HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy HIRVENSALMEN KUNTA HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA Kunnanvaltuusto Kaavaselostus 346-C RANTAOSAYLEISKAAVA ON TULLUT VOIMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖK- SELLÄ LUKUUNOTTAMATTA TILOJA: SUVIRANTA , HON- KALA , SÄRKKÄ , VAHVA-MATTI , KÄMPINMÄKI , KOREANKIVENRANTA , SALMELA , KOURANTA , RIIHINIEMI , METÄSLAHTI JA KALASTUSVALKAMA

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PERUSTIEDOT Suunnittelualue Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Inventointitiedot Aikaisemmat suunnitelmat ja lähteet NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asutus Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Elinkeinot ja palvelut Matkailu, virkistys ja kulttuuri Liikenne Kunnallistekniikka Maanomistus LUONTO JA MAISEMA Luontoselvitys Johdanto Menetelmät Alueen yleispiirteet Alueen arvokkaat lajit ALUSTAVAT TAVOITTEET Perusselvitykset tavoitteiden pohjana Yleiset tavoitteet Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet Rantarakentaminen Taajamien lähialueet, kyläalueet ja ympärivuotinen asutus Loma-asutus Matkailu, palvelut ja elinkeinot Virkistys, veneily ja maantieliikenne Vesistöt ja kunnallistekninen huolto Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet kulttuuriympäristön erityispiirteet Muinaisjäännökset (SM) Kulttuurimaisema-alueet ja miljööt Sektorikohtaiset tavoitteet luonnonympäristö ja luonnonsuojelu Arvokkaat kohteet ja maankäyttösuositukset Maisemanhoito ja suojelu Mitoitusperiaatteet Rakennusoikeuden määrittäminen Kantatilatarkastelu Yleiskaavan tavoitteelliset alueet ja mitoitusnormit... 30

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 6 RANTAYLEISKAAVA Yleisperustelut Kokonaisrakenne Aluevaraukset Maatilantalouskeskusten alue (AM) Asuinalue (A) Rantarakennusalue (ARA) Loma-asutus (RA, RM) Virkistysalueet (VR) Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M, MY) Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Kulttuuri- ja luonnonympäristö Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Maisemanhoito ja -suojelu Yleiset määräykset Rakentaminen Jätevesien käsittely ja jätehuolto Metsänkäsittely Tiestö TOTEUTTAMINEN Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset maisemaan, kyläkuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Vaikutukset viihtyvyyteen Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset suunnitteluun ja päätöksentekoon Ohjeet rantarakennuspaikkojen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle Arvio yleiskaavan aluevarausten vaikutuksesta ympäristöön ja alueisiin Naturaverkoston sisällä SUUNNITTELUVAIHEET... 52

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 ( 55 ) HIRVENSALMEN KUNTA HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO 2 PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelualue on päättänyt käynnistää otsikon mukaisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Rantayleiskaavaan laadinnasta on ensimmäisen kerran päätetty kunnanvaltuuston kokouksessa ( 35), jolloin päätettiin, että länsiosan rantayleiskaavan laatiminen aloitetaan Liekune-Ryökäsvesi rantayleiskaavan valmistuttua. Liekune-Ryökäsvesi rantayleiskaava on hyväksytty Länsiosan rantayleiskaavan laadinnasta on maininta myös Hirvensalmen kunnan kaavoituskatsauksessa, joka on julkaistu Rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin rakennusluvat rantavyöhykkeelle voidaan myöntää suoraan kaavan perusteella. Perustieto- ja tavoitevaiheen sekä kaavaluonnosvaiheen suunnittelutyöstä ovat vastanneet FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion aluetoimistossa DI Timo Leskinen ja DI Simo Kaksonen. Kaavaehdotusvaiheesta ovat vastanneet FCG Finnish Consulting Group Oy:n DI Timo Leskinen ja DI Emmi Sihvonen. Luontoselvityksen suunnittelualueesta ovat laatineet FCG Planeko Oy:n Kuopion toimipisteestä Biologi FK Jari Kärkkäinen ja Biologi FM Minna Eskelinen. Suunnittelualue sijaitsee Hirvensalmen kunnassa Etelä-Savossa Hirvensalmen taajaman etelä- ja länsipuolella. Alueen seudullinen sijainti. Suunnittelualue käsittää seuraavat Hirvensalmen kunnan vesistöalueet: Suontee, Vahvajärvi, Iso-Sämpiä, Sämpiä, Saarva, Tervajärvi, Patajärvi, Iso Salas-

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 ( 55 ) järvi, Metsonlampi, Pirttilampi, Lahnalampi, Syylampi, Soppiolampi, Sotkulampi, Haukilampi, Tehrilampi, Kartiskalampi, Särkilampi sekä Särkilammen luoteispuolella sijaitseva pieni nimetön lampi, Iso Metsälampi ja Pieni Metsälampi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 84,5 km 2, josta vesialuetta noin 50 km 2. Rantaviivan pituus on noin 231 km (ranta-asemakaavat mukaan lukien n. 243 km). 2.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen rajaus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 24 :ssä. Lain 24 :n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 ( 55 ) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus eri kaava-asteisiin. Yleiskaavoitustakin ohjaavat yleis- ja erityistavoitteet on tarkemmin esitelty esimerkiksi ympäristöministeriön julkaisussa Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 5, Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittämisestä. Päivitetyt tavoitteet tulivat voimaan Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan.. (www.ymparisto.fi) Nyt laadittavaa rantayleiskaavaa koskevat mm. seuraavat VAT:n yleistavoitteet: TOIMIVA ALUERAKENNE Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 ( 55 ) Maakuntakaava KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelu-aluekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKO- NAISUUDET Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Tavoitteiden käytön soveltamista kaavoituksessa on käsitelty tarkemmin ympäristöministeriön julkaisussa Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 9, Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan antamallaan päätöksellä. Maakuntakaava vahvistettiin lukuun ottamatta neljää vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää. Maakuntakaava korvaa Etelä-Savon seutukaavan lukuun ottamatta ohjeellinen päärata merkinnällä vahvistetussa seutukaavassa osoitettua Mikkeli Lahti rataa, joka on jätetty seutukaavasta voimaan. Ympäristöministeriö määräsi maakuntakaavan tulemaan voimaan päätöksensä mukaisesti ennen lainvoimaisuutta.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 ( 55 ) Etelä-Savon maakuntakaava OTE. Etelä-Savon maakuntakaava OTE.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 ( 55 ) Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät: ma Kuitula ja Lepola ma Heintaipale ma Tuulimylly Manninen mav Hämeenmäen ja Hurrilan kylämaisemat mav Kissakoski SL Sahinsuo SL Vahvaselän-Vahvajärven metsät SL Suonteen eteläosa SL Hyyrlammit MY Ripatinkoski MYp Heikkilän niitty SM Töllinmäki SM Kappelin paikka ge Hurrila nat Sahinsuo nat Suonteen eteläosa nat Vahvaselän-Vahvajärven metsät nat Mäntyharjun reitin kosket vv Suonteen venereitit st Otava-Hirvensalmi-Leivonmäki 431 yt Hämeenmäen pt mlr 3.74 Savonselän melontarengas Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Alueelle ei ole laadittu rantayleiskaavoja. Alueella on laadittu useita ranta-asemakaavoja, joista osassa on kaavaprosessi vielä kesken. Alueen ranta-asemakaavat: Harjula Sätkynsaari Niemelä Vapunmäki Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava Panni (kesken) Hirvensalmen kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä on ranta-alueen rakennusten sijoittumisesta ja ympäristön huomioon ottamisesta, sekä muusta rakentamisesta on sanottu seuraavaa: RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTA- MINEN 3.1 SIJOITTUMINEN

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 ( 55 ) Uudisrakentaminen pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakennetun ympäristön, tieyhteyksien ja vesihuollon vaikutuspiiriin ja samalla pyritään säästämään elollista luontoa. Etäisyydet Ellei muuta ole määrätty, tulee rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin asemakaavoitetulla alueella vähintään neljä metriä ja muualla vähintään viisi metriä. Luvan myöntävä viranomainen voi poiketa etäisyysvaatimuksesta, mikäli poikkeamiseen on naapureiden kirjallinen suostumus. Rakennuksen etäisyyden tien keskilinjasta tulee olla Kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen makaiset. Palovaarallista rakennusta kuten savusaunaa ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Samalla rakennuspaikalla olevan savusaunan etäisyys muihin rakennuksiin tulee olla vähintään 20 metriä. Palopäällikön antamalla luvalla savusauna voidaan rakentaa lähemmäksikin samalla rakennuspaikalla sijaitsevaa rakennusta. Tällöin savusaunan rakenteelliseen paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden, kerrosalaltaan enintään 25 m²:n ja pohjanpinta-alaltaan enintään 35 m²:n suuruisen, saunan, savusaunan ja grillikatoksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 10 m mitattuna rakennuksen ulkokehästä ja muun 80 m² pienemmän rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 20 m. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen tai muun vähintään 80 m²:n suuruisen rakennuksen etäisyyden rannasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 metriä. Venevaja ei saa ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäröivään rakentamiseen ja maastoon. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden (1) metrin pitkäaikaisen ylävesipinnan (HW) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1.5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan (MW) yläpuolella. Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 ( 55 ) 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä viisi (5) kpl. Lomarakennuksen rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5% rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 m². Asuinrakennuksen rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5% rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 350 m². <>Yli 3 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa rakentaa elinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisia asuinrakennuksia (esim. Ns. syytinkirakennus) ja talousrakennuksia Rakennuskiellot Inventointitiedot 6. RAKENNUSPAIKAN KOKO ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä. (Rakennuspaikan vähimmäiskoko vähintään m²) Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m². Ranta-alueella sijaitsevan uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m². Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Kuitenkin olemassa olevalla alle 2000 m²:n suuruisella rakennuspaikalla on olemassa oleva rakennusoikeus. Ranta-alueella rakennusten etäisyydet rannasta huomioitava kohdan 4 mukaan. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Rakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien jne. inventointi antaa suuntaviitan, mille alueille uutta pysyvää asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä pääasiassa lisäämään. Se antaa myös suuntaviitan, mihin virkistysalueet ja reitit tulee ohjata. Luonnonympäristön ja luontoselvitysten perusteella tavoitteiksi asetetaan alueiden uuden rakennusoikeuden määrä eli mitoitusvyöhykkeet sekä suositukset mille alueille uutta rakennusoikeutta tai muita toimintoja ei tule lainkaan osoittaa Aikaisemmat suunnitelmat ja lähteet Seuraavia suunnitelmia on käytetty tämän yleiskaavatyön lähteinä ja niistä on koottu tavoitevaiheen perustietoja ja lähtökohtia jatkosuunnittelua varten. Etelä-Savon seutukaava Etelä-Savon maakuntakaava Maakuntakaavaa varten valmistuneet selvitykset: Kulttuuriympäristöselvitys Etelä-Savon ulkoilureittisuunnitelma Etelä-Savon maakuntakaavan esiselvitys Hirvensalmen kunnan rakennusjärjestys

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 ( 55 ) Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys (FCG Planeko Oy/Kuopio) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009) Etelä-Savon rakennusperintö. Länsi-Savo Oy:n offsetpaino. Mikkeli ISBN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 3.1 Asutus Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus 3.2 Elinkeinot ja palvelut Hirvensalmen kunnan asutus keskittyy pääosin keskusta-alueelle, mutta myös kyliin ympäri kuntaa. Nyt kaavoitettavan alueen läheisyydessä on kyliä, joihin vakituista asumista on keskittynyt jonkin verran. Ripatin ja Vahvaselän kylät ympäristöineen Vahvajärven ja Suonteen välikannaksella on elinvoimainen ja alueella onkin toimiva kyläkauppa. Myös Kissakosken seudulla Parkkolassa on vakituista asumista melko tiheässä. Hämeenmäen ja Pyörnilän kylät ovat myös melko tiheään asuttuja pieniä kyliä. Pyörnilän kylässä ja Noukkalanmäellä on myös pieni kyläkauppa. Vapaa-ajan asutus on sijoittunut pääasiassa Suonteen ja Vahvajärven rannoille. Loma-asutuskeskittymistä yksi suurimpia on Vahvajärvellä sijaitseva Lampuunlahdenniemi. Vahvajärven ja Suonteen rannoille on lisäksi laadittu useita ranta-asemakaavoja ohjaamaan rantarakentamista. Koko kunnan alueella on paljon pienyritystoimintaa ja paljon toiminnasta sijoittuu länsiosien kylätaajamien läheisyyteen, joskin osa myös erilleen vallitsevasta rakenteesta. Pienyritystoiminta on vireää erityisesti kesäisin, koska alueen kesäasukkaat tuovat alueelle lisää elämää. Esimerkkinä pienyritystoiminnasta on esim. Kouranta Oy, joka sijaitsee 1938 rakennetussa kansakoulussa Kuitulan kylässä. Kouranta Oy tarjoaa peruskorjatun koulun tiloja mm. kokousten, juhlien, yms. tilaisuuksien pitopaikaksi. Ripatin Seuratalo Ripatin kylässä on ympärivuotinen kokoontumis- ja harrastetila. Muita Hirvensalmen läntisen kaava- ja sen lähialueen yrityksiä: Ravintola kissakoski Kyläpuoti Ritosalo, Ritosalo Lähikauppa Tuukkala Hirvensalmen energia Oy, Hirvensalmen vesi Oy Mirriwirta Ky, kyllästämö ja myynti Puula-Särvin Oy, Kissakoski Tilipuu Ky, Isännöinti Tmi Tanttu Reijo, Isännöinti Harjulan kievari, Siltanen, Tuukkala, kesä- ja tilausruokailu Kaivinkoneurakointi (useita) Kalastajia Mökkivuokrausta (useita) Maatiloja

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 ( 55 ) 3.3 Matkailu, virkistys ja kulttuuri 3.4 Liikenne Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo Alueella sijaitsee Ahti Karjalaisen synnyinkodista Lepolasta kunnostettu museo. Museo sijaitsee Kuitulan kylässä, noin 22 kilometriä Hirvensalmen keskustasta, Joutsan tien varressa. Lepola oli merkittävän poliitikon Ahti Karjalaisen lapsuudenkoti. Ahti Karjalaisen urasta puolestaan kerrotaan hänen elämäntyönsä museossa Tuvassa. Museot omistavat ja niitä ylläpitää. Kissakoski 3.5 Kunnallistekniikka Kissakosken voimalaitos ja sähkönäyttely sijaitsevat kuuden kilometrin päässä Hirvensalmen keskustasta Mäntyharjun suuntaan. Voimalaitoksen ja sähkönäyttelyn omistaa ja niistä vastaa Suur-Savon Sähkö Oy. Kissakoskelle perustettiin paperitehdas ja puuhiomo vuonna Paperitehtaan toiminta loppui jo vuonna 1920, mutta puuhiomo jatkoi vuoteen 1939 asti. Näiden teollisuuslaitosten voimanlähteeksi rakennettiin vuonna 1932 sähköä tuottava vesivoimalaitos. Se tuotti voimaa enemmän kuin tehtaille oli tarpeen, ja Kissakoski toimitti sähköä mm. Mikkelin kaupungille. Parhaimmillaan Kissakosken voimalaitos tuotti sähkön lähes koko Etelä-Savoon. Nykyisin Kissakosken tehdasalueella on pienyrityskeskittymä. Tehtaan tiloissa toimii mm. elintarvikejalosteita tuottavia pienyrityksiä, ravintola, lahjapuoti ja isännöintitoimisto. Kissakosken tehdas ja sen pihapiiri ei kuulu kaavoitettavaan alueeseen, mutta sijaitsee kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Alueen merkittävimmät tieyhteydet ovat Hirvensalmen pohjoisosassa kulkeva seututie Otava-Hirvensalmi-Leivonmäki 431 Joutsan suuntaan ja seututie 429 Hirvensalmi-Uutela. Muut tiet ovat lähinnä pienempiä paikallisteitä ja yksityisteitä. Tieverkosto on melko hyvin koko alueen kattava, joskaan kaikille rannan osille ei ole valmista tieyhteyttä. Alueen kunnallistekniikan osalta ainoastaan Kissakosken lähialueella on johdettu viemäri. Puhdistettava aines kulkee Kissakosken puhdistamolle, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Kissakosken pohjoispuolella Liekune-järven rannalla. Tällä hetkellä Suonteen vesiosuuskunta on rakentanut uusia vesijohtolinjoja Pyörnilän ja Kuitulan lähialueilla ja vesiosuuskunnalla on myös viemäri. Vesiosuuskunnat alueella Hintikan vesiosuuskunta Ripatin vesiosuuskunta Suonteen vesiosuuskunta,

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 ( 55 ) 3.6 Maanomistus Maata alueella omistavat pääosin yksityiset henkilöt, mutta myös joiltain osin eri yhtiöt (esim. UPM) ja. 4 LUONTO JA MAISEMA 4.1 Luontoselvitys Johdanto Menetelmät Alueen yleispiirteet Tässä kappaleessa on referoitu FCG Planeko Oy:n Kuopion toimiston laatimaa luontoselvitysraporttia. Kokonaisuutena raportti on kaavatyössä omana erillisenä asiakirjanaan täydellisine liitekarttoineen, ja se on saatavilla Hirvensalmen kunnasta. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella (39 ) ja rantayleiskaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella (73 ). Luonto- ja maisemaselvityksessä osoitetaan alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellään luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esitetään suositukset maankäytöstä. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Kaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnin, karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella. Varsinaiseen luontoselvitykseen sisältyy linnustoselvitys vesilinnuston (kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut) osalta. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin ja Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Maastossa liikuttiin veneellä rannan tuntumassa ja välillä rantautuen. Linnustoselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa kaava-alueen linnustollisesti tärkeimmät alueet, harvinaiset ja uhanalaiset pesimälinnut sekä muodostaa yleiskuva alueen pesimälinnustosta. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotettiin luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Maisema

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 ( 55 ) Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Alue on rakenteeltaan seudulle tyypillistä ruhjelaaksojen muovaamaa jyrkkäpiirteistä, suuntautunutta kalliomäkimaisemaa. Pinnanmuodot ovat pienipiirteissään vaihtelevia ja maaston suhteelliset korkeuserot suuret. Topografialtaan korkeinta seutua ovat Suonteenlahden ympäristö, Vahvajärven eteläosa sekä Hämeenmäen alue. Pohjoiseteläsuuntaiset moreeniselänteet kohoavat ympäristöään selvästi korkeammalle. Osin mäkimaastoa luonnehtivat loivarinteiset, matalahkot moreeniselänteet. Maisemat ovat vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen muodostamaan mosaiikkia. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Rantametsät ovat mäntyvaltaisia, alavat rannat koivuvaltaisia. Kaskeamisen merkit näkyvät edelleen metsäluonnossa lehtipuiden suhteellisen suurena osuutena. Soita on harvakseltaan. Yleensä ne ovat pienialaisia rämeitä ja korpia. Laajimmat peltoalueet sijaitsevat korkeammilla mäkimailla. Vesimaisemaan erottuvia peltomaisemia on selvitysalueella niukasti. Kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen. Asutus on perinteisesti sijoittunut laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. Nykyinen asutus koostuu vanhoista kylistä ja asutusrykelmistä sekä yksittäisasutuksista. Kissakosken kanavan rakentaminen liittyi teollisuusyhteiskunnan kehitykseen. Loma-asutus on paikoin varsin tiheää eteenkin Suonteen Tuukkalanlahdella, Tehriselällä ja Seppälänlahdella, Iso- Sämpiällä ja Sämpiällä. Selvitysalueella on kaksi kulttuurimaisemaltaan arvokasta aluekokonaisuutta: Hämeenmäen-Hurrilan kylämaisema ja Kissakoski. Nämä maisemakokonaisuudet ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Lisäksi on paikallisesti arvokkaita, vesimaisemaan erottuvia peltomaisemia. Maa- ja kallioperä Alueen kallioperä on suurimmaksi osaksi svekofennialaista Saimaan liuskealuetta. Selvitysalueen kallioperässä vaihtelevat happamat syväkivet (mm. granodioriitti, graniitti), pintakivet (mm. kiilleliuske ja -gneissi) sekä emäksiset kivilajit (mm. amfiboliitti), joita esiintyy lähinnä juonteina. Valtaosin kallioperä on granodioriittia. Graniittia esiintyy paikallisesti mm. Vahvajärven Töllinmäessä ja lounaisosissa (mm. Lampuunlahdenniemi) sekä Suonteen Onkiniemen alueella. Selvitysalueen pohjois- ja eteläosissa vallitsevana on kiillegneissi. Sitä on etenkin Pyörnilän kylän alueella (mm. Särkilammen ympäristössä), Suonteen kaakkoisosassa sekä Vahvajärven ja Iso-Sämpiän välisellä alueella. Maaperä on lähes kauttaaltaan moreenia. Vesiluonto Selvitysalueen vedet kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (14). Pääosin vedet kuuluvat Mäntyharjun reitin (14.9) yläosan, Puulan alueeseen (14.92). Puulan ja sen yläpuoliset vesistöt purkautuvat Kissakosken, Tuhankosken ja Ripatinkosken kautta Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Selvitysalueen länsiosan vedet kuuluvat Sysmän reitin Ylä-Suonteen vesistöalueeseen (14.85). Suontee on Sysmän reitin latvavesiä. Selvitysalueen vesistöt ovat karuja ja kirkasvetisiä. Järvet ovat lisäksi matalia, keskisyvyys on alle 7 m. Poikkeuksen muodostaa Suontee, joka syvimmillään on yli 40 metriä.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 ( 55 ) Selvitysalueen pääjärvi Suontee (124 km 2 ) on erittäin karu ja kirkasvetinen Sysmän reitin latvavesi. Suonteen järviala on poikkeuksellisen suuri verrattuna sen valuma-alueeseen. Tästä ja valuma-alueen ominaisuuksista johtuen se on keskeisiltä osiltaan hyvin niukkahumuksinen ja karu järvi. Osaa matalista lahdista vaivaa pääosin metsäojitukseen liittyvä lietteen kertyminen ja siihen liittyvä vesikasvien lisääntyminen. Kasvillisuus Selvitysalue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen ala-alueeseen, ja Etelä-Savon eliömaakuntaan. Selvitysalueen metsät ovat puustoltaan mäntyvaltaisia. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kankaat. Myös kuusi- ja havupuukankaita esiintyy säännöllisesti. Kallioisille alueille sijoittuvat kanervatyypin (CT) kuivat kankaat sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaat. Hirvensalmi sijaitsee Järvi-Suomen ja Keski-Suomen viettokeitaiden ja rahkakeitaiden suokasvillisuusvyöhykkeellä, Etelä-Suomen keidassoiden suoyhdistelmätyyppi-alueella. Selvitysalueen suurimmat suot sijaitsevat Suonteen kaakkoisilla ranta-alueilla, kuten Sahinsuon luonnontilainen suokokonaisuus. Pääosin alueen suot ovat pienialaisia ja ojitettuja. Erittäin karu ja kirkasvetinen Suontee kuuluu vesikasvillisuuden perusteella nuottaruohotyypin järviin (Lobelia-tyyppi). Koska kirkkaan veden läpi siivilöityy runsaasti valoa, pohjaruohot menestyvät hyvin ja ovat tälle järvityypille luonteenomaisia. Selvitysalueen ruskeavetiset pienet järvet ja lammet kuuluvat vesikasvillisuuden perusteella valtaosin korte-ruokojärviin (Equisetum-Phragmites tyyppi), jossa on osia molemmista järvityypeistä. Eläimistö Alueen arvokkaat lajit Nisäkäslajisto on Etelä-Savolle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava, kettu ja majava. Saukkoa on tavattu mm. Vahvajärven ja Iso Metsälammen välisellä Tuhankoskella. Suurpetokanta on vahvin ilveksen osalta. Karhuja ja susia tavataan yksittäisinä vaeltavina yksilöinä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, Liito-orava (Pteromys volans) ja Saukko (Lutra lutra). Lintudirektiivilajit, Kaakkuri (Gavia stellata), Kalasääski (Pandion haliaetus), Kalatiira (Sterna hirundo), Koskikara (Cinclus cinclus), Kuikka (Gavia arctica), Laulujoutsen (Cygnus cygnus), Pyy (Bonasa bonasia), Metso (Tetrao urogallus) ja Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos). Äärimmäisen uhanalaiset lajit (CR), Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) Vaarantuneet lajit (VU), Ampuhaukka (Falco columbarius),selkälokki (Larus fuscus), Liito-orava (Pteromys volans), Naurulokki (Larus ridibundus), Tiltaltti (Phylloscopus collybita), Hirvenkello (Campanula cervicaria)

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 ( 55 ) Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit, Saukko (Lutra lutra), Kaakkuri (Gavia stellata), Kalasääski (Pandion haliaetus), Koskikara (Cinclus cinclus), Käki (Cuculus canorus), Metso (Tetrao urogallus), Teeri (Tetrao tetrix), Ketonoidanlukko (Botrychium lunaria), Kelta-apila (Trifolium aureum) Alueellisesti uhanalaiset lajit, Norkkusammal (Antitrichia curtipendula), Keltaapila (Trifolium aureum), Koskikara (Cinclus cinclus), Isokuovi (Numenius arquata), Metso (Tetrao urogallus) 5 ALUSTAVAT TAVOITTEET 5.1 Perusselvitykset tavoitteiden pohjana Yleiskaavan tärkeimpiä työvaiheita ovat olemassa olevan tilanteen perusteellinen inventointi ja tavoitteiden asettaminen niiden pohjalta. Aluetta tarkastellessa otetaan huomioon useat eri maankäyttötarpeet, kuten asuminen, loma- asuminen, virkistys, maa- ja metsätalous, suojelu, liikenne jne. Rantayleiskaavan tavoitteissa määritellään yleiskaavan suunnitteluperiaatteet; kuinka maankäyttöä tullaan ohjaamaan suunnittelualueella ja kaavaalueeseen kuuluvien saarien rantavyöhykkeellä ja kuinka luonto-olosuhteet, ympäristöarvot, virkistyskäyttö, elinkeinot ja palvelut sekä yleiset muut tarpeet tullaan ottamaan huomioon aluetta suunniteltaessa. Suurin osa suunnittelualueesta on normaalisti rakennettavissa olevaa rantaa, tai kestää lievää rakentamista. Alueen rakennettavuus sekä luonnonolot otetaan huomioon mitoitusaluejaossa. Yleiskaava-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, lainsäädännön säädökset, maakuntakaavan varaukset (seutukaavavaraukset), erilliset suojeluohjelmat ja päätökset sekä vahvistetut rantakaavat ja rantaasemakaavat tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaikissa jälkeen hyväksyttävissä kaavoissa ja valtion viranomaisten tekemissä päätöksissä tavoitteet on otettava huomioon. Vuoden 2008 marraskuussa Valtioneuvosto päätti tarkistaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita siten, että uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Tarkistuspäätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. (Ympäristöministeriö)

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 ( 55 ) Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. (Ympäristöministeriö, Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista voidaan poimia seuraavia rantaalueiden kaavoitusta koskevia kokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleiskaavoituksessa huomioitavia lakeja ja pykäliä: Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8)

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 ( 55 ) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saavutettavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 37 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 5) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; 6) elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 9) mahdollisuudet eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; sekä 10) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavassa ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Rauhoitetut luonnontyypit Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain ( /1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista(*) säädetään luonnonsuojelulain 46 ja 47 ja -asetuksen 21 ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 ( 55 ) säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ja - asetuksen liite 5). Vesilaki Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Metsälaki Metsälain erityisbiotoopit Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: Lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä Pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Inventointitiedot Rakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien jne. inventointi antaa suuntaviitan, mille alueille uutta pysy-

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 ( 55 ) 5.2 Yleiset tavoitteet vää asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä pääasiassa lisäämään. Se antaa myös suuntaviitan, mihin virkistysalueet ja -reitit tulee ohjata. Luontoselvityksen perusteella tavoitteisiin asetetaan alueiden uuden rakennusoikeuden määrä eli mitoitus, ja mille alueille uutta rakennusoikeutta tai muita toimintoja ei tule lainkaan osoittaa. Tavoitteiden päätarkoituksena on ohjata ja määritellä pääasiassa ranta-alueelle sijoittuva rantarakentaminen loma-asutuksen ja ympärivuotisen asumisen sekä myös alueen matkailun ja elinkeinojen osalta ottaen huomioon luonnonarvot ja suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyskäyttö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Yleiskaavan tulee selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä ja yleiskaavan mukaisen rantarakentamisen rakennusluvat voidaan myöntää pääsääntöisesti yleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa esitettävien tiiviimpien matkailu-, kyläasutus- ja mökkikyläalueiden toteuttaminen edellyttää yleensä osayleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Alueella onkin useita ranta-asemakaavoja laadittu tiheämmille loma-asumiskeskittymille ja matkailupalveluihin keskittyneisiin kohteisiin. Matkailupalvelujen tukemiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleiskaavaratkaisuilla tulee tukea pysyvän asutuksen ja kyläkeskusten kehittämistä ja sen palvelujen parantamista, maa- ja metsätalouden sekä niiden liitännäiselinkeinojen sekä virkistyksen ja muiden yleisten tarpeiden ja liikenteen kehittämistä. Hirvensalmen kyläverkko tällä alueella on melko tiheää, tosin varsinaista asumista suoraan tukevia palveluja ei juuri ole päätaajaman ulkopuolella. Osalle varsinaisista kyläalueista ei kaavarajaus (200 metriä rannasta) lainkaan yllä, sillä kylät eivät aina ulotu rantaan saakka. Tällöin kyläalueen tukeminen kaavalla vaatii erityistä pohdintaa mm. asuinalueiden sijoittamisen kannalta. Yleiskaavaa laaditaan yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa siten, että kaava tyydyttää alueen maanomistajien enemmistön toivomuksia kuitenkaan ympäristö- ja virkistysarvoja vaarantamatta. Yleiskaavalla pyritään säilyttämään alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot. Oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta voidaan poiketa, mikäli poikkeaminen ei vaikeuta kaavan toteuttamista, kaavan tarkoitusta ja naapurien oikeusturvaa. Kaavan mukaisen rakennusoikeuden ylittäminen tai rakentamiseen tarkoitetun alueen sijainnin oleellinen muuttaminen vaatii poikkeusluvan, yleiskaavan muutoksen tai ranta-asemakaavan. Vähäinen poikkeaminen alueiden rajoista on yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen usein mahdollista suoraan rakennuslupaviranomaisen päätöksellä. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. 5.3 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet Rantarakentaminen Suunnittelualue on haja-asutusaluetta. Rantayleiskaavan avulla annetaan ohjeet ilman detaljikaavaa tapahtuvalle rantarakentamiselle. Rakentaminen katsotaan rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys rantaviivasta on enintään noin

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 ( 55 ) 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittumattoman alueen rakennusoikeuden vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti. Rantarakentamiseen tulee liittää määräykset mm. rakennuspaikan koosta, rantaviivan pituudesta, rakennusten etäisyydestä rannasta ja soveltuvuudesta luonnonympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain määräykset rakennuspaikan soveltuvuudesta tulee ottaa huomioon Taajamien lähialueet, kyläalueet ja ympärivuotinen asutus Ympärivuotinen asutus keskittyy edellä mainituille alueille, jotka sijaitsevat ranta-alueen läheisyydessä. Ranta-alueen ulkopuolisen pysyvän asutuksen maankäyttötarpeet ulottuvat usein myös ranta-alueelle asti. Ympärivuotista asutusta sijoittuu paikoitellen myös ranta-alueelle. Lisäksi pysyvää asutusta sijoittuu hajanaisesti suunnittelualueelle maanteiden varteen. Pysyvän asumisen osalta otetaan huomioon aluevarauksina nykyisten ympärivuotisten asuinalueiden lisäksi niiden laajenemisalueet erityisesti Pyörnilä ja Kuitulan kyläalueiden läheisyydessä (AT) sekä myös mahdolliset uudet asuinalueet sekä rakennettuun ympäristöön liittyvät hankkeet ja suunnitelmat, kuten kylä- tai ideasuunnitelmat. Pysyvän asumisen osalta tavoitteena on ohjata sitä olemassa olevan asutuksen läheisyyteen palveluja (koulut yms.) tukeville alueille, joilla on valmiit liikenneyhteydet ja jotka sijaitsevat lähellä nykyistä kunnallistekniikan verkostoa. Ympärivuotisen asutuksen sijoittamisesta ranta-alueelle laaditaan määräykset, jotka ohjaavat mm. sijoittelua ja jätevesien käsittelyä. Pysyvän asumisen sijoittamista saariin joihin ei ole tieyhteyttä ei suositella, sillä sinne esim. mahdollisten erilaisten kuljetuspalveluiden ja muiden palvelujen ulottaminen on kunnalle kallista ja hankalaa. Saariasutukselle myös pelastuspalveluiden saamisen turvaaminen on erityisen hankalaa. Pysyvän asumisen painopistealueet rantavyöhykkeellä: o o o o o Pyörnilä Laukkula Kuitula Parkkola-Kissakoski Ripatti-Ryngänkylä Uusia asuinrakennuspaikkoja sekä palveluja tulisi suosia näillä alueilla jo olemassa olevien asuinrakennusten, yleisten ja yksityisten palvelujen ja teiden läheisyyteen nk. rakennusvalmiille alueelle ja toissijaisesti asuinrakennuspaikkoja tulisi suosia myöhemmin käytettävälle alueelle, jolle joudutaan rakentamaan myös tieyhteydet. Uuden asuinrakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 ( 55 ) Loma-asutus Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 metriä rantaviivasta. Asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosalatavoite on 350 k-m 2. Osayleiskaavalla määritellään rantavyöhykkeellä tapahtuvan rakentamisen, pääasiassa lomarakentamisen, suurin sallittu kokonaismäärä ja sijainti. Loma-asutuksen osalta tavoitteina ovat maanomistajan rakennusoikeuden turvaaminen ja sen osoittaminen tasapuolisesti maanomistajien kesken ympäristöarvoja vaarantamatta sekä loma-asutuksen ohjaaminen siihen soveltuville alueille joilla on jo loma-asutusta. Uudisrakentamista pyritään keskittämään mannerrannoille ja rakennettuihin saariin. Uutta loma-asutusta pyritään ohjaamaan ryhmiin, jolloin rantaviivaa jää vapaaksi yleisiin tarpeisiin, jokamiehen -oikeudella tapahtuvaan ulkoiluun sekä virkistykseen. Vapaata rantaa jätetään alueella mahdollisimman paljon. Rakennuspaikat tullaan sijoittamaan suurempiin kokonaisuuksiin. Tällä tavalla varmistetaan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä. Yhteisrantaisten loma-asuntoalueiden, matkailuelinkeinojen ja tiiviimmin rakennettavien alueiden osalta suositellaan ranta-asemakaavan laatimista. Avoimet ranta-alueet, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet tulisi jättää maisemallisista syistä rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista ei tulisi sallia alle hehtaarin saarille. Myös pienten lampien osalta tulee tarkoin harkita soveltuvuus rakentamiseen. Pienten lampien rannalle voidaan osoittaa rakennuspaikkoja, mikäli maanomistajalla ei ole muualla kaava-alueella rantaa tai ranta muualla soveltuu heikosti rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat ja sekä rakennetut loma-asunnot otetaan huomioon kaavassa sellaisenaan, ellei pakottavaa syytä muuhun ole. Rakennusoikeuden siirroilla saman maanomistusyksikön sisällä tulee sallia tiivistä loma-asuntorakentamista palvelujen ja hyvien yhteyksien läheisyyteen, mikäli se luontosuhteiltaan siihen soveltuu. Uudisrakentamisessa rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m 2 ja suoraan mitatun rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 metriä. Loma-asunnon rakennuspaikan suurin yhteen laskettu kerrosala, joka sisältää kaikki rakennukset, saa olla enintään 250 k-m 2. Lomarakennukset saa sijoittaa koon mukaan seuraavasti: Alle 80 k-m 2 20 metrin päähän ja yli 80 k-m 2 40 metrin päähän rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 k-m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on viisi (5).

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 21 ( 55 ) Matkailu, palvelut ja elinkeinot Mikäli uusia loma-asuntoja sijoitetaan vanhojen lomarakennuspaikkojen läheisyyteen, tulisi ympäröivä rakennuskanta ottaa huomioon uutta rakennusta suunniteltaessa. Julkiset ja yksityiset palvelut Kyläalueiden palveluja ja elinkeinoja tulee tukea ja kehittää. Olemassa olevien palvelujen säilymistä tulee edistää maankäyttöratkaisuissa. Tavoitteena on myös uusien rinnakkaiselinkeinojen ja sitä kautta lisätulojen hankkimisen mahdollistaminen. Matkailu Matkailupalvelujen kehittäminen on yksi yleiskaavan merkittävistä tavoitteista. Alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti Suonteen läheisyys mahdollistavat monipuolisten palvelujen tarjonnan. Alueen luonteeseen soveltuvat parhaiten pienimuotoiset palveluyksiköt, jotka täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Toimintojen kehittämiskohteita ovat esim.: * Majoitus ja ravintolapalveluja voidaan joustavasti kehittää esim. maatilamatkailun ja mökinvuokraustoiminnan yhteydessä. * Veneilypalveluja voidaan edelleen kehittää olemassa olevien palvelujen yhteyteen. * Alueen luonnonolosuhteisiin hyvin soveltuvien ns. elämysmatkailuun liittyviä kehittämiskohteita voisi olla esim.: * Kalastusretket ja virkistyskalastus * Caravan-, leirintä- ja telttailu alueet * Melontareitit ja leiripaikat * Vaellus ja ulkoilureitit Maatilamatkailua ja loma-asuntojen vuokraamista elinkeinonaan harjoittaville yrittäjille tulee luoda mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen merkitsemällä ne yleiskaavaan matkailualueina, joille laaditaan tarvittaessa tarkemmat toteuttamissuunnitelmat. Kalastus Perinteiset ja mahdollisesti käytössä olevat tärkeät apajapaikat sekä kutupaikat tulisi säilyttää jättämällä ne rakentamiselta ja muulta maankäytöltä vapaaksi. Virkistyskalastuksen mahdolliset kehittämistarpeet tulisi ottaa huomioon. Kalastuksen kannalta merkittävää on myös venevalkamien parantaminen. Venevalkamia pyritään merkitsemään kaavaan mahdollisuuksien mukaan. Maa- ja metsätalous

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Info 20.6.2017 16.6.2017 Page 1 Suunnittelualue 16.6.2017 Page 2 16.6.2017 Page 3 Lainsäädännöllinen perusta 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.

Lisätiedot

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA 1 HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA MERKINNÄT: AM/1 Maatilantalouskeskusten alue Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja

Lisätiedot

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS Muutos koskee tilaa 407-3-30 Kouranta 11.11.2016 luonnos Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 KAAVA-ALUE,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA Valtuusto 10.4.2012 10 1 HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA RANTAOSAYLEISKAAVA ON TULLUT VOIMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ 25.6.2012 111 LUKUUNOTTAMATTA TILOJA: SUVIRANTA 419-7-1, HONKALA 423-1-94,

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Hirvensalmen kunta Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan. Ranta-asemakaava laaditaan osalle tilaa 1:163

Hirvensalmen kunta Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan. Ranta-asemakaava laaditaan osalle tilaa 1:163 FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Hirvensalmen kunta Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA HEMLANDSSKATANIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MUSTASAAREN KUNTA HEMLANDSSKATANIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MUSTASAAREN KUNTA HEMLANDSSKATANIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.5.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA KIRKONKYLÄN TAAJAMAN YLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

SAVITAIPALEEN KUNTA KIRKONKYLÄN TAAJAMAN YLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA SAVITAIPALEEN KUNTA KIRKONKYLÄN TAAJAMAN YLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA PÄIVITETTY 3.7.2015 SAVITAIPALEEN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I 3.7.2015 Kirkonkylän taajaman yleiskaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS FCG Rautalammin kunta SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 15.12.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus 1 RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus MERKINNÄT: A Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalla

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

SUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUONENJOKI RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN 3.3.2016 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavan muuttaminen Maankäytönsuunnittelu (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(10) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHMOISTEN SISÄJÄRVIEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILAA SELKÄRANTA (291-402-10-65) JA MÄÄRÄ-

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000 VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000 MERKINNÄT: A/1 AP AM ARA/1 RA/1 RA-s/1 Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67 Kaavaselostus, ehdotus 3.4.2013 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Ruokolahden rantayleiskaavan, Alue I: Saimaa ympäristöineen muutos - Valkinhovin alue

Ruokolahden rantayleiskaavan, Alue I: Saimaa ympäristöineen muutos - Valkinhovin alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VALKINHOVI OY Ruokolahden rantayleiskaavan, Alue I: Saimaa ympäristöineen muutos - Valkinhovin alue FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20946P002 1 (8) P20946P002 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Mäntyharjun kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE Kaavaselostus, ehdotus Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000 Kaavamääräykset 1(5) KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000 MERKINNÄT: A AP Asuinalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA YLEISTÄ "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN, S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN, TILAT 407-7-80 LEPOLA JA 410-2-219 MÖKÄRÄSAARET Kaavaselostus ehdotus 20.3.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4. Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot