1. Osakeyhtiön osakkeenomistajat. Opetuskieli: suomi Muut kielet: englanti. Kotipaikka: Rovaniemi Muut toimipisteet: Kemi ja Tornio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Osakeyhtiön osakkeenomistajat. Opetuskieli: suomi Muut kielet: englanti. Kotipaikka: Rovaniemi Muut toimipisteet: Kemi ja Tornio"

Transkriptio

1 1 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAHAKEMUS 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Rovaniemi 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1. Rovaniemen kaupunki ( ), PL 8216, Rovaniemi, osuus 1. Osakeyhtiön osakkeenomistajat 44 % 2. Kemin kaupunki ( ), Valtakatu 26, KEMI, omistusosuus 22 % 3. Tornion kaupunki ( ), Suensaarenkatu 4, TORNIO, omistusosuus 22 % 4. Kemi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ( ) Urheilukatu 6, TORNIO, omistusosuus 5 % (Jäsenkunnat: Kemi, Tornio, Pello, Kolari, Simo, Keminmaa, Tervola, Ylitornio, Muonio) 5. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ( ), Toripuistikko 5 7, ROVANIEMI, omistusosuus 5 % (Jäsenkunnat: Rovaniemi, Ranua, Sodankylä ja Kittilä) 6. Lapin yliopisto ( ), PL 122, ROVANIEMI, omistusosuus 2% 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Lapin ammattikorkeakoulu Liitteet: Liite 3: Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus Liite 4: Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöjärjestys Liite 5: Yhtiön perustamiseen liittyvä omistajavalmistelun neuvottelumuistio 1.5. Ammattikorkeakoulun opetusja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa Opetuskieli: suomi Muut kielet: englanti Kotipaikka: Rovaniemi Muut toimipisteet: Kemi ja Tornio Lapin ammattikorkeakoulu palvelee kampusalueiden ulkopuolisia seutukuntia maakuntakorkeakoulutoiminnalla. Toiminta perustuu koordinoituun korkeakoulujen (Lapin AMK ja Lapin yliopisto ja Lapin kesäyliopisto) sekä alueiden verkostoon, joka tuottaa Lapin seutukuntiin (Tornionlaakso, Tunturi Lappi, Pohjois Lappi ja Itä Lappi) tarpeiden mukaista koulutus, tutkimus ja kehittämistoimintaa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio 2020 Toiminta ajatus: Arktisuudesta elinvoimaa Jalostamme muuttuvan toimintaympäristömme vahvuuksista ja mahdollisuuksista osaamista ja elinvoimaa pohjoisten toimijoiden tarpeisiin.

2 2 Arktisuus: Kansallinen arktinen strategia linjaa, että Suomi on arktinen maa. Lappi on Suomen arktisin alue, jossa arktinen osaaminen on osa lappilaisten arkea kaikilla elämän osa alueilla. Lappilaiset osaavat toiminnassaan sopeutua ympäröivään herkkään luontoon. Lappilaisille kansainvälinen yhteistyö kolmen arktisen rajanaapurinsa kanssa sekä kansainvälinen matkailu, kulttuuri ja vientiteollisuus ovat osa arjen toimintaa. Jalostaminen: Tähtäämme kaikessa toiminnassamme asioiden taloudellisen ja / tai henkisen arvon lisäämiseen. Koulutamme nuorista ammattiosaajia ja kehitämme ideoista tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa. Muuttuva toimintaympäristö: Lappi ja arktiset alueet ovat voimakkaan muutoksen keskipisteessä ilmastonmuutoksen ja globaalisti kiinnostavien vahvuuksiensa, erityisesti luonnon ja luonnonvarojensa vuoksi. Elinvoima: Elinvoima kattaa taloudellisen kasvun lisäksi ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden sekä kulttuurillisen moninaisuuden. Pohjoiset toimijat: Erityisesti lappilaiset, mutta myös kansainvälisten naapureidemme ihmiset, yritykset ja organisaatiot. Visio 2020: Pohjoinen edelläkävijä Olemme painoaloillamme arktisen osaamisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti arvostettu kouluttaja, kehittäjä ja kumppani. Pohjoinen edelläkävijä: Lapin AMK sijaitsee Euroopan pohjoisimmalla alueella. Se on tunnettu arktisesta olosuhdeosaamisestaan Suomessa, Euroopassa ja arktisilla alueilla globaalisti. Lapin AMKin kärkiosaaminen on alallaan korkeakoulujen huippua. Painoalamme: Lapin AMKin painoalat ja erityisesti niihin liittyvä kärkiosaamisemme. Painoalat ovat arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, etäisyyksien hallinta ja turvallisuusosaaminen. Kansainvälisesti arvostettu: Lapin AMKin toiminta ja osaaminen on tunnustettua ja haluttua erityisesti Euroopassa, mutta myös laajemminkin. Kouluttaja, kehittäjä, kumppani: Pitää sisällään kaiken AMKin perustoiminnan korkeakoulutuksesta tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan sekä palvelutoimintaan.

3 Ammattikor rkeakoulun profiili ja painoalat Ammattikor rkeakoulun painoalojen kytkeytyminen alueellisiin painoaloi Lapin L AMKinn profiilin ydin. Arktinen olosuhdeosao aaminen on sitä, s että ihmi set, s koneet, laitteet, yritykset, infrastruktuuri ja koko yhteiskunta osaavat toimia t yhdessä maailman haasteellisimmista toimintaympäristöistä. Ihmis ten t on pystyttävä toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti. Arktisissa oloissa menestyminen ja hyvinvointi edellyttävät monialaista erityisosaam mista sekä ratkaisukeskeistä ja avointaa toimintakulttuuria. Yh teisöllinen, t avoin ilmapiiri, tehokkuus ja vieraanvaraisuus ovat paikallisia hin sekä muihin strategisiin linjauksiin Lapin L AMKinn profiilin ydin on arktinen olosuhdeosaaminen.. Arktisissa olosuhteissa menestymine en ja olosuhteiden hyödyntäminen ovat vahvuuksia. Arktinen yhteistyö ja rajaosaaminenn Arktinen aluee koostuu kahdeksan valtion rajojen halkomasta ja jakamastaa maantieteell lisestä alueesta. Alueella on globaalisti yhteisiä haasteita ja intressejä, i joihin Lapilla on mahdollisuus kehittäää ratkaisuja yhdessä kan kolmen eri valtion kanssa. Lapin AMK tekee yhteistyötä y naapureidensa kanssa ja sainvälisten s kumppaneidensa kanssa. Lapilla on 1600 km maarajaa etsii kumppanuuksia globaalisti. Lähikansainvälistyminen, rajaesteiden madaltamine en, pk sektorin pääsy Barentsin suurhankkeisiin, pohjoisen alueen yhteiset haasteett kuten nuorten poismuutto ja rajan yli tapahtuvaa julkisten j palveluiden yhteistyö ovat esimerkkejä e rajaosaamisesta, jonka kehittämisel le on jatkuvaa tarve Lapissa ja Barentsin alueella. Etäisyyksien n hallinta Pohjoisen pitkät etäisyydet ovat haaste niin yksilön arjelle kuin eri elinkei nojen harjoittamisellekin. Logistiikann osaamisen ja kehittämisen lisäksi erilaisten tieto ja viestintäteknologisten ratkaisujen ja toimintatapojen

4 4 kehittämisellä on merkittävä rooli saavutettavuuden parantamisessa. Lapin AMK jatkaa vahvaa etäoppimisen kehittämistä ja panostaa teollisuuden, liiketalouden ja hyvinvoinnin etäpalveluiden, etäterveydenhuollon, liikkuvien palveluiden ja esteettömyyden kehittämiseen. Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen Pohjoisen luonto ja runsaat luonnonvarat ovat globaalin mielenkiinnon kohteena. Lapissa koskemattoman luonnon matkailu ja virkistysarvo on kiistaton. Luonnon antimilla ja niiden jalostamisella on kasvava merkitys elinkeinoelämälle. Runsaat metsä ja mineraalivarat houkuttelevat globaaleja toimijoita. Erilaisten intressien yhteensovittaminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, jatkojalostuksen edistäminen sekä alaa palvelevan toiminnan kehittäminen Lapissa edellyttävät älykkäitä tulevaisuuden ratkaisuja. Turvallisuusosaaminen Turvallisuus on keskeinen osa kaikkea vastuullista toimintaa. Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta, johtaminen ja yhteistyö ottaa huomioon ihmisten henkilökohtaisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yritysten häiriöttömän toiminnan. Lapin ammattikorkeakoulun tutkimus, kehittämis ja koulutustoiminnalla edistetään ja rakennetaan kansallisesti ja kansainvälisesti vahvaa turvallisuusosaamista. Monialaisella turvallisuusosaamisella tuetaan ihmisten, toimintaympäristöjen ja elinkeinojen turvallisuutta sekä edistetään alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys Yritysten syntyminen, kasvu ja kansainvälistyminen ovat Lapin elinehto. Lapin AMK kiinnittää erityishuomiota yrittäjyyden ja yritysten kehittämiseen. Yritysten tarpeisiin vastataan tuotteistetuilla koulutus, tutkimus, kehitys ja innovaatiopalveluilla. Ammattikorkeakoulun strategian yhteys alueellisiin strategioihin Lapin maakunnalliset strategiat ja ohjelmat valmistellaan osallistavilla prosesseilla, millä varmistetaan, että eri strategiat ovat linjassa keskenään. Parhaillaan valmistellaan uutta maakuntaohjelmaa ja sekä Lapin arktisen erikoistumisen strategiaa. Lapin AMK on vahvasti mukana molemmissa prosesseissa. Lapin korkeakoulukonserni valmistelee parhaillaan uutta innovaatio ohjelmaa, joka linkittyy kiinteästi Lapin arktisen erikoistumisen strategiaan ja Lapin AMKin strategiaan. Lapin AMK on osallistunut aktiivisesti myös muiden maakunnan strategioiden ja ohjelmien valmisteluun. Osallistavaa valmistelua on käytetty myös Lapin AMKin strategiatyössä. Valmisteluun on osallistunut laaja joukko sidosryhmiä, millä on varmistettu alueen tarpeiden näkyminen ammattikorkeakoulun strategiassa. Samalla on varmistettu, että Lapin AMKin strategia on linjassa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä Lapin arktisen erikoistumisen strategian painopisteiden kanssa. Lapin AMKin strategiset painopisteet on valittu Lapin AMKin ydinosaamisen sekä alueen strategioissa linjattujen maakunnallisten painopisteiden leikkauskohdista. Lapin maakuntasuunnitelma 2030:ssa linjatut Lappia koskevat trendit ovat energian ja raaka aineiden kysynnän kasvu, elämysyhteiskunnan ja luovan talouden vahvistuminen sekä turvallisuuden ja elinympäristön laadun korostuminen. Lapin haasteiksi puolestaan on tun

5 5 nistettu osaamisen ja innovaatiokyvyn nouseminen keskeiseksi kilpailukykytekijäksi, kiristyvä kilpailu työvoimasta ja huippuosaajista sekä tietoverkkojen merkityksen voimistuminen. Lapin AMKin painopisteet vastaavat suoraan näihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Arktinen yhteistyön ja pohjoinen rajaosaamisen kytkeytyminen alueellisiin strategioihin Lapin maakuntaohjelma 2030: Tuetaan valtakunnan rajat ylittävien työmarkkinoiden kehittymistä purkamalla rajaesteitä erityisesti Suomen ja Ruotsin, mutta myös Suomen ja Norjan välillä. Lapin teollisuusstrategia 2030: Lapin teollisuuden kasvupotentiaali on Lapin ja arktisen lähialueen kehittymisessä ja suurhankkeissa sekä valikoiduilla globaaleilla markkinoilla Arktisen alueen kehittyminen, suunnitteilla olevat suurhankkeet ja niiden tarvitsema infrastruktuuri sekä Barentsin alueella Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käynnissä ja valmisteilla olevat suuret kaivos, energia ja logistiikkahankkeet tarjoavat mahdollisuuksia. Lapin kansainvälisen toiminnan strategia: Lapin kansainvälisen toiminnan painopiste on perinteisesti ollut lähialueille suuntautuvassa yhteistyössä Pohjoiskalotti toimii monille pienille ja keskisuurille yrityksille kotimarkkina alueena. Kalotin alue on yleensä ollut näiden yritysten ensimmäinen askel kohti vientimarkkinoita ja kansainvälistymistä Lapin maantieteellinen sijainti luo vahvan perustan rajat ylittäviin verkostoihin ja yhteistyöhön panostamiselle Pohjoiskalotin ja etenkin Barentsin alueella. Lappi on yksi arktisen alueen johtavia toimintaympäristöjä, missä elinkeinoelämän kansainvälinen toiminta ja kanssakäyminen tuovat merkittävää lisäarvoa maakunnan ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Etäisyyksien hallinnan kytkeytyminen alueellisiin strategioihin Lapin maakuntasuunnitelma 2030, trendit: Verkostoituminen osaksi tuotannon ja kulutuksen globaaleja arvoketjuja nousee yhä tärkeämmäksi. Samanaikaisesti internetin merkitys kaupankäynnin välineenä lisääntyy ja palvelut sähköistyvät. Lapin ilmastostrategia, teemat ja tavoitteet 2030: Tutkimus tukee logistiikan kehitystyötä... Tietoverkkoyhteydet kattavat koko maakunnan ja mahdollistavat etätyön, joka vähentää liikenteen päästöjä. Tietoverkkoyhteydet mahdollistavat elinkeinoelämän kehittämisen ympäri Lappia. Lapin teollisuusstrategia 2030: Lapin matkailun ja kaivostoiminnan kehittyminen kasvattavat logististen palvelujen kysyntää. Liikenteen, henkilö ja tavaravirtojen hallintaan sekä logististen järjestelmien ja palvelujen kehittämiseen tarvitaan mm. yhteisiä tietojärjestelmiä. Kansainvälisillä markkinoilla logistiikkakustannusten kasvu edellyttää logistiikkapalvelujen tehostamista luoden mahdollisuuden alan kehittämiselle ja kasvulle myös Lapissa. Lapin hyvinvointiohjelma: Välimatkoista johtuvia ongelmia on aktiivisesti pyritty vähentämään hyödyntämällä tietoteknologiaa ensihoidossa ja erikoislääkärihoidon ja terapiapalveluiden tuottamisessa. Lapissa on kehitetty myös virtuaali, etä ja monimuotoopetusta.

6 6 Luonnonvarojen älykkään käytön edistämisen kytkeytyminen alueellisiin strategioihin Lapin energiastrategia: Lapin energiavisiona on Lapin suurten energiavarojen hyödyntäminen siten, että lappilainen osaaminen ja elinkeinot kehittyvät ja energiaratkaisut tukevat Lapin elinvoimaisuutta. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovointikykyä. Lapin Ilmastostrategia, teemat ja tavoitteet 2030: Luonnonvarojen käyttö toteutetaan kestävällä tavalla huomioiden luonnossa tapahtuvat muutokset Toisaalta luonnonvaroja hyödynnettäessä on huomioitava aineettomat luonnonvarat, kuten maisema, hiljaisuus ja muut lappilaisten ja matkailijoiden arvokkaiksi kokemat luonnonominaisuudet Lappi tuottaa markkinoille luonnonvaroja, kuten maatalouden, metsätalouden ja kaivannaisteollisuuden tuotteita. Tavoitteena on jalostaa näistä mahdollisimman suuri osa paikallisesti. Lapin teollisuusstrategia 2030: Lapin teollisuuden perusta on luonnonvarojen jalostaminen kestävän kehityksen periaatteilla Lapin teollinen kasvu ponnistaa innovatiivisuudesta ja arktisesta osaamisesta... Lapin teolliset yritykset soveltavat ja hyödyntävät aina parasta käytettävissä olevaa teknologiaa (BAT) kilpailukykyisesti Kaiken kehityksen tueksi tarvitaan näille aloille erikoistuvaa teknologiapalvelua, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä koulutusta,jotka voivat tarjota kertynyttä osaamista myös muille markkinoille. Turvallisuusosaamisen kytkeytyminen alueellisiin strategioihin Lapin maakuntasuunnitelma 2030/ Trendit: Riskiyhteiskunta merkitsee turvallisuushakuisen käyttäytymisen lisääntymistä. Sekä luonnon että yhteiskunnan toimintaan liittyvät riskit vaikuttavat alueiden vetovoimaan. Turvallisuuden kokemus heijastuu sekä ihmisten asumis että yritysten sijoittumispäätöksiin ja myös matkailuun. Lapin kansainvälisen toiminnan strategia: Turvallisuus on tärkeä osa niin kansalaisten kuin yritystenkin hyvälle toimintaympäristölle asettamia vaatimuksia. Turvallisuudella tarkoitetaan tässä fyysisen turvallisuuden ohella myös sosiaalisen ja terveydenhuollollisen sekä liikenneturvallisuuden tuottamista. On tärkeää, että valtakunnan rajat ylittävälle matkustajalle voidaan taata sama perusturvallisuus matkustettavasta maasta riippumatta. Lapin matkailustrategia, tavoitteet: Turvallisuus: Lappi on turvallinen, saasteeton ja puhdas matkakohde. Mahdollisiin turvallisuusuhkiin on varauduttu ja ne pyritään ehkäisemään ennalta. Elinkeinon sisäinen turvallisuus on korkealla tasolla (esimerkiksi palvelut ja tuotteet) Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet Tiivis yhteiseen strategiaan pohjautuva konserniyhteistyö Lapin yliopiston kanssa tukee Lapin ammattikorkeakoulun profiilia arktista olosuhdeosaamista sekä kaikkia sen strategisia painoaloja. Synergiaetuja ja vaikuttavuutta alueille suuntautuvasta, yrityksiä tukevasta innovaatio ja TKItoiminnasta saadaan toteuttamalla korkeakoulujen yhteistä innovaatioohjelmaa. Rakenteellisen yhteistyön muotoja ovat muun muassa Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti, Pohjoisen kulttuuri instituutti, yhteinen tukipalvelukeskus, yhteinen kirjasto sekä maakuntakorkeakoulu. Toiminnallinen yhteistyö kanavoituu yhteisissä TKI hankkeissa sekä yhteis

7 7 työnä opetuksessa ja oppimisympäristöissä. Yliopisto ja opistoasteen yhteistyö toteutuu instituuttien (matkailu ja kulttuuri) lisäksi muun muassa kaivostoiminnan osaamisen kehittämisessä eli erityisesti niillä toimialoilla, jotka ovat Lapin kilpailukyvyn ja kehittymisen pilareita myös tulevaisuudessa. II asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö pohjautuu vahvasti osaamisympäristöjen yhteiskäyttöön. Erityisesti Pohjoisen kulttuuri instituutin asiantuntijuuteen ja opetukseen pohjautuva yhteistyö turvaa muun muassa kuvataiteen koulutukseen riittävän laajan osaamisperustan. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Kemi Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa yhteistyö kattaa lähes koko ammattikorkeakoulun toimintakentän yhteiskäyttöisten oppimisympäristöjen ja opetuksen osalta. Merkittävimpiä alueita ovat kulttuurialan, matkailun, liikunta ja vapaa ajan ja tekniikan koulutusalat, joissa yhteistyö kattaa toimintaympäristöjen ja asiantuntijuuden osa alueet. Kajaanin ammattikorkeakoulu tekee strategiseen kumppanuussopimukseen perustuvaa yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa erityisesti insinöörikoulutuksen kaivannaisalaan nivoutuvan osaamisen kehittämisessä. Matkailun ylempien amk koulutusten osalta yhteistyössä on toteutettu jo vuosien ajan yhteistä opetustarjontaa. Yhteistyötä on tarkoitus syventää aktiviteettimatkailuun. Lapin ammattikorkeakoululla on myös Kemi Tornion aluetta koskeva yhteistyösopimus Oulun yliopiston kanssa. Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit ovat oppilaitoksen omistajina sitoutuneet oppilaitoksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja toteuttamaan ammattikorkeakoulun strategiaa. Omien kehittämisyhtiöidensä (Digipolis Oy, Team Botnia Oy, Rovaniemen Kehitys Oy) kautta sekä yhdessä alueen muiden kuntien kanssa ne osallistuvat koulutuksen kehittämiseen, oppilaitoksen ja alueen kehittämiseen erilaisissa TKI hankkeissa. Lisäksi ne toimivat oppilaitoksen palveluliiketoiminnan asiakkaina. Jatkuva vuorovaikutus alueen kanssa varmistaa sen, että oppilaitos voi parhaalla mahdollisella tavalla vastata alueen muuttuviinkin osaamistarpeisiin. Lapin seutukuntien muodostaman Lapin maakuntakorkeakoulun kautta ammattikorkeakoulun koulutus ja TKI palvelut saadaan kattamaan koko laaja, pitkien etäisyyksien Lappi. Länsipohjan ja Lapin Yrittäjät sekä alueen yritykset tuovat kentän näkemyksen koulutuksen kehittämiseen ja osallistuvat erityisesti strategiaa läpileikkaavien yrittäjyyden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Yrittäjien näkemykset kanavoituvat hallitus ja neuvottelukuntatyöskentelyn kautta. Yrittäjien odotuksia ja tarpeita selvitetään säännöllisesti. Lapin AMKin käynnistäessä toimintansa yrittäjäjärjestöjen kanssa solmitaan strategisen kumppanuuden yhteistyösopimus. Sisäasiainministeriön kumppanuus on lähtenyt liikkeelle matkailun turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden yhteistyöstä. Keskeisiä alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Lapin aluehallintovirasto, joka toimii matkailun turvallisuusverkoston veturina koordinoiden matkailun turvallisuuden ja arjen turvallisuuden yhteistyötä sekä Lapin sairaanhoitopiiri ja vielä lisäksi kansallisella tasolla Poliisiammattikorkeakoulu. Sisäasiainministeriön kumppanuus on laajentunut kattamaan matkailun lisäksi myös muut osaamisalat, mistä osoituksena on sisäasiainministeriön osallistuminen konsernin innovaatio ohjelman päivitysprosessiin. Edellä mainittujen toimijoiden

8 8 kanssa rakennetaan myös kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Metsähallituksen kanssa tehtävä yhteistyö on monialaista ja muotoista. Luonnonvarojen kestävän käytön ja arktisen yhteistyön lisäksi luontevia sisältöjä on löytynyt myös strategian muilta osa alueilta. Yhteistyö luo puitteet opetus, tutkimus ja TKI yhteistyölle, se myös toimii oppilaitoksen palveluliiketoiminnan kehittäjänä ja asiakkaana. Lisäksi luonnonvaraala vahvistaa yhteistyötä alueen sektoritutkimuslaitoksista (Metla, RKTL, MTT) muodostettavan Luonnonvarakeskuksen kanssa. TKI toiminnassa kansainvälisen tason yhteistyö on volyymiltaan suurinta Luulajan teknisen yliopiston kanssa, mikä tukee erityisesti strategian rajaosaamisen painopistettä. Koulutukseen ja TKI toimintaan liittyvää tiivistä monialaista yhteistyötä tehdään myös muun muassa Arkangelin Northern Arctic Federal Universityn sekä Tromssan yliopiston kanssa. Aktiivinen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin tuo lisäarvoa oppilaitoksen toimintaan ja lisää sen houkuttavuutta. University of Arctic on arktisella alueella toimivien korkeakoulujen verkosto, jonka toiminnassa Lapin AMK on aktiivisesti mukana. Liitteessä 6 on kuvattu ammattikorkeakoulun kumppanit ja niiden luonne sekä yhteistyömuodot Keskeiset muutokset Kemi Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhdistyvät uudeksi Lapin ammattikorkeakouluksi. Ammattikorkekoulujen yhdistämisen kautta uuden ammattikorkeakoulun toiminta ja palvelualue laajenee kattamaan merkittävän osan pohjoisinta Suomea. Lapin ammattikorkeakoulun toiminta alue kattaa koko Lapin alueen, joka pinta alaltaan on km2 ja kattaa Suomen maapinta alasta 30,5%. Pelkästään valtakunnan rajalinjaa on noin 1600 kilometriä. Venäjän vastaista rajaa on 380 km, Norjan rajaa 736 km ja Ruotsin rajaa 488 km. Ammattikorkeakoulu on laatinut uuden strategian, jolla vastataan muuttuneeseen toiminnalliseen vastuualueeseen ja maantieteelliseen toimintaalueseen Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Toiminta alue on haastava maantieteellisen laajuutensa, harvan asutuksensa ja pohjoisten elinolosuhteiden takia, mutta myös antoisa kansainvälisenä toimintaympäristönä. Osaamistarpeiden toteutuminen tarkoituksenmukaisesti laajentuvalla pohjoisella vaikutusalueella turvataan mm. verkko ja koulutusteknologian keinoin. Pohjois Suomen ammattikorkeakoulut ovat sopineet käymissään neuvotteluissa sosiaali ja terveysalan erityisalojen (röntgenhoitaja, bioanalyytikko, ensihoitaja) koulutuksen toteuttamisesta Lapissa. Tavoitteena on osaajatarpeisiin vastaaminen koko laajalla Pohjois Suomen alueella. Kemi Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistämisen edellytyksenä on, että uusi Lapin ammattikorkeakoulu toimii molempien nykyisten ammattikorkeakoulujen toiminta alueilla. Uuden ammattikorkeakoulun toiminta alue jakaantuu selkeästi kahteen erilaiseen elinkeinoympäristöön. Rovaniemen alue edustaa vahvaa palvelutuotannon keskittymää. Palveluala edustaa 80 % alueen työpaikoista. Kemi Tornion alue edustaa suurteollisuusvaltaista aluetta ja erityisesti rajaalue Tornio Haaparanta on poikkeuksellinen kahden valtion yhteinen kau

9 9 punkialue. Maakunnan ongelmana on ollut poismuutto, joka aiheuttaa usealle toimialalle työvoimansaantiongelmia. Toisaalta Kemi Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluilla on selkeästi profiloitunut oma rekrytointialueensa. Vuonna 2008 tehdyn työnjaon pohjalta on todettu, ettei koulutuksen keskittäminen yhdelle paikkakunnalle johda vetovoiman kasvuun, vaan hakijat hakeutuvat eteläisempiin korkeakouluihin. Lappilaisten yritysten työvoimansaannin turvaamiseksi on välttämätöntä toteuttaa koulutusta valituilla paikkakunnilla. Aloittavan ammattirkorkeakoulun toimipisterakenne säilyy vuoteen 2018 ennallaan. Kampukset ovat kooltaan riittävän suuria kaikkien opiskeluun liittyvien tukipalveluiden ja toimintojen järjestämiseksi. Rovaniemen kampuksella opiskelijamäärä on noin 2500 ja Kemi Tornion kampuksella opiskelijoita on noin Merkittävänä kehittämiskohteena tulee olemaan virtuaalikampuksen rakentaminen ammattikorkeakoulun sisälle. Virtuuaalikampusrakenteella turvataan osaamisen laaja alaisuus ammattikorkeakoulun sisäisessä toiminnassa, vaikka tulorahoitus laskee. Lapin ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti etäisyyksien hallinta edellyttää virtuaalisen oppimismallin ja oppimisympäristön luomista. Virtuaalikampuksen kautta ammattikorkeakoulu osaltaan sopeuttaa talouden ja toiminnan yhteen.

10 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi Lapin elinkeinorakenne on voimakkaassa muutoksessa. Erityisesti kaivosteollisuuden kasvu on luonut edellytykset myös muun yritystoiminnan kasvulle. Matkailuala on jatkanut kasvuaan koko ajan, eikä nähtävissä ole muutosta. Luoteis Venäjän vaikutus erityisesti matkailun osalta kasvaa voimakkaasti, mutta heijastuu laajasti myös muille elinkeinoelämän alueille. Kemi Tornion alue on teollisuuden keskittymä Lapin alueella paikkakuntien elinkeinorakenne on hyvin erilaista. Kemi Tornio edustaa vahvaa teollisuusaluetta. Teollisuuden veturit ovat alueen suurteollisuus, Outokummun terästehdas sekä Stora Enson, Metsä Botnian ja Metsä Boardin paperi ja sellutehtaat. Liikevaihdolla mitattuna metallien jalostus on ylivoimaisesti suurin toimiala. Lappiin on kehittynyt suurteollisuuden ansiosta osaava metallituotteiden valmistukseen ja teollisuuspalveluihin erikoistunut pk yritysten joukko. Metsätalous ja metsä ja puuteollisuus työllistävät edelleen suoraan noin 3200 lappilaista. Lapin aluetaloudessa metsäsektorin osuus on ollut muuta maata huomattavasti suurempi vaihdellen viime vuosina 10 % ja 17 % välillä. Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus on liikevaihdoltaan toiseksi suurin ja rakentaminen kolmanneksi suurin toimiala. Tornion erikoisuus on kahden valtion kaupunki Tornio Haaparanta, joka luo luontaiset edellytykset lähikansainvälistymiselle. Samalla se luo luontaisen toimintaympäristön kansainvälisen kaupan osaamisen kehittämiselle sekä rajayhteistyön kehittämiselle. Rovaniemi on palveluliiketoiminnan keskittymä Rovaniemen alue edustaa vahvaa palvelutuotannon keskittymää. Hallintokaupunkina julkiset palvelut on merkittävä osa. Myös yksityisen sektorin palvelutuotanto on kasvavaa, Rovaniemi on vahva matkailualue hyvien kulkuyhteyksien takia. Myös palveluyrityssektorilla kaupunkialue edustaa voimakkaasti kehittyvää keskittymää. Rovaniemen teollisuustyöpaikat ovat kasvussa. Muu maakunta matkailun, kaivosteollisuuden ja luontaiselinkeinojen aluetta Kaivostoiminta on haajaantunut laajemmalle alueelle ja erityisesti Luoteis Lapissa yhdistyy vahva matkailuliiketoiminta ja kaivosteollisuus. Ylä Lappi edustaa saamelaisasutusta ja elinkeinorakenne muodostuu vahvasti alkuperäiskansan kulttuurin mukaisille luontaiselinkeinoille, kuten saamenkäsityö, porotalous ja matkailu. Matkailu liitännäiselinkeinoineen on tärkeä toimeentulolähde ja työllistäjä Lapissa. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on maakunnassa huomattava. Matkailualan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2010 noin 431 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus noin Lapin matkailukysyntä lähti jälleen kasvuun vuoden 2010 aikana. Matkailun kehitys heijastuu laajemminkin palveluihin, kauppaan ja liikenteeseen. Venäläisten lisääntynyt ostosmatkailu on näkynyt myönteisesti kaupan kehityksessä. 10

11 Lappi toimintaympäristönä on haastava ja elinkeinorakenteeltaan riskialtis Toiminta alueen haasteena tulee olemaan koulutetun työvoiman saatavuus uusille elinkeinoelämän alueille. Haasteen ammttikorkeakoululle asettaa myös se, että sen tulee kyetä tarjoamaan koulutusta laajalla koulutustarjonnalla eri elinkeinoelämän osaamisalueille. Lapin perinteiset elinkeinot edellyttävät koulutetun työvoiman saannin turvaamista. Uusien alojen, kuten kaivosteollisuus, tarpeet pitää kyetä toteuttamaan. Nuorten ikäluokkakehitys ja muuttotappio vaikeuttavat työvoiman saantia Kasvavat toimialat ovat suhdanneherkkiä ja tilanne työmarkkinoilla saattaa muuttua hyvinkin nopeasti Keskeiset työelämäkumppanuudet Lapin ammattikorkeakoulun työelämäkumppanit ovat pääosin lappilaisia yrityksiä ja organisaatioita. Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön muotoja ovat opinnäytetyöt, harjoittelujaksot, opiskelijoiden osana opintojaan toteuttamat toimeksiannot ja oppimistehtävät, koulutus ja asiantuntijapalvelut sekä erilaiset tutkimus ja kehityshankkeet. Lähtökohtana ovat alueen yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden todelliset kehittämistarpeet. Lapin elinkeinoelämän yritysrakenne muodostuu pääosin mikroyrityksistä ja muutamasta suurteollisuuden yksiköstä. Lapin ammattikorkeakoulu kehittää uusia ja joustavia yhteistyömuotoja myös pienempien organisaatioiden tarpeisiin. Opiskelijoiden tiivis työelämäyhteistyö helpottaa työllistymistä opintojen jälkeen ja varmistaa osaavan työvoiman kiinnittymisen alueelle, mikä on pohjoisen elinkeinoelämän kehittymisen kannalta erityisen tärkeää. Yhteistyö lisää opiskelijoiden myös valmiuksia ja rohkeutta itsensä työllistämiseen yrityksen perustamisen kautta. Hyvinvointipalveluiden osaamisalan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat maakunnan keskussairaalat ja kunnat, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. Työelämäyhteistyötä kehitetään avainkumppanuuteen perustuvalla toiminnalla, josta esimerkkejä ovat Lapin Kuntoutus ja Urheiluakatemia. Viime vuosina väljästi asuttujen alueiden, matkailukeskusten ja kaivosten hyvinvointiin liittyviin erityiskysymyksiin on etsitty ratkaisuja yhteisissä kehittämishankkeissa. Esimerkiksi syrjäkylille palveluita vievän terveys ja hyvinvointiauto Onnin tarjoamat palvelut on suunniteltu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa. Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan erityispiirteenä on kansallisen tason tutkimus ja kehitystyö, jota tehdään kansallisten ja ulkomaisten tutkimuspartnereiden kanssa. Lukuisat sekä pienet että suuret yritykset hyödyntävät laboratorioita, testauslaitteita ja asiantuntemusta oman toimintansa ja tuotteidensa kehittämisessä. Esimerkiksi Ruukki Oyj ilmoittaa ammattikorkeakoulun strategiseksi partnerikseen käytettävyyden tutkimuksessa. Outokumpu Chrome Oy kertoo kehittävänsä kunnossapitoaan nimenomaan ammattikorkeakoulun kanssa. Kanadalainen Bombardier

12 kehittää sähköistä moottorikelkkaa yhteistyössä Lapin AMKin Arctic Power laboratorion kanssa. 12 Kaupan ja kulttuurin alalla työelämäyhteistyö on konseptoitu LIIKE tuotemerkin alle. Liikeakatemia toimintamallissa opiskelijat kaupallistavat tiimiyrityksen kautta osaamistaan alueen yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Rajan ylittävä yhteistyö ja rajaosaaminen on osaamisalan erityinen painopistealue, esimerkkinä Tornio Haaparanta alueella toteutettu toisen asteen opiskelijoille suunnattu kesäyrittäjyyskoulu. Living Lab toiminnalla tuodaan opiskelijat, alueen asukkaat ja organisaatiot yhteiseen aluekehitystyöhön mm. Tornion kaupungin, Rajalla kauppakeskuksen ja osaamisalan TKI toimeksinannoissa (mm. valtakunnallinen pilottikaupunkien Elävyysmittaus). Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutin (MTI) työelämäyhteistyön erityispiirteenä on kolmen koulutusmuodon (toinen aste, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) yhdistävä toiminta. Instituutissa on muodostettu Kumppanuusklubi toiminta, jossa työelämän edustajat instituutin henkilöstö kohtaavat säännöllisesti. MTI:n työelämäyhteyttä vahvistetaan kummitoiminnalla siten, että uudet opiskelijat hankkivat itselleen opiskelunsa ajaksi kummiyrityksen tai alueen, jonka kanssa toteutetaan opintoja, projektitöitä ja harjoittelujaksoja. Liitteessä 6 on kuvattu keskeisimmät työelämäkumppanuudet Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstöresurssi muodostuu Kemi Tornion ja Rovaniemen ammmattikorkeakoulujen henkilöstöstä sekä ylläpitäjäkuntayhtymien yhteisistä palveluista siirtyvästä henkilöstöstä. Liikkeenluovutuksessa siirtyvä ylläpitäjäkuntayhtymien yhteisten palveluiden henkilöstö on huomioitu liitetaulukoissa laskennallisesti jo vuoden 2013 henkilöstömäärissä. Henkilöstörakenteen ja määrän sopeuttaminen muuttuvaan taloudelliseen ja toiminnalliseen tilanteeseen on aloitettu molemmissa ammattikorkeakouluissa jo vuosina Sopeuttamista jatketaan vuonna 2014 toimiluvan mukaisten ammattikorkeakoulun koulutusvastuiden ja talouden muutosten pohjalta. Lapin AMKin henkilöstörakenteen muutos on kuvattu taulukoissa 1a, 1b, 2 ja 3. Taulukoissa esitetty henkilöstömäärän kehitys pohjautuu esitettyjen koulutusvastuuratkaisujen vaikutuksiin ja talouskehykseen sopeutumiseen. Yhdistettävät ammattikorkeakoulut aloittivat toimintarakenteensa muutoksen jo vuoden 2013 alusta. Talousennuste edellyttää ammattikorkeakoululta noin 9 %:n henkilöstömenojen leikkausta vuoteen 2018 mennessä. Kustannustason nousu nostaa supistustarvetta vielä korkeammaksi. Resurssien nopea aleneminen ja indeksien jäädytys edellyttää, että henkilöstö ja muu toimintarakenteen sopeutumisen painopiste ajoitetaan vuosille Ammattikorkeakoulujen yhdistäminen luo tarpeen ja mahdollisuuden

13 päällekkäisten toimintojen poistamiselle erityisesti hallinto ja tukipalveluissa. Koulutusvastuumuutosten myötä vapautuva henkilöresurssi on suunnattu turvaamaan jäljelle jäävän koulutuksen toteutusta. Tätä kautta kyetään turvaamaan riittävä osaamisresurssi aloittajamääriltään kasvaviin koulutuksiin. Koulutusvastuuratkaisuiden vaikutus henkilöstökustannuksiin ajoittuu pidemmälle aikavälille. TKI henkilöstön määrä vaihtelee vuosittain. Pitämällä TKI toiminta riittävän suurena, mahdollistetaan pysyvän henkilöstön siirtyminen joustavasti ulkoisen rahoituksen toimintaan ja osaamisen säilyminen ammattikorkeakoulun piirissä. II asteen kanssa asiantuntijoiden yhteiskäyttö on laajinta kulttuurin, matkailun ja liikunnan koulutuksissa. Koulutusalueet ovat myös fyysisesti osittain yhteisissä tiloissa Pohjoisen kulttuuri instituutin, Matkailun tutkimusja koulutusinstituutin sekä Lapin urheiluopiston kanssa. Matkailun koulutuksessa yliopisto, ammattikorkeakoulu ja II asteen toiminta on lisäksi yhteisen johdon alaisuudessa, mikä tekee yhteistyön luontevaksi. Kaivoskoulutuksen osalta korkeakoulujen verkoston osana on myös kummankin alueen II asteen oppilaitosten kaivosalan koulutus. Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana on ammattikorkeakoulun palvelujen korkean laatutason ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen perustuu tiivisti ammattikorkeakoulun tavoitteisiin ja niistä johdettuihin osaamisvaatimuksiin. Osaamisen kehittämisen perustan muodostavat vuosittain käytävät kehityskeskustelut, joissa täsmennetään jokaisen ammattikorkeakouluyhteisön jäsenen tavoitteet ja vastuut. Samalla varmistetaan, että jokaisella on tehtävänsä hoitamiseen tarvittavat edellytykset, osaaminen ja motivaatio nyt ja tulevaisuudessa. Kehityskeskustelut muodostavat näin pohjan sekä organisaatio että yksilölähtöiselle koulutus ja kehittymissuunnittelulle. Lapin ammattikorkeakoulu on henkilöstöpolitiikassaan linjannut olevansa työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja tasapuolisesti kaikessa päivittäisessä toiminnassaan sekä erityisesti henkilöstöön liittyvässä päätöksenteossa. Ammattikorkeakoulussa kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä omassa työssään eikä henkilön ikä, sukupuoli, uskonto tai etninen tausta saa olla syrjivänä tekijänä missään vaiheessa henkilön työsuhteen aikana. Tasa arvoon liittyvät tavoitteet ja tasa arvoa edistävät toimenpiteet kirjataan Lapin ammattikorkeakoulun tasa arvosuunnitelmaan ja yhdenvertaisuuden varmistavat tavoitteet ja menettelyt Lapin ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuusohjelmaan. Ammattikokeakoulun työhyvinvoinnin perusta luodaan hyvällä työilmapiirillä. Hyvä ilmapiiri saavutetaan avoimella tiedottamisella, keskustelevalla ja systemaattisesti palautetta kuuntelevalla ja huomioivalla johtamisella sekä luottamuksen vaalimisella Koulutus Koulutustarve Lapissa on laadittu Lapin liiton johdolla laaja työvoimatarpeen ja koulutuksen ennakointityö, joka ulottuu vuoteen Tätä ennakointityötä tarkistetaan ja täsmennetän vuosittain. Ammattikorkeakoulut ovat olleet 13

14 ennakointityössä tiiviisti mukana ja Lapin ammattikorkeakoulun esitetty koulutustarjonta on suhteutettu tähän ennakointiprosessiin ja siellä todettuun koulutustarpeeseen ja laajuuteen. Ennakointitietoja on tarkennettu Mitenna laskentaan pohjautuvassa Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016 raportissa. Lapin talouden veturit ovat korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus ja globaalisti toimiva matkailuvetoinen palveluklusteri. Kasvualoja ovat kaivostoiminta, infrastruktuurin rakentaminen ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta sekä monipuolinen energiatuotanto ja siihen liittyvä pksektorin kehittäminen. Sosiaali, terveys ja liikunta ala Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Lapissa terveydenja sairaanhoidon sekä sosiaalialan haasteena on koulutetun henkilöstön riittävyys erityinen pula on ammattikorkeakoulun suorittaneista hoitajista ja lähihoitajista etenkin harvaan asuituilla seuduilla. Hoitajapulaa pahentaa runsas poistuma kaikissa ammattiryhmissä Työllisten määrän kasvattamista rajoittaa heikko kuntatalous sekä maakunnan muiden elinkeinojen työvoiman tarve. Työvoimatarpeen ennusteen mukaan alan nykyiset koulutusmäärät eivät kata alan työvoiman kysyntää. Ammattikorkeakoulu ei kuitenkaan esitä aloituspaikkamäärän lisäämistä, vaan pyrkii tehostamaan osaajatuotantoa nykyisillä koulustusvastuilla ja määrillä. 14 Tekniikan ja liikenteen ala Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Käynnistyvät suurhankkeet edellyttävät, että Lapin ammattikorkeakoulussa on riittävästi aloituspaikkoja. Toisaalta ne edellyttävät yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa Teollisuus, kaivostoiminta, infrastruktuurirakentaminen ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvualoja. Teollisuuden ja kaivostoiminnan vahvistuminen kasvattaa myös pk sektoria synnyttäen Lappiin kunnossapito, alihankinta ja palveluyritysten kansainvälisen verkoston. Ammattikorkeakoulu tuottaa tekniikan ja liikenteen alan perusosaamisen Lapin elinkeinoelämälle konetekniikan, sähkötekniikan, rakennustekniikan, maanmittauksen ja tietotekniikan koulutuksella. Ammattikorkeakoulu vastaa yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa ammattikorkeakoulutasoisen kaivosinsinöörikoulutuksen toteutuksesta Suomessa. Ammattikorkeakoulu lopettaa tuotantotalouden ja englanninkielisen tietotekniikan koulutusohjelmat ja vahvistaa vapautuvilla resursseilla kaivosinsinöörikoulutusta. Luonnonvara ala Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Lapin luonnonvaroihin nojaavien elinkeinojen tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeä, että alan peruskoulutuksen aloituspaikkoja ei vähennetä. Lapissa ei ole luonto ja ympäristöalan yliopistokoulutusta, mikä lisää ammattikor

15 15 keakoulutuksen merkitystä Lapin alkutuotanto tuottaa korkealuokkaisia tuotteita sekä suoraan kulutukseen että raaka aineeksi jalostukseen, josta yhä suurempi osa sijaitsee Lapissa. Kasvanut matkailu on lisännyt maaseudulla sijaitsevien lappilaiseen ja peräpohjalaiseen kulttuuriin nojaavien matkailuyritysten määrää. Porotalouden kehittymisen elinehtona on vahva koulutus. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulutasoista porotalouden koulutusta tuottaa ainoastaan Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Lapin ammattikorkeakoulu turvaa luonnonvara alan osaamista omalta osaltaan metsätalousinsinöörikoulutuksella. Nykyisillä taloudellisilla resursseilla ammattikorkeakoulu ei pysty turvaamaan poroelinkeinon tarvitsemaa ammattikorkeakoulutasoista agrologikoulutusta. Ammattikorkeakoulu on kuitenkin valmis ottamaan valtakunnallisen erityisvastuun kyseisestä koulutuksesta. Tämä edellyttää erillisrahoitusta. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Ammattikorkeakoulun liiketalouden ja kaupan alan aloittajatarvetta lisää matkailun, hyvinvoinnin ja kaivannaisteollisuuden sekä rajakaupan kasvun myötä tuleva työvoimatarve. Palveluliiketoiminan kasvu edellyttää alueen koulutusmäärän pitämistä vähintään nykyisellä tasolla. Ammattikorkeakoulu jatkaa liiketalouden koulutusta nykyisillä koulutusvastuilla ja laajuuksilla. Luonnontieteet Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Lapissa ei ole luonnontieteiden alalla yliopistokoulutusta, minkä vuoksi noin 100 opiskelijaa siirtyy alan opintoihin maakunnan ulkopuolelle Lisäksi informaatioteknologian ja sen käytön tuen saavutettavuus korostuvat harvaanasutulla seudulla, jossa yhä useammat yhteiskunnan palvelut toimivat verkossa. Tieto ja viestintätekniikan perus ja erityiskäyttö kuuluu kaikkeen työhön, mikä lisää tämän alan työntekijöiden kysyntää lähes kaikilla toimialoilla. Työvoiman tarvetta kasvattaa myös Rovaniemelle syntynyt ja laajeneva hallinnon tietotekniikka ja ICT turvaklusteri. Lapin ammattikorkeakoulu tuottaa osaamista edellä mainittuihin koulutustarpeisiin tietojenkäsittelyn suomen ja englanninkielisillä koulutuksilla. Aloituspaikkamäärä pysyy ennallaan. Matkailu Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Matkailuyrityksissä hotelli ja ravintola alan perinteiset ammattiryhmät kasvavat tasaisesti. Työntekijämäärät kasvavat myös ohjelmapalveluyrityksissä. Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutissa yhdistyvillä Lapin yliopiston matkailututkimuksen, Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu, ravitsemis ja talousalan sekä Lapin matkailuopiston voimavaroilla vahvistetaan matkailuelinkeinon kilpailukykyä sekä alueellisesti että kansallisesti. Tämä vaatii aloituspaikkamitoituksen osalta myös maakuntaa laajempaa tarkastelua.

16 Lapin ammattikorkeakoulu vastaa osaamistarpeeseen nykyisillä koulutusvastuilla ja määrillä. Samalla ammattikorkeakoulu vahvistaa instituutissa toteutettavaa yhteistyömallia. Kulttuuriala Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016: Kulttuurialan koulutus edistää alueen vetovoimaisuutta. Se tukee alueen yrityksiä ja niiden markkinointia muun muassa vahvan mediaosaamisen avulla. Maakunnan elinkeinoja kuten matkailua tukevat ohjelmapalvelut, tapahtumatuotanto ja elämystuotanto tarvitsevat kulttuurialalla koulutettuja osaajia Pohjoisen kulttuuri instituutti täydentää Lapin korkeakoulujen pohjoista profiilia. Lapin ammattikorkeakoulu antaa panoksensa Pohjoisen kulttuuriinstituutin kehittämiseen vahvistamalla kuvataiteen koulutusta. Samalla kuvataiteen koulutussisältöjä kehitetään alan tarpeiden ja instituutin yhteistyön edellyttämään suuntaan (digitaalinen kuvataide). Ammattikorkeakoulu lopettaa viestinnän koulutuksen Koulutusvastuu Lapin ammattikorkeakoulu hakee koulutusvastuuta seuraaville perustutkinnoille: Sosiaali ja terveysalan AMK tutkinto Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sosionomi (AMK) Geronomi (AMK) Liikunnan AMK tutkinto Liikunnanohjaaja (AMK) Liiketalouden AMK tutkinto Tradenomi o Liiketalous o Tietojenkäsittely Matkailu ja ravitsemisalan AMK tutkinto Restonomi (AMK) Tekniikan AMK tutkinto Insinööri (AMK) o Tieto ja viestintätekniikka o Kone ja tuotantotekniikka o Rakennustekniikka o Maanmittaus o Sähkötekniikka Luonnonvara alan AMK tutkinto Metsätalousinsinööri (AMK) Agrologi (AMK) o Kulttuurialan AMK tutkinto Kuvataiteilija (AMK) koulutuksen jatkaminen edellyttää valtakunnallista erityisvastuuta ja erillisrahoitusta Olennaiset muutokset nykytarjontaan Lapin ammattikorkeakoulun rahoitus laskee lähivuosina ennakkolaskelmien perusteella noin neljä miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä. Aleneva tulorahoitus pakottaa ammattikorkeakoulun luopumaan pie 16

17 nistä, kalliista ja heikosti vetovoimaisista koulutusohjelmista. Näiden kriteerien perusteella ammattikorkeakoulu ei hae koulutusvastuuta seuraaviin (nykyisiin) tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin. Kulttuurialan AMK tutkinto Medianomi (AMK) Liiketalouden AMK tutkinto Tradenomi o Liiketoiminnan logistiikka o Bachelor of Business Management Sosiaali ja terveysalan AMK tutkinto Bachelor of Social Services, sosionomi (AMK) Tekniikan AMK tutkinto Insinööri (AMK) o Tuotantotalous o Bachelor of Information Technology Perustelu koulutusvastuille ja laajuuksille Lapin ammattikorkeakoulun koulutusvastuu ja ohjelmarakenteen kehitystyö käynnistyi vuonna 2008 Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyön puitteissa. Ensimmäisessä vaiheessa siirrettiin koulutusvastuuta ammattikorkeakoulujen välillä (muun muassa sosiaaliala, fysioterapia, tekniikka ja tietojenkäsittely). Toisessa vaiheessa ammattikorkeakoulut supistivat sisäänottoa heikon vetovoiman ja läpäisyn koulutusohjelmiin. Näihin koulutusohjelmiin ei haeta koulutusvastuuta. Toimilupahakemuksessa esitetyt koulutusvastuu ja laajuusesitykset ovat johdonmukainen jatkumo yllä kuvatulle kehitystyölle. Lapin ammattikorkeakoulun kokonaisaloituspaikkamäärä pysyy vuoden 2013 tasolla. Lakkautettavien koulutusohjelmien aloituspaikat on suunnattu vahvistamaan haettuja koulutusvastuita ammattikorkeakoulun strategian, tuottavuuden ja tehokkuuden sekä alueen työvoimatarpeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun koulutustarjonta pysyy muuttumattomana edellä mainittujen koulutusvastuuratkaisujen jälkeen vuoteen 2018 saakka. Valtakunnalliset erityisvastuut Lapin ammattikorkeakoululla on vakiintunut valtakunnallinen koulutusvastuu maanmittaustekniikan koulustusohjelmasta. Agrologitutkinnon porotalouteen keskittyvää osuutta ei Lapin AMKin lisäksi järjestetä missään muualla. Lapin ammattikorkeakoululla ja Kajaanin ammattikorkeakoululla on sopimus kaivosinsinöörien koulutuksen järjestämisestä koko Suomen tarpeisiin. Lapin ammattikorkeakoulu esittää erityisvastuun ja erillisrahoituksen myöntämistä seuraaville koulutuksille: Agrologikoulutus (porotalous) Liite7 Kaivosinsinöörikoulutus verkostomaisena toteutuksena yhdessä KAMKin kanssa (suuntautumisvaihtoehto kone, sähkö ja rakennustekniikan koulutuksissa). Liite 8 Sopimukset muiden korkeakoulujen kanssa Matkailun koulutuksessa Lapin AMKilla ja Kajaanin amkilla on kiinteää ja pitkäkestoista yhteistyötä. 17

18 18 Oulunseudun amkin kanssa on sovittu, että Lapin AMKin luopuessa viestinnän koulutuksesta, OAMK tulee pitämään kyseisen tarjonnan vähintään nykyisellä tasolla englanninkielisestä tietotekniikasta (Degree Programme in Information Technology), OAMK tulee pitämään oman tarjontansa vähintään nykyisellä tasolla. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on ollut, että pohjois suomalaisten nuorten valinnanmahdollisuudet säilyvät mahdollisimman laajoina, vaikka omalla kotipaikkakunnalla tarjontaa supistettaisiin. Vieraskielinen koulutus perusteluineen Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa englanninkielisenä koulutuksena koulutusvastuunsa puitteissa seuraavat koulutukset: Sosiaali ja terveysalan AMK tutkinto Sairaanhoitaja (AMK) o Degree Programme in Nursing Liiketalouden AMK tutkinto Tradenomi o Degree Programme in Business Information Technology o Degree Programme in International Business Matkailu ja ravitsemisalan AMK tutkinto Restonomi (AMK) o Degree Programme in Tourism Vieraskielistä koulutusta leikataan Lapin ammattikorkeakoulussa suhteellisesti enemmän kuin suomenkielistä koulutusta. Ammattikorkeakoulu on päättänyt, että jatkossa kaikkien koulutusohjelmien on järjestettävä vähintään 30 opintopisteen laajuinen kansainvälinen osio. Näin mahdollistetaan jatkossakin opiskelijavaihdon järjestämismahdollisuudet. Perustelut ja edellytykset haetuille paikkakunnille Lapin ammattikorkeakoulu toimii kahdella kampuksella kolmessa kaupungissa. Kampuskoko on varsin suuri, ja kaikille paikkakunnille on mahdollista järjestää hyvät opiskelijapalvelut. Kampusten välinen etäisyys on runsaat sata kilometriä. Ne ovat aidosti eri työssäkäyntialueita, ja opiskelijarekrytoinnin ja käytännön harjoittelun järjestämisen kannalta kaikkien toimintojen keskittäminen yhdelle paikkakunnalle ei ole tarkoituksenmukaista. Lapin ammattikorkeakoulu on kirjannut strategiseksi tavoitteeksi etäisyyksien aiheuttamien esteiden voittamisen, ja tähän ammattikorkeakoulu panostaa omia voimavarojaan (virtuaalikampus).

19 Muu koulutustehtävä Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutusvastuunsa puitteissa seuraavat suomenkieliset ylemmät koulutukset: Tekniikan ylempi AMK tutkinto Insinööri (ylempi AMK) o teknologiaosaamisen johtaminen o alueiden käytön suunnittelu (maanmittaus) Luonnonvara alan ylempi AMK tutkinto Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) o alueiden käytön suunnittelun koulutus Agrologi (ylempi AMK) o alueiden käytön suunnittelun koulutus Sosiaali ja terveysalan ylempi AMK tutkinto Sairaanhoitaja (ylempi AMK) o terveyden edistäminen Terveydenhoitaja (ylempi AMK) o terveyden edistäminen Fysioterapeutti (ylempi AMK) o terveyden edistäminen Liikunnanohjaaja (ylempi AMK) o terveyden edistäminen Sosionomi (ylempi AMK) o sosiaalialan ylempi koulutus o terveyden edistäminen Liiketalouden ylempi AMK tutkinto Tradenomi (ylempi AMK) o yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Matkailu ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto Restonomi (ylempi AMK) o matkailuala Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutusvastuunsa puitteissa seuraavat englanninkieliset ylemmät koulutukset: Liiketalouden ylempi AMK tutkinto Master of Business Administration, Tradenomi (ylempi AMK) o International Business Management Perustelut haetuille koulutuksille Nykytilanteeseen verrattuna ylempien koulutuksien määrä säilyy ennallaan ja vastaa alueen työelämän tarvetta henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Sisäänoton laajentaminen jokavuotiseksi kaikissa ohjelmissa lisää hiukan opiskelijamäärää. Englanninkielinen liiketalouden koulutus on osa Torniossa toteutettavaa koulutusta, joka tukee raja alueella tapahtuvaa kehitystä kansainvälisen kaupan edistämiseksi. Olennaiset muutokset Tällä hetkellä KTAMK:ssa ja RAMKissa on päällekkäiset ylemmät tutkinnot tekniikassa ja terveysalalla. Jatkossa päällekkäisyydet karsitaan joko vuorottelun tai nykyistä selkeämmän profiloinnin kautta, ja toteutus järjestetään virtuaalikampuksen kautta työmarkkinakysynnän mukaisesti.

20 20 Lapin ammattikorkeakoulu tulee toteuttamaan ylemmät tutkinnot erilaisella toimintamallilla kuin tähän asti. Vuodesta 2014 lähtien kaikki ylemmät tutkinnot keskitetään yhden johdon alaisuuteen ja käynnistyvät yhteisillä opintopisteen laajuisilla opinnoilla, ja eriytyminen tapahtuu vasta yhteisten opintojen jälkeen. Tämä toteutusmalli alentaa kustannuksia huomattavasti Muu koulutus Avointa korkeakouluopetusta Lapissa tarjoavat Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto yhteistyössä Lapin kesäyliopiston kanssa. Korkeakoulut muodostavat maakuntakorkeakoulun, jonka avulla edistetään koulutustarjonnan monipuolisuutta ja alueellista kattavuutta. Seutukuntien osaamisen kehittämistarpeisiin suunnattu avoin korkeakouluopetus ja räätälöidyt osaamis ja kehittämiskokonaisuudet toteutetaan maakuntakorkeakoulun toimesta. Käytännössä koulutuksen kehittäminen ja yhteensovittaminen tapahtuu Lapin korkeakoulukonsernin kautta Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta Koulutusviennissä on tehty avaus ranskalaisen ESA Groupen yliopiston kanssa. Ensimmäinen koulutusviennin toteutus International Marketing Management toteutetaan syksyllä 2013 osin työpajana Pariisissa, osin verkko opetuksena. Maksullisten koulutuspalveluiden määrä Lapin ammattikorkeakoulussa on suhteellisen pieni. Maksullisena koulutuksen on toteutettu muun muassa kieltenopetusta, materiaalien käytettävyyden koulutusta, ensiavun ja lääkehoidon koulutusta ja uusimpana tuotteena kaivostyönjohtajakoulutusta. Monet toteutetuista koulutuksista ovat olleet ns. yhteistoimintakoulutusta, jossa rahoittajina ovat olleet ELY yhdessä koulutuksen vastaanottajan kanssa, ja tämän tyyppisen koulutuksen kasvunäkymiä pidämme Lapissa hyvinä TK toiminnan laajuus TKI toiminnan laajuus Lapin ammattikorkeakoulun laaja TKI toiminta kattaa kaikki osaamisalat ja sitä toteutetaan kaikilla kampuksilla ja toimipisteissä. Ulkoinen rahoitus tulee pääosin EU ohjelmista mutta myös Te

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukirjastojen yhteistyöhanke. hanke. Maakuntakirjastokokous 6.10.2008 Maija Koponen Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lapin korkeakoulukirjastojen yhteistyöhanke. hanke. Maakuntakirjastokokous 6.10.2008 Maija Koponen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin korkeakoulukirjastojen yhteistyöhanke hanke Maakuntakirjastokokous 6.10.2008 Maija Koponen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Taustaa Lapin korkeakouluyhteisön kehittäminen (työryhm ryhmät t 11 / 2006)

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Yhteistyösopimus Allekirjoitettiin 15.6.2010 Rovaniemellä MTI:n ja syksyllä 2010 Santasportin

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN Tutkinto, tutkintonimike, koulutusvastuun täsmennys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 702/2013 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Laaja versio sisältää valintaperusteet

Laaja versio sisältää valintaperusteet KEVÄT 2013 Kotka ja Kouvola Vieraskielinen koulutus 7.1. 12.2.2013 Nuorten koulutus 4.3. 3.4.2013 Aikuiskoulutus 4.3. 3.4.2013 YAMK-tutkinnot 4.3. 3.4.2013 Laaja versio sisältää valintaperusteet Hei vaan,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010 Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen TAMK lukuina 10 000 opiskelijaa 7 koulutusalaa 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot