Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa. Nuoret, päihteet ja elämänhallinta. A-klinikkasäätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetiedotusseminaari. 3.6.2014 Helsinki, kulttuurikeskus Caisa. Nuoret, päihteet ja elämänhallinta. A-klinikkasäätiö"

Transkriptio

1 Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa Nuoret, päihteet ja elämänhallinta A-klinikkasäätiö

2 Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa Ohjelma Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.20 Päivän avaus Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Elämänhallinnan osasia etsimässä 9.30 Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Suunnittelija/psykologi Elina Marttinen, Nyyti ry 9.50 Itsensä vahingoittaminen nuorten salattuna ongelmana Post doc -tutkija Marja-Liisa Rissanen, Tampereen yliopisto Musiikkia Kevin Tandu Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspintahankkeen tuloksia Sosiologian dosentti Anne Puuronen, Nuorisotutkimusseura Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Tutkija Riikka Taavetti, Nuorisotutkimusseura Keskustelua Päihdetiedotuspalkinnon 2014 luovutus Lounas (omakustanteinen) 2

3 12.15 Ohjelma jatkuu Puheenjohtaja tutkija Jussi Perälä Uudet päihdetrendit - totta sekä tarinaa Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Asiantuntija Minttu Tavia, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kysy lääkäriltä kannabiksesta Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Huumeet konemusiikkibileissä Vapaaehtoistyöntekijä Antti Jääskeläinen, SPR Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden dopingaineiden käyttö Projektikoordinaattori Jukka Koskelo, A-klinikkasäätiö Keskustelua Iltapäiväkahvi Ohjelma jatkuu Puheenjohtaja viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö Arkinen ja askarruttava pelaaminen Peluurin vuosiraportin 2013 tulokset Asiakastyön koordinaattori Markus Sjöholm, Peluuri Panoksena elämänhallinta - nuoret rahapelien suurkuluttajina Kokemusasiantuntija Suvi Digitaalinen viihdepelaaminen nuoren kommentti Vloggaaja Miksu, Nuortenlinkki Keskustelua Alkoholi ja elämänhallinta Lasisen lapsuuden tukena virtuaalisesti kädestä pitäen Projektisuunnittelija Shirley Hubara, A-klinikkasäätiö Keskustelu: Mitä juominen merkitsee nuorille vuonna 2014? Tutkijatohtori Anu Katainen, Helsingin yliopisto, erityissuunnittelija Antti Maunu, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelija Sonja Ohvo Keskustelua ja yhteenveto Seminaari päättyy 3

4 Tiivistelmät Elina Marttinen Psykologi (PsM) ja suunnittelija, Nyyti ry Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Elämänhallinta on pohjimmiltaan tunne ja luottamus siitä, että voi muuttaa omia olosuhteitaan itselleen suotuisammiksi. Elämänhallinta on siis kykyä suunnitella elämää, asettaa tavoitteita sekä arvioida toimintaa ja ajatuksia. Elämänhallinnan kautta elämä koetaan mielekkäänä. Lisäksi se auttaa selviytymään stressistä, kiireestä ja vastoinkäymisistä. Hallinnan ja pystyvyyden tunteen määrä näkyy voimavaroina omassa toiminnassa ja haastavissa tilanteissa. Pystyvyyden kautta nuori voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja siten myös kokemaansa hyvinvointiin. Nuoruusiässä tulee väistämättä tarkasteltavaksi elämänhallinnan kysymyksiä, jotka liittyvät itsenäisyyteen ja itsemääräämiseen. Yleensä elämänhallinnan tunne vaihtelee eri elämänalueiden välillä. Elämää ei voi täysin hallita, joten jokainen tasapainoilee ja tutkii omalla kohdallaan sitä, mihin asioihin pystyy itse vaikuttamaan. Jos vaikutusmahdollisuudet eri tilanteissa tuntuvat vähäisiltä, tunne omasta elämänhallinnasta heikkenee. Toisaalta hallinnan tunne voi myös haihtua runsauden edessä, jos on vapaus päättää kaikesta ja ylenpalttisesti mahdollisuuksia. Elämänhallinta onkin parhaimmillaan tasapainossa oleva kiikkulauta, jonka molemmissa päissä on huonot vaihtoehdot: joko liikaa valinnanmahdollisuuksia ja valtuutta päättää ilman varsinaista hallinnan tunnetta tai liikaa ulkoapäin tulevaa kontrollia, jolloin omiin asioihin ei ole mahdollista vaikuttaa. Elina Marttinen on psykologi (PsM) ja väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee suunnittelijana ja tutkijana Nyyti ry:ssä. Tutkijana Marttinen on kiinnostunut nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kehittymisestä sekä interventiosta, joilla niitä voidaan edistää. Marja-Liisa Rissanen Post doc -tutkija, Tampereen yliopisto Itsensä vahingoittaminen nuorten salattuna ongelmana Nuoruus on pitkä ajanjakso, jonka etenemistä ei voi jouduttaa. Nuoren psyykkinen kehitys on vielä kesken, vaikka hän ulkoisesti näyttäisi aikuiselta. Tämä on se ansa, johon aikuiset toistuvasti lankeavat. Nuorilta odotetaan ja jopa vaaditaan, että he selviytyvät jo hyvin varhain aikuisen lailla. Monilla nuorilla on ollut varhaisvaiheistaan alkaen esimerkiksi kasvuympäristönsä vuoksi vähemmän tukea ja ymmärtäviä, jaksavia aikuisia kuin pääosalla nuorista. Moni on oppinut pakon edessä selviytymään itse, ja joskus keino selviytyä on itsensä vahingoittaminen eli viiltely. Useimmiten viiltely on suunniteltua ja sitä on edeltänyt alkoholinkäyttö ja ristiriidat vanhempien tai kavereiden kanssa. Viiltelyä on suomalaisista vuotiaista nuorista kokeillut 11,5 %. Viiltelyä edeltäviä tekijöitä on monia. Useimmiten viiltely on ennalta suunniteltua ja sitä on edeltänyt alkoholinkäyttö ja ristiriidat vanhempien tai kavereiden kanssa. Nuoret ovat kokeneet itsensä hyvin yksinäisiksi ja erilaisiksi kuin muut nuoret. Heidän itsetuntonsa on ollut heikko ja he ovat tulleet jätetyiksi tai petetyiksi. Viiltelyn tarkoituksena on tavallisimmin henkisen tuskan lievittäminen ja pyrkimys saada joku huomaamaan paha olo. Lisäksi nuoret pyrkivät viiltelyllä kontrolloimaan tunteitaan ja jopa rankaisemaan itseään. Osalla nuorista viiltely jää kertakokeiluksi. Siitä, kuinka suurella osalla viiltely jatkuu, ei ole tietoa. Viiltely ei tuo pysyvää helpotusta, vaikka psyykkinen paha olo saattaakin helpottua hetkeksi. Jälkeenpäin nuori kokee usein vihaavansa itseään ja häpeää viiltelyä. Usein viiltelyä edeltävistä tunnetiloista ja tapahtumista eikä viiltelyn jälkeisiä tunteista puhuta kenenkään kanssa, jolloin nuoren ahdinko jatkuu. Post doc- tutkija, FT Marja-Liisa Rissanen Tampereen yliopistosta tarkastelee itsensä tahallista vahingoittamista eli viiltelyä nuorten näkökulmasta. Tarkasteluun yhdistyvät myös vanhempien ja nuoria hoitaneiden henkilöiden näkökulmat. 4

5 Anne Puuronen Sosiologian dosentti, Nuorisotutkimusseura Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspinta-hankkeen tuloksia Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-hankkeessa ( ) kehitettiin matalan kynnyksen palveluita hoitoon heikosti kiinnittyneille nuorille. Kehittämiskohteina olivat muun muassa jalkautuva yksilötyö, ryhmätoiminnot ja perhetyön työkäytännöt. Hankkeen arviointitutkimus osoittaa, että asiakkaan hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun hoito- ja tukikontaktin aloittamisessa painotetaan nuoren elämäntilanteeseen kohdistuvia matalan kynnyksen työtapoja. Näistä vaikuttavimpina nuoret pitävät keskusteluapua, tuen nopeaa saatavuutta, jalkautuvaa yksilötyötä ja vertaistukiryhmätoimintaa. Nuorten haastatteluiden mukaan intensiivinen yksilötyö on lisännyt heidän elämänhallinnan tunnettaan elämän eri alueilla. Arjen asioiden hoitamisen koetaan helpottuneen ja muuttuneen selkeämmin hahmotettavaksi. Yksilötyön koetaan vahvistavan ajatuksia päihteettömästä elämästä. Ryhmätoimintaan osallistumisen on koettu ylläpitävän muutos- ja hoitomotivaatiota ja luovan arkeen säännöllistä rytmiä. Nuoret toivovat, että perhetyötä kehitetään sekä polikliinisesti että jalkautuvasti. Hankkeen nuorten mukaan sosiaali- ja päihdepalveluiden kehittämisessä tulisi keskittyä matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseen. Tutkimus osoittaa myös, että nuorten päihdehuollon palveluiden ja sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden välistä yhteistyötä on tarpeen lisätä. Sosiologian dosentti, FT Anne Puuronen toimii tutkijana Nuorisotutkimusseurassa. Tällä hetkellä Puuronen selvittää kohdennetun nuorisotyön tunnuslukuja. Hänen aikaisemmat tutkimuksensa ovat käsitelleet nuorten syömishäiriöitä, tupakoimattomuuden edistämistä sekä hyvinvoinnin ja elintapojen sosiaalista periytymistä. Riikka Taavetti Tutkija, Nuorisotutkimusseura Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorilla tarkoitetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria sekä muita nuoria, joiden seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolen ilmaisu ja sukupuolen kokemus haastavat vallitsevia normeja. Sateenkaarinuorten hyvinvoinnissa on suuria eroja. Monet voivat hyvin ja saavat tarpeellista tukea myös kysymyksissä, jotka liittyvät sukupuoleen tai seksuaalisuuteen. Sateenkaarinuorten kaikki huolenaiheet eivät johdu syrjinnästä, vaan heitä mietityttävät myös samanlaiset kysymykset kuin muitakin nuoria. Sateenkaarinuorilla on usein muita nuoria enemmän mielenterveysongelmia sekä huolia, jotka liittyvät terveydentilaan, ihmissuhteisiin tai elämäntapoihin. Heidän hyvinvointinsa suurimpana esteenä ovat yhteiskunnalliset normit, jotka aiheuttavat sekä suoraa syrjintää ja kiusaamista että välillisesti hankaloittavat elämää. Vaikka monet sateenkaarinuoret ovat hyviä hakemaan apua, ongelmana on usein, että palveluissa ei osata kohdata heitä. Vähemmistöön kuuluminen myös vahvistaa ja kannustaa sateenkaarinuoria toimimaan. Useat nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan parantaakseen vähemmistöjen tai erityisesti sateenkaarinuorten asemaa. Heillä on yleisesti varsin positiivinen kuva omasta tulevaisuudestaan. Hyvinvoiva sateenkaariaikuisuus on mahdollista, jos nuoret saavat kasvaa omaksi itsekseen ja heillä on tukiverkostoja, kun he niitä tarvitsevat. Ongelmana on usein, että palvelut eivät osaa kohdata sateenkaarinuoria. Tutkija, VTM, FM Riikka Taavetti työskentelee Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeessa. Tavoitteena on parantaa tietämystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten terveydestä ja elinehdoista Suomessa sekä tuottaa välineitä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. 5

6 Minttu Tavia Asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Perinteinen savuke ei ole enää viime vuosina ollut kummoisessa maineessa. Myös tupakkateollisuus on tästä perillä ja houkuttelee etenkin nuoria käyttäjiksi uusien tuotteiden ja trendien avulla. Erityisesti nuuska on tällä hetkellä kovassa nosteessa nuorten ja nuorten aikuisten miesten keskuudessa ja myös vesipiippu tekee tuloaan. Sähkösavukkeen käyttö on Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Sähkösavuketta on markkinoitu lopettamisen apuvälineenä, mutta mikään ei viittaa siihen, että valmistajien tarkoituksena olisi käytön vähentäminen tai lopettaminen. Sähkösavukkeen kuluttajaturvallisuuteen liittyy suuria puutteita, eikä siitä ole tarpeeksi tutkimustietoa. Markkinoilta löytyy myös muita nikotiinituotteita, muun muassa nikotiinigeeliä ja nikotiinivettä, joiden todellinen tarkoitus on kysymysmerkki. On ihmisiä, jotka onnistuvat käyttämään tupakkatuotteita satunnaisesti. Suurin osa nikotiinituotteiden käytöstä johtuu kuitenkin riippuvuudesta. Tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä perinteinen savuke on riippuvuutta aiheuttava tuote, joka tappaa puolet käyttäjistään. Teollisuuden tärkein kohderyhmä ovat nuoret ja muut uudet käyttäjät. Ehkäisevän työn kannalta mielenkiintoinen kysymys on, mitä uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden suosion kasvaminen tarkoittaa. Suomessa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii toimia myös uusien tuotteiden ja trendien suhteen. Asiantuntija, VTM Minttu Tavia työskentelee tupakoimattomuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Tupakointi on laaja-alainen ilmiö, johon liittyy ihmisten arjessa niin nikotiiniriippuvuus kuin tupakoinnin sosiaalisuus. Kaarlo Simojoki Johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö Kysy lääkäriltä kannabiksesta Kannabiskeskustelu on noussut uudelleen ajankohtaiseksi, kun kannabiksen henkilökohtainen käyttö laillistettiin Coloradossa, Yhdysvalloissa. Keskustelussa on kärjistynyt etenkin alkoholin ja kannabiksen vastakkainasettelu, erityisesti haittojen näkökulmasta. Lyhyesti voidaan todeta, että alkoholin haitat kohdistuvat pääasiassa somaattiseen terveyteen ja kannabiksen haitat psyykkiseen terveyteen. Erityisen haavoittuvaisia molempien suhteen ovat nuoret, joiden hermosto ja elimistö ovat vasta kehittymässä. Nuorille haittoja seuraa nopeammin, vaikka annokset olisivat pieniä. Säännöllisempi käyttö vaikuttaa myös nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun, mikä voi altistaa muun muassa huonommille opiskelutuloksille ja pahimmillaan syrjäytymiselle. Alkoholin ja kannabiksen haitat ovat erilaisia, eikä voida sanoa, että toinen aineista olisi toista turvallisempi. Nuoren kannabiskokeiluun tulisi puuttua keskustellen eikä ylireagoiden, sillä pääsääntöisesti käyttö jää kokeiluksi. On kuitenkin tärkeää tuoda selkeästi esille kielteinen kanta. Esimerkiksi laillisuudesta keskusteltaessa vaikuttaa jopa unohtuneen, että Suomessa tilanne kannabiksen osalta on aivan erilainen kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. EMCDDA:n tilaston (2011) mukaan 4,6 prosenttia vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista vuonna 2010, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi, 24,1 prosenttia. Alkoholin ja kannabiksen haitat ovat erilaisia, eikä voida sanoa, että toinen aineista olisi toista turvallisempi. Suomessa ei siis ole vastaavaa painetta kannabiksen laillistamiseen. Laillistaminen johtaisi todennäköisesti kannabiksen käytön merkittävään lisääntymiseen, jonka seuraukset olisivat todennäköisesti alkoholikulttuurimme tuntien surkeat. Käytön rangaistavuus ja hoitoonohjaus vankilarangaistusten sijaan on oma keskustelunsa, mutta pääsääntöisesti voidaan ajatella hoidon olevan parempi vaihtoehto. A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, lääketieteen tohtori Kaarlo Simojoki on tehdyt päihdelääkärin työtä toistakymmentä vuotta. Väitöskirja korvaushoidon kehittämisestä tarkastettiin keväällä

7 Antti Jääskeläinen Vapaaehtoistyöntekijä, SPR Huumeet konemusiikkibileissä Konemusiikkitapahtumat nousevat aika ajoin otsikoihin huumausaineisiin liittyen, jolloin median välittämä kuva tapahtumista on usein raju. Se on kuitenkin melko kaukana juhlien todellisesta luonteesta, sillä tapahtumat ovat yleensä rauhallisia. Yhteenkuuluvuuden tunne on juhlissa merkittävä tekijä. Juhlien visuaaliseen ilmeeseen, äänentoistoon ja esiintyjiin satsataan, vaikka kyseessä olisi vapaaehtoisvoimin metsän keskellä toteutettava tapahtuma. Huumeita saatetaan käyttää keskivertoa enemmän, mutta toisaalta myös täysin raittiiden juhlijoiden osuus on korostunut. Lisäksi järjestetään täysin päihteettömiä tapahtumia. Jos järjestyshäiriöitä syntyy, mukana on lähes poikkeuksetta alkoholi. Alkoholin lisäksi ongelmia aiheuttavat silloin tällöin gamman ja lakan yliannostukset, muut ongelmatilanteet ovat satunnaisia. Tilannetta on kuitenkin vienyt huonompaan suuntaan uusien muuntohuumeiden ja tutkimuskemikaalien yleistyminen. Päihdekulttuuri vaihtelee jonkin verran musiikkigenren mukaisesti, mutta vaikutusta on myös maakohtaisella päihdepolitiikalla ja -kulttuurilla. Sallivamman päihdepolitiikan maissa haittoja vähennetään muun muassa tarjoamalla huumausaineiden testauspalveluja sekä selviämisasemia. Suomessa konemusiikkitapahtumien päihdehaittoja vähennetään esimerkiksi YAD:n ja SPR:n jalkautuvan päihdetyön keinoin, valistuksella sekä poliisin ja tullin toiminnan kautta. Antti Jääskeläinen on ollut mukana konemusiikkimaailmassa niin asiakkaan, järjestyksenvalvojan kuin tapahtumajärjestäjän roolissa. Nykyään Jääskeläinen käy festivaaleilla Suomen punaisen ristin päihdetyön vapaaehtoisena. Lisäksi hän kouluttaa päihdeasioissa SPR:n kursseilla sekä muissa tilaisuuksissa. Jukka Koskelo Projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden dopingaineiden käyttö Kuntodoping tarkoittaa kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä. Kehon koostumuksen muokkaaminen nopeasti on yksi dopingaineiden käytön tyypillisimmistä motiiveista. Dopingaineiden käyttö voi aiheuttaa erilaisia terveydellisiä haittavaikutuksia, jotka voivat ilmetä jopa vuosien kuluttua dopingaineiden käytön lopettamisen jälkeen. Haittavaikutusten riski kasvaa, kun dopingaineita tilataan internetin kautta, sillä netistä tilatuista aineista noin 90 % on väärennöksiä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttaman kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa dopingaineiden käytön yleisyyttä ja siihen liittyviä terveydellisiä taustatekijöitä suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että dopingaineiden käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on lähes yhtä yleistä kuin suomalaisessa kokonaisväestössä. Vaikka dopingaineiden käytöstä ei voida puhua kansainterveydellisenä ongelmana, käyttöä tulee jatkossakin esiintymään nuorten keskuudessa ja haitat voivat olla merkittäviä yksilötasolla. Siksi käyttäjien, käyttöä harkitsevien ja työssään dopingaineiden käyttäjiä kohtaavien tulisi olla tietoisia haittavaikutuksista. Liikuntafysiologi Jukka Koskelo työskentelee A-klinikkasäätiön ylläpitämässä terveysneuvontapalvelu Dopinglinkissä. Hänellä on pitkä kokemus työskentelystä erilaisissa terveys-, liikuntaja hyvinvointialan projekteissa. 90 % netistä tilatuista dopingaineista on väärennöksiä. 7

8 Shirley Hubara Projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö Lasisen lapsuuden tukena virtuaalisesti kädestä pitäen Noin joka neljäs vuotias suomalaisnuori on joskus kokenut haittoja aikuisten päihteidenkäytöstä. Joka viideskymmenes on kokenut niitä usein. Miten voidaan tavoittaa hankalissa kotitilanteissa elävät nuoret, joilta saattaa puuttua tarvittava tuki matkalla itsenäiseen elämään? Miten puhutella niitä, jotka voivat pahoin itsestä riippumattomista syistä ja silti pitävät kulissia yhden yhteiskuntamme vahvimman tabun yllä? Netti on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä nuorten kohtaamisen välineistä. Aroista perhettä ja yksityiselämää koskevista asioista on helpompi puhua ilman nimeä ja kasvoja, ilman ajanvarausta ja suuria vaatimuksia. Yksinkertaiset teknologiset sovellukset yhdistettynä lastensuojelun sosiaalityön ja päihdeasioiden tuntemukseen mahdollistavat laadukkaan, asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyn matalan kynnyksen polun kohti palveluita ja vankempaa itsetuntoa. Varjomaailmassa on järjestetty ammattilaisten ohjaamia nettivertaisryhmiä vuodesta 2008 lähtien jo 11 kertaa. Ryhmissä on autettu noin sataa nuorta pitkäjänteisesti, ajasta ja paikasta riippumattomasti. Miten autetaan näitä nuoria, jotka kokevat päihdehaittoja, vaikka eivät itse käytä päihteitä? Shirley Hubara työskentelee projektisuunnittelijana A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeessa. Hänen erityisalanaan on aikuisten päihdeongelmista huolta kokevien nuorten kohtaaminen netissä lastensuojelun sosiaalityön menetelmin. Anu Katainen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Nuorten orientaatiot juomiseen 2010-luvulla - miksi juominen vähenee? Anu Kataisen post doc -tutkimus käsittelee suomalaisten ja italialaisten 15-vuotiaiden nuorten mielikuvia juomisesta. Tutkimuksesta ilmenee, että yhdeksäsluokkalaisten suomalaisnuorten juomissuhteen voi jakaa neljään tyyppiin: riskitietoisuuteen, erottautumiseen, vastarintaan ja passiivisuuteen. Riskitietoiset nuoret suhtautuvat juomiseen varoen ja nuorten juomiskokeiluihin kielteisesti. Erottautuville nuorille taas on tärkeää, mitä juominen viestittää muille. Myös vastarintaisille nuorille juominen on keino ilmentää omaa identiteettiä, mutta juomisen merkitys löytyy arjen normien rikkomisesta ja sääntöjen uhmaamisesta. Passiiviset nuoret eivät ole kiinnostuneita juomisesta ja sen merkityksistä. Juominen ei välttämättä sovi terveystietoisen nuoren elämäntyyliin. Tutkimuksen perusteella juomisen vähenemisen taustalla voi olla nuorten juomismielikuvien muuttuminen yhä enemmän riskitietoisuutta ja erottautumispyrkimyksiä ilmentäviksi. Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia terveydestään, eikä juominen välttämättä sovi terveystietoiseen elämäntyyliin. Tutkimuksen mukaan erityisesti erottautuvat nuoret omaksuvat ja luovat erilaisia tilannesidonnaisia juomisen tyylejä ja tapoja. Toisaalta heille on tyypillistä nähdä oma juominen hyvän maun mukaisena, oli kyse sitten humalahakuisesta tai hillitymmästä juomisesta. Tutkimuksessa selvitetään myös juomismielikuvien luokkasidonnaisuuksia, ja tutkimus antaakin viitteitä siihen, että orientaatiot juomiseen liittyvät nuorten sosiaaliseen taustaan. Vastarintainen orientaatio tuli esille alemmista sosioekonomisista ryhmistä olevien nuorten, erityisesti poikien, keskuudessa. Erottautuvien nuorten vanhemmat edustivat yhteiskunnan ylempiä sosiaaliryhmiä. On mahdollista että tulevaisuudessa sosioekonomiset erot juomisen tavoissa ja tyyleissä tulevat Suomessa entisestään kasvamaan. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on päihdetyön erikoislehden Tiimin kolumnisti. Katainen väitteli 2011 tupakoinnista työpaikoilla otsikolla Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. 8

9 Antti Maunu Erityissuunnittelija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet, tunteet ja sosiaalisuus - miksi nuoret käyttävät päihteitä ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Antti Maunu on selvittänyt tutkimuksessaan nuorten päihteidenkäytön sosiaalisia syitä ja seurauksia sekä niiden sosiaalista eriytymistä. Tutkimuksen näkökulmasta tärkein syy käyttää päihteitä on se, että se on hauskaa tai ainakin sen uskotaan ja toivotaan olevan hauskaa. Päihdeongelmiin johtaa yhteisten kokemusten tavoittelu päihteiden avulla tai myönteisen sosiaalisuuden puuttumisen korvaaminen päihteillä. Näiltä osin päihdeongelmat ovat lähellä muita sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia, jotka usein kasautuvat samoille ihmisille. Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmeninä käynyt läpi nopeita rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia. Niiden myötä eri sosioekonomisilla ryhmillä on erilaiset mahdollisuudet kokea sosiaalista arvostusta ja luottamusta. Tällä voidaan osaltaan selittää, miksi etenkin alimpien sosioekonomisten ryhmien miehet ovat päihteiden edessä kaikkein haavoittuvimpia. Sosiaalisten tunteiden näkökulmasta päihdeongelmien ehkäiseminen on yksinkertaista. Tärkeintä on turvata nuorille ja nuorille aikuisille hyviä ja vahvoja sosiaalisia kokemuksia osana jokapäiväistä arkea. Tämä ei edellytä välttämättä lainkaan puhetta alkoholista, vaan nuorten sosiaalisten valmiuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista kaikin muinkin keinoin. Antti Maunu työskentelee erityissuunnittelijana Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Hän on julkaissut monipuolisesti nuorten päihdekulttuureista. Maunun väitöskirja käsittelee juhlimista yökerhoissa. Tällä hetkellä Maunu kirjoittaa kirjaa humalan historiasta ja merkityksistä suomalaisessa kulttuurissa. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen ei edellytä aina puhetta alkoholista. Ajankohtaista asiaa päihdetyöstä päihdetyötä tekeville Tiimi on A-klinikkasäätiön julkaisema lehti, joka kertoo päihdetyön ajankohtaisista ilmiöistä, tapahtumista ja kehityssuunnista. Tiimissä käsitellään päihdehoidon ja -kuntoutuksen, ehkäisevän päihdetyön sekä päihdepolitiikan ja alan tutkimuksen teemoja. Tiimi ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Tilaa Tiimi hintaan 25 euroa/vuosi Tiimin voit tilata näin: - lähettämällä sähköpostia: - täyttämällä tilauslomakkeen netissä: - tai soittamalla numeroon (A-klinikkasäätiön keskustoimisto) Päihdetyön erikoislehti 3/2013 Päihdetyön erikoislehti AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ JA LAPSET IHMEEN HYVÄ TYÖKALU Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset MITÄ JÄRJESTÖT HALUAVAT TUTKIMUKSELTA? HULLUUDEN HISTORIA 9

10 Muut teemat Päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät yhteen Nuorten Exitin työssä on havaittu, että päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät vahvasti yhteen. Ongelma ilmenee kolmella tasolla. Nuoren päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla hyväksikäytön tai väkivallan kokemus ja toisaalta nuori saattaa myös rahoittaa päihteiden käyttöä vastikkeellisella seksillä. Lisäksi päihteiden käyttö altistaa seksuaalisen kaltoinkohtelulle. Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu voi olla yhteydessä päihteiden käyttöön. Seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksia ei aina oteta ammattilaisen toimesta puheeksi ja nuoren pahan olon taustalla olevat syyt saattavat jäädä huomaamatta. Nuorten Exitin tavoitteena on, että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tuntevat seksuaaliseen kaltoinkohtelun ja vastikkeelliseen seksiin liittyvän tematiikan ja huomioivat sen yhteyden esimerkiksi päihteiden käyttöön. Ammattilaisen tulee tarjota nuorelle mahdollisuus puhua seksuaalisesta kaltoinkohtelusta luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Nuorten Exit ennaltaehkäisee nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua ja vastikkeellisen seksin piiriin ajautumista sekä tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja tukea vuotiaille. Lisäksi Nuorten Exit kouluttaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Nuorten Exitin toimintaa koordinoi Exit - pois prostituutiosta ry ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: järjestötyöntekijä Anni Susineva, puh , Kenen ääni pääsee esiin, kun kirjoitetaan syrjäytymisestä? Nuorten syrjäytymisestä puhuminen ei ole ongelmatonta. Nuori voi jopa leimautua tarpeettomasti riskiryhmään kuuluvaksi nivelvaiheessa, jossa elämänvalintoja tehdään. Viranomaisja asiantuntijalähteet pääsevät useimmin ääneen syrjäytymisestä mediassa. Ikä määrittää ryhmän, johon syrjäytyminen liitetään, puolessa jutuista. Nuoret yhdistetään syrjäytymisvaaraan 45 %:ssa jutuista. Kokijan näkökulmaa käsitellään 14 %:ssa jutuista. Kolmanneksi yleisin tapa käsitellä syrjäytymistä on sosiaali- ja terveysalan palveluista tai sosiaaliturvasta kirjoittaminen. 11 % jutuista ehdottaa parannuksia palveluihin tai nuorisotyöhön. Syrjäytymistä selitetään useammin yksilöön liittyvillä tekijöillä kuin rakenteellisilla tekijöillä. Selitykset liittyvät yksilön ominaisuuksiin, arvoihin, käyttäytymiseen tai elämäntapoihin. Syrjäytyminen kytkeytyy mediakirjoittelussa erityisesti koulutuksen ja työn alueille, vaikka epätyypillisistä työsuhteista on tullut yleisiä. Voisiko ammattilainen ajaa mediassa hiljaiseksi jäävien ryhmien intressejä? Filosofian tohtori, viestinnän yliopettaja Pirita Juppi tarkastelee Helsingin Sanomissa vuonna 2008 ilmestyneitä 126 uutista, joissa kirjoitetaan syrjäytymisestä. Juppi, Pirita (2010). Media syrjäytymisen määrittelijänä ja selittäjänä. Teoksessa Laine, Terhi & Hyväri, Susanna & Vuokila-Oikkonen, Päivi (toim.) Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Riika: Tammi. Kopin ottajat, asianajajat ja portinvartijat nuoren asioiden hoidossa Rakenteellista poissulkemista syntyy niin, ettei kukaan palvelujärjestelmän toimijoista pyri siihen. Kun järjestelmä on pirstaleinen, eri toimijoiden päätösten väliset sidokset vaikuttavat siihen, millaista apua kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset saavat. Nuoren hädän tunnistavat kopin ottajat ovat vahvoja ammattilaisia. He tuntevat palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Vastaanottovirkailijat, asiakaspalvelijat sekä etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta. Heillä on usein asianajajan rooli nuoren asiassa suhteessa palveluihin. Nuoren asian siirtämistä muille aiheuttaa lausuntojen, diagnoosien tai päätösten puuttuminen. Terveyskeskuksen vastaanottovirkailijat, TE-toimiston ja Kelan asiakaspalvelijat sekä sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta. He voivat vaikuttaa, pääseekö nuori asioimaan työttömien palvelukeskuksissa (TYP), psykiatrisissa palveluissa tai kuntoutukseen. Ammatin ja aseman tuoma valta vaikuttaa siihen, saako nuori apua, tukea tai palvelua. Etsivän nuorisotyön työntekijöillä on osaamista, joka auttaa ylittämään palvelukynnyksiä. Määttä, Anne & Keskitalo, Elsa (2014). Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 10

11 Päihdepalvelujen asiakkailta ei aina kysytä onko heillä lapsia Lastensuojelulaki edellyttää että aina kun hoidetaan vanhemman päihdeongelmaa, myös alaikäinen lapsi pitää ottaa huomioon. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Päihdehoidossa olevien lasten vanhemmille kasautuu paljon vaikeuksia ja jaksaminen on kovilla. Tukea tarvitaan erityisesti lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päihdepalvelujen käyttäjien kokemuksia tulisi enemmän hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Päihdehoidossa olevien perheiden elämäntilannetta on tärkeää selvittää. Perheet ovat usein monimuotoisempia kuin miltä ensin vaikuttaa - myös muualla asuva lapset voivat kärsiä vanhemman päihdeongelmasta. Perheen nuoret ja muualla asuvat lapset jäävät usein pienten lasten vanhempien päihdehoidossa vähälle huomiolle. Päihdepalveluja käyttäneiltä vanhemmilta ja päihdehoitoyksiköissä toimivilta työntekijöiltä ja johtajilta kerättiin tietoa perheiden tuen ja avun tarpeista sekä palvelukokemuksista. Tiedot kerättiin vuosina haastattelemalla päihdepalveluja käyttäneitä pienten lasten vanhempia (n=34) päihdehoidon laitoksessa sekä kyselyllä päihdehoitoyksiköiden työntekijöiltä (n=132). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus on toteutettu yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. Tuloksista on valmistunut julkaisu: Perälä Marja-Leena, Kanste Outi, Halme Nina, Pitkänen Tuuli, Kuussaari Kristiina, Partanen Airi & Nykänen Sirpa: Vanhempi päihdepalveluissa tuki, osallisuus ja yhteistoiminta. Raportti 21/ sivua. Helsinki ISBN (painettu); ISBN (verkkojulkaisu). Tukea tarvitaan lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, puh ja erikoistutkija Outi Kanste, puh Uusi julkaisu: Nuorten kohtaamiseen käytetty vaiva palkitsee Nuoren kanssa työskentelevän ammattilaisen saattoi Kosketuspinta-projektissa tavoittaa perinteistä vastaanottoa joustavammin. Ammattilainen sai laajemman kuvan nuoren elämäntilanteesta, kun kohtaamisia järjestettiin enemmän asiakkaan arjessa. Kotikäynnit vahvistivat hoitosuhdetta. Hoidon tarve on usein suurin juuri silloin kun voimat asioida palveluissa ovat vähäisimmät. Nuorten hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun työskentelyn aloittamisessa suositaan matalan kynnyksen työtapoja, kuten soittamista asiakkaalle sekä jalkautuvaa työtä. Muutosvalmiuden puuttuminen ei estä nuoren pääsyä hoitoon, ei myöskään hoitosuhteen jatkumista. Hankkeessa etsittiin uusia tapoja tavoittaa vakavassa syrjäytymisriskissä olevat vuotiaat. Heillä oli riippuvuuksien lisäksi usein mielenterveysongelmia. Puuronen, Anne (2014): Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnyksen palvelumallit. Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin prosessiarviointi. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 60. Helsinki: A-klinikkasäätiö. Alaikäisenä päihdehoidossa olleiden elämänkulku rekisteritietojen valossa Nuorten päihteidenkäyttäjien päihde- ja mielenterveysongelmia, rikollisuutta, tulotasoa ja kuolleisuutta seurattiin osana A-klinikkasäätiön laajaa rekisteritutkimusta. Nuoret tutkittavat (n=221) olivat asioineet alle 18-vuotaina päihdehuollon avohoidossa vuosina Tutkituista poikia oli 158 ja tyttöjä 63. Ensimmäisen avohoitojakson alkaessa he olivat iältään vuotiaita ja viimeisten rekisteritietojen keräämisen aikaan vuonna 2010 he olivat vuotiaita. Keväällä valmistunut pro gradu -tutkielma on osa A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän laajempaa (N=12 059) vuosia koskevaa rekisteritutkimushanketta Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus päihdehuollon avo- ja laitospotilaiden elämänkulusta (RIPE), jota on rahoittanut muun muassa oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto. Koko tutkimushanke on käynyt läpi pitkän lupaprosessin. Opinnäyte on saatavilla A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän sivuilla. Sari Hakala: Päihdenuoresta aikuiseksi: rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus alaikäisten päihteidenkäyttäjien elämänkulusta. Psykologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, puh

12 Yhteistyössä NOPSA Nopean huumetiedon rinki Nopsa on ammattilaisverkosto, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista huumeilmiöistä sekä huumeiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Verkoston jäsenet ovat huumeongelmia kohtaavia ammattilaisia ja viranomaisia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, Tullista, Fimeasta, poliisista, Suomen Punaisesta Rististä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Rinkiä koordinoi A-klinikkasäätiön viestintäyksikkö. Lisätietoja: Peluuri auttaa kun pelaaminen haittaa Peluuri tarjoaa tukea myös läheisille ja pelihaittoja työssään kohtaaville. Peluuri on peliongelmien asiantuntija, joka tarjoaa maksutta ja luottamuksella ensi käden palveluita ja näkemystä pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Peluurin tarjoamia tukimuotoja ovat ammatillinen- ja vertaistuki sekä erilaiset oman avun välineet. Palveluja ovat auttava puhelin, nettineuvonta ja -tietopankki, tekstiviestipalvelut, keskustelufoorumit sekä hoito-ohjelma internetissä. Peluuri palvelee pelaajia, läheisiä ja työssään pelihaittoja kohtaavia. Ammattitaitoinen henkilöstö antaa ohjausta, neuvontaa ja tukea eri palvelumuodoissa vuosittain noin pelaajalle ja läheiselle. Palvelua saa nimettömästi sekä suomeksi että ruotsiksi. Peluuri tukee ja ohjaa muutoksessa vahvistamalla asiakkaan omia voimavaroja. Peluuri tarjoaa tukea ja neuvontaa myös pelihaittoja työssään kohtaaville ja auttaa vaikkapa sopivan hoitopaikan löytämisessä. Peluuri on aktiivinen toimija, vaikuttaja ja yhteistyökumppani pelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. Näköalapaikalla toimiva Peluuri tuottaa ja välittää riippumatonta tietoa pelihaitoista, jotka koskettavat suoraan tai välillisesti vähintään puolta miljoonaa suomalaisista. Peluurin omistavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto ja toimintaa rahoittavat suomalaiset peliyhtiöt. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Mari Pajula, puh , 12

13 Music Against Drugs ry Music Against Drugs ry tekee valtakunnallista ehkäisevää päihdetyötä ja edistää lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta. Lapsia ja nuoria saatetaan yhteen valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen ja osallistumismahdollisuuksien kautta. Yhdistys on kehittänyt kuuden kuukauden ehkäisevän päihdetyön Music Against Drugs -kokonaisuuden, jota toteuttavat kuntien nuoriso- ja koulutoimen sekä seurakuntien työntekijät oman alueensa lapsille ja nuorille. Kokonaisuudessa on 14 osatekijää, jotka ovat sosiaalisesti vahvistavia ja terveyttä edistäviä. Ne tiedottavat paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista osallistumismahdollisuuksista. Osatekijät tukevat lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ympärivuotisesti ja syventävät moniammatillista ja hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Nuorten omaehtoiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon nuorisotyössä. Kaikilla 13 vuotta täyttäneillä nuorilla on mahdollisuus liittyä Music Against Drugs -agentiksi tai vapaaehtoiseksi asuinpaikastaan riippumatta. Päihteetön yhteisö tarjoaa nuorille monenlaisia tapoja olla mukana. Music Against Drugs -yhteisöön ovat tervetulleita kaikki nuoret ja osallistua voi itselle mielekkäällä tavalla ja aktiivisuudella. Toiminta on maksutonta. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, puh , Kevin Tandu Uusi kotimainen räppäri Kevin Tandu toivottaa huomenet Suomelle debyyttisinkullaan, joka hänen sanojensa mukaan kertoo nuoren ihmisen elämästä tämän päivän Suomessa. Hankalasta nuoruudesta ei kuitenkaan ole kyse, kappale on hyväntuulinen. Musiikki on kaverille tärkeää. Hän jätti aktiivisen jalkapalloilun keskittyäkseen musiikkiin. Vaikka Huomenta Suomi on Tandun ensimmäinen virallinen sinkku, hän julkaisi jo vuosi sitten YouTubessa roimasti kuuntelukertoja keränneen biisin Kesäloma. Keväällä Kevin julkaisi myös J. Karjalaisen Sinivalkoisia sirpaleita -remixin nimellä Nykyään näin Toisen Kadunpojan kanssa. Biisi on myös Nyt Kolisee nimisellä levyllä, joka on ollut Suomen virallisen albumilistan ykkösenä. Kevin teki tänä kesänä Mikael Gabrielin kanssa virallisen single-julkaisun Universal Music Finlandin kautta. Sinkun nimi Youtubessa on Woppaa. Lisätietoja: 13

14 Päihdetiedotusseminaari Päihdetiedotusseminaari järjestetään vuonna 2014 jo 30. kerran. Avoimena ja maksuttomana Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisassa järjestettyyn Päihdetiedotusseminaariin ilmoittautui 181 ammattilaista, heidän joukossaan opettajia ja kuraattoreita erilaisista oppilaitoksista, etsivän nuorisotyön tekijöitä, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, työhönvalmentajia, perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja sairaanhoitajia. Edustettuina oli monia kuntia ja kaupunkeja, mutta myös yksityisiä palveluntuottajia ja nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä. Päihdetiedotusseminaari järjestetään vuonna 2014 jo 30. kerran. Seminaari kokoaa median edustajia, tutkijoita ja päihdealan asiantuntijoita tiedonvaihtoon vuosittain. Konseptina on ollut hengen matkaseminaari, jossa kansainvälinen tiedonvaihto on keskeisessä roolissa. Vuonna 2012 seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran avoimena ja maksuttomana tapahtumana kotimassa. Päihdetiedotusseminaarin järjestelyt on vuodesta 1992 lähtien hoidettu pääosin A-klinikkasäätiössä. Seminaari syntyi alkujaan Alkoholitutkijain seuran aloitteesta. Sisällöllisenä että taloudellisena tukijana oli aluksi pitkään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö. Sittemmin seminaaria on toteutettu pitkälti Rahaautomaattiyhdistyksen ja Alkon tuella. Järjestäjien yhteystiedot Viestintäpäällikkö Aino Majava puh Yhteyskoordinaattori Kirsi Utoslahti puh Viestintäassistentti Tiina Maanonen puh Tiedottaja-toimitussihteeri Auli Saukkonen puh

15 Muistiinpanoja

16 Päihdetyötä hyvän arjen puolesta A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu järjestö ja palveluntuottaja. Säätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja asiantuntijapalvelut vähentävät päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Samalla A-klinikkasäätiö parantaa päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa. A-klinikkasäätiö tukee erityisosaamisellaan kuntien peruspalveluja. Hoito ja kuntoutus on räätälöityä ja vaikuttavaksi osoitettua. Säätiö harjoittaa tutkimusta, järjestää koulutusta sekä julkaisee päihdetyön erikoislehteä Tiimiä. Lisäksi A-klinikkasäätiö tarjoaa kansalaisille laajan valikoiman sähköisiä palveluita. A-klinikkasäätiö toimii voittoa tavoittelematta. Järjestötoiminta rahoitetaan pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Vuosittainen asiakasmäärä on noin Säätiön sähköiset palvelut tavoittavat yli eri kävijää kuukausittain. A-klinikkasäätiö Luotettava kumppani, vahva vaikuttaja

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10 11.3.2014 Sampo Ilmari Tuhkalehto Toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry Nuorten osallistaminen

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Music Against Drugs. Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka

Music Against Drugs. Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka Music Against Drugs Nuorten osallisuuden edistämistä ja sosiaalista vahvistamista nuorten omaehtoiset kiinnostuksen kohteet huomioiden Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka Music Against Drugs

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1.

Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1. Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi Jyväskylä 30.1.2014 Päivän ohjelma 12:00 Tervetuloa! Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki tupakka digipelaaminen rahapelaaminen KANNABIS seksi alkoholi identiteetti nuoret sote lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki bileet työelämä turvallisuus

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

www.paly.fi www.paly.fi

www.paly.fi www.paly.fi Päihdelääketieteen päivät 2016 tarttuu ainemaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuoreimmat tiedot Euroopan huumetrendeistä tarjoilee professori Thomas Clausen Norjan addiktiotutkimuksen keskuksesta. Trendien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke Mistä puhutaan, kun puhutaan ongelmallisesta pelaamisesta Mediakasvatuksesta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP

Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Neljännesvuosisata PäihdetiedotusseminaarejaP Teuvo Peltoniemi "ADDIKTIOT JA KULTTUURIT" Suomalais-italialainen yhteistyöseminaari Cernobbio/Como 15-18.10.2009 Päihdetiedotusseminaarit Kööpenhamina 2005

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot