Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa. Nuoret, päihteet ja elämänhallinta. A-klinikkasäätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetiedotusseminaari. 3.6.2014 Helsinki, kulttuurikeskus Caisa. Nuoret, päihteet ja elämänhallinta. A-klinikkasäätiö"

Transkriptio

1 Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa Nuoret, päihteet ja elämänhallinta A-klinikkasäätiö

2 Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa Ohjelma Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.20 Päivän avaus Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Elämänhallinnan osasia etsimässä 9.30 Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Suunnittelija/psykologi Elina Marttinen, Nyyti ry 9.50 Itsensä vahingoittaminen nuorten salattuna ongelmana Post doc -tutkija Marja-Liisa Rissanen, Tampereen yliopisto Musiikkia Kevin Tandu Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspintahankkeen tuloksia Sosiologian dosentti Anne Puuronen, Nuorisotutkimusseura Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Tutkija Riikka Taavetti, Nuorisotutkimusseura Keskustelua Päihdetiedotuspalkinnon 2014 luovutus Lounas (omakustanteinen) 2

3 12.15 Ohjelma jatkuu Puheenjohtaja tutkija Jussi Perälä Uudet päihdetrendit - totta sekä tarinaa Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Asiantuntija Minttu Tavia, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kysy lääkäriltä kannabiksesta Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Huumeet konemusiikkibileissä Vapaaehtoistyöntekijä Antti Jääskeläinen, SPR Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden dopingaineiden käyttö Projektikoordinaattori Jukka Koskelo, A-klinikkasäätiö Keskustelua Iltapäiväkahvi Ohjelma jatkuu Puheenjohtaja viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö Arkinen ja askarruttava pelaaminen Peluurin vuosiraportin 2013 tulokset Asiakastyön koordinaattori Markus Sjöholm, Peluuri Panoksena elämänhallinta - nuoret rahapelien suurkuluttajina Kokemusasiantuntija Suvi Digitaalinen viihdepelaaminen nuoren kommentti Vloggaaja Miksu, Nuortenlinkki Keskustelua Alkoholi ja elämänhallinta Lasisen lapsuuden tukena virtuaalisesti kädestä pitäen Projektisuunnittelija Shirley Hubara, A-klinikkasäätiö Keskustelu: Mitä juominen merkitsee nuorille vuonna 2014? Tutkijatohtori Anu Katainen, Helsingin yliopisto, erityissuunnittelija Antti Maunu, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelija Sonja Ohvo Keskustelua ja yhteenveto Seminaari päättyy 3

4 Tiivistelmät Elina Marttinen Psykologi (PsM) ja suunnittelija, Nyyti ry Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Elämänhallinta on pohjimmiltaan tunne ja luottamus siitä, että voi muuttaa omia olosuhteitaan itselleen suotuisammiksi. Elämänhallinta on siis kykyä suunnitella elämää, asettaa tavoitteita sekä arvioida toimintaa ja ajatuksia. Elämänhallinnan kautta elämä koetaan mielekkäänä. Lisäksi se auttaa selviytymään stressistä, kiireestä ja vastoinkäymisistä. Hallinnan ja pystyvyyden tunteen määrä näkyy voimavaroina omassa toiminnassa ja haastavissa tilanteissa. Pystyvyyden kautta nuori voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja siten myös kokemaansa hyvinvointiin. Nuoruusiässä tulee väistämättä tarkasteltavaksi elämänhallinnan kysymyksiä, jotka liittyvät itsenäisyyteen ja itsemääräämiseen. Yleensä elämänhallinnan tunne vaihtelee eri elämänalueiden välillä. Elämää ei voi täysin hallita, joten jokainen tasapainoilee ja tutkii omalla kohdallaan sitä, mihin asioihin pystyy itse vaikuttamaan. Jos vaikutusmahdollisuudet eri tilanteissa tuntuvat vähäisiltä, tunne omasta elämänhallinnasta heikkenee. Toisaalta hallinnan tunne voi myös haihtua runsauden edessä, jos on vapaus päättää kaikesta ja ylenpalttisesti mahdollisuuksia. Elämänhallinta onkin parhaimmillaan tasapainossa oleva kiikkulauta, jonka molemmissa päissä on huonot vaihtoehdot: joko liikaa valinnanmahdollisuuksia ja valtuutta päättää ilman varsinaista hallinnan tunnetta tai liikaa ulkoapäin tulevaa kontrollia, jolloin omiin asioihin ei ole mahdollista vaikuttaa. Elina Marttinen on psykologi (PsM) ja väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee suunnittelijana ja tutkijana Nyyti ry:ssä. Tutkijana Marttinen on kiinnostunut nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kehittymisestä sekä interventiosta, joilla niitä voidaan edistää. Marja-Liisa Rissanen Post doc -tutkija, Tampereen yliopisto Itsensä vahingoittaminen nuorten salattuna ongelmana Nuoruus on pitkä ajanjakso, jonka etenemistä ei voi jouduttaa. Nuoren psyykkinen kehitys on vielä kesken, vaikka hän ulkoisesti näyttäisi aikuiselta. Tämä on se ansa, johon aikuiset toistuvasti lankeavat. Nuorilta odotetaan ja jopa vaaditaan, että he selviytyvät jo hyvin varhain aikuisen lailla. Monilla nuorilla on ollut varhaisvaiheistaan alkaen esimerkiksi kasvuympäristönsä vuoksi vähemmän tukea ja ymmärtäviä, jaksavia aikuisia kuin pääosalla nuorista. Moni on oppinut pakon edessä selviytymään itse, ja joskus keino selviytyä on itsensä vahingoittaminen eli viiltely. Useimmiten viiltely on suunniteltua ja sitä on edeltänyt alkoholinkäyttö ja ristiriidat vanhempien tai kavereiden kanssa. Viiltelyä on suomalaisista vuotiaista nuorista kokeillut 11,5 %. Viiltelyä edeltäviä tekijöitä on monia. Useimmiten viiltely on ennalta suunniteltua ja sitä on edeltänyt alkoholinkäyttö ja ristiriidat vanhempien tai kavereiden kanssa. Nuoret ovat kokeneet itsensä hyvin yksinäisiksi ja erilaisiksi kuin muut nuoret. Heidän itsetuntonsa on ollut heikko ja he ovat tulleet jätetyiksi tai petetyiksi. Viiltelyn tarkoituksena on tavallisimmin henkisen tuskan lievittäminen ja pyrkimys saada joku huomaamaan paha olo. Lisäksi nuoret pyrkivät viiltelyllä kontrolloimaan tunteitaan ja jopa rankaisemaan itseään. Osalla nuorista viiltely jää kertakokeiluksi. Siitä, kuinka suurella osalla viiltely jatkuu, ei ole tietoa. Viiltely ei tuo pysyvää helpotusta, vaikka psyykkinen paha olo saattaakin helpottua hetkeksi. Jälkeenpäin nuori kokee usein vihaavansa itseään ja häpeää viiltelyä. Usein viiltelyä edeltävistä tunnetiloista ja tapahtumista eikä viiltelyn jälkeisiä tunteista puhuta kenenkään kanssa, jolloin nuoren ahdinko jatkuu. Post doc- tutkija, FT Marja-Liisa Rissanen Tampereen yliopistosta tarkastelee itsensä tahallista vahingoittamista eli viiltelyä nuorten näkökulmasta. Tarkasteluun yhdistyvät myös vanhempien ja nuoria hoitaneiden henkilöiden näkökulmat. 4

5 Anne Puuronen Sosiologian dosentti, Nuorisotutkimusseura Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspinta-hankkeen tuloksia Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-hankkeessa ( ) kehitettiin matalan kynnyksen palveluita hoitoon heikosti kiinnittyneille nuorille. Kehittämiskohteina olivat muun muassa jalkautuva yksilötyö, ryhmätoiminnot ja perhetyön työkäytännöt. Hankkeen arviointitutkimus osoittaa, että asiakkaan hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun hoito- ja tukikontaktin aloittamisessa painotetaan nuoren elämäntilanteeseen kohdistuvia matalan kynnyksen työtapoja. Näistä vaikuttavimpina nuoret pitävät keskusteluapua, tuen nopeaa saatavuutta, jalkautuvaa yksilötyötä ja vertaistukiryhmätoimintaa. Nuorten haastatteluiden mukaan intensiivinen yksilötyö on lisännyt heidän elämänhallinnan tunnettaan elämän eri alueilla. Arjen asioiden hoitamisen koetaan helpottuneen ja muuttuneen selkeämmin hahmotettavaksi. Yksilötyön koetaan vahvistavan ajatuksia päihteettömästä elämästä. Ryhmätoimintaan osallistumisen on koettu ylläpitävän muutos- ja hoitomotivaatiota ja luovan arkeen säännöllistä rytmiä. Nuoret toivovat, että perhetyötä kehitetään sekä polikliinisesti että jalkautuvasti. Hankkeen nuorten mukaan sosiaali- ja päihdepalveluiden kehittämisessä tulisi keskittyä matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseen. Tutkimus osoittaa myös, että nuorten päihdehuollon palveluiden ja sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden välistä yhteistyötä on tarpeen lisätä. Sosiologian dosentti, FT Anne Puuronen toimii tutkijana Nuorisotutkimusseurassa. Tällä hetkellä Puuronen selvittää kohdennetun nuorisotyön tunnuslukuja. Hänen aikaisemmat tutkimuksensa ovat käsitelleet nuorten syömishäiriöitä, tupakoimattomuuden edistämistä sekä hyvinvoinnin ja elintapojen sosiaalista periytymistä. Riikka Taavetti Tutkija, Nuorisotutkimusseura Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorilla tarkoitetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria sekä muita nuoria, joiden seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolen ilmaisu ja sukupuolen kokemus haastavat vallitsevia normeja. Sateenkaarinuorten hyvinvoinnissa on suuria eroja. Monet voivat hyvin ja saavat tarpeellista tukea myös kysymyksissä, jotka liittyvät sukupuoleen tai seksuaalisuuteen. Sateenkaarinuorten kaikki huolenaiheet eivät johdu syrjinnästä, vaan heitä mietityttävät myös samanlaiset kysymykset kuin muitakin nuoria. Sateenkaarinuorilla on usein muita nuoria enemmän mielenterveysongelmia sekä huolia, jotka liittyvät terveydentilaan, ihmissuhteisiin tai elämäntapoihin. Heidän hyvinvointinsa suurimpana esteenä ovat yhteiskunnalliset normit, jotka aiheuttavat sekä suoraa syrjintää ja kiusaamista että välillisesti hankaloittavat elämää. Vaikka monet sateenkaarinuoret ovat hyviä hakemaan apua, ongelmana on usein, että palveluissa ei osata kohdata heitä. Vähemmistöön kuuluminen myös vahvistaa ja kannustaa sateenkaarinuoria toimimaan. Useat nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan parantaakseen vähemmistöjen tai erityisesti sateenkaarinuorten asemaa. Heillä on yleisesti varsin positiivinen kuva omasta tulevaisuudestaan. Hyvinvoiva sateenkaariaikuisuus on mahdollista, jos nuoret saavat kasvaa omaksi itsekseen ja heillä on tukiverkostoja, kun he niitä tarvitsevat. Ongelmana on usein, että palvelut eivät osaa kohdata sateenkaarinuoria. Tutkija, VTM, FM Riikka Taavetti työskentelee Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeessa. Tavoitteena on parantaa tietämystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten terveydestä ja elinehdoista Suomessa sekä tuottaa välineitä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. 5

6 Minttu Tavia Asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Perinteinen savuke ei ole enää viime vuosina ollut kummoisessa maineessa. Myös tupakkateollisuus on tästä perillä ja houkuttelee etenkin nuoria käyttäjiksi uusien tuotteiden ja trendien avulla. Erityisesti nuuska on tällä hetkellä kovassa nosteessa nuorten ja nuorten aikuisten miesten keskuudessa ja myös vesipiippu tekee tuloaan. Sähkösavukkeen käyttö on Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Sähkösavuketta on markkinoitu lopettamisen apuvälineenä, mutta mikään ei viittaa siihen, että valmistajien tarkoituksena olisi käytön vähentäminen tai lopettaminen. Sähkösavukkeen kuluttajaturvallisuuteen liittyy suuria puutteita, eikä siitä ole tarpeeksi tutkimustietoa. Markkinoilta löytyy myös muita nikotiinituotteita, muun muassa nikotiinigeeliä ja nikotiinivettä, joiden todellinen tarkoitus on kysymysmerkki. On ihmisiä, jotka onnistuvat käyttämään tupakkatuotteita satunnaisesti. Suurin osa nikotiinituotteiden käytöstä johtuu kuitenkin riippuvuudesta. Tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä perinteinen savuke on riippuvuutta aiheuttava tuote, joka tappaa puolet käyttäjistään. Teollisuuden tärkein kohderyhmä ovat nuoret ja muut uudet käyttäjät. Ehkäisevän työn kannalta mielenkiintoinen kysymys on, mitä uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden suosion kasvaminen tarkoittaa. Suomessa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii toimia myös uusien tuotteiden ja trendien suhteen. Asiantuntija, VTM Minttu Tavia työskentelee tupakoimattomuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Tupakointi on laaja-alainen ilmiö, johon liittyy ihmisten arjessa niin nikotiiniriippuvuus kuin tupakoinnin sosiaalisuus. Kaarlo Simojoki Johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö Kysy lääkäriltä kannabiksesta Kannabiskeskustelu on noussut uudelleen ajankohtaiseksi, kun kannabiksen henkilökohtainen käyttö laillistettiin Coloradossa, Yhdysvalloissa. Keskustelussa on kärjistynyt etenkin alkoholin ja kannabiksen vastakkainasettelu, erityisesti haittojen näkökulmasta. Lyhyesti voidaan todeta, että alkoholin haitat kohdistuvat pääasiassa somaattiseen terveyteen ja kannabiksen haitat psyykkiseen terveyteen. Erityisen haavoittuvaisia molempien suhteen ovat nuoret, joiden hermosto ja elimistö ovat vasta kehittymässä. Nuorille haittoja seuraa nopeammin, vaikka annokset olisivat pieniä. Säännöllisempi käyttö vaikuttaa myös nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun, mikä voi altistaa muun muassa huonommille opiskelutuloksille ja pahimmillaan syrjäytymiselle. Alkoholin ja kannabiksen haitat ovat erilaisia, eikä voida sanoa, että toinen aineista olisi toista turvallisempi. Nuoren kannabiskokeiluun tulisi puuttua keskustellen eikä ylireagoiden, sillä pääsääntöisesti käyttö jää kokeiluksi. On kuitenkin tärkeää tuoda selkeästi esille kielteinen kanta. Esimerkiksi laillisuudesta keskusteltaessa vaikuttaa jopa unohtuneen, että Suomessa tilanne kannabiksen osalta on aivan erilainen kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. EMCDDA:n tilaston (2011) mukaan 4,6 prosenttia vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista vuonna 2010, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi, 24,1 prosenttia. Alkoholin ja kannabiksen haitat ovat erilaisia, eikä voida sanoa, että toinen aineista olisi toista turvallisempi. Suomessa ei siis ole vastaavaa painetta kannabiksen laillistamiseen. Laillistaminen johtaisi todennäköisesti kannabiksen käytön merkittävään lisääntymiseen, jonka seuraukset olisivat todennäköisesti alkoholikulttuurimme tuntien surkeat. Käytön rangaistavuus ja hoitoonohjaus vankilarangaistusten sijaan on oma keskustelunsa, mutta pääsääntöisesti voidaan ajatella hoidon olevan parempi vaihtoehto. A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, lääketieteen tohtori Kaarlo Simojoki on tehdyt päihdelääkärin työtä toistakymmentä vuotta. Väitöskirja korvaushoidon kehittämisestä tarkastettiin keväällä

7 Antti Jääskeläinen Vapaaehtoistyöntekijä, SPR Huumeet konemusiikkibileissä Konemusiikkitapahtumat nousevat aika ajoin otsikoihin huumausaineisiin liittyen, jolloin median välittämä kuva tapahtumista on usein raju. Se on kuitenkin melko kaukana juhlien todellisesta luonteesta, sillä tapahtumat ovat yleensä rauhallisia. Yhteenkuuluvuuden tunne on juhlissa merkittävä tekijä. Juhlien visuaaliseen ilmeeseen, äänentoistoon ja esiintyjiin satsataan, vaikka kyseessä olisi vapaaehtoisvoimin metsän keskellä toteutettava tapahtuma. Huumeita saatetaan käyttää keskivertoa enemmän, mutta toisaalta myös täysin raittiiden juhlijoiden osuus on korostunut. Lisäksi järjestetään täysin päihteettömiä tapahtumia. Jos järjestyshäiriöitä syntyy, mukana on lähes poikkeuksetta alkoholi. Alkoholin lisäksi ongelmia aiheuttavat silloin tällöin gamman ja lakan yliannostukset, muut ongelmatilanteet ovat satunnaisia. Tilannetta on kuitenkin vienyt huonompaan suuntaan uusien muuntohuumeiden ja tutkimuskemikaalien yleistyminen. Päihdekulttuuri vaihtelee jonkin verran musiikkigenren mukaisesti, mutta vaikutusta on myös maakohtaisella päihdepolitiikalla ja -kulttuurilla. Sallivamman päihdepolitiikan maissa haittoja vähennetään muun muassa tarjoamalla huumausaineiden testauspalveluja sekä selviämisasemia. Suomessa konemusiikkitapahtumien päihdehaittoja vähennetään esimerkiksi YAD:n ja SPR:n jalkautuvan päihdetyön keinoin, valistuksella sekä poliisin ja tullin toiminnan kautta. Antti Jääskeläinen on ollut mukana konemusiikkimaailmassa niin asiakkaan, järjestyksenvalvojan kuin tapahtumajärjestäjän roolissa. Nykyään Jääskeläinen käy festivaaleilla Suomen punaisen ristin päihdetyön vapaaehtoisena. Lisäksi hän kouluttaa päihdeasioissa SPR:n kursseilla sekä muissa tilaisuuksissa. Jukka Koskelo Projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden dopingaineiden käyttö Kuntodoping tarkoittaa kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä. Kehon koostumuksen muokkaaminen nopeasti on yksi dopingaineiden käytön tyypillisimmistä motiiveista. Dopingaineiden käyttö voi aiheuttaa erilaisia terveydellisiä haittavaikutuksia, jotka voivat ilmetä jopa vuosien kuluttua dopingaineiden käytön lopettamisen jälkeen. Haittavaikutusten riski kasvaa, kun dopingaineita tilataan internetin kautta, sillä netistä tilatuista aineista noin 90 % on väärennöksiä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttaman kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa dopingaineiden käytön yleisyyttä ja siihen liittyviä terveydellisiä taustatekijöitä suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että dopingaineiden käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on lähes yhtä yleistä kuin suomalaisessa kokonaisväestössä. Vaikka dopingaineiden käytöstä ei voida puhua kansainterveydellisenä ongelmana, käyttöä tulee jatkossakin esiintymään nuorten keskuudessa ja haitat voivat olla merkittäviä yksilötasolla. Siksi käyttäjien, käyttöä harkitsevien ja työssään dopingaineiden käyttäjiä kohtaavien tulisi olla tietoisia haittavaikutuksista. Liikuntafysiologi Jukka Koskelo työskentelee A-klinikkasäätiön ylläpitämässä terveysneuvontapalvelu Dopinglinkissä. Hänellä on pitkä kokemus työskentelystä erilaisissa terveys-, liikuntaja hyvinvointialan projekteissa. 90 % netistä tilatuista dopingaineista on väärennöksiä. 7

8 Shirley Hubara Projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö Lasisen lapsuuden tukena virtuaalisesti kädestä pitäen Noin joka neljäs vuotias suomalaisnuori on joskus kokenut haittoja aikuisten päihteidenkäytöstä. Joka viideskymmenes on kokenut niitä usein. Miten voidaan tavoittaa hankalissa kotitilanteissa elävät nuoret, joilta saattaa puuttua tarvittava tuki matkalla itsenäiseen elämään? Miten puhutella niitä, jotka voivat pahoin itsestä riippumattomista syistä ja silti pitävät kulissia yhden yhteiskuntamme vahvimman tabun yllä? Netti on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä nuorten kohtaamisen välineistä. Aroista perhettä ja yksityiselämää koskevista asioista on helpompi puhua ilman nimeä ja kasvoja, ilman ajanvarausta ja suuria vaatimuksia. Yksinkertaiset teknologiset sovellukset yhdistettynä lastensuojelun sosiaalityön ja päihdeasioiden tuntemukseen mahdollistavat laadukkaan, asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyn matalan kynnyksen polun kohti palveluita ja vankempaa itsetuntoa. Varjomaailmassa on järjestetty ammattilaisten ohjaamia nettivertaisryhmiä vuodesta 2008 lähtien jo 11 kertaa. Ryhmissä on autettu noin sataa nuorta pitkäjänteisesti, ajasta ja paikasta riippumattomasti. Miten autetaan näitä nuoria, jotka kokevat päihdehaittoja, vaikka eivät itse käytä päihteitä? Shirley Hubara työskentelee projektisuunnittelijana A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeessa. Hänen erityisalanaan on aikuisten päihdeongelmista huolta kokevien nuorten kohtaaminen netissä lastensuojelun sosiaalityön menetelmin. Anu Katainen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Nuorten orientaatiot juomiseen 2010-luvulla - miksi juominen vähenee? Anu Kataisen post doc -tutkimus käsittelee suomalaisten ja italialaisten 15-vuotiaiden nuorten mielikuvia juomisesta. Tutkimuksesta ilmenee, että yhdeksäsluokkalaisten suomalaisnuorten juomissuhteen voi jakaa neljään tyyppiin: riskitietoisuuteen, erottautumiseen, vastarintaan ja passiivisuuteen. Riskitietoiset nuoret suhtautuvat juomiseen varoen ja nuorten juomiskokeiluihin kielteisesti. Erottautuville nuorille taas on tärkeää, mitä juominen viestittää muille. Myös vastarintaisille nuorille juominen on keino ilmentää omaa identiteettiä, mutta juomisen merkitys löytyy arjen normien rikkomisesta ja sääntöjen uhmaamisesta. Passiiviset nuoret eivät ole kiinnostuneita juomisesta ja sen merkityksistä. Juominen ei välttämättä sovi terveystietoisen nuoren elämäntyyliin. Tutkimuksen perusteella juomisen vähenemisen taustalla voi olla nuorten juomismielikuvien muuttuminen yhä enemmän riskitietoisuutta ja erottautumispyrkimyksiä ilmentäviksi. Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia terveydestään, eikä juominen välttämättä sovi terveystietoiseen elämäntyyliin. Tutkimuksen mukaan erityisesti erottautuvat nuoret omaksuvat ja luovat erilaisia tilannesidonnaisia juomisen tyylejä ja tapoja. Toisaalta heille on tyypillistä nähdä oma juominen hyvän maun mukaisena, oli kyse sitten humalahakuisesta tai hillitymmästä juomisesta. Tutkimuksessa selvitetään myös juomismielikuvien luokkasidonnaisuuksia, ja tutkimus antaakin viitteitä siihen, että orientaatiot juomiseen liittyvät nuorten sosiaaliseen taustaan. Vastarintainen orientaatio tuli esille alemmista sosioekonomisista ryhmistä olevien nuorten, erityisesti poikien, keskuudessa. Erottautuvien nuorten vanhemmat edustivat yhteiskunnan ylempiä sosiaaliryhmiä. On mahdollista että tulevaisuudessa sosioekonomiset erot juomisen tavoissa ja tyyleissä tulevat Suomessa entisestään kasvamaan. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on päihdetyön erikoislehden Tiimin kolumnisti. Katainen väitteli 2011 tupakoinnista työpaikoilla otsikolla Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. 8

9 Antti Maunu Erityissuunnittelija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet, tunteet ja sosiaalisuus - miksi nuoret käyttävät päihteitä ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Antti Maunu on selvittänyt tutkimuksessaan nuorten päihteidenkäytön sosiaalisia syitä ja seurauksia sekä niiden sosiaalista eriytymistä. Tutkimuksen näkökulmasta tärkein syy käyttää päihteitä on se, että se on hauskaa tai ainakin sen uskotaan ja toivotaan olevan hauskaa. Päihdeongelmiin johtaa yhteisten kokemusten tavoittelu päihteiden avulla tai myönteisen sosiaalisuuden puuttumisen korvaaminen päihteillä. Näiltä osin päihdeongelmat ovat lähellä muita sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia, jotka usein kasautuvat samoille ihmisille. Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmeninä käynyt läpi nopeita rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia. Niiden myötä eri sosioekonomisilla ryhmillä on erilaiset mahdollisuudet kokea sosiaalista arvostusta ja luottamusta. Tällä voidaan osaltaan selittää, miksi etenkin alimpien sosioekonomisten ryhmien miehet ovat päihteiden edessä kaikkein haavoittuvimpia. Sosiaalisten tunteiden näkökulmasta päihdeongelmien ehkäiseminen on yksinkertaista. Tärkeintä on turvata nuorille ja nuorille aikuisille hyviä ja vahvoja sosiaalisia kokemuksia osana jokapäiväistä arkea. Tämä ei edellytä välttämättä lainkaan puhetta alkoholista, vaan nuorten sosiaalisten valmiuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista kaikin muinkin keinoin. Antti Maunu työskentelee erityissuunnittelijana Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Hän on julkaissut monipuolisesti nuorten päihdekulttuureista. Maunun väitöskirja käsittelee juhlimista yökerhoissa. Tällä hetkellä Maunu kirjoittaa kirjaa humalan historiasta ja merkityksistä suomalaisessa kulttuurissa. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen ei edellytä aina puhetta alkoholista. Ajankohtaista asiaa päihdetyöstä päihdetyötä tekeville Tiimi on A-klinikkasäätiön julkaisema lehti, joka kertoo päihdetyön ajankohtaisista ilmiöistä, tapahtumista ja kehityssuunnista. Tiimissä käsitellään päihdehoidon ja -kuntoutuksen, ehkäisevän päihdetyön sekä päihdepolitiikan ja alan tutkimuksen teemoja. Tiimi ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Tilaa Tiimi hintaan 25 euroa/vuosi Tiimin voit tilata näin: - lähettämällä sähköpostia: - täyttämällä tilauslomakkeen netissä: - tai soittamalla numeroon (A-klinikkasäätiön keskustoimisto) Päihdetyön erikoislehti 3/2013 Päihdetyön erikoislehti AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ JA LAPSET IHMEEN HYVÄ TYÖKALU Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset MITÄ JÄRJESTÖT HALUAVAT TUTKIMUKSELTA? HULLUUDEN HISTORIA 9

10 Muut teemat Päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät yhteen Nuorten Exitin työssä on havaittu, että päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät vahvasti yhteen. Ongelma ilmenee kolmella tasolla. Nuoren päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla hyväksikäytön tai väkivallan kokemus ja toisaalta nuori saattaa myös rahoittaa päihteiden käyttöä vastikkeellisella seksillä. Lisäksi päihteiden käyttö altistaa seksuaalisen kaltoinkohtelulle. Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu voi olla yhteydessä päihteiden käyttöön. Seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksia ei aina oteta ammattilaisen toimesta puheeksi ja nuoren pahan olon taustalla olevat syyt saattavat jäädä huomaamatta. Nuorten Exitin tavoitteena on, että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tuntevat seksuaaliseen kaltoinkohtelun ja vastikkeelliseen seksiin liittyvän tematiikan ja huomioivat sen yhteyden esimerkiksi päihteiden käyttöön. Ammattilaisen tulee tarjota nuorelle mahdollisuus puhua seksuaalisesta kaltoinkohtelusta luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Nuorten Exit ennaltaehkäisee nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua ja vastikkeellisen seksin piiriin ajautumista sekä tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja tukea vuotiaille. Lisäksi Nuorten Exit kouluttaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Nuorten Exitin toimintaa koordinoi Exit - pois prostituutiosta ry ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: järjestötyöntekijä Anni Susineva, puh , Kenen ääni pääsee esiin, kun kirjoitetaan syrjäytymisestä? Nuorten syrjäytymisestä puhuminen ei ole ongelmatonta. Nuori voi jopa leimautua tarpeettomasti riskiryhmään kuuluvaksi nivelvaiheessa, jossa elämänvalintoja tehdään. Viranomaisja asiantuntijalähteet pääsevät useimmin ääneen syrjäytymisestä mediassa. Ikä määrittää ryhmän, johon syrjäytyminen liitetään, puolessa jutuista. Nuoret yhdistetään syrjäytymisvaaraan 45 %:ssa jutuista. Kokijan näkökulmaa käsitellään 14 %:ssa jutuista. Kolmanneksi yleisin tapa käsitellä syrjäytymistä on sosiaali- ja terveysalan palveluista tai sosiaaliturvasta kirjoittaminen. 11 % jutuista ehdottaa parannuksia palveluihin tai nuorisotyöhön. Syrjäytymistä selitetään useammin yksilöön liittyvillä tekijöillä kuin rakenteellisilla tekijöillä. Selitykset liittyvät yksilön ominaisuuksiin, arvoihin, käyttäytymiseen tai elämäntapoihin. Syrjäytyminen kytkeytyy mediakirjoittelussa erityisesti koulutuksen ja työn alueille, vaikka epätyypillisistä työsuhteista on tullut yleisiä. Voisiko ammattilainen ajaa mediassa hiljaiseksi jäävien ryhmien intressejä? Filosofian tohtori, viestinnän yliopettaja Pirita Juppi tarkastelee Helsingin Sanomissa vuonna 2008 ilmestyneitä 126 uutista, joissa kirjoitetaan syrjäytymisestä. Juppi, Pirita (2010). Media syrjäytymisen määrittelijänä ja selittäjänä. Teoksessa Laine, Terhi & Hyväri, Susanna & Vuokila-Oikkonen, Päivi (toim.) Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Riika: Tammi. Kopin ottajat, asianajajat ja portinvartijat nuoren asioiden hoidossa Rakenteellista poissulkemista syntyy niin, ettei kukaan palvelujärjestelmän toimijoista pyri siihen. Kun järjestelmä on pirstaleinen, eri toimijoiden päätösten väliset sidokset vaikuttavat siihen, millaista apua kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset saavat. Nuoren hädän tunnistavat kopin ottajat ovat vahvoja ammattilaisia. He tuntevat palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Vastaanottovirkailijat, asiakaspalvelijat sekä etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta. Heillä on usein asianajajan rooli nuoren asiassa suhteessa palveluihin. Nuoren asian siirtämistä muille aiheuttaa lausuntojen, diagnoosien tai päätösten puuttuminen. Terveyskeskuksen vastaanottovirkailijat, TE-toimiston ja Kelan asiakaspalvelijat sekä sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta. He voivat vaikuttaa, pääseekö nuori asioimaan työttömien palvelukeskuksissa (TYP), psykiatrisissa palveluissa tai kuntoutukseen. Ammatin ja aseman tuoma valta vaikuttaa siihen, saako nuori apua, tukea tai palvelua. Etsivän nuorisotyön työntekijöillä on osaamista, joka auttaa ylittämään palvelukynnyksiä. Määttä, Anne & Keskitalo, Elsa (2014). Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 10

11 Päihdepalvelujen asiakkailta ei aina kysytä onko heillä lapsia Lastensuojelulaki edellyttää että aina kun hoidetaan vanhemman päihdeongelmaa, myös alaikäinen lapsi pitää ottaa huomioon. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Päihdehoidossa olevien lasten vanhemmille kasautuu paljon vaikeuksia ja jaksaminen on kovilla. Tukea tarvitaan erityisesti lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päihdepalvelujen käyttäjien kokemuksia tulisi enemmän hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Päihdehoidossa olevien perheiden elämäntilannetta on tärkeää selvittää. Perheet ovat usein monimuotoisempia kuin miltä ensin vaikuttaa - myös muualla asuva lapset voivat kärsiä vanhemman päihdeongelmasta. Perheen nuoret ja muualla asuvat lapset jäävät usein pienten lasten vanhempien päihdehoidossa vähälle huomiolle. Päihdepalveluja käyttäneiltä vanhemmilta ja päihdehoitoyksiköissä toimivilta työntekijöiltä ja johtajilta kerättiin tietoa perheiden tuen ja avun tarpeista sekä palvelukokemuksista. Tiedot kerättiin vuosina haastattelemalla päihdepalveluja käyttäneitä pienten lasten vanhempia (n=34) päihdehoidon laitoksessa sekä kyselyllä päihdehoitoyksiköiden työntekijöiltä (n=132). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus on toteutettu yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. Tuloksista on valmistunut julkaisu: Perälä Marja-Leena, Kanste Outi, Halme Nina, Pitkänen Tuuli, Kuussaari Kristiina, Partanen Airi & Nykänen Sirpa: Vanhempi päihdepalveluissa tuki, osallisuus ja yhteistoiminta. Raportti 21/ sivua. Helsinki ISBN (painettu); ISBN (verkkojulkaisu). Tukea tarvitaan lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, puh ja erikoistutkija Outi Kanste, puh Uusi julkaisu: Nuorten kohtaamiseen käytetty vaiva palkitsee Nuoren kanssa työskentelevän ammattilaisen saattoi Kosketuspinta-projektissa tavoittaa perinteistä vastaanottoa joustavammin. Ammattilainen sai laajemman kuvan nuoren elämäntilanteesta, kun kohtaamisia järjestettiin enemmän asiakkaan arjessa. Kotikäynnit vahvistivat hoitosuhdetta. Hoidon tarve on usein suurin juuri silloin kun voimat asioida palveluissa ovat vähäisimmät. Nuorten hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun työskentelyn aloittamisessa suositaan matalan kynnyksen työtapoja, kuten soittamista asiakkaalle sekä jalkautuvaa työtä. Muutosvalmiuden puuttuminen ei estä nuoren pääsyä hoitoon, ei myöskään hoitosuhteen jatkumista. Hankkeessa etsittiin uusia tapoja tavoittaa vakavassa syrjäytymisriskissä olevat vuotiaat. Heillä oli riippuvuuksien lisäksi usein mielenterveysongelmia. Puuronen, Anne (2014): Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnyksen palvelumallit. Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin prosessiarviointi. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 60. Helsinki: A-klinikkasäätiö. Alaikäisenä päihdehoidossa olleiden elämänkulku rekisteritietojen valossa Nuorten päihteidenkäyttäjien päihde- ja mielenterveysongelmia, rikollisuutta, tulotasoa ja kuolleisuutta seurattiin osana A-klinikkasäätiön laajaa rekisteritutkimusta. Nuoret tutkittavat (n=221) olivat asioineet alle 18-vuotaina päihdehuollon avohoidossa vuosina Tutkituista poikia oli 158 ja tyttöjä 63. Ensimmäisen avohoitojakson alkaessa he olivat iältään vuotiaita ja viimeisten rekisteritietojen keräämisen aikaan vuonna 2010 he olivat vuotiaita. Keväällä valmistunut pro gradu -tutkielma on osa A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän laajempaa (N=12 059) vuosia koskevaa rekisteritutkimushanketta Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus päihdehuollon avo- ja laitospotilaiden elämänkulusta (RIPE), jota on rahoittanut muun muassa oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto. Koko tutkimushanke on käynyt läpi pitkän lupaprosessin. Opinnäyte on saatavilla A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän sivuilla. Sari Hakala: Päihdenuoresta aikuiseksi: rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus alaikäisten päihteidenkäyttäjien elämänkulusta. Psykologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, puh

12 Yhteistyössä NOPSA Nopean huumetiedon rinki Nopsa on ammattilaisverkosto, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista huumeilmiöistä sekä huumeiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Verkoston jäsenet ovat huumeongelmia kohtaavia ammattilaisia ja viranomaisia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, Tullista, Fimeasta, poliisista, Suomen Punaisesta Rististä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Rinkiä koordinoi A-klinikkasäätiön viestintäyksikkö. Lisätietoja: Peluuri auttaa kun pelaaminen haittaa Peluuri tarjoaa tukea myös läheisille ja pelihaittoja työssään kohtaaville. Peluuri on peliongelmien asiantuntija, joka tarjoaa maksutta ja luottamuksella ensi käden palveluita ja näkemystä pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Peluurin tarjoamia tukimuotoja ovat ammatillinen- ja vertaistuki sekä erilaiset oman avun välineet. Palveluja ovat auttava puhelin, nettineuvonta ja -tietopankki, tekstiviestipalvelut, keskustelufoorumit sekä hoito-ohjelma internetissä. Peluuri palvelee pelaajia, läheisiä ja työssään pelihaittoja kohtaavia. Ammattitaitoinen henkilöstö antaa ohjausta, neuvontaa ja tukea eri palvelumuodoissa vuosittain noin pelaajalle ja läheiselle. Palvelua saa nimettömästi sekä suomeksi että ruotsiksi. Peluuri tukee ja ohjaa muutoksessa vahvistamalla asiakkaan omia voimavaroja. Peluuri tarjoaa tukea ja neuvontaa myös pelihaittoja työssään kohtaaville ja auttaa vaikkapa sopivan hoitopaikan löytämisessä. Peluuri on aktiivinen toimija, vaikuttaja ja yhteistyökumppani pelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. Näköalapaikalla toimiva Peluuri tuottaa ja välittää riippumatonta tietoa pelihaitoista, jotka koskettavat suoraan tai välillisesti vähintään puolta miljoonaa suomalaisista. Peluurin omistavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto ja toimintaa rahoittavat suomalaiset peliyhtiöt. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Mari Pajula, puh , 12

13 Music Against Drugs ry Music Against Drugs ry tekee valtakunnallista ehkäisevää päihdetyötä ja edistää lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta. Lapsia ja nuoria saatetaan yhteen valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen ja osallistumismahdollisuuksien kautta. Yhdistys on kehittänyt kuuden kuukauden ehkäisevän päihdetyön Music Against Drugs -kokonaisuuden, jota toteuttavat kuntien nuoriso- ja koulutoimen sekä seurakuntien työntekijät oman alueensa lapsille ja nuorille. Kokonaisuudessa on 14 osatekijää, jotka ovat sosiaalisesti vahvistavia ja terveyttä edistäviä. Ne tiedottavat paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista osallistumismahdollisuuksista. Osatekijät tukevat lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ympärivuotisesti ja syventävät moniammatillista ja hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Nuorten omaehtoiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon nuorisotyössä. Kaikilla 13 vuotta täyttäneillä nuorilla on mahdollisuus liittyä Music Against Drugs -agentiksi tai vapaaehtoiseksi asuinpaikastaan riippumatta. Päihteetön yhteisö tarjoaa nuorille monenlaisia tapoja olla mukana. Music Against Drugs -yhteisöön ovat tervetulleita kaikki nuoret ja osallistua voi itselle mielekkäällä tavalla ja aktiivisuudella. Toiminta on maksutonta. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, puh , Kevin Tandu Uusi kotimainen räppäri Kevin Tandu toivottaa huomenet Suomelle debyyttisinkullaan, joka hänen sanojensa mukaan kertoo nuoren ihmisen elämästä tämän päivän Suomessa. Hankalasta nuoruudesta ei kuitenkaan ole kyse, kappale on hyväntuulinen. Musiikki on kaverille tärkeää. Hän jätti aktiivisen jalkapalloilun keskittyäkseen musiikkiin. Vaikka Huomenta Suomi on Tandun ensimmäinen virallinen sinkku, hän julkaisi jo vuosi sitten YouTubessa roimasti kuuntelukertoja keränneen biisin Kesäloma. Keväällä Kevin julkaisi myös J. Karjalaisen Sinivalkoisia sirpaleita -remixin nimellä Nykyään näin Toisen Kadunpojan kanssa. Biisi on myös Nyt Kolisee nimisellä levyllä, joka on ollut Suomen virallisen albumilistan ykkösenä. Kevin teki tänä kesänä Mikael Gabrielin kanssa virallisen single-julkaisun Universal Music Finlandin kautta. Sinkun nimi Youtubessa on Woppaa. Lisätietoja: 13

14 Päihdetiedotusseminaari Päihdetiedotusseminaari järjestetään vuonna 2014 jo 30. kerran. Avoimena ja maksuttomana Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisassa järjestettyyn Päihdetiedotusseminaariin ilmoittautui 181 ammattilaista, heidän joukossaan opettajia ja kuraattoreita erilaisista oppilaitoksista, etsivän nuorisotyön tekijöitä, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, työhönvalmentajia, perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja sairaanhoitajia. Edustettuina oli monia kuntia ja kaupunkeja, mutta myös yksityisiä palveluntuottajia ja nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä. Päihdetiedotusseminaari järjestetään vuonna 2014 jo 30. kerran. Seminaari kokoaa median edustajia, tutkijoita ja päihdealan asiantuntijoita tiedonvaihtoon vuosittain. Konseptina on ollut hengen matkaseminaari, jossa kansainvälinen tiedonvaihto on keskeisessä roolissa. Vuonna 2012 seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran avoimena ja maksuttomana tapahtumana kotimassa. Päihdetiedotusseminaarin järjestelyt on vuodesta 1992 lähtien hoidettu pääosin A-klinikkasäätiössä. Seminaari syntyi alkujaan Alkoholitutkijain seuran aloitteesta. Sisällöllisenä että taloudellisena tukijana oli aluksi pitkään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö. Sittemmin seminaaria on toteutettu pitkälti Rahaautomaattiyhdistyksen ja Alkon tuella. Järjestäjien yhteystiedot Viestintäpäällikkö Aino Majava puh Yhteyskoordinaattori Kirsi Utoslahti puh Viestintäassistentti Tiina Maanonen puh Tiedottaja-toimitussihteeri Auli Saukkonen puh

15 Muistiinpanoja

16 Päihdetyötä hyvän arjen puolesta A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu järjestö ja palveluntuottaja. Säätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja asiantuntijapalvelut vähentävät päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Samalla A-klinikkasäätiö parantaa päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa. A-klinikkasäätiö tukee erityisosaamisellaan kuntien peruspalveluja. Hoito ja kuntoutus on räätälöityä ja vaikuttavaksi osoitettua. Säätiö harjoittaa tutkimusta, järjestää koulutusta sekä julkaisee päihdetyön erikoislehteä Tiimiä. Lisäksi A-klinikkasäätiö tarjoaa kansalaisille laajan valikoiman sähköisiä palveluita. A-klinikkasäätiö toimii voittoa tavoittelematta. Järjestötoiminta rahoitetaan pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Vuosittainen asiakasmäärä on noin Säätiön sähköiset palvelut tavoittavat yli eri kävijää kuukausittain. A-klinikkasäätiö Luotettava kumppani, vahva vaikuttaja

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Suomalainen yksinäisyys -työpaja Heponiemi 12.5.2016 Vanhempi tutkija, VTL,FT, Tuuli Pitkänen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa - kommenttipuheenvuoro

Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa - kommenttipuheenvuoro Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa - kommenttipuheenvuoro Merja Huttunen-Metsi Ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja Vaasan kaupunki Hyvinvointi Hyvinvointi vauraus, varakkuus,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot