Miks skippasit riparin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miks skippasit riparin?"

Transkriptio

1 Miks skippasit riparin? Tutkimus erilaisen oppijuuden vaikutuksesta rippikoulun aloitusikään Petri Haapanen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Haapanen, Petri. Miks skippasit riparin? Tutkimus erilaisen oppijuuden vaikutuksista rippikoulun aloitusikään. Järvenpää, kevät 2007, 62s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vaikuttaako erilainen oppijuus rippikoulun aloitusikään. Suomessa käy vuosittain rippikoulun noin 90 % 15-vuotiaiden ikäluokasta. Silti jotkut jättävät rippikoulun käymättä ja osa heistä suorittaa sen vanhemmalla iällä, esimerkiksi armeijassa. Heillä on kaikilla erilaisia syitä rippikoulun käymisen lykkääntymiseen. Tähän tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat iältään vuotiaita varusmiehiä, jotka ovat vastanneet kyselyyn sotilasrippikoulussa. Opinnäytetyön aineisto koostuu vuonna 2004, toisen saapumiserän sotilasrippikoululaisille tehdystä kyselystä. Kyselylomakkeet analysoitiin SPSStilasto-ohjelman avulla ja tulokset havainnollistettiin taulukoiden avulla. Erilainen oppijuus on osaltaan vaikuttamassa rippikoulun lykkääntymiseen myöhemmälle iälle. Erilainen oppijuus ei ole ainoa syy rippikoulun lykkääntymiseen, mutta se on yksi ilmiötä selittävä tekijä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon olisi aiheellista miettiä, millä tavalla erilaisia oppijoita huomioitaisiin, saataisiin mukaan rippikouluun ja miten heille rippikoulua markkinoidaan, jotta he saisivat innostuksen rippikoulua kohtaan. Asiasanat: rippikoulu, sotilasrippikoulu, aikuisrippikoulu, varusmiehet, oppiminen, erilaiset oppijat, syrjäytyminen.

3 ABSTRACT Haapanen, Petri. Why did you skip confirmation training? Research on how different learning skills influence the starting age of confirmation training? Järvenpää, Spring 2007, 62 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the thesis is to find out if different learning skills influence the starting age of confirmation training. Every year about 90 % of 15-year olds start confirmation training. Still some of them do not attend confirmation training and some of them go through it at an older age, for example in the army. All of them have different kind of reasons why they postpone it. People who took part in this research were old conscripts, who answered a questionnaire in military confirmation training. The material of the thesis was collected in 2004, the questionnaire was answred by the second entering group the military service. The questionnaires were analysed with SPSS-statistic programme and results were illustrated with graphic diagrams. Different learning skills are partly influencing the postponing of the confirmation training to later age. Although it is not the only reason, but it is a major factor in this phenominon. In the Evangelical-Lutheran church of Finland should think, how we can take notice of different learners, to help them take part in confirmation training and how to market confirmation training to them, that they get inspiration towards confirmation training. Key words: confirmation training, military confirmation training, adult confirmation training, conscripts, learning, different learning skills, exclusion.

4 1. JOHDANTO SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON RIPPIKOULU Rippikoulu ja sen tavoitteet Rippikoulun rakenne Rippikouluikäinen nuori SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT JA KIRKOLLINEN TYÖ Puolustusvoimien kirkollinen työ Sotilasrippikoulu ERILAINEN OPPIJA Oppimisvaikeudet Erilainen oppija rippikoulussa TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS Tutkimustehtävä Aikaisemmat tutkimukset Tutkimusmenetelmät Kyselylomake ja kyselyn toteuttaminen Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastanneiden perustiedot Varusmiespalvelusta edeltävä aika Rippikoulun käymättä jättämisen syyt Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Miten sotilasrippikoulu vaikutti? TUTKIMUKSEN POHDINTAA Johtopäätökset ja pohdinta Jatkotutkimukset... 52

5 LÄHTEET LIITTEET 1. Kyselylomake

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni työstämisen on aloittanut alun perin Diakoniaammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön entinen oppilas Jarno Tuokkola, joka teki kyselyt ja postitti ne puolustusvoimille. Keväällä 2006 opinnäytetyötäni ohjaava opettaja Jouko Porkka kysyi olisiko minulla mielenkiintoa suorittaa opinnäytetyöni tekemällä Tuokkolan aloittama tutkimus loppuun. Ryhdyin analysoimaan puolustusvoimista lähetettyjä vastauslomakkeita keväällä Sotilasrippikoulu on hyvin vähän tutkittu aihe ja aineiston löytäminen olikin vaikeaa. Löysin kuitenkin Arto Asikaisen tekemän tutkimuksen Sotilasrippikoulu, ketkä mukaan ja miten vaikutti? vuodelta 1992, josta aloitin opinnäytetyön aineistohaun. Opinnäytetyöni on osa kirkkohallituksen Rippikoulu kaikille -projektia. Tämän Projektin avulla on tarkoitus selvittää erityis- ja pienryhmärippikoulujen tarvetta, resursseja ja toimintamalleja. Opinnäytetyöni sijoittuu tutkimuskentälle. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää sotilasrippikoulujen varusmiehiltä, onko erilainen oppijuus vaikuttanut rippikoulun käymättä jättämiseen 15-vuotiaana. Oppimisvaikeuksien tutkiminen erityisesti rippikoulun yhteydessä on tarpeellista, sillä tutkimuksia aiheesta ei ole montaa. Tällä hetkellä suomalaisista % kärsii jonkinlaisista luki- tai oppimishäiriöistä (www.evl.fi), joten niiden vaikutusta rippikoulun aloittamisen lykkäämiseen on syytä tutkia. Lisäksi materiaalin kerääminen sotilasrippikouluista oli ajatuksena minulle mieleinen, sillä pääsin samalla tutustumaan armeijassa järjestettävään rippikouluun ja hieman vertailemaan sitä tavalliseen seurakunnan tarjoamaan rippikouluun.

7 7 2. SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON RIPPIKOULU 2.1 Rippikoulu ja sen tavoitteet Rippikoulu on osa hyvin monen suomalaisen nuoren elämää joka vuosi. Vuosittain Suomessa käy rippikoulun noin 90 % ikäluokista ja se tarkoittaa määrällisesti noin rippikoululaista hieman ikäluokasta riippuen. Suomalaisista nuorista käy suurempi prosentti-osuus (n. 90 %) vuosittain rippikoulun, kuin mitä suomalaisia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuonna 2004 rippikoulun kävi 88,9 % ikäluokan nuorista, jolloin 15-vuotiaita koko maassa oli henkilöä. Rippikoulun tärkeys seurakunnalle on siinä, että rippikoulutyön kautta se tavoittaa suurimman osan nuorista ja aikuisuuden kynnyksellä olevista jäsenistään, sekä myös heidän perheensä. (JER 2004, 31; Rissanen 2003; Kirkon tilastotiedot 2004) Kirkko itse vaatii seurakunnilta, että niiden on pystyttävä tarjoamaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus käydä rippikoulu. Tästä on määräys kirkkojärjestyksessä (Kirkkojärjestys 1993, 3:3). Lisäksi kirkon laatimalla rippikoulusuunnitelmalla selvitetään kirkon rippikoulutyön vaatimat perusasiat ja suuntaviivat. Rippikoulusuunnitelman sisällöt on suunnattu 15-vuotiaiden ikäryhmälle ja se toimii pohjana myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, rippikouluille. Rippikoulun perustavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä, sekä kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen. Rippikoulun perusteet tulee esille Raamatussa, Uuden Testamentin kaste- ja lähetyskäskyssä (Matt. 28:18-20) sekä kaikkia ihmisiä velvoittavassa käskyssä lähimmäisenrakkauteen (Luuk.10:27). (RKS 2001, 5, 18, 42) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulun voi käydä sekä leirimuotoisena että päivärippikouluna, jolloin rippikoulu ei sisällä varsinaista intensiivijaksoa ollenkaan, vaan rippikoulu käydään ilta- tai päiväpainotteisena opetuksena. Leirimuotoinen rippikoulu on todella paljon suositumpi, kuin päivä- tai

8 8 iltaopetuksena järjestettävä rippikoulu, sillä nykyään päivärippikoulun käy 7 %, iltarippikoulun 3 % ja rippikoululeirin noin 90 % kaikista rippikoulun käyneistä. (Porkka, 2004, 31) Vaikka rippikoulu olisi millainen tahansa se voi silti sisältää muita yhdessäolon muotoja, kuten esimerkiksi retkiä ja vierailuja (RKS 2001, 38). 2.2 Rippikoulun rakenne Rippikoulusuunnitelma 2001 nostaa rippikoulun yhdeksi keskeisimmäksi lähtökohdaksi ja perustaksi seurakuntayhteyden. (RKS 2001) Rippikoulun perusrakenne on joustava ja muunneltava, joten se antaa mahdollisuuden paikalliselle suunnittelulle ja se myös edellyttää sitä. Sisällöllisen perusrakenteen rippikoululle antaa Katekismus, jonka mukaan opetuksen keskeisiä aineksia ovat usko, rukous ja elämä. Rippikoulun toteutukseen vaikuttavat opettajien henkilökohtaiset taidot, opettajatiimin yhteiset valmiudet, rippikouluryhmän luonne, nuorten yksilölliset ominaisuudet ja rippikoulun oppimisympäristö. (RKS 2001, 19-20). Rippikoulun kestosta, tuntien määrästä ja rakenteesta on määrätty rippikoulusuunnitelma 2001:ssä (RKS 2001). Rippikoulun ajallinen kesto on vähintään puoli vuotta ja kokonaistuntimäärä on 80 tuntia. Tunnit on jaettu siten, että niistä muodostuu neljä jaksoa: aloitus-, perus- ja päätösjakso sekä seurakuntayhteys. Kullakin jaksolla on omat tavoitteensa. (RKS 2001, 21) Aloitusjakso on tavallaan orientoitumisjakso, jossa tavoitteena on, että nuori tuntee kuuluvansa ryhmään ja suuntautuu rippikoulutyöskentelyyn ja yhteiseen oppimiseen. (RKS 2001, 22) Perusjakson tavoite on, että nuori etsii ja löytää vastauksia tärkeisiin elämään liittyviin kysymyksiin, sekä saa tukea kasvuunsa kristittynä. Perusjakson tavoitteena on myös, että nuori löytäisi rukouksen, sekä jumalanpalveluksen tapana elää Jumalan kasvojen edessä. Perusjaksossa käsitellään myös

9 9 kolmeen alueeseen jakautuvaa kirkon uskoa. Nämä alueet ovat Lunastus, luominen, pyhitys. Perusjakso toteutetaan usein leirimuotoisena opetuksena. Luomisen tavoitteena on, että nuori oppii tuntemaan Jumalan Isänä, luojana, sekä löytää ainutkertaisuutensa ihmisenä ja osana luomakuntaa. Lunastuksen tarkoitus on, että nuori oppii tuntemaan jumalan poikana, Jeesuksena Kristuksena ja hänen pelastustyönsä. Pyhityksen tarkoitus taas on, että nuori tuntee Jumalan myös Pyhänä henkenä, joka toimii kirkossa sanan ja sakramenttien välityksellä ja lahjoittaa uskon ja rakkauden. (RKS 2001, 22) Päätösjakson tarkoitus on jäsentää ja arvioida kaikkea rippikoulussa oppimaa ja liittää se laajempiin kokonaisuuksiin ja löytää sille merkityksen elämässä. Seurakuntayhteyden tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteydessä. Päätösjakson aikana valmistaudutaan konfirmaatioon. (RKS 2001) 2.3 Rippikouluikäinen nuori 15-vuotiaana nuoret kamppailevat hyvin monien aikuistumiseen liittyvien kysymysten kanssa. Monet nuoret ovat rippileirillä ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa he pohtivat elämän keskeisiä kysymyksiä ohjaavien aikuisten ja toisten nuorten kanssa. (Niemelä 2003) Tavallisesti rippikouluikäinen nuori kykenee monipuoliseen käsitteelliseen ajatteluun. Voidaankin sanoa, että psykologisesti rippikoululeiri osuu tärkeään ikävaiheeseen nuoren elämässä, sillä tällaisen ajattelun myötä nuorelle avautuu uusia näköaloja ja näkökulmia elämään. Nuori ei ole enää kiinni käsin kosketeltavassa todellisuudessa, vaan pystyy jo sanan varsinaisessa merkityksessä ajattelemaan. (Niemelä 2003) Tavallisesti rippikouluikäisen nuoren ajatteluun kuuluu kuitenkin mustavalkoisuus, eli hän näkee asiat tyypillisesti yksipuoleisesti vain mustina

10 10 tai valkoisina, hyvinä tai pahoina. Ohjaajien täytyy muistaa rippikoululeirillä, että yksipuolisten asioiden esittäminen ainoina totuuksina voi vaarallisellakin tavalla vahvistaa tätä mustavalkoisuutta, sillä 15-vuotias on vielä herkkä auktoriteeteille ja saattaa sokeasti uskoa kaiken, mitä rippikoulun ohjaaja sanoo. (Niemelä 2003) Tony Dunderfelt mainitsee kirjassaan Elämänkaaripsykologia nuoruuden kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on hänen mukaansa varhaisvaihe, johon kuuluu vuotiaat nuoret. Tähän vaiheeseen myös rippikouluikäiset nuoret kuuluvat. Muut vaiheet ovat keskivaihe (16-19-vuotiaat) ja loppuvaihe ( vuotiaat (Dunderfelt 1993, 80). Rippikouluikäinen nuori haluaa kasvaa itsenäiseksi ihmiseksi aikuisten maailmaan, mutta aikuisten maailma on kuitenkin outo ja mutkikas, mikä saa nuoren toivomaan jatkuvaa vanhempien suojelun tuomaa turvaa (Havighurst 1972, 55). Samaan aikaa nuori kuitenkin elää myös niin sanottua ihmissuhteiden kriisivaihetta, jolloin hänen lähimmissä ihmissuhteissa tapahtuu muutoksia ja nuori alkaa kapinoida omia vanhempia ja muita auktoriteetteja kohtaan. (Niemelä 2002, 31) Robert J. Havighurstin mukaan nuoruuden kehitystehtäviä ovat muun muassa uuden ja kypsemmän maskuliinisen/feminiinisen roolin löytäminen itselleen, oman fyysisen ulkonäön hyväksyminen, uuden kypsemmän suhteen saavuttaminen molempiin sukupuoliin sekä oman ruumiin tarkoituksenmukaisen käytön oppiminen. Lisäksi hän on maininnut nuoruuteen liittyviksi kehitystehtäviksi myös sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen saavutamisen, itsenäisyyden saavuttamisen tunne-elämässä vanhempiin sekä muihin aikuisiin nähden sekä maailmankatsomuksen, arvomaailman ja moraalin kehittymisen. (Havighurst 1972, 45-75) Rippikouluikäisen nuoren arviointikyky alkaa kasvaa ja kehittyä, vaikkakin itse arvioinnissa ja itsetuntemuksessa murrosikäinen onkin hyvin paljon riippuvainen kulloisestakin ikätoveristaan ja ryhmästään. Nuoren itsearvostukseen,

11 11 käsitykseen omasta asemastaan sosiaalisissa suhteissaan sekä nuoren tunneelämään vaikuttavat paljon nuoren toveripiirin arviot. Varhaisnuori hahmottaakin minäkäsitystään enemmän oman pätemisensä perusteella kuin luonteensa tuntemuksen pohjalta, joten toveripiiri vaikuttaa keskeisesti nuoren oman identiteetin saavuttamiseen, koska nuori rakentaa itsestään kuvaa hyvin paljon sen perusteella, miten muut häneen suhtautuvat. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1996, ) Rippikouluikäiselle nuorelle ryhmän ja tovereiden merkitys on suuri, sillä nuori vielä etsii identiteettiään. Suojautuakseen kasvun aiheuttamalta kivulta, nuori hakeutuu useimmiten ikätoveriensa seuraan. Ryhmä poistaa yksinäisyyttä ja on nuoren tukena. Ryhmässä tapahtuva kasvu luo edellytykset omalle sisäiselle kasvulle ja siten nuori voi löytää omat mahdollisuutensa. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1996, 87.)

12 12 3. SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT JA KIRKOLLINEN TYÖ 3.1 Puolustusvoimien kirkollinen työ Suomen puolustusvoimien kirkollinen työ on luonteeltaan ekumeenista ja yhteistyöhakuista. Kirkollinen työ toimii yhteistyössä myös muiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa ja Puolustusvoimien palveluksessa onkin luterilaisia, mutta myös ortodokseja sotilaspappeja. (Puolustusvoimat) Yhteensä sotilaspappeja oli vuonna 2007 Suomen puolustusvoimissa 28 kappaletta. Heidän lisäkseen Puolustusvoimissa toimii osa-aikaisia ja palkkiotoimisia sotilaspappeja noin 20 kappaletta. Kirkollista työtä ei tee puolustusvoimissa ainoastaan sotilaspapit, vaan heidän lisäkseen on varusmiespalvelusta suorittavat teologit, nuorisotyönohjaajat, reservin papit ja diakonit, sekä kansainvälisissä tehtävissä palvelevat papit ja diakonit tekemässä puolustusvoimien kirkollista työtä. (Puolustusvoimat) Varusmiespalvelus on mahdollista suorittaa työskentelemällä kirkollisen alan tehtävissä sodan ja rauhan aikana. Koulutus toteutetaan kaksiosaisella varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssilla joka pidetään peruskoulutuskauden (eli alokaskauden) lopussa. Vähimmäisvaatimuksena kurssille pääsemiseksi ja samalla palveluksen suorittamiseen kirkollisessa työssä vaaditaan teologian ylioppilas, diakoni tai kirkon nuorisotyönohjaajan tai ortodoksien vastaavaa koulutusta. Varusmiespapit ja diakonit tekevät koulutuksen ja kokemuksen mukaan julistusta, opetusta ja sielunhoitoa sekä toimistotyötä. (Puolustusvoimat) Suomen puolustusvoimien kirkollisessa työssä on kolme pääaluetta, julistus, opetus ja sielunhoito. Kirkollisen työn keskeinen osa on jumalanpalvelukset ja muu hartauselämä. Hartauselämän tueksi jokaiselle varusmiehelle jaetaan sotilaan virsikirja. Hartauksia järjestetään keskimäärin kerran viikossa. Hartaudet pitää sotilaspappi, varusmiespappi tai diakoni. Jumalanpalveluksia

13 13 järjestetään erityisesti kirkkovuosien juhla-aikoihin, sotilasvalaan sekä itsenäisyyspäivään ja joukko-osaston vuosipäivään liittyen. (Puolustusvoimat) Kirkollisen opetuksen tarkoitus on antaa aineksia kristilliseen uskoon ja etiikkaan liittyville pohdinnoille. Kirkollisilla oppitunneilla käsitellään kristillisen uskon ja etiikan perustalta ihmisenä kasvamista, perheessä, joukossa ja yhteiskunnassa elämistä sekä johtamista. (Puolustusvoimat) Tärkeä ja iso osa puolustusvoimien kirkollista työtä on sielunhoito. Vuosittain puolustusvoimissa käydään tuhansia sielunhoidollisia keskusteluja. Yhtenä syynä sielunhoidollisten keskustelujen suureen määrään pidetään nykyistä alati muuttuvaa yhteiskunta, jossa sopeutuminen uusiin haasteisiin ja tilanteisiin vaatii keskustelukumppania, jonka kanssa voi selkeyttää elämän päämääriä ja ongelmatilanteiden ratkaisuvaihtoehtoja. (Puolustusvoimat) Varusmiehet ja henkilökunta kääntyy mielellään tutun sotilaspapin puoleen ja oleellinen osa puolustusvoimien kirkollista työtä ovatkin avioliittoon vihkimiset, hautaan siunaamiset, kasteet sekä muut kirkolliset toimitukset. (Puolustusvoimat) 3.2 Sotilasrippikoulu Suomen puolustusvoimat tarjoaa varusmiehille mahdollisuuden käydä rippikoulun armeija-aikana, jos rippikoulu on jäänyt rippikouluikäisenä käymättä. Sotilasrippikoulun yleistavoite on, että oppilas vahvistuu siinä uskossa, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003). Tavoite on sama, kuin Rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaan yleisestikin rippikouluissa. Kun Suomen evankelisluterilainen kirkko julkisti vuonna 2001 uuden rippikoulusuunnitelman (RKS 2001), niin Suomen puolustusvoimienkin täytyi

14 14 jollakin tavalla saada oma sotilasrippikoulu Rippikoulusuunnitelma 2001:n pohjalle. Tällöin puolustusvoimien kirkollinen työ asetti työryhmän uudistamaan myös sotilasrippikoulun. Tämä työryhmän tuotoksena syntyi asiakirja Sotilasrippikoulun uudistamistyöryhmän muistio, jonka on tarkoitus auttaa sotilasrippikoulujen opettajia soveltamaan Rippikoulusuunnitelma 2001:n sisältöä opetustyössään. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Sotilasrippikoulu on luonteeltaan aikuisille tarkoitettu yksityisrippikoulu. Suurin ero rippikouluikäisenä käytävään rippikouluun on oikeastaan sen kesto. Sotilasrippikoulun ajalliseksi kestoksi on määritelty 1-2 kuukautta, joista opiskelua tuntia oppilaiden tiedollisesta lähtötasosta riippuen (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003), kun taas nuorille suunnattu rippikoulun kesto on noin puoli vuotta, joista opetusta noin 80 tuntia (RKS 2001). Sotilasrippikoulun kesto riippuu järjestetäänkö rippikoulu peruskoulutuskaudella (alokaskausi), jolloin rippikoulun kesto on vähintään kuukausi ennakkotehtävät mukaan lukien, vai peruskoulutuskauden jälkeen, jolloin kesto pyritään saamaan kahteen kuukauteen. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Sotilasrippikoulu järjestetään jokaisen saapumiserän varusmiehille, jos vain halukkaita on riittävästi. Tavoite olisi, että ryhmäkoko ei ylittäisi ilman erityisen painavaa syytä 25:ttä varusmiestä. Sotilasrippikoulu voidaan pitää leirimuotoisena tai muulla kokoavalla tavalla (esimerkiksi iltaopetuksena). Sotilasrippikoulussa toimii kokoaikaisesti kaksi opettajaa, joista toinen toimii pääopettajan ja hänellä on samalla vastuu rippikoulun turvallisuudesta. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Sotilasrippikoulun jälkeen järjestetään konfirmaatio- ja ehtoollistilaisuus, kuten nuorille suunnatussakin rippikoulussa, mutta sen sisältö eroaa hieman, sillä toimituksessa voidaan noudattaa jokaiselle varusmiehelle jaettavan Sotilaan virsikirjan konfirmaatiokaavaa Sotilasyhteisön konfirmaatiomessu. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen pyritään järjestämään paikallisen sotilaskotiyhdistyksen ja/tai seurakunnan kanssa konfirmaatiojuhla, johon

15 15 kutsutaan sotilaskotisisaria, rippikoululaisten omaisia, kummit mukaan lukien, ystäviä, palvelustovereita ja esimiehiä. Rippikoulun käyneet saavat todistuksen rippikoulusta ja kastetuille annetaan kastetodistus. Lisäksi kastetun kummeille voidaan antaa kummitodistus. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003)

16 16 4. ERILAINEN OPPIJA 4.1 Oppimisvaikeudet Keskimäärin lapset ja nuoret voivat suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin. On tutkittu, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista nuorista on terveitä, tasapainoisia ja hyvin koulutettuja. Kääntöpuolena on se yksi kolmasosa suomalaisnuorista, joilla on enenevässä määrin ongelmia. Ongelmat kasaantuvat aina samoille lapsille, nuorille ja perheille. Jakautuminen huonosti ja hyvin pärjääviin käy entistä selkeämmäksi. Noin % suomalaisista on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia (www.evl.fi). On todettu, että oppimisvaikeuksilla on yhteys syrjäytymiseen, alisuoriutumiseen, rikollisuuteen ja päihdeongelmiin. (Kuusi & Porkka 2006, 10) Oppimisvaikeudet voidaan jakaa kahteen eri vaikeustasoon ilmenemisen mukaan: laaja-alaisiin ja erityisiin (eli kapea-alaisiin) oppimisen vaikeuksiin. Näistä vaikeampi oppimisvaikeus on laaja-alainen, sillä tällaiset oppimisvaikeudet vaikeuttavat jo ihmisen selviytymistä elämästä. Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhuttaessa tarkoitetaan toimintakykypuutteita ja vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia. Tällaisesta laaja-alaisesta oppimishäiriötä kuvataan käsitteillä lievä kehitysvamma tai heikkolahjaisuus. (Seppälä, Leskelä - Ranta, Nikkanen & Närhi 2005) Ihmisen keskushermoston toiminnan häiriöt katsotaan taas olevan syynä oppimisen erityisvaikeuksiin. Nämä häiriöt ovat useimmiten perinnöllisiä aivojen tavanomaisesta poikkeavia, erilaisia tapoja käsitellä tietoa. Erityisiin oppimisvaikeuksiin ei siis liity heikkolahjaisuutta tai kehitysvammaisuutta vaan oppimisvaikeudet ovat ihmisen ominaisuus ruskeasilmäisyyden tai likinäköisyyden tavoin. (Oppimisvaikeudet 2005). Erityiset oppimisvaikeudet voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan miten ne ihmisen toiminnan alueella vaikuttavat. Nämä ryhmät ovat hahmotusvaikeudet, kielelliset erityisvaikeudet, motoriset erityisvaikeudet ja

17 17 tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen erityisvaikeudet. Vaikka oppimisvaikeudet onkin näin jaettu, ei niiden ilmeneminen ole kuitenkaan näin yksinkertaisesti selitettävissä. (Oppimisvaikeudet 2005). Oppimisvaikeus ei pääsääntöisesti ilmene ainoastaan yhdellä toiminnan alueella, vaan vaikuttaa toimintaan monella tapaa. Henkilöllä jolla on vaikeuksia kielellisellä alueella voi olla myös hankaluuksia tarkkaavaisuuden ja hahmottamisen kanssa. (Pajukoski 2005) 4.2 Erilainen oppija rippikoulussa Jokaisella nuorella on oikeus lähtötilanteesta riippumatta oikeus käydä rippikoulu. Rippikoulu kaikille projekti pyrkii etsimään sekä kehittämään mielekkäitä tapoja ja vaihtoehtoja käydä rippikoulu siten, että nuori tuntisi kuuluvan luontevalla tavalla hänelle sopivaan rippikouluryhmään joko seurakunnassa tai laajemmin kirkon piirissä. Tällä tavoin nuorta autetaan löytämään itselleen rippikouluyhteys. (www.evl.fi) Rippikoulu kaikille projekti on alunperin Kirkkohallituksen toiminnallisen jaoston Rippikouluprojektin osaprojekti. Tavoitteena on yllämainitun lisäksi vahvistaa erityis- ja pienryhmien rippikoulujen työntekijöiden valmiuksia rippikoulujen pitämisessä sekä saada aikaan prosessi, jossa taidot ja osaaminen rippikoulujen pitämisessä kehittyvät ja lisääntyvät kirkossa myös eri työalojen kesken. (Rissanen 2005) Tällaiselle projektille on ollut tarvetta, sillä % suomalaisista kärsii jonkinasteisesta luki- tai oppimishäiriöstä. Monien kohdalla on tarpeellista tai jopa välttämätöntä ottaa huomioon oppimisvaikeudet rippikoulun organisoimisessa ja toteuttamisessa. Joissain tapauksissa oppimisen esteet vaativat opetuksen järjestämisen erityis- ja pienryhmissä, jotta nuoren rippikoulutyöskentely olisi mahdollista ja mielekästä. Tärkeää on myös etsiä sellaisia käytäntöjä, joissa jokainen nuori on osallinen seurakuntayhteydessä

18 18 omine erilaisine lähtökohtineen ja voi osallistua seurakunnan yhteiseen rippikoulutoimintaan jonkin ryhmän jäsenyydessä. (www.evl.fi) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon www-sivuilla on lueteltu Rippikoulu kaikille projektin neljä teesiä. Nämä teesit ovat, rippikoulu kuuluu kaikille, seurakunta on osallisuuden yhteisö, jokainen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja rakkaus on asenne. (www.evl.fi) Rippikoulu kuuluu kaikille. Seurakunnan tehtävä on järjestää rippikoulu kaikille. Kun rippikoululaisen erilaiset lähtökohdat huomioidaan, saadaan aikaan mahdollisimman hyvä rippikoulu ja mahdollisuus osallisuuteen ja seurakuntayhteyteen. (www.evl.fi) Seurakunta on osallisuuden yhteisö. Osallisuuden yhteisönä seurakunta mukautuu jäseniensä mukaan (inkluusio). Usein erityistä tukea tarvitseva nuori voi osallistua rippikouluryhmään tukitoimien avulla (integraatio). Joskus nuoren etu on pienryhmään osallistuminen (segregaatio).yhteisön mukautuminen tällä tavoin jäseniensä mukaan edellyttää etukäteissuunnittelua ja resursointia. Käytännön järjestelyissä ovat tukena erilaiset moniammatilliset verkostot. (www.evl.fi) Jokainen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu, että kaikki ihmiset ovat Jumalalle tärkeitä ja samanarvoisia. Rippikoulussa on mahdollisuus löytää nuoren ainutlaatuisuus - vahvuudet ja tuen tarve. Kaikki ovat jakamassa, kaikilla on annettavaa. (www.evl.fi) Rakkaus on asenne. Erilaisuus haastaa erityiseen rakkauteen. Nuoren vahvuuksien ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen on lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle. Erilaisuuden hyväksyminen avaa tietä kohtaamiselle ja käytännön toimenpiteille. (www.evl.fi) Nämä teesit on tehnyt Rippikoulu kaikille projektin työryhmä. Teesit on tiivistelmä Rippikoulu kaikille - projektin linjauksista. (www.evl.fi)

19 19 Vuonna 2006 kirkkohallitus julkaisi julkaisusarjan Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille erilaiset oppijat rippikoulussa. Kirjassa puhutaan oppimisvaikeuksista ja erilaisesta oppijuudesta. Kirja on tuonut rippikoulutyön kentälle näkemyksiä erilaisista oppijoista ja samalla antanut suoria toimintaohjeita erilaisten oppijoiden kohtaamiseen rippikoulutyössä.

20 20 5. TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS 5.1 Tutkimustehtävä Viime vuosina on ruvettu kiinnittämään paljon huomiota erilaisiin oppijoihin. Nykyään ei enää puhuta heikkolahjaisuudesta vaan on ruvettu puhumaan ihmisistä, jotka oppivat asioita eri tavoin kuin muut ihmiset. On ymmärretty, että jos huonosti koulussa menestyviä lapsia ja nuoria saadaan opetettua heille mielekkäillä tavoilla eikä hylätä heitä, voidaan saavuttaa heidän kanssaan hyviäkin tuloksia. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen oppimisvaikeuksien eli erilaisen oppijuuden vaikutuksesta rippikoulun aloitusikään. Aihe on tärkeä ja tarkoituksena olisikin saada muodostettua tällä tutkimuksella ja sen pohjalta myös jonkinlainen kuva niistä nuorista aikuisista, jotka ovat suorittaneet rippikoulun vasta armeijassa. Opinnäytetyöni tutkimuskysymys, johon se pyrkii vastaamaan on vaikuttaako erilainen oppijuus rippikoulun aloitusikään ja jos vaikuttaa, niin millä tavalla?. Tutkimuskysymys on perusteltu, sillä tällaista tutkimusta suoranaisesti ei ole tehty aiemmin ja on mielestäni tärkeää saada tietää syitä rippikoulun lykkääntymiseen. 5.2 Aikaisemmat tutkimukset Rippikoulua on tutkittu viimevuosina myös paljon ja yksi suurimmista tutkijoista on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia on tehty myös erilaisista oppijoista rippikoulussa, mutta sotilasrippikoulua ei ole tutkinut kukaan. Tuorein tutkimus, jonka aineisto oli kerätty sotilasrippikoulusta ja jonka löysin oli Arto Asikaisen päättötyönä tekemä tutkimus Sotilasrippikoulu: ketkä mukana ja miten vaikutti? vuodelta 1992, joten aihetta on tarpeellista ja myös mielenkiintoista tutkia.

21 21 Asikaisen tutkimuksen pääongelmat ovat sotilasrippikoulun vaikutus uskonnollisuuteen ja siihen osallistumisen syyt. Asikaisen on päätynyt tutkimuksessaan tulokseen, että kiinnostuksen puute, kesätyöt ja muut menot ovat olleet pääasialliset syyt rippikoulun käymättä jättämiseen aiemmin (Asikainen 1992). Asikaisen tutkimus on siten lähellä omaa tutkimustani, että hänen työssään on otanta otettu 78:lta varusmieheltä. Materiaali on kerätty kyselytutkimuksena. Oman tutkimukseni pääongelma on selvittää rippikoulun käymättä jäämisen syyt. Asikainen ei ole kartoittanut kummemmin oppimishäiriöitä eikä muun erilaisen oppijuuden vaikutusta. 5.3 Tutkimusmenetelmät Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin kuka, mitä, paljon, kuinka usein. Tätä menetelmää käytetään usein silloin, kun otos on numeerisesti suuri. Tutkimusmenetelmänä käytetään yleisesti kirjekyselyä tai informaatiokyselyä. Tämän tutkimustavan etu on siinä, että tutkijan osuus lopputulokseen on tavallisesti pieni, sillä hän ei pääse vaikuttamaan tulokseen omilla mielipiteillään. (Kansikas 2003) Olen valinnut tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivisen tutkimuksen numeerisesti suuren otannan vuoksi. Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii kuvaamaan ilmiötä numeerisen tiedon pohjalta. Tässä tutkimusmuodossa käytetään yleensä standardoituja tutkimuslomakkeita vastausvaihtoehtoineen. Määrällisen ja laadullisen tutkimusmenetelmien eroja ovat muun muassa se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkijan ja tutkittavan suhde on etäinen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkija pääsee läheisempään suhteeseen tutkittavien ihmisten kanssa. (Heikkilä 2004, 16) Tutkimus-strategiaksi olen valinnut kyselytutkimuksen ja sitä kutsutaan myös nimellä Survey-tutkimus. Kyselytutkimus on tapa kerätä tietoa laajasta

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa R I P P I K O U L U T R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa YLEISTÄ RIPPIKOULUSTA Miksi rippikoulu? Kun sinut noin viisitoista vuotta sitten kastettiin saivat vanhempasi, kummisi ja seurakunta tehtäväkseen

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa Väitöskirjatutkimus, 2007 Annele Laaksonen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Turun normaalikoulu Oma lähtökohta tutkimukseen - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

JÄÄKÖ RIPPIKOULUSTA MUUTAKIN KUIN MUISTOT Seurantatutkimus nuorten kirkkoon ja uskoon kohdistuvista asenteista.

JÄÄKÖ RIPPIKOULUSTA MUUTAKIN KUIN MUISTOT Seurantatutkimus nuorten kirkkoon ja uskoon kohdistuvista asenteista. JÄÄKÖ RIPPIKOULUSTA MUUTAKIN KUIN MUISTOT Seurantatutkimus nuorten kirkkoon ja uskoon kohdistuvista asenteista. Noora Mättö Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot