Partio muutoksen tuulissa PARTIOLIPPUKUNNAN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Partio muutoksen tuulissa PARTIOLIPPUKUNNAN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUKSIA"

Transkriptio

1 Partio muutoksen tuulissa PARTIOLIPPUKUNNAN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUKSIA

2 PARTIO MUUTOKSEN TUULISSA Teksti: Linda Manner Kiitos avusta: Anna Kolehmainen, toimiston väki, kommentoijat sekä esimerkkilippukuntien yhteyshenkilöt Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry 2009 Projekti on saanut rahoitusta Opetusministeriöltä. 2

3 SISÄLLYS 1. ALUKSI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ...6 TEORIAN KAUTTA...6 VIESTINTÄÄ...7 MENETELMIÄ JÄSENHANKINTA...10 PARTIO NETISSÄ...10 KAVERIT KOKOUKSEEN JA RETKELLE!...11 KOLON AVOIMET OVET...12 KOULUKAMPANJAT...12 LIPPUKUNTALEHTI JAKOON!...13 KAIKKI MUKAAN...13 AIKUISET MYÖS! LIPPUKUNTIEN YHDISTYMINEN...16 HYÖDYT JA HAASTEITA...16 MISTÄ ALOITTAA?...16 YHTEISTÄ KULTTUURIA LUOMASSA...17 KÄYTÄNNÖN KIEMUROITA LIPPUKUNNAN MUUTTO...22 KÄYTÄNNÖN ABC KOLON MUUTTOON...22 KOLOA ETSIMÄSSÄ...23 LIPPUKUNTA MUKAAN!...25 UUTTA VOIMAA LIPPUKUNNAN ERIKOISTUMINEN...27 ERIKOINEN PARTIO...27 METSÄÄN MARS...28 MERILLE...29 SISULLA ETEENPÄIN! YHTEISTYÖ...32 LÄHEISET LIPPUKUNNAT...32 ALUEOHJAAJAT...33 TAUSTAYHTEISÖ TUKENA...33 VANHEMPIEN JA VANHOJEN JÄSENIEN APU...34 KANNATUSYHDISTYS...35 KIITTÄMINEN LIPPUKUNNAN PURKAMINEN...38 HELPOTUKSEN HUOKAUS...38 VARAT JA IRTAIMISTO ETEENPÄIN LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTOA

4 1. ALUKSI Tässä julkaisussa käsitellään lippukunnan muutosmahdollisuuksia elinvoimaisen ja toimivan lippukunnan hyväksi. Julkaisuun on koottu ideoita ja mahdollisuuksia avuksi lippukunnanjohtajalle ja lippukunnan johtajistolle. Tarjolla ei ole valmiita vastauksia ongelmiin, vaan uusia ideoita ja ajatuksia oman lippukunnan toimintaan. Ajatuksien lisäksi mukana on myös käytännön vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Kirjanen tarjoaa uutta näkökulmaa ja toivottavasti onnistuu myös herättämään innostusta hyvään partiotoimintaan. Partiossa perinteillä ja lippukuntakulttuurilla on tärkeä asema. Ainutlaatuisen lippukuntahengen ja perinteiden säilyttäminen onkin vaalimisen arvoinen asia, ja joustavat muutokset voivat auttaa siinä. Lippukunta tarvitsee siis jämäkkyyttä, mutta ei jäykkyyttä. Avoimuus uudelle ja uskallus toimia ovat avaintekijöitä sekä haasteiden edessä, että lippukunnan jokapäiväisessä toiminnassa. Lippukunnan johtajiston on hyvä pitää mielessä se, että oma lippukunta on sellainen, kuin miksi se tehdään. Se, että jokin asia on aina tehty jollain tavalla, ei välttämättä ole vaatimus siitä, että se pitäisi tulevaisuudessakin tehdä niin. Lippukunnan johtajiston on hyvä muistaa, että juuri he ovat niitä henkilöitä, jotka johtavat lippukuntaa ja päättävät lippukunnan tulevaisuudesta. Onko tavoitteena paljon jäseniä, johtajia, hyvä ohjelma, osaavat partiolaiset, pitkäjänteinen toiminta vai jotain muuta vielä upeampaa? Luokaa lippukunnallenne realistiset, mutta kunnianhimoiset tavoitteet ja toimikaa saavuttaaksenne ne! Monet tässä vihkossa esitellyistä muutoksista liittyy ohjelman laadun parantamiseen. Ohjelman laatu onkin partiossa kaiken alku ja juuri; vaikka lippukuntaan tulisi vuosittain paljon uusia jäseniä, ei kukaan jää partioon, jos ohjelma on huonoa tai sitä ei ole. Suomen Partiolaisten Exit -tutkimuksesta selviää, että yleisin syy partiosta eroamiseen oli se, että partiossa ei ollut riittävästi mielekästä tekemistä tai partiossa oli tylsää. 23,8 % vuotiaista helsinkiläisistä on ollut partiossa. Paljon saa siis aikaan jo sillä, että pitää kiinni nykyisistä jäsenistä! Julkaisussa käsitellään aluksi muutosvastarintaa kevyellä teoriaosuudella, sekä myös käytännön tasolla. Alussa on luku jäsenhankinnasta, joka on tärkeää monessa eri muutoksessa, sekä jatkuvassa toiminnassa. Itse muutosmahdollisuuksia käsittelevät luvut ovat lippukuntien yhdistyminen, lippukunnan muutto, erikoistuminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Lippukunnan purkaminen on omassa luvussaan. Jokaisessa luvussa on myös esimerkki elävästä elämästä, lippukunnasta, joka on toteuttanut jonkin ison muutoksen tai projektin. 4

5 Vihko kokoaa paljon eri partiomateriaaleja yhteen, kuten viestintää, oppaita eri aiheista ja markkinointimateriaalia lippukunnalle. Vihkosen lopusta löytyy lähdeluettelo, jonne on kerätty kaikki tekstissä mainitut materiaalit, osoitteet ja oppaat. Toivottavasti vihkosesta on todellista hyötyä lippukunnalle. Iloisia lukuhetkiä! 5

6 2. MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Uusia muutoksia suunnitellessa saattaa esiintyä muutosvastarintaa. Muutosvastarinnalla tarkoitetaan vastahakoista suhtautumista muutokseen. Toisaalta sen voi käsittää negatiivisena vastaanhangoitteluna kaikelle uudelle, joka rikkoo tuttua kaavaa ja perinteitä, toisaalta vastarintaa syntyy silloin kun muutos tapahtuu jäsenelle tärkeässä ryhmässä ja he kokevat, että päätökset on tehty ilman heidän suostumustaan. Tai silloin, kun päätös on auttamatta huono. Kritiikki ei siis ole pahasta. Mitä tapahtuisikaan organisaatiossa, jossa kukaan ei kyseenalaistaisi mitään? Muutosvastarintaa ei kannata säikähtää, vaan keskustella asiasta reilusti ja avoimesti. Muutosvastarintaa voi pehmittää hyvällä viestinnällä, keskustelulla ja oikeudenmukaisilla menettelytavoilla päätöksenteossa. Lippukunnan viestintäilmapiiri on hyvä pitää avoimena jokapäiväisessä toiminnassa, mikä auttaa paljon myös muutoksissa. Seuraavassa pieni teoriapläjäys, sekä käytäntöä muutosvastarinnan voittamiseksi. TEORIAN KAUTTA Sosiaalipsykologian klassikkotutkija Edgar H. Schein on kirjoittanut muutosvastarinnasta näin: Eräät havainnot viittaavat siihen, että parhaita tapoja auttaa järjestelmää muuttumaan ja sopeutumaan on järjestelmän osallistaminen tarpeellisten muutosten toteuttamismenetelmiä koskevaan päätöksentekoon. Mitä kiinteämmin järjestelmä, jonka on muututtava, osallistuu muutoksen toteuttamisen suunnitteluun, sitä vähemmän se vastustaa muutosta ja sitä pysyvämpi muutoksesta tulee. - Edgar H. Schein, 1969 Jos Scheinin viime vuosisadalta löytyneen kimurantin lainauksen repii auki ja kappaleiksi, sieltä löytyy muun muassa seuraavaa: keino voittaa muutosvastarinta ja vahvistaa muutosta on osallistaminen. Osallistamisella tarkoitetaan sitä, että päätöksentekoon tulee ottaa mukaan ne, joita päätös koskee. Yhdestä näkökulmasta osallistamisen periaate pohjaa oikeudenmukaisuuteen. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden (sinä leikkaat kakun, minä otan ensimmäisen palan) periaatteen mukaan on oikeudenmukaista ottaa ihmiset mukaan päättämään heitä koskevista asioista. Tärkeintä tässä oikeudenmukaisuuden lajissa on se siis se, kuinka sitä jotain päätöstä (tai muutosta) tehtäessä menetellään. (Johdatus sosiaalipsykologiaan, 2004) 6

7 Pitää muistaa myös, että osallistaminen ei ole vain keino muutoksen toteuttamiseen, vaan jatkuvaa johtamista. Hyvä viestintä on tällaisen osallistamisen perusasioita. Osallistamisen myötä toimintaan saa myös uusia ideoita ja voimaa. Perimmäisin tavoite osallistamisessa on jäsenten sitoutuminen organisaatioon. Osallistaminen Miksi? Miten? Muutosvast arinnan voittaminen Ideoita ja voimaa muutokseen ja toimintaan Sitoutuminen Hyvä viestintä Toiminnan suunnittelu yhdessä Päätöksien teko yhdessä VIESTINTÄÄ Osallistaminen toimii myös hyvänä lippukunnan johtamisen strategiana, vaikka tiedossa ei olisikaan suuria muutoksia. Hyvä viestintä on yksi osallistamisen keino ja lippukunnan toiminnassa yksi perusedellytyksistä. Viestintää tarvitaan sekä muutoksen hetkellä, mutta myös jokapäiväisessä toiminnassa. Se, että jäsenet, johtajat, vanhemmat ja muut tahot ovat perillä lippukunnan tapahtumista, auttaa lippukuntaa sekä hyvinä, että huonoina aikoina. Silloin kun lippukunnan tilanne on kaikilla tiedossa, on myös tulevista isoista muutoksista kertominen ja keskustelu helpompaa. Täytyy myös muistaa, että viestintä on kaksisuuntaista: on hyvä myös kuunnella, pelkän puhumisen sijaan. Esimerkiksi sen takia vanhempien tapaaminen kasvokkain on tärkeää. Hyvänä viestintäkanavana toimivat lippukunnan nettisivut ja lippukuntalehti. Sähköpostilistat ovat mainioita työkaluja sekä johtajiston kesken, että vanhempien kanssa. Niiden avulla on nopeaa ja vaivatonta lähettää postia ajankohtaisistakin asioista. Vanhempainillat ovat myös tärkeitä: illoissa vanhemmat ja johtajat tapaavat henkilökohtaisesti kasvokkain. Lisää ulkoisesta viestinnästä voi lukea seuraavasta jäsenhankintaa käsittelevästä luvusta. 7

8 MENETELMIÄ Osallistamisen ajattelutapaa voi soveltaa kaikkien lippukunnan jäsenien kanssa, pienimmistä sudenpennuista vanhimpiin johtajiin. Lippukunta on tärkeä myös kaikista pienimmille jäsenille, kuten vanhoille johtajillekin. Lippukunnan pienimmille (ja miksei hieman vanhemmillekin karkkihaille) lippukunnasta voi kertoa makoisan leikin avulla. Lippukunnan rakennetta voi tarkastella karkkikaavion avulla: jokaista sudenpentua vastaa mariannekarkki, seikkailijaa laku, hallituksen jäsentä konvehti jne. Nämä karkit järjestetään yhdessä organisaation mukaisesti sudenpentulaumoihin, seikkailijaryhmiin, muihin jäseniin ja vaikka taustaryhmiin. Niitä voidaan tarkastella; missä kohtaa on vähän jäseniä, mikä on lippukunnan suurin ryhmä. Jos yhdistyttäisiin sisarlippukunnan kanssa yhdeksi, miltä sitten näyttäisi? Lopuksi lippukunta voidaan syödä! Vinkit osallistamiseen karkkikaavio uuden kolon remontointi ystäväryhmä toisesta lippukunnasta lippukuntien yhdistyessä lippukuntasimulaatio alueen karttojen tarkastelu jäsenkehityksen tarkastelu lukuina ja käyränä Plus-hankkeen lippukuntakohtaisten lukujen tarkastelu kaupungin väestönkehitysarvioiden tarkastelu hyvä viestintä ja avoin keskustelu Samantapainen hieman informatiivisempi organisaatiokaavio voidaan käydä läpi johtajiston kanssa lippukuntasimulaattorin avulla. Lippukuntasimulaattorin pohja 8

9 Jokainen lippukunnan jäsen merkitään paperilapulle syntymävuotensa kanssa ja järjestetään pohjalle ikäkausien ja ryhmänsä mukaan. Lippukunnan pestit voi merkitä myös erillisille tarralapuille ja sitten kiinnittää oikeaan johtajaan. Tällainen organisaatiokaavio näyttää hyvin lippukunnan todellisen tilanteen sekä jäsenistön mukaan, että johtajiston pestien mukaan. Tästä on myös helppo lähteä ideoimaan miltä lippukunta voisi Organisaatiopsykologia. Edgar H. Schein, 1969, Gummerus Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helkama ym., 2004, Edita näyttää, ja merkitä ikäkausista puuttuvat jäsenet tyhjillä lapuilla. Tämän jälkeen on hyvä pohtia keinoja: miten pääsisimme tavoitteeseen? Olisiko yhdistymisestä apua, vai löytyisikö uudelta alueelta lisää jäseniä? Polusta on hyvä hakea kaikki lippukunnan jäsenet, jotta kukaan, epäaktiivisempikaan, ei unohdu! 9

10 3. JÄSENHANKINTA Elinvoimainen lippukunta tarvitsee joka syksy uusia jäseniä, jotta jäseniä olisi joka ikäluokassa ja toiminta pysyisi pitkäjänteisenä. Joskus jäseniä saattaa riittää jonoksi asti, mutta hiljaisempina aikoina jäseniä on turha odottaa kololla peukaloita pyöritellen, ja tuumasta on ryhdyttävä toimeen aina säännöllisin väliajoin. Aktiivinen ote jäsenhankintaan kannattaa aina, ja erilaiset kampanjat ja tempaukset ovat hyvä tapa tavoittaa mahdollisia jäseniä. Myös jatkuva lippukunnan mainostaminen ja esiin tuominen eri tahoilla on tärkeää. Lippukunnasta saa ja kannattaakin pitää meteliä niin paljon kuin on mahdollista. Mainokset kauppojen, iltapäiväkerhojen, koulujen ja päiväkotien ilmoitustauluilla kannattaa pitää päivitettyinä. Monet vanhemmat soittavat piirin toimistolle ja kysyvät tietoa alueensa lippukunnista, joten lippukunnan yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla. Polku-jäsenrekisterissä on hyvä olla merkintä lippukunnan toivotun yhteyshenkilön kohdalla. Osallistuminen alueen tapahtumiin, joita järjestetään usein koulujen ja leikkipuistojen toimesta, on tärkeää lippukunnan näkyvyyden vuoksi. Myös kaupunginosalehteen hankkiutuminen vaikka jonkin tapahtuman tiimoilta on todella hyvää mainosta lippukunnalle sekä kova juttu lippukunnan jäsenille. Jäsenhankinnassa on tärkeää antaa oikea kuva lippukunnasta ja lippukunnan toiminnasta. Tämä pätee silloin kun kohteena ovat itse tulevat jäsenet, kuin myös vanhemmat. Lippukunnasta kertoessa voikin mielessään tarkistaa, vastaako tarina lippukunnan todellista tilannetta ja toimintaa. Lisää vinkkejä ulkoisesta viestinnästä ja vaikka lehteen pääsemisestä voi katsastaa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten julkaisusta Viestintäpakki - viestintävinkkejä lippukunnille tai Lippukuntakansiosta. Mainosmateriaalia lippukunnalle löytyy Suomen Partiolaisten julkaisemalta Lippukunnan markkinointi -DVD:ltä. DVD:ltä löytyy valmiit pohjat partioesitteisiin, joihin voi lisätä tietoa omasta lippukunnasta, juliste, Elämäsi seikkailu -partiovideo, sekä Suomen Partiolaisten logoja, joita voi käyttää mm. kirjeissä tai nettisivuilla. PARTIO NETISSÄ Uusia jäseniä tulee partioon joskus ihan itsestään. Usein nämä jäsenet ovat uusia ekaluokkalaisia, joiden vanhemmat etsivät sopivaa lippukuntaa lähialueelta. Ensimmäinen keino etsiä lippukuntia on katsoa netistä ja eräs lippukunnan tärkeä ulkoisen tiedotuksen 10 Viestintäpakki viestintävinkkejä lippukunnille Lippukunnan markkinointi - DVD Partiofakta-DVD

11 kanava onkin nettisivut. Jo se, että lippukunnalla ylipäätään on toimivat nettisivut, kertoo ulkopuoliselle paljon. Monelle sivut on ainoa tietolähde lippukunnasta ja senkin takia niihin kannattaa panostaa. Kuvat tapahtumista kertovat paljon, kuten myös johtajiston esittely. Tapahtumakalenterista näkyy käytännön toiminta, mikä varmasti kiinnostaa tulevaa partiolaista ja partiolaisen vanhempia. Sivujen päivittäminen on todella tärkeää. Vaikka jäsenet olisivat ajan tasalla lippukunnan tapahtumista, näyttää toiminta ulkopuolisille kuolleelta, jos sivujen uusin merkintä on viime kesän kaksi valokuvaa. Sivujen pitäminen ajan tasalla kannattaa tehdä mahdollisimman vaivattomaksi, esimerkiksi usein muuttuvan tiedon sijaan sivulle voi laittaa johtajan yhteystiedot. Lippukunnan nettisivujen aloittamiseen ja ylläpitoon saa apua mm. piiristä ja sen järjestämiltä Nettityöpaja -kursseilta, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Nettisivujen osoite kannattaa pitää ajan tasalla myös piirissä. Näin Polussa ja piirin sivuilla on oikea nettisivujen osoite. Valmiita nettisivupohjia ja -tilaa tarjoavat erilaiset palveluntarjoajat. Yksi palveluntarjoaja on Nettipartiolaiset (www.partio.net). Toinen yksinkertainen tapa hankkia lippukunnalle julkaisutilaa netistä on blogi, jonka saa helposti muokattua kauniiksi ja partiolippukunnan tarpeisiin sopivaksi. Yhden blogisivuston löytää osoitteesta Myös PartioWikiin voi käydä kirjoittamassa (wiki.partio.net) perustiedot lippukunnasta. Lippukunnan kannattaa myös päivittää tietonsa Suomen Partiolaisten palveluun, jossa mahdolliset jäsenet löytävät kartalta lähimmän lippukunnan. Sivut ovat osoitteessa Samaisesta osoitteesta löytää myös ohjeet lippukuntansa liittämiseksi kartalle. Nettityöpaja-kurssi wiki.partio.fi KAVERIT KOKOUKSEEN JA RETKELLE! Perinteinen tapa hankkia uusia jäseniä on kaverikokoukset. Kaverikokous ystävänpäivänä tai ihan tavallisena päivänä, joihin jokainen saa tuoda oman kaverin, on oiva tapa esitellä partiota sellaisena kuin se oikeasti on. Kokouksesta kannattaa sopia ajoissa, jotta tapahtuma saa ansaitsemansa huomion. Vaikka kaverikokous pidettäisiinkin ystävänpäivänä, kannattaa kokouksen ohjelma ja runko pitää tavallisen kokouksen kaltaisena. Ajatuksenahan on esitellä partion viikkotoimintaa mahdollisille jäsenille mahdollisimman aitona. Nyyttäreitä järjestetään kaikkialla, mutta partiotaitoja ja -leikkejä harrastetaan vain partiossa! 11

