LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 LESTI IJÄRVEN KUNTA L I LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON A (OSA-ALUE KAAVASELOSTUS - EHDOTUS E 3) FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

2 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON SISÄLLYSLUETTELO LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON (OSA ALUE 3)... I SISÄLLYSLUETTELO... I 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDO OT... 1 SKUVAUS... 1 RKOITUS... 3 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEI KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TA 2 TIIVISTELMÄ KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ... T OSALLISTUMINENN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET... OSALLISTUMIN EN YVA MENETTELY YVA MENETTELY LYHYESTI... 9 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA MENETTELYYN YVA Vaihtoehdot OSAYLEISKAAVA ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE MAISEMAN YLEISPIIRTEET Maisemamaakunta ja maisema alueet RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet MUINAISJÄÄNNÖKSET Arkeologinen selvityss VIRKISTYSKÄYTTÖ LIIKENNE Maantiet Lentoliikenne ERITYISTOIMINNOT Maa ainestenotto alueella Kaivostoiminta MAANOMISTUSS LUONNONYMPÄRISTÖ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy I

3 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Maa ja kallioperä sekä topografiaa Pintavedet Pohjavedet Kasvillisuus ja luontokohteet Linnusto Muu eläimistö Natura alueet ja muut suojelualueet LÄHTÖKOHTA AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTE MAAKUNTAKAA MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS. YLEISKAAVAT... ASEMAKAAVAT EET (VAT) AVA T SUUNNITTELUN TAVOITTEET TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISE LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITT HANKKEESTA VASTAAVAN TAVO ELLE EET OITTEET LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN MUUT TUULIVOIMAHANKKEET. MUUT HANKKE EET TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS TARVITTAVA MAA ALA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimaloiden perustamistekniikat MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELITT TUULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTOO YHDYSTIET TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN Perustusten rakentaminen Tuulivoimaloiden kokoaminen HUOLTO JA YLLÄPITO KÄYTÖSTÄ POISTO OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSEN VIREILLETULO ( LOKAKUU 2014 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAK KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU HYVÄKSYMISVAIHE (HELMIKUU 4) UU 2014) UU 2014 HELMIKUU 2015) MAALISKUU 2015) OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMU UKSET LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON ISO KORTENEVANN OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy II

4 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN ALUEVARAUSMERKINNÄT... OSA ALUEMER N SISÄLTÖ KINNÄT KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset Tuulipuiston käytön jälkeiset j vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Maa ainestenoton vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen VAIKUTUKSET MAISEMAAN Rakentamisen aikaiset vaikutuksett Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden näkyvyys Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA ARVOKOHTEISIIN Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema alueet tai kulttuuriympäristöt (maakuntakaavaa ja RKY 1993 kohteet) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN V Maa ja kallioperä Pintavesistöt Pohjavedet VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN Yleiset kasvillisuusvaikutukset Vaikutukset arvokkaille luontokohteille VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN Vaikutukset nisäkäslajistoon Hankkeen vaikutukset suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon VAIKUTUKSET NATURA ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE Natura arviointi MELUVAIKUTUKSET Melun kokeminen Melun ohjearvot Tuulivoimaloiden rakentamisen r aikainen melu Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu Osayleiskaavaehdotusta varten laadittu melumallinnus VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOTT JA NIIDEN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LIIKENTEESEENN JA TIESTÖÖN FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy III

5 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Vaikutukset asumisviihtyvyyteenn Vaikutukset virkistyskäyttöön jaa metsästykselle Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämise een Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN Lentoestelupa Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus VAIKUTUKSET SENSORIJÄRJESTELMIIN Tutkavaikutukset Vaikutukset säätutkiin VAIKUTUKSET RADIOJÄRJESTELMIIN TOTEUTUS Rakentamisen vaiheistus Olemassa olevien ympäristöarvojen huomioiminen rakentamisessa Voimaloiden purkaminen LIITTEET YHTEYSTIEDOTT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IV

6 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1 P PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Tämä selostus koskee päivättyä Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kor- tenevan osayleiskaavakarttaa. Kunta: Kaavan nimi: Lestijärven kunta Lestijärven tuulivoimapuistonn Iso-Kortenevan osayleiskaava (osa-alue 3) Kaavan laatija: Vireilletulosta ilmoitettu: FCG Suunnittelu jaa tekniikka Kai Tolonen, arkkitehti SAFA Oy, 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla olevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavakokonaisuuden muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavat. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueita o on kolme.. Hittisenne- van osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Kosolankankaan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 2. Iso Kortenevan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue o 3. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Les- tijärven länsi- ja j eteläpuolille. Kantatie 58 (Lestijärventie-Kinnulantie) kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan jaa Kosolankankaan osa- alueet jäävät sen lounaispuolelle ja Iso-Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan osa-aluetta sivuaa luoteispuolella seututie 751 (Halsuantie). Ja Iso Kortenevan osa-alueen osayleiskaava-alue (osa-alue 3) ) sijaitsee Lestijärven kirkonkylän ja Lestijärven järvialueen kaakkoispuolella. Lähimmältä voimalalta on matkaa Lestijärven kirkonkylään noin 9,5 kilometriä. Lestijärven toiseksi suurin kylä, Yli- Lesti jää osayleiskaava-alueen länsipuolelle siten, että lähinn voimala on noin 3 ki- pohjoispuolella kulkee lisäksi l yhdystie 7594 (Itälahden- tie). Iso-Kortenevan lometrin päässä kylästä. Lähimmistä taajamista Kinnula sijaitsee noin 9 kilometrinn päässä etelässä, Sy- pohjoisessa, Halsua noin 322 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä,, Pihtipudas noin 32 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 42 kilometrin päässä luoteessa. Lähialueiden vakituinen asutus on keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja käräinen noin 26 kilometrinn päässä luoteessa, Reisjärvi noin 12 kilometrin päässä sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi osayleiskaava-alueiden lähei- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1

7 syyteen sijoittuu seitsemän kylää. Kylistä osayleiskaava-alueen läheisyydessä ovat Yli-Lesti, Similä ja Mustikankylä kantatie 58 varrella. Lestijärven kirkonkylä ja sitä kehystävät Mattila, Tikka, Tuikka ja Kangasvieri sijaitsevat osayleiskaavaalueelta luoteeseen. Kylien ympäristössä on viljeltyjä peltoalueita. Loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 3, Iso Korteneva Osa-alue 2, Kosolankangas Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti. Osayleiskaava-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan alueella ja kuuluvat ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä metriä. Maasto nousee voimakkaasti heti Lestijärven rannasta. Alavammat alueet sijaitsevat metsäalueilla osayleiskaavaalueen lounais- ja eteläosissa. Korkeimmat kohdat löytyvät Isopetäjänkankaan ja Kalliolamminkankaan sekä Ilmarinpirttikankaan alueilta. Osayleiskaava-alueen lounaispuolella kulkee kaakko-luodesuuntaisesti kantatie 58:aa seuraileva harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Osayleiskaava-alueen maaperä on pääosin kalliomaata ja alueella on myös joitain kalliopaljastumia Töpökallion ja Isopetäjänkankaan alueilla. Alueella on myös sara- ja rahkaturvemaita, erityisesti alueen keskiosissa. Suunnittelualue ovat pääosin metsäistä ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat Yli-Lestin, Similän ja Mustikankylän peltoaukeat asutuksineen ovat synty- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2

8 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON neet joki- tai purolaaksoihin. Osayleiskaava-alueen itäosaan sijoittuu järvi Ruu- tana. 1.3 KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Lestijärven tuulivoimapuiston Iso osayleiskaavaa. Iso Korteneva on osayleiskaavan osa-alue 1. Kortenevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan tarkoituksenaa on mahdollistaa tuu- livoimaloiden rakentaminenn Lestijärven kunnan alueelle. Koska Lestijärven alu- eella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttäää hankkeen toteuttami- nuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, minkä pohjalta osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden raken- nusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoi- tusmenettely on tavoitteena saada päätökseen kevättalvellk la nen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja raken- Osayleiskaava-alue on pääosin esitetty Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan IV vaihekaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden alueina. Tuulivoimapuistohankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ym- päristövaikutusten arviointimenettelynä (YVA). Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Lestijärven Tuuli- voima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuuli- Hanke on siirtynyt YIT Rakennus Oy: n omistukseen syksyllä Hankealue ja- ettiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan loppuvuodesta Osa-alueita kos- kevat osayleiskaavat tulivat vireille erillisinä osayleiskaavoina kunnanhallituksen päätöksellä Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven L kunta. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka puistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Lestijärven Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3

9 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 2 T TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Kaavaehdotukset ja ehdotusvaiheessa saatu palaute käsitellään neuvottelussa. Osayleiskaavat hyväksytään Lestijärven kunnanvaltuustossa. Kaava on lainvoimainen arviolta keväällä OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Lestijär- ven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lesti- Lestijärven kunnanvaltuuston päätöksellä järven tuulipuistoalueelle. Tuulivoimapuiston aluee asetettiin MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon Kuulutus Lestijärven tuulipuiston osayleiskaavoituksenn vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjanmaa ja Kuntatiedote e ). Tiedote maanomistajille toimitettiin kirjeitsee loka-marraskuussa Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidet- tiin Kunnanhallituksen päätöksellä kaavaluonnos asetetaan nähtävillä väliseksi ajaksi (30 vrk). Kuulutus Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavoituksen vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjan- maa ja Kuntatiedote ) ). Lestijärvellää pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudess sa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja kaavaluonnos. Kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitää käsittelevä 2. viran- omaisneuvottelu pidettiin kaavaehdotusvaiheessa Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan tuulivoimapuistojen osa- yleiskaavaehdotukset sekä Lestijärven tuulipuiston kokonaisosayleiskaava- ehdotus tulevat nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä arvioltaa tammi-hel- mikuussa viranomais- Lestijärven tuulipuiston Isoo Kortenevan osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavana. Osayleis- kaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaistenn tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Lestijärven Tuuli- voima Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Tuulivoimapuistohankkeen osayleiskaavasta on luonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaava-alueen pinta-ala oli noin 84,,3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4

10 km 2. Maat jakautuivat vaihtoehdoissa kahteen alueeseen. Toinen niistä oli Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittui Mattila Änäkkälä Konttikoski-alueelle. Vaihtoehdossa yksi mahdollistettiin laajimmillaan 87 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa kaksi laajimmillaan 118 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan alustava yksikköteho oli n. 3,5 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho vaihtoehdossa yksi oli enintään 304,5 MW ja vaihtoehdossa kaksi 423,5 MW. Kaavaehdotusvaiheessa alueita pienennettiin. Mattila Änäkkälä Konttikoskialue on nyt jaettu kahteen alueeseen, jotka nimettiin Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiksi. Itäniemen Valkeisen välinen alue nimettiin Iso Kortenevan osa-alueeksi. Kuva 2. Kuvassa on esitetty luonnosvaiheen suunnittelualueiden kattamat alueet oranssilla värillä ja ehdotusvaiheessa rajatut osayleiskaava-alueet punaisella värillä. Mustalla ääriviivalla on esitetty YVA-vaiheen rajaus. Tuulivoimapuiston kattama alue on osoitettu osayleiskaavoissa pääasiassa maaja metsätalousvaltaisena alueena (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille osa-alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa suunnittelualueella rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Hankkeessa voidaan osin hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava ja paikoin myös leveyttä kasvatettava. Muuntoasemia ja laitteistorakennusta varten on osoitettu EN-alue (energiahuollon alue). Kaava-alueista vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5

11 Iso Kortenevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 35 tuulivoimalan rakentaminen Lestijärven kaakkoispuolelle Itäniemen ja Valkeisen järven väliselle alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. Yhden tuulivoimalan alustava yksikköteho on n. 3 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston (osa-alue 3) kokonaisteho on enintään 105 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirron suhteen hankkeen toteuttamissuunnittelussa pyritään ensisijaisesti siihen, että hankealueiden läheisyyteen, Fingrid Oyj:n olemassa olevan 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi -voimajohtoreitin varteen, saadaan rakennettua uusi 400/110 kv -sähköasema, johon hankealueella tuotettu sähkö voidaan liittää. Tällöin ei tarvitsisi rakentaa uusia pitkiä ilmajohtoyhteyksiä hankealueiden ulkopuolelle. Sähkönsiirrolle tarkastellaan YVA-menettelyn yhteydessä kuitenkin lisäksi kahta eri reittivaihtoehtoa, joissa tuulivoimalla tuotettu sähkö tullaan siirtämään valtakunnan sähköverkkoon tuulivoimapuistoalueelta 110 kv voimajohdolla. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta. Uuden voimajohdon ja maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo osa-aluemerkinnällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6

12 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3 O OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä ky- lätoimikunnat; Lestijärven kotiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennus-perinneyhdistykset: Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry, Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhoitoyhdistys, Lestijärven metsästysyhdistys, Lestijärvenn kalastuskunta ja kalastusalue e, Lestijärven ympäristöyhdistys ry Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Metsäpeuranmaan Mat- kailu ry, Metsähallitus Muut paikallisella tai alueellisellaa tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoito- kunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokse t: Fortum Oyj,, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy. Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, n joiden asumiseen,, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Li- Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja säksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. lausua kaavastaa mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialu- eiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan Lestijärvenn kunnan, Keski-Pohjanmaan lii- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI), Keski-Pohjanmaan ympäristötervey- denhuollon, Museoviraston, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Liikenneviras- ton, Liikenteen turvallisuust svirasto Trafin, Finaviaa Oyj:n, Puolustusvoimien, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen, Metsäkeskuss Keski-Poh- janmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavann vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viran- omaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. ton, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökey eskuksen (ELY),( Länsi- k FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7

13 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3.2 OSALLISTUMINEN Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaavan vireilletulon yhtey- dessä on laadittu MRL 633 :n mukainen osallistumis- jaa arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimi- sessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitel- ja massaa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia lausuaa kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esit- tää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Lestin koululla pidettiin torstaina kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilai- yleiskaavan luonnosvaihe. suudessa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja Lestijärven tuulivoimapuiston osa- OSAYLEISKAAVOITUS Kuva 3. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8

14 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 4 Y YVA MENETTELY Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaao avan laadinnan tausta- aineistona toimii Lestijärven tuulivoimapuistonn osayleiskaavaa varten laadittu YVA -menettely. 4.1 YVA - MENETTELY LYHYESTI 4.2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA-MENETTELYYN Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi,, joka koos- tuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan alueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimisek ksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoi- taa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyynn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin taii oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, jois- sa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hank- keesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2013, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointioh- jelma oli nähtävillä , jonka jälkeen j yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA -selostus oli tekeillä yhtä aikaa osayleiskaavan luonnosvaiheen kanssa. Selostus asetettiin julkisesti nähtäville tuksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuot väliseksi ajaksi. Se toimitettiin ELY-keskukseen ja hankkeeseen liit- tyviltä keskeisiltä tahoilta pyydettiin lausunnot. Menettelyy päättyi yhteysviran n- omaisen YVA -selostuksestaa antamaan lausuntoon Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Nyt laadittava Iso Kortenevan tuulivoimapuiston osa- yleiskaava perustuu YVA-menettelynn sekä Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnok- seen. Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluaineisto on laadittu osittain samanai- kaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9

15 Voimalavaihtoehdot VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 137 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 2 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 3 Rakennetaan 87 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. Sähkönsiirto VE A YVA-vaiheessa mukana ollut sähkönsiirtovaihtoehto, josta on luovuttu YVAprosessin aikana: Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin kuuden kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti noudattaa kuntarajaa. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 6 km. VE B Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin neljän kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti on suorin mahdollinen reitti tuulivoimapuiston ja liittymispisteen välillä. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 km. VE C Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta 20/110 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilma-johdolla etelään Alajärven sähkö-asemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi - voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km YVA VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnitte- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10

16 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON lussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevatt luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten,, että lähim- piin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrinn etäisyys, mikä on ra- joittanut alueille sijoitettavien voimaloiden lukumäärää. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloi- toteuttamatta jättämistä. Myös sähkönsiirron osalta tarkasteltiin kolmea vaihto- ehtoa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu YVA -menettelyn yhteydessä tehtyyn vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu vaihtoehdossaa yksi 87 tuulivoimalaitosta ja vaihtoehdossa kaksi 118 voimalaitosta. Vaihtoehdot perustuvatt YVA-vaiheessa tutkittuihin vaihtoehtoihin. den osalta kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottuaa "nollavaihtoehtoa" eli hankkeen 4.3 OSAYLEISKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat Lestijärven tuulivoimapuiston YVA -me- nettelyn yhteydessä tehdytt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- jaa muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluettaa koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan jaa Keski-Pohjanmaan manneralue een tuulivoimaselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaann liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois- Pohjanmaann liitto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja kulttuuriympäristöt RKY. Valtion paikkatietopalvelu. Museovirast to FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11

17 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5 K KAAVA-ALUEEN NYKYTIL LANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Iso Kortenevan osayleiskaava-alue on Lestijärven kaakkoispuolella. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven lounais-, ete- lä- ja kaakkoispuolille. Suomenselän alueella on vähän järviä ja Lestijärvi on yksi alueen parhaiten luonnontilassa säilyneitä suuria järviä. Lestijärvessä on useita pieniä saaria, joissa on luonnontilaisia vanhoja metsiä. Lestijärven maiseman keskeinen elementti on järven lounaisrannalla jaa osin tuulipuiston osayleiskaava- alueella kulkeva monimuotoinen harjualue (Palokangas, Hietakangas-Tui- vanhan pitäjäntie, jonka varrelle asutuskeskittymät ovat muodostuneet. Iso Kortenevan osayleiskaa ava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja kankangas ja Syrinharjun harjujakso). Järven rantaa ja harjujaksoa seurailee suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivatt mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Lähialueen jo- ki- tai purolaaksoihin syntyneet peltoaukeat kyläasutuksineen ovat kantatie 58 varrella. Peltoaukeiden muodostamat kokonaisuudet ovat nimeltään Mattila- Tikka, Similä ja Mustikankylä. Näistää Iso Kortenevan lähiympäristössä, kantatie 58 vastakkaisella puolella,, sijaitsee Mustikankylän peltoaukea. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen itäosaan sijoittuu järvi Ruutana. Kuva 4. Maisemarakenne. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12

18 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 5. Maisemalle on ominaista suhteellisen n tasainen maasto. Kuvassa maa- kunnallisesti merkittävä Similänperänn peltoaukea. 5.1 Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimak aisemien yleispiirteitä ä. Lestijärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaann välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenja- kajaseutua. Karu ja laakeaa vedenjakajaseutu jakaa vedett Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomesijoittuu Suomenselän suolakeuksiin. Suunnittelualueella Keski-Suomen järvimaisemaa vähitellenn avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja vesistöihin. Maisemamaakunnan alueosajaossa Lestijärven seutu luode-kaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode-kaakkosuun- nassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa a. Alue kuuluu keskibo- reaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karuaa ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot,, joita on paljon. Suo- menselän seudun asutus on ollut ainaa harvaa. Kylät K ovat pieniä ja sijoittuvat ve- sistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueellaa on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhas- taan kulkureitteinä. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviä ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovatt alueella Hietakangas-Tuikankangas ja Valkeisen harjualue sekä pohjoisessa Syrinharju. Harjut ovat osa Lestijärvenn maisemia hallitsevaa, kaakosta luoteeseen suuntautuvaa muodostumajaksoa, joka käsittää varsin muh- keita selänteitä ja laajoja tasanteita..1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMA-ALUEET 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Lestijärven kunnan asutus on pääosin sijoittunut kunnan keskustaajaman (etäi- syys lähimmästää voimalasta noin 9,5 kilometriä) ja sen läheisyyteen sekä Lesti- laskussa viime vuosikymm meninä. Kunnassa asui vuoden 2011 lopussa 847 ih- mistä. järventien eli kantatien 588 varrelle. Lestijärvenn kunnan väestön määrä on ollut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13

19 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 6. Asuinrakennukset (punaisella), loma-asunnot (sinisellä) ja muut rakennukset (vihreällä) suunnittelualueen ympäristössä. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, YliLesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylät ovat sijoittuneet Hietakankangas-Tuikankangas harjualueen reunalle. Lestijärven kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Kangasvieren kylä, joka on asuttu 1700luvulta lähtien. Kylä on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Yli-Lestin kylä ja Tuikan kylä sijaitsevat Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen länsipuolella. Tuikan kylän asutus alkoi muodostua 1600-luvulla ja kylän perinteinen rakenne on säilynyt hyvin, vaikka osa vanhoista asuinrakennuksista on nykyään asumattomia. Yli-Lestin kylän rakennusryhmittymät ja pellot muodostavat pienipiirteisen viljelysmaiseman Lehtosenjoen varrelle. Osayleiskaava-alueella ei ole vakituista asutusta. Lähialueen loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Myös pienempien järvien rannoilla on joitakin loma-asuntoja. Osayleiskaava-aluetta lähimmät varsinaiset taajamat ovat Kinnula noin 8 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 27 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 13 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 33 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 34 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 31 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 43 kilometrin päässä luoteessa. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen voimalasijoittelun mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella, noin kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei asu yhtään asukasta. Tälle alueelle ei sijoitu maastotietokannan mukaan asuinrakenfcg Suunnittelu ja tekniikka Oy 14

20 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kult- tuurimaisemia, joita j uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Osa- yleiskaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunna al- etäisyys osayleiskaava-alueelta on lähimmillään noin 7 kilometriä. Reisjärven kir- konkylä on syntynyt perinteiselle asuinpaikalle kolmen järven, Reisjärven, Kil- janjärven ja Vuohtajärvenn väliselle harjukannakselle. Kauniin ja monipuolise en lisesti arvokas maisema-al lue on Reisjärven Keskikylä K ja Kangaskylä, jonne maisemakokonaisuuden muodostavat selvästi ympäristöstään kohoava har- juselänne, Reisjärven kirkko, vanha asutus, järvet ja jokilaakso sekä ympärillä levittäytyvät pellot. Keskikylän luoteispuolella Kangaskylään tultaessaa harjumuo- dostuma mataloituu ja kulttuurimaiseman muodostavat Kangaspäänjärven ym- päröivät viljelykset ja asutus. Osayleiskaava-alueelta 12 kilometrin etäisyydellä itään sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema. Kohde edustaa Suomenselän tyypil- aidosti sodanjälkeistä pika-asutusta. Maisemakuvalle ovat ominaista loivasti kumpuilevia melko laajat jaa viljavia peltoalueet sekä s laitumet. listä kulttuurimaisemaa, jossa 1940-luvulla muodostunut rakennuskanta kuvaa nuksiaa tai vapaa-ajan asuntoja. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suun- nitelluista tuulivoimaloista asuu noin 285 henkilöä, ja alueelle sijoittuuu 136 asuin- rakennusta ja noin 150 vapaa-ajanasuntoa. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviää asutuskes- kittymiä. Sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Suunniteltu sähkösiirtoreitti VEC sis- joittuuu olemassaa olevan voimajohtoreittien rinnalle pääosinn maa- ja metsätalous alueille. Nykyiset voimajohtoreitit sijoittuvat pääsääntöisesti asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. 5.3 RAKENNETTU KULTTUUR RIYMPÄRISTÖ Kulttuurimaiseman kannalta Lestijärven merkittävimmät kokonaisuudet ovat Kir- konkylän raitti sekä Kangasvieren, Tuikan ja Yli-Lestin Y kylät. Näistä erityisesti Lestijärven kirkonkylältä jaa Tuikan kylältä avautuu kauniitaa järvinäkymiä. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varren merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet mm. vanhan kiviaidan ympä- röimä kirkko, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulu ja kunnantalo VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15

21 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 7. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet V ALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄ - RISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Osayleiskaava-alueelta yli 30 kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Halsuan kirkonmäki on osa Venetjoen ja Halsuanjärven välissä sijaitsevaa Kirkkoharjua. Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko ja tapuli, lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie M AAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA - JA KULTTUURIHISTORI - ALLISET KOHTEET Osayleiskaava-alueella ei sijaitse maakunnallisesti merkittäviä maisema- ja kulttuurihistoriallisia kohteita. RKY kohteista Iso Kortenevan osa-alueen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16

22 osayleiskaava-alueen tuulivoimaloiden vaikutusalueella (0-25 kilometriä) sijaitsee 11 km:n etäisyydellä koillisessa Lestijärven kirkko ja 24 km:n etäisyydellä pohjoisessa Lestijoen kulttuurimaisema. Lestijärven puukirkon (vuodelta 1827) ympäristöön liittyy länsitorni vuodelta 1901, kirkkomaata ympäröivä vanha kiviaita, vanha pappila ja pihapiiri 1890-luvulta sekä kotiseutumuseon alue. Lestijoen kulttuurimaisema alkaa Lestijärven kunnan länsiosasta, Syrin kylän alueelta, ja ulottuu Kannuksen eteläpuolelle Riuttaan saakka. Kulttuurimaisemalle ovat ominaisia kumpareiset tasangot ja mäkikumpareille sijoittuvat yhtenäiset rakennusryhmät. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita osayleiskaava-alueen lähialueella sijaitsee Valkealammineva-Lehtosenjärvi, Similänperän peltoaukea, Lestijärvi ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue. Valkealamminneva-Lehtosenjärvi maiseman muodostaa järvien luonnontilainen ympäristö. Lestijärven maisema-alueen muodostaa Keski-Pohjanmaalle harvinaisen suuri järvi ja sen maisemallisesti tärkeät saaret ja rantavyöhyke. Lestijärven kulttuurimaisema kyläasutuksineen ja peltoineen myötäilee harjua Syristä Valkeiselle saakka. Kuva 8. Lestijärven kirkko ja ympäristön kyläraitti. Kuva 9. Kinnulan maakunnallisesti arvokkaan Kangaskylän maisema-alue: näkymä Karkausjärvelle ja Kettula-Lepistöntielle. Maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista Similänperän peltoaukea on 3,5 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Valkealammineva-Lehtosenjärvi puolestaan on noin 7 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Osayleiskaava-alue sijaitsee Lestijärven kaakkoispuolella ja voimalat ovat lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta. Lestijärven kulttuurimaisema-alue FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17

23 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON kulkeee suunnittelualueen lounaispuolella ja voimalat ovat lähimmillään 1,5 kilomet- rin etäisyydellä kulttuurima isema-alueesta. Kuva 10. Maakunnallisesti merkittävä Syrin kylämaisema. Osayleiskaava-alueen eteläpuolelle 2,5 km:n etäisyydelle sijoittuu maakunnall li- sesti merkittävä Kinnulan Kangaskylän maisema-alue.. Kohde on maisemalli- ja sesti eheä sodan jälkeistenn rintamamiestilojen maaseutumaisema peltoineen järvinäkymineenn harjujakson ohessa. Etäämmälle sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat 19 km: :n etäisyydellä osayleiskaava-alueesta oleva Perhon järvimaisema-alue. Syrin kylän kulttuurimaisemassa asutuss sijoittuu nauhamaisesti pitäjäntien varteen, peltoau- keiden ja mäntymetsän ympäröimänä. Perhon järvimaisema-alueen maisemakuv va oleva Syrin kylämaisema ja 16, 5 km:n etäi- syydellä osayleiskaava-alueesta muodostuu järvi-- ja harjujaksosta asutuksineen. 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Suunnittelualueiden ja niiden lähialueen arkeologinenn kulttuuriperintö on kuvattu yksityiskohtaisemmin Lestijärven tuulipuistohankkeen YYA-menet- telyn aikana laaditussa erillisraportissa (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalve- niin, että lu ). Ehdotusvaiheessa osayleiskaava-alueiden rajauksia on tarkistettu yhdelläkään kolmesta osayleiskaava-alueesta ei enäää sijaitse tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Selvityksessä havaituista uusista kohteista osa- (4. yleiskaavan -alueella on havaituista uusista kohteista k kolme tervahautaa Hautamaankangas, 8. Isopetäjänkangas ja 13. Ruutana) ). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18

24 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 11. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat muinaisjäännökset A RKEOLOGINEN SELVITYS Osayleiskaava-aluetta koskevat muinaisjäännöstiedot on koottu aiempien alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten ja selvitysten tuloksista, jotka perustuvat lähinnä inventointeihin. Lisäksi alueen voimalapaikoilla on suoritettu vuonna 2013 maastoinventointi, josta vastasi Keskipohjanmaan ArkeologiaPalvelu / arkeologi Jaana Itäpalo. Inventoinnista on laadittu erillisraportti. Taulukko 1. Muinaisjäännöskohteet osayleiskaavan osa-alueiden läheisyydessä. Etäisyydet voimalaan ovat YVA-vaiheen mukaiset. Kohde Tyyppi Sijainti / etäisyys voimalaan Yli-Lesti / Linjakangas kaskiröykkiö osayleiskaava-alueella, n. 1,7 km Syväojankangas kivikautiset asuinpaikat sähkönsiirtoreitin läheisyydessä Yli-Lesti/Välivainio kivirakenteet n. 1,7 km Kirkonkylä/Kusiaisneva asuinpaikat n. 2,5 km Niemelä kivirakenteet n. 4 km Kirkonkylä/Siltala - n. 2,5 km Leskelä A ja B työ- ja valmistuspaikat n. 2 km Jokitalo/Sammalisniemi A asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Pikku-Kannus asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Änäkkälä kivirakenteet n. 2,6 km FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19

25 Yli-Lesti/Jokela asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Antila W asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Anttila asuinpaikat n. 1,9 km Yli-Lesti/Harjula asuinpaikat n. 1,8 km Yli-Lesti/Uusipaikka asuinpaikat n. 1,5 km Yli-Lesti/Puroaho asuinpaikat n. 1,3 km Yli-Lesti/Kasalankangas työ- ja valmistuspaikat n. 1,6 km Kinnulankangas työ- ja valmistuspaikat n. 2,2 km Mustikankylä/Valkeinen NW asuinpaikat n. 2,1 km Mustikankylä/Valkeinen W kivirakenteet n. 3,2 km Vittasenkivi kivirakenteet n. 2,3 km Jääskänniemi kivirakenteet n.3,6 km ESIHISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Pääosa tunnetuista esihistoriallisista asuinpaikoista ja yksittäisistä esineiden irtolöytöpaikoista keskittyy järven etelä-länsipuolella sijaitsevalle harjulle Kirkonkylän ja Yli-Lestin kyläkeskusten tienoille hankealueen tuntumaan. Kohteet sijaitsevat Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä. Harjulla sijaitsee myös kaksi laajaa pyyntikuoppajärjestelmää, jotka ovat Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Nämä koh-teet sijaitsevat Lestijärven keskustasta n km kaakkoon Viitasaaren tien no. 58 varrella. Harjulla sijaitsevat pyyntikuoppajärjestelmät ovat Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaava-alueiden välissä, noin 2 4 kilometrin etäisyydellä alueista (muinaisjäännösalueet Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas). Esihistoriallisia esinelöytöjä ja/tai merkkejä toimintapaikoista on tullut esiin myös järven pohjoisrannalta Kiiskilänlahden itärannalta ja Yli-Lestin Valkeisjärven ympäristöstä. Lestijärvessä saarilla on ajoittamattomia ja funktioltaan määrittelemättömiä kivirakenteita, mm. röykkiöitä. Muualta kuin saarilta tunnetut röykkiöt ovat melkein kaikki kaski- ja peltoröykkiöitä. Näitä muodostelmia sijaitsee yhdeksässä kohteessa. Hienoimpiin kivikauden esineisiin kuuluu Kirkko-saaresta löytynyt ehjä mesoliittiselle ajalle tyypillinen pallonuija. HISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Lestijärveltä tunnetut historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat melkein kaikki viljelysjäänteitä, joista kaskiröykkiökohde Yli-Lesti/Linjakangas sijaitsee YVA-vaiheen hankealueella. Viljelysjäänteiden lisäksi historiallisen ajan kohteita on ainakin kaksi, jotka sijaitsevat hankealueen tuntumassa. Toinen niistä on Lestijärven ensimmäinen saarnahuone ja myöhemmin kappelikirkko, joka on sijainnut Änäkkälässä, perinteisen tulkinnan mukaan ehkä jo 1500-luvun lopulla.4 Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta n. 2 km kaakkoon Pikku-Kannuksessa Lestijärven rannalla. Lestijärven ja Kinnulan kuntien rajalla on Keski-Suomen, Etelä- ja Poh- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20

26 jois-pohjanmaan maakuntien välinen rajakivi. Vanhimmat asiakirjamaininnat kivestä ovat vuosilta Kohde on suuri maakivi, jonka jokaiseen sivuun on hakattu kaiverrus. Tämä kohde sijaitsee selvitysalueen kaakkoisosassa YVAvaiheen hankealueen rajalla. Kohdealue sijaitsee osin suhteellisen lähellä historiallista asutusta, minkä perusteella elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten löytyminen oli hyvin potentiaalista. Alueelta saattoi olla löydettävissä ainakin tyypillisiä elinkeinohistoriallisia jäänteitä, kuten tervahautoja ja hiilimiiluja sekä eri ajoilta peräisin olevia viljelykseen liittyviä jäänteitä. Myös kaskeamisesta säilyneet rakenteet, kuten fossiloituneet peltokerrokset, niihin liittyvät röykkiöt sekä tilapäisasumusten pohjat olivat mahdollisia. Lestijärveltä tunnetaan kolme kaskiröykkiökohdetta. Hankealueella sijaitsevasta Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteesta n. 200 m koilliseen, YVA-vaiheen hankealueen tuntumassa sijaitsee kaskiröykkiöalue Yli- Lesti/Välivainio ja noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella on Vähä-Valvatin etelärannalla laaja kaskialue, mistä on tunnistettu röykkiöiden ja kiviaitojen lisäksi myös tulisijallisia rakennustenpohjia. Tällä kohteella saattaa olla ikää mahdollisesti useita satoja vuosia. Kohdealueella sijaitsee suoalueita, joilta on kerätty rehua, kortetta ja heinää. Järviä on laskettu Lestijärvellä eniten luvulla, mm. hankealueella sijaitsevat Tervasenlampi ja Saarisen järvi.5 Lähihistorian aikaiseen viljelyyn liittyy mm. Mustikankylän lounaispuolella Saarisen järven eteläpuolella olevat vanhat peltokuviot, jotka ovat maastossa vielä selvästi tunnistettavissa. Hankealueelle on merkitty metsänvartijatiloja 1900-luvun alkupuolella laadituille metsänhoitokartoille. Yksi sijaitsi Pikku-Vihtasen luoteispuolella ja kaksi Mustikankylässä. Osayleiskaava-alueiden tuntumassa on useita kohteita Yli-Lestin kylässä. Niistä pääosa sijaitsee Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä, Kinnulankankaan pyyntikuopat kuitenkin näistä etäämmällä Valkeisjärven luoteispuolella. Ylilesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteen läheisyyteen ei ole suunnitteilla tuulivoimaloita. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on myös kaksi muinaisjäännösaluetta; Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiöalue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella n. 100 m etelään Itälahdentieltä. Alue on noin 50 x 100 m laaja hiekkakumpare. Paikalla on röykkiötä, jotka sijaitsevat tiheässä. Ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä, halkaisijaltaan 1 3 metriä, pohja-alaltaan pyöreitä sekä laakeita. Joukossa on muutamia pitkänomaisia, kooltaan noin 1 2 x 3 5 m olevia. Kookkain röykkiö sijaitsee kumpareen luoteispäässä. Se on suorakulmainen, kooltaan 4 x 5 m ja vajaa 1 m korkea. MUINAISMUISTO-INVENTOINNIN TULOKSET YVA-vaiheen inventoinnissa paikannettiin 15 uutta muinaisjäännöstä, joista 14 on tervahautoja ja yksi puuhiilen valmistuspaikka, jonka tulkinta jäi kuitenkin hieman avoimeksi. Tervahaudoista 5 on merkitty nykyisille peruskartoille, 5 löy- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21

27 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON tyi intensiivi-inventoinnin avulla ja 4 laserkeilausaineistonn avulla. Muita inven- tointihavaintoja olivat yksi metsäkämpän pohja, kivien ottopaikka ja muutamia resenttejä hiilikuoppia, joitaa ei nuorenn ikänsä takia tulkittu muinaisjäännöksiksi. Havaituista uusista muinaisjäännöksistä kaikkiaan yhdeksän sijoittuu YVA-vai- hautaa (4. Hautamaankangas, 8. Isopetäjänkangas ja 13. Ruutana). Suhteellisen runsas määrää uusia tervahautoja oli ennakko-odotusten mukainen tulos, sillä Lestijärvi lukeutuu niihin alueisiin, missä tervantuotantoo oli voima- kasta. Esihistoriallisten kohteiden puuttumista selittää s maaperä ja alueen sijain- tikorkeus. Tämän tyyppisestä maastosta mesoliittisen jakson alkupuolelle ajoit- tuvilta merenrantakorkeuksilta tunnetaan Pohjanmaalta harvoja arkeologisia kohteita. Tervahautakohteissa Hittisenkangas, Kusiaisnenä, Hautamaankangas, Ruutana ja heessa rajatulle hankealueelle. Osayleiskaavan alueella on niistä kolme terva- Teeriaho etäisyys YVA-vaiheessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin oli n m. Inventoinnin pohjana käytetyn sijoittelun toteutuesta arvioitiin, että rakentami- himmät voimalatt ovat noin 125 m etäisyydellä tervahautakohteesta Ruutana. Kasalankankaan pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä ä, sella voi olla suoria vaikutuksia joihinkin näihin kohteisiin. Ehdotusvaiheessa lä- hankealueen tuntumaan sijoittuva Kinnulankankaan pyyntikuopasto lähes kahden kilometrin ja Linjakankaann kaskiröykkiöt yli kahden kilometrin etäisyydellä lä- himmistä hankealueelle YVA-vaiheessa suunnitelluista voimaloista, joten etäisyys on riittävä. Viitasaaren tien varrella Lestijärven kirkonkyläss sä, Yli-Lestin kylässä sekä hanke- alueen kaakkoisosassa Valkeisjärven lähistöllä sijaitsevat kohteet eivät vaarannu, jos voimaloiden suunniteltu sijoittelu toteutuu.. Voimalat voivat näkyä joillekin muinaisjäännöskohteille, mutta tässä arvioidaan, että se ei vaikuta muinaisjään n- nöksiin eikä vähennä muinaisjäännösten arvoa. Muinaisjäännösalueet ja -keskit- tymätt sijaitsevatt paikoilla, joihin on jo kohdistunut monenlaista maankäyttöä, ja pelloilla sijaitsevat asuinpaikkapinnat voivat olla jopa kokonaan uhoutuneita, Anttilan pronssikautisen asuinpaikan aluetta on jäljellä. Parhaiten on säilynyt Ka- salankankaan pyyntikuoppajärjestelmä. Koska tämä inventointi kohdistui voimalapaikoille, voi jatkossa ehkä olla tarpeen arvioida vielä joillakin paikoilla tiestön rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia ar- keologiseen kulttuuriperintöön ja suorittaa mahdolliset lisäkartoitukset maas- tossa. 5.5 VIRKISTYSKÄYTTÖ Osayleiskaava-aluetta käytetään jokamiehen oikeudella o perinteiseen virkistys- käyttöön kuten marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Osayleiskaava- alue kuuluu Lestijärven Metsästysyhdistys ry:n metsästysv vuokra-alueisiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22

28 Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Peuranpolun runkoreitti. Peuranpolku on noin 115 kilometrin mittainen retkeilyreitistö Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomeen. Se kulkee Perhon, Kinnulan, Kivijärven, Lestijärven ja Reisjärven kuntien alueella. Polku on eteläisen ja läntisen Suomen pisin retkeilyreitti. Reitti kuuluu Euroopan kaukovaellusreittiin E6. Kaukovaellusreitit kuuluvat European Ramblers Assosiationin tarjoamaan reittipalveluun. Reitti on merkitty maakuntakaavaan ulkoilureittinä ja sillä on näin maakunnallinen status. Polku mutkittelee tavanomaisten talousmetsien lisäksi luonnontilaisten ja suojeltujen maiden halki Salamanperän luonnonpuistossa ja Etelä-Sydänmaan suojelualueella sekä Salamajärven kansallispuistossa. Suunnittelualueen läheisyydessä on Peuranpolun reitistön lisäksi melko runsaasti retkeilyä palvelevia rakenteita mm. opastetauluja, laavuja ja tulentekopaikkoja. Peuranpolun runkoreittiin liittyy lisäksi lyhyehkö Valkeisen kierros kantatie 58 varrella sekä Lestijärven kunnan alueella Lehtosenjärven eteläpuolella kulkeva kokonaisuudessaan 58 km pituinen Hirvaan kierros. Peuranpolun runkoreitti kulkee osayleiskaava-alueen itäosan läpi. Lestijärven kunnan eteläosan alueella kulkee lisäksi moottorikelkkaura, jonka pituus on 82 km. Ura kulkee niin ikään osayleiskaava-alueen itäosan läpi. Kuva 12. Alueen virkistysreitit ja reitteihin liittyvät palvelut. Kartassa on kuvattu lisäksi 1 kilometrin etäisyysvyöhyke YVA-vaiheessa suunnitelluista tuulivoimaloista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23

29 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.6 LIIKENNE MAANTIET SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Kuva 13. Ote Liikenneviraston Tienumerokartasta Alue (Liikennevirasto ) 10 Etelä-Pohjanmaa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan HittisennevaH an, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osa-alueiden välistä kulkee kantatie 58 ( Lestijärventie / Kinnu- lantie). Kantatie 58 kulkee Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden koillis- puolitse ja Iso Kortenevan tuulivoimapuiston lounaispuolelta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24

30 Muita osayleiskaavan osa-alueiden lähiympäristössä olevia maanteitä ovat seututie 751 (Halsuantie), joka sivuaa Hittisennevan tuulivoimapuiston pohjoisreunaa. Lisäksi yhdystie 7594 (Itälahdentie), joka kulkee Iso Kortenevan tuulivoimapuiston pohjoispuolelta. Kulku osayleiskaava-alueille on näiltä kolmelta maantieltä. Kuvassa 13 on esitetty suunnittelualueen yleinen tieverkko. LIIKENNEMÄÄRÄT Kantatien 58 liikennemäärä tuulivoimapuistokokonaisuuden kohdalla on ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus siitä on %. Seututien 751 liikennemäärä on noin 480 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus noin 13 %. Yhdystien 7594 liikennemäärä on noin 120 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus noin 8 %. Kokonaisuutena maanteiden liikennemäärät ovat matalia, mutta raskaan liikenteen suhteellinen osuus on verrattain suuri. Kuvassa x on esitetty yleisen tieverkon liikennemäärät Kuva 14. Liikenneviraston liikennemääräkartan tiedot Lestijärvellä. (Liikennevirasto ) TIEVERKON OMINAISTIETOJA Kantatie 58 ja seututie 751 ovat tuulivoimapuistojen kohdalla päällystettyjä. Sen sijaan yhdystie 7594 on suurimmalta osin sorapintainen. Osayleiskaava-alueiden kohdalla maanteiden nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h. Ainoastaan Yli- Lestin kylän kohdalla sekä kantatien 58 ja seututeiden 751 ja 775 liittymässä on paikallinen 60 km/h nopeusrajoitus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25

31 Suunnittelualueen ainoa kävelyn ja pyöräilyn väylä sijaitsee Leskijärven taajamassa. Tievalaistus on Lestijärven taajamassa ja Yli-Lestin kylän kohdalla JOUKKOLIIKENNE Lestijärveltä on linja-autoyhteys Kinnulan kautta Jyväskylään sekä Toholammille koululaisvuoroja LIIKENNETURVALLISUUS Suunnittelualueella on maakunnalle tyypillinen tiegeometria. Alueelle tyypillisiä ongelmia liikenneturvallisuuden kannalta ovat nauhamainen asutus teiden varsilla ja siitä johtuva liittymätiheys. Suunnittelualueella on myös jonkin verran metsäautotieliittymiä. Alueen tieosuudet ovat melko suorat ja tasaiset, jotka luovat virheellisen turvallisuudentunteen korkeiden ajonopeuksien käyttöön. Lestijärvellä näitä ongelmia vähentää alhaiset liikennemäärät. Suunnittelualueella on tapahtunut viiden viime vuoden aikana 17 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Onnettomuuksista yhdeksän kappaletta oli yksittäisonnettomuuksia, neljä eläinonnettomuutta, yksi kohtaamisonnettomuus, yksi mopo-onnettomuus, yksi risteäminen ja yksi muu onnettomuus. Onnettomuuksista 15 kappaletta sijoittui kantatielle 58, näistä viisi johti henkilövahinkoon (kolme yksittäisonnettomuutta, yksi mopo ja yksi muu onnettomuus). Henkilövahinko-onnettomuudet olivat kaikki loukkaantumisiin johtaneita. Maantiellä 751 tapahtui kaksi onnettomuutta, joista toinen oli loukkaantumiseen johtanut henkilövahinko-onnettomuus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on Lestijärvelle esitetty seuraavat pitkän aikavälin tavoitteet: Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen Turvallisuutta lisäävien liikennejärjestelyjen toteuttaminen (kevyt liikenne) Koulumatkojen, -kyytien ja -ympäristöjen turvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön organisointi kaikissa hallintokunnissa Liikenneturvallisuuden kytkeminen maankäytön suunnitteluun Turvalaitteiden käytön lisääminen, liikennesääntöjen noudattaminen ja muiden tienkäyttäjien parempi huomioonottaminen YHTEYDET TUULIVOIMAPUISTOIHIN Hittisennevan osa-alueelle kulku on kantatieltä 58 lähtevää yksityistietä, Lehdonkankaantie, pitkin sekä seututieltä 751 lähteviä yksityisteitä pitkin, joista toinen on sama Lehdonkankaantie ja toisella ei ole nimeä. Kosolankankaan osa-alueelle kulku on kantatieltä 58 lähtevää yksityistietä, Ojalantie-Leppiniementie, pitkin. Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden välillä on myös yksityistieyhteys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26

32 joka lähtee Lehdonkankaantieltä. Iso Kortenevan osa-alueelle kulku on kantatieltä 58 lähtevää yksityistietä pitkin sekä yhdystieltä 7594 lähtevää yksityistietä pitkin. Kuvassa 15 on esitetty kuljetusreitit eri hankealueille. Kuva 15. Kuljetusreitit hankealueille MUUT AJANKOHTAISET LIIKENTEESEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Osayleiskaava-alueelle on osoitettu yksi uusi tiehanke Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavassa. Uusi hanke on kantatielle 58 osoitettu uusi linjaus Lestijärven itäpuolitse Iso Kortenevan osa-alueen halki. Lestijärven taajaman ja Yli-lestin välille on suunniteltu opinnäytetyönä kävelyn ja pyöräilyn väylä LENTOLIIKENNE Lestijärven keskustaajaman eteläpuolella, Tuikankankaalla, on entinen lentokenttä, joka on nykyisin poistettu käytöstä. Tuikankankaan lentokenttä on osoitettu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa lentokenttänä. Merkintä on poistettu 4. vaiheen maakuntakaavaehdotuksessa. Lähin käytössä oleva lentokenttä on Vetelin Sulkaharjun yksityinen kenttä, joka sijaitsee noin 30 km osayleiskaava-alueen länsipuolella. Lähin lentoasema on Kokkola-Pietarsaari, joka sijaitsee noin 75 km alueen länsipuolella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27

33 Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Lentoestelupa tarvitaan jokaiselle ilmailulain 165 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimapuistoa varten haettavaa lentoestelupaa varten pyydetään Finavia Oyj:n lausunto. Tämä lausunto liitetään Liikenteen turvallisuusvirasto TraFille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Trafi on hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi Finavia on julkaissut uudet paikkatietokannat tähän liittyen.lentoesterajoituksia ja lentoestelupakäytäntöä on kuvattu tarkemmin mm. Finavian Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa: Kuva 16. Kokkola-Pietarsaaren ja Kauhavan lentoasemien korkeusrajoitusalueet ja Iso Kortenevan tuulivoimapuiston sijoittuminen suhteessa niihin. Kuva 17. Näkymä Lestijärven käytöstä poistetulle lentokentälle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28

34 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.7 ERITYISTOIMINNOT MAA-AINESTENOTTO ALUEELLA Osayleiskaava-alueella ja sen läheisyydessä on kolme olemassa olevaa maa-ai- sisältyy tällä hetkellä hankkeeseen. Osayleiskaava-alueenn lähialueella on lisäksi kaksi voimassa olevaa ottolupaa Lestijärven tuulivoimapuiston muihin osa-aluei- siin liittyen. neisten ottolupaa. Näistä Iso Kortenevan suunnittelualueella sijaitseva otto-alue Kuva 18. Maa-ainesten (Tukes,( ). Muut luvitetut, mahdolliset maa-ainesten ot- toalueet ovat kuvassa violetilla. Pohjavesialueet näkyvät kuvassa sinisenä vyö- hykkeenä ja tuulivoimalat mustina ympyröinä. otto Iso Kortenevan osayleiskaava-alueella on kuvassa tiilenpunaisella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29

35 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON KAIVOSTOIMINTA Kuva 19. Osayleiskaava-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat kaivosvaraukset (Tukes, ). Kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan Hittisennevan suunnittelualue (Lestijär- ven tuulivoimapuiston osa-alue (nikkeli, rauta, kupari, palladium, platina, apa- tiitti, fosfori, ilmeniitti, iridium, litium, osmium, rodium, rutenium ja titaani), t jos- ta on annettu päätös ja joka on voimassa saakka. Alueen lounaispuolella on Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivosvarausilmoitus (kulta ja kupari), josta on annettu päätös ja joka oli voimassa v saakka. Suun- nittelualueelle ei sijoitu kaivosvarausilmoituksia. 1) kuuluu alueeseen, jostaa on Kalvinit Oy:n voi- massaa oleva kaivosvarausilmoitus 5.8 MAANOMISTUS Lestijärven tuulivoimapuiston suunnittelualueen maa-alueet jakautuvat kolmeen osa-alueeseen. Pohjoisin niistä on Hittisenneva, eteläisin Kosolankangas ja itäisin Iso Korteneva. Maat ovatt osittain Lestijärven kunnan jaa osittain yksityisessä omistuksessa. YIT rakennus Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Kullakin osa-alueella Lestijärvenn kirkonkylästä katsoen uloimmilla reuna-alueilla maanomistaja on valtio. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 30

36 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.9 LUONNONYMPÄRISTÖ 5.9 Osayleiskaava-alueen lounaispuolella kulkee harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Kaakko-luodesuuntaisesti kulkevan harjualueen etelä- puolella maalajitt ovat pääosin moreenia ja hienoa tai karkeaa hietaa. Osayleis- kaava-alueen maaperä on pääosin kalliomaata ja j alueella on myös joitain kallio- paljastumia Töpökallion ja Isopetäjänkankaan alueilla. a Sara- ja rahkaturvemaita on erityisesti suunnittelualueen keskiosissa..1 MAA-- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Lestijärven osayleiskaavassa esitettävät luonto- ja linnustoselvitykset sekä nykytilan kuvaukset perustuvat hankkeen YYA-menettelyn aikana laadittuihinl selvityksiin, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin luonto- ja linnustoselvi- tysten erillisraportissa sekä siihen liittyvissä liitteissä (FCG Suunnittelu ja tek- niikka 2014). Kuva 20. Suunnittelualueen maaperä (GTK maaperäkart tta 1:20 000, 2014d). Maaperäkartta-aineisto 1: ei kata koko hankealuetta. YVA-vaiheen mu- kainen aluerajaus on kuvassa tummanpunaisella ja tuulivoimapuiston osa-aluei- alueella on pääosin granodioriittia. Alueella on myös kvartsidioriittia. Suunnitel- tujen sähkönsiirtoreittien varrella kivilajit ovat granodioriitti, hapan vulkaniitti, sulfidirikas hapanindermediäärinen vulkaniitti, metagrauvakka, mafinen vulka- niitti ja indermediäärinen vulkaniitti. den aluerajaukset kirkkaann punaisellaa viivalla. Suunnittelualue sijoittuu Keski-Suomen granitoidikompleksin alueelle. Kallioperä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 31

37 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 21. Suunnittelualueen kallioperäkartta (GTK Suomen kallioperä 1: , 2014e). YVA-vaiheen mukainen aluerajaus on kuvassa tummanpunaisella ja tuulivoimapuiston osa-alueiden aluerajaukset kirkkaan punaisella viivalla. Kuva 22. Suunnittelualueen topografia (Maanmittauslaitos korkeusmalli 2 m, 2013). YVA-vaiheen mukainen aluerajaus on kuvassa tummanpunaisella ja tuulivoimapuiston osa-alueiden aluerajaukset kirkkaan punaisella viivalla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 32

38 Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä metriä. Maasto nousee voimakkaasti heti Lestijärven rannasta. Alavammat alueet sijaitsevat metsäalueilla osayleiskaava-alueen lounais- ja eteläosissa. Korkeimmat kohdat löytyvät Isopetäjänkankaan ja Kalliolamminkankaan sekä Ilmarinpirttikankaan alueilta PINTAVEDET Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan kokonaisuuteen kuuluvat suunnittelualueet sijoittuvat Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren ja Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueille. Pääosa tuulivoimapuiston alueista kuuluu Lestijoen vesistöalueeseen (51). Osa Iso Kortenevan suunnittelualueesta kuuluu lisäksi Kymijoen vesistöalueeseen (14). Suunniteltavan tuulivoimapuiston itäisin osa-alue sijoittuu Lestijärven (51.04) valuma-alueen osa-alueille , ja Iso Kortenevan suunnittelualueen kaakkoiskärki kuuluu Isojoen Jääjoen (14.45) valuma-alueen Jääjoen (14.457) 3. jakovaiheen valuma-alueeseen. Iso Kortenevan osayleiskaava-alue (osa-alue 3) sijaitsee lähimmillään noin 1 kilometrin päässä Lestijärvestä (järvestä) ja lähin tuulivoimala noin 1,3 kilometrin etäisyydellä järvestä. Pintavesityypiltään Lestijärvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi. Lestijärvi on ekologiselta tilaltaan luokiteltu erinomaiseksi. Lestijärven tilatavoitteeksi vesienhoidon toimenpideohjelmassa on asetettu nykyisen tilan säilyttäminen, mikä vaatii nykykäytännön lisäksi muita toimenpiteitä. Lestijärven saaret (FI ) kuuluvat Natura ohjelmaan. Kuva 23. Suunnittelualueen sijainti valuma-alueilla (Oiva 2013). Lestijoki on yksi Perämereen laskevista vesistöistä. Lestijoen ala- ja keskiosa rannikolta Toholammille ulottuvalla osuudella on luokiteltu ekologiselta tilaltaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 33

39 hyväksi ja yläosan tila erinomaiseksi. Lestijoki on pintavesityypiltään luokiteltu keskisuureksi turvemaiden joeksi. Lestijoki (FI ) kuluu Natura-ohjelman kohteisiin. Lestijokea on säännöstelty sen alaosan vesirakentamisella. Alueelle sijoittuu hyvin niukasti luonnontilaisia pintavesiä. Iso Kortenevan suunnittelualueelle osayleiskaava-alueelle sijoittuu pieni järvi, Ruutana, ja alueen läheisyyteen Pikku-Vihtanen. Ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu runsaasti turvemaavaltaiselle talousmetsäalueelle. Suurin osa alueen pintavesiuomista laskee pohjoisen suuntaan kohti Lestijärveä POHJAVEDET Kuva 24. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet. Lestijärven kaikki pohjavesialueet sijoittuvat luode-kaakkoissuuntaiselle Kinnulan-Lestijärven harjujaksolle, jonka enimmäiskerrospaksuudet ovat noin metriä. Pohjaveden laatu on tutkimuksissa osoittautunut hyväksi, mutta kiviaineksesta johtuen hieman happamaksi. Pohjavesialueiden nauha kulkee osaalueiden välistä, läntisten osa-alueiden pohjoispuolitse ja itäisen osa-alueen eteläpuolitse. Hittisennevan osa-alueen pohjoispuolelle, noin kilometrin etäisyydelle, sijoittuu Latometsän ( ) pohja-vesialue ja noin kahden kilometrin etäisyydelle Syrinharjun pohja-vesialue. Parannankankaan ( A ja B) pohjavesialueet jäävät Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden ja Lestijärven väliselle alueelle. Kasalankankaan ( A ja B) pohjavesialueet sijaitsevat Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osa-alueiden välissä. Iso Kortenevan osa-alueen eteläpuolella sijaitsee Aho-Kurkelan ( ) pohjavesialue. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 34

40 Parannankangas A on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi ja Parannankangas B pohjavedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Pikku-Kannuksen ja Parannan vedenottamot sijaitsevat Parannankangas A pohjavesialueella. Parannankangas A rajoittuu koillispuolelta Lestijärveen ja lounaispuolelta moreeni-, suo- ja peltoalueisiin. Kasalankangas A on veden hankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue ja rajoittuu luoteessa Lehtosenjokeen, kaakossa pohjavesialueeseen Kasalankangas B sekä muutoin pääasiassa metsämaihin. Pohjavesialueella sijaitsee Yli-Lestin pohjavedenottamo. Palokankaan vedenottamo sijaitsee Kasalankangas B vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kasalankangas B rajoittuu sivuiltaan lähinnä metsämaastoon. Kaakkoisosa sijoittuu vedenjakajalle, josta vastapuoleinen Aho- Kurkelan pohjavesialue valuttaa veden Kinnulan suuntaan. Luoteisosa on heikossa hydraulisessa yhteydessä alapuoliseen Kasalankangas A:n pohjavesialueeseen. Aho-Kurkela on veden hankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, joka rajoittuu luoteessa Kasalankangas B -pohjavesialueeseen, etelässä Kangaskylän pohja-vesialueeseen ja muutoin pääsoin metsämaihin. Syrinharju on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue ja siellä sijaitsevat Multilan, Vesilän, Soralan ja Soranottoman vedenottamot. Latometsän pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Taulukko 2. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Muod.alueen pinta-ala (km 2 ) Nimi Numero Alueluokka Kok.pintaala (km 2 ) Syrinharju I 5,03 8, Latometsä II 2,13 3, Parannankangas A A I 4,51 5, Parannankangas B B II 1,64 2, Kasalankangas A A I 1,84 2, Kasalankangas B B II 1,58 2, Aho-Kurkela I 3,19 6, Arvio pohjaveden määrästä (m 3 /d) KASVILLISUUS JA LUONTOKOHTEET Kasvimaantieteellisessä aluejaossa koko Lestijärvi sijoittuu keskiboreaalisen Pohjanmaan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja soiden aluejaossa Pohjanmaan aapasoiden ja Sisä-Suomen kermikeitaiden vaihettumisalueelle. Lestijärven kunta sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla, joka jakaa Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat vesistöt. Suomen toisena suurena vedenjakajana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 35

41 Suomenselän luonnonolosuhteet ovat karuja ja laajemmin katsoen alueen edustavimmat luontoarvot liittyvätkin karuun erämaaluontoon. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueelle sijoittuu erilaisia kasvillisuuskohteita kivikkoisista mäntykankaista avosoihin ja pienvesien lähiympäristöihin. Alueen kasvupaikkaolosuhteet ovat niukkaravinteisia, eikä näin ollen vaateliasta tai erityistä rehevyyttä suosivaa lajistoa juuri esiinny. Iso Kortenevan laaja suoallas on aikoinaan ojitettu ja kaava-alueella esiintyy runsaasti turvekangasta ja rämemuuttumia. MENETELMÄT Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn osana selvitysalueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin touko-heinäkuussa 2013, yhteensä 8 maastotyöpäivän ajan ja tämä maastotyöpanostus koskee koko tuulivoimahankkeen aluetta. Kasvillisuusinventoinneissa huomioitiin tarkemmin silloiset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luonto-olosuhteet sekä laajemmin koko tuulivoimapuistoalue arvokohdetarkasteluna, jolloin hankkeen kaavoituksen käyttössä ovat arvokkaat luontokohteet, vaikka rakentaminen ei näille alueille sijoittuisikaan. Aluerajaus on YVAmenettelyn jälkeen kaavan osalta muuttunut ja siten kaikkia kaavassa esitettyjä luontokohteita ei ole maastossa inventoitu. Kaavoitettavan alueen luonnonolosuhteita ei ole kartoitettu aiemmin muissa selvityksissä. YVA-selvitysalueen maastotöiden tueksi selvitettiin tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto Ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) sekä tiedusteltiin Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskukselta alueille sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea. YVA-menettelyn yhteydessä hankkeesta on laadittu myös luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. METSÄT Iso Kortenevan alueella kivennäismaan metsät ovat suurelta osin kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin männikkökankaita. Pohjoisosassa esiintyy karumpia variksenmarja kanervatyypin kuivia kankaita kalliometsien alueilla, samoin lännessä rakkakivikoiden vallitsemilla moreenimailla. Harvalukuiset tuoreet kankaat ovat pääosin taimikoita tai lehtipuuvaltaisia nuorten kehitysluokkien kasvatusmetsiä matalien moreeniselänteiden alaosissa. Alueelle sijoittuu laajoja päätehakkuita ja alue on kokonaisuutena tavanomaisen metsäluonnon ja sen sisältämien luontoarvojen osalta hyvin pirstoutunutta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 36

42 SUOT JA PIENVEDET Kaavoitettavan alueen alkuperäisestä suoalasta suurin osa on ojitettua ja siten nykyisellään turvekangasta, jolla metsänkasvu on voimistunut. Etenkin Iso Kortenevan aiemmin laaja suoallas on nykyisin turvekangasta, rämemuuttumia ja ojikkoa. Alueelle ei sijoitu täysin luonnontilaisia suoluontokokonaisuuksia. Pienialaisia ja keskiosiltaan nykyisin luonnontilaisen kaltaisia soita on laiteilta vahvasti ojitettu ja korvet ovat kaikki muuttumia. Kaava-alueeseen sisältyy osittain kaakossa Iso-Vihtasennevan edustavan ja laajan suoalueen eteläosiauseiden suoluontokohteiksi arvotettujen kohteiden laiteet ovat ojitettuja, mikä on kaventanut luontokohteeksi rajattavien alueiden pinta-alaa, kuten Pikku Siljannevan kohdalla. Alueelle ei sijoitu luonnontilaisia purouomia. Pienvesistä kaava-alueelle sijoittuu kaakkoisosassa pieni Ruutananjärvi, jonka ympärillä on retkeilyreitistöä ja rakenteita. Kuva 25. Pikku Siljannevan nevarämeen ojitettuja laiteita. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 37

43 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 26. Suunnittelualueella sijaitsevat luontokohteet. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain 10 :n mukaisia vähäpuustoisia soita. Vesilain 2 luvun 11 :n määritelmän mukaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu, sillä luontokohteiksi poimitut purouomat ovat kohtalaisen suuria ja edustavimmilta uomaltaan lähinnä luonnontilaisen kaltaisia, suurelta osin metsätaloustoimissa oikaistuja. Alueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa on huomioitu myös niiden uhanalaisuus luontotyyppinä (Raunio ym. 2008). Arvokkaiksi luontokohteiksi on poimittu useita laiteiltaan ojitettuja soita, joilla on kuitenkin edelleen luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa ja ne ovat merkittäfcg Suunnittelu ja tekniikka Oy 38

44 viä lajiston elinympäristöinä. Luontokohteet on lueteltu alla olevassa taulukossa ja ne on esitelty tarkemmin luonto- ja linnustoselvityksen erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2014). Taulukko 3. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen rajatut arvokkaat luontokohteet. Selitteessä metsälain mukaisuus sekä luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti merkittävimmät luontotyypit, jotka sisältyvät kohteeseen. Uhanalaisuus; CR-äärimmäisen uhanalainen, EN erittäin uhanalainen, VU vaarantunut. Kohteen nimi status ja lajisto kaavamerkintä Pikku-Siljanneva Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10 Luo-1 Kalliolamminneva Ison-Vihtasen neva S Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10, W osat inventoitu maastossa Vähäpuustoiset suot MetsäL. 10, ei inventoitu maastossa Luo-1 Luo-1 UHANALAINEN JA HUOMIONARVOINEN KASVILAJISTO Aiempia tietoja koko YVA-selvitysalueella esiintyvistä uhanalaisista ja muista arvokkaista lajeista ei ympäristöhallinnon Hertta -tietokannassa ollut. Maastoselvityksissä Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueelta ei havaittu uhanalaista (EN, CR, VU) (Rassi ym. 2010) putkilokasvilajistoa. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviin (NT) lukeutuvan kissankäpälän esiintymiä on useita metsäautotien varsilla, myös kaava-alueen ulkopuolella, etenkin Lestijärven eteläpuolisen hiekkaharjun alueella. Kissankäpälän useita esiintymiä ei ole esitetty kartoilla LINNUSTO MENETELMÄT Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alueiden pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettujen laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta, linjalaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Selvitysalueen pesimälinnuston yleiskuva selvitettiin alueelle luodun pistelaskentaverkoston avulla, jossa 60 laskentapistettä sijoitettiin alueellisesti kattavasti koko osayleiskaava-alueen laajuudelle. Pistelaskennat laskettiin kahteen kertaan kesän aikana. Linnuston yleiskuvaa täydennettiin linjalaskennalla, missä toistettiin Kosolankankaan kaava-alueelle sijoittuva Luonnontieteellisen keskusmuseon vakioreittilaskenta (nro. 297, Lestijärvi Rinnekangas). Reitti on laskettu viimeksi vuonna 2010, ja laskenta toistettiin Alueelle mahdollisesti sijoittuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella selvitettiin sovelletun kartoituslaskennan avulla. Kaava-alueen pesimälinnustoselvitykset ajoittuivat aikavälille Alueelle sijoittuvia metson ja teeren soidinalueita inventoitiin lajien soidinaikaan välisenä aikana. Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnustoa selvitettiin kaikkiaan 29 maastotyöpäivän aikana yhteensä noin 200 tuntia. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi alueella pesivästä linnustosta saatiin täydentävää tietoa mm. muutontarkkailujen sekä liito-orava-, lepakko- ja kasvillisuusinventointien ohessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 39

45 Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden ympäristöön sijoittuvien erityistä suojelua vaativien lintulajien sekä muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien tarkemmat inventointitiedot on koottu Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaiselle toimitettuun erillisraporttiin, koska lajien tarkemmat tiedot ovat viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24, 1 mom.) nojalla salassa pidettäviä, sillä tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisten lajien suojelua. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden kautta kulkevaa lintujen muuttoa selvitettiin muutontarkkailujen avulla vuonna Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Alueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin kymmenen päivän aikana aikavälillä (yhteensä noin 60 tuntia), ja syysmuuttoa tarkkailtiin seitsemän päivän aikana aikavälillä (yhteensä noin 50 tuntia). Muutontarkkailua suoritettiin yhden ihmisen toimesta, vaihtuvista havainnointipisteistä, joista käsin alueen kautta kulkeva lintujen muutto saatiin kohtuudella hallittua. PESIMÄLINNUSTO Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueiden pesimälinnustoselvitysten perusteella alueella arvioitiin pesivän 100 lintulajia, joista 84 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Osayleiskaava-alueet sijoittuvat voimakkaasti käsiteltyjen ja pääasiassa karujen talousmetsien alueelle, jossa elävä linnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista talousmetsäalueiden pesimälajeista. Laajaan alueeseen sisältyy kuitenkin useampia linnustollista monimuotoisuutta kohottavia kohteita kuten avoimia suoalueita, pieniä lampia ja järviä, pienialaisia uudistuskypsän metsän kuvioita sekä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on lisäksi osa laajempaa Suomenselän erämaista metsä- ja suoelinympäristöjen kokonaisuutta, jolloin alueen ympäristöön sijoittuu useampia arvokkaita metsä- ja suoluontokohteita, joissa esiintyy myös suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Pesimälinnuston pistelaskentojen perusteella kaava-alueen selkeästi runsaslukuisimmat ja yleisimmät pesimälajit ovat peippo ja pajulintu, joiden osuus alueen koko lintuyhteisöstä on yli 40 %. Kymmenen runsaimman ja yleisimmän pesimälajin joukkoon mahtuu useita metsien yleislajiksi ja havumetsälajiksi luokiteltavia lintulajeja, jotka lukeutuvat talousmetsäalueiden tyypilliseen pesimälaistoon. Suomen kymmenen runsainta pesimälajia kattaa lähes 60 % kaava-alueen koko lintuyhteisöstä. Vakioreittilaskennan kahden laskentakerran perusteella alueen runsaimmat pesimälajit ovat peippo, pajulintu, harmaasieppo, metsäkirvinen ja talitiainen. Kahden laskentakerran perusteella alueen pesivän maalinnuston keskitiheys on 163 paria / km 2. Vesilinnuista kaava-alueilla ja niiden lähiympäristössä pesivät mm. laulujoutsen ja metsähanhi, tavi ja sinisorsa sekä tukkasotka ja telkkä. Laulujoutsenia pesii Saarisella, Pikku-Vihtasella ja Tuliniemennevalla. Metsähanhi pesii todennäköi- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 40

46 sesti Tuliniemennevalla sekä Pienen Siivenlammen alueella. Alueellisesti vesilinnuston merkittävin pesimä- ja levähdyspaikka on Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueiden väliin sijoittuva Tervanen. Metsäkanalinnuista osayleiskaava-alueilla havaittiin pesivänä kaikki alueella tavattavat lajit. Metsoja havaittiin harvakseltaan koko laajalla alueella, mutta niiden merkittäviä soidinpaikkoja ei tunnistettu. Kaava-alueen metsien voimakkaasta käsittelystä johtuen merkittävät soidinalueet ovat hyvin harvassa ja ne saattavat puuttua kokonaan jopa huomattavan laajalta alueelta. Myös teeriä havaittiin koko kaava-alueen laajuudelta, ja teeren elinympäristöjä sijoittuu alueelle kohtuullisen runsaasti. Teeren soidinalueita sijoittuu useimmille alueen avosoille, pienille järville ja lammille sekä peltoalueille. Pyyn reviirejä havaittiin paikoin kuusivaltaisemmilla metsäkuvioilla, eikä alueella sijaitse erityisen runsaasti lajin elinympäristöjä. Metsien ja soiden vaihtelusta sekä vesakoituvista hakkuuaukeista johtuen kaava-alueella on melko runsaasti riekolle soveltuvia elinympäristöjä. Kaava-alueiden ympäristöön sijoittuu kaksi Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla erityistä suojelua vaativaksi säädetyn maakotkan reviiriä. Molempien reviirien tiedossa olevat pesäpaikat sijoittuvat lähimmillään noin 4,3 4,7 km etäisyydelle osayleiskaava-alueille suunnitelluista tuulivoimaloista. Molemmat reviirit ulottuvat osin tuulivoimapuiston osayleiskaavojen alueelle. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan osayleiskaava-alueilla ei sijaitse kalasääsken tiedossa olevia pesäpaikkoja. Kaava-alueiden ympärillä sijaitsee kaksi toimivaa kalasääsken pesäpaikkaa, joista toinen sijoittuu noin 2,0 km etäisyydelle Kosolankankaan osa-alueen lähimmistä tuulivoimaloista ja toinen pesäpaikka noin 2,3 km etäisyydelle Iso-Kortenevan osa-alueen lähimmistä tuulivoimaloista. Molemmat sääksen pesäpaikat olivat asuttuna kesällä 2013, mutta toisessa pesässä pesintä keskeytyi tuntemattomasta syystä. Toisella pesäpaikalla pesintä onnistui ja emojen ruokailulentojen suuntautumisesta saatiin suuntaaantava otos. Ruokailulentoseurannan perusteella linnut suuntaavat pesäpaikalta pääasiassa luoteeseen Lestijärvelle Iso-Kortenevan osa-alueen kautta sekä vähäisemmässä määrin koilliseen. Kaava-alueilla havaittiin muista petolinnuista mahdollisesti pesivänä mehiläishaukka, ruskosuohaukka, kanahaukka ja varpushaukka sekä todennäköisesti pesivänä tuulihaukka ja nuolihaukka. Alueella havaittujen päiväpetolintujen pesäpaikkoja ei kuitenkaan löydetty eikä pesintöjä varmistettu. Osayleiskaava-alueilla sekä niiden lähiympäristön soilla, järvien ja peltojen laiteilla pesii useita pareja kurkia. Kahlaajista kaava-alueiden pelloilla, avoimilla suoalueilla sekä järvien luhtarannoilla pesivät melko yleisenä töyhtöhyyppä ja kuovi. Kapustarintoja havaittiin sekä Tuliniemennevalla että Siivennevalla. Järvien luhtaisilla rannoilla sekä märemmillä suoalueilla pesii myös liroja. Tavallisempaa kahlaajalajistoa alueella edustavat mm. taivaanvuohi, lehtokurppa, metsäviklo ja valkoviklo. Lokkilinnuston osalta alueen merkittävin kohde on Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueiden väliin jäävä Tervanen, jossa pesii mm. suuri naurulokkikolonia, joka luo suojaa myös muulle alueella esiintyvälle vesi- ja rantalinnustolle. Tervasen naurulokkikoloniassa saattaa pesiä muu- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 41

47 tamia pareja myös pikkulokkeja. Pienempi naurulokkikolonia sijoittuu Saariselle. Muutamia pareja kalalokkeja ja kalatiiroja pesii Tuliniemennevan suoalueella ja Saarisella. Tikkalajistosta alueella havaittiin yleisenä metsän yleislajiksi luettavaa käpytikkaa. Pohjantikkoja havaittiin muutamin paikoin kaava-alueiden kuusivaltaisemmissa metsiköissä. Vanhan metsän lajiksi luokiteltu palokärki tulee nykyisin toimeen hyvin monenlaisilla metsäalueilla, ja lajin reviirejä havaittiin eri puolilla kaava-aluetta. Käenpiikoja havaittiin paikoin mm. hakkuuaukoilla, joissa on usein vanhoja tikankoloja, jotka sopivat sen pesäpaikoiksi. Valtaosa alueella pesivästä varpuslintulajistosta koostuu tavanomaisista talousmetsien yleislajeista, jonka monimuotoisuutta kasvattavat peltoalueilla ja ihmisen läheisyydessä viihtyvä kulttuurilajisto sekä järvien luhtarannoilla ja soilla esiintyvät varpuslinnut. Osayleiskaava-alueille sekä niiden lähiympäristöön sijoittuvilla soilla ja järvien luhtarannoilla pesiviä varpuslintuja ovat mm. niittykirvinen ja keltavästäräkki sekä pensastasku, joita kaikkia esiintyy paikoin myös peltoalueilla. Peltoalueilla ja avohakkuilla pesii kivitaskuja. MUUTTOLINNUSTON YLEISKUVAUS Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Tyypillisesti lintujen päämuutto keskittyy voimakkaasti parhaille johtolinjoille ja on huomattavasti hajanaisempaa ja epämääräisempää niiden ulkopuolella. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Suomenselän alueelle, minne ei sijoitu tiedossa olevia johtolinjoja tai merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Lestijärven kaltaisilla maa-alueilla lintujen muutto on yleensä melko vähäistä ja hajanaista. Lestijärven tuulivoimapuiston kevätmuutontarkkailun yhteydessä alueella havaittiin yhteensä 51 lajia ja vajaa 2500 muuttavaa yksilöä. Tuulivoimahankkeen törmäysvaikutusten kannalta olennaisia lajeja kuten joutsenia ja hanhia sekä petolintuja ja kurkia havaittiin yhteensä vain hieman yli 500 yksilöä. Kevätmuutontarkkailun aikana runsaimmat havaitut lajit olivat kurki, naurulokki, sepelkyyhky, kapustarinta, räkättirastas ja liro. Havaittu kevätmuutto suuntautui luoteen ja koillisen välisiin ilmansuuntiin painottuen voimakkaasti pohjoiseen ja pohjoisluoteeseen. Vähäiset yksilömäärät ja selkeiden muuttoreittien puuttuminen osoittavat, että Lestijärvi ei sijoitu yhdenkään kevätmuutolla havaitun lajin merkittävälle muuttoreitille. Syksyllä lintujen muutto Lestijärven alueella on kevään tavoin melko hajanaista, mutta yksilömääräisesti runsaampaa. Syysmuutolla alueelta ei tunnistettu selkeitä muuttoreittejä, vaan muutto hajaantui leveälle rintamalle koko kaava-alueen leveydelle ja sen ulkopuolelle. Syysmuuton merkittävin tapahtuma alueella on kurkimuutto, joka yleensä sijoittuu pääosiltaan osayleiskaava-alueiden itäpuolelle. Syksyn 2013 päämuuttopäivinä vallinnut navakka koillistuuli kuitenkin painoi muuttoa epätavallisen län- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 42

48 teen, jolloin käytännössä kaikki havaitut linnut muuttivat kaava-alueen yli, ja voimakasta kurkimuuttoa havaittiin myös alueen länsipuolella. Syksyn kurkimuutolle on tyypillistä, että muutto keskittyy hyvin voimakkaasti muutamaan myötätuuliseen ja selkeään syyspäivään, jolloin linnut muuttavat suoraviivaisesti suurissa parvissa ja huomattavan korkealla. Syksyn 2013 yhteismäärä kohosi jopa reiluun 9000 kurkeen. Havaituista kurjista 99 % muutti törmäyskorkeuden yläpuolella, ja niistä suurin osa useiden satojen metrien korkeudessa. Syysmuuttokaudella Hiittisennevan osayleiskaava-alueen luoteisosasta, Hakanevan pelloilta, tunnistettiin paikallisesti merkittävä kurjen lepäily- ja ruokailualue. Hakanevalla lepäilevät ja ruokailevat kurjet yöpyivät peltojen etelä- ja lounaispuolelle sijoittuvilla Vetelänevan ja Rimpinevan suoalueilla, jolloin ne liikkuivat kaksi kertaa vuorokaudessa lepäily- ja ruokailualueen sekä yöpymisalueen välillä Hittisennevan osayleiskaava-alueella. Siirtymälentojen aikana kurkien lentokorkeudet vaihtelivat, mutta pääosin ne liikkuivat melko matalalla ja suurimmilta osin törmäyskorkeuden alapuolella. SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT Lestijärven tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitysten aikana kaava-alueella ja sen lähiympäristössä havaittiin yhteensä 43 suojelullisesti arvokasta lintulajia, joista 30 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueella havaittiin kymmenen valtakunnallisesti uhanalaista lajia, jotka olivat vaarantuneiksi (VU) luokitellut jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, mustakurkkuuikku, mehiläishaukka, maakotka, törmäpääsky, keltavästäräkki, kivitasku sekä pohjansirkku. Vaarantuneiksi luokitelluista lajeista seitsemän lajia havaittiin vähintään mahdollisesti pesivänä Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan kaava-alueiden väliin sijoittuvalla Tervasella. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaittiin yhteensä 12 valtakunnallisesti silmälläpidettävää (NT) lintulajia, joista yhdeksän lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaittiin kuusi alueellisesti uhanalaista (RT) lintulajia, joista viisi tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Osayleiskaava-alueiden ympäristössä pesivistä lajeista maakotka on säädetty uhanalaiseksi ja erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Suomen luonnonsuojelulain ( /1096) ja -asetuksen ( /160) nojalla. Lajin tarkemmat tiedot on koottu erilliseen liitteeseen ja toimitettu Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana yhteysviranomaisen nähtäväksi. Lisäksi seitsemän valtakunnallisesti uhanalaista lajia on säädetty uhanalaiseksi myös luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Pesimälinnustoselvitysten aikana havaittiin yhteensä 20 Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltua lintulajia, joista 12 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesimälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiin 18 Suomen kansainvälistä vastuulajia. Taulukko 4. Lestijärven tuulivoimapuiston kaava-alueen pesimälinnustoinventoinneissa havaitut valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä alueellisesti uhanalaiset lintulajit. PV-indeksi: lajin tulkittu pesimävarmuusindeksi (V = varma, T = todennäköinen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 43

49 M = mahdollinen, h = havaittu), Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010) ja RT = alueellisesti uhanalainen (Rajasärkkä ym. 2013)), Elinympäristö: lajin ensisijainen elinympäristö Väisänen ym. (2008) luokittelun mukaisesti. Laji PV indeksi Uhanalaisuus Elinympäristö Metsähanhi (Anser fabalis) T NT, RT Suot Jouhisorsa (Anas acuta) M VU Karut sisävedet Heinätavi (Anas querquedula) M VU Kosteikot Tukkasotka (Aythya fuligula) V VU Kosteikot Riekko (Lagopus lagopus) T NT, RT Suot Teeri (Tetrao tetrix) V NT Metsän yleislajit Metso (Tetrao urogallus) T NT, RT Vanhat metsät Kaakkuri (Gavia stellata) h NT Karut sisävedet Mustakurkku uikku (Podiceps auritus) V VU Kosteikot Mehiläishaukka (Pernis apivorus) M VU Lehtimetsät Maakotka (Aquila chrysaetos) h VU Havumetsät Sääksi (Pandion haliaetus) h NT Kosteikot Liro (Tringa glareola) T RT Suot Naurulokki (Larus ridibundus) V NT Kosteikot Käenpiika (Jynx torquilla) T NT Metsän yleislajit Törmäpääsky (Riparia riparia) M VU Pellot ja rakennettu maa Niittykirvinen (Anthus pratensis) V NT Suot Keltavästäräkki (Motacilla flava) M VU Suot Kivitasku (Oenanthe oenanthe) V VU Pellot ja rakennettu maa Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) T NT Lehtimetsät Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) T RT Pensaikot ja puoliavoimet maat Järripeippo (Fringilla montifringilla) M RT Metsän yleislajit Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) T NT Pensaikot ja puoliavoimet maat Pohjansirkku (Emberiza rustica) T VU Havumetsät LINNUSTOLLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueilta sekä niiden välittömästä lähiympäristöstä tunnistettiin yhteensä yhdeksän linnustollisesti arvokasta aluetta (kuva 22). Linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi valittiin sellaiset järvet ja suoalueet, joilla pesii useampia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja ja joilla saattaa olla paikallista merkitystä tiettyjen lajien esiintymiselle. Linnustollisesti arvokkaat kohteet on rajattu maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen avulla. Seuraavassa on esitelty vain kaava-alueille tai niiden välittömään lähiympäristön sijoittuvat linnustollisesti arvokkaat kohteet. Kaikki alueelta tunnistetut linnustollisesti arvokkaat kohteet on esitelty tarkemmin Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä laaditussa luonto- ja linnustoselvityksessä. Hakanevan peltoalueella (osin Hiittisennevan osa-alueella) havaittiin lepäileviä ja ruokailevia kurkia läpi kesän, mutta erityisesti syksyn muuttoaikana. Syksyllä alueella havaittiin enimmillään noin 300 kurkea. Hakanevan pellot määritellään paikallisesti merkittäväksi kurkien lepäilyalueeksi. Kurkia kerääntyy alueelle pitkin syksyn muuttokautta, ja ne saattavat viipyä alueella enimmillään 3 5 viikkoa elokuun loppupuolen ja syyskuun lopun välisenä aikana. Myös kesällä alueelle kerääntyy pieniä määriä pesimättömiä kurkia. Hakanevalla lepäilevät ja ruokailevat kurjet yöpyvät pääosin Vetelänevalla sekä Rimpinevan avosuoalueella. Haka- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 44

50 nevan peltojen ja Vetelänevan sekä Rimpinevan välinen metsäalue on rajattu kurkien lentoalueeksi, jossa linnut liikkuvat kaksi kertaa vuorokaudessa. Valtaosa kurkien liikkeistä lentoalueella tapahtuu melko matalalla puidenlatvojen yläpuolella ja vain vähäisessä määrin tuulivoimaloiden törmäyskorkeudella. Vetelänevalla sekä Rimpinevan Rimpilammen alueella pesii uhanalaista sekä muutoin suojelullisesti arvokasta suolinnustoa. Tuliniemenneva (Hiittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden välissä) on laiteiltaan ojitettu avosuo. Suokohteen arvokkain pesimälaji on silmälläpidettäväksi luokiteltu metsähanhi, jonka lisäksi alueella pesii useampia pareja vaarantunutta keltavästäräkkiä. Siivenneva (Kosolankankaan osa-alueen eteläpuolella) on luonnontilainen avosuokokonaisuus, joka kuuluu myös Lehtosenjärven Naturaalueeseen. Siivennevalla pesii mm. edustavaa suolinnustoa, jonka arvokkaimpiin lajeihin lukeutuu metsähanhi. Saarinen (osin Kosolankankaan osa-alueella) on rehevä ja umpeenkasvava järvi. Järvellä pesii useampia suojelullisesti arvokkaita vesi- ja rantalintulajeja, joiden joukossa mm. uhanalaisia tukkasotkia. Pikku- Vihtanen (Iso Kortenevan osa-alueen eteläpuolella) on pieni suorantainen lampi. Lammen arvokkain pesimälaji on uhanalainen tukkasotka. Kuva 27. Lestijärven tuulivoimahankkeen yhteydessä tunnistetut linnustollisesti arvokkaat kohteet MUU ELÄIMISTÖ NISÄKKÄÄT Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueilla tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa, käsittäen pääsääntöisesti alueellisesti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 45

51 yleisiä lajeja. Hirvieläimistä alueella tavataan hirveä, metsäpeuraa sekä metsäkaurista. Suomenselän alueelle metsäpeura on siirtoistutettu lukujen vaihteessa. Suomenselän pohjoisosan laajempi erämainen metsäalue on merkittävä suurpetojen elinalue, ja Lestijärvellä sekä sen lähikuntien alueella esiintyy kaikkia maassamme tavattavia suurpetoja (karhu, susi, ilves, ahma). LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV JA II LAJIT EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämät ns. tiukan suojelujärjestelmän eläinlajit, joiden luonnossa selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 perusteella kiellettyä. EU:n luontodirektiivin liitteessä II on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, alalajeja tai lajiryhmiä, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Nämä suojelualueet on toteutettu Suomen Natura 2000-verkoston myötä. Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) (Rassi ym. 2010). Lestijärven tuulivoimapuiston luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä saukon esiintymisestä alueella. Osayleiskaava-alueella tai sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella sijaitsee muutamia saukon elinympäristöksi soveltuvia luonnontilaisen kaltaisia virtavesiä, jonka perusteella lajin esiintyminen alueella on mahdollista. Liito-orava EU:n luontodirektiivin IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010). Lestijärven alueella liito-oravan esiintyminen on mahdollista, mutta tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella ja sähkönsiirron reiteillä on melko vähän liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa vanhaa ja varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Kaava-alueella suoritetussa liito-oravainventoinnissa tai sitä tukevissa muissa luonto- ja linnustoselvityksissä ei havaittu lainkaan merkkejä lajin esiintymisestä alueella. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista suurpedoista Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella saattaa esiintyä hyvinkin todennäköisesti kaikkia suurpetojamme. Tuoreimmassa uhanalaisluokituksessa ahma on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), susi erittäin uhanalaiseksi (EN), karhu ja ilves vaarantuneiksi (VU) (Rassi ym. 2010). Lestijärven tuulivoimapuiston luontoselvitysten aikana havaittiin merkkejä karhun, ahman ja ilveksen liikkumisesta alueella. Näiden lisäksi on todennäköistä, että alueella liikkuu ajoittain myös susia. Suomenselän laajempi metsä- ja suovaltainen erämaa-alue on suurpetojen merkittävä esiintymisalue. On varmaa, että karhua, ahmaa ja ilvestä esiintyy kaavaalueella ja sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella. Susia alueella saattaa liikkua satunnaisesti ja niidenkin esiintyminen on todennäköistä. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei ole luettu Suomessa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon (Rassi ym. 2010). Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, ja esimerkiksi entisen Oulun lää- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 46

52 nin alueella sekä Keski-Suomessa se on paikoin yleinen ja runsaslukuinen. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla, mutta paikoin myös huomattavasti vaatimattomammissa elinympäristöissä kuten metsäojissa. Tuulivoimapuistoalueen luontoselvitysten aikana ei tehty havaintoja viitasammakon esiintymisestä alueella. Viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä sijoittuu alueelle kohtalaisesti, sillä alueen luhtarantaiset lammet, märät suoalueet sekä rehevät kosteikot ovat lajin todennäköisiä elinalueita. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja uhanalaisuusluokituksessa se on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeura kuuluu poron kanssa samaan lajiin ja sen kanta on Suomessa kolmijakoinen käsittäen Kainuun, Ruunaan ja Suomenselän kannat. Näistä Suomenselän kanta on vahvin ollen vuoden 2013 laskennoissa noin 1000 yksilöä (Ramboll 2014). Lestijärven tuulivoimapuiston luontoselvitysten aikana metsäpeuroja havaittiin kohtalainen määrä eri puolilla osayleiskaava-aluetta ja myös sen ympäristössä. Useimmiten peuroja havaittiin yksi tai kaksi yksilöä, mutta erityisesti Siivennevan ympäristössä havaittiin myös vaatimia vasojen kanssa. KALASTO Suunnittelualueen vesialueet kuuluvat Lestijoen vesistöön. Pohjoisessa tarkastelualue rajautuu Lestijärveen, joka on lähiseudun suurin järvi. Lestijoessa elää äärimmäisen uhanalainen meritaimenkanta, ja kalatien rakentamisen johdosta tarkastelualueen joet ja purot ovat potentiaalista meritaimenen lisääntymisaluetta. Lehtosenjokeen ja Mustikkapuroon istutetaan taimenen poikasia ja ne ovat potentiaalisia meritaimenen lisääntymisalueita. Lehtosenjoesta haarautuu Salmipuro, joka on suurelta osin luonnontilainen, eikä sitä ole koskaan perattu ihmisen toimesta. Ekologiselta tilaltaan erinomainen Salmipuro virtaa nykyisin suojellulla suoalueella sekä vanhojen metsien alueella. Myös Salmipuroon tehdään taimenen poikasistutuksia ja alueella elää mahdollisesti myös luonnonvarainen taimenkanta. Reitti Salmipuron mahdollisille vaellustaimenen lisääntymisalueille kulkee Lehtosenjokea pitkin suunnitellun Kosolankankaan tuulivoimapuistoalueen länsiosien poikki. Molemmille alueille on tehty taimenen poikasistutuksia vuodesta 1994 lähtien pääasiassa kesän vanhoilla Lestijoen omaa kantaa olevilla poikasilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki vuosituhannen vaihteessa Lehtosen joen alaosalla sähkökoekalastuksia. Sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi useamman vuosiluokan taimenia, minkä perusteella taimen menestyy alueella. Taimenen luonnontuotanto Lehtosenjoessa on nykyisin kuitenkin epävarmaa mm. sopivien kutusorakoiden puuttuessa. Kutusorakoiden määrään on vaikuttanut mm. joella tehdyt tulvasuojelulliset perkaukset sekä valuma-alueelta tulleen kiintoaineksen aiheuttama pohjan liettyminen. Kalojen viihtyvyyttä Lehtosenjoessa heikentävät myös valuma-alueen laajat ojitukset, mikä lisää veden pinnan nopeaa vaihtelua NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 47

53 NATURA-ARVIOINTI Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-ohjelman viranomaislausuntojen sekä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa käydyn viranomaisneuvottelun perusteella hankkeessa päädyttiin laatimaan luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen Natura-arviointi osana Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-menettelyä. Natura-arviointivelvoite koskee myös kaavoitusta, sillä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 197 :n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava luonnonsuojelulain (1096/1996) 10. luvun säännöksiä Natura 2000-verkostosta. Kuva 28. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet. Natura-arvioinnissa käsitellään Lestijärven suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia Lestijärven saarten, Mattilansaaren, Linjasalmennevan, Lehtosenjärven, Porraslamminkankaan ja Salamajärven Natura-alueille. Natura-arvioinnin kohdentamisesta kyseisille alueille on sovittu yhdessä hankkeen yhteysviranomaisena toimivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Natura-arvioinnista valmistuu erillinen raportti (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014). Yhteysviranomainen on antanut lausunnon Natura-arvioinnista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 48

54 SUOJELUOHJELMIEN ALUEET, FINIBA-ALUEET JA IBA-ALUEET Osayleiskaava-alueiden ympäristöön sijoittuvat suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sisältyvät kokonaan tai osittain edellä esitettyihin Natura-alueisiin. Tuulivoiman osayleiskaava-aluetta lähimmät kansainvälisesti tärkeät lintualueet eli IBA alueet ovat Haapaveden lintujärvet (IBA nro 33) noin 80 km etäisyydellä kaava-alueesta koilliseen ja Kalajoen Rahjan saaristo (IBA nro 40), noin 80 km etäisyydellä kaava-alueesta luoteeseen. Kaava-aluetta lähin FINIBA-alue on Kokkolan Kälviän Kotkanneva (nro ), noin 7,3 km kaava-alueesta länteen. Perhon, Kivijärven ja Kinnulan alueille sijoittuva Salamajärven alue (nro 9261) sijoittuu noin 8 km etäisyydelle alueen lounaispuolella. Kuva 29. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat suojeluohjelmien alueet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 49

55 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 6 L LÄHTÖKOHTA-AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET 6.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEE ET (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja raken- nuslain mukaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtion ja kuntien vi- tötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niidenn toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toi- menpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Lestijärven tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunna al- ranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyt- liset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elin- keinoelämänn kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyn- elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyö- dyntämistä. tämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäri stön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien jaa elinympäristöjen ekologista, ta- loudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, ärinästä ja aiheutuvaa haittaa. ilman epäpuhtauksista Alueidenkäytössä tuleee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien ener- gialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen l säilymistä. rakennuspe- Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvok- kaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhte- yksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden ar- vokkaiden uonnonalueiden välillää edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuu- rimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edis- tetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämise ssä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säily- mistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 50

56 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojenn kestäväää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kult- tuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkis- tyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattavaa siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edis- tetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmai- tokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhai- ten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, r ympäröivä maankäyttö jaa sen kehittämistarpeet sekä lä- hiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissaa on näidenn neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä ran- nikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. lun tarpeet. Voimajohtolinjauksissaa on ensisijaisesti hyödynnettävää olemassaa olevia joh- 6.2 MAAKUNTAKAAVA Keski-Pohjanmaan maakuntakaava on laadittu vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihe-kaava ovat vahvistettuja ja lainvoimaisia. Maakuntakaavat muodostavat yhdessä Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Keski-Pohjanmaaesitetty kaikki keskeiset asiakokonaisuudet lukuun ottamatta tuulivoimaloita, maa-aines- ja turvevaroja sekä keskustojen ulkopuolelle sijoittuvia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka aihekokonaisuudet käsitellään muissa maakuntakaavoituksen vaihekaavoissa. Keski-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema-- ja kulttuurikohteet. 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 51

57 Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ) ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista sekä pohjavesien suojelua ja kiviaineshuollolle osoitettuja alueita koko maakunnan alueella. Kuva 30. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnitteilla oleva Iso Kortenevan tuulivoimapuisto on merkitty kuvaan punaisella. Osayleiskaava-alue on maakuntakaavassa osoitetulla turvetuotantovyöhykkeellä 1 (tv1). Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen. Osayleiskaava-alue kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv-3): Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue. Aluetta koskee kehittämisperiaate, jonka mukaan alueen kehittäminen perustuu luontoon liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin alueella sijaitsevia luonnontilaisina säilyneitä aarnimetsiä ja rauhallisia metsäjärviä, suoluontoa sekä erämaaeläimistöä säilyttäen sekä reitistöjä kehittäen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 52

58 Suunnittelualueiden välittömässä läheisyydessä kulkevat maakuntakaavassa osoitetut kantatie (kt 58, Lestijärventie) ja yhdystie (yt 7594, Itälahdentie). Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu ulkoilureitti, joka kulkee Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen läpi. Maakuntakaavassa on osoitettu uusi kantatie, joka liittyy kantatie 58 oikaisuun Lestijärven itäpuolitse. Linjaus kulkee Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen läpi. Kantatien oikaisu esitetään poistettavaksi maakuntakaavasta, koska sitä ei aiota toteuttaa. Uuden kantatien linjauksen itäpuolelle, välille Kotiranta Hietala, on osoitettu niin ikään osayleiskaava-alueen läpi kulkeva moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Lestijärven taajaman lähellä sijaitseva käytöstä poistunut vanha lentokenttä on osoitettu maakuntakaavayhdistelmäkartassa lentokenttänä. Merkintä on poistettu 4. vaiheen maakuntakaavassa (kohde 391). Maakuntakaavassa on osoitettu Lestijärven taajama keskustatoimintojenalueena (c) ja sen eteläpuolelle kohdemerkintänä kylä (at): Yli-Lesti. Merkintää koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alkutuotannon, asumisen, palvelujen sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltoaluekokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyyteen, alueen pohjoisosassa, on maakuntakaavassa osoitettu kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3, 421_433). Kohteeseen liittyy suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää ottoalueen rajaukseen varsinaisen ottoalueen ulkopuolisten ympäristö- ja maisema-arvojen sekä kiinteiden muinaisjäännösten huomioimiseksi ja niihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi. Natura-alueiden läheisyyteen sijoittuvilla alueilla tulee varmistua siitä, ettei ottotoiminta merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura -verkostoon. Suunnittelualuetta sivuaa kantatien 58 varrelle osoitettu arvokas harjualue (ge-1, 421_172 Hietakangas-Tuikankangas). Sitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteellä aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Saman tien suuntaisesti sijoittuu harjulinjaa seuraava tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv, 421_122). Sitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensuojelutoimenpiteillä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 53

59 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Maakuntakaavassa on osoitettu Lestijärven vesistöön liittyvä kulttuuriympä- ristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudulli- sesti tärkeä alue. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa ja käytössää tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä pe- rinnebiotooppien ja muidenn luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toi- voituksessa tulee huomioida alueen erityispiirte eet ja tarpeen mukaan antaa nii- den säilymisen turvaavia t kaavamääräyksiä ja suunnitteluohjeita. Osayleiskaavo- jen alueilla ei ole maakuntakaavassa osoitettuja muinaismuistokohteita. minta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskohtaisemmassa kaa- Osayleiskaava-alueiden vaikutuspiiriin on Lestijärven taajamaan osoitettu maa- tärkeä kohde (421_143 ), Lestijärven kirkko ympäristöineen. Lisäksi Les- tijärven vesistöön on maakuntakaavassa osoitettu rantojensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu suojelualue (S1, 512) kuntakaavassa kulttuuriym mpäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ). Maakuntakaavann mukaisesti yleisenä määräyksenä on annettu tulvavaaraan liit- tyvä suunnittelusuositus, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alavilla alueilla huomioida sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimi- nen. 6.3 MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS Valmisteilla oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava, mannertuuli- Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohtana toimii Pohjois-Pohjan- maan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvi- tyksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietoja tausta-aineistona. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettujr ja voima tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakun- nallisia inventointeja. 4. vaihemaakuntakaava onn ollut ehdotuksena nähtävillä n Kaa- vaehdotus on päivätty Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan alueelle on vaihemaakuntakaavas- sa osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv 421_704). Kyseisellä osa-alue merkin- nällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoiman tuotantoon soveltu- vat alueet vähintään kymmenen voimalan suuruisille tuulivoimapuistoille. Tuuli- ehdollista rakentamisrajoitusta. Merkintöjä koskevan suunnittelumääräyksen mu- kaan tuulivoimaloiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, arvokkaisiin maisema-alu u- voimaloiden alueeseen ei sisälly maankäyttö- ja j rakennuslain 33 :n mukaista eisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä luonnon monimuo- toisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin ja j ehkäistävä merkittävien haital- ottaa huomioon lentoliikenteen, säähavainnoinnin sekä Puolustusvoimien toimin- nan aiheuttamatt rajoitteet.. Puolustusvoimilta on selvitettävä tuulivoimaloiden hylisten vaikutusten muodostuminen. Lisäksi tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 54

60 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON väksyttävyys, kun tuulivoimaloiden sijainti-, rakenne- ja korkeustiedot ovat käy- tettävissä/tiedossa. Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettavaa huomioon sekä hankekohtaiset, että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon ja suurpetolintu- jen pesimisreviireihin ja ehkäistävä merkittävie en haitallisten vaikutusten synty- minen. Aluekohtainen suunnittelumääräys edellyttää, että tuulivoima-alueella tuulivoimaloidenn määrän mitoituksella ja sijoittelulla tulee turvata sääksen saalistusreitit Lestijärvelle. Kuva 31. Ote Keski-Pohjanmaan maakuntakaa avan IV vaihemaakuntakaavaeh- dotuksesta. Suunnitteilla oleva Iso Kortenevan tuulivoimapuisto on merkitty ku- vaan punaisella. 6.4 YLEISKAAVAT Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaavo va-alueella on pääosin voimassa vuonna 1999 hyväksytty Lestijärven osayleiskaava. Suunnittelualueet on osoitettu kaavassa pääosin metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MM-3). Alue on varattu kaavassa pääasiassa metsätalouskäyttöön. Alueelle saa rakentaa pää- käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä liitännäiselinkei- kainenn haja-asutus, vähintään m 2 rakennuspaikoille. Alueella olevien ve- sistöjen rantavyöhykkeille ei saa rakentaa, ellei niille ole merkitty rakennuspaik- noja tukevia rakennuksia ja laitteita. Alueelle sallitaan s Rakennuslainn 4 :n mu- koja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 55

61 Kuva 32. Yleiskaavoitustilanne Lestijärvellä ja sen ympäristössä. Tuulivoimaloiden sijaintia osoittava vyöhykerajaus on kuvassa YVA-vaiheen mukainen. Osayleiskaava-alueen poikki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti retkeily- ja ulkoilualueella (VR). Lähialueiden maatilan talouskeskukset on osoitettu AMmerkinnällä ja kyläkeskukset AT-merkinnällä. Kuva 33. Ote Lestijärven vuonna 1999 hyväksytystä osayleiskaavasta ja Iso Kortenevan tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti (huom. pohjakarttana geokoodattu paperikartta). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 56

62 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 6.5 ASEMAKAAVAT Osayleiskaava-alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja.. Vahvistettuja asema- kaavoja Lestijärven kunnann alueella on yhteensää 199,3 hehtaaria. Lisäksi kunnan alueella on voimassa ranta-asemakaavoja. Lestijärven rannoista on kaavoitettu joko asema- tai ranta-asemakaavalla n. 90 % (75 km). Valtuusto hyväksyi Lestijärven ranta-asemakaavan muutoksen rakennusoikeuksien nos- tamisesta. Rantakaavoitetulla osalla Lestijärveä on 460 lomarakennuspaikkaa. Kunnan loma-asuntokanta on maksimissaan n kpl. Kuva 34. Asemakaavoitustilanne tuulivoimapuiston ympäristössä. Tuulivoima- loiden sijaintia osoittava vyöhyke on kuvassa YVA-vaiheen mukainen.. Kuva 35. Ranta-asemakaavoitetut alueet (OIVA ympäristö- ja paikkatietopal- velu, 2013). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 57

63 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 7 S SUUNNITTELUN TAVOITT TEET Suunnittelun lähtökohtina ovat valtakunnallisett alueidenkäyttötavoitteet, ilmas- topoliittiset tavoitteet sekää maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakun- nallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoit- teita, jotka muotoutuvat Lestijärven kunnan jaa seudulla toimivan energiayhtiön tavoitteista. 7.1 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLEE Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoittei- on vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus. Ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuone kaasupitoisuuksien vakauttaminv nen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään. Teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjen rajoittamista on tarkennettu vuonna 1997 laaditussa ns. Kioton pöytäkirjassa. Kioton sopimus velvoitti, että kunkin sopi- muspuolen tuleee panna toimeen kansallisia ohjelmia ilmastomuutoksen hillitse- miseksi. Suomen kansallinen suunnitelma esitettiin eduskunnalle huhtikuussa Siinä todettiin, että energian hankintaa pyritään monipuolist tamaan ja ohjaamaan suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaasuja mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kansallista suunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2005 antamalla eduskunnalle uusi selonteko Suomen lähiajann energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista. Kasvihuone- päästöjen vähentämiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi selonteossa esitettiin keinoina vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella tuulivoiman hyödyntä- minen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 maallemme uuden ilmasto- ja ener- giastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 asti ja laajemmassa mittakaavassa aina vuoteen 2050 saakka. siin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. s Kansainvälisen ja j siitä edelleen johdettuna kansallisen ilmastopolitiikan perusta Valtioneuvoston hyväksymä strategiaa osoittaa selkeästi, s että EU:n Suomelle eh- dottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoit- teita tai energiankäytön tehostamistavoitteita eii saavutetaa ilman merkittäviä uu- sia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategiann mukaisessa kehityk- sessä kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan huomattavasti nykyisestää än. Uusiutuvan energian osuus nousee 38 %:iin ener- gian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 58

64 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Suomen tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 sähköä tuulivoimallaa n. 6 TWh. Vuonna voimalalla tuotettiin yht. 198MW. Vuoden 2012 alussa Suo- messa oli 146 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho olii 238 megawattia. Tuulivoimalla tuotettiin VTT:n mukaan noin 0,6 % Suomen sähkönkulutuksesta. 7.2 LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITTEET Lestijärven kunnan tavoitteena on monipuolisenn energiatuotannon kehittäminen, jossa painotetaan myös Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiu- tuvan energian tuotannon lisäämistä. Tavoitteena on tuulivoiman sijoittamine en tuuliolosuhteiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan edullisille e alueille. Lestijärven tuulivoimapuistokokonaisuus mahdollistaa kunnan säilymisen itsenäi- senä kertyvän veropohjan laajentuessa. 7.3 HANKKEESTA VASTAAVA AN TAVOITTEET Lestijärven tuulivoimapuistohankkeenn käynnisti Lestijärvenn Tuulivoima Oy. Han- hittämisessä innovatiivisillaa tuulivoimaloiden perustusratkaisuilla sekä tuulivoi- maloiden elinkaarenmittaisella palvelukonseptilla. YIT:n laaja palvelukonsepti tukee asiakasta hankekehitysvaiheesta kunnossapi- toon. Toteutusvaiheessa tarjonta kattaa projektin johdon, maanrakennustyöt, tuulivoimalan perustusratkaisut sekä sähköistyksen suunnitteluvastuineen. YIT:n tavoitteenaa on aloittaa tuotanto Lestijärven tuulivoimapuistossa vuoden 2016 loppuun mennessä. ke siirtyi YIT Rakennus Oy: :n omistukseen syksyllä YIT Rakennus Oy:n tavoitteena on olla mukana uusiutuvien energiamuotojen ke- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 59

65 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 8 L LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN 8.1 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET Lestijärven tuulivoimapuistojen osayleiskaava-alueilla ja sen läheisyydessä on meneillään hankkeita, jotka jollain tavalla liittyvät hankkeeseen ja ne tulee huo- mioida tuulivoimapuistojen suunnittelussa. Hankkeen vaikutusalueella on suunnitteilla kaksi wpd Finland Oy:n tuulipuisto- hanketta. Wpd Finland Oy: n Toholampi-Lestijärven (noin 100 voimalaa) ja Länsi- on käynnistymässä. Toholammin (noin 40 voimalaa) tuulivoimapuistojen YVA -menettely ja kaavoitus Halsualla on käynnissä neljän erillisen osayleiskaava-alueen Venetojan, Kokon- kankaan, Halsuan Itäisten sekä Halsuan keskisten tuulivoimapuistojen osayleis- kaavoitus. Näistä vain Venetojan alueelle ei ole edellytettyy YVA-menettelyä. Kai- Koko kunnan kattavaan Halusan yleiskaavaan ns. n tuulivoimaa käsittelevänä vai- hekaavana. Kaava- ja YVA-konslttina on näissäkin FCG Suunnittelu ja Tekniikka, mikä antaa erinomaiset mahdollisuudet arvioida eri hankkeiden yhteisvaikutuk- kista näistä osayleiskaavoista vastaaa Halsuan Tuulivoimaa Oy. Kaavat kootaan sia. 8.2 MUUT HANKKEET Vapo Oy: Teerinevan turvetuotantohanke o sijoittuuu osayleiskaava-alueelle o YVA-menettely käynnissä Pyhäsalmi Mine Oy: Kaivosvarausilmoitus o sijoittuu Hittisennevan ja Kosolankankaan osayleiskaava-alueiden lounaispuolelle o varausilmoitus voimassa saakka Kalvinit Oy: Kaivosvarausilmoitushakemus o sijoittuu osittainn Hittisennevan osayleiskaava-alueen länsiosaan o hankkeesta ei ole vielä annettu päätöksiä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 60

66 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 9 T TUULIVOIMAPUISTON TEKNINENN KUVAUS 9.1 TARVITTAVA MAA-ALA Tuulivoimapuistoon liittyvät rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle osayleiskaava-aluetta. Tuulivoimalat rajoittavat uutta rakentamistr ta osayleiskaava-alueella. Uusi asuin- ja loma-asuinrakentaminen alueella on kiel- letty, mutta metsätalouskäyttö säilyy ennallaan. Tuulivoimapuiston rakentami- n- seen tarvittava maa-ala muodostuu tuulivoimalo oiden, huoltoteiden, huoltoraken nuksen sekä sähköasemien rakentamisesta. Tuulivoimalaitokset sijoitetaan vä- hekkäin vähentää viereisten voimaloiden tuotantoa. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan pe- rustusten viereen. Voimalaitoksen kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 x 70 metriä ja nosturin kokoamista varten noin 6 x 2000 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin hintään metrin välein toisistaan. Tuulivoimaloidenn sijoittaminen liian lä- metriä. 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Lestijärven tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloistaa perustuksineen sekä tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännite e- kaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liitty- mistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemista.. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista- kin. Sähköasemien alueet aidataan turvallisuussyistä TUULIVOIMALOIDEN RAKENNE Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavastaa tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia raken- nustekniikoita. Rakennuste ekniikaltaann umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin be- tonirakenteisenaa tai betoninn ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Ehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyt tuulivoimalat ovatt lieriötornimallisia tuu- livoimaloita, joiden yksikköteho on 3 MW. Esimerkkinä käytetyn teräslieriö- tai te- räs/betoni -hybriditornin napakorkeus on 144 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 131 metriä (siipi 65,5 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voima- loiden siiven kärki nousee enimmilläänn 209,5 metrin korkeuteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 61

67 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 36. Mallikuvat teräslieriötornista ja hybriditornista.. Esitetyt tuulivoimalat a- korkeudet ovat luonnosvaiheessa tutkitut. Osayleiskaavaehdotuksen mukaisen voimalatyypin napakorkeuss on 144 metriä ja ylinn pyyhkäisykorkeus 210 metriä. Kuva 37. Tuulivoimalat voidaan perustaa useilla eri tavoilla. Periaatekuvat maavaraisesta teräsbetonit iperustuksesta, teräsbetoniperustuksesta massanvaih h- dolla sekä kallioankkuroidusta teräsbetoniperustuksesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 62

68 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON TUULIVOIMALOIDEN PERUSTAMISTEKNIIKATT Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen raken- tamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohja- tutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erik- seen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Vaihtoehdot pe- rustamiselle ovat maavarainen teräsbetoniperustus, teräsbetoniperustus ja mas- sanvaihto, teräsbetoniperustus paalujen varassa sekä kallioankkuroitu teräsbe- toniperustus. 9.3 MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELIT Tuulivoimapuiston alueellee rakennetaan kolme muuntoasemaa (sähköasemaa), joissa tuulivoimaloiden tuottama sähkö muunnetaan tarvittavaan siirtojännittee- seen, joka on 110 kv. Muuntoasemat aidataan. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille to- teutetaan 20 kv maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen tuulivoimapuistoalueella kaapeliojaan suojaputkessa. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puisto- muuntajia. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuotta- man jännitteen 20 kv tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimala- tyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamo- tilassaa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. 9.4 TUULIVOIMAPUISTON ULKOINENN SÄHKÖNSIIRTO Tuulivoimapuistossa tuotetun sähköenergian siirrossa valtakunnanverkkoon tar- kastellaan kahta mahdollista liityntäreittiä. SähkönsiirroS on YVA-menettely on käynnistetty. Sähkönsiirron toteutus suunnitellaan laadittavan YVA-selvityksen pohjalta. Alla on kuvattu tuulivoimapuiston YVA-menettelyyn sisältyneet vaihto- ehdot, joita tarkennetaan laadittavallaa sähkönsiirron YVA-menettelyllä. Sähkönsiirtovaihtoehdossa VE B osayleiskaava-alueella 110 kv ilmajohdollaa luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv säh- köasemalle. Ilmajohdon reitti rakennetaan mahdollisimman suoraan kaava-alu- eelta olemassa olevan voimajohdon varteen. RakennettavR van ilmajohdon pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 kilometriä. Sähkönsiirtovaihtoehdossa VE C osayleiskaava-alueella tuotettu sähkö siirretään alueelle rakennettavilta 20/ /110 kv sähköasemilta ensin 110 kv ilmajohdolla luo- teeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilmajohdolla etelään e Alajärven sähköasemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassaa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 tuotettu sähkö siirretään alueelle rakennettavilta 110/20 kv sähköasemilta kv FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 63

69 Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. Kuva 38. Sähkönsiirtoreittien vaihtoehdot. Ensisijaisesti hankkeen toteuttamissuunnittelussa pyritään siihen, että alueen läheisyyteen Fingrid Oyj:n olemassa olevan 2 x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin varteen saadaan rakennettua uusi 400/110 kv sähköasema, johon osayleiskaava-alueella tuotettu sähkö voidaan liittää eikä uusia pitkiä ilmajohtoyhteyksiä tarvitse rakentaa. Sähkönsiirtovaihtoehdot ovat osittain sidoksissa muiden tuulivoimahankkeiden toteutumisesta ja tarkentuvat suunnittelun edetessä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 64

70 Kuva 39. Uuden 110 kv voimajohtoalueen poikkileikkaus. Sähkönsiirtovaihtoehto VEB. Kuva 40. Uuden 110 kv ja nykyisten 400 kv voimajohtoalueen poikkileikkaus. Sähkönsiirtovaihtoehto VEC. Mikäli 110 kilovoltin ilmajohto rakennetaan uuteen maastokäytävään, edellyttää se noin metriä leveän puuttomana pidettävän alueen, johtoaukean. Lisäksi johtoaukean molemmin puolin tulee kymmenen metriä leveä reunavyöhyke. Tällä vyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan, jotta niiden kaatuminen johdon päälle saadaan estettyä. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeistä, jolloin koko johtoalueen leveys on 46 metriä. Hankkeesta vastaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 65

71 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON lunastaa johtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden. Mikäli 110 kilovoltin voimajohto sijoittuu olemassa olevien voimajohtojen rinnalle, leveneee nykyinenn johtoaukea noin 23 metriä. 9.5 YHDYSTIET 9.6 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN PERUSTUSTEN RAKENTAMINEN Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuu- livoimalalle. Liikenne tuulivoimapuistoon toteutetaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen. Uutta tiestöä tarvitaan lähinnää vain tuulivoimapuiston sisällä ja sielläkin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassaa olevia tiepohjia. Olemassa olevien hyödynnettävien teiden geometriaa ja kantavuutta on osin pa- rannettava täysperävaunuajoneuvoillee soveltuviksi. Teiden leveyttä on myös pai- teiden leveys reuna-alueineen (ojat) on noin 8 m. Osayleiskaavassa näkyvät uu- det tiet ja oikaisut on esitetty yhteystarpeena. koin kasvatettava siten, että kuljetukset alueelle voidaan suorittaa. Tarvittavien Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Samassa yhteydessä asennetaan tuulivoimapuiston sisäisen säh- köverkon kaapeleiden suojaputket ja kaapelit teiden reuna-alueille. Tiestön val- kentamiseen käytetään kiviaineksia. Kulku osayleiskaava-alueelle on kantatien 58 (Lestijärventie / Kinnulantie), seututien 7511 (Halsuantie) ja yhdystien 7594 (Itälahdentie) kautta. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää hankkeen lopullisesta koosta riippuen arviolta 2,5 3 vuotta, jonka aikana tehdään tiet ja perustukset ja kootaan voi- malat. Voimajohtojen rakentaminen aloitetaan valitun v sähkönsiirtoreitin pelto- ja mistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuistoalueella teiden ra- pehmeikköalueilta talviaikaan, jotta rakentamis esta ei aiheudu haittaa maanvil- metsäalueilla. jelyyn eikä herkille kasvillisuusalueille. Kesäaikaan rakennetaan enimmäkseen Tiestön rakentamisen jälkeen tehdään tuulivoimaloiden perustukset. Perustukset valetaan betonista ja ne raudoitetaan. Jokaisen lieriötornivoimalan perustus vaa- tii noin 500 m 3 betonia. Gravitaatioperustukseen betoniaa tarvitaan enemmän, noin m 3. Karkeasti on arvioitu, että yhden teräslieriötornin perustusten valamiseen tarvi- mutta ei kelirikkoaikaan. Yleensä perustusten valaminenn pyritään ajoittamaan kesäaikaan. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja siten myös kuljetukset vähenevät. taan noin 100 kuljetusta. Perustusten valaminen on mahdollista myös talvella, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 66

72 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON TUULIVOIMALOIDEN KOKOAMINEN Tuulivoimalat kootaan osista valmiiksi rakennuspaikalla.. Tuulivoimaloiden ra- kentamisalueeksi tarvitaann noin 60 x 70 m alue, jolta raivataan kasvillisuus. Li- säksi torninosturin kokoamiseen tarvitaan noin 6 x 200 metrin alue. Rakentami- lautuaa ennalleen. Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti teräslieriötornii tuodaan 7 8 osassa. Hybriditornin teräsbetoniosuus voi koostua noinn 20 elementistä, joiden päälle tulee 2 3 teräslieriöosuutta. Ko- nehuone tuodaan yhtenä kappaleena, sekä erikseen jäähdytyslaitteisto ja rootto- rin napa ja lavat, jotka kootaan paikalla valmiiksi ennen nostoa. Voimalatyypistä riippuen lavat kiinnitetään napaan joko maassa ennen nostoa tai lavat nostetaan nosturilla ja kiinnitetään napaan ylhäällä yksi kerrallaan. Tuulivoimaloiden osia; torni, konehuone ja lapa, kuljetetaan maanteillä erikois- kuljetuksina. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat t osat sekä pystytyska- lusto kuljetetaan rakennuspaikoille todennäköisesti osayleiskaava-alueen lähisa- tamasta (Kokkola). Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää erikois- kuljetusta sekä lisäksi tavanomaisia kuljetuksia. Jos hybriditornin betoniosuus tehdään elementeistä, on kuljetuksia useita kymmeniä yhtä voimalaa kohden. Yhteensä kutakin voimalaaa kohden on kuljetustaa riippuen voimalatyy- sen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäriltä vaan se saa pa- pistä. 9.7 HUOLTO JA YLLÄPITO Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu valittavan voimalatyypinn huolto-ohjelmien mu- kaisesti. Huollon ja ylläpidon turvaamiseksi alueen tiestö pidetään kunnossa ja aurattuna myös talvisin. Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voi- 1 2 ennakoimatonta huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen tehdää keskimäärin 3 käyntiä vuodessa. Tuulivoimaloiden vuosihuollot kestävät noin 2 32 vuorokautta voimalaa kohti. Tuotantotappioiden minimoimiseksi vuosihuollo t ajoitetaan ajankohtaan, jolloin tuulisuusolot ovat heikoimmat. Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti paketti- autolla. Raskaammat välineet ja komponentit nostetaan n konehuoneeseen tuuli- voimalan omallaa huoltonosturilla. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös au- tonosturia, ja raskaimpienr n pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti te- lanosturia. malalla tehdään yleensä noin 1 2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 67

73 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 9.8 KÄYTÖSTÄ POISTO Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 255 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintäänn 30 vuotta. Koneistoja uusimalla on tuulivoimapuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Tuulivoimapuiston käytöstää poiston työvaiheet jaa käytettävä asennuskalusto ovat vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Perustusten n ja kaapelien osalta on ratkais- tava, jätetäänkö rakenteett paikoilleen vai poistetaanko ne. Perustuksen purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden lohkomista ja teräsrakenteiden leikkele- mistä, mikä on hidasta jaa työvoimavaltaista. Useissa U tapauksissa ympäristöö ön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoil- päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistami- nen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. leen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 68

74 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 10 O OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINENN 10.1 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU( U 2014) ) Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Keski-Pohjanmaa lehdessä sekää Kuntatiedotteessa sekä Lestijärven kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekää vireilletulosta on ilmoitettu postitse suunnittelualueen yksityisille maanomistajille. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinta on alun perin käynnistyny yt Lestijärven kunnanhallituksen päätöksellä kunnanhallituksen hy- väksyessä Lestijärven Tuulivoima Oy:n tekemänn esityksenn tuulipuiston osayleis- kaavan laatimisesta Lestijärvelle. Kaavoitus on tullut t vireille Lestijärven Tuulivoi Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hankealueelle laadittu Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava oli luonnokse- na nähtävillä lokakuussa Hankealue jaettiin luonnosvaiheen jälkeen kol- meen eri osa-alueeseen, jotta kaavoitusta olisi mahdollista a jäävittömästi käsitellä kunnanvaltuustossa. Suunnittelu etenee näin ollen ehdotusvaiheessa laaditta- vana kolmena erillisenä osayleiskaavana: Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisen- nevann osayleiskaava, Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaa- va ja Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaava. Niiden rinnalla laaditaan osa-alueet yhdistävä Lestijärven tuulivoimapuiston kokonaisosayleis- kaava. ma Oy:n aloitteesta. Hankee on siirtynyt YIT Rakennus Oy:nn omistukseen syksyllä Lestijärven kunnanhallitus päätti tuoda vireille Lestijärven tuu- livoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaavan laadinnan yhdessä Hittisennevan ja Kosolankankaan osayleiskaavojen laadinnan kanssa. Kaavoituksen vireilletu- losta on tiedotettu julkisesti sanomalehdissä sekä kunnann ilmoitustaululla ja in- ternetsivuilla ( Vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunni- dollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumiso s- ja vuorovaikutusme- netelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. telma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mah- Osayleiskaavastaa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 69

75 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 10.2 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAKU UU 2014) Lestijärven kunnanhallitus käsitteli Lestijärven tuulivoimapuis- ko- ton osayleiskaavaluonnosta. Kunnanhallitus totesi, t että asian käsittely kouksessa ei ollut laillinen, koska kokoukseen osallistui varajäsen, joka ei ollutt valtuuston valitsema varajäsen. Asia oli tämän vuoksi käsiteltävä uudelleen (Hallintolaki 50 ). Lestijärven kunnanhallitus kokoontui uudelleen ja päätti asettaa Lestijärven tuulivoima- puiston osayleiskaavan luonnoksen MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaivrk). sesti julkisesti nähtävillee väliseksi ajaksi (30 Kaavaluonnos esiteltiin nähtävilläolon aikana yleisötilaisuu- dessa. Luonnoksen nähtävilläolosta kuulutettiin sanomalehti Keski-Poh- ja janmaassa ja Kuntatiedotteessa sekä Lestijärven kunnann ilmoitustaululla internetsivuilla. Kuva 41. Osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 1, jossa 87 on voimalaa. Suunnittelualueelle laaditut kaavaluonnokset ja j muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä Lestijärven kunnan ilmoitustaululla. LuonnoksistL ta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä alueen osallisilta yrityksiltä ja j yhdistyksiltä. Osallisilla ja kun- nan jäsenillä oli mahdollisuus esittäää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipi- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 70

76 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 42. Osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 2, jossa 118 on voimalaa KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU U 2014 HELMIKUU 20 15) teet tuli toimittaa Lestijärven kuntaan ennen nähtävillä olon päättymistä. Saatu palaute käsitellään kunnanhallituksessa. Luonnosvaiheessa järjestettiin Lestin koululla kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin YVA-arvi- ointiselostus ja kaavaluonnos. Luonnosvaiheen tilanne käytiin läpi viranomais- neuvottelussa Osayleiskaavaehdotus valmistuu aikataulun mukaan arviolta tammikuussa Lestijärven kunnanhallitus päättää osayleiskaavaehdotusten nähtäville asettami- villä olosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnann ilmoitustaululla ja kunnan inter- net-sivuilla. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdo- tuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Muistutus on toimitettava kirjallisenaa Lestijärven kuntaan ennen nähtävillä olon päättymistä. Saatu palautee käsitellään. Ehdotus- vaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Osayleiskaavaehdotuksista pyydetään lausunnott viranomaisilta. Ennen kaavaeh- dotuksen nähtäville asettamista järjestetään tarvittaessa 2. viranomaisneuvot- sesta vähintään 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Osayleiskaavan nähtä- telu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 71

77 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 43. Osayleiskaavaehdotus HYVÄKSYMISVAIHE (HELMIKUU MAALISKUU ) Kaavaehdotuksista annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaann perustellut vastineet. Lestijärven kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan kunnanhallituk- sen esityksestä. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 72

78 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11 O OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT 11.1 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa o maankäyttö- ja rakennuslar in mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuu ksiin asiasisällön perusteella. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavat ovat suoraan rakentamista ohjaa- vaan asemakaavaan verrattavissa oleva osayleiskaava ja suunnittelussa sovelle- taan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Tätä osayleis- kaavaa koskeviksi valtakunnallisten alueidenkäy yttötavoitteiden erityistavoitteiksi ovat tunnistettu seuraavat kohdat: KULTTUURI- JA Tavoite LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuu- riympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valta- kunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtö- kohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä K on seuraavat inventoin- nit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueett (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti mer- kittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valta- kunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Si- nonarvoihin on arvioitu YVAA prosessin ja kaavoituksen yhteydessä. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai valtakunnallisesti merkittäviä esihistoriallisia suojelualuekokonaisuuksia. säasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toteutuminen osayleiskaavassa: Suunnittelualuetta ja sen suhdetta valtakunnallisiin maisema-, kulttuuri ja luon- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 73

79 TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Tavoite Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toteutuminen osayleiskaavassa: Osayleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuisto, joka koostuu yhteensä enintään voimalasta. Tavoite: Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulivoimapuisto sijoittuu rakentamattomalle maa- ja metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävästi asutusta. Osayleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja vilkkumismallinnus. Tuulivoimaloiden sijoitus osayleiskaavaalueella on suunniteltu alueella tehtyjen selvitysten pohjalta. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Toteutuminen osayleiskaavassa: Lentoestelupa haetaan jokaiselle ilmailulain 165 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimapuistoa varten haettavaa lentoestelupaa varten pyydetään Finavia Oyj:n lausunto. Tämä lausunto liitetään Liikenteen turvallisuusvirasto TraFille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Ilmavalvontatutkiin liittyvien vaikutusten osalta kuullaan Puolustusvoimien pääesikuntaa kaavoitusprosessin aikana. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 74

80 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖV VAATIMUKSET Tavoite: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voi- via johtolinjoja. majohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston ja siihenn liittyvät sähkönsiirto oreitit hyödyntävät olemassa ole- Yleiskaavaa laadittaessa on otettavaa huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheut- taa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi Laadittaessa MRL 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleis- kaavaa, on sen huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityi- 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liiken- teen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjes- tämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) Kaupungin elinkeinoelämän toimintaede ellytykset; 7) ympäristöhaittojenn vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Osayleiskaava koskee ainoastaan suunnitteilla olevaa tuulivoimapuistoa, joka muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemista. Tuulivoimapuistoo tukeutuu isolta osinn olemassa olevaan inf- rastruktuuriin. Tuulivoima loista saatava sähköenergia siirretään valtakunnan verkkoon alueen länsipuolella kulkevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Ala- järvi -voimajohtoreitin kautta. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtoja on kolme. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoitaa merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Osayleiskaava perustuu maise- maa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, var- jostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Osayleiskaava ei aiheuta suunnittelualueen tai lähialueiden maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kaavaan set sisältövaatimukset. Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinenn kestävyys; FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 75

81 on rajattu tuulivoimaloiden, niihin liittyvien huoltoteiden ja sähköasemien vaatimat alueet. Alueen päämaankäyttömuotona säilyy edelleen maa- ja metsätalousalue. Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Laadittavassa osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 mukaiset sisältövaatimukset sekä tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset huomioon seuraavasti: Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan osa-alueiden mittakaava on 1: ja niiden samansisältöinen yhdistelmä on mittakaavassa 1: Kaavakartalle on rajattu tarkasti alueet, jotta se voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyä. Hankkeen yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan. Vaikutukset luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin on selvitetty kattavasti YVA -menettelyn yhteydessä. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 76

82 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 12 L LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON ISOO KORTENEVAN OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT 12.1 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖÖ 12.2 ALUEVARAUSMERKINNÄT MAA-- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M- 1) Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentami- rintökohteet. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. h Osayleiskaavassa osoi- tetuille tv-osa-alueille saadaan sijoittaa yhteensää enintään 35 tuulivoimalaa. Alue sijoittuu Lestijärven kaakkoispuolelle Itäniemen ja Valkeisen järven väliselle alu- eelle. Tässä tarkasteltava osayleiskaava-alue on Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan osa-alue 3. sen ohjaukseen. Lisäksi kaavassa on huomioitu arvokkaat luonto- ja kulttuuripe- Tuulivoimapuiston alue on merkitty suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousval- eelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuillee osa-alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiää verkostoja ja kokoonpanoalue. Sähkönsiirron tarpei- siin on jokaisellaa osa-alueella varattu energiahuollon aluee (EN). Osayleiskaavan alueella oleva pieni järvi, Ruutana, on merkitty säilytettäviks ksi vesialueiksi (W). taiseksi alueeksi (M-1). Alueella on sallittu luvanvarainen maa-ainestenotto. Alu- Tuulivoimaloiden alueet onn rajattu kaavaan tv- tai tv-s-osa-aluemerkinnällä. Yk- sittäisen tuulivoimalan ohjeellinen sijoitus on merkitty tv-osa-alueen suurin sallittu napakor- keus sekä roottorin halkaisija, väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoima- loiden enimmäismäärä koko kaava-alueella. Yleiskaavassaa ei oteta kantaa tuuli- voimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet, tekniset verkostot sekä sähköasem ien sijainnit. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin on var- mistettu alueeltaa havaittujen luontoarvojen sekää muinaismuistojen huomioon ot- taminen tuulivoimapuiston rakentamisessa. Osayleiskaavassa on osoitettu maakuntakaavassa sen alueelle osoitetut tiet ja sisällä kat- koviivalla. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimaloiden reitit. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu yhteystarpeena kantatien 58 uusi linja- us. Lisäksi ulkoilu- ja retkeilytarkoituksia varten on osoitettu maakuntakaavan moottorikelkkareitin yhteystarve moottorikelkkaurana ja Peuranpolunn ulkoilureitti ulkoilu-/retkeilyreittinä. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa si- varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. v Maa- ja metsätaloutt joittaa j tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä ta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 77

83 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON ENERGIAHUOLLON ALUE ( (EN) ENERGIAHU UOLLON ALUE. Energiahuo ollon alueelle saa rakentaa sähköasemakentän ja enin- tään t 50 k-m² suuruisen kojeistorakennuksen. Merkinnällä on osayleiskaav va-alueellee osoitettu paikka p sähköasemalle, johon tuu- livoimalat liitetään. VESIALUE (W) VESIALUE. Luku tv-y-merkinnänmäismäärä n osa-alueella. perässä palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäi- osoitetusta alueesta. Alueella saa s harjoittaa maa-ainestenottoa maa-ainest tenottolain ja kunnann lupakäytännön mukaisen luvan perusteella. syydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille Tuulivoimapuiston pääasialliseksi käyttötarkoitukseksi on osoitettu maa- ja met- sätalousvaltainen alue (M-1). Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäviksi vesi- alueena OSA-ALUEMERKINNÄT TUULIVOIMALOIDEN ALUEE TUULIVOIM MALOIDEN ALUE. Tuulivoimal loiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuuli- voimaloiden n nostoalueet tulee sijoittua s osoitetuille tuulivoimaloi- den alueille. Luku tv-merkinnän perässä osoittaa tuulivoimaloiden enimmäis- määrän osa-alueella. TUULIVOIM MALOIDEN ALUE, JOTAA KOSKEE LUONNONSUOJELUTA- VOITE. Tuulivoimal loiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuuli- voimaloiden n nostoalueet tulee sijoittua s osoitetuille tuulivoimaloi- den alueille. osoittaa tuulivoimaloiden enim- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 78

84 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Tuulivoimal loiden rakentamiselle tv-y-merkinnällä osoitetulle alu- eelle tulee hakea ympäristölupa. Merkinnöillä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Aluerajauksessa on huomioitu ympäröivät luontokohteet sekä voimajohdot. Mui- ne naisjäännökset on osoitettu osayleiskaavan alueelle kohdemerkinnällä, jotta voidaan ottaa huomioon alueen suunnittelussa jaa rakentamisessa. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET LUONNON MONIMUOTOISUUDENN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elin- ympäristö ja/tai alue on laajemmin arvokass luontokohde, joka si- jä. j Alueen suunnittelussa ja toteutuksessaa on huomioitava luon- toarvot t ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. sältää metsälain määrittelemiä ja muita arvokkaita luontotyyppe- SUOJA-ALUE SUOJA-ALU UE. Alue osoitetaan maantien yhteystarpeen suoja-alueeksi. Alueelle ei saa rakentaa. Merkinnällä on rajattu r osayleiskaavan alueelle osoitetun o kantatien 58 yhteystar- peen suoja-alue KOHDE- JA VIIVAMERKINNÄT RAJAT JA NIMET KUNNAN NIMI. KUNNAN RAJA. OSAYLEISK KAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEE EN RAJA. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 79

85 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON TUULIVOIMALOIDEN OHJEELLINEN SIJAINTI TUULIVOIM MALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI JA NUMERO. SÄHKÖLINJAT SÄHKÖLINJ JA (110 kv) ). OHJEELLIN EN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapeli t tulee sijoittaa ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan huoltoteide n yhteyteen. TIET JA REITIT TIELIIKENT TEEN YHTEYSTARVE. Merkinnällä ä osoitetaan kt 58 mahdollisen uuden linjauksen paik- ka. Maakuntakaavassa osoitettu kantatien 58 uusi yhteystarpeena osayleiskaava-alueen itäosaan. linjaus on osoitettu tieliikenteen Merkinnällä osoitetaan tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti tuulivoimaloiden osa-alueella (tv). Iso Kortenevan osayleiskaavaehdotuksessa esitetty numerointi kattaa kaikkiaan 35 voimalaa. Tuulivoimalatt on numeroitu sijoittelua vartenn koko Lestijärven tuu- livoimapuiston alueelle jo luonnosvaiheessa. Ehdotusvaiheen tarkastelussa tuuli- puuttuu joitakin numeroita välistä. Luonnosvaiheessa tehdyn vaihtoehtotarkaste- lun takia sijoittuu osayleiskaava-alueelle sekä numeroinninn n alku- että loppupään numeroita. Numerointi ei edellä mainituista syistä ole juokseva eikä se ala nume- rosta voimaloiden määrää on karsittu, joten koko alueen a kattavasta numeroinnista 1. NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS. Tuulivoimapuiston alueellaa risteilee erittäin laaja yksityisten metsäautoteiden verkosto, johon tuulipuisto nojautuu. Metsäautotiet perusparannetaann sorapintai- dyntämään mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. sina ja keskimäärin 6 m leveinä. Huoltoverkoston suunnittelussa pyritään hyö- OHJEELLIN EN UUSI TIELINJAUS. Merkinnällä ä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat uudet huoltotiet. Huoltotiet toteutetaann sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveinä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 80

86 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON ULKOILU-/R RETKEILYREITTI. Merkinnällä ä on osoitettu Peuranpolun retkeilyreitti. Merkintä noudattaa pohjakartan mukaista reittiä. MOOTTORI KELKKAURA. Merkintä on osoitettu osayleiskaavassa kulkemaan kantatielle 58 osoitetun tielii- kenteen yhteystarpeen suoja-alueella. MUINAISMUISTOKOHTEETT MUINAISMU UISTOKOHDE. Muinaismui stolain (295/1963) nojalla n muinaisjäännöksen kaiva- minen, peittäminen, muuttamin en, vahingoittaminen ja muu sii- vista maankäytön toimenpiteistää ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviras ton lausunto. Merkinnällä osoitetaan alueella sijaitsevat muinaismuistolainsäädännön nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Luku merkinnässä viittaa suunnittelutyön aikanaa laadittuun arkeologiseen selvitykseen. hen kajoaminen ilman lupaa on kielletty. Kaikista aluetta koske KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Osayleiskaavassa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 35 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään e 210 metriä. Tuulivoima- loiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittäää tasoa 408,50 metriä ( N2000). Tuulivoimalat tulee merkitä tunnistemerkinnöin. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettavt va maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapele ita ei saa sijoittaa luonnon moni- muotoisuuden kannaltaa erityisen tärkeille tai tärkeille alueille. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava Puolustusvoimien Pääesikunnalta. hyväksyntä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 81

87 Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 :n mukainen lentoestelupa. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava tuulivoimalan omistajan toimesta rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön viimeisimmät tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Osayleiskaava-alueen tv-y-merkinnällä osoitetulla osa-alueella oleville tuulivoimaloille nrot 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 97, 98, 104 ja 106 ei tule myöntää rakennuslupaa tuulivoimalan rakentamista varten ennen kuin on varmistettu, että kalasääsken elinolosuhteet on huomioitu. Edellä mainittujen tuulivoimaloiden rakentamista varten tulee pyytää lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tuulipuiston toteuttamisen yhteydessä tulee radio- ja telesignaaliverkon ylläpitäjän yhdessä tuulivoimapuiston hanketoimijan kanssa varmistaa, ettei tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuta häiriöitä televisiolähetyksiin. Voimajohtojen varo-alueella on sallittu alueeseen rajoittuvien sähkö- ja voimajohtolinjojen liittyvät uusimis-, huolto- ja kunnossapitotehtävät, kuten johtoalueen puuston käsittely sekä edellä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvä välttämätön moottoriajoneuvolla liikkuminen. Tämä osayleiskaava on laadittu MRL 77 a :n maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv- ja tv-y- osa-alueilla). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 82

88 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13 O OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSETT 13.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 13.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristöv vaikutuksia ovat tyypillisesti mai- voivat aiheuttaaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisest tä semaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Sijoituspaikasta riippuen vaikutuksia johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Luonnonympäris- töön kohdistuvista vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta merkittävimmät huomi- oon otettavat vaikutukset kohdistuvatt linnustoon. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissv sa rakentamisen aikai- työmaakoneidenn äänistä ja liikenteestä. Voimajohdon ympäristövaikutusten tarkastelua lueeseen lukeutuvat rakennetta- van voimajohtoalueen lisäksi alueet, joiden luontoarvoihin tai lajistoon raken- nettava johtoalue saattaa vaikuttaa sekä alueet joille saattaa aiheutua maise- mallisia tai sosiaalisia vaikutuksia tai vaikutuksia a elinkeinoihin. siin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on tar- kasteltu hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin,, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutus- suhteisiin YVA -lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Käydyssä aloitus- vaiheen viranomaisneuvottelussa lähtökohta-aineistoa on pidetty riittävänä. Lisäksi osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yhteysviranomaisen YVA- ohjelmasta antama lausunto ( ), YVAA -menettelyä varten perustetun ohjausryhmän antamat huomiot ja kommentit sekä yhteysviranomaisen YVA-sel- on vityksestä antama lausuntoo ( ). YVA- selvityksiä s tukevat maastotyöt tehty maastokausien 2013 ja 2014 aikana. YVA- vaiheessa laaditut selvitykset, vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arvi- ointi ovat osayleiskaavoituksen pohjana. Selvityksiä on täydennetty ehdotusvai- merola Oy. Seuraavassa onn esitetty osayleiskaavan keskeisimmät vaikutukset. heessa laaditullaa melu-, välke- ja näkyvyysmallinnuksilla,, jotka on laatinut Nu VAIKUTUKSET YHDYSKU UNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISENAIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraann maankäyttöön muut- Valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista maatalous- ja metsätalouskäyttö voivat tamalla maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta a energiantuotantoalueeksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 83

89 kuitenkin jatkua. Hankkeen rakentamisen aikaisessa vaiheessa kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto enintään noin hehtaarin alueelta. Tuulivoimapuiston alueella tuulivoimaloiden lisäksi metsätalouskäytössä olevaa maata häviää rakennettavien tuulivoimaloiden huoltoteiden ja sähköasemien alueilta. Huoltotiet rakennetaan sekä parantamalla nykyisiä että rakentamalla uusia teitä. Rakentamisen tieltä siirrettäviä maamassoja käytetään voimaloiden ja teiden ympäristön maisemoimiseen. Kokonaisuudessaan Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen seurauksena maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu voimaloiden ja teiden rakentamisen myötä enintään noin kolmisen prosenttia hankealueen kokonaispinta-alasta. Iso Kortenevan osayleiskaava-alueella maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu voimaloiden ja teiden rakentamisen myötä enintään noin 44 ha, mikä on hieman yli 3 prosenttia osayleiskaava-alueesta. Tuulivoimapuiston rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulipuistoalueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä. Rakentaminen rajoittaa myös näiden alueiden käyttöä metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus koskee kokonaisuutena pienialaista aluetta ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä. Taulukko 5. Tuulivoimaloiden ja uusien teiden edellyttämät maa-alueet Lestijärven tuulivoimapuiston alueella osa-alueittain eriteltynä. Alue Voimalat (kappalemäärä ja maa-ala hehtaareina) Uusi tiestö (teiden pituus km ja maa-ala hehtaareina) Yhteensä (hehtaaria) Osuus hankealueen kokonaispintaalasta (%) Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 2, Kosolankangas Osa-alue 3, Iso Korteneva Lestijärven tuulivoimapuisto yhteensä 31 kpl 31 ha 43 kpl 43 ha 35 kpl 35 ha 109 kpl 109 ha 14,5 km 13,1 ha 44 ha n. 2,7 % 17,5 km 15,8 ha 59 ha n. 3,2 % 14,5 km 13,1 ha 48 ha n. 3,3 % 46,5 km 41,9 ha 151 ha n. 3,1 % TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖNAIKAISET VAIKUTUKSET Osayleiskaava-alue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat ennen kaikkea rakentamattomien metsätalousalueiden muuttumista osin energiantuotannonalueiksi. Vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilli- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 84

90 seen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset ja myös tuulivoimapuiston laajuus tekee hankkeesta merkittävän. Yksittäisten voimaloiden osalta maankäytölliset vaikutukset kohdistuvat kuitenkin suhteellisen pienelle alalle, mikä vähentää maankäytölle aiheutuvien vaikutusten merkittävyyttä. Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu osittain olemassa olevaan infrastruktuuriin ja sähkönsiirtoverkkoon. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousalueena. Alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaavan yhdistelmä sekä Lestijärven osayleiskaava. Lestijärven osayleiskaavassa alueet on osoitettu pääasiassa metsätalousvaltaisiksi alueiksi sekä maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi ja vähäisissä määrin myös maatalousvaltaisiksi alueiksi ja alueeksi, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta. Lestijärven tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan tai Lestijärven osayleiskaavan maankäytöllisten tavoitteiden kanssa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat pääosin riittävän etäälle nykyisestä asutuksesta. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse yhtään vakituista asuinrakennusta tai lomarakennusta. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei rajoita alueen muuta rakentamista, kuten maa- ja metsätaloutta tai virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista. Maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä normaalilla ja maa- ja metsätalousalueille tavanomaisella tavalla. Lestijärven tuulivoimapuisto rajoittaa uutta asuin- ja lomarakentamista voimaloiden lähialueilla tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten vuoksi, koska asuin- ja lomarakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusluvan myöntämisen edellytykset mm. ympäristön terveellisyyttä koskien. Siten asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa lähtökohtaisesti alueille, joilla melun ohjearvot ylittyvät tai riittävää meluntorjuntaa ei muutoin voida toteuttaa. Tämän seurauksen uutta haja-asutusta syntyy vähemmän ja uusi asutus ohjautuu jatkossa enemmän jo olemassa olevien asutuskeskittymien yhteyteen. Osayleiskaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen perustuva tuulivoimaloiden alue (tv). Tämä tukee tuulivoiman sijoittamista alueelle. Tuulivoimapuiston alueelle tai sen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. Tuulivoimapuistohanke on kunnan kokoon nähden kokonaisuudessaan varsin laaja, ja se tulee vaikuttamaan jossain määrin myös kunnan yhdyskuntarakenteeseen. Jo voimaloiden huolto tuo mainittavasti uusia työpaikkoja ja sen myötä mahdollisia uusia kuntalaisia alueelle. Tämä tarkoittaa uusia asuntoja sekä tuuli- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 85

91 voimapuiston huollon ympärille keskittynyttä yritystoimintaa, joka tulee näkymään maankäytössä. Tuulivoimapuisto ei juuri vaikuta alueen maatalouteen ja peltoviljelyyn, koska pellot sijaitsevat lähtökohtaisesti alavilla alueilla ja voimalat taas on pyritty sijoittamaan korkeammille paikoille. Voimalasijoittelussa on myös kierretty asutuskeskittymiä ja kyliä, joiden yhteydessä viljelysaukeat pääsääntöisesti sijaitsevat. Osayleiskaava-alueen halki kulkee Peuranpolku, joka on 115 km mittainen retkeilyreitti Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomen puolelle. Suomen toiseksi pisin reitti kulkee Suomenselän karulla vedenjakajaseudulla. Reitti on merkitty sekä maakuntakaavaan että Lestijärven kunnan osayleiskaavaan. Maakuntakaavaan on merkitty myös moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle sekä Peuranpolusta että esitetystä moottorikelkkailun runkoreitistä eivätkä siten vaikuta reitteihin maankäytöllisesti. Tuulivoimapuisto voi kuitenkin paikallisesti heikentää reittien virkistysarvoja luontomatkailukohteina, esimerkiksi paikoin muuttuvien näkymien vuoksi. Valkeisen järven ympäristöön on ideoitu matkailualuetta, joka sisältäisi golfkentän, kylpylähotellin sekä olemassa olevien loma-asuntoalueiden laajentamisen ja muuta matkailuun ja virkistystoimintaan liittyvää oheistoimintaa. Tuulivoimapuisto voidaan kokea alueen luontoarvoja heikentävänä tekijänä. Tuulivoimapuisto voidaan kuitenkin kokea myös itsessään matkailukohteeksi ja se voi houkutella katsojia ja matkailijoita. Näin se voidaan nähdä myös täydentävänä ja kiinnostusta lisäävänä tekijänä sekä Valkeisen järven matkailualueelle että Peuranpolulle. Nykyinen loma-asutus keskittyy Lestijärvellä pääasiassa Lestijärven rannoille. Lestijärven rannoilla on voimassa laajoilla alueilla ranta-asemakaava ja rannat ovat jo nykyisellään hyvin tehokkaasti loma-asutuskäytössä. Uusille loma-asuntotonteille ei Valkeisen aluetta lukuun ottamatta ole suuremmin tilaa, jolloin voimalat eivät tule merkittävästi vaikuttamaan loma-asuntojen määrään Lestijärven alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tuulivoimapuistojen kaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää. Tuulivoimapuiston toteuttaminen edistää erityisesti uusien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuulivoimaa koskevia alueidenkäyttötavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttamisessa on otettu huomioon alueiden omien vahvuuksien, sijaintitekijöiden sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on otettu huomioon mm. luonnon kannalta arvokkaiden alueiden säilyttämisellä TUULIPUISTON KÄYTÖN JÄLKEISET VAIKUTUKSET Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 86

92 vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön SÄHKÖNSIIRRON VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARA- KENTEESEEN Voimajohdot asettavat maankäytölle erilaisia rajoituksia. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtojen lähiympäristön maankäytölle ei Suomessa ole virallisia rajoituksia, eikä johtoalueen ympärille vaadita suoja-alueen jättämistä. Suunnitellun sähkönsiirtoreitin VEB sähkölinja rakennetaan mahdollisimman suoraan osayleiskaava-alueelta olemassa olevalle voimajohtokäytävälle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on osayleiskaava-alueen ulkopuolella noin 4 kilometriä. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä asutuskeskittymiä ja lähimmät rakennetut alueet sijaitsevat pääasiassa etäällä suunnitelluista voimajohtoreiteistä. Sähkönsiirtoreitistä VEB ei täten aiheudu merkittäviä vaikutuksia asutukselle. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Voimajohtoreitti kulkee alkumatkan samaa reittiä sähkönsiirtoreitin VEB kanssa mutta valtaosa siitä sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. Myös sähkösiirtoreitti VEC sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueille. Reitin varrella on lähinnä talousmetsää mutta jonkin verran myös peltoja. Paikalla oleva nykyinen voimajohtoreitti sijoittuu asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. Sähkönsiirtoreitin VEC yhteyteen sijoittuu kuitenkin joitain yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia. Sähkönsiirtoreitin vaikutukset näihin rakennuksin voidaan kuitenkin katsoa vähäiseksi, koska reitti tulee olemassa olevan sähkönsiirtoreitin rinnalle, jolloin sähkönsiirtoreitistä aiheutuvat mahdolliset haitat ovat jo ennestään olemassa. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Johtoalueen käyttöoikeus on kuitenkin rajoitettua siten, että johtoaukealla puita ei voi kasvattaa ja reunavyöhykkeillä puiden kasvupituus on rajoitettu. Pylväiden läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava varovaisuutta. Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Myös maanrakennustöihin yms. pylvään tai FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 87

93 voimajohdon läheisyydessä on hankittava johdon omistajan lupa tai lausunto. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille. Maksettavan lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee ja päättää lunastustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri. Voimajohtoalueen laajuuteen vaikuttaa johtoaukean leveys, joka on sähkönsiirtoreitissä VEB noin 26 metriä. Reunavyöhykkeen leveys on lähes aina 10 metriä. Koko voima-johtoalueen leveys on siis noin 46 metriä. Mikäli voimajohto sijoittuu olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen, kuten sähkönsiirtoreitissä VEC, johtoalueen tarvittava lisäleveys on noin 23 metriä. Voimajohtojen rakentaminen synnyttää maastoon uuden linjakäytävän, mikä voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Toisaalta avoin linja voi tukea virkistyskäyttöä toimimalla kulkuväylänä. Hyvän näkyvyyden vuoksi voimajohtoaukeat soveltuvat myös hyvin metsästykseen. Kulkemista voimajohdon mahdollisesti alittavilla teillä ja poluilla ei ole syytä rajoittaa. Hankkeen päätyttyä voimajohdon rakenteet voidaan tarpeen mukaan poistaa käytöstä tai jättää paikalleen. Rakennetulla ilmajohdolla voidaan esimerkiksi täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähkönjakelua sen hetkisen tilanteen mukaisesti. Mikäli voimajohdon rakenteet päätetään purkaa ja poistaa kokonaan, vapautuu voimajohtoalueena käytössä ollut maa-ala muuhun käyttöön. Voimajohdon maankäyttöön kohdistuvat keskeiset vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttumista ilmajohdon johtoalueeksi. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä. Lestijärven tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu maakuntakaavoissa. Muutoin suunnitellut uudet voimajohtoyhteydet sijoittuvat maakuntakaavoissa maa- ja metsätalousvaltaisille alueille, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Voimajohtoreitit eivät ole ristiriidassa maakuntakaavojen tai muiden voimassa olevien kaavojen kanssa. Voimajohtoreitissä VEB linjojen sijoittamisessa tulee ottaa kuitenkin huomioon Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa linjareiteille osoitetut seututie, laajakaistan yhteystarve sekä moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Voimajohtoreitissä VEC voimajohtojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon maakuntakaavoissa esitetty pääjohto- tai linja, jonka varteen VEC on tulossa. Lisäksi tulee huomioida Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 88

94 luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät suoalueet, moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve, laajakaistan yhteystarve, seututie, hiekka- ja sora-aineksen ottoalue tai ottoon soveltuva alue, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeä alue, soidensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue (SL3), valtatie/kantatie, kevyen liikenteen yhteystarve, yhdystie sekä vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue sekä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu sähkönsiirtoreitin VEC linjalle pohjavesialue MAA-AINESTENOTON VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARA- KENTEESEEN Lestijärven tuulivoimapuiston laajuinen hanke tarkoittaa merkittävää lisäystä alueen maa-ainestenottotoimintaan. Maanottotoiminnan seurauksena osoitetuille alueille voi muodostua avo-louhokset. Näistä suurimmalle (noin 4,15 ha), Puro- Ahon alueelle, on saatu jo ottolupa. Louhittavat alueet sijaitsevat maakuntakaavassa ns. valkoisella alueella, eli alueelle ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta, eikä maakuntakaavalla näin ollen rajoiteta maaainesten ottoa kyseisellä alueella. Valkoisten alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle eli kunnalle. Louhittavista alueista noin 3,5 km pohjoiseen sijaitsee kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ottoalueen rajaukseen varsinaisen ottoalueen ulkopuolisten ympäristö- ja maisema-arvojen sekä kiinteiden muinaisjäännösten huomioimiseksi ja niihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi. Naturaalueiden läheisyyteen sijoittuvilla alueilla tulee varmistua siitä, ettei ottotoiminta merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Louhinnan maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamisen aikaan. Louhinnan seurauksena metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu louhintatoiminnan ajaksi enintään 6,15 ha. Louhitut alueet palautuvat metsätalouskäyttöön maa-ainesten ottotoiminnan loputtua ja alueen maisemoiduttua. Tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat maa-ainekset pyritään ottamaan kaava-alueen sisältä, millä vähennetään raskaan liikenteen määrää ja sen haittavaikutuksia alueella. Louhintatoiminnan vaikutukset ovat väliaikaisia ja kohdistuvat suppealle alueelle. Louhittava maanottoalue sijoittuu kallioperätarkastelun perusteella samaan granodioriittialueeseen kuin sen pohjoispuolelle merkitty maa-ainesten ottoon soveltuva aluekin. Alueen kaavoitus ei rajoita maa-ainesten ottamistoimintaa alueella. Louhinnan vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 89

95 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13.4 VAIKUTUKSET MAISEMA AAN Vaikutukset maisemaan ovat kestoltaan pitkäaikaisia, sillää tuulivoimaloiden elin- kaareen odotetaan olevann vähintäänn 25 vuotta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuiston elinkaaren alku- aikana, jolloin tuulivoimalat ovat uusia elementtejä maisemassa. Ajan kuluessa, vaikutukset lieventyvät, kun tuulivoimalat opitaan näkemään maisemassa ja nii- hin totutaan. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimaloiden maanpäälliset osat voi- viävät. Tuulivoimaloiden purkaminen aiheuttaa jälleen j maisemanmuutoksen, kun maamerkiksi muodostuneet voimalat häviävät maisemasta ja tilanne palautuu pitkälti tilanteeseen, joka on vallinnut ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Voimajohdoista muodostuvat vaikutukset jäävät tuulivoimaloiden rinnalla vähäi- semmiksi, etenkin kun pääosa voimajohdoista sijoittuu s suljettuun maisematilaan tai nykyisiin johtoaukeisiin.. daan purkaa pois kokonaan, jolloin niiden aiheuttamat maisemavaikutukset hä- Selvitysalueelta löytyy ennestään jonkin verran maisemallisia häiriötekijöitä. Laa- ja-alaisimpia näistä ovat sorakuopat harjualueilla. Alueellaa liikkujalle sorakuopat eivät näyttäydy vaan sijaitsevat metsäalueiden keskellä. Muita maisemahäiriöitä ovat avohakkuualueet, jotka erottuvat pitkään maisemakuvallisesti. Lisäksi pai- nut. Suomalaiseen maaseudun rakentamisperinteeseen onn kuulunut, että jokai- selle maaseudun elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetulle toiminnolle on raken- nettu oma rakennus. Esimerkiksi asuinrakennus on ollut eriytettynä eläin-, karja-, tuotanto-, ja varastorake ennuksista. Näin vähitellen perusmaatila on muotoutu- nut tilan ympärillä olleiden lähimpien peltojen ympärille. Maaseudulle on muotoutunut erittäin runsaslukuinen eri toimintoihinn keskittynyt kokoelma rakennuksia. Parhaimmillaan yhdenn tilan yhteydessä rakennusten määrää on saattanut olla jopa yli 30 rakennusta. Toisaaltaa maatalouden kehitty- minenn on jättänyt pois käytöstä erilaisia rakennustyyppejä. Esim. koneistuminen ja traktorit ovat hävittäneet aitat, ladot jne. EU-maatalouden myötä rakennusten koko on edelleen kasvanut. Suursikalat ja navetat ovat muuttuneet massiivisiks si, koin harjun maasto on kärsinyt kulumisesta. Täytyy muistaa, kuinka suomalainen maaseudunn kulttuurimaisema on muotoutu- useita satoja metrejä pitkiksi teollisuusrakennuksiksi. Myös maaseudun avoimen tilan luonne, joka on liittynyt maataloustuotantoon, on vaihdellut. Ennen koneis- tumista, kun työt tehtiin lihasvoimalla, kylien, kuten Lestijärven kirkonkylän, alu- eet olivat hyvin avoimia. Maanviljelijöiden kannalta oli tuolloin järkevää, että vil- seet pensoittumaan vaan säilyivät avoimina, koska eläimet käyttivät ravinnoksi pientareiden kasvillisuutta. Maatilojen määrä on vähentynyt 1970-luvun huippuvuosista maatilasta noin EU-Suomen maatilaan ( viittaus tutkimus Tolonen et.al). Ennen EU- maataloutta tilojen vähentyessä peltoja metsitettiin ja jätettiin viljelemättä. EUjelykset ja laitumet sijaitsivat lähellä asumusta. Pientareet t eivät myöskään pääs- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 90

96 aika puolestaan ei ole kuitenkaan vähentänyt avoimien alueiden määrää. Itse asiassa EU-aika on lisännyt avoimuutta maaseudun maisemakuvassa, koska esim. peltopinta-alaan perustuva tuki on edistänyt peltojen salaojittamista, ts. vähentänyt avo-ojien ym. määrää ja paikoin jopa lisännyt peltopinta-alaa. Suuret teolliset tuotantorakennukset ovat puolestaan lisänneet peltopinta-alaa paikallisesti, koska esim. lannan levitykselle sekä rehun tuotannolle on tarvittu uutta pinta-alaa. Lestijärvi arvokkaana maisemajärvenä tulee nähdä ennen kaikkea osana suomalaista maaseutuympäristöä. Maaseudun elinkeinotoimintaan kuuluu olennaisena osana rakentaminen. Kaikki rakentaminen muuttaa maisemakuvaa! Suurin Lestijärven maisemakuvaa muokannut tekijä on kuitenkin loma-asutus. Se on muuttanut ranta-alueita loma-asuntojen pienialaisempien piha-alueiden istutusten myötä umpinaisemmaksi verrattuna viljelysmaisemaan. Tuulivoimatuotanto on uutta maaseudun elinkeinotoimintaa. Maaseudun maisemakuva on alati muuttuva. Tuulivoimala voidaankin nähdä yhtenä maaseudun uutena rakennustyyppinä, (joita aikaisemmin lähimenneisyydessä ovat olleet mm. AIV-tornit, rehusiilot, avolantalat, suursikalat) jne. Kaikilla tiloille ei esimerkiksi tilakoon vuoksi voi eikä taloudellisesti kannata jatkaa alkutuotantoa. Toisaalta maaseudun maanomistuksen pirstoutuneisuus estää myös keskittyneiden ja kompaktien tuulituotantoalueiden muotoutumista, mutta toisaalta jakaa ja tulouttaa tasapuolisemmin tuulivoimatuotannosta tulevaa tuloa. Tuulivoimatuotanto tulee nähdä syrjäseutujen(kin) maaseudun maanomistukseen ja talouteen liittyvänä tuotantomuotona, kuten perinteinen alkutuotantokin. Elävä maaseutu muuttuu jatkuvasti; samoin sen maisemakuva. Jos Lestijärvi halutaan jatkossakin nähdä elävänä, tulee hyväksyä, että tuulivoima synnyttää uutta maakunnallisesti merkittävää maisemakuvaa, jossa tuulivoimalat ovat keskeisenä elementtinä. Kuten näkymäanalyysistä käy ilmi, loma-asuntoalueilla (Lestijärven ranta-alueilla) maaston peitteisyyden johdosta tuulivoimalat näkyvät heikommin kuin järven selällä tai peltoaukeilla. Samoin on voimaloiden välittömässä läheisyydessä lähimaisemakuvassa alueella harjoitettavan metsätalouden johdosta. Lestijärven tuulivoimapuiston tuulivoimalat ovat varmuudella näkyviä elementtejä Lestijärven ja naapurikuntien maisemakuvassa. Kaukonäkymät (kaukomaisema) esimerkiksi maakuntamaisemaan kuuluvan järven selältä kohti tuulipuistoa tulee yhdistää maaseudun elinkeinotoimintaan alati muuttuvana elävänä maaseudun kulttuurimaisemana. Suomessa ei ole myöskään tehty virallista päätöstä tai edes laki-aloitetta, että tuulivoimalat olisivat esteettisesti rumia ja edelleen, että niiden rakentaminen tulisi kieltää maisemallisista syistä. Kun keskustellaan esteettisistä arvoista, korostuvat puhujan lähtökohdat, näkökulma ja ennen kaikkea henkilökohtainen mielipide. Mielipide voi olla puolesta tai vastaan. Suomalaisessa kaavoitukseen liittyvässä prosessissa korostuvat lähes aina poikkeuksetta kielteiset mielipiteet. Keskeinen kysymys kuuluu: voidaanko maisemakuvan muutosta pienentää. Tähän on olemassa käytännössä kolme tapaa; pienentää voimaloita, vähentää voimaloita tai siirtää niitä kauemmaksi. Voimaloiden koon pienentäminen heikentää FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 91

97 niiden teknis-taloudellista tuotantokapasiteettia ja puiston toteutettavuutta, eikä siten ole käypä vaihtoehto. Sen sijaan voimalamäärä on pienempi kuin YVAvaihtoehdoissa tarkasteltu maksimimäärä. Lähimaisemakuvan suhteen voidaan tarkastella esim. voimaloiden siirtämistä avoimilta alueilta peitteisimmille, mutta tämä ei välttämättä ole kestävä ratkaisu, koska metsätaloutta (hakkuita) ei voi ennakoida. Kaukomaisemassa tuulipuiston osa-alueet (kaava-alueet) ovat merkittävästi supistuneet ja siirtyneet kauemmaksi kyläalueilta ja Lestijärveltä RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuistojen rakentamisaikaiset maisemavaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja laajuudeltaan hyvin paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden pystytyspaikoille, eli voimaloiden välittömään lähiympäristöön. Muutoksia maisemassa aiheuttaa puuston raivaaminen voimalan pystytyspaikalla (n. 75 x 40 m alue) sekä rakennuspaikalla olevat työkoneet ja nosturit. Korkea työkalusto saattaa näkyä puuston latvuston yläpuolella rakentamistoimenpiteiden aikana. Rakentamisalueiden äänimaisemassa muutokset ovat havaittavissa rakentamisen aikana, jolloin suurelta osin hiljaisina koetuilla alueilla on kuultavissa rakentamisen äänet. Lähimaisema palautuu rakentamisen jälkeen osittain ennalleen, sillä voimaloiden asentamisen jälkeen nostopaikan kasvillisuuden annetaan kasvaa uudelleen TUULIVOIMAPUISTON TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään suuresti maiseman mekaanisena muokkaamisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden tai rakennettavien voimajohtojen välittömässä ympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tuulivoimapuistot muodostuvat tuulivoimaloista ja huoltoteistä. Tuotetun sähköenergian siirtämiseksi tuulivoimaloiden välille tulee maakaapelointi sekä kolme sähköasemaa ja puistomuuntamoita. Kaikkien muiden rakenteiden, paitsi tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat pienialaisia ja sijoittuvat rakentamiskohteiden välittömään läheisyyteen (n m) riippuen alueen maiseman avoimuudesta/peitteisyydestä. Lestijärven tuulipuistoalueelle suunniteltujen voimaloiden napakorkeus on 144 metriä, joten ne näkyvät maisemassa laajalle alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuudesta). Tuulivoimalaitokset saattavat erottua ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän, mutta suurin maisemallinen vaikutus on lähialueelle 0 5 kilometrin etäisyydellä. Lestijärvelle suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat metsäisille alueille. Asutuksen, loma-asutuksen ja pääkulkuväylien sekä tuulivoimaloiden väliin sijoittuu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 92

98 puustoisia alueita, jotka katkaisevat voimakkaasti näkymiä kohti voimaloita. Näkemäanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät erityisen hyvin maakunnallisesti merkittäville maisema-alueille Lestijärvelle ja Similänperän peltoaukealle sekä jonkin verran Kangaskylälle. Lisäksi voimaloiden lähialueen muilla peltoalueilla voimalat voidaan havaita paikoitellen voimakkaasti puuston latvuston yläpuolella mm. Kirkonkylällä, Änäkkälässä, Tikan kylällä ja Mustikankylällä. Voimaloiden näkyvyyttä alueen avoimille maisematiloille vähentää peltoalueiden pienialaisuus, ympäristön puustoisuus ja maiseman umpeen kasvu. Pihapiirien ja ympäröivän maaston puusto voi peittää näkyvyyden hyvin voimakkaasti myös lyhyiltä etäisyyksiltä tarkasteltaessa TUULIVOIMALOIDEN NÄKYVYYS Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPRO-ohjelmalla (FCG Oy 2015). Toteutusvaiheessa käytettävän 144 metrin napakorkeuden mukainen näkyvyysanalyysi on omana kappaleenaan kohdassa Ehdotusvaiheen mallinnettu näkymäalueanalyysi. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Valokuvat ovat kesältä 2013 ja talvikuvat on otettu tammikuussa Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Lestijärven tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita hieman korkeammalle lakialueelle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien alueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Siten Lestijärven tuulivoimalat voidaankin parhaiten erottaa avoimilta peltoaukeilta ja avosoilta alueen lähiympäristössä (0 5 km etäisyydellä voimaloista) sekä Lestijärven vesialueelta ja sen rannoilta. Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat alueille, joilta analyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 93

99 EHDOTUSVAIHEEN MALLINNETTU NÄKYMÄALUEANALYYSI Erillisraportti, Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiiniryhmä 3 (Numerola Oy 2015), sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 35 tuulivoimalan ryhmän aiheuttamista näkyvyysvaikutuksista. Ehdotusvaiheen näkymäanalyysin ovat laatineet Erkki Heikkola, Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy:stä. Raportissa nimetty turbiiniryhmä 3 on Iso Kortenevan osayleiskaava-alueella. Kuva 44. Kuvassa on esitetty tuulivoimaloiden näkyminen Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen ympäristössä maaston muodot ja metsät huomioituna. Karttaan on merkitty 3 km, 5 km ja 7 km etäisyysvyöhykkeet voimaloista. (Numerola Oy 2015.) Näkyvyysanalyysissä selvitettiin, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita. Analyysissä käytettiin 177 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä tuuliturbiinien paikalla, joka on turbiinien napakorkeus (144 m) + puolet roottorin lavan pituudesta (65,5 m). Maaston muotojen lisäksi analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina käytettiin Corine Land Cover paikkatietoaineistoa (CLC 2006 SYKE, EEA) siten, että seka- ja havu-metsien keskimääräiseksi korkeudeksi arvioitiin 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10 metriä. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa Lestijärven järvialueelle ja järven rantojen loma-asutukseen. Muita merkittäviä näkymäalueita ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 94

100 länsipuoliset peltoaukeat (Similänperän pelto-aukea) ja eteläpuolella Kinnulan kunnan puolella sijaitseva maisema-alue TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET MAISEMAAN ETÄISYYSVYÖHYK- KEITTÄIN Seuraavassa on käsitelty tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia etäisyysvyöhykkeittäin (etäisyys osayleiskaava-alueelta noin 5, 12, 25 ja 30 kilometriä). TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN ALUEELLA ( VÄLI- TÖN VAIKUTUS-ALUE, ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN M) Metsäautoteiden parantamisesta ja uusien rakentamisesta sekä puuston raivaamisesta kunkin tuulivoimalan lähiympäristöstä johtuen muuttuu maisema tuulivoimaloiden välittömässä ympäristössä avoimemmaksi. Kunkin voimalan välittömässä läheisyydessä voimalat hallitsevat maisemaa. Maisemamassa tapahtuva muutos on suuri. Voimaloiden välittömään lähiympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää erityisen merkittävinä välittömän lähiympäristön tavanomaisuuden vuoksi. Rakentamisvaiheen jälkeen voimaloiden ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulivoimapuistojen omille sähköasemille ja kantaverkon yhteyteen rakennettavalle sähköasemalle. Muilta osin voimaloiden väliset alueet säilyvät nykytilassaan. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET LÄHIALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULI-VOIMALOILTA NOIN 0 5 KILOMETRIÄ) Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy asuttuihin kulttuuriympäristöihin, erityisesti Rahkolan ja Mustikankylän viljelyalueille, Tuikan ja Similänperän peltoaukealle ja Yli-Lestin peltoaukealle sekä Kangaskylän ja Vihtaperä- Jääjoen viljelyalueille. Lisäksi voimaloita näkyy avoimiin luonnonympäristöihin Iso-Vihtaisen nevalle ja Siliänevalle sekä Lestijärvelle ja Valkeiselle. Asutusta ja loma-asutusta on keskittynyt useimpien edellä mainittujen alueiden läheisyyteen. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 1,5-1,8 kilometrin päähän Lestijärvestä. Lähimpänä järveä voimaloita on Ilolanlahden ja Itälahden edustalla. Myös pienen Valkeisen järven läheisyyteen sijoittuu voimaloita. Lähimmät voimalat sijoituvat noin 1,6-1,8 kilometrin päähän Valkeisesta. Noin 1-3 kilometrin etäisyydellä Lestijärveltä käsin voimalat näyttävät todella kookkailta ja hallitsevat maisemakuvaa. Voimaloita näkyy suuri määrä yhdellä kertaa. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu hyvin paljon voimaloiden tulon myötä (kuva 44). Maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat Lestijärveltä käsin merkittäviä. Myös Valkeisen luonne muuttuu voimaloiden myötä. Voimaloita ei kuitenkaan näy samalla kertaa yhtä suurta määrää kuin Lestijärvelle (kuva 45). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 95

101 Kuva 45. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven vesialueelta Mansikan länsirannalta, kuvassa etäisyys lähimpään Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 4 km. Kuva 46. Valokuvasovite. Näkymä länteen Valkeisen rannalta, etäisyys lähimpään Kosolankankaan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 4,2 km. Etäisyys Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen lähimpiin voimaloihin on kuitenkin noin 9,7 km. Viljelyalueista mainittakoon tässä Rahkolan viljelyaukea Mustikankylään vievän tien varrelta, sillä sitä ei käsitellä arvoalueiden yhteydessä. Alueelle sekä sen kautta kulkeville pikkuteille, joilla oleskellaan enemmän kuin itse viljelyalueilla, näkyy runsaasti voimaloita (kuva 46). Kuva 47. Valokuvasovite. Näkymä länteen Mustikantieltä (~38), etäisyys lähimpään Kosolankankaan osayleiskaava-alueen voimalaan noin 2300 metriä. Iso Kortenevan alueen lähimmät voimalat voidaan havaita samalta peltoaukealta koilliseen katsottaessa noin 1,7-2,5 km etäisyydellä. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin kahden kilometrin etäisyydelle Mustikankylän ja Similänperän viljelyalueista ja ne dominoivat maisemakuvaa. Vaikutukset ovat merkittävät. Useat voimalat ovat dominoivia niiden korkeudesta johtuen. Muutamat voimalat hallitsevat maisemaa. Iso Kortenevan voimalat näkyvät viljelyaukeille itään tai koilliseen päin katsottaessa. Vaikutukset lähentelevät merkittävää voimaloiden korkeudesta johtuen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 96

102 Kuva 48. Valokuvasovite. Näkymä etelään Konttikoskentieltä (~115), etäisyys lähimpään Kosolankankaan osa-alueen voimalaan on noin 1500 metriä. Etäisyys idässä, kuvan ulkopuolella oleviin Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen lähimpiin voimaloihin on noin 4,1 km. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu jonkin verran asutusta. Eniten asutusta on keskittynyt Similänperän peltoaukealla sekä harjua seurailevan tien varteen. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy lähinnä valtaosalle viljelyaukeiden yhteydessä olevia rakennuksia. Harjua seurailevalle tiellä ja sen lähiympäristöön niitä ei juuri näy. Pihapuusto ja pihapiirien rakennukset estävät näkymiä paikoitellen. Asutukseen kohdistuvat haitalliset maisemavaikutukset jäävät osayleiskaava-alueella kokonaisuudessaan kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Joidenkin pihapiirien osalta (esimerkiksi Similänperän peltoaukealla) vaikutukset ovat merkittäviä, joskin Isokortenevan voimaloiden osalta kohtalaiset (kuva 47, vrt. kuva 45). Voimaloita on lähiympäristössä koko tuulivoimapuistoon liittyen lukumäärällisesti paljon ja niitä näkyy monessa suunnassa. Nauhamaisen harjuasutuksen ohella, joka on keskittynyt tien varteen Tuikkaan ja Yli-Lestiin, asutusta ja loma-asutusta on lähialue -vyöhykkeellä sijoittunut Lestijärven rannalle. Näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä tuulivoimaloille ei synny kovinkaan monesta paikasta. Joidenkin rakennusten osalta vaikutukset saattavat olla vähintään kohtalaisia mutta pääsääntöisesti vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita saattaa näkyä runsaslukuisestikin mutta todellisuudessa ne jäävät kuitenkin usein pihapuuston, muun kasvillisuuden ja toisten rakennusten taakse joko osittain tai kokonaan piiloon. Pihapiireissä huomattavin muutos on pimeällä havaittavat lentoestevalot, jotka voidaan havaita vaikka voimalatornit jäisivät osin katveeseen. Näin ollen maisemakuvan muutokset jäävät pihapiireissä korkeintaan kohtalaisiksi eikä maiseman sietokyky ylity. Lestijärven osalta paras näköyhteys syntynee järven itä- ja länsirannoilta, missä rantaan sijoittuu useita loma-asuntoja. Näköyhteys ei todennäköisestikään ole täysin esteetön ja voimaloita näkyy runsaslukuisesti (kuva 48). Valtaosa niistä näkyy järvelle kuitenkin lähes koko pituudessaan ja erityisesti kirkkaalla säällä erottuu hyvin maisemakuvassa. Lähimmät voimalat dominoivat maisemassa. Maiseman luonne muuttuu merkittävästi tuulivoimaloiden tulon myötä. Vaikutus on merkittävä. Lähemmäksi lomakiinteistöjä sijoittuvat voimalat, ne eivät dominoi maisemakuvaa yhtä selvästi kuin järven selältä katsottuna, sillä useimpien voimaloiden pituudesta jää yli puolet puuston taakse piiloon (kuva 49). Vaikutus on kuitenkin vähintään kohtalainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 97

103 Kuva 49. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven vesialueelta Karinniemen edustalta, etäisyys lähimpään Iso Kortenevan voimalaan on noin 4,5 km. Kuva 50. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven vesialueelta Pienetsaarten edustalta, etäisyys lähimpään Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 4,2 km. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET VÄLIALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULI-VOIMALOILTA NOIN 5 12 KILOMETRIÄ) Tässä vyöhykkeessä eniten tuulivoimaloita näkyy Lestijärvelle, Kinnulanrantaan Vuohtajärven eteläpuolelle ja Isonevalle. Lestijärveltä YVA-selvitysvaiheessa tehty valokuvasovite 21 osoittaa, että vielä seitsemänkin kilometrin etäisyydeltä voimalat hallitsevat maisemakuvaa. Voimalat näkyvät lähes koko pituudessaan. Kuvauspisteessä vaikutukset ovat merkittävät. Yleisesti ottaen tässä etäisyysvyöhykkeessä voimalat näkyvät edelleen hyvin Lestijärvelle mutta niiden kokoa ja etäisyyttä on vaikea hahmottaa (kuva 50). Ne eivät enää hallitse maisemakuvaa, vaikka niitä näkyykin todella suuri määrä. Osa voimaloista jää saarien taakse katveeseen. Vaikutukset jäävät tässä etäisyysvyöhykkeessä kohtalaisiksi. Kuva 51. Valokuvasovite. Näkymä Lestijärven pohjoispuolen rannalta, etäisyys lähimpään Iso Kortenevan osa-alueen voimalaan on noin 7 km. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 98

104 Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy runsaslukuisesti Vuohtajärven eteläpuolelle. Voimalat jäävät kuitenkin suurimmaksi osaksi katveeseen puuston taakse. Etäisyydestä ja puuston peitteisyydestä johtuen vaikutukset jäävät vähäisiksi (kuva 51). Kuva 52. Valokuvasovite. Näkymä Reisjärveltä Ylisentieltä (~380), etäisyys lähimpään näkyvään Lestijärven tuulivoimapuiston voimalaan on noin 10 km. Välialue -vyöhykkeellä asutusta on keskittynyt lähinnä kaava-alueen kaakkoispuolelle Kinnulaan ja Ylä-Jäpän ympärille sekä alueen länsipuolelle Lestijärventien varteen Kanalan ympäristöön. Lisäksi kaava-alueesta koilliseen Vuohtajärven eteläpuolella on myös asutusta. Luonnosvaiheen näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy osin Kinnulaan ja paikoin Ylä-Jäpän ympäristöön. Myös Vuohtajärven eteläpuolelta näyttäisi olevan näköyhteys osalle voimaloista. Kinnulassa toiset rakennukset ja pihapuusto estävät monin paikoin näkymiä tuulipuiston suuntaan. Harvemmin asutuilla alueilla piha- ja tienvarsikasvillisuus katkoo osin näkymiä. Lähimmillään etäisyyttä on noin seitsemän kilometriä. Valtaosa näkyvistä voimaloista sijoittuu tosin huomattavasti kauemmaksi. Vaikutukset vaihtelevat kohtalaisesta vähäiseen. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET KAUKOALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN KILOMETRIÄ) Tältä etäisyydeltä tuulivoimalat vielä näkyvät aukeilta paikoilta, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa sekä sää- ja valoolosuhteet vaikuttavat merkittävästi voimaloiden havaittavuuteen. Tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa. Niille alueille, joille voimalat näkyvät, ne muuttavat maiseman luonnetta kohtalaisesti. Voimalat eivät enää hallitse avautuvaa maisemaa, mutta muodostavat yhä maisemallisen kiintopisteen horisonttiin. Kokonaisuutena maisemavaikutukset jäävät kaukoalueella kuitenkin lieviksi tai enintään kohtalaisiksi. TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET TEOREETTISELTA MAKSIMINÄKY- VYYSALUEELTA TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN KILOMETRIÄ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 99

105 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Tässä etäisyysvyöhykkeessä on useimmiten ainoastaan mereltä käsin teoreetti- Merelle on kuitenkin matkaa yli 70 kilometriä eikä näköyhteyttä näin ollen synny. Lentoestevalot voivat pimeässä näkyää kirkkaallaa säällä myös maalta käsin korke- ammalla sijaitsevaan katselupisteeseen. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, että valot sulautuvat muiden valonlähteiden joukkoon. nen näköyhteys voimaloillee mahdollinen ja silloinkin edellytetään selkeää säätä VAIKUTUKSET KULTTUU RIYMPÄRISTÖÖN JA ARVOKOHTEISIIN Osayleiskaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueen vä- littömään läheisyyteen sijoittuu kuitenkin kolmee maakunnallisesti arvokasta mai- sema-aluetta. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu yksi maakunnallisesti merkit- tävä rakennettu naisjäännöksiä. kulttuuriympäristö. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu myös mui MAAKUNNALLISESTI TAII SEUDULLISESTI ARVOKKAAA AT MAISEMA-ALUEET TAI KULTTUURIYMPÄRISTÖT (MAAKUNTAKAAVA JA KOHTEET) RKY SIMILÄNPERÄN PELTOAUKEA Kuva 53. Valokuvasovite.. Näkymä etelään Konttikoskentien-Aholantien risteyk- sestä, etäisyys lähimpään l Kosolankankaan osa-alueen oleviin Iso Kortenevan osayleiskaava- alueen lähimpiin voimaloihin on noin 4,1 km. voimalaan on noin 2 kilo- metriä. Etäisyyss idässä, kuvan ulkopuolella Voimalat näkyvät runsaslukuisesti lähes kaikkialle viljely-alueellkoillinen ovat ainoatt ilmansuun- nat, jonne katsottaessa voimaloita ei näy. Lähinn voimala sijoittuu noin neljän ki- ja sitä halko- valla Konttikoskentiellä (kuva 52). Pohjoinen ja lometrin päähän arvoalueesta. Vaikutukset eivät ole erityisen merkittäviä. Voi- maloiden koko vaikuttaa tässä tapauksessa enemmän kuinn määrä useimpien yli- eesta. määräisten voimaloiden sijoittuessa yli kolmen kilometrinn etäisyydelle arvoalu- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 100

106 LESTIJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA-ALUE Lestijärven kulttuurimaisema-alue ulottuu laajalle alueelle. Alue myötäilee Syrinharjua. Valtaosan matkaa kulttuurimaisema-alue sijoittuu metsämaastoon, suljettuun maisematilaan. Metsäalueilta ei muodostu näköyhteyttä tuulivoimaloille, eikä vaikutuksia näin ollen synny. Lestijärven kirkonkylän kohdalla, Uusi-Tuikassa sekä Yli-Lestissä alueeseen lukeutuu myös avointa viljelymaisemaa, jonne osa tuulivoimaloista näkyy. Myös kulttuurimaisema-alueen kaakkoisosaan sijoittuva järvi, Valkeinen muodostaa avotilan, josta on näköyhteys voimaloille. Lestijärven kirkonkylän peltoaukean kohdalla lähimmät voimalat sijoittuvat noin 10 kilometrin päähän peltoalueen reunasta. Tuikan viljelyalueen kohdalla lähimpiin voimaloihin on pellon reunasta matkaa noin 4,5 kilometriä. Yli-Lestin viljelyalueen reunasta on noin 3 kilometriä matkaa lähimmälle voimalalle. Viljelyalueiden luonne muuttuu aivan erityyppiseksi voimaloiden tulon myötä. Kerralla näkyy kuitenkin lukumäärällisesti ainoastaan murto-osa voimaloista. Lisäksi osa voimalatorneista jää metsänreunan taakse piiloon. Edellä mainittuihin peltoalueisiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole erityisen merkittäviä. Etäisyydestä johtuen varsinkaan Iso Kortenevan alueen voimaloiden vaikutukset eivät ole merkittäviä. Valkeisen rannalle näkyy suuri määrä voimaloita. (kuva 45) Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 1,6 2 kilometrin päähän Valkeisesta. Pienen, rauhallisen järven luonne muuttuu merkittävästi voimaloiden myötä. Vaikutukset lähentelevät merkittävää. Kokonaisuudessaan Lestijärven kulttuurimaisema-alueeseen kohdistuvat vaikutukset jäävät korkeintaan kohtalaiselle tasolle. LESTIJÄRVEN VESIALUE RANTOINEEN JA SAARINEEN Lestijärven maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä. Lestijärven maisema-alueeseen kuuluu vesialueen ohella myös rantavyöhykettä. Erityisesti Uusi-Tuikassa ja Tuikassa voimaloita näkyy myös maisema-alueen pelloille. LESTIJÄRVEN KIRKKO YMPÄRISTÖINEEN Kirkonkylänraitti, jonka varteen Lestijärven kirkko sijoittuu, kulkee harjulla hieman raitin lounaispuolella avautuvia peltoja korkeammalla. Voimaloita näkyy Kirkonkylänraitille muutamista kohdista erityisesti Hittisennevan osayleiskaava-alueelta. (kuva 53). Useimmiten raitin varren kasvillisuus, rakennukset tai pihapuusto estävät näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Vaikkeivät voimalat näykään kirkolle esteettä, muuttavat ne ympäröivän maiseman luonnetta teknologisempaan suuntaan (kuva 54). Alueelle näkyvistä voimalatorneista jää puuston taakse katveeseen useimmiten noin puolet. Iso Kortenevan alueen lähimmät voimalat ovat yli 10 km päässä raitilta. Etäisyydestä ja kohteiden välissä olevista metsäalueista johtuen voi syntyä ainoastaan vähäisiä vaikutuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 101

107 Kuva 54. Valokuvasovite. Näkymä kaakkoon Lestintieltä (~15), etäisyys lähimpään näkyvään Hittisennevan osayleiskaava-alueen voimalaan on noin 3,1 km. Kuva 55. Valokuvasovite 12, VE1. Näkymä kaakkoon Lapintien-Lestijärventien risteyksestä, etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3,0 km. Iso Kortenevan voimaloille etäisyyttä on yli 10 km. VALKEALAMMINNEVA LEHTOSENJÄRVI Lähin voimala sijoittuu noin 8 kilometrin päähän arvoalueesta. Näkymäanalyysin mukaan suurin osa voimaloista näkyy Lehtosenjärven melkein joka kolkkaan lahtien pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Voimaloita näkyy myös runsaslukuisesti monin paikoin Siivennevan ja Valkealamminnevan alueille. Alueen erämaahenkinen tunnelma muuttuu merkittävästi voimaloiden tulon myötä. Osa voimaloista näkyy todella hallitsevina lyhyestä välimatkasta johtuen. Maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat koko tuulivoimapuiston osalta merkittävät, joskin Isokortenevan voimaloiden osalta kohtalaiset. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, ettei alueella todennäköisestikään oleskella kovin usein. Virkistykseen aluetta oletettavasti käytetään. KANGASKYLÄ-KINNULA Kangaskylän pelloilta ja niiden kautta kulkevilta pikkuteiltä on näköyhteys voimaloille. Enimmillään näkyy voimalaa. Lähimpään voimalaan on pellon reunasta matkaa noin 2,7 kilometriä. Lähimmät voimalat sijoittuvat arvoalueen pohjoispuolelle, valtaosa tosin huomattavasti tätä kauemmaksi. Arvoalueen kaut- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 102

108 ta kulkevalle maantielle voimalat eivät juuri näy. Kohdassa, jossa maantie kulkee lähellä peltoa ja tieltä on pellon yli näkymä pohjoiseen, osa voimaloista näkyy. Vaikutukset ovat pitkähköstä etäisyydestä (valtaosa voimaloista) johtuen kohtalaiset. PIENI MAISEMA-ALUE LÄHELLÄ JÄÄJOKEA Luonnosvaiheen näkymäanalyysin mukaan näkyvyyttä on yli 30 voimalalle. Ilmakuvan mukaan kohteen lähellä on kasvillisuussaareke, joka estää osin näkymiä voimaloiden suuntaan. Etäisyyttä lähimmille voimaloille on runsaat neljä kilometriä. Vaikutukset ovat kohtalaiset. SYRIN KYLÄMAISEMA Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy arvoalueen luoteispuoliskolle 1 10 kappaletta Hittisennevan osayleiskaava-alueelta. Etäisyyttä Iso Kortenevan lähimpiin voimaloihin kertyy noin 19 kilometriä. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. KUIVAJÄRVI Näkymäanalyysin mukaan Kuivajärveltä ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille eikä vaikutuksia näin ollen synny. MAISEMA-ALUE HAKKARANIEMESSÄ Näkymäanalyysin mukaan Hakkaraniemen maisema-alueelta ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille eikä vaikutuksia näin ollen synny. PERHON JÄRVIMAISEMA Osa voimaloista näkynee järven etelä- ja lounaisosaan. Etäisyyttä on noin 16,5 kilometriä lähimpiin Iso Kortenevan voimaloihin, eivätkä voimalat erotu kovin selvästi taustastaan. Pimeään aikaan vaikutukset lienevät suurimmat lentoestevaloista johtuen. Kaiken kaikkiaan vaikutukset jäävät vähäisiksi. LESTIJOEN KULTTUURIMAISEMA Joitakin läntisimpiä voimaloita Hittisennevan osa-alueelta (osa-alue 1) saattaa näkyä kulttuurimaisema-alueen kaakkoisosaan. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi kasvillisuuden taakse piiloon. Lähimmälle voimalalle on matkaa noin 24 kilometriä kulttuurimaisema-alueen reunalta. Vaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 103

109 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET REISJÄRVEN KESKIKYLÄ-KANGASKYLÄ vajaan seitsemän kilometrin päähän lähimmästä voi- malasta. Näkymäanalyysinn mukaan osa voimaloista näkyyy suurelle osalle arvo- aluetta. Alueelta tehdyn valokuvasovitteen (kuva 51) mukaan voimalat peittyvät suurimmaksi osaksi kasvillisuuden taakse piiloon. Valokuvasovitteessa etäisyyttä lähimpään näkyvään voimalaan on noin 10 kilometriä eikää voimalatornien huip- pujakaan juuri näy. Lehdettömään aikaan näkyvyys on todennäköisesti hieman parempi. Arvoalueen eteläkärjessä näkyvyys saattaa olla jonkin verran parempi mutta voimaloitaa ei näy kerralla kuin vajaa kymmenen. Vaikutukset ovat suhteel- lisen vähäiset etäisyydestä Alue sijoittuu lähimmillään johtuen. MUURASJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT Suurella todennäköisyydellä osa voimaloista näkyy kulttuurimaisema-aluetta hal- näkymiä ja toisinaan etäisyys metsän reunaan on o liian lyhyt. Ainakinn noin 15 ki- kovalle tielle paikka paikoin. Kasvillisuussaarekkeiden kasvillisuus sulkee monesti lometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta pitäisi muodostua näköyhteys. Etäi- Haitalliset maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. syyttä on sen verran paljon (yli 14 km), että voimalat sulautuvat taustaansa VALTAKUNNALLISESTI RISTÖT MERKITTÄVÄT RAKENNETUTT Ä- KULTTUURIYMPÄ HALSUAN KIRKKOTIE JA KIRKONSEUTU Etäisyyttä lähimmälle voimalalle on yli 30 kilometriä. Mikäli näköyhteys osaan voimaloista syntyisikin, vaikutukset jäävät vähäisiksi VAIKUTUKSET MUINAISJ JÄÄNNÖKSIIN Tuulivoimapuistohankkeen muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät erityisesti rakentamisvaiheeseen ja sen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muu- toksiin ympäristössä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissaa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Louhinnan osalta haittoja syntyy lähinnä tilanteessa, jossa muinaismuisto jää louhittavalle alueelle tai sen vaiku- tusalueelle. Vaikutuksen merkittävyys riippuu muun muassa vaikutuksen toteu- tumisen todennäköisyydestä sekä kohteen merkittävyydestä. Negatiivisia vaiku- tuksia voidaan vähentää merkitsemällä kohteet maastoon rakentamisajankohdan ajaksi esimerkiksi merkkinauhoin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 104

110 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13.7 VAIKUTUKSET MAAPERÄ ÄÄN JA VESISTÖIHIN MAA-- JA KALLIOPERÄ RAKENTAMISENN AIKAISETT VAIKUTUKSET Rakentamisalueiden toteuttaminen vaatii maa-ainesten poistoa, läjitystä ja mas- sanvaihtoa uuden tiestön ja voimalapaikkojen kohdalla. k Erityisesti kaava-aluee en paksujen turvekerrosten alueille sijoittuvien voimaloiden ja teiden rakentaminen voi vaatia suuria massanvaihtoja. Voimajohtoreitillä tehdään maanrakennustöitä voimajohtopylväiden pystyttämisessä, mutta vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja vähäisiä. Tuulivoimapuiston tai voimajohtoreittien alueellee ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueitaa (Oiva ympäristö-y ja paikkatietopalvelu, 2014) ), joten hankkeella ei ole niihin vaikutuksia. Maa-ainestenotto- ja louhintatoiminnan maa- jaa kallioperävaikutukset ilmenevät louhittavalla alueella maiseman muutoksena, kun maa- ja kallioperää poistetaan alueelta. Vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat vain louhoksen alueelle. Vä- häisessä määrin pintamaitaa poistetaan myös louhittavan alueen ympäristöstä. Kallioperän osalta vaikutuss on palautumaton, mutta maaperän osaltaa vaikutuksia vähentää luiskien loivennuksen yhteydessä tapahtuva maaperän osittainen pa- lauttaminen alueelle. Louhintatoiminnan maa- jaa kallioperään kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Ne ovat paikallisia, osittain palautuviaa ja kohdistuvat suppealle alueelle. Lestijärven osayleiskaavassa esitettävät luontoon liittyvät kaavan vaikutusten arvioinnit perustuvat tuulivoimahankkeen YVA-selostuksessa esitettyyn vaiku- tusten arviointiin, joka on laadittu yksityiskohtaisempana hankkeen YVA- selostukseen sekä sen liitteisiin. TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSETT Tuulipuiston toiminnan aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperälle arvioidaan ko- konaisuutena hyvin vähäiseksi. Hankkeen toiminnan aikana käsitellään voimaloi- den huoltojen yhteydessä todennäköisesti koneistojen öljyjä sekä muita kemi- tumisriskiä. Hanke rajoittaa toiminnan aikana maa- ja kallioperän hyödynnettä- vyyttä tieverkoston ja sähkönsiirtoreitin alueella sekä tuulivoimaloiden välittö- mässää läheisyydessä. kaaleja. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne aiheuta maaperän pilaan- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 105

111 PINTAVESISTÖT Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ilmenevät ainoastaan hankkeen rakentamisaikana voimalapaikkojen ja tiestön rakentamisen sekä voimalinja-alueen raivauksen ja pylväiden perustamisen kautta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Kiintoaineskuormitusta voi lisätä myös perustuksiin käytettävä kiviaines. Vesien laadun heikkeneminen näkyy veden sameutena ja humuspitoisuuden kasvuna. Osayleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevia, mahdollisille vesistövaikutuksille herkkiä kohteita edustavat muutamat metsälammet sekä Lestijärveen laskeva Lehtosenjoki. Tuulivoimapuistojen rakentamisen aikana ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat haitallisessa määrin liueta maaperään ja joutua valunnan kautta vesistöihin. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat tyypillisesti metsäojitettujen alueiden ulkopuolella. Tämä ehkäisee osaltaan rakentamisenaikaisen kiintoainekuormituksen kulkeutumista vesistöihin. VOIMALOIDEN VAIKUTUKSET PINTAVESILLE Kuva 56. Voimaloiden sijoittuminen valuma-alueille luonnosvaiheen vaihtoehdossa VE2. Sijoittelu on verrannollinen ehdotusvaiheeseen, voimaloita tosin on 9 kpl vähemmän, erityisesti Lehtosenjoen alueella. Tuulivoimaloiden rakentaminen voi aiheuttaa valuma-aluemuutoksia 30:lla koko osayleiskaava-alueelle määritetyllä pienvaluma-alueella ja 13:lla suoraan Lehtosenjokeen laskevalla pienvaluma-alueella. Tuulivoimaloiden tuomat valumaaluemuutokset ovat mahdollisia 3. jakovaiheen valuma-alueilla , , FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 106

112 51.052, , , , sekä Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on hyvin lyhytaikainen, minkä vuoksi vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Tierakentaminen voi myös vaikuttaa vesien laatuun. Teiden rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet ovat varsin pieniä ja rakentaminen kestää enimmillään 1 2 viikkoa. Tästä johtuen teiden rakentamisesta pintavesiin johtuva mahdollinen haitta on lyhytaikainen, mutta se voi osaltaan lisätä kiintoaines- ja humuskuormitusta. Alueilla, joilla rakennettava tai kunnostettava tie ylittää olemassa olevan ojan, puron tai joen, tai tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu ojan välittömään läheisyyteen, voi syntyä väliaikaisia tukoksia uomiin ja paikallisia muutoksia veden virtaukseen maansiirtotöiden aikana. Erityisesti Lehtosenjoen ylittävien ja Saarinen-järven läheisyyteen sijoittuvien teiden osalta tulee huolehtia siitä, että vesistöihin kohdistuvat tuulivoimarakentamisen aiheuttamat vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. MAA-AINESTENOTON VAIKUTUKSET PINTAVESILLE Ensisijaisesti louhittava alue sijaitsee Lestijärven alueen (51.04) osa-alueella Louhittavalla alueella ei sijaitse pintavesistöjä. Lähin pintavesistö, Jokinevanpuro, sijaitsee lähimmillään noin 140 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta lounaaseen. Louhittavien kalliomäkien ympärillä ja niiden välisessä painanteessa sijaitsee ojauomia. Paikallisesti valumavesien virtaukset ojauomiin voivat vähentyä louhintatoiminnan seurauksena, kun alueella olevat kalliomäet poistuvat ja tilalle tulevat nykyistä maanpintaa pohjatasoltaan alemmas sijoittuvat avolouhokset. Valumavesien määrällinen muutos tulee olemaan melko vähäinen, sillä valumat ovat nykyiselläänkin suhteellisen vähäisiä johtuen alueen kasvipeitteisyydestä ja sen vettä pidättävästä vaikutuksesta. Louhinnan toiminnanaikaiset vaikutukset pintavesille ovat suhteellisen lyhytkestoisia (noin kolme vuotta). Toiminnan aikaiset vaikutukset jakautuvat louhinnan aikana louhinnan etenemisestä riippuen. Louhintatoiminnan ollessa nykyistä maanpintaa ylemmillä tasoilla valumat louhittavien kalliomäkien läheisiin ojiin voivat lisääntyä, kun kasvipeite ja pintamaat alueelta poistetaan. Näiden valumavesien mukana ojiin kulkeutuu myös nykyistä enemmän kiintoainesta. Louhinnassa syntyvä kiintoaines kuormittaa ojia paikallisesti, lyhytkestoisesti ja satunnaisesti. Kuormitus riippuu louhinnan etenemisen lisäksi sääolosuhteista ja sadannan voimakkuudesta. Valunnan ja kiintoaineskuormituksen lisääntyminen aiheuttavat lyhytkestoisen paikallisen ojavesistön tilan heikkenemisen, joka palautuu kokonaan tai vähintään osittain valumatilanteen muuttuessa. Louhintatoiminnan edettyä nykyistä maanpintaa syvemmälle, ovat vaikutukset pintavesille samanlaiset kuin louhinnan loputtua: Ojiin virtaavien valumavesien määrä vähenee jonkin verran nykyisestä. Lestijärvi sijaitsee yli 2 km etäisyydellä louhittavasta alueesta pohjoiseen. Pintavesien virtaussuunta louhittavilta alueilta on länteen Jokinevanpuroa kohti. Lou- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 107

113 hinnan pintavesivaikutukset ovat paikallisia ja lyhytkestoisia, eivätkä ne ulotu Lestijärveen saakka. Louhintatoiminnan pintavesivaikutukset ovat vähäiset. Ensisijaisesti louhittava alue sijaitsee Iso Kortenevan osa-alueella. Louhinnasta muilla voimassaolevien ottolupien alueilla ei ole olemassa päätöksiä tai suunnitelmia tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyen POHJAVEDET RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheutuvat riskit alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin haitallisten kemikaalien vuotoihin, esimerkiksi kuljetus- ja rakennuskalustosta tai työmaan polttoainesäiliöistä. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla eikä hankkeen katsota siten lisäävän tätä riskiä merkittävästi. Lisäksi osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä luode-kaakko suunnassa kulkevalle pohjavesimuodostumalle sijoittuu Lestijärventie (kantatie 58), joten alueella on jo nykyisin runsaasti ajoneuvoliikennettä. Tuulivoimalayksiköiden läheisyydessä käsitellään pieniä määriä koneistojen huoltoon tarkoitettuja öljyjä tai muita kemikaaleja, mutta määrät ovat todennäköisesti niin pieniä, että toiminta ei aiheuta merkittävää pohjavesien pilaantumisriskiä. VOIMALOIDEN VAIKUTUKSET POHJAVESILLE Haitallisten aineiden ohella tuulivoimapuiston maarakennustyöt, kuten voimaloiden perustaminen ja tuulipuiston sisäisten maakaapelien rakentaminen, voivat vaikuttaa paikallisesti pohjaveden muodostumis- ja kulkeutumisolosuhteisiin maaperässä erityisesti perustettaessa tuulivoimaloita maanvaraisesti tai paalujen varaan. Kallionvaraisen perustamisen vaikutukset pohjavesioloille ovat vähäiset. Tuulivoimaloiden perustaminen voi vaatia pohjavedenalentamista, jotta saavutetaan rakennusteknisesti järkevä anturakoko ja perustamissyvyys. Haitallisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys ja merkittävyys riippuvat siitä, miten lähellä pohjavedenpinta on maan tasoa ja siitä, onko pohjavesi paineellista vai ei. Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu vallitsevista pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Voimaloiden perustamiseen liittyvä kaivutyö ja huoltoteiden rakentaminen voi heikentää pohjaveden laatua tilapäisesti. Veden laadun heikkeneminen ilmenee pohjaveden sameutena ja mahdollisesti humuspitoisuuden kasvuna. Tuulivoimapuiston kummassakaan toteutusvaihtoehdossa pohjavesialueille ei sijoitu tuulivoimaloita, joten suoria vaikutuksia pohjavesialueelle ei ole. Teoreettisesti myös pohjavesialueen lähellä sijaitsevat voimalat aiheuttavat riskin pohjavesialueiden vedenlaadulle, jos esimerkiksi öljypäästötilanteessa öljy kulkeutuu ojia pitkin pohjavesialueelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 108

114 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON TIESTÖN VAIKUTUKSET POHJAVESILLE TOIMINNAN JA TOIMINNAN LOPETTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tienrakentaminen voi vaikuttaa pohjaveden laatuun tilapäisesti. Veden laadun heikkeneminen ilmenee tällöin pohjaveden sameutena ja mahdollisesti humus- pitoisuuden kasvuna. Teiden rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet ovat varsin pieniä ja rakentaminen kestää enimmillään 1-2 viikkoa. Edellä mainittujen seik- kojen perusteella voidaan todeta, että pohjavesiin kohdistuva mahdollinen haitta on lyhytaikainenn eikä pohjaveden kirkastuttua jää j pysyvää haittaa. Tiestön vai- kutuksia pohjavesialueisiin voidaan pitää merkittävyydeltään vähäisinä. Tuulivoimaloiden käyttö pohjavesialueilla ei sellaisenaan vaikuta pohjavesiolo o- pohjavedelle liittyvät lähinnä mahdollisiin kemikaalivuotoihin, esimerkiksi huolto-, kuljetus- ja purkukalustosta, työmaan poltto-ainesäiliöistää tai voimaloista. suhteisiin. Toiminnan aikaiset ja toiminnan lopettamisenn aikaiset riskit r alueen 13.8 VAIKUTUKSET KASVILLI ISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN YLEISET KASVILLISUUSVAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston voimalapaikat ja pääosa huoltotiestöstä sijoittuvat vahvasti metsätalouskäytössä oleville alueille. Alueiden suot ja soistumat on pääasiassa ojitettu niiden kuivattamiseksi metsätalousmaaksi. Näin ollen rakentaminen koh- distuuu pääasiassa jo ennestään muokatuille alueille, missää vaikutukset eivät ole niin merkittäviä kuin luonnontilaisilla alueilla rakennettaessa. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta raivataan rakennus- ja asennustöitä varten puusto noin hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia huoltoteitä varten puusto pois- tetaan teiden rakentamisalueilta tien molemminn puolin, jaa myös parannettavien teiden alueella puustoa joudutaan poistamaan. Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avoimemman kasvupaikan la- jistoksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin sopeutu- nutta lajistoa. Tältä osin vaikutukset tavanomaiselle metsälajistollee arvioidaan vähäiseksi, sillä alueille sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on yleisesti hyvin reunavaikutteista alueiden runsaiden kasvatus- ja j päätehakkuiden vuoksi. Vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulipuistojen toiminta-ajan. Ne arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jää- vän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen vähäinen suhteessa koko rajattuun kaava-alueeseen. Lisäksi vaikutukset kohdistuvat pääasiassa karuihin ja alueelli- sesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin, joiden edusta- vuuteen metsätalous on vaikuttanut jo hyvin pitkään. Kasvillisuusvaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain j määrin pysyviä, sillä toi- minnan loputtua, maisemoinnin jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin pa- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 109

115 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON laudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa ( podsoli- ja turvemaan poisto, soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa (tiepenkereet). Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kuitenkin ke- hittyä kohti lähialueiden kasvupaikkatyyppiä edustavaan suuntaan.. Alueet pa- lautuvat ennen pitkää tavanomaisiksi metsätalousalueiksi tai niille suunnitellaan muuta maankäyttöä VAIKUTUKSET ARVOKKAILLE LUONTOKOHTEILLE Iso Kortenevan osayleiskaavassa osoitetut voimaloiden rakennuspaikat sijoittu- vat kaikki luontokohteiksi rajattujen alueiden ulkopuolelleu e, tavanomaisten talo- usmetsien alueille.. Luontokohteina rajatut alueet voimaloiden rakennuspaikoiksi varattujen tv-alueiden sekä huoltotielinjausten (uusi tai parannettava) ulkopuo- lelle. Siten alueelle sijoittuvien luontotyyppien olosuhteille o ei arvioidaa aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Suoluontokohteille kohdistuvat vaikutuksett voivat olla lähinnä hydrologiaa muuttavia. Alueen arvokkaat suoluontokohteet, etenkin ete- läosan Ison-Vihtasen neva, ovat ennestään laiteiltaan ojitettuja ja mahdollinen rakentaminen sijoittuisi kohtalaisen etäälle. Voimala nro 45 sijoittuu luontokohteeksi rajatun Kalliolamminnevan länsiosan suolaiteeseen. Voimalan rakentamisella suon valuma-aluev een kivennäismaakan- kaalle saattaa olla lievää, suon vesitasapainoa heikentävää vaikutusta. Vaikutus kohdistuu kuitenkin karuunn ja edustavuudeltaan luonnontilaisen kaltaiseen sekä alueellisesti yleiseen suoluontokohteeseen VAIKUTUKSET LINNUSTO OON Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukui- sena pesivistä lintulajeista,, minkä vuoksi tuulivoimapuistonn rakennustoimien vai- alueella pesivistä lajeista lukeutuu varpuslintuihin, joihin tuulivoimapuistojen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset ovat useimpien tutkimusten mukaan ol- kutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanomaiseen lajistoon. Valtaosa leet varsin vähäisiä. Suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset eri lintulajeihin ja niidenn elinympäristöön jäävät vähäisiksi, koska tuulivoimaloiden ja niiden huolto- tiestön alueelta raivattavan elinympäristön pinta-ala on melko pieni suhteessa osayleiskaava-alueen kokonaispinta-alaan. merkittäviä elinympäristöjä kutenn yhtenäisiä ja laajoja, varttuneen tai vanhan metsän alueitaa tai luonnontilaisia tai sen kaltaisia metsä- alueita vaan alueet ovat joo ennestään hyvin pirstoutuneita. Kaava-alueella ylei- senä ja runsaslukuisena pesivien lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä alueen ulkopuolelle,, jos niidenn elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtai- nen häiriönsietokynnys ylittyy. Elinympäristöjenn muutosten kohdalla tuulivoima- rakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiinn linnustovaikutuksiin, joihin alueella elävä linnusto yleensä tottuu ja j sopeutuuu ajan myötä. Lestijärven tuulivoimahankkeen vaiku- Kaava-alueelle ei sijoitu lainkaan metsälinnuston kannalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 110

116 tukset alueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen. Rakentamisesta ja voimalayksiköiden perustamisesta sekä teiden rakentamisesta aiheutuva melu voi kuulua huomattavasti laajemmallekin alueelle. Osayleiskaava-alue sijoittuu hiljaiselle erämaa-alueelle, jossa ei käytännössä ole olemassa merkittäviä melun ja häiriön lähteitä metsätalouskoneita ja metsäteillä tapahtuvaa liikennettä lukuun ottamatta. Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana alueella liikkuvien ihmisten ja työkoneiden määrä on korkea, minkä lisäksi rakentamistoimista aiheutuu melua, joka kantautuu ympäristöön. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön haittavaikutukset ulottuvat elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole todettu merkittävästi alentuneen häiriön tai melun vuoksi tuulivoimaloiden läheisyydessä. Pesivään linnustoon kohdistuvat häiriövaikutukset lievenevät useimmissa tapauksissa jo metrin etäisyydellä voimalalasta, mutta esimerkiksi joidenkin pesivien kahlaajien kohdalla häiriövaikutukset ovat ulottuneet metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Lestijärven tuulivoimahankkeesta aiheutuvan melun ja muun häiriön vaikutukset lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan pääosin vähäisiksi. Ruotsissa on tutkittu muuttavien lintujen käyttäytymistä Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla. Havaintojen perusteella muuttavat linnut väistivät selvästi tuulivoimaloita, ja rakentamisen jälkeisinä vuosina keskimäärin vain noin 3 % havaituista linnuista lensi tuulivoimapuiston läpi. Iin ja Simon alueella suoritetuissa seurantatutkimuksissa on todettu, että hyvissä havainnointiolosuhteissa valtaosa alueella havaituista linnuista on selvästi kiertänyt tuulivoimaloita, ja vain pieni osa linnuista lentää tuulivoimapuistojen läpi. Tämä tukee vahvasti muualla maailmassa tehtyjä selvityksiä. Tuoreimman tiedon perusteella selkeästi suurin osa linnuista kiertää tuulivoimapuistoja ja väistää tuulivoimaloita, ja vain 1 2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Tuulivoimapuistojen kiertäminen vähentää lintujen riskiä törmätä niihin, koska linnut eivät päädy voimaloiden läheisyyteen. Lintujen kyvyssä väistää tuulivoimaloita on aluekohtaisia ja lajikohtaisia eroja, ja esimerkiksi sää vaikuttaa voimakkaasti lintujen kykyyn havaita tuulivoimaloita. Lestijärven tuulivoimapuisto muodostaa kokonaisuudessaan lintujen muuttosuuntaa vasten noin 15 kilometriä leveän esteen. Hankkeen yhteydessä suoritettujen muutontarkkailujen aikana todettu lintujen muutto oli kuitenkin vähäistä ja hajanaista, joten tuulivoimapuiston ei arvioida muodostavan merkittävää estettä lintujen muuttoreiteille hankkeen laajuudesta huolimatta. Muuttolintuja merkittävämpää laajan esteen muodostuminen voi olla alueen paikalliselle linnustolle, niiden vakiintuneille lentoreiteille ja saalistus- sekä yöpymislennoille. Tuulivoimapuiston muodolla ja yksittäisten voimaloiden sijainnilla on merkittävä vaikutus muuttavien ja paikallisten lintujen kykyyn väistää tuulivoimaloita ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 111

117 välttää törmäyksiä. Laajempien tuulivoimapuistojen kohdalla alue tulisi suunnitella niin tiiviiksi, että linnuilla ei olisi mahdollisuutta lentää tuulivoimapuiston sisäosiin ja joutua yksittäisten voimaloiden väliin, vaan niiden olisi helpompi kiertää koko alue. Myös yksittäisten, muusta tuulivoimapuistosta irrallaan olevien, voimaloiden ja voimalaryhmien suunnittelua tulisi välttää. Lisäksi erilaisia käytäviä ja suppiloita, jotka ohjaavat lintuja tuulivoimapuiston sisään tulisi välttää. Suurin osa kaava-alueella tai sen lähiympäristössä pesivistä linnuista liikkuu pesimäaikana vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi todellinen riski törmätä tuulivoimaloihin. Alueen suojelullisesti arvokkaista lajeista tuulivoimapuiston törmäysvaikutuksille herkiksi arvioidaan mm. alueella mahdollisesti pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut, metsäkanalinnut, avoimilla soilla ja järvien sekä lampien rantaluhdilla pesivät kahlaajat sekä kurki, metsähanhi ja laulujoutsen. Useiden petolintulajien sekä joidenkin kahlaajien osalta törmäyksille riskialttein aika on kevään soidinkausi, jolloin linnut liikkuvat aktiivisesti soidintaen törmäyskorkeudella pesäpaikkansa ympäristössä. Ruotsalaisen kirjallisuusyhteenvedon mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivoimaloihin tapahtuisi yksi törmäys vuodessa voimalaa kohden. Esitetty lukuarvo koskee kaikkea alueella läpi vuoden tapahtuvaa lintujen liikehdintää. Yleisesti on arvioitu, että suurin osa tuulivoimapuistoihin törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälintuja, jotka liikkuvat tuulivoimaloiden läheisyydessä pidemmän aikaa kuin esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa alueen kautta kulkevat muuttolinnut. On todennäköistä, että suurin osa tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälajeja, joille törmäyskuolleisuuden kasvulla ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia. Myös joitain suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivoimaloihin vuosittain, mutta törmäykset arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi eikä niillä ole todennäköisesti vaikutusta lajien pesimäkantaan tai populaatioiden elinvoimaisuuteen. Joidenkin suurten petolintujen mahdollisilla törmäyksillä voi olla vaikutusta lajien pesimäkantaan alueellisesti, mutta valtakunnallisesti vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Lestijärven tuulivoimapuiston kaava-alueelle sekä sen ympäristöön sijoittuu luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä tunnistettuja linnustollisesti arvokkaita kohteita. YVA-menettelyn jälkeen ja kaavoituksen yhteydessä tuulivoimaloita on siirretty lieventävänä toimenpiteenä kauemmas linnustollisesti arvokkaiden kohteiden reunalta siten, että pääsääntöisesti lähimpien tuulivoimaloiden ja linnustollisesti arvokkaiden kohteiden väliin jää noin 500 metriä leveä suojavyöhyke. Alueen linnustollisesti merkittävin kohde, Tervanen, jää Kosolankankaan ja Iso- Kortenevan osayleiskaava-alueiden väliin. Tervasen ja Lestijärven väliin sijoittuu tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarkoitettu 110 kv -voimalinja, joka metsänrajan yläpuolisena rakenteena muodostaa linnuille riskin törmätä ilmajohtoon. Kosolankankaan ja Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueiden välisellä alueella ilmajohto olisi syytä toteuttaa maakaapelilla tai merkitä lintujen törmäyksiä vähentävillä huomiopalloilla ja/tai -laatoilla. Tervasen ja Saarisen väliin ei sijoitu tuulivoimaloita, joka mahdollistaa lintujen vapaan liikkumisen linnustollisesti arvokkaiden kohteiden välillä. Muusta kokonaisuudesta irralliset tuulivoimalat ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 112

118 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON haitallisia lintujen liikkumisen kannalta, ja voimaloiden rakentaminen heikentää lintujen liikkumismahdollisuuksia linnustollisesti arvokkaiden kohteiden välillä se- kä niiden lähiympäristössä. Iso-Kortenevan osayleiskaava-alueen kaakkoisosa an muusta alueestaa irrallinen sakara (tuulivoimalat nro 61 63, 101) heikentää lintu- jen liikkumista Iso-Kortenevan osa-alueen kohteiden (mm. Pikku-Vihtanen, Ison-Vihtasen neva) välillä. itä-- ja kaakkoispuolelle sijoittuvien linnustollisesti arvokkaidenn VAIKUTUKSET ELÄIMIST TÖÖN VAI IKUTUKSETT NISÄKÄSLAJISTOON Maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnää elinympäristön muu- toksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Voimakkaan metsätalouden alueilla elävät eläimet ovat todennäköisesti jollain tapaa jo tottuneet elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja elinympä- ristön pirstoutumiseen. Tutkimusten mukaan valtaosa eläimistä pystyy hyödyn- tämään niiden elinympäristössä tapahtuvia ja ihmisen aiheuttamiaa muutoksia (Helldin ym. 2012). Esimerkiksi Simossa ja Iissä rakennettujen tuulivoimaloiden lähiympäristössää on havaittu merkkejä porojen, hirvien ja metsäkauriiden liik- kumisesta alueella (FCG 2013). Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistojen ja niiden oheisrakenteidenn rakentamisen elinympäristöä muuttava vaikutus arvioidaan vä- häisemmäksi kuin esimerkiksi metsätalouden vaikutukset laajemmin eläinten elinympäristöön.. Toisaaltaa tuulipuistorakentamisen aiheuttama pirstoutuminen entisestään lisäää metsätalouden aiheuttamia elinympärise stövaikutuksia eläimis- tölle. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen ja huoltoteiden laiteille sekä voimajohtorei- teille kasvava lehtipuuvesaikko luo elinympäris stöjä ja tarjoaa ruokailumahdolli- sääntymisen myötä mahdollisesti runsastuvat pikkujyrsijäp kannat saattavat aihe- uttaa muutoksia myös niitää ravintona käyttäviin pienpetoihin. Rakentamistoimista kantautuva melu ja muu häiriö ajoittuuu melko lyhyelle ajalle, jonka jälkeen melua ja häiriötä aiheuttavat työvaiheet vähenevät merkittäväst ti. suuksia mm. hirvi- ja jäniseläimille sekä pikkujyrsijöille. Avoimien alueiden li- Rakennustoimienn vaikutukset alueen tavanomaiselle lajistolle arvioidaan vähäi- kentamisalueiden ulkopuolelle, jos melun ja häiriön määrää ylittää niiden sietora- jan. seksi, ja herkemmän lajiston on ainakin jossain määrin mahdollistaa siirtyä ra- Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset alueenn nisäkäslajistoon arvi- sista johtuu hankkeen laajuudesta ja lisääntyvästä tiestöstä, joka saattaa aihe- uttaa metsäautotieliikenteen lisääntymistä. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimis- liikkeen aiheuttaman melunn ja valon välkkeen ei arvioida kantautuvat kovin kau- as, eikä niiden arvioida vaikuttavan metsäisillä alueilla elävien eläinten elin- olosuhteisiin kovinkaan paljon. Peruseläinlajistonn arvioidaan ennen pitkään tottuoidaan kokonaisuutena korkeintaan kohtalaiseksi. Arvio kohtalaisista vaikutuk- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 113

119 van voimaloiden aiheuttamiin häiriöihin ja olemassa oloon, kuten ne tottuvat myös mm. tie- ja raideliikenteeseen sekä metsäkoneisiin HANKKEEN VAIKUTUKSET SUOJELULLISESTI ARVOKKAASEEN LAJISTOON Tuulivoimapuiston vaikutukset alueella mahdollisesti esiintyvälle saukolle arvioidaan vähäisiksi, sillä vaikutukset alueen vesistöihin jäävät vähäisiksi. Osayleiskaava-alueella ei todennettu liito-oravan esiintymistä. Lestijärven kunnan alueella esiintyvien suurpetojen elinalueet ovat laajoja, ja suunniteltu tuulivoimapuisto kattaa vain osan niiden elinpiirien kokonaislaajuudesta. Tuulivoimapuisto muuttaa suurelta osin erämaisen alueen elinympäristöjä ja luonnetta ihmistoiminnan alaiseksi alueeksi, joka aiheuttaa jossain määrin häiriötä ja saattaa myös karkottaa arimpia suurpetoja alueelta. Merkittävimmät häiriövaikutukset rajoittuvat kuitenkin hankkeen rakentamisen ajalle. Suurpetoja tulee todennäköisesti esiintymään alueella myös tulevaisuudessa, kun niiden ravinnoksi sopivaa eläimistöä kuten hirviä ja metsäpeuraa esiintyy alueella jatkossakin. Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet sekä laaja Salamajärven suojelualuekokonaisuus ylläpitää vahvoja suurpetokantoja myös suojelualueiden ulkopuolella. Tuulivoimahankkeen häiriövaikutukset eri suurpetolajien osalta merkittäville suojelualueille tulee pyrkiä minimoimaan. Tuulivoimapuiston ja sen sähkönsiirron rakentamisella ei arvioida olevan välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon esiintymiseen alueella, koska rakentaminen ei vaikuta merkittävästi alueen vesistöihin ja muihin kosteikoihin. Lisäksi merkittävät kosteikot on rajattu luotokohteiksi ja niille aiheutuvat hydrologiset vaikutukset tulee minimoida hankesuunnittelussa. Metsäpeuran elinalueet vaihtelevat vuodenajan mukaan. Hankkeen rakentumisen myötä ja niiden käytön aikana häiriövaikutuksia saattaa kohdistua peurojen vasomisalueille, joten laajempien rehevien suoalueiden säästyminen häiriövaikutukselta olisi peurakannan vasomisalueiden ja laidunkierron kannalta tärkeää. Alueelle sijoittuvista soista Tuliniemenneva, Veteläneva, Iso-Vihtasenneva sekä Siivennevan Natura-alueen osa ovat kohteita, joilla on merkitystä metsäpeuran kesälaitumina. On mahdollista, että peurat tottuvat käyttämään osia suoalueista, niiden läheisyyteen sijoittuvista tuulivoimaloista huolimatta. Edustavien suoalueiden lähimpien voimaloiden sijaintia tulee harkita, jotta häiriövaikutus metsäpeuran potentiaalisille vasomis- ja kesälaitumille jää mahdollisimman vähäiseksi. Suunnitellulla tuulivoimapuistohankkeella ei arvioitu olevan merkittäviä populaatiotason vaikutuksia eri lepakkolajien säilyvyyteen alueella, koska kaava-alueen metsätalouden muokkaamilla metsäalueilla lepakkotiheydet ovat selvitysten perusteella melko alhaisia eikä lepakoille tärkeitä ruokailualueita todettu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 114

120 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON NAT TURA-ARVIOINTI Hankkeen YVA-menettelyssä on laadittu erillinen luonnonsuojelulain 65 :n mu- kainenn Natura-arviointi, josta on erillisraportti (FCG( Suunnittelu ja tekniikka t Oy 2014) ). Natura-arvioinnin tarkemmat tulokset ja niiden huomioiminenn käsitellään kaavaehdotuksessa. Arvioinnin mukaan Natura-alueita lähimpien voimalapaik k- kojen sijaintia tulee tarkentaa soiden lähivaluma-alueiden olosuhteiden kannalta. Lisäksi häiriövaikutusta Natura-alueiden suojeluperusteissa mainitulle lajistolle tulee vähentää laajojen avosoiden laiteilla sijaitsevien voimaloiden sijaintia tar- kentamalla. Yhteysviranomaisen antama lausunto hankkeenn Natura-arvioinnista vana. on laaditta MELUVAIKUTUKSET MEL LUN KOKEMINEN Tuulivoimapuistoo aiheuttaaa muutoksia tuulipuiston alueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Tuulivoimalaitoksien tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttä ä- vänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttis ia desibelirajoja, vaan melunn kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänenn on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan v melun. Vaurioita kuu- lossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 db. PitkäaikaineP en altistumien riittävän voimakkaalle melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- jaa keskittymishäiriöitä. VAIKUTUKSET NATURA-N -ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva( a humina ) syntyy lavan aerodynamiikasta, sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilmaa synnyttää uuden äänen. Ääntä aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyyy yleensä la- pojen huminan alle. Voimaloiden melu voi sisältää myös pienitaajuista, impulssi- maista, kapeakaistaista taii merkityksellisesti sykkivää ääntä, mikä lisää sen häi- livoimalaitoksen lavan aiheuttama ääni.voimalat toimivat vain osan ajastaan ni- ritsevyyttä. Hyvin lähellä voimalaitoksia voidaann äänestä erottaa yksittäisen tuu- mellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimaloiden äänien leviäminen ympäristöö ön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä sen nopeudesta ja lämpötilasta eri korkeuk- silla. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimalaitoksen suunnasta, vastatuuleen ääni on paljonn heikompi. Ääni ja ää- nenvoimakkuus vaihtelevat melulle altistuvassa kohteessa merkittävästi myös sääolojen mukaan. Äänten kuuluvuuden kannalta olennaista on myös taustame- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 115

121 lun taso. Taustaääniä aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina). Taulukko 6. Äänenpainetasot eri äänilähteille mikropascaleina (μpa ) ja desibeleinä (db). Äänenpaine, μpa Tyypillinen äänilähde Äänenpaine-taso, db Suihkumoottori Rock-konsertti Suuri teollisuusmoottori Yleistä toimistomelua Toimistohuone Hiljainen luontoalue Erittäin hiljainen huone Kuulokynnys MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Ympäristöministeriö on huhtikuussa 2012 julkaissut tuulivoimarakentamista koskevan suunnitteluohjeen, jossa on annettu tuulivoima-rakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on havainnollistettu niin sanotun leviämiskartan avulla. Leviämiskartta osoittaa melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Taulukko 7. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot. Terssin keskitaajuus, Hz , Painottamaton keskiäänitaso sisällä, L eq, 1h, db FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 116

122 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Kuva 57. Mallikuva teoreettisesta melumallinn uksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla).( Kuva 58. Ympäristöministeriön (4/2012) tuulivoimarakentamista koskevat ul- komelun suunnitteluohjearvot. Vakituisilla asuinrakennuksilla on korkeammat ul- sallittu ulkomelutason ohjearvo on yöllä 40 db (A). Loma-asunnoilla ylin tausta- äänenvoimakkuuden ohjearvojen mukainen äänitason raja on yöllä 35 db komelutason ohjearvot kuin loma-asunnoilla. Asumiseen käytettävillää alueilla ylin (A). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 117

123 TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISEN AIKAINEN MELU Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa TUULIVOIMAPUISTON TOIMINNAN AIKAINEN MELU Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu mallinnettiin YVA-selvitysvaiheessa WindPRO-ohjelmalla. Matalataajuisen melun osalta analyysin laati meluasiantuntija, insinööri Mauno Aho. Mallinnukset ja meluanalyysi tehtiin toukokuussa 2014 Ympäristöministeriön (2/2014, Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) ohjeen mukaisesti. Ympäristöministeriö on ohjeessaan 2/2014 antanut ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason ISO standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Melualuelaskennoissa huomioitiin tuulivoimaloiden kokonaismäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimalan oletettu äänitehotaso. Melumallinnukset on laadittu voimassa olevien ympäristöministeriön ohjeistusten sekä VTT:n uusien suositusten mukaisesti. Ympäristöministeriön ohjeet melun mallintamiselle annettiin ja VTT:n uudet suositukset melumallinnuksesta julkaistiin tutkimusraportissa Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. Mallinnukset tehtiin YVA-selvitysvaiheen vaihtoehdoissa esitetyillä voimalasijoitteluilla. Tuulivoimapuistojen toiminnan aikainen melu mallinnettiin ilman taustamelua. Mallinnuksessa tuulivoimaloiden on oletettu pyörivän jatkuvasti, jolloin äänitaso on sama sekä päivä- että yöaikana. Melun leviäminen ympäristöön on esitetty melualuekartoissa, joissa tuulivoimaloiden keskiäänitasokäyrät on esitetty viiden desibelin välein. Tuulivoimalaitosten välittömässä läheisyydessä keskiäänitaso saattaa kohota noin 50 desibeliin, joka vastaa normaalia ihmispuhetta tai tietokoneen ääntä. Melumallinnusten yksityiskohtaiset tulokset ovat tarkasteltavissa YVA-arvioinnin erillisselvityksistä OSAYLEISKAAVAEHDOTUSTA VARTEN LAADITTU MELUMALLINNUS Erillisraportti, Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiiniryhmä 3 (Numerola Oy 2015), sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 35 tuulivoimalan ryhmän aiheuttamista meluvaikutuksista. Ehdotusvaiheen näkymäanalyysin ovat laatineet Erkki Heikkola, Mika FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 118

124 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy:stä. Raportissa nimetty turbiiniryhmä 3 on Iso Kortenevan osayleiskaa ava-alueella. Kuva 59. A-painotetut äänitasot Iso Kortenevan osayleiskaava-alueella (Nume- rola Oy 2015). Kuva 60. Mallinnusten arvioinnissa sovellettava at ohjearvot Arvioinnit on tehty laskennallisten menetelmie n avulla. Tuulivoimaloiden koko- naismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO laskentastandardin mukaisesti. Tuuli-voimaloidenn aiheuttama melutaso lasketaan turbiinityypin Nordex N MW valmistajan ilmoittamalla maksimi- sessa on käytetty voimaloiden napakorkeutta 144 metriä. Maaston korkeusai- neistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 10 äänitehotasolla 104,5 db(a) sekä ääniteho-tasojen taajuusjakaumalla. Mallinnuk- m. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 119

125 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät alueen rakennusten kohdilla. Melumallinnuksessa noudatetaan ympäristöm ministeriön julkaisemaa mallin- nusohjeistusta. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävätt mallit, nii- melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei den parametrit ja j lähtötiedot sekä tulosten esittämistavat.. Näyttöä turbiinityypin ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan ole huomi- oitu. ohjearvojen alapuolelle kaikkien MATALATAAJUINEN MELU Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusoh h- jeistuksen mukaisesti4. Laskennan lähtötietonaa on käytetty valmistajan ilmoit- tamaaa äänitehotasojen taajuusjakaumaa 1/3-oktaaveittain taajuuksille Hz. Mallinnuksen tuloksena saatavat äänitasott ovat taajuus-painottamattomia (taulukko 7). Kuva 61. Korkeimmat taajuuskohtaiset matalataajuisenn melun äänitasot Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen äänitaso riippuu ulkona vallitsevan melutason lisäksi rakennuk- sen ääneneristävyydestä eri taajuuksilla, huoneen mitoista, siellä olevasta ääntä imevän materiaalin määrästä ja myös huoneen sijainnista melun tulosuunnan suhteen. Käytetty normi kuvaa keskimääräistä tilannetta. Rakennusten ulkovai- pan ääneneristävyys on arvioitu tanskalaisen DSO1284 D tuulivoimamallin mukai- sesti, jota myös Ympäristöministeriön laskentamalliohjeistustyöryhmä esittää käytettäväksi. Melutasoja tarkastellaan tuulivoima-alueen lähellä sijaitsevien ra- kennusten kohdilla. Lisäksi lasketaan sisä-melutasot käyttäen Tanskan ohjeistuk- sen mukaisia ääneneristysarvoja ja verrataan tuloksia t Asumisterveysohjeen oh- jearvoihin. Laskennan taajuuskohtaisia tuloksia on havainnollistettu kaaviokuvassa, jossa esitetään korkeimmat ympäristön rakennuksillaa saavutetut sisämelun äänitasot verrattuna Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Oheisen kaavion perusteella voi ympäristön rakennuksillaa (Numerola Oy). Asuinhuoneiden FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 120

126 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON todeta, että matalataajuisen melun äänitasot jäävät j selkeästi ohjearvojen ala- puolelle kaikilla alueen rakennuksilla VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET Kuva 62. Matalataajuisenn melun äänitasojen ero ohjearvoon verrattuna Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen rakennusten kohdalla k (Numerola Oy). Erillisraportti, Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnuk- set: Lestijärvi, turbiiniryhmt mä 3 (Numerola Oy 2015), 2 sisältää arviott Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 35 tuulivoimalan ryhmän aiheuttamista välkevarjos- tusvaikutuksista. Ehdotusvaiheen näkymäanalyysin ovat laatineet Erkki Heikkola, Mika Laitinen ja Riku Suutari Numerola Oy:stä. Raportissaa nimetty turbiiniryhmä 3 on Iso Kortenevan osayleiskaava-alueella. Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko paistaa tarkastelupis- teeseen pyörivän roottorin läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäi- den- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksenn kohdistuminen tiettyyn kohtee- seen voidaan ajoittaa tarkasti, joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoi- malla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. syyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuo- Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostuss (shadow flicker) arvioitiin geo- metrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuu- livoima-alueen maastonmu uodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy: :n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Var- jostusvaikutukset on mallinnettu voimalatyypillä Nordex N131, HH144. Tarkas- telualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25. Varjostusvaikutus laskettiin 1,55 m korkeudelle maanpinnasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 121

127 Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista, eikä tietyn etäisyyden jälkeen varjo ole enää ihmissilmin havaittavissa. Selvityksessä välkevaikutuksen rajaetäisyytenä käytettiin 1721 m, joka on yleisesti käytetty etäisyysraja tarkastellulle voimalatyypille. Laskennallisesti 1721 metrin rajaetäisyys vastaa roottorin lavan keskimääräistä leveyttä 2,52 metriä. Mallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lavan keskileveys on noin 2,38 metriä, joten käytetyllä maksimietäisyyden arvolla simuloidut välkevarjostusajat todennäköisesti yliarvioivat todellista välkevarjostusta. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välke-määrien osalta. Erillisraportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen vuotuisen välketuntimäärän suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia. Kuva 63. Iso Kortenevan tuulivoimapuiston varjostusvyöhykkeet, harmaalla>1 h/a, vihreällä >8 h/a, keltaisella >10 h/a ja punaisella >20 h/a varjostuskäyrät. (Numerola Oy 2015). Mallinnustuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä. Esimerkiksi alueen puuston ja muiden näköesteiden vaikutuksia varjostukseen herkillä kohteilla ei huomioida mallinnusten tuloksissa. Jos puusto estää näkymät tarkastelupisteestä tuulivoimaloille, ei myöskään varjostusvaikutuksia tuulivoimaloista synny. Voidaan siis todeta, että todellisen tilanteen mallinnus antaa liioiteltuja tuloksia varjostustuntien osalta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 122

128 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOT JAA NIIDENN VAIKU TUKSETT - Varjostus voidaan kokea häiritsevänää häiriintyvissä kohteissa, joissa varjostusta voi esiintyä yli ohjearvon 8 h/vuosi. Varjostusvaikutuksett ovat voimakkaimmil- alueen asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdilla jää alle rajoittavimman 8 laan kesällä, kun aurinko paistaa eniten. Vuotuinen mallinnettu välkevaikutusaika h/a ohjearvon. Pääsääntöisesti yli 150 metriin yltävät voimalat tulee varustaa suurtehoisilla tyy- pin B ( cd) lentoestevaloilla. Voimalat merkitään siten, että lentoesteva- lot ovat havaittavissa jokaisesta ilmansuunnasta lähestyttäessä. Käytännöss sä tämä tarkoittaa sitä, että voimalat tulee varustaa kahdella lentoestevalolla, joi- molempien valojen peittoa.. den väliin on jätettävä riittävä etäisyys, jotta lapa ei missään asennossa aiheuta TraFi on hyväksynyt tapauskohtaisesti korkeissaa voimaloissa käytettäväksi kahta cd valovoiman lentoestevaloa, jotka yhdessä täyttävät suurtehoisen tyy- pin B vaatimuksen. Valot toimivat päiväsaikaann täydellä valoteholla ja yöllä nii- den valotehot lasketaan cd:aan, kansainvälisen ilmailuviranomaisen ICAOn suositusten mukaisesti. Lentoesteluparatkaisussa annetaan määräykset myös valojen suuntaavuudesta; yleisperiaatteenaa on että alaviistoon suuntautuva valotehoo on merkittävästi pie- nempi kuin yläviistoon suuntautuva. Tämä vähentää osaltaan lähialueille aiheu- tuvaa vaikutusta. Myös muut lentoestevalojen häiriövaikutusten vähentämistoimet ovatt mahdollisia kulloinkin voimassa olevienn TraFin ohjeistuksen mukaisesti VAIKUTUKSET LIIKENTE EESEEN JA TIESTÖÖN Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakenta- misvaiheeseen. Vaikutuksiaa liikenteeseen syntyy hankkeen kiviaines- ja betoni- tyy sekä hankealueen tieverkon kehittämiseen että tuulivoimaloiden rakentami- seen. kuljetuksista sekä voimaloiden rakenneosien kuljetuksista.. Kuljetusten tarve liit- Tuulivoimapuistojen rakentaminen on vaiheistettu niin, että ensimmäisenä to- kangas. Eri alueiden rakentuminen tapahtuu todennäköisesti hieman teutettava vaihe on Hittisenneva, toisena Iso Korteneva jaa kolmantena Kosolanlimittäin. NYKYISEN TIEVERKON PARANTAMINEN FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 123

129 Seuraavassa taulukossa on esitetty eri hankealueille kohdistuvat tieverkon kehittämistarpeet sekä uusien että parannettavien teiden osalta. Tieverkkoa kehitetään sekä parantamalla nykyisiä teitä että rakentamalla uusia. Tieverkon lisäksi parannetaan kantatieltä 58 ja seututieltä 751 alueelle johtavien teiden liittymiä. Uudet tiet (km) Parannettavat tiet (km) Hittisenneva 14,5 35 Kosolankangas Iso Korteneva 14,5 15 yht. 47,0 67,0 TUULIVOIMALOIDEN KULJETUKSET Yksi tuulivoimala tarvitsee noin m 3 maa-aineksia. Luvussa on mukana tieverkon parantamiseen tarvittava aines, voimalan kenttäalue ja tarvittavat massanvaihdot jalustan kohdalla. Autokuljetuksina tämä on noin riippuen käytössä olevasta kuljetuskalustosta. Betonia yhtä voimalaa kohti tarvitaan noin 100 autokuljetusta. Tuulivoimalan komponenttikuljetuksia tarvitaan yhtä voimalaa kohti noin kuljetusta, mistä erikoiskuljetuksia on noin 15. Hittisennevan rakentamisaikaisten kuljetusten määrä on noin raskaan liikenteen kuljetusta, Kosolankankaan kuljetusten määrä on noin ja Iso Kortenevan noin Vuorokautiseen kuljetusmäärään vaikuttaa mm. hankkeen kokonaisaika, käytettävä kuljetuskalusto ja rakentamisvaihe. MAA-AINESKULJETUKSET Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueilla on kolme olemassa olevaa maa-aineisten ottolupaa ja niiden lähialueilla on lisäksi kaksi voimassa olevaa ottolupaa. Hankealueilla tarvittavat kiviainekset hankitaan todennäköisesti näiltä alueilta. Maa-ainesten osalta ei tehty päätöstä siitä, miltä alueelta kullekin hankealueelle maa-ainekset toimitetaan. Hittisennevan alueella ei ole maa-ainesten ottopaikkaa. Ne on kuljetettava sinne alueen ulkopuolelta. Kosolankankaalla on alue, mistä voidaan ottaa maa-aineksia, mutta luvan mukaan maa-aineksia ei ole riittävästi alueen tarpeisiin. Iso Kortenevan alueella on maa-ainesten ottoalue, mikä riittää alueen tarpeisiin. BETONIKULJETUKSET Alustavasti Lestijärvelle tulee rakentamisen ajaksi betoniasema. Asema sijoittuu todennäköisesti Iso Kortenevan alueelle ja on käytössä kaikkien hankealueiden FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 124

130 rakentamisen ajan. Tältä alueelta kuljetetaan betoni muille hankealueille. Betoniasemalle kohdistuu vesi-, kiviaines- ja sementtikuljetuksia. Kuva 64. Todennäköiset kuljetusreitit Kokkolan satamasta tuulivoimapuiston alueelle. MUUT KULJETUKSET Tuulivoimaloiden muut kuljetukset saapuvat rakentamisen aikana. Osa niistä on erikoiskuljetuksia. RASKAAN LIIKENTEEN KULJETUSTEN SIJOITTUMINEN ALUEEN TIEVERKOLLE Raskaan liikenteen määrät kasvavat lähialueen tiestöllä: kantatiellä 58, seututiellä 751 ja yhdystiellä Liikennemäärät kasvavat myös hankkeen käyttämillä yksityisteillä sekä kuljetusreittien muilla osuuksilla, kuten tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksiin käytettävillä reiteillä. Käytännön liikennemäärien kasvu on hankealueen läheisyydessä vilkkaimmillaan arviolta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Joidenkin työvaiheiden, kuten betonivalujen tai tieverkon parantamisen aikana määrä voi olla tätä suurempikin. Kuvassa 65 on esitetty kuljetusreitit Kokkolan satamasta hankealueille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 125

131 ISO KORTENEVA Iso Kortenevalle kuljetusreitti on kantatietä 58 pitkin. Tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan kantatien kautta. Tarvittavat maa-ainekset voidaan ottaa hankealueelta. Samoin betonikuljetukset lähtevät hankealueelta, joten nämä kuljetukset voidaan hoitaa alueen sisäisiä reittejä pitkin. Kuva 65. Iso Kortenevan osa-alueen kuljetusreitit. LIIKENTEEN KASVUN VAIKUTUKSET RAKENTAMISAIKANA Rakentamisaikaiset liikennemäärät vaihtelevat rakennusvaiheen aikana. Liikenteen lisääntyminen hankealueen läheisyydessä on nykyisiin liikennemääriin nähden kohtalaista, mutta nykyisiin raskaan liikenteen määriin nähden kasvu on merkittävä. Suhteellisesti eniten liikenteen määrä lisääntyy hankealueen yksityisteillä sekä lähiympäristön maanteillä. Rakentamisen aiheuttama liikenteen lisääntyminen on tuulivoimapuiston lähiympäristössä kestoltaan kohtalaisen pitkä, mutta luonteeltaan tilapäinen. LIIKENTEEN SUJUVUUS JA LIIKENNETURVALLISUUS Liikenteen, ja erityisesti raskaan liikenteen, lisääntyminen voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa. Erityisesti Yli-Lestin kylän ja Lestijärven keskustan liittymien kohdalla ohikulkeva liikenne heikentää liikenneturvallisuutta paikallisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 126

132 Kantatien 58 varrella on asutusta Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden kohdalla. Myös hankkeen käyttämien yksityisteiden varrella olevalle asutukselle voi aiheutua esimerkiksi melu-, tärinä- ja pölyhaittoja sekä liikenneturvallisuus voi heikentyä. Raskas liikenne käyttää pääsääntöisesti kuljetusreittikartassa (kuva 15. ja kuva 66.) esitettyjä sisääntuloreittejä tuulivoimapuiston osa-alueille. Asuintiet on kierretty liikennehaittojen minimoimiseksi. Esimerkiksi Kosolankankaan osa-alueelle johtava sisääntuloreitti kiertää Mustikkakylän asutuksen metsäautoteitä pitkin. Hittisennevan osa-alueelle johtavan Lehdonkankaantien kautta on kulku muutamalle lomarakennukselle. Mikäli maa-aineksia kuljetetaan Iso Kortenevan osa-alueelta myös Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueille, lisääntyy raskaan liikenteen määrä Yli-Lestin kylän kohdalla merkittävästi. Osa maa-aineskuljetuksista kulkee sekä Ojalantien että Lehdonkankaantien kautta, mikä vähentää kantatielle 58 kohdistuvaa liikennettä. Jos maa-aineksia hankitaan useammalta maa-ainesten ottoalueelta, joilta tuulivoimapuiston kullekin osa-alueelle voidaan liikennöidä sisäistä yksityistieverkkoa pitkin, raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamat haittavaikutukset muulle liikenteelle vähenevät, kun yleistä tieverkkoa ei käytetä kaikkiin kuljetuksiin. Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden välillä on yhteys sisäistä tieverkkoa pitkin. Tätä yhteyttä voidaan hyödyntää maa-ainesten ja betonin kuljetuksissa. VAIKUTUKSET NYKYISEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄN Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää tuulivoimapuistoalueella sijaitsevien teiden sekä siltojen kantavuuden ja tiegeometrian parantamista siten, että rakentamisen aikaiset erikoiskuljetukset voidaan toteuttaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen, esimerkiksi kuljetusten kääntyessä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama haitta liikenteelle riippuu merkittävästi kuljetusten ajankohdista. KÄYTÖN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäisiä, koska liikennettä syntyy ainoastaan tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä. Voimalat itsessään voivat toiminnan aikana vaikuttaa teiden liikenneturvallisuuteen, mutta kun ne sijoitetaan riittävän etäälle teistä, ei vaikutuksia aiheudu. VAIKUTUKSET MUIHIN LIIKENNEHANKKEISIIN Maakuntakaavassa osoitettu linjaus uudelle kantatielle liittyy kantatie 58 oikaisuun Lestijärven itäpuolitse. Linjaus kulkee tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osa-alueen läpi ja on merkitty tuulivoimapuiston osayleiskaavassa tieliikenteen yhteystarpeena, jolla osoitetaan kantatien 58 mahdollisen uuden linjauksen paikka. Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa Iso Kortenevan osa-alueen uutta tie- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 127

133 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON YHTEENVETO HANKKEEN KESKEISIMMISTÄ VAIKUTUKSISTA LIIKENTEESEEN Voimajohtojen vaihtoehdoilla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen. HAITTOJEN VÄHENTÄMISKEINOJA Liikenteen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää mm. seuraavilla keinoilla: VAIKUTUKSET IHMISTENI N ELINOLOIHIN JAA VIIHTYVYYTEEN linjausta lähimmät tuulivoimalat on sijoitettu siten, että Liikenneviraston Tuuli- livoimalasta on kummastak kin vähintään 300 m etäisyys e tielinjaukseen. Tälle koh- taa sijoittuu myös alueelle suunniteltuu moottorikelkkareitti. voimalaohjeen mukaiset minimietäisyydet eivät alitu. Kahdesta lähimmästä tuu-. Hankkeenn merkittävimmät vaikutukset liikenteeseenn aiheutuvat hankkeen rakentamisvaiheen aikana. Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta on tuulivoimapuiston lähiympä- ristössä kestoltaan kohtalaisen pitkä, mutta luonteeltaan tilapäinen, joten vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat ko- konaisuutena ohimeneviä. Raskaan liikenteen lisääntyminen on huomattava tarkastelluilla teillä. Tä- mä heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuudt den koettua tasoa, eri- teen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä. Tuulivoimapuiston käytönaikaiset liikenteen vaikutukset ovat hyvin pienet. tyisesti Yli-Lestin kylän ja Lestijärven keskustan kohdalla. Erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liiken- Hankealueiden vaiheittain rakentaminen osaltaan vähentää rakentamisai- ten kuljetusten reitteinä. Tällöin raskass liikenne kuormittaa vähemmän muuta tieverkkoa. Lestijärven ja Yli-lestin kylän välille voidaan toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Tällöin kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Eri työvaiheista tiedottaminen alueen asukkaille kaisia vaikutuksia Hankealueiden välisiä tieyhteyksiä voidaan hyödyntää rakentamisaikais- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käsitellään hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viih- tyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntay aan kohdistuvia vaiku- tuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessää elämässä ja asuinym- päristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Ihmisiin kohdistuvien vai- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 128

134 kutusten tunnistamisessa on hyödynnetty YVA -menettelyn aikana saatua palautetta ja yleisötilaisuudessa esitettyjä mielipiteitä. Lisäksi hyödynnetään melu-, välke- ja näkymämallinnuksista laaditun erillisraportin tietoja VAIKUTUKSET ASUMISVIIHTYVYYTEEN Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse asuinrakennuksia tai lomarakennuksia. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 19 vakituista asuinrakennusta ja 40 lomarakennusta. Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueen lähija kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin. Maisemassa tapahtuvat muutokset voivat myös heikentää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Osayleiskaava-alue muuttuu tuulivoimapuiston toteutuksen myötä metsätalousvaltaisesta alueesta energiantuotantoalueeksi, jolloin paikallisesti maisemassa tapahtuvat muutokset ovat alueen läheisyydessä asuville ja alueella liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan on arvioitu näkyvyysmallinnuksen ja valokuvasovitteiden perusteella. Lähiseudun asutuksen kannalta merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat niille alueille, joille on sijoittunut eniten asutusta. Asutukseen kohdistuvat haitalliset maisemavaikutukset jäävät kaava-alueella kokonaisuudessaan kohtalaisiksi. Asukaskyselyyn vastanneista noin puolet (51%) arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman maiseman muutoksen ja tuulivoimaloiden näkymisen vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Myös lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta ja voivat heikentää asumisviihtyisyyttä. Valot erottuvat selkeästi erityisesti pimeällä ja kirkkaalla säällä puuston latvuston yläpuolella. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä vilkkuvien lentoestevalojen vaikutus voi ulottua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Asukaskyselyyn vastanneista noin puolet arvioi, ettei lentoestevaloilla ole vaikutusta asumisviihtyisyyteen. Toisaalta kyselyyn vastanneista 32 % arvioi vaikutukset valoisaan aikaan ja 41 % pimeään aikaan kielteisiksi. Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Asukaskyselyyn vastanneista 55 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Meluvaikutuksia on käsitelty luvussa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 129

135 Kuva 66. 1:n, 2:n, 5:n ja 10:n kilometrin etäisyysvyöhykkeet suunniteltujen tuulivoimaloiden ympärillä ja lähialueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Tuulivoimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Asukaskyselyyn vastanneista 35 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostuksen ja 50 % tuulivoimaloiden lapojen liikkeen vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Tuulivoimaloiden vaikutuksia valoolosuhteisiin on arvioitu tämän selostuksen kohdassa Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen häiritseviksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilöllisesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen vaikutuksia kielteisiksi, mutta toisaalta varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn mukaan 58 % kyselyyn vastanneista arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan maisemaan, 64 % hiljaisuuteen ja 61 % rauhallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Asumisviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 45 % asukaskyselyyn vastanneista. Vastanneista 34 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia asumisviihtyisyyteen ja 15 %, että hankkeen vaikutukset ovat melko tai erittäin myönteiset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 130

136 VAIKUTUKSET VIRKISTYSKÄYTTÖÖN JA METSÄSTYKSELLE Muiden metsätalousalueiden tavoin Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaaluetta voidaan käyttää virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Asukaskyselyn vastaajista noin 80 % tunsi hankealueen ja oli liikkunut alueella. Noin 68 % vastaajista käyttää hankealuetta. Metsästykseen aluetta käyttää 29 % vastanneista. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen kokonaispinta-alasta on varsin pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä voimakkaasti ja maisemassa tapahtuvat muutokset sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä. Alueen virkistyskäyttäjien ympäristö muuttuu tuulivoimarakentamisen seurauksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat vähäisiä. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu Peuran Polun runkoreitti sekä Hirvaan kierros. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta suoraan retkeilyreittien käyttöön, mutta muuttaa luonnollisesti reittien ympäristöä ja sitä kautta käyttäjien kokemuksia. Tuulivoimaloiden rakentamisessa ja tielinjauksissa reittien sijainnit tulee ottaa huomioon. Asukaskyselyn vastaajista 42 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta alueen virkistyskäyttöön, mutta toisaalta vastaajista 42 % arvioi tuulivoimapuiston heikentävän ja vain 7 % parantavan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. VAIKUTUKSET METSÄSTYKSELLE VIRKISTYSKÄYTTÖMUOTONA Osayleiskaava-alue sijoittuu Lestijärven riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, Lestijärven Metsästysyhdistyksen metsästysvuokra-alueille. Ensisijaisia vaikutusmekanismeja riistalajistolle ovat tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset, tuulivoimaloiden ja huoltotiestön sekä sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset, kuten pinta-alan väheneminen, alueen pirstoutuminen ja elinalueenlaadun muuttuminen. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta sekä kiviaineksen louhimisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa alueelta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Tuulivoiman rakentamisalue on kokonaisuutena laaja ja se saattaa jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimisalueita. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 131

137 Kuva 67. Lestijärven Metsästysyhdistys ry:n metsästysvuokra-alueet sekä riistakolmio tuulivoimapuiston suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Metsästysseuran haastattelun perusteella seura ei vastusta tuulivoimahanketta, mutta toivoo hankkeen laajuuden pienentyvän ja keskittyvän yhdelle alueelle sekä riistakantojen seurantaa järjestettävän. Turvetuotannon ja metsätalouden sekä naapurikuntien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää riistakantoja seuran alueella. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Hirven liikkumiselle ja hirvikannoille aiheutuvat yhteisvaikutukset saattavat kohota jopa merkittäviksi useiden kuntien tuulivoimahankkeiden mahdollisesti toteutuessa. Tuulivoimatuotannon lähialueella asuville metsästäjälle alueiden metsästys- ja virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi VAIKUTUKSET TERVEYTEEN JA TURVALLISUUTEEN Lestijärven tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä haitallisia ja laaja-alaisia terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuiston terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Melun häiritsevyys voi vaikuttaa ihmisten terveyteen esimerkiksi univaikutusten kautta. Melun häiritsevyyden kokeminen ja me- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 132

138 luherkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti, jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Melun lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta tuulipuiston alueella ja sen läheisyydessä asuville ihmisille. Pelkojen merkittävyys on sidoksissa tuulivoimapuiston laajuuteen ja rakennettavien tuulivoimaloiden määrään sekä siihen, miten lähellä asuinrakennuksia tuulivoimalat sijaitsevat. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveellisyyteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastausten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun liittyvät vaikutukset koettiin epävarmuutta ja myös mahdollisia terveysriskejä synnyttäviksi. Asukaskyselyn vastaajista 34 % arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista vain 5 % arvioi vaikutukset myönteisiksi ja 50 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön terveellisyyteen. Tuulivoimaloihin ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille. Jäätymisriskin aiheuttamia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin tässä jäljempänä. Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuiston alueella varoituskyltein. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuutta heikentävästi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön turvallisuuteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyyn vastanneista 36 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan ympäristön turvallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Vastaajista vain 5 % arvioi hankkeen vaikutukset turvallisuuteen myönteisiksi. 48 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön turvallisuuteen. JÄÄTYMISRISKIN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET Jäänmuodostusta tapahtuu pakkaskaudella ja eniten tilanteissa, joissa tuulivoimalan lavat ovat pilvien/sumun peitossa ja lämpötila nollan alapuolella. Toinen riskitekijä on alijäähtynyt vesi. Tuulivoimaloiden lavat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmällä, mikä mahdollistaa jään havaitsemisen. Voimala voidaan tarvittaessa sammuttaa jään kertyessä lapoihin. Tämän jälkeen jää voidaan poistaa lavoista hallitusti. Tämä ehkäisee tuotantotappioiden syntymistä, sillä lapojen jäätyminen lähtee liikkeelle lavan etureunasta, jolloin vähäinenkin jäämäärä laskee merkittävästi tuuliturbiinin tehoa. Samalla jääntunnistusjärjestelmä lisää alueen turvallisuutta. Voimalan kiinteistä rakenteista irtoilevat jäät tippuvat suoraan voimalan alapuolelle, lavoista irtoava jää voi lentää kauemmaksi. VTT:n tuotepäällikkö Esa Peltola toteaa antamassaan lausunnossa jäiden irtoamisriskistä seuraavaa: Maastohavaintojen perusteella jäät useimmiten hajoavat melko pieniksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 133

139 kappaleiksi ilmassa, mutta kohtalaisen suurienkin kappaleiden putoaminen maahan saakka on mahdollista. Taulukko 9. Jäiden lentomatkaa on tutkittu VTT:ssa ADAMS-pohjaisella simulointiohjelmalla, jossa on huomioitu jääpalan aerodynamiikkaa (ilmanvastuskerrointa) ja mallinnettu tilanne vastaamaan 3 MW:n tuulivoimalaa. Tulosten mukaan noin 1 kg painoisten jääpalojen lentomatka ja loppunopeus niiden osuessa maahan kahdessa eri käyttötilanteessa on esitetty alla. Suuremmat luvut vastaavat tilannetta, jossa ilmanvastus on = 0 ja ovat siten teoreettisia ylärajoja. Kehitetyn mallin 1 avulla on arvioitu sitä todennäköisyyttä, jolla jääkappale osuu vuoden aikana yhden neliömetrin kokoiselle alueelle. Voimalalle, jonka arvioitu kokonaisjäätymisaika on noin 100 h/a, tämä osumistodennäköisyys neliömetrille vuodessa oli 100 m etäisyydellä n. 2*10-3 (2 ) ja 200 m etäisyydellä 1*10-4 (0,1 ). Todennäköisyydet ovat siis hyvin pieniä. Tuulivoimalat sijaitsevat useiden satojen metrien etäisyydellä toisistaan, joten ne eivät aiheuta kumulatiivista jäiden putoamisriskiä samalle alueelle. Osumisriski painottuu tuulen suuntajakauman mukaisesti, koska käynnin aikana irtoava jää lentää voimalan sivulle hieman takaviistoon. Mallin antamat tulokset viittaavat Suomen länsirannikon sääoloihin, missä kokonaisjäätymisaika on jonkin verran pienempi kuin Lestijärvellä VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN VAIKUTUKSET TYÖLLISYYTEEN JA ALUETALOUTEEN Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välillisiin työllisyysvaikutuksiin, jotka aiheutuvat välituotepanosten tuotannon ja kerrannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun muassa koneet ja laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto ja muut 1 Bossanyi, E.A. & Morgan, C.A Wind turbine icing - its implications for public safety. Proc. European Wind Engineering Conference, Göteborg, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 134

140 palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään alueella lyhytaikaisesti oleskelevan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta suoraan lähialueen työllisyyteen. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoverkon rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen on koko alueelle merkittävä rakentamishanke, joka toteutuessaan vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan myönteisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistyspalvelut sekä vartiointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa ja vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminen. Taulukko 10. Tuulivoimapuiston työllisyysvaikutus lähialueella. Työllisyysvaikutus, htv Kaavaehdotus kokonaisteho 336 MW Työllisyysvaikutus Suomessa yhteensä projektikehitys ja asiantuntijapalvelut 11 - infran rakentaminen ja asentaminen 74 - voimaloiden valmistus, materiaalit yms voimaloiden käyttö ja kunnossapito 840 Työllisyysvaikutus sijaintikunnissa / seudulla rakentamisvaihe (50 %) toimintavaihe (20 %) 168 Mikäli oletetaan, että rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksesta noin 50 % ja toimintavaiheen työllisyysvaikutuksista noin 20 % kohdistuisi Lestijärven tuulivoimapuiston lähiseudulle, olisi sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuva työllisyysvaikutus Iso Kortenevan osayleiskaava-alueen osalta noin 350 henkilötyövuotta. Koko Lestijärven tuulivoimapuiston työllisyysvaikutus on noin henkilötyövuotta. VAIKUTUKSET MAA- JA METSÄTALOUTEEN Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla kaava-alueella voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta kuten ennenkin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 135

141 Osa vaikutuksista ei ole pysyviä, sillä voimaloiden kokoonpanoa varten raivatut metsäalueet saavat palautua ennalleen. Yksittäisissä tapauksissa kulku läheisille metsäpalstoille voi joko hankaloitua tai parantua tuulivoimaloille rakennettavien tieyhteyksien myötä. Maataloudelle ei synny vaikutuksia, sillä tuulivoimaloita ei ole sijoitettu peltoalueille. Hankkeen vaikutukset maa- ja metsätalouteen ovat kokonaisuudessa vähäisiä. Asukaskyselyyn vastanneista 42 % arvioi, ettei tuulivoimapuistohankkeella ole vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Vastaajista 30 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 12 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti metsätalouden harjoittamiseen. Maatalouden harjoittamiseen tuulivoimapuistohankkeella ei 54 prosentin mielestä ole vaikutusta. Vastaajista 21 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 8 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti maatalouden harjoittamiseen. Avoimissa vastauksissa merkittävänä tuulivoimapuistohankkeen hyötynä vastaajat mainitsivat työpaikkojen lisääntymisen ja sen kautta syntyvät muut aluetalouden hyödyt. VAIKUTUKSET MATKAILUUN Lestijärven matkailu perustuu tällä hetkellä luontomatkailuun sekä mökkimatkailuun. Kaava-alueen viereen sijoittuvalla Lestijärvellä (järvi) on keskeinen merkitys kunnan ja koko seudun matkailullisessa imagossa, kuten myös kaava-aluetta sivuavalla Peuran Polulla. Kaava-alueen läheisyydessä on Peuran Polun reitistön pysäköintipaikkojen lisäksi melko runsaasti retkeilyä palvelevia rakenteita mm. opastetauluja, laavuja ja tulentekopaikkoja. Osa reitistöistä kulkee kaavaalueen läpi tai sitä sivuten. Osayleiskaava-alueen itäosan läpi kulkee osittain myös Lestijärven moottorikelkkaura, jonka pituus on 82 km. Kaava-alueen lähialueella toimii muutamia matkailupalveluyrityksiä (majoitus ja ohjelmapalvelut), mutta myös kauempana toimivat yritykset hyödyntävät ohjelmapalveluissaan muun muassa Peuran Polkua, moottorikelkkauraa ja Lestijärveä. Valkeisen järven ympäristöön on suunnitteilla matkailualue, joka sisältäisi golfkentän, kylpylähotellin sekä olemassa olevien loma-asuntoalueiden laajentamisen ja muuta matkailuun ja virkistystoimintaan liittyvää oheistoimintaa. Matkailuun kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääasiassa tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista, joita on arvioitu tarkemmin omassa luvussaan. Valkeisen järven järvimaisema muuttuu voimaloiden. Myös Lestijärvelle kohdistuu maisemallisia vaikutuksia, joka muuttaa järvialueen luonnetta. Tuulivoimapuisto voi paikallisesti heikentää reittien tai muiden luontomatkailutoimintojen virkistysarvoja maisemassa tapahtuvien muutosten vuoksi erityisesti sellaisilta alueilta, joilta tuulipuistoon avautuu näkymiä. Lisäksi tuulipuiston alueella tai välittömässä läheisyydessä liikuttaessa voimaloiden ääni voidaan kokea virkistysarvoja heikentävänä. Reittien virkistyskäyttöä tuulivoimalat eivät kuitenkaan estä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 136

142 Iso Kortennevan kaava-alueelle sijoittuvien tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset voivat heikentää erämaiseksi luonnehditun luontomatkailun luonto- ja virkistysarvoja. Tämä voi heikentää nykyisten ja suunnitteilla olevien matkailupalveluiden kehittämistä Valkeisen järven alueella sekä luontomatkailun toiminta- ja kehittämisedellytyksiä. Kaava-alueelle sijoittuvien voimaloiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia nykyiseen alueelliseen matkailukysyntään, mutta erämatkailualueen omaiseen luonteeseen (imagoon) kohdistuu vaikutuksia. Matkailijoiden suhtautuminen on hyvin yksilöllistä sen mukaan mitä kukin matkailukokemuksissaan arvottaa. Vaikutusten voimakkuus ja luonne (positiivinen, negatiivinen) ovat usein siis yksilöllisiä ja eri tavoin koettuja. Tuulivoimalat voidaan toisaalta kokea matkailukohteeksi, joka houkuttelee katsojia ja matkailijoita, jolloin se voidaan nähdä täydentävänä ja kiinnostusta lisäävänä tekijänä nykyisille ja kehitettäville matkailupalveluille Peuranpolulla, Valkeisen järven alueella sekä Lestijärven vesialueella. Uusiutuvien energiamuotojen positiivisia vaikutuksia voidaan myös hyödyntää matkailuprofiilin kehittämisessä sekä esimerkiksi uusien kestävien energiamuotojen hyödyntämisessä matkailurakentamisessa. VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN Lestijärven tuulivoimapuiston laajuinen hanke tarkoittaa merkittävää lisäystä kunnan maa-ainestenottotoimintaan. Maanottotoiminnan seurauksena osayleiskaava-alueelle muodostuu vähintään kaksi avo-louhosta, joiden pinta-alat ovat noin 4,15 ha ja 2 ha. Näistä suurempaan, Puro-Ahon alueelle, on saatu jo ottolupa. Louhinta kohdistuu ainoastaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikaan ja suhteellisen suppealle alueelle. Louhinnan seurauksena metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu louhintatoiminnan ajaksi enintään 6,15 ha. Louhitut alueet palautuvat metsätalouskäyttöön maa-ainesten ottotoiminnan loputtua ja alueen maisemoiduttua. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maanottotoiminnalle voidaan pitää lyhyellä aikavälillä merkittävinä mutta pitkällä aikavälillä hyvin vähäisinä VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JA ILMASTOON Tuulivoimapuisto ei aiheuta haittaa paikalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon. Tuulivoimapuisto vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästöjä nolla-vaihtoehtoon eli korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna. Louhinta- ja murskaustoiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 137

143 LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ILMAILUTI TURVALLISUUTEENN LEN NTOESTELUPA Lentoesteen asettajan tulee pyytää viranomaise ena toimivalta Liikenteen turvalli- suusvirasto Trafi:lta lupa lentoesteenn asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnas sta esteen kohdalla. Este on mer- kittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti, ettei lentoturvalli- tojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevann muutoksen käyttöönotettavaksi Finavia on julkaissut uudet paikkatietokannatt tähän liittyen. Korke- usrajoitukset eivät estä Lestijärven tuulivoimap puistoon suunniteltujen voimaloi- den toteuttamista. Lähin käytössä oleva lentokenttä on Vetelin Sulkaharjun yk- sityinen kenttä, joka sijaitsee noin 30 km osayleiskaava-alueen länsipuolella. Lä- hin lentoasema on Kokkola-Pietarsaari, joka sijaitsee noinn 75 km alueen länsi- puolella. suudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on hyväksynyt lentoestelausun TUU ULIVOIMALOIDEN LENTOESTEVALOJEN INFRAPUNAI A (IR) -V VAATIMUS VAIKUTUKSET SENSORI JÄRJESTELMIIN TUT TKAVAIKUTUKSET Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on asettanut uuden vaatimuksen muun mu- (IR) aallonpituutta ja se on tullut voimaan vuonna Uusi vaatimus koskee kaikkia uusia Suomeen asennettavia lentoesteva aloja. assa tuulivoimaloihin vaadittaviin lentoestevaloihin. Vaatimus koskee infrapuna Normaalin lentoestevalovaatimuksen lisäksi valolta vaaditaan näkyvän valon li- vallisuusvirasto TraFin asettamat vaatimukset. Infrapuna (IR) vaatimus johtuu esimerkiksi puolustusvoimien käyttämistä pimeänäkölaitteista (NVG laitteet, Night Vision Goggles), joillaa tavallisesti lentoestevaloissa oleva punainen LED va- lo ei välttämättää erotu. Infrapuna (IR) vaatimus koskee myös suurtehoisia len- toestevaloja. säksi infrapuna (IR) ominaisuutta. Infrapuna valon tulee täyttää Liikenteen tur- Puolustusvoimatt ovat viimeaikaisissa tuulivoimahankkeissa korostaneet, että tuulivoimapuistojen vaikutukset ilma- ja merivalvontatutkien toimintaan on sel- koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Puolustusvoimilta pyydetään lausunnot suunnitelmista sekää osayleiskaavan luon- nos- että ehdotusvaiheessa. vitettävä tarkoin. Ilmavoimien lakisääteisenä tehtävänä on toteuttaaa alueellisen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 138

144 Tutkavaikutukset tulee selvittää ja hankevastaavalla tulee olla puolustusvoimien myönteinen lausunto ennen maanpäällisten rakennustöiden aloittamista VAIKUTUKSET SÄÄTUTKIIN Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkossa on kahdeksan tutkaa, joiden mittaukset yhdessä kattavat valtaosan Suomesta. Lisäksi Suomessa käytetään kansainvälisen vaihdon kautta saatavia naapurimaiden tutkakuvia, jotka parantavat tutkapeittoa etenkin merialueilla. Kuva 68. Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkko. Verkossa on kahdeksan säätutkaa: Korppoo, Vantaa, Anjalankoski, Ikaalinen, Kuopio, Vimpeli, Utajärvi ja Luosto. Ne käyttävät mikroaaltoja, joiden aallonpituus on noin 5 cm. Tutkamittauksen kantama riippuu säätilanteesta. Kesäsateet näkyvät yli 250 kilometrin etäisyydeltä (vahva ulkoviiva kuvassa), ja talviset lumisateet noin 120 km päähän (ympyrät kuvassa). Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostuksia ja ei-toivottuja heijastuksia Ilmatieteen laitoksen säätutkille. Häiriöt näkyvät tyypillisesti virheellisinä sade- ja tuulikenttinä ja ne vaikuttavat tutkahavaintojen käyttöön numeerisissa sääennustusmalleissa. Häiriöt saattavat vaikuttaa Ilmatieteen laitoksen sääennustus- ja varoituspalveluun. Tuulivoimaloiden aiheuttamia ongelmia on selvitetty Euroopan meteorologisten laitosten yhteisjärjestön (EUMETNET) säätutkaohjelman (OPERA) alaisuudessa. OPERA ja EUMETNET ovat antaneet suosituksen, jonka mukaan: Tuulivoimalaa ei tulisi rakentaa alle 5 km:n etäisyydelle säätutkasta C-alueella (5.6 GHz), joka on Ilmatieteen laitoksen käyttämä taajuus. Alle 20 km:n etäisyydelle tulevien hankkeiden vaikutukset säätutkaan tulisi selvittää ennen rakentamista. Lestijärven tuulivoimapuistoa lähimpänä oleva Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee noin 57 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta kaakkoon, Vimpelissä, eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan sellaista haittaa säätutkan toiminnalle, joka estäisi tuulivoimapuiston toteuttamisen. Tuulivoimalat voivat näkyä säätutkan kuvassa, mutta niiden aiheuttama ilmiö voidaan suodattaa pois tietotekniikan avulla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 139