ALUEELLISET OSAAMISKESKITTYMÄT JA UUDEN OSAAMISEN SYNNYTTÄMINEN, CASE OULU

Transkriptio

1 1 ALUEELLISET OSAAMISKESKITTYMÄT JA UUDEN OSAAMISEN SYNNYTTÄMINEN, CASE OULU Kari Knuutila Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Oulu, 27.

2 2 JOHDANTO Kaivannaistoiminnasta Suomen kasvuala Kaivannaisalan työvoimatarpeet ja koulutustarjonta Kaivannaisalan osaamiskeskittymä Pohjois-Suomessa Oulu Mining School Oulu Mining Schoolin kehittäminen

3 KAIVANNAISTOIMINTA KASVUALANA 3 Suomessa 50 kaivosta ja louhosta 12 metallimalmikaivosta 38 teollisuusmineraali- tai teollisuuskivikaivosta Tuotannossa olevia kaivoksia laajennetaan Uusia kaivosprojekteja suunnitteilla Lukuisia malminetsintäprojekteja Kaivannaisalan selkeä painopiste Pohjois- ja Itä-Suomessa

4 KAIVANNAISALAN TYÖVOIMATARVE 4 Kaivannaisalan työvoimatarve vuosina : yli ammattilaista työntekijää, 700 toimihenkilöä, 800 ylempää toimihenkilöä Luvuissa ei mukana kaivannaisalan palvelu-, viranomais-, tutkimusja teknologiatarpeita Mineraaliklusterin merkitys työllistäjänä Suomessa kaivannaisalan työllistämisen kerrannaisvaikutus: 2-3 Kunnossapito- ja urakointipalvelut Kaupan ja yhteiskunnan palvelut Metallurginen teollisuus Metallien jalostuksen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 12 % vuonna Kemikaalien valmistus Teknologian ja laitteiden vienti

5 KOULUTUSTARJONTA Ammatillinen peruskoulutus Ammattiopisto Lappia: Kaivosalan perustutkinto, kaivosmies / rikastaja (Kolari ja Tornio) Lapin ammattiopisto: Kaivosmies tai rikastaja (Sodankylä) Työvoimakoulutus Kaivosala tutuksi: Lapin ammattiopisto (Muonio) Kaivosalan perustutkinto: Kainuun ammattiopisto, kaivosmies (Kajaani, Taivalkoski); Ammattiopisto Lappia (Pello); Lapin ammattiopisto (Sodankylä, Ivalo) Poraus-, lastaus- ja ajokoulutus kaivosalalle: Lapin ammattiopisto (Kolari, Sodankylä) Kaivosalan ammattitutkinto RekryKoulutuksena: Pohjois-Karjalan ammattiopisto (Nivala) Louhinta- ja kaivostekniikan koulutus: Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (Outokumpu) Oppisopimuskoulutus 5

6 6 Ammattikorkeakoulut KOULUTUSTARJONTA Centria AMK, Kokkola: Kemiantekniikka, kaivosalan osaamisen syventävät opinnot Kainuun AMK: Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, kaivostekniikka Rovaniemen AMK: Rakennustekniikan koulutusohjelma, infrarakentaminen, painopistealueena kaivosala Kemi-Tornion AMK: Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, vaihtoehtoiset ammattiopinnot kaivos- ja mineraalitekniikka Saimaan ammattikorkeakoulu: Infrarakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto (maa- ja kalliorakennus ja yhdyskuntatekniikka)

7 AMK-YHTEISTYÖ KAIVANNAISALAN KOULUTUKSESSA 7 Kajaanin, Rovaniemen ja Kemi-Tornion AMK:t ovat käynnistäneet yhteistoimintamalliin pohjautuvan kaivannaisalan koulutuksen syksystä 2013 alkaen Oulu Mining School mukana AMKyhteistyössä (geotieteet)

8 TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ YLI MAAKUNTARAJOJEN 8 CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on Kajaanissa toimiva mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimusja koulutuskeskus. CEMIS:ssä työskentelee noin 120 mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. Kaivosten ympäristömittaukset CEMIS:n erikoisosaamisalueena

9 KAIVANNAISALAN TUTKIMUSYKSIKÖITÄ POHJOIS- JA ITÄ-SUOMESSA 9 Geologian tutkimuskeskus Rovaniemen, Kokkolan ja Kuopion alueyksiköt Mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa Itä-Suomen yliopiston LYY-instituutti: Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta Kaivostoiminnan yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset Lapin yliopiston ympäristöoikeuden tutkimus Lappeenrannan teknillisen yliopiston erotustekniikan keskus ja ympäristötekniikan tutkimus Oulun yliopisto Thule-insituutti: ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusteemojen tutkimus Oulu Mining School

10 10 OULU MINING SCHOOL Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto. Ydintoimijoita ovat Geotieteiden laitos, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä täydentävien opintojen keskus. OMS vastaa vuorialalle erikoistuneiden geologien ja diplomiinsinöörien peruskoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Osana Suomen Vuoriklusteria OMS on aktiivisesti kehittämässä vuorialan tutkimusta. Oulun yliopiston tavoitteena on kehittää OMS:sta kansainvälisesti johtava kaivos- ja vuorialan tutkimusja opetusyksikkö.

11 KAIVANNAISALAN KANSAINVÄLINEN JA KOHDENNETTU OPETUS OULUN YLIOPISTOSSA Nordic Mining School Luulajan teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto ovat sopineet koulutuksellisesta yhteistyöstä, Nordic Mining Schoolista (NMS). NordMin - Kestävän kaivannaisteollisuuden pohjoismainen asiantuntijaverkosto Oulun yliopisto on aktiivisesti kehittämässä NordMin-yhteistyötä Pohjoismaisten yliopistojen kanssa. Tavoitteena on rakentaa pohjoismainen maisteriohjelma, joka alkaisi vuonna GeoProsPD-ohjelma OMS järjestää kaivos- ja kaivannaisalan täydennyskoulutusta GeoProsPDohjelmina, joita rahoittaa Euroopan rakennerahasto. Koulutuspaketit OMS järjestää myös kaivannaisalan opetuspaketteja yritysten henkilöstölle, opettajille ja viranomaisille. 11

12 KAIVANNAISALAN OPETUS JA TUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA 12 Tiedekuntahallitus Koulutusdekaani Koulutustoimikunta Dekaani Johtoryhmä Tutkimuksen johtoryhmä ARKKITEHTUURI BIOKEMIA JA MOLEKYYLI- LÄÄKETIEDE HUMANISTINEN KASVATUS- TIETEET LUONNON- TIETEET LÄÄKE- TIETEET OULUN YLIOPISTON KAUPPAKOR- KEAKOULU TEKNIIKKA TIETO- JA SÄHKÖ- TEKNIIKKA Kaivannaisalan opetus ja tutkimus Biologia Fysiikka, geotieteet ja kemia Maantiede Matemaattiset tieteet Biolääketiede Diagnostiikka Giellagasinstituutti Hammaslääketiede Kliininen lääketiede Terveystiede Martti Ahtisaari -instituutti Konetekniikka Tuotantotalous Sähkötekniikka Prosessi- ja ympäristötekniikka Harjoittelukoulut Tietojenkäsittelytiede Tietoliikennetekniikka Tietotekniikka

13 YHTEISTYÖ OULU MINING SCHOOLISSA OMS:n asema vaatii vahvistamista, jotta yliopiston tavoite kehittämisalasta toteutuu OMS:sta muodostuu kaivannaisalan johtava tutkimusyhteisö niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Erillään olevat kaivannaisalan toimijat tulisi konkreettisesti integroida OMS:iin, jotta rajat ylittävä yhteistyö toimii käytännössä eri alueiden asiantuntijat voivat yhteistyön kautta luoda toisilleen ja kaivannaisalalle lisäarvoa. Toimintaa pitää myös merkittävästi tehostaa tutkimuksessa, julkaisuissa, jatko-opinnoissa ja post-doc -vaiheessa Nykyinen tutkimusaktiviteetti ei takaa yliopistolle riittävää osaamispohjaa eikä tutkimusjohtajuutta Laaja osaamispohja mahdollistaa fokusoitumisen kansainväliseksi huippuosaajaksi, joka on haluttu yhteistyökumppani kansainvälisesti niin yliopistojen, tutkimuslaitosten kuin yritystenkin piirissä. 13

14 14 OMS:N UUSI TOIMINTAMALLI Oulu Mining School (OMS) Ympäristö Prosessinohjaus ja mallinnus Prosessikemia Malminetsintä (Geotieteet) Kaivostekniikka Rikastustekniikka Ydinosaaminen (core) Liitännäiset erikoisosaamisalueet (context)

15 15 UUDEN OMS:N YDIN Geotieteet ovat Oulun yliopiston vahvuus. Tarvitaan malminetsintään profiloitunutta geofysiikkaa (sovellettu geofysiikka, geofysikaalinen malminetsintä). Kaivostekniikan opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen ja tekniikan laaja-alaisuus edellyttävät OMS:iin omaa kaivostekniikan professuuria. Kaivostekniikka on otettu huomioon OMS:n vuorialan opetuksen suuntautumisvaihtoehdossa, ja kaivostekniikan opetus on hoidettu Aaltoyliopiston asiantuntijan toimesta. OMS:n rikastustekniikan professuuri perustettiin vuonna Rikastustekniikan osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan pikaisesti lisärekrytointia, joka varmistaisi myös rikastustekniikan osaamisen jatkuvuuden. Lisäksi minipilot-rikastamo oppimis- ja tutkimusympäristönä edellyttää lisäresursseja, jotta pilotin tuomaa mahdollisuutta ei hukata.

16 16 UUSI OMS OMS:sta tulisi luoda toiminnallinen tiedeyhteisö, joka toimisi fyysisesti samassa paikassa yliopistokampuksella. Toiminnan keskittäminen muodostaisi helposti hahmotettavan OMS - toimintaympäristön tutkijoineen ja tutkimuslaitteineen, jolloin OMS konkretisoituisi opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille. Tiedeyhteisöön voi liittyä myös alan tutkimuslaitoksia ja tutkimusintensiivisiä yrityksiä. OMS:iin integroitaisiin tiiviimmin myös Kajaanissa toimiva tutkimusja koulutuskeskus CEMIS kaivannaisalan mittaus- ja tietojärjestelmien osalta.

17 OMS:N UUDET PROFESSUURIT JA TUTKIMUSRYHMÄT 17 OMS:iin perustettavat uudet professuurit Malminetsintään erikoistunut geofysiikka Kaivostekniikka Rikastustekniikka OMS:n erikoisosaamisalueiden poikkitieteelliset tutkimusryhmät (ympäristö, prosessinohjaus ja -mallinnus sekä prosessikemia) Kaivannaisalan mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimuskeskus CEMIS

18 OMS:N FOKUSALUE 18 Suomen korkeakoulujen opetuksessa ja tutkimuksessa tarvitaan erityistä panostusta kaivannaisalan ydinosaamisen kehittämiseen. Ilman kaivannaisalan ydinosaamista - geotieteitä, kaivostekniikkaa, rikastustekniikkaa ja metallurgiaa - Suomi ei voi saavuttaa edelläkävijän asemaa. Ydinosaamisen kehittäjinä Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat avainasemassa. OMS:n fokusalue on kaivannaistoiminta eli malminetsinnästä tuotannolliseen kaivokseen ja rikastamoon. Tiivis tutkimustoiminnan integraatio mahdollistaa jalostusketjun ja kaivoksen optimoinnin tavalla, jota vastaavaa ei ole Suomen muissa yliopistoissa.

19 19 YLIOPISTOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Aalto-yliopisto Kalliorakentamisen ja kalliomekaniikan yhteistyö jatkuu Aalto-yliopiston kanssa. Väri- ja jalometallien jalostuksen, sekundäärimetallurgian ja mekaanisen erotuksen ilmiömallintamisen sekä systeemisuunnittelun osaaminen on keskittynyt Aalto-yliopiston Materiaalitekniikan laitokselle, jonka kanssa OMS tekee yhteistyötä jalostusketjun kattavuuden varmistamiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Opetus- ja tutkimusyhteistyö vedenerotuksessa (sakeutus ja suodatus) sekä kemiallisissa erotusprosesseissa (ioninvaihto, neste-nesteuutto, kiteytys). Luulajan teknillinen yliopisto Koulutusyhteistyö, Nordic Mining School (NMS) Tutkimusyhteistyö geologian ja geometallurgian alueilla

20 OMS:N VERKOSTO Yliopistot ja tutkimuslaitokset Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut (Kajaani, Kemi-Tornio, Rovaniemi) Opetusyhteistyö: Rikastamo, kaivosrakentaminen ja kunnossapito CEMIS-Oulu, Kajaanin yliopistokeskus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Lapin yliopisto (ympäristösääntely ja sosiaalinen kestävyys) Itä-Suomen yliopisto (yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus, kaivosjuridiikka) GTK, VTT Työterveyslaitos (metallien alkutuotannon työterveys- ja turvallisuustutkimus) Yhteisöt Kaivannaisteollisuus ry Suomen vuoriklusteri (GTK, Kiviteollisuusliitto ry, Kaivannaisteollisuus ry ja Infra ry) Yritykset Outotec, Metso, Sandvik, Normet Outokumpu (Kemi), Talvivaara, Agnico Eagle (Kittilä), Anglo American (Sakatti), First Quantum Minerals (Kevitsa, Pyhäsalmi), Mustavaara (Taivalkoski) 20

21 21 Geotieteet OMS:N KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ARC Centre of Excellence in Ore Deposits and School of Earth Sciences, University of Tasmania, Hobart, Tasmania, Australia Key Laboratory of Isotope Geochronology and Geochemistry, Guangzhou Institute of Geochemistry, Chinese Academy of Sciences, Guangzhou, China Geological Survey of Norway, Trondheim, Norway Vernadsky State Geological Museum, Russian Academy of Sciences, Moscow Institute of Geology of Ore Deposits, Petrography, Mineralogy and Geochemistry (IGEM), Russian Academy of Sciences, Russia Kola Science Centre, Russian Academy of Sciences, Apatity School of Earth and Environment, The University of Western Australia, Crawley, Western Australia Department of Geological Sciences, University of Manitoba, Winnipeg, Canada Isotope Geochemistry Laboratory, Department of Geology, University of Maryland, College Park, MD, USA School of Earth and Ocean Sciences, Cardiff University, UK Department of Civil, Environmental and Natural Resources Engineering, Luleå University of Technology, Sweden School of Geosciences, University of the Witwatersrand, Johannesburg, South Africa CSIRO Earth Science and Resource Engineering, Australian Resource Research Centre, Kensington, Western Australia, Australia Science de la Terre, Université du Québec à Chicoutimi, Chicoutimi, QC, Canada Department of Geology, University of Johannesburg, Auckland Park, South Africa Department of Geological Sciences, Jadavpur University, Kolkata, India Department of Earth and Planetary Sciences, American Museum of Natural History, New York, USA GEMOC/CCFS, Earth and Planetary Sciences, Macquarie University, NSW, Australia

22 22 Tekniset tieteet OMS:N KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ TU Bergakademie Freiberg, Germany Institut für Partikeltechnik, TU Braunschweig, Germany Centre for Minerals Research, University of Cape Town, South Africa National University of Engineering, Lima, Peru National University of Tumbes, Tumbes, Peru Corvinius University of Budapest, Budapest, Hungary Institute of Chemical Technology, Mumbai, India University of Cantabria, Santander, Spain Dalian Institute of Chemical Physics (DIC), Dalian, China AGH University of Science and Technology, Kraków, Poland University of Örebro, Sweden Luleå University of Technology, Luleå, Sweden Department of Mining and Materials Engineering, Faculty of Engineering, McGill University, Montreal, Canada North University of Baia Mare, Baia-Mare, Romania Institute of Non-Ferrous Metals, Gliwice, Poland University of Quebec, Chicoutimi, Canada

23 OULU MINING SCHOOLIN KOERIKASTAMO 23 Maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:5000 ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastusprosessiin. Koerikastamo 33 kg/h Pyhäsalmi 167 t/h Koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköoperaatioiden opetukseen ja tutkimiseen. Laitteisto edistää Oulun yliopiston pyrkimyksiä kansainväliseksi mineraalitekniikan tutkimuksen edelläkävijäksi.

24 OSAAMISELLA EDELLÄKÄVIJYYTEEN 24 Haasteita: Kansainvälinen sekä pohjoismainen yhteistyö Asiantuntijoiden saaminen, pätevien professorien rekrytointi Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten mukaantulo Alan houkuttelevuus ja työvoiman saatavuus Mielenkiintoisen tulevaisuuden työympäristön tarjoaminen nuorille; edustaa pitkäjänteisyyttä, huipputeknologiaa, kestävää kehitystä, kansainvälisyyttä ja edelläkävijyyttä koko arvoketjussa

25 25 KIITOS!