Lapin ilmastostrategia 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin ilmastostrategia 2030"

Transkriptio

1 Lapin ilmastostrategia 2030 LAPIN LIITTO

2

3 Lapin liitto Julkaisu 27/2011 ISBN Kansikuva: Filippa Niku Rovaniemi 2011 Lapin ilmastostrategian laatiminen -projektia ovat rahoittaneet EU - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Lapin ELY-keskus sekä Lapin liitto. Lapin liitto on toiminut projektin toteuttajana.

4 ESIPUHE Lapin liitto käynnisti maakunnallisen ilmastostrategian valmistelun vuoden 2009 keväällä. Tavoitteena on ollut käynnistää jatkuva prosessi ilmastoasioiden huomioimiseksi Lapissa ja lisätä tietoisuutta ilmaston ja sen muuttumisen merkityksestä. Strategiatyön yhteydessä tuli myös selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon ja yhteiskuntaan Lapissa, tunnistaa keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä määrittää toimenpiteet, joilla sopeutua ennakoituihin vaikutuksiin. Ilmastonmuutos korostaa osaltaan arktisen alueen painoarvoa tehtäessä poliittisia ja taloudellisia päätöksiä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Strategian laadinnassa tuli ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset Lapin strategiseen asemaan ja kilpailukykyyn. Lapin ilmastostrategia laadittiin vuoteen 2030 asti. Ilmastonmuutos on luonteeltaan pitkäkestoinen ja globaali ilmiö, joka voi vaikuttaa Lappiin erityisen voimakkaasti sekä positiivisesti että negatiivisesti. Lumivarmat talvet ovat tarjonneet hyvät edellytykset kehittää maakunnan matkailua sekä kylmä- ja talviteknologian palveluita. Tulevaisuudessa palveluita tulee kyetä tarjoamaan nykyistä lämpimämmässä ilmastossa. Runsaat uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia puhtaaseen energiantuotantoon ja ilmastoystävällisten tuotteiden valmistukseen. Tulevaisuudessa aukeavat pohjoiset merireitit tuovat Lapin lähelle globaaleja tavaravirtoja ja parantavat maakunnan globaalia kilpailukykyä sekä lisäävät maakunnan strategista merkitystä. Lapin ilmastostrategia 2030 on laadittu laajassa yhteistyössä eri aloilla toimivien lappilaisten kesken. Hanke aloitettiin taustaselvitysten laadinnalla koskien mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja päästöjä. Keväällä 2011 toteutettiin strategiaprosessi. Kaikkiaan prosessin aikana järjestettiin 12 työpajaa ja lukuisia kokouksia, joissa järjestelmällisesti analysoitiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia tärkeimpiä haasteita, mahdollisuuksia ja toimenpidetarpeita. Strategia on laadittu olemassa olevan aineiston, taustaselvitysten tulosten sekä työpajoissa ja kokouksissa muodostuneiden näkemysten perusteella avoimena prosessina. Strategian laadinnan asiantuntijakonsulttina toimi Bionova Consulting, joka vastasi hankkeen toteuttamisesta yhteistyössä alikonsulttiensa ja Lapin Liiton kanssa. Lapin Ilmastostrategiaa on esitelty yleisölle lukuisissa eri tilaisuuksissa ympäri Lappia. Strategialuonnosta koskevat seminaarit järjestettiin Rovaniemellä ja Kemissä lokakuussa Strategialuonnoksen lausuntokierros ajoittui loka-marraskuuhun Strategialuonnos oli esillä Lapin liiton internetsivuilla sekä virastossa ja siitä saivat antaa lausuntonsa kaikki halukkaat. Käytännön laadintatyötä on toteutettu tutkimusprofessori Monica Tennbergin (pj) ja vt. kehittämisjohtaja Marko Varajärven (vpj) johtaman ohjausryhmän alaisuudessa. Lämmin kiitos kaikille prosessiin osallistuneille tahoille ja henkilöille. Rovaniemellä Hannes Manninen maakuntahallituksen pj. Esko Lotvonen maakuntajohtaja 4

5 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto TIIVISTELMÄ Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti äärialueiden ja erityisesti arktisen alueen ilmastoon. Ilmastonmuutoksen tärkeimmät vaikutukset Lappiin ovat ennusteiden mukaan seuraavia: Ilmastonmuutos nostaa keskilämpötilaa Lapissa erityisesti talvisin, lyhentää lumikautta ja aiheuttaa lisää sateita. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös routaan, vesistöjen jäätymiseen ja Perämeren pintaan. Jäämeri sulaa kesäaikaan aikavälillä Lapin ilmastostrategia kytkeytyy kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastosopimuksiin sekä maakuntasuunnitelmaan Lisäksi strategiaan vaikuttaa muu kansallinen lainsäädäntö ja alueelliset suunnitelmat ja määräykset. Lapin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat noin 2,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästöt ovat asukasmäärään suhteutettuna hieman suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Lapin päästöihin vaikuttavat asumistiheys, taloudellinen tilanne ja elinkeinorakenne. Lapin ilmastovisio huomioi ilmastonmuutoksen mahdollisuutena ja uhkana. Lapin tavoitteena on kehittää uusia työpaikkoja mm. kaivostoiminnan ja matkailun toimialoilla sekä kasvattaa väkilukuaan. Lapin maakunta pyrkii tavoitteisiinsa ilmastonmuutos huomioiden ja sen tuomia muutoksia elinkeinotoiminnassa hyödyntäen. Lappi tunnustaa ilmastonmuutoksen aiheuttaman ekologisen uhan, joka voi vahingoittaa maakunnan luontoa ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen riskitekijöitä tulee ehkäistä ja haasteet ratkaista toimimalla ajoissa. Lapin ilmastostrategian 2030 tärkeimpiä tavoitteita ovat: Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut lappilaisten arjessa käytännön teoiksi. Luonnonvaroja käytetään kestävästi elinkeinotoiminnassa. Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on Lapissa ilmastotietoista. Energia tuotetaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vähentäen Energian tuotanto, väylähankkeet ja elinkeinojen tarpeet on yhteensovitettu alueiden käytössä. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää koulutusta, neuvontaa, ja TKI-toimintaa on lisätty. Lapin ilmastostrategia 2030 toteutetaan julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimilla. Julkishallinto hyödyntää strategiaa päätöksenteossa ja suunnitelmien ja linjausten valmistelussa. Ilmastostrategia tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon kehittämis- ja investointihankkeita koskevissa rahoituspäätöksissä ja alueidenkäyttöä koskevissa suunnitelmissa Lapissa. Elinkeinoelämä pyrkii valinnoillaan hillitsemään ilmastonmuutoksen uhkia hyödyntäen samalla hillinnän tarjoamia mahdollisuuksia. Lappilaiset tekevät aktiivisesti valintoja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos ja Lapin ilmastostrategia tulee ottaa huomioon myös muissa alueella laadittavissa strategioissa ja ohjelmissa, alueen edunvalvonnassa, viestinnässä ja tutkimus- ja ennakointitoiminnan kehittämisessä. Barentsin alue kehittyy voimakkaasti ja Lapin ilmastostrategian toteuttamisessa tulee huomioida muutokset lähialueilla. Ilmastostrategian linjauksia tulee arvioida ja päivittää tulevaisuudessa sovittavin aikavälein ja toimintaympäristön muuttuessa. 1 Lähde: Ilmatieteenlaitos 5

6 ČOAHKKÁIGEASSU Dálkkádatrievdan váikkuha garrasit ravdaguovlluid ja eandalii árktalaš guovllu dálkkádahkii. Dálkkadatrievdama deháleamos váikkuhusat Lappii leat einnostusaid mielde čuovvovaččat: Dálkkadatrievdan lokte gaskamearálaš liekkasvuođa Lappis eandalii dálvviid áigge, oanida muohtabaji ja buktá lasi arvviid. Dálkkadatrievdamis leat váikkuhusat maiddái dullui, čázádagaid jiekŋumii ja Mearrabađa čáhcedássái. Jiekŋamearra suddá geasi áigge gaskasaš áigge. Lappi dálkkádatstrategiija čatnasa riikkaidgaskasaš ja nášuvnnalaš dálkkádatsoahpamušaide ja eanagoddeplánii Lassin strategiijai váikkuha eará nášuvnnalaš láhkaásaheapmi ja guovllulaš plánat ja mearrádusat. Lappi šaddogárdegássabázahusat jagi 2009 ledje sullii 2,8 miljovnna tonna čitnadioksida. Bázahusat leat ássiid mearrái heivehettiin vehá stuorát go Suomas gaskamearálaččat. Lappi bázahusaide váikkuhit ássandávjodat, ekonomalaš dilli ja ealáhusráhkadus. Lappi dálkkádatvišuvdna váldá vuhtii dálkkádatrievdama vejolašvuohtan ja áittan, Lappi mihttomearrin lea ovddidit ođđa bargosajiid ee. ruvkedoaimma ja turismma doaibmasurggiin ja stuorrudit ássiidlogus. Lappi eanagoddi geahččala juksat ulbmiliiddasis dálkkadatrievdama vuhtii váldimiin ja dan buktán rievdadusaid ealáhusadoaimmas ávkkástallamiin. Lappi dovddasta dálkkádatrievdama buktán ekologalaš áitaga, mii sáhttá vahágahttit eanagotti luonddu ja ealáhusaid. Dálkkádatrievdama áittadahkkiid galgá eastit ja čoavdit hástalusaid buriin áiggiin doaibmamiin. Lappi dálkkádatstrategiija 2030 deháleamos mihttomearit leat: Dálkkádatdiđolašvuohta lea šaddan konkrehtan lappilaččaid árgabeaivvis geavatlaš dahguid bokte. Luondduriggodagat geavahuvvojit gierdavaččat ealáhusdoaimmas. Lávvabargu, huksen ja johtolat leat Lappis diđolaččat dálkkádagas. Energiija buvttaduvvo nu, ahte šaddogárdegássabázahusat unniduvvojit čielgasit. Energiijabuvttadeapmi, fávlefidnut ja ealáhusaid dárbbut leat oktiiheivehuvvon guovlluid geavaheamis. Dálkkádatrievdama doalahallamii ja heiveheapmái gullevaš skuvlejupmi, rávven ja THI-doaibma lea lasihuvvon. Lappi dálkkádatstrategiija 2030 ollašuhttojuvvo almmolašhálddahusa, ealáhuseallima ja álbmoga doaimmaiguin. Almmolašhálddahus ávkkástallá strategiija mearrádusaid dahkamis ja plánaid ja linnjágeassimiid válmmaštallamiin. Dálkkádatstrategiija galgá váldit vejolašvuođaid mielde vuhtii ovddidan- ja investerenfidnuide guoskevaš ruhtadanmearrádusain ja guovlluid geavaheami guoskevaš plánain Lappis. Ealáhuseallin geahččala válljemiinnisguin caggat dálkkádatrievdama áitagiid ja seammás ávkkástallá caggama addán vejolašvuođaid. Lappilaččat dahket aktiivvalaččat válljejumiid golahusa čitnajuolgeluotta geahpedeapmin. Dálkkádatrievdan ja Lappi dálkkádatstrategiija galgá váldot vuhtii maiddái eará guovllus gárvvistuvvon strategiijain ja prográmmain, guovllu ovddugohcimis, dieđiheamis ja dutkan- ja ávaštallandoaimmaid gárgeheamis. Barentsa guovlu ovdána garrasit ja Lappi dálkkádatstrategiija ollašuhttimis galgá váldit vuhtii rievdadusaid lagašguovlluin. Dálkkádatstrategiija linnjágeassimiid galgá árvvoštallat ja beaivádahttit boahttevas sohppojuvvon áigegaskkain ja doaibmabirrasa rievddadettiin. 1 Gáldu: Dálkediehtaga lágádus 6

7 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 4 TIIVISTELMÄ 5 ČOAHKKÁIGEASSU 6 1 MIKÄ ON ILMASTONMUUTOS? 8 2 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LAPPIIN Ilmasto lämpenee voimakkaasti etenkin talvisin Lumikausi lyhenee Sademäärä kasvaa Vaikutukset routaan, vesistöjen jäätymiseen, vedenpinnan tasoon ja tuulisuuteen Vaikutukset tulviin 14 3 ILMASTOSTRATEGIA OSANA LAPIN KEHITTÄMISTÄ Eurooppa ja Suomi ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä Lapin kasvihuonekaasupäästöt Lapin energiainvestoinnit määräävät päästöjen kehityksen Ilmastonmuutos maakuntasuunnitelmassa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittämistä Lapissa 20 4 STRATEGISET TEEMAT JA TAVOITTEET Ilmastostrategian linjausten jäsentäminen Visio Strategiset teemat ja tavoitteet Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut teoiksi Luonnonvaroja käytetään kestävästi Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on ilmastotietoista Energia tuotetaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vähentäen Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää koulutusta, neuvontaa, kehittämistä ja tutkimusta on lisätty Ilmastostrategian toimeenpano toimialoilla Teollisuus ja kaivokset Maa-, metsä-, poro-, kala- ja riistatalous Matkailu 26 5 STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEN SEURANTA 27 6 LIITE 1: LAPIN SEUTUKUNTIEN KASVIHUONEKAASUTASEET 28 7 LIITE 2: TÄRKEITÄ LINKKEJÄ 31 8 LIITE 3: ILMASTOSTRATEGIAN LAADINNAN PROSESSI JA SIIHEN OSALLISTUNEET TAHOT 32 7

8 1 MIKÄ ON ILMASTONMUUTOS? Ilmastolla tarkoitetaan sään tyypillistä käyttäytymistä pitkällä, tyypillisesti noin 30 vuoden aikavälillä. Ilmastoa kuvataan tilastotiedoilla. Sää kuvaa maapallon kaasukentän hetkellistä tilaa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Säähän vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat lämpötila ja sateet. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisen aiheuttamaa hiilidioksidipitoisuuden nousua, joka johtaa ilmaston lämpenemiseen. Yksittäiset sääjaksot, esimerkiksi sateinen kevät, kylmä talvi tai helteinen kesä eivät muuta kokonaiskuvaa ilmastosta ja sen muutoksesta. Ilmastonmuutos on ilmiönä globaali, sillä sen kehitykseen vaikuttavat päästöt leviävät koko ilmakehään tuotantopaikasta riippumatta. 2 Ihmisen toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasuista tärkeimpiä ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Lisäksi ilmakehässä esiintyy lukuisia muita kasvihuonekaasuja, joiden merkitys on kuitenkin vähäisempi. Eri kaasupäästöt vaikuttavat eri voimakkuudella ilmastonlämpenemiseen. Päästöt saatetaan yhteismitallisiksi käyttämällä lämmitysvaikutuskerrointa (GWP-kerroin), joka ilmaisee kasvihuonekaasun lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin. Ilmastonmuutoksen estämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tehty kansainvälisiä ja kansallisia toimenpiteitä ja sopimuksia. Kansainvälisesti tärkeimpiä sopimuksia ovat YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja. Suomessa toteutettavia toimia linjataan mm. kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä alueellisten ilmastostrategioiden avulla. Kuva: Tärkeimmän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, pitoisuus ilmassa Pallaksella Lähde: Ilmatieteenlaitos 3 Lähde: Ilmatieteenlaitos

9 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 2 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LAPPIIN Kappaleessa esitetyt tiedot on tiivistetty Ilmatieteenlaitoksen Lapin liitolle vuonna 2010 laatimista Lapin nykyilmaston kuvauksista ja ilmastoennusteista. Tiedot on tiivistänyt Bionova Consulting. Ilmatieteenlaitoksen selvitysmateriaali on kokonaisuudessaan julkaistu osoitteessa Ilmastoennusteet perustuvat skenaarioihin, koska ilmastonmuutokseen ja sen voimakkuuteen sisältyy epävarmuuksia. Epävarmuudet liittyvät mm. kasvihuonekaasupäästöjen tuotannon kehitykseen tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosta mallinnettaessa otetaan huomioon erilaisia vaihtoehtoja hiilidioksidipäästöjen tuotannolle maailmassa. Skenaariot ja näiden vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen tulevaisuudessa on esitetty kuvassa alla. Perusskenaario ennusteissa on A1B. Eri tarkasteluissa käytetty skenaario mainitaan ilmiötä kuvaavan tekstin ja kuvien yhteydessä. Kuva: Ilmastonmuutosta kuvaavat skenaariot tulevien hiilidioksidipäästöjen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden osalta. 9

10 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suunnaltaan samat riippumatta toteutuvasta skenaarioista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tiivistetty taulukoissa alla. Taulukko: Yhteenveto ilmastonmuutoksen odotetuista vaikutuksista Lapissa. 10

11 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 2.1 Ilmasto lämpenee voimakkaasti etenkin talvisin Maapallo on lämmennyt viimeisen vuosisadan aikana 0,74 C ja Suomi reilun asteen. Lämpötilan nousu ei jakaannu maapallolle tasaisesti, vaan lämpeneminen on voimakkainta maa-alueilla, erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. Suomen vuosikeskilämpötilan arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä noin 0,4±0,1 C per vuosikymmen. Vuosisadan viimeiselle kolmannekselle keskilämpötilan arvioidaan Ilmatieteenlaitoksen mukaan kohoavan 3,2 6,4 C vuosien keskiarvoon verrattuna. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan noin kaksi kertaa enemmän kuin kesälämpötilojen. Lämpötilat kohoavat Lapissa hieman muuta maata voimakkaammin. Kuva: Vuosikeskilämpötilan toteutunut kehitys eri paikkakunnilla Suomessa viime vuosikymmeninä. Helsingin osalta alempi käyrä huomioi kaupungistumisen vaikutuksen, joka on suurimmillaan noin 0,7-0,8 C. Kuva: Ilmaston lämpeneminen lämpöasteina A1B skenaariossa vuosina nykyhetkeen verrattuna 11

12 2.2 Lumikausi lyhenee Ilmatieteenlaitos arvioi, että lumipeitepäivien määrä vähenee Lapissa %:lla nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Lumipeitepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin maassa on lunta. Lumipeitepäivien määrän väheneminen johtuu erityisesti talvilämpötilojen noususta. Nykyisin lumipeitepäiviä on vuodessa keskimäärin kappaletta eli noin 6-7,5 kuukautta. Muutoksen toteutuessa lumipeiteajan pituus lyhenee noin 4-6 kuukauteen. Lumipeitepäivät vähenevät erityisesti alkutalven aikana, joka nostaa mustan joulun todennäköisyyttä. Lapissa lumipeitepäivät vähenevät kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Suomessa ja Keski-Euroopassa. Kuva: Lumipeitepäivien määrän suhteellinen väheneminen Pohjois-Euroopassa vuosisadan loppuun mennessä nykytilanteeseen verrattuna A2 skenaarion mukaan 12

13 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 2.3 Sademäärä kasvaa Ilmatieteenlaitoksen ennusteiden mukaan vuotuinen sademäärä Lapissa kasvaa kohti kuluvan vuosisadan loppua, kasvun ollessa vuosisadan loppuun mennessä päästöskenaariosta riippuen % nykytilanteeseen verrattuna. Lyhyemmällä aikajänteellä vuosina sademäärät kasvavat Lapissa nykytilanteeseen verrattuna keskimäärin noin 7 %. Sademäärien lisääntymisen odotetaan olevan Lapissa hieman muuta maata suurempaa. Sademäärät lisääntyvät varsinkin talvisin, kasvun ollessa vuosisadan lopulla noin 30 % luokkaa. Tästä huolimatta kesäsateet pysyvät edelleen määrällisesti runsaampina kuin talvisateet. Sateiden voimakkuus kasvaa kaikkina vuodenaikoina. Talvella sekä sadepäivien lukumäärä että kerralla saatava vesimäärä kasvavat. Kesällä sadepäivien lukumäärä ei todennäköisesti juuri muutu, mutta tyypillisesti vettä sataa kerralla enemmän. Kuva: Sademäärän keskimääräinen lisääntyminen Pohjois-Euroopassa prosentteina ajanjaksolla nykytilanteeseen verrattuna A1B skenaarion mukaan. 13

14 2.4 Vaikutukset routaan, vesistöjen jäätymiseen, vedenpinnan tasoon ja tuulisuuteen Lämpötilan noustessa eri mallien antamalla keskimääräisellä nopeudella Lapissa, Ilmatieteenlaitos arvioi roudan paksuuden pienenevän Lapissa nykyisestä cm:stä arvoon cm vuosisadan viimeiselle kolmannekselle ( ). Ilmaston lämmetessä Itämeren jääpäivien lukumäärä vähenee. Nykyisin jääpäiviä on Perämeren keskiosassa noin kpl ja rannikolla noin kpl. Vuosisadan lopulla jääpäiviä arvioidaan olevan B2-skenaariossa Perämeren keskiosassa noin kpl ja rannikolla noin kpl ja A2-skenaariossa vastaavasti kpl ja kpl. Myös muutoksilla Jäämeren olosuhteissa voi olla huomattava merkitys Lapille tulevaisuudessa. Merijään kesäinen laajuus Jäämerellä on kutistunut viime vuosikymmeninä. Ennusteiden mukaan Jäämeri tulisi olemaan kesällä jäätön aikaisintaan vuonna Koillisväylä aukeaa ensimmäisenä. Seuraavaksi aukeaa pohjoisnavan kautta kulkevan meriväylä ja viimeisenä luoteisväylä. Suomen rannikoilla keskimääräisen merenpinnan korkeuden muutoksiin vaikuttavat tulevaisuudessa sekä globaali merenpinnan nousu ilmaston lämmetessä että jääkauden jäljiltä edelleen jatkuva maankohoaminen. Maankohoaminen on Suomessa voimakkainta Perämeren alueella (8-9 mm/vuosi), missä sen vaikutus riittää kumoamaan globaalin merenpinnan nousun lähitulevaisuudessa. Maksimiskenaarion mukaan keskimääräinen merenpinta alkaisi nousta Kemin ympäristössä vuoden 2040 jälkeen, yleisesti tarkastelluissa B1, A1B ja A2-skenaarioissa maankohoaminen voittaa globaalin merenpinnan nousun vaikutuksen vielä koko kuluvan vuosisadan ajan. Tuulisuuden kehittymistä ei voida varmuudella ennustaa. 2.5 Vaikutukset tulviin Kappaleessa esitetyt tiedot on tiivistetty Lapin ELY-keskuksen vuonna 2010 laatimasta koosteraportista koskien tulviin varautumista Rovaniemellä ja Kittilässä. Tiedot on tiivistänyt Bionova Consulting. Lapin ELY-keskuksen selvitys on kokonaisuudessaan julkaistu osoitteessa Rovaniemella_ja_Kittilassa_netti.pdf Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulviin ei toistaiseksi tunneta varmuudella. Asiaan liittyvän tutkimustiedon tulevaisuudessa tarkentuessa myös arviot tulvien ja tulvariskien suuruudesta tarkentunevat. Lähivuosikymmeninä tulvariskit voivat hieman kasvaa. Tämä johtuu talviaikaisten sateiden lisääntymisestä johtuvasta lumipeitteen paksuuntumisesta. Mikäli sulavan lumen määrä kasvaa, kasvavat myös jokien virtaamat keväällä. Ilmastonmuutoksen edetetässä pidemmälle yhä suurempi osa talviaikaisista sateista tulee vetenä, joka vähentää lumen määrää ja keväistä virtaamaa pienentäen samalla tulvariskejä. Vaihtelevat säät voivat myös aiheuttaa tulevaisuudessa talviaikaisia tulvia. Tällöin jääpatoriskit ja jääolosuhteet voivat muuttua. 14

15 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 3 ILMASTOSTRATEGIA OSANA LAPIN KEHITTÄMISTÄ 3.1 Eurooppa ja Suomi ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä Sitovat tavoitteet 2020 aikajänteellä Ilmastonmuutosta koskeva tärkein kansainvälinen sopimus on YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus UNFCCC vuodelta Sopimus loi pohjan kansainvälisille toimille kasvihuonekaasujen hillinnälle ja ilmastopolitiikan menettelytavoille. Sopimusta täydennettiin myöhemmin Kioton Pöytäkirjalla, joka linjasi teollisuusmaiden päästöjen vähentämistavoitteeksi 5,2 % vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy vuonna 2012 eikä varmuutta jatkosta toistaiseksi ole. EU on linjannut ilmastonmuutosta ja energia-alaa sääteleviä tavoitteita, vaikka kansainvälisistä sitoumuksista ei ole toistaiseksi varmuutta. EU tavoittelee vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 %:lla, energiatehokkuuden lisäystä 20 %:lla ja uusiutuvalle energialle 20 %:n osuutta. EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta Suomen valtio on linjannut omat tavoitteensa ja toimensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Päästökauppa uudistuu vuosina Lentoliikenne tulee päästökaupan piiriin Uudella päästökauppakaudella siirrytään keskitettyyn järjestelmään ja kansalliset päästökatot päästökauppasektorilla poistuvat. Ilmaisten päästöoikeuksien määrä vähenee ja osa energiasektorin päästöoikeuksista huutokaupataan alan toimijoille EU-tasolla. Ilmaisia päästöoikeuksia tulee saamaan lähinnä globaalien teollisuusalojen toimijat. Taulukko: Yhteenveto tärkeimmistä sitovista tavoitteista 15

16 Ei-sitovat tavoitteet Kansallisista ei-sitovista tavoitteista tärkein on linjaus kasvihuonekaasupäästöjen alentamisesta 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Linjaus on esitetty Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa (2009). Selonteko ei pidä sisällään juurikaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päästövähenemän saavuttamiseksi, vaan on luonteeltaan enemmän periaatteellinen ja tavoitteellinen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa kansallisena tavoitteena on esitetty myös biopolttoaineiden osuudeksi liikennepolttoaineista 20 % vuoteen 2020 mennessä (EU direktiivin mukaan 10 %). Suomen sopeutumisesta ilmastonmuutokseen linjataan Ilmastonmuutoksen kansallisessa sopeutumisstrategiassa. Sopeutumisstrategia sisältää linjauksia useille eri aloille. Sopeutumisstrategia laadittiin vuonna 2005, arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja strategia uusitaan todennäköisesti vuosien välisenä aikana. 3.2 Lapin kasvihuonekaasupäästöt 2008 Lapin maakunnan kasvihuonekaasutase laskettiin vuodelle Kasvihuonekaasupäästöinä huomioitiin hiilidioksidi CO2, metaani CH4 ja typpioksiduuli N2O. Lapin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin t CO2 ekv, joka on esitetty taseena vuokaaviossa alla. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen tuottajat ovat energiantuotanto ja liikenne. Energiantuotannon päästöistä pääosa aiheutuu energiantuotannosta teollisuudelle. Laskelmassa ei huomioitu Lapin Kullan ja Kemijärven sellun päästöjä, jotka olivat n t CO2 ekv. vuonna Päästöt asukasta kohden Lapissa ovat keskimäärin 15 t CO2 ekv / asukas, joka on hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin (noin 13 t CO2 ekv / asukas). Päästöt asukasta kohden eivät huomioi lappilaisten asukkaiden ja yritysten kulutuksen kautta muualla maailmassa aiheuttamia päästöjä tai niiden vähenemiä. Päästöjen määrää ohjaa pääosin ihmisten määrä, maakunnan taloustilanne ja elinkeinorakenne. 16

17 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Kuva: Lapin kasvihuonekaasutase Lapin energiainvestoinnit määräävät päästöjen kehityksen Lapille laadittiin energiastrategia vuonna Energiastrategiassa todetaan, että Lappi hyödyntää energiantuotannossaan kattavasti uusiutuvia energiamuotoja (mm. bioenergia ja tuulivoima). Sähköntuotannossa Lappi on hieman yliomavarainen ja uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Lämpöä tuotetaan alueen teollisuudelle ja yhdyskunnille erityisesti biopolttoaineilla ja kivihiilellä. Teollisuuden energiantuotannossa merkittävä rooli on puunjalostusteollisuuden sivutuotteilla. Lapin energiavisio perustuu kestävyyteen ja omavaraisuuteen. Kestävyyttä ilmaston kannalta on painotettu myös strategisissa tavoitteissa. Mikäli visio ja strategiset tavoitteet toteutuvat, Lapilla on edellytykset alentaa energiasektorin päästöjään. Lapin energiastrategian mukaan energiankulutuksen kehitys tulevaisuudessa on riippuvainen ennen kaikkea teollisuuden investoinneista ja palvelusektorin kehityksestä Lapissa. Hiilidioksidipäästöt riippuvat tulevaisuudessa erityisesti siitä, kuinka paljon puupolttoaineita käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Energiastrategiassa esitettyjen arvioiden mukaan päästöt tulevat kasvamaan Lapissa vuoteen 2030 mennessä, mikäli puupolttoaineiden käyttöä ei voimakkaasti lisätä. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin % nykytasosta. 17

18 Lappiin on suunnitteilla runsaasti energia-alan investointeja. Investoinnit toteutetaan pääosin hiilineutraalisti. Suunnitteilla olevia investointeja ovat muun muassa: Vapo Oy ja metsäliitto: Biodieseltehdas (Kemi) Rovaniemen energia ja Oulun energia: Mustikkamaan biovoimalaitos (Rovaniemi) Kemijoki Oy: Kemijoen vesistöalueen voimalaitokset ja monitoimiallas 3.4 Ilmastonmuutos maakuntasuunnitelmassa 2030 Maakuntasuunnitelma 2030 linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmalla tuodaan esille lappilainen kehittämisen tahtotila. Maakuntasuunnitelma on kiteytetty visiossa: Lappi on vetovoimainen asukkaan pohjoinen menestyjämaakunta, joka tunnetaan luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaana, luovana ja kansainvälisesti arvostettuna kasvavien investointien alueena. Lappi antaa elämänvoimaa. Maakuntasuunnitelman tahtotila ja tavoitteet lähtevät siitä, että maakunnan työpaikkojen ja asukkaiden lukumäärää kasvatetaan. Tavoitteiden täyttäminen edellyttää talouskasvua ja luonnonvarojen aktiivista hyödyntämistä. Maakuntasuunnitelmassa on myös huomioitu ilmastonmuutos kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Maakuntasuunnitelman laadinnan tueksi laadittiin skenaarioanalyysejä mahdollisista kehityskuluista Lapissa. Taulukko: Yhteenveto maakuntasuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista Kuva: Lapin maakuntasuunnitelman 2030 skenaariot Skenaariot on jaettu erityisesti globaalin kysynnän kehitykseen ja lähialueiden vetovoimaisuuteen perustuen. Skenaariot ovat Voimakasta imua, Rajoittavaa politiikkaa, Myöhässä liikkeelle ja Barentsin kutsu. 18

19 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Ilmastonmuutoksen merkitys vaihtelee eri skenaarioissa. Mahdollisista kehityskuluista ilmastonmuutoksen merkityksen on arvioitu korostuvan skenaarioissa Myöhässä liikkeelle ja Barentsin kutsu. Myöhässä liikkeelle skenaariossa ilmastonmuutos ja sen vaikutukset toteutuisivat odotettua rajumpina ja Barentsin alue ei ole onnistunut sopeutumaan siihen. Aluetta ei myöskään koeta investointeja houkuttelevaksi. Talous on lamassa. Barentsin kutsu skenaariossa Venäjä ja Norja hyödyntävät voimallisesti Jäämeren öljy- ja maakaasuvarantoja. Suomi ja Lappi toimivat yhteistyössä näiden projektien kanssa. Barentsin alueesta on kehittynyt vahva yhtenäinen talousalue, jonka aluetta myös ilmastonmuutos koettelee muuta maailmaa suhteellisesti vähemmän. Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty Lapin aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja käytävät Suunnitelmaan on kirjattu alueet mm. erityyppiselle elinkeinotoiminnalle. Kuva: Lapin aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja käytävät

20 3.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittämistä Lapissa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edistävät valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioonottoa maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tärkeimmät tavoitteet: Hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla on myös monia muita tehtäviä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistettiin viimeksi vuonna Tarkistukseen vaikutti erityisesti tarve ohjata alueidenkäyttöä valtakunnallisesti siten, että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen toteutuu entistä paremmin. Päivitettyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta tulee mm. kehittää monikeskuksisena ja verkottuvana hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena, jonka runkona kehitetään maakuntakeskuksia, kaupunkiseutuja ja maaseudun keskuksia. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja joukkoliikenteen edellytykset hyvät. Kaavoituksen tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat maakunta- ja kuntakaavoissa. 4 STRATEGISET TEEMAT JA TAVOITTEET 4.1 Ilmastostrategian linjausten jäsentäminen Ilmastostrategian linjaukset ja tavoitteet on ryhmitelty strategisiin teemoihin ja elinkeinoelämän toimialoihin. Strategiset teemat koskevat laajasti yhteiskuntaa ja niiden tavoitteiden toteutuminen riippuu koko maakunnassa eri tahojen yhteistyönä tehtävistä toimista. Strategisten teemojen mukaisten tavoitteiden edistämisessä julkisella sektorilla on vahva rooli. Strategia toimeenpanon kannalta tärkeimmät toimialat on valittu niiden relevanssin perusteella. Valittuja strategisia toimialoja ovat teollisuus ja kaivokset, matkailu ja maa-, metsä-, poro-, kala- ja riistatalous. Kaikilla valituilla toimialoilla ilmastonmuutos on merkittävä tekijä. Valitut toimialat voivat myös hyödyntää ilmastonmuutoksen hillintää. Strategian toimeenpanon kannalta viestinnällä, edunvalvonnalla ja ennakoinnilla on tärkeä rooli, sillä toimijoiden tietoisuus strategiasta ja sen tavoitteista on olennaista toteutuksen onnistumisen kannalta. 20

21 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 4.2 Visio Lappi on ilmastonmuutoksen mahdollisuuksia hyödyntävä sekä uhkiin ja haasteisiin vastaava menestyjämaakunta Lapin ilmastostrategian visio huomioi ilmastonmuutoksen luonteen mahdollisuutena ja uhkana Lapille. Lapin tavoitteena on kehittää uusia työpaikkoja mm. kaivostoiminnan ja matkailun toimialoilla sekä kasvattaa väkilukuaan. Nämä tavoitteet pyritään täyttämään ilmastonmuutos huomioiden ja sen tuomia muutoksia elinkeinotoiminnassa hyödyntäen. Lappi myös tunnustaa ilmastonmuutoksen aiheuttaman ekologisen uhan, joka voi vahingoittaa maakunnan luontoa ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen riskitekijöitä tulee ehkäistä ja haasteet ratkaista toimimalla ajoissa. 4.3 Strategiset teemat ja tavoitteet Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut teoiksi Lappilaiset päättäjät ja tavalliset ihmiset tekevät valintoja työssään ja arkielämässään ilmastonmuutos huomioiden. Valinnoilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Valinnat ovat johtaneet ilmastonmuutosta ehkäisevän käytännön toiminnan, kuten uusiokäytön ja energiatehokkaan asumisen lisääntymiseen. Lappilaiset hankkivat aktiivisesti tuotteita ja palveluita, joiden hiilijalanjälki on pieni. 21

22 Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut siten, että lappilaisten käytännönläheinen luontosuhde on säilynyt. Ilmastonmuutos on myös lisännyt paikallisuuden ja perinteiden arvostusta ja näihin liittyvä osaaminen on kehittynyt. Paikallisuuden ja perinteiden vaalimisella hillitään aktiivisesti ilmastonmuutosta Luonnonvaroja käytetään kestävästi Luonnonvarojen käyttö toteutetaan kestävällä tavalla huomioiden luonnossa tapahtuvat muutokset. Kestävä hyödyntäminen edellyttää eri luonnonvarojen käytön huomiointia maankäytön suunnittelussa. Luonnonvarojen käytössä tulee ottaa huomioon luonnonvarojen erityyppiset arvot ja arvostukset. Luonnonvaroihin luetaan luonnosta saatavat materiaalit, kuten kaivannaiset, metsävarat, vesivarat ja maatalouden eri tuotteet. Toisaalta luonnonvaroja hyödynnettäessä on huomioitava aineettomat luonnonvarat, kuten maisema, hiljaisuus ja muut lappilaisten ja matkailijoiden arvokkaiksi kokemat luonnonominaisuudet. Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja siten, että luonnon monimuotoisuus ja elinvoima on turvattu kokonaisuutena. Luonnonvaroista saadaan mahdollisimman paljon jalostusarvoa Lappiin. Lappi tuottaa markkinoille luonnonvaroja, kuten maatalouden, metsätalouden ja kaivannaisteollisuuden tuotteita. Tavoitteena on jalostaa näistä mahdollisimman suuri osa paikallisesti. Paikallinen jalostus edellyttää kilpailukyvyn turvaamista suhteessa muihin alueisiin Suomessa ja maailmassa. Kilpailukykyä voidaan kehittää mm. uusilla kestävän kehityksen mukaisilla energia- ja väyläinvestoinneilla Saavutettu korkea paikallisuus ja omavaraisuusaste energian ja ruoan tuotannossa. Lapilla on hyvät mahdollisuudet lisätä paikallisuutta ja omavaraisuutta ilmastonmuutoksen kannalta tärkeillä alueilla energian ja ruoan tuotannossa. Tämä toteutetaan suosimalla paikallisia hiilineutraaleja energialähteitä ja lähiruokaa Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on ilmastotietoista Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen energiankäyttöä ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet otetaan huomioon maakunnallisissa ja paikallisissa toimissa. Rakentamisessa otetaan huomioon muuttuvien ilmastotekijöiden vaikutukset esimerkiksi rakennusmateriaaleihin ja rakennustekniikkaan. Energiatehokkaasti toteutettu puurakentaminen on yleistynyt ja sitä edistetään aktiivisesti. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset mm. tulvissa ja jääteiden ja reittien käytettävyydessä otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa. Luotu lappilaiset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat alueidenkäyttöä koko Suomessa. Lapissa olosuhteet poikkeavat merkittävästi muusta Suomesta. Lapissa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tulee toteuttaa paikalliset erityisolosuhteet huomioiden. Lapissa yhdyskuntarakenne on eheytynyt hallitusti. Maakuntaan on syntynyt toimiva monikeskuksinen yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenne parantaa mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutokseen, mutta mahdollistaa paikallisten tarpeiden huomioimisen. Alueidenkäyttö mahdollistaa maakunnan erämaisen, pohjoisen imagon säilyttämisen. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen myötä tapahtuva luontoarvojen muutos. Lappilaiset alueidenkäyttötavoitteet voidaan laatia yhteisenä prosessina maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehitetään ilmastoystävällinen logistiikka- ja liikennemalli. Ilmastoystävällisten liikennemuotojen, meri-, rautatie- ja kevytliikenteen, osuus on kasvanut merkittävästi. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa teknisiä haasteita ja 22

23 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto lisärahoitustarvetta liikenneväylien ylläpitoon. Olemassa olevat tärkeimmät yhteydet ovat kuitenkin pysyneet avoimina ja kehittyneet. Myös uusia väyläratkaisuja toteutetaan elinkeinoelämän tarpeiden perusteella. Elinkeinoelämää palvelevaa väylästöä hyödynnetään aktiivisesti arki-, virkistys- ja matkailukäytössä. Sähköautoilu on laajasti mahdollista Lapissa. Tutkimus tukee logistiikan kehitystyötä. Koillisväylän avautumiseen liittyvät valmistelut tehty. Jäämeri voi ilmastoennusteiden perusteella sulaa kesäisin noin vuonna Koillisväylän kautta on jo kuljetettu rahtia ja täysimittainen avautuminen kaupalliselle liikenteelle voi tapahtua jo ennen vuotta Koillisväylä lyhentää Aasian ja Euroopan välistä matkaa noin kolmanneksella. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi tavaravirtojen kulkuun ja tarjoaa Lapille uuden mahdollisuuden kehittää maakunnan teollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Koillisväylän tavaravirtojen hallinta edellyttää Lapin valmistautumista mm. väylähankkeilla, jotka edellyttävät alueidenkäytön suunnittelua. Lappi on toteuttanut Koillisväylän avautumisen monipuolisen hyödyntämisen edellyttämät alueidenkäytön suunnitelmat ja investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Tietoverkot mahdollistavat etätyön. Tietoverkkoyhteydet ovat yhä tärkeämpiä lappilaisille ihmisille ja yrityksille. Tietoverkkoyhteydet kattavat koko maakunnan ja mahdollistavat etätyön, joka vähentää liikenteen päästöjä. Tietoverkkoyhteydet mahdollistavat elinkeinoelämän kehittämisen ympäri Lappia Energia tuotetaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vähentäen Uusiutuvat energianlähteet hyödynnetään kattavasti kotitalouksissa, teollisuudessa ja palveluissa. Kansallisesti merkittäviä hiilidioksidipäästöttömien energiantuotannon hankkeita toteutetaan ja edistetään. Paikallisesti tuotettu, hajautettu pienen kokoluokan energiantuotanto on laajaa. Infrastruktuuri tukee uusiutuvan energian käyttöä ja toimii sen tukena. Energiatehokkuus on Lapissa korkealla tasolla. Energiatehokkuutta on lisätty toteuttamalla energiakatselmointeja ja korjauksia kattavasti julkisissa rakennuksissa ja yrityksissä. Energianeuvontaa on saatavilla kattavasti eri puolilla Lappia sekä kuluttajille että yrityksille. Energianeuvontaa annetaan paikallisesti esimerkiksi rakennusvalvonnan yhteydessä. Energianeuvonnalla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta edistävien toimien toteuttamista Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää koulutusta, neuvontaa, kehittämistä ja tutkimusta on lisätty Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tuo muutoksia useiden alojen osaamis-, kehittämis- ja tutkimustarpeisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin reagoidaan joustavasti ja konkreettiset muutokset huomioiden. Ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -toiminnassa erityisesti seuraavilla sektoreilla: Logistiikka Energiateknologia Kylmä- ja talviteknologia Puunjalostukseen ja puurakentamiseen liittyvä teknologia Porotalous Matkailupalvelut 23

24 4.4 Ilmastostrategian toimeenpano toimialoilla Teollisuus ja kaivokset Teollisuus ja kaivokset toimialalle ilmastonmuutos ja sen hillintä tuo mahdollisuuksia kasvattamalla globaalisti uusiutuvien materiaalien ja pienen hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden ja niiden kehittämisessä auttavien mineraalien kysyntää. Lapissa voidaan käyttää ja hyödyntää mm. uusiutuvia kuituja, biomuoveja ja biohiiltä sekä tuottaa uusia tuotteita tiukkasyisestä pohjoisesta puusta. Myös puurakentamisen kehittämiselle on maakunnassa hyvät mahdollisuudet. Lapille vähähiilinen energia on kilpailuetu, joka tulee hyödyntää mm. metallien jalostuksen kehittämiseksi. Maakunnan teollisuuden, kaivosten ja energia-alan tuotantoa voidaan kasvattaa puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuuteen perustuen. Myös tulvansuojelutoimenpiteiden toteutuksessa tulee ottaa huomioon mahdollisuus vesivoiman tuotannon kasvattamiseen. Ilmastonmuutos kasvattaa sateita ja valuntaa, joka lisää vesivoiman tuotantomahdollisuuksia. Teollisuustuotannon kasvu edellyttää merkittävien päästöttömien energiahankkeiden toteuttamista. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta uhkana on globaali hiilivuoto. Mikäli Lapin raaka-ainevarat jalostetaan maakunnan ulkopuolella esimerkiksi kivihiilestä valmistetulla sähköllä, kasvavat kasvihuonekaasut globaalisti ja samalla menetetään paikallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastonmuutos avaa Lapin läheisyyteen uuden merireitin, Koillisväylän. Tämä parantaa Lapin teollisuuden ja kaivosten logistista asemaa. Toisaalta ilmastonmuutos uhkaa heikentää paikallista infrastruktuuria, kuten tieverkoston kuntoa. Infrastruktuurin heikkeneminen vaarantaisi puun saatavuuden. Itämerellä rikkipäästörajojen tiukennukset uhkaavat logistiikan kustannus- ja energiatehokkuutta. Teollisuuden ja kaivosten energiatehokkuus on myös kilpailuetu Lapille, erityisen tärkeää on logistiikan tehokkuus. 24

25 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Maa-, metsä-, poro-, kala- ja riistatalous Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja Lapin luonnonvarat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet kasvavat. Lapissa on hyvä luontainen kyky sopeutua luonnon ja sen tarjoamien mahdollisuuksien muutoksiin ja kysynnän kasvuun. Uusiin hyödyntämismahdollisuuksiin voidaan vastata uusilla teknologioilla ja innovaatioilla. Perinteisten elämäntapojen ja elinkeinojen haavoittuvuus kasvaa, kun ilmastonmuutos tuo uusia riskejä toimintaan. Ilmastonmuutos voi lisätä tuholaisten ja tautien yleisyyttä ja levinneisyyttä. Muutokset roudassa voivat vaikuttaa puunkorjuun mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutos myös lisää mahdollisesti kilpailua luonnonvaroista, josta mm. maa-, metsä- ja porotalous voivat kärsiä. Uusiutuvan energian lisääminen tulee toteuttaa siten, että turvataan luonnon monimuotoisuus, hiilinielut ja ekosysteemipalvelujen toiminta sekä sovitetaan yhteen erilaiset käyttörajoitteet ja eturistiriidat toimialojen välillä. Paikallinen bioenergiantuotanto voi lisätä maa- ja metsätalouden kannattavuutta. Porotalous kärsii ilmastonmuutoksesta porojen ravinnonsaannin vaikeutuessa talvella. Tällöin joudutaan turvautumaan lisäruokintaan, mikä hankaloittaa elinkeinon asemaa. Myös ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät taudit, loiset ja pedot voivat hankaloittaa porotalouden asemaa Lapissa. Harvennusten lisääntyminen esimerkiksi energiapuun käytön lisääntymisen vuoksi vaikuttaa myönteisesti porojen laidunmailla, sillä valon määrän lisääntyessä maan pinnassa jäkäliköt elpyvät. Riistatalouden kehitykseen vaikuttaa eri riistalajien yleisyyden muutokset. Uusia riistalajeja leviää etelästä ja Lapille ominaiset pohjoisen lajit voivat kärsiä. Muuttuvat lumiolot voivat altistaa vuodenajan mukaan väriään vaihtavia lajeja pedoille, joka vaikuttaa kantojen kokoon. 25

26 4.4.3 Matkailu Ilmastonmuutos vaikuttaa Lappiin sopeutumistarpeena matkailupalveluissa ja matkailubrändiin liittyvissä kysymyksissä. Ilmastonmuutos lyhentää lumeen perustuvaa matkailukautta. Suhteellinen kilpailuetu lumivarmuudessa verrattuna Etelä-Suomen ja Keski-Euroopan matkailukohteisiin voi kuitenkin parantua. Liikuntareittien ylläpitokustannukset kasvavat. Uusina mahdollisuuksina voidaan hyödyntää uusia matkailutuotteita talvikauden ulkopuolella. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on mahdollisuus matkailualalle. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö vaikuttaa pääosin positiivisesti Lapin matkailuimagoon. Uudet hiilineutraalit energiamuodot vaativat kuitenkin yhteensovittamista matkailun kanssa, sillä esimerkiksi tuulivoima- ja bioenergiahankkeet voivat vaikuttaa maisemaan ja erämaiseen imagoon negatiivisesti. Lapin matkailuimagoa tulee kehittää aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset huomioiden. Ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon kehittämistyössä siten, että ilmastotietoiset matkailijat haluavat valita kohteekseen Lapin ja ovat myös valmiita suosittelemaan sitä. Lapin matkailuala varautuu lyhenevään lumikauteen kehittämällä ympärivuotisia palveluitaan. 26

27 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 5 STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEN SEURANTA Lapin ilmastostrategia 2030 toteutetaan julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimilla. Julkishallinto huomioi strategian muiden strategioiden, suunnitelmien ja linjausten valmistelussa. Ilmastostrategia tulee ottaa huomioon kehittämis- ja investointihankkeita koskevissa rahoituspäätöksissä ja alueidenkäyttöä koskevissa suunnitelmissa Lapissa. Elinkeinoelämä hyödyntää ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja pyrkii välttämään sen synnyttämiä uhkia. Lapin ilmastostrategian toteutusta voidaan tehostaa laatimalla erillinen toteutussuunnitelma. Ilmastostrategian toimenpiteitä voidaan tarkentaa suunnitteilla olevassa toteutussuunnitelmassa. Lapin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille todetaan, että Lapin ilmastostrategian toteuttamissuunnitelma tullaan laatimaan. Toteuttamissuunnitelman vaikutuksia tullaan seuraamaan ja ilmastostrategiatyöhön tullaan panostamaan jatkossa. Ilmastostrategian seuranta perustuu sovittavin aikavälein tai suurten toimintaympäristön muutosten yhteydessä tapahtuvaan arviointiin. Arviointi voidaan tehdä erillisenä työnä, jossa ilmastostrategian tavoitteita suhteutetaan toteutettuihin toimiin ja ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaiseen huomiointiin Lapissa. Arvioinnin perusteella ilmastostrategian linjauksia voidaan tarvittaessa päivittää. Ilmastostrategian vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia voidaan tutkia mm. seuraavien tekijöiden kautta: - - Lapissa tuotettujen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilijalanjäljen kehitys - - Kuntien toimet ilmastonmuutoksen hilitsemiseksi, mm. laadittujen ilmasto-ohjelmien määrä ja kattavuus - - Ilmastostrategian linjausten huomiointi maakunnan ja lähialueiden muissa strategioissa ja ohjelmissa - - Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, esimerkiksi maakunnan cleantech-yritysten liiketoiminnan taloudellinen kehitys 27

28 6 LIITE 1: LAPIN SEUTUKUNTIEN KASVIHUONEKAASUTASEET 28

29 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 29

30 30

31 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 7 LIITE 2: TÄRKEITÄ LINKKEJÄ Lapin ilmastostrategian laadinnan taustamateriaaleja EU:n ilmasto- ja energiapaketti Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 31

32 8 LIITE 3: ILMASTOSTRATEGIAN LAADINNAN PROSESSI JA SIIHEN OSAL- LISTUNEET TAHOT Lapin Ilmastostrategia 2030:n laatiminen toteutettiin EAKR-hankkeena vuosina Hankkeen ohjausryhmä järjestäytyi kesäkuussa Hankkeen toiminnallinen toteutus aloitettiin syksyllä Lapin ilmastostrategia 2030 laadittiin kolmessa vaiheessa alla olevan kuvan mukaisesti. Strategian laatiminen aloitettiin taustaselvitysten laadinnalla syksyllä Työvaiheessa selvitettiin mm. Lapin kasvihuonekaasutase sekä laadittiin selvityksiä koskien ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin, luontoon ja elinkeinoihin Lapissa. Lisäksi selvitettiin ilmastotrendejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia edunvalvontaan. Strategiaprosessi perustui strategian jäsentelyyn työpajoissa. Strategian laadinta perustui suuriin työpajoihin, jotka järjestettiin maaliskuussa ja toukokuussa Toimialoittaisia tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennettiin toimialakohtaisissa työpajoissa, joita järjestettiin yhteensä 10 kappaletta. Toimialat olivat: Teollisuus ja kaivokset, luonnonvarat, matkailu ja luonnon virkistyskäyttö, alueidenkäyttö ja rakentaminen, uudet mahdollisuudet ja arkielämä. Toimialakohtaiset työpajat järjestettiin suuriin työpajoihin nivoutuen maalis-toukokuussa Työpajojen tulosten koostamisesta vastasi erikseen koottu avainhenkilöryhmä. Kaikkiaan strategiaprosessin aikana järjestettyihin tilaisuuksiin kirjattiin noin 200 osallistujaa mm. valtionhallinnosta, kunnista, yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä. Strategian jalkautus toteutettiin syksyllä Lapin Ilmastostrategiaa koskevat seminaarit järjestettiin Rovaniemellä ja Kemissä. Strategiaa koskeva lehdistötiedote julkaistiin lokakuussa Strategian lausuntoaika oli Strategian laadinnasta on informoitu eri tahoja kattavasti koko prosessin ajan. Lapin Ilmastostrategian laadintaa koskevaa materiaalia on saatavilla osoitteesta 32

33 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Lapin ilmastostrategian laatiminen -hanke Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Monica Tennberg, Lapin yliopisto Varapuheenjohtaja: Marko Varajärvi, Lapin liitto Sihteeri: Juho Korteniemi, Bionova Consulting Jäsenet: Lapin Liitto Riitta Lönnström Mervi Nikander Satu Luiro Kemi-Tornion seutukunta Risto Pöykiö, Kemin kaupunki Varajäsen: Markus Kannala, Tornion kaupunki Itä-Lapin seutukunta Markku Koivisto, Itä-Lapin kuntayhtymä Varajäsen: Heikki Onnela, Itä-Lapin kuntayhtymä Pohjois-Lapin seutukunta Timo Lohi, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Rovaniemen seutukunta Erkki Lehtoniemi, Rovaniemen kaupunki Varajäsen: Juha Seppälä, Rovaniemen Kehitys Oy Tornionlaakso Timo Sirkkala, Tornionlaakson kehitys Oy Tunturi-Lappi Markku Mäkitalo, Tunturi-Lapin seutukunta Ilmatieteenlaitos Heikki Tuomenvirta Varajäsen: Leena Neitiniemi-Upola MTT Antti Hannukkala Varajäsen: Rauno Kuha METLA Ari Nikula 33

34 Lapin ELY-keskus Timo Jokelainen Varajäsen: Jari Pasanen Eira Järviluoma Varajäsen: Jorma Leskinen Lapin luonnonsuojelupiiri Vesa Luhta Paliskuntain yhdistys Matti Särkelä Varajäsen: Anne Ollila Lapin kauppakamari Timo Rautajoki Varajäsen: Taija Jurmu EK Keijo Putkonen SAK Seppo Wikström PVO Lauri Luopajärvi Saamelaiskäräjät Nilla Tapiola Lapin korkeakoulukonserni Pasi Tulkki Varajäsen: Martti Lampela GTK Risto Pietilä Varajäsen: Peter Johansson Avainhenkilöryhmän kokoonpano Monica Tennberg Lapin Yliopisto Marko Varajärvi Lapin Liitto Timo Jokelainen Lapin ELY-keskus Juho Korteniemi Bionova Consulting Kimmo Kivinen Capful Oy 34

35 Lapin liitto Regional Council of Lapland Hallituskatu 20 B,PL Rovaniemi Puhelin Faksi

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010 Satakunnan ilmasto- ja SataIlme 2010-2011 Ilmasto- ja Energiasektorin haasteita Maailman energian tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälisen energiajärjestön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen

Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen Ilmasto- ja Energiasektorin haasteita Maailman energian tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan primäärienergiankulutus

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot