GEOTEKNILLISIA TIEDONANTO JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOTEKNILLISIA TIEDONANTO JA"

Transkriptio

1 SUOMEN GEOLOGINEN TOIMISTO GEOTEKNILLISIA TIEDONANTO JA OTTO TROSTEDT *

2 LISIA PITKANRANNAN MALMIKENTAN HISTORIAAN KIRJOITTANUT o-rro TRUSTED'L' SUOYEiiTAhWT B. AARNIO

3

4 uomi ei todellisuudessa ole mikaän vuoriteollisuuden maa. S Tosin on 16 sataluvun keskivaiheilla alkaen havaittu eri osisss maata, etenkin sen lounaisosissa, muutamia rauta- ja kuparilöytöja, rnutta vain harvoissa tapauksissa on niissä syntynyt pitempiaikaista kaivosteollisuutta, syysta etta löydöt itse asiassa ovat olleet liian pieniä; seurauksena tasta on koko maassa saatu rauta-, kupari- ja tinamalmimaara noussut vain noin 11/2 miljoonaan tonniin. Niiden malmilöytöjen joukossa, joissa pitempiaikainen louhimiiien on ollut mahdollinen, - naista tarkeimamat Orijärven kuparimalmi- ja Jussa.rön rautamalmilöydöt - on Pitkänrannan löydöilla epailemattii tärkeä sijansa. Niiden edullinen paikka lähellä Laatokan rantaa on kaikkina aikoina ollut omiaan kiinnittamaiin huomion tähän malmirikkaaseen seutuun, erittäinkin kun se sen lisäksi on erittäin metaaiikns.jn siinä on huomattavia vesiputouksia. Aina siitä asti kun malmia ensikerta löydettiin, on tämä kenttk kiinnittanyt huomiota itseensä, ja epailematta on sillä vetovoimansa, niin!kauan kun sen aarteet seka maan päaklä etta alla eivät ole eheneet; ja mitään vaaraa toisessa tahi toisessa suhteessa - voidaan varmuudella sanoa - ei vielä ole. Melkein vuosisadan kestaneen vaiherikkaan olonsa jälkeen lopetettiin keväällä vuonna 1904 kaikki työ Pitkänrannan seka kaivoksissa ') että rikastuttamis- ja sulatustehtaissa ja epävarmaa on, milloin liike taasen saavuttaa sen suuruuden mikä silla oli viime vuosisadan viimeisilla vuosikymmenilla,,jolloin sen metallituotannolla oli enemman kuin 15 miljoonan markan arvo. Seuraavassa kuvataan niitä vaiheita, joiden alaisena Pitkanrannan tehdas olemassaolonsa aikana vuosina on ollut. Vanhimmat tiedot malmilouhoksista Pitkanrannan seuduilla ovat viime vuosisadan alkupuolelta. Tosin on siellä ja taälla vanhoissa rnuistiinpanoissa tietoja tasta kaivoskentästä, että se olisi ollut tunnettu l) Mainitun vuoden alussa joutuivat Pitkinrannan kaivokset ja tehtaat erulle englantilaiselle konsortsiumille, joka ei kuitenkaan liene kauppaa lopullisesti paittanyt.

5 jo noin vuonna 1770, mutta lähemmin tarkastaessa tähän kuuluvaa kirjallisuutta, erittäinkin vena'läistä, huomaa ettei mainittu otakmma voi olla oikea. Varmaa on ainoastaan, että vuonna 1810 venäläinen viiorimestari Fuhrmann kävi Pitkänrannan seuduilla malminetsimismatkalla Sortavalan, Iinyilahden ja Suistamon pif&jissä. Hänen kaivantonsa,ja louhoksensa nykyisen kaivoksen 1 Omeljanoff paikalla (n. k. Kanavakaivos, koska tähän oli tehty kanavantapainen kaivos malmikerroksen esiintymistä pitkin) olivat jotenkin perusteellisia, mutta mitään suurempaa kuparimalmimaira& ei han voinut keksiä, minkätakia h;in ei katsonut löydön rnilläiin ehdolla olevan työskente1 yn arvoisen. Hyvin innokkaita malminetsiöiti olivat iiahtävästi kolme venblaista, Oschminzoff, Raranoff ja Anisimofi, jotka vuonna 1814 Siiistamon,ja Impilahden pitäjips& valtasivat joukon kuparikiisu-, 1yi.i~hohde- ja graliittilö~töjä. Kun kaakkois-suomi vuonna 1811 oli yhdistetty muuhun Suomeen, joiitui Pitkanranrian seutiikin Suomen vuoriliallitukse~~ alaiseksi. Tapaanimekin sentakia täman arkistossa Helsingissä lähempiä tietoja ensiriliiisistii valtauskirjoista, joita oli otettu löytöihin Pitkänrannan seudussa. Paikkaa.,jonka venaliiiset valtasivat kutsuttiin Xlasuomäeksi ja oli se nykyisen kaivoksen 4 Omeljanoff läheisyydessii. Sitäpaitse iliiioittivat he vallattavaksi erään paikan,,hopunsuon takana", jossa he olivat löytäneet,,marmoria ja rautamalmia". Huomaamme taata, etta Hopnnvaaran kalkki- ja malmilöytö on vanhimpia seudulla. Sittenkun vuorimestari Lundström vuo&allituksen miläräykse~ta oli tutkinut venjlliisten malmilöydöt ja koelouhinnassa huomannut näiden hyvin kannattavan työskentelyä, jatkoivat toimeliaat valtaajat vielä jonkun aikaa louhimista ja kuparimalniin seulontaa; lcuparirnalmista tekivät hr. sitapaitse pienempiä koesulatuksia tata tarkoitusta varten Ruokojärven lryladn rakennetussa n. 2 m. korkeassa sulatusuiinissa. Tallöin lii1- neviit he kuitenkin saaneet vain vähän kokoonsulanutta kuonaa ja tarhoitiis oli perustaa Juankoskelle, noin 3 km. NE päin Ruokojärven krlasta, kunnollinen kuparisulatto, mutta vuorimestari neuvoi venäläisiii jättämään sellainen kallis yritys, ennenkuin he olivat varmoja suaremrnista malmivarastoista maan pinnalla ja sen alla. Kauan ei kestänyt ennenkun vepälaisten liikepaaoman puutteessa taytyi lopettaa malmitutkimukset ja pian menettivät he valtausoikeutensakin. Vuonna 1816 jätti kauppiai Worobjef f hakemiiksen valtausoikeutta varten siihen asti pal.jastettuiihin malmipaikkoihin Pitkassärannassa, mutta luovutti pian oikeutensa veniiliiisille Tschebotarjeff'ille ja Derjabin'ille, joista edellinen kahden vuoden aikana toi-

6 mitti pienempia tunnelikaivostöitä nykyisen kanavakaivoksen yaikalla, johon hän käytti 60,000 Rbl. banko assignateja, vastaten 68,400 Suomen markkaa, saamatta kuitenkaan mainittavimpia malmimääriä, koska hän, kuten useista tiedonannoista voi päättaä, johti töitä huolimattomasti ja ilman asiantuntemusta. Vuonna 1821 haki taasen englannin alamainen Lionel Lukin valtausoikeutta kaikkiin siihen asti keksittsihin löytöihin Suistamossa, Sortavalassa ja Impilahdella. seka pyysi joukon laajoja erikoisuikeiiksia malmien ottoa varten, kuten yksinoikeutta käyttää kaikkia metsiä ja vesiputouksia iisken luetelluissa pitäjissä, sekä vapautusta veroista ja tullimaksi?ista osakeyhtiölle, jonka suunniteltua toimintaa Lukin selostaa kir.ioituksessa Hänen Majesteetilleen Venäjän Keiaarille. Lukin sai tosin v haluamansa erikoisoikeudet, mutta mitiiiin yhtiötä ei saatu aikaan, ja Lukin palasi pian Englantiin. Melkein kymmenen vuoden aikana lepäsi kaikki vuoriteollisuus Pitkassärannassa, kunnes venäläinen Wsewolod Omeljanoff v taauen tutkitutti tunnetut malinilöytöpaikat, ja silloisen vuori-inteiidenltti Nils Nordenskiöld'in innostuttamana, päätti alottaa työt iiudestaan. Siteenkun hän K. Seuaatin valtiovaraii~toimituubui~nalta oli saiinut valtausoikeudeil kaikkiin silloin tunnettuihin löytöihin ja samat erikoisoikeudet kuin venäläiset ja Lukin, mutta silla elidolla, että kaivostyö ja sulattimot kolmen vuoden kuluttua olisivat täydessä kagnnissli. heittäytyi Omeljanoff yritykseen, jonka suorittamiseen hänellä tosin oli rahavaroja, mutta ei mitää.n ammattitietoja. Hänellä oli, kuten erassa vanhassa vuorimestarikertomuksessa kerrotaan, tarpeeksi hyviä suunnitelmia, mutta luotti liiaksi omiin tietoihinsa, vaikk'ei hän ollut ammattimies vuoriteollisuudessa. Kolme vuotta kului ilman, että ajateltua eulattoa Koirinojanlahclen luona voitiin alottaa, sillä tulipalo hävitti koko valmiin rakennusainevaraston, arvoltaan lähes 7,000 mk. Huomioon ottaen Omeljanoff'in vastoinkaymiset myönsi vuoïiliallitus nyt hänelle vielä kahden vuoden lykkäyksen, mutta otti häneltä samalla kertaa rajattoman kayttöoikeuden ruununmetsiin. Omeljanoff Iiarjoitti kuitenkin malmitutkimuksia jotenkin laajasti; niinpä tehtiin 500 m. pituisella Kanavakaivoksen ja kaivoksen 4 Omeljanoff välisellä matkalla 30-luvun lopussa 25 kaivantoa, jaista 22:ssa oli enemillan tahi viihemmän rikasta kuparikiisua, 3:ssa sitavastoin tinakivcaii. Nan~ä tuotteliaat malminetsinnät johtuivat paaasiallieesti siitii.s eik:tsta, että Omeljanoff v oli palvelukseensa ottanut asiantuntevan saksilaisen vuorimiehen, vuorikommissarion G. Albrecht'in Freibergista, joka 5 vuoden aikana jvhti Omeljanoff'in kaivoksia ja sulattoja.

7 Viimemainituista rakennettiin valmiiksi v n. k. DBitrofanin sulatto Koirinojan suussa, johon oli aslltettu kaksi kupari- ja 1 tinauilnia. ilman ettr monesta syystä mitään malmin sulatusta voitiin alottaa. Taasen täytyi Omeljanoff'in anoa vuoden lykkäystä pidattääkseeii erikoisoikeutensa. Hän saikin sen, mutta kun myös vuonna 1839 ei ollut mitaän toiveita saada tehdas lahimmässä tulevaisuudessa kayntiin, maaräsi vuorihallitus kaivostarkastuksen ja kaivospiiriinpanon 0melja.noff 'ille. Koska kaikki kaivokset olivat veden vallassa eikä mitään sulatuskokeita oltu vielä tehty Mitrofanin sulatossa, ei eenaattikaan voinut xnyöntaa Oineljanoff'in anomaa 100,000 hopearuplan suuruista valtiolainaa. Vuoteen 1840 oli tamä Pitkäänrantaan kiinittänyt enemman kuin 285,000 mk., saamatta rahtuakaan kuparia tai tinaa. Jo vuonna 1839 oli G. Albrecht jattänyt paikkansa Ome'ljanoff'illa, ja alkoi omaan laskuunsa etsiä, malmia. silloin tunnettujen löytöpailzkojeii itapuolelta. Hänen onnistui nykyisen kaivoksen 1 Klee läheisyydestä loytaa rikasta kuparimalmia, johm hän v sai neljä valtauskirjaa seka muutamia hyvin edullisia erikoisoikeuksia, kuten vapautnksen ruunrinveroista 10 vuoden aikana j. n. e. Relinojan suun lähelle perusti hän nyt pienen kuparisulaton, n. k. hlelrsandrasulaton, joka kuitenkin jo v vuoden a.lu~ssa joutui oston kautta venäläiselle H. Eleey1,1e. hlbrecht aikoi sitten vielä perustaa uuden kuparilaitoksen, 2,5 km. Impilahden suun itiipiiolelle, Saarijärvestä tulevan puron snulle, mutta ei saanut, kun hänella ei olllut mitaiin omaa malmilöytö~, mitaan anomistaan etuoikeuksista. Jos me koetamme koota kaikki tiedot vuorimestariarkistosta sekä venäläisestä kir.iallisuudesta vuodesta 1810 vuoteen 1847, niin saamme jotenkin surkean kuvan oioeuhteista Pitkassaraunaosa 40-luvun lopulla. Laajempia rikastuttamis- ja sulatustehtaita oli kyllä rakennettu,ja mnlmikentta oli perusteellisesti tullut tntkituksi enemmän kun m. pitnudelta, mutta kaikki tämä oli niellyt lähes 2 mil.jooiian markiin pa&oman, minkä ohessa metallituotanto seka Mitrofani. että Alekiandrntehtaissa ei noussut kuin noin 50 ti 60,000 RpI. Kun Omeljanoff vuonna 1847 oli kuollnt myivät hänen perillisensä koko tilan 40,000 hopearuplasta ja H. Klee kaivoksensa ja tehtaansa 35,000 hopearuplasta Pietarissa äsken perustetulle n. k. Pitkanrannan kompanialle, jonka toiminnan kanssa malmikentälle alkaa ensimäinen kukoistiisaikakautensa.

8 Aqikakaudelta , jota voitaisi kutsua tehtam ensirnaiseksi kukoistusajdsi, on jotenkin perusteellisia tietoja, vuorihallit&sen tossa. Seuraavassa kuvataan lyhyin piirtein Pitkanrannan vaiheet 18 vuotta pitkänä ajanjdsons. Edellä mainittu,,kompania Pitkänrannan kupari- ja tinakaivok- ~ien käyttöä varten" oli vuonna 1848 saanut samat etuo&eudet, jotka olivat olleet jo Lukin'illa, Omeljanaff'illa, Albrechk'illa ja Rlee'llä, ainoastaan sillä erotuksella, ettei se vapaasti saanut käytti& ruuninnmetsiä, sekä sai ainoastaan 10 vapaavuotta ruununveroista. Muunmuassa rekisteröitiin xhtiön tunnettu tehtaanmerkki: P. C. (Pitkäranta Compani), joka usein väärin on johdettu nimestä Pitkaranta copparverk. Kompania, jolla oli jotenkin huomattavia rahavaroja, pani pian käyntiin aa&nnöllisen kaivostyön, padasiallisesti kaivoksissa 4 Omeljanoi'f.ja 6 Klee, louhien pääasiallisseti kuparimalmia. Seurauksena tästä innokkaasta työskentelystä, oli, etta vuodesta 1852 vuoteen 1865, t. s. 13 vuonna, lähemmäksi 200,000 tonnia malminpitoista vuorta louhittiin ja nostettii, (vertaa graf. taulua kuv. l), kun taasen vuodesta 1814 vuoteen 1852 eli 38 vuotena oli saatu vain noin 83,000 tonnia. Epäilematti oli kompanialla suuria ansioita toimeenpannessaan tarkoituksenmukaisen kaivos- ja sulattotyön, niin että muun muassa kuparintuotanto suureni huomattavassa määrässä. Koko metallituotanto Pitkässarannassa vuoden 1866 alkuun voidaan arvioida n tonniksi kuparia ja n. 209 tonniksi tinaa, vastaten metalliarvolleen silloisten hintojen mukaan, lähemmäksi l,z miljoonaa ruplaa, joista 1 % oli maksettava verona Suomen, valtiolle. Kun ajattelemme, miten mititön metallituotanto oli Omeljanoff'in ja Klee'n aikana aina vuoteen 1848 a~ti ollut, huomataan miten suurella menestyksellä mainittu kompania työskenteli; tämä johtui suureksi osaksi siitä, että kivennostossa ja kaivosten t~-lijäi~apiclossa käsivoimien (tai hevoskierrolrsen) sijaan kai]<bialla höyryvoima saatettiin kaytantöön. Vähän pohjoisemmaksi ennen mainittua vanhan,,~leksandra sulattoa", jota myöhemmin myös kutsuttiin,,laatokkasulatoksi", rakennettiin muun muassa uusi malminrikastuttamislaitas sekä uusi kuparinsulatuslaitos, jotka nekin samoin kuin ensinmainittu sulatto saivat käyttövoimansa pienestä Kelinojan purosta. Yli 4 km. pitkä kanava, ii. k. Wustanon kanava, kaivettiin Nietjärvesta äskenmainitun puron lähteille, lisätakseen vedentuloa rika.stuttamislaitokseen, ty6 joka maksoi Kompanialle yli 50,000 rpl., ilman vastaavaa hyötyä, kun vesimäärä ei kuitenka.an koskaan riittänyt tämln n. k. alatehtaan (alasavotan) käytölle, minlratakia v taasen perustettiin uusi rikastuttamislaitos, padasiallisesti tinamalmia varten, kuiluhuoneen 4 Omel-.

9 Ziiavcb 1. Grctfillinuri esitys Pitkirirannan kaivoksista riostetuii ntudari-, kuparin- ja tiiianpitoiseii kiven kokonaiumii&riietii 18Fiö A Kuparinpitoiuts kive&. B Kuparin ja raudanpitoistn kive& yliteens8. CI Tiiisnpitoiuta kiva%.

10 K~CZCU~I 2. GraiiiLine11 esitys kuparin, tinan ja hope;bn tuohmouta PitkiissiLrarinassa Ik = kuparia Pitkiirirannan malmeistzi l mm pyetys. = 15 t. E= 8. h ylin% muualta tuodusttt niitlmista n s =6t. c= b b r) r) )) b = ao kg. D= 9 b +... * s =lt.

11 janoff yläpuolelle. Laitosta kiytettiin nyt höyryn voimalla ja tinamalmin huuhtomiseen tarvittava vesi otettiin pienesta, kaivoksien yläpuolella olevasta Perälammista. Veden puutteessa täytyi kuitenkin tämänkin laitoksen seista toimettomana useita kuukausia vuodwsa. Nyös sulatto muutettiin pois Kelinojolta ja rakennettiin v kaivoksen 1 Klee eli Pervoin luo, niin että puhalluskoneiden käyttö8 varten oleva höyrykone myös voi toimittaa noston ja pumppauksen kaivoksesta. Vanha Mitrofaninlaitos Koirinojan suussa, jonka, tulipalo suureksi osaksi oli liavittanyt, lakkautettiin sitlvastoin v kokonaan. erittäinkin kun malmin kuletus vesitse kaivoksista laitokseen Koirinojalla tuotti liian suuria kustannuksia, jotapaitse tehtaan hallitusta tiytyi ylllpitaa kahdessa eri kohdassa. Verrattain suurta huomiota omistettiin Kompanian aikana myöskin koululle ja kirkolle tehtaan piirissä, ja olivat nämä, kuten vuorimestariii kertomuksessa vuodelta 1854 mainitaan, paremmin varustetut, kuin vastaavat laitokset useai.rsa muwsa tehdaslaitoksessa Suomessa. Tyomiehet apuivat tilavissa, liimpimieaa jla terveellisissa asunnoissa ja olival; osakkaina hyvinj%rjestetyssä sairausapukassassa. Jo vuodesta 1856 alkaen näyttää Pitkänrannan liikeyritys ajoittain joutuneen eri omistajille, jotka ainoastaan vaivoin voivat pitää sitä elossa, kun malmivarastot kaivoksista yht enemmäm alkoivat vähetä ja tavallis&i oli puute tarpeellisesta ~liikepmoma~ta uusien löytöjen etsimiseen. Hu~limattomuus johdossa viimeisinä vuosina sekä useat suuret tulipalot vaikuttivat myös o~altaan, että laitos meni alaspäin. Nuun muassa paloi v koko n. k. yltitehdas kaivoksen 1 Klee'n luona, minkitakia ainoastaan lyhyenä osana vuotta kuparin sulatus saattoi tapahtua. Yleensä väheni kuparintuotanto vuodesta vuoteen, kunnes se vihiloin v kokonaan lakkasi.. Pitkänrannan metallituotannosta yleensä antaa grafillinen taulu (kuv. 2) jotenkin hyvän kuvan. Huomaamme, että tinan 'korkein vuosituotanto, nimittäin 66 tonnia., sattui vuodelle Niin korkeata vuosituotantoa ei senjailkeen ole saavutettu ja johtuu se siitä, etti malmikentiin kieltämätti suurin tinalöytö, kaivos 3 Omeljanoff, eli n. s. tinakaivos jo 60 luvulla oli melkein tdydellisesti loppuunlouhititu. Pitkanrannan Kornpania teki vihdoin v vararikon ja antoi.liuutokaupa~lla myydä kaikki kaivokset, laitokset ja maatilat, ja huusi ne tällöin kauppias A. Judin ainoastaan 20,000 mk:sta, hän ta= mq.i ne heti 12,QOO ruplasta kauppias L. Joffriaud'ille. T%st& käy selville että Pitkänraman tehtaiden arvo timän ajanjalrson viime vuosina oli hyvin suuressa mäarassä laskenut, kun vielä vuonna 1862 (silloisen tehtaan esimiehen h. Schirjaeff'in tiedonannon mukaan veniiläisessa vuoriaikakausilehdessä) oli siitä tarjottu

12 150,000 rupl. Itse maatiloilla ei suinkaan tähän aikaan ollut suurta arvoa, kun jo v kaikki metsät lienevät olleet hakatut. Miten surkealla kannalla asiat Pitkiissarannassa olivat niinä viitenätoista vuonna, , jolloin Joffriaud yritti pitää tehtaita kaynräiinissä, kay selville grafillisista tauluista, jotka osottavat nostettua kivimäärää sekä meiallituotantoa mainittuna ajanjaksona. Vuosikertomuksessaan vuodelta 1873 mainitseekin vuorimestari, ett'ei Pitkässarannassa suinkaan vallitse malminpuute, vaan ett'ei omistaja voi yllapitaa säännöllistä kaivosliiketta, jota.paitsi hän kärsii suurta liikepääoman pirutetta. Tilastolliset tiedot vuodesta 1863 vuoteen 1879 ovat 'muuten niukkoja. niin että meillä on hyvin vähän tietoja tämän ajanjakson tapauksista ja tuloksista. Ne tosiseikat, jotka ovat merkityt grafilliseen taiiliiiin. puhuvat kuitenkin kylliksi selvää kieltä. Vuonna 1875 vahvistetiin kauppakirjan mukaan osti nyt kauppias Karl Winberg Pietarista Joffriaud'in kuoleman jälkeen 28,000 ruplauta tämän jotenkin hävinneen tehtaan kaikkine mitä siihen kuului. ja vaikk'ei hän heti voinutkaan panna sita kuntoon, niin alotti hiin kuitenkin uuden kukoistusajan Pitkassaraniiassa asettaen tuntuvan osan omaisuudestaan v henkiinherätetyn yrityksen käytettaväksi. Edellisessa on hiiomautettu, miten vuori-intendentti N. Nordenskiöld'iii v onnistui saada Omeljanoff uudestean alottamaan kaivostyö. Knn sitten 70 luvun lopulla kaivokset olivat kokonaan rappeutumaisillaan, koetti taasen E. Hj. Furuhjelm, silloinen vuori- ja ylisulattomestari, saattaa kaivostyö käyntiin. Hän asetti teknillisen kokemuksensa Pietarilaisen pankkiliikkeen K. Winbergin (E. M, Meyer & C:o) käytettaväksi, jonka onnistui uhrattuaan huomattavan pääoman saada laitos kayntiin. Että kaivostyö Pitkassäranmssa uudelleen, vietettyään puolitoista vuosikymmenta valekuolleen olemassaoloa, heräsi eloon, on siis etusijassa pidettavä Furuhjelmin ansiona. Kaivokset ja sulatot olivat mainittuna aikana huolimattoman hoidon takia hyvin rappiolla. Muualla tehtyjä edistyksiä kaivostekniikan alalla ei taällii sovelletettii. Furuhjelm huomasi kuitenkin, ett'ei kannattavaa kaivouteollisuntta voitu panna kayntiin, ell'ei uusimpia apuneuvoja tekniikan alalla otettu käytäntöön, ja kiinnitti sentakia huomionsa etupäässä kaivostyön täydelliseen parantamiseen. Tämä oli nim. tähanasti suureksi maksi tapahtunut ryöstölouhinnan perusteella. Xitään huomattavampia valmistustöitä ei kaivoksissa ollut tapahtunut, vaan louhittiin malmi pääasiallisesti rikkaimmista paikoista, sekä misfa sita oli helppo saada ja missä niiden saanti vaati vähimmin työtä ja pienintä rajähdysaineetikulutusta. Seitsemänkymmenluvun jälkipuoliskolla työskenneltiin sentakia melkein yksinomaan lähellä pintaa, sillä pumput eivät voineet

13 enään pitää kaivoksia tyhjinä. Edalmin selvittel~ssä otettiin vain rikkaimmat malmipalaset, kun taas köyhemmät malmilajit koottiin kasoihin, tahi paraimmassa tapauksessa joutuivat hyvin alkuperäisen huuhtomis- ja rikastuttamisprosessin alaisiksi lietekuo~issa. Suuri merkitys viioriteollisiluden suotuisalle kehit~kselle vuoden 1880 jälkeen oli sentakia Furuhjelmin ehdotus, jonka tarkoitiiksena oli ajanmukaisten työtapojen ja työkalujen käytäntöön saattaminen, kutaua vuori- ja sulattomiehiä ja kaivostyömiehiä Ruotsista, jossa jo silloin kaivos- ja sulattotekniikka olivat kehittyneita. Furuhjelmin johdolla pani siten ruotsalainen insinööri J. G. Gröndal muutamien vuosisen kuluessa toimeen joukon parannuksia sekä kaivostyössä, malmiiivalitsemisessa että snlatusprosesseissa. Kaikki työt annettiin uriikalla, kaivoksiin asetettiin voimakkaita pwnppuja ja eri kuilut ylidistettiin käytavilla ~)&ävoima-asemiin. Malminnostossa, joka suuremmissa kaivoksissa tapahtui höyrynvoimalla, tulivat teräslankaköytlet yhä enemmän käytäntiiön. Vuotuinen nostettu malminpitoinen kivi nousi näiden perusteellisten uudistusten avulla pian ennen sarivuttarnattomiin mäkiin, niin että kuparituotanto jo kymmenen ~uoden kuluessa nousi suuremmaksi kuin 37 edellisenä vuonna yhteensä. Täliiin huomattavaan lisaykseen vaikutti myös n. s. maran kupariekstrakt'sionimenettelytavan käyt8ntööii ottaminen tähän asti Iraytetyn sulat iistavan sijalle, minkakautta myös hopea, jonka keskipitoisnus valmiissa kuparissa ennen oli noussut n. 0,2 %, melkein kokonaan talteenotettiin. Kuten tästa kay selville, sai Pitkhranta viimeksimainitulla laitoksella viidennen kuparisulaton, sillä paitse Ztrofanisulattoa Eoirinojan lahdessa ja Aleksandrasulattoa Kelinojalla, oli ennen ehtraktsionilaitosta vielä n. s. alastllatto (Alasavota) Kelinojalla, sekg yläsulatto lähellä Pervoikaivosta. Muutoksista kaivos- ja sulattokäytössä vnodesta 1880 vuoteeii 1886 on jotenkin seikkaperäisiä tietoja teolliauustilastossa mainitiilta njul'ta,.johon siis viitataan. Taloudellismsa suhteessa 113-vin valnisevieil tietojen joukossa viioden 1888 tilastollisi,~;sa yhdistelmissh on silloisen tehtaanisännöitsijän 0. G. Trtistedt'in yhdessä insinööri J. G. Gröndal'in kanssa tekemä, yksityiskohtainen kustannusarvio märkää tietä saadulle kuparille ja hopealle, yhdistelmä, jolla on oma arvonsa, silla tällaiset tiedot ovat harvinaisia yleisessä metallurgisessa kirjallis~~ude~sa. Yleissilmäys tuotantomaäriiii vuosina 1880 ja jota aikaa voidaan kutsua Pitkinrannan toiseksi kukoistusajakai, ilmaisee, että tänä neljännesvuosisatana melkein 5,000 t. kuparia, n. 10,800 kg. hopeata sekä n. 213 t. tinaa, edustaen yhteensä metalliarvoltaan melkein 11 miljoonaa markkaa, oli otettu maasta. Tämän lisäksi tulee rnrit:~rrialiiieintö

14 valmistetun magnetiittijauheen (slig) sekä siita saadun harkkoraudan arvo. T'nodesta 1890 löydettiin nim. n. k. Meyerin kaivoksissa vanhan ma.lmikentan lantisinimassa osassa yha useammin magneettista rautamalmia, erittäin kaivoskentan syvemmissa osissa, kun taas kuparikiisii maärii tiltä vtilieni. Voidakseen hyväksi kayttaa näita rautamalmeja. perustettiin vuonna 1891 pieni magneettinen rikastuttamislaitos. Tässä erotettiin köyhemmistä n. k. huuhtelumalmebta, joissa ei ollut suurenipia magnetiittimaaria, ensin tapahtuneen paahtamisen jälkeen, magneettisesti seka kuparikiisu että magneettinen rautamalmi. Vuosin:i kiiytettiin rksinomaan jalkimäista, jolloin rikastuttamineii tapahtui taka tarkoitusta varten erikseen rakennetussa malminerottaa. Rikastuttamislaitolcsessa valmistettiin vuosina kai k- kiaan noin 4,000 t. Iruparikiisujauhetta, jossa oli keskimäärin 9 % kuparia. sekä noin 20,000 t. magnetiittijai~hetta, jossa oli noin CiO %; rautaa. Yllämainituissa kaivoksissa saatavilla olevat maaral rautamalmia. eiviit kuitenkaan riimneet, että niille olisi voitu perustaa rautateollisuutta. Oli ttirkeätä sentakia vanhan malmikentan ymparistösti etsiä uusia ja hiiomattavampia rautamalmilöytöja. Siinä tarkoituksessa alotet,tiin vuonna 1894 laajaperäisiä megneettometrisia ja geologisia tutkiriiuksia ja hyvällä menestyksellä, niin että magneettisia lia~-riiryhmia liartotettiin,,jotka ilmaisevat magnetiittilöytöja yhteensii enemmaii kuin 10 km. pituudelta. Myöhemmin tehdst kaivostyöt Herberz'in, Hopunvaaran ja Lupikon malmikentilla ilmaisivat, ekta Pitkänrannan kylän ja sen itäpuolella olevan rapakivialueen välinen seutu on rikas magneettisesta rautamalmista, kun sitävastoin kupari- ja tinamalmia ei taällä missaiiu ole läheskään samassa määrässä, kuin vanhan malmikentiin löydöissä. Vuonna 1896 siirtyiviit kaivokset ja tehtaat uudestimuodostetuii osa.keyhtiön,,ladoganu haltuun. Vastalöydetyillä rautamalmikentillii itlotettiin nyt voimaperainen kaivostyö. Ristiniemeen lnhelle Laatokan ra.ntaa rakennettiin uusi magneettinen rikastuttamis-,ja briketteeraiislaitos seka masuiini ja uudet malmikentat yhdiatettiiii naihin köysiradoilla. E(lell1een käytettiin Uuksnn kosken vesivoimaa näillä uusilla laitolrsilln, perustamalla kolme sähkövoima-asemaa, joissa yhteensä oli noin 1,000 hevosvoimaa ja korkeajänteinen virta johdettiin magneettiseen rikastnttamislaitokseen Ristiniemella, josta se haaraantui kaivolrsiin ja tehdaslnitoksiin Pitkänrannan kylässä. Ensimäisen Ristiniemella olevan rikastuttarnielaitokseii palon jälkeen, joka v kokonaan hävitti sen, rakennettiin i~jrkyinen suuri i.ikastuttamislaitos kolronanil kivestä vanhaa laitosta viihiin polijoisernmaksi.

15 Tässä uudessa rikastuttamislaitoksessa on vuosina , valmistettu kaikkiaan noin 27,000 t. magnetiiaijauhetta, (slig)? % rautapitoisuudella. Masuuni rakennettiin v Siinä sulatettiin vuoteen 1903 melkein 26,000 t. sligia, josta saatiin noin 15,000 t. harkkorautaa. IQL Maatiloja - Rihtattamislait. c Masuuni * Siihköroima-asema Yleiskartta Pitkanrannan tehtaille kuuluvista maatiloista ~ekä uudemmist~ ja vanhemmista teollisuuslaitoksista. Vuonna 1899 siirtyivät kaikki kaivokset ja tehtaat,.ladog;i.\-htioltti" Aleksandroffski-terärsvaliimnlle Pietarissa ja vuonna 1903 T'enajän valtiopankille, joka keväällä vuonna 1904 lopetti koko liikkeen. Pitkästarannasta vietiin myös ajottain seka magnetiittikappalemdmia että jauhetta Ladogayhtiölle kuuluvaan masuiinilaitokseen Nevan rannalla Pietarin it%polella. Siten on enemmän kuin 45,000 t. mal-

16 mia ja rikaatuttamistuotteita vuodesta 1896 alkaen kuletettu Pitkästiirannasta mainittuun laitokseen. Näistä malmeista puhalletun harkkoraudan arvo yhdessä sen kanssa, joka saatiin Pitkanrannan masuunista, sekä niihin laskettu ne magnetiittijauhejoukot, jotka vielä ovat Pitkässärannassa, voidaan arvioida 4,4 miljonaksi markaksi. Vasta sen jälkeen kun suuret ra~ta~malmikentat oli löydetty Pitkänrannan seuduilta, k&vi yhä enemmän selville malmialueen oikea luonne kuparista ja tinasta paikoin suhteellisesti rikkaana rautamal~mialueena l). Jo vuonna 1896 oli nim. rautamdmin nosto suurempi kuin jalompien malmien, saavuttaakseen vuonna ,000 tonnilla jälkimäisen viidenkertaisen m&är%n. Sittenkun rjkastuttamis- ja masuunilaitokset Ristiniemella tulivat täyteen kiyntiin, nousi pian h~rkkoraudantuotantokin, kun taas jalompien metallien valmistus yhä enemmän taantui. Mitä tiloihin ja taloihin tulee, jotka aikojen kuluessa olivat ostetut, ja yhdistetyt Pitkänrannan tehtaaseen, viitataan myötaseuraavaan yleiskarttaan tehtaan tiloista, ajalta jolloin liike viimeksi lakkautettiin. Edellisten koko pinta-ala nousee luultavasti lähes 4,000 ha, ollen paaasiallisesti harvaa havumetsää kasvavia moreeni- ja suomaita. Kuten tunnettu ei liike Pitkassärannassa ole Irokonaan rajoittunut malmien ottoon. Pian kupariekstraktsionilaitoksen valmistuttua rakennettiin sulfaattitehdas, että voitaisi talteenottaa jateliuoksiin jäänyt glau5erisuola, lisäksi syntyi punamultatehdas, joka käytti hyväkseen Liuosten rautaoksidipitoisuuden, seka viimeksi lasitehdas, jossa myiilzemmin saatu g1au;berisuola tuli käytäntöön. Kaikki nämii tehtaat lakkautettiin kuitenkin jo koska niiden kayttö muuttuneiden tallisuhteitten takia keisarikunnan kanssa ei enaan kannattanut. On itsestään selvää, että viimeksimainitut laitokset olivat nielleet ~uunnat~tomia perustamispääomia tuottamatta kuitenkaan suurempaa taloudellista hyötyä. Tähän vaikutti osaltaan se, että pläomaa puuttui tarpeellisilta suuremmilta lroe- ja valmistustöilta,,joita ilman niin epasäännöllisiä malm?löytöjä kuin Pitkänrannan seutujen tuskin voidaan menestyksellä pitaa työn alla. l) L&bempii tietoja Pitkinrannan rnalmikentin geologiasta on saatavisoa tekijan monografiasta: Die Erzlagerstittan Von Pitk&ranta am Ladoga See. Bnll. d. 1. Oomm. gqol. d. Finlande n:o 19.

17

18

19 SUOMEN GEOLOGINEN TOIMISTO OEOTEKN~LLISIA TIEDONANTOJA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KAIVOS. Pekka Piiparinen

OUTOKUMMUN KAIVOS. Pekka Piiparinen Pekka Piiparinen OUTOKUMMUN KAIVOS Outokummun kaivoksen tuotanto pohjautui yhteen Euroopan rikkaimmista kuparimalmioista. Kasvaessaan kaivos muodosti lopulta monitahoisen organisaation useine malminnostokuiluineen

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Laatokan Karjalan. historialliset ruukit 1809 1939 KAUKO PUUSTINEN

Laatokan Karjalan. historialliset ruukit 1809 1939 KAUKO PUUSTINEN Kuva 1. Laatokan Karjalassa vuosina 1809 1939 toiminnassa olleet ruukit. Ympyrät: musta = rautaruukki, vihreä = lähinnä kuparisulatto, punainen = manufaktuuripaja. Figure 1. Iron and copper producing works

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle

20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle 20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle 17.6 on esille laitettu kuulutus jonka aihe on: Ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain mukaiset ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset, jotka

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009 Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 5.000.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia myyntiwarrantteja, joiden kohde-etuutena on STORA ENSO OYJ:n osake Päättymispäivänä automaattisesti toteutettavat

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Diesen Wood Company (1907-1931) Pitkärannan saha ja sellutehdas. Magnus Diesen 18.10.2013

Diesen Wood Company (1907-1931) Pitkärannan saha ja sellutehdas. Magnus Diesen 18.10.2013 Diesen Wood Company (1907-1931) Pitkärannan saha ja sellutehdas Magnus Diesen 18.10.2013 DWC yhtiö perustetaan - Yhtiön perusti Oslossa Chr.D. Diesen 1907 - CDD syntyi 1874 Hamar`n kaupungissa Norjassa,

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030)

PALTAMONN {;UNTA. Hakija: Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Mieslahti (3030) Lausuntopyyntö 1(2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto KaivNro 4.1.2013 3030 Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo PALTAMONN {;UNTA LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA Hakija: Mondo Minerals

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8 26 3. Asuntotuotantokomitea Rakennusohjelmasta valmistui v:n 1968 aikana asuinhuoneistoja asuttavaan kuntoon 77 ja v:n 1969 aikana 132 asuinhuoneistoa. Lisäksi kertomusvuoden aikana valmistui asuttavaan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

3"! % )" &+ *" & $! " ' *" $! 555 6" ( +&! 7" 3" && &! % *" ' +&! 3"5" &&! 3" "! ( )!." " ' +!. *55 + *" &+ $! " *55 + *"&$!

3! % ) &+ * & $!  ' * $! 555 6 ( +&! 7 3 && &! % * ' +&! 35 &&! 3 ! ( )!.  ' +!. *55 + * &+ $!  *55 + *&$! "$$% &'() &'()*+ "$$% " $ $ $ $ " ' % & "$ % &&&"'&$ (""'$ (" )*""+'+",'$ -)"*"&'&&"$."""+*"+$ ("*" '+ /)" " 01 " " " $ % $% % % & '& " 2 &% & (" $% & ' (" &%' + ' -)"*" '% && % $ %' ' ( )$ %' %."""$ &%

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Pasi Ketonen, pasi.ketonen@posti.com Linked: fi.linkedin.com/pub/pasi-ketonen/0/40a/590/en @ KetonenPasi 1 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,

Lisätiedot