GEOTEKNILLISIA TIEDONANTO JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOTEKNILLISIA TIEDONANTO JA"

Transkriptio

1 SUOMEN GEOLOGINEN TOIMISTO GEOTEKNILLISIA TIEDONANTO JA OTTO TROSTEDT *

2 LISIA PITKANRANNAN MALMIKENTAN HISTORIAAN KIRJOITTANUT o-rro TRUSTED'L' SUOYEiiTAhWT B. AARNIO

3

4 uomi ei todellisuudessa ole mikaän vuoriteollisuuden maa. S Tosin on 16 sataluvun keskivaiheilla alkaen havaittu eri osisss maata, etenkin sen lounaisosissa, muutamia rauta- ja kuparilöytöja, rnutta vain harvoissa tapauksissa on niissä syntynyt pitempiaikaista kaivosteollisuutta, syysta etta löydöt itse asiassa ovat olleet liian pieniä; seurauksena tasta on koko maassa saatu rauta-, kupari- ja tinamalmimaara noussut vain noin 11/2 miljoonaan tonniin. Niiden malmilöytöjen joukossa, joissa pitempiaikainen louhimiiien on ollut mahdollinen, - naista tarkeimamat Orijärven kuparimalmi- ja Jussa.rön rautamalmilöydöt - on Pitkänrannan löydöilla epailemattii tärkeä sijansa. Niiden edullinen paikka lähellä Laatokan rantaa on kaikkina aikoina ollut omiaan kiinnittamaiin huomion tähän malmirikkaaseen seutuun, erittäinkin kun se sen lisäksi on erittäin metaaiikns.jn siinä on huomattavia vesiputouksia. Aina siitä asti kun malmia ensikerta löydettiin, on tämä kenttk kiinnittanyt huomiota itseensä, ja epailematta on sillä vetovoimansa, niin!kauan kun sen aarteet seka maan päaklä etta alla eivät ole eheneet; ja mitään vaaraa toisessa tahi toisessa suhteessa - voidaan varmuudella sanoa - ei vielä ole. Melkein vuosisadan kestaneen vaiherikkaan olonsa jälkeen lopetettiin keväällä vuonna 1904 kaikki työ Pitkänrannan seka kaivoksissa ') että rikastuttamis- ja sulatustehtaissa ja epävarmaa on, milloin liike taasen saavuttaa sen suuruuden mikä silla oli viime vuosisadan viimeisilla vuosikymmenilla,,jolloin sen metallituotannolla oli enemman kuin 15 miljoonan markan arvo. Seuraavassa kuvataan niitä vaiheita, joiden alaisena Pitkanrannan tehdas olemassaolonsa aikana vuosina on ollut. Vanhimmat tiedot malmilouhoksista Pitkanrannan seuduilla ovat viime vuosisadan alkupuolelta. Tosin on siellä ja taälla vanhoissa rnuistiinpanoissa tietoja tasta kaivoskentästä, että se olisi ollut tunnettu l) Mainitun vuoden alussa joutuivat Pitkinrannan kaivokset ja tehtaat erulle englantilaiselle konsortsiumille, joka ei kuitenkaan liene kauppaa lopullisesti paittanyt.

5 jo noin vuonna 1770, mutta lähemmin tarkastaessa tähän kuuluvaa kirjallisuutta, erittäinkin vena'läistä, huomaa ettei mainittu otakmma voi olla oikea. Varmaa on ainoastaan, että vuonna 1810 venäläinen viiorimestari Fuhrmann kävi Pitkänrannan seuduilla malminetsimismatkalla Sortavalan, Iinyilahden ja Suistamon pif&jissä. Hänen kaivantonsa,ja louhoksensa nykyisen kaivoksen 1 Omeljanoff paikalla (n. k. Kanavakaivos, koska tähän oli tehty kanavantapainen kaivos malmikerroksen esiintymistä pitkin) olivat jotenkin perusteellisia, mutta mitään suurempaa kuparimalmimaira& ei han voinut keksiä, minkätakia h;in ei katsonut löydön rnilläiin ehdolla olevan työskente1 yn arvoisen. Hyvin innokkaita malminetsiöiti olivat iiahtävästi kolme venblaista, Oschminzoff, Raranoff ja Anisimofi, jotka vuonna 1814 Siiistamon,ja Impilahden pitäjips& valtasivat joukon kuparikiisu-, 1yi.i~hohde- ja graliittilö~töjä. Kun kaakkois-suomi vuonna 1811 oli yhdistetty muuhun Suomeen, joiitui Pitkanranrian seutiikin Suomen vuoriliallitukse~~ alaiseksi. Tapaanimekin sentakia täman arkistossa Helsingissä lähempiä tietoja ensiriliiisistii valtauskirjoista, joita oli otettu löytöihin Pitkänrannan seudussa. Paikkaa.,jonka venaliiiset valtasivat kutsuttiin Xlasuomäeksi ja oli se nykyisen kaivoksen 4 Omeljanoff läheisyydessii. Sitäpaitse iliiioittivat he vallattavaksi erään paikan,,hopunsuon takana", jossa he olivat löytäneet,,marmoria ja rautamalmia". Huomaamme taata, etta Hopnnvaaran kalkki- ja malmilöytö on vanhimpia seudulla. Sittenkun vuorimestari Lundström vuo&allituksen miläräykse~ta oli tutkinut venjlliisten malmilöydöt ja koelouhinnassa huomannut näiden hyvin kannattavan työskentelyä, jatkoivat toimeliaat valtaajat vielä jonkun aikaa louhimista ja kuparimalniin seulontaa; lcuparirnalmista tekivät hr. sitapaitse pienempiä koesulatuksia tata tarkoitusta varten Ruokojärven lryladn rakennetussa n. 2 m. korkeassa sulatusuiinissa. Tallöin lii1- neviit he kuitenkin saaneet vain vähän kokoonsulanutta kuonaa ja tarhoitiis oli perustaa Juankoskelle, noin 3 km. NE päin Ruokojärven krlasta, kunnollinen kuparisulatto, mutta vuorimestari neuvoi venäläisiii jättämään sellainen kallis yritys, ennenkuin he olivat varmoja suaremrnista malmivarastoista maan pinnalla ja sen alla. Kauan ei kestänyt ennenkun vepälaisten liikepaaoman puutteessa taytyi lopettaa malmitutkimukset ja pian menettivät he valtausoikeutensakin. Vuonna 1816 jätti kauppiai Worobjef f hakemiiksen valtausoikeutta varten siihen asti pal.jastettuiihin malmipaikkoihin Pitkassärannassa, mutta luovutti pian oikeutensa veniiliiisille Tschebotarjeff'ille ja Derjabin'ille, joista edellinen kahden vuoden aikana toi-

6 mitti pienempia tunnelikaivostöitä nykyisen kanavakaivoksen yaikalla, johon hän käytti 60,000 Rbl. banko assignateja, vastaten 68,400 Suomen markkaa, saamatta kuitenkaan mainittavimpia malmimääriä, koska hän, kuten useista tiedonannoista voi päättaä, johti töitä huolimattomasti ja ilman asiantuntemusta. Vuonna 1821 haki taasen englannin alamainen Lionel Lukin valtausoikeutta kaikkiin siihen asti keksittsihin löytöihin Suistamossa, Sortavalassa ja Impilahdella. seka pyysi joukon laajoja erikoisuikeiiksia malmien ottoa varten, kuten yksinoikeutta käyttää kaikkia metsiä ja vesiputouksia iisken luetelluissa pitäjissä, sekä vapautusta veroista ja tullimaksi?ista osakeyhtiölle, jonka suunniteltua toimintaa Lukin selostaa kir.ioituksessa Hänen Majesteetilleen Venäjän Keiaarille. Lukin sai tosin v haluamansa erikoisoikeudet, mutta mitiiiin yhtiötä ei saatu aikaan, ja Lukin palasi pian Englantiin. Melkein kymmenen vuoden aikana lepäsi kaikki vuoriteollisuus Pitkassärannassa, kunnes venäläinen Wsewolod Omeljanoff v taauen tutkitutti tunnetut malinilöytöpaikat, ja silloisen vuori-inteiidenltti Nils Nordenskiöld'in innostuttamana, päätti alottaa työt iiudestaan. Siteenkun hän K. Seuaatin valtiovaraii~toimituubui~nalta oli saiinut valtausoikeudeil kaikkiin silloin tunnettuihin löytöihin ja samat erikoisoikeudet kuin venäläiset ja Lukin, mutta silla elidolla, että kaivostyö ja sulattimot kolmen vuoden kuluttua olisivat täydessä kagnnissli. heittäytyi Omeljanoff yritykseen, jonka suorittamiseen hänellä tosin oli rahavaroja, mutta ei mitää.n ammattitietoja. Hänellä oli, kuten erassa vanhassa vuorimestarikertomuksessa kerrotaan, tarpeeksi hyviä suunnitelmia, mutta luotti liiaksi omiin tietoihinsa, vaikk'ei hän ollut ammattimies vuoriteollisuudessa. Kolme vuotta kului ilman, että ajateltua eulattoa Koirinojanlahclen luona voitiin alottaa, sillä tulipalo hävitti koko valmiin rakennusainevaraston, arvoltaan lähes 7,000 mk. Huomioon ottaen Omeljanoff'in vastoinkaymiset myönsi vuoïiliallitus nyt hänelle vielä kahden vuoden lykkäyksen, mutta otti häneltä samalla kertaa rajattoman kayttöoikeuden ruununmetsiin. Omeljanoff Iiarjoitti kuitenkin malmitutkimuksia jotenkin laajasti; niinpä tehtiin 500 m. pituisella Kanavakaivoksen ja kaivoksen 4 Omeljanoff välisellä matkalla 30-luvun lopussa 25 kaivantoa, jaista 22:ssa oli enemillan tahi viihemmän rikasta kuparikiisua, 3:ssa sitavastoin tinakivcaii. Nan~ä tuotteliaat malminetsinnät johtuivat paaasiallieesti siitii.s eik:tsta, että Omeljanoff v oli palvelukseensa ottanut asiantuntevan saksilaisen vuorimiehen, vuorikommissarion G. Albrecht'in Freibergista, joka 5 vuoden aikana jvhti Omeljanoff'in kaivoksia ja sulattoja.

7 Viimemainituista rakennettiin valmiiksi v n. k. DBitrofanin sulatto Koirinojan suussa, johon oli aslltettu kaksi kupari- ja 1 tinauilnia. ilman ettr monesta syystä mitään malmin sulatusta voitiin alottaa. Taasen täytyi Omeljanoff'in anoa vuoden lykkäystä pidattääkseeii erikoisoikeutensa. Hän saikin sen, mutta kun myös vuonna 1839 ei ollut mitaän toiveita saada tehdas lahimmässä tulevaisuudessa kayntiin, maaräsi vuorihallitus kaivostarkastuksen ja kaivospiiriinpanon 0melja.noff 'ille. Koska kaikki kaivokset olivat veden vallassa eikä mitään sulatuskokeita oltu vielä tehty Mitrofanin sulatossa, ei eenaattikaan voinut xnyöntaa Oineljanoff'in anomaa 100,000 hopearuplan suuruista valtiolainaa. Vuoteen 1840 oli tamä Pitkäänrantaan kiinittänyt enemman kuin 285,000 mk., saamatta rahtuakaan kuparia tai tinaa. Jo vuonna 1839 oli G. Albrecht jattänyt paikkansa Ome'ljanoff'illa, ja alkoi omaan laskuunsa etsiä, malmia. silloin tunnettujen löytöpailzkojeii itapuolelta. Hänen onnistui nykyisen kaivoksen 1 Klee läheisyydestä loytaa rikasta kuparimalmia, johm hän v sai neljä valtauskirjaa seka muutamia hyvin edullisia erikoisoikeuksia, kuten vapautnksen ruunrinveroista 10 vuoden aikana j. n. e. Relinojan suun lähelle perusti hän nyt pienen kuparisulaton, n. k. hlelrsandrasulaton, joka kuitenkin jo v vuoden a.lu~ssa joutui oston kautta venäläiselle H. Eleey1,1e. hlbrecht aikoi sitten vielä perustaa uuden kuparilaitoksen, 2,5 km. Impilahden suun itiipiiolelle, Saarijärvestä tulevan puron snulle, mutta ei saanut, kun hänella ei olllut mitaiin omaa malmilöytö~, mitaan anomistaan etuoikeuksista. Jos me koetamme koota kaikki tiedot vuorimestariarkistosta sekä venäläisestä kir.iallisuudesta vuodesta 1810 vuoteen 1847, niin saamme jotenkin surkean kuvan oioeuhteista Pitkassaraunaosa 40-luvun lopulla. Laajempia rikastuttamis- ja sulatustehtaita oli kyllä rakennettu,ja mnlmikentta oli perusteellisesti tullut tntkituksi enemmän kun m. pitnudelta, mutta kaikki tämä oli niellyt lähes 2 mil.jooiian markiin pa&oman, minkä ohessa metallituotanto seka Mitrofani. että Alekiandrntehtaissa ei noussut kuin noin 50 ti 60,000 RpI. Kun Omeljanoff vuonna 1847 oli kuollnt myivät hänen perillisensä koko tilan 40,000 hopearuplasta ja H. Klee kaivoksensa ja tehtaansa 35,000 hopearuplasta Pietarissa äsken perustetulle n. k. Pitkanrannan kompanialle, jonka toiminnan kanssa malmikentälle alkaa ensimäinen kukoistiisaikakautensa.

8 Aqikakaudelta , jota voitaisi kutsua tehtam ensirnaiseksi kukoistusajdsi, on jotenkin perusteellisia tietoja, vuorihallit&sen tossa. Seuraavassa kuvataan lyhyin piirtein Pitkanrannan vaiheet 18 vuotta pitkänä ajanjdsons. Edellä mainittu,,kompania Pitkänrannan kupari- ja tinakaivok- ~ien käyttöä varten" oli vuonna 1848 saanut samat etuo&eudet, jotka olivat olleet jo Lukin'illa, Omeljanaff'illa, Albrechk'illa ja Rlee'llä, ainoastaan sillä erotuksella, ettei se vapaasti saanut käytti& ruuninnmetsiä, sekä sai ainoastaan 10 vapaavuotta ruununveroista. Muunmuassa rekisteröitiin xhtiön tunnettu tehtaanmerkki: P. C. (Pitkäranta Compani), joka usein väärin on johdettu nimestä Pitkaranta copparverk. Kompania, jolla oli jotenkin huomattavia rahavaroja, pani pian käyntiin aa&nnöllisen kaivostyön, padasiallisesti kaivoksissa 4 Omeljanoi'f.ja 6 Klee, louhien pääasiallisseti kuparimalmia. Seurauksena tästä innokkaasta työskentelystä, oli, etta vuodesta 1852 vuoteen 1865, t. s. 13 vuonna, lähemmäksi 200,000 tonnia malminpitoista vuorta louhittiin ja nostettii, (vertaa graf. taulua kuv. l), kun taasen vuodesta 1814 vuoteen 1852 eli 38 vuotena oli saatu vain noin 83,000 tonnia. Epäilematti oli kompanialla suuria ansioita toimeenpannessaan tarkoituksenmukaisen kaivos- ja sulattotyön, niin että muun muassa kuparintuotanto suureni huomattavassa määrässä. Koko metallituotanto Pitkässarannassa vuoden 1866 alkuun voidaan arvioida n tonniksi kuparia ja n. 209 tonniksi tinaa, vastaten metalliarvolleen silloisten hintojen mukaan, lähemmäksi l,z miljoonaa ruplaa, joista 1 % oli maksettava verona Suomen, valtiolle. Kun ajattelemme, miten mititön metallituotanto oli Omeljanoff'in ja Klee'n aikana aina vuoteen 1848 a~ti ollut, huomataan miten suurella menestyksellä mainittu kompania työskenteli; tämä johtui suureksi osaksi siitä, että kivennostossa ja kaivosten t~-lijäi~apiclossa käsivoimien (tai hevoskierrolrsen) sijaan kai]<bialla höyryvoima saatettiin kaytantöön. Vähän pohjoisemmaksi ennen mainittua vanhan,,~leksandra sulattoa", jota myöhemmin myös kutsuttiin,,laatokkasulatoksi", rakennettiin muun muassa uusi malminrikastuttamislaitas sekä uusi kuparinsulatuslaitos, jotka nekin samoin kuin ensinmainittu sulatto saivat käyttövoimansa pienestä Kelinojan purosta. Yli 4 km. pitkä kanava, ii. k. Wustanon kanava, kaivettiin Nietjärvesta äskenmainitun puron lähteille, lisätakseen vedentuloa rika.stuttamislaitokseen, ty6 joka maksoi Kompanialle yli 50,000 rpl., ilman vastaavaa hyötyä, kun vesimäärä ei kuitenka.an koskaan riittänyt tämln n. k. alatehtaan (alasavotan) käytölle, minlratakia v taasen perustettiin uusi rikastuttamislaitos, padasiallisesti tinamalmia varten, kuiluhuoneen 4 Omel-.

9 Ziiavcb 1. Grctfillinuri esitys Pitkirirannan kaivoksista riostetuii ntudari-, kuparin- ja tiiianpitoiseii kiven kokonaiumii&riietii 18Fiö A Kuparinpitoiuts kive&. B Kuparin ja raudanpitoistn kive& yliteens8. CI Tiiisnpitoiuta kiva%.

10 K~CZCU~I 2. GraiiiLine11 esitys kuparin, tinan ja hope;bn tuohmouta PitkiissiLrarinassa Ik = kuparia Pitkiirirannan malmeistzi l mm pyetys. = 15 t. E= 8. h ylin% muualta tuodusttt niitlmista n s =6t. c= b b r) r) )) b = ao kg. D= 9 b +... * s =lt.

11 janoff yläpuolelle. Laitosta kiytettiin nyt höyryn voimalla ja tinamalmin huuhtomiseen tarvittava vesi otettiin pienesta, kaivoksien yläpuolella olevasta Perälammista. Veden puutteessa täytyi kuitenkin tämänkin laitoksen seista toimettomana useita kuukausia vuodwsa. Nyös sulatto muutettiin pois Kelinojolta ja rakennettiin v kaivoksen 1 Klee eli Pervoin luo, niin että puhalluskoneiden käyttö8 varten oleva höyrykone myös voi toimittaa noston ja pumppauksen kaivoksesta. Vanha Mitrofaninlaitos Koirinojan suussa, jonka, tulipalo suureksi osaksi oli liavittanyt, lakkautettiin sitlvastoin v kokonaan. erittäinkin kun malmin kuletus vesitse kaivoksista laitokseen Koirinojalla tuotti liian suuria kustannuksia, jotapaitse tehtaan hallitusta tiytyi ylllpitaa kahdessa eri kohdassa. Verrattain suurta huomiota omistettiin Kompanian aikana myöskin koululle ja kirkolle tehtaan piirissä, ja olivat nämä, kuten vuorimestariii kertomuksessa vuodelta 1854 mainitaan, paremmin varustetut, kuin vastaavat laitokset useai.rsa muwsa tehdaslaitoksessa Suomessa. Tyomiehet apuivat tilavissa, liimpimieaa jla terveellisissa asunnoissa ja olival; osakkaina hyvinj%rjestetyssä sairausapukassassa. Jo vuodesta 1856 alkaen näyttää Pitkänrannan liikeyritys ajoittain joutuneen eri omistajille, jotka ainoastaan vaivoin voivat pitää sitä elossa, kun malmivarastot kaivoksista yht enemmäm alkoivat vähetä ja tavallis&i oli puute tarpeellisesta ~liikepmoma~ta uusien löytöjen etsimiseen. Hu~limattomuus johdossa viimeisinä vuosina sekä useat suuret tulipalot vaikuttivat myös o~altaan, että laitos meni alaspäin. Nuun muassa paloi v koko n. k. yltitehdas kaivoksen 1 Klee'n luona, minkitakia ainoastaan lyhyenä osana vuotta kuparin sulatus saattoi tapahtua. Yleensä väheni kuparintuotanto vuodesta vuoteen, kunnes se vihiloin v kokonaan lakkasi.. Pitkänrannan metallituotannosta yleensä antaa grafillinen taulu (kuv. 2) jotenkin hyvän kuvan. Huomaamme, että tinan 'korkein vuosituotanto, nimittäin 66 tonnia., sattui vuodelle Niin korkeata vuosituotantoa ei senjailkeen ole saavutettu ja johtuu se siitä, etti malmikentiin kieltämätti suurin tinalöytö, kaivos 3 Omeljanoff, eli n. s. tinakaivos jo 60 luvulla oli melkein tdydellisesti loppuunlouhititu. Pitkanrannan Kornpania teki vihdoin v vararikon ja antoi.liuutokaupa~lla myydä kaikki kaivokset, laitokset ja maatilat, ja huusi ne tällöin kauppias A. Judin ainoastaan 20,000 mk:sta, hän ta= mq.i ne heti 12,QOO ruplasta kauppias L. Joffriaud'ille. T%st& käy selville että Pitkänraman tehtaiden arvo timän ajanjalrson viime vuosina oli hyvin suuressa mäarassä laskenut, kun vielä vuonna 1862 (silloisen tehtaan esimiehen h. Schirjaeff'in tiedonannon mukaan veniiläisessa vuoriaikakausilehdessä) oli siitä tarjottu

12 150,000 rupl. Itse maatiloilla ei suinkaan tähän aikaan ollut suurta arvoa, kun jo v kaikki metsät lienevät olleet hakatut. Miten surkealla kannalla asiat Pitkiissarannassa olivat niinä viitenätoista vuonna, , jolloin Joffriaud yritti pitää tehtaita kaynräiinissä, kay selville grafillisista tauluista, jotka osottavat nostettua kivimäärää sekä meiallituotantoa mainittuna ajanjaksona. Vuosikertomuksessaan vuodelta 1873 mainitseekin vuorimestari, ett'ei Pitkässarannassa suinkaan vallitse malminpuute, vaan ett'ei omistaja voi yllapitaa säännöllistä kaivosliiketta, jota.paitsi hän kärsii suurta liikepääoman pirutetta. Tilastolliset tiedot vuodesta 1863 vuoteen 1879 ovat 'muuten niukkoja. niin että meillä on hyvin vähän tietoja tämän ajanjakson tapauksista ja tuloksista. Ne tosiseikat, jotka ovat merkityt grafilliseen taiiliiiin. puhuvat kuitenkin kylliksi selvää kieltä. Vuonna 1875 vahvistetiin kauppakirjan mukaan osti nyt kauppias Karl Winberg Pietarista Joffriaud'in kuoleman jälkeen 28,000 ruplauta tämän jotenkin hävinneen tehtaan kaikkine mitä siihen kuului. ja vaikk'ei hän heti voinutkaan panna sita kuntoon, niin alotti hiin kuitenkin uuden kukoistusajan Pitkassaraniiassa asettaen tuntuvan osan omaisuudestaan v henkiinherätetyn yrityksen käytettaväksi. Edellisessa on hiiomautettu, miten vuori-intendentti N. Nordenskiöld'iii v onnistui saada Omeljanoff uudestean alottamaan kaivostyö. Knn sitten 70 luvun lopulla kaivokset olivat kokonaan rappeutumaisillaan, koetti taasen E. Hj. Furuhjelm, silloinen vuori- ja ylisulattomestari, saattaa kaivostyö käyntiin. Hän asetti teknillisen kokemuksensa Pietarilaisen pankkiliikkeen K. Winbergin (E. M, Meyer & C:o) käytettaväksi, jonka onnistui uhrattuaan huomattavan pääoman saada laitos kayntiin. Että kaivostyö Pitkassäranmssa uudelleen, vietettyään puolitoista vuosikymmenta valekuolleen olemassaoloa, heräsi eloon, on siis etusijassa pidettavä Furuhjelmin ansiona. Kaivokset ja sulatot olivat mainittuna aikana huolimattoman hoidon takia hyvin rappiolla. Muualla tehtyjä edistyksiä kaivostekniikan alalla ei taällii sovelletettii. Furuhjelm huomasi kuitenkin, ett'ei kannattavaa kaivouteollisuntta voitu panna kayntiin, ell'ei uusimpia apuneuvoja tekniikan alalla otettu käytäntöön, ja kiinnitti sentakia huomionsa etupäässä kaivostyön täydelliseen parantamiseen. Tämä oli nim. tähanasti suureksi maksi tapahtunut ryöstölouhinnan perusteella. Xitään huomattavampia valmistustöitä ei kaivoksissa ollut tapahtunut, vaan louhittiin malmi pääasiallisesti rikkaimmista paikoista, sekä misfa sita oli helppo saada ja missä niiden saanti vaati vähimmin työtä ja pienintä rajähdysaineetikulutusta. Seitsemänkymmenluvun jälkipuoliskolla työskenneltiin sentakia melkein yksinomaan lähellä pintaa, sillä pumput eivät voineet

13 enään pitää kaivoksia tyhjinä. Edalmin selvittel~ssä otettiin vain rikkaimmat malmipalaset, kun taas köyhemmät malmilajit koottiin kasoihin, tahi paraimmassa tapauksessa joutuivat hyvin alkuperäisen huuhtomis- ja rikastuttamisprosessin alaisiksi lietekuo~issa. Suuri merkitys viioriteollisiluden suotuisalle kehit~kselle vuoden 1880 jälkeen oli sentakia Furuhjelmin ehdotus, jonka tarkoitiiksena oli ajanmukaisten työtapojen ja työkalujen käytäntöön saattaminen, kutaua vuori- ja sulattomiehiä ja kaivostyömiehiä Ruotsista, jossa jo silloin kaivos- ja sulattotekniikka olivat kehittyneita. Furuhjelmin johdolla pani siten ruotsalainen insinööri J. G. Gröndal muutamien vuosisen kuluessa toimeen joukon parannuksia sekä kaivostyössä, malmiiivalitsemisessa että snlatusprosesseissa. Kaikki työt annettiin uriikalla, kaivoksiin asetettiin voimakkaita pwnppuja ja eri kuilut ylidistettiin käytavilla ~)&ävoima-asemiin. Malminnostossa, joka suuremmissa kaivoksissa tapahtui höyrynvoimalla, tulivat teräslankaköytlet yhä enemmän käytäntiiön. Vuotuinen nostettu malminpitoinen kivi nousi näiden perusteellisten uudistusten avulla pian ennen sarivuttarnattomiin mäkiin, niin että kuparituotanto jo kymmenen ~uoden kuluessa nousi suuremmaksi kuin 37 edellisenä vuonna yhteensä. Täliiin huomattavaan lisaykseen vaikutti myös n. s. maran kupariekstrakt'sionimenettelytavan käyt8ntööii ottaminen tähän asti Iraytetyn sulat iistavan sijalle, minkakautta myös hopea, jonka keskipitoisnus valmiissa kuparissa ennen oli noussut n. 0,2 %, melkein kokonaan talteenotettiin. Kuten tästa kay selville, sai Pitkhranta viimeksimainitulla laitoksella viidennen kuparisulaton, sillä paitse Ztrofanisulattoa Eoirinojan lahdessa ja Aleksandrasulattoa Kelinojalla, oli ennen ehtraktsionilaitosta vielä n. s. alastllatto (Alasavota) Kelinojalla, sekg yläsulatto lähellä Pervoikaivosta. Muutoksista kaivos- ja sulattokäytössä vnodesta 1880 vuoteeii 1886 on jotenkin seikkaperäisiä tietoja teolliauustilastossa mainitiilta njul'ta,.johon siis viitataan. Taloudellismsa suhteessa 113-vin valnisevieil tietojen joukossa viioden 1888 tilastollisi,~;sa yhdistelmissh on silloisen tehtaanisännöitsijän 0. G. Trtistedt'in yhdessä insinööri J. G. Gröndal'in kanssa tekemä, yksityiskohtainen kustannusarvio märkää tietä saadulle kuparille ja hopealle, yhdistelmä, jolla on oma arvonsa, silla tällaiset tiedot ovat harvinaisia yleisessä metallurgisessa kirjallis~~ude~sa. Yleissilmäys tuotantomaäriiii vuosina 1880 ja jota aikaa voidaan kutsua Pitkinrannan toiseksi kukoistusajakai, ilmaisee, että tänä neljännesvuosisatana melkein 5,000 t. kuparia, n. 10,800 kg. hopeata sekä n. 213 t. tinaa, edustaen yhteensä metalliarvoltaan melkein 11 miljoonaa markkaa, oli otettu maasta. Tämän lisäksi tulee rnrit:~rrialiiieintö

14 valmistetun magnetiittijauheen (slig) sekä siita saadun harkkoraudan arvo. T'nodesta 1890 löydettiin nim. n. k. Meyerin kaivoksissa vanhan ma.lmikentan lantisinimassa osassa yha useammin magneettista rautamalmia, erittäin kaivoskentan syvemmissa osissa, kun taas kuparikiisii maärii tiltä vtilieni. Voidakseen hyväksi kayttaa näita rautamalmeja. perustettiin vuonna 1891 pieni magneettinen rikastuttamislaitos. Tässä erotettiin köyhemmistä n. k. huuhtelumalmebta, joissa ei ollut suurenipia magnetiittimaaria, ensin tapahtuneen paahtamisen jälkeen, magneettisesti seka kuparikiisu että magneettinen rautamalmi. Vuosin:i kiiytettiin rksinomaan jalkimäista, jolloin rikastuttamineii tapahtui taka tarkoitusta varten erikseen rakennetussa malminerottaa. Rikastuttamislaitolcsessa valmistettiin vuosina kai k- kiaan noin 4,000 t. Iruparikiisujauhetta, jossa oli keskimäärin 9 % kuparia. sekä noin 20,000 t. magnetiittijai~hetta, jossa oli noin CiO %; rautaa. Yllämainituissa kaivoksissa saatavilla olevat maaral rautamalmia. eiviit kuitenkaan riimneet, että niille olisi voitu perustaa rautateollisuutta. Oli ttirkeätä sentakia vanhan malmikentan ymparistösti etsiä uusia ja hiiomattavampia rautamalmilöytöja. Siinä tarkoituksessa alotet,tiin vuonna 1894 laajaperäisiä megneettometrisia ja geologisia tutkiriiuksia ja hyvällä menestyksellä, niin että magneettisia lia~-riiryhmia liartotettiin,,jotka ilmaisevat magnetiittilöytöja yhteensii enemmaii kuin 10 km. pituudelta. Myöhemmin tehdst kaivostyöt Herberz'in, Hopunvaaran ja Lupikon malmikentilla ilmaisivat, ekta Pitkänrannan kylän ja sen itäpuolella olevan rapakivialueen välinen seutu on rikas magneettisesta rautamalmista, kun sitävastoin kupari- ja tinamalmia ei taällä missaiiu ole läheskään samassa määrässä, kuin vanhan malmikentiin löydöissä. Vuonna 1896 siirtyiviit kaivokset ja tehtaat uudestimuodostetuii osa.keyhtiön,,ladoganu haltuun. Vastalöydetyillä rautamalmikentillii itlotettiin nyt voimaperainen kaivostyö. Ristiniemeen lnhelle Laatokan ra.ntaa rakennettiin uusi magneettinen rikastuttamis-,ja briketteeraiislaitos seka masuiini ja uudet malmikentat yhdiatettiiii naihin köysiradoilla. E(lell1een käytettiin Uuksnn kosken vesivoimaa näillä uusilla laitolrsilln, perustamalla kolme sähkövoima-asemaa, joissa yhteensä oli noin 1,000 hevosvoimaa ja korkeajänteinen virta johdettiin magneettiseen rikastnttamislaitokseen Ristiniemella, josta se haaraantui kaivolrsiin ja tehdaslnitoksiin Pitkänrannan kylässä. Ensimäisen Ristiniemella olevan rikastuttarnielaitokseii palon jälkeen, joka v kokonaan hävitti sen, rakennettiin i~jrkyinen suuri i.ikastuttamislaitos kolronanil kivestä vanhaa laitosta viihiin polijoisernmaksi.

15 Tässä uudessa rikastuttamislaitoksessa on vuosina , valmistettu kaikkiaan noin 27,000 t. magnetiiaijauhetta, (slig)? % rautapitoisuudella. Masuuni rakennettiin v Siinä sulatettiin vuoteen 1903 melkein 26,000 t. sligia, josta saatiin noin 15,000 t. harkkorautaa. IQL Maatiloja - Rihtattamislait. c Masuuni * Siihköroima-asema Yleiskartta Pitkanrannan tehtaille kuuluvista maatiloista ~ekä uudemmist~ ja vanhemmista teollisuuslaitoksista. Vuonna 1899 siirtyivät kaikki kaivokset ja tehtaat,.ladog;i.\-htioltti" Aleksandroffski-terärsvaliimnlle Pietarissa ja vuonna 1903 T'enajän valtiopankille, joka keväällä vuonna 1904 lopetti koko liikkeen. Pitkästarannasta vietiin myös ajottain seka magnetiittikappalemdmia että jauhetta Ladogayhtiölle kuuluvaan masuiinilaitokseen Nevan rannalla Pietarin it%polella. Siten on enemmän kuin 45,000 t. mal-

16 mia ja rikaatuttamistuotteita vuodesta 1896 alkaen kuletettu Pitkästiirannasta mainittuun laitokseen. Näistä malmeista puhalletun harkkoraudan arvo yhdessä sen kanssa, joka saatiin Pitkanrannan masuunista, sekä niihin laskettu ne magnetiittijauhejoukot, jotka vielä ovat Pitkässärannassa, voidaan arvioida 4,4 miljonaksi markaksi. Vasta sen jälkeen kun suuret ra~ta~malmikentat oli löydetty Pitkänrannan seuduilta, k&vi yhä enemmän selville malmialueen oikea luonne kuparista ja tinasta paikoin suhteellisesti rikkaana rautamal~mialueena l). Jo vuonna 1896 oli nim. rautamdmin nosto suurempi kuin jalompien malmien, saavuttaakseen vuonna ,000 tonnilla jälkimäisen viidenkertaisen m&är%n. Sittenkun rjkastuttamis- ja masuunilaitokset Ristiniemella tulivat täyteen kiyntiin, nousi pian h~rkkoraudantuotantokin, kun taas jalompien metallien valmistus yhä enemmän taantui. Mitä tiloihin ja taloihin tulee, jotka aikojen kuluessa olivat ostetut, ja yhdistetyt Pitkänrannan tehtaaseen, viitataan myötaseuraavaan yleiskarttaan tehtaan tiloista, ajalta jolloin liike viimeksi lakkautettiin. Edellisten koko pinta-ala nousee luultavasti lähes 4,000 ha, ollen paaasiallisesti harvaa havumetsää kasvavia moreeni- ja suomaita. Kuten tunnettu ei liike Pitkassärannassa ole Irokonaan rajoittunut malmien ottoon. Pian kupariekstraktsionilaitoksen valmistuttua rakennettiin sulfaattitehdas, että voitaisi talteenottaa jateliuoksiin jäänyt glau5erisuola, lisäksi syntyi punamultatehdas, joka käytti hyväkseen Liuosten rautaoksidipitoisuuden, seka viimeksi lasitehdas, jossa myiilzemmin saatu g1au;berisuola tuli käytäntöön. Kaikki nämii tehtaat lakkautettiin kuitenkin jo koska niiden kayttö muuttuneiden tallisuhteitten takia keisarikunnan kanssa ei enaan kannattanut. On itsestään selvää, että viimeksimainitut laitokset olivat nielleet ~uunnat~tomia perustamispääomia tuottamatta kuitenkaan suurempaa taloudellista hyötyä. Tähän vaikutti osaltaan se, että pläomaa puuttui tarpeellisilta suuremmilta lroe- ja valmistustöilta,,joita ilman niin epasäännöllisiä malm?löytöjä kuin Pitkänrannan seutujen tuskin voidaan menestyksellä pitaa työn alla. l) L&bempii tietoja Pitkinrannan rnalmikentin geologiasta on saatavisoa tekijan monografiasta: Die Erzlagerstittan Von Pitk&ranta am Ladoga See. Bnll. d. 1. Oomm. gqol. d. Finlande n:o 19.

17

18

19 SUOMEN GEOLOGINEN TOIMISTO OEOTEKN~LLISIA TIEDONANTOJA

Jokaisesta talletetusta Smk. 1,500: maksetaan. vana syistä, joiden yhtiö katsoo olevan hänen mää« Jokainen henkilö, joka on täyttänyt 21 vuotta

Jokaisesta talletetusta Smk. 1,500: maksetaan. vana syistä, joiden yhtiö katsoo olevan hänen mää« Jokainen henkilö, joka on täyttänyt 21 vuotta >Ai,i4éfow f Vaikka yhtiö koettaa estää petoksia, ei se pidä itseään vastuunalaisena, jos maksu tapahtuu henkilöille, jotka esittävät tämän sopimuksen, vaikka eivät olekaan valtuutettuja siihen, ellei

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 5.000.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia myyntiwarrantteja, joiden kohde-etuutena on STORA ENSO OYJ:n osake Päättymispäivänä automaattisesti toteutettavat

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Kansanhuoltolautakunnille

Kansanhuoltolautakunnille KANS ANHUOLTOMINISTERIÖ. Helsingissä 10 p:nä heinäkuuta 1942. Kiertokirje N:o 202. Kansanhuoltolautakunnille kananmunien hankintaliikkeille. ja Kananmunien säännöstely: Valtioneuvosto on 9/7-42 antanut

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

KERTOMUS. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten XXXVI. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, HELSINGISSÄ, käsittävä vuodet --"*<>--

KERTOMUS. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten XXXVI. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, HELSINGISSÄ, käsittävä vuodet --*<>-- XXXVI. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuodet 1888-1890. --"*-- HELSINGISSÄ, J. C. FRENCKELL JA POIKA, 1891. Sinä kolmen vuoden aikakautena,

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KAIVOS. Pekka Piiparinen

OUTOKUMMUN KAIVOS. Pekka Piiparinen Pekka Piiparinen OUTOKUMMUN KAIVOS Outokummun kaivoksen tuotanto pohjautui yhteen Euroopan rikkaimmista kuparimalmioista. Kasvaessaan kaivos muodosti lopulta monitahoisen organisaation useine malminnostokuiluineen

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_T"l-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: -

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_Tl-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: - ~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~- ~~-~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Lappi lnventointinumero: ~~~~~~~--~~~~ Alue: Kaukola Luokka: I Nimi: Luukas Ajoitus: Kivikausi

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % 6 Kertausosa 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % Osakkeen arvo vuoden lopussa 1,289 0,957 12,63 = 15,580... 15,58 b) Indeksin muutos: 6500 1,1304...

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 -t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 M 7lr!

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 16/03

Maanrakennus TOT 16/03 TOT-RAPORTTI 16/03 Aliurakoitsijan työntekijä menehtyi ajettuaan puskutraktorin niin lähelle avolouhoksen rintausta, että puskutraktori putosi alas 15 metrin matkan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI 2 The difference is ABAX The difference is ABAX 3 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN Avaa ABAX-sovellus, ja klikkaa «Kirjaudu». Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 24 22.4.2015 Kaupunginhallitus 160 18.5.2015 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Lausunto perhepäivähoitajien palkkausta koskevaan valtuustoaloitteeseen

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SUKUTUTKIMUS HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi Sisällysluettelo 1. Oikeus sukututkimusrekisterin perustamiseen 2. Mistä tiedot sukututkimukseen

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot