KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY"

Transkriptio

1 Sarja B 2010/1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY

2

3 Sarja B 2010/1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta KANSALLISEN TURVALLISUUDEN AJATUSMYLLY Helsinki 2010

4 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) Försvarets vetenskapliga delegation (MATINE) Scientific Advisory Board for Defence Fabianinkatu 2 PL 919, Helsinki ISBN (PDF) ISSN (Verkkojulkaisu) Helsinki 2010

5 MAANPUOLUSTUKSEN TIETEELLINEN NEUVOTTELUKUNTA KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Kansallisen turvallisuuden ajatusmylly Tekijät Toimittajat: Kati Vuorenvirta, Pekka Appelqvist ja Markku Mesilaakso Julkaisun laji tiivistelmäraportti Julkaisun päivämäärä Hankkeen numero Hankkeen raportin päivämäärä Tiivistelmä Tämä kooste käsittää Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) organisaation asiantuntijoilta vuosina kerättyjä ajatuksia, arvioita, ennusteita, väitteitä, olettamuksia, visioita, mielipiteitä tai näkemyksiä siitä, mitkä asiat vaikuttavat Suomen kansalliseen turvallisuuteen tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana (aikajänne 5-15 vuotta). Kirjoitusten tarkoituksena on ollut hyödyntää uudella tavalla erityisesti MATINEn jaostojen think-tank -roolia. Tämän koosteen tuottaminen on entisestään lisännyt syvällistä substanssikeskustelua MATINEn jaostoissa, joiden jäsenistö edustaa monialaista, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tärkeätä asiantuntemusta tutkimuksen ja sen soveltamisen alueilla. Yksi tämän koosteen tavoitteista onkin herättää ajatuksia ja keskustelua monialaisesta turvallisuuden kentästä laajemmin niin hallinnonalojen kuin tutkijoiden keskuudessa. Yhdistämällä voimavarat yli hallinnonalojen rajojen voidaan parhaiten toteuttaa kansallista turvallisuuttamme kehittäviä tutkimushankkeita myös linjassa mm. Euroopan unionin turvallisuustutkimuksen tavoitteiden kanssa. Erityisen tärkeää on osallistua EU:n sekä Suomen kansallisen turvallisuuden tavoitteiden asettamiseen valtionhallinnon ja päättäjien tasolla. Tutkimuksen ja siihen perustuvan päätöksenteon tulee olla yksi keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki MATINEn organisaatiossa prosessin pohjalta syntyneet kirjoitukset ovat tässä nähtävillänne. Näemme tärkeimmäksi kirjoituksen viestin, sisällön, ei sen muotoa tai pituutta. Kirjoitukset määriteltiin alun pitäen julkisiksi. Ymmärrämme, että on aiheita, joista ei syystä taikka toisesta voida julkisesti keskustella. Arvostamme jokaisen kirjoittajan avoimuutta. Usein tutkimus ja luovuus sekä avoimuus ja luovuus yhdistetään toisiinsa. Toivomme niin olevan tässäkin tapauksessa. Kannustamme tämän julkaisun pohjalta keskusteluun ja toimintaan omissa verkostoissanne. Kiitämme kaikkia kirjoittamiseen osallistuneita. Julkaisun tavoitteena on herättää keskustelua, antaa uusia tutkimusideoita ja aiheita tutkimusprojekteihin sekä kasvattavaa tutkijoiden kiinnostusta kansallista turvallisuutta edistävää tutkimusta kohtaan. Avainsanat (asiasanat) Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, MATINE, tutkimus, turvallisuus Sarjan nimi MATINEn raporttisarja B ISSN (Painettu) Kokonaissivumäärä 44 ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka Sarjan numero B ISBN (Painettu) Kustantaja MATINE Julkaisun numero 2010/1 ISBN (PDF)

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 5 2 NEUVOTTELUKUNTA JA PAIKALLISJAOSTOT Uhkien ja muiden turvallisuustekijöiden kompleksisuus Puolustusvälineteollisuus Elinkaariajattelusta ja yhteiskunnan tuesta Ruokahuollon varmistamisesta 8 3 ALUEVALVONTA Merialueiden valvonta Suomen merialueiden valvonta ja suojaaminen Itämeren kaasuputki Tietoturvallisuudesta ja -tekniikasta Kommunikaatioteknologiat 13 4 CBRN-SUOJELU JA -LÄÄKINTÄ Kemiallinen ase ja yleinen käyttötarkoituksen mukainen kriteeri Nälästä, janosta ja mikrobiologisista tekijöistä Syrjäytymisestä Säteilyyn liittyvät uhkakuvat 19 5 ELEKTRONIIKKA Ajatuksia tulevaisuuden uhkakuvista -tekniikan näkökulma Radiotaajuisen sensoritekniikan ja signaalinkäsittelyn tuki Maapalloistuminen 23 6 HALLINTO- JA TALOUSTIEDE Julkisen hallinnon uudistukset - mahdollisuus ja uhka Johtamisjärjestelmistä Kustannustehokkuudesta ja ulkoistamisesta Reagoiko politiikka turvallisuusympäristön muutoksiin? Sodankäynnin muutoksesta ja pysyvyydestä Hallinnonalojen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta Kansallisen turvallisuuden johtaminen ja koordinointi 28 7 KAUKOKARTOITUS JA GEOINFORMAATIO Dual-use satelliittimissioista Kartoituksesta Kuvausjärjestelmistä Paikkatietotekniikan menetelmistä 30

8 8 KENTTÄLÄÄKINTÄ Naisten kouluttaminen sairaaloiden ja kirurgian johtajina Varusmiesten koulutuskelpoisuuden parantaminen 32 9 KULJETUSTEKNIIKKA Ammattitaitoisen työvoiman saaminen alalle vrs. tarpeet Kuorma-autoista Koneellistumisen ongelmista Liikenne- ja kuljetusjärjestelmän toimivuus MATERIAALI- JA RAKENNETEKNOLOGIA Tuottavuusohjelma tuottaa keskinkertaista suorituskykyä Yllätyksistä, ballistiikasta ja suojaimista Suojarakenteista Koulutuksesta Metallurgiasta SYSTEEMIANALYYSI Tietojärjestelmiin suunnatuista hyökkäyksistä Taistelun ohjausjärjestelmistä Rahoitussektorin kriisistä Venäjän vaikutuksesta TERVEYS- JA KÄYTTÄYTYMISTIEDE Kansainvälisyydestä ja maanpuolustustahdosta TIETOTEKNIIKKA Tiedonsiirrosta sähkökatkon aikana Tietoliikenteen, sensoriverkkojen ja valvonnan hallinnasta Nestemäisten polttoaineiden saatavuus Virtuaaliyhteisöistä ja normien globalisoitumisesta TEKSTIILI- JA VAATETUS Älyvaatteiden kehitystyön turvaamisesta Kansainvälisen turvallisuuden arvio ja ennuste YHTEISKUNNALLINEN KRIISIVALMIUS Tieto- ja tiedonsiirtotekniikan haavoittuvuudesta 48 LYHENTEITÄ JA SANOJEN SELITYKSIÄ 50

9 1 ESIPUHE Tämä on Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) organisaation asiantuntijoiden näkemyksen pohjalta toimitettu kooste signaaleista, jotka koetaan tärkeiksi kansallisen turvallisuuden lähtökohdista. Kirjoitusten tarkoituksena on ollut hyödyntää uudella tavalla erityisesti MATINEn jaostojen think-tank -roolia. Tämän koosteen tuottaminen on entisestään lisännyt syvällistä substanssikeskustelua MATINEn jaostoissa, joiden jäsenistö edustaa monialaista, kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tärkeää asiantuntemusta tutkimuksen ja sen soveltamisen alueilla. Yksi tämän tuotoksen tavoitteista on herättää ajatuksia ja keskustelua monialaisesta turvallisuuden kentästä laajemmin niin hallinnonalojen kuin tutkijoiden keskuudessa. Yhdistämällä voimavarat yli hallinnonalojen rajojen voidaan parhaiten toteuttaa kansallista turvallisuuttamme kehittäviä tutkimushankkeita myös linjassa mm. Euroopan unionin turvallisuustutkimuksen tavoitteiden kanssa. Erityisen tärkeää on osallistua EU:n sekä Suomen kansallisen turvallisuuden tavoitteiden asettamiseen valtionhallinnon ja päättäjien tasolla. Tutkimuksen ja siihen perustuvan päätöksenteon tulee olla yksi keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen turvallisuuden arvion ja ennusteen kirjoittamista ohjasi MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategiassa julkaistu kansallisen turvallisuuden tutkimuksen (turvallisuustutkimus) määritelmä ja painotus jaostojen aivoriihiroolista: Kansallisen turvallisuuden tutkimuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilas- ja siviilialojen tutkimustoimia, joiden tuloksilla pyritään turvaamaan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Tutkimuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin alalla teettämän tai tekemän tutkimuksen yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tavoitetilassa 2013 jaostot ovat toimialansa aivoriihiä ( think tank ). Jaostot arvioivat tutkimushanke-esitykset ja tutkimushankkeiden tulokset sekä edistävät tutkimustulosten hyödyntämistä. Suomelle tärkeä kansallisen turvallisuuden tutkimus pystytään säilyttämään. Jaostoissa toimivat ovat verkottuneet sidosryhmiin ja hyödyntävät tieteellistä ja hallinnon alan osaamistaan. Toiminnasta saadaan hyötyä myös omille taustaorganisaatioille. Toiminta jaostoissa on mielenkiintoista ja antoisaa. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä jaostojen ja sidosryhmien välillä on lisätty, sisäistä ja poikkitieteellistä vuorovaikutusta on edistetty sekä jaostojen keskinäistä yhteistyötä on kehitetty. Tutkimustulosten käyttäjät (hallinto, loppukäyttäjät), tutkimushankkeiden edustajat ja MATINEn asiantuntijaorganisaatio edistävät tutkimustulosten hyödyntämistä. Kirjoituksen sisältö: arvio, ennuste, väite, olettamus, visio, mielipide tai näkemys pyydettiin mahdollisuuksien mukaan myös perustelemaan. Asiantuntijan haluttiin tuovan esille mm. kuinka hänen oma osaamisalansa voisi tukea kansallisen turvallisuutemme kehittämistä 5 15 vuoden aikajänteellä. Hän voi esittää näkemyksensä osaamisalansa kehittymisestä ja sen mahdollisuuksista sekä osaamisalallaan mahdollisesti piilevästä kansallista turvallisuutta vaarantavasta nykytilasta ja kehityksestä (onnettomuus, häiriköinti, rikollisuus, terrorismi, sota) Suomessa sekä muualla EU:ssa ja sen lähialueilla. Asiantuntija voi myös kokemukseensa perustuen esittää muita mielipiteitä ja näkemyksiä. Kirjoitukset koottiin neuvottelukunnan ja paikallisjaostojen kirjoituksiin ja jaostoittain aakkosjärjestyksessä. Tästä syystä sisällysluettelo ei noudata temaattista linjaa, vaan samaan teemaan liittyviä kirjoituksia voi löytää useamman jaoston näkökulmasta tarkasteltuna. Kaikki organisaatiossa prosessin pohjalta syntyneet kirjoitukset ovat nyt nähtävillänne. Näemme tärkeimmäksi kirjoituksen viestin, sisällön, ei sen muotoa tai pituutta. Kirjoituk- 5

10 set määriteltiin alun pitäen julkisiksi. Ymmärrämme, että on aiheita, joista ei syystä taikka toisesta voida julkisesti keskustella. Arvostamme jokaista kirjoittajaa hänen avoimuudestaan. Usein tutkimus ja luovuus sekä avoimuus ja luovuus yhdistetään toisiinsa. Niin toivomme olevan tässäkin tapauksessa. Toivomme tämän julkaisun kannustavan keskusteluun ja toimintaan omissa verkostoissanne. Kiitämme kaikkia kirjoittamiseen osallistuneita. Kirjoittamiseen osallistuneet on mainittu aakkosjärjestyksessä kappalekohtaisesti. Osaston johtaja, PVTT Pääsihteeri, MATINE Prof. Markku Mesilaakso Prof. Pekka Appelqvist 6

11 2 NEUVOTTELUKUNTA JA PAIKALLISJAOSTOT Kirjoittajat: Ilmo Aronen (Turku), Paavo Kiljunen (Tampere), Timo Koponen (Oulu) ja Veikko Peltonen (Neuvottelukunta) 2.1 Uhkien ja muiden turvallisuustekijöiden kompleksisuus Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää pelastustoimen, poliisin ja sisäisen turvallisuuden muiden toimijoiden kannalta varsin kattavan arvion turvallisuustilanteesta ja sen kehitysnäkymistä ( Uhkien arviointi ja riskien hallinta ovat yhä melko sektorikohtaisia. Eri asiantuntijatahot arvioivat oman erityisalueensa uhkia ja suunnittelevat niiden hallintakeinoja. Globalisaatio ja siihen liittyvät ilmiöt, varsinkin tekninen kehitys, ovat tehneet tällaisen lähestymistavan vanhanaikaiseksi. Luontevaa jakoa sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ei myöskään voi tehdä. Etäälläkin sattuva sinänsä vähäiseltä näyttävä tapahtuma esim. luonnononnettomuus, paikallinen konflikti tai terroriteko voi olla alkuna laajoille ja monimutkaisille tapahtumasarjoille, jotka vaikuttavat myös suomalaisten elämään ja turvallisuuteen. Tarvitaan laajasti poikkitieteellistä ja poikkihallinnollista tutkimusta. Ehkä skenaariotyyppinen ote voisi olla sopiva lähtökohta. Maahanmuutto ja yhteiskunnan muuttuminen nykyistä monikulttuurisemmaksi esitetään yleensä myönteisenä ilmiönä. Siihen liittyy kuitenkin myös turvallisuusriskejä, kuten mm. monissa Euroopan maissakin esiintyneet rotumellakat ja maahanmuuttajien asuinalueiden slummiutuminen osoittavat. Suomen olisi tarpeen hyödyntää muista maista saatavia kokemuksia. Viralliset turvallisuutta koskevat analyysit ovat yleensä varsin konservatiivisia ja optimistisia eikä suurten nopeiden muutosten mahdollisuutta juuri oteta huomioon. Tuomiopäivän skenaarioiden tyyppisiä ilmiöitä olisi myös hyvä ottaa huomioon. Mitä voisivat aiheuttaa esim. valtava luonnonkatastrofi, aikaisemmin tuntemattoman taudin leviäminen pandemiana tai Neuvostoliiton hajoamiseen verrattava tapahtuma. 2.2 Puolustusvälineteollisuus Ilman omaa kansainvälisesti kilpailukykyistä puolustusvälineteollisuutta Suomessa oltaisiin pelkästään pienen ostajan tai parhaimmillaan rutiininomaiseen alihankintatyöhön kykenevän osapuolen asemassa, mikä heikkous korostuu myös järjestelmien elinkaarien ylläpitovaiheessa. Koska yrityksillämme ei ole kauppa- eikä sotilaspoliittisia mahdollisuuksia kilpailla kovinkaan monella alalla, on keskityttävä sotilaspoliittisen turvallisuuden kannalta valittuihin avainprojekteihin ja oman teknologiaosaamisen pohjalta syntyneisiin keihäänkärkituotteisiin. Viime vuosina on puolustusvoimien, teollisuuden sekä tutkimuslaitosten pitkäjänteinen yhteistyö kehittynyt niin, että on pystytty määrittelemään teknologisia painopistealueita ja valmistelemaan niihin liittyviä hankkeita. Meillä on olemassa ja synnytettävissä siinä määrin kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista, että asianmukaisella tutkimus- ja kehityspanostuksella voidaan saada aikaan tuotteita, joilla on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla, ml. suuret maat ja suuret ulkomaiset teolliset kumppanit. Tällaisessa asetelmassa pienikin yritys tai maa voi olla antavana ja tasa-arvoisena osapuolena, jonka kanssa halutaan tehdä muutakin yhteistyötä kuin pelkän ostajan ja myyjän välillä. Samalla kehittyy asema ainakin jossain määrin elintärkeänä, jopa strategisena kumppanina kansainvälisessä yhteistyöverkostossa. 7

12 Yhteenvetona on korostettava oman ja valituilta osin myös omaan teknologiaosaamiseen perustuvan kansainvälisesti kilpailukykyisen puolustusvälineteollisuuden merkitystä. Sen olemassaolosta ja kehityksestä tulee huolehtia kaikkien asiaan liittyvien organisaatioiden yhteistyöllä sekä varaamalla riittävästi myös aineellisia resursseja kotimaahan kohdistettavaksi. 2.3 Elinkaariajattelusta ja yhteiskunnan tuesta Puolustusmateriaali ja erilaiset järjestelmät tulevat jatkossa olemaan vielä entistäkin monimutkaisempia. Kalliin hankintahinnan lisäksi järjestelmien ylläpidon kustannukset nousevat nopeasti. Tämä korostaa koko elinjakson ja sen kustannusten hallintaa sekä kustannusten tiedostamista jo kaluston hankintaa suunniteltaessa. Suunnittelussa tuleekin materiaalin osalta suunnitella tarvittavia suorituskykyjä ja määritellä niille koko järjestelmän elinjakson kattavat kustannukset. Erityisesti sodan ajan toimintaa varten tarvitaan realistiset käytettävyysvaatimukset, joiden pohjalta tarvittavat ylläpitojärjestelyt kustannuksineen voidaan suunnitella. Maassamme on perinteisesti totuttu siihen, että sotilaallisella maanpuolustuksella on yhteiskunnan varaukseton tuki. Nykyisen tasoinen tuki ei ole jatkossa itsestään selvää. Yleisen asevelvollisuuden tarkoituksenmukaisuus kyseenalaistetaan. Kertausharjoitusten pakollisuutta ei ymmärretä. Erilaisiin ympäristövaatimuksiin perustuen puolustusvoimien toiminta ajetaan paikoin ahtaalle. Tämä koskee muun muassa ampumaratoja, harjoitusalueita sekä räjähteiden elinjaksoon liittyvä varastointi-, kuljetus- ja hävitystoimintoja. 2.4 Ruokahuollon varmistamisesta Maailman ruokahuolto on jo nyt kriisissä. Kriisi tulee entisestään kärjistymään, sillä luotettavien ennusteiden mukaan globaali ruoan tarve vähintään kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Syinä tähän ovat maailman väkiluvun kasvu ja elintason nousu kehittyvissä talouksissa. Jotta ruokaa voitaisiin tuottaa edes teoriassa riittävästi, tarvitaan lisää tuotantopanoksia: peltoa 20 % nykyistä enemmän, torjunta-aineita lähes kolme kertaa enemmän kuin nyt, typpeä nelinkertainen määrä ja fosforia yli kaksinkertainen määrä, lisäksi satojen pitäisi kaksinkertaistua. Näiden lukujen perusteella on selvää, että jokaisella kansakunnalla on oikeus ja velvollisuus tuottaa omilla pelloillaan, navetoissaan ja elintarviketeollisuudessaan kansalaistensa tarvitsema perusruoka. Edellä kuvattua tilannetta pahentaa vielä fossiilisten polttoaineiden rajallisuus ja siitä johtuva raju hinnannousu. Ilmastonmuutoksen tuoma uhka on edellä kuvattujen kehitystrendien ulkopuolella eli se tuo vielä yhden, kokonaan arvaamattoman lisän uhkaskenaarioon. Suomen elintarvikehuolto on yhä enemmän sidoksissa globaaliin kehitykseen. Esimerkiksi kotieläintuotannon tarvitsemasta lisävalkuaisesta vain noin 15 % saadaan kotimaasta, kun taas suurin osa eläinten tarvitsemista valkuaisrehuista (=soijasta) tulee Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Ruokahuollon varmistamiseksi tulisi tutkimuspanoksia suunnata yhä enemmän kansallisen ruokahuollon varmistamiseen. Tähän liittyviä tutkimuskohteita on runsaasti. Tärkeimpiä ovat metsistä ja pelloilta saatavien energialähteiden tutkimus ja ravintoaineiden tehokkaampaan hyväksikäyttöön liittyvä tutkimus. Jälkimmäisellä on suora yhteys myös ympäristötutkimukseen. 8

13 Yksittäisistä tutkimusaiheista voidaan mainita palkokasvien hyväksikäyttö, lannan ravinteiden tehokkaampi hyväksikäyttö energian- ja lannoitetuotannossa sekä öljykasvien viljelyn tehostaminen. Ilmastonmuutokseen liittyen kasvinjalostus on avainasemassa. Kasvinjalostuksen alalla syysmuotoisten lajikkeiden kehittäminen ja nykyistä paremmin kevätkuivuutta kestävien lajikkeiden kehittäminen on tärkeää. 9

14 3 ALUEVALVONTA Kirjoittajat: Seppo Aatola, Asta Kärkkäinen, Seppo Madekivi, Pekka Mertsalmi ja Jukka Sarvas 3.1 Merialueiden valvonta Aluevalvontajaoston näkökulma kansallisen turvallisuuden arvioinnissa on merialueiden valvonta, pintavalvonta sekä vedenalainen valvonta. Kenties lähitulevaisuuden suurin uhkamalli kansallisen turvallisuuden kannalta on terrorismi-iskun uhka tai mahdollisesti raskaan luokan rikollisuuden lisääntyminen, esimerkiksi huumausainerikollisuus ja siihen liittyvät rikollisoperaatiot, varsinkin salakuljetus. Merialueiden valvontaan liittyen kehitetään erityisesti asymmetristen uhkien torjuntaan tarkoitettuja satamien valvontajärjestelmiä tai muunlaisia, alueellisesti hyvin rajoitettujen kohdealueiden valvontajärjestelmiä. Tällaisia järjestelmiä kehitetään Suomessa lähinnä puolustusvoimien (merivoimien) toimesta, mutta järjestelmiä olisi mahdollista lainata muidenkin viranomaisten, lähinnä poliisin ja rajavartiolaitoksen, käyttöön. Integroidussa satamavalvontajärjestelmässä täytyy olla pinnanpäällisiä valvontalaitteita, kuten kameroita (näkyvä valo ja infrapuna) ja tutkia sekä niihin linkitettyinä taktiset karttapohjat ja vedenalaiset, toiminta-alueeltaan rajoitetut valvontalaitteet kuten aktiivinen sukeltajanetsintäsonari, magneettinen ylikulkuilmaisin, alusten pohjaan kiinnitettävien pienten kohteiden (miinat jne.) etsintäsonarit ja mahdollisesti passiivisia, kuuntelevia sonarlaitteita. Tyypillisiä etsittäviä kohteita ovat kommandosukeltajat, sukeltajien kulkuneuvot, pienoissukellusveneet ja miehittämättömät sukelluslaitteet (UUV -laitteet). Valvontajärjestelmien sensoriosioita kehitetään jo nykyisin kaupallisesti, mutta integroidut, operatiiviset järjestelmät ovat vasta tulollaan ja testausvaiheessa. Voidaan kuitenkin arvioida, että niitä hankitaan laivastojen ja muiden viranomaisten käyttöön jo ensi vuosikymmenellä. Perinteiset uhkamallit, esimerkiksi alueelliset kriisit Suomen lähialueilla, eivät ole todennäköisiä 5-15 vuoden perspektiivillä, mutta puolustusvoimien päätoimintoihin lukeutuva aluevalvonta pitää sisällään hankintoja ja operatiivisia toimintoja, jotka palvelevat myös merivalvonnan osalta lähialueitten ja erityisesti aluevesien valvontaa. 3.2 Suomen merialueiden valvonta ja suojaaminen Näkökohta vedenalaisen valvonnan strategiaan Kansallisesti hyväksytyn strategian mukaan viranomaisten tulee valvoa merialueita ja turvata niiden alueellinen koskemattomuus. Ympärysvaltojen vedenalainen toiminta rannikkosukellusveneillä ja minisukellusveneillä Suomen rannikkovesillä on kuitenkin aika-ajoin aiheuttanut yllätyksiä ja ongelmia koskemattomuuden turvaamiselle. Tämä on johtunut ensisijaisesti Suomenlahden hankalista ympäristöolosuhteista, jotka vaikeuttavat huomattavasti vedenalaista valvontaa, mutta myös vedenalaisten valvontajärjestelmien vähäisestä määrästä alueellisen sekä ajallisen kattavuuden suhteen. Olosuhteet eri vuodenaikoina huomioiden, voidaankin arvioida, että täysin kattavaan, koko merialueen huomioivaan vedenalaiseen valvontaan ei tulla pääsemään kohtuullisella taloudellisella panostuksella. On keskityttävä elintärkeiden kohteiden lähialueiden ja strategisten alueiden valvontaan sekä hyväksyttävä vedenalaisen valvonnan ajallinen rajoitus siten, että valvonta aktivoidaan täyteen valmiuteen vasta sotilaallisen kriisin puhjetessa. 10

15 Vedenalaisen valvonnan tulisi erityisesti kriisiaikana kattaa kaikki talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeiksi luokiteltujen kohteiden rannikkomerialueella sijaitsevat lähialueet. Käytettäessä hyvin rajallista määrää valvontajärjestelmiä eri valvontakohteiden valvontaan, ainoa mahdollisuus on priorisoida kohteet ajallisesti ja paikallisesti ja hankkia järjestelmiä, joiden siirrettävyystehokkuus mahdollistaa kohteiden vuoroittaisvalvonnan strategisen tai operatiivisen painotuksen mukaan. Vedenalaisten valvontajärjestelmien vaatimukset Millaisia vedenalaisten valvontajärjestelmien tulisi olla ja miten niitä tulisi käyttää, jotta kriisiajan valvontatarpeet tulee täytettyä ja samalla saavutetaan riittävä tiedustelu- ja ennakkovaroituskyky vihollisen vedenalaisesta toiminnasta oman sotilaallisen voiman kohdentamiseksi? Mitä yleisiä vaatimuksia järjestelmille tulisi asettaa? Yleisiä vaatimuksia vedenalaiselle valvonnalle ovat: Suomen merialueella liikkuvien vedenalaisten kohteiden ilmaisu (sukeltajan kokoluokkaa ja sitä suuremmat) varautuminen vedenalaiseen valvontaan kansainvälisillä vesillä esim. Naton kumppanuusohjelman puitteissa valvonta eri vuoden aikoina (erilaisilla lämpötilaprofiileilla ja sääolosuhteissa) valvonta erilaisissa pohjaolosuhteissa avoimilla sekä rikkonaisilla merialueilla valvonnan suoritus erilaisissa merenkäyntiolosuhteissa liikkuvien sekä liikkumattomien kohteiden ilmaisu sensorikentän asennus ja valvonnan suoritus ilmauhan sekä vedenalaisen uhan vallitessa sensorikentän asennus sekä siirto paikasta toiseen nopeasti. valvonnan salattavuus tarvittaessa valvonnan soveltuvuus epäsymmetrisiin uhkiin ja (-sodankäyntiin). Yleisten vaatimusten vaikutus valvontajärjestelmien ominaisuuksiin ja toteutukseen tulevaisuuden valvontaverkoissa Uusia valvontamenetelmiä valvontaverkkojen yhteyteen on kehitettävä ja hankittava siten, että erityisesti käytettävyyteen liittyvät riskit minimoituvat järjestelmien on sovelluttava kriisiajan käyttöön. Järjestelmien tulisi olla kevyitä ja helposti siirrettävissä ja integroitavissa esim. Jurmo-, Uisko- ja Syöksy-luokan aluksiin, joilla suoritettaisiin sensoriverkon asennus ja valinnaisesti myös käyttö valvonta-alueella. Tulevaisuudessa aluskohtaisten järjestelmien tulisi olla pikaveneasennuksia, joka mahdollistaisi pitkät siirrot Suomenlahdella myös mantereen kautta; tarvittaessa sensorien lasku pitäisi olla tehtävissä myös helikopterilla. Järjestelmäintegraation tulee tulevaisuudessa mahdollistaa erilaisten sensorien/sensoriverkkojen integrointi valvonnan yhteyteen valvontatarpeen (kohteet, aikakesto, salattavuus) mukaan: akustiset sensorit kuitudatasiirrolla akustiset sensorit radiodatasiirrolla akustiset sensorit akustisella komento-/datasiirtoyhteydellä magneettiset sensorit UEP (Under water electric potential) -sensorit aktiivisten sekä passiivisten toimintojen rinnakkais-/samanaikaiskäyttö AUV (Autonomous Underwater Vehicle) asenteiset sensorit ja lähettimet. Tulevaisuuden verkkosensoreihin tulee myös lisätä prosessointiälyä siten, että eri datasiirtovaihtoehdot mahdollistuvat, jolloin operatiivinen käyttö monipuolistuu. Signaaliprosessoinnin painopiste on siirrettävä maatukilaitteistolta sensoreihin itseensä, jolloin tarve raskaisiin maatukilaitteistoihin vähenee. On pyrittävä siihen, että tukilaitteis- 11

16 tolla suoritetaan vain sensorifuusio ja informaation muunnos TVJ- formaattiin (tiedusteluvalvonta-johtaminen). Sensoreihin tulee lisätä myös mahdollisuus lämpötilaprofiilin mukaiseen syvyytyksen säätöön käytön aikana. Lisäksi sensoritoteutuksissa tulee pyrkiä kohti kevyitä, autonomisia laitteita, jotka ottavat energiansa ympäristöstä ja jotka kommunikoivat monipuolisesti tukiasemaan päin, kuitenkin minimoiden siirrettävän datamäärän. Järjestelmien käytettävyyttä on parannettava automaatiolla ja olosuhderiippuvalla operaattoriavusteisella keinoälyllä (ilmaisu, seuranta, luokittelu, tunnistus). Järjestelmäkehityksessä tulee huomioida taloudellis-teknologiset näkökohdat: pohjoismaiden yhteistyön hyödyntäminen ja erikoistuminen vientikelpoiset ratkaisut (ei kehitetä pelkästään Suomen olosuhteisiin) elinkaarikustannusten minimointi. Modernin vedenalaisvalvonnan toimintamalli Puolustusvoimienkin kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa on jatkuvasti optimoitava vedenalaiseen valvontaan liittyviä toteutusratkaisuja. Suomen olosuhteiltaan hankalan merialueen käyttökelpoisin toimintamalli käsittänee seuraavat asiat: keskittyminen ajallisesti ja paikallisesti rajoitettuun vedenalaiseen valvontaan valvontakohteiden valvonnan strateginen suunnittelu etukäteen valvontajärjestelmien strategisen ja operatiivisen käytön jatkuva optimointi keveiden, nopeasti siirrettävien valvontajärjestelmien suosiminen (kiinteitä järjestelmiä vain strategisiin paikkoihin jatkuvaan pitkäaikaisvalvontaan) itsenäisesti toimivien valvontayksiköiden toteuttaminen TVJ-järjestelmän täysimääräinen tukeminen valvonnan suorituskyvyn arviointi ja vaatimustason asettaminen olosuhteiden mukaan suorituskyvyn teknologisen parantamisen aikataulutus jatkuva tutkimus ja kehitys valvontajärjestelmien parantamiseksi ja valvonnan suorituskyvyn lisäämiseksi (mm. MerivTL, MATINE). 3.3 Itämeren kaasuputki Itämeren kaasuputken avulla lienee mahdollista generoida veden alle ääntä, joka peittää sukellusveneen aiheuttaman äänen ja siten vaikeuttaa tai kokonaan estää sukellusveneiden havainnoinnin akustisin kuuntelumenetelmin. 3.4 Tietoturvallisuudesta ja -tekniikasta Merkittävimpinä turvallisuusuhkina voi ennakoida seuraavia: massiivinen häirintähyökkäys käyttämiimme tietoverkkoihin, teollisuusvakoilu ja atk-laitteiston huoltovarmuus. Mm. tutkimuksessa ja tutkimustulosten soveltamisessa tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttö ovat keskeisellä sijalla. Käytännössä nykyään suurin osa sekä kotimaista että kansainvälistä tutkijoiden yhteistoimintaa tapahtuu internetin kautta kulkevien dokumenttien muodossa ( -kirjeenvaihto, tutkimusraporttien vaihtaminen, ohjelmistojen lähettäminen, bench mark -tulosten vertailu, opinnäytetöiden arviointi jne.) Toinen tärkeä ja lähes välttämätön tutkimusta ja opetusta tukeva toiminta on internetin kautta, pääasiassa kirjastopalveluina, tapahtuva julkaisujen hakeminen ja lukeminen sähköisessä muodossa. Hakuun tarvittavan tiedon löytämisessä puolestaan internetin hakupalvelut, tärkeimpänä Google, ovat erittäin hyödyllisiä. Siten internetin ja sisäisen tietoverkon toimivuus ovat elintärkeitä tukitoimintoja. Suurimpana uhkana arkitoiminalle on massiivinen häirintähyökkäys tarvitsemiimme tieto- 12

17 verkkoihin. Niillä voitaisiin verraten helposti täysin tukkia verkkojen toiminta ja siten estää lyhyellä tähtäyksellä tukitoimintojen käyttö. Hyökkäystä voitaisiin valmistella kaikessa hiljaisuudessa esim. varastamalla sopiva määrä jonkun yrityksen verkon käyttäjätunnuksia, jota on jo tapahtunut, ja sijoittamalla niiden avulla häirintäohjelmia suureen määrään yksittäisiä tietokoneita. Nämä ohjelmat sitten käynnistettäisiin halutulla hetkellä ja seurauksena voisi olla palvelimien tukkeutuminen ylikuormitukseen ja mahdollisesti yksittäisten koneiden lamautuminen haittaohjelmien takia. Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustoiminnasta huomattava osa tapahtuu yhteistyössä teollisuuden kanssa yhteisten tutkimusprojektien kautta (rahoittajina TEKES, teollisuus, EU, Suomen Akatemia jne.). Nämä tutkimukset usein liittyvät teollisuuden tuotekehittelyn strategisiin alueisiin tai suppeammin yksittäisiin tuotteisiin. Siten tutkimusaiheet, niiden ympärille viritetty tutkimustoiminta ja oheismateriaali sekä tutkimustulokset ovat potentiaalisen teollisuusvakoilun mielenkiinnon kohteita. Koska tällaista vakoilutoimintaa, kun se on ammattimaista ja riittävin resurssein toteutettua, on vaikea torjua tai saati edes huomata, muodostaa teollisuusvakoilu vakavan turvallisuusuhkan tutkimustoiminnassamme. Kolmas yleisempi turvallisuusuhka liittyy paljon laajempaan, koko nykyistä tietokoneisiin ja mikroprosessoreihin tukeutuvaa tekniikkaa, tuotantoa ja hallintoa koskevaan uhkaan. Tämä uhka on atk-laitteiden huoltoturvallisuus pitkäaikaisen kriisin tai sotatilan aikana. Atk-laitteemme toimivat yleensä ilman huoltoa vain pari kolme vuotta vikaantumatta. Nykyinen huolto suoritetaan pääasiassa komponentteja vaihtamalla, joten laitteiston häiriintymätön ylläpito vaatii laajaa ja jatkuvaa komponenttien ja useimmiten uusien laitteiden saatavuutta. Tällaista kotimaista varaosa- ja varakonesaatavuutta ei tällä hetkellä maassamme ole ja sen käytännön toteutuskin on vaikeaa, koska useat elektroniset komponentit säilyvät vain rajoitetun ajan toimintakuntoisina varastoissa, jos niitä ei käytetä. 3.5 Kommunikaatioteknologiat Muodonmuutos kommunikoinnissa ja tiedonvälityksessä: ihmisten välillä ihmisen ja palvelimen välillä ihmisen ja lähiympäristön välillä (ympäristön ominaisuuksia aistivia antureita laitteisiin) ihmisen ja erilaisten laitteiden välillä (RFID jne.). Laitteiden välillä: Tällä hetkellä matkapuhelimia on 3.5 miljardia. Monissa niissä on jo paikannuksen mahdollistava gps, ja tulevaisuudessa mahdollisesti muitakin kontekstin huomioivia osasia. Kaikki nämä laitteet voivat muodostaa hajautetun sensorijärjestelmän. Miten kaikki tämä käytetään hyväksi? Miten toimitaan suurten datamäärien kanssa? Yksityisyys? Tietoturva? Nanotegnologian ohjaamana: Mukana kulkeva, puettava, pieni, älykäs, tehokas, huomaamaton laite. Nanotekniikan menetelmät mahdollistavat materiaaliominaisuuksien muokkaamisen avulla laitteen toimintojen optimoinnin lisäksi täysin uudenlaisia ominaisuuksia, esim. metamateriaalien avulla voidaan rakentaa läpinäkyviä pintoja tällä hetkellä punaisessa valossa tai superlinssin, jonka avulla voidaan kehittää nanotekniikkaa edelleen. Tehokkaammat energiavarastot, jotka pystyvät ottamaan talteen pieniä määriä energiaa (nanotekniikan mahdollistamat suuret pinnat ja superkondensaattorit) 13

18 Uudet energian talteenottomenetelmät (esim. halvat aurinkokennot nanotekniikan avulla) Energiaa säästävät ratkaisut Aina puhdas, kestävä laite (nanorakenteet, jotka aikaansaavat vettähylkivän pinnan) Signaalin käsittely, tietokoneteho? Mooren laki näyttäisi nykyisen CMOS tekniikan puolelta olevan tien päässä noin kymmenen vuoden kuluttua, mutta sitä jo venytetään nanotekniikan avulla (kvanttitietokone ja muut vastaavat ratkaisut, kvanttikryptografia) Printattava elektroniikka mahdollistaa halvat laitteet. robotit, ihmisen aistien parannus ja virheiden korjaus Luopuminen paperista vihdoinkin. Näytöt muuttuvat kymmenen vuoden kuluessa. Samoin laitteiden muihin aisteihin liittyvät ominaisuudet muuttuvat luonnollisemmiksi ja vähemmän koneenomaisiksi. Vuorovaikutus ihmisen ja laitteen välillä muuttuu hiljalleen vaivattomammaksi: ei enää valtavia ohjekirjapinoja toivottavasti. augmented reality mukanakulkeva näyttö, joka mahdollistaa todellisen ympäristön ja virtuaaliympäristön sekoituksen. Ihmisten välinen vuorovaikutus virtuaalimaailmassa avattaren avulla. Ajan kuluessa on huomattava edellä mainittujen kommunikaatiossa tapahtuvien muutosten ohella myös: Tekniikan vaikutus kulttuuriin Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan, ihmiseen, kulttuuriin jne. Globalisaatio Puhtaan veden ja ruoan mahdollinen puute, edellisestä mahdollisesti aiheutuvat kansainvaellukset. mm. Uskonnot ja kulttuurierot. 14

19 4 CBRN-SUOJELU JA -LÄÄKINTÄ Kirjoittajat: Helvi Heinonen-Tanski, Markus Heiskanen, Markku Mesilaakso, Sisko Salomaa ja Harri Toivonen 4.1 Kemiallinen ase ja yleinen käyttötarkoituksen mukainen kriteeri Melkein kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet kemiallisten aseiden kieltosopimuksen, joka astui voimaan (ks. Sopimuksen ja sen jäsenvaltioiden tärkeimpänä tavoitteena on kemiallisten aseiden ja niiden valmistuslaitosten hävittäminen. Kemiallisten aseiden hävittäminen on vaikeaa, monimutkaista, kallista ja periaatteessa kunkin niitä omistavan valtion kansallinen asia. Kansainvälinen kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) valvoo hävitystoimintaa. Sopimuksen mukainen kemiallisten aseiden lopullisen hävittämisen määräaika oli Hävittäminen ei toteutunut määräaikaan mennessä. Sopimuksen mukaisesti jatkoaika on mahdollinen ja seuraava, ehdoton takaraja on Venäjä ja USA, joilla on eniten kemiallisia aseita jäljellä, eivät todennäköisesti saa niitä hävitetyksi takarajaan mennessä. Noin kaksi kolmasosaa sopimusvaltioista on ilmoittanut OPCW:lle mellakantorjuntaaineistaan, jotka ovat pääasiassa kyynelkaasuja. Pieni joukko sopimusvaltioista on ilmoittanut omistavansa kyynelkaasuja, mutta eivät ole toimittaneet tietoa, minkä tyyppisiä aineet ovat. Jokainen sopimusvaltio on sitoutunut olemaan käyttämättä mellakantorjunta-aineita sodassa. Varautuminen Joskus tulevaisuudessa kaikki tavanomaiset kemialliset aseet on hävitetty lopullisesti. On mahdollista, että tämä tapahtuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Vaikka emme ehkä pidä tavanomaisten kemiallisten aseiden käyttöä sodassa todennäköisenä, valmistaudumme ja varaudumme emme vain me vaan nähtävästi myös muut sopimusvaltiot voimavarojensa mukaan havaitsemaan (detection) ja tunnistamaan (identification) kemiallisia aseita (aineita) sekä suojautumaan (protection) niiden vaikutuksilta ja puhdistamaan (decontamination) kohteet niiden mahdollisen käytön jälkeen. Millaisen vaaran tai uhkan tavanomaiset, kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa luetellut kemialliset aseet muodostavat? Voidaanko erilaisia mellakantorjunta-aineita käyttää aiheuttamaan vaaraa? Mitä muita kemiallisia aineita tai niitä sisältäviä materiaaleja voidaan pitää vaarallisina? Onko mahdollinen vaarallisen kemiallisen aineen tahallisen käytön kohde valtio, jokin sen elintärkeä toiminto, infrastruktuuri vai yksilö? Mitä vaikutuksia vaarallisilla kemikaaleilla voi olla infrastruktuuriin, yhteiskunnan toimivuuteen tai ympäristölle? Millainen toimija kykenee toteuttamaan vaaratilanteen, tahallisen onnettomuuden tai hyökkäyksen kemikaaleilla? Millä tavalla ja kuinka nopeasti voidaan kemikaalien vaikutuksilta suojautua ja niistä puhdistautua? Millä tavalla ja kuinka nopeasti yhteiskunta, yksilö, infrastruktuuri tai ympäristö voi vaarallisen kemikaalin käytön jälkeen palata normaaliin tilaansa? Mitä nanoteknologia kehittyessään tuo tullessaan uhkaa vai suojaa? Mikä tai millainen on kemiallinen ase? Kemiallinen ase Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen artiklassa II luetellaan kolme tekijää, jotka yhdessä tai erikseen muodostavat kemiallisen aseen: Kemialliset aseet tarkoittaa seuraavia, 15

20 joko yhdessä tai erikseen a) myrkyllisiä kemikaaleja ja niiden lähtöaineita, paitsi silloin kun niitä käytetään tarkoituksiin, joita ei kielletä tässä yleissopimuksessa, edellyttäen, että ne ovat laadultaan ja määrältään kyseisten tarkoitusten mukaisia, b) ammuksia ja laitteita, jotka on nimenomaisesti suunniteltu aiheuttamaan kuolemaa tai muuta vahinkoa a-kohdassa yksilöityjen myrkkykemikaalien myrkyllisillä ominaisuuksilla, jotka vapautuisivat tällaisten ammuksien ja laitteiden käyttämisen seurauksena, c) välineistöä, joka on nimenomaisesti suunniteltu suoraan käytettäväksi yhdessä b-kohdassa yksilöityjen ammusten ja laitteiden kanssa. Termi myrkyllinen kemikaali määritellään artiklassa II seuraavasti: Myrkyllinen kemikaali tarkoittaa kemikaalia, jonka kemiallinen vaikutus elintoimintoihin voi aiheuttaa kuoleman, tilapäisen toimintakyvyttömyyden tai pysyvää vahinkoa ihmisille tai eläimille. Määritelmään sisältyvät kaikki kemikaalit riippumatta kemikaalin alkuperästä ja tuotantomenetelmästä tai siitä, tuotetaanko ne laitoksissa, ammuksissa vai muualla. Edellä sanotun perusteella ymmärretään, puhuttaessa esimerkiksi yksittäisestä kemikaalista kemiallisena aseena, että määritelmässä ei ensisijaisesti viitata kemikaalin (myrkyllisiin) ominaisuuksiin, vaan käyttötarkoitukseen, johon kemikaali on asetettu. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaan kysymys on ns. yleisestä kriteeristä käyttötarkoituksen mukaan (engl. general purpose criterion). Käyttötarkoitukset, joita sopimuksessa ei kielletä, ovat siten sallittuja. Siten kemiallinen ase (myrkyllinen kemikaali, lähtöaine, ammus, laite, välineistö) on kieltosopimuksen perusteella paljon laajempi käsite kuin perinteisesti ymmärrämme. Käyttötarkoitukseen perustuvan määrittelyn vuoksi kemiallisten aseiden kieltosopimus tulee säilymään ajankohtaisena tulevaisuuden teknologisesta kehityksestä huolimatta senkin jälkeen kun kaikki nykyiset kemiallisten aseiden varastot ja ammukset on hävitetty. Myrkyllisiä kemikaaleja tulee aina olemaan ja niitä saa myös käyttää laillisiin tarkoituksiin, mutta käyttö on kielletty sodassa. Uudet uhkat Mitä nuo yleisen käyttötarkoituksen kriteerin kattamat muut kemialliset aseet voisivat olla? Ne voivat olla kemiallisia aineita, joiden molekyylipainot ovat muutamista kymmenistä satoihin tuhansiin (daltonia). Niiden vaikutus voi olla kuolettava tai ei-kuolettava (non-lethal). Jälkimmäisessä tapauksessa kohde vahingoittuu pysyvästi toimintakyvyttömäksi, mutta jää henkiin tai kohde vahingoittuu vähäksi aikaa toimintakyvyttömäksi, mutta palautuu täysin. Yleinen ihmisen fysiologian yhä perusteellisempi tuntemus avaa tämän tiedon väärinkäytön kautta mahdollisuuksia kehittää mm. lukko avain -toimintaperiaatteen mukaisia avainmolekyylejä, joilla saadaan aikaan haluttu vaikutus lukkona toimivassa elimistön reseptorissa. Tällaisena avainmolekyylinä voi toimia esimerkiksi tunnettu taisteluaine Sariini, joka sopii samaan lukkoon kuin elimistön hermoimpulssien välityksessä tärkeä avain asetyylikoliini. Tietokoneiden aikakaudella ihmiskehon reseptorien mallinnus ja reseptoreihin sopivien kemikaalien tietokonesuunnittelu tekevät mahdollisen väärinkäytön toteutuksesta täsmällisempää, nopeampaa ja tehokkaampaa. Käyttötarkoituskriteerin vuoksi kemiallisen aseen käsite on siis laaja, mistä johtuen kemiallisen aseen uhkakin voi olla erilainen kuin meidän perinteisen varautumisemme mukainen. Onko siis kemiallista aineista johtuvaa uhkan kuvaa syytä päivittää? Kyllä. Asiasta on syytä keskustella ja asiaa olisi tutkittava hakien siihen laajempaa perspektiiviä varautumisen ja ennakoimisen perusteeksi. Verkostoituminen ja yhteistyö tärkeätä Laboratorioiden suorituskyvystä puhuttaessa ei millään yhdellä tutkimuslaboratoriolla maassamme ole kykyä esimerkiksi kemiallisten aineiden tunnistamisessa kaikkien edellä tarkoitettujen kemikaalien tapauksessa. Suorituskyvyn luomiseen tarvitaan osaamisen kehittämistä, tutkimusta ja ylläpitävää harjoittelua. Tarvitsemme jollakin periaatteella 16

21 koordinoidusti toimivan laboratorioiden verkoston, joka kykenee vastaamaan mihin tahansa haasteeseen kemiallisesta havaitsemisesta ja tunnistamisesta melkeinpä millaisesta tahansa näytteestä niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Verkosto tulee luoda kotimaahan, mutta sen yhteyksien tulee ulottua myös rajojemme ulkopuolelle Eurooppaan. 4.2 Nälästä, janosta ja mikrobiologisista tekijöistä Suomen kansallinen turvallisuus oli äärimmäisen uhattu vielä 1870-luvulla heti suurien nälkävuosien jälkeen. Uhka ei ollut silloin sotilaallinen, vaan turvallisuusuhka tuli omasta surkeasta tilanteestamme. Maataloutemme tuotti niin vähän, että nälkäkuolema uhkasi suurta osaa väestöstä. Huonon ravitsemustilanteen, äärimmäisen köyhyyden ja tietämättömyyden tähden ennenaikainen kuolema kohtasi rikkaitakin - köyhistä nyt puhumattakaan - tautien muodossa. Suomi onnistui kuitenkin vähitellen ja itse asiassa hämmästyttävän nopeasti ottamaan opiksi suurien nälkävuosien aiheuttamista vastoinkäymisistä. Maataloutemme suuntaa käännettiin ja uusia tietoja levitettiin laajalti. Myös teollista ja taloudellista toimeliaisuutta ja kulkuyhteyksiä parannettiin. Tässä kaikessa keskeisenä on ollut koulutuksen parantaminen ja tutkimustyö, jotta voitiin seurata yleistä tieteen kehitystä ja vaikuttaa itsekin tieteen tekoon. Meillä halu voittaa takapajuisuus johti yleiseen kansakouluun, ammatilliseen koulutukseen sekä laajenevaan toisen asteen koulutukseen ja yliopisto-opetuksen modernisointiin sekä monien eri tutkimuslaitosten perustamiseen. Huolimatta 1900-luvun kahdesta sodasta ja niiden seurauksista maataloutemme tuottavuus on ollut niin hyvä, että nälkäongelma on muuttunut ylipaino-ongelmaksi ja teollisuutemme tuottaa monia tuotteita. Koulutustasomme on korkea. Hyvinvointia kuvaa vaikka se että alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on eräs maailman pienimmistä ja eliniän odotus on pitkä. Elämmekö siis turvallisesti? Onko turvallisuutemme uhattuna? Kolme perusturvallisuutta uhkaavaa tekijää ovat globaalisella tasolla nälkä sekä jano ja mikrobiologiset tekijät, sillä usein koko ihmiskunta on tautimikrobeille yksi ja sama ekologinen lokero. Kolmas tekijä tulee globaalisesta nälästä, janosta ja muusta luonnonvarojen jaosta, sillä nälkäisistä ihmisistä voidaan saada arvaamaton poliittinen tekijä, mikä historiassa on näkynyt Ranskan ja Venäjän vallankumouksina, jotka molemmat olivat myös nälkäkapinoita. Ilmastomuutoksen tähden maapallon sateisuus tulee muuttumaan ja on suuri vaara, että se tulee alentamaan satoja laajoilla alueilla. Ravintokasvien tuotanto tulee olemaan uhattuna - vaikka Suomessa satotaso voi jopa nousta. Jos ravintokasvien tuotantoon soveltuvia peltoja käytetään vielä samaan aikaan enenevässä määrin ei-syötävien kasvien (biopolttoaineet, kuitukasvit, huumekasvit yms. tuotantoon) on pakko huomioida ruuan puute erääksi tulevaisuuden haasteeksi. Tällä voi olla vaikutuksensa meidänkin kansalliseen turvallisuuteemme. Tämä voi johtaa meilläkin ympäristöpakolaisten tuloon maahamme. Jotta he ja sotien pakolaiset ja muut maahanmuuttajat sopeutuvat paremmin Suomen lastentarhoihin, oppilaitoksiin, armeijaan ja työpaikkoihin, meillä on oltava tietoa heidän tavoistaan. Joudumme miettimään, mistä tulokkaiden tavoista voimme iloita (mm. vanhempien kunnioitus ja aito ystävällisyys), mitä voimme katsella neutraalisti (mm. erilainen pukeutumistapa tai ruokakulttuuri) ja mitä emme voi suvaita (mm. naisten alistaminen). Tässä on aika paljon tekemistä, jotta meille Suomeen ei syntyisi rotusyrjintää eikä yhteiskunnasta pudonneita maahanmuuttajia, jotka monissa muissa maissa ovat tehneet epätoivoisia tekoja. Tässä meidän on oltava aidosti tasa-arvoisia kuvittelematta olevamme herrakansaa. Mikrobiologisista ongelmista osa on samoja, joita 1800-luvun lopulla syntyneet ihmiset kärsivät. Myös jo voitetuiksi luullut taudit voivat levitä uudestaan. Osa mikrobitaudeista on täysin uusia. Globalisoituminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin toisissa kulttuureissa eläviä ihmisiä, mutta se levittää myös ihan uusia tauteja tehokkaasti ihmisestä toiseen. Monien trooppisten suurkaupunkien slummit ovat Helsinki-Vantaan lentokentästä alle puolen vuorokauden etäisyydellä ja monet slummien asukkaat työskentelevät lentoasemilla. Ihmisten lisäksi slummeissa elävät ihmiset, siipikarja, siat, rotat yms. asuvat 17

22 ahtaasti lähellä toisiaan ja jätevesihuolto perustuu vain avokanaviin, joissa malariaa ja denguekuumetta ym. levittävät moskiitot viihtyvät. Luonnosta voi aina tulla uusia tautimikrobeja ihmisiin. Tarvitsemme jatkuvasti uutta tietoa, jolla voisimme torjua näitä mikrobeja parantamalla sanitaatiota, jätehuoltoa, vesi- ja ruokahuoltoa tässä järjestyksessä. Jos poliittisten päätösten jälkeen suomalaiset joutuvat erilaisissa sotilaallisissa ja katastrofien jälkihoitotehtävissä vieraisiin oloihin, ekologisessa sanitaatiossa, jätehuollossa, vesija ruokahuollossa on edelleen kehitystarvetta. Terroristiset järjestöt voivat myös pyrkiä tekemään bioaseita, joissa valikoimaa on ja joiden teko ei välttämättä ole kovin vaikeaa. Mikrobiologisia tauteja torjuttaessa diagnostiikka, rokotukset ja muut lääketieteen hoitokeinot on pidettävä myös mukana ja mm. MATINEn rahoituksella on tehty näillä aloilla suhteellisen paljon tutkimustyötä. Tätä tutkimusta tarvitaan edelleenkin. Koska jo kerran 1800-luvun lopulla kansakoulujen, kansanopistojen, oppikoulujen ja yliopistojen antama koulutus on ollut äärimmäisen tärkeää, samaa keinoa kannattaa hyödyntää uudestaan. Vaikka Suomen koululaitos on saanut Pisa-tutkimuksessa kärkisijoja, uusien ylioppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden tiedoissa on suuria puutteita. Suomalaiseen koulutukseen tarvitaan uutta ajattelutapaa ja asennetta. Arkipäivän matematiikan pitäisi tulla tutuksi jo ala-asteella. Tytöt ja pojat ihon väriin katsomatta voivat oppia matematiikkaa, biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa ihan yhtä hyvin ala-asteelta aina yliopistotasolle asti. Koulutus on väärä paikka säästää ja ryhmäkokojen on oltava niin pieniä, että aito oppiminen voi tapahtua. Vain hyvä ja monipuolinen koulutus takaa, että oma yhteiskuntamme säilyy tulevaisuudessakin turvallisena. Hyvä koulutus on edellytys hyvälle tutkimustyölle ja vain sen avulla voimme ratkaista miten luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kohtuullisesti ja miten terveyteen liittyviä ongelmia voidaan ratkaista. Rauhallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan ei tarvitse panostaa puolustukseen kovin paljoa, mutta sitä ja pelastustoimintaa tarvitaan, sillä myös luonto aiheuttaa katastrofeja, joiden seurauksia joudutaan hoitamaan. Niitä tarvitaan myös, koska suomalaisia on vain alle 1 ihmisistä. Täten kykymme vaikuttaa muiden maiden politiikkaan on pieni. Joudumme olemaan siksikin varuillamme. 4.3 Syrjäytymisestä Merkittävä uhkakuva yleisellä tasolla on syrjäytyminen eri muodoissaan. Kasvava eriarvoisuus, tuloerot, työttömyys, perheyhteisöjen murentuminen, arvotyhjyys, kulttuurien yhteentörmäys lisääntyvän maahanmuuton myötä, erilaisten päihteiden lisääntynyt käyttö sekä mielenterveysongelmat luovat maaperää syrjäytymiselle. Syrjäytyminen voidaan käsittää monella tavalla. Yksi määritelmä on, että yksilö ei tunne kuuluvansa tai olevansa hyväksytty yhteisöön. Tämä on pohja yhteiskunnan ulkopuolelle asettumiselle, negatiivisille aatteille ja sitä kautta erilaisiin kielteisiin ilmiöihin. Syrjäytyminen voi näkyä rikollisena tai itsetuhoisena käytöksenä eri muodoissaan, ääritilanteissä jopa vakavana väkivaltana. Pahin muoto syrjäytymisessä on, että yksilö tai joukko eristäytyy ympäröivästä yhteisöstä. Tästä on esimerkkejä terrorismissa yksilö- ja ryhmätasolla sekä yksittäisten henkilöiden tekemisissä vakavissa väkivaltarikoksissa. Meillä on jo nyt olemassa toisen sukupolven syrjäytyneitä ja tämä kehitys pitäisi pystyä pysäyttämään kaikin keinoin. Yleinen käsitys on, että vakaviin rikollisiin tekoihin syyllistynyt henkilö on mieleltään sairas. Välttämättä tämä ei pidä paikkansa, vaan kyseessä voi olla rikosoikeudellisesti täydessä ymmärryksessä toimiva henkilö. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu on tästä yksi esimerkki. 18

23 Monet maahanmuuttajat tulevat oloista, joissa he ja heidän läheisensä ovat joutuneet kärsimään monenasteista epäoikeudenmukaisuutta ja äärimmillään julmaa kohtelua. Sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan ei ole helppoa kielimuurin, kulttuurierojen ja työttömyyden takia. Maahanmuuttajilla on valtaväestöön verrattuna enemmän mm. mielenterveysongelmia em. syiden johdosta. Arvomaailman rakentaminen vieraassa kulttuurissa on todellinen haaste mm. lasten kasvattamisessa. Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat ovat riskiryhmässä syrjäytyä ulkomaisten kokemusten pohjalta. Tämä on näkynyt mm. ääriaineksien kasvuna. Ennaltaehkäisy Kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen on kaikkien viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden asia. Tärkeätä on suunnata resursseja entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan eri muodoissa. Sosiaalinen turvaverkko, työllisyys, lastensuojelun kehittäminen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito, maahanmuuttajien tehokas integrointi yhteiskuntaan ym. toimet ovat niitä asioita joilla yhteiskuntarauhaa rakennetaan pitkällä jänteellä. Toisaalta kaikkia turvallisuusuhkia ei voida torjua ennaltaehkäisyllä ja yhteiskuntapolitiikalla. Viranomaisten tulee varautua erilaisiin ja muuttuviin uhkakuviin. Keskeinen asia turvallisuusuhkiin varautumisessa on viranomaisyhteistyön kehittäminen eri muodoissaan ja verkottuminen. Tutkimuksella ja teknologian kehityksellä on keskeinen osa ennaltaehkäisevässä toimissa, uhkakuviin varautumisessa ja viranomaistoiminnan kehittämisessä. 4.4 Säteilyyn liittyvät uhkakuvat Säteilyyn liittyvät uhkakuvat liittyvät joko onnettomuuksiin (safety) tai lainvastaisiin tekoihin (security). Laaja-alainen säteilyvaaratilanne voisi syntyä lähinnä ydinvoimalaitosonnettomuudessa. Onnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella, ydinkäyttöisen satelliitin maahansyöksy tai onnettomuus ydinjätteen tai säteilylähteen kuljetuksessa voisi myös johtaa paikalliseen säteilyvaaratilanteeseen. Toisaalta säteilyä voidaan käyttää rikollisen toiminnan välineenä, ääritapauksena terrorismi, kuten radioaktiivisen aineen levittäminen ympäristöön (likainen pommi). Säteilymurhakin on mahdollista, kuten Litvinenkon tapaus osoitti. Vakavin RN-uhka (ydinsäteily uhka) liittyy ydinaseen käyttöön. Uusia ydinasevaltioita on tullut ja luultavasti tulee edelleen lisää. Kasvavan energiantarpeen ja kasvihuoneilmiön torjumisen johdosta uusia ydinvoimalaitoksia tullaan rakentamaan globaalisti lisää, myös uusiin maihin. Tämä lisää maailmalla kulkevien ydinmateriaalien määrää, ja samalla potentiaalista riskiä siitä, että ydinmateriaaleja voisi joutua vääriin käsiin ja myös terroristien haltuun. Tällaisten uhkien havaitsemiseen ja torjuntaan tarvitaan uusia, kehittyneitä mittaustekniikoita suoraan turvallisuusviranomaisten käyttöön. Onnettomuuksiin ja säteilyvaaratilanteisiin varautuminen Suuronnettomuuteen varautuminen, tapahtuipa se kotimaassa tai ulkomailla, edellyttää hyvin toimivaa valtakunnallista säteilyvalvontaa, jonka avulla saadaan tuotettua tilannekuva oikeaan aikaan. Valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon antureilla tulisi olla radioaktiivisten aineiden tunnistusominaisuus. Viranomaisten yhteistoimintakykyä tulee edelleen kehittää. Suurten tietomäärien hallinta ja paikkatietojärjestelmien kehitys mahdollistavat nykyistä parempien ja visuaalisesti havainnollisempien tilannekuvajärjestelmien kehittämisen. Erityisesti tarvitaan tietomalleja ja standardirajapintoja tietojärjestelmien välille. Viranomaisten välistä viestintää ja viestintää suoraan kansalaisille voidaan kehittää ja nopeuttaa mobiilitekniikoiden avulla. 19

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista, Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

Digitalisaatio ja kyberpuolustus Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin

Lisätiedot

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Tietojärjestelmien varautuminen

Tietojärjestelmien varautuminen Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN MATINE:n Turvallisuusseminaari 08TOU18 Tampere Everstiluutnantti Janne Kurvinen Rajavartiolaitoksen esikunta RAJAVARTIOLAITOS - Turvana kaikissa oloissa VISIO Rajavartiolaitos

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape

Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape Miksi verkoissakin pitää tiedustella Vanajanlinna, 8.2.2017 Poliisijohtaja Petri Knape KESKEISET TEEMAT MIHIN TIEDUSTELUA TARVITAAN MITÄ TIEDUSTELU ON MIKSI MYÖS VERKOISSA Lainsäädäntökehikko tiedustelulainsäädännöksi

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1. Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa

Lisätiedot

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta prof. Pekka Appelqvist n pääsihteeri Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta () on laaja-alainen tieteellinen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto, jossa

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Kansallinen riskiarvio. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio

Kansallinen riskiarvio. Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio Kansallinen riskiarvio Ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio 1 Kansallinen riskiarvio Kansallinen riskiarvio laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1313/2013/EU unionin pelastuspalvelumekanismista

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA

TIETOTURVALLISUUDESTA TIETOTURVALLISUUDESTA Tietoturvallisuus riippuu monista asioista. Tärkein niistä on käyttäjä itse! Käyttäjä voi toimia turvallisesti tai turvattomasti Tervettä harkintaa tarvitaan erityisesti Internetin

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa

Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa 2.10.2017 Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden teemaviikko Petri Puhakainen, valtioneuvoston tietoturvapäällikkö Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Liikkuja polku verkostotapaaminen Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on

Lisätiedot

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM

TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ - IP Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 8.3.2017 HN Jari Takanen / PLM TEOLLINEN YHTEISTYÖ Maan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisissä puolustushankinnoissa voidaan

Lisätiedot

Tietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA

Tietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA Tietopolitiikan valmistelun tilanne 31.1.2018 O-P Rissanen 24.1.2018 JUHTA Suomen tilanne 2018 Julkisen hallinnon perusrekisterit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa Luottamus on edelleen korkealla tasolla

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot