korkean koulutuksen saaneet olivat muita enemmän työssä. Syöpään sairastuneista eläkkeellä oli 34 prosenttia ja vertailuhenkilöistä 27 prosenttia. Eri syöpiä sairastavien väliset eläköitymisen erot olivat kuitenkin suuret. I DAVID NIBLACK LIIKUNTA. Liikunta vaikuttaa myönteisesti monien sairauksien ehkäisyyn. Mutta voiko liikunnasta olla hyötyä syöpäpotilaalle, joka yhä useammin selviytyy taudistaan tehokkaiden liitännäishoitojen avulla? Liitännäishoidoilla tarkoitetaan leikkauksen jälkeen annettavia lääkeja sädehoidon eri yhdistelmiä. Liitännäishoidot eivät ole ongelmattomia, kun hoidetaan esimerkiksi rintasyöpää: estrogeenin vaikutus elimistössä vähenee ja seurauksena on vaihdevuosien kaltaisia sivuvaikutuksia, kuten luukatoa, veren rasva-arvojen nousua, hikoilua, kuumia aaltoja, painonnousua ja väsymystä. Sairastuminen ja raskaat hoidot vaikuttavat myös mielialaan. Paksusuolen syöpä vaanii vähän liikkuvaa n Paljon liikkuvien vaara sairastua paksusuolen syöpään on noin puolta pienempi kuin vähän liikkuvilla n Ylipainoisten ja vähän liikkuvien vaara on erityisen suuri Papilloomatutkimus kantaa hedelmää KOHDUNKAULAN SYÖPÄ. Professori Matti Lehtinen sai Syöpäsäätiöltä kymmenen vuotta sitten markkaa tutkimukseensa Papilloomavirus ja kohdun kaulaosan syöpä. Sen jälkeen markkinoille on tullut kaksi rokotetta, joiden avulla kohdunkaulan syöpä voi joskus siirtyä historiaan. Ennen kuin rokotteiden tehosta saadaan näyttöä, on jatkettava kohdunkaulan syövän seulontoja, joiden tiedetään varmuudella estävän syövän syntyä. Liikunnalla on monipuolisia terveysvaikutuksia, jotka kohdistuvat valtaosin samoihin osa-alueisiin kuin rintasyövän liitännäishoitojen haitat, kertoo dosentti Tiina Saarto. Liikunnan vaikutuksia on kuitenkin tutkittu melko vähän rintasyöpään sairastuneilla naisilla. Voiko säännöllinen liikunta estää tai vähentää liitännäishoitojen aiheuttamia pitkäaikaishaittoja ja rintasyövän uusinnan riskiä? Jos tällainen yhteys havaittaisiin, se olisi sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti merkittävä asia. Vastausta odoteltaessa kannattaa lähteä lenkille vaikka huvin ja virkistyksen vuoksi. I n Liikunnalla saattaa olla merkitystä myös rintasyövän ja naisten hormoniriippuvaisten syöpien (munasarjojen, kohdunrungon ja -kaulan ja emättimen syöpä) ehkäisyssä Papilloomavirus on edelleen ajankohtainen asia Syöpäsäätiön apurahojen jaossa. Vuoden 2007 apurahoilla tutkitaan papilloomavirusten tartuntatapoja perheessä ja etsitään virusperäisen syövän syntymekanismeja. Hyvä uutinen on se, että kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus Suomessa on maailman alhaisimpia. Huono uutinen koskee kehitysmaita. Niissä on 80 prosenttia kohdunkaulan syöpään sairastuvista naisista ja heikot mahdollisuudet rokotteiden ostamiseen. I Apua, onko se perinnöllistä? GEENIT. Entä jos sairastan perinnöllistä syöpää? Useimmiten näin ei ole, sillä perinnöllinen syöpä on harvinainen. Vain noin 5 10 prosenttia syövistä on periytyviä. Huoli hälvenee usein esimerkiksi Syöpäjärjestöjen periytyvyysneuvonnan avulla. Jos jatkotutkimuksiin on syytä, henkilö ohjataan geenitestaukseen. Sen tulos voi osoittaa, että henkilö kuuluu esimerkiksi sukuun, jossa periytyy alttius ei-polypoottiseen paksusuolen syöpään (HNPCC). Paksusuolen syövän ensimmäinen merkki on polyyppi, joka voidaan poistaa. Tietyissä suvuissa tarkastuksissa täytyy käydä tiheään, koska polyyppeja ilmaantuu paljon. Tieto syövästä aiheuttaa monille ahdistusta. Siksi ei olekaan itsestään selvää, miten syövästä tulisi kertoa ja miten se eri ihmisiin vaikuttaa. Psykososiaalinen tutkimus antaa vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka tieto kulkee sukupolvelta toiselle. Esimerkin paksusuolen syöpää sairastavassa suvuissa kulkeva mutaatio on yli 500 vuotta vanha. HNPCC-oireyhtymää voidaan pitää todennäköisenä, jos kolme ensimmäisen asteen sukulaista on sairastunut paksusuolen syöpään ja ainakin yksi heistä on ollut alle 50-vuotias. I Miten geenitestauksen tulos vaikuttaa myöhempään elämään? Espoolaisen Kaija Aktan-Collanin tutkimus informaation kulusta on yksi vuoden 2007 Syöpäsäätiön apurahan saaneista hankkeista. 7

6 TEKSTI xxx xxxxxxx TEKSTI I KUVAT Merja Perttula xxxxx xxxxxxxx KUVAT Jyrki Luukkonen Tiedon pirstaloituminen 8 uhkaa seulontoja Professori Matti Hakama on huolissaan syöpäseulontojen tehokkuudesta. Hakaman mielestä keskitetyn järjestelmän purkamiseen liittyy suuria riskejä. 9

7 Yleinen seulontajärjestelmä on kymmenen kertaa tehokkaampi kuin spontaani toiminta. PROFIILI MATTI HAKAMA Syntynyt 1939 Oulussa Perhe Kolme lasta ja viisi lastenlasta Harrastus Vaimon kanssa soutelu ympäri Suomen vesistöjä n M.Sc Minnesotan yliopisto 1966 n VTT Helsingin yliopisto 1970 n Tampereen yliopiston epidemiologian professori n Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisterin johtaja n Lukuisia kansainvälisiä tehtäviä, mm. yli 20 vuoden ajan WHO:n neuvonantajana n Yli 300 tieteellistä julkaisua erityisesti syöpäepidemiologian alalta n Vuoden 2004 epidemiologi Matti Hakama katselee nyt huolestuneena keskitetyn järjestelmän purkamista. Hänen mielestään seulontojen toimintaedellytykset heikkenevät, kun yleinen ohjaus kevenee. Hakama pitää virheenä yleisiä suosituksia ja ohjeita antaneen lääkintöhallituksen lakkauttamista. Hän arvostelee myös Syöpäjärjestöjä syövän ja rintasyövän seulontakeskusten myymisestä yksityisille yrittäjille. Hakama epäilee, etteivät yritykset kanna samanlaista yhteiskuntavastuuta kuin kolmannen sektorin järjestöt. Pirstoutumisesta on aiheutunut myös lisää työtä, hän sanoo. Joukkotarkastusrekisterin arviointityö on hankaloitunut. Sinne pitäisi saada lisää resursseja, jotta kuntia voitaisiin neuvoa, mitä kaikkea seulontoihin liittyy. Se on paljon muutakin kuin vain sitä, kuinka monta euroa yhden ihmisen seulonta maksaa. Hakama on pannut merkille, että kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on alkanut uudestaan suurentua seulonnan Meidän täytyy varautua samaan kuin terveydenhuollossa yleensäkin. Eurolla saatu hyöty pienenee ja pienenee. kohteena olevissa ikäryhmissä, erityisesti alle 45-vuotiailla. Emeritusprofessori laskee, että suunnanmuutokseen on vaikuttanut osaltaan seulontajärjestelmän löystyminen. Spontaani seulonta ei toimi Intiakin tarvitsi Hakaman Emeritusprofessori Matti Hakama sanoo painokkaasti, ettei lääketiede saa olla tiedettä tieteen takia. Ensisijainen tavoite on parantaa ihmisten terveyttä. Jokainen vastuullinen tutkija hakee tutkimusaiheita, joilla on vaikuttavuutta terveyteen, Hakama sanoo. Hakama pitää Joukkotarkastusrekisterin johtajan paikkaa tutkijalle ihanteellisena: tutkimus ja käytännön työ ovat selkeästi limittyneet toisiinsa. Jos ei tee käytännön työtä hyvin, ei ole mitään, mitä tutkia. Hakamalle hyvin tärkeä on ollut intialaisten syöpäepidemio logien koulutus, joka alkoi vuonna 1990 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella. Sittemmin koulutusta on laajennettu myös muiden kehitysmaiden opiskelijoihin. Hakama sai herätteen asiaan, kun hän oli WHO:n asian tuntijana perustamassa Intian syöpärekisterien verkostoa. Tällainen koulutus puuttui siihen aikaan Intiasta kokonaan. Hakama on työskennellyt syöpäepidemiologina Yhdys valloissa, Saksassa ja Ranskassa. Hän tekee edelleen tiivistä tieteellistä yhteistyötä intialaisten syöpäepidemiologien kanssa. Intian värikäs kulttuuri on tarjonnut Hakamalle mieleenpainuvia elämyksiä. Hakama sanoo kuitenkin, että epidemiologille riittää, että häntä tarvitaan jossakin. Kohdemaata ei valita kokemusten tai eksotiikan vuoksi. Hakaman tuorein tieteellinen työ arvioi Intian syöpätilannetta. Vuosittain noin intialaista sairastuu syöpään, mutta heistä vain saa hoitoa. 10 Suomi on syöpäseulontojen maailmanmestari. Tutkimus ja tietojärjestelmät ovat huippuluokkaa. Tietosuojalainsäädäntö on suvaitsevainen ja tutkimusmyönteinen. Tämä kehikko alkaa väestörekisteristä ja päättyy sairaalan portille, epidemiologian emeritusprofessori Matti Hakama sanoo. Professori Hakama on tehnyt pitkän uran seulontojen hyväksi. Hakama työskenteli seulontaohjelmia arvioivan Joukkotarkastusrekisterin johtajana sen perustamisvuodesta 1968 lähtien aina vuoteen 2004 asti. Hän on ollut mukana käynnistämässä kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulontaa. Hakaman mielestä seulontojen pitäisi nojata valtakunnallisesti ja yhtenäisesti organisoituun toimintaan. Suomalaisen seulontajärjestelmän tehokkuus on perustunut juuri voimakkaaseen keskittämiseen. Järjestelmän avulla on löydetty tasapaino hyödyn ja haitan eli kuolemien estämisen ja toisaalta yliseulonnan tai hinnan välillä. Tämä on ollut ainoa oikea linja vaikka joukkotarkastustoimintaa on syytetty holhoamisesta ja vaadittu, että ihmisillä pitäisi olla valinnanvapautta. Kohdunkaulan syövän ja rintasyövän seulonnan osallistumisprosentit pysyivät hyvin korkeina yleisen seulontajärjestelmän aikana. Professori Matti Hakama pelkää tämänkin saavutuksen rapautumista. Jos osallistuminen laskee, niin se iskee juuri niihin naisiin, jotka eniten tarvitsisivat sen seulan. Ne naiset, joiden syöpävaara on muutenkin alhainen, käyvät puolestaan jopa tarpeettoman usein tutkimuksissa. Hakama kertoo tutkimuksesta, joka selvitti yleisen seulontaorganisaation ja spontaanisti seulontoihin hakeutumiseen perustuvan systeemin välistä eroa. Se osoittautui dramaattisen suureksi. Spontaanin toiminnan teho on vain yksi kymmenesosa yleisesti organisoidun järjestelmän tehosta, Hakama sanoo. Omatoimisesti tutkimuksiin hakeutuvat edustavat sen sijaan valistunutta ryhmää, joka huolehtii hyvin terveydestään. Yleisessä järjestelmässä mukaan saadaan myös he, jotka muuten laiminlöisivät tutkimuksia. Hakama ottaa esimerkiksi papa-näytteen. Se otetaan gynekologisen tarkastuksen yhteydessä kerran vuodessa tai kahdessa mutta yleisen seulontajärjestelmän puitteissa vain kerran viidessä vuodessa. Yleinen järjestelmä torjuu siitä huolimatta tehokkaammin syövän vaaraa. Pienemmällä rahalla saadaan enemmän terveyttä. Osa seulontojen hienoista tuloksista johtuu naisten valistuneisuudesta. Seulonnat ovat saaneet naisten lähes varauksettoman hyväksynnän. Jos vallalle olisi päässyt ilmapiiri, että seulonnat ovat vain huono-osaisten armopaloja, niin tilanne olisi varmasti toinen. Tasa-arvo kuuluu suomalaisen yhteiskunnan suuriin etuihin. Asenteet ovat vaikuttaneet myös siihen, miten todettuihin tautitapauksiin suhtaudutaan ja miten niitä hoidetaan. Kun ennen mammografia-aikaa huomattiin rinnassa kyhmy, odotettiin, kasvaako se. Jos näin tapahtui, vasta sitten kyhmy leikattiin. Nykyisin moinen asenne ei tulisi kysymykseen. Kyhmy leikataan heti, kun seulonnassa näkyy jotakin hälyttävää. Sitten suolistosyövän kimppuun Matti Hakama ei ole jättänyt työtään, vaikka onkin emeritus. Hän suuntaa lähes päivittäin kulkunsa Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselle, jossa hän tekee tutkimusta ja ohjaa väitöskirjan tekijöitä. Keskiviikkoisin ohjelmassa on käynti Helsingissä Suomen Syöpärekisterin toimistossa. 11

8 SEULONNAN MERKKIPAALUJA Kohdunkaulan syöpä Rintasyöpä Suolistosyöpä n Kohdunkaulan syövän seulonta aloitettiin Suomessa 1963 ensimmäisten maiden joukossa. n Kohdunkaulan syöpää ehkäiseviin joukkotarkastuksiin kutsutaan kaikki vuotiaat naiset viiden vuoden välein, joissakin kunnissa myös hieman tätä nuoremmat tai vanhemmat naiset. Vuosittain seulontakutsun saa noin naista. n Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä. Kaikista syövistä kohdunkaulan syöpä on parhaiten estettävissä: syöpää edeltäviä esiasteita osataan etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista syöpää ei kehity. n Rintasyövän seulontaohjelma alkoi kokeiluna 1981 ja laajeni valtakunnalliseksi n Kunnat järjestävät maksuttoman seulonnan vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Seulontakutsun saa vuosittain yli naista. n Rintasyöpä on ollut suomalaisten naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien. Syövän esiintyvyys on alhainen alle 30-vuotiailla ja alkaa kasvaa 45. ikävuoden jälkeen. Vuonna 2006 rintasyöpään sairastui Suomessa yli naista. n Suomessa kohdunkaulan syövän rutiiniseulon - n Mammografiaseulontatutkimuksilla voidaan noilla voidaan estää 80 prosenttia kuolemista. estää noin 25 prosenttia kuolemista n Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä. Ne ovat eturauhasja rintasyövän jälkeen yleisimpiä syöpätauteja Suomessa. n Suolistosyövän joukkotarkastus käynnistyi syksyllä 2004, ja se laajenee vähitellen kunnissa ja kohdeväestössä. Maksuttomaan seulontaan kutsutaan vuotiaita miehiä ja naisia. Seulonta perustuu itse kotona otettavaan ulostenäytteeseen. n Satunnaistettujen seulontakokeiden mukaan kuolleisuus paksu- ja peräsuolen syöpään vähenee noin 15 prosentilla johtanut siihen, että myös tutkimuksen verrokkimiehet menevät otattamaan PSA-näytteen, eikä tutkijoilla ole mitään, mihin verrata. Hakama ihmettelee siksi esimerkiksi työterveyshuollon hanakkuutta tarjota mittauksia. PSA-tutkimusten haitat tunnetaan, mutta ei hyötyä. Haitoista vakavin on ylidiagnostiikka eli löydetään syöpäkasvaimia, jotka olisivat jääneet oireettomiksi miehen koko elinajaksi. Ylidiagnostiikka ja ylihoito johtavat moniin ongelmiin. Eturauhassyövän leikkaus- ja sädehoitoon liittyy potilaan elämänlaatua heikentäviä haittavaikutuksia, kuten impotenssia, virtsanpidätyskyvyn häiriöitä ja ruoansulatuskanavan oireita. Siksi emme voi suositella seulontaa, ennen kuin asia varmistuu. Joskus voi tulla vastaan sellainenkin tilanne, että hyötyvaikutus on niin pieni, ettei toimintaan pidä ryhtyä. Hakama painottaa, että ennen kuin päätetään eturauhassyövän rutiiniseulonnasta, on odotettava kiltisti tuloksia, joita tuskin saadaan vielä tänä vuonna. Kurkkimaan ei saa mennä, sillä se vaikuttaa sekä tietoisesti että alitajuisesti johtopäätöksiin. 12 Keskiviikko oli aikoinaan myös Syöpärekisterin sivutoimisena johtajana toimineen professori Erkki Saxenin vakiopäivä. Muistan, miten hän tuli toimistoon ja halusi tarkan selonteon viikon töistä. Hän valvoi ja ohjasi jämäkästi, mutta kannustaen, Matti Hakama kertoo pilke silmäkulmassa selittäessään omaksumansa käytännön taustaa. Tänä keväänä keskiviikkokäynneillä pohditaan muun muassa suolistosyövän ja kohdunkaulan syövän seulontojen kehittämistä. Rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulonnat ovat käytössä jo lukuisissa maissa. Suomi on kuitenkin ainoa maa, missä tehdään suolistosyövän seulontoja. Tällä hetkellä suolistosyövän seulonta on vielä arpapeliä. Seulontaa laajennetaan muutaman vuoden ajan satunnaistamalla ja ottamalla mukaan uusia kuntia. Tämä on ainoa oikea tapa. Kun laajennus tehdään tieteellisillä säännöillä, pystytään myös ennen pitkää kertomaan, onko rutiiniseulonnasta hyötyä vai ei. Matti Hakama on tyytyväinen siihen, että seulonnat käynnistettiin Suomessa niin kuin ne olisivat tieteellistä tutkimusta. Heitettiin siis arpaa siitä, kuka ensimmäisenä pääsee seulaan, eikä valikoitu ihmisiä mukaan esimerkiksi heidän asemansa perusteella. Tällä tavalla saatiin mahdollisimman paljon vertailtavuutta seulottujen ja verrokeiksi jäävien seulomattomien välille. Tämän jälkeen on voitu arvioida toiminnan vaikuttavuutta, ja laajentaa arviointia uusiin ikäluokkiin ja valtakunnalliselle tasolle. Nuorten seulonta on kyseenalaista Vaarattomien kasvainten leikkaukset heikentävät elämänlaatua. Useissa muissa maissa joukkotarkastuksia ei ole käynnistetty samalla tavoin. On seulottu vuosikymmeniä, mutta varmuus siitä, onko seulonnasta ollut hyötyä, on puuttunut. Näin on käynyt muun muassa Englannissa. Tällaiseen tilanteeseen joudutaan, kun seulonta tapahtuu spontaanisti: ihmisille kerrotaan, että tällaista olisi tarjolla, tulkaa. Mukaan on valikoitunut ihmisiä, joiden pohjariskistä ei tiedetä yhtään mitään. Viime aikoina Suomessa on siirrytty mammografiaseulonnoissa digitaaliseen aikaan. Matti Hakama olisi toivonut, että ennen digitaalisen menetelmän käyttöönottoa asia olisi varmennettu satunnaistamalla: joka toinen nainen olisi kuvattu vanhalla tavalla ja joka toinen uudella. Digitaalimammografialla löytyy aikaisempaa enemmän tiloja, jotka luokitellaan syöviksi, Hakama sanoo. Kuitenkaan ei tiedetä, olisivatko ne kehittyneet naisen tappavaksi syöväksi vai olisivatko ne pysytelleet harmittomina. Nyt jäi saamatta tieto siitä, onko lisääntynyt herkkyys vain ylidiagnostiikkaa. Mammografiaseulontoja on laajennettu 69-vuotiaisiin vuoden 2007 alussa. Matti Hakaman mielestä yläikärajasta ja samalla omista rahoista päättäminen kuuluu ilman muuta kunnalle. Rintasyöpäseulonta puree myös vanhempiin ikäluokkiin. Vaikeampi on arvioida, mihin alaikäraja pitäisi laittaa. Se kuitenkin tiedetään, että mitä pitemmälle alle 50 vuoden mennään, sitä vähemmän on vaikuttavuutta. Samalla sädehaittavaara kasvaa. Varoitus PSA-seulonnoista Viime vuosina on keskusteltu vilkkaasti PSA-mittauksiin perustuvista eturauhassyöpäseulonnoista. Selvyyttä asiaan haetaan vuonna 1996 aloitetusta kansainvälisestä tutkimuksesta, jota toteutetaan samanaikaisesti seitsemässä maassa. Suomalaisten osuus muodostaa tutkimuksen laajimman osan. Tutkimusväestönä ovat vuotiaat miehet Helsingissä ja Tampereella sekä niiden lähialueilla. Seulontaryhmään kuuluvat satunnaistetut miehet kutsutaan PSA-kokeeseen neljän vuoden välein. Matti Hakaman mielestä satunnaistettu tieteellinen koe aloitettiin liian myöhään. Monta vuotta meni hukkaan, kun tutkijat kiistelivät sen tarpeellisuudesta. Miesten kiinnostus oman syöpäriskin selvittämiseen PSA:n avulla on selvästi lisääntynyt. Tämä on Hakaman mukaan Läpimurtoja tulee harvoin Seulonta on suuri tutkimushaaste ja kiinnostava bisnes. Seulontakongressien yhteydessä esitellään usein kymmeniä uusia testejä, jotka pitäisi ottaa käyttöön. Toistaiseksi testeistä on osoitettu vaikuttaviksi vain papanäyte, kehitysmaissa kohdunkaulan syövän etikka- tai joditesti, mammografia ja suolistosyövän paljastava ulosteen piilevä veritesti. Hyödyttömäksi on osoitettu muun muassa keuhkosyövän testi, joka perustuu yskösnäytteestä otettuun irtosolukokeeseen ja röntgenkuvaan. Lähes kaikista muista tarjolla olevista testeistä ei ole näyttöä puoleen eikä toiseen. Matti Hakama sanoo, että jos tulevaisuudessa otetaan uusia massatestejä käyttöön, niillä todennäköisesti seulotaan pienempiä vaikutuksia kuin tähän asti. Hyödyllisiä keksintöjä syntyy hyvin harvakseltaan. En usko, että nurkan takana on jotakin aivan mullistavaa. Meidän täytyy varautua samaan kuin terveydenhuollossa yleensäkin. Eurolla saatu hyöty pienenee ja pienenee. I WWW Lisää tietoa seulonnoista, niiden kattavuudesta ja tuloksista sekä 13

9 TEKSTI xxx xxxxxxx TEKSTI Päivi Lehtinen KUVAT I KUVAT Jouko xxxxx Keski-Säntti xxxxxxxx 14 Idea on vanha. Tutkijat keksivät jo 1950-luvulla, että syöpäkasvain pienenee, kun siihen ruiskutetaan adenoviruksia. Havainto osoitti, että virus tuhoaa syöpäsoluja. Virusten käyttöön perustuvan hoidon kehittäminen unohtui kuitenkin vuosikymmeniksi, kun solunsalpaajista löytyi uusi ja ennennäkemättömän tehokas ase syöpää vastaan. Aikaa myöten on kuitenkin ymmärretty, ettei mikään yksittäinen hoitomuoto voi nujertaa kaikkia syöpiä. Syövän vastaisessa taistelussa tarvitaan monia erilaisia lähestymistapoja, ja siksi myös virusten käyttö on alkanut kiinnostaa uudelleen, professori Akseli Hemminki sanoo. Professori Hemmingin laboratoriossa käytetään adenoviruksia taistelussa syöpää vastaan. Syöpäsoluihin päästyään adenovirukset alkavat jakaantua nopeasti ja lopulta räjäyttävät syöpäsolut. Ongelmana on, että adenovirukset tunkeutuvat myös terveisiin soluihin. Meidän tavoitteemme on muokata sellaisia viruksia, jotka eivät pysty jakautumaan terveissä soluissa, mutta jotka tartuttavat ja tuhoavat syöpäsoluja, Hemminki kertoo. Syöpä avaa solun suojauksen Virusten muokkaaminen ei ole erityisen vaikeaa nykyisillä menetelmillä. On kuitenkin tiedettävä tarkkaan, mitä ominaisuuksia viruksista kannattaa poistaa, jotta se tuhoaa syöpäsoluja ja on vaaraton terveille soluille. Kun adenovirus tunkeutuu ihmisen soluun, sen täytyy inaktivoida solukasvua rajoittavat tekijät, jotta se voi jakautua. Solukasvua rajoittavat tekijät lakkaavat toimimasta itsestään, kun solu muuttuu syöpäsoluksi. Hemminki vertaa solua muurin ympäröimään linnaan, jonne pääsee vain tiettyjä reittejä pitkin. Terveeseen soluun päästäkseen virus tarvitsee avaimet portteihin. Akseli Hemminki kehittää virusta, joka tuhoaa pahat solut ja säästää hyvät. PROFIILI AKSELI HEMMINKI Syntynyt 1973 Helsingissä Perhe Naimisissa, 2,5-vuotias poika Harrastukset Basson soitto, lenkkeily ja hiihto n Tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimus - ohjelmassa ja HUSLABissa n Yksityisen Docrates-klinikan syöpälääkäri Uran ikimuistoisin hetki Ensimmäisen potilaan hoitaminen onkolyytti sellä viruksella, jonka olimme itse rakentaneet Motto Ei pidä valittaa, jos ei ole parannusehdotuksia. Flunssasta koulutetaan syövän tappajaa 15

10 Syöpää ei saa suvaita TEKSTI xxx xxxxxxx I KUVAT xxxxx xxxxxxxx 16 Tutkijat palaavat laboratorioon kehittämään hoitoa, jos se ei ole kliinisissä tutkimuksissa riittävän tehokas, sanoo professori Akseli Hemminki. Syöpäsoluissa portit ovat kuitenkin vaurioituneet ja valmiiksi avoinna tunkeilijalle, joka pääsee sinne ilman avaimiakin. Olemme havainneet, että pystyäkseen jakautumaan solussa viruksen täytyy inaktivoida esimerkiksi kasvunrajoitetekijä p53. Syöpäsolussa p53 ei enää toimi, joten viruksen ei tarvitse välittää siitä. Näin ollen voimme esimerkiksi poistaa viruksesta sen ominaisuuden, jota se tarvitsee p53-tekijän inaktivoimiseen. Vauhtia tutkimuksen kiertoon Hemmingin tutkimusryhmä on nyt rakentanut ensimmäisen sukupolven muokatut adenovirukset. Niitä on testattu soluviljelmissä, rintasyöpäkudoksesta Työskentelen tutkimustyön lisäksi myös syöpälääkärinä. Olen monta kertaa kohdannut esimerkiksi laajasti levinnyttä rintasyöpää sairastavan pienten lasten äidin, jonka sairauteen ei ole parannuskeinoa. En voi hyväksyä sitä, eikä sitä pidäkään hyväksyä. Meidän on taisteltava syöpää vastaan. Meillä pitää olla mahdollisuus etsiä ja tutkia myös uusia lähestymistapoja syövän nujertamiseen. Hyödyntävän ja kliinisen tutkimuksen tekemisen pitää olla niin edullista ja helppoa, että se kannustaa ottamaan käyttöön uusia hoitomuotoja. ote tuissa näytteissä, ihmisen maksakudoksessa ja hiirissä. Tulokset ovat lupaavia. Solu- ja eläinmalleissa saadut lupaavat tulokset eivät tietenkään takaa sitä, että hoito tehoaa tai on turvallista myös ihmisille, sillä adenovirus ei juuri jakaannu muissa eläimissä kuin hiirissä. Tarkemmat tiedot on mahdollista saada ainoastaan potilaista, Hemminki sanoo. Huolellisesti tehdyissä kliinisissä kokeissa tai hoitokokeiluissa saattaa selvitä nopeasti, miten hoitoa tai tässä tapauksessa virusta voidaan parantaa. Jos hoito näyttää toimivan, mutta ei tarpeeksi tehokkaasti, tutkijat palaavat laboratorioon kehittämään menetelmää. Sen jälkeen jatketaan kliinisiä kokeita. Professori Hemminki kaipaa prosessiin lisää vauhtia. Laboratoriossa ja klinikalla tehtävän kliinisen tutkimuksen välinen sykli pitäisi saada paljon nopeammaksi. Potilasturvallisuuden nimissä kliinisen tutkimuksen aloittaminen on tehty nykyisin niin vaikeaksi ja kalliiksi, että se saattaa kuihtua kokonaan pois akateemisesta ympäristöstä. Tällöin perustutkimuksen tekemisen motivaatio kärsii. Säteileviä viruksia? Akseli Hemminki ei usko, että syöpä voitetaan lopullisesti virusten avulla. Tutkimusten ja kehitystyön jälkeen viruksista voi kuitenkin tulla yksi hyvä hoitomenetelmä muiden joukkoon. Usein parhaita tuloksia saavutetaan eri hoitomuotojen yhdistelmällä. Sädehoito on tehokas syövän hoitokeino. Sitä ei kuitenkaan voi kohdentaa pelkkiin syöpäsoluihin, vaan se tuhoaa myös hoidettavalla alueella olevia terveitä soluja. Säde hoidon teho voitaisiin moninkertaistaa, jos se voitaisiin kohdistaa pelkästään syöpäsoluihin. Kilpirauhasen syövässä näin on jo voitu tehdä, koska kilpirauhanen varastoi jodia. Hoidossa käytetään radiojodia, joka kerääntyy vain kilpirauhaseen ja tuhoaa säteilyllään syöpäsolut. Kilpirauhasen kyky sitoa jodia perustuu sen soluissa olevaan jodinkuljetuskanavaan. Hemmingin tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, onko samanlaisen jodinkuljetuskanavan rakentaminen mahdollista myös adenovirukseen. Kun virus kuljettaisi jodinkuljetuskanavan syöpäsoluihin, niiden tuhoamiseen voisi käyttää radiojodia kuten myös kilpirauhasen syövässä. Tässä hoitomallissa yhdistyisivät sädehoito ja virusten käyttö. Samalla hyödynnettäisiin sitä seikkaa, että viruksen infektoima syöpäsolu on tavallista herkempi säteilylle. I Akseli Hemminki on ollut vuodesta 2007 Suomen Syöpäinstituutissa K. Albin Johanssonin säätiön nimikkoprofessori. Lahjoitusprofessuuri on viisivuotinen. Hemminki sai 2007 Syöpäsäätiön suurapurahan, euroa. 17

11 Turussa on erittäin hyvät olosuhteet lääkkeiden kehittäiseen tähtäävälle tutkimukselle, sanoo professori Jyrki Heino. PROFIILI JYRKI HEINO Syntynyt1958 Raumalla Perhe Vaimo anestesiologian erikoislääkäri Tyksissä, poika opiskelee lääketiedettä ja tytär lukiossa Harrastukset Lukeminen ja viinien maistelu TEKSTI Päivi Lehtinen KUVA Vesa-Matti Väärä 18 Tassut siirtävät syöpää Integriinit ovat tassuja, joilla solu tarttuu ympäristöönsä. Tutkijat kehittävät integriinien salpaajista täsmäasetta, joka estää syövän leviämisen. Solut kiinnittyvät ympäristöönsä integriinien eli solun pinnan reseptoreiden avulla. Integriinit ovat otollisia kohteita lääkkeille, koska kaikki solut tarvitsevat niitä. Turun yliopistossa työskentelevä professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä tutkii neljän integriinin muodostamaa alaryhmää, kollageenireseptoreita. Niillä näyttää olevan keskeinen rooli monen syövän leviämisessä. Integriineihin vaikuttavia lääkkeitä hyödynnetään jo useiden sairauksien hoidossa. Verihiutaleiden integriinejä salpaavat lääkkeet auttavat sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa, ja tulehdussolujen integriinien salpaajat lääkitsevät psoriaasia. Joitakin samalla periaatteella toimivia syöpälääkkeitä on viety potilaskokeisiin, mutta kollageenireseptoreiden salpaajat ovat vielä tutkimusvaiheessa. Jyrki Heino uskoo, että myös tästä ryhmästä voi löytyä tehokkaita syöpälääkkeitä. Siitä on jo selvää näyttöä, että ainakin yhdellä tai kahdella tutkimistamme kollageenireseptoreista on tärkeä rooli monen syöpäkasvaimen leviämisessä. Suosikki-integriinimme alfa2-beeta1 osallistuu ainakin melanooman, eturauhasen syövän, mahasyövän ja munasarjan syövän leviämiseen, Heino kertoo. Heinon tutkimusryhmän perusajatus on, että kollageenireseptorin salpaaminen estää syövän leviämisen. Joissakin olosuhteissa se saattaa jopa tappaa syöpäsolun. Kahdella tutkituista kollageenireseptoreista on ilmeisesti tärkeä rooli myös kasvaimen verisuonten muodostumisessa. Koe-eläintutkimusten mukaan näiden kahden reseptorin salpaaminen estää kasvaimen verisuonituksen kehittymistä. Ilman verisuonitusta kasvain ei saa ravintoa, jolloin se tavallaan kuolee nälkään. Uusia täsmälääkkeitä? Reseptorin rakenne pitää tuntea yksityiskohtaisesti ennen kuin voidaan kehittää siihen sitoutuva ja sen toiminnan salpaava lääkemolekyyli. Juuri tätä selvitystyötä professori Jyrki Heinon tutkimusryhmä tekee. Samalla Heinon tiimi selvittää, mitä solutasolla tapahtuu, kun syöpä tunkeutuu ympäröivään kudokseen. Professori Heino ei usko, että kollageenireseptoreita salpaavista molekyyleistä tulee syövän yleislääkkeitä. Ne sopivat pikemminkin muita hoitoja tukeviksi täsmälääkkeiksi tiettyjen syöpäsairauksien tai niiden alatyyppien taltuttamiseen. Lääke, joka estää kasvaimen verisuonituksen muodostumista salpaamalla siihen osallistuvat kollageenireseptorit, voisi tosin tehota moniin syöpäsairauksiin. Heinon tutkimusryhmän työ etenee hyvin. Ryhmä on Uran ikimuistoisin hetki Työskentelin 1980-luvun lopulla professori Joan Massaguén tutkimusryhmässä. Hän on nykyään maailman johtavia syöpä biologeja. Jälkikäteen olen arvostanut tätä mahdollisuutta yhä enemmän ja tutkimusryhmässä vietetty aika kulkee mukana kuin a moveable feast. Motto Simplify, simplify julkaissut useita uusia havaintoja ensimmäisenä maailmassa ja sen jäsenet ovat tehneet 13 väitöskirjaa. Kaiken kaikkiaan maailmalla on kymmenkunta ryhmää, jotka tutkivat kollageenireseptoreita. Turussa on erittäin hyvät olosuhteet lääkkeiden kehittämiseen tähtäävälle tutkimukselle. Ketju toimii saumattomasti peruslöydöksistä aina kliinisiin tutkimuksiin asti, Heino kehuu.i Jyrki Heino sai vuonna 2005 Syöpäjärjestöiltä euron rahoituksen hankkeeseen Integriinien välittämä syöpäsolujen ja kollageenin vuorovaikutus, vuonna 2007 hän sai euron apurahan. Nanolääketiede tutkii pienistä pienintä Professori Jyrki Heino ja Turun yliopiston muut nano - lääketieteen tutkijat näkevät syvälle elävien solujen sisään. Uuden atomivoima- ja kerroskuvausmikroskoopin yhdistelmän avulla solujen rakennetta voi tarkastella atomin tarkkuudella. Turussa oleva laite on Suomessa ainutlaatuinen. Nanolääketieteen avulla voidaan kehittää entistä tehokkaampia ja turvallisempia diagnostisia menetelmiä ja hoitoja. Kun lääke saadaan kohdistettua tarkasti tiettyyn kudokseen tai solutyyppiin, lääkettä voidaan annostella vähemmän ja sivuvaikutusten määrä vähenee. Nanolääketieteen odotetaan tuottavan myös kustannussäästöjä. Monet lääkesovellukset liittyvät nanokokoluokkaa olevien partikkelien eli nanopartikkelien käyttöön. Nanopartikkelien käyttäytymisestä soluissa ja elimistössä tiedetään vasta vähän. Nyt haasteena on kohdistaa nanopartikkelit haluttuun kudokseen tai solutyyppiin. Tutkijat selvittävät, miten nanopartikkelit kulkeutuvat solujen sisälle ja miten niitä voi ohjata oikeaan kohteeseen solun sisällä. Ehkä tulevaisuudessa voidaan tehdä jopa älykkäitä nanopartikkeleita, jotka vapauttavat lääkettä tarpeen mukaan tai lähettävät palautetta lääkkeen tehosta. Kiehtova ajatus! Marika Javanainen 19

12 TEKSTI Päivi Lehtinen KUVA Vesa-Matti Väärä 20 Syöpä nääntyy nälkään Verisuonet tuovat ravintoa nälkäiselle kasvaimelle. Suonien kasvua estävät lääkkeet saattavat saada tärkeän roolin syövän hoidossa. Potilaat ovat saaneet viisi kuukautta lisää elinaikaa. Tutkijalle tämä kertoo, että lääke on lupaava. Syöpäkasvain tarvitsee happea ja ravintoa kasvaakseen. Kasvain kehittää sisäänsä uusia verisuonia, jotta se voisi käyttää näitä enemmän ja enemmän. Jos verisuonten syntyminen pystytään estämään, kasvain kuolee nälkään. Akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmä selvittää verisuonten ja imusuonten osuutta syövän kehittymisessä ja etäpesäkkeiden syntymisessä. Tutkimuksen juurille on yli viidentoista vuoden matka. Löysimme ensimmäiset verisuonten kasvuun vaikuttavat tekijät, VEGFt, 1990-luvun alussa. Löydöstä on kasvanut laaja tutkimuskokonaisuus, jossa selvitetään veri- ja imusuonten kasvua sekä niiden yhteyttä syöpäkasvaimen syntyyn, kasvuun ja leviämiseen, Alitalo kertoo. Verisuonten uuskasvun eli angiogeneesin estoon perustuvia syöpälääkkeitä kehitetään innokkaasti eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset tämäntyyppiset lääkkeet ovat jo tulleet potilaiden saataville. Suomessa angiogeneesin estoon perustuvalla lääkkeellä hoidetaan levinnyttä paksusuolen syöpää. Lääke on pidentänyt näiden potilaiden eliniän odotetta jopa viitisen kuukautta, Alitalo sanoo. Viisi kuukautta ei ehkä tunnu ulkopuolisista mullistavalta asialta, mutta potilaalle ja hänen läheisilleen se voi merkitä arvaamattoman paljon. Syöpätutkijalle eliniän pidentyminen kertoo, että lääke on lupaava. Uudet lääkkeet otetaan yleensä ensimmäiseksi käyttöön vaikeimmin sairastuneilla, joita muut lääkkeet eivät ole auttaneet. Jos uusi lääke pidentää näiden potilaiden elinaikaa useita kuukausia, sen teho saattaa olla huomattavasti parempi liitännäishoitona tai tarkemmin valituilla potilailla. Imusuonet syöpäsolujen valtatienä Kari Alitalon ryhmä on tutkinut viime vuosina erityisesti imusuonien kasvutekijöitä. Imusuonet muodostavat tärkeän kanavan syöpäsolujen leviämiselle muualle elimistöön, joten niiden kasvutekijät saattavat vaikuttaa myös syövän paikalliseen kehitykseen. Olemme onnistuneet selvittämään imusuonien kasvuprosessin, mikä on ollut aikaisemmin tuntematon. Samalla olemme osoittaneet, että syövän kasvuun liittyy usein uusien imusuonien kasvua. Se puolestaan saa syövän leviämään helpommin, Alitalo kertoo. Suomen tunnetuimpien tiedemiesten joukkoon kuuluva Alitalo uskoo, että imusuonten kasvua estävät lääkkeet voivat nousta merkittävään rooliin syövän hoidossa. Koe-eläintutkimuksissa imusuonien muodostumisen estäminen on vähentänyt etäpesäkkeiden kehittymistä imusolmukkeisiin jopa prosenttia. Mutta vaikuttaako imusuonten kasvun estäminen myös alkuperäiseen syöpäkasvaimeen? Asia kiinnostaa myös professori Alitalon tutkimusryhmää. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia. Nämä ovat kuitenkin vasta koemalleja, joiden perusteella on liian varhaista sanoa mitään varmaa. Tutkimuksemme on erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Byrokratia tuhoaa luovan ajattelun Professori Kari Alitalon, 55, taistelu syöpää vastaan alkoi 1980-luvun alussa. Syöpägeenitutkimus oli tuolloin hyvin nuori tutkimusala. Syöpägeenejä tutkitaan laboratoriossani edelleen, vaikka alkuperäisestä tutkimuksesta on versonut myös uusia suuntia, Alitalo sanoo. Alitalon tutkimusryhmä toimii Biomedicum Helsingissä. Ryhmä muodostaa osan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syöpäbiologian tutkimusohjelmasta, jossa työskentelee yhteensä 120 henkilöä kymmenessä eri laboratoriossa. Näistä tiimeistä koottu neljän laboratorion ryhmä muodostaa puolestaan Suomen Akatemian syövän biologian huippuyksikön. Kari Alitalo on kohtuullisen tyytyväinen tutkimuksen rahoitukseen, josta peräti 95 prosenttia tulee kilpailun kautta ja puolet Suomen ulkopuolelta. Huippututkijan huolenaiheita ovat perusrahoituksen niukkuus, nuorille tutkijoille tarkoitettujen tutkimusvirkojen puute ja turhauttava paperisota. Byrokratian lisääntyminen on aivan silmitöntä. Se tuhoaa tätä menoa luovan tieteellisen ajattelun kokonaan. Yhä suurempi osa tutkijan ajasta kuluu turhien tekstien kirjoittamiseen, turhien matkojen tekemiseen ja turhissa kokouksissa istumiseen. Alitalon mielestä EU pitää tutkimusrahoitusta teknologiapanostuksena, josta yritetään puristaa mahdollisimman nopeasti taloudellista tuottoa. Tällainen yrityskulttuurista peräisin oleva ajattelutapa ei tuota aina innovaatioita. Professori vertaa tutkimuksen tekemistä puuhun kiipeämiseen. Etukäteen ei voi tietää, mikä oksa kantaa ja mitä kautta löytyy reitti mahdollisimman ylös. Huippututkimus pyrkii kaikkein korkeimmalle, latvaan asti. Joka päivä on voitava tehdä uusia valintoja. Jos pystyy etukäteen sanomaan, mitä tekee ja mihin on päässyt kolmen vuoden kuluttua, kysymys on kehitystyöstä. Huippututkimusta se ei ole, Alitalo kärjistää. I Kari Alitalo ja hänen tutkimusryhmänsä on saanut vuonna 2005, 2006 ja 2007 Syöpä järjestöiltä euron apurahan. Alitalo on saanut suurapurahan vuosina 1983, 1991 ja Byrokratian lisääntyminen on aivan silmitöntä, professori Kari Alitalo sanoo. Se tuhoaa tätä menoa luovan tieteellisen ajattelun kokonaan. Yhä suurempi osa tutkijan ajasta kuluu turhien tekstien kirjoittamiseen, turhien matkojen tekemiseen ja turhissa kokouksissa istumiseen. 21

13 TEKSTI Päivi Lehtinen KUVAT Jouko Keski-Säntti 22 Syövän jälkeen isäksi Syöpähoidot saattavat vaurioittaa kiveksiä. Lisääntymiskyvyn säilyttäminen on yksi potilaiden suurista huolenaiheista. Yhä useammat syöpään sairastuneet lapset paranevat. Rankoilla hoidoilla on kuitenkin sivuvaikutuksia, joista yksi on sukusolujen vaurioituminen ja sitä mahdollisesti seuraava hedelmättömyys. Dosentti Kirsi Jahnukainen Turun yliopistosta kehittää menetelmiä syöpään sairastuneiden poikien lisääntymiskyvyn säilyttämiseksi. Lapsen hengen pelastaminen on tietenkin tärkeintä. On myös tärkeää turvata hänelle hyvä elämä sairaudesta toipumisen jälkeen, Jahnukainen sanoo. Suurin osa sairastuneista säilyttää hedelmällisyytensä syöpähoidoista huolimatta. Lääkärit eivät kuitenkaan aina tiedä ennen hoidon aloittamista, joudutaanko käyttämään menetelmiä, joihin liittyy lisääntymiskyvyn menettämisen riski. Ongelmana on, että lisääntymiskyvyn säilyttämiseen tähtäävät toimet pitää tehdä ennen kuin mahdollisesti vaurioittavat hoidot aloitetaan. Potilaalle pitäisi aina tarjota mahdollisuutta sperman pakastamiseen, dosentti Kirsi Jahnukainen sanoo. Alkuvaiheessa ei aina tiedetä, miten vahvoja hoitoja joudutaan käyttämään. Eikä siitäkään tiedetä vielä tarpeeksi, missä kehityksen vaiheessa kivekset vaurioituvat kaikkein herkimmin. Arka asia murrosikäiselle Sukusolujen säilyttämiseen on olemassa useita menetelmiä. Niiden käytöstä syöpää sairastavien lasten hoitoon ei kuitenkaan ole olemassa suosituksia. Kirsi Jahnukainen toivoo, että asiasta saataisiin tehtyä yhteispohjoismaiset suositukset. 23

14 Eturauhasen syöpä kasvaa salaa 24 Puberteetti-ikäisiltä pojilta voidaan ottaa siemennäyte ennen hoitojen aloittamista ja pakastaa se mahdollista myöhempää tarvetta varten. Näytteen antamiseen vaikuttaa pojan kypsymisen vaihe, mutta useimmiten asia onnistuu jo 13-vuotiailta pojilta. Vanhemmat ja yllättävän usein myös varsin nuoret pojat tietävät, että syöpähoidot voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä. Asia pitää aina ottaa esille mutta hyvin hienovaraisesti, Jahnukainen sanoo. Minun mielestäni pitäisi aina tarjota mahdollisuutta sperman pakastamiseen, jos poika on sopivan ikäinen. Sukukypsyys ja spermanäytteen antaminen ovat nuorille pojille herkkiä asioita. Epäonnistunut näytteenantoyritys on yleensä murrosikäiselle pojalle suuri pettymys. Tällaisessa tapauksessa pojalta voidaan ottaa kiveksestä koepala eli biopsia. Pakastetusta koepalasta voidaan aikanaan eristää siittiöitä koeputkihedelmöitystä varten. Tämänkin menetelmän avulla on hyvät mahdollisuudet tulla isäksi. Toimenpiteen ehdottamista pitää kuitenkin harkita tapauskohtaisesti, koska kysymyksessä on leikkaus, ja Syöpä ja seksuaalinen hyvinvointi Helsingissä tehdään Jahnukaisen projektiin liittyvä psykiatrinen tutkimus, joka kartoittaa syövästä toipuneiden aikuisten miesten seksuaalista hyvinvointia. Tutkimukseen osallistuu noin 70 leukemiasta parantunutta miestä. Suurin osa mukaan pyydetyistä miehistä lähti mielellään mukaan tutkimukseen. Osallistujien määrä osoittaa, että seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat askarruttaneet miehiä itseäänkin, Kirsi Jahnukainen kertoo. Teemme tutkimusta Turun ja Helsingin yliopistoissa, Tyksin lastenklinikalla, Astrid Lindgrenin lastensairaalassa ja Huddingen sairaalassa, Kirsi Jahnukainen kertoo. potilas voi olla syövän takia huonokuntoinen. Nuorimpien potilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen voitaisiin teoriassa turvata ottamalla talteen spermatogeneettisiä kantasoluja, jotka aikanaan siirrettäisiin takaisin kivekseen. Tällä menetelmällä saadaan koe-eläinten kivesten siittiötuotanto käynnistymään uudelleen. Menetelmä ei kuitenkaan sovi vielä syöpäpotilaiden käyttöön. Vielä ei ole olemassa tekniikkaa, jolla syöpäsolut voitaisiin puhdistaa siirteestä. Syövän uusiutumisriski on liian suuri, jos puhdistamattomia kiveksen kantasoluja siirretään takaisin potilaan kivekseen, Jahnukainen kertoo. Ensin selville riskit Kirsi Jahnukainen haluaa kehittää menetelmän, jolla syöpäsolut erotetaan spermatogeneettisistä kantasoluista. Jahnukaisen projekti selvittää myös, miten voidaan tunnistaa potilaat, joille kivesbiopsian ottamista voidaan suositella jo sairauden alkuvaiheessa. Tämä tutkimuksen osa tehdään yhteistyössä professori Outi Hovatan tutkimusryhmän kanssa ruotsalaisen Huddingen sairaalan hedelmällisyysklinikalla. Tutkimme kivesbiopsiaan liittyviä riskejä sekä sitä, onko turvallista lykätä sukusolujen talteenottoa siihen vaiheeseen, kun lopulliset hoitolinjaukset ja potilaan hedelmällisyyteen liittyvät riskit ovat paremmin tiedossa, Jahnukainen kertoo. I Kirsi Jahnukainen sai vuonna 2004 Syöpäjärjestöiltä euroa tutkimushankkeeseen Fertiliteetin säilyttämiseen tähtäävät menetelmät syöpään sairastuneilla pojilla. Useimmat eturauhasen syövät voidaan parantaa, jos ne löydetään varhain. Eturauhasen syöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Se on keuhkosyövän ohella miesten yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Sairaus on salakavala, koska se kehittyy hitaasti ja huomaamattomasti. Oireiden perusteella löydetyistä syövistä prosenttia on jo levinnyt pitkälle. Eturauhasen syöpien esiintyminen on lisääntynyt niiden parinkymmenen vuoden aikana, jonka olen työskennellyt niiden diagnostiikan parissa, kliinisen kemian professori Ulf-Håkan Stenman sanoo. Kaikkia ilmiön lisääntymisen syitä ei vielä tunneta täysin. Tärkein syy on kuitenkin herkkä diagnostinen PSA-testi ja sen lisääntynyt käyttö. Ulf-Håkan Stenman ja hänen tutkimusryhmänsä saivat vuonna 2005 Syöpäjärjestöiltä euron suurstipendin eturauhasen syövän diagnostisten ja ennusteeseen liittyvien hoitojen kehittämiseen. Stenmanin ryhmä etsii menetelmiä, joiden avulla eturauhasen syöpä voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se on varmemmin parannettavissa. Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitoksella toimivassa ryhmässä työskentelee 15 tutkijaa. PSA eli prostataspesifinen antigeeni on herkkä merkkiaine, joka tunnistaa eturauhassyövän verestä. Valtaosa kohonneen PSA-tason perusteella löydetyistä eturauhasen syövistä on paikallisia. Professori Stenman haluaisi porrastaa potilaiden iän mukaisen PSA-rajan, joka ohjaisi heidät jatkotutkimuksiin. Stenman uskoo, että tällä tavalla saataisiin esille enemmän tulevaisuudessa vakavaksi äityviä syöpiä ja myös vääriä hälytyksiä eli kilttejä syöpiä, jotka eivät ehdi kehittyä vakaviksi miehen elinaikana. Näitä kilttejä syöpiä on tälläkin hetkellä jo puolet löydetyistä eturauhassyövistä, Stenman kertoo. Tällainen syöpädiagnoosi aiheuttaa kantajalleen usein vain tarpeetonta huolta. Hoidon tehokkuutta parantaisivat menetelmät, joilla nopeasti kehittyvät syövät voitaisiin löytää ajoissa. Samalla voitaisiin välttää hitaasti kasvavien ja vaarattomien syöpien ylihoitaminen. Ideaalitilanne olisi, jos ihminen voitaisiin säästää sellaisen syövän diagnoosilta, joka ei tulisi koskaan aiheuttamaan hänelle oireita. Tähän päästään tarkentamalla nykyisiä PSA-arvoja eli mittaamalla kokonais-psa:n lisäksi myös niin sanottu vapaa PSA, jonka matala arvo ennustaa syöpää. Ulf-Håkan Stenman FAKTAT Eturauhassyöpä uutta sairastunutta vuodessa 7 14 prosenttia suomalaismiehistä saa elämänsä aikana eturauhassyöpädiagnoosin Noin 650 miestä kuolee vuosittain eturauhassyöpään, se on 2 3 prosenttia 60-vuotiaista potilaista 70 prosenttia PSA-seulonnoissa löydetyistä syöpätapauksista voidaan parantaa Joka kolmas eturauhasen syöpä uusiutuu hoidoista huolimatta Stenmanin ryhmän kehittämä vapaa PSA on otettu laajasti käyttöön ympäri maailmaa. Tunnustuksena toiminnastaan immunokemiallisten määritysten standardoimiseksi Ulf- Håkan Stenman sai vuonna 2007 arvostetun Roche Award -tunnustuspalkinnon. Valkuaisaine paljastaa syövän Stenman sanoo, että hänen ryhmänsä kehittää ja arvioi jatkossa sellaisia merkkiaineita, jotka antavat tietoa taudin ennusteesta. PSA:n lisäksi Stenmanin ryhmä tutkii muun muassa istukkagonadotropiini-beetan ja valkuaista hajottavan entsyymin estäjän käyttöä eturauhassyövän diagnostiikassa. Haussa on myös uusia syövän havaitsemiseen liittyviä merkkiaineita, joita etsitään virtsan peptideistä eli valkuaisaineen osasia. Kasvaessaan ja levitessään syöpä rikkoo ympäröiviä kudoksia, jolloin valkuaisaine hajoaa peptideiksi, jotka puolestaan erittyvät virtsaan. Entistä parempien ennustemallien avulla pystymme valitsemaan kullekin potilaalle parhaan mahdollisen hoidon, Stenman sanoo. Olemme etsineet uusia hoitomenetelmiä myös kehittämällä keinotekoisia peptidejä, jotka sitoutuvat eturauhasen tuottamiin proteaaseihin eli proteiineja hajottaviin entsyymeihin. Eläinmalleissa nämä peptidit ovat jarruttaneet syövän kasvua. Toivoa eturauhasen syövän nujertamiseen saattaa siis löytyä tältäkin rintamalta. I TEKSTI Tuula Vainikainen KUVA Jouko Keski-Säntti 25

15 TEKSTI Päivi Lehtinen KUVAT Jouko Keski-Säntti PROFIILI JORMA KESKI-OJA Syntynyt 1949 Kokkolassa Perhe Viisi aikuista lasta Harrastukset Kuntourheilu ja toiminta Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa n Helsingin yliopiston syöpäbiologian professori n Tutkimusryhmä on osa Suomen Akatemian syöpäbiologian huippuyksikköä, se työskentelee Biomedicum Helsingissä ja on mukana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syöpäbiologian tutkimusohjelmassa lopussa. Keski-Ojaa on pitkään kiinnostanut varsinkin se, millä tavoin TGF-beetan toimintaa voidaan ohjata. Se on työkalu, jota voi käyttää hyvin monella tavalla ja monessa paikassa. Olennaista on, miten se saadaan toimimaan tietyssä kohdassa tietyllä tavalla luvulta lähtien Keski-Ojan tutkimusryhmän pääasiallisena kohteena ovatkin olleet TGF-beeta-kasvutekijöiden ohjaajina toimivat LTB-proteiinit. LTB-proteiineja on tähän mennessä löydetty neljä. Näistä viimeisimmän, LTBP-4:n, kloonasi vuonna 1998 Keski-Ojan väitöskirjaoppilas Juha Saharinen. LTBP-4 on osoittautunut muun muassa keskeiseksi kehityshäiriöiden ja epiteliaalisten syöpien kehityksen säätelijäksi. Proteiinin puuttuminen johtaa elimistössä dramaattisiin muutoksiin. Elastisten säikeiden muodostuminen keuhkoihin häiriintyy, mikä aiheuttaa keuhkolaajentumaa muistuttavan kehityshäiriön ja sydämen suurenemisen. Saman proteiinin puuttuminen aiheuttaa myös paksusuolen syövän. Erilaiset muutokset johtuvat siitä, että LTBP-4 on tärkeä ohjaustekijä keuhkokudoksen säikeiden muodostumisessa, ja samalla se ohjaa myös ohjaa TGF-beetaa, joka jarruttaa solun jakautumista paksusuolessa. Ohjauksen puutteen takia jarrumolekyyli ei toimi ja solut kasvavat liikaa, mikä johtaa syöpään, Keski-Oja kertoo. Uusi hoito ei synny tyhjästä Molekyylitason tutkimus saattaa kuulostaa syöpäpotilaan mielestä teoreettiselta ja etäiseltä asialta. Jokaisen uuden syöpälääkkeen ja hoitomenetelmän kehittämiseen on kuitenkin tarvittu määrätietoista, kärsivällisyyttä vaativaa ja usein verkkaisen näköistä perustutkimusta, jota tehdään sadoissa laboratorioissa eri puolilla maailmaa. Lopullisena tavoitteena on aina löytää uusia keinoja sairauden nujertamiseen, Keski-Oja muistuttaa. I Jorma Keski-Oja sai vuonna 2004 Syöpäsäätiön euron suurstipendin tutkimushankkeeseensa TGF-beeta-kasvutekijän vaikutukset syöpäsolujen kasvuun. Ohjaus petti, jarrut katosivat Tutkijan ammatti on elämänasenne 26 Syöpä syntyy, kun elimistö erehtyy. Jorma Keski-Oja selvittää solujen ohjausjärjestelmän salaisuutta. Syöpä saa alkunsa, kun solun säätelyjärjestelmä pettää. Jotta voisimme ymmärtää syövän syntyä, meidän täytyisi selvittää, mistä järjestelmän pettäminen johtuu. Näin päädymme tutkimaan solujen keskinäistä vuorovaikutusta. Mistä ja milloin tulee se virheellinen signaali, joka ohjaa solun kehityksen väärille raiteille, Helsingin yliopiston syöpäbiologian professori Jorma Keski-Oja kysyy. Keski-Oja tutkii muun muassa TGF-beeta-kasvutekijöitä, jotka osallistuvat useimpiin solun kasvun ja kehityksen keskeisiin prosesseihin. Ne estävät kasvua ja säätelevät solun invasiivista kasvua sekä sidekudosproteiinien tuotantoa. Lähes kaikissa syövissä on todettu häiriöitä näiden kasvutekijöiden ohjaamissa säätelyjärjestelmissä. TGF-beeta on hyvin monikäyttöinen säätelijä. Joissakin tilanteissa se kääntää geenin päälle, toisissa tilanteissa se voi lopettaa geenin toiminnan. Esimerkiksi jos se normaalitilanteessa jarruttaa solukasvua, häiriötilanteessa se puolestaan kiihdyttää kasvua, Keski-Oja havainnollistaa. Koska TGF-beeta on keskeinen solujen kasvussa ja kehittymisessä, se on samalla tärkeä syöpälääkkeiden kohdemolekyyli. Proteiinin vaarallinen puute TGF-beetaa on tutkittu maailmalla innokkaasti siitä lähtien, kun amerikkalainen Joseph E. De Larco löysi sen 1970-luvun Jorma Keski-Ojan ura alkoi samalla tavalla kuin monen muunkin nuoren tutkijan. Hän teki väitöskirjan, sai post doc -paikan ulkomailta, palasi Suomeen akatemiatutkijaksi, lähti uudelleen ulkomaille ja palasi lopulta kokonaan kotiyliopistoon. Välissä hän sai viisi lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Keski-Ojan mielestä jokaisen tutkijan pitää lähteä ulkomaille laajentamaan tutkimuskenttäänsä. Ulkomaankierros olisi hyvä tehdä ennen 35. ikävuotta. Asiat eivät kirkastu, jos istuu koko ajan yhden pöydän ääressä, Keski-Oja painottaa. Avoimuus ja akateemisuus ovat Keski-Ojan tärkeitä arvoja. Tutkimusyhteisölle karttuvasta tiedosta tulee maailmanlaajuista omaisuutta. 27

16 TEKSTI Petri Nieminen, Tuula Ketola GRAFIIKKA Taina Ilomäki-Virta 28 1,6 1,3 1,1 1,2 1,1 2,3 2,3 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Raha ei riitä kaikkiin hyviin hankkeisiin Syöpäsäätiöiden talous nojaa yksityishenkilöiden lahjoituksiin. Yritysten osuus on pieni, mutta sen odotetaan kääntyvän lähivuosina selvään kasvuun. Syövän vastainen taistelu vaatii rahaa ja raakaa työtä. Syöpäsäätiöt jakavat vuosittain satoja stipendejä ja avustuksia. Syöpätutkimusta ne ovat tukeneet tämän vuosikymmenen aikana jo 20 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden potti kohoaa yli neljään miljoonaan euroon, uuteen ennätykseen. Hyviä tutkimushankkeita on tarjolla aina enemmän kuin rahaa on jaossa, Syöpäsäätiön talouspäällikkö Eero Keränen sanoo. Keräsen mukaan lopulliset päätökset apurahapäätöksistä tekee säätiön hallitus, tutustuttuaan ensin maan parhaista asiantuntijoista koostuvan apurahalautakunnan ehdotuksiin. Säätiö edellyttää tutkijoilta ja tutkimusryhmiltä rahoituksen vastineeksi tarkkaa Eero Keränen raportointia varojen käytöstä ja tutkimusten etenemisestä. Hyvä raportointi ja tuloksekas toiminta auttavat tutkijaa jatkorahoituksen saamisessa. 1,7 1,3 1,9 vain pääoman tuotto käytetään syöpätyöhön. Siksi säätiöillä on myös kiinteistöomistuksia ja osakkeita. Keräsen mukaan useimpien testamenttien tai lahjoitusten varat määrätään käytettäväksi yleisesti syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen. Lahjoitusten määrä vaihtelee vuosittain. Säätiöt ovat kuitenkin pitäneet apurahojen virran varsin tasaisena. Ei ole ollut ongelmia pitää avustusten tasoa ja jopa nostaa sitä vähitellen. Edes lama-aikana apurahojen määrä ei tarvinnut juurikaan laskea, vaikka omaisuuden tuotto heikkeni, Keränen kertoo. Hän uskoo, että säätiöiden tuki syöpätutkimukselle jatkuu tulevaisuudessakin tasaisena ja jopa kasvaa nykyisestä. Pätkätyö turhauttaa tutkijoita Sodan jälkeen perustettu Syöpäsäätiö on ollut tärkeä liikkeellepaneva voima viime vuosikymmenten syöpätutkimuksessa. Säätiö rahoitti 1960-luvulla poikkeuksellisen laajamittaisten joukkotarkastusten käynnistämistä naisten kohdunkaulan syövän toteamiseksi luvulla säätiö rahoitti ensimmäisten saattohoitoyksiköiden rakentamisen. Nyt säätiö panostaa erityisesti eturauhassyöpien seulontoihin ja suolistosyöpien määrän vähentämiseen. Tutkimuksen ohella syöpäsäätiöt rahoittavat vuosittain useilla sadoilla tuhansilla euroilla syöpäyhdistysten järjestötoimintaa. Säätiöiden rahoituksen varassa toimii myös valtakunnallinen syöpäasioihin keskittynyt 3,6 3, Syöpäsäätiöiden tutkimusrahoitus perustuu lahjoituksiin ja omaisuuden tuottoihin. Säätiöiden vuosittaiset tulot ovat noin 10 miljoonaa euroa, josta lähes puolet tulee testamenttilahjoituksista. Säätiöiden hallinnoiman omaisuuden arvo on 45 miljoonaa euroa. Omaisuuden tuotot ovat olleet viime vuosina 1,5 2 miljoonaa euroa. Yritykset lahjoittavat syöpäsäätiöille vuosittain vain pari sataa tuhatta euroa, ja saman verran tulee erilaisista kampanjoista. Yrityslahjoitusten osuuden odotetaan kuitenkin kasvavan lähivuosina, koska yritysten ja yhteisöjen yleishyödyllisille säätiöille tekemien lahjoitusten verovähennysoikeus kohosi tänä vuonna eurosta euroon. Syöpäsäätiöt eivät pyri keräämään uutta omaisuutta. Yleensä testamentattu omaisuus myydään, ja rahat käytetään tutkimusprojektien tukemiseen. Joskus testamentin tekijä on kuitenkin halunnut, ettei omaisuutta realisoida vaan Suomen Syöpäyhdistyksen, Syöpäsäätiön ja Syöpätautien tutkimussäätiön jakamat apurahat, milj. euroa 4,0 neuvontapuhelin. Suomen Syöpärekisteriä syöpäsäätiöt tukevat yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Syöpäsäätiö osallistuu usein tutkimushankkeisiin osarahoittajana. Valtaosa tutkimusavustuksista on pieniä muutaman tuhannen euron suuruisia apurahoja, mutta Tutkimushankkeet ovat pitkiä projekteja, joihin tarvitaan kärsivällistä rahoitusta. joukossa on myös eturauhassyöpätutkimuksen kaltaisia merkittäviä taloudellisia panostuksia. Eturauhassyövän arvoituksia penkoo muun muassa tamperelainen professori Tapio Visakorpi, jonka tutkimusryhmää Syöpäsäätiö on rahoittanut usean vuoden ajan. Syöpäsäätiön myöntämä euron summa muodostaa kymmenen prosentin osuuden meneillään olevan kaksivuotisen hankkeen kokonaisrahoituksesta. Tutkimushankkeet ovat pitkiä projekteja, joihin tarvitaan kärsivällistä rahoitusta. Visakorven ryhmä on puurtanut eturauhassyövän mekanismien parissa jo kymmenen vuotta. Apurahoja haetaan kuitenkin Suomessa useimmiten vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. SYÖPÄSÄÄTIÖ 29

17 Kotimaisen rahoituksen lyhytjänteisyys huolestuttaa tutkijoita. Suomi poikkeaa tässä suhteessa monista länsimaista, Visakorpi sanoo. Meillä rahoitus pitää kasata pienissä pätkissä ja useista lähteistä. Myös rahoituksen pirstaleisuus on iso ongelma. Kun valtio ei Suomessa tue suoraan syöpätutkimusta eikä maassa ole suuria yksityisiä rahastoja, rahoitus on aina epävarmaa ja teettää ylimääräistä paperityötä. Raportointiin ja hakemusten tekemiseen menee paljon aikaa. Suomessa ei ole julkista tahoa, joka pystyisi rahoittamaan tämäntyyppistä tutkimusta riittävästi. Tutkimusrahat tulevat pienissä pätkissä ja useista lähteistä. Siksi säätiöiden rooli korostuu, Visakorpi sanoo. Toisaalta pirstaloitunut rahoituskenttä tuo tutkimukseen markkinaehtoisuutta ja lisää kilpailua. Se tuo tutkimusrahoitukseen myös moniarvoisuutta. Säätiöt voivat etsiä julkista rahoittajaa joustavammin uusia innovaatioita ja uusia ratkaisuja. Järjestöt avaavat tietä Syöpätapausten määrä kasvaa Suomessa, koska väestö ikääntyy muita länsimaita nopeammin. Silti riski sairastua tai kuolla syöpään laskee. Syöpätapauksia on kolmanneksen enemmän kuin 1960-luvulla, mutta syöpäkuolleisuus on vähentynyt liki 50 prosenttia. Syöpätutkimus on parantanut selvästi kansalaisten terveyttä ja pidentänyt elinikää. Tästä huolimatta JATKUU SIVULLA 32 Lahjoitus voi olla pieni tai suuri ASIANTUNTIJA. Asianajajasta voi olla hyötyä, jos yksityishenkilö haluaa testamentata omaisuuttaan Syöpäsäätiölle. Asiakkaat ovat valveutuneita ja haluavat tukea esimerkiksi Syöpäjärjestöjä mutta ajatus testamentin tekemisestä tuntuu monesta työläältä, sanoo asianajaja Pirkko Kemppainen. Kemppainen on tehnyt jo vuosien ajan testamentteja Syöpäsäätiölle. Hänen mukaansa asiakkaan ei ole aina helppo mennä tuntemattoman asianajan luo keskustelemaan testamentista. Päätöksentekoa lykätään helposti myös siksi, että testamentintekijä haluaa olla täysin varma päätöksestään. Pirkko Kemppaisen mielestä jokaisen pitäisi miettiä etukäteen sitä, kenelle haluaa omaisuuttaan siirtää. Kun asiakas tietää, mitä hän haluaa, hänen on helpompi alkaa valmistella testamenttiaan asianajajan kanssa. Juristi kertoo, että aluksi hän selvittää asiakkaan perhesuhteet ja omaisuuden määrän. Perhesuhteilla on merkitystä, koska avio-oikeus menee testamentin edelle. Selvitän, mitä testamentti itse kunkin tilanteessa merkitsee. Sitten selvitän asiakkaan tavoitteet ja toiveet. Jotkut testamentintekijät tulevat juristin puheille epätietoisina siitä, mille taholle he haluavat testamentata omaisuutensa. Testamentinlaatijan velvollisuutena on esitellä asiakkaalle yleishyödylliset tahot, joille testamentin voi tehdä. Mahdollisuuksia on useita. Keskustelun jälkeen moni jää vielä miettimään itselleen mieluista testamentinsaajaa. Tarvittaessa lähetän Erityisesti naiset tekevät tarkkoja suunnitelmia, sanoo asianajaja Pirkko Kemppainen heille lisämateriaalia eri tahoista, sanoo Kemppainen. Hän korostaa, että keskeistä on aina ihmisen oman tahdon toteutuminen. Asianajaja voi kertoa eri vaihtoehdoista, mutta hän ei saa koskaan ohjata asiakasta mihinkään suuntaan. Testamentin voi tehdä pienestä tai isosta omaisuudesta tai osasta omaisuuttaan. Syöpäsäätiölle ja muille tahoille testamentataan suurimmillaan miljoonia euroja. Testamentin tekemiselle ei ole alarajaa. Testamentintekijä voi määritellä testamentissa monia asioita pesänselvityksestään. Siinä voi esimerkiksi määrätä, miten irtaimisto seulotaan tai annetaanko muisto- tai muita lahjoja. Syöpäjärjestöille sopii sekin, että järjestö hoitaa hautauksen ja muistotilaisuuden. Jotkut tekevät tarkkoja suunnitelmia, erityisesti naiset. Miehiä ei kiinnosta, mihin yksittäiset esineet menevät. Tuula Ketola Näin alkuun testamentin kanssa 1 Mieti, kenelle haluat omaisuutesi siirtää tai mitä haluat rahoillasi tukea. 2 Jos harkitset testamentin tekemistä Syöpäjärjestöille, voit ottaa yhteyttä lakimieheen tai suoraan Syöpäjärjestöihin. Syöpäjärjestöt laatii pyydettäessä testamenttiasiakirjan maksutta. JOUKO KESKI-SÄNTTI 7,0 6,6 30 4,2 4,3 4,1 2,8 3,0 3,0 2,6 2,4 1,9 0, Syöpäsäätiön ja Syöpätautien tutkimussäätiön saamat testamenttilahjoitukset, milj. euroa 31

18 yhteiskunnan suorat panostukset syöpätutkimukseen näyttävät Suomessa vähäisiltä. Tilanne ei huolestuta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäkeä. Kansliapäällikkö uskoo, että Suomessa saa rahoitusta hyville lääketieteellisille hankkeille. Järjestöillä ja säätiöillä on ollut omilla erikoisalueillaan perinteisesti uranuurtajan rooli. Ministeriö ei rahoita suoraan tautikohtaista tutkimusta, mutta on selvää, että myös valtion rahaa käytetään syöpätutkimukseen, Välimäki sanoo. Välimäki muistuttaa, että yhteiskunnan rahoittamaa tutkimusta tehdään erityisesti yliopistollisissa keskussairaaloissa. Suomen Akatemian rahoitusta Ministeriö ei suoraan rahoita tautikohtaista tutkimusta. 32 käytetään lukuisiin hankkeisiin, ja Kansanterveyslaitos sekä Stakes tekevät tutkimusta omilla tahoillaan. Järjestöt ja julkinen sektori ovat tehneet tuloksekasta yhteistyötä esimerkiksi tupakan sekä asbestin käytön osalta. Monissa muissa maissa ollaan paljon Suomea jäljessä. Kansliapäällikkö Välimäki uskoo, että valtiovallan toimet sosiaali- ja terveyspalveluissa painottuvat tulevaisuudessa entistä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. Tämä koskee myös syöpien vastaista taistelua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettava enemmän, kun väestö ikääntyy. Muuten käytettävissä olevat resurssit eivät riitä. Petri Nieminen Syöpävakuutus on herkkä bisnes YRITYSLAHJOITTAJAT. Syöpävakuutuksen suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Brittiläinen vakuutusyhtiö ACE European Group toi syöpävakuutuksensa Suomeen vuonna Viime vuoden loppuun mennessä jo kymmenettuhannet suomalaiset ovat ostaneet syöpävakuutuksen. Myös amerikkalainen AIG myy syöpävakuutuksia Suomessa. ACE lahjoitti vakuutusmaksuista Syöpäsäätiölle euroa loppuvuonna Haluamme tukea korkeatasoista suomalaista syöpä- tutkimusta, ACE European Groupin Suomen toimitusjohtaja Maria Sanmark sanoo. ACE on yksi maailman suurimpia vakuutusyhtiöitä ja se toimii 50 maassa. Yrityksellä on ollut toimintaa ja asiakkaita Suomessa jo vuodesta ACE kantaa yhteiskuntavastuuta sekä globaalisti että paikallisesti, ja yhteistyö Syöpäjärjestöjen kanssa on yksi osa tätä. Vapaaehtoista turvaa Vakuutus ei tietenkään paranna sairautta, mutta se antaa asiakkaalle mahdollisuuden keskittyä toipumiseen. Asiakas voi käyttää vakuutusrahat parhaaksi katsomallaan tavalla vaikka lomailuun, sanoo toimitusjohtaja Maria Sanmark. Toimitusjohtaja Sanmark sanoo, että ACE haluaa tarjota suomalaisille kuluttajille vakuutuksia, joista nämä ovat aidosti kiinnostuneita. ACE:n uusi vakuutus herätti kovasti huomiota mediassa. Monet halusivat tietää, mitä syöpävakuutus kattaa. Jotkut olivat sitä mieltä, että vakuutusta markkinoidaan syövän pelolla. Maria Sanmark muistuttaa, että ihminen ostaa vakuutuksen aina ikävää asiaa varten. On asiakkaita, jotka pitävät tarpeellisena varautua syöpäriskiin. Aihe on herkkä, ja siksi olemme panostaneet paljon hienotunteiseen ja asiantuntevaan myyntitilanteeseen. Voimavarat toipumiseen Syöpävakuutuksia voivat ostaa ACE:n yhteistyökumppaneiden asiakkaat, esimerkiksi Stockmannin ja Diners Clubin kortin omistavat. Tyypillisin vakuutuksenottaja on keski-ikäinen ja -tuloinen nainen tai mies, joskin asiakkaina on myös yllättävän paljon nuoria naisia, toimitusjohtaja Sanmark kertoo. ACE:lla on kuusi erilaista syöpään liittyvää vakuutusta. Ne on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat turvaa syöpäriskin varalta. Esimerkiksi Stockmannin kanta-asiakkaille tarjottavasta vakuutuksesta maksetaan euroa, mikäli asiakkaalla diagnosoidaan syöpä. Vakuutuksesta korvataan lisäksi eurolla kotiapua sekä euroa ansionmenetystä, mikäli vakuutettu on pois töistä kuukauden ajan syövän takia. Tuula Ketola JOUKO KESKI-SÄNTTI 33

19 Syöpäsäätiö ohjaa lahjoitukset ripeästi tutkijoiden käyttöön. Periaatteena on, että jokainen sukupolvi kerää ja käyttää omat rahansa. Testamentit tukevat tutkimusta TEKSTI Satu Lipponen PIIRROS Gua Vainio 34 Suomalaiset testamenttaavat Syöpäjärjestöille rahaa, asuntoja, autoja ja antiikkia. Syöpäjärjestöjen talouspäällikkö Eero Keränen tunnustaa huolehtineensa kerran jopa vainajan koirasta, jolle piti etsiä uusi koti. Jos Syöpäsäätiöllä on tieto testamentista, omaisuuden hoitoon osataan varautua. Mutta läheskään aina testamentista ei ole tietoa vaan hyväntekeväisyys paljastuu vasta viranomaisten, ystävien tai omaisten yhteydenoton myötä. Testamentin tie apurahaksi on nopea tai erittäin nopea, riippuen siitä, millaista omaisuutta tieteen hyväksi lahjoitetaan. Jos testamentattu omaisuus on kerrostalo-osake tai sijoitustili, lahjoitus voi olla jaossa apurahoina jo samana vuonna. Syöpäsäätiön työ voi alkaa jo hautajaisista Kuolinpesän hoito alkaa hautajaisista. Ei ole tavatonta, että Syöpäsäätiö järjestää hautajaiset, jos hyväntekijänä on yksinäinen ihminen, jolla ei ole omaisia tai läheisiä ystäviä. Säätiön velvollisuuksiin saattaa kuulua myös arkunkanto tai uurnan vieminen kotiseudulle. Testamenttia seuraa perunkirjoitus, jossa lakimääräiset perilliset todetaan. Perunkirjoitusta varten tarvitaan muun muassa tieto siitä, mitä omaisuutta ja velkaa kuolinpesään kuuluu. Samoin selvitetään kuolinpesän osakkaat ja heidän sukulaisuussuhteensa vainajaan. Näissä selvityksissä voi vierähtää kuukausia. Tänä aikana testamentattua omaisuutta hoidetaan niin, että sen arvo säilyy. Omaisuus muutetaan rahaksi Kun testamentti on saanut lainvoiman, Syöpäsäätiölle tuleva omaisuus muutetaan rahaksi. Raha talletetaan Syöpäsäätiön tilille ja käytetään testamentin tekijän tahdon mukaisesti. Yleisimmin testamentattu omaisuus on osoitettu syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen. Joskus hyväntekijä haluaa omaisuutensa perustettavaan nimikkorahastoon, joskus hän taas toivoo rahojaan käytettävän aivan tietyntyyppiseen tutkimukseen, kuten lasten syöpiin tai nimettyyn syöpätyyppiin. Syöpäsäätiö ei makuuta lahjoituksia pankkitileillä vaan varat jaetaan apurahoina heti, kun se on mahdollista. Jos testamentti ei toisin määrää, koko lahjoitus jaetaan tutkimukseen. Koska Syöpäsäätiön tehtävänä on tukea tieteellistä tutkimusta, se ei kerää varoja itselleen vaan toimii testamentin tekijän tahdon välittäjänä. Raha sijoitetaan, jos testamentti määrää Toisinaan testamentti määrää, että lahjoitus pitää ohjata sijoituksiin, joiden tuotto käytetään tutkimuksen tukemiseen. Silloin omaisuus sijoitetaan asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. Sijoitusten hyvän hoidon varmistamiseksi Syöpäsäätiön hallituksessa toimii useita rahoitusalan huippuammattilaisia. Sijoitusten hoitamisesta vastaavat muiden muassa Nordea Private Wealth Management ja Aktia. Talouspäällikkö Eero Keränen kuvaa Syöpäsäätiön sijoitustoimintaa varovaiseksi ja pitkäjänteiseksi. Säätiöiden pitää säilyttää toimintakykynsä kaikissa tilanteissa, joten pikavoittojen varaan ei lasketa mitään. Varovaisuus tarkoittaa sitä, että varallisuuden painopiste on korkosijoituksissa. Osakkeiden paino on vähäisempi. Säätiöiden käyttämät sijoitusrahastot tavoittelevat vakautta ja välttävät korkean riskin markkinoita, kuten tällä hetkellä Venäjää. Jo säätiölaki velvoittaa siihen, että omaisuus sijoitetaan tuottavasti ja turvallisesti, Keränen huomauttaa. Hyvä hallinto maksaa Syöpäsäätiön kaltaiset yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintö- tai lahjaveroja. Valtio siis luopuu verotuloistaan hyväntekeväisyyden hyväksi. Tämäkin merkitsee velvoitetta Syöpäsäätiölle: yhteisiä varoja on hoidettava ja käytettävä huolellisesti. Syöpäsäätiön luottamusmiehet hallituksessa ja apurahalautakunnissa antavat aikaansa ja asiantuntemustaan ilmaiseksi, joten hallintoasiat on hoidettava tarkasti. Sidosryhmien pitää voida luottaa siihen, että säätiön hallinto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja että kulut pysyvät aisoissa. Hyvä hallinto maksaa jonkin verran. Syöpäsäätiön tilit ja hallinnon tarkastaa Deloitte, yksi suurimmista tilintarkastustoimistoista. Tilintarkastus on ryhmätyötä, jossa käydään läpi taloudenhoitoa ja varmistetaan kulujen todennettavuus. Tilintarkastajat kiinnittävät huomiota myös asioihin, joiden avulla toiminnan tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Hallitus päättää apurahojen määrän Syöpäsäätiön apurahat julistetaan haettavaksi keväällä ja syksyllä. Keväällä jaetaan psykososiaalisen tutkimuksen apurahat ja syksyllä valtaosa eli perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen sekä epidemiologisen tutkimuksen apurahat. Apurahojen määrän päättää vuosittain hallitus apurahalautakunnan esityksestä. Tämän vuoden apurahoista tehtiin päätös tammikuussa talousarvion yhteydessä: Syöpäsäätiö jakaa juhlavuotenaan neljä miljoonaa euroa apurahoina, enemmän kuin koskaan ennen. Tiukka seula, satoja hakemuksia Apurahahakemuksia kertyy vuosittain satoja. Ne ovat paksuja dokumentteja, joissa on tarkoin kuvattu tutkimusryhmien toiminta ja suunnitelma rahoitettavasta tutkimuksesta. Apurahalautakuntaa johtaa helsinkiläinen professori Jorma Keski-Oja, jäseniä on yhdeksän. Apurahalautakunnan työtä valmistelevat kliinisen tutkimuksen ja epidemiologian arviointitoimikunta, perustutkimuksen arviointitoimikunta sekä psykososiaalisten ja hoivatutkimusten erityisasiantuntijat. Löysillä toiveilla ei irtoa rahaa Syöpäsäätiöstä, koska tuettavat tutkimukset käyvät läpi tiukan vertaisarvioinnin. Arvioijat toimivat toisistaan tietämättä ja keskittyvät vain omaan työhönsä. Sokkojärjestelmä takaa arvioinnin puolueettomuuden. Apurahalautakuntien työ on kuumeisimmillaan syyslokakuussa. Tämä on kiireistä aikaa myös Syöpäjärjestöissä, jonka henkilökunta hoitaa Syöpäsäätiön hallintoa. Apurahat julkistetaan marraskuussa. Varoja kerätään samassa yhteydessä järjestettävällä tiedegaalalla. Huomio kiinnittyy tuolloin suurapurahoihin, joiden arvo on euroa. Valtaosa syöpätutkimuksen tuesta menee kuitenkin suurstipendejä pienempiin apurahoihin. Julkisuuden valtakeilan ulkopuolella kasvaa uusi syöpätutkijoiden sukupolvi niistä nuorista lääketieteilijöistä, joiden väitöskirjatyö saa tukea Syöpäsäätiöltä. I 35

20 TEXT Mardy Lindqvist FOTO Karl Vilhjálmsson 36 Tävling hör till saken när pengar delas ut En viss friktion och tävling hör till saken, det ska det egentligen alltid finnas, säger professor Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam. När professor emeritus Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam ser tillbaka på sina år som ordförande för Cancerstiftelsen döljer han inte att känslorna kunde svalla ibland. Grundforskarna, som jobbar med celler och molekyler, är i regel väl organiserade och vana vid att ha pengar att röra sig med medan den kliniska forskningen riskerar komma i andra hand, delvis för att klinikerna själva först och främst tar hand om patienter. Och medan grundforskningen ofta får stora pengar, och ändå klagar över resursbrist för ju mer pengar man har, desto fler forskare kan man anställa så finns det alltför få forskartjänster inom den kliniska forskningen i Finland. Men han skulle inte säga att uppdraget att fördela resurserna så balanserat som möjligt på något sätt var negativt även om han i egenskap av kliniker ofta fick hålla på den kliniska delen för jämviktens skull. Personligen anser han alltså inte att det är något problem att det saknas en uttalad policy för vilken typ av forskning stiftelsen ska stöda. Flexibilitet Tvärtom, jag tycker att flexibiliteten är värdefull. Dessutom finns det ju en klar grundprincip, att all forskning vi stöder ska handla om cancer på ett eller annat sätt. Och så krävs det att forskningen tål en kritisk utvärdering. Varje projekt evalueras ju av sakkunniga. Först när det nålsögat har passerats öppnas pengkranarna för grundforskning som riktar in sig på cancercellernas uppbyggnad och egenskaper till exempel listar ut mekanismerna bakom cancertumörernas blodförsörjning, alltså hur de den parasiterande tumören riktigt gör för att få näring och kunna växa. Eller för kliniska undersökningar med mer direkt koppling till cancerbehandling av patienter. Forskningen kan antingen fokusera på specifika problem eller kartlägga frågor som rör stora befolkningsgrupper. Ett projekt under mina år som stiftelsens ordförande på 90-talet handlade om dricksvatten. Först tyckte man att det där är lite väl utopiskt. Men det finns alla möjliga beståndsdelar i vatten och plötsligt blev det också intressant för oss. Styrning Den finansiering som Cancerstiftelsen står för är inte bara betydelsefull för enskilda forskare och forskargrupper utan påverkar cancerforskningens inriktning i Finland. Pengar är ett bra styrinstrument, säger Standertskjöld- Nordenstam. Man kan ju påverka forskningen genom att ge eller inte ge stipendier. Forskningsstiftelsen eftersträvar så stor täckning inom forskningen som möjligt. De stipendier som Cancerstiftelsen delar ut finansierar en betydande del av det arbete som de så kallade spetsforskningsgrupperna utför. För mottagarna är storstipendierna av mycket stor betydelse. Men man ska inte heller underskatta betydelsen av doktorandstipendierna. De gör det möjligt att koppla av från kliniskt arbete och ägna sig åt forskning en kortare eller längre tid. Ska man skriva sin avhandling är det just det som behövs. Och forskningen ger ju resultat. Det är inte längre lika med döden att ha cancer. När någon får diagnosen cancer tänker man ofta att spelet är förlorat, men cancer kan besegras. Allt fler överlever den första femårsperioden. Het mammografidebatt Förutom att Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam i många år var den som hade sista ordet när det gällde vem som skulle få forskningsstiftelsens forskningsbidrag satt han i Cancerstiftelsens styrelse från 1987 till år Han avgick först när han blev pensionerad från posten som överläkare vid Helsingfors universitetscentralsjukhus och professuren i radiologi vid Helsingfors universitet. I efterskott tycker han att det var mest dramatik när mammografidebatten svallade som värst. Själv var han redan på 1980-talet en varm förespråkare av mammografi som sållningsmetod för bröstcancer. Det gick så hett till att det ett slag var fråga om att Cancerstiftelsen skulle dra sig ur hela sållningsprojektet. Lyckligtvis gjorde stiftelsens forskare en utvärdering som visade en klar Man kan påverka forskningen genom att ge eller inte ge stipendier. nytta med mammografi som sållningsmetod och cancerföreningen fortsatte med sin sållning. Men fortfarande debatteras det vilka åldersgrupper sållningen ska omfatta. Det har ju konsekvenser också för kommunernas resurser om man väljer åldersgruppen eller Allmänt taget kan man säga att bröstkörtelns konstruktion gör att mammografin som metod inte fungerar lika bra för yngre kvinnor som för lite äldre. Det beror på att körtelvävnaden minskar med åren och ersätts med fett så att eventuella tumörer framträder bättre. Namnvarianterna många Intervjun görs en ovanligt mörk vardagsförmiddag på ett populärt café i Munksnäs i Helsingfors. Professor Standertskjöld-Nordenstam ser lätt överraskad ut när jag efter en klunk kaffe frågar hur det är att leva med ett så krångligt namn. Du gör väl inte någon stor affär av det, säger han lite tveksamt, men svarar artigt: 37

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Laitetaan syövälle piste.

Laitetaan syövälle piste. Laitetaan syövälle piste. 1 Syöpäsäätiön tavoitteena on syövän voittaminen Syöpäsäätiö perustettiin vuonna 1948 tukemaan syövänvastaista työtä. Säätiön perustajilla oli näkymä paremmasta Suomesta, joka

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT?

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? Rintasyöpä 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? JO 4. VUOSI! 2014 TEEMAT: Tiedätkö tulevat uudet lääkehoidot? Kuule periytyvän rintasyövän geenitestauksesta ja neuvonnasta

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Pakko osua SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Heikki Joensuu kehittää lääkkeitä, jotka ovat tarkempia kuin koskaan. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat

Pakko osua SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Heikki Joensuu kehittää lääkkeitä, jotka ovat tarkempia kuin koskaan. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat Markörer får nya funktioner Syöpää länsimaisesta ruoasta Tarkoin vartioidut tilit SYÖPÄTUTKIMUS NYT SYÖPÄSÄÄTIÖ 2010 Pakko osua Professori Heikki Joensuu kehittää lääkkeitä, jotka ovat tarkempia kuin koskaan.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Testamentti lahja tuleville sukupolville

Testamentti lahja tuleville sukupolville Testamentti lahja tuleville sukupolville SYÖPÄSÄÄTIÖN TAVOITTEENA ON SYÖVÄN VOITTAMINEN TESTAMENTTILAHJOITUS SYÖVÄN VASTAISEEN TYÖHÖN Me voimme kiittää paljosta Syöpäsäätiön perustajia, joilla oli mielessään

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot