- HOOSIANNA! Ihmiset ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: Seurakuntalehti jokaiseen kotiin 8/

Transkriptio

1 K Seurakuntalehti jokaiseen kotiin 8/ Asikkalan, aaaaheinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Padasjoen seurakunnat Markku Lehtinen Ihmiset ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: - HOOSIANNA!

2 Pyhänseutu Pääkirjoitus Pyhänseutu Palmusunnuntai Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Liturginen väri: Violetti tai sininen Raamatuntekstit: Ps. 22:2-6 tai Ps. 118:26-29, Jes. 50:4-10 tai Sak. 9:9-10, Fil. 2:5-11 tai 2. Kor. 2:14-17, Joh. 12:1-8 Rukous Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet Poikasi riemullisella ylösnousemisella kukistanut kuoleman ja avannut meille tien ikuiseen elämään. Auta meitä turvautumaan hänen kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tuomaan pelastukseen. Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Liturginen väri: Musta Raamatuntekstit: Ps. 22:7-20, Jes. 53, Hepr. 5:7-10 tai Gal. 6:14, Joh. 19:16-30 Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Liturginen väri: Valkoinen Raamatuntekstit: Ps. 118:15-23 (24), Hoos. 6:1-3 tai Hes. 37:1-14, 1. Kor. 15:12-22, Joh. 20: pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. Liturginen väri: Valkoinen Raamatuntekstit: Ps. 16:8-11, Ps. 31:20-23, 2. Kor. 5:15-21, Joh. 20:11-18 Kunnia ja kirkkaus, voima ja valta sinulle, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. Tulla kuulluksi Kysyimme Lahdessa seurakuntien viime vaalikauden luottamushenkilöiltä kokemuksia tehtävästään. Kysymykseen, mikä oli parasta tehtävässä, vastasi eräs luottamushenkilö, että se kun tulin kuulluksi. Kuulluksi tuleminen on ihmisen perustarve ja oikeus, joka ei aina täyty. Monesti keskitymme enemmän puhumiseen kuin kuuntelemiseen. Kuljemme ohi tai kuuntelemme kovinta ääntä. Paljon kotikäyntejä tekevä poliisi mainitsi haastattelussa, että suurin hätä ei välttämättä ole siellä, mistä kuuluu kovin ääni. Äänen voimakkuus ei takaa myöskään asian painavuutta ja tärkeyttä. Eduskuntavaalit käynnistyivät viime viikolla ennakkoäänestyksellä ja varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina, palmusunnuntaina. Palmusunnuntain osuminen tällä kertaa vaalipäiväksi lienee sattuma, kun vaaliajankohtaa siirrettiin keväämmälle. Palmusunnuntain nimi viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset ottivat hänet riemuiten vastaan ja heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Pal- Ihaninta mujen sijaan Suomessa on käytetty olevan tulla pajunkissoja, joten voitaneen puhua pajunkissavaaleista. kuulluksi, Käynnissä on kiivas vaalitaistelu, jossa ehdokkaat kilvan yrittävät vaikka on vaiti saada äänensä ja asiansa äänestäjille kuulluksi ja kuvansa nähdyksi. Vaalikeskusteluissa on käsitelty paljon myös arvokysymyksiä. Loppujen lopuksi talouden ja hallinnon päätökset ovat arvojen pohjalta tehtyjä valintoja. Arvot muuttuvat hitaasti. Ne ovat meissä syvemmällä kuin mielipiteet, jotka saattavat vaihtua nopeastikin. On hyvä, että ehdokkaat saavat äänensä kuuluville - ja ääniä. Vielä paljon tärkeämpää on, että äänestäjät tulevat kuulluiksi. Että tulevat kansanedustajat tietävät, mitä ihmiset tarvitsevat ja mitä heidän arkensa on, ja mitä he oikeasti arvostavat. Se edellyttää syvempää perehtymistä kuin vain parhaiden lobbareiden kuulemista. Runoilija sanoo ihaninta olevan tulla kuulluksi, vaikka on vaiti. MARKKU JALAVA Hyvä paimen Kannateltuna Paaston tie kuljettaa meitä yhä lähemmäs kärsimyksen kipua, sellaista pimeyttä, jossa ei näe tulevaisuutta, ei toivoa. Sen toivottomuuden keskellä Jeesuskin huusi Jumalaa: miksi minut hylkäsit? Ihmisen elämä vie joskus, toisinaan liiankin usein, pohjattomaan toivottomuuteen. Lyö polvilleen niin, ettei jaksa edes yrittää nousta, katsettaan nostaa. On täynnä tyhjää, eikä itsessään ole mitään. Sisimmässä ei ole mistä ammentaa, ei mitään minkä varaan nojata. Läsnä on vain epätoivo, tai ehkä vielä pahempaa, toivottomuus, toivon poissaolo. Silloin ei voi enää kannatella itseään, vaan on annettava toisen kannatella. On antauduttava, myönnettävä, ettei itsensä varaan enää voi rakentaa. Silloin ihminen on alastomimmillaan muiden ihmisten ja Jumalan edessä. Häpeä omasta voimattomuudestaan voi olla lähes yhtä suuri taakka kuin elämänkokemukset, jotka ovat voimattomuuden keskelle vieneet. Häpeä on ihmisen tunne, inhimillinen, kasvojen menettämisen kokemus. Mutta Jumala ei tarjoa meille häpeää. Hän ei riisu meitä omasta voimastaan, että tuntisimme häpeää Hänen edessään. Sillä kun olemme tyhjänä ristin juurella, siellä voimatonta kannatellaan, annetaan toivo toivottomuuden keskelle. Vieläkin toivon, vaikka täällä toivoa ei näy ollenkaan. Nyt käteen tartun Vapahtajan: Käy, Herra, meitä siunaamaan. (sv 314:2) Nuo Siionin virren sanat vievät perimmäisen äärelle. Ne sanoittavat sitä, mitä on silmin nähtävän toivottomuudenkin keskellä; sitkeä, uppiniskainen luottamus armoon ja rakkauteen. Kuulu roomalainen filosofi Cicero on hämmentävän lähellä samaa toivossa roikkumisen ajatusta kuululla lausahduksellaan: Niin kauan on toivoa, kun on elämää. Toivo kantaa loppuun asti, ja kun omia voimia ei enää ole, on Kristus, Vapahtaja. Rukoilla jos en osaisikaan, niin ikävöidä häntä saan, saan sairastaa taas sylissänsä. Käy, Herra, meitä siunaamaan. (sv 314:3) Minna Rikkinen seurakuntapastori Heinolan seurakunta

3 Uusi elämä aukeaa Tällä pääsiäistervehdyksellä haluamme avata toivon näköalan kärsimyksen maailmassa. Elämä on rajallinen. Tämä koetaan nyt kipeästi rajattomien odotusten maailmassa. Monet ovet sulkeutuvat edessämme tai takanamme. Jokainen ihmiselämäkin kulkee kohti perimmäistä ovea. Kuulemme päivittäin, että talouden kestävyys edellyttää säästötoimia. Ne koskettavat monia. Sairailta, lapsilta ja vanhuksilta puuttuvat omat edellytykset tulla Heikki Heinola Asikkalan kirkkoherra Simo-Pekka Rantala Heinolan kirkkoherra Antti Lahtinen Hollolan kirkkoherra Matti Piispanen Nastolan kirkkoherra Timo Huttunen Kärkölän kirkkoherra Tapio Mattila Padasjoen kirkkoherra Kävisinkö Kirkkopäivillä aikuisrippikoulun JÄIKÖ ripari väliin teini-iän tuiskeessa? Kirkkopäivien aikuisriparilla voit tutustua kristinuskon perusteisiin kirkkopäivien polkua vaellellen. Polku muodostuu osittain ohjaajien, osittain ryhmäsi valitsemista kirkkopäivien ohjelmista, joihin isosesi ja ryhmäsi kanssa osallistut pe la 14.toukokuuta. Siinä ohessa voit jakaa yhdessä toisten matkakumppaniesi kanssa ihmisen kokoisia kysymyksiä elämästä maasta taivaaseen. Sunnuntaina konfirmoidutaan ainutlaatuisessa ympäristössä. Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse tarkempi ohjelma. Ilmoita nimesi, sähköpostisi, osoite, puh., onko sinut kastettu, kuulutko johonkin hengelliseen yhteisöön/kirkkoon ja henkilötunnuksesi, sekä mitä muuta haluat itsestäsi kertoa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse helena.ylonen@evl.fi tai seija.avikainen@evl.fi viimeistään 27. huhtikuuta. toimeen. Siksi oikeudenmukaisuus ja rakkaus vaativat pitämään huolta heikoimmista. Virsi kehottaa meitä: Lähimmäisten kärsimykset, puute, tuskat vaikeat / lahjojamme, voimiamme palvelukseen kutsuvat. Mitä tämä merkitsee meille yhteisöinä ja yksityisinä ihmisinä? Kristillisen uskon mukaan Jumala antaa meille hyvää tehdäksemme edelleen hyvää muille. Tiellä on vain oman hitauden ja haluttomuuden voittaminen. Toivon näköala rajallisessa, sulkeutuvien ovien maailmassa on Pekka Särkiö Lahden Keski-Lahden kirkkoherra Seppo Hämäläinen Lahden Joutjärven kirkkoherra Heikki Pelkonen Lahden Launeen kirkkoherra Jumalan luoma elämä, joka uudistuu jatkuvasti. Kuolleen tilalle kasvaa uutta. Kärsimyskaktukseen puhkeavat lehdet ja kukat. Lukittu ovi avautui pääsiäisaamuna. Ylösnoussut Jeesus voitti kuoleman ja pahan vallan. Häneen turvautuen, hänen seurassaan sinulle aukeaa uusi elämä. Pääsiäisen ilosanoma on lahja: Herra Jeesus, kunniasta / astuit uhrikuolemaan, tuoden meille langenneille / pääsyn taivaan kunniaan. (Virsi 432) Pentti Keisanen Lahden Salpausselän kirkkoherra Olet lämpimästi tervetullut seurakuntiemme tilaisuuksiin. Toivotamme Sinulle riemullista pääsiäistä! Lahdesta tulee Pecha Kucha -kaupunki PECHA Kucha on suuren suosion saanut hulvaton työskentelymuoto luoville ajatuksille ja ideoille. Kirkkopäivillä järjestetään Pecha Kucha ensi kertaa Lahdessa, jossa Pecha Kucha -ilta on perjantaina 13. toukokuuta. Pecha Kucha -illan esiintyjillä on kullakin 20 kuvaa ja vain 20 sekuntia aikaa puhua per kuva. Itsensä likoon laittavien esiintyjien nimiä järjestäjät eivät vielä paljasta. Pecha Kuchan kehittivät vuonna 2003 tokiolaisen arkkitehtitoimiston työntekijät omien töidensä esittelemistä varten. Nimi juontuu japanikielisestä sanasta, joka kuvaa keskustelun porinan ääntä. Illan tavoitteena on pitää esitykset lyhyinä ja kiinnostavina. Esittäjät ja aiheet valitaan hyvissä ajoin ennen esitystä. Helsingissä ensimmäinen Pecha Kucha -tapahtumia oli syksyllä ( Kirkonkirjat Asikkala Hautaan siunattu: Anja Torvikoski 80 v, Maija-Liisa Peltonen 83 v. Heinola Kastettu: Jaakko Oskari Aronen Avioliittoon vihitty: Joni Tapio Roviomaa ja Pinja Mirva Tuulikki Ahvenainen Hautaan siunattu: Alma Rastas 92 v, Margareta Elisabet Nybäck 90 v, Elma Ester Kekki 87 v, Lauri Henrik Suutari 86 v, Aune Impi Oranen 85 v, Terho Kalevi Haajanen 80 v, Matti Aleksi Lampila 79 v, Martti Salomo Voutilainen 77 v, Airi Tellervo Ahokas 68 v, Usko Kalervo Laurila 63 v, Virve Irmeli Lehtinen 62 v, Heli Hannele Raatikainen 21 v. Hollola Kastettu: Alina Elisabet Rajaniemi, Amanda Pauliina Rajaniemi, Robert Samuel Tast, Joona Tapani Göös, Viola Edith Lehtisyrjä, Jesse Juhani Sillanpää. Hautaan siunattu: Vilho Antero Sunell 95 v, Helvi Kyllikki Alestalo 90 v, Sulo Armas Hemmilä 83 v, Hilma Kaarina Aaltonen 75 v, Harri Heinonen 71 v, Pasi Juha Petteri Tolvanen 36 v, Hilkka Iida Rakel Maula 97 v, Erkki Einar Järvinen 83 v, Martti Olavi Seippo 80 v, Maija-Leena Ranta 76 v, Ilkka Ilmari Nurmi 48 v. Kärkölä Kastettu: Jere Mikael Paavo- Johannes Laine ja Oona Sara Sylvia-Marja Laine. Hautaan siunattu: Aune Mirjami Auvinen 94 v, Mirja Lahja Sinikka Lummemäki 69 v, Terttu Annikki Raaska 83 v. Nastola Kastettu: Timi Tuisku Oskari Puranen, Max Verneri Töyrylä, Iitu Aino Alida Sihvonen, Veeti Eino Aslak Kettunen, Leo Antero Korhonen, Jalmari Aaro Aleksi Syrjäläinen Avioliittoon vihitty: Ego Meyer ja Mirkka Marianna Kaitainen, Aleksi Matias Siitonen ja Meiju Maria Tuominen Hautaan siunattu: Rauha Onnetar Sorvali 94 v., Pentti Olavi Ylönen 69 v., Reijo Kalevi Ojala 60 v., Tuomo Juhani Piipponen 59 v. Padasjoki Kastettu: Jere Jukka Henrik Kotilainen, Väinö Veli Matias Virtanen Hautaan siunattu: Erja Annele Pastila-Cassará 51 v, Mika Tapio Katajainen 43 v, Nina Kristiina Lehtiö 36 v Keski-Lahti Kastettu: Samu Kristian Strandvall, Martta Matleena Kangas, Luka Lauri Olavi Kortelainen, Jonne Olavi Jokinen, Eelis Anttoni Ahonen, Valtteri Elias Westman, Oskari Joonatan Keskinen, Eemeli Aleksinpoika Matilainen Avioliittoon vihitty: Raimo Asko Närhi ja Kaija Kaarina Niemi, Jari Johannes Jantola ja Sirpa Anneli Kinnunen, Keijo Osmo Mäkinen ja Tiina Minna Maarit Stolt, Kari Juhani Sollo Kouvola evl ja Eeva Sisko Husu Hautaan siunattu: Vilho Antero Sunell 95 v, Pertti Vilho Saarinen 83 v, Pentti Jalmari Halminen 79 v, Onni Einar Arola 91 v, Milja Kaltto 87 v, Kauko Gunnar Taalikka 90 v, Kaarin Elin Luukkonen 84 v, Irja Nousiainen 85 v, Erkki Untamo Ukkola 80 v, Elli Sofia Mäkinen 86 v, Ellen Onerva Liukkonen 88 v, Aarno Antero Mölsä 79 v, Tyyne Asp 87 v, Toini Annikki Broman 84 v, Salme Anna Kaarina Karikorpi 76 v, Sakari Tuovinen 73 v, Saara Annikki Peurakoski 82 v, Rauno Sakari Tuominen 81 v, Martti Hemming Marttila 78 v, Marja Liisa Lipponen 65 v, Jouko Ilmari Tuominen 70 v, Ilta Marjatta Mataleena Kemell 79 v, Bruno Juhani Laiho 72 v, Aune Liisa Annikki Nousiainen 83 v Laune Kastettu: Jussi Valtteri Sipari, Noa Mikael Nieminen, Niilo Ville-Eemeli Ristola, Lenni Vihtori Roninpoika Pihkavuori, Jere Mikael Juhani Aalto, Ida Maria Vilhelmiina Valkonen, Emilia Emma Annika Kuitunen, Aino Katariina Parijoki, Nea Emilia Toikkanen, Martta Elviira Laakso, Lauri Viljami Suoknuuti, Lauri Aleksi Piiroinen Avioliittoon vihitty: Pekka Juhani Kopra ja Tiina Tuulia Räisänen, Jussi Tapio Muurinen ja Eeva Riikka Vanninen, Antti Aleksi Rannos ja Heini Maria Hannele Pulkkinen Hautaan siunattu: Tellervo Inkeri Pietilä 63 v, Leena Elina Leskinen 62 v, Tuomas Gabriel Lehmonen 82 v, Heikki Kalle Tapio Ilomäki 55 v, Anja Unelma Kokkonen 72 v Joutjärvi Kastettu: Inka Josefina Honkatukia, Mikko Antti Johannes Lankinen, Hilda Helmiina Marttila, Verneri Oliver Starck, Touko Olavi Helin, Piitu Elina Elisabet Hiltunen, Martta Aliisa Tomppo, Elias Lauri Akseli Virtanen, Eero Oskari Kanto Avioliittoon vihitty: Antti Olavi Hakanen ja Minna Aulikki Jokinen Hautaan siunattu: Martti Alpo Edvard Ikävalko 93 v, Erkki Olavi Marila 87 v Salpausselkä Kastettu: Jimi Sakari Markus Hokkanen, Mikaela Carlotta Kerola, Neea Kristiina Ihonen, Meri Anni Maaria Kuoppala Avioliittoon vihitty: Marko Juhani Kalander ja Piia Maarit Koivu Hautaan siunattu: Pauli Iivari Illukka 88 v, Milja Maria Nuuttila 87 v, Kerttu Aliisa Männistö 84 v, Viljo Olavi Karttunen 90 v, Antti Kalevi Saksola 83 v, Irma Elina Pyykkönen 79 v, Mikko Korpelainen 79 v, Ahti Olavi Rantakari 65 v Kirkonseutu n:o

4 Näe ja koe Matkan tekninen järjestäjä: Toiviomatkat Oy Herännäistoimintaa Lahdessa Veisuut su klo 16 Vapaudenk. 6, aula, Liisa Pesonen. - Herännäisseurat su 1.5. klo 16 Diakonialaitos, Betel-sali, Sibeliuksenk. 6, Katri Jalli, Tuula Laitinen, Jorma Kaarna. - Kirkkopäivien siioninvirsiseurat la klo Salpausselän kirkko, Jaakko Löytty, Lilja Vainikka, Ritva-Liisa Tanhuanpää, Jaakko Ripatti. Lahden seudun herättäjäjuhlamatka Ouluun bussimatkalla veisuuta, kokemusten vaihtoa, ruoka- ja kahvitauot omalla kustannuksella - majoitus juhlakentän vieressä Välkkylä-kesähotellissa 1 ja 2-hengen huoneissa omin lakanoin, ilman aamupalaa - lähtö perjantaina aamulla Lahdesta ja paluu sunnuntaina iltamyöhällä - 60 nopeinta sopii mukaan! Kyyti + majoitus noin euroa - lisäinfo ja ilmoittautumiset Maunolle tai mauno.nivala@evl.fi Jerusalem , Hotelli Prima Royale Tiberias , Hotelli Leonardo Club Puolihoito (7 aamiaista, 7 päivällistä) Perushinta 1370 (+ retkipaketti) Tied. ja ilmoittautumiset matkanjohtajat: Seppo Hämäläinen, puh , Kia Sammalkorpi, puh , Anni Pitkänen, puh , Kohtaamispaikka JOUTJÄRVEN SEURAKUNTA Hyviä Uutisia JOUTJÄRVEN KIRKOSSA SU KLO 16 Petri Välimäki, Sari Kulppi, Aarre Pohjola Matti Vanhanen & band Lasten omat kanavat Olet tervetullut Sellaisena Kuin olet! Matka Ulla-Christina Sjömanin rukousiltaan Helsinkiin Munkkivuoren kirkkoon ti Lähtö klo 17 Marolank. Hinta 20 e. Ilm. Maria Helin puh Kevätkonserttisarja klo 18 Ristinkirkko Pitkäperjantaikonsertti Le Fiabe-barokkiyhtye Katja Vaahtera, sopraano Satu Parkkonen, nokkahuilu / traverso Louna Hosia, barokkisello / viola da gamba Anna Franzon, cembalo Ohjelmassa: Bach - Telemann klo 18 Ristinkirkko Pääsiäispäivän konsertti Anastasia-ensemble joht. Markus Tikkanen, Ohjelmassa: Vivaldi klo 18 Mukkulan kirkko 2. Pääsiäispäivän konsertti Henri Hersta, urut Ohjelmassa: Buxtehude - Pachelbel - Scheidemann - Pieterszoon Sweelinck 8.5. klo 18 Ristinkirkko Äitienpäiväkonsertti selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen Ohjelmassa: Albeniz - Barriére - Haydn - Mozart - Järnefelt - Sibelius klo 18 Ristinkirkko Helsinginkadun filharmonikot joht. Veli-Antti Koivuranta Kiril Kozlovsky, piano Ohjelmassa: Fauré - Liszt - Sostakovits Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e klo 19 Ristinkirkko Kalevi Kiviniemi, urut Aurora Ikävalko, sopraano Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Laulattaako? Tule mukaan harjoittelemaan ja laulamaan Taizé-lauluja. Harjoitukset Joutjärven kirkossa klo seuraavasti: 15.4., ja Voit osallistua säännöllisesti tai mahdollisuuksien mukaan. Kuoro toimii esilaulajana Taizémessuissa, mutta ei velvoita osallistumaan niihin. Kuorosta antaa tietoja kanttori Lauri Töldsepp, puh Vapaa pääsy Matka kahden maanosan Istanbuliin tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin (mm. Hagia Sofia, Topkapi-palatsi, Sininen moskeija) ja tapaamaan mm. Toni ja Hanna Lindholmia perheineen ja tutustumaan heidän työhönsä. Osallistumme myös luterilaisen kirkon jumalanpalvelukseen. Matkan hinta: 2 hh/ hlö noin 770, 1 hh noin 890, (sis. Turkish Airlines suorat lennot, lentokenttäverot ym. lentokenttämaksut, yöpymisen hotel-li Marble aamiaisella, lentokenttäkuljetukset ja kaupunkikiertoajelun). Hintamuutokset mahdollisia. Vastuullinen matkanjärjestäjä Suomen Matkatoimisto. Ilm. ja tied. lähetyssihteeri Teija Kuuppo, puh Tukea omaishoitoon Omaishoitaja, tule yhdessä hoidettavasi kanssa leirille Siikaniemeen valmiin ruuan, yhdessäolon, ulkoilun, saunomisen ja hiljentymisen äärelle - saamaan virkistystä ja voimaa arkisen aherruksen keskellä. Tied. ja ilm mennessä Diakoniakeskus Maria, Mariankatu 16, puh Leirille voi hakea myös seurakuntayhtymän nettisivujen kautta: Diakoniatyön_retkille_ja_leireille Leirin hinta 32 e/hlö, omaishoitajat maksutta (kustannuksiin mahdollisuus hakea avustusta). Leirillä kanssanne diakoniatyöntekijät Helena Tiensuu ja Marja Kaalamo. Pääsiäisdraama Salpausselän kirkossa klo 19 Työryhmä: Päivi Airas Jermo Grundström Jyri Numminen Marjaana Turunen Aino Michelsen Järj. Lahden seurakuntayhtymän diakoniatyö Esiintyjät: Lahden Gospelkuoro Laura Alajääski Tanja Huotari Saila Salminen Asko Turkia K asikkalanseurakunta.fi heinolanseurakunta.fi hollolanseurakunta.fi evl.fi/srk/karkola lahdenseurakuntayhtyma.fi nastolan.seurakunta.net evl.fi/srk/padasjoki/ Seurakuntalehti jokaiseen kotiin Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella 7. vuosikerta ISSN Äänite Kustantaja Painoyhtymä Oy puh. (019) Julkaisija: Asikkalan seurakunta, puh. (03) Heinolan seurakunta, puh. (03) Hollolan seurakunta, puh. (03) Kärkölän seurakunta, puh. (03) Lahden seurakuntayhtymä, puh. (03) Nastolan seurakunta, puh Padasjoen seurakunta, puh. (03) Päätoimittaja Markku Jalava puh. (03) gsm markku.jalava@evl.fi Toimitussihteeri Laura Visapää puh. (03) gsm laura.visapaa@evl.fi Toimitus Vapaudenkatu 6, PL 84, Lahti, kirkonseutu@evl.f Lahden seurakuntayhtymän ilmoitukset puh. (03) fax (03) taina.kautonen@evl.fi Seuraava lehti ilmestyy Ilmoitusaineistot toimitettava klo 12 mennessä Ilmoitusmyynti: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) fax (09) christina.virtanen@ pitkanen.inet.fi Taitto: Painoyhtymä Oy Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo Painosmäärä kpl Jakelu: Lahden Jakelut Oy, puh Itella Oyj Jakelumuistutukset: lehtitilaukset@ painoyhtyma.fi puh. vaihde (019) Kirkonseutu n:o

5 Kristuksen Sanan saattajana Irja yhdessä Asikkalan pyhäkoululaistensa kanssa 50-luvulla. Kirkkopäivien tekijöiden ilta Ristinkirkossa KIRKKOPÄIVIEN tekijät -ilta on torstaina 28.4 kello 18 Ristinkirkossa. Ilta sisältää Kirkkopäivien yleisinfon, jonka jälkeen jakaannutaan toimialueisiin katsastelemaan tarkemmin niihin liittyviä tehtäviä. Tervetuloa mukaan kaikki, Kirkkopäiville illmoittautuneet vapaaehtoiset. Kutsujana on Kirkkopäivätoimisto. - Koen, että Vapahtajan lähetyskäsky koskee myös minua. Koska en ole voinut itse lähteä kentälle, olen saanut kutsun toimia lähettäjänä, sanoo hollolalainen Irja Murto (82), jonka elämän tarkoitus on toteutunut ilosanoman ja iankaikkisuuden toivon jakamisesta. Irja koki rippikouluikäisenä kotiseurakunnassaan Asikkalassa voimakkaan hengellisen herätyksen. Myöhemmin, kun sanan nälkä kasvoi, hän otti kunnallisen kodinhoitajan työstään virkavapaata ja hakeutui Helsingin Raamattukouluun. Hengellisen kotinsa Irja löysi ev.lut. kirkon viidennen herätysliikkeen piiristä. Usko kantanut tähän päivään. Elämä tuntuu olleen askel askeleelta täynnä Jumalan johdatusta ja siunausta. Pyhäkoulua ja lähetystä Vaikka Irjalla ei ole omia lapsia, hänen isoon lapsijoukkoonsa ovat kuuluneet sadat pyhäkoululapset. Nuoruudestaan aina yhdeksänkymmentäluvulle saakka hän piti pyhäkoulua ensin Asikkalassa ja Hollolaan muutettuaan Kalliolassa ja Salpakankaalla. - Se oli ihanaa työtä. Välillä lapsia tuli tunnille aivan tien täydeltä. He olivat vipittömiä ja kilttejä. Voi miten hyviä laulajiakin heissä oli, Irja huokaa. Luonteva kontakti lapsiin oli myös osa hänen elämäntyötään kunnallisena kodinhoitajana Hollolassa. Aivan erityinen paikka hänen sydämessään on lähetysasialla. Innostus lähti Kansanlähetyksestä ja jatkui Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Hollolan SANSA -radiolähetyspiirissä katkeamatta 40 vuotta. Viime vuonna Irja halusi toteuttaa piirissä sukupolvenvaihdoksen ja luovutti piirin vetovastuun seurakunnan työntekijöiden harteille. - On aivan riemullista, että olen saanut olla näin valtavassa työssä mukana. Vielä on kaksi miljardia ihmistä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Heitä ei voi millään muulla tavoittaa kuin radiotyöllä, Irja ajattelee. Näin kaikki alkoi 60-luvulla hollolaisryhmä oli palaamassa kotiin Kansanlähetyksen tapahtumasta Hausjärveltä, Irja heidän joukossaan. Matkalla syntyi päätös rukouspiirin perustamisesta. Irjan paidan Sanasaattajien logossa kerrotaan järjestön ydinajatus: 2 miljardia ihmistä ei ole vielä kuullut evankeliumia. - Meitä oli ehkä seitsemisen henkilöä, kokoonnuttiin joka sunnuntai pankin kerhohuoneessa ja sittemmin kodeissa. Aluksi ei ollut vetäjää, rukoiltiin ja luettiin Raamattua. Kansanlähetyksen slaavilaistyö oli toiminnan ytimessä. Työtä tehtiin vaikka millä muodoilla, kun vietiin Jumalan sanaa kristinuskolta suljetuille alueille. Minäkin olen ollut viemässä Uusia Testamentteja vaatteisiin piilotettuina. Lisäintoa saatiin slaavilaispäivillä, joihin oli rautaesiripun takaa aina joku päässyt kertomaan, että sanoma oli saavuttanut ja tuottanut tulosta, Irja muistelee. 70-luvun lopulla toiminnassa otettiin uusi askel, kun piiri lähti mukaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien tukirenkaaseen. SANSAlla ei ollut vielä virallista asemaa kirkossa, ja seurakuntakaan ei ollut mukana piirin työssä - Kun piiri sai oman lähetyskohteen, sen tukirengas alkoi toimia siten, että vein lippaan piiriin ja kukin antoi siihen omien mahdollisuuksiensa mukaan. Lisäksi tukikassaa kasvatettiin osallistumalla tapahtumiin ja markkinoille. Valmistimme yhdessä pehmoleluja, leivonnaisia, puu- ja koristeesineitä, jotka tekivät hyvin kauppansa. Kerran kasvatettiin pellavaa ja kuivattiin siitä useita satoja lyhteitä. Kaikki menivät kuin kuumille kiville, Irja iloitsee. Piirin keskuudesta kerätyillä varoilla kustannettiin aikana yli 1000 ohjelmalähetystä radioaalloilla. Yhden lähetyksen hinta on euroina 130. Ohjelmia lähetettiin ainakin 40 eri kielellä, kuten madariinikiinaksi, mewariksi, farsiksi, maduraksi, amharaksi, arabiaksi, venäjäksi, hindiksi. Kun Sanansaattajat 1994 hyväksyttiin virallisesti ev.lut. kirkon lähetysjärjestöksi, Hollolan SANSA -piiri pääsi osaksi seurakunnan lähetystyötä ja sai myös työntekijöitä kokoontumisiinsa. HELVI SANTIO Kari Kinnari esittää kirkkodraamaa Kärkölässä Johanneksen evankeliumi draamana NÄYTTELIJÄ Kari Kinnari esittää pääsiäissunnuntaina kello 18 Järvelän seurakuntakeskuksessa, Kärkölässä, Johanneksen evankeliumi -kirkkodraaman. Esityksessä käydään läpi Johanneksen evankeliumin keskeiset osat. Kinnari toimii esityksessä muun muassa kertojana, Johannes Kastajana, Jeesuksena, Pilatuksena, fariseuksina ja opetuslapsina. Näytelmän kesto on (20 min väliajalla) noin puolitoista tuntia. Esitykseen on vapaa pääsy, ja väliajalla on kahvitarjoilu Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi. Kirkonseutu n:o

6 Vapari6 kukkii Heinolassa kerätään lakanoita ja lankoja Tilkku plus tilkku on pehmeä ja kaunis villapeitto. Vapari6-galleria on puhjennut kukkaan, kun kuvataiteilija Minna Haatajan näyttely Varhaiskeski-ikäistyvän rouvan kukkamaalaukset on avattu. Kukkamaalaukset ovat olleet varsinkin harrastajataiteilijoiden suosiossa ja ammattikentässä osittain siksikin väheksytty taiteen aihe. - Kukkamaalaus banaalisuudessaan puhdistaa taiteilijana vakavasti otettavuuden odotukseni. Se antaa maalaukselle vapautta ja liikkuvuutta. Kun aihetta ei tarvitse pohtia syvälle, jää liike, muoto, sommittelu ja tekeminen itsessään päätavoitteekseni, selostaa Haataja suhdettaan kukka-aiheeseen. - Kukka symbolina on moniselitteinen ja sidoksissa ihmisen tunteisiin muistuttaen olemassaolon hetkellisyydestä ja haavoittuvuudesta. Kukkamaalaus on kuin pihan hoitoa: yksityiskohtia, valoa, hiljaisuutta ja levittäytymistä Maalaukset ovat pääosin suurikokoisia öljyvärimaalauksia. Haataja on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutista vuonna 2000 ja taiteen maisteriksi taideteollisesta korkeakoulusta vuonna Hän toimii päätoimisena kuvataiteen opettajana Viinijärven peruskoulussa, mutta tekee päätyönään kuvataiteilijan työtä. Haataja opetti kuvataidetta kehitysvammaisille Nastolan Kaarisillassa vuosina ja Harjulan kansalaisopistossa Minna Haataja Kukkamaalaus on kuin pihan hoitoa: yksityiskohtia, valoa, hiljaisuutta ja levittäytymistä Vaparigalleria&, Vapaudenkatu 6, Lahti Minna Haataja, Varhaiskeski-ikäistyvän rouvan kukkamaalaukset Avoinna ma-to 10-17, pe Ehkä tämän asian ympärille syntyy joku piirikin Heinolan seurakunnassa kerätään syksyisin ja keväisin puuvillalakananoita ja villalankoja. Lakanat viedään Heinolan Työkeskukseen, jossa ne leikkurin avulla saadaan 10 sentin suikaleiksi ja näppärillä sormilla siderulliksi. Viime keväästä lähtien siellä on käsitelty noin 400 kiloa lakanoita. Heinolalaiset ovat tyhjentäneet myös lankavarastojaan seurakuntakeskukseen, josta neulomisesta innostuneet ovat hakeneet villalankoja ja neuloneet 18 cm x18 cm kokoisia tilkkuja. Vuoden aikana lankalaatikko on tyhjentynyt, ja tilalle on ilmestynyt valtava määrä lappusia, joista on tarpeita melkein kymmeneen villapeittoon. - Monet ahkerat kädet ovat kierrättäneet hyviä materiaaleja. Puuvillalangat sopivat sytopipoihin (syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneille ihmisille), pehmeät langat vauvanuttuihin synnytyssairaaloihin ja keinokuidut erilaisten ryhmien askarteluun, kertoo Kaija Heiskanen. Heiskanen on lakanaja lankaprojektin käynnistäjä. Heinolasta siderullat ja neuletyöt matkaavat Intiaan äiti Teresan perustamiin laitoksiin muun muassa leprasairaille. Kylkiäisinä villasekoitelangoista on kudottu sukkia lähetysmyyjäisiin ja vauvanuttuja jopa Etiopian synnytyssairaalaan. Valkoisesta karitsan villalangasta Sirkka-Liisa Koivikko kutoo kangaspuissa seurakunnalle arkkualbaa. Kahdessa koukussa Kaija Heiskanen sanoo olevansa koukussa Intiaan. Koukku syntyi jo vuonna 1985 Intian Bangaloressa Unescon seminaarissa, jonne kokoontui noin 400 fysiikan opettajaa eripuolilta maailmaa. Aiheena oli Teknologia ja ihmiskunnan tulevaisuus. - Avajaiset oli järjestetty minuutilleen samalla hetkellä, jolloin ensimmäinen atomipommi pudotettiin Japanin Hiroshimaan tasan 40 vuotta aikaisemmin Meidän fysiikanopettajien järkähtämätön mielipide oli, ettei koskaan enää samanlaista. Nyt Japanin tapahtumat tuovat mieleeni taas, miten teknologia palveleekaan ihmiskuntaa, pohtii Heiskanen. Tuolla matkalla Heiskanen sai tutustua myös tavalliseen intialaiseen elämään ja nähdä valtavat varallisuuserot rikkaiden ja köyhien välillä. - Palattuani olin muutaman kuukauden kulttuurishokissa ja mieleni kiehui, kun kuulin ympärilläni valittamista. Kierrätys on toinen Heiskasen koukuttaja. - Kuulin muutamia vuosia sitten Orimattilan seurakunnassa kokoontuvasta piiristä, joka kierrättää kortteja, adresseja ja seinäkalentereita tekemällä niistä Venäjän Karjalaan selailukirjoja lastenkoteihin. Tutustuin näihin näppäräsormisiin henkilöihin ja pääsin mukaan myös lakanoista leikattujen suikaleiden rullaukseen. Niin Intia ja kierrättäminen, kaksi koukkua, yhdistyivät kansainväliseksi diakoniaksi Heiskasen mielessä. - Sain silloiselta Orimattilan seurakunnan puuhamieheltä Ilpo Järviseltä tiedot kulkureitistä, jonka kautta siteet ja villapeitot kuljetetaan Intiaan äiti Teresan laitoksiin. Lakana- ja lankaprojektilla ei ole kankeaa organisaatiota, vaan tavaraa tuodaan seurakuntakeskukseen, ja Kaija Heiskanen lajittelee sen eri tarkoituksiin. - Käytäntö saa muotoutua itsestään. Ehkä tämän asian ympärille syntyy joku piirikin, toivoo Heiskanen. Äiti Teresan syntymästä tuli viime syksynä 2010 kuluneeksi 100 vuotta. Tuo historian ja maantiedon opettaja järjesti Intian Kalkutassa ensin köyhille tytöille, katulapsille koulutusta ja sitten terveydenhuoltoa. Hänen suojattinsa kouluttautuivat ja palasivat auttamaan hyväntekijäänsä. Näin syntyi järjestö nimeltään Rakkauden lähetyssisaret. Eri puolilla maailmaa toimivat pienet sisaryhteisöt kanavoivat konkreettista apua Intiaan Teresan laitoksiin. LAURA VISAPÄÄ Kaija Heiskanen ja Maisa Jokipii lajittelevat villalankoja Heinolan seurakuntakeskuksessa. 6 Kirkonseutu n:o

7 Metsäkirkon viimeinen jumalanpalvelus Kirkkosalissa kuusien katveessa. Isännän puusta ja lumesta valmistamaa alttaria valaisevat tuikut. Metsäaukio on täynnä tuikkuja, pihka tuoksuu ja maaliskuinen päivä taittuu illaksi. Kydönmäellä Kärkölän Lappilassa on taas kokoonnuttu metsäkirkkoon, nyt kymmenettä ja viimeistä - kertaa. Ennen kirkon alkua kiitetään puolin ja toisin kuluneista vuosista. Tilan emäntä Seija Kytö-Kulkas muistelee, miten pastori Katja-Margit Takatalo on lähes joka vuosi ollut metsäkirkon pappina. Takatalo puolestaan tuo seurakunnan kiitokset talonväelle, joka on järjestää pysähdyshetken kuusikon suojassa. Tällä kertaa paikalla on kuutisenkymmentä kirkkovierasta. Jumalanpalvelus kestää vajaan tunnin. On raamatuntekstiä, virsiä, rukousta, saarna ja ehtoollinen. On Pyhä. Metsäkirkko päättyy kärköläläisten kesäasukkaiden, Anja ja Mauno Niemisen duettoon Hiljainen tienoo. Samalla laululla Niemiset päättivät ensimmäisen metsäkirkon kymmenen vuotta sitten. Idea syntyi televisio-ohjelmasta Metsäkirkon alku oli televisio-ohjelma, joka innoitti Seija Kytö-Kulkaksen pohtimaan, miten kirkon voisi toteuttaa omassa pihapiirissä. Seurakunnasta ei heti löytynyt metsäkirkolle pappia, mutta kun Katja-Margit Takalo tuli Kärkölään, hän syttyi Seijan idealle. Metsäkirkolle löytyi ensin paikka mallassaunan nurkalta, ja kahtena viime vuonna seurakunta on kokoontunut vanhan pajan tienoilla. Metsäkirkko on nähnyt monenlaiset säät vesisateesta paukkupakkasiin, mutta aina on tullut kirkkokansaa Kärkölästä, mutta myös ympäristökunnista. Seijan lapsuuden metsikkö - Tämä metsikkö on osa minua. Täällä olen käyskennellyt milloin iloisena, milloin surullisena tai huolten painamana. Täällä olen käynyt puhelua Luojani kanssa, ja aina löytänyt täältä jotain, joka on kantanut eteenpäin. Täällä ovat myös poikiemme juuret. Tässä metsikössä Mikko-vaari on kulkenut lastenlastensa kanssa tutustuen luontoon ja kasvattaen uudelle polvelle juuria tälle mäelle, kuvaa Seija Kytö-Kulkas rakasta kotimetsäänsä. - Nyt tästä metsiköstä on vanha on saanut poistua ja uutta kasvaa tilalle. Tulevaisuudessa mäellä puhaltavat uudet tuulet. Näin käy elämässä: vanha saa poistua ja uutta tulla sijaan. Näin on metsäkirkonkin kohdalla. Toivon, että näistä metsäkirkoista jää tälle mäelle ja kaikille mukanaolijoille siunaus, joka kantaa myös tulevia sukupolvia, puhuu Seija tunteella metsäkirkosta. - Ikääkin tulee, eikä saada enää niin paljon aikaiseksi, lisää Mikko arkisemmin. Tosin Kulkaksen pariskunta on niin osaavaa ja tekevää väkeä, että on vaikea kuvitella heitä vain kiikkustuolissa istujiksi. - Ehkä jotain uutta tulee tilalle, pohtii Seijakin. Lettukesteistä kesällä oli puhetta ihan epävirallisesti. He istahtavat vielä hetken kirkonpenkillä metsän hiljaisessa rauhassa. Yhteistä tekemisen iloa Metsäkirkko ei synny ilman vaivannäköä. Kirkkosali siistitään ja kannetaan sinne penkit, rakennetaan alttari. Lyhtyjä jäädytetään varastoon jo viikkoja ennen. Kirkkopäivänä tuikut ja lyhdyt ohjaavat pihapiiristä metsäkirkkoon. Myös metsä on valaistu kynttilöin. Isäntä Mikko Kulkas arvioi, että tänä vuonna tuikkuja ja lyhtyjä oli peräti 200. Metsäkirkon polulle Mikko on myös tehnyt hohtavan jääenkelin. Se kertoo talon edesmenneestä vanhasta emännästä, Irja Kydöstä, jolla oli tapana toivottaa vierailleen enkeleitä matkan varrelle. Seija leipoo ja laittaa kirkkokahvit koko porukalle. Kirkkokahvit tarjotaan, olipa paikalla 20 tai 60 vierasta. - Metsäkirkko on ollut meille yhdessä tekemisen haaste, pysäyttää Seija Kytö-Kulkas päivittelyt vaivannäöstä. Tätä on tehty ilolla ja meillä on ollut hauskaa. Kun kirkkovieraat ovat lähteneet ja kahvipannut tuotu taloon takaisin, Seija ja Mikko lähtevät metsään sammuttamaan tuikkuja. Silloin he istahtavat vielä hetken kirkonpenkillä metsän hiljaisessa rauhassa. LAURA VISAPÄÄ Metsäkirkko on nähnyt monenlaiset säät vesisateesta paukkupakkasiin, mutta aina on tullut kirkkokansaa. Mikko Kulkas huolehtii, että polku metsäkirkolle on hyvässä kunnossa ja metsä valaistu. Emäntä Seija Kytö-Kulkas kaatoi pastori Katja-Margit Takatalolle kahvit illan päätteeksi. Kirkonseutu n:o

8 Naisten aamukahveilla nimekkäitä musiikkivieraita Pirkko Talola ja Tapio Aaltonen NAISTEN aamukahveja vietetään teemalla: Kutsumuksena elämä lauantaina klo 9-11 Heinolassa Jyränkölän juhlasalissa, Siltakatu 11. Ohjelmasta vastaavat sopraano Pirkko Talola, pappi ja baritoni Tapio Aaltonen ja pianotaiteilija Hilpi Leino-Kantola. Pirkko Talola on italialaisen bel canto laulun arvostetuimpia taiteilijoita. Hilpi Leino-Kantola on diplomipianisti ja pianopedagogi. Yhdessä he ovat esiintyneet paljon mm. Yhdysvalloissa. Tapio Aaltonen on luennoitsija ja Pro Oeconomia - palkittu kirjailija. Aamukahvien ohjelmisto käsittää hengellisen musiikin helmiä Piiparisesta gospeliin. Joukossa on Merikantoa ja muuta rakastettua suomalaista laulumusiikkia. Tapio Aaltonen juontaa ja kertoo elämän kutsumuksesta. Aamupala on tarjolla viiden euron hintaan klo 9-10, jonka jälkeen alkaa musiikillinen ohjelma. Kerhoihin kaivataan aikuisia vetäjiä SEURAKUNTIEN kerhoihin kaivataan aikuisia sekä kerhonvetäjiksi että nuorten kerhonohjaajien tueksi. Lahden seurakunnissa on yhteensä nelisenkymmentä kerhoa. Eniten on sähly-, kokki- ja puuhakerhoja, mutta kerhoissa tehdään myös taidetta ja rakennetaan pienoismalleja. Jos kerhonohjaaminen kiinnostaa, ota yhteyttä Joutjärven seurakunta Tero Löfberg tero.lofberg@evl.fi Keski-Lahden seurakunta Merja Forstedt merja.forstedt@evl.fi Launeen seurakunta Tytti Jäppinen tytti.jappinen@evl.fi Salpausselän seurakunta Tea Härkönen tea.harkonen@evl.fi Sovituksen juhla Hollolassa ihmetellään hiljaisen viikon aikana, mitä Andreas, Mooses, Aaron, Maria Magdaleena ja Lasaruksen sisko Martta tekevät armon vuonna 2011 Sovituksenkirkossa. Palmusunnuntaista lähtien Sovituksenkirkko muuttuu pääsiäistapahtumien paikaksi. Pääsiäisvaellus on toteutettu aikaisemmin monta kertaa Salpakankaan vanhassa seurakuntakeskuksessa. Mutta nyt se on sovitettu erityisesti Sovituksenkirkon tiloihin. Uudet tilat antoivat uuden haasteen ja mahdollisuuden toteuttaa tapahtumaa. Andreaksen kappelissa tavataan opetuslapsi Andreas, Aaron- ja Mooses-salissa veljekset Aaron ja Mooses. Maria-salissa kohtaamme Pietarin ja Magdalan Marian, kirkkosalissa Pontius Pilatuksen ja hänen vaimonsa sekä ristin ryövärit. Martta-salissa Lasaruksen touhukas Martta-sisko pohtii kuolemaa ja ylösnousemusta ja yläsalin palvelustytöt Raakel ja Salome jakavat kokemaansa. Vaelluksen ensisijaisena tavoitteena on, että tavalliset ihmiset saavat kertoa pääsiäisen tapahtumista tavallisille ihmisille. Samoin Jeesuksesta on kerrottu jo alkuseurakunnan aikana. Joulu saa usein ihmisten mielissä ensimmäisen sijan juhlapyhien joukossa. On kuitenkin vaikea kuvitella, millainen kristinusko olisi ilman pääsiäistä, pohtii vaellusta koordinoiva rovasti Salamat Masih. Vaellus alkaa pääoven kautta sisääntuloaulasta ja päättyy sinne. Aulan basaarissa on mahdollista iltaisin nauttia kuppi kahvia tai teetä diakoniatyön hyväksi. Basaarissa voi myös tehdä ostoksia lähetystyön hyväksi. Sovituksen juhla tapahtuu vaelluksena 20 hengen ryhmissä ja se kestää puolisen tuntia. Basaarin passitoimistosta jaetaan jokaiselle Sovituksenkirkon alttarikuvalla varustettu vaelluspassi, johon on pai- Yhteisvastuusta nousi nuorten taidenäyttely Hämeenkoskelle tiin tutustumista uuteen ihmiseen. Iloinen yllätys on, kun kaveri olikin mukava tuttavuus, kun oli ensin nähty tutustumisen vaiva. Yksinäisyys ja yksin jättäminen tuottavat kärsimystä sekä itselle että toisille, Eräässä näyttelyn runossa yksinäisyys tiivistetään näin: Yksinäisyys on sitä, että välitunnilla on yksin ja katsoo miten hauskaa muilla on. Hämeenkosken taideyhdistys ja Hämeenkosken ala-asteiden kanssa järjestivät maaliskuussa tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen teemasta taidenäyttelyn. Hämeenkosken postissa oli esillä muovailuvahateoksia, piirustuksia, sarjakuvia ja runoja, joissa 1-6 luokkalaiset käsittelivät yksinäisyyttä ja ystävyyttä. Yhteisvastuukeräyksessä on tänä vuonna tuotu esille nuorten kokemaa kiusaamista ja yksin jättämistä, syrjäyttämistä. Nuorten taidenäyttely kertoi, että yksinäisyyttä koetaan koulussa, koulumatkoilla ja kotonakin, - Piirustuksissa näkyivät ne tunteet, joita joukosta jättäminen aiheuttaa. Toiset ovat yhdessä, joku on yksin. Yksinäinen kiinnittää huomiota, mutta usein kielteistä huomiota, kuvaa Hämeenkosken kappeliseurakunnan diakoni Eila Kamppinen. Yhdessä nuorten sarjakuvassa kuvatnettu vaelluksella laulettavat matkalaulut. Kaikille avoimet opastetut vaellukset järjestetään iltaisin. Päivävaellukset on varattu koululaisille, joita on ilmoittautunut mukaan lähes Koko vaellusmatka on esteetön ja kynnyksetön, joten myös pyörätuolilla voi osallistua vaellukseen. Vaelluksen on käsikirjoittanut Pirkko Masih, ohjannut Tapio Juselius ja lavastanut Sirkku Muhli. Alle kouluikäisille oma tapahtuma Nukketeatteri Tuikku ja pyhäkoulutyö järjestävät noin 2-5-vuotiaille lapsille oman pääsiäistapahtuman Sovituksenkirkon päiväkerhotiloissa. Pienten lasten pääsiäistapahtuma kestää 20 minuuttia. Heille kuvataan pääsiäisen tapahtumat aikajärjestyksessä palmusunnuntaista ylösnousemukseen. Pienten lasten vaellukset tapahtuvat Sovituksenkirkon päiväkerhotiloissa. Päiväesitykset on varattu kunnan päivähoidon väelle sekä perhe- ja päiväkerholaisille. Vesikansan puolella järjestetään oma perinteinen päivähoidon pääsiäiskirkko. JUHANA SÄDE jotka eivät ehkä osaa puuttua siihen. Joka kymmenes nuori kokee itsensä yksinäiseksi. Yhteisvastuuvaroilla pyritään kehittämään uusia toimintamalleja, joilla voitaisiin auttaa niitä nuoria, joilla on vaikeuksia toisten nuorten kanssa. Sarjakuvan kolme tyttöä pohtii, voisivatko he ottaa kaveripiiriin uuden ihmisen. 8 Kirkonseutu n:o

9 Tukian perheseura kokoontuu Särsjärvelle Kun haluaa ikimuistoiset häät, voi vihkipaikkana olla rantakirkko veden äärellä. Leirikekeskuksessa sadan metrin päässä on tilaa hääjuhlaan. Särsjärven leirikeskukseen Suku juhlimaan tai leirikoulu koolle Tänne saa hienot syntymäpäiväjuhlat, sukukokouksen, leirikoulun, hääjuhlan tai yrityksen koulutustilaisuuden, ihastelee Padasjoen seurakunnan emäntä Sanna Alhola remontoitua Särsjärven leirikeskusta. Leirikeskuksessa pidetään seurakunnan rippikoulut ja muut leirit, mutta ison osa vuotta talo on valmiina ottamaan vastaan muita vieraita. Leirikeskus sijaitsee upealla paikalla järven rannassa viiden kilometrin päässä Padasjoen keskustasta. Vuonna 1985 valmistuneessa päärakennuksessa on iso aula oleskelutiloineen, 145 neliön suuruinen sali, keittiö, majoitushuoneet 45 yöpyjälle, saniteettitilat sekä sauna. - Vuonna 2008 remontoituun keskuskeittiöön on hankittu uusi yhdistelmäuuni ja 20 litran yleiskone. Keittiön varasto- sekä kylmiö- ja pakastustilat ovat isot, sanoo Alhola tyytyväisenä katsellessaan hyvin toimivaa keittiötä. Tiloihin on hankittu myös pyykinpesukone leiriläisten käyttöön. Seurakunnan emännän voi varata tilaisuuksiin hoitamaan keittiötä, mutta tilojen vuokraaja voi tuoda mukanaan oman emännän. Majoitushuoneissa on kerrossängyt, vaatekaapit, pöydät ja tuolit. Leirikeskuksen kunnosta on pidetty hyvää huolta. Teuvo Hyyryläinen, Hannu Tukia ja Sanna Alhola leirikeskuksen viihtyisässä salissa. Hyvät yöunet takaavat vasta hankitut allergiatestatut patjat, sijauspatjat, peitot ja tyynyt. Liinavaatteet leiriläiset tuovat itse, mutta tarvittaessa leirikeskuksesta voi vuokrata lakanoita ja pyyhkeitä. Järvenrannassa on puulämmitteinen sauna, jossa on kolme suihkua. Rannassa sijaitsee myös leirikirkko, joka on upea paikka pitää kesäisiä hartaushetkiä tai järjestää vihkitilaisuus. Saunan läheisyydessä on nuotiopaikka, jossa voi paistella makkaraa leirin aikana tai kokoontua muuten vaan viettämään iltaa. Leirikeskus on hyvässä kunnossa Talouspäällikkö Teuvo Hyyryläisen mukaan leirikeskuksen kunnosta on pidetty hyvää huolta. Tätä tukee viimekesäinen kuntokartoitus, jossa ei suuria puutteita löytynyt. Erityisen ilahduttavaa oli, että kattorakenteet ovat kunnossa. Viime vuonna parannettiin sadevesijärjestelmien toimivuutta. Talvikauden aikana on parannettu valaistusta sisääntuloaulassa, majoitus- ja saniteettitiloissa, uudistettu tiloja pintamaalauksella. Ajan patinoimat ikkunaverhot vaihdettiin uusiin raikkaisiin sävyihin. - Kesällä kunnostetaan nuotiopaikka ja rakennetaan myös pelikenttä. Jo nyt rannassa on vapaaaikaa varten lentopallokenttä, kiipeilyseinä, kaksi soutuvenettä ja kanootti, listaa Hyyryläinen. LAURA VISAPÄÄ Lisätietoja: Padasjoen seurakunta ja , padasjoen.seurakunta@evl.fi Tukian perheseura kokoontuu aina loppiaisena Padasjoelle Särsjärven leirikeskukseen. Paikalla on viisi Tukian sisarusta, 11 lasta, 15 lastenlasta ja 15 aviopuolisoa. Lähintä sukua täydentää sisarusten ainoa elossa oleva serkku aviopuolisonsa kanssa. Yhteensä perheyhteisöön kuuluu 47 jäsentä. Perheseura on kokoontunut jo 20 vuotena. Perheyhteisön vanhin on saarijärveläinen Markku Tukia. Muut sisarukset asuvat Asikkalassa, Heinolassa, Nastolalla, Hausjärvellä ja Padasjoella. - Ennen kokoonnuttiin sisarusten kotikunnissa, mutta äitimme kotipitäjä on ollut jo usean vuoden tapaamispaikkana keskeisen sijaintinsa vuoksi, kertoo Hannu Tukia, se Tukian sisarussarjan padasjokelainen. Hannu Tukialle leirikeskus on henkilökohtaisestikin muistorikas. Hän oli aikoinaan kirkkovaltuuston ja suunnittelutyöryhmän jäsenenä suunnittelemassa leirikeskuksen. Klaanisopua vaalimassa Perheseuran säännöllinen kokoontumien vahvistaa sisarusten ja heidän perheidensä lähiturvaverkkoa ja takaa kasvokkaisen tapaamisen vähintään kerran vuodessa. - Tapaamisissa tuemme toinen toisiamme, vaalimme klaanisopua ja siinä samalla kitkeytyy kaikenlainen kateuskin pois. Tärkeänä on pidetty lastenlasten ja lastenlastenlasten keskinäistä yhteydenpitoa, sukujuurten tuntemista ja vahvistamista sekä perusperheen arvojen kunnioittamista. - Sukuun tulleet miniät ja vävykin ovat hitsautuneet vahvasti yhteen. Heillä on jopa omia retkiä. Tukian sisarusten isän suku on lähtöisin Kurkijoelta luovutetusta Karjalasta ja äidin Sydän-Hämeestä Hausjärveltä. Suvun jälkiä voi seurata aina 1500-luvulle asti. - Olemme tutkineet sukuamme ja käyneet joukolla tutustumassa isoisän jääkärivalakirkkoon Liepajassa sekä ensimmäisen maailmansodan taisteluasemiin Latviassa tutustuttiin. Kurkijoella istuimme isoisän kotitilan kivijalalla, selostaa Hannu Tukia. Monenlaista ohjelmaa Hannu Tukia kehuu Särsjärven leirikeskusta erinomaiseksi ja rauhalliseksi kokoontumispaikaksi, jonka kokoontumistilat, keittiö ja majoitushuoneet sopivat hyvin yksityistilaisuuksiinkin. - Piha-alue on hieno lasten leikki- ja ulkoilualue, jossa lasketaan pulkalla ja tehdään lumiveistoksia. Rannalla pilkkivesi on lähellä. Padasjoen uimahallista olemme varanneet yksityisen sauna- ja uintivuoron. Tukian klaanin kokoontumisten iltajuhlassa on päivällinen, tieto- ja piirustuskilpailut, näytelmät, lasten sirpaleohjelmaa ja virallinen kokous, jossa käsitellään muun muassa edellisen ja tulevan vuoden tapahtumia. Kahteen päivään mahtuu myös pilkkikilpailut ja ulkoilua sekä vapaata seurustelua. Lisäksi päivitetään perheiden kuulumiset menneeltä vuodelta ja kuullaan tulevan vuoden suunnitelmat. LAURA VISAPÄÄ Tukian sukua koolla kolmessa polvessa viime loppiaisena Särsjärven leirikeskuksessa. Vasemmassa alakulmassa suvun nuorimmainen, Matilda. Kirkonseutu n:o

10 Kuoleman lähellä turvaa ja aikaa Silta toiselle rannalle hankkeen koordinaattori Tapani Malinen, sihteeri Rauno Natunen sekä hankevastaava Terttu Pohjolainen Saattohoidon tuntijat samaan hankkeeseen LAHDEN Diakonia instituutti käynnisti alkuvuodesta hankkeen, joka kokoaa Päijät- Hämeen alueella saattohoidon kanssa työskentelevät yhteen. Asiantuntijaverkoston luominen on nimetty Silta toiselle rannalle hankkeeksi. Sen rahoittaa pääosin opetus- ja kulttuuriministeriö Hämeen ELYkeskuksen kautta. Tavoitteena on yhtenäistää saattohoidon suunnitelmia ja hoitokäytäntöjä alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisena tärkeänä tavoitteena on yllä pitää hoito- ja hoivatyössä toimivien asiantuntijaryhmien välistä keskustelua hyvän saattohoidon merkityksestä. Hyvä ja ihmisarvoa kunnioittava saattohoito on jokaisen kuolevan ihmisen oikeus. Suomessa on arvioitu olevan vuosittain palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa tarvitsevia potilaita. Saattohoitoa tarvitsevia potilaita arvioidaan olevan vuosittain noin Saattohoidossa lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus. Hänen jäljellä oleva elinaikansa on lääketieteellisesti arvioitu lyhyeksi. Saattohoidosta tulisi puhua potilaalle ja hänen läheisilleen riittävän ajoissa ja antaa totuudenmukaista tietoa sairaudentilasta ja sen hoidosta. Asiantuntijaverkostohankkeessa on koottu kevään 2011 aikana asiantuntijaryhmät omiin seminaareihinsa keskustelemaan saattohoidon hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Asiantuntijaverkoston avulla on tarkoitus kehittää palliatiiviseen hoitotyöhön ja saattohoitotyöhön liittyviä hyviä toimintakäytäntöjä ja saattohoidon osaamista. Kevään kolmessa viimeisessä seminaarissa pohditaan hoitotyön johtamista, syövänhoitoa sairaalasielunhoitoa. Hanke toteutetaan Lahden diakonian instituutin työelämän kehittämis- ja palvelutoimintana yhteistyössä päijäthämäläisten sosiaali- ja terveysalojen organisaatioiden kanssa. Tässä vaiheessa hankkeen toteutuksessa ovat mukana jo mm. Lahden Kaupunginsairaala, Heinolan Kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, Lahden seurakuntayhtymä, Päijät-Hämeen saattohoidon tukiyhdistys ry, Hollolan palvelutaloyhdistys Huili ry, Peruspalvelukeskus Oiva, Peruspalvelukeskus Aava ja Lahden Diakoniasäätiö. Nina Uosukainen ja Sirpa Kiuru ovat tammikuussa lähtien käyneet saattohoitokurssia. - Kuoleman lähestyessä ihminen tarvitsee vain turvaa ja aikaa. Hyvä kuolema on poislähtö rauhallisessa ympäristössä, jossa on tutut asiat ympärillä, pohtii heinolalainen Sirpa Kiuru. Kiuru on yksi Harjulan Kansalaisopiston järjestämän saattohoitokurssin 50 osallistujasta. 30 tunnin mittainen kurssi alkoi tammikuussa ja päättyy tässä kuussa. Osanottajina on sekä hoitotyön ammattilaisia että vapaaehtoisina saattajina toimineita tai kuolevia omaisiaan hoitaneita. - Kurssi järjestetään, jotta kiinnostuneet voivat parantaa valmiuksiaan saattohoidossa ja pohtia omaa suhdettaan kuolemaan ja kuoleman kohtaamiseen, sanoo Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistyksen sihteeri Paula Myllyvirta. Kurssilta valmiuksia kuolevan kohtaamiseen Kurssilla perehdytään saattohoidon eettisiin perusteisiin, kuolevan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Kurssilla käsitellään kuolemaan ja kuolemiseen liittyviä pelkoja ja suruprosessia kuolevan ja omaisten kokemana. Lapsen ja nuoren, vanhuksen ja dementoituneen kuoleman erityispiirteet opiskellaan myös. Muina teemoina ovat mm. kotisairaanhoidon mahdollisuudet, vapaaehtoistyö saattohoidossa ja eri uskontokuntien tavat kuolevan potilaan hoidossa. Lisäksi tutustutaan saattohoitotyöhön Lahdessa ja Päijät-Hämeessä saattohoidon tukiyhdistykseen. Saattohoitokurssi on koonnut Harjulaan lähes 50 opiskelijaa. Saattohoidosta tukea myös läheisille Sirpa Kiuru on lähihoitaja Heinolan kaupungin Mäntylä-kodissa. Mäntylä-koti on vanhusten asumispalveluyksikkö, jossa tarjotaan tehostetun asumien palveluita. Kodissa on tällä hetkellä 12 muistisairasta, joista vanhin on 96-vuotias. Reumasairaalan entisissä tiloissa sijaitseva yksikköä laajennetaan 70 vanhuksen kodiksi. Kiurun lähetti kurssille työnantaja eli Heinolan kaupunki. - Olisin kyllä tullut kurssille muutenkin. Kun työskentelee vanhusten hoitajana, joutuu usein kohtaamaan kuoleman. Sirpa Kiuru hakee kurssilta konkreettista tietoa, miten saattohoitoa tehdään sekä varmuutta kohdata kuolema ja omaiset. Saattohoito ei koske pelkästään kuolevaa, vaan myös perhettä ja muita läheisiä. Omaisilla on kuoleman jälkeen monia käytännön asioihin liittyviä kysymyksiä esimerkiksi hautajaisjärjestelyistä, ja hoitajan pitää osata vastata niihin. - Hoitosuhde ei lopu kuolemaan eikä omaisia jätetä tyhjän päälle, vaan he saavat apua läheisensä kuoleman jälkeenkin, muistuttaa Kiuru. Saattohoitokurssia käy myös Nina Uosukainen, joka opiskelee lähihoitajaksi oppisopimuksella Dilassa. Uosukainen oli aiemmin 20 vuotta kaupan alalla, mutta halusi kouluttautua uuteen ammattiin. - Olen oppinut, että kuolema ei ole pelottava asia, vaan siitä voi ja pitää puhua. Se ei ole tabu keskusteluissa vanhuksen ja hänen omaistensa kanssa, kuvaa Uosukainen. Hän tiivistää saattohoidon lyhyesti läsnä olemiseksi. Uosukainen korostaa kivunhoidon merkitystä. - Nykyään tiedetään kuolevan kipulääkityksestä niin paljon, että kenenkään ei pitäisi kuolla kipuihin. Riittävä kivunhoito on kuolevan oikeus. Hoidossa paljon kehitettävää Sirpa Kiuru sanoo, että saattohoidossa on paljon kehitettävää. Aina huono hoito ei johdu rahasta, mutta saattohoito vaatii myös taloudellisia resursseja. Nina Uosukainen muistuttaa, että vanhusten määrä kasvaa koko ajan. -Hoitajat saavat kyllä juosta yrittäessään huolehtia kaikista, jos henkilökuntaa ei saada lisää Sekä Myllyvirta että Kiuru peräänkuuluttavat hoitohenkilökunnan peruskoulutukseen lisää saattohoitoa koskevaa opetusta. - Kärjistäen voi sanoa, että 16-vuotiaat lähihoitajaopiskelijat pelkäävät vanhoja ihmisiä ja kuolema on vieläkin pelottavampi. Siksi opiskelussa pitäisi jo teoriavaiheessa olla enemmän koulutusta vanhuksiin ja kuolemaan. Silloin olisi paremmat mahdollisuudet jo ensimmäisellä harjoittelujaksolla kohdata Yhä useampi omainen haluaa hoitaa kuolevaa läheistään kotona. mahdollisesti kuolemakin, sanoo Kiuru. Saattohoidosta on puhuttu jo muutama vuosikymmen, mutta viime vuosina yhä tiiviimpään tahtiin. - Ennenkin kuoltiin, usein luonnollisesti, arvokkaasti ja läheisten keskellä kotona. Tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet, lääke- ja hoitotiede kehittyneet, mutta samalla on vieraannuttu kuolemisesta. Kuolema on laitostunut ja medikalisoitunut menettäen ehkä inhimillistä ulottuvuuttaan. Siksi tarvitaan koulutusta ja tietoa, miten kulkea kuolevan kanssa loppumatka, pohtii Paula Myllyvirta. Myllyvirran arvioi, että vanhustenhoidon uudet tavat lisäävät saattohoitotietouden tarvetta. - Tuntuu siltä, että yhä useampi omainen haluaa hoitaa kuolevaa läheistään kotona. LAURA VISAPÄÄ 10 Kirkonseutu n:o