KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY"

Transkriptio

1 Sarja B 2010/1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY

2

3 Sarja B 2010/1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY Helsinki 2010

4 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) Försvarets vetenskapliga delegation (MATINE) Scientific Advisory Board for Defence Fabianinkatu 2 PL 919, Helsinki ISBN (PDF) ISSN (Verkkojulkaisu) Helsinki 2010

5 MAANPUOLUSTUKSEN TIETEELLINEN NEUVOTTELUKUNTA KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Kansallisen turvallisuuden ajatusmylly Tekijät Toimittajat: Kati Vuorenvirta, Pekka Appelqvist ja Markku Mesilaakso Julkaisun laji tiivistelmäraportti Julkaisun päivämäärä Hankkeen numero Hankkeen raportin päivämäärä Tiivistelmä Tämä kooste käsittää Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) organisaation asiantuntijoilta vuosina kerättyjä ajatuksia, arvioita, ennusteita, väitteitä, olettamuksia, visioita, mielipiteitä tai näkemyksiä siitä, mitkä asiat vaikuttavat Suomen kansalliseen turvallisuuteen tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana (aikajänne 5-15 vuotta). Kirjoitusten tarkoituksena on ollut hyödyntää uudella tavalla erityisesti MATINEn jaostojen think-tank -roolia. Tämän koosteen tuottaminen on entisestään lisännyt syvällistä substanssikeskustelua MATINEn jaostoissa, joiden jäsenistö edustaa monialaista, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tärkeätä asiantuntemusta tutkimuksen ja sen soveltamisen alueilla. Yksi tämän koosteen tavoitteista onkin herättää ajatuksia ja keskustelua monialaisesta turvallisuuden kentästä laajemmin niin hallinnonalojen kuin tutkijoiden keskuudessa. Yhdistämällä voimavarat yli hallinnonalojen rajojen voidaan parhaiten toteuttaa kansallista turvallisuuttamme kehittäviä tutkimushankkeita myös linjassa mm. Euroopan unionin turvallisuustutkimuksen tavoitteiden kanssa. Erityisen tärkeää on osallistua EU:n sekä Suomen kansallisen turvallisuuden tavoitteiden asettamiseen valtionhallinnon ja päättäjien tasolla. Tutkimuksen ja siihen perustuvan päätöksenteon tulee olla yksi keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki MATINEn organisaatiossa prosessin pohjalta syntyneet kirjoitukset ovat tässä nähtävillänne. Näemme tärkeimmäksi kirjoituksen viestin, sisällön, ei sen muotoa tai pituutta. Kirjoitukset määriteltiin alun pitäen julkisiksi. Ymmärrämme, että on aiheita, joista ei syystä taikka toisesta voida julkisesti keskustella. Arvostamme jokaisen kirjoittajan avoimuutta. Usein tutkimus ja luovuus sekä avoimuus ja luovuus yhdistetään toisiinsa. Toivomme niin olevan tässäkin tapauksessa. Kannustamme tämän julkaisun pohjalta keskusteluun ja toimintaan omissa verkostoissanne. Kiitämme kaikkia kirjoittamiseen osallistuneita. Julkaisun tavoitteena on herättää keskustelua, antaa uusia tutkimusideoita ja aiheita tutkimusprojekteihin sekä kasvattavaa tutkijoiden kiinnostusta kansallista turvallisuutta edistävää tutkimusta kohtaan. Avainsanat (asiasanat) Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, MATINE, tutkimus, turvallisuus Sarjan nimi MATINEn raporttisarja B ISSN (Painettu) Kokonaissivumäärä 44 ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka Sarjan numero B ISBN (Painettu) Kustantaja MATINE Julkaisun numero 2010/1 ISBN (PDF)

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 5 2 NEUVOTTELUKUNTA JA PAIKALLISJAOSTOT Uhkien ja muiden turvallisuustekijöiden kompleksisuus Puolustusvälineteollisuus Elinkaariajattelusta ja yhteiskunnan tuesta Ruokahuollon varmistamisesta 8 3 ALUEVALVONTA Merialueiden valvonta Suomen merialueiden valvonta ja suojaaminen Itämeren kaasuputki Tietoturvallisuudesta ja -tekniikasta Kommunikaatioteknologiat 13 4 CBRN-SUOJELU JA -LÄÄKINTÄ Kemiallinen ase ja yleinen käyttötarkoituksen mukainen kriteeri Nälästä, janosta ja mikrobiologisista tekijöistä Syrjäytymisestä Säteilyyn liittyvät uhkakuvat 19 5 ELEKTRONIIKKA Ajatuksia tulevaisuuden uhkakuvista -tekniikan näkökulma Radiotaajuisen sensoritekniikan ja signaalinkäsittelyn tuki Maapalloistuminen 23 6 HALLINTO- JA TALOUSTIEDE Julkisen hallinnon uudistukset - mahdollisuus ja uhka Johtamisjärjestelmistä Kustannustehokkuudesta ja ulkoistamisesta Reagoiko politiikka turvallisuusympäristön muutoksiin? Sodankäynnin muutoksesta ja pysyvyydestä Hallinnonalojen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta Kansallisen turvallisuuden johtaminen ja koordinointi 28 7 KAUKOKARTOITUS JA GEOINFORMAATIO Dual-use satelliittimissioista Kartoituksesta Kuvausjärjestelmistä Paikkatietotekniikan menetelmistä 30

8 8 KENTTÄLÄÄKINTÄ Naisten kouluttaminen sairaaloiden ja kirurgian johtajina Varusmiesten koulutuskelpoisuuden parantaminen 32 9 KULJETUSTEKNIIKKA Ammattitaitoisen työvoiman saaminen alalle vrs. tarpeet Kuorma-autoista Koneellistumisen ongelmista Liikenne- ja kuljetusjärjestelmän toimivuus MATERIAALI- JA RAKENNETEKNOLOGIA Tuottavuusohjelma tuottaa keskinkertaista suorituskykyä Yllätyksistä, ballistiikasta ja suojaimista Suojarakenteista Koulutuksesta Metallurgiasta SYSTEEMIANALYYSI Tietojärjestelmiin suunnatuista hyökkäyksistä Taistelun ohjausjärjestelmistä Rahoitussektorin kriisistä Venäjän vaikutuksesta TERVEYS- JA KÄYTTÄYTYMISTIEDE Kansainvälisyydestä ja maanpuolustustahdosta TIETOTEKNIIKKA Tiedonsiirrosta sähkökatkon aikana Tietoliikenteen, sensoriverkkojen ja valvonnan hallinnasta Nestemäisten polttoaineiden saatavuus Virtuaaliyhteisöistä ja normien globalisoitumisesta TEKSTIILI- JA VAATETUS Älyvaatteiden kehitystyön turvaamisesta Kansainvälisen turvallisuuden arvio ja ennuste YHTEISKUNNALLINEN KRIISIVALMIUS Tieto- ja tiedonsiirtotekniikan haavoittuvuudesta 48 LYHENTEITÄ JA SANOJEN SELITYKSIÄ 50

9 1 ESIPUHE Tämä on Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) organisaation asiantuntijoiden näkemyksen pohjalta toimitettu kooste signaaleista, jotka koetaan tärkeiksi kansallisen turvallisuuden lähtökohdista. Kirjoitusten tarkoituksena on ollut hyödyntää uudella tavalla erityisesti MATINEn jaostojen think-tank -roolia. Tämän koosteen tuottaminen on entisestään lisännyt syvällistä substanssikeskustelua MATINEn jaostoissa, joiden jäsenistö edustaa monialaista, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tärkeää asiantuntemusta tutkimuksen ja sen soveltamisen alueilla. Yksi tämän tuotoksen tavoitteista on herättää ajatuksia ja keskustelua monialaisesta turvallisuuden kentästä laajemmin niin hallinnonalojen kuin tutkijoiden keskuudessa. Yhdistämällä voimavarat yli hallinnonalojen rajojen voidaan parhaiten toteuttaa kansallista turvallisuuttamme kehittäviä tutkimushankkeita myös linjassa mm. Euroopan unionin turvallisuustutkimuksen tavoitteiden kanssa. Erityisen tärkeää on osallistua EU:n sekä Suomen kansallisen turvallisuuden tavoitteiden asettamiseen valtionhallinnon ja päättäjien tasolla. Tutkimuksen ja siihen perustuvan päätöksenteon tulee olla yksi keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen turvallisuuden arvion ja ennusteen kirjoittamista ohjasi MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategiassa julkaistu kansallisen turvallisuuden tutkimuksen (turvallisuustutkimus) määritelmä ja painotus jaostojen aivoriihiroolista: Kansallisen turvallisuuden tutkimuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilas- ja siviilialojen tutkimustoimia, joiden tuloksilla pyritään turvaamaan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Tutkimuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin alalla teettämän tai tekemän tutkimuksen yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tavoitetilassa 2013 jaostot ovat toimialansa aivoriihiä ( think tank ). Jaostot arvioivat tutkimushanke-esitykset ja tutkimushankkeiden tulokset sekä edistävät tutkimustulosten hyödyntämistä. Suomelle tärkeä kansallisen turvallisuuden tutkimus pystytään säilyttämään. Jaostoissa toimivat ovat verkottuneet sidosryhmiin ja hyödyntävät tieteellistä ja hallinnon alan osaamistaan. Toiminnasta saadaan hyötyä myös omille taustaorganisaatioille. Toiminta jaostoissa on mielenkiintoista ja antoisaa. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä jaostojen ja sidosryhmien välillä on lisätty, sisäistä ja poikkitieteellistä vuorovaikutusta on edistetty sekä jaostojen keskinäistä yhteistyötä on kehitetty. Tutkimustulosten käyttäjät (hallinto, loppukäyttäjät), tutkimushankkeiden edustajat ja MATINEn asiantuntijaorganisaatio edistävät tutkimustulosten hyödyntämistä. Kirjoituksen sisältö: arvio, ennuste, väite, olettamus, visio, mielipide tai näkemys pyydettiin mahdollisuuksien mukaan myös perustelemaan. Asiantuntijan haluttiin tuovan esille mm. kuinka hänen oma osaamisalansa voisi tukea kansallisen turvallisuutemme kehittämistä 5 15 vuoden aikajänteellä. Hän voi esittää näkemyksensä osaamisalansa kehittymisestä ja sen mahdollisuuksista sekä osaamisalallaan mahdollisesti piilevästä kansallista turvallisuutta vaarantavasta nykytilasta ja kehityksestä (onnettomuus, häiriköinti, rikollisuus, terrorismi, sota) Suomessa sekä muualla EU:ssa ja sen lähialueilla. Asiantuntija voi myös kokemukseensa perustuen esittää muita mielipiteitä ja näkemyksiä. Kirjoitukset koottiin neuvottelukunnan ja paikallisjaostojen kirjoituksiin ja jaostoittain aakkosjärjestyksessä. Tästä syystä sisällysluettelo ei noudata temaattista linjaa, vaan samaan teemaan liittyviä kirjoituksia voi löytää useamman jaoston näkökulmasta tarkasteltuna. Kaikki organisaatiossa prosessin pohjalta syntyneet kirjoitukset ovat nyt nähtävillänne. Näemme tärkeimmäksi kirjoituksen viestin, sisällön, ei sen muotoa tai pituutta. Kirjoituk- 5

10 set määriteltiin alun pitäen julkisiksi. Ymmärrämme, että on aiheita, joista ei syystä taikka toisesta voida julkisesti keskustella. Arvostamme jokaista kirjoittajaa hänen avoimuudestaan. Usein tutkimus ja luovuus sekä avoimuus ja luovuus yhdistetään toisiinsa. Niin toivomme olevan tässäkin tapauksessa. Toivomme tämän julkaisun kannustavan keskusteluun ja toimintaan omissa verkostoissanne. Kiitämme kaikkia kirjoittamiseen osallistuneita. Kirjoittamiseen osallistuneet on mainittu aakkosjärjestyksessä kappalekohtaisesti. Osaston johtaja, PVTT Pääsihteeri, MATINE Prof. Markku Mesilaakso Prof. Pekka Appelqvist 6

11 2 NEUVOTTELUKUNTA JA PAIKALLISJAOSTOT Kirjoittajat: Ilmo Aronen (Turku), Paavo Kiljunen (Tampere), Timo Koponen (Oulu) ja Veikko Peltonen (Neuvottelukunta) 2.1 Uhkien ja muiden turvallisuustekijöiden kompleksisuus Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää pelastustoimen, poliisin ja sisäisen turvallisuuden muiden toimijoiden kannalta varsin kattavan arvion turvallisuustilanteesta ja sen kehitysnäkymistä (http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf). Uhkien arviointi ja riskien hallinta ovat yhä melko sektorikohtaisia. Eri asiantuntijatahot arvioivat oman erityisalueensa uhkia ja suunnittelevat niiden hallintakeinoja. Globalisaatio ja siihen liittyvät ilmiöt, varsinkin tekninen kehitys, ovat tehneet tällaisen lähestymistavan vanhanaikaiseksi. Luontevaa jakoa sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ei myöskään voi tehdä. Etäälläkin sattuva sinänsä vähäiseltä näyttävä tapahtuma esim. luonnononnettomuus, paikallinen konflikti tai terroriteko voi olla alkuna laajoille ja monimutkaisille tapahtumasarjoille, jotka vaikuttavat myös suomalaisten elämään ja turvallisuuteen. Tarvitaan laajasti poikkitieteellistä ja poikkihallinnollista tutkimusta. Ehkä skenaariotyyppinen ote voisi olla sopiva lähtökohta. Maahanmuutto ja yhteiskunnan muuttuminen nykyistä monikulttuurisemmaksi esitetään yleensä myönteisenä ilmiönä. Siihen liittyy kuitenkin myös turvallisuusriskejä, kuten mm. monissa Euroopan maissakin esiintyneet rotumellakat ja maahanmuuttajien asuinalueiden slummiutuminen osoittavat. Suomen olisi tarpeen hyödyntää muista maista saatavia kokemuksia. Viralliset turvallisuutta koskevat analyysit ovat yleensä varsin konservatiivisia ja optimistisia eikä suurten nopeiden muutosten mahdollisuutta juuri oteta huomioon. Tuomiopäivän skenaarioiden tyyppisiä ilmiöitä olisi myös hyvä ottaa huomioon. Mitä voisivat aiheuttaa esim. valtava luonnonkatastrofi, aikaisemmin tuntemattoman taudin leviäminen pandemiana tai Neuvostoliiton hajoamiseen verrattava tapahtuma. 2.2 Puolustusvälineteollisuus Ilman omaa kansainvälisesti kilpailukykyistä puolustusvälineteollisuutta Suomessa oltaisiin pelkästään pienen ostajan tai parhaimmillaan rutiininomaiseen alihankintatyöhön kykenevän osapuolen asemassa, mikä heikkous korostuu myös järjestelmien elinkaarien ylläpitovaiheessa. Koska yrityksillämme ei ole kauppa- eikä sotilaspoliittisia mahdollisuuksia kilpailla kovinkaan monella alalla, on keskityttävä sotilaspoliittisen turvallisuuden kannalta valittuihin avainprojekteihin ja oman teknologiaosaamisen pohjalta syntyneisiin keihäänkärkituotteisiin. Viime vuosina on puolustusvoimien, teollisuuden sekä tutkimuslaitosten pitkäjänteinen yhteistyö kehittynyt niin, että on pystytty määrittelemään teknologisia painopistealueita ja valmistelemaan niihin liittyviä hankkeita. Meillä on olemassa ja synnytettävissä siinä määrin kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista, että asianmukaisella tutkimus- ja kehityspanostuksella voidaan saada aikaan tuotteita, joilla on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla, ml. suuret maat ja suuret ulkomaiset teolliset kumppanit. Tällaisessa asetelmassa pienikin yritys tai maa voi olla antavana ja tasa-arvoisena osapuolena, jonka kanssa halutaan tehdä muutakin yhteistyötä kuin pelkän ostajan ja myyjän välillä. Samalla kehittyy asema ainakin jossain määrin elintärkeänä, jopa strategisena kumppanina kansainvälisessä yhteistyöverkostossa. 7

12 Yhteenvetona on korostettava oman ja valituilta osin myös omaan teknologiaosaamiseen perustuvan kansainvälisesti kilpailukykyisen puolustusvälineteollisuuden merkitystä. Sen olemassaolosta ja kehityksestä tulee huolehtia kaikkien asiaan liittyvien organisaatioiden yhteistyöllä sekä varaamalla riittävästi myös aineellisia resursseja kotimaahan kohdistettavaksi. 2.3 Elinkaariajattelusta ja yhteiskunnan tuesta Puolustusmateriaali ja erilaiset järjestelmät tulevat jatkossa olemaan vielä entistäkin monimutkaisempia. Kalliin hankintahinnan lisäksi järjestelmien ylläpidon kustannukset nousevat nopeasti. Tämä korostaa koko elinjakson ja sen kustannusten hallintaa sekä kustannusten tiedostamista jo kaluston hankintaa suunniteltaessa. Suunnittelussa tuleekin materiaalin osalta suunnitella tarvittavia suorituskykyjä ja määritellä niille koko järjestelmän elinjakson kattavat kustannukset. Erityisesti sodan ajan toimintaa varten tarvitaan realistiset käytettävyysvaatimukset, joiden pohjalta tarvittavat ylläpitojärjestelyt kustannuksineen voidaan suunnitella. Maassamme on perinteisesti totuttu siihen, että sotilaallisella maanpuolustuksella on yhteiskunnan varaukseton tuki. Nykyisen tasoinen tuki ei ole jatkossa itsestään selvää. Yleisen asevelvollisuuden tarkoituksenmukaisuus kyseenalaistetaan. Kertausharjoitusten pakollisuutta ei ymmärretä. Erilaisiin ympäristövaatimuksiin perustuen puolustusvoimien toiminta ajetaan paikoin ahtaalle. Tämä koskee muun muassa ampumaratoja, harjoitusalueita sekä räjähteiden elinjaksoon liittyvä varastointi-, kuljetus- ja hävitystoimintoja. 2.4 Ruokahuollon varmistamisesta Maailman ruokahuolto on jo nyt kriisissä. Kriisi tulee entisestään kärjistymään, sillä luotettavien ennusteiden mukaan globaali ruoan tarve vähintään kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Syinä tähän ovat maailman väkiluvun kasvu ja elintason nousu kehittyvissä talouksissa. Jotta ruokaa voitaisiin tuottaa edes teoriassa riittävästi, tarvitaan lisää tuotantopanoksia: peltoa 20 % nykyistä enemmän, torjunta-aineita lähes kolme kertaa enemmän kuin nyt, typpeä nelinkertainen määrä ja fosforia yli kaksinkertainen määrä, lisäksi satojen pitäisi kaksinkertaistua. Näiden lukujen perusteella on selvää, että jokaisella kansakunnalla on oikeus ja velvollisuus tuottaa omilla pelloillaan, navetoissaan ja elintarviketeollisuudessaan kansalaistensa tarvitsema perusruoka. Edellä kuvattua tilannetta pahentaa vielä fossiilisten polttoaineiden rajallisuus ja siitä johtuva raju hinnannousu. Ilmastonmuutoksen tuoma uhka on edellä kuvattujen kehitystrendien ulkopuolella eli se tuo vielä yhden, kokonaan arvaamattoman lisän uhkaskenaarioon. Suomen elintarvikehuolto on yhä enemmän sidoksissa globaaliin kehitykseen. Esimerkiksi kotieläintuotannon tarvitsemasta lisävalkuaisesta vain noin 15 % saadaan kotimaasta, kun taas suurin osa eläinten tarvitsemista valkuaisrehuista (=soijasta) tulee Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Ruokahuollon varmistamiseksi tulisi tutkimuspanoksia suunnata yhä enemmän kansallisen ruokahuollon varmistamiseen. Tähän liittyviä tutkimuskohteita on runsaasti. Tärkeimpiä ovat metsistä ja pelloilta saatavien energialähteiden tutkimus ja ravintoaineiden tehokkaampaan hyväksikäyttöön liittyvä tutkimus. Jälkimmäisellä on suora yhteys myös ympäristötutkimukseen. 8

13 Yksittäisistä tutkimusaiheista voidaan mainita palkokasvien hyväksikäyttö, lannan ravinteiden tehokkaampi hyväksikäyttö energian- ja lannoitetuotannossa sekä öljykasvien viljelyn tehostaminen. Ilmastonmuutokseen liittyen kasvinjalostus on avainasemassa. Kasvinjalostuksen alalla syysmuotoisten lajikkeiden kehittäminen ja nykyistä paremmin kevätkuivuutta kestävien lajikkeiden kehittäminen on tärkeää. 9

14 3 ALUEVALVONTA Kirjoittajat: Seppo Aatola, Asta Kärkkäinen, Seppo Madekivi, Pekka Mertsalmi ja Jukka Sarvas 3.1 Merialueiden valvonta Aluevalvontajaoston näkökulma kansallisen turvallisuuden arvioinnissa on merialueiden valvonta, pintavalvonta sekä vedenalainen valvonta. Kenties lähitulevaisuuden suurin uhkamalli kansallisen turvallisuuden kannalta on terrorismi-iskun uhka tai mahdollisesti raskaan luokan rikollisuuden lisääntyminen, esimerkiksi huumausainerikollisuus ja siihen liittyvät rikollisoperaatiot, varsinkin salakuljetus. Merialueiden valvontaan liittyen kehitetään erityisesti asymmetristen uhkien torjuntaan tarkoitettuja satamien valvontajärjestelmiä tai muunlaisia, alueellisesti hyvin rajoitettujen kohdealueiden valvontajärjestelmiä. Tällaisia järjestelmiä kehitetään Suomessa lähinnä puolustusvoimien (merivoimien) toimesta, mutta järjestelmiä olisi mahdollista lainata muidenkin viranomaisten, lähinnä poliisin ja rajavartiolaitoksen, käyttöön. Integroidussa satamavalvontajärjestelmässä täytyy olla pinnanpäällisiä valvontalaitteita, kuten kameroita (näkyvä valo ja infrapuna) ja tutkia sekä niihin linkitettyinä taktiset karttapohjat ja vedenalaiset, toiminta-alueeltaan rajoitetut valvontalaitteet kuten aktiivinen sukeltajanetsintäsonari, magneettinen ylikulkuilmaisin, alusten pohjaan kiinnitettävien pienten kohteiden (miinat jne.) etsintäsonarit ja mahdollisesti passiivisia, kuuntelevia sonarlaitteita. Tyypillisiä etsittäviä kohteita ovat kommandosukeltajat, sukeltajien kulkuneuvot, pienoissukellusveneet ja miehittämättömät sukelluslaitteet (UUV -laitteet). Valvontajärjestelmien sensoriosioita kehitetään jo nykyisin kaupallisesti, mutta integroidut, operatiiviset järjestelmät ovat vasta tulollaan ja testausvaiheessa. Voidaan kuitenkin arvioida, että niitä hankitaan laivastojen ja muiden viranomaisten käyttöön jo ensi vuosikymmenellä. Perinteiset uhkamallit, esimerkiksi alueelliset kriisit Suomen lähialueilla, eivät ole todennäköisiä 5-15 vuoden perspektiivillä, mutta puolustusvoimien päätoimintoihin lukeutuva aluevalvonta pitää sisällään hankintoja ja operatiivisia toimintoja, jotka palvelevat myös merivalvonnan osalta lähialueitten ja erityisesti aluevesien valvontaa. 3.2 Suomen merialueiden valvonta ja suojaaminen Näkökohta vedenalaisen valvonnan strategiaan Kansallisesti hyväksytyn strategian mukaan viranomaisten tulee valvoa merialueita ja turvata niiden alueellinen koskemattomuus. Ympärysvaltojen vedenalainen toiminta rannikkosukellusveneillä ja minisukellusveneillä Suomen rannikkovesillä on kuitenkin aika-ajoin aiheuttanut yllätyksiä ja ongelmia koskemattomuuden turvaamiselle. Tämä on johtunut ensisijaisesti Suomenlahden hankalista ympäristöolosuhteista, jotka vaikeuttavat huomattavasti vedenalaista valvontaa, mutta myös vedenalaisten valvontajärjestelmien vähäisestä määrästä alueellisen sekä ajallisen kattavuuden suhteen. Olosuhteet eri vuodenaikoina huomioiden, voidaankin arvioida, että täysin kattavaan, koko merialueen huomioivaan vedenalaiseen valvontaan ei tulla pääsemään kohtuullisella taloudellisella panostuksella. On keskityttävä elintärkeiden kohteiden lähialueiden ja strategisten alueiden valvontaan sekä hyväksyttävä vedenalaisen valvonnan ajallinen rajoitus siten, että valvonta aktivoidaan täyteen valmiuteen vasta sotilaallisen kriisin puhjetessa. 10

15 Vedenalaisen valvonnan tulisi erityisesti kriisiaikana kattaa kaikki talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeiksi luokiteltujen kohteiden rannikkomerialueella sijaitsevat lähialueet. Käytettäessä hyvin rajallista määrää valvontajärjestelmiä eri valvontakohteiden valvontaan, ainoa mahdollisuus on priorisoida kohteet ajallisesti ja paikallisesti ja hankkia järjestelmiä, joiden siirrettävyystehokkuus mahdollistaa kohteiden vuoroittaisvalvonnan strategisen tai operatiivisen painotuksen mukaan. Vedenalaisten valvontajärjestelmien vaatimukset Millaisia vedenalaisten valvontajärjestelmien tulisi olla ja miten niitä tulisi käyttää, jotta kriisiajan valvontatarpeet tulee täytettyä ja samalla saavutetaan riittävä tiedustelu- ja ennakkovaroituskyky vihollisen vedenalaisesta toiminnasta oman sotilaallisen voiman kohdentamiseksi? Mitä yleisiä vaatimuksia järjestelmille tulisi asettaa? Yleisiä vaatimuksia vedenalaiselle valvonnalle ovat: Suomen merialueella liikkuvien vedenalaisten kohteiden ilmaisu (sukeltajan kokoluokkaa ja sitä suuremmat) varautuminen vedenalaiseen valvontaan kansainvälisillä vesillä esim. Naton kumppanuusohjelman puitteissa valvonta eri vuoden aikoina (erilaisilla lämpötilaprofiileilla ja sääolosuhteissa) valvonta erilaisissa pohjaolosuhteissa avoimilla sekä rikkonaisilla merialueilla valvonnan suoritus erilaisissa merenkäyntiolosuhteissa liikkuvien sekä liikkumattomien kohteiden ilmaisu sensorikentän asennus ja valvonnan suoritus ilmauhan sekä vedenalaisen uhan vallitessa sensorikentän asennus sekä siirto paikasta toiseen nopeasti. valvonnan salattavuus tarvittaessa valvonnan soveltuvuus epäsymmetrisiin uhkiin ja (-sodankäyntiin). Yleisten vaatimusten vaikutus valvontajärjestelmien ominaisuuksiin ja toteutukseen tulevaisuuden valvontaverkoissa Uusia valvontamenetelmiä valvontaverkkojen yhteyteen on kehitettävä ja hankittava siten, että erityisesti käytettävyyteen liittyvät riskit minimoituvat järjestelmien on sovelluttava kriisiajan käyttöön. Järjestelmien tulisi olla kevyitä ja helposti siirrettävissä ja integroitavissa esim. Jurmo-, Uisko- ja Syöksy-luokan aluksiin, joilla suoritettaisiin sensoriverkon asennus ja valinnaisesti myös käyttö valvonta-alueella. Tulevaisuudessa aluskohtaisten järjestelmien tulisi olla pikaveneasennuksia, joka mahdollistaisi pitkät siirrot Suomenlahdella myös mantereen kautta; tarvittaessa sensorien lasku pitäisi olla tehtävissä myös helikopterilla. Järjestelmäintegraation tulee tulevaisuudessa mahdollistaa erilaisten sensorien/sensoriverkkojen integrointi valvonnan yhteyteen valvontatarpeen (kohteet, aikakesto, salattavuus) mukaan: akustiset sensorit kuitudatasiirrolla akustiset sensorit radiodatasiirrolla akustiset sensorit akustisella komento-/datasiirtoyhteydellä magneettiset sensorit UEP (Under water electric potential) -sensorit aktiivisten sekä passiivisten toimintojen rinnakkais-/samanaikaiskäyttö AUV (Autonomous Underwater Vehicle) asenteiset sensorit ja lähettimet. Tulevaisuuden verkkosensoreihin tulee myös lisätä prosessointiälyä siten, että eri datasiirtovaihtoehdot mahdollistuvat, jolloin operatiivinen käyttö monipuolistuu. Signaaliprosessoinnin painopiste on siirrettävä maatukilaitteistolta sensoreihin itseensä, jolloin tarve raskaisiin maatukilaitteistoihin vähenee. On pyrittävä siihen, että tukilaitteis- 11

16 tolla suoritetaan vain sensorifuusio ja informaation muunnos TVJ- formaattiin (tiedusteluvalvonta-johtaminen). Sensoreihin tulee lisätä myös mahdollisuus lämpötilaprofiilin mukaiseen syvyytyksen säätöön käytön aikana. Lisäksi sensoritoteutuksissa tulee pyrkiä kohti kevyitä, autonomisia laitteita, jotka ottavat energiansa ympäristöstä ja jotka kommunikoivat monipuolisesti tukiasemaan päin, kuitenkin minimoiden siirrettävän datamäärän. Järjestelmien käytettävyyttä on parannettava automaatiolla ja olosuhderiippuvalla operaattoriavusteisella keinoälyllä (ilmaisu, seuranta, luokittelu, tunnistus). Järjestelmäkehityksessä tulee huomioida taloudellis-teknologiset näkökohdat: pohjoismaiden yhteistyön hyödyntäminen ja erikoistuminen vientikelpoiset ratkaisut (ei kehitetä pelkästään Suomen olosuhteisiin) elinkaarikustannusten minimointi. Modernin vedenalaisvalvonnan toimintamalli Puolustusvoimienkin kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa on jatkuvasti optimoitava vedenalaiseen valvontaan liittyviä toteutusratkaisuja. Suomen olosuhteiltaan hankalan merialueen käyttökelpoisin toimintamalli käsittänee seuraavat asiat: keskittyminen ajallisesti ja paikallisesti rajoitettuun vedenalaiseen valvontaan valvontakohteiden valvonnan strateginen suunnittelu etukäteen valvontajärjestelmien strategisen ja operatiivisen käytön jatkuva optimointi keveiden, nopeasti siirrettävien valvontajärjestelmien suosiminen (kiinteitä järjestelmiä vain strategisiin paikkoihin jatkuvaan pitkäaikaisvalvontaan) itsenäisesti toimivien valvontayksiköiden toteuttaminen TVJ-järjestelmän täysimääräinen tukeminen valvonnan suorituskyvyn arviointi ja vaatimustason asettaminen olosuhteiden mukaan suorituskyvyn teknologisen parantamisen aikataulutus jatkuva tutkimus ja kehitys valvontajärjestelmien parantamiseksi ja valvonnan suorituskyvyn lisäämiseksi (mm. MerivTL, MATINE). 3.3 Itämeren kaasuputki Itämeren kaasuputken avulla lienee mahdollista generoida veden alle ääntä, joka peittää sukellusveneen aiheuttaman äänen ja siten vaikeuttaa tai kokonaan estää sukellusveneiden havainnoinnin akustisin kuuntelumenetelmin. 3.4 Tietoturvallisuudesta ja -tekniikasta Merkittävimpinä turvallisuusuhkina voi ennakoida seuraavia: massiivinen häirintähyökkäys käyttämiimme tietoverkkoihin, teollisuusvakoilu ja atk-laitteiston huoltovarmuus. Mm. tutkimuksessa ja tutkimustulosten soveltamisessa tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttö ovat keskeisellä sijalla. Käytännössä nykyään suurin osa sekä kotimaista että kansainvälistä tutkijoiden yhteistoimintaa tapahtuu internetin kautta kulkevien dokumenttien muodossa ( -kirjeenvaihto, tutkimusraporttien vaihtaminen, ohjelmistojen lähettäminen, bench mark -tulosten vertailu, opinnäytetöiden arviointi jne.) Toinen tärkeä ja lähes välttämätön tutkimusta ja opetusta tukeva toiminta on internetin kautta, pääasiassa kirjastopalveluina, tapahtuva julkaisujen hakeminen ja lukeminen sähköisessä muodossa. Hakuun tarvittavan tiedon löytämisessä puolestaan internetin hakupalvelut, tärkeimpänä Google, ovat erittäin hyödyllisiä. Siten internetin ja sisäisen tietoverkon toimivuus ovat elintärkeitä tukitoimintoja. Suurimpana uhkana arkitoiminalle on massiivinen häirintähyökkäys tarvitsemiimme tieto- 12

17 verkkoihin. Niillä voitaisiin verraten helposti täysin tukkia verkkojen toiminta ja siten estää lyhyellä tähtäyksellä tukitoimintojen käyttö. Hyökkäystä voitaisiin valmistella kaikessa hiljaisuudessa esim. varastamalla sopiva määrä jonkun yrityksen verkon käyttäjätunnuksia, jota on jo tapahtunut, ja sijoittamalla niiden avulla häirintäohjelmia suureen määrään yksittäisiä tietokoneita. Nämä ohjelmat sitten käynnistettäisiin halutulla hetkellä ja seurauksena voisi olla palvelimien tukkeutuminen ylikuormitukseen ja mahdollisesti yksittäisten koneiden lamautuminen haittaohjelmien takia. Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustoiminnasta huomattava osa tapahtuu yhteistyössä teollisuuden kanssa yhteisten tutkimusprojektien kautta (rahoittajina TEKES, teollisuus, EU, Suomen Akatemia jne.). Nämä tutkimukset usein liittyvät teollisuuden tuotekehittelyn strategisiin alueisiin tai suppeammin yksittäisiin tuotteisiin. Siten tutkimusaiheet, niiden ympärille viritetty tutkimustoiminta ja oheismateriaali sekä tutkimustulokset ovat potentiaalisen teollisuusvakoilun mielenkiinnon kohteita. Koska tällaista vakoilutoimintaa, kun se on ammattimaista ja riittävin resurssein toteutettua, on vaikea torjua tai saati edes huomata, muodostaa teollisuusvakoilu vakavan turvallisuusuhkan tutkimustoiminnassamme. Kolmas yleisempi turvallisuusuhka liittyy paljon laajempaan, koko nykyistä tietokoneisiin ja mikroprosessoreihin tukeutuvaa tekniikkaa, tuotantoa ja hallintoa koskevaan uhkaan. Tämä uhka on atk-laitteiden huoltoturvallisuus pitkäaikaisen kriisin tai sotatilan aikana. Atk-laitteemme toimivat yleensä ilman huoltoa vain pari kolme vuotta vikaantumatta. Nykyinen huolto suoritetaan pääasiassa komponentteja vaihtamalla, joten laitteiston häiriintymätön ylläpito vaatii laajaa ja jatkuvaa komponenttien ja useimmiten uusien laitteiden saatavuutta. Tällaista kotimaista varaosa- ja varakonesaatavuutta ei tällä hetkellä maassamme ole ja sen käytännön toteutuskin on vaikeaa, koska useat elektroniset komponentit säilyvät vain rajoitetun ajan toimintakuntoisina varastoissa, jos niitä ei käytetä. 3.5 Kommunikaatioteknologiat Muodonmuutos kommunikoinnissa ja tiedonvälityksessä: ihmisten välillä ihmisen ja palvelimen välillä ihmisen ja lähiympäristön välillä (ympäristön ominaisuuksia aistivia antureita laitteisiin) ihmisen ja erilaisten laitteiden välillä (RFID jne.). Laitteiden välillä: Tällä hetkellä matkapuhelimia on 3.5 miljardia. Monissa niissä on jo paikannuksen mahdollistava gps, ja tulevaisuudessa mahdollisesti muitakin kontekstin huomioivia osasia. Kaikki nämä laitteet voivat muodostaa hajautetun sensorijärjestelmän. Miten kaikki tämä käytetään hyväksi? Miten toimitaan suurten datamäärien kanssa? Yksityisyys? Tietoturva? Nanotegnologian ohjaamana: Mukana kulkeva, puettava, pieni, älykäs, tehokas, huomaamaton laite. Nanotekniikan menetelmät mahdollistavat materiaaliominaisuuksien muokkaamisen avulla laitteen toimintojen optimoinnin lisäksi täysin uudenlaisia ominaisuuksia, esim. metamateriaalien avulla voidaan rakentaa läpinäkyviä pintoja tällä hetkellä punaisessa valossa tai superlinssin, jonka avulla voidaan kehittää nanotekniikkaa edelleen. Tehokkaammat energiavarastot, jotka pystyvät ottamaan talteen pieniä määriä energiaa (nanotekniikan mahdollistamat suuret pinnat ja superkondensaattorit) 13

18 Uudet energian talteenottomenetelmät (esim. halvat aurinkokennot nanotekniikan avulla) Energiaa säästävät ratkaisut Aina puhdas, kestävä laite (nanorakenteet, jotka aikaansaavat vettähylkivän pinnan) Signaalin käsittely, tietokoneteho? Mooren laki näyttäisi nykyisen CMOS tekniikan puolelta olevan tien päässä noin kymmenen vuoden kuluttua, mutta sitä jo venytetään nanotekniikan avulla (kvanttitietokone ja muut vastaavat ratkaisut, kvanttikryptografia) Printattava elektroniikka mahdollistaa halvat laitteet. robotit, ihmisen aistien parannus ja virheiden korjaus Luopuminen paperista vihdoinkin. Näytöt muuttuvat kymmenen vuoden kuluessa. Samoin laitteiden muihin aisteihin liittyvät ominaisuudet muuttuvat luonnollisemmiksi ja vähemmän koneenomaisiksi. Vuorovaikutus ihmisen ja laitteen välillä muuttuu hiljalleen vaivattomammaksi: ei enää valtavia ohjekirjapinoja toivottavasti. augmented reality mukanakulkeva näyttö, joka mahdollistaa todellisen ympäristön ja virtuaaliympäristön sekoituksen. Ihmisten välinen vuorovaikutus virtuaalimaailmassa avattaren avulla. Ajan kuluessa on huomattava edellä mainittujen kommunikaatiossa tapahtuvien muutosten ohella myös: Tekniikan vaikutus kulttuuriin Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan, ihmiseen, kulttuuriin jne. Globalisaatio Puhtaan veden ja ruoan mahdollinen puute, edellisestä mahdollisesti aiheutuvat kansainvaellukset. mm. Uskonnot ja kulttuurierot. 14

19 4 CBRN-SUOJELU JA -LÄÄKINTÄ Kirjoittajat: Helvi Heinonen-Tanski, Markus Heiskanen, Markku Mesilaakso, Sisko Salomaa ja Harri Toivonen 4.1 Kemiallinen ase ja yleinen käyttötarkoituksen mukainen kriteeri Melkein kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet kemiallisten aseiden kieltosopimuksen, joka astui voimaan (ks. Sopimuksen ja sen jäsenvaltioiden tärkeimpänä tavoitteena on kemiallisten aseiden ja niiden valmistuslaitosten hävittäminen. Kemiallisten aseiden hävittäminen on vaikeaa, monimutkaista, kallista ja periaatteessa kunkin niitä omistavan valtion kansallinen asia. Kansainvälinen kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) valvoo hävitystoimintaa. Sopimuksen mukainen kemiallisten aseiden lopullisen hävittämisen määräaika oli Hävittäminen ei toteutunut määräaikaan mennessä. Sopimuksen mukaisesti jatkoaika on mahdollinen ja seuraava, ehdoton takaraja on Venäjä ja USA, joilla on eniten kemiallisia aseita jäljellä, eivät todennäköisesti saa niitä hävitetyksi takarajaan mennessä. Noin kaksi kolmasosaa sopimusvaltioista on ilmoittanut OPCW:lle mellakantorjuntaaineistaan, jotka ovat pääasiassa kyynelkaasuja. Pieni joukko sopimusvaltioista on ilmoittanut omistavansa kyynelkaasuja, mutta eivät ole toimittaneet tietoa, minkä tyyppisiä aineet ovat. Jokainen sopimusvaltio on sitoutunut olemaan käyttämättä mellakantorjunta-aineita sodassa. Varautuminen Joskus tulevaisuudessa kaikki tavanomaiset kemialliset aseet on hävitetty lopullisesti. On mahdollista, että tämä tapahtuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Vaikka emme ehkä pidä tavanomaisten kemiallisten aseiden käyttöä sodassa todennäköisenä, valmistaudumme ja varaudumme emme vain me vaan nähtävästi myös muut sopimusvaltiot voimavarojensa mukaan havaitsemaan (detection) ja tunnistamaan (identification) kemiallisia aseita (aineita) sekä suojautumaan (protection) niiden vaikutuksilta ja puhdistamaan (decontamination) kohteet niiden mahdollisen käytön jälkeen. Millaisen vaaran tai uhkan tavanomaiset, kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa luetellut kemialliset aseet muodostavat? Voidaanko erilaisia mellakantorjunta-aineita käyttää aiheuttamaan vaaraa? Mitä muita kemiallisia aineita tai niitä sisältäviä materiaaleja voidaan pitää vaarallisina? Onko mahdollinen vaarallisen kemiallisen aineen tahallisen käytön kohde valtio, jokin sen elintärkeä toiminto, infrastruktuuri vai yksilö? Mitä vaikutuksia vaarallisilla kemikaaleilla voi olla infrastruktuuriin, yhteiskunnan toimivuuteen tai ympäristölle? Millainen toimija kykenee toteuttamaan vaaratilanteen, tahallisen onnettomuuden tai hyökkäyksen kemikaaleilla? Millä tavalla ja kuinka nopeasti voidaan kemikaalien vaikutuksilta suojautua ja niistä puhdistautua? Millä tavalla ja kuinka nopeasti yhteiskunta, yksilö, infrastruktuuri tai ympäristö voi vaarallisen kemikaalin käytön jälkeen palata normaaliin tilaansa? Mitä nanoteknologia kehittyessään tuo tullessaan uhkaa vai suojaa? Mikä tai millainen on kemiallinen ase? Kemiallinen ase Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen artiklassa II luetellaan kolme tekijää, jotka yhdessä tai erikseen muodostavat kemiallisen aseen: Kemialliset aseet tarkoittaa seuraavia, 15

20 joko yhdessä tai erikseen a) myrkyllisiä kemikaaleja ja niiden lähtöaineita, paitsi silloin kun niitä käytetään tarkoituksiin, joita ei kielletä tässä yleissopimuksessa, edellyttäen, että ne ovat laadultaan ja määrältään kyseisten tarkoitusten mukaisia, b) ammuksia ja laitteita, jotka on nimenomaisesti suunniteltu aiheuttamaan kuolemaa tai muuta vahinkoa a-kohdassa yksilöityjen myrkkykemikaalien myrkyllisillä ominaisuuksilla, jotka vapautuisivat tällaisten ammuksien ja laitteiden käyttämisen seurauksena, c) välineistöä, joka on nimenomaisesti suunniteltu suoraan käytettäväksi yhdessä b-kohdassa yksilöityjen ammusten ja laitteiden kanssa. Termi myrkyllinen kemikaali määritellään artiklassa II seuraavasti: Myrkyllinen kemikaali tarkoittaa kemikaalia, jonka kemiallinen vaikutus elintoimintoihin voi aiheuttaa kuoleman, tilapäisen toimintakyvyttömyyden tai pysyvää vahinkoa ihmisille tai eläimille. Määritelmään sisältyvät kaikki kemikaalit riippumatta kemikaalin alkuperästä ja tuotantomenetelmästä tai siitä, tuotetaanko ne laitoksissa, ammuksissa vai muualla. Edellä sanotun perusteella ymmärretään, puhuttaessa esimerkiksi yksittäisestä kemikaalista kemiallisena aseena, että määritelmässä ei ensisijaisesti viitata kemikaalin (myrkyllisiin) ominaisuuksiin, vaan käyttötarkoitukseen, johon kemikaali on asetettu. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaan kysymys on ns. yleisestä kriteeristä käyttötarkoituksen mukaan (engl. general purpose criterion). Käyttötarkoitukset, joita sopimuksessa ei kielletä, ovat siten sallittuja. Siten kemiallinen ase (myrkyllinen kemikaali, lähtöaine, ammus, laite, välineistö) on kieltosopimuksen perusteella paljon laajempi käsite kuin perinteisesti ymmärrämme. Käyttötarkoitukseen perustuvan määrittelyn vuoksi kemiallisten aseiden kieltosopimus tulee säilymään ajankohtaisena tulevaisuuden teknologisesta kehityksestä huolimatta senkin jälkeen kun kaikki nykyiset kemiallisten aseiden varastot ja ammukset on hävitetty. Myrkyllisiä kemikaaleja tulee aina olemaan ja niitä saa myös käyttää laillisiin tarkoituksiin, mutta käyttö on kielletty sodassa. Uudet uhkat Mitä nuo yleisen käyttötarkoituksen kriteerin kattamat muut kemialliset aseet voisivat olla? Ne voivat olla kemiallisia aineita, joiden molekyylipainot ovat muutamista kymmenistä satoihin tuhansiin (daltonia). Niiden vaikutus voi olla kuolettava tai ei-kuolettava (non-lethal). Jälkimmäisessä tapauksessa kohde vahingoittuu pysyvästi toimintakyvyttömäksi, mutta jää henkiin tai kohde vahingoittuu vähäksi aikaa toimintakyvyttömäksi, mutta palautuu täysin. Yleinen ihmisen fysiologian yhä perusteellisempi tuntemus avaa tämän tiedon väärinkäytön kautta mahdollisuuksia kehittää mm. lukko avain -toimintaperiaatteen mukaisia avainmolekyylejä, joilla saadaan aikaan haluttu vaikutus lukkona toimivassa elimistön reseptorissa. Tällaisena avainmolekyylinä voi toimia esimerkiksi tunnettu taisteluaine Sariini, joka sopii samaan lukkoon kuin elimistön hermoimpulssien välityksessä tärkeä avain asetyylikoliini. Tietokoneiden aikakaudella ihmiskehon reseptorien mallinnus ja reseptoreihin sopivien kemikaalien tietokonesuunnittelu tekevät mahdollisen väärinkäytön toteutuksesta täsmällisempää, nopeampaa ja tehokkaampaa. Käyttötarkoituskriteerin vuoksi kemiallisen aseen käsite on siis laaja, mistä johtuen kemiallisen aseen uhkakin voi olla erilainen kuin meidän perinteisen varautumisemme mukainen. Onko siis kemiallista aineista johtuvaa uhkan kuvaa syytä päivittää? Kyllä. Asiasta on syytä keskustella ja asiaa olisi tutkittava hakien siihen laajempaa perspektiiviä varautumisen ja ennakoimisen perusteeksi. Verkostoituminen ja yhteistyö tärkeätä Laboratorioiden suorituskyvystä puhuttaessa ei millään yhdellä tutkimuslaboratoriolla maassamme ole kykyä esimerkiksi kemiallisten aineiden tunnistamisessa kaikkien edellä tarkoitettujen kemikaalien tapauksessa. Suorituskyvyn luomiseen tarvitaan osaamisen kehittämistä, tutkimusta ja ylläpitävää harjoittelua. Tarvitsemme jollakin periaatteella 16

21 koordinoidusti toimivan laboratorioiden verkoston, joka kykenee vastaamaan mihin tahansa haasteeseen kemiallisesta havaitsemisesta ja tunnistamisesta melkeinpä millaisesta tahansa näytteestä niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Verkosto tulee luoda kotimaahan, mutta sen yhteyksien tulee ulottua myös rajojemme ulkopuolelle Eurooppaan. 4.2 Nälästä, janosta ja mikrobiologisista tekijöistä Suomen kansallinen turvallisuus oli äärimmäisen uhattu vielä 1870-luvulla heti suurien nälkävuosien jälkeen. Uhka ei ollut silloin sotilaallinen, vaan turvallisuusuhka tuli omasta surkeasta tilanteestamme. Maataloutemme tuotti niin vähän, että nälkäkuolema uhkasi suurta osaa väestöstä. Huonon ravitsemustilanteen, äärimmäisen köyhyyden ja tietämättömyyden tähden ennenaikainen kuolema kohtasi rikkaitakin - köyhistä nyt puhumattakaan - tautien muodossa. Suomi onnistui kuitenkin vähitellen ja itse asiassa hämmästyttävän nopeasti ottamaan opiksi suurien nälkävuosien aiheuttamista vastoinkäymisistä. Maataloutemme suuntaa käännettiin ja uusia tietoja levitettiin laajalti. Myös teollista ja taloudellista toimeliaisuutta ja kulkuyhteyksiä parannettiin. Tässä kaikessa keskeisenä on ollut koulutuksen parantaminen ja tutkimustyö, jotta voitiin seurata yleistä tieteen kehitystä ja vaikuttaa itsekin tieteen tekoon. Meillä halu voittaa takapajuisuus johti yleiseen kansakouluun, ammatilliseen koulutukseen sekä laajenevaan toisen asteen koulutukseen ja yliopisto-opetuksen modernisointiin sekä monien eri tutkimuslaitosten perustamiseen. Huolimatta 1900-luvun kahdesta sodasta ja niiden seurauksista maataloutemme tuottavuus on ollut niin hyvä, että nälkäongelma on muuttunut ylipaino-ongelmaksi ja teollisuutemme tuottaa monia tuotteita. Koulutustasomme on korkea. Hyvinvointia kuvaa vaikka se että alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on eräs maailman pienimmistä ja eliniän odotus on pitkä. Elämmekö siis turvallisesti? Onko turvallisuutemme uhattuna? Kolme perusturvallisuutta uhkaavaa tekijää ovat globaalisella tasolla nälkä sekä jano ja mikrobiologiset tekijät, sillä usein koko ihmiskunta on tautimikrobeille yksi ja sama ekologinen lokero. Kolmas tekijä tulee globaalisesta nälästä, janosta ja muusta luonnonvarojen jaosta, sillä nälkäisistä ihmisistä voidaan saada arvaamaton poliittinen tekijä, mikä historiassa on näkynyt Ranskan ja Venäjän vallankumouksina, jotka molemmat olivat myös nälkäkapinoita. Ilmastomuutoksen tähden maapallon sateisuus tulee muuttumaan ja on suuri vaara, että se tulee alentamaan satoja laajoilla alueilla. Ravintokasvien tuotanto tulee olemaan uhattuna - vaikka Suomessa satotaso voi jopa nousta. Jos ravintokasvien tuotantoon soveltuvia peltoja käytetään vielä samaan aikaan enenevässä määrin ei-syötävien kasvien (biopolttoaineet, kuitukasvit, huumekasvit yms. tuotantoon) on pakko huomioida ruuan puute erääksi tulevaisuuden haasteeksi. Tällä voi olla vaikutuksensa meidänkin kansalliseen turvallisuuteemme. Tämä voi johtaa meilläkin ympäristöpakolaisten tuloon maahamme. Jotta he ja sotien pakolaiset ja muut maahanmuuttajat sopeutuvat paremmin Suomen lastentarhoihin, oppilaitoksiin, armeijaan ja työpaikkoihin, meillä on oltava tietoa heidän tavoistaan. Joudumme miettimään, mistä tulokkaiden tavoista voimme iloita (mm. vanhempien kunnioitus ja aito ystävällisyys), mitä voimme katsella neutraalisti (mm. erilainen pukeutumistapa tai ruokakulttuuri) ja mitä emme voi suvaita (mm. naisten alistaminen). Tässä on aika paljon tekemistä, jotta meille Suomeen ei syntyisi rotusyrjintää eikä yhteiskunnasta pudonneita maahanmuuttajia, jotka monissa muissa maissa ovat tehneet epätoivoisia tekoja. Tässä meidän on oltava aidosti tasa-arvoisia kuvittelematta olevamme herrakansaa. Mikrobiologisista ongelmista osa on samoja, joita 1800-luvun lopulla syntyneet ihmiset kärsivät. Myös jo voitetuiksi luullut taudit voivat levitä uudestaan. Osa mikrobitaudeista on täysin uusia. Globalisoituminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin toisissa kulttuureissa eläviä ihmisiä, mutta se levittää myös ihan uusia tauteja tehokkaasti ihmisestä toiseen. Monien trooppisten suurkaupunkien slummit ovat Helsinki-Vantaan lentokentästä alle puolen vuorokauden etäisyydellä ja monet slummien asukkaat työskentelevät lentoasemilla. Ihmisten lisäksi slummeissa elävät ihmiset, siipikarja, siat, rotat yms. asuvat 17

22 ahtaasti lähellä toisiaan ja jätevesihuolto perustuu vain avokanaviin, joissa malariaa ja denguekuumetta ym. levittävät moskiitot viihtyvät. Luonnosta voi aina tulla uusia tautimikrobeja ihmisiin. Tarvitsemme jatkuvasti uutta tietoa, jolla voisimme torjua näitä mikrobeja parantamalla sanitaatiota, jätehuoltoa, vesi- ja ruokahuoltoa tässä järjestyksessä. Jos poliittisten päätösten jälkeen suomalaiset joutuvat erilaisissa sotilaallisissa ja katastrofien jälkihoitotehtävissä vieraisiin oloihin, ekologisessa sanitaatiossa, jätehuollossa, vesija ruokahuollossa on edelleen kehitystarvetta. Terroristiset järjestöt voivat myös pyrkiä tekemään bioaseita, joissa valikoimaa on ja joiden teko ei välttämättä ole kovin vaikeaa. Mikrobiologisia tauteja torjuttaessa diagnostiikka, rokotukset ja muut lääketieteen hoitokeinot on pidettävä myös mukana ja mm. MATINEn rahoituksella on tehty näillä aloilla suhteellisen paljon tutkimustyötä. Tätä tutkimusta tarvitaan edelleenkin. Koska jo kerran 1800-luvun lopulla kansakoulujen, kansanopistojen, oppikoulujen ja yliopistojen antama koulutus on ollut äärimmäisen tärkeää, samaa keinoa kannattaa hyödyntää uudestaan. Vaikka Suomen koululaitos on saanut Pisa-tutkimuksessa kärkisijoja, uusien ylioppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden tiedoissa on suuria puutteita. Suomalaiseen koulutukseen tarvitaan uutta ajattelutapaa ja asennetta. Arkipäivän matematiikan pitäisi tulla tutuksi jo ala-asteella. Tytöt ja pojat ihon väriin katsomatta voivat oppia matematiikkaa, biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa ihan yhtä hyvin ala-asteelta aina yliopistotasolle asti. Koulutus on väärä paikka säästää ja ryhmäkokojen on oltava niin pieniä, että aito oppiminen voi tapahtua. Vain hyvä ja monipuolinen koulutus takaa, että oma yhteiskuntamme säilyy tulevaisuudessakin turvallisena. Hyvä koulutus on edellytys hyvälle tutkimustyölle ja vain sen avulla voimme ratkaista miten luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kohtuullisesti ja miten terveyteen liittyviä ongelmia voidaan ratkaista. Rauhallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan ei tarvitse panostaa puolustukseen kovin paljoa, mutta sitä ja pelastustoimintaa tarvitaan, sillä myös luonto aiheuttaa katastrofeja, joiden seurauksia joudutaan hoitamaan. Niitä tarvitaan myös, koska suomalaisia on vain alle 1 ihmisistä. Täten kykymme vaikuttaa muiden maiden politiikkaan on pieni. Joudumme olemaan siksikin varuillamme. 4.3 Syrjäytymisestä Merkittävä uhkakuva yleisellä tasolla on syrjäytyminen eri muodoissaan. Kasvava eriarvoisuus, tuloerot, työttömyys, perheyhteisöjen murentuminen, arvotyhjyys, kulttuurien yhteentörmäys lisääntyvän maahanmuuton myötä, erilaisten päihteiden lisääntynyt käyttö sekä mielenterveysongelmat luovat maaperää syrjäytymiselle. Syrjäytyminen voidaan käsittää monella tavalla. Yksi määritelmä on, että yksilö ei tunne kuuluvansa tai olevansa hyväksytty yhteisöön. Tämä on pohja yhteiskunnan ulkopuolelle asettumiselle, negatiivisille aatteille ja sitä kautta erilaisiin kielteisiin ilmiöihin. Syrjäytyminen voi näkyä rikollisena tai itsetuhoisena käytöksenä eri muodoissaan, ääritilanteissä jopa vakavana väkivaltana. Pahin muoto syrjäytymisessä on, että yksilö tai joukko eristäytyy ympäröivästä yhteisöstä. Tästä on esimerkkejä terrorismissa yksilö- ja ryhmätasolla sekä yksittäisten henkilöiden tekemisissä vakavissa väkivaltarikoksissa. Meillä on jo nyt olemassa toisen sukupolven syrjäytyneitä ja tämä kehitys pitäisi pystyä pysäyttämään kaikin keinoin. Yleinen käsitys on, että vakaviin rikollisiin tekoihin syyllistynyt henkilö on mieleltään sairas. Välttämättä tämä ei pidä paikkansa, vaan kyseessä voi olla rikosoikeudellisesti täydessä ymmärryksessä toimiva henkilö. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu on tästä yksi esimerkki. 18

23 Monet maahanmuuttajat tulevat oloista, joissa he ja heidän läheisensä ovat joutuneet kärsimään monenasteista epäoikeudenmukaisuutta ja äärimmillään julmaa kohtelua. Sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan ei ole helppoa kielimuurin, kulttuurierojen ja työttömyyden takia. Maahanmuuttajilla on valtaväestöön verrattuna enemmän mm. mielenterveysongelmia em. syiden johdosta. Arvomaailman rakentaminen vieraassa kulttuurissa on todellinen haaste mm. lasten kasvattamisessa. Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat ovat riskiryhmässä syrjäytyä ulkomaisten kokemusten pohjalta. Tämä on näkynyt mm. ääriaineksien kasvuna. Ennaltaehkäisy Kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen on kaikkien viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden asia. Tärkeätä on suunnata resursseja entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan eri muodoissa. Sosiaalinen turvaverkko, työllisyys, lastensuojelun kehittäminen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito, maahanmuuttajien tehokas integrointi yhteiskuntaan ym. toimet ovat niitä asioita joilla yhteiskuntarauhaa rakennetaan pitkällä jänteellä. Toisaalta kaikkia turvallisuusuhkia ei voida torjua ennaltaehkäisyllä ja yhteiskuntapolitiikalla. Viranomaisten tulee varautua erilaisiin ja muuttuviin uhkakuviin. Keskeinen asia turvallisuusuhkiin varautumisessa on viranomaisyhteistyön kehittäminen eri muodoissaan ja verkottuminen. Tutkimuksella ja teknologian kehityksellä on keskeinen osa ennaltaehkäisevässä toimissa, uhkakuviin varautumisessa ja viranomaistoiminnan kehittämisessä. 4.4 Säteilyyn liittyvät uhkakuvat Säteilyyn liittyvät uhkakuvat liittyvät joko onnettomuuksiin (safety) tai lainvastaisiin tekoihin (security). Laaja-alainen säteilyvaaratilanne voisi syntyä lähinnä ydinvoimalaitosonnettomuudessa. Onnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella, ydinkäyttöisen satelliitin maahansyöksy tai onnettomuus ydinjätteen tai säteilylähteen kuljetuksessa voisi myös johtaa paikalliseen säteilyvaaratilanteeseen. Toisaalta säteilyä voidaan käyttää rikollisen toiminnan välineenä, ääritapauksena terrorismi, kuten radioaktiivisen aineen levittäminen ympäristöön (likainen pommi). Säteilymurhakin on mahdollista, kuten Litvinenkon tapaus osoitti. Vakavin RN-uhka (ydinsäteily uhka) liittyy ydinaseen käyttöön. Uusia ydinasevaltioita on tullut ja luultavasti tulee edelleen lisää. Kasvavan energiantarpeen ja kasvihuoneilmiön torjumisen johdosta uusia ydinvoimalaitoksia tullaan rakentamaan globaalisti lisää, myös uusiin maihin. Tämä lisää maailmalla kulkevien ydinmateriaalien määrää, ja samalla potentiaalista riskiä siitä, että ydinmateriaaleja voisi joutua vääriin käsiin ja myös terroristien haltuun. Tällaisten uhkien havaitsemiseen ja torjuntaan tarvitaan uusia, kehittyneitä mittaustekniikoita suoraan turvallisuusviranomaisten käyttöön. Onnettomuuksiin ja säteilyvaaratilanteisiin varautuminen Suuronnettomuuteen varautuminen, tapahtuipa se kotimaassa tai ulkomailla, edellyttää hyvin toimivaa valtakunnallista säteilyvalvontaa, jonka avulla saadaan tuotettua tilannekuva oikeaan aikaan. Valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon antureilla tulisi olla radioaktiivisten aineiden tunnistusominaisuus. Viranomaisten yhteistoimintakykyä tulee edelleen kehittää. Suurten tietomäärien hallinta ja paikkatietojärjestelmien kehitys mahdollistavat nykyistä parempien ja visuaalisesti havainnollisempien tilannekuvajärjestelmien kehittämisen. Erityisesti tarvitaan tietomalleja ja standardirajapintoja tietojärjestelmien välille. Viranomaisten välistä viestintää ja viestintää suoraan kansalaisille voidaan kehittää ja nopeuttaa mobiilitekniikoiden avulla. 19

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta prof. Pekka Appelqvist n pääsihteeri Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta () on laaja-alainen tieteellinen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto, jossa

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot