Itsearviointi - ARTSI-toiminnan malli ja työkalut järjestöille oman toiminnan arviointiin. Outi Linnolahti

Transkriptio

1 Itsearviointi - ARTSI-toiminnan malli ja työkalut järjestöille oman toiminnan arviointiin Outi Linnolahti

2 Esityksen sisältö Kuntoutussäätiö ja ARTSI-toiminta Miksi arviointia? - Arviointi oman toiminnan kehittämisen tukena Arviointi pienissä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ARTSIn malli ja työkalut oman toiminnan arviointiin Toiminnankuvaus Palautteenkeruu moninäkökulmaisesti Itsearviointi

3 Kuntoutussäätiö kuntoutuksen suunnannäyttäjä Yleishyödyllinen organisaatio, saamme toimintaamme avustusta mm. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) Tehtävämme on: edistää kestävää työtä ja toimintakykyä sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Tuotamme työ-, opiskelu- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Autamme haastavassa elämäntilanteessa olevia kuntoutumaan työhön ja vahvistamaan elämänhallintaa omien voimavarojensa avulla. Tutkimuksemme on käytäntölähtöistä. Tuotamme tietoa ja käytäntöjä työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan parantamiseksi. Tiedolla vaikuttaminen koskettaa kaikkea toimintamme. Teemme kuntoutuksen kehitystyötä kaupunkiympäristössä Helsingin Malminkartanossa. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee n. 80 ammattilaista.

4 ARTSI-toiminta - Tuki sosiaali- ja terveysalojen järjestöille oman toiminnan systemaattiseen arviointiin ja kehittämiseen Toiminnan päätavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen valmiuksia oman toiminnan systemaattiseen arviointiin ja kehittämiseen sekä luoda valmiudet toiminnan tuloksia ja valmiuksia koskevan seurantatiedon tuottamiseen STEA:n linjausten mukaisesti. Tavoitteet tarkemmin: luoda kohdejärjestöille niiden tarpeista lähtevät mallit ja työkalut itsearviointiin sekä tuloksia ja vaikutuksia koskevan seurantatiedon tuottamiseen. integroida arvioiva ajattelu ja toimintatavat kiinteäksi osaksi kohdejärjestöjen toimintaa. Arviointikäytäntöjä ja arviointitiedon hyödyntämistä koskevan tietouden lisääminen yleisemmin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudessa.

5 ARTSI-toiminta Toiminta pohjautuu vuosina toteutettuun ARTSI-projektiin (Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin) Rahoittaja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Räätälöityä tukea järjestöille oman toiminnan arviointiin. Kohderyhmänä pienet, maksimissaan 10 hengen järjestöt, jotka kaipaavat tukea oman toimintansa arviointiin ja seurantatiedon tuottamiseen. Kohdennetut hakukierrokset vuosittain Tähän mennessä n. 50 järjestöä ollut mukana kehittämistyössä Muille kuin ARTSI-toiminnassa mukana oleville järjestöille tarjotaan tukea internetissä olevien arvioinnin työkalujen ja mallien, sekä itsearviointioppaan avulla.

6 Miksi arviointia? - Arviointi oman toiminnan kehittämisen tukena

7 Miksi arviointia? Muutokset toiminnassa Toimintaa ohjaava (uusi) uskomus tai hyvä käytäntö Toiminnan kriittinen tarkastelu Elinvoimainen järjestö tarkastelee toimintaansa ja toimintaympäristöään kriittisesti jatkuvasti ja tekee tarvittavia muutoksia toimintaan.

8 Miksi arviointia? 1 Toiminnanohjaus ja koordinointi Toimintojen hahmottaminen suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin 2 Oman toiminnan kehittäminen Haasteet, onnistumiset, kehittämisideat Tavoitteet Toimintaympäristö, muutosten hallinta ja työyhteisön kehittäminen Tarvelähtöisyys Strategiset valinnat 3 Tuloksellisuustieto Tulokset, vaikutukset, vaikuttavuus

9 Miksi arviointia? Säännöllinen seuranta ja arviointi: Oppiminen, suunnan muutos, ratkaisujen löytäminen Projekti-/toimintasuunnitelman muuttaminen tarvittaessa Tulosten ja toimivien käytäntöjen tunnistaminen Tulosten istuttaminen osaksi yhdistyksen toimintaa

10 Näkökulmia arviointiin Lähde: Seppänen-Järvelä & Vataja

11 Itsearviointi on oman toiminnan kehittämistä

12 Itsearviointi Tässä yhteydessä itsearvioinnilla tarkoitetaan järjestön itsensä toteuttamaa oman toiminnan arviointia. Tavoitteena saada perusteltuja näkemyksiä siitä, miten toiminnassa ja sen organisoinnissa on onnistuttu, minkälaisia tuloksia toiminnalla on saatu aikaan ja miten toimintaa tulisi edelleen kehittää. Usein arviointia tehdään jatkuvasti arkityön ohessa, mutta oman toiminnan arvioinnin äärelle on syytä pysähtyä säännöllisesti. Järjestön koko toiminta tulisi aina suhteuttaa siihen, mikä on toiminnalle määritelty tavoite. Itsearvioinnin myötä pyritään tekemään näkyväksi se, onko järjestön toiminta vastannut tavoitteita. Vastuu tulosten hyödyntämisestä toimijalla itsellään!

13 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Kuka vetää itsearvioinnin? Itsearvioinnin voi toteuttaa itse tai tukea sen toteutukseen voi saada palveluntarjoajilta (=tuettu itsearviointi). Joka tapauksessa jonkun tahon täytyy fasilitoida prosessi. Miten itsearviointi viedään läpi? Arviointi toteutetaan etukäteen sovitun mallin, työskentelytavan ja aikataulun mukaisesti. Tähän vastaa esim. ARTSI-opas! On hyvä käydä edes pintapuolisesti läpi eri arvioinnin viitekehyksiä.

14 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Voiko itsearviointi olla luotettavaa? Itsearviointi ei voi koskaan olla täysin neutraalia tai objektiivista, koska siihen heijastuvat aina tekijöiden arvot, asenteet ja tausta. Toisaalta itsearvioinnin tekijät tuntevat yleensä kohteensa paremmin kuin ulkoisen arvioinnin tekijät, jolloin tulosten ja kehittämisajatusten juurruttaminen on usein helpompaa. itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin toteuttamiselle eri perusteet!

15 Arviointi pienissä sote-alan järjestöissä Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä arviointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia. On järjestöjä, joissa arvioiva ajattelu ja toiminnan kehittäminen saadun palautteen perusteella tapahtuu luontevasti ja vähäeleisesti. Joillakin järjestöillä on käytössä erilaisia palautteen keräämisen menetelmiä, mutta kerätyn palautteen kunnollinen hyödyntäminen voi jäädä tekemättä. Tiedonkeruun systemaattisuus. Joissakin järjestöissä on enemmän kokemusta numeerisen datan keräämisestä, ja nyt halutaan panostaa laadulliseen aineistoon. Miten kerättyä palautetta lähdetään purkamaan, ja mitä kerätyllä tiedolla tehdään? Kehittämiskohteita monesti tunnistetaan, mutta henkilöstö turhautuu kun asiat jäävät roikkumaan.

16 Arviointi pienissä sote-alan järjestöissä Palautelomakkeita suunniteltaessa on erityisen tärkeää huomioida palautteen analysointiin käytössä olevat resurssit. Mitä on järkevää lähteä arvioimaan, kun toiminta on moninaista? Itsearvioinnin toteuttamisessa kohdatut ongelmat näyttävät liittyvän useimmiten resurssien, osaamisen sekä riittävän helppokäyttöisen itsearviointimallin puutteeseen. Onnistunut toiminta koetaan haasteelliseksi saada kuvattua ja toiminnan laatu näkyviin sidosryhmille ja rahoittajalle. Toiminnan kuvaaminen ja toimintojen auki kirjoittaminen on ollut usealle järjestölle tarpeen. Tällä tavoin on jäsennetty paremmin järjestön tavoitteet ja se, mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii.

17 Järjestöjä on mietityttänyt erityisesti tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuus Miten nämä saadaan osoitettua? ARTSIssa on ohjeistettu pieniä järjestöjä keskittymään tavoitteisiin ja sisältöihin nähden mielekkääseen tapaan selvittää ja osoittaa vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tällöin on olennaista pyrkiä: Realistiseen tavoitteen asetantaan Moninäkökulmaiseen palautteenkeruuseen Relevantteihin mittareihin Konkreettisiin näyttöihin Arviointitieto on arvokasta silloin kuin siitä on käytännön hyötyä tiedon tuottajalle, sen tilaajalle ja sen kohteelle!

18 ARTSIn malli ja työkalut oman toiminnan arviointiin

19 ARVIOINNIN SUUNNITTELU TIEDON- JA PALAUTTEENKERUU TOIMINNAN KOHDERYHMÄ TOIMINTAAN OSALLISTUVAT VAPAAEHTOISET SIDOSRYHMÄT JA YHTEISTYÖ- KUMPPANIT TYÖNTEKIJÄT PALAUTTEEN ANALYSOINTI JA KEHITTÄMISEHDOTUSTEN KIRJAAMINEN ANALYSOINTI JA KEHITTÄMISEHDOTUSTEN KIRJAAMINEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN ARVIOINTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN

20 Toiminnankuvauslomake TAVOITE Tavoite 1. NUORTEN ELÄMÄNLAATU PARANEE Nuorten itsetuntemuksen OSATAVOITE Osatavoite a. Osatavoite b. lisääntyminen TOIMENPITEET EDELLYTYS TOIMENPITEELLE Ohjattu ryhmätoiminta Osaava henkilökunta Toimintamalli kaikkien tiedossa Toimenpide 2 Matalan kynnyksen toiminta (liikunta, ruokailu) Nuoret tulevat paikalle Toimintaa järjestetään säännöllisesti Nuorten toimintakyvyn parantuminen Toimenpide 2 OLETETUT VAIKUTUKSET TAVOITETASO KEHITTÄMISTARPEET VASTUUHENKILÖ/ AIKATAULU Itsetuntemuksen kasvu Omien käyttäytymismallien tunnistaminen ja niiden muuttaminen Ohjaajien määrä (min. 2/per ryhmä) Nuoret kokevat itsetunnon lisääntyneen Ohjaajien koulutus Ryhmätoiminnasta vastaava / tj Syksy 2015 Nuori oppii uusia toimintamalleja ja taitoja Nuoren vuorokausirytmi selkeytyy Toimintaa arkipäivisin (5 krt/vko) Nuorten toimintakyvyn paraneminen Toiminta on pidettävä houkuttelevana, jotta nuoret tulevat paikalle Tj Jatkuva

21 ARVIOINNIN SUUNNITTELU Mitä toiminnan tavoitteen toteutumiseen ja oman toiminnan kehittämiseen liittyviä tiedontarpeita järjestössä on? Mitä tietoja tarvitsemme rahoittajalle raportointia varten? Mitä ovat ne tavoitellut tulokset ja oletetut vaikutukset, joiden toteutumista arvioidaan? TIEDONKERUU Miten ja keneltä arviointitietoa kerätään? Miten tiedonkeruu ajoitetaan? Jatkuvasti vai otostyyppisesti? Kuinka paljon resursseja on käytössä arviointia varten? Kaikkea ei tarvitse arvioida. Laadullisen ja numeerisen tiedon analysointitavat ANALYSOINTI ARVIOINTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN Miten analysoitua tietoa kannattaa hyödyntää? Arviointitiedon suhteuttaminen toiminnan tavoitteisiin, toimintaan ja käytössä oleviin resursseihin

22 Arvioinnin suunnittelu Arviointikohteet/ toimintamuodot (mitä arvioidaan) Arviointikysymykset (mihin halutaan saada vastaus) Menetelmät/ indikaattorit (miten ja mitä arvioidaan) Aikataulu (milloin toteutetaan, arvioinnin vuosikello) Tulosten hyödyntäminen Vastuuhenkilö Kohderyhmät Vapaaehtoiset Sidosryhmät Työntekijät

23 Yleistä palautteen keräämisestä Kaikessa palautteenkeruussa tulee huomioida seuraavat aihealueet: 1. Vastaajan taustatiedot 2. Toiminnan sisältö ja toteutus Kuinka toiminta ja valitut toimintamuodot vastaavat tavoitteisiin? Mitä määrälliset seurantatiedot kertovat? 3. Toiminnan tulokset ja vaikutukset Mitä hyötyä toiminnasta on? Ovatko oletetut vaikutukset toteutuneet? Mitä määrälliset seurantatiedot kertovat? 4. Toiminnan kehittämistarpeet

24 Kohderyhmät Kohderyhmäpalautetta kerättäessä tulee huomioida, että palautetta kerätään kattavasti ja tarkoituksenmukaisin keinoin järjestön kaikkien toimintamuotojen kohderyhmiltä. Kohderyhmän erityispiirteet ja toiminnan erityispiirteet määrittävät miten tietoa mahdollista kerätä

25 Kohderyhmät Kohderyhmän näkemyksiä toiminnan tuloksista ja vaikutuksista voidaan tarkastella: Tavoitepatteristolla, johon on muotoiltu toiminnan oletetut vaikutukset väittämämuotoon. Toiminnasta saatuja hyötyjä voidaan kysyä myös avokysymyksen avulla. Koettuja hyötyjä selvitettäessä tulisi pyrkiä tarkastelemaan samoja asioita ennen ja jälkeen toimintaan osallistumisen. Pidemmän aikavälin vaikutuksia voidaan selvittää esim. seurantakyselyn tai -soiton avulla.

26 1. Sukupuoli Nainen Mies 2. Ikäni vuotta vuotta vuotta Yli 63 vuotta 3. Mistä sait tietää ryhmästä? Kuulin tuttavalta Järjestön omilta sivuilta Muualta internetistä, mistä? Jostain muualta, mistä? Tähän voi lisätä vaihtoehtoja 4. Arvioi seuraavia ryhmään liittyviä asioita. 1=Täysin eri mieltä Ryhmän ohjaus oli osaavaa. 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Jokseenkin samaa mieltä 4=Täysin samaa mieltä Ryhmätapaamisen tilat olivat käytännölliset. Ryhmä oli sopivan kokoinen. Ryhmäkertojen sisältö oli hyvin suunniteltu. Toiminta oli mielekästä. Ryhmän kokoontumisia oli riittävästi. Ryhmän kokoontumisväli oli sopiva. Ryhmä vastasi odotuksiani. Ryhmään osallistuminen on lisännyt hyvinvointiani. 5. Voit halutessasi kommentoida edellisiä vastauksiasi.

27 1. Arvioi, onko ryhmään osallistuminen omalta osaltasi lisännyt seuraavia asioita. 1=Ei lainkaan 2=Jonkin verran 3=Melko paljon 4=Paljon Mielialani on parantunut. Toiveikkuuteni oman tulevaisuuteni suhteen on lisääntynyt. Ihmisten seurassa oleminen (sosiaalisuus) on helpottunut. Itsetuntemukseni on lisääntynyt. Itsearvostukseni on kasvanut. Päivärytmini on parantunut/selkeytynyt. Toimintakykyni on parantunut. 2. Voit halutessasi kommentoida edellisiä vastauksiasi. 3. Miten kehittäisit ryhmän sisältöä ja toimintaa? 4. Kannattiko ryhmään osallistuminen? Ei No-jaa Joo Ehdottomasti 5. Muita terveisiä järjestäjille tai ryhmän vetäjälle.

28 Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Ketkä ja mitkä tahot ovat sellaisia sidosryhmiä tai yhteistyökumppaneita, jotka osaavat aidosti ottaa kantaa järjestön toimintaan. Usein hyvät valmiudet vastata sähköisiin kyselyihin. Toisaalta myös kyselyähky. Palautetta saadaan myös ilman muodollista palautteenkeruuta. Suullisesti saatu palaute on tällöin hyvä kirjata ylös mahdollisimman pian, jotta se on myöhemmin hyödynnettävissä. Yhteisiä tapaamisia voi myös hyödyntää haastatteluiden tai arviointityöpajan järjestämiseen. Erityispiirre tiedonkeruussa: yhteistyö ja sen kehittämistarpeet

29 1. Mitä organisaatiota edustat? Muokkaa vaihtoehdot sellaisiksi, että ne kattavat järjestönne omat sidosryhmät. Kunta Valtio Yritys Järjestö tai yhdistys Muu mikä? 2. Kuinka hyvin tunnet XX-järjestön toimintaa? Hyvin Kohtalaisesti Huonosti En lainkaan 3. Arvioikaa seuraavia väittämiä asteikolla 1-4 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Jokseenkin samaa mieltä 4=Täysin samaa mieltä Järjestön toiminta on tarpeellista alueellanne. Järjestön toiminta on tarpeellista valtakunnallisesti. Järjestön toiminnalle on tarvetta myös jatkossa. Järjestön toiminta näyttäytyy selkeänä. Järjestön toiminta on riittävän näkyvää. Olen saanut riittävästi tietoa järjestön toiminnasta. Yhteistyömme järjestön kanssa toimii hyvin. Järjestön toiminta on tarpeeksi monipuolista. Järjestön toiminta on laadukasta. 4. Voit halutessasi kommentoida edellisiä vastauksiasi.

30 1. Järjestön toiminnan tavoitteena on XXXX. Tähän tavoitteeseen pyritään alla olevien toimintamuotojen avulla. Arvioi kuinka hyvin toimintamuodot mielestäsi tukevat tämän tavoitteen saavuttamista ja kuinka tärkeänä koet ne? TÄHÄN ERI TOIMINTAMUOTOJA Huonosti Melko huonosti Melko hyvin Hyvin Ei ollenkaan tärkeä Melko tärkeä Tärkeä En tunne toimintaa Voit halutessasi kommentoida edellisiä vastauksiasi.

31 Vapaaehtoiset Vapaaehtoisia koskevia erityispiirteitä tiedonkeruussa: Järjestöjen tarjoama tuki vapaaehtoisille (perehdytys, koulutus) Vapaaehtoistoiminnan organisointi Vapaaehtoisilta voi kysyä myös sitä, kuinka he kokevat oman vapaaehtoistyönsä: mitä he itse saavat vapaaehtoisena toimimisesta? Vapaaehtoiset antavat usein myös hyvin perusteltuja koko järjestön toimintaa tai tiettyjä toimintoja koskevia kehittämisideoita.

32 1. Mitä ajattelet sen toiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta missä olet mukana? Toiminta vastaa tarpeeseen Toiminta on hyvin organisoitua Toiminta tavoittaa kohderyhmän Minulla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteuttamistapaan Toiminnan laadukkaaseen ylläpitoon on tarpeeksi resursseja (taloudelliset/henkilöt) 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenki n eri mieltä 3=Jokseenkin samaa mieltä 4=Täysin samaa mieltä 1. Ota kantaa seuraaviin järjestön vapaaehtoistyöhön liittyviin väittämiin. Olen saanut riittävästi perehdytystä vapaaehtoisena toimimiseen. Järjestö on tukenut riittävästi vapaaehtoisena toimimistani. Koen, että vapaaehtoistyötäni arvostetaan. Vapaaehtoisena toimiminen on vaikuttanut myönteisesti omaan elämääni. 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 2. Miten kehittäisit järjestön vapaaehtoisille antamaa tukea? 3=Jokseenkin samaa mieltä 4=Täysin samaa mieltä

33 Itsearviointilomake AIHEALUEET A) Missä olemme onnistuneet? B) Mitkä ovat olleet haasteita? C) Mitä asioita voisi kehittää? D) Toimenpideehdotus kehitettävälle asialle E) Konkreettinen tavoite ensi vuodelle ja vastuuhenkilö F) Sovitut kehittämistoimenpiteet on toteutettu 1. TAVOITTEET 2. TOIMENPITEET Toimenpide a. Toimenpide b. Toimenpide c. 3. KOHDERYHMÄT 4. RESURSSOINTI 5. SISÄINEN TYÖNJAKO 6. VIESTINTÄ JA TIEDOTUS 7. YHTEISTYÖ KUMPPANEIDEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA 8. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN 9. TULOKSET 10. ARVIOINTITIETO

34 Apukysymyksiä OSA-ALUE APUKYSYMYKSIÄ 1. TAVOITTEET - Ovatko tavoitteet selkeästi määritelty? - Ovatko tavoitteet kaikkien toimijoiden tiedossa? 2. TOIMENPITEET - Tukevatko toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista? - Ovatko toimenpiteet edenneet suunnitelmien mukaisesti? 3. KOHDERYHMÄT - Ovatko kohderyhmät selkeästi määritelty? - Onko kohderyhmien tarpeet huomioitu toiminnassa? - Onko Kohderyhmiä saatu suunnitellusti mukaan toimintaan? 4. RESURSSOINTI - Ovatko toimenpiteet mitoitettu oikein suhteessa resursseihin? - Ovatko resurssit riittävät? - Onko toimintaan osallistuvilla henkilöillä riittävästi aikaa tehtävien laadukkaaseen hoitamiseen? 5. SISÄINEN TYÖNJAKO - Onko toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut selkeästi määritelty ja kaikkien tiedossa? 6. VIESTINTÄ JA TIEDOTUS - Onko tavoitettu kohderyhmät, sidosryhmät että vapaaehtoiset ja onko viestintä ollut onnistunutta? - Onko ulkoinen näkyvyys riittävää, ajankohtaista ja painottuvatko oikeat asiat? 7. YHTEISTYÖ KUMPPANEIDEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA 8. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN - Onko keskeisimmät yhteistyökumppanit on saatu mukaan toimintaan? - Onko keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet toimintaan? - Onko henkilöstö ammattitaitoista? - Ovatko vapaaehtoiset sitoutuneita toimintaan? - Onko toimijoiden osaamisen kehittämiseen ja jaksamisen tukeen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? - Onko toimijoiden osaamisen kehittämiseen tarvetta/mahdollisuuksia? 9. TULOKSET - Onko toiminnalla saatu aikaan tavoiteltuja tuloksia? - Onko toimintaa onnistuttu vakiinnuttamaan? 10. ARVIOINTITIETO - Kerätäänkö palautetta kohderyhmiltä, sidosryhmiltä ja vapaaehtoisilta? - Toteutetaanko oman toiminnan itsearviointi säännöllisesti? - Hyödynnetäänkö saatua palautetta toiminnan suunnittelussa ja onko sovitut kehittämistoimenpiteet toteutettu?

35 Muita työkaluja itsearvioinnin tueksi Arvioinnin vuosikello Itsearviointikysely Itsearviointikysely hallitukselle Seurantamatriisi Tilastointityökalu Suullisen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen -työkalu Kehittämisideoiden koontityökalu Yksilötason itsearviointi -työkalu

36 Tiedon- ja palautteenkeruu ei riitä, kerättyä tietoa tulee myös hyödyntää!

37

38

39 Arviointitiedon hyödyntämistyökalu ARVIOINTIHAVAINTO/ KONKREETTINEN KEHITTÄMISKOHDE KEINOT TAVOITETILA, MIHIN PYRITÄÄN? AIKATAULU VASTUU- HENKILÖ

40 PALAUTTEENKERUU 4 näkökulmaa Arviointikellon mukaisella aikataululla ITSEARVIOINTIPALAVERI Keskeisten tulosten läpikäyminen Arvioidaan toimintaa yhdessä keskustellen (itsearviointimallin pohjalta) Keskeisten asioiden, kehittämisideoiden ja toimenpiteiden (aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen) ylös kirjaaminen ITSEARVIOINNIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Syötteenä uuden kehittämiselle ja toiminnan linjaamiselle Kehittämispäivät Viestintä ja tiedotus HENKILÖSTÖN JA VAPAAEHTOISTEN TYÖN TUKEMISESSA Osaamisen kehittäminen Sisäinen työnjako ja resurssointi Vapaaehtoisille tarjottava koulutus ja tuki TOIMINNASTA RAPORTOINNISSA RAHOITTAJALLE Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Väli- ja loppuraportit Toimintasuunnitelma Vuosiselvitykset JÄRJESTÖN Toimintasuunnitelmat ja -kertomukset Raportointi hallitukselle, johto- tai ohjausryhmälle YHTEISTYÖN JA KUMPPANUUKSIEN KEHITTÄMISESSÄ Yhteistyön laadun parantaminen Uusien kumppanuuksien luominen Toiminnan markkinointi

41 Kiitos! Lisätietoja: outi.linnolahti(at)kuntoutussaatio.fi Työkalut ja opas oman toiminnan arviointiin löytyvät osoitteesta: