Yritystoiminta. Uusi teollinen vallankumous VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritystoiminta. Uusi teollinen vallankumous VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Yritystoiminta Uusi teollinen vallankumous Euroopan on palautettava luottamus kykyynsä luoda uutta, perustaa uusia yrityksiä, innovoida ja kasvaa. Siksi Euroopan on keskityttävä reaalitalouteen ja teollisuuteen, omiin vahvuusalueisiinsa.

2 SISÄLLYS Miksi Euroopassa tarvitaan teollisuuspolitiikkaa?... 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Julkaisuja voi ladata verkosta: Miten EU laatii ja toteuttaa teollisuuspolitiikkaa?... 5 Miten EU tukee pienyrityksiä? Miten EU tukee tärkeimpiä teollisuudenaloja? Tulevat toimet EU uuden teollisen vallankumouksen edelläkävijänä. 16 Lisätietoa Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Yritystoiminta Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut maaliskuussa 2013 Kansi ja sivun 2 kuva: Dynamic Graphics / Jupiterimages 16 s ,7 cm ISBN doi: /5079 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 Y R I T Y S T O I M I N T A 3 Miksi Euroopassa tarvitaan teollisuuspolitiikkaa? Euroopan toipuminen talouskriisistä on ollut melko hidasta ja epävakaata. Alusta asti on keskitytty julkisen talouden kohentamiseen ja Euroopan rahoitusjärjestelmän vahvistamiseen. Nämä seikat ovat yhä keskeisiä, mutta tärkeintä talouden elpymisen kannalta on tukea reaalitaloutta eli konkreettisia tavaroita ja palveluita tuottavia teollisuus- ja muita yrityksiä. Globalisaation ja nousevan talouden maiden synnyttämän yhä kovemman kilpailun vuoksi Euroopan taloudellinen hyvinvointi riippuu pitkällä aikavälillä sen teollisesta perustasta taloutemme ei voi perustua vain palveluihin ja pankkeihin. EU on maailman kärkeä energiatehokkuudessa ja ulkomaisissa investoinneissa, mutta teollisuuden suorituskyky vaihtelee EU-maasta toiseen. Onneksi EU:n teollisuudella on kuitenkin monilla aloilla teknologinen johtoasema, ja teollisuus voi kääntää Euroopan talouden jälleen kasvuun. Se on Euroopan teollisuuspolitiikan tavoite. Teollisuus on Euroopan kasvun moottori. Eurooppa strategia ja teollisuuspolitiikka Eurooppaan on luotava uusia työpaikkoja ja sen kilpailukykyä on parannettava. Euroopan väestö ikääntyy ja maailman väestö kasvaa, mikä lisää raaka-aineiden ja energian saantiin liittyviä paineita. Meidän on myös panostettava ilmastonmuutoksen torjuntaan, suojeltava ekosysteemejä ja siirryttävä vähähiiliseen talouteen. Kaikkiin näihin haasteisiin voidaan vastata uudella teknologialla, joka voi merkitä jopa uutta teollista vallankumousta. Uuden teollisen vallankumouksen aikaansaaminen on yksi keskeisistä tavoitteista Eurooppa strategiassa eli älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa EU:n strategiassa. Eurooppa strategian lippulaivahankkeista kaksi koskee teollisuutta: Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka: hankkeella parannetaan etenkin pk-yritysten liiketoimintaympäristöä ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisen perustan kehittymistä. Innovaatiounioni: hankkeella parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta voidaan varmistaa, että innovatiiviset ajatukset voidaan jalostaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi. istockphoto.com/tate Carlson Vuonna 2012 Euroopan komissio uudisti teollisuuspolitiikkaa koskevaa lippulaivahanketta tiedonannollaan Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten. Uudistetussa politiikassa keskitytään siihen, miten uutta teollista vallankumousta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on tukea teollista innovointia ja reaalitaloutta. EU pyrkii EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa molempia osapuolia hyödyttävään vuorovaikutukseen. Tämä on keskeinen osa EU:n politiikkaa, jolla pyritään auttamaan EU-maiden yrityksiä löytämään uusia markkinoita ja parantamaan kilpailukykyään eli mahdollisuuksiaan menestyä kilpailussa maailmanlaajuisilla markkinoilla.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A istockphoto.com/acilo Autoteollisuuden johtoasema on keskeinen osa EU:n vaurautta. Pk-yritykset ja yrittäjyys talouskasvun avaimina Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Pk-yritysten tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen ovat avaimia talouden elpymiseen. Euroopan 23 miljoonan pk-yrityksen osuus kaikista yrityksistä on 98 prosenttia, ja niissä on 67 prosenttia työpaikoista. Kaikista uusista työpaikoista 85 prosenttia syntyy pk-yrityksiin. Pk-yrityksiä autetaan useilla eri tukivälineillä selviämään hallinnollisista ja sääntelyyn perustuvista vaatimuksista ja muodollisuuksista, toimimaan yli maiden rajojen ja saamaan rahoitusta ja muita liiketoimintamahdollisuuksia. EU:n teollisuus- ja innovaatiotavoitteet vuodelle 2020: lujittaa Euroopan teollista perustaa parantamalla sen kilpailukykyä edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistää innovointia keinona luoda uusia kasvun lähteitä ja vastata yhteiskunnan tarpeisiin kannustaa pk-yritysten perustamista ja kasvua ja edistää yrittäjyyskulttuuria varmistaa tavaroiden sisämarkkinoiden avoimuus. PK-YRITYKSILLÄ ON TALOUSKASVUN AVAIMET Erikokoisten yritysten määrä (tuhatta) Keskisuuri 219 Pieni Suuri 43 Mikro Suuri enemmistö pienyrityksistä on mikroyrityksiä, joissa työskentelee alle 10 henkilöä ja joiden vuotuinen liikevaihto ja/tai vuotuinen taseen loppusumma on alle 2 miljoonaa euroa. Miksi tarvitaan EU:n tason toimia? Työntekijöitä (miljoonaa) Teollisuuspolitiikassa tarvitaan EU:n tason toimia sen varmistamiseksi, että tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinat pysyvät avoimina ja tasapuolisina. Komissio ajaa Euroopan etuja kansainvälisissä yhteyksissä. Avaamalla markkinoita ja jatkamalla kaupan vapauttamista se varmistaa, että EU-alueen yritykset voivat kilpailla tasapuolisesti maailmanlaajuisilla markkinoilla. Komissio myös tarkkailee 40 teollisuudenalan ja koko EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja julkaisee havaintonsa vuosittaisessa kilpailukykyraportissa ja kaksi kertaa vuodessa antamassaan teollisuuden rakennetta koskevassa raportissa. Jotta työpaikat ja kasvumahdollisuudet voidaan turvata myös tulevaisuudessa, on erittäin tärkeää jatkaa yritysten toimintaolosuhteiden parantamista. Se vaatii koordinoituja toimia sekä EU:n tasolla että jäsenmaissa. Suuri 43.3 Keskisuuri 22.0 Arvonlisäys (miljardia euroa) Suuri Keskisuuri Lähde: Euroopan komissio Pieni 26.6 Mikro 38.9 Mikro Pieni Työpaikkojen määrä jakautuu tasaisesti erikokoisten yritysten välillä. Kaksi kolmasosaa kaikista työpaikoista EU:ssa on kuitenkin pk-yrityksissä. Pk-yritysten osuus EU:n talouden luomasta arvosta on yli puolet.

5 Y R I T Y S T O I M I N T A 5 Miten EU laatii ja toteuttaa teollisuuspolitiikkaa? Valmistusteollisuuden vahva, kilpailukykyinen ja monipuolinen arvoketju on elintärkeä Euroopan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien liike-elämän palveluiden osuus yksityisen sektorin työpaikoista EU:ssa on yli 50 prosenttia. Niiden osuus EU:n viennistä on 75 prosenttia ja yksityisestä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä 80 prosenttia. EU:n alueen yritykset ovat myös yhä enemmän nivoutuneet osaksi maailmanlaajuisia arvoketjuja. Viennin kotimaisuusasteen kasvattamisen mahdollisimman suureksi voidaankin katsoa lisäävän teollisuuden kilpailukykyä. Vuoden 2009 tilastojen mukaan noin 87 prosenttia EU:n viennin arvosta oli peräisin kotimaisesta tuotannosta. Teollisuuspolitiikan toimilla tuetaan innovointia, edistetään yritysten kansainvälistymistä ja vahvistetaan tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoita. EU tukee innovointia Euroopan komissio laatii, kehittää ja tarvittaessa panee täytäntöön politiikkoja ja ohjelmia, joilla parannetaan Euroopan innovatiivisuutta. Näihin lukeutuu muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin tulostaulu, jossa vertaillaan EU:n 27 jäsenmaan innovaatiosuorituskykyä ja niiden tutkimus- ja innovointijärjestelmiä sosiaalisen innovoinnin Social Innovation Europe -verkosto, jolla tuetaan uusia ideoita, jotka vastaavat sosiaalisia tarpeita ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai yhteistyömuotoja eurooppalaisen muotoilujohtamisen komitea, joka neuvoo, miten älykästä muotoilua voitaisiin hyödyntää laajemmin ja siten kehittää arvokkaita tuotteita ja parantaa resurssitehokkuutta alueellisen innovoinnin seurantaväline (Regional Innovation Monitor, RIM), jolla tuotetaan tietoa 20 EU-maan alueellisista innovaatiopolitiikoista esimerkiksi jätehuollossa, kierrätyksessä ja uusiutuvan energian saralla tehtävä ekoinnovointi, joka työllistää Euroopassa noin 3,4 miljoonaa henkeä ja tuottaa 227 miljardin euron liikevaihdon. Komissio on muiden aloitteiden lisäksi myös perustanut biopohjaisia tuotteita käsittelevän tilapäisen neuvoa-antavan ryhmän edistääkseen teollisuustuotteita ja kulutustavaroita, jotka perustuvat uusiutuviin biologisiin raaka-aineisiin, kuten kasveihin ja puihin. Lisäksi komissio vastaa useista tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä tukevista ohjelmista, jotka selvästi luovat lisäarvoa EU:n innovaatiosyklille, yrityksille ja tutkijoille. Parhaillaan toteutetaan myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa (CIP) sekä tutkimuksen ja kehityksen seitsemättä puiteohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on yli 50 miljardia euroa. Tutkimuksen ja kehityksen seitsemäs puiteohjelma jatkuu vuodesta 2014 alkaen tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti puiteohjelmana. EU helpottaa yritysten kansainvälistymistä Varmistaakseen, että EU-alueen yritykset voivat kilpailla maailmanmarkkinoilla tasapuolisesti, komissio helpottaa niiden pääsyä markkinoille sekä valvoo ja tukee monenväliseen ja kahdenväliseen kauppaan perustuvaa kansainvälistä kauppajärjestelmää. Esimerkiksi Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimukseen kaupan teknisistä esteistä sisältyvän ilmoitusmenettelyn avulla komissio voi seurata kauppakumppanien ehdottamia eri tuotteita koskevia vaatimuksia ja tarvittaessa puuttua asiaan, jos ne muodostavat kaupalle perusteettomia esteitä. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Komissio tekee yhteistyötä eri maiden hallitusten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä, poistaa kaupan ja investointien esteitä ja edistää eri tuotteita koskevaa yhteistä sääntelyä. Komissio pyrkii lujittamaan taloudellisia siteitä lähiympäristönsä maiden kanssa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) avulla. Komissio myös neuvottelee vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia sopimuksia, joilla helpotetaan teollisuustuotteiden vapaata liikkuvuutta yhdenmukaistamalla EU:n ja sen ulkopuolisten kumppanien teknisiä määräyksiä ja standardeja. Teknisellä sääntelyllä on suuri merkitys EU:n ulkopuolelle vietävien tuotteiden markkinoillepääsyyn. EU edistää sääntely-yhteistyötä tärkeiden ulkoisten kauppakumppaniensa kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhdenmukaistaa teknisiä määräyksiä tai varmistaa niiden yhteensopivuus ja tunnustaa vastavuoroisesti testituloksia ja vaatimustenmukaisuuden arviointeja. Kaikki nämä toimet helpottavat tuotteiden vientiä.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A immateriaalioikeuksista ja arvioi oikeuksien käytön vaikutuksia ja tehokkuutta. Pk-yrityksille on myös perustettu neuvontapalvelu immateriaalioikeuksista EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Kiinassa. Räätälöity neuvonta on luottamuksellista. Tavaroiden sisämarkkinat Tavaroiden sisämarkkinat ovat yksi EU:n tärkeimmistä painopistealueista. Sisämarkkinat luovat yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset, lisäävät kilpailua ja parantavat avoimuutta kuluttajien suuntaan. Sisämarkkinoiden ansiosta tuotteita voidaan EU:n alueella ostaa ja myydä missä ja mihin tahansa. Siten sisämarkkinat myös parantavat tehokkuutta ja vauhdittavat talouskasvua. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate on kirjattu EU:n perussopimuksiin, jotta EU-maiden välillä ei olisi perusteettomia kaupan esteitä. European Union Tavaroiden sisämarkkinoilla on suuri merkitys EU:n vaurauteen. SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA Vaihtaakseen tietoja ja näkemyksiä tärkeimmistä kauppakumppanuuksista komissio tekee yhteistyötä teollisuusliittojen ja eri elinten kanssa. Tärkeitä foorumeita ovat esimerkiksi transatlanttinen liikeelämän vuoropuhelu, transatlanttinen kuluttaja-asioita koskeva vuoropuhelu, EU:n ja Japanin liike-elämää käsittelevä pyöreän pöydän ryhmä ja EU:n ja Venäjän teollisuusjohtajien pyöreän pöydän ryhmä. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN EDISTÄMINEN Globalisoituvassa maailmassa pk-yritysten on kyettävä kilpailemaan teollisuusmaiden ja kehittyvän talouden maiden yritysten kanssa. Myös pk-yritysten kasvu kytkeytyy kansainvälistymiseen. Komission Pieni yritys, suuri maailma -strategian tavoitteena on tehdä Euroopan taloudesta dynaamisempi auttamalla pkyrityksiä laajentamaan toimintaansa EU:n ulkopuolelle. TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET Teollis- ja tekijänoikeuksia eli immateriaalioikeuksia säädellään myös EU:n lainsäädännöllä. Sen lisäksi komissio tiedottaa eurooppalaisille yrityksille KOMISSION ROOLI SISÄMARKKINOIDEN TURVAAMISESSA Komission päätavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta poistamalla kaupan esteitä ja estämällä uusien syntyminen. Komissio varmistaa, että yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset ja että kansalliset säännökset ja määräykset antavat yrityksille niiden tarvitsemat tiedot ja tekevät sääntelystä selkeää. Komissio voi käynnistää oikeustoimia EU-maita vastaan, jos ne hyväksyvät tai pitävät voimassa sellaisia sääntöjä tai hallinnollisia käytäntöjä, jotka rikkovat EU:n lainsäädäntöä. Komissio voi myös ehdottaa sääntöjen yhdenmukaistamista koko EU:n alueella. Kaupan esteiden ehkäiseminen on erityisen tärkeää pk-yritysten kannalta, sillä ne myyvät usein eri markkinasektoreille suunnattuja erikoistuotteita. TUOTTEIDEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Tavaroiden sisämarkkinoita ohjaavat yhtenäiset säännöt, joiden ansiosta tuotteita voidaan myydä ja ostaa kaikkialla EU:ssa. Eurooppalaiset säännöt koskevat pääasiassa tuoteturvallisuutta ja edellyttävät usein tuotteiden testaamista luotettavuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi CE-merkintä osoittaa, että tuote on EU:n lainsäädännön mukainen. CE-merkintä on pakollinen muun muassa lääkinnällisissä laitteissa, elektroniikassa ja leluissa. Euroopan tuotevastuulainsäädäntö suojaa kuluttajia viallisilta tuotteilta antamalla heille tarvittaessa mahdollisuuden vaatia vahingonkorvausta.

7 Y R I T Y S T O I M I N T A 7 Järkevä sääntely Vaikka nykyiset sääntelypuitteet tukevat sisämarkkinoiden toimivuutta, komission mielestä sääntelyä on jatkuvasti parannettava. Sisämarkkinoita koskevilla järkevämmillä säännöillä pyritään arvioimaan nykyisen lainsäädännön hyötyjä ja kustannuksia aiempaa järjestelmällisemmin ( kuntotarkastukset ) parantamaan sidosryhmien kuulemista parantamaan vaikutustenarviointien laatua yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja keventämään hallinnollista rasitusta parantamaan EU:n lainsäädännön sisällyttämistä kansallisiin säädöksiin ja sen soveltamista ja täytäntöönpanoa. Kaupan esteiden ehkäiseminen sisämarkkinoilla jo ennen niiden muodostumista Joissakin tapauksissa yritysten voi olla vaikea myydä tuotteitaan muissa EU-maissa kansallisten määräysten vuoksi. Tämän vuoksi EU-lainsäädännön mukainen UUSIEN SÄÄNTÖJEN TARKISTAMINEN ERI TEOLLISUUDENALOILLA Terveys / lääketieteen ala Internetpalvelut Kotitalous- ja vapaa-ajantuotteet Lähde: Euroopan komissio Lääke- ja kosmetiikkavalmisteet Energia, mineraalit ja puu 515 Tavarat ja tuotteet 626 Ympäristö 712 Kemikaalit Rakentaminen Mekaniikka Liikenne Televiestintä Maatalous, kalastus ja elintarvikkeet ilmoitusmenettely velvoittaa jokaisen EU-maan ilmoittamaan Euroopan komissiolle ja muille jäsenmaille tuotteiden teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksistaan ennen kuin ne hyväksytään osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseisen jäsenmaan on keskeytettävä toimenpiteensä kolmeksi kuukaudeksi, jolloin muilla jäsenmailla ja komissiolla on aikaa varmistaa, että ehdotetut määräykset eivät luo uusia esteitä kaupalle. Vuodesta 1984 lähtien on tutkittu yli määräysehdotusta sen varmistamiseksi, etteivät ne haittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Standardoinnin edut Matkapuhelin- ja ohjelmistoyritykset pyrkivät jatkuvasti saamaan omille standardeilleen alallaan johtoaseman. Se osoittaa, miten tärkeitä standardit ovat kansainvälisessä kilpailussa. On selvää, että hyvä standardi voi helpottaa kuluttajien elämää, edistää kestävyyttä ja vahvistaa Euroopan asemaa teknisenä edelläkävijänä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Standardit ovat tuotteita, palveluita ja tuotantoprosesseja koskevia teknisiä ja laatuvaatimuksia. Niiden noudattaminen on vapaaehtoista, mutta siitä on monenlaista hyötyä. Standardit helpottavat yritysten yhteistyötä ja kuluttajien arkea ja auttavat kuluttajia säästämään rahaa. EU:ssa yhteisiä standardeja laativat Euroopan standardointielimet, ja standardit ovat tärkeitä EU:n sisämarkkinoiden kannalta. Eurooppalaiset standardit korvaavat kansalliset standardit, jotka ovat usein keskenään ristiriidassa ja saattavat luoda teknisiä esteitä markkinoillepääsylle. Euroopan komissio antaa eurooppalaisille standardointielimille säännöllisesti toimeksiantoja uusien standardien kehittämiseksi. Eurooppalaisten standardien laatiminen on usein vienyt vuosia, ja osa standardeista ei ole pysynyt nopeasti kehittyvän teknologian vauhdissa. Eräillä aloilla ei myöskään ole ollut halua osallistua standardointiin. Komissio pyrkii saamaan aikaan lisää koko maailmassa käytettäviä kansainvälisiä standardeja niillä talouden aloilla, joilla Eurooppa on maailmanlaajuinen edelläkävijä. Komissio aikoo jatkossakin edistää eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien lähentämistä ja vapaaehtoisten standardien käyttämistä sääntelykeinona. Komissio pyrkii myös nopeuttamaan standardien hyväksymistä siten, että laatimisessa käytetään apuna kuluttajia, pienyrityksiä sekä ympäristö- ja yhteiskunnallisia näkökohtia edustavia organisaatioita. EU:n ilmoitusmenettely on auttanut vähentämään kaupan esteitä. EU-maiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle, jos ne laativat tuotteille uusia sääntöjä. Vuodesta 1984 lähtien on tarkistettu noin määräysluonnosta sen varmistamiseksi, että ne noudattavat sisämarkkinoiden sääntöjä.

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU tukee pienyrityksiä? EU:n kaikista yrityksistä 98 prosenttia on pk-yrityksiä, ja niissä on 67 prosenttia EU-alueen työpaikoista. Pkyritykset ovat siis keskeisiä talouskasvun, innovoinnin, työllisyyden ja sosiaalisen integraation vauhdittajia EU:ssa. Siksi Euroopan komissio pyrkii tukemaan yrittäjien ja yritysten menestymistä ja parantamaan pk-yritysten liiketoimintaympäristöä. Small Business Act eurooppalaisten pk-yritysten tukena Pk-yrityksiä koskeva EU-politiikka on esitetty eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa. Aloite perustuu pienet ensin -periaatteeseen. Siinä asetetaan pk-yritykset etusijalle politiikan suunnittelussa ja pyritään varmistamaan, ettei lainsäädäntö vaikeuta niiden toimintaa. Siksi kaikkia EU:n uusia politiikkoja ja säädöksiä arvioidaan pakollisella pk-yritystestillä, jotta saadaan käsitys niiden vaikutuksista pk-yrityksiin. Toukokuussa 2011 perustettiin EU-maiden pk-yritysedustajien verkosto, joka varmistaa, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset politiikat ovat pk-yrityksille suotuisia. Pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta Yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista on parantaa pkyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. EU tarjoaa pk-yrityksille monipuolisen rahoitusvalikoiman, joka perustuu rakennerahastoihin, tutkimus- ja innovaatioohjelmiin, Progress-mikrorahoitusjärjestelyyn ja Euroopan investointipankin lainoihin. Vuoden 2012 puoliväliin mennessä yli pk-yritystä oli hyödyntänyt kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) rahoitusvälineitä. Vuosina Euroopan investointipankki myönsi noin 40 miljardin euron edestä lainoja, joista hyötyi yli pk-yritystä. Vuodesta 2014 lähtien pk-yrityksiä tuetaan myös yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan COSME-ohjelman avulla. Liiketoiminta EU:n ulkopuolella: Missions for growth -käynnit Globalisoituvassa maailmassa pk-yritysten on kyettävä kilpailemaan teollisuusmaiden ja kehittyvän talouden maiden yritysten kanssa. Myös pk-yritysten kasvu kytkeytyy kansainvälistymiseen. Komission Pieni yritys, suuri maailma -strategian tavoitteena on tehdä Euroopan taloudesta dynaamisempi auttamalla pkyrityksiä laajentamaan toimintaansa EU:n ulkopuolelle. Komissio tukee pk-yritysten kansainvälistymistä järjestämällä Missions for growth -käyntejä. Niillä pyritään edistämään yritysten välisiä sopimuksia ja järjestämään yhteisiä tilaisuuksia eurooppalaiselle klusteriyhteistyöfoorumille (European Cluster Collaboration Platform) ja sen kumppanijärjestöille esimerkiksi Japanissa, Brasiliassa, Intiassa ja Tunisiassa. MITÄ ESTEITÄ EU:SSA ON YRITTÄJÄKSI RYHTYMISELLE? EU:n 27 jäsenmaassa tehdyn mielipidekyselyn vastauksia kysymykseen Oletko täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä vai täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa? Oman yrityksen perustaminen on vaikeaa rahoitustuen puutteen vuoksi. Oman yrityksen perustaminen on vaikeaa hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuuden vuoksi. On vaikeaa saada riittävästi tietoa yrityksen perustamisesta Ne, jotka ovat perustaneet oman yrityksen ja epäonnistuneet, ansaitsevat toisen mahdollisuuden Yritystä ei pidä perustaa, jos on olemassa epäonnistumisen riski Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä En tiedä /Ei koske minua Rahoituksen puute ja monimutkaiset hallinnolliset menettelyt ovat suurimmat esteet yrityksen perustamiselle EU:ssa. Lähde: Flash-Eurobarometri 283

9 Y R I T Y S T O I M I N T A 9 Komissio on myös perustanut pk-yrityksille liiketoiminnan ja innovoinnin tueksi Enterprise Europe Network -verkoston. Verkosto perustettiin ensin Eurooppaan, mutta se on laajentunut Aasiaan, Pohjois- Afrikkaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Verkosto auttaa pk-yrityksiä ymmärtämään EU:n lainsäädäntöä ja tarjoaa tukiohjelmia ja kansainvälistymispalveluita 54 maassa 600 alueellisen kumppaninsa avulla. Verkosto auttaa pk-yrityksiä saamaan rahoitusta, arvioi liiketoimintaa ja teknologiaa sekä neuvoo immateriaalioikeusasioissa. Yrittäjyyden edistäminen Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä EU:n politiikka keskittyy kannustamaan yrittäjyyttä. Vaikka tällä hetkellä vain 10 prosenttia EU:n kansalaisista on yrittäjiä, 45 prosenttia kansalaisista haluaisi työllistää itse itsensä. Hyödyntääkseen tätä valtavaa potentiaalia uusien työpaikkojen ja kasvun luomiseen, komissio on käynnistänyt erilaisia hankkeita ja aloitteita. Klusterit ja yritysverkostot: Klusterit ovat johonkin alaan erikoistuneiden yritysten ja niiden toimintaa tukevien toimijoiden ryhmittymiä. Klusterin toimijat ovat keskittyneet tiettyyn paikkaan, jossa ne tekevät tiivistä yhteistyötä. Klustereita ovat esimerkiksi erilaiset organisaatiot, alueelliset hankkeet ja muut Naisten yrittäjäpotentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin Euroopassa. yritysverkostot. Esimerkiksi Ranskan Toulousessa on ilmailu- ja avaruustekniikan klusteri Aerospace Valley, joka tunnetaan ennen kaikkea Airbus-lentokoneiden suunnittelusta, kehittämisestä ja tuotannosta. Klusterit ovat usein mukana käynnistämässä uusien teollisuudenalojen nousua. EU osallistuu moniin toimiin, joilla parannetaan klusterien laatua ja avoimuutta. Tällaisia toimia ovat etenkin klusterien yhteistyöfoorumi European Cluster Collaboration Platform, klusterien laatuun keskittyvä European Cluster Excellence Initiative ja palveluinnovaatiokeskus European Service Innovation Centre. Yrittäjyyskoulutus: Yrittäjyyskoulutusta tuetaan yhä enemmän useimmissa Euroopan maissa. Lisäkannustimena komissio on käynnistänyt Euroopan pk-yritysviikon, jolla pyritään edistämään yrittäjyyttä Euroopassa ja antamaan yrittäjille tietoa tarjolla olevasta tuesta. Toinen käytännön toimi on Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma. Vaihto-ohjelmassa yrittäjät matkaavat muihin EU-maihin oppimaan kokeneilta pienyrittäjiltä. Enemmän naisyrittäjiä: Euroopassa on pulaa yrittäjistä ylipäätään, mutta naisyrittäjät ovat vieläkin harvemmassa. Vuonna 2012 vain 30 prosenttia eurooppalaisista yrittäjistä oli naisia. Kannustaakseen naisia ryhtymään yrittäjiksi komissio on perustanut naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalaisen verkoston. Ryhmään kuuluu 270 yrittäjää, jotka toimivat esikuvina ja innostavat muita naisia ryhtymään yrittäjiksi. istockphoto.com/jacob Wackerhausen

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU tukee tärkeimpiä teollisuudenaloja? Innovointi kasvun ja työllisyyden edistäjänä EU antaa rahoitusohjelmiensa kautta suoraa rahoitustukea innovaatioiden kehittäjille, kuten yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Käytettäviä rahoitusohjelmia ovat kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP), joka korvataan pian COSME-ohjelmalla, ja Euroopan rakennerahastojen toimenpideohjelmat. Innovointi edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä, joihin osallistuu useita eri toimijoita, kuten innovaatioiden kehittäjiä, yrityksiä, tutkimuskeskuksia, innovointi- ja kehittämiskeskuksia, teknologiansiirtokeskuksia, koulutuslaitoksia ja sijoittajia. EU edistää vuorovaikutusta alueiden sisällä ja klusterihankkeissa. Komissio tukee EU-maiden ja EU:n sisäisten alueiden keskinäistä oppimista ja yhteistyötä rahoittamalla aloitteita, kuten Europe Innova -hanketta, jossa kehitetään ja testataan uusia välineitä innovoinnin tukemiseksi, ja PRO INNO Europe -hanketta, jossa pyritään oppimaan parhaista käytännöistä ja edistämään uusien ja entistä parempien innovaatiopolitiikkojen laatimista. Raaka-aineet ovat Euroopan teollisuuden elinehto Raaka-aineiden jatkuvasta saannista riippuu jopa miljardin euron liikevaihto ja 30 miljoonaa työpaikkaa. Raaka-aineet ovat Euroopan teollisuuden elinehto. Ne ovat elintärkeitä myös nykyaikaisen ja ympäristöystävällisen tekniikan, kuten sähköautojen ja aurinkokennojen, kehittämisessä. Euroopan komission menettelytapa perustuu kolmeen pilariin: varmistetaan raaka-aineiden tasavertainen ja vakaa saanti kansainvälisiltä markkinoilta, tuetaan kestävää tarjontaa EU:ssa ja parannetaan resurssitehokkuutta ja kierrättämistä. OVATKO EUROOPPALAISET INNOVATIIVISIA? Yhdysvallat Japani Kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia Talouden ja teknologian kehityksen moottoreina toimivat kehitystä vauhdittavat keskeiset teknologiat (Key Enabling Technology, KET), kuten nanoteknologia, mikro- ja nanoelektroniikka, puolijohteet, kehittyneet materiaalit, biotekniikka ja fotoniikka. Euroopan komissio on laatinut strategian, jolla pyritään lisäämään tällaiseen teknologiaan perustuvien tuotteiden tuotantoa Euroopassa. Tavoitteena on varmistaa Euroopan pysyminen tärkeimpien kansainvälisten kilpailijoidensa vauhdissa, elvyttää kasvua Euroopassa ja luoda teollisuuteen uusia työpaikkoja. Samalla pyritään vastaamaan myös nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Etelä-Korea Euroopan unioni Kanada Australia Venäjä Kiina Intia Brasilia Etelä-Afrikka Lähde: Euroopan komissio Viiden vuoden jaksoon ja eri mittareihin perustuva indeksi kuvastaa, kuinka innovatiivisia eri maat ovat. Mittareina käytettiin esimerkiksi tutkimuksen tasoa, koulutusta, uusia patentteja ja innovatiivisten pk-yritysten määrää. Mitä korkeampi indeksiluku maalla on, sitä innovatiivisempi se on.

11 Y R I T Y S T O I M I N T A 11 istockphoto.com/alexander Raths Innovointi luo kasvua ja työpaikkoja. Uuden tekniikan avulla voidaan hyödyntää myös esiintymiä, jotka sijaitsevat aiempaa syvemmällä tai syrjäisemmillä alueilla, ja työskennellä vaikeissakin olosuhteissa. Komissio tukee kohdennettua innovointia ja tutkimusta, läpimurtotekniikoita, monialaisia toimintatapoja ja kysyntää koskevia toimenpiteitä esimerkiksi standardien, julkisten hankintojen ja sääntelytoimien avulla. Esimerkiksi raaka-aineita koskevalla eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella saatetaan yhteen pääomaa ja henkilöstövoimavaroja, ja sen tavoitteena on parantaa raaka-aineiden etsintää, talteenottoa ja jalostusta. Yksi esimerkki tällaisesta kumppanuudesta on EU:n ja Grönlannin aiesopimus raaka-aineiden etsinnästä ja hyödyntämisestä. EU:n strategiset tarpeet ja Grönlannin raaka-ainepotentiaali Grönlannissa on huomattavat mahdollisuudet tuottaa kuutta 14:stä EU:n kriittisten raaka-aineiden luetteloon kuuluvasta aineesta (niobium, platinametallit, harvinaiset maametallit ja tantaali) ja kohtuulliset mahdollisuudet tuottaa kolmea näistä aineista merkittävät mahdollisuudet harvinaisten maametallien esiintymiseen 3,4 9,2 prosenttia (noin 4,89 12 miljoonaa tonnia) kaikista maailman harvinaisten maametallien varannoista.

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A istockphoto.com/ivan Rubanov Euroopan teollisuuden menestys riippuu raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien saannista. Maailman kunnianhimoisin kemikaalilainsäädäntö Kemian-, muovi- ja kumiteollisuus ovat EU:n suurimpia ja dynaamisimpia teollisuudenaloja. Yhteensä aloilla on noin 3,2 miljoonaa työpaikkaa ja yli yritystä. Alojen osuus maailmassa myydyistä kemikaaleista on noin 30 prosenttia. Vuodesta 2007 lähtien kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia on säännelty REACH-lainsäädännöllä. REACH-järjestelmässä kemikaalien valmistajien ja maahantuojien on arvioitava ja hallittava tiettyihin kemikaaleihin liittyvät riskit ja annettava ohjeita kemikaalien turvallisesta käytöstä. REACH-luokituksessa nimetään kemikaalit, jotka ovat vaaraksi terveydelle ja ympäristölle, ja määritellään tiedot, jotka on annettava työntekijöiden ja kuluttajien käyttämien kemikaalien pakkausmerkinnöissä. EU:n luokitusjärjestelmää on vuodesta 2011 lähtien muutettu uudella kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista (CLP) koskevalla lainsäädännöllä, jotta se vastaisi maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua YK:n järjestelmää. Täten varmistetaan, että vaaratekijät kuvataan ja merkitään samalla tavalla kaikkialla maailmassa. Vuonna 2007 perustettu Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) hoitaa REACH- ja CLP-lainsäädäntöön liittyviä asioita ja antaa tieteellistä neuvontaa kemikaalien käyttöön liittyvistä turvallisuusseikoista ja sosioekonomisista näkökohdista. Kemianteollisuus on keskeisessä asemassa, sillä se tuottaa innovatiivisia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat Euroopan koko teollisuuden kilpailukykyyn. Siksi EU pyrkii tukemaan kemikaaliteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja tekemään siitä kestävämpää. Avaruus mahdollistaa nykymaailman toiminnan Nykyiset itsestäänselvyyksinä pitämämme keskeiset palvelut televiestinnästä televisioon ja sääennusteista maailmanlaajuisiin rahoitusjärjestelmiin ovat riippuvaisia avaruusteknologiasta. Avaruudesta voi myös löytyä keinoja monien maailmanlaajuisten haasteiden selättämiseen. Siksi EU tarvitsee tehokasta avaruuspolitiikkaa ja avaruustutkimusta sekä avaruusohjelman, jotta se pääsisi näillä erittäin kilpailluilla markkinoilla samalle viivalle globaalien edelläkävijöiden kanssa.

13 Y R I T Y S T O I M I N T A 13 Euroopasta viedään muualle ensiluokkaisia avaruusjärjestelmiä, joita käytetään sekä kaupallisiin että tieteellisiin tarkoituksiin. EU:ssa ymmärretään, että Euroopan aseman säilyttämiseksi avaruusteollisuus tarvitsee jatkuvaa tutkimusta uusien teknologioiden ja niiden hyödyntämisen alalla. GALILEO EUROOPAN MAAILMANLAAJUINEN SATELLIITTINAVIGOINTIJÄRJESTELMÄ Galileo on EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka toimii Euroopan siviiliviranomaisten valvonnassa. Galileon avulla käyttäjät saavat tarkan tiedon ajasta ja sijainnistaan. Galileojärjestelmä on kuin GPS-järjestelmä mutta tarkempi ja luotettavampi. Satelliittinavigointisovelluksiin käytetään jo arviolta 6 7 prosenttia Euroopan BKT:stä eli 800 miljardia euroa. Maailmanlaajuisten satelliittinavigointituotteiden ja -palveluiden maailmanmarkkinoiden nykyarvoksi arvioidaan 124 miljardia euroa vuodessa, ja arvon odotetaan kasvavan 244 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Kaiken kaikkiaan Galileon taloudellinen vaikutus on seuraavan 20 vuoden aikana noin 90 miljardia euroa. Avaruuteen on lähetetty jo useita Galileo-satelliitteja, ja järjestelmän odotetaan saavuttavan täyden toimintakykynsä vuonna Euroopassa satelliittinavigointi on jo tehnyt lentokoneiden laskeutumisesta turvallisempaa ja auttanut vähentämään lentojen viivästymisiä, reitinmuutoksia ja peruuntumisia. Satelliittinavigointipaikannus on vuodesta 2009 lähtien kehittynyt jatkuvasti, ja teknologian avulla saatua tietoa voi nykyään vastaanottaa omalla tietokoneellaan jopa silloin, kun ei voi vastaanottaa satelliittisignaalia. Vuonna 2012 otettiin käyttöön paranneltu navigointilisäjärjestelmä. Sillä pyritään tekemään satelliittinavigoinnista tarkempaa ja tukemaan satelliittinavigoinnista riippuvaisia ja suurta tarkkuutta vaativia sovelluksia korjaamalla ilmakehän häiriötekijöiden aiheuttamia virheitä. GMES TEKEE MAAILMASTA TURVALLISEMMAN HAVAINNOIMALLA MAAPALLOA Luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden hallinta, merien tilan havainnointi ja ilmakehän kemiallisen koostumuksen seuranta edellyttävät virheetöntä ja ajantasaista tietoa. Eurooppalainen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantaohjelma (GMES) tuottaa tietoa, josta on apua monenlaisissa asioissa aina ilmastonmuutoksesta rajavalvontaan. Nopean seurannan ja kartoituksen ansiosta GMES-hankkeella voidaan myös tukea avun toimittamista kaikkialle maailmaan luonnonkatastrofien, teollisuusonnettomuuksien tai Euroopan maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo tukee useita tärkeitä sovelluksia. humanitaaristen kriisien yhteydessä. OECD:n mukaan maanhavainnointitietojen maailmanlaajuisten markkinoiden arvo voi vuoteen 2017 mennessä kasvaa 3 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa. GMEShankkeesta saatavien hyötyjen odotetaan olevan kymmenkertaiset verrattuna sen alkuinvestointien kustannuksiin. Turvallisuustutkimusta yhteiskunnan turvaksi Turvallisuustutkimuksen tavoite on tehdä Euroopasta kansalaisille turvallisempi ja kestävämpi. EU kohdentaa voimavaroja infrastruktuurien suojelemiseen ja turvallisuusalan vahvistamiseen. Autoalalla vaalittava Euroopan johtoasemaa Euroopan autoteollisuus on maailmanlaajuisesti autonvalmistuksen huipulla ja on siksi keskeinen osa EU:n vaurautta. Autoteollisuus työllistää valtavan määrän ammattitaitoisia ja koulutettuja työntekijöitä ja istockphoto.com/rafal Olechowski

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A edistää osaamista ja innovointia. Ala on myös nettoviejä, muodostaa merkittävän osan EU:n BKT:stä ja on Euroopan suurin yksityinen sijoittaja tutkimus- ja kehitystoimien alalla. Tekninen yhdenmukaistaminen yksinkertaistaa markkinoillepääsyä ja vähentää liiketoiminnan kustannuksia, minkä vuoksi se on tärkeää Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta. EU:ssa valmistajat voivat hankkia ajoneuvotyypille hyväksynnän yhdessä jäsenmaassa ja saattaa sen markkinoille koko EU:ssa ilman lisätestejä. Komissio pyrkii vastaavaan tekniseen yhdenmukaistamiseen koko maailmassa YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) kautta. Komissio keskittyy ensisijassa 1) edistämään puhtaisiin ajoneuvoihin liittyvään kehittyneeseen teknologiaan ja innovointiin tehtäviä investointeja laatimalla laaja-alaisen toimenpidepaketin, joka koskee hiilidioksidi-, saaste- ja melupäästöjen vähentämistä 2) parantamaan markkinatilannetta vahvistamalla sisämarkkinoita esimerkiksi kehittämällä tyyppihyväksyntäjärjestelmää, selkeyttämällä puhtaita ajoneuvoja koskevia taloudellisia kannustimia ja soveltamalla järkevän sääntelyn periaatteita johdonmukaisesti 3) tukemaan teollisuutta maailmanmarkkinoilla tekemällä tasapuolisia kauppasopimuksia, edistämällä ja jatkamalla kahdenvälisiä vuoropuheluita merkittävien EU:n ulkopuolisten markkinoiden kanssa ja tehostamalla ajoneuvosäädösten kansainvälistä yhdenmukaistamista. Euroopan komission toimet ajoneuvoturvallisuuden saralla parantavat kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta. Lainsäädännöllä on hiljattain otettu käyttöön vakioituja turvallisuusominaisuuksia, kuten ajonvakautusjärjestelmät kaikkiin moottoriajoneuvoihin sekä kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät ja kaistavahtijärjestelmät raskaisiin ajoneuvoihin. Autoissa on nykyään oltava hätäjarrutehostinjärjestelmä, joka osaltaan ehkäisee törmäyksiä jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden kanssa. Jos törmäystä ei voida välttää, hätäjarrutehostimen ansiosta vauhti ehtii hiljentyä merkittävästi ennen törmäystä. Kehittyneiden jarrutusjärjestelmien asentamista vakiona ehdotetaan myös mopoja ja moottoripyöriä koskevassa uudessa lainsäädännössä. Komissio on ehdottanut yksinkertaisempia autojen rekisteröintisääntöjä, joilla karsittaisiin auton rekisteröimiseen toisessa EU-maassa liittyviä menettelyitä. Sisämarkkinoiden tukemiseksi autojen tekniset vaatimukset on yhdenmukaistettu EU:ssa. istockphoto.com/chad Truemper

15 Y R I T Y S T O I M I N T A 15 Matkailu on Euroopan avainala EU:n matkailuala vastaa yli viittä prosenttia EU:n BKT:stä. Alalla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, jotka työllistävät noin 5,2 prosenttia koko työvoimasta (noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa). Jos mukaan luetaan myös matkailuun liittyvät alat, noin 12 prosenttia työpaikoista on matkailualalla. EU:n tavoite on pitää Eurooppa maailman suosituimpana matkakohteena edistämällä monipuolistumista ja parantamalla laatua. Innovointi ja kestävyys ovat tärkeitä, etenkin pk-yrityksissä. EU:n Calypso-hankkeella edistetään EU-maiden välistä matkailua hiljaisina matkailukausina. Hanke on suunnattu erityisille kohderyhmille (esim. eläkeläiset, jotka muodostavat suuret potentiaaliset markkinat). Crossroads of Europe on vuotuinen tapahtuma, joka keskittyy kulttuurimatkailuun ja korostaa kulttuurien välisiin kohtaamisiin liittyviä paikkoja ja reittejä Euroopassa. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa uudenlaista matkailua. Eurooppalaisiin matkailun huippukohteisiin keskittyvä EDEN-hanke ( European destinations of excellence ) edistää matkailua epätavanomaisiin ja kestäviin kohteisiin. Hankkeessa järjestetään vuosittain kansallisia kilpailuja, joissa valitaan matkailun huippukohteita. Kilpailun teema vaihtuu joka vuosi. Komissio on luonut Etelä-Amerikan ja Euroopan välille innovatiivisen yhteistyömuodon, matkailijaa -hankkeen. Hankkeella pyritään edistämään matkailua hiljaisina matkailukausina hyödyntämällä lentoliikenteen ja hotellimajoitusten käyttämättä jäävää tarjontaa. Euroopan komissio on myös ehdottanut yhteistä Euroopan matkailualan laatumerkkiä, jolla hyväksyttäisiin nykyiset laatumerkit yhteisten kriteerien perusteella. Laatumerkki korostaisi Euroopan matkailualan laatua ja auttaisi matkailijoita vertaamaan matkakohteita. Matkailu tuottaa välillisesti yli 10 prosenttia EU:n BKT:stä. Euroopan on pysyttävä maailman suosituimpana matkakohteena myös nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa. istockphoto.com/maridav

16 16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tulevat toimet EU uuden teollisen vallankumouksen edelläkävijänä NA FI-C Teollisuudella on tärkeä rooli kestävän kasvun edistämisessä, laadukkaiden työpaikkojen luomisessa ja edessä olevien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Teollisuuden asema Euroopassa on heikentynyt 2000-luvulla, ja heikkenevän aseman kääntäminen nousuun on haasteellista. EU pyrkii kasvattamaan teollisuuden osuutta kasvusta. Nykyään teollisuuden osuus EU:n BKT:stä on 15,6 prosenttia, ja tavoitteena on kasvattaa sitä jopa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Siksi komissio on ehdottanut useita ensisijaisia toimia, joilla voidaan lisätä investointeja uuteen teknologiaan, parantaa liiketoimintaympäristöä, helpottaa markkinoillepääsyä ja rahoituksen saantia etenkin pk-yritysten osalta ja varmistaa, että työntekijöiden ammattitaito vastaa teollisuuden tarpeita. Euroopan teollisuus on hyvässä asemassa tavoitteiden saavuttamista varten: Eurooppa on maailmassa edelläkävijä monilla strategisilla aloilla, kuten autoteollisuudessa, ilmailuteollisuudessa, teknisessä suunnittelussa, kemianteollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Teollisuuden osuus Euroopan viennistä on edelleen neljä viidesosaa, ja Euroopan viennistä ja yksityisen sektorin T&K-investoinneista 80 prosenttia on peräisin valmistusteollisuudesta. Jos luottamus saadaan palautettua ja tehdään uusia investointeja, Euroopan teollisuuden suorituskyky paranee ja se voi jälleen alkaa kasvaa. Vallankumouksen toteuttaminen EU pyrkii saamaan aikaan uuden teollisen vallankumouksen. Siksi se keskittyy kasvattamaan teollisuuttaan, helpottamaan rahoituksen saantia, tukemaan pk-yrityksiä ja parantamaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia. RAHOITUKSEN SAANNIN HELPOTTAMINEN JA PK-YRITYSTEN TUKEMINEN EU:n yrityksillä on edessään luottolama, joka todennäköisesti vain pahenee, kun pankkeja järjestellään uudelleen ja ne poistavat arvoltaan alentuneita omaisuuseriä taseistaan. Siksi komissio etsii uusia keinoja parantaa rahoitusehtoja, etenkin pk-yritysten osalta. Uutta rahoitusta on saatavilla Euroopan investointipankin (EIP) kautta. Lisäksi komissio on ehdottanut, että vuosina pk-yrityksiä tuettaisiin COSME-ohjelman puitteissa vieraan ja oman pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä 1,4 miljardin euron edestä. KULUTTAJIEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSISTA VAUHTIA TEOLLISUUDEN INNOVOINTIIN Myös kuluttajat voivat antaa sysäyksen teollisille innovaatioille. Jos esimerkiksi linja-autoliikennöitsijät pyytäisivät ajoneuvovalmistajia asentamaan linjaautojen katoille aurinkopaneeleja, teollisuus voisi ryhtyä valmistamaan kyseisenlaisia linja-autoja suurempia määriä ja alhaisemmalla hinnalla. Lisätietoa XX Yleiskatsaus EU:n teollisuuspolitiikkaan: XX Eurooppa 2020 EU:n kasvustrategia: XX EU:n rahoitustuki pk-yrityksille: XX Enterprise Europe Network -verkosto: XX Euroopan avaruusjärjestö: XX Euroopan kemikaalivirasto: XX Onko sinulla kysyttävää Euroopan unionista? Europe Direct vastaa: ISBN doi: /5079

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

UEAPME Tutkimusyksikkö: Kysely valtakunnallisille, alueellisille ja toimialajärjestöille Suomi

UEAPME Tutkimusyksikkö: Kysely valtakunnallisille, alueellisille ja toimialajärjestöille Suomi UEAPME Tutkimusyksikkö: Kysely valtakunnallisille, alueellisille ja toimialajärjestöille Suomi Osa I: Osa II: UEAPME Pienet ensin -kysely UEAPME SBA:n toteutuminen valtakunnallisesti -kysely Yleistä tietoa

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Keitä me olemme Mihin me uskomme Meidän joukkueemme

Keitä me olemme Mihin me uskomme Meidän joukkueemme Ensisijaiset tavoitteet 2014-2019 Keitä me olemme Me olemme Euroopan suurin poliittinen perhe, jolla on keskustaoikeistolainen poliittinen näkemys. Me olemme Euroopan parlamentin Euroopan kansanpuolueen

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot