Lapin ilmastostrategia 2030
|
|
- Antti Tapio Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapin ilmastostrategia 2030 LAPIN LIITTO
2
3 Lapin liitto Julkaisu 27/2011 ISBN Kansikuva: Filippa Niku Rovaniemi 2011 Lapin ilmastostrategian laatiminen -projektia ovat rahoittaneet EU - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Lapin ELY-keskus sekä Lapin liitto. Lapin liitto on toiminut projektin toteuttajana.
4 ESIPUHE Lapin liitto käynnisti maakunnallisen ilmastostrategian valmistelun vuoden 2009 keväällä. Tavoitteena on ollut käynnistää jatkuva prosessi ilmastoasioiden huomioimiseksi Lapissa ja lisätä tietoisuutta ilmaston ja sen muuttumisen merkityksestä. Strategiatyön yhteydessä tuli myös selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon ja yhteiskuntaan Lapissa, tunnistaa keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä määrittää toimenpiteet, joilla sopeutua ennakoituihin vaikutuksiin. Ilmastonmuutos korostaa osaltaan arktisen alueen painoarvoa tehtäessä poliittisia ja taloudellisia päätöksiä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Strategian laadinnassa tuli ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset Lapin strategiseen asemaan ja kilpailukykyyn. Lapin ilmastostrategia laadittiin vuoteen 2030 asti. Ilmastonmuutos on luonteeltaan pitkäkestoinen ja globaali ilmiö, joka voi vaikuttaa Lappiin erityisen voimakkaasti sekä positiivisesti että negatiivisesti. Lumivarmat talvet ovat tarjonneet hyvät edellytykset kehittää maakunnan matkailua sekä kylmä- ja talviteknologian palveluita. Tulevaisuudessa palveluita tulee kyetä tarjoamaan nykyistä lämpimämmässä ilmastossa. Runsaat uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia puhtaaseen energiantuotantoon ja ilmastoystävällisten tuotteiden valmistukseen. Tulevaisuudessa aukeavat pohjoiset merireitit tuovat Lapin lähelle globaaleja tavaravirtoja ja parantavat maakunnan globaalia kilpailukykyä sekä lisäävät maakunnan strategista merkitystä. Lapin ilmastostrategia 2030 on laadittu laajassa yhteistyössä eri aloilla toimivien lappilaisten kesken. Hanke aloitettiin taustaselvitysten laadinnalla koskien mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja päästöjä. Keväällä 2011 toteutettiin strategiaprosessi. Kaikkiaan prosessin aikana järjestettiin 12 työpajaa ja lukuisia kokouksia, joissa järjestelmällisesti analysoitiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia tärkeimpiä haasteita, mahdollisuuksia ja toimenpidetarpeita. Strategia on laadittu olemassa olevan aineiston, taustaselvitysten tulosten sekä työpajoissa ja kokouksissa muodostuneiden näkemysten perusteella avoimena prosessina. Strategian laadinnan asiantuntijakonsulttina toimi Bionova Consulting, joka vastasi hankkeen toteuttamisesta yhteistyössä alikonsulttiensa ja Lapin Liiton kanssa. Lapin Ilmastostrategiaa on esitelty yleisölle lukuisissa eri tilaisuuksissa ympäri Lappia. Strategialuonnosta koskevat seminaarit järjestettiin Rovaniemellä ja Kemissä lokakuussa Strategialuonnoksen lausuntokierros ajoittui loka-marraskuuhun Strategialuonnos oli esillä Lapin liiton internetsivuilla sekä virastossa ja siitä saivat antaa lausuntonsa kaikki halukkaat. Käytännön laadintatyötä on toteutettu tutkimusprofessori Monica Tennbergin (pj) ja vt. kehittämisjohtaja Marko Varajärven (vpj) johtaman ohjausryhmän alaisuudessa. Lämmin kiitos kaikille prosessiin osallistuneille tahoille ja henkilöille. Rovaniemellä Hannes Manninen maakuntahallituksen pj. Esko Lotvonen maakuntajohtaja 4
5 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto TIIVISTELMÄ Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti äärialueiden ja erityisesti arktisen alueen ilmastoon. Ilmastonmuutoksen tärkeimmät vaikutukset Lappiin ovat ennusteiden mukaan seuraavia: Ilmastonmuutos nostaa keskilämpötilaa Lapissa erityisesti talvisin, lyhentää lumikautta ja aiheuttaa lisää sateita. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös routaan, vesistöjen jäätymiseen ja Perämeren pintaan. Jäämeri sulaa kesäaikaan aikavälillä Lapin ilmastostrategia kytkeytyy kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastosopimuksiin sekä maakuntasuunnitelmaan Lisäksi strategiaan vaikuttaa muu kansallinen lainsäädäntö ja alueelliset suunnitelmat ja määräykset. Lapin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat noin 2,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästöt ovat asukasmäärään suhteutettuna hieman suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Lapin päästöihin vaikuttavat asumistiheys, taloudellinen tilanne ja elinkeinorakenne. Lapin ilmastovisio huomioi ilmastonmuutoksen mahdollisuutena ja uhkana. Lapin tavoitteena on kehittää uusia työpaikkoja mm. kaivostoiminnan ja matkailun toimialoilla sekä kasvattaa väkilukuaan. Lapin maakunta pyrkii tavoitteisiinsa ilmastonmuutos huomioiden ja sen tuomia muutoksia elinkeinotoiminnassa hyödyntäen. Lappi tunnustaa ilmastonmuutoksen aiheuttaman ekologisen uhan, joka voi vahingoittaa maakunnan luontoa ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen riskitekijöitä tulee ehkäistä ja haasteet ratkaista toimimalla ajoissa. Lapin ilmastostrategian 2030 tärkeimpiä tavoitteita ovat: Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut lappilaisten arjessa käytännön teoiksi. Luonnonvaroja käytetään kestävästi elinkeinotoiminnassa. Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on Lapissa ilmastotietoista. Energia tuotetaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vähentäen Energian tuotanto, väylähankkeet ja elinkeinojen tarpeet on yhteensovitettu alueiden käytössä. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää koulutusta, neuvontaa, ja TKI-toimintaa on lisätty. Lapin ilmastostrategia 2030 toteutetaan julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimilla. Julkishallinto hyödyntää strategiaa päätöksenteossa ja suunnitelmien ja linjausten valmistelussa. Ilmastostrategia tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon kehittämis- ja investointihankkeita koskevissa rahoituspäätöksissä ja alueidenkäyttöä koskevissa suunnitelmissa Lapissa. Elinkeinoelämä pyrkii valinnoillaan hillitsemään ilmastonmuutoksen uhkia hyödyntäen samalla hillinnän tarjoamia mahdollisuuksia. Lappilaiset tekevät aktiivisesti valintoja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos ja Lapin ilmastostrategia tulee ottaa huomioon myös muissa alueella laadittavissa strategioissa ja ohjelmissa, alueen edunvalvonnassa, viestinnässä ja tutkimus- ja ennakointitoiminnan kehittämisessä. Barentsin alue kehittyy voimakkaasti ja Lapin ilmastostrategian toteuttamisessa tulee huomioida muutokset lähialueilla. Ilmastostrategian linjauksia tulee arvioida ja päivittää tulevaisuudessa sovittavin aikavälein ja toimintaympäristön muuttuessa. 1 Lähde: Ilmatieteenlaitos 5
6 ČOAHKKÁIGEASSU Dálkkádatrievdan váikkuha garrasit ravdaguovlluid ja eandalii árktalaš guovllu dálkkádahkii. Dálkkadatrievdama deháleamos váikkuhusat Lappii leat einnostusaid mielde čuovvovaččat: Dálkkadatrievdan lokte gaskamearálaš liekkasvuođa Lappis eandalii dálvviid áigge, oanida muohtabaji ja buktá lasi arvviid. Dálkkadatrievdamis leat váikkuhusat maiddái dullui, čázádagaid jiekŋumii ja Mearrabađa čáhcedássái. Jiekŋamearra suddá geasi áigge gaskasaš áigge. Lappi dálkkádatstrategiija čatnasa riikkaidgaskasaš ja nášuvnnalaš dálkkádatsoahpamušaide ja eanagoddeplánii Lassin strategiijai váikkuha eará nášuvnnalaš láhkaásaheapmi ja guovllulaš plánat ja mearrádusat. Lappi šaddogárdegássabázahusat jagi 2009 ledje sullii 2,8 miljovnna tonna čitnadioksida. Bázahusat leat ássiid mearrái heivehettiin vehá stuorát go Suomas gaskamearálaččat. Lappi bázahusaide váikkuhit ássandávjodat, ekonomalaš dilli ja ealáhusráhkadus. Lappi dálkkádatvišuvdna váldá vuhtii dálkkádatrievdama vejolašvuohtan ja áittan, Lappi mihttomearrin lea ovddidit ođđa bargosajiid ee. ruvkedoaimma ja turismma doaibmasurggiin ja stuorrudit ássiidlogus. Lappi eanagoddi geahččala juksat ulbmiliiddasis dálkkadatrievdama vuhtii váldimiin ja dan buktán rievdadusaid ealáhusadoaimmas ávkkástallamiin. Lappi dovddasta dálkkádatrievdama buktán ekologalaš áitaga, mii sáhttá vahágahttit eanagotti luonddu ja ealáhusaid. Dálkkádatrievdama áittadahkkiid galgá eastit ja čoavdit hástalusaid buriin áiggiin doaibmamiin. Lappi dálkkádatstrategiija 2030 deháleamos mihttomearit leat: Dálkkádatdiđolašvuohta lea šaddan konkrehtan lappilaččaid árgabeaivvis geavatlaš dahguid bokte. Luondduriggodagat geavahuvvojit gierdavaččat ealáhusdoaimmas. Lávvabargu, huksen ja johtolat leat Lappis diđolaččat dálkkádagas. Energiija buvttaduvvo nu, ahte šaddogárdegássabázahusat unniduvvojit čielgasit. Energiijabuvttadeapmi, fávlefidnut ja ealáhusaid dárbbut leat oktiiheivehuvvon guovlluid geavaheamis. Dálkkádatrievdama doalahallamii ja heiveheapmái gullevaš skuvlejupmi, rávven ja THI-doaibma lea lasihuvvon. Lappi dálkkádatstrategiija 2030 ollašuhttojuvvo almmolašhálddahusa, ealáhuseallima ja álbmoga doaimmaiguin. Almmolašhálddahus ávkkástallá strategiija mearrádusaid dahkamis ja plánaid ja linnjágeassimiid válmmaštallamiin. Dálkkádatstrategiija galgá váldit vejolašvuođaid mielde vuhtii ovddidan- ja investerenfidnuide guoskevaš ruhtadanmearrádusain ja guovlluid geavaheami guoskevaš plánain Lappis. Ealáhuseallin geahččala válljemiinnisguin caggat dálkkádatrievdama áitagiid ja seammás ávkkástallá caggama addán vejolašvuođaid. Lappilaččat dahket aktiivvalaččat válljejumiid golahusa čitnajuolgeluotta geahpedeapmin. Dálkkádatrievdan ja Lappi dálkkádatstrategiija galgá váldot vuhtii maiddái eará guovllus gárvvistuvvon strategiijain ja prográmmain, guovllu ovddugohcimis, dieđiheamis ja dutkan- ja ávaštallandoaimmaid gárgeheamis. Barentsa guovlu ovdána garrasit ja Lappi dálkkádatstrategiija ollašuhttimis galgá váldit vuhtii rievdadusaid lagašguovlluin. Dálkkádatstrategiija linnjágeassimiid galgá árvvoštallat ja beaivádahttit boahttevas sohppojuvvon áigegaskkain ja doaibmabirrasa rievddadettiin. 1 Gáldu: Dálkediehtaga lágádus 6
7 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 4 TIIVISTELMÄ 5 ČOAHKKÁIGEASSU 6 1 MIKÄ ON ILMASTONMUUTOS? 8 2 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LAPPIIN Ilmasto lämpenee voimakkaasti etenkin talvisin Lumikausi lyhenee Sademäärä kasvaa Vaikutukset routaan, vesistöjen jäätymiseen, vedenpinnan tasoon ja tuulisuuteen Vaikutukset tulviin 14 3 ILMASTOSTRATEGIA OSANA LAPIN KEHITTÄMISTÄ Eurooppa ja Suomi ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä Lapin kasvihuonekaasupäästöt Lapin energiainvestoinnit määräävät päästöjen kehityksen Ilmastonmuutos maakuntasuunnitelmassa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittämistä Lapissa 20 4 STRATEGISET TEEMAT JA TAVOITTEET Ilmastostrategian linjausten jäsentäminen Visio Strategiset teemat ja tavoitteet Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut teoiksi Luonnonvaroja käytetään kestävästi Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on ilmastotietoista Energia tuotetaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vähentäen Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää koulutusta, neuvontaa, kehittämistä ja tutkimusta on lisätty Ilmastostrategian toimeenpano toimialoilla Teollisuus ja kaivokset Maa-, metsä-, poro-, kala- ja riistatalous Matkailu 26 5 STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEN SEURANTA 27 6 LIITE 1: LAPIN SEUTUKUNTIEN KASVIHUONEKAASUTASEET 28 7 LIITE 2: TÄRKEITÄ LINKKEJÄ 31 8 LIITE 3: ILMASTOSTRATEGIAN LAADINNAN PROSESSI JA SIIHEN OSALLISTUNEET TAHOT 32 7
8 1 MIKÄ ON ILMASTONMUUTOS? Ilmastolla tarkoitetaan sään tyypillistä käyttäytymistä pitkällä, tyypillisesti noin 30 vuoden aikavälillä. Ilmastoa kuvataan tilastotiedoilla. Sää kuvaa maapallon kaasukentän hetkellistä tilaa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Säähän vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat lämpötila ja sateet. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisen aiheuttamaa hiilidioksidipitoisuuden nousua, joka johtaa ilmaston lämpenemiseen. Yksittäiset sääjaksot, esimerkiksi sateinen kevät, kylmä talvi tai helteinen kesä eivät muuta kokonaiskuvaa ilmastosta ja sen muutoksesta. Ilmastonmuutos on ilmiönä globaali, sillä sen kehitykseen vaikuttavat päästöt leviävät koko ilmakehään tuotantopaikasta riippumatta. 2 Ihmisen toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasuista tärkeimpiä ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Lisäksi ilmakehässä esiintyy lukuisia muita kasvihuonekaasuja, joiden merkitys on kuitenkin vähäisempi. Eri kaasupäästöt vaikuttavat eri voimakkuudella ilmastonlämpenemiseen. Päästöt saatetaan yhteismitallisiksi käyttämällä lämmitysvaikutuskerrointa (GWP-kerroin), joka ilmaisee kasvihuonekaasun lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin. Ilmastonmuutoksen estämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tehty kansainvälisiä ja kansallisia toimenpiteitä ja sopimuksia. Kansainvälisesti tärkeimpiä sopimuksia ovat YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja. Suomessa toteutettavia toimia linjataan mm. kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä alueellisten ilmastostrategioiden avulla. Kuva: Tärkeimmän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, pitoisuus ilmassa Pallaksella Lähde: Ilmatieteenlaitos 3 Lähde: Ilmatieteenlaitos
9 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 2 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET LAPPIIN Kappaleessa esitetyt tiedot on tiivistetty Ilmatieteenlaitoksen Lapin liitolle vuonna 2010 laatimista Lapin nykyilmaston kuvauksista ja ilmastoennusteista. Tiedot on tiivistänyt Bionova Consulting. Ilmatieteenlaitoksen selvitysmateriaali on kokonaisuudessaan julkaistu osoitteessa Ilmastoennusteet perustuvat skenaarioihin, koska ilmastonmuutokseen ja sen voimakkuuteen sisältyy epävarmuuksia. Epävarmuudet liittyvät mm. kasvihuonekaasupäästöjen tuotannon kehitykseen tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosta mallinnettaessa otetaan huomioon erilaisia vaihtoehtoja hiilidioksidipäästöjen tuotannolle maailmassa. Skenaariot ja näiden vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen tulevaisuudessa on esitetty kuvassa alla. Perusskenaario ennusteissa on A1B. Eri tarkasteluissa käytetty skenaario mainitaan ilmiötä kuvaavan tekstin ja kuvien yhteydessä. Kuva: Ilmastonmuutosta kuvaavat skenaariot tulevien hiilidioksidipäästöjen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden osalta. 9
10 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suunnaltaan samat riippumatta toteutuvasta skenaarioista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tiivistetty taulukoissa alla. Taulukko: Yhteenveto ilmastonmuutoksen odotetuista vaikutuksista Lapissa. 10
11 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 2.1 Ilmasto lämpenee voimakkaasti etenkin talvisin Maapallo on lämmennyt viimeisen vuosisadan aikana 0,74 C ja Suomi reilun asteen. Lämpötilan nousu ei jakaannu maapallolle tasaisesti, vaan lämpeneminen on voimakkainta maa-alueilla, erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. Suomen vuosikeskilämpötilan arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä noin 0,4±0,1 C per vuosikymmen. Vuosisadan viimeiselle kolmannekselle keskilämpötilan arvioidaan Ilmatieteenlaitoksen mukaan kohoavan 3,2 6,4 C vuosien keskiarvoon verrattuna. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan noin kaksi kertaa enemmän kuin kesälämpötilojen. Lämpötilat kohoavat Lapissa hieman muuta maata voimakkaammin. Kuva: Vuosikeskilämpötilan toteutunut kehitys eri paikkakunnilla Suomessa viime vuosikymmeninä. Helsingin osalta alempi käyrä huomioi kaupungistumisen vaikutuksen, joka on suurimmillaan noin 0,7-0,8 C. Kuva: Ilmaston lämpeneminen lämpöasteina A1B skenaariossa vuosina nykyhetkeen verrattuna 11
12 2.2 Lumikausi lyhenee Ilmatieteenlaitos arvioi, että lumipeitepäivien määrä vähenee Lapissa %:lla nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Lumipeitepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin maassa on lunta. Lumipeitepäivien määrän väheneminen johtuu erityisesti talvilämpötilojen noususta. Nykyisin lumipeitepäiviä on vuodessa keskimäärin kappaletta eli noin 6-7,5 kuukautta. Muutoksen toteutuessa lumipeiteajan pituus lyhenee noin 4-6 kuukauteen. Lumipeitepäivät vähenevät erityisesti alkutalven aikana, joka nostaa mustan joulun todennäköisyyttä. Lapissa lumipeitepäivät vähenevät kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Suomessa ja Keski-Euroopassa. Kuva: Lumipeitepäivien määrän suhteellinen väheneminen Pohjois-Euroopassa vuosisadan loppuun mennessä nykytilanteeseen verrattuna A2 skenaarion mukaan 12
13 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 2.3 Sademäärä kasvaa Ilmatieteenlaitoksen ennusteiden mukaan vuotuinen sademäärä Lapissa kasvaa kohti kuluvan vuosisadan loppua, kasvun ollessa vuosisadan loppuun mennessä päästöskenaariosta riippuen % nykytilanteeseen verrattuna. Lyhyemmällä aikajänteellä vuosina sademäärät kasvavat Lapissa nykytilanteeseen verrattuna keskimäärin noin 7 %. Sademäärien lisääntymisen odotetaan olevan Lapissa hieman muuta maata suurempaa. Sademäärät lisääntyvät varsinkin talvisin, kasvun ollessa vuosisadan lopulla noin 30 % luokkaa. Tästä huolimatta kesäsateet pysyvät edelleen määrällisesti runsaampina kuin talvisateet. Sateiden voimakkuus kasvaa kaikkina vuodenaikoina. Talvella sekä sadepäivien lukumäärä että kerralla saatava vesimäärä kasvavat. Kesällä sadepäivien lukumäärä ei todennäköisesti juuri muutu, mutta tyypillisesti vettä sataa kerralla enemmän. Kuva: Sademäärän keskimääräinen lisääntyminen Pohjois-Euroopassa prosentteina ajanjaksolla nykytilanteeseen verrattuna A1B skenaarion mukaan. 13
14 2.4 Vaikutukset routaan, vesistöjen jäätymiseen, vedenpinnan tasoon ja tuulisuuteen Lämpötilan noustessa eri mallien antamalla keskimääräisellä nopeudella Lapissa, Ilmatieteenlaitos arvioi roudan paksuuden pienenevän Lapissa nykyisestä cm:stä arvoon cm vuosisadan viimeiselle kolmannekselle ( ). Ilmaston lämmetessä Itämeren jääpäivien lukumäärä vähenee. Nykyisin jääpäiviä on Perämeren keskiosassa noin kpl ja rannikolla noin kpl. Vuosisadan lopulla jääpäiviä arvioidaan olevan B2-skenaariossa Perämeren keskiosassa noin kpl ja rannikolla noin kpl ja A2-skenaariossa vastaavasti kpl ja kpl. Myös muutoksilla Jäämeren olosuhteissa voi olla huomattava merkitys Lapille tulevaisuudessa. Merijään kesäinen laajuus Jäämerellä on kutistunut viime vuosikymmeninä. Ennusteiden mukaan Jäämeri tulisi olemaan kesällä jäätön aikaisintaan vuonna Koillisväylä aukeaa ensimmäisenä. Seuraavaksi aukeaa pohjoisnavan kautta kulkevan meriväylä ja viimeisenä luoteisväylä. Suomen rannikoilla keskimääräisen merenpinnan korkeuden muutoksiin vaikuttavat tulevaisuudessa sekä globaali merenpinnan nousu ilmaston lämmetessä että jääkauden jäljiltä edelleen jatkuva maankohoaminen. Maankohoaminen on Suomessa voimakkainta Perämeren alueella (8-9 mm/vuosi), missä sen vaikutus riittää kumoamaan globaalin merenpinnan nousun lähitulevaisuudessa. Maksimiskenaarion mukaan keskimääräinen merenpinta alkaisi nousta Kemin ympäristössä vuoden 2040 jälkeen, yleisesti tarkastelluissa B1, A1B ja A2-skenaarioissa maankohoaminen voittaa globaalin merenpinnan nousun vaikutuksen vielä koko kuluvan vuosisadan ajan. Tuulisuuden kehittymistä ei voida varmuudella ennustaa. 2.5 Vaikutukset tulviin Kappaleessa esitetyt tiedot on tiivistetty Lapin ELY-keskuksen vuonna 2010 laatimasta koosteraportista koskien tulviin varautumista Rovaniemellä ja Kittilässä. Tiedot on tiivistänyt Bionova Consulting. Lapin ELY-keskuksen selvitys on kokonaisuudessaan julkaistu osoitteessa Rovaniemella_ja_Kittilassa_netti.pdf Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulviin ei toistaiseksi tunneta varmuudella. Asiaan liittyvän tutkimustiedon tulevaisuudessa tarkentuessa myös arviot tulvien ja tulvariskien suuruudesta tarkentunevat. Lähivuosikymmeninä tulvariskit voivat hieman kasvaa. Tämä johtuu talviaikaisten sateiden lisääntymisestä johtuvasta lumipeitteen paksuuntumisesta. Mikäli sulavan lumen määrä kasvaa, kasvavat myös jokien virtaamat keväällä. Ilmastonmuutoksen edetetässä pidemmälle yhä suurempi osa talviaikaisista sateista tulee vetenä, joka vähentää lumen määrää ja keväistä virtaamaa pienentäen samalla tulvariskejä. Vaihtelevat säät voivat myös aiheuttaa tulevaisuudessa talviaikaisia tulvia. Tällöin jääpatoriskit ja jääolosuhteet voivat muuttua. 14
15 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 3 ILMASTOSTRATEGIA OSANA LAPIN KEHITTÄMISTÄ 3.1 Eurooppa ja Suomi ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä Sitovat tavoitteet 2020 aikajänteellä Ilmastonmuutosta koskeva tärkein kansainvälinen sopimus on YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus UNFCCC vuodelta Sopimus loi pohjan kansainvälisille toimille kasvihuonekaasujen hillinnälle ja ilmastopolitiikan menettelytavoille. Sopimusta täydennettiin myöhemmin Kioton Pöytäkirjalla, joka linjasi teollisuusmaiden päästöjen vähentämistavoitteeksi 5,2 % vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy vuonna 2012 eikä varmuutta jatkosta toistaiseksi ole. EU on linjannut ilmastonmuutosta ja energia-alaa sääteleviä tavoitteita, vaikka kansainvälisistä sitoumuksista ei ole toistaiseksi varmuutta. EU tavoittelee vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 %:lla, energiatehokkuuden lisäystä 20 %:lla ja uusiutuvalle energialle 20 %:n osuutta. EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta Suomen valtio on linjannut omat tavoitteensa ja toimensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Päästökauppa uudistuu vuosina Lentoliikenne tulee päästökaupan piiriin Uudella päästökauppakaudella siirrytään keskitettyyn järjestelmään ja kansalliset päästökatot päästökauppasektorilla poistuvat. Ilmaisten päästöoikeuksien määrä vähenee ja osa energiasektorin päästöoikeuksista huutokaupataan alan toimijoille EU-tasolla. Ilmaisia päästöoikeuksia tulee saamaan lähinnä globaalien teollisuusalojen toimijat. Taulukko: Yhteenveto tärkeimmistä sitovista tavoitteista 15
16 Ei-sitovat tavoitteet Kansallisista ei-sitovista tavoitteista tärkein on linjaus kasvihuonekaasupäästöjen alentamisesta 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Linjaus on esitetty Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa (2009). Selonteko ei pidä sisällään juurikaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päästövähenemän saavuttamiseksi, vaan on luonteeltaan enemmän periaatteellinen ja tavoitteellinen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa kansallisena tavoitteena on esitetty myös biopolttoaineiden osuudeksi liikennepolttoaineista 20 % vuoteen 2020 mennessä (EU direktiivin mukaan 10 %). Suomen sopeutumisesta ilmastonmuutokseen linjataan Ilmastonmuutoksen kansallisessa sopeutumisstrategiassa. Sopeutumisstrategia sisältää linjauksia useille eri aloille. Sopeutumisstrategia laadittiin vuonna 2005, arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja strategia uusitaan todennäköisesti vuosien välisenä aikana. 3.2 Lapin kasvihuonekaasupäästöt 2008 Lapin maakunnan kasvihuonekaasutase laskettiin vuodelle Kasvihuonekaasupäästöinä huomioitiin hiilidioksidi CO2, metaani CH4 ja typpioksiduuli N2O. Lapin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin t CO2 ekv, joka on esitetty taseena vuokaaviossa alla. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen tuottajat ovat energiantuotanto ja liikenne. Energiantuotannon päästöistä pääosa aiheutuu energiantuotannosta teollisuudelle. Laskelmassa ei huomioitu Lapin Kullan ja Kemijärven sellun päästöjä, jotka olivat n t CO2 ekv. vuonna Päästöt asukasta kohden Lapissa ovat keskimäärin 15 t CO2 ekv / asukas, joka on hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin (noin 13 t CO2 ekv / asukas). Päästöt asukasta kohden eivät huomioi lappilaisten asukkaiden ja yritysten kulutuksen kautta muualla maailmassa aiheuttamia päästöjä tai niiden vähenemiä. Päästöjen määrää ohjaa pääosin ihmisten määrä, maakunnan taloustilanne ja elinkeinorakenne. 16
17 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Kuva: Lapin kasvihuonekaasutase Lapin energiainvestoinnit määräävät päästöjen kehityksen Lapille laadittiin energiastrategia vuonna Energiastrategiassa todetaan, että Lappi hyödyntää energiantuotannossaan kattavasti uusiutuvia energiamuotoja (mm. bioenergia ja tuulivoima). Sähköntuotannossa Lappi on hieman yliomavarainen ja uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Lämpöä tuotetaan alueen teollisuudelle ja yhdyskunnille erityisesti biopolttoaineilla ja kivihiilellä. Teollisuuden energiantuotannossa merkittävä rooli on puunjalostusteollisuuden sivutuotteilla. Lapin energiavisio perustuu kestävyyteen ja omavaraisuuteen. Kestävyyttä ilmaston kannalta on painotettu myös strategisissa tavoitteissa. Mikäli visio ja strategiset tavoitteet toteutuvat, Lapilla on edellytykset alentaa energiasektorin päästöjään. Lapin energiastrategian mukaan energiankulutuksen kehitys tulevaisuudessa on riippuvainen ennen kaikkea teollisuuden investoinneista ja palvelusektorin kehityksestä Lapissa. Hiilidioksidipäästöt riippuvat tulevaisuudessa erityisesti siitä, kuinka paljon puupolttoaineita käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Energiastrategiassa esitettyjen arvioiden mukaan päästöt tulevat kasvamaan Lapissa vuoteen 2030 mennessä, mikäli puupolttoaineiden käyttöä ei voimakkaasti lisätä. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin % nykytasosta. 17
18 Lappiin on suunnitteilla runsaasti energia-alan investointeja. Investoinnit toteutetaan pääosin hiilineutraalisti. Suunnitteilla olevia investointeja ovat muun muassa: Vapo Oy ja metsäliitto: Biodieseltehdas (Kemi) Rovaniemen energia ja Oulun energia: Mustikkamaan biovoimalaitos (Rovaniemi) Kemijoki Oy: Kemijoen vesistöalueen voimalaitokset ja monitoimiallas 3.4 Ilmastonmuutos maakuntasuunnitelmassa 2030 Maakuntasuunnitelma 2030 linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmalla tuodaan esille lappilainen kehittämisen tahtotila. Maakuntasuunnitelma on kiteytetty visiossa: Lappi on vetovoimainen asukkaan pohjoinen menestyjämaakunta, joka tunnetaan luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaana, luovana ja kansainvälisesti arvostettuna kasvavien investointien alueena. Lappi antaa elämänvoimaa. Maakuntasuunnitelman tahtotila ja tavoitteet lähtevät siitä, että maakunnan työpaikkojen ja asukkaiden lukumäärää kasvatetaan. Tavoitteiden täyttäminen edellyttää talouskasvua ja luonnonvarojen aktiivista hyödyntämistä. Maakuntasuunnitelmassa on myös huomioitu ilmastonmuutos kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Maakuntasuunnitelman laadinnan tueksi laadittiin skenaarioanalyysejä mahdollisista kehityskuluista Lapissa. Taulukko: Yhteenveto maakuntasuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista Kuva: Lapin maakuntasuunnitelman 2030 skenaariot Skenaariot on jaettu erityisesti globaalin kysynnän kehitykseen ja lähialueiden vetovoimaisuuteen perustuen. Skenaariot ovat Voimakasta imua, Rajoittavaa politiikkaa, Myöhässä liikkeelle ja Barentsin kutsu. 18
19 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Ilmastonmuutoksen merkitys vaihtelee eri skenaarioissa. Mahdollisista kehityskuluista ilmastonmuutoksen merkityksen on arvioitu korostuvan skenaarioissa Myöhässä liikkeelle ja Barentsin kutsu. Myöhässä liikkeelle skenaariossa ilmastonmuutos ja sen vaikutukset toteutuisivat odotettua rajumpina ja Barentsin alue ei ole onnistunut sopeutumaan siihen. Aluetta ei myöskään koeta investointeja houkuttelevaksi. Talous on lamassa. Barentsin kutsu skenaariossa Venäjä ja Norja hyödyntävät voimallisesti Jäämeren öljy- ja maakaasuvarantoja. Suomi ja Lappi toimivat yhteistyössä näiden projektien kanssa. Barentsin alueesta on kehittynyt vahva yhtenäinen talousalue, jonka aluetta myös ilmastonmuutos koettelee muuta maailmaa suhteellisesti vähemmän. Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty Lapin aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja käytävät Suunnitelmaan on kirjattu alueet mm. erityyppiselle elinkeinotoiminnalle. Kuva: Lapin aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja käytävät
20 3.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittämistä Lapissa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edistävät valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioonottoa maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tärkeimmät tavoitteet: Hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla on myös monia muita tehtäviä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistettiin viimeksi vuonna Tarkistukseen vaikutti erityisesti tarve ohjata alueidenkäyttöä valtakunnallisesti siten, että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen toteutuu entistä paremmin. Päivitettyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta tulee mm. kehittää monikeskuksisena ja verkottuvana hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena, jonka runkona kehitetään maakuntakeskuksia, kaupunkiseutuja ja maaseudun keskuksia. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja joukkoliikenteen edellytykset hyvät. Kaavoituksen tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat maakunta- ja kuntakaavoissa. 4 STRATEGISET TEEMAT JA TAVOITTEET 4.1 Ilmastostrategian linjausten jäsentäminen Ilmastostrategian linjaukset ja tavoitteet on ryhmitelty strategisiin teemoihin ja elinkeinoelämän toimialoihin. Strategiset teemat koskevat laajasti yhteiskuntaa ja niiden tavoitteiden toteutuminen riippuu koko maakunnassa eri tahojen yhteistyönä tehtävistä toimista. Strategisten teemojen mukaisten tavoitteiden edistämisessä julkisella sektorilla on vahva rooli. Strategia toimeenpanon kannalta tärkeimmät toimialat on valittu niiden relevanssin perusteella. Valittuja strategisia toimialoja ovat teollisuus ja kaivokset, matkailu ja maa-, metsä-, poro-, kala- ja riistatalous. Kaikilla valituilla toimialoilla ilmastonmuutos on merkittävä tekijä. Valitut toimialat voivat myös hyödyntää ilmastonmuutoksen hillintää. Strategian toimeenpanon kannalta viestinnällä, edunvalvonnalla ja ennakoinnilla on tärkeä rooli, sillä toimijoiden tietoisuus strategiasta ja sen tavoitteista on olennaista toteutuksen onnistumisen kannalta. 20
21 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 4.2 Visio Lappi on ilmastonmuutoksen mahdollisuuksia hyödyntävä sekä uhkiin ja haasteisiin vastaava menestyjämaakunta Lapin ilmastostrategian visio huomioi ilmastonmuutoksen luonteen mahdollisuutena ja uhkana Lapille. Lapin tavoitteena on kehittää uusia työpaikkoja mm. kaivostoiminnan ja matkailun toimialoilla sekä kasvattaa väkilukuaan. Nämä tavoitteet pyritään täyttämään ilmastonmuutos huomioiden ja sen tuomia muutoksia elinkeinotoiminnassa hyödyntäen. Lappi myös tunnustaa ilmastonmuutoksen aiheuttaman ekologisen uhan, joka voi vahingoittaa maakunnan luontoa ja elinkeinoja. Ilmastonmuutoksen riskitekijöitä tulee ehkäistä ja haasteet ratkaista toimimalla ajoissa. 4.3 Strategiset teemat ja tavoitteet Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut teoiksi Lappilaiset päättäjät ja tavalliset ihmiset tekevät valintoja työssään ja arkielämässään ilmastonmuutos huomioiden. Valinnoilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Valinnat ovat johtaneet ilmastonmuutosta ehkäisevän käytännön toiminnan, kuten uusiokäytön ja energiatehokkaan asumisen lisääntymiseen. Lappilaiset hankkivat aktiivisesti tuotteita ja palveluita, joiden hiilijalanjälki on pieni. 21
22 Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut siten, että lappilaisten käytännönläheinen luontosuhde on säilynyt. Ilmastonmuutos on myös lisännyt paikallisuuden ja perinteiden arvostusta ja näihin liittyvä osaaminen on kehittynyt. Paikallisuuden ja perinteiden vaalimisella hillitään aktiivisesti ilmastonmuutosta Luonnonvaroja käytetään kestävästi Luonnonvarojen käyttö toteutetaan kestävällä tavalla huomioiden luonnossa tapahtuvat muutokset. Kestävä hyödyntäminen edellyttää eri luonnonvarojen käytön huomiointia maankäytön suunnittelussa. Luonnonvarojen käytössä tulee ottaa huomioon luonnonvarojen erityyppiset arvot ja arvostukset. Luonnonvaroihin luetaan luonnosta saatavat materiaalit, kuten kaivannaiset, metsävarat, vesivarat ja maatalouden eri tuotteet. Toisaalta luonnonvaroja hyödynnettäessä on huomioitava aineettomat luonnonvarat, kuten maisema, hiljaisuus ja muut lappilaisten ja matkailijoiden arvokkaiksi kokemat luonnonominaisuudet. Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja siten, että luonnon monimuotoisuus ja elinvoima on turvattu kokonaisuutena. Luonnonvaroista saadaan mahdollisimman paljon jalostusarvoa Lappiin. Lappi tuottaa markkinoille luonnonvaroja, kuten maatalouden, metsätalouden ja kaivannaisteollisuuden tuotteita. Tavoitteena on jalostaa näistä mahdollisimman suuri osa paikallisesti. Paikallinen jalostus edellyttää kilpailukyvyn turvaamista suhteessa muihin alueisiin Suomessa ja maailmassa. Kilpailukykyä voidaan kehittää mm. uusilla kestävän kehityksen mukaisilla energia- ja väyläinvestoinneilla Saavutettu korkea paikallisuus ja omavaraisuusaste energian ja ruoan tuotannossa. Lapilla on hyvät mahdollisuudet lisätä paikallisuutta ja omavaraisuutta ilmastonmuutoksen kannalta tärkeillä alueilla energian ja ruoan tuotannossa. Tämä toteutetaan suosimalla paikallisia hiilineutraaleja energialähteitä ja lähiruokaa Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on ilmastotietoista Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen energiankäyttöä ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet otetaan huomioon maakunnallisissa ja paikallisissa toimissa. Rakentamisessa otetaan huomioon muuttuvien ilmastotekijöiden vaikutukset esimerkiksi rakennusmateriaaleihin ja rakennustekniikkaan. Energiatehokkaasti toteutettu puurakentaminen on yleistynyt ja sitä edistetään aktiivisesti. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset mm. tulvissa ja jääteiden ja reittien käytettävyydessä otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa. Luotu lappilaiset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat alueidenkäyttöä koko Suomessa. Lapissa olosuhteet poikkeavat merkittävästi muusta Suomesta. Lapissa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tulee toteuttaa paikalliset erityisolosuhteet huomioiden. Lapissa yhdyskuntarakenne on eheytynyt hallitusti. Maakuntaan on syntynyt toimiva monikeskuksinen yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenne parantaa mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutokseen, mutta mahdollistaa paikallisten tarpeiden huomioimisen. Alueidenkäyttö mahdollistaa maakunnan erämaisen, pohjoisen imagon säilyttämisen. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen myötä tapahtuva luontoarvojen muutos. Lappilaiset alueidenkäyttötavoitteet voidaan laatia yhteisenä prosessina maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehitetään ilmastoystävällinen logistiikka- ja liikennemalli. Ilmastoystävällisten liikennemuotojen, meri-, rautatie- ja kevytliikenteen, osuus on kasvanut merkittävästi. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa teknisiä haasteita ja 22
23 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto lisärahoitustarvetta liikenneväylien ylläpitoon. Olemassa olevat tärkeimmät yhteydet ovat kuitenkin pysyneet avoimina ja kehittyneet. Myös uusia väyläratkaisuja toteutetaan elinkeinoelämän tarpeiden perusteella. Elinkeinoelämää palvelevaa väylästöä hyödynnetään aktiivisesti arki-, virkistys- ja matkailukäytössä. Sähköautoilu on laajasti mahdollista Lapissa. Tutkimus tukee logistiikan kehitystyötä. Koillisväylän avautumiseen liittyvät valmistelut tehty. Jäämeri voi ilmastoennusteiden perusteella sulaa kesäisin noin vuonna Koillisväylän kautta on jo kuljetettu rahtia ja täysimittainen avautuminen kaupalliselle liikenteelle voi tapahtua jo ennen vuotta Koillisväylä lyhentää Aasian ja Euroopan välistä matkaa noin kolmanneksella. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi tavaravirtojen kulkuun ja tarjoaa Lapille uuden mahdollisuuden kehittää maakunnan teollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Koillisväylän tavaravirtojen hallinta edellyttää Lapin valmistautumista mm. väylähankkeilla, jotka edellyttävät alueidenkäytön suunnittelua. Lappi on toteuttanut Koillisväylän avautumisen monipuolisen hyödyntämisen edellyttämät alueidenkäytön suunnitelmat ja investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Tietoverkot mahdollistavat etätyön. Tietoverkkoyhteydet ovat yhä tärkeämpiä lappilaisille ihmisille ja yrityksille. Tietoverkkoyhteydet kattavat koko maakunnan ja mahdollistavat etätyön, joka vähentää liikenteen päästöjä. Tietoverkkoyhteydet mahdollistavat elinkeinoelämän kehittämisen ympäri Lappia Energia tuotetaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi vähentäen Uusiutuvat energianlähteet hyödynnetään kattavasti kotitalouksissa, teollisuudessa ja palveluissa. Kansallisesti merkittäviä hiilidioksidipäästöttömien energiantuotannon hankkeita toteutetaan ja edistetään. Paikallisesti tuotettu, hajautettu pienen kokoluokan energiantuotanto on laajaa. Infrastruktuuri tukee uusiutuvan energian käyttöä ja toimii sen tukena. Energiatehokkuus on Lapissa korkealla tasolla. Energiatehokkuutta on lisätty toteuttamalla energiakatselmointeja ja korjauksia kattavasti julkisissa rakennuksissa ja yrityksissä. Energianeuvontaa on saatavilla kattavasti eri puolilla Lappia sekä kuluttajille että yrityksille. Energianeuvontaa annetaan paikallisesti esimerkiksi rakennusvalvonnan yhteydessä. Energianeuvonnalla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta edistävien toimien toteuttamista Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää koulutusta, neuvontaa, kehittämistä ja tutkimusta on lisätty Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tuo muutoksia useiden alojen osaamis-, kehittämis- ja tutkimustarpeisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin reagoidaan joustavasti ja konkreettiset muutokset huomioiden. Ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -toiminnassa erityisesti seuraavilla sektoreilla: Logistiikka Energiateknologia Kylmä- ja talviteknologia Puunjalostukseen ja puurakentamiseen liittyvä teknologia Porotalous Matkailupalvelut 23
24 4.4 Ilmastostrategian toimeenpano toimialoilla Teollisuus ja kaivokset Teollisuus ja kaivokset toimialalle ilmastonmuutos ja sen hillintä tuo mahdollisuuksia kasvattamalla globaalisti uusiutuvien materiaalien ja pienen hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden ja niiden kehittämisessä auttavien mineraalien kysyntää. Lapissa voidaan käyttää ja hyödyntää mm. uusiutuvia kuituja, biomuoveja ja biohiiltä sekä tuottaa uusia tuotteita tiukkasyisestä pohjoisesta puusta. Myös puurakentamisen kehittämiselle on maakunnassa hyvät mahdollisuudet. Lapille vähähiilinen energia on kilpailuetu, joka tulee hyödyntää mm. metallien jalostuksen kehittämiseksi. Maakunnan teollisuuden, kaivosten ja energia-alan tuotantoa voidaan kasvattaa puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuuteen perustuen. Myös tulvansuojelutoimenpiteiden toteutuksessa tulee ottaa huomioon mahdollisuus vesivoiman tuotannon kasvattamiseen. Ilmastonmuutos kasvattaa sateita ja valuntaa, joka lisää vesivoiman tuotantomahdollisuuksia. Teollisuustuotannon kasvu edellyttää merkittävien päästöttömien energiahankkeiden toteuttamista. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta uhkana on globaali hiilivuoto. Mikäli Lapin raaka-ainevarat jalostetaan maakunnan ulkopuolella esimerkiksi kivihiilestä valmistetulla sähköllä, kasvavat kasvihuonekaasut globaalisti ja samalla menetetään paikallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastonmuutos avaa Lapin läheisyyteen uuden merireitin, Koillisväylän. Tämä parantaa Lapin teollisuuden ja kaivosten logistista asemaa. Toisaalta ilmastonmuutos uhkaa heikentää paikallista infrastruktuuria, kuten tieverkoston kuntoa. Infrastruktuurin heikkeneminen vaarantaisi puun saatavuuden. Itämerellä rikkipäästörajojen tiukennukset uhkaavat logistiikan kustannus- ja energiatehokkuutta. Teollisuuden ja kaivosten energiatehokkuus on myös kilpailuetu Lapille, erityisen tärkeää on logistiikan tehokkuus. 24
25 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Maa-, metsä-, poro-, kala- ja riistatalous Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja Lapin luonnonvarat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet kasvavat. Lapissa on hyvä luontainen kyky sopeutua luonnon ja sen tarjoamien mahdollisuuksien muutoksiin ja kysynnän kasvuun. Uusiin hyödyntämismahdollisuuksiin voidaan vastata uusilla teknologioilla ja innovaatioilla. Perinteisten elämäntapojen ja elinkeinojen haavoittuvuus kasvaa, kun ilmastonmuutos tuo uusia riskejä toimintaan. Ilmastonmuutos voi lisätä tuholaisten ja tautien yleisyyttä ja levinneisyyttä. Muutokset roudassa voivat vaikuttaa puunkorjuun mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutos myös lisää mahdollisesti kilpailua luonnonvaroista, josta mm. maa-, metsä- ja porotalous voivat kärsiä. Uusiutuvan energian lisääminen tulee toteuttaa siten, että turvataan luonnon monimuotoisuus, hiilinielut ja ekosysteemipalvelujen toiminta sekä sovitetaan yhteen erilaiset käyttörajoitteet ja eturistiriidat toimialojen välillä. Paikallinen bioenergiantuotanto voi lisätä maa- ja metsätalouden kannattavuutta. Porotalous kärsii ilmastonmuutoksesta porojen ravinnonsaannin vaikeutuessa talvella. Tällöin joudutaan turvautumaan lisäruokintaan, mikä hankaloittaa elinkeinon asemaa. Myös ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät taudit, loiset ja pedot voivat hankaloittaa porotalouden asemaa Lapissa. Harvennusten lisääntyminen esimerkiksi energiapuun käytön lisääntymisen vuoksi vaikuttaa myönteisesti porojen laidunmailla, sillä valon määrän lisääntyessä maan pinnassa jäkäliköt elpyvät. Riistatalouden kehitykseen vaikuttaa eri riistalajien yleisyyden muutokset. Uusia riistalajeja leviää etelästä ja Lapille ominaiset pohjoisen lajit voivat kärsiä. Muuttuvat lumiolot voivat altistaa vuodenajan mukaan väriään vaihtavia lajeja pedoille, joka vaikuttaa kantojen kokoon. 25
26 4.4.3 Matkailu Ilmastonmuutos vaikuttaa Lappiin sopeutumistarpeena matkailupalveluissa ja matkailubrändiin liittyvissä kysymyksissä. Ilmastonmuutos lyhentää lumeen perustuvaa matkailukautta. Suhteellinen kilpailuetu lumivarmuudessa verrattuna Etelä-Suomen ja Keski-Euroopan matkailukohteisiin voi kuitenkin parantua. Liikuntareittien ylläpitokustannukset kasvavat. Uusina mahdollisuuksina voidaan hyödyntää uusia matkailutuotteita talvikauden ulkopuolella. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on mahdollisuus matkailualalle. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö vaikuttaa pääosin positiivisesti Lapin matkailuimagoon. Uudet hiilineutraalit energiamuodot vaativat kuitenkin yhteensovittamista matkailun kanssa, sillä esimerkiksi tuulivoima- ja bioenergiahankkeet voivat vaikuttaa maisemaan ja erämaiseen imagoon negatiivisesti. Lapin matkailuimagoa tulee kehittää aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset huomioiden. Ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon kehittämistyössä siten, että ilmastotietoiset matkailijat haluavat valita kohteekseen Lapin ja ovat myös valmiita suosittelemaan sitä. Lapin matkailuala varautuu lyhenevään lumikauteen kehittämällä ympärivuotisia palveluitaan. 26
27 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 5 STRATEGIAN TOTEUTUS JA SEN SEURANTA Lapin ilmastostrategia 2030 toteutetaan julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimilla. Julkishallinto huomioi strategian muiden strategioiden, suunnitelmien ja linjausten valmistelussa. Ilmastostrategia tulee ottaa huomioon kehittämis- ja investointihankkeita koskevissa rahoituspäätöksissä ja alueidenkäyttöä koskevissa suunnitelmissa Lapissa. Elinkeinoelämä hyödyntää ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja pyrkii välttämään sen synnyttämiä uhkia. Lapin ilmastostrategian toteutusta voidaan tehostaa laatimalla erillinen toteutussuunnitelma. Ilmastostrategian toimenpiteitä voidaan tarkentaa suunnitteilla olevassa toteutussuunnitelmassa. Lapin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille todetaan, että Lapin ilmastostrategian toteuttamissuunnitelma tullaan laatimaan. Toteuttamissuunnitelman vaikutuksia tullaan seuraamaan ja ilmastostrategiatyöhön tullaan panostamaan jatkossa. Ilmastostrategian seuranta perustuu sovittavin aikavälein tai suurten toimintaympäristön muutosten yhteydessä tapahtuvaan arviointiin. Arviointi voidaan tehdä erillisenä työnä, jossa ilmastostrategian tavoitteita suhteutetaan toteutettuihin toimiin ja ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaiseen huomiointiin Lapissa. Arvioinnin perusteella ilmastostrategian linjauksia voidaan tarvittaessa päivittää. Ilmastostrategian vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia voidaan tutkia mm. seuraavien tekijöiden kautta: - - Lapissa tuotettujen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilijalanjäljen kehitys - - Kuntien toimet ilmastonmuutoksen hilitsemiseksi, mm. laadittujen ilmasto-ohjelmien määrä ja kattavuus - - Ilmastostrategian linjausten huomiointi maakunnan ja lähialueiden muissa strategioissa ja ohjelmissa - - Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, esimerkiksi maakunnan cleantech-yritysten liiketoiminnan taloudellinen kehitys 27
28 6 LIITE 1: LAPIN SEUTUKUNTIEN KASVIHUONEKAASUTASEET 28
29 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 29
30 30
31 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto 7 LIITE 2: TÄRKEITÄ LINKKEJÄ Lapin ilmastostrategian laadinnan taustamateriaaleja EU:n ilmasto- ja energiapaketti Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 31
32 8 LIITE 3: ILMASTOSTRATEGIAN LAADINNAN PROSESSI JA SIIHEN OSAL- LISTUNEET TAHOT Lapin Ilmastostrategia 2030:n laatiminen toteutettiin EAKR-hankkeena vuosina Hankkeen ohjausryhmä järjestäytyi kesäkuussa Hankkeen toiminnallinen toteutus aloitettiin syksyllä Lapin ilmastostrategia 2030 laadittiin kolmessa vaiheessa alla olevan kuvan mukaisesti. Strategian laatiminen aloitettiin taustaselvitysten laadinnalla syksyllä Työvaiheessa selvitettiin mm. Lapin kasvihuonekaasutase sekä laadittiin selvityksiä koskien ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin, luontoon ja elinkeinoihin Lapissa. Lisäksi selvitettiin ilmastotrendejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia edunvalvontaan. Strategiaprosessi perustui strategian jäsentelyyn työpajoissa. Strategian laadinta perustui suuriin työpajoihin, jotka järjestettiin maaliskuussa ja toukokuussa Toimialoittaisia tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennettiin toimialakohtaisissa työpajoissa, joita järjestettiin yhteensä 10 kappaletta. Toimialat olivat: Teollisuus ja kaivokset, luonnonvarat, matkailu ja luonnon virkistyskäyttö, alueidenkäyttö ja rakentaminen, uudet mahdollisuudet ja arkielämä. Toimialakohtaiset työpajat järjestettiin suuriin työpajoihin nivoutuen maalis-toukokuussa Työpajojen tulosten koostamisesta vastasi erikseen koottu avainhenkilöryhmä. Kaikkiaan strategiaprosessin aikana järjestettyihin tilaisuuksiin kirjattiin noin 200 osallistujaa mm. valtionhallinnosta, kunnista, yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä. Strategian jalkautus toteutettiin syksyllä Lapin Ilmastostrategiaa koskevat seminaarit järjestettiin Rovaniemellä ja Kemissä. Strategiaa koskeva lehdistötiedote julkaistiin lokakuussa Strategian lausuntoaika oli Strategian laadinnasta on informoitu eri tahoja kattavasti koko prosessin ajan. Lapin Ilmastostrategian laadintaa koskevaa materiaalia on saatavilla osoitteesta 32
33 Lapin ilmastostrategia 2030 Lapin liitto Lapin ilmastostrategian laatiminen -hanke Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Monica Tennberg, Lapin yliopisto Varapuheenjohtaja: Marko Varajärvi, Lapin liitto Sihteeri: Juho Korteniemi, Bionova Consulting Jäsenet: Lapin Liitto Riitta Lönnström Mervi Nikander Satu Luiro Kemi-Tornion seutukunta Risto Pöykiö, Kemin kaupunki Varajäsen: Markus Kannala, Tornion kaupunki Itä-Lapin seutukunta Markku Koivisto, Itä-Lapin kuntayhtymä Varajäsen: Heikki Onnela, Itä-Lapin kuntayhtymä Pohjois-Lapin seutukunta Timo Lohi, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Rovaniemen seutukunta Erkki Lehtoniemi, Rovaniemen kaupunki Varajäsen: Juha Seppälä, Rovaniemen Kehitys Oy Tornionlaakso Timo Sirkkala, Tornionlaakson kehitys Oy Tunturi-Lappi Markku Mäkitalo, Tunturi-Lapin seutukunta Ilmatieteenlaitos Heikki Tuomenvirta Varajäsen: Leena Neitiniemi-Upola MTT Antti Hannukkala Varajäsen: Rauno Kuha METLA Ari Nikula 33
34 Lapin ELY-keskus Timo Jokelainen Varajäsen: Jari Pasanen Eira Järviluoma Varajäsen: Jorma Leskinen Lapin luonnonsuojelupiiri Vesa Luhta Paliskuntain yhdistys Matti Särkelä Varajäsen: Anne Ollila Lapin kauppakamari Timo Rautajoki Varajäsen: Taija Jurmu EK Keijo Putkonen SAK Seppo Wikström PVO Lauri Luopajärvi Saamelaiskäräjät Nilla Tapiola Lapin korkeakoulukonserni Pasi Tulkki Varajäsen: Martti Lampela GTK Risto Pietilä Varajäsen: Peter Johansson Avainhenkilöryhmän kokoonpano Monica Tennberg Lapin Yliopisto Marko Varajärvi Lapin Liitto Timo Jokelainen Lapin ELY-keskus Juho Korteniemi Bionova Consulting Kimmo Kivinen Capful Oy 34
35 Lapin liitto Regional Council of Lapland Hallituskatu 20 B,PL Rovaniemi Puhelin Faksi
E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotLapin ilmastostrategia 2030
Lapin ilmastostrategia 2030 Rovaniemi ja Kemi, lokakuu 2011 Juho Korteniemi LAPIN LIITTO Sisällys Lapin ilmastostrategia 2030:n toteutustapa Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lapissa Ilmastostrategia osana
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotSatakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010
Satakunnan ilmasto- ja SataIlme 2010-2011 Ilmasto- ja Energiasektorin haasteita Maailman energian tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälisen energiajärjestön
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030 Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council ry Transformaation kattavuus Teollisuus: energia,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotPohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020
PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotLAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA
UNOHDA ITÄ JA LÄNSI, KESKIÖSSÄ ON NYT POHJOINEN! LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA 26.3.2013 Mervi Nikander ohjelmapäällikkö, Lapin liitto Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Tervetuloa! Kiitos kyselyymme vastanneille.
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotMetallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus
Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSuomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea
Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon julkistamistilaisuus 15.10.2009 Miksi tulevaisuusselonteko? tulevaisuusselonteko (TuSe) luotaa ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotMiksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotOn tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi
Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotIlmastonmuutos ja työelämä
Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotBarentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?
Seminaari 15.12.2016 Kuparisali, Kuparitalo Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Monica Tennberg, tutkimusprofessori Suomen sopeutuminen Suomi varautuu ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksiin
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
Lisätiedot