Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa. Nuoret, päihteet ja elämänhallinta. A-klinikkasäätiö
|
|
- Annikki Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa Nuoret, päihteet ja elämänhallinta A-klinikkasäätiö
2 Päihdetiedotusseminaari Helsinki, kulttuurikeskus Caisa Ohjelma Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.20 Päivän avaus Puheenjohtaja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Elämänhallinnan osasia etsimässä 9.30 Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Suunnittelija/psykologi Elina Marttinen, Nyyti ry 9.50 Itsensä vahingoittaminen nuorten salattuna ongelmana Post doc -tutkija Marja-Liisa Rissanen, Tampereen yliopisto Musiikkia Kevin Tandu Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspintahankkeen tuloksia Sosiologian dosentti Anne Puuronen, Nuorisotutkimusseura Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Tutkija Riikka Taavetti, Nuorisotutkimusseura Keskustelua Päihdetiedotuspalkinnon 2014 luovutus Lounas (omakustanteinen) 2
3 12.15 Ohjelma jatkuu Puheenjohtaja tutkija Jussi Perälä Uudet päihdetrendit - totta sekä tarinaa Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Asiantuntija Minttu Tavia, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kysy lääkäriltä kannabiksesta Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Huumeet konemusiikkibileissä Vapaaehtoistyöntekijä Antti Jääskeläinen, SPR Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden dopingaineiden käyttö Projektikoordinaattori Jukka Koskelo, A-klinikkasäätiö Keskustelua Iltapäiväkahvi Ohjelma jatkuu Puheenjohtaja viestintäpäällikkö Aino Majava, A-klinikkasäätiö Arkinen ja askarruttava pelaaminen Peluurin vuosiraportin 2013 tulokset Asiakastyön koordinaattori Markus Sjöholm, Peluuri Panoksena elämänhallinta - nuoret rahapelien suurkuluttajina Kokemusasiantuntija Suvi Digitaalinen viihdepelaaminen nuoren kommentti Vloggaaja Miksu, Nuortenlinkki Keskustelua Alkoholi ja elämänhallinta Lasisen lapsuuden tukena virtuaalisesti kädestä pitäen Projektisuunnittelija Shirley Hubara, A-klinikkasäätiö Keskustelu: Mitä juominen merkitsee nuorille vuonna 2014? Tutkijatohtori Anu Katainen, Helsingin yliopisto, erityissuunnittelija Antti Maunu, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelija Sonja Ohvo Keskustelua ja yhteenveto Seminaari päättyy 3
4 Tiivistelmät Elina Marttinen Psykologi (PsM) ja suunnittelija, Nyyti ry Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Elämänhallinta on pohjimmiltaan tunne ja luottamus siitä, että voi muuttaa omia olosuhteitaan itselleen suotuisammiksi. Elämänhallinta on siis kykyä suunnitella elämää, asettaa tavoitteita sekä arvioida toimintaa ja ajatuksia. Elämänhallinnan kautta elämä koetaan mielekkäänä. Lisäksi se auttaa selviytymään stressistä, kiireestä ja vastoinkäymisistä. Hallinnan ja pystyvyyden tunteen määrä näkyy voimavaroina omassa toiminnassa ja haastavissa tilanteissa. Pystyvyyden kautta nuori voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja siten myös kokemaansa hyvinvointiin. Nuoruusiässä tulee väistämättä tarkasteltavaksi elämänhallinnan kysymyksiä, jotka liittyvät itsenäisyyteen ja itsemääräämiseen. Yleensä elämänhallinnan tunne vaihtelee eri elämänalueiden välillä. Elämää ei voi täysin hallita, joten jokainen tasapainoilee ja tutkii omalla kohdallaan sitä, mihin asioihin pystyy itse vaikuttamaan. Jos vaikutusmahdollisuudet eri tilanteissa tuntuvat vähäisiltä, tunne omasta elämänhallinnasta heikkenee. Toisaalta hallinnan tunne voi myös haihtua runsauden edessä, jos on vapaus päättää kaikesta ja ylenpalttisesti mahdollisuuksia. Elämänhallinta onkin parhaimmillaan tasapainossa oleva kiikkulauta, jonka molemmissa päissä on huonot vaihtoehdot: joko liikaa valinnanmahdollisuuksia ja valtuutta päättää ilman varsinaista hallinnan tunnetta tai liikaa ulkoapäin tulevaa kontrollia, jolloin omiin asioihin ei ole mahdollista vaikuttaa. Elina Marttinen on psykologi (PsM) ja väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee suunnittelijana ja tutkijana Nyyti ry:ssä. Tutkijana Marttinen on kiinnostunut nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kehittymisestä sekä interventiosta, joilla niitä voidaan edistää. Marja-Liisa Rissanen Post doc -tutkija, Tampereen yliopisto Itsensä vahingoittaminen nuorten salattuna ongelmana Nuoruus on pitkä ajanjakso, jonka etenemistä ei voi jouduttaa. Nuoren psyykkinen kehitys on vielä kesken, vaikka hän ulkoisesti näyttäisi aikuiselta. Tämä on se ansa, johon aikuiset toistuvasti lankeavat. Nuorilta odotetaan ja jopa vaaditaan, että he selviytyvät jo hyvin varhain aikuisen lailla. Monilla nuorilla on ollut varhaisvaiheistaan alkaen esimerkiksi kasvuympäristönsä vuoksi vähemmän tukea ja ymmärtäviä, jaksavia aikuisia kuin pääosalla nuorista. Moni on oppinut pakon edessä selviytymään itse, ja joskus keino selviytyä on itsensä vahingoittaminen eli viiltely. Useimmiten viiltely on suunniteltua ja sitä on edeltänyt alkoholinkäyttö ja ristiriidat vanhempien tai kavereiden kanssa. Viiltelyä on suomalaisista vuotiaista nuorista kokeillut 11,5 %. Viiltelyä edeltäviä tekijöitä on monia. Useimmiten viiltely on ennalta suunniteltua ja sitä on edeltänyt alkoholinkäyttö ja ristiriidat vanhempien tai kavereiden kanssa. Nuoret ovat kokeneet itsensä hyvin yksinäisiksi ja erilaisiksi kuin muut nuoret. Heidän itsetuntonsa on ollut heikko ja he ovat tulleet jätetyiksi tai petetyiksi. Viiltelyn tarkoituksena on tavallisimmin henkisen tuskan lievittäminen ja pyrkimys saada joku huomaamaan paha olo. Lisäksi nuoret pyrkivät viiltelyllä kontrolloimaan tunteitaan ja jopa rankaisemaan itseään. Osalla nuorista viiltely jää kertakokeiluksi. Siitä, kuinka suurella osalla viiltely jatkuu, ei ole tietoa. Viiltely ei tuo pysyvää helpotusta, vaikka psyykkinen paha olo saattaakin helpottua hetkeksi. Jälkeenpäin nuori kokee usein vihaavansa itseään ja häpeää viiltelyä. Usein viiltelyä edeltävistä tunnetiloista ja tapahtumista eikä viiltelyn jälkeisiä tunteista puhuta kenenkään kanssa, jolloin nuoren ahdinko jatkuu. Post doc- tutkija, FT Marja-Liisa Rissanen Tampereen yliopistosta tarkastelee itsensä tahallista vahingoittamista eli viiltelyä nuorten näkökulmasta. Tarkasteluun yhdistyvät myös vanhempien ja nuoria hoitaneiden henkilöiden näkökulmat. 4
5 Anne Puuronen Sosiologian dosentti, Nuorisotutkimusseura Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspinta-hankkeen tuloksia Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-hankkeessa ( ) kehitettiin matalan kynnyksen palveluita hoitoon heikosti kiinnittyneille nuorille. Kehittämiskohteina olivat muun muassa jalkautuva yksilötyö, ryhmätoiminnot ja perhetyön työkäytännöt. Hankkeen arviointitutkimus osoittaa, että asiakkaan hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun hoito- ja tukikontaktin aloittamisessa painotetaan nuoren elämäntilanteeseen kohdistuvia matalan kynnyksen työtapoja. Näistä vaikuttavimpina nuoret pitävät keskusteluapua, tuen nopeaa saatavuutta, jalkautuvaa yksilötyötä ja vertaistukiryhmätoimintaa. Nuorten haastatteluiden mukaan intensiivinen yksilötyö on lisännyt heidän elämänhallinnan tunnettaan elämän eri alueilla. Arjen asioiden hoitamisen koetaan helpottuneen ja muuttuneen selkeämmin hahmotettavaksi. Yksilötyön koetaan vahvistavan ajatuksia päihteettömästä elämästä. Ryhmätoimintaan osallistumisen on koettu ylläpitävän muutos- ja hoitomotivaatiota ja luovan arkeen säännöllistä rytmiä. Nuoret toivovat, että perhetyötä kehitetään sekä polikliinisesti että jalkautuvasti. Hankkeen nuorten mukaan sosiaali- ja päihdepalveluiden kehittämisessä tulisi keskittyä matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseen. Tutkimus osoittaa myös, että nuorten päihdehuollon palveluiden ja sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden välistä yhteistyötä on tarpeen lisätä. Sosiologian dosentti, FT Anne Puuronen toimii tutkijana Nuorisotutkimusseurassa. Tällä hetkellä Puuronen selvittää kohdennetun nuorisotyön tunnuslukuja. Hänen aikaisemmat tutkimuksensa ovat käsitelleet nuorten syömishäiriöitä, tupakoimattomuuden edistämistä sekä hyvinvoinnin ja elintapojen sosiaalista periytymistä. Riikka Taavetti Tutkija, Nuorisotutkimusseura riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorilla tarkoitetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria sekä muita nuoria, joiden seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolen ilmaisu ja sukupuolen kokemus haastavat vallitsevia normeja. Sateenkaarinuorten hyvinvoinnissa on suuria eroja. Monet voivat hyvin ja saavat tarpeellista tukea myös kysymyksissä, jotka liittyvät sukupuoleen tai seksuaalisuuteen. Sateenkaarinuorten kaikki huolenaiheet eivät johdu syrjinnästä, vaan heitä mietityttävät myös samanlaiset kysymykset kuin muitakin nuoria. Sateenkaarinuorilla on usein muita nuoria enemmän mielenterveysongelmia sekä huolia, jotka liittyvät terveydentilaan, ihmissuhteisiin tai elämäntapoihin. Heidän hyvinvointinsa suurimpana esteenä ovat yhteiskunnalliset normit, jotka aiheuttavat sekä suoraa syrjintää ja kiusaamista että välillisesti hankaloittavat elämää. Vaikka monet sateenkaarinuoret ovat hyviä hakemaan apua, ongelmana on usein, että palveluissa ei osata kohdata heitä. Vähemmistöön kuuluminen myös vahvistaa ja kannustaa sateenkaarinuoria toimimaan. Useat nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan parantaakseen vähemmistöjen tai erityisesti sateenkaarinuorten asemaa. Heillä on yleisesti varsin positiivinen kuva omasta tulevaisuudestaan. Hyvinvoiva sateenkaariaikuisuus on mahdollista, jos nuoret saavat kasvaa omaksi itsekseen ja heillä on tukiverkostoja, kun he niitä tarvitsevat. Ongelmana on usein, että palvelut eivät osaa kohdata sateenkaarinuoria. Tutkija, VTM, FM Riikka Taavetti työskentelee Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeessa. Tavoitteena on parantaa tietämystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten terveydestä ja elinehdoista Suomessa sekä tuottaa välineitä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. 5
6 Minttu Tavia Asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Perinteinen savuke ei ole enää viime vuosina ollut kummoisessa maineessa. Myös tupakkateollisuus on tästä perillä ja houkuttelee etenkin nuoria käyttäjiksi uusien tuotteiden ja trendien avulla. Erityisesti nuuska on tällä hetkellä kovassa nosteessa nuorten ja nuorten aikuisten miesten keskuudessa ja myös vesipiippu tekee tuloaan. Sähkösavukkeen käyttö on Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Sähkösavuketta on markkinoitu lopettamisen apuvälineenä, mutta mikään ei viittaa siihen, että valmistajien tarkoituksena olisi käytön vähentäminen tai lopettaminen. Sähkösavukkeen kuluttajaturvallisuuteen liittyy suuria puutteita, eikä siitä ole tarpeeksi tutkimustietoa. Markkinoilta löytyy myös muita nikotiinituotteita, muun muassa nikotiinigeeliä ja nikotiinivettä, joiden todellinen tarkoitus on kysymysmerkki. On ihmisiä, jotka onnistuvat käyttämään tupakkatuotteita satunnaisesti. Suurin osa nikotiinituotteiden käytöstä johtuu kuitenkin riippuvuudesta. Tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä perinteinen savuke on riippuvuutta aiheuttava tuote, joka tappaa puolet käyttäjistään. Teollisuuden tärkein kohderyhmä ovat nuoret ja muut uudet käyttäjät. Ehkäisevän työn kannalta mielenkiintoinen kysymys on, mitä uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden suosion kasvaminen tarkoittaa. Suomessa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii toimia myös uusien tuotteiden ja trendien suhteen. Asiantuntija, VTM Minttu Tavia työskentelee tupakoimattomuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Tupakointi on laaja-alainen ilmiö, johon liittyy ihmisten arjessa niin nikotiiniriippuvuus kuin tupakoinnin sosiaalisuus. Kaarlo Simojoki Johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö Kysy lääkäriltä kannabiksesta Kannabiskeskustelu on noussut uudelleen ajankohtaiseksi, kun kannabiksen henkilökohtainen käyttö laillistettiin Coloradossa, Yhdysvalloissa. Keskustelussa on kärjistynyt etenkin alkoholin ja kannabiksen vastakkainasettelu, erityisesti haittojen näkökulmasta. Lyhyesti voidaan todeta, että alkoholin haitat kohdistuvat pääasiassa somaattiseen terveyteen ja kannabiksen haitat psyykkiseen terveyteen. Erityisen haavoittuvaisia molempien suhteen ovat nuoret, joiden hermosto ja elimistö ovat vasta kehittymässä. Nuorille haittoja seuraa nopeammin, vaikka annokset olisivat pieniä. Säännöllisempi käyttö vaikuttaa myös nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun, mikä voi altistaa muun muassa huonommille opiskelutuloksille ja pahimmillaan syrjäytymiselle. Alkoholin ja kannabiksen haitat ovat erilaisia, eikä voida sanoa, että toinen aineista olisi toista turvallisempi. Nuoren kannabiskokeiluun tulisi puuttua keskustellen eikä ylireagoiden, sillä pääsääntöisesti käyttö jää kokeiluksi. On kuitenkin tärkeää tuoda selkeästi esille kielteinen kanta. Esimerkiksi laillisuudesta keskusteltaessa vaikuttaa jopa unohtuneen, että Suomessa tilanne kannabiksen osalta on aivan erilainen kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. EMCDDA:n tilaston (2011) mukaan 4,6 prosenttia vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista vuonna 2010, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi, 24,1 prosenttia. Alkoholin ja kannabiksen haitat ovat erilaisia, eikä voida sanoa, että toinen aineista olisi toista turvallisempi. Suomessa ei siis ole vastaavaa painetta kannabiksen laillistamiseen. Laillistaminen johtaisi todennäköisesti kannabiksen käytön merkittävään lisääntymiseen, jonka seuraukset olisivat todennäköisesti alkoholikulttuurimme tuntien surkeat. Käytön rangaistavuus ja hoitoonohjaus vankilarangaistusten sijaan on oma keskustelunsa, mutta pääsääntöisesti voidaan ajatella hoidon olevan parempi vaihtoehto. A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, lääketieteen tohtori Kaarlo Simojoki on tehdyt päihdelääkärin työtä toistakymmentä vuotta. Väitöskirja korvaushoidon kehittämisestä tarkastettiin keväällä
7 Antti Jääskeläinen Vapaaehtoistyöntekijä, SPR Huumeet konemusiikkibileissä Konemusiikkitapahtumat nousevat aika ajoin otsikoihin huumausaineisiin liittyen, jolloin median välittämä kuva tapahtumista on usein raju. Se on kuitenkin melko kaukana juhlien todellisesta luonteesta, sillä tapahtumat ovat yleensä rauhallisia. Yhteenkuuluvuuden tunne on juhlissa merkittävä tekijä. Juhlien visuaaliseen ilmeeseen, äänentoistoon ja esiintyjiin satsataan, vaikka kyseessä olisi vapaaehtoisvoimin metsän keskellä toteutettava tapahtuma. Huumeita saatetaan käyttää keskivertoa enemmän, mutta toisaalta myös täysin raittiiden juhlijoiden osuus on korostunut. Lisäksi järjestetään täysin päihteettömiä tapahtumia. Jos järjestyshäiriöitä syntyy, mukana on lähes poikkeuksetta alkoholi. Alkoholin lisäksi ongelmia aiheuttavat silloin tällöin gamman ja lakan yliannostukset, muut ongelmatilanteet ovat satunnaisia. Tilannetta on kuitenkin vienyt huonompaan suuntaan uusien muuntohuumeiden ja tutkimuskemikaalien yleistyminen. Päihdekulttuuri vaihtelee jonkin verran musiikkigenren mukaisesti, mutta vaikutusta on myös maakohtaisella päihdepolitiikalla ja -kulttuurilla. Sallivamman päihdepolitiikan maissa haittoja vähennetään muun muassa tarjoamalla huumausaineiden testauspalveluja sekä selviämisasemia. Suomessa konemusiikkitapahtumien päihdehaittoja vähennetään esimerkiksi YAD:n ja SPR:n jalkautuvan päihdetyön keinoin, valistuksella sekä poliisin ja tullin toiminnan kautta. Antti Jääskeläinen on ollut mukana konemusiikkimaailmassa niin asiakkaan, järjestyksenvalvojan kuin tapahtumajärjestäjän roolissa. Nykyään Jääskeläinen käy festivaaleilla Suomen punaisen ristin päihdetyön vapaaehtoisena. Lisäksi hän kouluttaa päihdeasioissa SPR:n kursseilla sekä muissa tilaisuuksissa. Jukka Koskelo Projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden dopingaineiden käyttö Kuntodoping tarkoittaa kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä. Kehon koostumuksen muokkaaminen nopeasti on yksi dopingaineiden käytön tyypillisimmistä motiiveista. Dopingaineiden käyttö voi aiheuttaa erilaisia terveydellisiä haittavaikutuksia, jotka voivat ilmetä jopa vuosien kuluttua dopingaineiden käytön lopettamisen jälkeen. Haittavaikutusten riski kasvaa, kun dopingaineita tilataan internetin kautta, sillä netistä tilatuista aineista noin 90 % on väärennöksiä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttaman kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa dopingaineiden käytön yleisyyttä ja siihen liittyviä terveydellisiä taustatekijöitä suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että dopingaineiden käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on lähes yhtä yleistä kuin suomalaisessa kokonaisväestössä. Vaikka dopingaineiden käytöstä ei voida puhua kansainterveydellisenä ongelmana, käyttöä tulee jatkossakin esiintymään nuorten keskuudessa ja haitat voivat olla merkittäviä yksilötasolla. Siksi käyttäjien, käyttöä harkitsevien ja työssään dopingaineiden käyttäjiä kohtaavien tulisi olla tietoisia haittavaikutuksista. Liikuntafysiologi Jukka Koskelo työskentelee A-klinikkasäätiön ylläpitämässä terveysneuvontapalvelu Dopinglinkissä. Hänellä on pitkä kokemus työskentelystä erilaisissa terveys-, liikuntaja hyvinvointialan projekteissa. 90 % netistä tilatuista dopingaineista on väärennöksiä. 7
8 Shirley Hubara Projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö Lasisen lapsuuden tukena virtuaalisesti kädestä pitäen Noin joka neljäs vuotias suomalaisnuori on joskus kokenut haittoja aikuisten päihteidenkäytöstä. Joka viideskymmenes on kokenut niitä usein. Miten voidaan tavoittaa hankalissa kotitilanteissa elävät nuoret, joilta saattaa puuttua tarvittava tuki matkalla itsenäiseen elämään? Miten puhutella niitä, jotka voivat pahoin itsestä riippumattomista syistä ja silti pitävät kulissia yhden yhteiskuntamme vahvimman tabun yllä? Netti on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä nuorten kohtaamisen välineistä. Aroista perhettä ja yksityiselämää koskevista asioista on helpompi puhua ilman nimeä ja kasvoja, ilman ajanvarausta ja suuria vaatimuksia. Yksinkertaiset teknologiset sovellukset yhdistettynä lastensuojelun sosiaalityön ja päihdeasioiden tuntemukseen mahdollistavat laadukkaan, asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyn matalan kynnyksen polun kohti palveluita ja vankempaa itsetuntoa. Varjomaailmassa on järjestetty ammattilaisten ohjaamia nettivertaisryhmiä vuodesta 2008 lähtien jo 11 kertaa. Ryhmissä on autettu noin sataa nuorta pitkäjänteisesti, ajasta ja paikasta riippumattomasti. Miten autetaan näitä nuoria, jotka kokevat päihdehaittoja, vaikka eivät itse käytä päihteitä? Shirley Hubara työskentelee projektisuunnittelijana A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeessa. Hänen erityisalanaan on aikuisten päihdeongelmista huolta kokevien nuorten kohtaaminen netissä lastensuojelun sosiaalityön menetelmin. Anu Katainen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Nuorten orientaatiot juomiseen 2010-luvulla - miksi juominen vähenee? Anu Kataisen post doc -tutkimus käsittelee suomalaisten ja italialaisten 15-vuotiaiden nuorten mielikuvia juomisesta. Tutkimuksesta ilmenee, että yhdeksäsluokkalaisten suomalaisnuorten juomissuhteen voi jakaa neljään tyyppiin: riskitietoisuuteen, erottautumiseen, vastarintaan ja passiivisuuteen. Riskitietoiset nuoret suhtautuvat juomiseen varoen ja nuorten juomiskokeiluihin kielteisesti. Erottautuville nuorille taas on tärkeää, mitä juominen viestittää muille. Myös vastarintaisille nuorille juominen on keino ilmentää omaa identiteettiä, mutta juomisen merkitys löytyy arjen normien rikkomisesta ja sääntöjen uhmaamisesta. Passiiviset nuoret eivät ole kiinnostuneita juomisesta ja sen merkityksistä. Juominen ei välttämättä sovi terveystietoisen nuoren elämäntyyliin. Tutkimuksen perusteella juomisen vähenemisen taustalla voi olla nuorten juomismielikuvien muuttuminen yhä enemmän riskitietoisuutta ja erottautumispyrkimyksiä ilmentäviksi. Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia terveydestään, eikä juominen välttämättä sovi terveystietoiseen elämäntyyliin. Tutkimuksen mukaan erityisesti erottautuvat nuoret omaksuvat ja luovat erilaisia tilannesidonnaisia juomisen tyylejä ja tapoja. Toisaalta heille on tyypillistä nähdä oma juominen hyvän maun mukaisena, oli kyse sitten humalahakuisesta tai hillitymmästä juomisesta. Tutkimuksessa selvitetään myös juomismielikuvien luokkasidonnaisuuksia, ja tutkimus antaakin viitteitä siihen, että orientaatiot juomiseen liittyvät nuorten sosiaaliseen taustaan. Vastarintainen orientaatio tuli esille alemmista sosioekonomisista ryhmistä olevien nuorten, erityisesti poikien, keskuudessa. Erottautuvien nuorten vanhemmat edustivat yhteiskunnan ylempiä sosiaaliryhmiä. On mahdollista että tulevaisuudessa sosioekonomiset erot juomisen tavoissa ja tyyleissä tulevat Suomessa entisestään kasvamaan. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on päihdetyön erikoislehden Tiimin kolumnisti. Katainen väitteli 2011 tupakoinnista työpaikoilla otsikolla Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. 8
9 Antti Maunu Erityissuunnittelija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet, tunteet ja sosiaalisuus - miksi nuoret käyttävät päihteitä ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Antti Maunu on selvittänyt tutkimuksessaan nuorten päihteidenkäytön sosiaalisia syitä ja seurauksia sekä niiden sosiaalista eriytymistä. Tutkimuksen näkökulmasta tärkein syy käyttää päihteitä on se, että se on hauskaa tai ainakin sen uskotaan ja toivotaan olevan hauskaa. Päihdeongelmiin johtaa yhteisten kokemusten tavoittelu päihteiden avulla tai myönteisen sosiaalisuuden puuttumisen korvaaminen päihteillä. Näiltä osin päihdeongelmat ovat lähellä muita sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia, jotka usein kasautuvat samoille ihmisille. Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmeninä käynyt läpi nopeita rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia. Niiden myötä eri sosioekonomisilla ryhmillä on erilaiset mahdollisuudet kokea sosiaalista arvostusta ja luottamusta. Tällä voidaan osaltaan selittää, miksi etenkin alimpien sosioekonomisten ryhmien miehet ovat päihteiden edessä kaikkein haavoittuvimpia. Sosiaalisten tunteiden näkökulmasta päihdeongelmien ehkäiseminen on yksinkertaista. Tärkeintä on turvata nuorille ja nuorille aikuisille hyviä ja vahvoja sosiaalisia kokemuksia osana jokapäiväistä arkea. Tämä ei edellytä välttämättä lainkaan puhetta alkoholista, vaan nuorten sosiaalisten valmiuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista kaikin muinkin keinoin. Antti Maunu työskentelee erityissuunnittelijana Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Hän on julkaissut monipuolisesti nuorten päihdekulttuureista. Maunun väitöskirja käsittelee juhlimista yökerhoissa. Tällä hetkellä Maunu kirjoittaa kirjaa humalan historiasta ja merkityksistä suomalaisessa kulttuurissa. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen ei edellytä aina puhetta alkoholista. Ajankohtaista asiaa päihdetyöstä päihdetyötä tekeville Tiimi on A-klinikkasäätiön julkaisema lehti, joka kertoo päihdetyön ajankohtaisista ilmiöistä, tapahtumista ja kehityssuunnista. Tiimissä käsitellään päihdehoidon ja -kuntoutuksen, ehkäisevän päihdetyön sekä päihdepolitiikan ja alan tutkimuksen teemoja. Tiimi ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Tilaa Tiimi hintaan 25 euroa/vuosi Tiimin voit tilata näin: - lähettämällä sähköpostia: tilaukset@a-klinikka.fi - täyttämällä tilauslomakkeen netissä: - tai soittamalla numeroon (A-klinikkasäätiön keskustoimisto) Päihdetyön erikoislehti 3/2013 Päihdetyön erikoislehti AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ JA LAPSET IHMEEN HYVÄ TYÖKALU Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset MITÄ JÄRJESTÖT HALUAVAT TUTKIMUKSELTA? HULLUUDEN HISTORIA 9
10 Muut teemat Päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät yhteen Nuorten Exitin työssä on havaittu, että päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu linkittyvät vahvasti yhteen. Ongelma ilmenee kolmella tasolla. Nuoren päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla hyväksikäytön tai väkivallan kokemus ja toisaalta nuori saattaa myös rahoittaa päihteiden käyttöä vastikkeellisella seksillä. Lisäksi päihteiden käyttö altistaa seksuaalisen kaltoinkohtelulle. Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu voi olla yhteydessä päihteiden käyttöön. Seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksia ei aina oteta ammattilaisen toimesta puheeksi ja nuoren pahan olon taustalla olevat syyt saattavat jäädä huomaamatta. Nuorten Exitin tavoitteena on, että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tuntevat seksuaaliseen kaltoinkohtelun ja vastikkeelliseen seksiin liittyvän tematiikan ja huomioivat sen yhteyden esimerkiksi päihteiden käyttöön. Ammattilaisen tulee tarjota nuorelle mahdollisuus puhua seksuaalisesta kaltoinkohtelusta luotettavassa ja turvallisessa ympäristössä. Nuorten Exit ennaltaehkäisee nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua ja vastikkeellisen seksin piiriin ajautumista sekä tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja tukea vuotiaille. Lisäksi Nuorten Exit kouluttaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Nuorten Exitin toimintaa koordinoi Exit - pois prostituutiosta ry ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: järjestötyöntekijä Anni Susineva, anni.susineva@exitry.fi, puh , Kenen ääni pääsee esiin, kun kirjoitetaan syrjäytymisestä? Nuorten syrjäytymisestä puhuminen ei ole ongelmatonta. Nuori voi jopa leimautua tarpeettomasti riskiryhmään kuuluvaksi nivelvaiheessa, jossa elämänvalintoja tehdään. Viranomaisja asiantuntijalähteet pääsevät useimmin ääneen syrjäytymisestä mediassa. Ikä määrittää ryhmän, johon syrjäytyminen liitetään, puolessa jutuista. Nuoret yhdistetään syrjäytymisvaaraan 45 %:ssa jutuista. Kokijan näkökulmaa käsitellään 14 %:ssa jutuista. Kolmanneksi yleisin tapa käsitellä syrjäytymistä on sosiaali- ja terveysalan palveluista tai sosiaaliturvasta kirjoittaminen. 11 % jutuista ehdottaa parannuksia palveluihin tai nuorisotyöhön. Syrjäytymistä selitetään useammin yksilöön liittyvillä tekijöillä kuin rakenteellisilla tekijöillä. Selitykset liittyvät yksilön ominaisuuksiin, arvoihin, käyttäytymiseen tai elämäntapoihin. Syrjäytyminen kytkeytyy mediakirjoittelussa erityisesti koulutuksen ja työn alueille, vaikka epätyypillisistä työsuhteista on tullut yleisiä. Voisiko ammattilainen ajaa mediassa hiljaiseksi jäävien ryhmien intressejä? Filosofian tohtori, viestinnän yliopettaja Pirita Juppi tarkastelee Helsingin Sanomissa vuonna 2008 ilmestyneitä 126 uutista, joissa kirjoitetaan syrjäytymisestä. Juppi, Pirita (2010). Media syrjäytymisen määrittelijänä ja selittäjänä. Teoksessa Laine, Terhi & Hyväri, Susanna & Vuokila-Oikkonen, Päivi (toim.) Syrjäytymistä vastaan sosiaali- ja terveysalalla. Riika: Tammi. Kopin ottajat, asianajajat ja portinvartijat nuoren asioiden hoidossa Rakenteellista poissulkemista syntyy niin, ettei kukaan palvelujärjestelmän toimijoista pyri siihen. Kun järjestelmä on pirstaleinen, eri toimijoiden päätösten väliset sidokset vaikuttavat siihen, millaista apua kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset saavat. Nuoren hädän tunnistavat kopin ottajat ovat vahvoja ammattilaisia. He tuntevat palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Vastaanottovirkailijat, asiakaspalvelijat sekä etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta. Heillä on usein asianajajan rooli nuoren asiassa suhteessa palveluihin. Nuoren asian siirtämistä muille aiheuttaa lausuntojen, diagnoosien tai päätösten puuttuminen. Terveyskeskuksen vastaanottovirkailijat, TE-toimiston ja Kelan asiakaspalvelijat sekä sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ovat avainasemassa vaikeassa tilanteessa elävän nuoren kannalta. He voivat vaikuttaa, pääseekö nuori asioimaan työttömien palvelukeskuksissa (TYP), psykiatrisissa palveluissa tai kuntoutukseen. Ammatin ja aseman tuoma valta vaikuttaa siihen, saako nuori apua, tukea tai palvelua. Etsivän nuorisotyön työntekijöillä on osaamista, joka auttaa ylittämään palvelukynnyksiä. Määttä, Anne & Keskitalo, Elsa (2014). Ulkoringiltä sisärinkiin. Kumuloituneista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 10
11 Päihdepalvelujen asiakkailta ei aina kysytä onko heillä lapsia Lastensuojelulaki edellyttää että aina kun hoidetaan vanhemman päihdeongelmaa, myös alaikäinen lapsi pitää ottaa huomioon. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Päihdehoidossa olevien lasten vanhemmille kasautuu paljon vaikeuksia ja jaksaminen on kovilla. Tukea tarvitaan erityisesti lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päihdepalvelujen käyttäjien kokemuksia tulisi enemmän hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Päihdehoidossa olevien perheiden elämäntilannetta on tärkeää selvittää. Perheet ovat usein monimuotoisempia kuin miltä ensin vaikuttaa - myös muualla asuva lapset voivat kärsiä vanhemman päihdeongelmasta. Perheen nuoret ja muualla asuvat lapset jäävät usein pienten lasten vanhempien päihdehoidossa vähälle huomiolle. Päihdepalveluja käyttäneiltä vanhemmilta ja päihdehoitoyksiköissä toimivilta työntekijöiltä ja johtajilta kerättiin tietoa perheiden tuen ja avun tarpeista sekä palvelukokemuksista. Tiedot kerättiin vuosina haastattelemalla päihdepalveluja käyttäneitä pienten lasten vanhempia (n=34) päihdehoidon laitoksessa sekä kyselyllä päihdehoitoyksiköiden työntekijöiltä (n=132). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus on toteutettu yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. Tuloksista on valmistunut julkaisu: Perälä Marja-Leena, Kanste Outi, Halme Nina, Pitkänen Tuuli, Kuussaari Kristiina, Partanen Airi & Nykänen Sirpa: Vanhempi päihdepalveluissa tuki, osallisuus ja yhteistoiminta. Raportti 21/ sivua. Helsinki ISBN (painettu); ISBN (verkkojulkaisu). Tukea tarvitaan lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi, puh ja erikoistutkija Outi Kanste, outi.kanste@thl.fi, puh Uusi julkaisu: Nuorten kohtaamiseen käytetty vaiva palkitsee Nuoren kanssa työskentelevän ammattilaisen saattoi Kosketuspinta-projektissa tavoittaa perinteistä vastaanottoa joustavammin. Ammattilainen sai laajemman kuvan nuoren elämäntilanteesta, kun kohtaamisia järjestettiin enemmän asiakkaan arjessa. Kotikäynnit vahvistivat hoitosuhdetta. Hoidon tarve on usein suurin juuri silloin kun voimat asioida palveluissa ovat vähäisimmät. Nuorten hoitoon sitoutuminen vahvistuu, kun työskentelyn aloittamisessa suositaan matalan kynnyksen työtapoja, kuten soittamista asiakkaalle sekä jalkautuvaa työtä. Muutosvalmiuden puuttuminen ei estä nuoren pääsyä hoitoon, ei myöskään hoitosuhteen jatkumista. Hankkeessa etsittiin uusia tapoja tavoittaa vakavassa syrjäytymisriskissä olevat vuotiaat. Heillä oli riippuvuuksien lisäksi usein mielenterveysongelmia. Puuronen, Anne (2014): Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnyksen palvelumallit. Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin prosessiarviointi. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 60. Helsinki: A-klinikkasäätiö. Alaikäisenä päihdehoidossa olleiden elämänkulku rekisteritietojen valossa Nuorten päihteidenkäyttäjien päihde- ja mielenterveysongelmia, rikollisuutta, tulotasoa ja kuolleisuutta seurattiin osana A-klinikkasäätiön laajaa rekisteritutkimusta. Nuoret tutkittavat (n=221) olivat asioineet alle 18-vuotaina päihdehuollon avohoidossa vuosina Tutkituista poikia oli 158 ja tyttöjä 63. Ensimmäisen avohoitojakson alkaessa he olivat iältään vuotiaita ja viimeisten rekisteritietojen keräämisen aikaan vuonna 2010 he olivat vuotiaita. Keväällä valmistunut pro gradu -tutkielma on osa A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän laajempaa (N=12 059) vuosia koskevaa rekisteritutkimushanketta Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus päihdehuollon avo- ja laitospotilaiden elämänkulusta (RIPE), jota on rahoittanut muun muassa oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto. Koko tutkimushanke on käynyt läpi pitkän lupaprosessin. Opinnäyte on saatavilla A-klinikkasäätiön tutkimusryhmän sivuilla. Sari Hakala: Päihdenuoresta aikuiseksi: rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus alaikäisten päihteidenkäyttäjien elämänkulusta. Psykologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lisätietoja: vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi, puh
12 Yhteistyössä NOPSA Nopean huumetiedon rinki Nopsa on ammattilaisverkosto, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista huumeilmiöistä sekä huumeiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Verkoston jäsenet ovat huumeongelmia kohtaavia ammattilaisia ja viranomaisia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, Tullista, Fimeasta, poliisista, Suomen Punaisesta Rististä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Rinkiä koordinoi A-klinikkasäätiön viestintäyksikkö. Lisätietoja: Peluuri auttaa kun pelaaminen haittaa Peluuri tarjoaa tukea myös läheisille ja pelihaittoja työssään kohtaaville. Peluuri on peliongelmien asiantuntija, joka tarjoaa maksutta ja luottamuksella ensi käden palveluita ja näkemystä pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Peluurin tarjoamia tukimuotoja ovat ammatillinen- ja vertaistuki sekä erilaiset oman avun välineet. Palveluja ovat auttava puhelin, nettineuvonta ja -tietopankki, tekstiviestipalvelut, keskustelufoorumit sekä hoito-ohjelma internetissä. Peluuri palvelee pelaajia, läheisiä ja työssään pelihaittoja kohtaavia. Ammattitaitoinen henkilöstö antaa ohjausta, neuvontaa ja tukea eri palvelumuodoissa vuosittain noin pelaajalle ja läheiselle. Palvelua saa nimettömästi sekä suomeksi että ruotsiksi. Peluuri tukee ja ohjaa muutoksessa vahvistamalla asiakkaan omia voimavaroja. Peluuri tarjoaa tukea ja neuvontaa myös pelihaittoja työssään kohtaaville ja auttaa vaikkapa sopivan hoitopaikan löytämisessä. Peluuri on aktiivinen toimija, vaikuttaja ja yhteistyökumppani pelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. Näköalapaikalla toimiva Peluuri tuottaa ja välittää riippumatonta tietoa pelihaitoista, jotka koskettavat suoraan tai välillisesti vähintään puolta miljoonaa suomalaisista. Peluurin omistavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto ja toimintaa rahoittavat suomalaiset peliyhtiöt. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Mari Pajula, puh , 12
13 Music Against Drugs ry Music Against Drugs ry tekee valtakunnallista ehkäisevää päihdetyötä ja edistää lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta. Lapsia ja nuoria saatetaan yhteen valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen ja osallistumismahdollisuuksien kautta. Yhdistys on kehittänyt kuuden kuukauden ehkäisevän päihdetyön Music Against Drugs -kokonaisuuden, jota toteuttavat kuntien nuoriso- ja koulutoimen sekä seurakuntien työntekijät oman alueensa lapsille ja nuorille. Kokonaisuudessa on 14 osatekijää, jotka ovat sosiaalisesti vahvistavia ja terveyttä edistäviä. Ne tiedottavat paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista osallistumismahdollisuuksista. Osatekijät tukevat lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ympärivuotisesti ja syventävät moniammatillista ja hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Nuorten omaehtoiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon nuorisotyössä. Kaikilla 13 vuotta täyttäneillä nuorilla on mahdollisuus liittyä Music Against Drugs -agentiksi tai vapaaehtoiseksi asuinpaikastaan riippumatta. Päihteetön yhteisö tarjoaa nuorille monenlaisia tapoja olla mukana. Music Against Drugs -yhteisöön ovat tervetulleita kaikki nuoret ja osallistua voi itselle mielekkäällä tavalla ja aktiivisuudella. Toiminta on maksutonta. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, puh , Kevin Tandu Uusi kotimainen räppäri Kevin Tandu toivottaa huomenet Suomelle debyyttisinkullaan, joka hänen sanojensa mukaan kertoo nuoren ihmisen elämästä tämän päivän Suomessa. Hankalasta nuoruudesta ei kuitenkaan ole kyse, kappale on hyväntuulinen. Musiikki on kaverille tärkeää. Hän jätti aktiivisen jalkapalloilun keskittyäkseen musiikkiin. Vaikka Huomenta Suomi on Tandun ensimmäinen virallinen sinkku, hän julkaisi jo vuosi sitten YouTubessa roimasti kuuntelukertoja keränneen biisin Kesäloma. Keväällä Kevin julkaisi myös J. Karjalaisen Sinivalkoisia sirpaleita -remixin nimellä Nykyään näin Toisen Kadunpojan kanssa. Biisi on myös Nyt Kolisee nimisellä levyllä, joka on ollut Suomen virallisen albumilistan ykkösenä. Kevin teki tänä kesänä Mikael Gabrielin kanssa virallisen single-julkaisun Universal Music Finlandin kautta. Sinkun nimi Youtubessa on Woppaa. Lisätietoja: 13
14 Päihdetiedotusseminaari Päihdetiedotusseminaari järjestetään vuonna 2014 jo 30. kerran. Avoimena ja maksuttomana Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisassa järjestettyyn Päihdetiedotusseminaariin ilmoittautui 181 ammattilaista, heidän joukossaan opettajia ja kuraattoreita erilaisista oppilaitoksista, etsivän nuorisotyön tekijöitä, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, työhönvalmentajia, perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja sairaanhoitajia. Edustettuina oli monia kuntia ja kaupunkeja, mutta myös yksityisiä palveluntuottajia ja nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä. Päihdetiedotusseminaari järjestetään vuonna 2014 jo 30. kerran. Seminaari kokoaa median edustajia, tutkijoita ja päihdealan asiantuntijoita tiedonvaihtoon vuosittain. Konseptina on ollut hengen matkaseminaari, jossa kansainvälinen tiedonvaihto on keskeisessä roolissa. Vuonna 2012 seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran avoimena ja maksuttomana tapahtumana kotimassa. Päihdetiedotusseminaarin järjestelyt on vuodesta 1992 lähtien hoidettu pääosin A-klinikkasäätiössä. Seminaari syntyi alkujaan Alkoholitutkijain seuran aloitteesta. Sisällöllisenä että taloudellisena tukijana oli aluksi pitkään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö. Sittemmin seminaaria on toteutettu pitkälti Rahaautomaattiyhdistyksen ja Alkon tuella. Järjestäjien yhteystiedot Viestintäpäällikkö Aino Majava puh Yhteyskoordinaattori Kirsi Utoslahti puh Viestintäassistentti Tiina Maanonen puh Tiedottaja-toimitussihteeri Auli Saukkonen puh
15 Muistiinpanoja
16 Päihdetyötä hyvän arjen puolesta A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu järjestö ja palveluntuottaja. Säätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja asiantuntijapalvelut vähentävät päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Samalla A-klinikkasäätiö parantaa päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa. A-klinikkasäätiö tukee erityisosaamisellaan kuntien peruspalveluja. Hoito ja kuntoutus on räätälöityä ja vaikuttavaksi osoitettua. Säätiö harjoittaa tutkimusta, järjestää koulutusta sekä julkaisee päihdetyön erikoislehteä Tiimiä. Lisäksi A-klinikkasäätiö tarjoaa kansalaisille laajan valikoiman sähköisiä palveluita. A-klinikkasäätiö toimii voittoa tavoittelematta. Järjestötoiminta rahoitetaan pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Vuosittainen asiakasmäärä on noin Säätiön sähköiset palvelut tavoittavat yli eri kävijää kuukausittain A-klinikkasäätiö Luotettava kumppani, vahva vaikuttaja
Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotPäihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset
Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotMiten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?
Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotPäivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö
Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön näkökulma ja päihdeneuvonta matalan kynnyksen tukimuotona. Minttu Tavia
Ehkäisevän päihdetyön näkökulma ja päihdeneuvonta matalan kynnyksen tukimuotona Minttu Tavia 14.11.2018 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden elämäntapojen
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotTupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä
Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden
LisätiedotUlkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.
Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotOmaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä
Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10 11.3.2014 Sampo Ilmari Tuhkalehto Toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry Nuorten osallistaminen
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ajankohtaiset
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ajankohtaiset Aluekoordinaattori Heli Vaija Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala 12.10.2018 www.asunnottomienyo.fi Syksyn tulevat verkkovanhempainillat
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotHumalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057
Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotOta kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!
Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotMIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi
LisätiedotEHYT ry:n eduskuntavaalikampanja
EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja Kampanjan tavoite Ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019 Eduskuntavaaleissa 2019 EHYT ry:n tavoite on, että niin ehkäisevän työn kuin ehkäisevän
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF
LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton
LisätiedotUudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014
Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotTiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].
Ota kantaa kunnan päihdetilanteeseen! KUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan KUNNAN NIMI asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotJyväskylä on nuorten kaupunki
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Jyväskylässä Jyväskylä on nuorten kaupunki Asukasluku 140 188 Ulkomaalaisten osuus 3,3 % - 123 äidinkieltä Jyväskylässä asuu 54 000 alle 29 vuotiasta
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotRyhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö
Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen
LisätiedotTERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE
1.1.2019-31.10.2021 Nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseen tähtäävä hanke Päijät-Hämeessä, Iitissä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Hanketta hallinnoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos ja osatoteuttajana
Lisätiedot(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta
(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotMusic Against Drugs. Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka
Music Against Drugs Nuorten osallisuuden edistämistä ja sosiaalista vahvistamista nuorten omaehtoiset kiinnostuksen kohteet huomioiden Päihdepäivät 13.-14.5.2014 Tapahtumakeskus Telakka Music Against Drugs
LisätiedotMiten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia
Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini
LisätiedotKansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Kristiina Hannula Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä Kristiina Hannula 29.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotKuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät
Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotKari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö
Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille
Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten
LisätiedotLataa Savuton tuki - Anne Puuronen. Lataa
Lataa Savuton tuki - Anne Puuronen Lataa Kirjailija: Anne Puuronen ISBN: 9789527175262 Sivumäärä: 189 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.20 Mb Tupakkatuotteet ovat Suomessa suurin yksittäinen elintapoihin
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Suomalainen yksinäisyys -työpaja Heponiemi 12.5.2016 Vanhempi tutkija, VTL,FT, Tuuli Pitkänen
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotPäihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014
Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotPreventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1.
Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi Jyväskylä 30.1.2014 Päivän ohjelma 12:00 Tervetuloa! Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotSyrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7
Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Lisätiedotwww.paly.fi www.paly.fi
Päihdelääketieteen päivät 2016 tarttuu ainemaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuoreimmat tiedot Euroopan huumetrendeistä tarjoilee professori Thomas Clausen Norjan addiktiotutkimuksen keskuksesta. Trendien
LisätiedotInnokylä Uudistuvat lähipalvelut
Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta
LisätiedotMiten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.
Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä., projektipäällikkö AMIS Arjen Ammattilaiset, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Perustehtävät
Lisätiedot