12 KOLON AVOIMET OVET Avoimet ovet voi järjestää vaikka kerran tai kaksi vuodessa. Niitä kannattaa mainostaa ajoissa päiväkodeissa, kouluissa, lehdissä, seurakunnassa. Partiokolon avoimet ovet voi myös järjestää jonkin taustayhteisön Banderolli on luonnollisessa koossa 60x200cm tapahtuman yhteydessä, jolloin kynnys lähteä katsomaan partiolaisten koloa on pienempi. Avoimissa ovissa voi tarjota mehua ja pullaa (tai vaikka suklaabanaaneja) ja järjestää lapsivieraille laululeikkejä. Esiin kannattaa ottaa mielenkiintoisia vanhojen vartioiden päiväkirjoja ja kellarikäytävään voi järjestää valokuvanäyttelyn tulostamalla kuvia menneistä tapahtumista. Myös lippukunnan lehtiä voi laittaa esille ihmeteltäväksi ja mukaan otettavaksi. Kolon päiväkirjaan voi pyytää nimen ja terveiset. Tärkeää on antaa vierailijoille mukaan esittelylappunen, jossa on lyhyesti perustietoa partiosta, lippukunnasta ja kokousajat sekä yhteystiedot. Loistavan esittelypaketin partiosta voi lainata piirin toimistolta. Piirin Alkupamauspaketissa Pääkaupunkiseudun on muun muassa Partio-Scout -banderolleja Partiolaisten kolmessa eri koossa, informatiivisia Alkupamauspaketti esittelylakanoita ja monenlaista materiaalia aikuisille vapaaehtoisille, leirikirjoja, partioohjelmavihko ja paljon muuta. Paketin voi varata piirin toimistolta. KOULUKAMPANJAT Erilaiset kampanjat ovat oiva tapa kiinnittää uusien jäsenten huomio. Kouluissa järjestettävät luokka-astekohtaiset tempaukset toimivat hyvin pienien ikäkausien korjaussarjana tai nuorimman ikäluokan houkutteluna partioon. Usein kouluissa toivotaan, että tempaus on yhtäläisesti sekä tytöille, että pojille. Tyttö- ja poikalippukuntien kannattaa tällaisissa tilanteissa yhdistää voimansa tai ainakin varmistaa, että alueen tyttö- tai poikalippukunnassa on tilaa ja ohjata uudet sudenpennut heille. Koulukampanjoissa on hyvä hyödyntää partion toiminnallista luonnetta. Rastirata makuupussiin ryömimiskisalla, partiotavaroiden kiminleikillä tai ehdottoman parhaalla partioleikillä iskee lapsiin. Partiomaiseen tapaan voidaan muodostaa ryhmistä vartioita ja keksiä vartiolle nimi. Muistakaa laittaa myös partiopaidat päälle! Vierailun lopuksi voidaan tehdä sisaruspiiri ja jakaa kaikille esite partiosta ja jokin pieni muisto lippukunnasta. Suomen Partiolaisten sivuilta kannattaa katsastaa viimeisimpien koulukampanjoiden vinkkejä ja materiaaleja (www.partio.fi aikuiset projektit partioterveisiä kouluun). 12 partioterveiset kouluun

13 LIPPUKUNTALEHTI JAKOON! Lähialueille voi laittaa postissa lippukunnan esitteen, mutta myös lippukuntalehden postitus on oiva idea. Mainoslappunen lentää helposti roskiin, mutta lippukunnan lehteä jää helpommin lukemaan, onhan sisällä ainutlaatuista ja aitoa tietoa partiosta. Tähän lehteen kannattaa siis panostaa! Juttuja voi kirjoittaa lippukunnan tapahtumista, historiasta, uusista ryhmistä ja johtajakoulutuksesta. Kuvat kertovat paljon ja kiinnostavat kaiken ikäisiä. Lippukunnan pienimmät voivat tehdä jutun omasta ryhmästään tai retkestä. Postikulut voi välttää jakamalla mainokset itse tai jakamalla lehdet koulussa, nuorisotalolla ja viemällä kirjastoon esille ja kotiin otettavaksi. KAIKKI MUKAAN Pääkaupunkiseudun väestönkehitysarvion mukaan vuonna % vuotiaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Luku on valtava ja jo nyt onkin hyvä aika ottaa maahanmuuttajat ja muut monikulttuurisista taustoista tulevat nuoret huomioon jäsenhankinnassa! Jäsenhankintavierailuilla kouluissa tavoittaa kaikki alueen lapset kulttuuritaustasta riippumatta, mutta myös käynnit erilaisissa monikulttuurisissa tapahtumissa ja alueen maahanmuuttajien kerhoissa kannattaa. Näistä voi kysellä eri tahoilta, kuten piirin toimistolta tai Selmasta (katso Infopankki Selma -laatikko). Tarvittaessa Suomen Partiolaisten nettisivuilta löytyy monikielinen esite partiosta (kielinä mm. englanti, venäjä, somali, arabia), sekä partiokirje vanhemmille yhtä monella kielellä. Infopankki Selma v - jatkossa osa Infopankki.fi -verkkopalvelua v Seudullinen monikulttuurinen tietopalvelukeskus v monikulttuurisuus- ja maahanmuuttotyössä toimivien yhteistyöfoorumi v löytyy mm. monikulttuurisia perhekerhoja ja yhteystiedot v palvelusta vastaa Helsingin kulttuurikeskuksen Infopankki-toimitus Suomen Partiolaisten (piakkoin julkaistava) julkaisu liittyen Avoin partio -hankkeeseen antaa neuvoja ja lisää käytännön vinkkejä maahanmuuttajien rekrytointiin partioon. Myös Pääkaupunkiseudun Partiolaisten KAMU -hanke (eli Kaikki Mukaan) työskentelee tavoitteenaan saada enemmän maahanmuuttajia harrastamaan partiota. KAMU -ryhmältä ilmestyy ainakin 13

14 PARTIOTA AIKUISELLE MAHDOLLISTAJALLE Partiolippukunta Otavaeltajat on perustamisestaan asti panostanut aikuisten jäsenten rekrytointiin. Perustaessaan lippukuntaa yhdessä muiden perustajajäsenien kanssa vuonna 1993 Merja Meku Ranta-aho kokosi kasaan myös erityisen johtajaohjelman, jonka kanssa lippukuntaan tullut uusi johtaja voi vieläkin tutustua sekä partiotoimintaan, että lippukuntaan. Johtajien rekrytointi on toiminut hyvin: vielä viime vuosiin asti lippukunta pyörinyt hyvin aikuisena tulleiden johtajien voimin. Nyt, ensimmäistä kertaa, lippukuntaa johtaa Otavaeltajissa sudenpentuna aloittanut. Paperilla johtajaohjelma koostuu kolmesta eri tasosta ja niihin sisältyvistä suorituksista, mutta käytännössä johtajaohjelma toteutuu soveltavammin. Lippukunnan varajohtaja Seppo Laine kertoo, että johtajaohjelma antaa uusille johtajatulokkaille suuntaviivoja siitä, mitä tietoja ja taitoja on hyvä opetella sekä mitä kaikkea partiossa on mahdollisuus tehdä. Se on toiminut lippukunnassa hyvin: tulokas voi poimia ohjelmasta itseään kiinnostavia kohtia ja uudet johtajat ovatkin olleet hyvin erilaisissa pesteissä heti tulostaan saakka. Uusia johtajia Otavaeltajiin tulee epäsäännöllisen säännöllisesti, keskimäärin yksi vuodessa. Aikuisina tulleet johtajat ovat pääosin paikkakunnalle muuttaneita opiskelijoita, jotka ovat innostuneet aivan TKK:n vieressä toimivasta partiolippukunnasta. Monella uudella johtajalla on kokemusta partiosta toiselta paikkakunnalta, toiset ovat täysin ummikkoja. Usein tieto siitä, että lippukuntaan otetaan erityisesti aikuisia, on löytynyt netistä tai lippukunnan ilmoituksista. Tärkeää on siis tehdä kynnys lippukuntaan tulemiselle mahdollisimman matalaksi. Sepon neuvo johtajarekrytointia suunnittelevalle lippukunnalle on viestiminen siitä, että partion voi aloittaa yhtä hyvin myös aikuisena. Usein partio mielletään harrastukseksi, joka täytyy aloittaa lapsena, mutta asiaan on Sepon mielestä tullut viime aikoina positiivista muutosta, esimerkiksi Suomen Partiolaisten Vaparikampanjan myötä. Otavaeltajien johtajaohjelmaa voi käydä kurkkaamassa osoitteessa wiki.partio.net/otavaeltajat/johtajaohjelma. 14

15 kaksi opasta, joista toisessa annetaan toimintavinkkejä (Tuut sä mun kaa?), ja toisessa on tietoa eri kulttuureista ja kielistä (Repussa kielet ja kulttuurit). Tuut sä mun kaa?(päpa) Repussa kielet ja kulttuurit (PäPa) Avoin partio -hanke (SP) AIKUISET MYÖS! Partio toimii vapaaehtoisvoimin ja mukaan tarvitaan myös aikuisia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisia voi löytyä vaikka johtajien lähipiiristä: työpaikalta, opiskelujen kautta tai sukulaisista. Myös vanhemmat ja vanhat lippukuntalaiset voivat innostua toimimaan lippukunnassa, tästä kannattaa katsastaa lisää Yhteistyö-luvusta. Vapaaehtoisen toiveet kannattaa kartoittaa: haluaako vapari osallistua heti viikoittaiseen toimintaa vai toimia tuuraajana silloin tällöin? Toimisivatko säännöllisen satunnaiset tehtävät, kuten puuron keittäminen puurojuhlassa, leipominen myyjäisiin tai remonttiapu? Pieni apu on iso apu! Raskaita pestejä kannattaa välttää alkuun, mutta toisaalta (satunnaisena) apulaisena toimiminen ryhmien kokouksissa voi olla aikuiselle vapaaehtoiselle kaikista antoisin tehtävä. Mitä tahansa vapaaehtoinen tulee partioon tekemään, on hänen hyvä tietää partiosta ja lippukunnasta johon on tullut. Lippukunta voi koota vapaaehtoiselle tervetuliaispaketin ja lippukunnan johtaja voi käydä vaparin kanssa kevyen pestikeskustelun. Jos vapari on innostunut partiosta muutenkin, antaa Tervetuloa partioon -kurssi vapaaehtoiselle hyödyllistä tietoa. Lisää hyviä vinkkejä aikuisista vapaaehtoisista partiotoiminnassa löytää Suomen Partiolaisten vihkosesta Vapaaehtoiseksi partioon. Myös nettisivut voi käydä katsastamassa. Kyseessä on Suomen Partiolaisten sivusto, jolla houkutellaan kiinnostuneita vapaaehtoisia partiotoimintaan. Ohessa on hyvä esimerkki aikuisten hakemisesta johtajiksi partiotoimintaan. Vapaaehtoiseksi partioon - vihko 15

16 4. LIPPUKUNTIEN YHDISTYMINEN Kahden lippukunnan tehdessä tiivistä yhteistyötä saattaa mieleen juolahtaa idea yhdistymisestä. Yhteistyötä on tehty ehkä jo monta vuotta ja toinen lippukunta tunnetaan ja siihen luotetaan. Alkaa muotoutua suunnitelma: toiminta yhteisessä lippukunnassa voisi olla vielä parempaa kuin kahdessa vanhassa? HYÖDYT JA HAASTEITA Lippukuntien yhdistäessä voimansa energiaa kuluu vain yhden lippukunnan hallinnon pyörittämiseen ja johtajistoa riittää enemmän myös ikäkausien johtamiseen. Ikäkausiin tulee kerralla enemmän vilinää ja sisarlippukuntien yhdistyessä sekalippukunta voi tarjota toimintaa sekä tytöille, että pojille. Myös ikäjakauma voi muuttua tasaisemmaksi, kun toisen lippukunnan samoajille löytyy seikkailijaryhmä johdettavaksi toisesta lippukunnasta. Toisaalta monet asiat saattavat arveluttaa, kuten talous, eikä suinkaan vähäisimpänä lippukuntien kulttuurierot. Myös nykyisten ja vanhojen jäsenien reaktiot voivat mietityttää. Keinoja jäsenten ja muiden osallisten mukaan ottamiseksi löytyy lyhyesti tämän vihkosen alusta. Yhdistymisen myötä on myös riskinä, että uusi lippukunta ei olekaan yhtään sen toimivampi kuin kaksi vanhaa ja yhteinen jäsenmäärä supistuu samaksi kuin vanhassa lippukunnassa. Yhdistyminen ei ole ratkaisu kaikkeen ja perustelut yhdistymiselle kannattaakin pohtia tarkkaan. Onko esimerkiksi järkevää yhdistää kaksi hyvin toimivaa lippukuntaa sen takia, että ne tekevät paljon yhteistyötä? MISTÄ ALOITTAA? Lippukuntien yhdistyminen kannattaa aloittaa miettimällä lippukuntien aikaisempaa yhteistyötä ja sen hedelmiä, mutta myös sitä, missä olisi parannettavaa. Viimeistään nyt on hyvä hetki selvittää yhteiset toimintatavat. Toisesta lippukunnasta löytyy varmasti uutta opittavaa, vaikka lippukunnat ovat saattaneet toimia rinnan jo monta kymmentä vuotta. Kannattaa siis istua alas molempien johtajistojen kesken ja tutkailla lippukuntien toimintasuunnitelmia, toimintakertomuksia, historiikkia ja lippukuntalehtiä. Yhdessä lippukunnat voivat myös käydä läpi partiovuoden ja sen perinteiset tapahtumat. Kauden päätösjuhlat saattavat erota toisistaan muodolla tai ajankohdalla tai toisella lippukunnalla voi olla perinteinen varainkeruutapahtuma, jonka jatkamisesta pitää sopia. Yhteiset ja eroavaiset asiat on hyvä kartoittaa jo ennen kuin ollaan samassa veneessä ja lippukunnassa. Näin ne eivät tule täysin puun takaa, ja niistä voidaan sopia jopa etukäteen! 16

17 Lippukuntien yhdistymiselle on kätevää koota oma työryhmänsä, jossa on yhtä monta jäsentä molemmista lippukunnista. Yhdistyminen on hyvä nähdä projektina, jolle on oma projektisuunnitelmansa. Projektisuunnitelma auttaa pitämään ison hankkeen eri osaset hallinnassa. Suunnitelman kanssa kannattaa kuitenkin toimia reippaasti, eikä jumiuttaa yhdistymistä siihen. Ohessa on runko projektisuunnitelmaan. Aikataulun voi tehdä kahden vuoden ajalle, ajalle ennen yhdistymistä ja ajalle yhdistymisen jälkeen. Siihen voidaan merkitä kaikki yhdistymisen eri vaiheet, tiedottamisen ajankohdat eri tahoille eri aiheista, ja kokoukset. Lippukunnille voidaan tehdä myös erikseen toimintasuunnitelma, joka on samanlainen molemmille ja jossa jo ennen yhdistymistä on mahdollisimman monta yhteistä tapahtumaa. Muistakaa ryhtyä myös tuumasta toimeen! YHTEISTÄ KULTTUURIA LUOMASSA Lippukuntahenki on tärkeä lippukuntaa koossa pitävä voima. Jokaisella lippukunnalla on omat tarinansa, leikkinsä ja perinteensä. Toimintatavat ja päätöksenteko voivat olla jo sisarlippukunnissa täysin erilaisia. Yhdistyessä nämä kaksi ovat kuitenkin sovitettava yhteen. Lippukuntakulttuuria voi kuitenkin pitää mieluummin vahvuutena, koska sen avulla uusi porukka saadaan kokoon. Kahden lippukunnan yhdistäessä voimansa uudesta voi tulla jotain vielä upeampaa! Yhteisen lippukuntakulttuurin rakentamiseen auttaa myös uusien perinteiden keksiminen. Uusi vuosittainen tapahtumapäivä tai uuden lippukunnan synttärijuhlat luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Erilaiset perinteet tarttuvat varmasti myös matkan varrella mukaan, ilman sen suurempaa suunnittelua. Lippukuntia yhdistävät symbolit toimivat varsinkin lippukunnan pienimmille tärkeänä ja konkreettisena merkkinä uudesta ja yhteisestä lippukunnasta. Lippukunnan logosta, väreistä ja lipusta voidaan järjestää ideointikilpailu. Niissä voidaan hyödyntää vanhojen lippukuntien tunnuksia ja värejä, mutta ei kannata karttaa uusiakaan ideoita! Yhteinen huuto on yllättävän tehokas yhdistäjä. Lippukunnan nimeä voi miettiä yhdessä vaikka aivoriihenä, jossa jokaisen lennokkaimmankin idean saa sanoa ääneen. Uusi huivi kannattaa olla käytössä heti ensimmäisestä yhteisestä kaudesta ja ne voi juhlallisesti ottaa käyttöön perustamisjuhlassa tai vaikka lippukuntien häissä. 17 Projektisuunnitelman runko 1. Tausta ja tarve 2. Tehtävä ja tavoitteet 3. Sidosryhmät 4. Viestintä 5. Riskit ja keinot niihin 6. Projektiryhmän jäsenet 7. Aikataulu ja tarkistuspisteet 8. Talousarvio? 9. Seuranta ja ohjaaminen 10. Toiminnan arviointi 11. Projektin dokumentointi

18 Mitä tehdä ja milloin? - päätös yhdistymisestä - tiedota/ keskustele eri vaiheissa v jäsenet v vanhat jäsenet v vanhemmat v partiopiiri v kaupunki, avustukset ym. v taustayhteisö (neuvotelkaa uusista taustayhteisösopimuksista jo ennen yhdistymistä, esim. tilat ja muu tuki) - projektiryhmän kokoaminen molemmista lippukunnista - projektisuunnitelman teko, jossa mm. v realistinen aikataulu v riskien kartoittaminen ja toimenpiteet niiden välttämiseksi - yhteinen toimintasuunnitelma lippukunnille jo ennen yhdistymistä - välietapit sopivin väliajoin, katsastetaan miten on mennyt ja mitä tulossa - uudet lippukuntatunnukset ja niiden suunnittelu ja tilaaminen reilusti ennen yhteisen toimintakauden alkamista v nimen ideointi v partiohuivit v lippu v huuto - perustamiskokouksen valmistelu, käytännön asiat sitä varten - tee perustamiskokouskutsu ja laita esille ajoissa - valmistele esityslista perustuskokoukseen, jossa siis: v päätetään perustaa lippukunta v päätetään lippukunnan nimi v hyväksytään lippukunnan säännöt (tarkastutetaan PRH:ssa etukäteen) v hyväksytään lippukunnan toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle v jäsenmaksun määrääminen ja SP:n valtuuttaminen jäsenmaksun keräämiseen v talousarvion hyväksyminen v lippukunnan johtajan ja lippukunnan hallituksen valitseminen v tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valitseminen - uusi lippukunta anoo piirin jäsenyyttä (SP:n jäsenyys tulee samalla) - vanhat lippukunnat eroavat piiristä - hyväksytä säännöt Patentti- ja rekisterihallituksessa - hyväksytä tunnukset Suomen Partiolaisten Tunnusryhmässä - uusi taustayhteisösopimus - uuden tilin avaaminen ja varojen siirtäminen tilille: tiettyyn projektiin kerätyt varat voidaan siirtää kannatusyhdistykselle tai korvamerkitä - jäsenien päivittäminen uuteen lippukuntaan jäsenrekisterijärjestelmän (Polku) kautta - vanhojen lippukuntien purkaminen - vanhan tilin sulkeminen - uusien lippukunnan tunnuksien juhlallinen käyttöön ottaminen, esim. lipun siunaaminen - uuden lippukunnan juhlistaminen, tai häät - juttu Hepussa tai jossain muussa: hyvä tilaisuus 18 päästä alueen lehteen

19 KÄYTÄNNÖN KIEMUROITA Lippukuntien yhdistäminen tapahtuu käytännössä perustamalla uusi lippukunta ja purkamalla vanhat. Näin vanhat lippukunnat tulevat yhteiseen lippukuntaan myös tasavertaisina ja uusi yhteinen lippukunta voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Viereisestä Mitä tehdä ja milloin? -listasta voi katsastaa mitä kaikkea käytännön asiaa on otettava yhdistyslain kannalta huomioon. Lippukunnan perustamiskokouksen esityslistaa voi pitää muistilistana, josta näkee ainakin osan tehtävistä, deadlinena perustamiskokous. Vaihtoehtona kokonaan uuden lippukunnan perustamiselle on liittää toinen lippukunta toiseen. Tällöin toisen lippukunnan varat, jäsenet ja irtaimisto siirretään toiselle lippukunnalle ja tämä lippukunta (lippukuntien niin halutessa) saa uuden nimen ja tunnukset. Muutoin yhdistyminen toimii samalla tavalla: asiasta on tiedotettava eri tahoille, sovittava taustayhteisön kanssa, kehitettävä uudet tunnukset ja niin edelleen. Uudelle lippukunnalle tehdään myös sääntötarkastus (esimerkiksi säännöissä saattaa lukea, että jäseniksi otetaan vain poikia/tyttöjä, mikä täytyy muuttaa jos yhdistymisen tuloksena on sekalippukunta), sekä muutenkin pohtia toimintamalleja sekä perinteisiä tapahtumia kaikille sopiviksi. Etuna tässä vaihtoehdossa on vähäisempi paperityö. Suomen Partiolaisten sivut uuden lippukunnan perustamisesta ovat hyödylliset uutta lippukuntaa perustaessa. Sivuilta löytyy muun muassa malli perustamiskokouksen esityslistasta, kokouskutsusta, perustamiskirjasta, säännöistä ja muista tarvittavista asiakirjoista. Myös hyödyllinen yhdistyslaki löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta aikuiset aluetyö lippukunnan perustaminen yhdistysrekisteri yhdistyksen perustaminen Mielenkiintoisen tarinan Rajamäen metsänkävijöiden yhdistymisestä voi lukea edellisiltä sivuilta. 19

20 YHDESSÄ RAJAMÄEN METSÄNKÄVIJÖIKSI 7. marraskuuta 2006 Rajamäen Metsänkävijöillä ja Rajamäen Kekäleillä oli ylimääräiset vuosikokoukset, joissa päätettiin lippukuntien yhdistymisestä. Yhdistymistä oli pohdittu jo monesti aikaisemmin ja lippukunnat olivat tehneet tiivistä yhteistyötä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Loppuvuodesta 2005 aika oli kypsä ja Kekäleet ottivat yhteyttä Rajamäen Metsänkävijöihin ja ehdottivat neuvotteluja lippukuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Molemmista lippukunnista kerättiin jäsenet työryhmään ja ensimmäinen kokous aiheesta pidettiin helmikuussa 2006, jossa pohdittiin syitä yhdistymiselle. Syitä löytyikin, mm. yhteiseen toimintaan saatava selkeys, johtajaresurssien parempi käyttö ja turhan kaksinkertaisen hallinnon karsiminen pois. Vuoden yhdistymisprosessin aikana molempien lippukuntien johtajistoille järjestettiin kaksi yhteistä kehittämispäivää, Helahoito I ja II. Näissä kehittämispäivissä lippukuntien johtajistot jatkoivat työryhmän aloittamaa pohdintaa uuden lippukunnan tulevaisuudesta ja vanhojen lippukuntien säilytettävistä piirteistä. Myös uuden lippukunnan toimintasuunnitelmaa ja organisaatiota suunniteltiin, sekä kartoitettiin johtajien kiinnostusta eri pesteihin uudessa lippukunnassa. Nykyisiä Rajamäen Metsänkävijöitä taukoleikillä Helahoidossa 20

21 Paperilla n. 50 hengen Kekäleet yhdistettiin n. 115 hengen Rajamäen Metsänkävijöihin. Uusi lippukunta jatkoi metsänkävijälippukuntana, joten lippukuntalaisilla on sinivalkoiset mänkijähuivit. Yhdistyneen lippukunnan nimestä käytiin vilkasta keskustelua. Lopulta päädyttiin pitämään nimi Rajamäen Metsänkävijöinä, koska metsänkävijöiden perinteiden mukaisesti lippukunnan nimi koostuu paikannimestä ja sanasta metsänkävijät. Myös Nurmijärven Metsänkävijöitä pohdittiin yhtenä nimivaihtoehtona, mutta todettiin pian, että sen myötä menetettäisiin osa lippukunnan kyläidentiteetistä. Uutta yhteistä lippukuntaa juhlistettiin mahtavin menoin. Yhteisen lippukunnan ensimmäinen lippukunnanjohtaja Minna Miina Tuure kertoo uuden lippukunnan kunniaksi järjestetystä retkestä: Meillä oli Sata Salamaa -yöretkitapahtuma tammikuussa 2007, johon oli kutsuttu kaikki lippukuntalaiset sudenpennuista konkareihin. Paikalla oli parhaimmillaan lähes 100 henkeä. Meille oli tärkeää, että juhlallisuudet järjestetään metsän keskellä. Oli partiomaista ohjelmaa, perunamuusia ja poronkäristystä, iltanuotio ja juhlallisuuteen liittyen ilotulitus. Yöpyminen oli talviteltoissa, joissa vaeltajat huolehtivat kipinämikkohommista kaikissa teltoissa ja muu väki sai nukkua rauhassa. Talviteltat oli ympäröity palavin jätkänkynttilöin. Toiveet ja tavoitteet eivät Rajamäen Metsänkävijöiden tapauksessa jääneet sanahelinäksi, vaan yhdistymisen myötä lippukunnan johtaminen ja muut toimintamallit myös todella saivat tuuletusta. Hallituksen muodostus uudistettiin ja pesteistä tuli entistä selkeämpiä, kun hallituksen yleisjäsenistä luovuttiin ja pestit muuttuivat salkullisiksi. Helahoitojen seurauksena syntyi myös vuosittain tammikuussa järjestettävä johtajapäivä, jossa lippukunnan kehittämistyötä on edelleen jatkettu. Vuonna 2008 lippukunta siirtyi uusiin ikäkausiin, jäsenmäärä on ansiokkaasti pysynyt samana yhdistymisestä asti ja lippukunnalla on edessään loistava tulevaisuus! 21

22 5. LIPPUKUNNAN MUUTTO Lippukunnalla saattaa olla moniakin eri syitä, minkä takia lippukunta haluaa muuttaa. Usein syynä on se, että alueella on monta muutakin lippukuntaa tai juuri rakennetut ja lippukunnattomat asuinalueet houkuttelevat mahdollisilla uusilla jäsenillään. Jotkin lippukunnat ovat myös todenneet sivukolon avaamisen hyväksi vaihtoehdoksi kokonaan muuttamiselle. Lippukunnan muuton voi jakaa kolon etsintään ja sen muuttoon, sekä itse lippukunnan ja sen jäsenistön muuttoon. Kolon etsintä ja muutto käsittää enemmän käytännön asiaa, kuten mille alueelle olisi hyvä lähteä ja miltä taholta uuden tilan saisi hankittua. Lippukunnan muuttoon liittyy jäsenistön saaminen mukaan ja uusien jäsenien hankkiminen uudelta alueelta. Joskus varsinkin nuorimpien jäsenien viikoittaiset kokoukset voi olla hyvä pitää vielä vanhalla kololla, heille kolon läheinen sijainti on tärkeä seikka harrastuksessa. Jäsenten vanhetessa voi toiminta pikkuhiljaa siirtyä kokonaan uudelle kololle. Jäsenkatoa voi kuitenkin tapahtua joka tapauksessa, eikä sitä kannata säikähtää. Tärkeintä on tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma. KÄYTÄNNÖN ABC KOLON MUUTTOON Lippukunnan muuton voi aloittaa sopivan alueen etsimisellä. Esimerkiksi uudet asuinalueet, joihin on rakennettu paljon perheille soveltuvia asuntoja, ovat hyviä vaihtoehtoja. Parasta ja ajankohtaisinta tietoa mahdollisista alueista saa kysymällä piirin toimistolta. Koloa etsiessä on hyvä pohtia tilalle asetettuja vaatimuksia. Tarvitaanko montaa huonetta tai isoa varastoa? Tarvitaanko keittiötä? Vesipiste ja vessa ovat ainakin hyvä olla käytettävissä. Oletteko valmiita remontoimaan tilaa, ja kuinka paljon? Seinien maalaaminen tai tapetointi koko lippukunnan voimin tekee uudesta kolosta oman ja kotoisen tuntuisen. Tilan paloturvallisuudesta on huolehdittava: vaadittavat palo- ja häkävaroittimet, sammutusvälineet ja varauloskäynti pitää muistaa. Muistakaa myös, ettei partiovakuutus kata partiokoloa, vaan tila ja lippukunnan omistama irtaimisto on vakuutettava erikseen. 22

23 Kun lippukunta muuttaa v suunnittelu: - minne muutetaan - mistä kolo (katso Mistä kolo?) - millä aikavälillä? - mistä rahoitus? v yhteyshenkilön valitseminen v tiedotus jäsenille, vanhemmille ja kaikille muille mahdollisille tahoille v yhteys muihin lippukuntiin sekä vanhalla, että uudella alueella v yhteys myös taustajärjestöihin, yhteystyötahoihin, piiriin v kolon etsintä v kun on uusi kolo - vakuutus (partiovakuutus ei kata!) - paloturvallisuus - remontointi v rekrytointitempaukset uudella alueella (kts. Jäsenhankinta-luku) v käynnit: - uuden alueen kouluissa rekrytoimassa - kertomassa vanhempainyhdistyksessä, asukasyhdistyksessä, läheisessä leikkipuistossa, iltapäiväkerhossa - tutustumassa alueen seurakuntaan - muissa mahdollisissa järjestöissä alueella v lippukunnan jäsenien tutustuminen uuteen koloon: yhdessä remontointi, vaikka seinien maalaaminen, kalustaminen jne. Kolon rahoitus riippuu usein taustajärjestöistä ja avustuksista. Taustayhteisöllä on monesti tarjota sopiva tila, tai joissain tapauksissa taustayhteisö maksaa kolon vuokran. Vuokranmaksuun voi myös hakea avustusta kaupungilta! KOLOA ETSIMÄSSÄ Partiokoloa voi kysellä sekä taustayhteisöiltä, kuten seurakunnalta, mutta myös kaikilta muilta mahdollisilta - ja mahdottomilta - tahoilta. Ohessa on lista tahoista, joihin kannattaa olla yhteydessä. Mahdollisuuksien mukaan ensin sähköposti ja sen jälkeen puhelinsoitto antavat vastaajalle aikaa miettiä tai selvitellä asiaa. Sähköpostiin kannattaa kerätä tietoa omasta lippukunnasta ja partion periaatteita, kuten vapaaehtoisuus, nuorisotoiminta, tekemällä oppiminen ja toiminta luonnossa. Myös linkki lippukunnan nettisivuille on informatiivinen. Kannattaa myös mainita selkeästi millaisia tiloja ollaan hakemassa ja minkälainen varustus on välttämätön. Mainita voi myös, että isot kellaritilat 23

24 Mistä kolo? Kyselkää aktiivisesti ja pitäkää silmät ja korvat auki! v Vanhemmat asian lähettiläiksi v Taustayhteisöt, helpointa on, jos sieltä tärppää! v Seurakunnan kappelit, kerhotilat ja muut v Lions-klubit ja muut paikallisjärjestöt v Huoltoyhtiöt ja isännöintitoimistot alueella (yhteystiedot saa kerrostalojen rapuista) v Nuorisotoimi Vantaalla ja Espoossa ja Nuorisoasiainkeskus Helsingissä v Iltakävely alueella ja katsastus: onko kerrostalojen käyttämättömiä alakertoja, tyhjiä rakennuksia tai muita houkuttelevia kohteita? Rakennusvirastolta yleensä saa tiedon siitä, kuka tilat omistaa. v Paikat, joissa toimintaa lapsille ja nuorille: leikkipuistot, iltapäiväkerhot, tarhat, leikkikoulut, nuorisotalot, urheiluseurat v Asukasyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset v Koulut, opetusvirasto, vanhempainyhdistykset v Alueella toimivat isot firmat ja virastot, näidenkin omistuksessa voi olla jokin kiinnostava tila v Kaupunkien tilakeskukset v Asuinalueen nimeä googlaamalla voi löytyä vaikka mitä! sopivat hyvin, sekä pari sanaa rahoituksesta ja se, oletteko valmiita pieneen remontointiin. Kolon hankkimiseen kannattaa valita yhteyshenkilö, jonka tiedot voi ilmoittaa kaikille eri tahoille. Aktiivinen kolon etsintä kannattaa ulottaa myös lippukunnan tapahtumiin ja kertoa mahdollisimman monelle, että uutta koloa ollaan etsimässä. Uutinen nettisivuilla, kirje vanhemmille tai puheeksi ottaminen tapahtumissa ja tapaamisissa saattaa poikia juuri sen yhden ratkaisevan ehdotuksen. Kalevan Tyttöjen kolo remontoitiin seurakunnan remontin yhteydessä 24

25 LIPPUKUNTA MUKAAN! Lippukunnan muutto on iso projekti, johon tarvitaan koko lippukunnan jäsenistöä ja paljon taustatukea. Vaikka on hyvä lähteä ajatuksesta, että koko lippukunta muuttaa kolon mukana, on hyvä varautua myös siihen, että joillekin uusi kolo on liian kaukana. Tätä voi tapahtua varsinkin siinä tapauksessa jos muutto tapahtuu kertaheitolla, eikä vanhalle alueelle jää mahdollista tilaa pitää kokouksia. Aikataulua voi pohtia etukäteen, ennen kuin uusi kolo löytyy. Milloin asia otetaan esille vanhempien ja taustayhteisön kanssa? Missä vaiheessa jäsenet tai vanhemmat tutustuvat koloon? Milloin aloitetaan rekrytointi uudella alueella? Missä vaiheessa kokoukset siirtyvät uudelle kololle, ja onko sellaisia ryhmiä jotka eivät vielä muuta? Jos vanhalta kololta on sujuva matka uudelle kololle, voi kokouksesta tehdä vierailun katsastamaan uutta kokoontumispaikkaa. Näin jäsenet huomaavat, ettei matka ole pitkä ja uusi koloehdokaskin kivan näköinen. Yhdessä vanhempien ja jäsenien kanssa koloa voidaan myös remontoida tai jokainen ikäkausiryhmä voi saada oman seinän maalattavaksi. Näin kolo muodostuu yhteistyössä ja vanhempien osaamista voidaan hyödyntää. UUTTA VOIMAA Lippukunnasta kannattaa pitää melua vielä silloinkin kun kolo on löytynyt: nythän toiminta vasta alkaa! Muutosta täytyy kertoa sekä vanhalla, että uudella alueella mahdollisille uusille yhteistyötehoille, kuten kouluille, taustayhteisöille, kaupunginosayhdistyksille ja iltapäiväkerhoille. Muistakaa kertoa myös piirille suunnitelmistanne! Uusille jäsenille on hyvä järjestää rekrytointikampanja koulussa tai iltapäiväkerhossa. Muistakaa jättää myös kaupan, koulun ja kerhon ilmoitustauluille mainos lippukunnasta. Muuton myötä on myös hyvä tilaisuus päästä uuden alueen lehteen! Voitte esitellä jutussa uutta koloanne, partiotoimintaa ja kertoa, että uudet jäsenet ovat tervetulleita. Esitelkää itsenne järjestönä, joka tuo alueelle raikasta nuorisotoimintaa ja kertokaa avoimien ovien päivästä, jonne kaikki ovat tervetulleita. Vastaanotto uudella alueella voi olla hyvinkin lämmin, kuten Toimen Tyttöjen tapauksessa. Ohessa on tarina Tyttöjen muutosta Arabianrantaan. 25

26 HAETAAN PARTIOTONTA JA LAPSEKASTA ALUETTA TOSITARKOITUKSELLA! Toimen Tytöt on yksi Suomen vanhimmista lippukunnista. Se on kokoontunut vuodesta 1910 keskustan tuntumassa, viime vuosikymmenet Töölössä Onkalolla. Toiminta on ollut välillä aktiivisempaa, välillä hiljaisempaa ja jäsenmäärä on vaihdellut alkuaikojen monen sadan ja kymmenien välillä. Tällä hetkellä jäsenmäärään on odotettavissa hyvää kasvua, sillä viime vuonna Toimarit laajensivat toimintaansa Arabianrantaan. Miten toiminta Arabianrannassa sai alkunsa? Toimen Tyttöjen mielissä alkoi kypsyä ajatus uudesta alueesta yksinkertaisesta syystä: Töölössä on enemmän lippukuntia ja rutkasti vähemmän lapsia kuin sata vuotta sitten ja jäsenten hankkiminen oli viime vuosina ollut todella hankalaa. Uusi kaupunginosa lippukunnalle löytyi karttaa tutkimalla ja etsimällä aluetta, jossa olisi paljon lapsiperheitä ja ehkei ollenkaan partiotoimintaa. Toimen Tyttöjen lippukunnanjohtaja Vivi Hyttynen Staffans kertoo, että alueen valintaan vaikutti myös liikenneyhteydet; kasin ratikka kulkee Töölöstä sutjakkaasti Arabianrantaan ja matkojen toivotaan sujuvan sen avulla helposti. Noin vuoden alueen- ja kolonetsimisprosessin jälkeen ensimmäinen kokous pidettiin eräässä Arabianrannan taloyhtiön kerhohuoneessa, joka on saanut nimekseen Murju. Kokoontumistila saatiin ottamalla yhteyttä asukastoimikuntaan. Toimen Tytöt ovat käyneet Arabianrannan asukasyhdistyksen tapahtumissa ja uusia jäseniä käydään hakemassa myös alueen ala-asteelta. Syksyllä 2009 Murjulla kokoontuu ainakin seikkailijaryhmä, sekä uusi lauma sudenpentuja! Vivi uskoo, että uudelta alueelta löytyy lippukuntaan paljon uusia innokkaita jäseniä tulevaisuudessakin. Hän kehuu uuden alueen aktiivista asukastoimintaa ja kertoo uuden kolon olleen mahtava ratkaisu lippukunnalle. Vivi suosittelee uutta aluevaltausta kaikille, jotka sitä vähänkään pohtivat. 26

27 6. LIPPUKUNNAN ERIKOISTUMINEN Syitä lippukunnan erikoistumiseen on erilaisia. Alueella saattaa olla monta muuta lippukuntaa, tai toimintaan etsitään muusta syystä uutta puhtia. Erikoistuminen antaa toiminnalle maustetta ja luo me-henkeä ja lisäksi jo pelkkä erikoistuminen viestittää ulospäin lippukuntaan ja toimintaan panostamisesta. Se houkuttelee uusia jäseniä ja kertoo hyvästä toiminnasta. Periaatteessa lippukunta voi erikoistua mihin vain, tietenkin partiomenetelmän, partio-ohjelman ja partion arvojen puitteissa. ERIKOINEN PARTIO Perinteisimmät erikoistumiskohteet ovat olleet meripartio, erätoiminta ja sisupartio. Nämä kolme ovat oikein mainioita vaihtoehtoja, mutta jokaisen lippukunnan on hyvä pohtia erikoistumisalansa itse. Oheisessa laatikossa on monta hyvää ja pari lennokasta, ei niin vakavaa ideaa erikoistumiseen. Erikoistua voisi vaikka näihin - meripartio - eräpartio - sisupartio - musiikki - lippukunnan oma bändi, kuoro tai laulukirja - kansainvälisyys - ulkomaiset ystävälippukunnat ja leireillä vierailu ulkomailla - suunnistus - englanninkielinen ryhmä - miksei myös muita urheilulajeja? - kädentyö - oma verstas tai yhteistyötä käsityöseuran kanssa - kehitysyhteistyö - lippukunta voi toimia kummina kehitysmaan lapselle ja olla mukana erilaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa - ilmailu - yhteistyössä paikallisen ilmailuseuran kanssa - pelastustoiminta - yhteistyö vpk:n kanssa - JOTA ja JOTI - journalismi - lippukuntalehden ja nettisivujen toimittaminen ryhmien kanssa - tähtitiede - yhteistyössä tähtitieteellisen seuran kanssa - partiota kasvimaalla - oma kasvimaa lippukunnan tontilla tai siirtolapuutarhatontilla 27

28 Pysyvän erikoistumisen vaihtoehtona on väliaikaisen painopisteen ottaminen. Lippukunta voi ottaa painotuksen parin vuoden ajaksi, jonka ympärille voi tehdä toimintasuunnitelmaa. Painopiste voi olla sellainen, mikä kiinnostaa lippukunnan jäseniä tai missä lippukunnalla olisi omasta mielestään parannettavaa. Myös projektiluonteiset painotukset toimivat, kuten lippukunnan oma kehitysyhteistyöprojekti tai partiobändi. Seuraavassa esitellään perinteisimpiä lippukunnan erikoistumisen muotoja. METSÄÄN MARS. Partiolainen saa olla erätaidoistaan ylpeä, ja toisaalta niistä löytyy aina lisää opittavaa! Jo peruserätaidoissa riittää oppimista ja kertaamista. Niihin voidaan lukea erilaisissa majoitteissa yöpyminen, eräruokien teko, luonnontuntemus, erilaisten retkivarusteiden ja - työkalujen käyttö, solmut, köytökset ja jokamiehen oikeudet. Ensiapu eri tilanteissa ja suunnistus (päivällä ja yöllä) ovat painava osa eräosaamista. Kokonaan oma lukunsa on talvella retkeily ja vaeltaminen, siihen hyvänä lisänä hiihtäminen. Potkua erätoimintaan voi hakea erätaitokursseilta. PäPan erätaitotoimikunta järjestää erätaitokursseja eritasoisina ja eri-ikäisille. Tarjolla on myös lippukunnalle räätälöity kurssi (jota anotaan toimikunnalta), joka suunnitellaan lippukunnan toiveiden ja taitojen mukaan, sekä aika ajoin lippukuntavaelluksia ja koulutusta vaelluksien järjestämiseen. Lippukunnan eräohjelmaa v erätaitokurssit v pt-kisat v vaellukset kesällä ja talvella v kuntorastit (Suomen suunnistusliitto: -> kuntosuunnistus -> kuntosuunnistuskalenteri) v lodjaus (www.lodjaus.partio.net) v geokätköily (www.geocache.fi) v tavoitteiden ja keinojen kirjaaminen toimintasuunnitelmaa v piiriorganisaatio ohjelmatoiminta v aikuiset partiokasvatus retkeily erätoimikunta 28 Eräoppaan merkki Erätaitotoimikunnasta ja erätaitokursseista löytää enemmän sivulta ( piiriorganisaatio ohjelmatoiminta). Suomen Partiolaiset järjestää myös eräopaskoulutusta, josta löytyy lisää SP:n nettisivuilta. Suunnistuksen harjoittelu käy hyvin kuntorasteilla. Pääkaupunkiseudulla on ainakin kolme eri suunnistusseuraa, jotka tarjoavat arki-iltaisin kevät- ja syyskausina suunnistusta eritasoisilla radoilla. Myös lippukunnan pienimmille on

29 tarjolla sopivia ratoja. Suunnistukseen ja retkeilyyn antaa maustetta myös lodjaus tai geokätköily. Lodjaus on eräänlaista aarteenetsintää, jossa aarteen sijainti selvitetään vihjeiden avulla ja tutkimalla karttaa, geokätköilyssä kätköt etsitään gps-paikantimen tai koordinaattilevyn ja kartan avulla. MERILLE Meripartiosta ei jäseniä, eikä ohjelmaa puutu! Meripartiota aloittaessa kannattaa olla yhteydessä PäPan meripartiotoimikuntaan, josta saa tukea ja vinkkejä alkuun. Yhteistyötä on mahdollista tehdä myös muiden lippukuntien kanssa, mutta toiminnan voi aloittaa itsenäisestikin. Muun muassa partio-ohjelman vesiaiheiset aktiviteetit ovat hyvä alku! Aktiviteeteista ja muusta hyödyllisestä löytyy lisää tietoa meripartion uusilta nettisivuilta osoitteesta Meripartiota ei tarvitse aloittaa hankkimalla heti venettä. Retkeillä voi myös saaristossa, esimerkiksi Helsingin ja Espoon edustan saaret ovat kauniita retkikohteita. Espoon kaupungin saaristoveneet kulkevat kesäisin - ja aina kannattaa kysellä myös venekyytiä lippukunnan jäseniltä tai heidän sukulaisiltaan. Espoon kaupungilla on myös kanootteja, joita partiolaiset voivat lainata. Kultainen ruori on meripartiolaisten kaukopurjehdusmerkki Johtajiston on hyvä kouluttautua meripartiokursseilla, mutta toiminnan voi aloittaa myös jollailulla ja melomisella. Lippukunnan kesäleirille voi tuoda muutama jollaa ja houkutella jollataitoisen kaverin tai sukulaisen pitämään päivän kestävän ohjelman - siitä se alkaa! Jollia voi kysellä lippukunnilta tai venekerhoilta lainaan. Venekerhot järjestävät myös jollakursseja - ota rohkeasti yhteyttä lähimpään venekerhoon. PäPan meripartiotoimikunta järjestää keväisin ja syksyisin regattapurjehdustapahtuman, jonne on myös mahdollista päästä miehistöksi veneisiin, jos vain miehistöpaikkoja on vapaana. Suomen Partiolaisten meripartioryhmältä ilmestyy myös julkaisu meripartion aloittamisesta. Ennen vesille lähtemisestä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tutustua sekä lasten, että johtajien kanssa turvallisuusohjeisiin, oli kyseessä sitten rinkkalautta, melonta tai pidempi purjehdus. Turvallisuusohjeet partiotoimintaan vesillä -vihkonen löytyy netistä meripartion sivuilta tai niitä voi kysyä piiristä. 29 Turvallisuusohjeet partiotoimintaan vesillä -ohje

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Tavoitteena on, että ikäkausiryhmät osallistuvat kipinä hetkiin koloilloissaan.

Tavoitteena on, että ikäkausiryhmät osallistuvat kipinä hetkiin koloilloissaan. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää Sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 TAVOITE Kasvattaa Lounais-Suomen Partiopiirissä toimivien partiolaisten määrää 1.500:lla vuoteen 2015 mennessä. KEINOT Yhdessä lippukuntien kanssa etsitään keinot

Lisätiedot

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012 NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua

Lisätiedot

- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä -

- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - - Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - 1 Tervetuloa vapaaehtoiseksi partioon! Vaikka partio onkin tarkoitettu lapsille ja nuorille, on partiossa aikuisilla vapaaehtoisilla eli vapareilla

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Mankkaan Eräsusien seitsemäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme

Lisätiedot

Hyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015

Hyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015 LIPPUKUNNAN JOHTAMINEN - KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Lippukunnan hallituksen jäsenet ja näihin pesteihin aikovat vaeltajat ja aikuiset Partiojohtaja-peruskoulutus Osaa johtaa lippukuntaa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 2011-

Toiminta-ajatus 2011- Toiminta-ajatus 2011- HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS KOLKAT... 3 JERMUT... 5 VARTIOKÄISET... 7 VAELTAJAT... 10 TOIMINTA-AJATUS Julkaisija: Helsingin Metsänkävijä ry 1. painos 2011 2 KOLKAT (8-9V)

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

LIPPUKUNNAN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

LIPPUKUNNAN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Versio Oikeudet: 1.9.2015 vj Jäsenrekisterinhoitaja LIPPUKUNNAN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Jokaisella lippukunnalla on lippukuntakortti, jossa on välilehdillä tärkeää tietoa lippukunnasta. YHTEYSTIEDOT Yhteystiedot

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nakkilan Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille Nakkilan kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Lippukunta

Lisätiedot

Saatteeksi. Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA,

Saatteeksi. Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA, Saatteeksi HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA, Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista kasvaa ja kokeilla vastuunkantoa omien kykyjen mukaisesti. Vanhemmat luottavat

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2010 14.8.2011 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2010-14.8.2011 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Mankkaan Eräsusien yhdeksäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme

Lisätiedot

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2006 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2006 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen.

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen. Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2012-14.8.2013 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2011-14.8.2012 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2008

Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1/5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusien viidettätoista toimintavuotta leimaavat uudistuksen tuulet. Tavoitteena on ottaa syksyllä 2008 käyttöön Suomen Partiolaisten

Lisätiedot

OPAS SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA

OPAS SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA A K E L A N OPAS 3. SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA AKELAN OPAS 3. SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA Tekstit: Ohjelmaryhmä, sudenpenturyhmä, Suvi Jaakkola Avustajat: Partiotalo Kuvitus: Annu Martelius Taitto:

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS Osaa perustaidot ja tiedot tapahtuman ja ihmisten johtamisesta partiossa. Moduulit: Johtaminen partiossa 4h Minä partiojohtajana I 4h Tapahtuman johtaminen 4h (sisältää johtamisharjoituksen)

Lisätiedot

Vakka. Partio kuuluu myös aikuisille!

Vakka. Partio kuuluu myös aikuisille! Vakka Partio kuuluu myös aikuisille! Syksy 2014 Hämeen Partiopiiri ry Aikuisjaosto Syksy 2014 Kannen kuva: Hannu Halmejärvi Seuraavan sivun kuva: Hannu Strömberg Tervehdys aikuisjaostosta! Aikuinen partiossa

Lisätiedot

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa

Lisätiedot

KÄPYNEN UUDEN PARTIOLAISEN PAINOS KYSELY KOTEIHIN. www.käppäräpartio.fi. Partiolaisen nimi: Huoltajien nimet: Kotiväen puhelinnumero (tai numerot):

KÄPYNEN UUDEN PARTIOLAISEN PAINOS KYSELY KOTEIHIN. www.käppäräpartio.fi. Partiolaisen nimi: Huoltajien nimet: Kotiväen puhelinnumero (tai numerot): KYSELY KOTEIHIN Partiolaisen nimi: Huoltajien nimet: Kotiväen puhelinnumero (tai numerot): KÄPYNEN Kotiväen sähköpostiosoite (tai osoitteet): Olen kiinnostunut tukemaan lapseni partiotoimintaa: osallistumalla

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry 1 / 7 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry jatkaa 21. toimintavuotenaan nykyisen partio-ohjelman toteuttamista. Vuonna 2014

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

Partiotutorin ohje. Partiotutor uuden aikuisen tukena

Partiotutorin ohje. Partiotutor uuden aikuisen tukena Partiotutorin ohje Partiotutor uuden aikuisen tukena 22.1.2014 1 1. ESIPUHE... 3 2. UUDET AIKUISET JA PARTIOTUTORIT - MIKSI HEITÄ TARVITAAN?... 3 3. PARTIOTUTOROINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT TOIMET... 3 4.

Lisätiedot

Jokihiset ry:n sääntömääräinen syyskokous

Jokihiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Jokihiset ry Syyskokouksen 2014 pöytäkirja Jokihiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: tiistai 28.11.2014 klo 18.00 Paikka: Kolo, Jokiniemen koulun paviljonki, Valkoisenlähteentie 51, 01370 VANTAA

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

1 ALUETYÖ 2 HALLINTO JA TALOUS. Jokaiselle Sopiva Partio. O1 kansio ALUETYÖ.xls Vuosiselosteen apulomake 2009-2013 PDF Aluetyön kuvaus

1 ALUETYÖ 2 HALLINTO JA TALOUS. Jokaiselle Sopiva Partio. O1 kansio ALUETYÖ.xls Vuosiselosteen apulomake 2009-2013 PDF Aluetyön kuvaus J-SP Jokaiselle Sopiva Partio PARTIO J-SP:n TIKKU SISÄLTÖ 1 ALUETYÖ O1 kansio ALUETYÖ.xls Vuosiselosteen apulomake 2009-2013 Aluetyön kuvaus O2 kansio J-SP:n ALUETYÖN KARTTA Aluetyön kartta 2011 O3 kansio

Lisätiedot

Viestinnän strategia ja toimintaohje

Viestinnän strategia ja toimintaohje Viestinnän strategia ja toimintaohje 2013-2015 HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY Olli Aimola Meri Lähteenaro Kati Pankka Iiris Rekola Siiri Rekola Julkaisija: Helsingin Metsänkävijä ry 1. painos 2013 2 1. VIESTINNÄLLÄ

Lisätiedot

Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta.

Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta. Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta. Sudenpentuosaston johtaminen: - seuraa laumojen toimintaa ja huolehtii, että se on sudenpentuohjelman mukaista,

Lisätiedot

Toimintakertomus!vuodelle!2008!

Toimintakertomus!vuodelle!2008! TÖÖLÖNSINISETRY TOIMINTAKERTOMUS 12.3.2009 Toimintakertomusvuodelle2008 Yleistä Vuosi 2008 oli partiolippukunta Töölön Siniset ry:n 75. toimintavuosi. Toimipaikkamme on edelleentöölöjakolotöölönkatu34:ssä.uusirakenteillaolevaeräkämppäonkirkkonummella,

Lisätiedot

Hallituksen kokous 1 / 2010-2011

Hallituksen kokous 1 / 2010-2011 Hallituksen kokous 1 / 2010-2011 Aika: 22.8.2010 klo 16:37 17:52 Paikka: Paikalla: Vartiokolo, Vetelintie 5 kerhohuoneisto, Helsinki Mika Kontiainen (puheenjohtaja), Mikko Mulari (sihteeri), Hannes Hämäläinen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

2 Kokouksen järjestäytyminen ja menettelytavat

2 Kokouksen järjestäytyminen ja menettelytavat NAKKILAN PARTIOLAISET RY Noora Heikintalo 13.11.2010 PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 1/3 LIPPUKUNNAN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika Lauantaina 13.11.2010 klo 16.00-17.20 Paikka Partiomaja, Savikontie

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Jäsenrekisteri Kuksa toiminnan tueksi

Jäsenrekisteri Kuksa toiminnan tueksi Jäsenrekisteri Kuksa toiminnan tueksi Lounais-Suomen Partiopiiri 20.1.2015 Jyri-Petteri Paloposki ja Leena Hongell jyri-petteri.paloposki@partio.fi leena.hongell@partio.fi Tänään Aloitamme lyhyellä alustuksella,

Lisätiedot

Vuonna 2014 on edelleen tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan ja pyrkiä kasvattamaan jäsenmäärää.

Vuonna 2014 on edelleen tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan ja pyrkiä kasvattamaan jäsenmäärää. TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Partiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä

Partiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä Tästä versiosta Tämä Sipoon Hukkien pestijärjestelmän versio on päivitetty vastaamaan uuden partio-ohjelman pestejä. Vanha pestijärjestelmä on ollut voimakkaasti tämän version kehityksen pohjalla, kiitokset

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

MERKITTY YHDISTYSREKISTERIIN JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 1960

MERKITTY YHDISTYSREKISTERIIN JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 1960 MERKITTY YHDISTYSREKISTERIIN JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 1960 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan lippukunnaksi, nimenä on Töölön Siniset ry. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Lapin Partiolaiset ry. Pitkän tähtäimen suunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2013 Tapahtumakalenteri 2013 Latukartta Organisaatiokaavio

Lapin Partiolaiset ry. Pitkän tähtäimen suunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2013 Tapahtumakalenteri 2013 Latukartta Organisaatiokaavio Lapin Partiolaiset ry Pitkän tähtäimen suunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2013 Tapahtumakalenteri 2013 Latukartta Organisaatiokaavio Johdanto Lappilaisessa partioliikkeessä pyritään vuoteen 2015 mennessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYSLUETTELO Toimintasuunnitelma 2009... 3 Yleistä... 3 Toiminta... 3 Toimintaryhmät... 3 Koulutus... 4 Muu toiminta... 4 Tiedotus ja viestintä... 4 Tapahtumat... 4 Tossu...

Lisätiedot

Jäsenlaskutus Kuksassa

Jäsenlaskutus Kuksassa Jäsenlaskutus Kuksassa SISÄLLYSLUETTELO 1. Jäsenlaskutusaikataulu... 2 Uudet jäsenet... 2 Kevätkaudella (tammikuu-heinäkuu) liittyvät jäsenet... 2 Syyskaudella (elokuu-joulukuu) liittyvät jäsenet... 2

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

ILMOITTAUDU 30.4.2015 mennessä, jälki-ilmoittautuminen 31.5.2015. Yli-18-vuotiaat johtajat: 70 Päivämaksu: 18 Rakennusleiri: 0

ILMOITTAUDU 30.4.2015 mennessä, jälki-ilmoittautuminen 31.5.2015. Yli-18-vuotiaat johtajat: 70 Päivämaksu: 18 Rakennusleiri: 0 Monen vuoden tauon jälkeen Susiveikot lähtee ikiomalle kesäleirille Bengtsårin saareen Hangon edustalle. Saarella odottaa huikea seikkailu täynnä yllätyksiä ja elämyksiä. Et varmasti halua jäädä rannalle

Lisätiedot

17.10.210 MUHOKSEN METSÄNKÄVIJÄT PARTIOKIRJE. Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijät ry

17.10.210 MUHOKSEN METSÄNKÄVIJÄT PARTIOKIRJE. Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijät ry 17.10.210 MUHOKSEN METSÄNKÄVIJÄT PARTIOKIRJE Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijät ry 2 Hinajaa, hunajaa, kaikki nallet halajaa! Rokua raikasi, kun yli 50 henkilöä viettivät Muhoksen Metsänkävijöiden

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Liikkeelle! - kuntokampanja

Liikkeelle! - kuntokampanja Liikkeelle! - kuntokampanja Syyskuun mittainen Kohderyhmänä koko perhe Starttitapahtuma 1.9. joka piirissä piirin ja seurojen yhteistyössä Halisko- perheliikuntapäivä Osallistujapassi (yksi leima oikeuttaa

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. MALLISÄÄNNÖT PARTIOPIIREJÄ VARTEN (Prh:n 21.3.2007 ennakkotarkastamat, 3 tarkennus 18.4.07) ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Lisätiedot

Kalenterikettukoulutus. Joulukampanjapäällikkökoulutus

Kalenterikettukoulutus. Joulukampanjapäällikkökoulutus Kalenterikettukoulutus 2015 Joulukampanjapäällikkökoulutus Esittelyt Kerro Kuka olet? Mikä on lippukuntasi? Monettako kertaa olet lippukunnan kalenterikettuna? Mitä sinulle kuuluu tänään? 2 Tämän vuoden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

LIPPUKUNTATUEN UUDISTUKSEN JALKAUTTAMINEN PIIRISTÄ LIPPUKUNTIIN

LIPPUKUNTATUEN UUDISTUKSEN JALKAUTTAMINEN PIIRISTÄ LIPPUKUNTIIN 1.6.2016 LIPPUKUNTATUEN UUDISTUKSEN JALKAUTTAMINEN PIIRISTÄ LIPPUKUNTIIN Hei piireihin! Tämä on Lippukuntatuen uudistuksen materiaalipaketti 3, joka käsittelee uuden työnjaon jalkautusta lippukuntiin.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Luottissanomat Syyskuu 2014

Luottissanomat Syyskuu 2014 Lounais-Suomen Partiopiiri Luottissanomat Syyskuu 2014 Lippukuntapäivä 28.9. Lippukuntapäivä 2014 järjestetään 28.9. Puropellon koululla Turussa. Päivän teemoina ovat vaikuttaminen ja johtaminen. Lippukuntapäivä

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot