Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö ja kestävä kehitys SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernilainat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 49 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN 2012 TULOSTAVOITTEIDEN 53 TOTEUTUMINEN 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITILINPÄÄTÖS 131

3 ESPOON KAUPUNKI 4 LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 158 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 158 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 168 TILAKESKUS-LIIKELAITOS 179 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 194 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 204 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Taseyksiköt 225 SUURPELTO 225 TAPIOLA Rahastot 244 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 244 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 248 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 252 VAHINKORAHASTO 257 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 265 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA 267 SÄILYTYKSESTÄ 6 ALLEKIRJOITUS JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 271

4 ESPOON KAUPUNKI 1 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2 Toimintakertomus

6 ESPOON KAUPUNKI 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Espoossa parhaat palvelut myös vuonna 2012 Espoon kaupungin tulos vuodelta 2012 on 26 milj. euroa. Vuosikatetta kertyi noin 145 milj. euroa eli hieman edellisvuotta enemmän. Kaupungin lainamäärä ei kasvanut eikä rahastoja purettu. Kaupungin rahoitustuotot nostivat tuloksen positiiviseksi, vaikka verotulojen kehitys on ollut ennakoitua heikompaa. Verotuloja tilitettiin milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin milj. euroa ja yhteisöveroa 116 milj. euroa. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat viidenneksen pienemmät kuin edellisvuonna. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja olivat yhteensä 253 milj. euroa. Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Kulujen kasvuun vaikuttivat toimintavolyymin kasvun lisäksi lisääntynyt palvelujen osto ja hintojen nousu. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 249 henkilöllä. Kasvu painottui perhe- ja sosiaalipalveluihin, vanhusten palveluihin sekä suomenja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Kaupungin henkilöstökulut olivat 592 milj. euroa ja vuokratyövoiman kustannukset 27 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 660 milj. euroa ja avustuksiin 131 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki. Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 218 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta noin 70 milj. eurolla. Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on Kuntapalvelujen laatututkimuksen mukaan pysynyt edellisvuoden tasolla. Suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset ovat tyytyväisimpiä palveluihin. Espoon asukasmäärä kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä ja oli vuoden 2013 alussa Ennakkotietojen perusteella vuoden 2012 aikana Espoo sai muuttovoittoa ulkomailta noin henkeä, eli noin 100 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toisista kunnista Espoo sai muuttovoittoa noin 600 henkeä, mikä puolestaan oli noin sata henkeä vähemmän kuin vuonna Luonnollinen väestönkasvu oli vajaa puolet koko kaupungin saamasta väestölisäyksestä. Espoon kaupungin talouden perusta on vakaalla pohjalla. Kasvavassa kaupungissa haasteena on kuitenkin menojen kasvaminen verorahoitusta ja ulkoisia tuottoja nopeammin. Tämä edellyttää tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista myös jatkossa. Espoon väestö kasvaa voimakkaasti ja väestörakenteen muutos lisää kustannuksia. Espoon tavoitteena tulee olla 180 milj. euron vuosikate, jotta tarvittavat investoinnit palvelujen tuottamiseen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen voidaan toteuttaa ilman merkittävää velkaantumista. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

7 ESPOON KAUPUNKI 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 26 Vihreä liitto (Vihr.) 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 11 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS/Sit.) 7 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 3 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Köyhien Asialla (KA) 1 Jäseniä yhteensä 67 Valtuuston puheenjohtajana toimi Jyrki Kasvi (Vihr.) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markus Torkki (Kok.) , Tuija Kalpala ja toisena varapuheenjohtajana Kurt Byman (PerusS/Sit.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Martti Merra (Kok.) ja Markus Torkki (Kok.) , ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hertell Sirpa Vihr. Matikka Marjo Vihr. Hintsala Mikko Kesk. Blomster René SFP Juvonen Arja PerusS/Sit. Huhta Seppo PerusS/Sit. Lahtinen Teemu PerusS/Sit. Kuronen Matti Vihr. Lahti Timo Vihr. Häggman Bjarne PerusS/Sit. Blomster Rene SFP Järvenpää Pertti KD Järvenpää Pertti KD Kalliola Kaija KD Jääskeläinen Jarmo Kok. Särkijärvi Jouni J. Kok. Konttas Ari Kok. Holst Jan Kok. Hagerlund Tony Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Leppäkorpi Jaana SDP Pikkusaari Sirkka SDP Luomaranta Ritva-Liisa Kok Perklén Elli Kok. Merra Martti Kok. Markkula Markku Kok. Torkki Markus Kok. Markkula Markku Kok. Nevalainen Mari Vihr. Rahkonen Susanna Vihr. Viljakainen Paula Kok. Pankasalo Anja Kok. Sistonen Markku SDP Almqvist Fredrik SDP Äikäs Saija Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Pirjo Mutanen , Sampo Suihko , Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus ja lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvolliseksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluva rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia käsiteltiin kaupunginhallituksessa

9 ESPOON KAUPUNKI 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen talouden kehitys Tilinpäätösvuoden talousarviota valmisteltaessa syksyllä 2011 näkyi jo merkkejä kansantalouden ja kansainvälisen talouden kehityksen ongelmista. Valtiovarainministeriö ennusti lokakuussa ilmestyneessä suhdannekatsauksessaan vuoden 2011 talouskasvuksi 3,5 prosenttia. Ministeriö ennusti silloin, että Suomen kansantalous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2012 ja 2,3 prosenttia vuonna Talous on kehittynyt olennaisesti heikommin. Joulukuussa 2012 julkaistun suhdannekatsauksen mukaan bruttokansatuotteen kasvu jäi 2,7 prosenttiin vuonna Vuonna 2012 kehitys näyttää kääntyvän 0,1 prosenttia negatiiviseksi ja vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan ainoastaan 0,5 prosenttia. Vuoden 2012 alussa työttömyyden ennakoitiin kääntyvän lievään nousuun. Talouskasvun hiipumisesta huolimatta työllisten määrä kasvoi edelleen vuoden 2012 aikana ja myös tehdyt työtunnit lisääntyivät. Kun tuotanto ei ole kasvanut, on työn tuottavuus heikentynyt, mikä on erittäin poikkeuksellista historian valossa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan kasvamassa lähivuosina huolimatta siitä, että ikärakenteen vanhenemisen vuoksi eläkkeelle siirtyvien määrä on kasvussa. Vuodet ovat työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) nopeimman supistumisen aikaa, keskimäärin henkilöä vuodessa, joten työvoiman määrä alkaa vähentyä. Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 loka - joulukuussa 3,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,8 prosenttia edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2011 loka - joulukuusta vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon valtiolla 3,4 prosenttia, yksityisellä sektorilla 3,3 prosenttia ja kunnilla 2,6 prosenttia.

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli syys - marraskuussa 2,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 5,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten syys - marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,2 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvio vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,8 prosenttia, kun aikaisempaa heikommat talouden näkymät ovat hidastaneet kuluttajahintojen nousupaineita. Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä vuonna 2011 oli 1,2 miljardia euroa eli 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuotta aiemmin alijäämä oli 4,5 miljardia euroa. Vuonna 2011 valtiosektorin alijäämä pieneni 3,9 miljardia euroa 5,6 miljardiin euroon. Kuntasektorin alijäämä puolestaan kasvoi 0,4 miljardista eurosta 0,9 miljardiin euroon. Sosiaaliturvarahastot, lähinnä työeläkelaitokset, keräsivät 5,3 miljardin euron ylijäämän.

11 ESPOON KAUPUNKI 8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Vuoden 2012 alussa Espoossa oli asukasta. Vuoden 2011 väestönlisäys oli henkeä eli 1,8 prosenttia. Espoon väestönlisäys oli suurin sitten vuoden Myös koko maan väestönkasvu oli suurin 20 vuoteen. Vuoden 2013 alussa Espoon väkiluku on Väestönkasvun suurenemiseen vuonna 2011 vaikuttivat sekä ulko- että kotimaasta saadun muuttovoiton lisääntyminen. Vuosina Espoo ei saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta vuonna 2010 muuttotappio kääntyi muuttovoitoksi. Ennakkotietojen mukaan myös vuoden 2012 aikana Espoo on saanut muuttovoittoa muista Suomen kunnista. Espoon väestökehitykseen vaikuttavien eri muutostekijöiden merkitys vuosina Kun Espoon muuttovoitto on pääasiassa tullut ulkomailta, on myös vieraskielisten espoolaisten määrä lisääntynyt jatkuvasti. Vielä 1990-luvulla vieraskielisten osuus väestönkasvusta pysyi jokseenkin tasaisena, mutta 2000-luvulla sen osuus on noussut jatkuvasti ja viime vuosina vieraskielisten osuus väestönkasvusta on ollut yli puolet. Vieraskielisten määrä ei kasva pelkästään muuttoliikkeen kautta, vaan Espooseen myös syntyy uusia vieraskielisiä kuntalaisia.

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vieraskielisten osuus vuosittaisesta väestönlisäyksestä vuosina Työpaikat Espoossa oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä laski hieman vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista vajaa viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen), teollisuus (suurimpana ryhmänä tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Informaatio ja viestintä oli neljänneksi suurin työllistäjä, kun vuotta aiemmin se oli työpaikkamäärältään toiseksi suurin toimiala Espoossa. Yllä mainitut tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä, joten työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Työssäkäyntitilaston luvut ovat tarkistettuja ja virallisia, mutta ne laahaavat aina kaksi vuotta jäljessä. Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli työpaikkaa vuonna Määrä nousi edeltävän vuoden notkahduksesta lähes kolmella tuhannella.

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Työpaikkojen määrä Espoossa vuosineljänneksittäin Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Työttömyys Valtionvarainministeriö ennusti joulukuun 2012 suhdannekatsauksessa maamme työttömyysasteen nousevan 8,1 prosenttiin vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuoden 2012 lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 6,5 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 17,8 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli prosenttiyksikön korkeampi. Syksystä 2010 yhtäjaksoisesti jatkunut työttömien määrän lasku taittui maaliskuussa 2012 ja työttömyys on kasvanut siitä lähtien. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopusta alkaen ja kasvu kiihtyi voimakkaasti syksyllä 2012, mutta hidastui joulukuussa. Vuoden 2012 lopulla Espoossa oli 700 alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli 18,8 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa noin eli viidennes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun kesäkuussa 2012 ja kasvu jatkui edelleen vuodenvaihteessa, kuten myös koko maassa. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuoden 2012 lopulla noin avointa työpaikkaa, mikä oli suunnilleen vuodentakainen määrä. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Valtionvarainministeriö, Suhdannekatsaus 2/2012. Toimeentulotuki Vuosina toimeentulotuen menot sekä tuensaajien määrä kasvoivat Espoossa. Vuonna 2011 toimeentulotukeen käytettiin euroa. Toimeentulotukea sai vuoden aikana yhteensä kotitaloutta ja 6,5 prosenttia kuntalaisista. Toimeentulotukien määrä ja saajat Espoossa vuosina Toimeentulotuki, euroa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 6,0 5,7 5,4 5,6 6,0 6,4 6,5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Rakennus- ja asuntotuotanto Ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 Espooseen valmistui noin m 2 kerrosalaa ja asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna kerrosalaa valmistui noin m 2 enemmän ja asuntoja noin 180 enemmän. Vuonna 2012 aloitettiin noin k-m 2 :n rakentaminen, mikä oli hieman edellisvuotista enemmän. Uusia asuntoja aloituksissa oli noin 2 600, eli noin sata asuntoa enemmän kuin edellisvuonna. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja asunnolle. Myönnetyissä luvissa oli kerrosneliömetrejä hieman edellisvuotista vähemmän. Asuntojen määrä oli edellisvuoden tasolla.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna 2012 valtion tukema asuntotuotanto väheni verrattuna edellisiin kahteen vuoteen. Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna 2012 kaikkiaan 387 vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoon Asunnot Oy:n (ent. Espoonkruunu) tuotantoa oli 229 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 195 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita kolme asuntoa. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin asuntoa, joten kaikkiaan asuntotuotanto kuitenkin säilyi korkealla tasolla. Valmistunut asuntotuotanto Espoossa (asuntojen määrä) vuosina Lähteet: Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustui kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksen hyväksymään Helsingin seudun visioon ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan tarkistamiin strategisiin päämääriin. Espoo edisti yhteistyösopimusten mukaista verkostomaista toimintaa. Sopimukset olivat voimassa vuoden 2012 loppuun ja niiden jatko valmisteltiin. World Design Capital Helsinki hanke toteutettiin yhteistyössä muiden kaupunkien, valtion ja muiden toimijoiden kanssa. Kaupunkilaistapahtumien lisäksi Espoon kärkiteemat ja -hankkeet ovat Kohti parempaa kaupunkia (mm. T3 -kaupunkisuunnittelu), Hyvinvoinnin vuoksi (elämä-, palvelu- ja ympäristödesign) ja Iloa ympäristöstä (mm. luontokeskus Haltia). Metropolialueen kilpailukykystrategia uudistettiin Helsingin seudun 14 kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Metropolipolitiikka laajenee Hallitus vahvisti Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan suotuisan kehityksen edistämiseksi sekä metropoliseudun erityishaasteiden lievittämiseksi. Sisällöllisinä painopisteinä olivat maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys. Keinoja olivat mm. kuntien ja valtion väliset aiesopimukset, ohjelmat ja kumppanuushankkeet. Maahanmuuttoa sekä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat aiesopimukset uusittiin. Kuntauudistus Hallituksen kuntapolitiikan yleistavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Valtioneuvoston käynnistämä kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksen perusajatuksena on vahva peruskunta, joka muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Tavoitteena oli, että hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntarakenneryhmä teki esityksen uudesta kuntarakenteesta ja siitä Espoon valtuusto antoi lausunnon keväällä Lausunnon mukaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntajakoselvityksen käynnistämistä. Sen sijaan Espoo esitti, että asetetaan metropoliratkaisun selvitysryhmä, jossa on edustajat valtiolta, kunnista ja yliopistoilta. Selvitysryhmä työskentelisi yhteistyössä metropolipolitiikan neuvottelukunnan kanssa. Valtiovarainministeriö asetti metropolialueelle esiselvityksen ja sitä tekemään selvityshenkilöt. Selvittäjien tuli tehdä ehdotukset alueista, joilla tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset ja ehdotus metropolihallinnosta. Työ jatkuu vuonna Espoon toimi aktiivisesti edunvalvonnassa kuntauudistukseen liittyvän kuntarakenteen määrittelyn, kuntarakennelain ja kuntalakien valmistelussa sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa. Toiminnan kehittäminen Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko tavoitetilan mukaisessa kehitystyössä on edetty tavoitteiden suuntaisesti. Matinkylän palvelutorin suunnittelu yli toimialarajojen on saatu valmiiksi ja suunnittelu painottui loppuvuoden aikana muiden metroasemien läheisyyteen sijoittuvien kaupungin palvelujen suunnitteluun. Sosiaali- ja terveystoimen merkittävimpiä kohteita Matinkylän palvelutorin lisäksi ovat Espoon sairaala sekä Elä ja asu -keskukset. Investointiohjelman yhteyteen laadittiin toimenpideohjelma palveluverkon kehittämiseksi. Pääkaupunkiseudulla valmistauduttiin toteuttamaan varhaiskasvatuspalvelut yli kuntarajojen vuoden 2012 aikana. Valmistelua on tehty yhteisen PKS-suunnitelman mukaan. Toteutus käynnistyy vuonna 2013.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Sähköisen asioinnin kehittäminen etenee, mutta hieman suunniteltua hitaammin. Suun terveydenhuollossa otettiin uutena palveluna käyttöön sähköinen ajanvaraus pienten lasten tarkastuksessa. Kuntalaisen ajanvaraus ja ajanvarauksen tekstiviestimuistutus ovat käytössä joissakin yksiköissä ja erityisesti suun terveydenhuollossa niistä on hyviä kokemuksia. Omahoidon terveyskansio on mahdollistanut potilaan omien tietojen ja tutkimustulosten katselun ja kommunikoinnin hoitavan henkilökunnan kanssa. Sähköisiä palveluja on tuotettu kaikilla toimialoilla ja niitä laajennetaan sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Palveluseteliprojektissa Espoon kaupungin lisäksi osapuolina on viisi muuta kaupunkia sekä myös KL-Kuntahankinnat ja Kuntien Tiera Oy. Tavoitetilan määrittely saatiin hankekaupunkien kanssa valmiiksi keväällä 2012 ja hanketoimisto on siirretty loppusyksyllä Turkuun, jota ennen vetovastuussa oli Espoo. Uusi Espoo.fi -sivusto julkaistiin keväällä 2012 ja kaupungin sisäinen intra-sivusto Essi otettiin käyttöön huhtikuussa Kaupungissa otettiin käyttöön Essiin integroidut Sharepoint-ryhmätyötilat ja laajennettiin uusien sähköisten työskentelyvälineiden, kuten pikaviestiohjelma Lyncin käyttöönottoa. Kaupunki laajensi myös viestintää sosiaalisessa mediassa. Keskeisille palveluille on kehitetty yhteisiä palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmittaustapoja. Palvelujen mittaamisessa hyödynnetään muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä kuusikkovertailuja. Kaupungin toimintojen organisointi Konsernipalvelujen tulosyksikkö siirtyi vuoden 2012 alussa keskushallinnosta palveluliiketoimen toimialalle. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan, että palveluliiketoimeen perustetaan alkaen kaksi uutta liikelaitosta ja kaksi nettobudjetoitua tulosyksikköä: Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos, Espoo Talouspalvelut -liikelaitos sekä kaupunkitiedon ja tietotekniikkapalvelujen nettobudjetoidut tulosyksiköt. Organisaatiomuutoksen jälkeen palveluliiketoimen toimialalla on seitsemän liikelaitosta ja kaksi nettobudjetoitua tulosyksikköä. Espoon luottamushenkilöorganisaation muutostarpeita kartoitettiin valtuustoryhmille tehdyssä kyselyssä, kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa ja kaupungin johtoryhmässä, kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteiskokouksessa sekä valtuuston seminaarissa Asiaa käsiteltiin myös kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteiskokouksessa Tehtyjen esitysten pohjalta valtuusto päätti joulukuussa voimaan tulevista seuraavista muutoksista - kaupunginhallitukselle perustetaan uusi tila- ja asuntojaosto, joka toimii myös Tilakeskusliikelaitoksen johtokuntana - sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen perustetaan uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto, joka korvaa entiset perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys- ja vanhuspalvelujen jaostot - sivistystoimen lautakuntarakennetta tarkistetaan siten, että sivistystoimen suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta muutetaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta svenska rum -lautakunnaksi. Lisäksi liikunta- ja nuorisolautakunnat yhdistetään yhdeksi liikunta- ja nuorisolautakunnaksi - kaupunginhallituksen puheenjohtajiston toimintamahdollisuuksia parannetaan siten, että puheenjohtajistolla on mahdollisuus toimia tehtävässään osapäivätoimisesti. Harmaan talouden torjunta Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Hallitus vie eteenpäin erilaisia toimenpiteitä lainsäädännön, viranomaistoiminnan ja valvonnan osalta.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Espoon kaupungin hankintaohjetta on päivitetty selkiyttämällä entisestään hankintapalvelujen ja tilaavan yksikön välistä työnjakoa toimittajien valvonnassa ja harmaan talouden torjunnassa sekä korostamalla sopimuskauden aikaista valvontaa. Myös alihankkijaketjujen valvontaa on tehostettu. Espoo lähti syksyllä 2011 kehittämään verohallinnon kanssa tehtävää tietojenvaihtoon perustuvaa yhteistyötä. Espoossa laadittiin terveen kilpailun edistämisen toimintasuunnitelma, joka sisältää yhteistoimintamallin verohallinnon kanssa, kilpailuttamisprosessissa ja sopimusseurannassa tehtävät harmaan talouden torjunnan toimenpiteet, harmaan talouden torjuntaa koordinoivan verkoston perustamisen kaupunkiin sekä vaikuttamisen ja yhteistyön viranomaisten kanssa. Verohallinnon ja Espoon yhteistoiminnan toimintamalli koskee ensivaiheessa urakkasopimuksia sekä kunnossapito- ja korjauspalvelujen sopimuksia ja siivouspalvelusopimuksia. Verohallinnolle toimitetaan vuosineljänneksittäin koonti Espoon urakkasopimusten, kunnossapito- ja korjauspalvelujen sopimusten ja siivouspalvelusopimusten ostoreskontratiedoista. Verohallinto laatii tietojen perusteella tilastollisen analyysin hyödyntäen omia verovelvollisuuksien hoitamiseen liittyviä tietoja. Verohallinto antaa vain lainsäädännöllisistä syistä johtuen tilastollisen analyysin, jossa mahdolliset ongelmatapaukset esitetään tilastollisessa muodossa, ei yrityslistauksena. Espoossa on laajennettu myös tilaajavastuu.fi -palvelun käyttöä, joka automatisoi viranomaisvelvoitteiden seurantaa ja ajantasaisena pysymistä. Viranomaistodistusten automatisoinnilla vähennetään myös yrityksille ja hankintayksikölle syntyvää hallinnollista taakkaa, kun viranomaistodistukset tarkistetaan sähköisesti ja vältytään paperien manuaaliselta toimittamiselta. Espoon ryhmätyötilasta löytyy terveen kilpailun edistämisen avoin verkkosivu, jonne kootaan ajankohtaista tietoa harmaan talouden torjunnasta ja toimenpiteiden kehityksestä. Kaupunkirakenne ja rakentaminen Tärkeimpiä kaavoituskohteita vuonna 2012 olivat metron ja metroasemien lähiympäristöt, erilaiset alueelliset suurprojektit sekä erityyppiset pientalo- ja kerrostaloalueet. Tapiolan keskuksen uudistaminen eteni monin tavoin. Metroaseman louhinnan lisäksi Tapionaukion alle rakennettiin pysäköintilaitosta, kalliopysäköintilaitoksen ja keskushuollon louhintatyöt käynnistettiin, entiseen Sokoksen taloon rakennettiin uutta kauppakeskusta ja Leimuniityn uudistus käynnistettiin. Keskus muuttuu lähivuosina perusteellisesti ja siitä tulee entistä vetovoimaisempi. Aiesopimus Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä hyväksyttiin valtuustossa toukokuussa Parantamishanke käsittää eritasoliittymät Keilaniementien ja Karhusaarentien kohdalle sekä 500 m pitkän Keilaniemen tunnelin, jonka päälle tulee Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä puistokansi. Aiesopimuksessa sovitaan hankkeen suunnittelun, toteuttamisen ja kunnossapidon periaatteista sekä kustannusjaosta. Kehä I:n parantamisella luodaan edellytyksiä Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueen kehittämiselle ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle Länsimetron toteuttamisen myötä. Valtuusto hyväksyi keväällä Kehä I:n uudistamista ja asuintorneja koskevan asemakaavan, joka mahdollistaa neljän asuintornin rakentamisen Kehä I:n viereen Keilaniemen metroaseman tuntumaan. Kehä I:n parantamistyön käynnistämisestä päätetään aikanaan erikseen, kun kaava ja tiesuunnitelma on saatu lainvoimaisiksi ja ainakin kahden tornitontin myynti ja toteuttaminen ovat varmistuneet. Vuonna 2010 käynnistynyt Länsimetron rakentaminen jatkui. Työt etenivät samanaikaisesti aikataulun mukaisesti useassa paikassa ja urakan painopiste siirtyi louhinnoista asemien sekä tunnelien rakennesuunnitteluun. Tavoitteena on metroliikenteen käynnistyminen Matinkylään loppuvuonna Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Länsimetron jatkeen Matinkylä - Kivenlahti hankesuunnitelman. Suunnitelmassa on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on valtion sitoutuminen 30 prosentin kustannusosuuteen. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2013 ja liikenne käynnistyisi vuoden 2018 lopulla.

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna 2012 valmistauduttiin Matinkylän ja Niittykummun keskeisten alueiden kehittämiseen. Matinkylän keskuksen kehittämisen pohjaksi laadittiin kokonaiskonsepti, joka kulkee Matinkylän hyvinvointi- ja palvelupuiston nimellä. Finnoon kaavoitus eteni ja kolmelle osa-alueelle laadittiin asemakaavaa ja osayleiskaavaehdotusta valmisteltiin. Finnoon sataman ideakilpailu ratkaistiin ja sen pohjalta alettiin laatia sataman asemakaavarunkoa. Finnoon rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2013 pääkatu-urakoilla. Suurpellon kunnallistekniikan rakentaminen ja kaavoitus jatkuivat. Opinmäen elinikäisen oppimisen kampuksen rakentaminen käynnistyi ja se toteutetaan kahdessa vaihessa. Espoon ensimmäinen Angry Birds -puisto avattiin kesällä. Suurpellon päiväkoti ja Kehä I:n eritasoliittymä valmistuvat vuonna Espoon keskuksessa katuverkkomuutoksilla mahdollistettiin kauppakeskus Entressen laajentaminen ja uusi asuinrakentaminen. Asemakaavoituksen yhteydessä tehdään suunnittelu- ja selvitystöitä Virastokeskuksen, Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten ja Suviniityn asuinalueen asemakaavamuutosten eteenpäin viemiseksi vuoden 2013 aikana. Espoon sairaalan toteutus- ja rahoitusratkaisujen suunnittelua jatkettiin ja valtuusto päätti helmikuussa 2012, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin yhteyteen. Maaliskuussa 2012 perustettiin Kiinteistö Oy Espoon sairaala -niminen yhtiö, joka tulee rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Espoon sairaalan kiinteistöä. Hankkeen toteutusaikataulu pyritään laatimaan sellaiseksi, että uusi sairaala valmistuisi keväällä Nuuksioon valmistui vuoden vaihteessa koko Suomen luontoa esittelevä Suomen luontokeskus Haltia, joka avataan toukokuussa Luontokeskus Haltia on yksi Espoon kolmesta World Design Capital Helsinki kärkihankkeesta. Haltiassa tulee olemaan mm. näyttelyt Suomen upeimmista luontokohteista ja pääkaupunkiseudun viherkehästä, ympäristökasvatus- ja luontokoulutoimintaa, monitoimiauditorio sekä retkeilyneuvontaa. Ekologisilta ratkaisuiltaan luontokeskus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Espoon asuntotuotanto säilyi korkealla tasolla. Espoossa alkoi vuonna 2012 lähes uuden asunnon rakentaminen. Vuoka-asuntoja alkavista kohteista oli noin 400. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Kaupunki edistää pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä kehittämällä Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola -kokonaisuutta tieteen, taiteen ja talouden voimaan perustuvana, yrityksiä, investointeja ja osaamista houkuttelevana luovana ympäristönä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ns. Kuuma-kuntien kanssa valmisteltiin Metropolialueen kilpailukykystrategia. Aalto-yliopiston kanssa allekirjoitettiin alkuvuodesta laaja puitesopimus, jossa sovittiin yhteistyöstä ja sen järjestämisestä kaupungin ja yliopiston kesken. Yhteistyösopimus puurakentamisen ja puutuotealan edistämiseksi Espoossa allekirjoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja Aalto-yliopiston kanssa loppuvuonna. Kaupunki osallistui rakennemuutosryhmän työhön, jossa yritysten järjestöjen, viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken etsittiin ratkaisuja uusien työpaikkojen syntyyn ja työllisyyden edistämiseen. TalentMatch -työnhaku- ja rekrytointipalvelu vakiinnutettiin. Sen verkkopalvelussa ja säännöllisissä rekrytointitapahtumissa kohtaavat kansainväliset osaajat ja heidän osaamistaan tarvitsevat yritykset. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimusyhteistyöfoorumin pohjalta tehtiin tutkimushankehaku. Kokonaisrahoitus vuodelle 2013 kohdistuneessa haussa oli noin euroa. Hankehaku kohdistui ensisijassa seudun maankäyttörakenteiden, asukkaiden hyvinvoinnin, maahanmuuton ja seudun elinvoimaisuuden aihealueisiin. Kymmenen hankehakua valikoitui yhteisen valintaprosessin tuloksena rahoitettavaksi. Ne käynnistyvät vuoden 2013 alkupuolella.

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Syksyllä tehtiin avoimen datan jatkokehittämistä koskeva sopimus. Helsinki Region Infoshare (HRI) -hankkeen päärahoittajia ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Sitra. Sopimuksen mukaan toiminta siirtyy vähitellen osaksi kaupunkien omaa perustietotuotantoa. Tämä merkitsee paitsi uutta toimintakulttuuria myös lisäresursointia. Avoimen datan toimintamalli on nopeasti laajentumassa valtion hallintoon ja muille kaupunkiseuduille. Tavoitteena on luoda kaikkien osapuolten kesken yhteinen kansallinen toimintatapa ja -arkkitehtuuri. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen tehostamiseksi laadittu uusi metropolipolitiikan kolmivuotinen aiesopimus solmittiin loppuvuodesta yhdessä Helsingin ja Vantaan kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin seudun kauppakamarin sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen kesken. Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi Espoon kaupungin mukaan hallitusohjelmassa mainittuun kuntakokeiluun, jolla vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä. Kaupungin kansainväliselle toiminnalle luotiin uusi toimintamalli. Siinä korostuu kokonaiskoordinointi, selkeä vastuu- ja työnjako, verkostoituminen ja osaaminen. Kaupunki oli aktiivisesti mukana muun muassa EUROCITIES-verkostossa ja osallistui lukuisiin tapaamisiin ystävyyskaupunkisuhteisiin liittyen. Kaupunkimarkkinoinnin keihäänkärkenä on ollut Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -alueella konkretisoituva tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymä (T3). Alueen jo olemassa olevia vahvuuksia, kasvua ja mahdollisuuksia sekä yhdessä tekemisen ajattelutapaa on tehty tunnetuksi eri välinein ja kohdeyleisöille. Tapahtumayhteistyöstä mainittakoon Finlandia Trophy Espoo -taitoluistelukisa, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Espoossa. Espoon kaupunki on osallistunut Towns for Fairtrade in Finland and Estonia -hankkeeseen vuoden 2012 toukokuusta lähtien. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun kaupunkikehitysyksikössä työskentelevän Reilun kaupan koordinaattorin vetämänä Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Henkilöstökustannusten kasvu oli kuitenkin edellisvuoteen verrattuna maltillista (2,6 %). Kasvun pienuus johtuu osin henkilöstösivukulujen kustannusten laskusta. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat vuoden aikana 19 prosenttia. Kasvu johtui mm. vaikeudesta saada kelpoisia työntekijöitä kaupungin tehtäviin, jolloin palvelujen turvaamiseksi jouduttiin käyttämään vuokratyövoimaa. Kasvanut oman henkilöstön määrä tuottaa myös enemmän lyhytaikaisten sijaisten tarvetta. Johtamisen kehittämishanke jatkui Espoo-strategian henkilöstöä koskevat tulostavoitteet vuodelle 2012 toteutuivat hyvin. Johtamisen ja esimiestyön kehittämishanketta jatkettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Vuoden kuluessa päätettiin Espoolaisen johtamisen kulmakivet ja käynnistettiin johtamisen kehityskeskustelujen pitäminen. Johtamisen kulmakiviksi vahvistettiin: - Johtaminen luo edellytykset asukaslähtöiselle toiminnalle - Johtaminen on vastuullista edelläkävijyyttä - Johtamisella varmistetaan arjen sujuminen - Espoo on hyvä paikka kasvaa johtajana, esimiehenä ja asiantuntijana. Johtamishankkeeseen osallistui koko kaupungin esimieskunta sekä joukko asiantuntijoita, ja työtä vietiin eteenpäin mm. laajalla työpajatyyppisellä toiminnalla. Lisäksi kaupunkitasoisesti järjestettiin johtamis- ja esimiesvalmennuksia niin uusille kuin kokeneemmillekin esimiehille. Henkilöstön osaamista kehitettiin kaupungin koulutusohjelman mukaisesti, minkä lisäksi henkilöstön omaehtoista osaamisen kehittämistä tuettiin stipendikukkarolla.

21 ESPOON KAUPUNKI 18 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Peruspalveluihin kohdennettiin lisähenkilöstöä Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana noin 250 henkilöllä. Kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen peruspalveluihin. Vakinaisten määrä kasvoi 162 ja määräaikaisten määrä 87 henkilöllä. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,6 prosenttia, mikä on hieman pienempi osuus kuin vuonna 2011 (80,9). Espoossa vakinaisen henkilöstön osuus on suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin (76,3 prosenttia v. 2011). Työntekijöistä kokoaikaisia oli vuoden lopulla ja osa-aikaisia Ruotsinkielisiä oli henkilöstöstä hieman yli 7 prosenttia. Espoolaisia oli yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden 18,6 henkilöä. Henkilöstökustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna 2,6 prosenttia. Kun henkilöstökustannusten rinnalle otetaan vuokratyövoiman käytön kustannusten kehitys, nousivat näiden yhteenlasketut kustannukset 3,2 prosenttia. Kustannusten kasvu oli selvästi maltillisempaa kuin vuonna Kasvua tasasi etenkin henkilöstösivukulujen aiempaa pienempi osuus kustannuksista. Myös työvoimakustannukset nousivat vain vähän. Yhteensä työvoimakustannukset olivat noin 624 milj. euroa, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä väheni vuonna 2012 jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteensä noin lisä- ja ylityötuntia ( tuntia vuonna 2011). Ylityökorvauksia maksettiin sen sijaan 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Yhteensä ylityökorvauksia maksettiin 2,22 milj. euroa, kun edellisvuonna vastaava summa oli 2,18 milj. euroa. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat vuoden aikana 19 prosenttia. Suurin osa vuokratyövoimasta otettiin Seure Henkilöstöpalvelujen kautta. Vuokratyövoiman käyttöä kasvattivat erityisesti vaikeus löytää tiettyihin tehtäviin tekijöitä kaupungin omaan palvelukseen sekä tilapäiset lisäresursointitarpeet joillakin toiminnan alueilla, kuten vanhusten palveluissa. Oppilaitosyhteistyötä kaupungin ja eri oppilaitosten välillä jatkettiin työvoiman saannin turvaamiseksi. Yhteistyöhön liittyen kaupunki tarjosi nuorille opiskelijoille lähes harjoittelupaikkaa, minkä lisäksi kaupunki otti aiempia vuosia enemmän kesätyöntekijöitä (581 v.2011, 705 v. 2012). Vakinaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä oli 80,6 prosenttia. Naisia oli henkilöstöstä 79,6 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta. Henkilöstön koulutustaso nousi hieman. Koulutustasomittain oli 4,9. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus pysyi samalla tasolla kuin edellisinä vuosina (6,1 % v ja 6,2 % v. 2011). Eläkkeelle jääneiden osuus pois lähteneistä pieneni ja muun vaihtuvuuden osuus nousi. Eläkkeelle jääneitä oli vaihtuvuudesta 2 prosenttiyksikköä (2,3 prosenttiyksikköä v. 2010). Vuonna 2012 eläkkeelle jäi 238 henkilöä, joista iän perusteella peräti 84 prosenttia. Työkyvyn perusteella eläkkeelle jääneiden osuus siis pieneni huomattavasti edellisvuosista. Yhä useampi myös jatkaa työssä senkin jälkeen, kun heidän olisi jo ollut mahdollista jäädä eläkkeelle. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi 63,2 vuoteen. Seuraavien 10 vuoden aikana arviolta henkilöä jää eläkkeelle kaupungin palveluksesta.

22 ESPOON KAUPUNKI 19 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Henkilöstön työhyvinvointi parani Henkilöstön työhyvinvoinnin koetaan jonkin verran parantuneen. Kunta 10 -tutkimuksen tulokset osoittavat työtyytyväisyyden pysyneen pääsääntöisesti ennallaan, mutta sairauspoissaolojen määrä jatkoi selvää laskuaan. Keskimäärin henkilöstöllä oli poissaolopäiviä vuoden aikana henkilöä kohden 16,2. Edellisvuonna vastaava määrä oli 17,3. Neljäsosa henkilöstöstä ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä. Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen ja työtapaturmakorvausten määrä väheni myös, vaikka ilmoitettujen tapaturmien määrä hieman nousikin. Työsuojelun teemoina vuodelle 2012 olivat työtapaturmien ehkäiseminen ja sisäympäristön paraneminen. Työpaikan ilmapiiri koetaan Kunta 10 -tutkimuksen mukaan Espoossa hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella Espoota pidetään myös hyvänä työnantajana; yli kolme neljäsosaa suosittelisi Espoota työnantajana myös kaverilleen. Vuoden kuluessa työhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja siihen liittyvää kaupungin sisäistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tiivistettiin. Vuoden kuluessa mm. perustettiin työhyvinvoinnin ja työsuojelun koordinointiryhmä. Tämän lisäksi kehitettiin erilaisia työhyvinvointia lisääviä tukimuotoja sekä esimiehille että muulle henkilöstölle. Tavoitteena on, että henkilöstö, jolla todetaan olevan työkykyyn liittyviä riskejä, tunnistetaan hyvissä ajoin, jolloin estetään heidän siirtymisensä pitkäaikaissairaisiin. Vuoden aikana käynnistyi urapalvelut-toimintamalli, jolla pyritään löytämään terveydellisin syin tehtäviä vaihtaville uutta työtä kaupungin organisaatiossa. Palkkoja korotettiin virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Uutena palkitsemisen elementtinä pilotoitiin loppuvuodesta henkilöstön nopeaa palkitsemista kertapalkkiokokeilulla. Kokeilun tuloksia analysoidaan vuonna 2013, minkä jälkeen päätetään menettelyn jatkosta. Maahanmuuttajia yhä enemmän Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi 4,6 prosenttiin. Vuonna 2011 vastaava osuus oli 4,1. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin tehtäviin autettiin maahanmuuttajien rekrytoitimallin avulla sekä erillisellä maahanmuuttajanuorten kesätyöllistämiseen kohdennetulla määrärahavarauksella. Monimuotoisuuden johtamiseen liittyvän hankkeen päätteeksi esimiesten käyttöön luotiin työkalupaketti monimuotoisten työyhteisöjen johtamisen helpottamiseksi ( Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen ). Kaupunkilaiset suhteellisen tyytyväisiä palveluihin Kaupunkilaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin pysyi samalla tasolla kuin monena vuotena aiemminkin. Pääosin espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin palveluihin, vaikka vaihtelua tyytyväisyydessä eri toimintojen osalta onkin havaittavissa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Espoon kaupungissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa Espoo-konserni tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä.

23 ESPOON KAUPUNKI 20 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon kaupungin koko riskiympäristöä havainnollistaa seuraava kuva. Siinä tyypilliset riskialueet jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Strategiset riskit Kasvu Asukastyytyväisyys Sidosryhmät U L K O I S E T Yhteiskunta Politiikka S I S Ä I S E T Kehittäminen Kilpailukyky Ympäristö Laatu Turvallisuus Strategiat Johtaminen Henkilöstö Prosessit ICT Espoon strategia ja tavoitteet Toimintamenot Tuottavuus Keskeytys Vastuut Verot Investoinnit Lainat Korot Taloudelliset riskit Käyttöomaisuus Luonnonilmiöt Toiminnalliset riskit Palveluiden toimivuus Onnettomuudet Vahinkoriskit Vuoden 2012 arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä perustuu riskiarvioihin, joita toimialoilla ja yksiköissä on tehty suunnittelu- ja seurantaprosessien yhteydessä, riskiasioiden läpikäynteihin kaupungin riskienhallinnan ohjausryhmässä sekä keskusteluihin koulutustilaisuuksissa ja eri avainhenkilöiden kanssa. Vuoden aikana erilaisia riskejä on huomioitu ja niitä on hallittu osana toimintaprosesseja kautta organisaation. Vuonna 2012 ei ole todettu toteutuneita yksittäisiä riskejä, joista olisi aiheutunut merkittävää ja oleellista vahinkoa koko kaupunkikonsernin toiminnalle. Kaupunkitason merkittävimmiksi todetut riskiasiat liittyivät erityisesti seuraaviin aihealueisiin: Strategiset riskit uhkaavat strategian toteuttamista ja sitä kautta pitkän tähtäimen tavoitteita, ja voivat vaarantaa toiminnan edellytykset ja tulevaisuuden vision. Espoo-strategia määrittää kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi ohjaten kaikkea kaupungin toimintaa. Espoo-strategiassa oli edelleen vuonna 2012 meneillään toteuttamisvaihe, jolloin riskit liittyvät toisaalta strategian toteuttamisen mahdollisuuksiin ja toisaalta etenkin ulkoisiin tapahtumiin ja muutoksiin, jotka koskevat esimerkiksi poliittisia päätöksiä, lainsäädäntöä tai maineenhallintaa. Sisäisesti strategian toimeenpanossa käytettäviä tuloskortteja seurataan säännöllisesti osana talouden seurantaa. Kaupunki seuraa myös ulkoista toimintaympäristöään aktiivisesti, ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti. Vuonna 2012 on etenkin kuntauudistus ollut työn keskiössä uudesta kuntarakenteesta annetun esityksen myötä. Espoon valtuusto antoi asiasta lausuntonsa keväällä 2012, jonka mukaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta. Taloudelliset riskit liittyvät sisäisiin tai ulkoisiin taloudellisiin tekijöihin, sijoituksiin ja rahoitukseen sekä niihin vaikuttaviin markkinafundamentteihin.

24 ESPOON KAUPUNKI 21 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen talouden epävarmuus on jatkunut. Kaupungin taloudellisen toimintaympäristön riskit liittyivät edelleen etenkin tulorahoitukseen ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen. Suurin osa kaupungin tulopohjasta perustuu verotuloihin, ja vuoden 2012 verotulojen kehitys osoittautui ennakoitua heikommaksi. Myös kaupungin hallitsemiin puskurirahastoihin taloudellisen toimintaympäristön vaikutus voi olla huomattava, mutta rahoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys hyödynnettiin ja kaupungin rahoitustuotot nostivat tuloksen positiiviseksi. Kaupungin talouden tasapainoon vaikuttaa myös kiihtyvä menojen kasvu, mikä edellyttää toiminnan tehokkuuden parantamista ja jatkuvaa ja tarkkaa talouden suunnittelua ja seurantaa. Kaupunki seuraa ennusteita säännöllisesti ja raportoi päättäjille tilanteesta, mikä mahdollistaa tarvittavat korjausliikkeet riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kaupungin talouden kriisitilanteita varten koottua pitkän tähtäimen varautumissuunnitelmaa alettiin päivittää. Suunnitelmassa keskeistä on käyttötalouden mitoitus niin, että rahoitusasema pysyy hyvänä pitkällä aikavälillä ja verotuksen taso kohtuullisena, ja että investointikyky säilyy. Toiminnalliset riskit liittyvät palvelujen jatkuvuuteen ja riippuvuuksiin, henkilöstön toimintaan ja osaamiseen, organisaation riittämättömiin tai epäonnistuneisiin sisäisiin prosesseihin ja resursseihin, palvelun epäonnistumiseen, järjestelmiin, sopimuksiin sekä myös väärinkäytöksiin ja muuhun lain vastaiseen toimintaan. Vuoden 2012 aikana lähdettiin ryhdistämään toimialojen ja kaupunkitason suunnitelmallista varautumista erilaisiin ulkoisiin ja sisäisiin riskitilanteisiin. Valmiussuunnitelmien työstö ja päivittäminen alkoi ja jatkuu sekä konserniesikunnassa että toimialoilla vuonna Espoossa henkilöstöriskeinä nähdään mm. työvoiman saatavuus ja tuottavuus, oikean osaamisen osoittaminen oikeaan tehtävään sekä johtajuus. Henkilöstöön liittyvät linjaukset vahvistetaan vuosittain Espoo-strategiassa. Henkilöstön saanti, osaaminen ja työkyky ovat kaupungin toiminnan avainasioita, joiden eteen tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä ja pitkän linjan kehitystyötä. Espoon kaupunki kuuluu Nolla tapaturmaa -foorumiin ja tavoitteena on, että Espoon kaupungin työsuojelu on maailman kärkeä vuoteen 2015 mennessä. Vuodet 2011 ja 2012 olivat tapaturmien vähentämisen teemavuosia. Henkilöstöön liittyviä vuoden 2012 toimenpiteitä ja kehityshankkeita kuvataan tarkemmin kohdassa Tietojärjestelmien toimivuus ja erilaiset ict-riskit kuuluivat kaupungin riskiympäristöön myös vuoden 2012 aikana. Tieto- ja viestintäteknisen ympäristön yhtenäisyyttä ja kustannustehokkuutta ohjataan arkkitehtuureilla, puitesopimuksilla, linjauksilla ja ohjeilla; palveluja tuotetaan yhdessä palvelutoimittajien kanssa. Ongelmien ratkaisemiseksi on edelleen tehty paljon työtä. Espoon ict-toimintamallin eli tieto- ja viestintätekniikan hoitamiseen liittyvien ratkaisujen uudistaminen aloitettiin, jotta myös kasvavan kaupungin tuleviin haasteisiin voidaan vastata. Tavoitteena on nykyistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja kustannustehokkaampi toimintatapa ja kuntien yhteisen ict:n hyödyntäminen. Kaupunginhallitus päätti , että Espoo liittyy Tiera Oy:n osakkaaksi. Tiera on kuntatoimijoiden yhteinen ict-yhtiö, joka tavoittelee prosessien, tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Tiera toimii prosesseja tukevien kunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittäjänä ja toteuttajana. Rakentamiseen, urakoihin ja hankintoihin liittyy laaturiskejä, joita hallitaan ohjeilla, valvonnalla ja tarkastuksilla, sekä enenevässä määrin harmaa talous, jonka ennaltaehkäisyä, seurantaa ja raportointia on tehostettu monilla erilaisilla toimenpiteillä viime vuosina. Harmaan talouden torjuntaa on selostettu tarkemmin kohdassa Jatkossa rakentamisen ja kunnossapidon kasvavia taloudellisia ja operatiivisia haasteita pyrkii entistä kootummin seuraamaan kaupunginhallitukselle perustettu uusi tila- ja asuntojaosto, joka toimii myös Tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntana. Vahinkoriskit ovat seurausta usein odottamattomista ja äkillisistä usein vakuuttamiskelpoisista tapahtumista, joista voi seurata onnettomuus, rikkoutuminen tai vahingonkorvausvelvollisuus. Espoossa vahinkoriskit kohdistuvat tyypillisesti rikkoutumisen sekä ilkivallan ja murtojen kautta kiinteistöihin tai kaupunkirakenteeseen, mutta nämä muodostuvat harvoin merkittäviksi kaupungin tulokseen nähden. Vesivahingot ja etenkin tulipalot voivat aiheuttaa huomattavaakin vahinkoa, kuten vuoden 2012 kesäkuussa sattunut Päiväkoti Pellavan tulipalo osoitti. Vahingon korjaaminen ja kaikkien kustannusten selvittely jatkuu edelleen. Muita merkittäviä vahinkoriskejä ei toteutunut vuonna 2012, eikä vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat kaupunkikonsernin tulosta heikentävästi.