Miks skippasit riparin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miks skippasit riparin?"

Transkriptio

1 Miks skippasit riparin? Tutkimus erilaisen oppijuuden vaikutuksesta rippikoulun aloitusikään Petri Haapanen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Haapanen, Petri. Miks skippasit riparin? Tutkimus erilaisen oppijuuden vaikutuksista rippikoulun aloitusikään. Järvenpää, kevät 2007, 62s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vaikuttaako erilainen oppijuus rippikoulun aloitusikään. Suomessa käy vuosittain rippikoulun noin 90 % 15-vuotiaiden ikäluokasta. Silti jotkut jättävät rippikoulun käymättä ja osa heistä suorittaa sen vanhemmalla iällä, esimerkiksi armeijassa. Heillä on kaikilla erilaisia syitä rippikoulun käymisen lykkääntymiseen. Tähän tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat iältään vuotiaita varusmiehiä, jotka ovat vastanneet kyselyyn sotilasrippikoulussa. Opinnäytetyön aineisto koostuu vuonna 2004, toisen saapumiserän sotilasrippikoululaisille tehdystä kyselystä. Kyselylomakkeet analysoitiin SPSStilasto-ohjelman avulla ja tulokset havainnollistettiin taulukoiden avulla. Erilainen oppijuus on osaltaan vaikuttamassa rippikoulun lykkääntymiseen myöhemmälle iälle. Erilainen oppijuus ei ole ainoa syy rippikoulun lykkääntymiseen, mutta se on yksi ilmiötä selittävä tekijä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon olisi aiheellista miettiä, millä tavalla erilaisia oppijoita huomioitaisiin, saataisiin mukaan rippikouluun ja miten heille rippikoulua markkinoidaan, jotta he saisivat innostuksen rippikoulua kohtaan. Asiasanat: rippikoulu, sotilasrippikoulu, aikuisrippikoulu, varusmiehet, oppiminen, erilaiset oppijat, syrjäytyminen.

3 ABSTRACT Haapanen, Petri. Why did you skip confirmation training? Research on how different learning skills influence the starting age of confirmation training? Järvenpää, Spring 2007, 62 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the thesis is to find out if different learning skills influence the starting age of confirmation training. Every year about 90 % of 15-year olds start confirmation training. Still some of them do not attend confirmation training and some of them go through it at an older age, for example in the army. All of them have different kind of reasons why they postpone it. People who took part in this research were old conscripts, who answered a questionnaire in military confirmation training. The material of the thesis was collected in 2004, the questionnaire was answred by the second entering group the military service. The questionnaires were analysed with SPSS-statistic programme and results were illustrated with graphic diagrams. Different learning skills are partly influencing the postponing of the confirmation training to later age. Although it is not the only reason, but it is a major factor in this phenominon. In the Evangelical-Lutheran church of Finland should think, how we can take notice of different learners, to help them take part in confirmation training and how to market confirmation training to them, that they get inspiration towards confirmation training. Key words: confirmation training, military confirmation training, adult confirmation training, conscripts, learning, different learning skills, exclusion.

4 1. JOHDANTO SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON RIPPIKOULU Rippikoulu ja sen tavoitteet Rippikoulun rakenne Rippikouluikäinen nuori SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT JA KIRKOLLINEN TYÖ Puolustusvoimien kirkollinen työ Sotilasrippikoulu ERILAINEN OPPIJA Oppimisvaikeudet Erilainen oppija rippikoulussa TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS Tutkimustehtävä Aikaisemmat tutkimukset Tutkimusmenetelmät Kyselylomake ja kyselyn toteuttaminen Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastanneiden perustiedot Varusmiespalvelusta edeltävä aika Rippikoulun käymättä jättämisen syyt Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Miten sotilasrippikoulu vaikutti? TUTKIMUKSEN POHDINTAA Johtopäätökset ja pohdinta Jatkotutkimukset... 52

5 LÄHTEET LIITTEET 1. Kyselylomake

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni työstämisen on aloittanut alun perin Diakoniaammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön entinen oppilas Jarno Tuokkola, joka teki kyselyt ja postitti ne puolustusvoimille. Keväällä 2006 opinnäytetyötäni ohjaava opettaja Jouko Porkka kysyi olisiko minulla mielenkiintoa suorittaa opinnäytetyöni tekemällä Tuokkolan aloittama tutkimus loppuun. Ryhdyin analysoimaan puolustusvoimista lähetettyjä vastauslomakkeita keväällä Sotilasrippikoulu on hyvin vähän tutkittu aihe ja aineiston löytäminen olikin vaikeaa. Löysin kuitenkin Arto Asikaisen tekemän tutkimuksen Sotilasrippikoulu, ketkä mukaan ja miten vaikutti? vuodelta 1992, josta aloitin opinnäytetyön aineistohaun. Opinnäytetyöni on osa kirkkohallituksen Rippikoulu kaikille -projektia. Tämän Projektin avulla on tarkoitus selvittää erityis- ja pienryhmärippikoulujen tarvetta, resursseja ja toimintamalleja. Opinnäytetyöni sijoittuu tutkimuskentälle. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää sotilasrippikoulujen varusmiehiltä, onko erilainen oppijuus vaikuttanut rippikoulun käymättä jättämiseen 15-vuotiaana. Oppimisvaikeuksien tutkiminen erityisesti rippikoulun yhteydessä on tarpeellista, sillä tutkimuksia aiheesta ei ole montaa. Tällä hetkellä suomalaisista % kärsii jonkinlaisista luki- tai oppimishäiriöistä ( joten niiden vaikutusta rippikoulun aloittamisen lykkäämiseen on syytä tutkia. Lisäksi materiaalin kerääminen sotilasrippikouluista oli ajatuksena minulle mieleinen, sillä pääsin samalla tutustumaan armeijassa järjestettävään rippikouluun ja hieman vertailemaan sitä tavalliseen seurakunnan tarjoamaan rippikouluun.

7 7 2. SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON RIPPIKOULU 2.1 Rippikoulu ja sen tavoitteet Rippikoulu on osa hyvin monen suomalaisen nuoren elämää joka vuosi. Vuosittain Suomessa käy rippikoulun noin 90 % ikäluokista ja se tarkoittaa määrällisesti noin rippikoululaista hieman ikäluokasta riippuen. Suomalaisista nuorista käy suurempi prosentti-osuus (n. 90 %) vuosittain rippikoulun, kuin mitä suomalaisia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuonna 2004 rippikoulun kävi 88,9 % ikäluokan nuorista, jolloin 15-vuotiaita koko maassa oli henkilöä. Rippikoulun tärkeys seurakunnalle on siinä, että rippikoulutyön kautta se tavoittaa suurimman osan nuorista ja aikuisuuden kynnyksellä olevista jäsenistään, sekä myös heidän perheensä. (JER 2004, 31; Rissanen 2003; Kirkon tilastotiedot 2004) Kirkko itse vaatii seurakunnilta, että niiden on pystyttävä tarjoamaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus käydä rippikoulu. Tästä on määräys kirkkojärjestyksessä (Kirkkojärjestys 1993, 3:3). Lisäksi kirkon laatimalla rippikoulusuunnitelmalla selvitetään kirkon rippikoulutyön vaatimat perusasiat ja suuntaviivat. Rippikoulusuunnitelman sisällöt on suunnattu 15-vuotiaiden ikäryhmälle ja se toimii pohjana myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, rippikouluille. Rippikoulun perustavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä, sekä kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen. Rippikoulun perusteet tulee esille Raamatussa, Uuden Testamentin kaste- ja lähetyskäskyssä (Matt. 28:18-20) sekä kaikkia ihmisiä velvoittavassa käskyssä lähimmäisenrakkauteen (Luuk.10:27). (RKS 2001, 5, 18, 42) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulun voi käydä sekä leirimuotoisena että päivärippikouluna, jolloin rippikoulu ei sisällä varsinaista intensiivijaksoa ollenkaan, vaan rippikoulu käydään ilta- tai päiväpainotteisena opetuksena. Leirimuotoinen rippikoulu on todella paljon suositumpi, kuin päivä- tai

8 8 iltaopetuksena järjestettävä rippikoulu, sillä nykyään päivärippikoulun käy 7 %, iltarippikoulun 3 % ja rippikoululeirin noin 90 % kaikista rippikoulun käyneistä. (Porkka, 2004, 31) Vaikka rippikoulu olisi millainen tahansa se voi silti sisältää muita yhdessäolon muotoja, kuten esimerkiksi retkiä ja vierailuja (RKS 2001, 38). 2.2 Rippikoulun rakenne Rippikoulusuunnitelma 2001 nostaa rippikoulun yhdeksi keskeisimmäksi lähtökohdaksi ja perustaksi seurakuntayhteyden. (RKS 2001) Rippikoulun perusrakenne on joustava ja muunneltava, joten se antaa mahdollisuuden paikalliselle suunnittelulle ja se myös edellyttää sitä. Sisällöllisen perusrakenteen rippikoululle antaa Katekismus, jonka mukaan opetuksen keskeisiä aineksia ovat usko, rukous ja elämä. Rippikoulun toteutukseen vaikuttavat opettajien henkilökohtaiset taidot, opettajatiimin yhteiset valmiudet, rippikouluryhmän luonne, nuorten yksilölliset ominaisuudet ja rippikoulun oppimisympäristö. (RKS 2001, 19-20). Rippikoulun kestosta, tuntien määrästä ja rakenteesta on määrätty rippikoulusuunnitelma 2001:ssä (RKS 2001). Rippikoulun ajallinen kesto on vähintään puoli vuotta ja kokonaistuntimäärä on 80 tuntia. Tunnit on jaettu siten, että niistä muodostuu neljä jaksoa: aloitus-, perus- ja päätösjakso sekä seurakuntayhteys. Kullakin jaksolla on omat tavoitteensa. (RKS 2001, 21) Aloitusjakso on tavallaan orientoitumisjakso, jossa tavoitteena on, että nuori tuntee kuuluvansa ryhmään ja suuntautuu rippikoulutyöskentelyyn ja yhteiseen oppimiseen. (RKS 2001, 22) Perusjakson tavoite on, että nuori etsii ja löytää vastauksia tärkeisiin elämään liittyviin kysymyksiin, sekä saa tukea kasvuunsa kristittynä. Perusjakson tavoitteena on myös, että nuori löytäisi rukouksen, sekä jumalanpalveluksen tapana elää Jumalan kasvojen edessä. Perusjaksossa käsitellään myös

9 9 kolmeen alueeseen jakautuvaa kirkon uskoa. Nämä alueet ovat Lunastus, luominen, pyhitys. Perusjakso toteutetaan usein leirimuotoisena opetuksena. Luomisen tavoitteena on, että nuori oppii tuntemaan Jumalan Isänä, luojana, sekä löytää ainutkertaisuutensa ihmisenä ja osana luomakuntaa. Lunastuksen tarkoitus on, että nuori oppii tuntemaan jumalan poikana, Jeesuksena Kristuksena ja hänen pelastustyönsä. Pyhityksen tarkoitus taas on, että nuori tuntee Jumalan myös Pyhänä henkenä, joka toimii kirkossa sanan ja sakramenttien välityksellä ja lahjoittaa uskon ja rakkauden. (RKS 2001, 22) Päätösjakson tarkoitus on jäsentää ja arvioida kaikkea rippikoulussa oppimaa ja liittää se laajempiin kokonaisuuksiin ja löytää sille merkityksen elämässä. Seurakuntayhteyden tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteydessä. Päätösjakson aikana valmistaudutaan konfirmaatioon. (RKS 2001) 2.3 Rippikouluikäinen nuori 15-vuotiaana nuoret kamppailevat hyvin monien aikuistumiseen liittyvien kysymysten kanssa. Monet nuoret ovat rippileirillä ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa he pohtivat elämän keskeisiä kysymyksiä ohjaavien aikuisten ja toisten nuorten kanssa. (Niemelä 2003) Tavallisesti rippikouluikäinen nuori kykenee monipuoliseen käsitteelliseen ajatteluun. Voidaankin sanoa, että psykologisesti rippikoululeiri osuu tärkeään ikävaiheeseen nuoren elämässä, sillä tällaisen ajattelun myötä nuorelle avautuu uusia näköaloja ja näkökulmia elämään. Nuori ei ole enää kiinni käsin kosketeltavassa todellisuudessa, vaan pystyy jo sanan varsinaisessa merkityksessä ajattelemaan. (Niemelä 2003) Tavallisesti rippikouluikäisen nuoren ajatteluun kuuluu kuitenkin mustavalkoisuus, eli hän näkee asiat tyypillisesti yksipuoleisesti vain mustina

10 10 tai valkoisina, hyvinä tai pahoina. Ohjaajien täytyy muistaa rippikoululeirillä, että yksipuolisten asioiden esittäminen ainoina totuuksina voi vaarallisellakin tavalla vahvistaa tätä mustavalkoisuutta, sillä 15-vuotias on vielä herkkä auktoriteeteille ja saattaa sokeasti uskoa kaiken, mitä rippikoulun ohjaaja sanoo. (Niemelä 2003) Tony Dunderfelt mainitsee kirjassaan Elämänkaaripsykologia nuoruuden kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on hänen mukaansa varhaisvaihe, johon kuuluu vuotiaat nuoret. Tähän vaiheeseen myös rippikouluikäiset nuoret kuuluvat. Muut vaiheet ovat keskivaihe (16-19-vuotiaat) ja loppuvaihe ( vuotiaat (Dunderfelt 1993, 80). Rippikouluikäinen nuori haluaa kasvaa itsenäiseksi ihmiseksi aikuisten maailmaan, mutta aikuisten maailma on kuitenkin outo ja mutkikas, mikä saa nuoren toivomaan jatkuvaa vanhempien suojelun tuomaa turvaa (Havighurst 1972, 55). Samaan aikaa nuori kuitenkin elää myös niin sanottua ihmissuhteiden kriisivaihetta, jolloin hänen lähimmissä ihmissuhteissa tapahtuu muutoksia ja nuori alkaa kapinoida omia vanhempia ja muita auktoriteetteja kohtaan. (Niemelä 2002, 31) Robert J. Havighurstin mukaan nuoruuden kehitystehtäviä ovat muun muassa uuden ja kypsemmän maskuliinisen/feminiinisen roolin löytäminen itselleen, oman fyysisen ulkonäön hyväksyminen, uuden kypsemmän suhteen saavuttaminen molempiin sukupuoliin sekä oman ruumiin tarkoituksenmukaisen käytön oppiminen. Lisäksi hän on maininnut nuoruuteen liittyviksi kehitystehtäviksi myös sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen saavutamisen, itsenäisyyden saavuttamisen tunne-elämässä vanhempiin sekä muihin aikuisiin nähden sekä maailmankatsomuksen, arvomaailman ja moraalin kehittymisen. (Havighurst 1972, 45-75) Rippikouluikäisen nuoren arviointikyky alkaa kasvaa ja kehittyä, vaikkakin itse arvioinnissa ja itsetuntemuksessa murrosikäinen onkin hyvin paljon riippuvainen kulloisestakin ikätoveristaan ja ryhmästään. Nuoren itsearvostukseen,

11 11 käsitykseen omasta asemastaan sosiaalisissa suhteissaan sekä nuoren tunneelämään vaikuttavat paljon nuoren toveripiirin arviot. Varhaisnuori hahmottaakin minäkäsitystään enemmän oman pätemisensä perusteella kuin luonteensa tuntemuksen pohjalta, joten toveripiiri vaikuttaa keskeisesti nuoren oman identiteetin saavuttamiseen, koska nuori rakentaa itsestään kuvaa hyvin paljon sen perusteella, miten muut häneen suhtautuvat. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1996, ) Rippikouluikäiselle nuorelle ryhmän ja tovereiden merkitys on suuri, sillä nuori vielä etsii identiteettiään. Suojautuakseen kasvun aiheuttamalta kivulta, nuori hakeutuu useimmiten ikätoveriensa seuraan. Ryhmä poistaa yksinäisyyttä ja on nuoren tukena. Ryhmässä tapahtuva kasvu luo edellytykset omalle sisäiselle kasvulle ja siten nuori voi löytää omat mahdollisuutensa. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1996, 87.)

12 12 3. SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT JA KIRKOLLINEN TYÖ 3.1 Puolustusvoimien kirkollinen työ Suomen puolustusvoimien kirkollinen työ on luonteeltaan ekumeenista ja yhteistyöhakuista. Kirkollinen työ toimii yhteistyössä myös muiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa ja Puolustusvoimien palveluksessa onkin luterilaisia, mutta myös ortodokseja sotilaspappeja. (Puolustusvoimat) Yhteensä sotilaspappeja oli vuonna 2007 Suomen puolustusvoimissa 28 kappaletta. Heidän lisäkseen Puolustusvoimissa toimii osa-aikaisia ja palkkiotoimisia sotilaspappeja noin 20 kappaletta. Kirkollista työtä ei tee puolustusvoimissa ainoastaan sotilaspapit, vaan heidän lisäkseen on varusmiespalvelusta suorittavat teologit, nuorisotyönohjaajat, reservin papit ja diakonit, sekä kansainvälisissä tehtävissä palvelevat papit ja diakonit tekemässä puolustusvoimien kirkollista työtä. (Puolustusvoimat) Varusmiespalvelus on mahdollista suorittaa työskentelemällä kirkollisen alan tehtävissä sodan ja rauhan aikana. Koulutus toteutetaan kaksiosaisella varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssilla joka pidetään peruskoulutuskauden (eli alokaskauden) lopussa. Vähimmäisvaatimuksena kurssille pääsemiseksi ja samalla palveluksen suorittamiseen kirkollisessa työssä vaaditaan teologian ylioppilas, diakoni tai kirkon nuorisotyönohjaajan tai ortodoksien vastaavaa koulutusta. Varusmiespapit ja diakonit tekevät koulutuksen ja kokemuksen mukaan julistusta, opetusta ja sielunhoitoa sekä toimistotyötä. (Puolustusvoimat) Suomen puolustusvoimien kirkollisessa työssä on kolme pääaluetta, julistus, opetus ja sielunhoito. Kirkollisen työn keskeinen osa on jumalanpalvelukset ja muu hartauselämä. Hartauselämän tueksi jokaiselle varusmiehelle jaetaan sotilaan virsikirja. Hartauksia järjestetään keskimäärin kerran viikossa. Hartaudet pitää sotilaspappi, varusmiespappi tai diakoni. Jumalanpalveluksia

13 13 järjestetään erityisesti kirkkovuosien juhla-aikoihin, sotilasvalaan sekä itsenäisyyspäivään ja joukko-osaston vuosipäivään liittyen. (Puolustusvoimat) Kirkollisen opetuksen tarkoitus on antaa aineksia kristilliseen uskoon ja etiikkaan liittyville pohdinnoille. Kirkollisilla oppitunneilla käsitellään kristillisen uskon ja etiikan perustalta ihmisenä kasvamista, perheessä, joukossa ja yhteiskunnassa elämistä sekä johtamista. (Puolustusvoimat) Tärkeä ja iso osa puolustusvoimien kirkollista työtä on sielunhoito. Vuosittain puolustusvoimissa käydään tuhansia sielunhoidollisia keskusteluja. Yhtenä syynä sielunhoidollisten keskustelujen suureen määrään pidetään nykyistä alati muuttuvaa yhteiskunta, jossa sopeutuminen uusiin haasteisiin ja tilanteisiin vaatii keskustelukumppania, jonka kanssa voi selkeyttää elämän päämääriä ja ongelmatilanteiden ratkaisuvaihtoehtoja. (Puolustusvoimat) Varusmiehet ja henkilökunta kääntyy mielellään tutun sotilaspapin puoleen ja oleellinen osa puolustusvoimien kirkollista työtä ovatkin avioliittoon vihkimiset, hautaan siunaamiset, kasteet sekä muut kirkolliset toimitukset. (Puolustusvoimat) 3.2 Sotilasrippikoulu Suomen puolustusvoimat tarjoaa varusmiehille mahdollisuuden käydä rippikoulun armeija-aikana, jos rippikoulu on jäänyt rippikouluikäisenä käymättä. Sotilasrippikoulun yleistavoite on, että oppilas vahvistuu siinä uskossa, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003). Tavoite on sama, kuin Rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaan yleisestikin rippikouluissa. Kun Suomen evankelisluterilainen kirkko julkisti vuonna 2001 uuden rippikoulusuunnitelman (RKS 2001), niin Suomen puolustusvoimienkin täytyi

14 14 jollakin tavalla saada oma sotilasrippikoulu Rippikoulusuunnitelma 2001:n pohjalle. Tällöin puolustusvoimien kirkollinen työ asetti työryhmän uudistamaan myös sotilasrippikoulun. Tämä työryhmän tuotoksena syntyi asiakirja Sotilasrippikoulun uudistamistyöryhmän muistio, jonka on tarkoitus auttaa sotilasrippikoulujen opettajia soveltamaan Rippikoulusuunnitelma 2001:n sisältöä opetustyössään. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Sotilasrippikoulu on luonteeltaan aikuisille tarkoitettu yksityisrippikoulu. Suurin ero rippikouluikäisenä käytävään rippikouluun on oikeastaan sen kesto. Sotilasrippikoulun ajalliseksi kestoksi on määritelty 1-2 kuukautta, joista opiskelua tuntia oppilaiden tiedollisesta lähtötasosta riippuen (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003), kun taas nuorille suunnattu rippikoulun kesto on noin puoli vuotta, joista opetusta noin 80 tuntia (RKS 2001). Sotilasrippikoulun kesto riippuu järjestetäänkö rippikoulu peruskoulutuskaudella (alokaskausi), jolloin rippikoulun kesto on vähintään kuukausi ennakkotehtävät mukaan lukien, vai peruskoulutuskauden jälkeen, jolloin kesto pyritään saamaan kahteen kuukauteen. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Sotilasrippikoulu järjestetään jokaisen saapumiserän varusmiehille, jos vain halukkaita on riittävästi. Tavoite olisi, että ryhmäkoko ei ylittäisi ilman erityisen painavaa syytä 25:ttä varusmiestä. Sotilasrippikoulu voidaan pitää leirimuotoisena tai muulla kokoavalla tavalla (esimerkiksi iltaopetuksena). Sotilasrippikoulussa toimii kokoaikaisesti kaksi opettajaa, joista toinen toimii pääopettajan ja hänellä on samalla vastuu rippikoulun turvallisuudesta. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Sotilasrippikoulun jälkeen järjestetään konfirmaatio- ja ehtoollistilaisuus, kuten nuorille suunnatussakin rippikoulussa, mutta sen sisältö eroaa hieman, sillä toimituksessa voidaan noudattaa jokaiselle varusmiehelle jaettavan Sotilaan virsikirjan konfirmaatiokaavaa Sotilasyhteisön konfirmaatiomessu. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003) Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen pyritään järjestämään paikallisen sotilaskotiyhdistyksen ja/tai seurakunnan kanssa konfirmaatiojuhla, johon

15 15 kutsutaan sotilaskotisisaria, rippikoululaisten omaisia, kummit mukaan lukien, ystäviä, palvelustovereita ja esimiehiä. Rippikoulun käyneet saavat todistuksen rippikoulusta ja kastetuille annetaan kastetodistus. Lisäksi kastetun kummeille voidaan antaa kummitodistus. (Sotilasrippikoulun uudistaminen 2003)

16 16 4. ERILAINEN OPPIJA 4.1 Oppimisvaikeudet Keskimäärin lapset ja nuoret voivat suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin. On tutkittu, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista nuorista on terveitä, tasapainoisia ja hyvin koulutettuja. Kääntöpuolena on se yksi kolmasosa suomalaisnuorista, joilla on enenevässä määrin ongelmia. Ongelmat kasaantuvat aina samoille lapsille, nuorille ja perheille. Jakautuminen huonosti ja hyvin pärjääviin käy entistä selkeämmäksi. Noin % suomalaisista on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia ( On todettu, että oppimisvaikeuksilla on yhteys syrjäytymiseen, alisuoriutumiseen, rikollisuuteen ja päihdeongelmiin. (Kuusi & Porkka 2006, 10) Oppimisvaikeudet voidaan jakaa kahteen eri vaikeustasoon ilmenemisen mukaan: laaja-alaisiin ja erityisiin (eli kapea-alaisiin) oppimisen vaikeuksiin. Näistä vaikeampi oppimisvaikeus on laaja-alainen, sillä tällaiset oppimisvaikeudet vaikeuttavat jo ihmisen selviytymistä elämästä. Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhuttaessa tarkoitetaan toimintakykypuutteita ja vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia. Tällaisesta laaja-alaisesta oppimishäiriötä kuvataan käsitteillä lievä kehitysvamma tai heikkolahjaisuus. (Seppälä, Leskelä - Ranta, Nikkanen & Närhi 2005) Ihmisen keskushermoston toiminnan häiriöt katsotaan taas olevan syynä oppimisen erityisvaikeuksiin. Nämä häiriöt ovat useimmiten perinnöllisiä aivojen tavanomaisesta poikkeavia, erilaisia tapoja käsitellä tietoa. Erityisiin oppimisvaikeuksiin ei siis liity heikkolahjaisuutta tai kehitysvammaisuutta vaan oppimisvaikeudet ovat ihmisen ominaisuus ruskeasilmäisyyden tai likinäköisyyden tavoin. (Oppimisvaikeudet 2005). Erityiset oppimisvaikeudet voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan miten ne ihmisen toiminnan alueella vaikuttavat. Nämä ryhmät ovat hahmotusvaikeudet, kielelliset erityisvaikeudet, motoriset erityisvaikeudet ja

17 17 tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen erityisvaikeudet. Vaikka oppimisvaikeudet onkin näin jaettu, ei niiden ilmeneminen ole kuitenkaan näin yksinkertaisesti selitettävissä. (Oppimisvaikeudet 2005). Oppimisvaikeus ei pääsääntöisesti ilmene ainoastaan yhdellä toiminnan alueella, vaan vaikuttaa toimintaan monella tapaa. Henkilöllä jolla on vaikeuksia kielellisellä alueella voi olla myös hankaluuksia tarkkaavaisuuden ja hahmottamisen kanssa. (Pajukoski 2005) 4.2 Erilainen oppija rippikoulussa Jokaisella nuorella on oikeus lähtötilanteesta riippumatta oikeus käydä rippikoulu. Rippikoulu kaikille projekti pyrkii etsimään sekä kehittämään mielekkäitä tapoja ja vaihtoehtoja käydä rippikoulu siten, että nuori tuntisi kuuluvan luontevalla tavalla hänelle sopivaan rippikouluryhmään joko seurakunnassa tai laajemmin kirkon piirissä. Tällä tavoin nuorta autetaan löytämään itselleen rippikouluyhteys. ( Rippikoulu kaikille projekti on alunperin Kirkkohallituksen toiminnallisen jaoston Rippikouluprojektin osaprojekti. Tavoitteena on yllämainitun lisäksi vahvistaa erityis- ja pienryhmien rippikoulujen työntekijöiden valmiuksia rippikoulujen pitämisessä sekä saada aikaan prosessi, jossa taidot ja osaaminen rippikoulujen pitämisessä kehittyvät ja lisääntyvät kirkossa myös eri työalojen kesken. (Rissanen 2005) Tällaiselle projektille on ollut tarvetta, sillä % suomalaisista kärsii jonkinasteisesta luki- tai oppimishäiriöstä. Monien kohdalla on tarpeellista tai jopa välttämätöntä ottaa huomioon oppimisvaikeudet rippikoulun organisoimisessa ja toteuttamisessa. Joissain tapauksissa oppimisen esteet vaativat opetuksen järjestämisen erityis- ja pienryhmissä, jotta nuoren rippikoulutyöskentely olisi mahdollista ja mielekästä. Tärkeää on myös etsiä sellaisia käytäntöjä, joissa jokainen nuori on osallinen seurakuntayhteydessä

18 18 omine erilaisine lähtökohtineen ja voi osallistua seurakunnan yhteiseen rippikoulutoimintaan jonkin ryhmän jäsenyydessä. ( Suomen evankelis-luterilaisen kirkon www-sivuilla on lueteltu Rippikoulu kaikille projektin neljä teesiä. Nämä teesit ovat, rippikoulu kuuluu kaikille, seurakunta on osallisuuden yhteisö, jokainen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja rakkaus on asenne. ( Rippikoulu kuuluu kaikille. Seurakunnan tehtävä on järjestää rippikoulu kaikille. Kun rippikoululaisen erilaiset lähtökohdat huomioidaan, saadaan aikaan mahdollisimman hyvä rippikoulu ja mahdollisuus osallisuuteen ja seurakuntayhteyteen. ( Seurakunta on osallisuuden yhteisö. Osallisuuden yhteisönä seurakunta mukautuu jäseniensä mukaan (inkluusio). Usein erityistä tukea tarvitseva nuori voi osallistua rippikouluryhmään tukitoimien avulla (integraatio). Joskus nuoren etu on pienryhmään osallistuminen (segregaatio).yhteisön mukautuminen tällä tavoin jäseniensä mukaan edellyttää etukäteissuunnittelua ja resursointia. Käytännön järjestelyissä ovat tukena erilaiset moniammatilliset verkostot. ( Jokainen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu, että kaikki ihmiset ovat Jumalalle tärkeitä ja samanarvoisia. Rippikoulussa on mahdollisuus löytää nuoren ainutlaatuisuus - vahvuudet ja tuen tarve. Kaikki ovat jakamassa, kaikilla on annettavaa. ( Rakkaus on asenne. Erilaisuus haastaa erityiseen rakkauteen. Nuoren vahvuuksien ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen on lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle. Erilaisuuden hyväksyminen avaa tietä kohtaamiselle ja käytännön toimenpiteille. ( Nämä teesit on tehnyt Rippikoulu kaikille projektin työryhmä. Teesit on tiivistelmä Rippikoulu kaikille - projektin linjauksista. (

19 19 Vuonna 2006 kirkkohallitus julkaisi julkaisusarjan Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille erilaiset oppijat rippikoulussa. Kirjassa puhutaan oppimisvaikeuksista ja erilaisesta oppijuudesta. Kirja on tuonut rippikoulutyön kentälle näkemyksiä erilaisista oppijoista ja samalla antanut suoria toimintaohjeita erilaisten oppijoiden kohtaamiseen rippikoulutyössä.

20 20 5. TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS 5.1 Tutkimustehtävä Viime vuosina on ruvettu kiinnittämään paljon huomiota erilaisiin oppijoihin. Nykyään ei enää puhuta heikkolahjaisuudesta vaan on ruvettu puhumaan ihmisistä, jotka oppivat asioita eri tavoin kuin muut ihmiset. On ymmärretty, että jos huonosti koulussa menestyviä lapsia ja nuoria saadaan opetettua heille mielekkäillä tavoilla eikä hylätä heitä, voidaan saavuttaa heidän kanssaan hyviäkin tuloksia. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen oppimisvaikeuksien eli erilaisen oppijuuden vaikutuksesta rippikoulun aloitusikään. Aihe on tärkeä ja tarkoituksena olisikin saada muodostettua tällä tutkimuksella ja sen pohjalta myös jonkinlainen kuva niistä nuorista aikuisista, jotka ovat suorittaneet rippikoulun vasta armeijassa. Opinnäytetyöni tutkimuskysymys, johon se pyrkii vastaamaan on vaikuttaako erilainen oppijuus rippikoulun aloitusikään ja jos vaikuttaa, niin millä tavalla?. Tutkimuskysymys on perusteltu, sillä tällaista tutkimusta suoranaisesti ei ole tehty aiemmin ja on mielestäni tärkeää saada tietää syitä rippikoulun lykkääntymiseen. 5.2 Aikaisemmat tutkimukset Rippikoulua on tutkittu viimevuosina myös paljon ja yksi suurimmista tutkijoista on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia on tehty myös erilaisista oppijoista rippikoulussa, mutta sotilasrippikoulua ei ole tutkinut kukaan. Tuorein tutkimus, jonka aineisto oli kerätty sotilasrippikoulusta ja jonka löysin oli Arto Asikaisen päättötyönä tekemä tutkimus Sotilasrippikoulu: ketkä mukana ja miten vaikutti? vuodelta 1992, joten aihetta on tarpeellista ja myös mielenkiintoista tutkia.

21 21 Asikaisen tutkimuksen pääongelmat ovat sotilasrippikoulun vaikutus uskonnollisuuteen ja siihen osallistumisen syyt. Asikaisen on päätynyt tutkimuksessaan tulokseen, että kiinnostuksen puute, kesätyöt ja muut menot ovat olleet pääasialliset syyt rippikoulun käymättä jättämiseen aiemmin (Asikainen 1992). Asikaisen tutkimus on siten lähellä omaa tutkimustani, että hänen työssään on otanta otettu 78:lta varusmieheltä. Materiaali on kerätty kyselytutkimuksena. Oman tutkimukseni pääongelma on selvittää rippikoulun käymättä jäämisen syyt. Asikainen ei ole kartoittanut kummemmin oppimishäiriöitä eikä muun erilaisen oppijuuden vaikutusta. 5.3 Tutkimusmenetelmät Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin kuka, mitä, paljon, kuinka usein. Tätä menetelmää käytetään usein silloin, kun otos on numeerisesti suuri. Tutkimusmenetelmänä käytetään yleisesti kirjekyselyä tai informaatiokyselyä. Tämän tutkimustavan etu on siinä, että tutkijan osuus lopputulokseen on tavallisesti pieni, sillä hän ei pääse vaikuttamaan tulokseen omilla mielipiteillään. (Kansikas 2003) Olen valinnut tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivisen tutkimuksen numeerisesti suuren otannan vuoksi. Kvantitatiivinen tutkimus pyrkii kuvaamaan ilmiötä numeerisen tiedon pohjalta. Tässä tutkimusmuodossa käytetään yleensä standardoituja tutkimuslomakkeita vastausvaihtoehtoineen. Määrällisen ja laadullisen tutkimusmenetelmien eroja ovat muun muassa se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkijan ja tutkittavan suhde on etäinen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkija pääsee läheisempään suhteeseen tutkittavien ihmisten kanssa. (Heikkilä 2004, 16) Tutkimus-strategiaksi olen valinnut kyselytutkimuksen ja sitä kutsutaan myös nimellä Survey-tutkimus. Kyselytutkimus on tapa kerätä tietoa laajasta

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan: RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa R I P P I K O U L U T R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa YLEISTÄ RIPPIKOULUSTA Miksi rippikoulu? Kun sinut noin viisitoista vuotta sitten kastettiin saivat vanhempasi, kummisi ja seurakunta tehtäväkseen

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018

AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018 AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Rippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa.

Rippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa. Rippikoulut 2017 Perinteiselle kesäriparille Niinirantaan? Retkiriparille melomaan? Päiväriparille, lasketteluriparille, riparille Viroon? Rippikouluihin ilmoittaudutaan syyskuussa. Ilmoittautuminen alkaa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Ilmoittautuminen rippikouluun tapahtuu messun yhteydessä 1. adventtisunnuntaina eli Pälkäneen tai Luopioisten kirkossa klo 10.

Ilmoittautuminen rippikouluun tapahtuu messun yhteydessä 1. adventtisunnuntaina eli Pälkäneen tai Luopioisten kirkossa klo 10. RIPPIKOULUT 2019 TERVE! Ensi vuonna olet sen ikäinen, että voit käydä rippikoulun. Tervetuloa! Lue tämä kirje ja mieti yhdessä perheesi kanssa eri vaihtoehtoja. Ilmoittautuminen rippikouluun tapahtuu messun

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017!

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017! Laukaan seurakunta tervetuloa 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2017. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

VALMA ja TELMA seminaari

VALMA ja TELMA seminaari Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista 13.2.2019 21.2.2019 1 Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla Selvitys työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa Terhi Tuukkanen

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

PALAUTE KOULUSTA 1 (6) 1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Kirkollinen vihkiminen Kummina toimiminen Itsenäisesti ehtoolliselle Äänestäminen seurakuntavaaleissa 16v, ehdolle asettuminen 18v

Kirkollinen vihkiminen Kummina toimiminen Itsenäisesti ehtoolliselle Äänestäminen seurakuntavaaleissa 16v, ehdolle asettuminen 18v Rippikoulu-info Mitä rippikoulu on? - Rippikoulu on kasteopetusta ja siellä käsitellään rippikoulun opetussuunnitelman mukaisia aiheita, joita ovat elämän, uskon ja rukouksen kysymykset - Juuret yli 2000

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 2017 Laura Lepola Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto,

Lisätiedot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot